Mikä nyt lämmittää maapalloa?

Maa­pal­lon keskiläm­pöti­la no nousut viidessä kuukaudessa 0,3 astet­ta. Se alkaa jo olla enem­män kuin kau­si­vai­htelu. Oheises­sa kuvas­sa 12 kk:n liuku­va keskiar­vo on nous­sut läh­es vuo­den 2016 tasolle.  Tämä nousu voisi muuten selit­tyä El Niño-ilmiöl­lä, kuten vuo­den 2016 huip­puar­vot, mut­ta nyt ei ole El Niño-ilmiötä.

En yleen­sä esitä näitä luku­ja kuukausi­ta­sol­la, kos­ka sar­ja on vähän kaoot­ti­nen, mut­ta teen nyt poikkeuk­sen. Nopea nousu alkoi lokaku­us­sa ja helmiku­us­sa oli tul­tu ylöspäin jo 0,32 astet­ta syysku­un luvus­ta. Nämä luvut ovat muu­tos­ta vuo­den 1951–80 kuukausit­taisi­in keskiar­voihin, joten eri kuukau­sia voi ver­ra­ta keskenään. Selit­tämät­tömiä yksit­täisiä huip­pukuukau­sia on ollut ennenkin, mut­ta nyt on mon­ta peräkkäin.

Metaani?

 

22 vastausta artikkeliin “Mikä nyt lämmittää maapalloa?”

  1. Ei näin lyhy­itä muu­tok­sia pitäisi tulki­ta liikaa. Muu­tok­set ovat suuria, jos ver­rataan vuosi­in 1950–1981 tietysti. Suomes­sa­han ilmas­to kyl­meni 1930-luvul­ta 1960-luvulle. Myös mit­taus­pis­teet eivät liene enää täysin samoja ?
    Talvi on ollut läm­min pohjois-Euroopas­sa, mut­ta tietääk­seni esim. Grön­lan­nis­sa on ollut tavanomaista kylmempää.

    1. Coun­try­boy:
      Talvi on ollut läm­min pohjois-Euroopas­sa, mut­ta tietääk­seni esim. Grön­lan­nis­sa on ollut tavanomaista kylmempää. 

      Mitä väliä Grön­lan­nin tai vaik­ka Pak­i­lan läm­pöti­lal­la on, kun puhutaan maa­pal­lon keskilämpötilasta?

      Molem­mista kasvoista näkyy selkeästi läm­pen­e­mistren­di. Siihen sit­ten vielä viimeisen vuo­den hyppäys.

      1. TJaboa: Mitä väliä Grön­lan­nin tai vaik­ka Pak­i­lan läm­pöti­lal­la on, kun puhutaan maa­pal­lon keskilämpötilasta?

        Molem­mista kasvoista näkyy selkeästi läm­pen­e­mistren­di. Siihen sit­ten vielä viimeisen vuo­den hyppäys.

        Grön­lan­nin läm­pöti­la kiin­nos­taa, Pak­i­la ei koskaan! Tämä sik­si, että vaikut­ta­va ilmiö tääl­lä Euroopas­sa on El Ninoa vas­taa­va, mut­ta heikom­pi NAO (North Atlantic Oscil­la­tion) . Se on tietääk­seni ollut koko tal­ven siinä tilas­sa, joka työn­tää mata­la­paineet Suomeen ja vas­taavasti Grön­lan­nis­sa ja Islannis­sa on nor­maalia kylmem­pää. Myös polaaripyörre on tänä tal­ve­na ollut harv­inaisen pysyvä, ei ole tul­lut purkauk­sia tänne etelään. Vas­taavasti Pohjoinen Jäämeren jääpeite on ollut taval­lista laajempi.

        Mitä sit­ten maa­pal­lon läm­pöti­laan tulee, en tiedä mis­tä Osmon data on peräisin. Olisi voin­ut merk­itä myös kuvan alle. Sinän­sä se näyt­tää melko yht­enevältä satel­li­it­timit­tausten kanssa (UAH). Maa­pal­lon keskiläm­pötilois­sa usein yliko­ros­tuu Euroop­pa ja Pohjois-Amerik­ka, kos­ka mit­taus­pis­teitä on enem­män man­tereil­la. Myös urban heat island ilmiö voi vaikut­taa, vaik­ka sen vaiku­tus kyl­lä yritetään pois­taa. Esimerkikse se on nos­tanut Kaisaniemen läm­pöti­laa vajaan asteen.

      2. Läh­teeni on NASA ja maan­pin­nan läm­pötiloista on kyse. Niin huonoa tilas­toti­eteil­i­jää ei ole mis­sään, että ei osaisi ottaa huomioon mit­taus­pois­tei­den eri­laista tiheyt­tä eri puo­lil­la maa­pal­loa. Ole­tan kuitenkn, että mit­taus on tehty satel­li­iteista, jol­loin tuo­takaan virhelähdet­tä ei ole. 

        https://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v4/customize.html

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Läh­teeni on NASA ja maan­pin­nan läm­pötiloista on kyse. Niin huonoa tilas­toti­eteil­i­jää ei ole mis­sään, että ei osaisi ottaa huomioon mit­taus­pois­tei­den eri­laista tiheyt­tä eri puo­lil­la maa­pal­loa. Ole­tan kuitenkn, että mit­taus on tehty satel­li­iteista, jol­loin tuo­takaan virhelähdet­tä ei ole. 

        https://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v4/customize.html

        GISTEMP ei ole mitat­tu satel­li­iteista vaan se perus­tuu kuiv­an maan osalta sääasemien mit­tausti­eto­hin. Käytän­nössä kai kaik­ki 70/80-luvun vai­hdet­ta pidem­mälle ulot­tuvat sar­jat perus­tu­vat sääasemien osalta samaan dataan (GHCN), mut­ta eri sar­jois­sa menetelmät vai­htel­e­vat siinä miten yksit­täi­sistä mit­taus­pis­teista las­ke­taan maa­pal­lon laa­juisia keskiarvoja.

        Tässä mielessä GISTEMP on tun­ne­tu­im­mista sar­joista ehkä kyseenalaisin (ran­nikon sääase­mas­ta saate­taan laskea mikä on meren pin­taläm­pöti­la 1000 km päässä, kun jotkut muut sar­jat tyy­tyvät siihen, ettei dataa ole). Sinän­sä näil­lä yksi­tyisko­hdil­la ei ole mitään suur­ta merk­i­tys­tä, jos­ka kaik­ki pää­tyvät aikalail­la samoi­hin tulok­si­in (ver­tailu­ja esim. Glob­al aver­age tem­per­a­ture series) — suurin ero tait­taa olla siinä, että GISTEMP “löytää” aina joskus esim. Ark­tik­sen poikkeuk­sel­lista läm­pen­e­mistä (poh­jana ehkä yhdenkä­den sormil­la las­ket­ta­va määrä aivan pohjoisimpia sääasemia).

        Berke­ley Earth Sur­face Tem­per­a­tures (BEST) lie­nee ehlä menetelmiltään paras, mut­ta eipä niis­sä lop­putu­lok­sis­sa ole juuri eroa mui­hin (vaik­ka kiin­teän maan osalta käytetään huo­mat­tavasti enem­män datasar­jo­ja 39000 vs muiden 5000–7000).

        Varsi­naisia satel­li­it­timit­tauk­si­in perus­tu­via yleis­es­ti tun­net­tu­ja globaale­ja datasar­jo­ja ei tai­da olla kuin kak­si: UAH ja RSS.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Läh­teeni on NASA ja maan­pin­nan läm­pötiloista on kyse. Niin huonoa tilas­toti­eteil­i­jää ei ole mis­sään, että ei osaisi ottaa huomioon mit­taus­pois­tei­den eri­laista tiheyt­tä eri puo­lil­la maa­pal­loa. Ole­tan kuitenkn, että mit­taus on tehty satel­li­iteista, jol­loin tuo­takaan virhelähdet­tä ei ole. 

        https://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v4/customize.html

        Ei ongel­ma ole niinkään tilas­totiede sinän­sä, vaan mm. se, että Neu­vos­toli­iton hajoamisen yhtey­dessä mit­taus­pis­teitä esim.Siperiasta putosi pois ja lakkasi toim­i­mas­ta. En tiedä tuli­vatko myöhem­min käyt­töön uudelleen. Yht­eneväisiä luotet­tavia mit­taus­sar­ji­ja 1800-luvul­ta alka­en on melko vähän. Läm­pen­e­m­i­nen on muutenkin ollut voimakkaam­paa Pohjo­las­sa, Län­si-Euroopas­sa ja Pohjois-Amerikas­sa. Eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la hitaam­paa. Maa­pal­lon ilmas­tosys­teemistä johtuen (läm­min ilma pyrkii päivän­tasaa­jal­ta pois) läm­pen­e­m­i­nen pohjoises­sa on noin 2 krt ver­rat­tuna maail­man läm­pen­e­miseen. Tämä maa­pal­lon läm­pen­e­m­i­nen saat­taa jopa ehkäistä seu­raa­van jääkau­den tääl­lä Suomessa.

      5. Eikä lumen määräl­läkään ole mitään väliä. Kyl­lä sitä pohjoisen pal­lon­puoliskon toisel­la puolel­la Pari­isinko­rkeudel­la on tul­lut pari metriä.

  2. Onko ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den muu­tok­ses­ta johdet­tavis­sa seli­tys ilmas­ton­muu­tok­sen nopeu­tu­miselle eli onko aikataulu kiristymässä?

    1. Täs­dä perusasi­at ovat hie­man hukas­sa. Ei maa­pal­loa mikään muu kuin aurinko läm­mitä. Meret sen läm­mön pääosin varas­toi­vat. Kos­ka mer­iä on yli 70 % mas­pal­lon pin­ta-alas­ta ja niil­lä on eri­no­mainen omi­nais­läm­pöka­p­a­sitet­ti eli kyky sitoa läm­pöä itseen­sä, ne säätelevät maa­pal­lon ilmas­toa hitaasti auringon tehon­va­i­htelu­iden ohjaamana. 

      Nuo kaa­sut CO2 ja metaani jonkun ver­ran kyl­lä pidät­tävät maa­pal­lon lähetyämää läm­pösäteilyä avaru­u­teen, mut­ta niil­läkin on rajal­liset omi­naisu­udet sen pidä­tyskyvyn suh­teen. CO2:n pidä­tyskyky on läh­es käytet­ty näil­lä pitoisuuk­sil­la, eikä se enää juurikaan vaiku­ta, vaik­ka sen määrä tuplaan­tu­isi nykyiseen nähden. 

      Ain­oa hyvä seli­tys voisi olla vesi­höyryn het­kelli­nen lisään­tymi­nen ilmake­hässä, kos­ka se on ylivoimais­es­ti merkit­tävin läm­pöä pidät­tävä kasvi­huonekaa­su ilmake­hässä, jos sitä nyt voi kaa­suk­si sanoa.

      Mitä mit­tauk­si­in tulee, niin 0,3 astet­ta maa­pal­lon tasol­la mitatu­na on nau­ret­ta­va asia, kun mit­taus­tarkkuuk­sia mietitään. Ja sen mitan­nut NASA on maail­man kuu­luisin mit­tausten manip­u­loi­ja. Todis­tei­ta sen suh­teen on kymmeniä.

      Suomes­sa­han Lapis­sa ilmas­toa tutkinei­den tiedemiesten mukaan Suomen ilmas­ton läm­pöti­la on viimeisen 1200 vuo­den aikana vai­hdel­lut 6–7 C — astet­ta, eli se on luon­taista myös koko maa­pal­lolle. Meil­lä Ylläk­sel­lä oli tois­sa yönä liki — 17 C pakkas­ta ja aamul­la se äkkiä lauh­tui ‑5 asteen tun­tu­maan, en jak­sa uskoa, että CO2 tai metaani ilmaa läm­mit­ti, vaan aurinko. Kysymys on siis paljolti mit­tau­s­paikoista ja siitä miten aurinko tai muu sää sat­tuu niihin osumaan. Ja nyt kuten kaik­ki tiedämme, kylmä on viihtynyt koko tal­ven pohjois­naval­la, jos­sa polaaripyörre ei ole rikkoutunut koko tal­ve­na ja sik­si kylmää ei ole nor­maali­in tapaan levin­nyt sieltä muualle, joka sekin voi näkyä lyhyen aikavälin läm­pötil­amit­tauk­sis­sa ja siinä, että lämpimässä vesi­höyryä on hai­h­tunut enem­män ilmake­hään kuin tavanomaisesti.

      1. Jyr­ki Itko­nen: Nuo kaa­sut CO2 ja metaani jonkun ver­ran kyl­lä pidät­tävät maa­pal­lon lähetyämää läm­pösäteilyä avaru­u­teen, mut­ta niil­läkin on rajal­liset omi­naisu­udet sen pidä­tyskyvyn suh­teen. CO2:n pidä­tyskyky on läh­es käytet­ty näil­lä pitoisuuk­sil­la, eikä se enää juurikaan vaiku­ta, vaik­ka sen määrä tuplaan­tu­isi nykyiseen nähden. 

        Mihin läh­teeseen peru­s­tat tämän väitteesi?

  3. O.S:“Metaani?”

    FinnWatch:” Kivi­hi­ilen huoko­sis­sa on metaa­nia, joka saat­taa syt­tyä pala­maan ja aiheut­taa onnet­to­muuk­sia. Yhdys­val­lois­sa toimivien kivi­hi­ilikaivosten metaani-päästöt kat­ta­vat arvi­ol­ta 26 pros­ent­tia maan ener­giasek­torin metaanipäästöistä.
    Saman läh­teen mukaan:“Vuosina 2007–2009 kivi­hi­iltä tuoti­in Suomeen yhteen­sä 18,3 miljoon­aa ton­nia. Tästä ylivoimais­es­ti suurin osa 72,5 pros­ent­tia tuoti­in Venäjältä. Yhdys­val­loista tuo­dun kivi­hi­ilen pros­ent­tio­su­us oli 7,3, Kanadan 6,6, Aus­tralian 5,9, Puolan 3,0, Etelä-Afrikan 1,4, Kolumbian 1,3 ja Indone­sian 1,1. Myös muun muas­sa Venezue­las­ta ja Kiinas­ta tuoti­in pieniä määriä.

    Vuon­na 2007 maail­mas­sa tuotet­ti­in 6 358 miljoon­aa ton­nia kivi­hi­iltä. Hiilen­tuotan­to on kas­vanut vuosit­tain noin viisi pros­ent­tia. Kiina on maail­man suurin hiilenkaiva­ja 40 pros­entin osu­udel­laan maail­man yhteis­tuotan­nos­ta. Seu­raavak­si suurim­mat hiilen­tuot­ta­jat ovat suu­ru­usjärjestyk­sessä Yhdys­val­lat, Intia, Aus­tralia, Venäjä ja Etelä-Afrikka”

    Son­ja Fin­er, FinnWatch:“Suomalaisten val­ta­va hiil­i­jalan­jäl­ki selit­tyy sil­lä, että olemme rikas län­si­maiseen elä­man­ta­paan tot­tunut kulu­tusy­hteiskun­ta. Meille tuo­daan paljon eri­laisia tavaroi­ta eri­tyis­es­ti Aasiasta”
    Kiinan osu­us globaaleista kasvi­huonekaa­supäästöistä on 27 pros­ent­tia (vrt. Euroopan unioni vas­taa 9 pros­en­tista globaaleista kasvi­huonekaa­supäästöistä). ” Tässä lie­nee myöskin metaa­nipäästö­jen juurisyy.

    Eiköhän syy löy­dy tuos­ta, maail­man­talouden kasvu riip­puu kulut­tamis­es­ta. Län­si­mais­sa kansalaisia koukute­taan kulut­ta­maan ja val­tio­val­ta halu­aa lisätä yksi­ty­istalouk­sien kulut­tamista. Saadaan pyörät pyörimään ja pois taantumasta.

    Olisiko koronal­la hyviäkin vaiku­tuk­sia, elämässä on muitakin arvo­ja , kuin kuluttaminen.

  4. Coun­try­boy:
    Talvi on ollut läm­min pohjois-Euroopas­sa, mut­ta tietääk­seni esim. Grön­lan­nis­sa on ollut tavanomaista kylmempää. 

    Mitä väliä Grön­lan­nin tai vaik­ka Pak­i­lan läm­pöti­lal­la on, kun puhutaan maa­pal­lon keskilämpötilasta?

    Molem­mista kasvoista näkyy selkeästi läm­pen­e­mistren­di. Siihen sit­ten vielä viimeisen vuo­den hyppäys.

  5. Nyt on menos­sa heikko El Niño, joka selit­tää tilanteen ihan riittävästi:

    Weak El Nino Con­di­tions Help Explain Recent Glob­al Warmth

    The result shows that the glob­al-aver­age (60N-60S) ocean sea sur­face tem­per­a­ture (SST) data in recent months are well explained as a reflec­tion of con­tin­u­ing weak El Nino con­di­tions, on top of a long-term warm­ing trend.

    Metaanin pitoisuuk­sis­sa ei ainakaan ole mitään poikkeuk­sel­lista kehitystä:

    Glob­al CH4 Month­ly Means

  6. Mikään maa ei tietääk­seni tuo­ta (!) kivi­hi­iltä. Sitä vain ote­taan ja kulute­taan. Ole­van resurssin käytön sanomi­nen tuot­tamisek­si on yleen­säkin harhaan­jo­htavaa ja yleinen tapa.

  7. Hyvä kysymys. WMO (World Mete­o­ro­log­i­cal Orga­ni­za­tion) sanoo vain tämän

    WMO expects above aver­age tem­per­a­tures, but no El Niño

    “Thus, 2016 was the warmest year on record as a result of a com­bi­na­tion of a strong El Niño and human-induced glob­al warm­ing. 2019 was the sec­ond warmest year on record, even though there was no strong El Niño. We just had the warmest Jan­u­ary on record. The sig­nal from human-induced cli­mate change is now as pow­er­ful as that from a major nat­ur­al force of nature,” said Mr Taalas. 

    Even though ENSO neu­tral con­di­tions have pre­vailed since last July, there was a strong pos­i­tive phase of the Indi­an Ocean Dipole (IOD) – some­times known as the “Indi­an Niño.” This was linked to drought which con­tributed to bush fires in Aus­tralia, and above aver­age rain­fall and flood­ing in East­ern Africa, the lat­ter set­ting the scene for the cur­rent desert locust cri­sis in the region. The Indi­an Ocean Dipole is now neutral.

  8. ksee:“Metaanin pitoisuuk­sis­sa ei ainakaan ole mitään poikkeuk­sel­lista kehitystä:”

    Ei pidä luu­la, että globaalit ilmiöt muut­tuvat kuin enter­iä paina­mal­la. Mil­jar­di­en vuosien kehi­tys saat­ta olla nyt tul­lut vai­heeseen, jos­sa ilmaan päässeet kasvi­huonekaa­sut ovat saavut­ta­mas­sa “kyl­lästymispis­teen­sä”. Kehi­tys­tä on kiihdyt­tänyt teol­lis­tu­mine sen lähtöpis­teestä saakka.

    Ilmas­toti­eteil­i­jät tietävät metaanista , sun muista kaa­su­ista enem­män. Metaa­nia on vapau­tunut ilmaan maail­man sivu.

    Lauri:“sanominen tuot­tamisek­si on yleen­säkin harhaan­jo­htavaa ja yleinen tapa.”

    Tuot­ta­mi­nen näis­sä yhteyk­sis­sä pitää ymmärtää laa­jem­min, kos­ka pelkkä raa­ka-aine sinäl­lään ei kel­paa polt­toon. Sitä täy­tyy “jalostaa”. Myös louhimi­nen, nos­t­a­mi­nen kai­vok­ses­ta, kul­je­tus , las­taami­nen, siir­to polt­topaikalle, läjit­tämi­nen on oman­lais­tansa polt­toaineen tuottamista.

    Kivi­hi­ilen louhin­ta on mil­jar­di­en vuosien hiili­varas­ton purkamista, nykyiset hiilin­ielupon­nis­tuk­set ovat kuin hyt­ty­sen ininä universumissa.

  9. Nou hätä, pöpö hidas­taa väestöräjähdys­tä ja kään­tää päästöt lasku­un tänä vuon­na! — Väärin sammutettu..?

  10. Etsin näitä NASA GISS mit­tausasemia ja niis­sä näyt­tää yliko­ros­tu­van läns-Euroop­pa ja Amerik­ka. Tosin NASA väit­tää pois­ta­neen­sa selvästi urbaan­it mit­tausase­mat ja kor­van­neen ne läheisel­lä maaseudun ase­mal­la. Toinen huomio on se,että meri­alueet (2/3 maa­pal­lon pin­ta-alas­ta) ovat läm­men­neet selvästi hitaam­min (1/3 vauh­tia) kuin man­tereet. Meris­sä on ollut aiem­min olema­ton määrä luotet­tavia mit­tapis­teitä, usein käytet­ty ran­nikkoase­man läm­pöti­laa. Vuodes­ta 2000 läh­tien on ollut luotet­tavampia ARGO-poijuja,

    https://pbs.twimg.com/media/DyvAXlAWwAEnGxD?format=jpg&name=4096x4096

  11. Kyl­lä se syvem­mältä meristä se läm­pö kumpuaa, mis­täs muual­takaan? Välil­lä tulee taas jak­so­ja, että meret nielevät enem­män läm­pöä ja läm­pen­e­m­i­nen näyt­tää hidas­tu­van. El Nino on yksi tois­tu­va syk­li, mut­ta var­maan on paljon silkkaa sat­un­naisu­ut­takin merien käytöksessä.

    Polaaripyörre olisi tämän mukaan ohjan­nut kylmää lähin­nä Alaskaan ja Beringinsalmeen:

    http://www.climate4you.com/images/ARCTIC%20Temp%20202002%20versus%20last%2010yr%201200km%20Hadl_Reyn_v2-GHCNv4.GIF

  12. Eihän sel­l­aista paikkaa ole ole­mas­sa, jos­sa läm­pöti­la olisi aina sama kuin globaali keskiläm­pöti­la, joka on vain tilas­to­ja varten laskettu.

    Mikä olisi ideaa­li­nen keskiläm­pöti­la Suomelle?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.