Tilastotieteilijä ihmettelee koronatilastoja

85 vastausta artikkeliin “Tilastotieteilijä ihmettelee koronatilastoja”

1. Sak­san ja Ital­ian välil­lä on val­ta­va ero myös diag­nosoitu­jen iässä. Ital­ias­sa medi­aani-ikä tar­tun­nan saaneil­la on ollut 63 vuot­ta, Sak­sas­sa 46 vuot­ta. Sak­sa on tes­tannut myös nuorem­paa väestöä, Italia on ilmeis­es­ti keskit­tynyt hoitoon hakeu­tu­vien, eli käytän­nössä eri­tyis­es­ti ikään­tynei­den tes­tauk­seen, joil­la kuolemis­ris­ki on suurem­pi. Etelä-Kore­as­sakin kuollei­den osu­us on suh­teel­lisen alhainen, joskaan ei ihan niin alhainen kuin Sak­sas­sa. Siel­lä diag­nosoiduista koron­avirus­tar­tun­noista joka kol­mas on 20–29 ‑vuo­ti­ai­ta koske­via. (Lähde: https://www.wired.co.uk/article/germany-coronavirus-death-rate )

   Espan­jan ja Ital­ian val­taisia kuolleisu­us­luku­ja selit­tänee se, että molem­mis­sa mais­sa nuorem­man väestön kohdal­la ei ole tehty laa­jamit­taista tes­taus­ta. Kun tes­taus keskit­tyy mah­dol­lista sairaala­hoitoa tarvit­se­vi­in, jäävät ulkois­es­ti ter­veem­mät diag­nosoimat­ta. Nämä kuitenkin saat­ta­vat kan­taa tau­tia, vaik­ka eivät näkyvästi sitä itse sairas­ta, ja levit­tää eteenpäin.

   Tes­taus­toimin­nan vapaudel­la voi olla myös vaikutusta:
   “We have a cul­ture here in Ger­many that is actu­al­ly not sup­port­ing a cen­tral­ized diag­nos­tic sys­tem,” said Drosten, “so Ger­many does not have a pub­lic health lab­o­ra­to­ry that would restrict oth­er labs from doing the tests. So we had an open mar­ket from the begin­ning.” https://www.npr.org/2020/03/25/820595489/why-germanys-coronavirus-death-rate-is-far-lower-than-in-other-countries

   Sekä Sak­sas­sa että USA:ssa tes­taus­markki­nat pyörivät pääasi­as­sa vapaan markki­nave­tois­es­ti. Kum­mas­sakaan maas­sa ei ole esimerkik­si julkisen sek­torin jollekin yksit­täiselle toim­i­jalle keskitet­tyä tes­taus­toim­intaa. Tes­tauk­si­in pääsee vapaam­min melkein kuka tahansa, jol­loin myös nuorem­mat ovat päässeet parem­min tes­taut­ta­maan mah­dol­lisia tartuntojaan.

   Vastaa

2. Mie­lenki­in­toinen ana­lyysi asiasta.

   Tar­tun­nan saanei­den luvuista pitää muis­taa, että kyseessä ei ole tar­tun­nan saa­neet vaan testeil­lä varmis­te­tut tar­tun­nan saa­neet. Tes­taus ei ole oikeas­t­aan mis­sään muual­la kuin Etelä-Kore­as­sa ollut kohtu­ullisen alus­ta asti mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä tapah­tu­vaa ja laa­jaa. Tarvit­taisi­in vas­ta-aineteste­jä, jot­ta tiedet­täisi­in, mikä osu­us jää tes­taa­mat­ta. Tämä osu­us riip­puu tes­tauskäytän­nöistä ja on siis maa- ja testauskäytäntökohtainen.

   Etenkin Ital­ian ja Espan­jan luvuista pitää muis­taa, että siel­lä ei ehditä tes­taa­maan kuin sairaim­mat ja ter­vey­den­hoito­henkilökun­taa. Kaik­ki aika menee hoidon järjestämiseen.

   Pitää vain toivoa, että Etelä-Kore­akin on mis­san­nut suuren osan tapauk­sista. Muuten ruumis­määrät tule­vat ole­maan Suomes­sa kym­menis­sä tuhan­sis­sa jopa sil­loin, jos ter­vey­den­hoidon kap­a­siteet­ti ei ylity.

   Vastaa

3. Lancetin mukaan kuole­ma kohtaa keskimäärin 18.5 päivän kulut­tua sairas­tu­mis­es­ta. Taudin varmis­ta­va testi tehdään ehkä vas­ta noin viikon kulut­tua sairas­tu­mis­es­ta. Pari kolme päivää perus sairaan­hoitossa ja 5–6 tehol­la? On 8–9 päivää.

   Vastaa

   1. IsoH:
      Lancetin mukaan kuole­ma kohtaa keskimäärin 18.5 päivän kulut­tua sairas­tu­mis­es­ta. Taudin varmis­ta­va testi tehdään ehkä vas­ta noin viikon kulut­tua sairas­tu­mis­es­ta. Pari kolme päivää perus sairaan­hoitossa ja 5–6 tehol­la? On 8–9 päivää. 

      Yhdessä Wuha­nia tutki­neessa tutkimuk­ses­sa arviot oli­vat että n. 5pv päästä tar­tun­nas­ta sairaalaan ja kuole­ma n. 20pv tartunnasta.

      Soin­in­vaaran 5pv tar­tun­nas­ta kuole­maan on ehdot­tomasti liian vähän.

      Vastaa

      1. Se ei ollut viisi päivää tar­tun­nas­ta vaan viisi päivä posi­ti­ivis­es­ta testi­t­u­lok­ses­ta eli noin 15 päivää tartunnasta.

4. “Kuolleisu­us voi olla Ital­ias­sa Sak­saa suurem­pi, kos­ka maas­sa tupakoidaan paljon ja kos­ka van­huk­set elävät siel­lä akti­ivista elämää kol­men sukupolveln perheissä..”

   Riskiä mene­htyä koron­aan lisää merkit­tävästi saasteet.
   Mon­et kaupun­git jos­sa epi­demi­an seu­rauk­set ovat traag­isim­mat kuu­lu­vat Ital­ian saastuneimpiiin:

   https://www.thelocal.it/20190122/these-are-the-55-most-polluted-towns-in-italy

   Vastaa

5. kor­jaus edel­liseen: liäsys sana “myös”
   Kom­ment­tisi odot­taa tarkas­tus­ta. Tämä on vas­ta esikat­selu, kom­ment­tisi tulee julkisek­si hyväksyn­nän jälkeen.

   ”Kuolleisu­us voi olla Ital­ias­sa Sak­saa suurem­pi, kos­ka maas­sa tupakoidaan paljon ja kos­ka van­huk­set elävät siel­lä akti­ivista elämää kol­men sukupolveln perheissä..”

   Riskiä mene­htyä koron­aan lisää merkit­tävästi myös saasteet.
   Mon­et kaupun­git jos­sa epi­demi­an seu­rauk­set ovat traag­isim­mat kuu­lu­vat Ital­ian saastuneimpiiin:

   Vastaa

6. link­ki jäi puut­tumaan, sorry!

   ”Kuolleisu­us voi olla Ital­ias­sa Sak­saa suurem­pi, kos­ka maas­sa tupakoidaan paljon ja kos­ka van­huk­set elävät siel­lä akti­ivista elämää kol­men sukupolveln perheissä..”

   Riskiä mene­htyä koron­aan lisää merkit­tävästi saasteet.
   Mon­et kaupun­git jos­sa epi­demi­an seu­rauk­set ovat traag­isim­mat kuu­lu­vat Ital­ian saastuneimpiiin:

   https://www.thelocal.it/20190122/these-are-the-55-most-polluted-towns-in-italy

   Vastaa

7. Kuin­ka hyvän kuvan antaa tapausten määrän suh­teut­ta­mi­nen asukas­määrään? Kuu­lostaa loogiselta, mut­ta toisaal­ta jos epi­demia on paha New Yorkin osaval­tios­sa ja siel­lä ensin levin­nyt, kan­nat­taako tapauk­sia jakaa koko Yhdys­val­tain asukaslu­vul­la? Toki sama kysymys on kaikissa mais­sa (Pohjois- ja Etelä-Italia, Uusi­maa ja Kain­uu jne), mut­ta sitä rel­e­vantimpi mitä suurem­pi maa. Vai kuinka?

   Vastaa

   1. Antti Arja­va:
      Kuin­ka hyvän kuvan antaa tapausten määrän suh­teut­ta­mi­nen asukas­määrään? Kuu­lostaa loogiselta, mut­ta toisaal­ta jos epi­demia on paha New Yorkin osaval­tios­sa ja siel­lä ensin levin­nyt, kan­nat­taako tapauk­sia jakaa koko Yhdys­val­tain asukaslu­vul­la? Toki sama kysymys on kaikissa mais­sa (Pohjois- ja Etelä-Italia, Uusi­maa ja Kain­uu jne), mut­ta sitä rel­e­vantimpi mitä suurem­pi maa. Vai kuinka? 

      Kansal­lis­val­tion rajo­jen käyt­tämi­nen tilas­tol­lises­sa ver­tailus­sa on tosi­aan harhaan­jo­htavaa. Pitäisi ver­ra­ta vaik­ka kaupungeittain/alueittain ja mit­tari olisi sil­loin taudin poten­ti­aali lev­itä seu­rauksi­neen suh­teessa aikaan.

      Vastaa

8. “Sairaaloiden jou­tu­mi­nen kaaok­seen voi vaikut­taa vähän, mut­ta ei kovin paljon. Tähän tau­ti­in ei ole hoitoa. Hen­gi­tyskone voi antaa elim­istölle vähän aikaa voit­taa tau­ti, mut­ta itse se on voitet­ta­va. Ei lääkäri sitä pysty taltuttamaan.” 

   Tämä on hirvit­tävän harhaan­jo­htavaa. Sairaala­hoitoon joutuneista vain pieni osa kuolee. Luuletko, että sairaalas­ta kotiu­tuneet oli­vat sairaalas­sa turhaan, hoi­dos­ta ei ollut apua ja he oli­si­vat yhtä hyvin voineet toipua kotona? Hen­gi­tyskone (tai lievem­mässä muo­dos­sa hap­pivi­ik­set tai naa­mari) on hoitoa, joka aut­taa elim­istöä selviämään keuhko­vau­ri­oista kunnes immuu­ni­jär­jestelmä saa voiton. Ilman tätä hoitoa use­ampi pros­ent­ti työikäi­sistäkin tuke­htuu kuo­li­aak­si, ja van­huk­sista varsinkin iso osa. Sairaaloiden kap­a­siteetin ylit­tymi­nen = laadukas­ta hoitoa eivät saa kaik­ki tarvit­se­vat = pelastet­tavis­sa ole­via ihmisiä kuolee. Kuin kär­päsiä. Tämä on estet­tävä kaikin keinoin. 

   Mui­ta huomioi­ta: epi­demia alkoi esim. Ital­ias­sa aiem­min, joten se on siel­lä ajal­lis­es­ti pidem­mäl­lä. Sik­si mon­et lait­ta­vat käyrän x‑akseliksi esim. “päiviä 100:n tar­tun­nan jäl­keen”. Erot tes­tauk­ses­sa maid­en välil­lä eivät myöskään liene kenellekään enää uuti­nen. Tot­ta kai suurin osa tar­tun­noista puut­tuu tilastoista.

   Vastaa

9. Muu­tamia seikko­ja jot­ka voivat selit­tää Ital­ian (ja Espan­jan) kuolleisuutta:

   - altistu­misko­htaan­to: 8000+ on jo toki tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä luke­ma kaikin tavoin, mut­ta kun tiede­tään että van­huk­set ja sairaat yliedustet­tuina, niin siinä miten tar­tun­tak­lus­tere­it osu­vat voi olla todel­la suuri vaiku­tus. Eli muu­ta­ma iso sairaala tai van­hus­ten­hoitoyk­sikkö voi näkyä voimakkaasti. Jos Suomen ensim­mäi­nen iso tar­tut­ta­ja olisi ollut vaik­ka Ter­hokodin työn­tek­i­jä joka käynyt Kiinan-loma­l­ta tul­tuaan vähän yskäisenä luen­no­mas­sa Ter­hokodin hyvistä käytän­nöistä paris­sa isos­sa van­hainkodis­sa ja lääkäripäivil­lä, oli­si­vat Suomen suh­teel­liset kuole­malu­vut todel­la synkät.

   - Eilen päivit­tyivät kuolleisu­us­luku­ja euroop­palaisit­tain seu­raa­va sivus­to https://www.euromomo.eu/index.html, jos­sa nyt Ital­ian tilanne näkyy. Jos kat­so­taan taak­sepäin aiem­pia hen­gi­tystie-epi­demioi­ta huo­mataan että Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa kuolleisu­us aiem­mis­sakin lähivu­osien epi­demiois­sa, varsinkin on ollut todel­la paljon korkeampi kuin Suomes­sa. Maa­jus­sit selit­tivät tätä jo antibioot­tire­sistenssil­lä (suosi suo­ma­laista por­sas­ta jne), mut­ta vaik­ka yllä­tys yllä­tys väit­teel­lä ajet­ti­in omaa agen­daa keskel­lä kri­isiä, lähtöko­hdas­sa saat­toi olla perää. Etelä-Euroopan sairaaloista on aiem­minkin rapor­toitu sitä, että eri­laiset antibioot­tire­sisten­tit sairaal­abak­teer­it ovat hyvin yleisiä. Jos koron­akuolleisu­ud­es­ta iso osa on sitä, että korona mur­joo keuhkot bak­teer­it­ule­hduk­selle alt­ti­iseen kun­toon, niin yhdis­telmän hengitysvaikeudet+sairaalabakteerit isois­sa ker­talu­ok­ka _saattaa_ tuot­taa tuol­laisia hyvin dra­maat­tisia kuolleisu­usero­ja. Ainakin niin kauan kuin kuolemien määrä on suu­ru­ud­estaan sel­l­ainen, että niistä val­taosa tapah­tuu sairaaloissa. 

   - Linkissä noista kuolleisu­uskäyristä huo­mataan myös epi­demi­ako­htaista vai­htelua maid­en välil­lä jos kat­sel­laan taak­sepäin. Esimerk­ki vaik­ka Skot­lannista, jos­sa 2017–18 ollut todel­la paha mut­ta tuo 2016–2017 ei ole tun­tunut mis­sään. Onko syynä ensim­mäi­nen koh­ta, eli tar­tun­tak­lus­ter­it riskiryhmissä?

   Selvää on joka tapauk­ses­sa ollut jo kauan se mitä itse toit ansiokkaasti esille. Eli että vaik­ka karmei­ta tapauk­sia myös nuorista mene­htyneistä tulee jonkin ver­ran, kuolleisu­us­luku­ja koko väestössä domi­noi se miten tar­tut­tavu­us, hen­gi­tyskone­paikat ja vas­taa­vat numerot kohtaa­vat van­him­man ja sairaim­man väestönosan. Kuva mik­si Ital­ias­sa kuolleisu­us korkea selke­nee aikanaan, mut­ta seli­tyk­sen pitää toimi­ak­seen olla sel­l­ainen, että sen keskiössä ovat asi­at jot­ka ovat olen­naisia iäkkäille ja perussairaille.

   Vastaa

10. (Tuli­pa paljon kir­joi­tusvirheitä yllä ole­vaan, pahoit­te­len. Piti esim sanomani että varsinkin 2016–2017 epi­demia on ollut Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa käyrien perus­teel­la todel­la dra­maat­tisen paljon korkeampi kuolleisu­us kuin Suomes­sa — korkeampi kuin koronas­sa toistaiseksi.)

    Vastaa

11. Lisää sop­paa häm­men­tää myös kun ale­taan tarkem­min kat­so­maan kuolleisu­ut­ta Ital­ias­sa. Esimerkik­si Berg­amossa oli maalisku­us­sa kuollei­ta 348 enem­män kuin vas­taa­vana aikana edel­lis­inä vuosi­na. Näistä 136 oli viral­lis­es­ti Covid-19 aiheut­tamia. Eli myöskin Ital­ias­sa voi kuollei­ta olla huo­mat­tavasti enem­män kuin mitä tilas­tois­sa täl­lä hetkellä.
    Perus­tuu Gior­gio Gorin twiittiin
    https://twitter.com/giorgio_gori/status/1243204679934324738

    Vastaa

12. Onko mis­tään maas­ta saatavil­la luotet­tavia päiväko­htaisia kokon­aiskuolleisu­us-luku­ja? Ei siis korona-lukuja. 

    Ital­ialaises­sa pikkukaupungis­sa kokon­aiskuolleisu­us oli 150 (noin 1 %), mut­ta korona­sairas­tuneik­si oli kuolleista diag­nosoitu vain alle neljä­sosa. Nor­maali kuollei­den määrä olisi samas­sa ajas­sa ollut 40. 

    Hypo­teesi: Lievän koron­avirus­tar­tun­nan saa­neet voivat helpom­min kuol­la mui­hin, kuten sydän- ja verisuoni­tautei­hin. Tilas­tot tältä osin vähät­televät koronakuolemia?

    Vastaa

    1. Iso H:

       Ital­ialaises­sa pikkukaupungis­sa kokon­aiskuolleisu­us oli 150 (noin 1 %), mut­ta korona­sairas­tuneik­si oli kuolleista diag­nosoitu vain alle neljä­sosa. Nor­maali kuollei­den määrä olisi samas­sa ajas­sa ollut 40.

       Hypo­teesi: Lievän koron­avirus­tar­tun­nan saa­neet voivat helpom­min kuol­la mui­hin, kuten sydän- ja verisuoni­tautei­hin. Tilas­tot tältä osin vähät­televät koronakuolemia?

       Ehkä noin, tai sit­ten toisin. Vält­tämät­tä kaik­ki kuolemien kasvu ei johdu koro­nan sairas­tamis­es­ta. Sosi­aa­li­nen eristämi­nen voi olla ihmisille rankkaa ja sekin voi nos­taa kuolleisu­ut­ta (eräässä toises­sa asiayhteydessä“social iso­la­tion was asso­ci­at­ed with 60–70% increased mor­tal­i­ty.” https://www.nature.com/articles/s41598-018–22963‑w ), ja lisäk­si koro­nan levitessä osa nor­maaleista hoidoista voi olla heikom­min saatavis­sa kuin taval­lis­es­ti, mikä myös voi lisätä kuolleisu­ut­ta. Toki sat­tumal­lakin on oma roolin­sa, kun kat­so­taan yksit­täis­ten pikkukaupunkien kuolleisu­ut­ta lyhyel­lä aikavälil­lä, samoin kunkin kaupun­gin asukkaiden ikäjakaumalla.

       Vastaa

       1. m: Ehkä noin, tai sit­ten toisin. Vält­tämät­tä kaik­ki kuolemien kasvu ei johdu koro­nan sairas­tamis­es­ta. Sosi­aa­li­nen eristämi­nen voi olla ihmisille rankkaa ja sekin voi nos­taa kuolleisu­ut­ta (eräässä toises­sa asiayhteydessä”social iso­la­tion was asso­ci­at­ed with 60–70% increased mor­tal­i­ty.” https://www.nature.com/articles/s41598-018–22963‑w ), ja lisäk­si koro­nan levitessä osa nor­maaleista hoidoista voi olla heikom­min saatavis­sa kuin taval­lis­es­ti, mikä myös voi lisätä kuolleisu­ut­ta. Toki sat­tumal­lakin on oma roolin­sa, kun kat­so­taan yksit­täis­ten pikkukaupunkien kuolleisu­ut­ta lyhyel­lä aikavälil­lä, samoin kunkin kaupun­gin asukkaiden ikäjakaumalla.

          Eikö mainit­semi­asi kuolemia pidä laitaa koron­aviruk­sen piikki­in? Jos kuolleisu­us kas­vaa epi­demi­an aikana, oli syynä eristäy­tymi­nen koti­in, ter­vey­den­huol­lon ylikuor­mi­tus tms.? Epi­demi­an lisäämää kuolleisu­ut­ta yhtä kaikki.

13. Yksi suurim­mista mys­teereistä min­ulle on, että miten on mah­dol­lista että juuri minkään­laista asial­lista dataa ei aiheesta julka­ista. Mik­si WHO:n sivuil­ta ei löy­dy aineistopankkia, joka vas­taisi alka­jaisik­si seu­raavi­in olel­li­isi­in kysymyksiin?

    1. Kuin­ka mon­ta ihmistä mis­säkin maas­sa on tes­tat­tu minäkin päivänä.
    2. Mikä on tes­tat­tu­jen ihmis­ten ja testi­t­u­losten jakau­ma iän, sukupuolen, oirei­den ynnä muiden rik­sitek­i­jöi­den suhteen. 

    Ilman näitä on läh­es mah­do­ton vetää mitään johtopäätök­siä mistään.

    Joko näitä piilotel­laan tarkoituk­sel­la, mikä on täysin anteek­siantam­a­ton­ta, tai meil­lä ei ole pros­es­sia mil­lä tämä infor­ma­tio asial­lis­es­ti kerätään, mikä on läh­es yhtä anteek­siantam­a­ton­ta, ja se pitää kor­ja­ta ensi tilassa.

    Vastaa

14. Mietipä, joutes­sasi, tätäkin kuvio­ta noin numeroiden val­os­sa: Suomes­sa kuolee vuosit­tain about 5000 ihmistä hen­gi­ty­selin­sairauk­si­in, tämän päälle vielä dia­betek­ses­tä ja sydän- ja verisuoni­taudeista johtu­vat kuolemat. Kaik­ki koron­aviruk­sen riskiryh­mäläis­ten “omi­naisuuk­sia”. Koron­aan arvioidaan kuol­e­van pahim­mas­sa tapauk­ses­sa n. 3500 henkeä. Oma epälääke- tahi tilas­toti­eteelli­nen arvauk­seni on, että iso (suurin?) osa tuos­ta 3500 yksilöstä kuu­luu tuo­hon em. 5000 yksilöön. Eli, raadol­lis­es­ti san­ot­tuna, he kuoli­si­vat joka tapauk­ses­sa tämän vuo­den aikana. Ja ne jot­ka eivät kuolisi tämän vuo­den aikana, niin seu­raa­van parin vuo­den aikana. Eli parin kol­men vuo­den kokon­aiskuolleisu­us­luku tullee pysymään about samana riip­pumat­ta siitä, kuin­ka koro­nan hoidamme.

    Eli voisiko olla, että ruot­salaiset ja, her­ra paratkoon, Trump­kin saat­taisi­vat olla oike­as­sa, että lääke saat­taa tap­paa pahem­min kuin tau­ti? Jälkim­mäi­nen toki aivan vahingossa.

    Kor­jatkaa parem­min tietävät luku­ja ja logi­ikkaa, pliis.

    Vastaa

15. Saman­su­un­taisia huomioi­ta. Olen itse eri­tyis­es­ti ver­ran­nut Ran­skan ja Sak­san luku­ja (ovat epi­demi­as­sa samas­sa vai­heessa), ja Ran­skankin kuolleisu­us olisi n. 10-ker­tainen tar­tuntarek­isteröin­tien suhteen.

    Kuolleisu­us­lu­vut seu­raa­vat vähän viiveel­lä tar­tun­to­ja. Tar­tun­nan rek­isteröimis­es­tä näyt­täisi menevän noin 1–2 viikkoa (riip­puen tes­taamis­es­ta) siihen kun mah­dolli­nen kuole­ma on tullut.

    Kiin­nos­ta­va on, että Ital­ian kuolin­ta­pausten määrä ei kas­va, vaik­ka n. viikko takaperin tar­tun­to­jen rapor­toitu määrä kasvoi voimakkaasti. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä, miten suuri osa testeistä on tehty vas­ta teho­hoitoon joutuneille tai post mortem.

    Toteat, että “THL:n arvion mukaan todel­lis­ten tar­tun­to­jen määrät ovat 20 – 30 ker­taa suurem­pia.” Tässä on tehty virheelli­nen lain­aus ja päätelmä. Oikeasti kyseessä on yksit­täisen THL:n asiantun­ti­jan totea­mus noin viikon takaa, että todel­li­nen tar­tun­to­jen saat­taisi olla 10–20-kertainen (vai onko tämä todet­tu uudelleen ‘viral­lisem­min’)

    p.s. luotet­tavim­mat tilas­toin­nit löy­tynevät Etelä-Kore­as­tas ja Princess Dia­mond ‑aluk­selta, joiden osalta tes­tat­tu on hyvin laa­jasti ihmisiä

    Vastaa

16. Tässäpä se ongel­man ydin onkin. Kaik­ki miet­tivät, että mik­si luvut ovat niin eri­laisia, ja kehit­televät ties mitä kult­tuurisia, yhteiskun­nal­lisia, rodullisia ja geneet­tisiä teo­ri­oi­ta seli­tyk­sek­si vaik­ka oikeasti nois­sa pros­ent­ti­laskuis­sa sekä osoit­ta­ja että nimit­täjä ovat epä­var­mo­ja las­ke­taan­pa sit­ten Case Fatal­i­ty Ratea tai Infec­tion Fatal­i­ty Ratea. 

    Eri­tyis­es­ti nimit­täjä, kun kukaan ei tiedä mon­tako kotona särkylääkkei­den voimal­la niiskut­tavaa maas­sa on (CFR) tai mon­tako oiree­ton­ta kan­ta­jaa tai taudin läh­es huo­maa­mat­ta sairas­tanut­ta kaduil­la kävelee (IFR). Kuolin­syyt sen­tään toiv­ot­tavasti tilas­toidaan suur­in­pi­irtein yht­enäis­es­ti. Tosin siitäkin kiertää jo Twit­teris­sä jut­tu, jon­ka mukaan USA:sta löy­tyy ter­veysalan henkilöitä jot­ka sanovat että kuolemia alireportoidaan.

    Vastaa

17. > kos­ka maas­sa tupakoidaan paljon ja koska
    > van­huk­set elävät siel­lä aktiivista
    > elämää kol­men sukupolveln perheissä

    Juuri johtuen näistä eri­lai­sista tot­tumuk­sista ja väestön kes­ki-iästä yms, eri mai­ta ei pidä ver­ra­ta toisi­in­sa.

    Sen sijaan pitää ver­ra­ta [Ital­ias­sa] tietyl­lä ajan­jak­sol­la (esimerkik­si kuukausi) kuollei­den kokon­ais­määrää samal­la paikkakun­nal­la aikaisemp­ina vuosi­na kuollei­den kokonaismäärään.
    – Tuo­ta lukua sit­ten täs­men­tää eri ikäryh­mien sisälle jne.
    

    Vastaa

18. Ital­ias­sa näyt­tävät kuolleisu­us­lu­vut kausi-influ­enss­san ole­van huo­mat­tavasti Suomea suurem­mat. Tässä tutkimus viime vuosil­ta, jon­ka perus­teel­la kuolleisu­us kausi-influ­enssaan on ollut 68000/4 vuot­ta (vuodet 2013–17), siis keskimäärin 17000/vuosi. Suomes­sa on ollut max 400/vuosi viime aikoina. Jos huomioidaan väilukuero, influ­enssakuolleisu­us ilman koron­aakin on siis nelink­er­tainen Suomeen ver­rat­tuna. Ital­ialaises­sa elämän­tavas­sa on jotakin, joka nos­taa tätä uolleisu­us­lukua. Ehkä tiheä asu­tus, van­hus­ten asum­i­nen samas­sa taloudessa jne. kuten edel­lä OS mainitsi.

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1201971219303285

    Vastaa

19. Tuo viiden päivän väli oirei­den alka­mis­es­ta kuole­maan taiaa olla liian pieni. Ehkä kuvaa­ja näyt­tää sen vuok­si kummalliselta.

    Tääl­lä san­o­taan, että kuole­maan johtaneis­sa tapauk­sis­sa on kestänyt 2–8 viikkoa oirei­den alka­mis­es­ta kuolemaan:
    https://www.worldometers.info/coronavirus/coronavirus-symptoms/#hospitalized

    Vastaa

20. Yksi speku­laa­tion kohde ovat ACE:n estäjät ja ATR-sal­paa­jat. Lisäti­etoa Lääkärile­hden pikkuar­tikke­lis­sa.

    Vastaa

21. Onko tuo “Ital­ias­sa tupakoidaan paljon” fak­tati­etoa? Entä ver­tailu Sak­saan? Siel­lä ainakin tupakkalait ovat väl­jem­piä kuin Suomes­sa, mm. useis­sa baareis­sa saa tupakoida.

    Vastaa

22. EDIT: Ilmeis­es­ti joku heuris­ti­ik­ka pois­taa artikke­li­ni, mah­dol­lis­es­ti liiko­jen linkkien takia joten tässä kir­joit­te­len pois edi­toitavak­si tarkoitet­tua diibadaabaa jon­ka ain­oa merk­i­tys on saa­da alla ole­va tek­sti men­emään läpi. Olen yrit­tänyt joskus aikaisem­minkin, mut­ta huonol­la menestyksellä.

    Enpä edes yritä kom­men­toi­da alla ole­vien jut­tu­jen sisältöä kos­ka osaamiseni ei riitä. Tämäkin kap­pale on pois­tet­tavaa täytettä.

    Ylläol­e­va osu­us ja tämäkin kap­pale on siis tyhjää höpinää ja tarkoitet­tu pois­tet­tavak­si, pihvi on tuos­sa alla:

    Yksi speku­laa­tion kohde vakavien infek­tioiden esi­in­tymi­sis­sä ja kuole­man­riskissä havai­tu­ille eroille ovat ACE-estäjät ja ATR-sal­paa­jat. Lisäti­etoa Lääkärile­hden pikkuar­tikke­lis­sa.

    Vastaa

23. Lääkeainei­ta kan­nat­taa aina epäil­lä. Yksi speku­laa­tion kohde vakavien infek­tioiden esi­in­tymi­sis­sä ja kuole­man­riskissä havai­tu­ille eroille ovat ACE-estäjät ja ATR-sal­paa­jat. Lisäti­etoa Lääkärile­hden pikkuar­tikke­lis­sa:

    Koron­avirus sitoutuu kohdes­olui­hin ACE2-entsyymin avul­la, jota eks­pres­soituu keuhko­jen epi­teel­isoluis­sa, suolis­tossa, munuai­sis­sa ja verisuonis­sa. Eks­pres­sio lisään­tyy merkit­tävästi veren­paine- ja dia­betespoti­lail­la, jot­ka käyt­tävät ACE:n estäjää tai ATR-sal­paa­jaa. Teo­ri­as­sa tämä voi lisätä viruk­sen infek­ti­ivisyyt­tä ja kom­p­likaa­tioi­ta. Toise­na mah­dol­lisuute­na kir­joit­ta­jat toi­vat esille geneet­tisen alttiuden.

    Vastaa

    1. Asia ei ole kai ihan noin yksinkertainen:

       Angiotensin and the Coronavirus

       That sec­ond paper pro­pos­es sort­ing through the exist­ing patient data to see if there are cor­re­la­tions between sever­i­ty of infec­tion and angiotensin recep­tor antag­o­nist ther­a­py in par­tic­u­lar, and I believe that this is ongo­ing. Epithe­lial cells are going to have ACE‑2 pro­tein on their sur­faces no mat­ter what, so the virus is going to be attack­ing those as a route of entry. If that sec­ond paper is right, then it could be that throw­ing more ACE‑2 onto those mem­brane doesn’t make the viral infec­tion much worse, but does lessen the asso­ci­at­ed lung injury. If we’re going to have a lot more coro­n­avirus patients, this would be a very good thing to know.

       Ilmeis­es­ti on ole­mas­sa viit­teitä, että ATR-sal­paa­jat voisi­vat itseasi­as­sa toimia COVID-19:n hoitona:

       Angiotensin recep­tor block­ers as ten­ta­tive SARS-CoV-2 therapeutics

       How­ev­er, sev­er­al obser­va­tions from stud­ies on SARS-CoV, which very like­ly are rel­e­vant also for SARS-CoV-2, seem to sug­gest oth­er­wise. It has been demon­strat­ed that the bind­ing of the coro­n­avirus spike pro­tein to ACE2, its cel­lu­lar bind­ing site, leads to ACE2 down­reg­u­la­tion, which in turn results in exces­sive pro­duc­tion of angiotensin by the relat­ed enzyme ACE, while less ACE2 is capa­ble of con­vert­ing it to the vasodila­tor hep­tapep­tide angiotensin 1–7. This in turn con­tributes to lung injury, as angiotensin-stimulated AT1R results in increased pul­monary vas­cu­lar per­me­abil­i­ty, there­by medi­at­ing increased lung pathol­o­gy (Imai et al., 2005; Kuba et al., 2005). There­fore, high­er ACE2 expres­sion fol­low­ing chron­i­cal­ly med­icat­ing SARS-CoV-2 infect­ed patients with AT1R block­ers, while seem­ing­ly para­dox­i­cal, may pro­tect them against acute lung injury rather than putting them at high­er risk to devel­op SARS. This may be account­ed for by two com­ple­men­tary mech­a­nisms: block­ing the exces­sive angiotensin-mediated AT1R acti­va­tion caused by the viral infec­tion, as well as upreg­u­lat­ing ACE2, there­by reduc­ing angiotensin pro­duc­tion by ACE and increas­ing the pro­duc­tion of the vasodila­tor angiotensin 1–7.

       Ehkä tässä voinee siis jatkaa esim. kan­desar­taanin pop­simista suh­teel­lisen tur­val­lisin mielin?

       Vastaa

24. Joo, niis­sä tilas­tois­sa pitäisi olla edes se tes­tat­tu­jen määrä yhteen­sä, jot­ta siitä voisi tehdä ver­tailu­ja. Kat­soin juuri Wash­ing­ton State tilas­ton, asukasluku 7,5 milj. , 27.3.2020 tes­tat­tu­ja 46380, posi­ti­ivisia 3207, kuollei­ta 147, kuolleista 92% yli 60v. Näil­lä tilas­to on selkeä.

    Vastaa

25. Kovasti on kum­mas­tut­tanut, ettei ole tehty ilmeis­es­ti mis­sään CV-teste­jä sat­un­naisotan­nal­la koko väestöstä. Vain näin voitaisi­in saa­da oikea tilan­neku­va tar­tun­nan todel­lis­es­ta levin­neisyy­destä ja varsinkin oireet­tomana sairas­tavista. Antaisi paljon vankem­man selkäno­jan lähteä tekemään esim. liikku­misen rajoit­tamiseen liit­tyviä päätöksiä.

    Vastaa

    1. Antti Wiio:
       Kovasti on kum­mas­tut­tanut, ettei ole tehty ilmeis­es­ti mis­sään CV-teste­jä sat­un­naisotan­nal­la koko väestöstä. Vain näin voitaisi­in saa­da oikea tilan­neku­va tar­tun­nan todel­lis­es­ta levin­neisyy­destä ja varsinkin oireet­tomana sairas­tavista. Antaisi paljon vankem­man selkäno­jan lähteä tekemään esim. liikku­misen rajoit­tamiseen liit­tyviä päätöksiä.

       THL tekee sat­un­nais­tes­taus­ta tavanomaisen influ­enssaseu­ran­nan ohes­sa, mut­ta tar­tun­tamäärät ovat niin pieniä, että mitään ei näy.

       Ei väestö­ta­sol­la promillen luokkaa olev­as­ta ilmiöstä saa kun­non otet­ta mil­lään sat­un­nais­tes­tauk­sel­la. Sat­un­nais­teste­jä pitäisi tehdä ihan hillitön määrä, että lev­iämis­es­tä päästäisi­in luotet­tavasti selville edes karkeal­la tasol­la. Joku kymme­nen pros­entin levin­neisyys alka­isi jo näkyä, mut­ta siihen kukaan ei halua.

       Vastaa

    2. Antti Wiio:
       Kovasti on kum­mas­tut­tanut, ettei ole tehty ilmeis­es­ti mis­sään CV-teste­jä sat­un­naisotan­nal­la koko väestöstä. Vain näin voitaisi­in saa­da oikea tilan­neku­va tar­tun­nan todel­lis­es­ta levin­neisyy­destä ja varsinkin oireet­tomana sairas­tavista. Antaisi paljon vankem­man selkäno­jan lähteä tekemään esim. liikku­misen rajoit­tamiseen liit­tyviä päätöksiä.

       Islannis­sa tes­tat­ti­in yli 5000 sat­un­naista oiree­ton­ta. Siel­lä posi­ti­ivisen koronat­u­lok­sen sai vain 0.86% tes­ta­tu­ista! Ei siis 20–40 x sairaisi­in ver­rat­tuna oireet­to­mia Islannissa?

       Vastaa

       1. Nämäkin ovat vähän paikkaan ja het­keen sidot­tu­ja havain­to­ja, mut­ta toki antaa indi­taa­tio­ta. Tos­ta nopeasti laske­mal­la saisi, että Islannis­sa siis olisi n. 5000 oiree­ton­ta viruk­sen kan­ta­jaa (mitähän tuo tarkoit­taa.. monel­la var­masti on myös mon­en­laista yskää yms., minkä voi ymmärtää oireek­si tai ei)

26. Sak­san ja Ital­ian kuolleisuuk­sien eroista Ital­ian lehdis­tä ja tvstä: prof Signarel­li, https://www.corriere.it/cronache/20_marzo_22/coronavirus-il-conteggio-morti-varia-paese-paese-germania-esclude-chi-ha-altre-patologie-6a452e6a-6c19-11ea-8403–94d97cb6fb9f.shtml
    Ker­too että Ital­ias­sa las­ke­taan kuol­lut jol­la virus, riip­pumat­ta muista syistä ja Sak­sas­sa las­ke­taan vain ne joil­la se on pääasialli­nen tai ain­oa kuolin­syy. Mitenkähän Suomes­sa kausi-influ­enssa tilastoidaan?

    Ja toinen, Suomes­ta kat­soen tosi outo asia: Rain uuti­sis­sa Bres­cian lähiössä apteekkari valit­taa ettei saa toimitet­tua asi­akkailleen hap­pip­ul­lo­ja kotei­hin kun menevät muualle. Ker­too pitävän­sä huol­ta sadoista pul­lonkäyt­täjistä lähiym­päristössä… Voisiko olla huonon onnen tupla­jysäys. Tuol­la kuolleisu­us on ollut korkeaa. Virus lev­iää van­has­sa ja huonokeuhkoises­sa väestössä. Pohjois-Ital­ian kaupunkien ilma on tietääk­seni men­neisyy­dessä ollut tosi likaista.

    Vastaa

    1. Ps. Nyt viimeistään kan­nat­taa lukea Kari Karkolan teos Kuole­ma, oikeuslääkäri selvit­tää (Duodec­im). (Ks. eri­tyis­es­ti luku ‘luotet­tavaa ja vähem­män luotet­tavaa kuolinsyytietoa’.)

       Vastaa

27. Kiitän sin­ua Osmo näistä blogikir­joituk­sista. Vaikken ole aina kaikesta samaa mieltä, odotan ja luen aina uusim­mat kir­joituk­sesi. Tokikaan en noi­ta kaupunkiym­päristölau­takun­ta­jut­tu­ja aukaise. On har­mi, ettei älykköjä ole nykyään kovinkaan vil­jalti politiikassa.

    Vastaa

28. Sem­moinen pieni huomio että sak­salai­sista tupakoi 2017 25% ja ital­ialai­sista 24%. https://www.statista.com/statistics/433390/individuals-who-currently-smoke-cigarettes-in-european-countries/

    Vastaa

29. Eri lähteistä olen lukenut, että tar­tun­ta johtaa teho­hoitoon ja/tai kuole­maan 12–14 päivän päästä. Miltä käyrät näyt­täi­sivät sitten? 

    Sak­sas­sa taide­taan tes­ta­ta todel­la har­voin, sil­lä Ital­ian lail­la myös Sak­sas­sa tupakoidaan paljon. Itse Berli­inis­sä asu­vana olen miet­tinyt, että ehkä ainakin pääkaupungis­sa luvut ovat pieniä, sil­lä ikärakenne on hyvin toisen­lainen kuin vaik­ka Suomes­sa tai Ital­ias­sa. Berli­inis­sä asuu paljon nuo­ria aikuisia, jot­ka eivät kuu­lu riskiryh­mään. Tämä tietenkään ei selitä koko Sak­san tilastoja.

    Vastaa

30. Tuo viimeinen käyrä on tosi­aan aivan älytön. Voisiko syynä olla Ital­ian ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän rom­ah­dus? Jos nämä ovat vahvis­tet­tu­ja eli tes­tat­tu­ja tar­tun­to­ja, niin Ital­ian ja Espan­jan luvut koske­vat täl­löin sairaalaan joutunei­ta (ja hoito­henkilökun­taa). Eli täl­löin tuo luke­ma joka kuu­den­nen tar­tun­nan tap­pavu­ud­es­ta olisi mielekäs ja vas­taisi aiem­pia tieto­ja. Jos joka neljäs sairaalaan joutunut tarvit­see hen­gi­tyskonet­ta eikä niitä riitä kaikille, luke­ma siitä, että joka kuudes sairaalaan joutunut kuolee, on ihan järkevä.

    Vastaa

31. Epä­lin­eas­risu­us!
    Kun hoito­jär­jestelmän toimii ja sen kap­a­siteet­ti riit­tää ollaan tilanteessa, joka vas­taa Sveit­siä ja Saksaa.
    Kun ylitetään ter­vey­den­huol­lon kestokyky tilanne riistäy­tyy käsistä. Sama, jos poti­lai­ta ei saa­da hoitoon tai lopete­taan testaaminen. 

    Ital­ias­sa lähtö myöhästyi — epi­demia huo­mat­ti­in tuuril­la kun tes­tat­ti­in vain Kiinan suun­nal­la käyneitä. Siteen ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteet­ti lop­pui nopeasti. 

    Etelä-Kore­an tes­timäärä on luokkaa 6000 testiä per miljoona ihmistä. 

    Megaval­tioiden kuten Kiina, USA jne osalta pitäisi ver­ra­ta maakun­tia tai osaval­tioi­ta, ei koko maata.
    Suomes­sa keskimäärin on väärä tilan­neku­va, jos Uusi­maa keskiar­vote­taan muuhun maa­han! Tämä kos­kee kaikkia tilastoja.

    Vastaa

32. Juuri täl­laista ana­lyysia tarvi­taan, kiitok­sia. Varsinkin tuo­ta nelos­graafia olen odot­tanut joltakul­ta insti­tu­ti­ol­ta. Hatus­ta vedet­ty 5 päivää taitaa vain olla aivan liian lyhyt viive, omas­ta pipostani vetäisin 15 päivää. Pari kom­ment­tia: Tar­tun­to­jen määrä on todel­la epämääräi­nen luku, sil­lä se riip­puu täysin tes­taus­in­ten­si­teetistä. Parem­pi luku olisi koro­nan takia sairaalaan joutunei­den määrä. Sitä vain ei jostain syys­tä kan­sain­välisessä aineis­tossa rapor­toi­da. Toki sekin voi olla epätäs­mälli­nen. — Graafeis­sa 1…3 tulee ottaa huomioon “alkuräjähdyk­sen” eriaikaisuus.

    Vastaa

33. Mie­lenki­in­toisia havain­to­ja — ongel­ma on se, ettei tieto­ja tes­tausten määristä ole saatavil­la. Tes­tat­tu (varmis­tet­tu) on vain ter­vey­den­hoito­henkilökun­taa, sairaalaan tuo­dut ja kuolleet. Viruk­sen levin­neisyyt­tä ei tiede­tä. Vuo­den alus­ta on maail­mal­la levin­nyt myös “kausi-influ­enssan” aiheut­ta­vat A‑virukset. Ne ja korona esi­in­tyvät nyt samanaikaises­ti ja päällekkäin. Tilas­tol­lis­es­ti kai on niin, että mitä enem­män tutk­i­taan, sitä enem­män löy­tyy infek­tioi­ta, kunnes näytemäärä saavut­taa tason, joka edus­taa oikein infektiotasoa.
    Vuosi­na 2012–2018 oli joka vuosi maail­man­laa­juiset epi­demi­at. Suomes­sa kuoli vuon­na 2010–2014 noin 50 ihmistä vuodessa, 2015 kuoli noin 150, 2016 mene­htyi 240 ja 2018 noin 440 ihmistä.Syy oli­vat A‑virukset, jot­ka ovat peräisin lin­nuista. Biologi­na min­ua kiin­nos­taa viruk­sen alku­perä. Se näyt­tää nyt ole­van hevosenkenkälepakoiden ryh­mä, jota on Kaakkois-Aasi­as­ta kes­ki-Euroop­paan ulot­tuval­la vyöhyk­keel­lä. Väli-isän­tä näyt­tää ole­van Male­sian muu­ra­haiskarhu, jota kiinalaiset syövät. COVID19 on 2000-luvun alun SARS-viruk­sen muun­nos, ja mutaa­tiot lie­nee tapah­tuneet yhdessä infek­toituneessa ihmisessä.

    Vastaa

34. Ode, mitä mieltä olet tästä väitteestä?
    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli‑1.1031424

    Vastaa

35. En tiedä eikö vies­ti­ni men­nyt läpi, mut­ta tässä vielä uud­estaan. Oheis­es­ta artikke­lista selviää, että viime vuosi­na (2013–17) kausi-influ­enssa kuolleisu­us on Ital­ias­sa ollut ainakin 4–5 ker­tainen Suomeen ver­rat­tuna. Näinä vuosi­na on tilas­toitu 68000 influ­enssakuole­maa, siis eskimäärin 17000/vuosi.

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1201971219303285

    Eräs nor­jalainen tietokir­jal­i­ja speku­loi myös, että Ital­ian sairaalois­sa on paljon antibioot­tire­sistent­te­jä bak­teerikan­to­ja. Nämä van­hat influ­enss­apoti­laathan usein lop­ul­ta kuol­e­vat bak­teeriperäiseen keuhkokuumeeseen.

    Vastaa

    1. Suomen influ­enssa- ja keuhkoku­umekuolleisu­us on anom­alisen alhainen, johtuen var­maankin rokotuksista.

       Vastaa

36. “Onko mis­tään maas­ta saatavil­la luotet­tavia päiväko­htaisia kokon­aiskuolleisu­us-luku­ja? Ei siis korona-lukuja. ”

    Tästä linkistä voi tarkastel­la Ital­ian kuolleisu­u­den kehitystä. 

    http://www.salute.gov.it/portale/caldo/SISMG_sintesi_ULTIMO.pdf

    Vas­ta ihan äskeit­täin kuolleisu­us on nous­sut koko maas­sa poikkeuk­sel­lisen korkealle.

    Korona epi­demi­aa mm. Ital­ias­sa voi seu­ra­ta kri­it­tis­es­tä näkökul­mas­ta tästä jatku­vasti päivitet­tävästä blogista
    https://swprs.org/a‑swiss-doctor-on-covid-19/

    Kyseessä on paikallis­es­ti hyvin poikkeuk­sel­lien nilmiö, sil­lä , esim. Berg­a­mon kaupungis­sa maalisku­us­sa kuollei­den määrä on nelink­er­tainen ver­rat­tuna taval­lisi­in lukuihin. 

    March 27, 2020 (II):
    “The lat­est fig­ures from Berg­amo show that total mor­tal­i­ty there almost quadru­pled in March 2020 from typ­i­cal­ly 200 to 300 peo­ple per month to around 900 peo­ple. It is still unclear what pro­por­tion of this was due to Covid19 and what pro­por­tion was due to oth­er, local­ly spe­cif­ic factors.”

    Vastaa

37. Hyvä että yrität ymmärtää mitä tapah­tuu, Osmo.

    Keskustelu muual­la, jopa Hesarin net­ti­sivul­la, on muut­tunut täysin älyt­tömäk­si, kun omae­htoiset “luon­non­ti­etelijät” hyökkäilevät THL:n kimp­pu­un. Nyt käy­dään huu­tokaup­paa siitä kuka saa eniten kuollei­ta ja kenen tilas­toista pitää päätel­lä, että kansa nyhjöt­täköön kotona seu­raa­van vuo­den. Aal­to-yliopis­tokin on kan­tanut kor­ten­sa kekoon.

    Ja asiantun­ti­jat: HUSin toim­i­tusjo­hta­ja vaati eilen että Espan­jas­ta tule­vat pis­tetään eris­tet­tyyn hotel­li­in karan­teeni­in, kos­ka Espan­jas­ta tulee niin paljon tar­tun­nan saaneita.

    Jos ote­taan esimerkik­si Andalu­sia (jos­sa asuu n 8,5 miljoon­aa ihmistä), eilen siel­lä oli tar­tun­nan saanei­ta n. 40 / 100 000 asukas­ta, kun Uudel­la­maal­la oli vas­taavasti n. 37. Ts. Aurinko­ran­nikol­ta tule­vat eivät voi olla mitenkään ongel­ma Helsin­gin seudun tartuntatodellisuuteen.

    Tietysti tilanne Espan­jas­sa on kova; täl­lä het­kel­lä esim. Madridis­sa on 289 tar­tun­nan saanut­ta / 100 000 asukasta.

    El Pais ‑lehdessä tilas­toti­eteil­i­jät ovat yrit­täneet haarukoi­da todel­lis­ten tar­tun­to­jen määrää. On päädyt­ty arvioon, että tar­tun­to­ja on kaikki­aan joko 150 000 tai 900 000 tai jotain siltä väliltä. Nykyisen tiedon varas­sa ei kai kukaan tiedä mikä on “tot­ta”. Eikä tiedä Suomes­sakaan, vaik­ka keskustelu kävisi kuin­ka kuumana tahansa.

    Kun itse yritän odot­taa pieniäkin opti­mistisia uutisia, on kur­jaa huo­ma­ta, että suo­ma­lainen media etsii vain pahin­ta uutista otsikoi­hin. Iltapäiväläle­hti kir­joit­taa isoin otsikoin, että taas Espan­jas­sa on kuol­lut iso määrä. Samaan aikaan paikalliset asiantun­ti­jat näkevät hie­man toivoa tilas­tois­sa, sil­lä tänään on toinen päivän jol­loin tar­tun­to­jen määrä las­kee aikaisemmasta.

    Vastaa

38. Min­ua kiin­nos­taisi hirveästi ver­tailu eri maid­en teho­hoidon kuor­mi­tuk­sen kanssa. Eli tapausten määrä teho­hoi­dosss, tapausten määrä teho­hoi­dos­sa suh­teutet­tuna väestöön, ja tapausten määrä teho­hoi­dos­sa suh­teutet­tuna teho­hoitoka­p­a­siteet­ti­in. Sen jäl­keen voisi ver­tail­la kuolleisu­ut­ta suh­teutet­tuna tehohoitokapasiteettiin. 

    Tämä sik­si että tästä voisi oppia jotain teho­hoidon tehos­ta, ja arvail­la mis­sä kohdin epi­demi­aa ollaan. En vaan ole löytänyt tätä tietoa valmi­ina mis­tään, ja luulisi että tämä tieto olisi suht tarkkaa kaikissa maissa.

    Vastaa

39. Vale, emä­vale, tilasto.

    Koron­aan liit­tyvä tilas­toin­ti on niin virheel­listä ja puut­teel­lista, että johtopäätösten tekem­i­nen on aika lail­la arpomista. Lisäk­si tes­taamisen vähäisyys.

    Moni otti esi­in vuosit­taiset influ­enssan aiheut­ta­mat kuolemat. Kuolin­syyti­las­tot eivät ker­ro totu­ut­ta ja käytän­nössä vähät­televät määrää. Tämä var­maankin kos­kee kaikkia mai­ta. Influ­enssaan, aivan kuten koron­aankin kuolee vas­tus­tuskyvyltään heikko­ja yksilöitä jol­loin kuolin­syyk­si tulee usein kir­jatuk­si jokin muu syy kuin influenssa.

    “THL:n arvion mukaan influenssa­kaudella 2017–2018 influ­enssan aiheut­ta­ma ylikuolleisu­us olisi ollut noin 1 000 henkeä.”

    http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kuinka-monen-kuoleman-syy-on-influenssa-kertovatko-luvut-kaiken/

    Oma arvauk­seni on, että Suomes­sa koron­akuolemien määrä ei oleel­lis­es­ti tule poikkea­maan vuosit­taisen kausi-influ­enssan määristä joka lie­nee haarukas­sa 500‑1500 mm. viruk­sen ärhäkkyy­destä ja rokot­teen tehos­ta ja roko­tusten kat­tavu­ud­es­ta riip­puen. Toden­näköis­es­ti korona merk­itään nyt suures­ta hälystä johtuen tilas­toi­hin kuolin­syyk­si herkem­min kuin kausi-influ­enssa, eli tästäkin voi syn­tyä tilastointiharhaa.

    Suh­teel­lis­tamista. Ital­ias­sa kuolee vuosit­tain noin 600000 henkilöä. Siis joka vuosi. Korona on nyt arvot­tu kuolin­syyk­si noin 10000 tapauk­seen. Melkein kaikissa niis­sä kuolleel­la on ennestään yksi tai use­ampi vaka­va perus­sairaus. Jos arvioidaan että korona merk­itään kuolin­syyk­si vaikka­pa 30000 tapauk­selle, niin tämä tarkoit­taisi viit­tä (5) pros­ent­tia vuosit­tais­es­ta määrästä. Ja huom. melkoinen osa tuos­ta 30000 olisi joka tapauk­ses­sa kuol­lut vuo­den tai muu­ta­man kulues­sa perus­sairauk­sis­taan johtuen. 

    Jos tuo 30000 osoit­tau­tuu oikeak­si suu­ru­us­lu­okak­si, niin ter­veystaloustiedet­tä tule­vaisu­udessa tutki­vat ihmettelevät tuli­vatko ihmiset vuon­na 2020 hul­luik­si kun aiheut­ti­vat maail­man­laa­juisen laman ärhäkkääseen kausi-influ­enssaan ver­rat­tavas­ta syys­tä. No, maail­man­talous oli joka tapauk­ses­sa ison kor­jaus­li­ik­keen tarpeessa, eikä koron­aa ole siitä syyttäminen. 

    Eli kaikessa tässä pani­ikissa on syytä suh­teel­lis­taa asioi­ta myös Suomes­sa. Ainakin tois­taisek­si koro­nan aiheut­tamien kuolemien määrä ja muut ter­veyshai­tat eivät ole kovin vakavia. Nyt pääl­lä olevil­la ja mah­dol­lis­es­ti vielä tulevil­la talouden kuris­tamis­toimil­la aiheutetaan erit­täin suuret vahin­got. Syn­tyvän laman pitu­ud­es­ta ja syvyy­destä riip­puen val­ti­olle ker­tyy 10–30 mil­jardin lisävel­ka tulo­jen mene­tyksinä ja meno­jen kasvu­na. Tämä raha on tule­vaisu­udessa pois val­tion menoista ja val­tion menois­ta­han pääosa kohdis­tuu sote- ja sotu-menoi­hin. On mah­dol­lista, että tämä lama aiheut­taa niin paljon leikkauk­sia tule­vi­in julk­isi­in palvelui­hin, että siitä johtu­vien ennenaikaisten kuolemien määrä ylit­tää koron­aan kuole­vien määrän.

    Vii­saim­mat sanat olen kuul­lut use­am­mal­ta van­huk­selta kun heiltä on kysyt­ty pelot­taako tämä korona. Vas­taus on ollut: no johonk­in­han sitä täy­tyy kuol­la. Siinä on viisautta. 

    Vält­täkäämme turhaa hys­te­ri­aa. Älkäämme tor­jun­ta­toimil­la aiheut­tako suurem­paa hait­taa kuin mitä itse tau­ti aiheut­taisi. Jos saisin päät­tää niin purkaisin rajoituk­sia, lisäisin sairaan­hoidon kap­a­siteet­tia (esim. pari mil­jar­dia käytet­täväk­si tilapäis­sairaaloi­hin, lait­teis­toon, suo­javä­lineisi­in jne.), eristäisin vielä tiukem­min riskiryh­män kotei­hin­sa ja hoito­laitok­si­in­sa sekä lisäisin tes­taamista. Eli rahat mielu­um­min sairaan­hoitoon kuin konkurssien kor­vaamiseen ja työttömyyskorvauksiin.

    Vastaa

40. Lisää suh­teel­lis­tamista. Olete­taan, että kausi-influ­enssa on keskeisenä kuolin­syynä Suomes­sa noin 500 tapauk­seen vuosit­tain. Influ­enssa-kausi kestää yleen­sä 3–4 kuukaut­ta. Kuollei­ta siis tulee keskimäärin 4–5 päivässä.

    Kuvitelkaa, että JOKA VUOSI media uuti­soi päivit­täin influ­enssaan kuollei­den määrän 4–5 kpl tele­vi­sion pääutis­ten ykkö­sai­heena ja lehtien lööpeis­sä. Medi­an edus­ta­jat par­tioisi­vat sairaaloiden edustal­la odot­taen päivän tilas­toti­eto­ja ja ylilääkärin haas­tat­telua. Maan hal­li­tus pitäisi tele­vi­sios­sa päivit­täin tiedo­tusti­laisu­u­den influ­enssan tor­jun­ta­toimista ja liikku­misen rajoituk­sista. Urheilukat­so­mot tyh­jen­net­täisi­in ja urheilu­ta­pah­tu­mat, kon­ser­tit, teat­ter­it jne. siir­ret­täisi­in influ­enssan pelossa. 

    Olen var­ma, että reagoin­tia pidet­täisi­in ylim­i­toitet­tuna ja suo­ras­taan type­r­änä. Opetelka­amme siis elämään myös koro­nan ja sitä seu­raavien vit­sausten kanssa. Kukaan ei ole tul­lut tänne elämään ikuisesti.

    Vastaa

    1. Sen ver­ran pitää tätäkin kir­joi­tus­ta suh­teel­lis­taa, että ilman rajoi­tus­toimia kuollei­den määrä päivässä tulisi ole­maan kuukau­den sisäl­lä jotain aivan muu­ta kuin 4–5. Toiv­ot­tavasti saisimme koron­akuolemat pysymään mak­simis­saan viidessä per päivä, mut­ta näi­den dra­maat­tis­ten toimienkin jäl­keen tulemme var­masti suurem­pia luku­ja näkemään. Mitä todel­lisu­us olisikaan ilman näitä? Tes­tauska­p­a­siteetin raju kas­vat­ta­mi­nen on mielestäni ain­oa keino selvitä edes jol­lain lail­la järkevästi tästä kri­i­sistä inhimil­lis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti kat­soen. Mat­ka nor­mi­ti­laan on silti pitkä.

       Vastaa

41. Ei niin kovin kauan kun tääl­läkin “tiedet­ti­in” että on joko kausi-influ­enssa tai virus, jon­ka on paras antaa lev­itä vaan. Tämän tun­nus­t­a­mi­nen oli läh­es velvol­lisu­us. Yhteiskun­ta piti pitää auki ja kat­soa mitä tulee.
    Suomen ja THL;n rauhoit­ta­va viralli­nen kan­ta oli, että ei tämä nyt sen­tään niin pahak­si tääl­lä meil­lä äidy.
    Tasku­laskimil­la sitä todis­telti­in. Jokainen­han osaa laskea vähän…
    Eli töi­hin ja koulu­un reip­paasti vaan. 

    Tässä mielestäni hyvä Ris­to Lin­turin (tilastop­eräi­nen) ana­lyysi siitä mitä itse asi­as­sa tääl­läkin kannatettiin. 

    https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/39e6e337-28b9-47a8-9cbc-b6ba2eb46ac6

    Jutus­sa mainit­tu­jen vai­h­toe­hto­jen 1. ja 2. kuolleisu­us­lu­vut ker­tonevat, että olisi pitänyt uskoa Kiinaa, Etelä-Kore­aa ja WHO:ta. Kuten nyt viimein lop­ul­ta uskotaankin? 

    Kiitos blo­gis­tille näistä uusista käppyröistä.
    Ne todel­lakin tuot­ta­vat mon­ta kysymys­tä, joi­hin vas­taa­jia ei tästä maas­ta, tuskin muual­takaan, vielä ainakaan löydy.

    Vastaa

42. Tässä yksi mah­dolli­nen seli­tys Ital­ian poikkeav­i­in lukuihin:
    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli‑1.1031424

    “virusepi­demi­an lisäk­si Ital­ian kaoot­ti­nen antibioot­ti­ti­lanne näkyy kuolleisuusluvuissa. …
    mon­et ihmiset, jot­ka ovat nyt Ital­ias­sa saa­neet koronatar­tun­nan, eivät ehkä kuole viruk­seen, vaan antibioot­te­ja kestävien bak­tee­rien aiheut­tami­in tule­hduk­si­in. … Virusten tiede­tään heiken­tävän ihmisen immuu­ni­jär­jestelmää. Samal­la se helpot­taa bak­tee­rien hyökkäyk­siä. … Jot­ta vakavasti sairas­tuneet poti­laat eivät sairas­tu­isi myös bak­teeri-infek­tioon, heille annetaan usein antibioot­te­ja osana hoitoa.”

    Vastaa

43. Vk, hyviä huomioi­ta. Aika paljon samaa mieltä itsekin. Nyt jonkin­lainen medi­a­pani­ik­ki pääl­lä. Varsinkin “luotet­ta­vat” iltapäiväle­hdet. Ital­ian ylikuolleisu­udelle influ­enssi­in on syyn­sä, joi­ta tässä keskustelus­sa on tuo­tukin esi­in hyvin. Ja tilas­tot, jos niitä yleen­sä on, eivät ole luotettavia. 

    Koulut voisi lait­taa auki ihan hyvin, nuoret parvel­e­vat kuitenkin porukois­saan ja ovat kon­tak­tis­sa tois­t­en­sa kanssa.

    Vastaa

44. Kaik­ki olet­taa että Espan­jan riskialueil­ta palaa­vat eläkeläiset ovat Uudelta­maal­ta. Näin ei ole, he ovat ympäri Etelä-Suomea ja vievät koron­aa kotipaikkakunnalleen

    Vastaa

45. Näitä mah­dol­lisia virhelähteitä on tosi­aan monia. On kuitenkin vaikeaa arvioi­da sitä onko kyse eroista tilas­toin­nis­sa, hoitoketjus­sa vaiko taudin kulussa.

    Mah­dol­lisia virhelähteitä:
    — Diag­noosivirheet ja sitä kaut­ta tes­taa­mat­to­muus tai myöhäi­nen tes­taami­nen (varsinkin taudin alku­vai­heessa on se saatet­tu virhe­di­ag­no­ti­soi­da ja jät­tää sen takia testaamatta)
    — tes­taus­valin­nat — ketä tes­tataan ja mil­loin. Eli tulok­set näyt­tävät kovin eri­laisil­ta jos tes­tataan koko väestöä tai riskiryh­miä tai pelkästään oireile­via. Tässä myös tes­tauska­p­a­siteetil­la on iso osansa sil­lä se ohjaa testaamisvalintoja.
    — Ajal­liset tek­i­jät, eli diag­noosin ja kuole­man väli­nen aika, tässä vielä tilan­net­ta sot­kee tuo edelli­nen koh­ta, eli jos tes­taus pain­ot­tuu oireel­lisi­in, on tau­ti keskimäärin pidem­mälle kehit­tynyt kuin oireet­tomil­ta tehtävis­sä löydöissä.
    — miten tilas­toidaan kuolemat? Eli tilas­toidaanko kuolemat sen perus­teel­la että kuolleel­la on ollut korona-tar­tun­ta vaiko sen perus­teel­la, että se on pääasialli­nen kuolin­syy. Tässä yhtey­dessä on puhut­tu, että mm Venäjäl­lä kuolemia oltaisi­in tilas­toitu keuhkokuumekuolemiksi.
    — Tarkoituk­sel­liset tilas­to­jen vääris­te­lyt. On jos­sain määrin mah­dol­lista, että mm Turkin ja Venäjän kaltai­sis­sa mais­sa tieten tah­toen tilas­toidaan niin, ettei kri­isi näkysi.
    — Puut­teelli­nen tai jäl­jessä laa­haa­va tilas­toin­ti. Tämä luul­tavasti pätee mon­een kehi­tys­maa­han jois­sa tilanne saat­taa olla merkit­tävästi pahempi kuin mitä tilas­toista nähdään. 

    Nuo ovat siis tilas­toi­hin vaikut­tavia asioi­ta. Niiden lisäk­si tilas­to­ja siis muokkaa­vat mon­et aiem­mis­sa kom­menteis­sa maini­tu­ista seikoista, kuten ter­vey­den­huol­lon kri­isiy­tymi­nen, se mil­lai­sis­sa ihmis­ryh­mis­sä tar­tun­ta on päässyt lev­iämään yms. Eli epi­demi­an todel­li­nen vakavu­us. Joka tapauk­ses­sa mitään yksi­tyisko­htaista ana­lyysiä ei näi­den tilas­to­jen perus­teel­la voi tehdä, ne ovat suun­taa-antavia, mut­ta niis­sä on liian usei­ta varsin merkit­täviä virhelähteitä, jot­ka tekevät eri maid­en luvut vertailukelvottomiksi.

    Vastaa

46. Suomes­sa influ­enssakuolleisu­us on ollut tyyp­il­lis­es­ti vain 40–60/vuosi. Vuon­na 2018 se oli noin 400, ei mitään kohua. Suomen poikkeuk­sel­lisen alhaiset luvut johtunevat mm. van­husväestön roko­tuk­sista ter­veyskeskuk­sis­sa. Näyt­täisi siltä, että Ital­ian kausi-influ­enssa kuolleisu­us on nor­maal­is­tikin ainakin 10-ker­tainen Suomeen verrattuna.

    https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-05–30_007.html

    Vastaa

    1. Nuo luvut eivät pidä paikkaansa. Kuolin­syi­den tilas­toin­ti on ihan hanurista noin luotet­tavu­u­den suh­teen kun kuolin­todis­tuskir­jauk­set eivät ole tarkko­ja ja vaina­jil­la on ollut monia sairauk­sia päällekkäin. Eli esim dia­betestä, sydä­men vajaa­toim­intaa tai munuais­ten vajaa­toim­intaa sairas­tavalle influ­enssa on se viimeinen niit­ti, mut­ta sitä ei useinkaan kir­ja­ta kuolintodistukseen.

       Esim. 2017–18 influ­enssan arvioidaan aiheut­ta­neen noin 1000 tapauk­sen lisäyk­sen. Itse olen näh­nyt asiantun­te­via arvioi­ta 500‑1500 influ­enssan aiheut­ta­mas­ta kuole­mas­ta Suomes­sa vuosittain.

       http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kuinka-monen-kuoleman-syy-on-influenssa-kertovatko-luvut-kaiken/

       Vastaa

47. Suuri kiitos Osmo siitä, että tuot jär­jen mukaan koron­avirusti­lanteen arvioin­ti­i­in! Nos­tan sin­ulle myös hat­tua siitä, että uskallat uida julkises­ti vas­tavir­taan, etkä sokeasti usko sitä, mitä ihmiset hoke­vat ympärilläsi. 

    Toiv­ot­tavasti meil­lä säi­lyy edes mielip­i­teen­va­paus nyt, kun liikku­misen vapaut­ta on merkit­tävästi rajoitet­tu ja olemme siir­tyneet poli­isi­val­tioon ja ihmiset syyt­televät, pelkäävät ja vält­televät toisiaan.

    Vastaa

48. Jos kat­soo tar­tun­to­ja suh­teessa väk­iluku­un, kär­jessä ovat pikku­val­tiot, isoim­pana joukos­sa Sveit­si. Kuole­man­ta­pausten osalta kär­jessä ovat kuitenkin Italia ja Espan­ja (San Mari­non jäl­keen). Tämäkin viit­taa siihen, että isom­mis­sa mais­sa tilas­toidut tar­tun­nat ovat vain mur­to-osa todel­lis­es­ta määrästä, kun taas pienis­sä mais­sa (plus Sveit­si) tes­tataan suh­teel­lis­es­ti enemmän.

    Vastaa

49. vk: “Korona on nyt arvot­tu kuolin­syyk­si noin 10000 tapauk­seen. Melkein kaikissa niis­sä kuolleel­la on ennestään yksi tai use­ampi vaka­va perus­sairaus. Jos arvioidaan että korona merk­itään kuolin­syyk­si vaikka­pa 30000 tapauk­selle, niin tämä tarkoit­taisi viit­tä (5) pros­ent­tia vuosit­tais­es­ta määrästä.”

    Kuolin­syyn määrit­tämiseen liit­tyvät ongel­mat todel­lakin vaikut­ta­vat Covid-19 vaar­al­lisu­u­den arviointia: 

    Vas­ta eläköi­tynyt englan­ti­la­nen patolo­gian pro­fes­sori (ja NHS:n asiantun­ti­ja) John Lee kir­joit­taa ongelmista näin: 

    “In the cur­rent cli­mate, any­one with a pos­i­tive test for Covid-19 will cer­tain­ly be known to clin­i­cal staff look­ing after them: if any of these patients dies, staff will have to record the Covid-19 des­ig­na­tion on the death cer­tifi­cate — con­trary to usu­al prac­tice for most infec­tions of this kind. There is a big dif­fer­ence between Covid-19 caus­ing death, and Covid-19 being found in some­one who died of oth­er caus­es. Mak­ing Covid-19 noti­fi­able might give the appear­ance of it caus­ing increas­ing num­bers of deaths, whether this is true or not. It might appear far more of a killer than flu, sim­ply because of the way deaths are recorded.”

    https://www.spectator.co.uk/article/The-evidence-on-Covid-19-is-not-as-clear-as-we-think

    Vastaa

    1. Juuri näin. Jonkin ver­ran eli ihan järkyt­tävän paljon on paran­net­tavaa kuolin­syi­den tilas­toin­nis­sa läh­tien siitä, että useim­mil­la eri­tyis­es­ti iäkkäim­mil­lä perus­sairail­la ei ole vain yhtä syytä. Var­maan pitäis joku direk­ti­ivi tästäkin vääntää.

       Niin kauan kun tilanne on nykyisen­lainen, niin uuti­soin­ti koron­akuolemien määristä on toden­näköis­es­ti harhaan­jo­htavaa ja tilas­to­ana­lyysi sit­ten potenssi­in kaksi.

       Vastaa

50. Minus­ta keskustelua käy­dään liikaa kuolleisu­u­teen nojat­en. Enem­män pitäisi kiin­nit­tää huomio­ta siihen, että virus sitoo run­saasti ter­vey­den­huol­lon resursse­ja. Sairaala­hoito­jak­sot ovat pitk­iä ja hoito intensiivistä.

    Tilas­tot myös osoit­ta­vat, että suuri osa sairaala­hoitoa tarvit­se­vista on akti­ivi-ikäisiä. Heitä kuolee vähän, mut­ta ilman sairaala­hoitoa kuolisi enemmän.

    Yksi vai­h­toe­hto on raja­ta kaik­il­ta koron­aviruk­sen saaneil­ta teho­hoito kokon­aan pois ja antaa hei­dän kuol­la. Täl­löin yhteiskun­taa pystyt­täisi­in pyörit­tämään nor­maali­in tapaan, eikä kokon­aiskuolleisu­us kuitenkaan merkit­tävästi nousisi.

    Täl­lä het­kel­lä eri mais­sa yhteiskun­nat ovat sul­jet­tu­ja nimeno­maan teho­hoito­vaatei­den vuok­si. Jos siitä ei tarvit­sisi välit­tää, tilanne olisi ihan eri­lainen. Koron­avirus itsessään ei yhteiskun­tia sul­je. Sen tekee teho­hoidon määrän riittämättömyys.

    Vastaa

51. Muu­tamia yksit­täisiä kom­ment­te­ja hal­li­tuk­sen toimista.

    1. Rav­in­toloiden sulkem­i­nen. Rav­in­to­la, jos­sa käyn päivit­täin on palkan­nut 5–10 uut­ta työn­tek­i­jää. Siel­lä annetaan juo­mat valmi­ina. Käteistä ei huoli­ta. Aterimet on yksit­täis­pakat­tu. Ruoat annos­tel­laan ja jael­laan aiem­man noutopöy­dän sijaan. Leivät ja levit­teet on yksit­täis­pakat­tu. Pöytään ohjataan men­emään läheis­ten työkaverei­den kanssa. Tuo­ta toim­intaa on oikeasti mietit­ty ja kun toim­inta lop­puu, niin työ­paikko­jen taukotilois­sa ei ikinä päästä yhtä hyvään hygien­i­aan. Tuo­ta viilat­ti­in noin viikko tuo­hon kuntoon. 

    2. Tuo mökkiläi­sistä valit­ta­mi­nen on ihan Nor­jalaista tuon­tika­maa. Molem­mis­sa mais­sa mökkiläiset kyl­lä eristävät itsen­sä, mut­ta sairastues­sa tilanne on eri. Nor­jas­sa se ihmi­nen ei pääse sieltä mök­iltä pois, vaan se joudu­taan hake­maan sieltä ensi­hoidon toimes­ta. Suomes­sa se ajaa koti­paikkakun­nalle potemaan. Ero tulee siitä, että suomes­sa mökeille on tiet. Tääl­lä on met­sä­te­ol­lisu­u­den ja maat­alouden tukemis­es­ti tehty teitä siten, että jopa korves­sa ole­valle mökille pääsee autol­la. Nor­jas­sa mök­ki on tyyp­il­lis­es­ti reiluhkon patikoin­ti­matkan päässä, kun tiev­erkos­toa ei vaan ole. Ja kuumeise­na ei vält­tämät­tä jak­sa kävel­lä autolle.

    Vastaa

    1. ft maail­mal­ta:

       2. Tuo mökkiläi­sistä valit­ta­mi­nen on ihan Nor­jalaista tuon­tika­maa. Molem­mis­sa mais­sa mökkiläiset kyl­lä eristävät itsen­sä, mut­ta sairastues­sa tilanne on eri. Nor­jas­sa se ihmi­nen ei pääse sieltä mök­iltä pois, vaan se joudu­taan hake­maan sieltä ensi­hoidon toimes­ta. Suomes­sa se ajaa koti­paikkakun­nalle potemaan. Ero tulee siitä, että suomes­sa mökeille on tiet. Tääl­lä on met­sä­te­ol­lisu­u­den ja maat­alouden tukemis­es­ti tehty teitä siten, että jopa korves­sa ole­valle mökille pääsee autol­la. Nor­jas­sa mök­ki on tyyp­il­lis­es­ti reiluhkon patikoin­ti­matkan päässä, kun tiev­erkos­toa ei vaan ole. Ja kuumeise­na ei vält­tämät­tä jak­sa kävel­lä autolle.

       Suomes­sa riskimökke­jä ovat tuos­ta näkökul­mas­ta saarimök­it. Siitä olen ihan samaa mieltä, että mök­it, joi­hin pääsee autol­la suo­raan pihaan ja jois­sa kän­nykäl­lä pääsee verkkoon, ja jois­sa kon­tak­te­ja mui­hin ihmisi­in ei tule kuin korkein­taan näkökon­tak­tien osalta, ovat ennem­min hyviä paikko­ja olla eristyk­sis­sä kuin iso ongel­ma. Suomes­sa keskimääräi­nen mökki­mat­ka on Tilas­tokeskuk­sen tilas­to­jen mukaan vain 38 kilo­metriä ihmisen vak­i­tuis­es­ta kodista. Uudel­la­maal­la asuvil­la mökki­mat­ka on Tilas­tokeskuk­sen tilas­to­jen mukaan keskimäärin 130 kilo­metriä, muun maan keskimääräi­nen mökki­mat­ka on val­takun­nal­lista 38 kilo­metrin keskiar­voakin lyhyem­pi. Pääosa mökkiläi­sistä on Suomes­sa oma­l­la mökil­lä ollessaan saman sairaan­hoitopi­irin alueel­la kuin kotona ollessaankin.

       Vastaa

52. Mah­dol­lisia syitä Ital­ian ongelmi­in: Ital­ias­sa on maail­man toisek­si van­hin väestö ja ital­ialais­ten suku­rakkaus. Nuoret käyvät viikot­tain tapaa­mas­sa kotikylis­sään iso­van­hempiaan ja van­hempiaan. Siinä yhdis­tyi taudin nopea lev­iämi­nen Pohjois-Ital­ias­sa ja van­hus­ten tehokas altistu­mi­nen oireet­tomien kan­ta­jien toimesta.

    Sin­ga­poren ja Etelä-Kore­an selviämisen keino­ja oli oireet­tomien kan­ta­jien (super­levit­täjien?) kiin­nisaami­nen esimerkik­si pyrkimäl­lä tes­taa­maan kaik­ki tar­tun­po­lus­sa mukanaolleet. Siitä he sai­vat hyvän arvion oireet­tomien määrästä. Jos­sain oli luku 30–50 % kaik­ista tar­tun­nan saan­neista. Oikeat luvut saamme vas­ta myöhem­min vasta-ainetesteistä.

    Olen­nainen seu­raus Sin­ga­pores­sa ja Etelä-Kore­as­sa oli se, että ihmiset pystyivät jatka­maan pienin vau­ri­oin työssä- ja koulus­sakäyn­tiä. Epi­demi­as­ta seu­raa kuollei­ta ja taloudel­lisia mene­tyk­siä. Eilen Sin­ga­pores­sa oli todet­tu olleen alus­ta alka­en 732 infeki­tio­ta ja 2 kuol­lut­ta (väestö 5,6 milj Hels­ingh­in kokoisel­la alueel­la), Etelä-Korea 9478/144 (väestö 52 milj), Suo­mi 1167/8 (Ruot­si 3069/105 (väestö 10.2 milj) kuollei­den määrä näis­sä viral­li­sis­sa tilas­tois­sa!). Taloudelli­nen katas­trofi on pienem­pi sekä Sin­ga­pores­sa että Etelä-Koreassa.

    Meil­lä tulee pitkäk­si aikaa analysoitavaa näistä tilas­toista. Sil­lä välin voimme kat­soa vaik­ka You Tubesta ilmaisek­si eloku­van Con­ta­gion. Eloku­van tieteelli­nen neu­vo­nan­ta­ja oli WHOn enti­nen epi­demi­olo­gi Lar­ry Bril­liant. Eloku­va perus­tuu sen het­kiseen, yli 10 vuot­ta sit­ten, näke­myk­seen tule­vista pan­demioista. Emme voi men­nä sen taakse, että emme voineet tietää. Bril­liant ei saanut varautu­miseen rahoi­tus­ta ja toi­mi sit­ten eloku­van tieteel­lisenä neu­vo­nan­ta­jana . Ks myös https://www.ted.com/talks/larry_brilliant_my_wish_help_me_stop_pandemics?language=en .

    Min­ua kiin­nos­taa tässä nyt eniten se, että tuoko tämä tapaus esille sen kysymyk­sen, että onko mei­dän SOTE-jär­jestelmämme ihmisiä varten vai ihmiset SOTE-jär­jestelmää varten? Hyväksym­mekö sen että lääkärien työt­tömyysaste on 0%, kun täystyöl­lisyys­ti­lanteessa työt­tömyysaste on 3% (johtuu kitkatyöt­tömyy­destä)? Hyväksym­mekö sen että nor­maal­isti hoitovirheisi­in kuollei­den määrä on arvi­ol­ta 5 henkeä/pvä eli luokkaa 2000 /v (tilas­to­ja ei julka­ista vrt liiken­teessä kuoli viime vuon­na 205 henkeä)? Nor­ja aikoinaan ratkaisi lääkärip­u­lan lähet­tämäl­lä lääkäri­opiske­li­joi­ta maail­man parhaisi­in yliopis­toi­hin. Me voimme tehdä samoin viimeistään ensi vuo­den alus­ta. Näi­den pohd­in­to­jen aika ei ole nyt, mut­ta toiv­ot­tavasti emme niitä uno­h­da myöhemmin. 

    Nyt pitää pysyä kotona. Lau­ma­suo­ja tulee kun ehkä 80 % väestöstä on immuune­ja. Immu­ni­teetin saa joko sairas­ta­mal­la tai roko­tuk­sel­la. Rokote voi ehkä tul­la ensi vuo­den loppupuolella.

    Vastaa

53. Tämän mukaan tes­taami­nen on Sak­sas­sa ollut kat­tavam­paa kuin muual­la: https://www.vox.com/world/2020/3/27/21196246/coronavirus-germany-death-rate-covid-19-cases-italy-europe Se selit­täisi jo aika paljon: jos tes­tat­tu­jen joukos­sa on paljon myös lievem­min sairas­tunei­ta (käytän­nössä nuorem­pia) kuolleisu­us­luke­mat ovat tietenkin pienem­mät (ja lähempänä totuutta).

    Vastaa

54. Kiitos akti­ivis­es­ta blo­gaamis­es­ta tästä aiheesta! Se kos­ket­taa meitä kaikkia todel­la syväl­lis­es­ti, mut­ta asial­lista keskustelua käy­dään silti vähän. Hyvä, että tääl­lä käydään.

    Insinöörinä min­ua ihme­tyt­tää, mik­sei ole lähdet­ty etsimään voimakkaam­min teknisiä ratkaisu­ja lev­iämisen hidas­tamisek­si. Kansan­talous ottaa epi­demi­an hidas­tamis­toimista osumaa aivan järkyt­tävästi. Siihen näh­den tekniset ratkaisut oli­si­vat todel­la halpo­ja. Esim. pakolli­nen suu- ja nenä­suo­juk­sen käyt­tö julk­isil­la paikoil­la estäisi tehokkaasti sairas­tunei­ta levit­tämästä tau­tia. Suo­juk­sista on maail­man­laa­juis­es­ti pulaa, mut­ta niiden valmis­t­a­mi­nen on tosi simp­peliä ja raa­ka-ainet­ta kas­vaa meil­lä met­sät pul­lol­laan, joten ei kun vaan äkkiä valmis­tus­ta käyn­ti­in Suomes­sa. Koko vuo­den suo­jaimet kaikille suo­ma­laisille mak­saa ehkä pari mil­jar­dia, mikä on pien­tä ver­rat­tuna siihen mitä eristäy­tymi­nen maksaa.

    Tehokkaam­mat hen­gi­tys­suo­jaimet kokon­aa­mar­il­la estää myös tar­tun­nan saamista tehokkaasti ja esim. Puo­lus­tusvoim­il­ta löy­tyy niitä varas­toista isot määrät. Ne varas­toista käyt­töön niille, jot­ka ovat tekemi­sis­sä riskiryh­mien kanssa tai muuten paljon tekemi­sis­sä ihmis­ten kanssa työn­sä vuok­si. Ja niis­säkin koti­maista valmis­tus­ta käyntiin.

    Kukaan ei vielä tiedä, kauanko virus kiertää maail­maa riesanamme. Ehkä rokot­teeseen asti, mut­ta jos virus muun­tuu sopi­vasti, ei siitäkään saa­da apua. Taudin sairas­ta­neet saa­vat ehkä pysyvän immu­ni­teetin, ehkä eivät. Ainakin mei­dän pitäisi varautua tilanteeseen, jos­sa mei­dän on pystyt­tävä jatka­maan elämäämme viruk­sen kanssakin. Ja mitä nopeam­min toimen­piteisi­in ryhdytään, sitä nopeam­min pystymme purka­maan tämän äärim­mäisen kalli­ik­si käyvän eristyksen.

    Vastaa

    1. Insinöörinä min­ua ihme­tyt­tää, mik­sei ole lähdet­ty etsimään voimakkaam­min teknisiä ratkaisu­ja lev­iämisen hidas­tamisek­si. Kansan­talous ottaa epi­demi­an hidas­tamis­toimista osumaa aivan järkyt­tävästi. Siihen näh­den tekniset ratkaisut oli­si­vat todel­la halpo­ja. Esim. pakolli­nen suu- ja nenä­suo­juk­sen käyt­tö julk­isil­la paikoil­la estäisi tehokkaasti sairas­tunei­ta levit­tämästä tau­tia. Suo­juk­sista on maail­man­laa­juis­es­ti pulaa, mut­ta niiden valmis­t­a­mi­nen on tosi simp­peliä ja raa­ka-ainet­ta kas­vaa meil­lä met­sät pul­lol­laan, joten ei kun vaan äkkiä valmis­tus­ta käyn­ti­in Suomes­sa. Koko vuo­den suo­jaimet kaikille suo­ma­laisille mak­saa ehkä pari mil­jar­dia, mikä on pien­tä ver­rat­tuna siihen mitä eristäy­tymi­nen maksaa. 

       Tuol­laisil­la voisi var­maan vähen­tää pärse­tar­tun­to­ja eikä olisi kallista. Aasi­as­sa päin suo­jaimet ovat ihan nor­maali tapa. Jos tuol­laisia halu­aisi, niitä pitäisi olla paljon saatavil­la ts. siihen olisi pitänyt varautua etukä­teen, sil­loin aiem­min kuin pan­demi­an tuloon omana eli­naikana ei uskot­tu. Toki nyt voisi aloit­taa valmis­tuk­sen, saatavu­udessa voi muuten olla puutteita.

       Henkilö­suo­jaimet tyyli­in kaasu/puolinaamari eivät suo­jaa mui­ta. Ne suo­jaa­van henkilön, kun­han suo­timia vai­hde­taan riit­tävän usein. Sisään otet­tu ilma suo­dat­tuu. Ulos hen­gitet­tävä ilma sen sijaan tulee avau­tu­vas­ta läpästä suodattamatta.

       Vastaa

55. Täm­möi­nen uusi jut­tu pisti vielä VOX­ia lukies­sa silmään: https://www.vox.com/science-and-health/2020/3/28/21198021/coronavirus-test-abbott-fda-covid-19–5‑minutes so. viiden min­uutin kent­tätesti toim­i­tuk­seen ensi viikolla.

    Vastaa

56. Ital­ian Dai­ly Death Rate Up 20% Because of Coro­n­avirus, Lom­bardy Up About 80%

    https://reason.com/2020/03/17/italian-daily-death-rate-up-20-because-of-coronavirus-lombardy-up-about-80/

    Vastaa

    1. Zoltan:
       Ital­ian Dai­ly Death Rate Up 20% Because of Coro­n­avirus, Lom­bardy Up About 80%

       https://reason.com/2020/03/17/italian-daily-death-rate-up-20-because-of-coronavirus-lombardy-up-about-80/

       …tai sit­ten ei. Eihän tuos­sa mitään oikeaa dataa ollut taustal­la vaan jonkun blo­gistin omia laskelmia perustuen siihen, että joka iki­nen CV-kuole­ma olisi nor­maalien päivit­täis­ten kuolemien päälle.

       Vastaa

57. The New York Time­skin kir­joit­taa Sak­san alhaisem­mas­ta kuolleisu­ud­es­ta ja sen syistä: https://www.nytimes.com/2020/03/28/opinion/germany-coronavirus.html Laa­jem­man tes­taamisen lisäk­si maini­taan se, että van­hem­mat ikälu­okat ovat akti­ivis­es­ti eristäy­tyneet ja se, että tar­tun­to­ja on aluk­si ollut enem­män nuorem­mis­sa ikälu­okissa (siitä syys­tä, että use­at tar­tun­taketjut ovat saa­neet alkun­sa niiden suosimista hiih­tokeskuk­sista). Tosin Sak­sas­sakin on kuolleisu­us, vaik­ka vielä alhainen, on viime päiv­inä suh­teel­lis­es­ti ottaen nous­sut huo­mat­tavasti 0,48 %:sta 0,72 %:iin.

    Vastaa

58. Tun­teikkai­ta ker­to­muk­sia Ital­ian lääkärien ahdin­gos­ta siitä, miten he joutu­vat valikoimaan teho­hoitopoti­laansa ja miten jär­jestelmä on rom­ah­tanut — onko mis­sään ker­rot­tu, mil­lainen hoitolin­jausten ja hoidon rajauk­sen kult­tuuri Ital­ias­sa on? Tehdäänkö van­huk­sien ja/tai mon­i­sairaiden kohdal­la hyvis­sä ajoin ennen mah­dol­lista vakavaa sairaut­ta päätök­siä jät­tää elvyttämättä/tehohoidon/valvontatasoisen hoidon ulkopuolelle? 

    Vai onko hoitokult­tuuri sel­l­ainen, jos­sa vaik­ka satavuo­tias mieli­sairas dement­ti van­hus tai levin­neeseen syöpään kuole­mas­sa ole­va hoide­taan vaik­ka teho-osas­tol­la, vaik­ka jokainen yhtään ammat­tin­sa osaa­va lääkäri tietää, että poti­laan ennuste on käytän­nössä täysin toiv­o­ton? Puhu­mat­takaan siitä, miten suur­ta kär­simys­tä tuon tasoinen aggres­si­ivi­nen hoito tuot­taa hau­raalle vanhukselle? 

    Jos nimit­täin ihan kaik­ki poti­laat hoide­taan sata lasis­sa lop­pu­un asti, niin saadaan taku­ul­la täl­laises­sa tilanteessa vau­raam­mankin maan ter­vey­den­huolto täysin tukkoon eivätkä resurssit mitenkään riitä enää niille monille, jot­ka oikeasti hoi­dos­ta hyö­ty­i­sivät. Ja ruumi­ita tulee sen seu­rauk­se­na taku­ul­la ekstraa.

    Miten on Italiassa?

    Vastaa

59. Nor­maali­aikoina sanomale­hdet ja muu media ker­to­vat asi­as­ta kuin asi­as­ta totu­u­den, joka selit­tää talouden ja poli­ti­ikan ym tule­vaisu­u­den ja men­neisyy­den. Otos on yleen­sä n. 1000 suo­ma­laista, otsikot ovat isoja.

    Mitenkäs nyt te tilas­toti­eteil­i­jät ette osaa selit­tää tätä Suomen koron­aa vaik­ka otos on tuhan­nen tienoilla?

    Vastaa

    1. Asiantun­ti­ja minäkin:
       Nor­maali­aikoina sanomale­hdet ja muu media ker­to­vat asi­as­ta kuin asi­as­ta totu­u­den, joka selit­tää talouden ja poli­ti­ikan ym tule­vaisu­u­den ja men­neisyy­den. Otos on yleen­sä n. 1000 suo­ma­laista, otsikot ovat isoja.

       Mitenkäs nyt te tilas­toti­eteil­i­jät ette osaa selit­tää tätä Suomen koron­aa vaik­ka otos on tuhan­nen tienoilla?

       Ter­vey­den­huolto ei pal­jas­ta poti­lasti­eto­ja ja oikeat tutkimuk­set tule­vat sit­ten myöhem­min. Ei kuitenkaan tai­da olla kovinkaan vaikeaa löytää ja tavoit­taa suur­ta osaa poti­laista puhe­lin­haas­tat­telu­un vaik­ka henkilöti­eto­ja ei sairaaloista saakaan.

       Utelias tutk­i­ja voisi poti­laal­ta itseltään kysyä, sairas­tuiko tämä ter­veenä vai onko mui­ta sairauk­sia lisänä. Miltä tau­ti tun­tuu, aikooko kuol­la siihen vai sydänvikaan?

       Ja ennen kaikkea: sairas­tu­mi­nen on yleen­sä koko per­heen ongel­ma, siitäkin var­maan tiede­tään jotain. Miten selvitään kun omaishoita­ja sairas­tuu, entä lapset, rahapula.…
       Vaikut­taako tämä poikkeusti­lanne jotain eri­ty­istä? Pitäisikö mei­dän oppia jotain tule­vaisu­u­den varalle.

       Vastaa

60. Olenko ere­htynyt, vai onko todel­lakin niin että tiukko­jen rajoi­tusten Tan­skas­sa koron­avirus­tar­tun­to­jen määrä tuplau­tuu 9,35 päivässä ja eri strate­gian valin­neessa Ruot­sis­sa 7,55 päivässä?

    Kum­mas­sakin maas­sa lev­iämisnopeus on silmämääräis­es­ti ekspo­nen­ti­aa­li­nen ja stabiili.

    Ei ihme että Tan­s­ka suun­nit­telee rajoi­tusten purkamista. Pani­ikkireak­tio on sinän­sä ymmär­ret­tävä, tapausten määrä kasvoi 15-ker­taisek­si kolmes­sa päivässä 8–11.3.

    Molem­mat yhteiskun­nat ovat saman­laisia, Suomeen ver­rat­tuna Tan­s­ka mah­dol­lis­es­ti vielä sosi­aalisem­pi ja ainakin tiheäm­min asuttu.

    Edelleen, minus­ta näyt­tää että viimeisen viikon aikana Suomes­sa tar­tun­to­jen lev­iämi­nen on hidas­tunut niin että ne kaksinker­tais­tu­vat 10,25 päivän välein. Suomes­sa on siis vähem­män tar­tun­to­ja, ja hitaampi kasvunopeus kuin Tan­skas­sa. Silti Suomes­sa tiuken­netaan rajoituk­sia ja Tan­skas­sa valmis­taudu­taan pois­ta­maan niitä.

    Olenko lukuineni täysin väärässä? Niiden val­os­sa hal­li­tuk­sen toim­inta alkaa vaikut­taa täysin absurdilta.

    Vastaa

61. Lainaa: “Lääketi­eteel­lisessä Lancet-lehdessä julka­istu kan­sain­välisen tutk­i­jaryh­män tutkimus pää­tyi arvioon, jon­ka mukaan 0,66 pros­ent­tia tar­tun­nan saaneista kuolee.
    Tutkimus arvioi, että yli 80-vuo­ti­aista tar­tun­nan saaneista 7,8 pros­ent­tia kuolee tau­ti­in. Alle 40-vuo­ti­ail­la kuolleisu­usaste oli vain 0,16 prosenttia.”

    https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006458610.html

    Vastaa

62. Uusi Lancetis­sa julka­istu tutkimus sai kuolleisu­udek­si 0,6 %. Jos ole­tamme, että 1,5 milj suo­ma­laista saisi tar­tun­nan, kuollei­ta tulisi sil­loin 9000. Melko suuri luku, näky­isi jo kuolleisu­u­den vuosi­ti­las­tois­sakin. Aasialaiseen kuoli aikanaan vain 1300 tai 3000 (kumpi luku oikea ?). Jos kuolleisu­us on näin suuri kan­nat­taa todel­la pitää yllä tiukko­ja rajoituk­sia ja vali­ta strate­giak­si “supres­sion” eikä “mit­i­ga­tion”.

    Täy­tyy ihme­tel­lä kiinalaisia, että sai­vat taudin rajat­tua niin nopeasti ja lähin­nä yhden maakun­nan alueelle. Samoin Etelä-Kore­as­sa onnis­tut­tu hyvin.

    Vastaa

    1. Coun­try­boy: Jos kuolleisu­us on näin suuri kan­nat­taa todel­la pitää yllä tiukko­ja rajoituk­sia ja vali­ta strate­giak­si ”supres­sion” eikä ”mit­i­ga­tion”.

       Maan­puo­lus­tussy­istä on vähän huono idea että Venäjäl­lä on lau­ma­suo­ja ja Suomel­la ei.

       Vastaa

63. Jotkut ihmettelevät mik­sei koronat­este­jä tehdä tarpeek­si, mut­ta nyt näyt­tää siltä, että eri­tyis­es­ti reagens­seista on pulaa. Mik­sei myös osaav­ista tek­i­jöistä. Koron­aviruk­sen määri­tys tapah­tuu PCR-menetelmäl­lä, joka on erään­laista high­techiä. Siinä viruk­sen DNA:n pätkää monis­te­taan satak­er­tais­es­ti niin, että se pystytään tun­nista­mann. Määri­tyk­sen hin­ta on myös 200–300 euroa/näyte. Pian alkaa olla halvem­pia vas­ta-aineteste­jä käytössä, mut­ta niil­lä virus­tar­tun­ta voidaan toden­taa vas­ta jälkikä­teen kun vas­ta-aineet ovat kehit­tyneet. THL tekee var­maan pian otok­sen, jon­ka perus­teel­la voidaan arvioi­da parem­min infek­tunoitunei­den osu­us västössä ja alueittain.

    Vastaa

64. The Econ­o­mist April 4th 2020 avaa näkökul­maa aiheeseen jutul­la ”Fatal flaws”. Siinä esitetään muu­tamil­ta Etelä-Euroopan alueil­ta graafit ajanko­htaan näh­den nor­maaleista kuolin­lu­vuista, samoil­la jak­soil­la rek­isteröidy­istä tämän vuo­den kuolin­lu­vuista ja samoil­la jak­soil­la Coro­n­aan kuollei­den määristä. Graafien perus­teel­la näyt­täisi, että viruk­sen syyk­si olisi ainakin nois­sa kult­tuureis­sa aiheel­lista laskea 2…3 ker­taa enem­män kuolemia kuin niitä viral­lis­es­ti rekisteröidään.

    Vastaa

    1. Tapio: Graafien perus­teel­la näyt­täisi, että viruk­sen syyk­si olisi ainakin nois­sa kult­tuureis­sa aiheel­lista laskea 2…3 ker­taa enem­män kuolemia kuin niitä viral­lis­es­ti rekisteröidään.

       Samaa asi­aa sivu­taan tääl­lä. Kat­alo­ni­as­sa tilas­toin­nista on ei-niin-yllät­täen tul­lut poli­it­ti­nen kiista kun Espan­ja halu­aisi tilas­toi­da vain Kat­alon­ian sairaalakuolemat 4309 ja kat­alo­nialaiset keräävät tilas­to­ja hau­taus­toimis­toil­ta ja saa­vat lop­putu­lok­sek­si 8067.

       Käsit­tääk­seni Espan­jas­sa kuole­maa ei kir­ja­ta Covid-19 aiheut­ta­mak­si ilman testiä ja/tai diag­noosia, eli luvut ovat todel­lakin alakanttiin.

       Vastaa

65. Ennem­minkin Covid-19 kuollei­ta on todel­lisu­udessa vähem­män, koska:

    1. Sairaalat saa­vat lisä­tukia, joka kor­rup­tion vuok­si saa sairaaloi­ta ilmoit­ta­maan läh­es jokaisen Covid-19 posi­ti­ivisen kuole­man siihen, vaik­ka olisi mui­ta kuolin­syy­hyn vaikut­tavia tek­i­jöitä. Eli on täysin mah­dol­lista että henkilö olisi kuol­lut ilman Covid-19 jos vain huonol­la tuuril­la sat­tuu kuole­maan juuri sen n. 1kk aikana kun virus on kehos­sa. Tilas­toti­eteil­i­jät var­masti osaa­vat laskea kuin­ka suuri toden­näköisyys on kuol­la tiet­tynä kuukaut­e­na ja suh­teut­taa sen Covid-19 posi­ti­ivis­ten määrään. Se määrä pitäisi vähen­tää kuolleista ainakin heti alku­un, mut­ta ei ole tehty jot­ta luke­mat saadaan vielä jokusen pros­entin pahem­man näköisiksi.

    2. Henkilöitä tode­taan Covid-19 posi­ti­ivisek­si myös ilman teste­jä pelkästään lääkärin arvion mukaan. Ja täl­lä het­kel­lä, kos­ka se on kaikkien mielessä ja lääkärit ovat ihmisiä niin heil­lä on “con­fir­ma­tion bias” taipumus tode­ta se Covid-19 kuole­mak­si, vaik­ka olisi ollut vain jokin toinen ärhäkkäämpi perus flun­ssa (esim. 2019 USA:ssa kuoli n. 80,000 eri flunssiin).

    3. PCR testit ilmoit­ta­vat usein vääriä posi­ti­ivisia. Testit myös ilmoit­ta­vat vääriä negati­ivisia, mut­ta se ei auta tas­apain­ot­ta­maan tilas­to­ja kun­toon, kos­ka ne ovat eril­lisiä asioita.

    4. (ehkä) En ole ehtinyt tark­istaa, mut­ta ilmeis­es­ti osat testeistä totea­vat myös toisen koron­aviruk­sen virheel­lis­es­ti SARS-cov2 virukseksi.

    Ihmisi­in tart­tuvia koron­aviruk­sia on myös 6 muu­ta. Ja sit­ten niistä ja tästä SARS-cov2 on myös usei­ta eri kan­to­ja. Maail­mal­la on myös eri tes­taustapo­ja, joten on aivan ymmär­ret­tävää että tes­taus­tu­lok­si­in ei vain voi luot­taa. Tilas­toti­eteis­sä pätee GIGO laki = Garbage In, Garbage Out

    Vastaa