sote, _

Pitäisikö koulut sulkea?

Poliitikot joutuvat päättämään aika pian, suljetaanko Suomessa koulut niin, että kevätlukukausi päättyy tähän. Se on selvää, että kahdeksi viikoksi niitä ei kannata sulkea. Nyt tarvittaisiin epidemiologeilta selkeitä puheenvuoroja siitä, onko koulujen sulkemisesta ylipäänsä hyötyä ja jos on, kuinka paljon.

Minulla on päässäni epidemiologian perusmalli ja sekin on peräisin 80-luvulta, eikä minulla ole tarkkaa dataa koronaviruksen tarttumis- ja vaarallisuusparametreista.

Esitin oman käsitykseni taudin kulkumekanismista sunnuntaina 8.3. julkaisemassani blogikirjoituksessa, ja pysyn sen takana yhä. Olen huomannut, että ihan samaa mallia asiantuntijatkin tarjoavat, joten maailma ei ole 80-luvun jälkeen muuttunut radikaalisti.

Oma käsitykseni siis on, että tauti leviää koko väestöön ja eteneminen sammuu vasta, kun riittävän moni on sen sairastanut niin, että syntyy laumaimmuniteetti. Saksalaiset asiantuntijat ovat näköjään kertoneet Merkelille, että 60 – 70 prosenttia tulee infektoitumaan. Brittiasiantuntijat ovat kertoneet Boris Jonssonille vielä korkeamman luvun. Meillä THL uskoo, että kolmannes kansasta tulee sairastumaan.

THL taisi puhua ”sairastumisesta”, joka kuulostaa siltä, että saa taudista oireita. Jos sillä tarkoitetaan tätä, se voi hyvinkin olla sopusoinnussa saksalaisten 60 – 70 prosentin kanssa, johon varmaankin kuuluvat myös oireettomat tartunnat.

Taudin leviämisen voi tietysti pysäyttää, eristämällä kaikki ihmiset toisistaan, mutta sen leviäminen alkaa uudestaan, kun eristys lopetetaan. On kiinnostavaa nähdä, mitä Wuhanissa tapahtuu kun elämä aloitetaan uudestaan.

Tämän mallin mukaan me emme voi vaikuttaa kovinkaan paljon siihen, kuinka moni lopulta saa tartunnan, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka kauan se kestää. Ja jonkin verran myös siihen, ketkä saavat tartunnan ja sitä kautta, kuinka moni siihen kuolee. Terveydenhuollon resursseja ajatellen tämä on tietysti oleellista.

Tässä taudissa olennaista on, että se on lapsille vaaraton ja ilmeisesti myös perusterveille alle 50-vuotiaille, mutta yli 80-vuotiaille todella vaarallinen samoin kuin joitakin kroonisia sairauksia sairastaville.

Terveydenhuollon resursseja ajatellen ei ole olennaista, kuinka nopeasti tauti leviää koko kansaan vaan kuinka nopeasti se leviää riskiryhmiin. Riskiryhmään kuuluvalla on ainakin satakertainen todennäköisyys tarvita tehohoitoa.

Leviäminen koko kansaan ja leviäminen riskiryhmiin ovat tietysti kytköksissä toisiinsa, mutta eivät täydellisesti. Italiassa ja Espanjassa on vanhuksia paljon enemmän sairastunut kuin Etelä-Koreassa tai Pohjoismaissa. Italiassa rekisteröidyistä tartunnoista on johtanut kuolemaan tai vakavaan sairastumiseen 14,7 %, Norjassa 2,7 %.  Siis toistaiseksi. Luvut tulevat vielä muuttumaan.

Tämä olisi helppoa, jos ihmiset jakautuisivat yksiselitteisesti riskityhmään ja muihin ja kaikki tietäisivät, kumpaan joukkoon kuuluvat. Eristäisimme riskiryhmän ja muut jatkaisivat elämää normaalisti, saisivat pienen flunssan ja se olisi siinä. Epidemia sammuisi ja riskiryhmän eristäminen voitaisiin turvallisesti lopettaa. Ja huomatkaa: mitä nopeammin tauti leviäisi pääjoukossa, sitä nopeammin erityksen voisi purkaa. Harmi kyllä, selkeästi riskiryhmiin kuuluu vain pieni määrä ja paljon enemmän harmaalle alueelle.

Koulujen sulkemista ei voi perustella lasten suojelemisella taudilta, koska tauti ei ole lapsille vaarallinen. Sitä voi perustella vain sillä riskillä, jonka lapset muodostavat riskiryhmiin kuuluville. Tähän mekanismiin tarvittaisiin asiantuntijoilta lisää tietoa.

Mitä ne lapset tekevät, kun eivät ole koulussa. Suljetaanko heidät komeroon vai liikkuvatko he kaupungilla ja hengailevat yhdessä?

Entä pienet koululaiset. Kuka niitä siellä kotona hoitaa? Isovanhemmat? Riittää, että pieni joukko valitsee isovanhemmat, ja koko operaatio kääntyy tarkoitustaan vastaan.

Jos näillä tiedoilla joutuisin päättämään, en sulkisi kouluja, koska lyhytaikainen sulkeminen ei hyödytä mitään ja pitkäaikainen vaarantaa lasten oppimisen. Puoli vuotta lyhempi peruskoulu? Ihan oikeasti?

Onneksi en joudu päättämään, mutta koska toiset joutuvat, soisin, että heille annettaisiin parempaa tietoa. Se pitäisi antaa julkisesti, koska jo nyt lehtien pääkirjoittajat tuntuvat olevan varmoja siitä, mitä pitäisi tehdä.

= = = =

Lisäys 16.3.

Nyt tuli uutta tietoa. Puolet tehohoitoon joutuneista on alle 50-vuotiaita. Tämä muuttaa kuvan aivan toisenlaiseksi. Aiemmin oli vain kerrottu, että kuolleissa ei ole juuri lainkaan alle 50-vuotiaita. Sen tiedon vallitessa olin valmis ajattelemaan, että hallituksen tänään esittämistä toimista olisi riittänyt tuo yli 70-vuotiaiden kotiaresti, mutta ikä ei olekaan riittävä rajaus. Olisi todella hyvä tietää, voitaisiinko riskiryhmä rajata joihinkin kroonisiin sairauksiin.

 

Tagged

146 thoughts on “Pitäisikö koulut sulkea?

  1. 1. En ole nähnyt (voi olla että sellainen jossain on) on-line -seurantaa siitä kuinka paljon sairastuneita/kuolleita kausi-influenssaan ym. on ollut vaikkapa parina viime vuotena ja paljonko nyt. Tilastot valmistuvat vasta pahimmillaan vuoden viiveellä, mutta kun on ’sotatila’ – kuten nyt – kuolleiden määrää varmaan seurataan kuukausittain. Halusisin nähdä käppyrät vierekkäin (onko sellainen jossain?).
    2. Eikö voisi poikkeuksellisesti päättää, että kun maailma joka tapauksessa sulkeutuu pariksi kuukaudeksi, pidettäisiin nyt koulujen ja työssäkäyvien kesälomat. Sitten heinä- ja elokuussa oltaisiin koulussa ja töissä. Julkinen byro kääntyy hitaasti, mutta firmassa määräisin näin (lomakausihan on ensisijassa työnantajan määrättävissä.) .
    3. Olen fyysisesti vahva ja kestävä, penkistä nousee ja juoksu kulkee, voisinko jossain altistaa itseni virukselle, olla omaehtoisessa karanteenissa noin 2 viikkoa, and that’s that? Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä. (Provo-varoitus!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Taleb – wheres hedge:
      1. En ole nähnyt (voi olla että sellainen jossain on) on-line -seurantaa siitä kuinka paljon sairastuneita/kuolleita kausi-influenssaan ym. on ollut vaikkapa parina viime vuotena ja paljonko nyt. Tilastot valmistuvat vasta pahimmillaan vuoden viiveellä, mutta kun on ’sotatila’ – kuten nyt – kuolleiden määrää varmaan seurataan kuukausittain. Halusisin nähdä käppyrät vierekkäin (onko sellainen jossain?).

      Tämmöistä käyrää en ole nähnyt, mutta Italiassa kuoli influessakautena 2018-2019 influenssaan 240 ihmistä, ja nyt siellä kuolee enemmän joka päivä. Tämän tiedon pitäisi minusta riittää kattamaan se informaatio, mitä semmoisella käyrällä voisi olla: Coronavirukseen pitää suhtautua vakavasti ja kaikki puheet tästä vain yhtenä ylimääräisenä kausi-influessana pitäisi lopettaa saman tien, jos haluaa, että sinuun suhtaudutaan vakavasti.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Jokainen tragedia, kaikki kärsimys, on murheellista ja surullista. Mitä vähemmän kokonaishyvinvointi tästä laskee enää, sen parempi. Tarkoitus oli todeta, että ei ole olemassa kuin kovia päätöksiä. Terveys ja talous eivät ole tässä vastakkain. Että valitset joko tai? Päätös sulkea maailma, on myös valinta elämän ja kuoleman suhteen, sillä on tulevaisuudessa merkittäviä, vahingollisia ja kohtalokkaita terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Talouslaman negatiiviset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin vain jakautuvat useammalle ihmiselle, pidemmällä aikavälillä. Mikä on se kärsimyksen ja surun määrä, joka aiheutuu työttömissä lapsiperheissä, kun bkt laskee prosentteja, yksilötasolla, vaikka leipäjonojen ihmisille? Kuolleiden määrä nyt, on helppo laskea, mutta elinajanodotteen lasku tietylle ryhmälle vuosien päästä on jo niin mutkikasta tiedettä, että se ei enää joskus sitten niin kiinnosta (ja näkymän edessä on toista tieteenalaa lainatakseni, the veil of ignorance).
        Tässä tilanteessa tämä on enää vain anekdootti. Linja on valittu. (En tiedä kehittyykö tiede niin, että vuosien päästä saisimme vertailukelpoista dataa erilaisten valittujen vaihtoehtojen, jos sellaisia on (?) toimivuudesta, vaikka maittain?)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Jukkis: Tämmöistä käyrää en ole nähnyt, mutta Italiassa kuoli influessakautena 2018-2019 influenssaan 240 ihmistä, ja nyt siellä kuolee enemmän joka päivä. Tämän tiedon pitäisi minusta riittää kattamaan se informaatio, mitä semmoisella käyrällä voisi olla: Coronavirukseen pitää suhtautua vakavasti ja kaikki puheet tästä vain yhtenä ylimääräisenä kausi-influessana pitäisi lopettaa saman tien, jos haluaa, että sinuun suhtaudutaan vakavasti.

        En löytänyt 2018/2019 tietoja Italian kausi-influenssa kuolleisuudesta, mutta 2016/2017 oli yleisesti normaalia pahempi kausi-influessa epidemia kuoli italiassa lähes 25 000 ihmistä.
        Inhottaa nämä kausi-influenssan vähättelijät, kun siihenkin kuolee suomessa 400-1500 ihmistä vuodessa, eikä mitään rajoitustoimia tehdä tappavan taudin takia. Näitäkin kuolemia voitaisiin vähentää pysymällä kotona, eikä viettämällä itsekästä elämää toisista välittämättä.
        Kuten huomaamme kausi-influenssakin on rajoitustoimien takia huomattavasti vähäisempää.
        https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1201971219303285

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Taudissa on ongelmana myös se, että se aiheuttaa jollakin todennäköisyydellä vaurioita potilaiden keuhkoihin. Niiden pysyvyydestä tai muista seuraamuksista ei ole tietoa.

    Ylipäätään kaikki se tieto mitä nyt juuri tarvittaisiin päätösten tueksi on saatavilla sitten joskus aikanaan kun pandemia on ohi ja pöly on laskeutunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tämmöinenkin löytyi, puoltaa aika selvästi sulkua:
    https://www.sciencemag.org/news/2020/03/does-closing-schools-slow-spread-novel-coronavirus
    1918 spanish flu
    St. Louis closed the schools about a day in advance of the epidemic spiking, for 143 days. Pittsburgh closed 7 days after the peak and only for 53 days. And the death rate for the epidemic in St. Louis was roughly one-third as high as in Pittsburgh. These things work.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Espanjantauti oli tarttuvampi ja vaarallisempi lapsille ja nuorille aikuisille, vanhemmat olivat sille vastuskykyisempiä. Corona taas on tässä täysin päinvastainen, lapsille ja nuorille harmiton, mutta vanhuksille erittäin vaarallinen. Siten analoginen tälle mainitsemallesi toimelle ei ole koulujen sulku, vaan vanhainkotien eristäminen vierailijoilta, ja muu eläkelläisten eristäminen / suojaaminen.

      Yleisötapahtumien rajoittaminen on jossain määrin järkevää, kun se kohdistuu tapahtumiin, joissa kohtaavat nuoret ja vanhat. Tämä on olennaisempaa kuin tilaisuuden koko.

      Ulkonaliikkumiskiellot, rajojen absoluttinen sulkeminen, ja täydellinen matkustuskielto kuulostaa komealta, mutta näiden toimien vaikuttavuus ei ole kovin suuri (muutoin kuin talouteen). Turhaa matkustamista pitää nyt välttää, ja aivan erityisesti eläkeläisten ei pitäisi matkustaa lainkaan.

      Rajoituksilla pitää pyrkiä muodostamaan kapeikkoja eri väestöryhmien välille, jotta tauti ei leviä nopeasti vanhempiin. Mahdollisia tartuntaketjuja pitäisi keksiä ja kohdistaa toimet näitä vasten. Eli pitää soveltaa flatten the curve ajattelua kohdistaen se nimen omaan 60+ väestöön.

      Esimerkiksi Korean ja Italian välinen kuolleisuusero selittyy pitkälti sillä, että tauti ei ole levinnyt vanhusväestöön yhtä paljon https://medium.com/@andreasbackhausab/coronavirus-why-its-so-deadly-in-italy-c4200a15a7bf?fbclid=IwAR2iR18bz4hlG8g8zRkcmSsWwQj7sYbiqYO7leWPBI0xHPTtBNPWx8h-JPE

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Eijän missöän ole ollut puhetta koulujen sulkemisesta puoleksi vuodeksi. 3,5 öbaut until 13.4 mennessä.
      Vanrmpia ihmisiä, 70+ suositellasn pysyttelemään kotioloissa. Rivien välistä voi tehfä tulkinnan myös siitä, ettei vierailuja tuon ikäisten luona kannattaisi myöskään vierailla merkittävästi kohonneen kuolleisuusriskin takia.
      Nuoristä keski-ikäisikn asti olevat ryhmät liikkuvat kaikkein eniten, joten mielestäni ihan perusteltua varautua näinkin jyrkästi maahamme rantautuneen pandemian juuri tässä vaiheessa. Kun taudin laajentuminen on hiukan rauhoittunut, voidaan rajoutuksia jo sitten hiukan höllätä.
      Mielestäni hallitus teki aivan oikeita ratkaisuja.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Eri maissa on erilaisia ratkaisuja – onnistumista voi vertailla.
    https://www.bbc.com/news/world-51737226

    Englannissa Boris Johnson linjaa, että mitään ei tehdä – ja siten laumasuoja saavutetaan nopeasti.
    https://edition.cnn.com/2020/03/13/uk/uk-coronavirus-response-boris-johnson-intl-gbr/index.html

    Etelä-Korea on saavuttanut ihmeen massiivisella testauksella ja sen mukaan kohdenntuilla toimenpiteillä. https://www.bbc.com/news/world-asia-51836898

    Italia ja Suomi taas säästävät testeissä ja varovat rankkoja ratkaisuja valtiotasolla
    https://www.irishtimes.com/news/world/europe/the-lessons-of-italy-s-coronavirus-crisis-1.4200181

    Kiina: sulkeminen toimii
    https://www.itv.com/news/2020-03-11/coronavirus-outbreak-lessons-italy-can-learn-from-china-experts/

    Avoimuus päätöksenteossa on tarpeen: perustelut, miksi ne ovat tarpeen ja miten niihin on päädytty. Lisäksi yhteisöt on satava mukaan, jos mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. En nyt ota muuten kantaa, mutta matematiikan perusteella kouluvuosi ei puolittuisi, jos sen nyt lopettaisi. Olettaen tietysti, että katkos kestäisi korkeintaan elokuuhun. Nimittäin nyt olemme maaliskuun puolivälissä ja lukuvuosi loppuu aikalailla toukokuun lopussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Koulujen sulkemista pelätään jonkin verran siksi, että jos siitä ei aiheutuisi etäopiskelujen ansiosta ainakaan peruskoululaisille poikkeuksellisen suurta osaamistason vajausta, kriisin jälkeen monet kyseenalaistaisivat lukuvuoden nykyksen pituuden ja koulujärjestelmän käyttämisen nuorten säilömiseen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tässä taudissa olennaista on, että se on lapsille vaaraton ja ilmeisesti myös perusterveille alle 50-vuotiaille

    Kaikki on tietysti suhtellista, mutta jos kuolleisuus on 0.2% – 0.4% alle 50-vuotiaille se on sunnilleen samaa tasoa kuin normaali kausi-influenssa on yli 65-vuotiaille. Influenssaa ei pidetä vaarattomana iäkkäille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Eipä ole helppo asia. Missä määrin sinun kantasi Osmo on samanlainen kuin Britannian hallituksen. Hekin puhuvat laumaimmuniteetista. Mutta Britannian linja on myös saanut kritiikkiä osakseen.

    https://twitter.com/JariSaramaki/status/1238709570261749761?fbclid=IwAR1uCW6ymeCG2adykC6ALrLJKmW-FwlVNL-MGsva60rENSChN6lpV4lf8J0
    ja
    https://twitter.com/AdamJKucharski/status/1238821515526897664?fbclid=IwAR3pbtM6A8Re_3gU8_hOMkdbzjn-OtACna-6kKt8qcys7W1FlWt2xGCnUbA

    Minulla ei siis ole kantaa asiaan. Yritän vain ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Perusopetuksen osalta keskitetty päätös koulujen sulkemisesta voisi olla paikallaan. Tällöin siis kevätlukukausi käytännössä päättysi tähän, koska laki sallii jatkaa opetusta kesällä vain kuusi päivää.
    Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta tilanne on monimuotoisempi. Ammatillinen koulutus on ympärivuotista ja lukiokoulutuksenkin osalta laki mahdollistaa opetuksen jatkamisen kesäkuulle. Opiskelijoiden oikeusturva edellyttää että toiminta aloitetaan epidemia kauden päättymisen jälkeen heti, eikä vasta elokuussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Poliittinen paine koulujen sulkemiseen kasvaa hyvin todennäköisesti viikon-kahden aikana niin suureksi, että niitä ei vaan voida pitää auki. Ainakin minun on hyvin vaikea kuvitella skenaariota, jossa koulut pysyvät auki jos ja kun Lombardian tilanne toistuu meillä. Sulkisin koulut ennemmin kuin myöhemmin, ainakin pääkaupunkiseudulla. Kevätlukukausi jää tyngäksi joka tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Airbag:

      Poliittinen paine koulujen sulkemiseen kasvaa hyvin todennäköisesti viikon-kahden aikana niin suureksi, että niitä ei vaan voida pitää auki. Ainakin minun on hyvin vaikea kuvitella skenaariota, jossa koulut pysyvät auki jos ja kun Lombardian tilanne toistuu meillä. Sulkisin koulut ennemmin kuin myöhemmin, ainakin pääkaupunkiseudulla. Kevätlukukausi jää tyngäksi joka tapauksessa.

      Minäkin veikkaan, että painetta tuohon tulee. Paine tulee lehdistön eräiltä provokatiivisilta toimittajilta ja somesta. Itse asiasta olen silti samaa mieltä kuin Soininvaara. Koulujen sulkemisella ei tiedetä olevan hyötyä, joka ylittäisi sen haitat. Koulujen sulkeminen lisäksi eriarvoistaisi voimakkaasti väestöä. Korkeasti koulutetuissa perheissä etäopetuksessa olevat lapset voisivat oppia aiempaa jopa paremmin ja nopeammin edeten, kun taas osassa perheistä ei kotoa tukea oppimiseen saa, ja vertaisoppimispuolen puuttuessa osa voisi tipahtaa kärryiltä.

      Lombardiassa on suljettu koulut, mutta ei se näytä koronan etenemistä pysäyttäneen. Yhteiskunta ja sen talous on saatu aivan sekaisin, mutta korona vaan porskuttaa entistäkin voimakkaammin Italiassa. Etelä-Koreassa eteneminen on hiipunut. Se tehtiin toimin, jotka Suomen laki kieltää, eli paitsi aktiivisella testaamisella, myös yksityisyydensuoja murtaen, ja yhdistäen mm. kännyköiden paikkatiedot virustietoihin, jotta mahdolliset taudin levittäjät saataisiin rajattua. Euroopassa ihmisoikeuslainsäädäntö ei salli käyttää niitä keinoja, joita Kiina ja Etelä-Korea ovat käyttäneet taudin pysäyttämisessä testaamisen ohella. En tiedä, mitkä keinoista ovat olleet tehokkaita ja mitkä tehottomia. Mutta näyttää nyt siltä, että tauti tulee Euroopan monissa maissa leviämään ilman, että sitä saadaan pysäytettyä vielä vähään aikaan.

      Etelä-Korean koronatilastot vaikuttavat uskottavilta. Siellä testien kokonaismäärät ovat pysyneet isoina, ja positiiviset tulokset olleet laskussa. Kiinan viime aikoina julkaisemat tilastot koronasta ovat sen sijaan alkaneet vaikuttaa epäilyttäviltä. Jo useat tutkivat journalistit, joilla on käytössään omia alkuperäislähteitä Kiinasta, ovat kyseenalaistaneet raportoinnin. Kiinan kommunistisella puolueella on viime viikkoina ollut kova paine saada kerrottua positiivisia tarinoita onnistumisestaan koronan parissa. Niitä kiinalaistoimittajia, jotka kertovat toisenlaista tarinaa, on väitteiden mukaan hiljennetty. Sellaisia kiinalaisia nettisivuja on ilmeisesti suljettu, jotka ovat uutisoineet kuvien kera siitä, että Wuhanissa on menossa yhä paha epidemia – vaikka Kiinan johdon mukaan tauti on siellä jo pitkälti taltutettu Kommunistisen Puolueen toimien ansiosta. Taudin leviämistä maan sisällä uusille alueille on ilmeisesti saatu Kiinassa rajoitettua, mutta useilla alueilla, joissa epidemia on päässyt jylläämään, se jyllää ilmeisesti aktiivisesti yhä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Joskus historiassa Suomessa on varmaan kanssa ollut aika lyhyt peruskouluvuosi, mutta ei se tätä kansaa ole pysäyttänyt. Jatkopohdi vielä ennen seuraava pohdintaasi;

    Missä viimeksi on tehty väestötason laumasuojalla sammutettu pandemia, ja mikä sen hinta oli, kun keskimääräinen CFR on väliltä 0.1 … 3.4 … 6 … 10 ?? , riippuen miten tämä terveydenhoito kestää. Kauan tuo myllää tuonne 60-70 laumasuojatasolle, mitä tapahtuu jos virus mutatoituu, mitä jos laumasuoja ei toimi SARS-COV-2 virukseen, mitä jos reinfektoitumista tapahtuu jo sairastuneille piilevyysmekanismin takia. Entä jos noista 60-70 % se puolet on oireellisia ja heistä 15% vaatii sairaalahoitoa, ja sairaalahoitojakson jälkeen heistä 30% on hengityselinvaurio pysyvästi. Kannatan tiedon puutteeseen vedoten täyttä stoppia ja aikalisää. Näinkin lähellä ollaan lääkityksen kanssa jo onnistua:

    https://www.erasmusmagazine.nl/en/2020/03/14/unique-discovery-in-erasmus-mc-antibody-against-corona/

    ArcDia voi merkittävästi auttaa koronan epidemiahallintaketjussa, jos heidän laite saadaan toimimaan:

    https://www.erasmusmagazine.nl/en/2020/03/14/unique-discovery-in-erasmus-mc-antibody-against-corona/

    Tässä vaikka muuten Linkolaa fanitan niin menisin kuitenkin teknologiauskovaisesti, kuten vihreät aikanaan viittasivat Linkolan opeille kintaalla. Mielestäni on toissijaista, miten paljon tämä maksaa yhteiskunnalle, kaikki on suhteellista, etenkin talous. Reaalitaloutta voidaan ajaa ylös kriisin jälkeen, kun on sen mahdollisuus siihen. Finanssitalous oli muutenkin jo menossa nurin. Maapallo tarvitsee aikalisän, siitä olen edelleen Linkolan kanssa samaa mieltä, mutta en sittenkään ilkeä suositella tätä vaarallista ja uhkarohkeaa siiviiliväestöllä ajettavaa biolaboratioriokoetta, eikä sitä suosittele minua fiksummatkaan;

    https://twitter.com/NAChristakis päivittää laumasuojastrategiaa vastaan puhuvia seikkoja ja perustelee, minkä takia hänen asiantuntemuksellaan tämä strategia on riskianalyyttisesti huonompi verrattuna maksimijarrutukseen.

    Kun nyt rohkenen olla hieman eri kannalla tässä, täytyy myös mainita suuri kunnioitus ja arvostus kun uskallat pyöritellä avoimesti asian ympärillä puolesta ja vastaan argumentteja, koska avoimuus ja perustelut ovat parasta sparrausta jotta tilanteelle löytyy parhaita mahdollisia ratkaisuja, jos ei nyt, niin sitten seuraavaa kriisiä varten. Euroopassa ei ole totuttu pandemiatilanteisiin kuten Aasiassa ja joudumme rakentamaan ja päivittämään menetelmät ja toimintatavat gloobalien riskien uusille, tosiasiallisille tasoille tämän kautta. Tilastomiehiä tarvittaisiin vähän joka ongelman ratkaisuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Ennen influenssarokotuksia influenssat sairastettiin aina laumaimmuniteetin syntymään saakka.

        Onko Influenssa aivan varmasti pätevä analogia? Tietääkseni ei ole kyse saman suvun viruksista. Onko se tieteellinen fakta vai oletus että tälle Koronalle kehittyy kestävä henkilökohtainen immuniteetti, joka estää uudet tartunnat ja näin varmistaa laumaimmuniteetin kehittymisen? Mielestäni nimittäin olisi melkoisen vaarallista altistaa valtaosa populaatiosta pelkän valistuneen arvauksen valossa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Tietysti, mietin vain, että kauan se sitten runtelee ja paljon siitä tulee traumoja, elinvaurioita, yhteiskunnan hajoamista ja muuta, jos se näin ”vapaapudotellaan” kansan keskuuteen. Valmiuslailla voidaan tehdä sotatoimet ja pysäyttää ja eristää virus esim. HUS alueelle tehokkaammin. Talous menee kuralle vapaapudottelulla, talous menee kuralle HUS alueen lockdownilla, mutta ekonomistit ja talousanalyytikot taipuvaisia ajattelemaan tällä hetkellä että kyky ajaa talous ylös lockdownista parempi, kuin laumasuojaruntelun jälkeen.

        Tässä on yhden ammatti-mallintajan mietteitä kahdentoista Twitter-viestin ketjussa.

        ”After having spent considerable time thinking how to mitigate and manage this pandemic, and analysing the available data. I failed to identify the best course of action. Even worse, I’m not sure there is such a thing as an acceptable solution to the problem we are facing.”

        Ketju linkki alla
        https://twitter.com/BallouxFrancois/status/1238837158007447558

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. H. Valomies:
        Tietysti, mietin vain, että kauan se sitten runtelee ja paljon siitä tulee traumoja, elinvaurioita, yhteiskunnan hajoamista ja muuta, jos se näin ”vapaapudotellaan” kansan keskuuteen. Valmiuslailla voidaan tehdä sotatoimet ja pysäyttää ja eristää virus esim. HUS alueelle tehokkaammin. Talous menee kuralle vapaapudottelulla, talous menee kuralle HUS alueen lockdownilla, mutta ekonomistit ja talousanalyytikot taipuvaisia ajattelemaan tällä hetkellä että kyky ajaa talous ylös lockdownista parempi, kuin laumasuojaruntelun jälkeen.

        Tuo on mielenkiintoinen linkki. Siinä pohditaan, tuleeko laumasuojaa koronan tapauksessa muodostumaan ollenkaan. Siinä veikataan, että tuon tyyppiseen virukseen liittyvä immuniteetti ei välttämättä tule olemaan elinikäinen, vaan ehkä jopa vain kuukausien mittainen. Tiedossa ei ole, että tuleeko koronasta pysyvä kiertelevä ja muuntuva seuralainen maapallolle, vai häviääkö tauti levittyään ensin.

        Lyhyt shokki voi olla parempi vaihtoehto kuin kenties vuosien pysyvä ongelma. Kun vaan tietäisi, että onko tauti vielä pysäytettävissä, ja että kuinka pitkä immuniteetti viruksen saaneille sen sairastamisen jälkeen muodostuu. Eli onko tuo esim. vesirokon tyyppinen virustauti, jossa saa elinikäisen immuniteetin, vai sellainen virustauti, jonka voi sama ihminen saada vaikka uudelleen ja uudelleen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Muutama hyvin konkreettinen fakta asiaan:

    1. Jos lapset ovat pari tai muutaman viikon ja vaikka kuukaudenkin, pois koulusta – ei oppiminen siitä vaarannu eikä se siihen lopu. Peruskoulu kestää 18 lukukautta.

    Ihminen oppii koko ajan, ilman opetustakin. Ei se koulu niin ihmeellinen paikka ole, vaikka teille on niin kerrottukin. Pisa-torni on matalampi kuin kuvittelettekaan. Suomalainen koulu on ihan tavallinen hyvä suomalainen koulu. Ei vientituote. Se on hypeä.
    Jos lapset tekevät luonnollisen oppimisen lisäksi vaikkapa Wilman kautta saamiaan tehtäviä, jotain oppimista siitä kyllä aivan varmasti seuraa.
    Joku voi oppia vaikkapa itsenäistä työskentelyä vieläpä ops:in hengessä – ja vanhemmatkin tulisivat osallistetuiksi omien lastensa opetukseen ja kasvatukseen, mikä on usein sama asia. Win-win-win-win.

    2. Kouluissa ei kyetä, sorry, vastaamaan hygienasta sillä tavalla kuten opetusviranomaiset tai koulujen johto kertoo. Jos ette usko, menkää esimerkiksi suuren peruskoulun ruokailuun mukaan. Lupa kyllä heltiää. Jonottakaa linjastossa sadan ykkösen ja kakkosen kanssa ruokaa samassa jonossa saman ruokakaukalon ääressä. Siinä kaukalon ääressä päätyy lautaselle ja haarukkaan muutakin kuin kastiketta ja riisiä. Ja tämä viisi kertaa viikossa. Läpi vuoden normaaleinakin aikoina. Koulut eivät ole sisäsiistejä toimistoja eikä siellä työskennellä kuten aikuiset työpöytiensä ääressä.

    3. THL kehottaa välttämään 10 hengen kokoontumisia. Koska uskomme viranomaisiin on tai sen pitäisi olla kova, emme ymmärrä, opettajien keskuudessa, miksi tilanne ja ohjeistus siihen olisi eri päiväkodeissa ja kouluissa.
    Yritykset suojelevat työntekijöitään jo monin eri keinoin. Sama työturvallisuus ei näemmä koske koulujen henkilökuntaa. Heistä monet kuuluvat myös riskiryhmiin. Velvoite mennä sekaan on silti.
    Onko töissä saatu mahdollisesti seurauksiltaan vakava korona muuten työnantajan passiivisuuden aiheuttama työtapaturma? Kaikkine vastuineen? Korona tuo hankalia kysymyksiä joita setvittäneen myöhemmin.

    4. Jos peruskoulun ainoa tai ainakin pääfunktio onkin lasten päivähoito, kuten nyt vaikkapa Helsingin kaupungin johdon kommenteista voisi alkaa päätellä, voi alkaa tehdä muitakin johtopäätelmiä koulun merkityksestä juhlapuheiden takana. Ne eivät sitten mairittelekaan.
    Muutamien erityisryhmien lapsille sekä päiväkodeissa että kouluissa on kyllä helposti järjestettävissä erikoisjärjestelyjä, jotta juuri he pääsevät töihin. Siitä ei se ole kiinni.

    Itse en sen kummemmin (huolimatta kohdasta 3) pelkää mennä töihin. Jos korona tulee, se tulee. Yritän kyllä välttää mutta tuskin onnistunee.
    Ehkä Vapaavuoren esikuntineen pitäisikin rohkeasti sanoa, että tulkoon mikä tulkoon lapsille ja nuorille ja henkilökunnalle päiväkodeissa ja kouluissa, kerran se vain kirpaisee ja mitä todennäköisimmin kaikki jäävät henkiin. Opettajienkin on johdettava tilannetta ikään kuin edestä, vaikkapa sitten jossakin määrin oman työturvallisuutensa kustannuksella. Sehän näyttää nyt selvältä. Sama velvoite ei kuitenkaan koske kaikkia. No, maailma ei ole tasavertainen.

    P.s.
    Omaa lastani en kylläkään maanantaina kouluun laita. Mutta se onkin eri asia ja yksityinen ratkaisuni, joka ei yhteiskunnalle kuulu. Siihen päätökseen ei yksikään vanhempi tarvitse pormestarin ilmoitusta. Toki kouluun meneminenkin on hyvä vaihtoehto. Henkilökunta siellä tekee varmasti parhaansa ja kaikkensa. Mihin se riittää, sitä ei tiedä vielä kukaan. Järkeviä ratkaisuja kaivataan. Ja myös lasten suojelemisen tahtotilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. nelosen varrelta:
      Ihminen oppii koko ajan, ilman opetustakin. Ei se koulu niin ihmeellinen paikka ole, vaikka teille onniin kerrottukin. Pisa-torni on matalampi kuin kuvittelettekaan. Suomalainen koulu on ihan tavallinen hyvä suomalainen koulu. Ei vientituote. Se on hypeä.Jos lapset tekevät luonnollisen oppimisen lisäksi vaikkapa Wilman kautta saamiaan tehtäviä, jotain oppimista siitä kyllä aivan varmasti seuraa.
      Joku voi oppia vaikkapa itsenäistä työskentelyävieläpä ops:in hengessä –ja vanhemmatkin tulisivat osallistetuiksi omien lastensa opetukseen ja kasvatukseen, mikä on usein sama asia. Win-win-win-win.

      Kyllä koulu on huomattavasti kotiopetusta tehokkaampi. Jos ei olisi, meillä opetettaisiin lapset kotona. Suurin osa vanhemmista ei kykene opettamaan lapsiaan mielekkäästi edes ekaluokan oppimäärässä, ja yläasteen oppimäärä ylittää heidän kykynsä täysin. Nykyammattikoulusta tiedämme myös, ettei etäopetus toimi.

      2. Kouluissa ei kyetä, sorry,vastaamaan hygienasta sillä tavalla kuten opetusviranomaiset tai koulujen johto kertoo.

      Totta, mutta täysin epäolennaista. Koulut ovat epähygieenisiä, ja levittävät tauteja, mutta tämä ei ole erityisen suuri ongelma, koska koronavirusta ei kuitenkaan saada pysäytettyä.

      3. THL kehottaa välttämään 10 hengen kokoontumisia. Koska uskomme viranomaisiin on tai sen pitäisi olla kova, emme ymmärrä, opettajien keskuudessa, miksi tilanne ja ohjeistus siihen olisi eri päiväkodeissa ja kouluissa.
      Yritykset suojelevat työntekijöitään jo monin eri keinoin. Sama työturvallisuus ei näemmä koske koulujen henkilökuntaa. Heistä monet kuuluvat myös riskiryhmiin. Velvoite mennä sekaan on silti.
      Onko töissä saatu mahdollisesti seurauksiltaan vakava korona muuten työnantajan passiivisuuden aiheuttama työtapaturma? Kaikkine vastuineen? Korona tuo hankalia kysymyksiä joita setvittäneen myöhemmin.

      Poikkeusolot aiheuttavat eri ammattiryhmille poikkeuksellisia riskejä. Opettajat ovat virkamiehiä, ja heillä on samat virkavelvollisuudet kuin normaalisti myös poikkeustilanteen aikana. Jos sinulle tulee siitä hyvä mieli, olisin valmis sanomaan opettajan sanomaa koronavirusta ammattitaudiksi, mutta tosiasiassa näin ei kyllä ole. Jokainen meistä tulee altistumaan koronalle, joten on ihan sama saako altistuksen viikkoa, kahta aiemmin kuin myöhemmin.

      Muutamien erityisryhmien lapsille sekä päiväkodeissa että kouluissa on kyllä helposti järjestettävissä erikoisjärjestelyjä, jotta juuri he pääsevät töihin. Siitä ei se ole kiinni.

      Kyse ei ole vain päivähoidosta, eivätkä nämä erityisryhmät ole pieniä. Mm. koko teollisuuden tulee pyöriä entiseen tapaan. Selkeintä on pitää koulut auki.

      Ehkä Vapaavuoren esikuntineen pitäisikin rohkeasti sanoa, että tulkoon mikä tulkoon lapsille ja nuorille ja henkilökunnalle päiväkodeissa ja kouluissa, kerran se vain kirpaisee ja mitä todennäköisimmin kaikki jäävät henkiin. Opettajienkin on johdettava tilannetta ikään kuin edestä, vaikkapa sitten jossakin määrin oman työturvallisuutensa kustannuksella. Sehän näyttää nyt selvältä. Sama velvoite ei kuitenkaan koske kaikkia. No, maailma ei ole tasavertainen.

      Olen samaa mieltä.

      Omaa lastani en kylläkään maanantaina kouluun laita. Mutta se onkin eri asia ja yksityinen ratkaisuni, joka ei yhteiskunnalle kuulu. Siihen päätökseen ei yksikään vanhempi tarvitse pormestarin ilmoitusta.

      Ei lapsesi koulunkäynti ole sinun yksityisasiasi. Lapsellasi on oppivelvollisuus, eikä sinulla ole oikeutta päättää hänen koulunkäynnistään. Tässä kohdin näkyy hyvin, miten liiallinen yksilökeskeisyys harhauttaa ajatuksesi. Vielä vähemmän sinulla on oikeutta kriisitilanteessa mainostaa itsekkyyttäsi. Etkö ymmärrä, että luot muille vanhemmille sosiaalista painetta jäädä pois töistä lapsiaan hoitamaan? Yhtenä yksilönä teollasi ei ole merkitystä, mutta jos joka kymmeneskin tekee saman, vaikutukset ovat merkittävät. Häpeä!

      Järkeviä ratkaisuja kaivataan. Ja myös lasten suojelemisen tahtotilaa.

      Lasten suojelun kannalta on varmasti parasta, että koulut pysyvät auki ja oppilaat koulutyössä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Eikö koko koulujen sulkemisen pointti ole juuri se että se sitoo vanhemmat kotiinsa ja tartuntaketjut siten katkeaa siitä eteenpäin työpaikoille jne. Näin ne ulkomailla asiaa perustelee. Pitävät jopa kaikkein tehokkaimpana keinona. Ei ne muuten niitä niin innokkaasti sulkisi monissa maissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Se ihmetyttää, että 80% Euroopan valtioista on valinnut toisen linjan kuin Suomi. Ja myös WHO patistaa valtioita toimimaan. Miten Suomi eroaa muista Euroopan maista vai onko THLssä salattu viisaus, jota muilla ei ole?

    Olemme epidemiassa noin kaksi viikkoa Italiaa ja viikon Pohjoismaita perässä. Ehkä ratkaisu sulkea Suomen koulut tulee viikon päästä? Toisaalta tutkimusten mukaan tiedetään, että koulujen sulku auttaa aivan epidemian alussa. Silloin epidemian huippua voidaan merkittävästi laskea. Viikon kuluttua on jo pitkälti myöhäistä.

    Ja jossain vaiheessa pitäisi ajatella myös opettajien terveyttä. Tai antaa heille samanlaiset suojat kuin terveydenhoidossa. Bussikuskit kieltäytyivät jo lipunmyynnistä.

    Laumasuojan hankkiminen suomalaiset taudille altistamalla on harvinaisen rohkea strategia. Tulevaisuus näyttää, oliko suomalainen viisaus tässä toisia kansoja suurempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. IsoH:
      Se ihmetyttää, että 80% Euroopan valtioista on valinnut toisen linjan kuin Suomi. Ja myös WHO patistaa valtioita toimimaan. Miten Suomi eroaa muista Euroopan maista vai onko THLssä salattu viisaus, jota muilla ei ole?

      Ero on siinä, että suuri osa Eurooppaa on kotirouva/kotiapulaisyhteiskuntia. Näissä yhteiskunnissa koulut on suhteellisen helppo sulkea. Suomessa (ala)koulujen ja päiväkotien sulkeminen tarkoittaisi, että osa terveydenhuollon työntekijöistä jäisi kotiin hoitamaan lapsiaan. Tällöin osa terveydenhuoltojärjestelmästä romahtaa. Kaupasta ei saa äitien laittamaa ruokaa, jos sitä ei valmisteta, kuljeteta ja myydä. Moni muukin talouden alue on epäsuorasti elintärkeä.

      Erona on myös se, että Suomessa asutaan pääsääntöisesti ydinperheittäin, mutta monessa muussa maassa asutaan sukuyhteisöittäin. Koulun sulkeminen suojelee isovanhempia, jos he asuvat samassa kodissa. Koulun sulkeminen altistaa isovanhempia, jos he asuvat omassa kodissaan, mutta joutuvat tulemaan hoitamaan lapsia koulun sulkemisen takia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Eki: Ero on siinä, että suuri osa Eurooppaa on kotirouva/kotiapulaisyhteiskuntia. Näissä yhteiskunnissa koulut on suhteellisen helppo sulkea. Suomessa (ala)koulujen ja päiväkotien sulkeminen tarkoittaisi, että osa terveydenhuollon työntekijöistä jäisi kotiin hoitamaan lapsiaan. Tällöin osa terveydenhuoltojärjestelmästä romahtaa. Kaupasta ei saa äitien laittamaa ruokaa, jos sitä ei valmisteta, kuljeteta ja myydä. Moni muukin talouden alue on epäsuorasti elintärkeä.

        Erona on myös se, että Suomessa asutaan pääsääntöisesti ydinperheittäin, mutta monessa muussa maassa asutaan sukuyhteisöittäin. Koulun sulkeminen suojelee isovanhempia, jos he asuvat samassa kodissa. Koulun sulkeminen altistaa isovanhempia, jos he asuvat omassa kodissaan, mutta joutuvat tulemaan hoitamaan lapsia koulun sulkemisen takia.

        Suomessa ei epidemia tule olemaan niin raju kuin Italiassa, syrjäisen sijainnin ja pitkien etäisyyksien takia. Täällä ei ramppaa läheskään niin paljon matkalijoita, ja ne jotka rampaavat talvella oleskelevat pääasiassa Lapissa.
        Nyt koulut ja rajat on päätetty sulkea ainakin joksikin aikaan ja ehkä hyvä niin. Pitäisi vielä tajuta olla päästämättä etelästä palaavia suomalaisia tänne.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. ”Nyt koulut ja rajat on päätetty sulkea ainakin joksikin aikaan ja ehkä hyvä niin. Pitäisi vielä tajuta olla päästämättä etelästä palaavia suomalaisia tänne!”

        Ehkei ihmisiä nyt ihan estääkkään voi palaamasta kotimaahansa mutta tarkka syyni( testit, kotikaranteeni, seuranta yms.) kyllä varmaan olisisi tarpeen esim. Espanjasta tulevien muuttolintuparvien osalta etteivät nyt levittäisi tuliaisina taas samanlaista virusannosta kuin mitä alppituristit tekivät! Ja huom. en syyllistä tässä ketään, itsekin olen noissa paikoissa matkaillut. Nyt vaan näillä ihmisillä oli huono tuuri, väärässä paikassa väärään aikaan. Eräs matkailun riskeistä nyt toteutui.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ollaan kovasti mietitty erilaisia varotoimenpiteitä, jotta tartuntakäyrää voitaisiin ”litistää”, jakaa tartunnat pidemmälle ajalle. Silloin on piirrettävä käyrän juureen myös sairaansijojen määrä. Tässä lasketaan, että tartunnan pitäisi jakautua USA:ssa kymmenelle vuodelle, jotta tämä ”litistäminen” auttaisi.

    https://medium.com/@joschabach/flattening-the-curve-is-a-deadly-delusion-eea324fe9727

    Sama ongelma on Suomessa, meillä on 420 teho-osastopaikkaa. Vertailun vuoksi Italiassa on lähes 10 % sairastuneista tehohoidossa: http://www.salute.gov.it/portale/nuovocoronavirus/dettaglioContenutiNuovoCoronavirus.jsp?lingua=italiano&id=5351&area=nuovoCoronavirus&menu=vuoto
    Meillä siis paikat tulevat käyrän mukaan loppumaan parissa viikossa, sen jälkeen annetaan keuhkokuumeisten kuolla (kuten Bergamossa paikallisen lääkärin FB-kirjoituksen mukaan nyt tehdään).

    Meillä oli kaksi kuukautta aikaa. THL:n puutteellista varautumista tullaan ihmettelemään pitkään. Myös: eikö ventilaattorikapasiteetin (ja sairaalasänkyjen!) hankkiminen kuuluisi myös Huoltovarmuuskeskukselle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Krtek:
      Meillä oli kaksi kuukautta aikaa. THL:n puutteellista varautumista tullaan ihmettelemään pitkään.

      THL ei hoida ketään, ei varusta sairaaloita, ei tee viranomaispäätöksiä, ei sulje rajoja. Sillä ei ole valtaa eikä budjettia.

      Sen sijaan se on helppo syntipukki kun paremmintietävät ennustavat menneisyyttä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tauti varmaankin tulee leviämään, teimme sitten mitä tahansa, mutta leviämisen nopeus on avaintekijä terveydenhuollon kestävyyden kannalta. Tällä perusteella olisin itse taipuvainen sulkemaan koulut, sillä ainakin suurissa kouluissa altistus on merkittävä. Ei-epidemiologina kiinnostaa, miksi lyhytaikainen sulkeminen – vaikkapa kuukaudeksi – ei hyödytä?

    Omat perusteluni: eivät ne lapset vapaa-ajalla satapäisissä ryhmissä hengaile. Eivätkä viihdy komeroissa, ruutujen ääressä moni sen sijaan kyllä kotona ollessaan – mikä tässä tilanteessa on positiivista. Mikäli pienten päivähoito on ongelma, voisiko ajatella, että hoitoapua tarvitseville järjestetään vastaavaa kerhotoimintaa kuin muutenkin ip-kerhojen muodossa? Pienempi ryhmä, pienempi altistuspohja. Omassa perheessäni on kaksi lasta eri kouluissa, sekä puoliso opettajana kolmannessa. Pöpöhaavi on aikamoinen, vaikka itse kiltisti pidättäydyn yli 10 henkilön kokouksista ja matkustamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kannattaa muistaa, että koulujen sulkeminen on vain yksittäinen keino – joka ei ole hopealuoti.

    Tarvitaan koko keinovalikoima – testaus, tartuntojen jäljittäminen, karanteenit ja myös sosiaalinen etäisyys, matkustuksen vähentäminen, tapahtumien vähentminen, koulujen sulkeminen. Tässä tulee vastaan kokonaisvastuu – joka on maan hallituksella. On löydyttä rahoitusta STM:n suuntaan ja Kelalle testaukseen ja karanteeneihin, OKM:lle jotta kulttuuriala pysyy pystyssä, TEM:lle lomautustuten pävärahoihin, pankeille maksuvapaa-aikojen myöntämiseen. Lisäksi Etelä- ja Länsi-Suomi ovat eri tilanteessa kuin Lappi ja Kainuu.

    https://www.theguardian.com/world/2020/mar/13/european-countries-take-radical-steps-to-combat-coronavirus

    Tedros (WHO DG) stressed that countries should take a comprehensive approach. “Not testing alone,” he said. “Not contact tracing alone. Not quarantine alone. Not social distancing alone. Do it all. Find, isolate, test and treat every case, to break the chains of transmission … do not just let this fire burn.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pari asiaa joka on minulle ilman asiantuntemuista epäselvää

    WHO:n mukaan päinvastoin kuin influenssa koronavirus ei näytä tarttuvan herkästi lapsiin ja leviävän heidän kautta. Kiinan kokemuksen perusteella lapset saavat tartunnan pikemmin vanhemmiltta kuin päinvastoin.
    https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200306-sitrep-46-covid-19.pdf?sfvrsn=96b04adf_4

    Eli influenssaepidemioihin perustuva strategia ei välttämättä tässä toimi. Tosin tällöin koulujen sulkeminenkin on turhaa.

    Onko edes varmaa, että coronavirustartunta aiheuttaa pysyvän immnuniteetin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ratkaisevana tekijänä taitaa olla laumasuojan kehittyminen. Jos koronaflunssan R0 on, laumasuoja syntyy, jos n. 60% väestöstä on sairastanut sen. Huolestuttavan iso luku, ellei hyvin suuri osa sairastuneista ole käytännössä oireettomia.

    Wuhanissa karanteenejä on purettu, ja liike-elämä on palailemassa normaaliksi. Tauti ei kuitenkaan ole ainakaan vielä ryöpsähtänyt udelleen. Jos näin ei tapahdu parissa viikossa, tämä viittaa siihen, että Wuhaniin on syntynyt kohtuullinen laumasuoja. Tämä kai tarkoittaisi sitä, että oireettomia sairastuneita olisi ollut monikymmenkertainen määrä oireellisiin verrattuna. Jos tämä on totta, kouluja eikä lastentarhoja kannattaisi sulkea.

    Huom, en ole alan asiantuntija. Voin olla täysin väärässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tapio:
      Ratkaisevana tekijänä taitaa olla laumasuojan kehittyminen. Jos koronaflunssan R0 on, laumasuoja syntyy, jos n. 60% väestöstä on sairastanut sen. Huolestuttavan iso luku, ellei hyvin suuri osa sairastuneista ole käytännössä oireettomia.

      Wuhanissa karanteenejä on purettu, ja liike-elämä on palailemassa normaaliksi. Tauti ei kuitenkaan ole ainakaan vielä ryöpsähtänyt udelleen. Jos näin ei tapahdu parissa viikossa, tämä viittaa siihen, että Wuhaniin on syntynyt kohtuullinen laumasuoja. Tämä kai tarkoittaisi sitä, että oireettomia sairastuneita olisi ollut monikymmenkertainen määrä oireellisiin verrattuna. Jos tämä on totta, kouluja eikä lastentarhoja kannattaisi sulkea.

      Huom, en ole alan asiantuntija. Voin olla täysin väärässä.

      Piti olla: R0=2.3.

      Ehkä ne koulut kannattaisi varmuuden vuoksi sulkea, mutta varautua niiden avaamiseen muutaman viikon päästä, jos tuota Wuhanin tilannetta pyritään tarkemmin analysoimaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Hyvä kirjoitus, mutta entä riskiryhmiin kuuluvat lapset? Jos kouluja ei päädytä sulkemaan, voisiko heidän osaltaan tehdä suosituksen? Ilmeisesti koulujen välillä on suuria eroja sen suhteen miten vanhempien omatoimiseen päätökseen näiden riskiryhmiin kuuluvien lasten koulusta pois ottamiseen suhtaudutaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Hei,

    En ymmärrä alkuunkaan tätä Suomen ja Ruotsin toimintalinjaa tässä asiassa. Soininvaaran kommentit ja iso osa julkisesta keskustelusta vaikuttaa ikään kuin pohjautuvan ajatukseen, että Covid-19 olisi jonkinlainen hiukan ärhäkämpi versio influenssasta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, tai ainakaan mikään näkemäni tieteellinen tieto tai kokemusperäiset havainnot muista maista eivät tätä lähestymistapaa tue. Muun muassa seuraava Yalen yliopiston professori kertoo hyvin selkeästi Covid-19 viruksen poikkeuksellisuuden:
    https://twitter.com/VirusesImmunity/status/1238475009712160769

    Esimerkiksi WHO on perjantaina antanut hyvin selkeäsanaisen lausunnon,
    https://www.who.int/dg/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-mission-briefing-on-covid-19—13-march-2020 , jossa todetaan suomennettuna muun muassa seuraavasti:

    Viestimme valtioille on edelleen seuraava: täytyy ottaa kokonaisvaltainen lähestymistapa.

    Ei pelkästään tautitestauksia. Ei pelkästään tautiketjujen jäljitystä. Ei pelkästään tautitapausten eristämistä. Ei pelkästään sosiaalisen kanssakäymisen vähentämistä. Tehkää kaikki.

    Mikä tahansa valtio, joka katsoo muiden kokemuksia ja ajattelee, että ”vastaava ei tapahdu meillä” tekee tappavan virheen. Se voi tapahtua mille tahansa valtiolle.

    WHO on myös muissa yhteyksissä antanut pelkästään kiitosta Itä-Aasian maiden tehokkaille toimille (ainakin Kiina, Japani, Etelä-Korea, Taiwan, Singapore, Hong Kong).

    Tämän lisäksi yli 200 tiedehenkilöä on Isossa-Britanniassa vaatinut paljon tehokkaampia, nopeampi ja merkittävämpiä hidastamistoimia kuin siellä on tehty:
    https://twitter.com/KatolaZ/status/1238940838610206720

    Euroopan tartuntatautivirasto on myös antanut suosituksen, https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/social-distancing-measures-in-response-to-the-COVID-19-epidemic.pdf?fbclid=IwAR3q1TF8nkZY_pDDxKjreeFpJ58x2L39-5X9JBbCR1emv-q8RjJaVz0CEMI , jossa sanotaan muun muassa seuraavasti:

    The early, decisive, rapid, coordinated and comprehensive implementation of closures and quarantines is
    likely to be more effective in slowing the spread of the virus than a delayed implementation.

    Myös Suomessa aihepiiriä tuntevat tai sitä tutkineet tiedehenkilöt ovat jo jonkin aikaa selkeästi ilmaisseet kiireellisen tarpeen nykyistä paljon tehokkaammille hidastamistoimille, esimerkiksi:
    https://twitter.com/JariSaramaki
    https://twitter.com/AnnaRotkirch
    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006434859.html

    Suomen virallinen koneisto ei sen sijaan ole tehokkaasti toimeenpannut tehokkaita hidastamistoimia ja pyrkinyt esimerkiksi hidastamaan leviämistä pääkaupunkiseudulta ja muista keskuksista maakuntiin. Lisäksi viralliset arviot vuoden alusta asti ovat olleet systemaattisesti väärässä (https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/adef7f79-dfb9-4e17-9538-466e623568b7) eikä mikään takaa, että tilannekuva, ymmärrys ja suunnitelmat olisivat tällä hetkellä sen paremmat. Myös tiedottaminen on ollut virheellistä, ja esimerkiksi vielä tällä viikolla on tiedotustilaisuuksissa annettu ymmärtää, että Suomi olisi varautunut hyvin. Minkään julkisuudessa kerrotun tiedon perusteella ei kuitenkaan nähdäkseni ole mitään erityistä syytä olettaa, että Suomessa ei voisi tilanne edetä samoin kuin Italiassa. Olemme mahdollisesti ainoastaan joitain päiviä jäljessä Keski-Euroopan tartuntatiheydestä, ja Italian tilanteestakaan emme ole paljon jäljessä.

    On keskeisen tärkeää ymmärtää uhkakuva oikein, vaikka se ei toteutuisikaan. Vaikka sairaus ei ilmeisesti normaaliolosuhteissa pääsääntöisesti ole hengenvaarallinen nuorille ja työikäisille, niin käsitykseni mukaan myös monet nuoremmat ihmiset saattavat tarvita ammattimaista tehohoitoa, ja tämä yhdessä riskiryhmien laajan ja vakavan oirehtimisen kanssa on vaarassa romahduttaa koko tehohoitojärjestelmän, kuten Italiassa on paikoin käynyt, ja tämän johdosta myös muiden sairauksien hoito vaarantuu ja kuolleisuus kaikkien hengenvaarallisten sairauksien vuoksi on vaarassa nousta merkittävästi. Hartaasti kuitenkin toivon, että kykenemme tekemään kaikkemme, jotta Iranista uutisoidut joukkohaudat eivät olisi todellisuutta lopulta täälläkin.

    Pohjoismaiden yhteenlaskettu väkiluku on hiukan alle puolet Kiinan kriisimaakunnan Hubein väkiluvusta. Tiedämme mitä tilanteen saaminen hallintaan vaati Hubeissa, mutta kukaan ei varmuudella tiedä, että riittääkö paljon vähempi edes hidastamaan etenemistä enää tässä vaiheessa, jossa Euroopassa ollaan. Hidastamisen tärkeydestä on yksimielisyys. Etelä-Korea, Singapore, Taiwan ja Japani ovat aloittaneet toimensa siinä vaiheessa, kun tilanne ei ollut vielä yhtä pitkällä kuin nyt Euroopassa. Edellä mainitussa WHO:n lausunnossa myös todetaan Japanin toimien tapahtuvan kokonaisvaltaisesti sikäläisen pääministerin johdolla.

    Jos Suomen toimintalinja ei muutu nopeasti, niin vaikuttaa mielestäni siltä, että olemme ajamassa täyttä vauhtia kohti Italian kaltaista totaalista pysähdystä, vaikka meillä olisi ollut enemmän aikaa hidastaa etenemistä sillä tavoin, että voidaan turvata terveydenhoitojärjestelmän toiminta kaikissa oloissa.

    Riskit ovat niin merkittävät, että olisi viisasta ottaa mahdollisimman pian käyttöön kaikki toimet, joista ei ole merkittävää haittaa uhkaan vastaamisen kannalta. Tämä täytyy tehdä puutteellisen tiedon varassa ja yksittäisten toimenpiteiden täsmällistä ”vaikuttavuutta” tietämättä. Suomessa on tälläkin hetkellä vielä avoinna jopa vapaa-ajan laitoksia, kuten elokuvateattereita, teattereita, uimahalleja, urheiluhalleja, kuntosaleja, konserttisaleja, ja kaikkia ryhmäharrastuksia ei ole lopetettu koko maassa suosituksista huolimatta. Myös yliopistoissa järjestetään luentoja ja muuta kontaktiopetusta, jonka lyhytaikaisesta keskeyttämisestä ei olisi välitöntä haittaa. Paljon muitakin toimia voitaisiin karsia, jotka vähentäisivät ihmisten kohtaamisia lähipiiriensä ulkopuolella ilman merkittävää haittaa ainakaan lyhyellä aikavälillä. Mutta varmuudella joudutaan tekemään myös toimia, jotka aiheuttavat haittaa, ja osin vaikeuttavat jopa terveydenhuoltosektorin toimintaa.

    Jos osoittautuu, että epidemia hidastuu, niin toimia voidaan joidenkin viikkojen kuluttua arvioida uudelleen. Ylireagoinnin kustannukset voidaan lyhyellä aikavälillä kyllä kantaa, mutta riskit siitä, että tehdään liian vähän ja liian myöhään ovat liian suuret. Yksikään maa ei ole liian voimakkaita toimia vielä katunut tässä asiassa. Päin vastaisia esimerkkejä sen sijaan on jo lukuisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Britannian hallutus otti lauma-immuniteettistrategian käytöön.

    British Society of Immunology julkaisi avoimen kirjeen Brittien hallitukselle. BSI open letter to Government on SARS-CoV-2 outbreak response

    Kirjeen yhteenveto:

    Lauma-immuniteetti strategia suojaa haavoittuvia vain jos ne voidaan onnistuneesti eristää. Jos tämä ei toimi, seuraukset ovat kauheita. Ei tiedetä tuoko viruksen sairastaminen pitkäaikaisen immuniteetin, koska monet samankaltaiset virukset eivät tuo immuniteettia. Tämän takia leviämisen estäminen on järkevää koska sillä ostetaan lisää aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Suomalaisessa keskustelussa on nähty sellainenkin argumentti, että olisi muka mahdollisuus liian voimakkaisiin toimiin ja puhuttu ”toisesta aallosta” tai vaarasta mennä toimissa niin sanotusti ”överiksi” (https://twitter.com/mika_salminen/status/1238487811684290562). Mielestäni tällaiselle epäilylle ei ole perusteita, ja ainakaan sellaisen aika ei ole nyt. Nähdäkseni yhdenkään maan Covid-19 kokemusten tai WHO:n suositusten valossa tällaista mahdollisuutta ei ole (https://www.who.int/dg/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-mission-briefing-on-covid-19—13-march-2020) ja nyt täytyisi keskittyä ”ensimmäisen aallon” hidastamiseen kaikin keinoin. Ylireagointi voidaan myös nopeasti korjata myöhemmin, mutta alireagointia ei. Myös asiaa tunteva professori Saramäki on ilmaissut käsityksensä hyvin selkeästi seuraavassa twiitti-ketjussa:
    https://twitter.com/JariSaramaki/status/1238709570261749761

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Samaan aikaan taudin leviämisvauhti ensi romahti ja nyt edelleen hidastuu Koreassa. Tällä trendillä epidemia loppuu siinä kohdin kun pari prosenttia väestöstä on sairastunut.

    https://en.wikipedia.org/api/rest_v1/page/graph/png/2020_coronavirus_pandemic_in_South_Korea/0/c1cfb60fd4ee164785316a3c3b1f806e1bb5518f.png

    Jos linkki ei toimi päivityksen takia voi kattoa artikkelin: https://en.wikipedia.org/wiki/2020_coronavirus_pandemic_in_South_Korea

    En väitä, että tietäisin paljon mitään. Mutta onhan toi mielenkiintoista, eikö? Tyhmä voisi vaikka kysyä, että onko Koreassa ihmisten käyttäytyminen muuttunut niin paljon, että taudin leviäminen jopa loppuu. Mitähän ne siellä oikein tekee?

    Vai onko kyse vain satunnaisesta vaihtelusta taudin leviämisvauhdissa ja kohta siellä taas aletaan sairastua niin kuin ”asiantuntijat” ennustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eteläkoreassa kehitettiin 17 päivän aikana systeemi ja infrastruktuuri tyhjästä. Siellä testin tulos tulee 6 tunnissa ja voidaan testata 20 000 ihmistä päivässä. Testipaikkoja on teiden varsilla jossa testin voi tehdä autossa istuessa. Ei tarvitse mennä sairaalaan. Kun tartunta on todettu, henkilöiden luottokortti- ja puhelutiedoista selvitetään missä henkilö on liikkunut ja tästä tiedotetaan terveysministeriön sivuilla jotta saadaan yhteys ihmisiin jotka voivat olla altistuneet. Sitten nämäkin testataan. Sairastuneet eristykseen. Negatiivisesti paineistettuja huoneita on pystytetty nopeasti tahdissa ympäri maata. Ei tarvita kaupunkien sulkemisia ym.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Etelä-Korea rakensi infrastruktuuria vuosia:


        He points out that testing capacity is not just about getting enough test kits. It requires years of investment in complex health care infrastructure, including lab hardware and technicians to analyze samples, logistics for moving goods and providing services and information technology to keep supplies and data moving. Any bottleneck or shortage of these elements can cost time and lead to more infections and deaths.

        ”In order for Korea to carry out all these tests, you have to get all these ducks in a row,” says Feigl-Ding, which is why he concludes: ”I think Korea has done a great job.” By contrast, he adds, ”the United States has not.”

        South Korea, however, learned many of its lessons the hard way — by not having sufficient resources to cope with previous epidemics, notably the 2015 MERS outbreak. At the time, the Korean Centers for Disease Control, or KCDC, was the only institution authorized to do epidemiological testing.

        https://www.npr.org/sections/goatsandsoda/2020/03/13/815441078/south-koreas-drive-through-testing-for-coronavirus-is-fast-and-free

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. jukvalim: Etelä-Korea rakensi infrastruktuuria vuosia:

        Suomessa Tehy ja SuPer ovat pitäneet huolta siitä että kannattavan analyysiliiketoiminnan edellytys on testien teko ulkomailla suomalaisten ammattiliittojen ulottumattomissa ja pienet kansalliset toimijat myydään ulkomaille. Tämä on sinänsä linjassa Suomen talouden suuren kuvan eli tytäryhtiötaloudeksi muuttumisen kanssa, ja kolmikannan luonnollinen seuraus. Eteenpäin Merimies-Unionin ja AKT:n viitoittamalla tiellä!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Luulisi kaupungilla olevan kiire laittaa koulut kiinni. Jos työnantaja käskee kotiin ja maksaa palkan, työvelvoite säilyy ja etätöitä pitää tehdä. Jos valtio käskee kotiin ja Kela maksaa palkan, työvelvoitetta ei ole ja ope voi ottaa iisisti. Oppilailla ei olisi ohjausta sen vertaa.
    Näin olen ymmärtänyt, mutta voi tietysti olla että en ole ymmärtänyt mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Päätösten tueksi pitäisi aina olla tietoa ja valitettavasti raha taitaa olla ainoa edes jossain määrin yleispätevä mittari – mikä jo sinänsä taitaa tehdä haaveet ”tietoon pohjautuvasta” päätöksenteosta turhiksi, koska eihän ”Tärkeitä Asioita saa missään nimessä mitata rahassa”

    Nytkin kyse on siitä, että koulujen sulkeminen maksaa – ainakin siinä muodossa, että ainakin osa vanhemmista joutuu jäämään pois töistä – ja taas toistaalta tämän voidaan arvioida pienentävän kuolleisuutta jossain määrin (tai parempi kai laskea säästettyjä hyviä elinvuosia). Tästä saadaan sitten joku hinta-arvio yhdelle säätetylle hengelle (lisäelinvuodelle) – ja jos asioita ylensäkin laskettaisiin näin, voitaisiin kustannuksia verrata siihen mitä muuten lisävuosista ollaan valmiita maksamaan.

    Turha tällaista kai tässä tilanteessa vaatia käyttöönotettavaksi – eiköhän poliittinen (populistinen) paine asiassa kasva sellaisiin mittoihin, että koulut (ja ehkä monet muutkin) asiat mene kiinni – oli hyötyä tai sitten ei.

    Itse kyllä vähän epäilen koulujen sulkemisen järkevyyttä – jos suurin osa kansasta kuitenkin sairastuu, niin pidetäänkö koulut (ja kaikki muu mahdollinen) kiinni niin kauan, kunnes laumaimmuniteetti on saavutettu? Vai pidetäänkö koulut kiinni vain niin kauan kunnes epidemia laantuu maan rajojen sisällä – ja sitten aloitetaan taas koko revohka uudestaan, kun jostain Ylä-Urdmutiasta tullut supertartuttaja laukaisee kierteen siitä pisteestä mihin edellisen sulkukierteen alussa jäätiiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ksee:
      Itse kyllä vähän epäilen koulujen sulkemisen järkevyyttä – jos suurin osa kansasta kuitenkin sairastuu, niin pidetäänkö koulut (ja kaikki muu mahdollinen) kiinni niin kauan, kunnes laumaimmuniteetti on saavutettu? Vai pidetäänkö koulut kiinni vain niin kauan kunnes epidemia laantuu maan rajojen sisällä – ja sitten aloitetaan taas koko revohka uudestaan, kun jostain Ylä-Urdmutiasta tullut supertartuttaja laukaisee kierteen siitä pisteestä mihin edellisen sulkukierteen alussa jäätiiin?

      Tätä samaa itse pohdin. Koronavirus ei ole mikään ohimenevä ilmiö. Meidän ei tule ottaa käyttöön paniikinomaisia rajoitustoimia tai tavoitella tämän taudin hävittämistä kokonaan. Se on mahdotonta. Menettelytapojen tulee olla sellaisia, että voimme elää niiden kanssa vuosia; toistaa ne tarvittaessa puolen vuoden välein. Eli tästä syystä puheet siitä, että ”ylireagointia ei ole kukaan vielä katunut” ovat vastuuttomia. Ei varmaan ole katunut – vielä. Jos nyt suljemme koulut, kykenemmekö avaamaan niitä edes ensi syksynä? Entäs kun toinen aalto tulee? Entäs kolmas? Olemmeko valmiita pitämään kouluja tällä vuosikymmenellä kiinni kaksi, kolme vuotta?

      Tämän taudin voittamiseen ei ole muuta keinoa kuin se, että suhtaudumme yhteiskuntana siihen kuin pajunpensas myrskyyn; myrsky ravistelee ja huojuttaa puskaa, pensas taipuu, mutta myrskyn mentyä se on entisellään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Parahin Erastotenes.

    Minä: ”Omaa lastani en kylläkään maanantaina kouluun laita. Mutta se onkin eri asia ja yksityinen ratkaisuni, joka ei yhteiskunnalle kuulu. Siihen päätökseen ei yksikään vanhempi tarvitse pormestarin ilmoitusta.”

    Sinä: ”Ei lapsesi koulunkäynti ole sinun yksityisasiasi. Lapsellasi on oppivelvollisuus, eikä sinulla ole oikeutta päättää hänen koulunkäynnistään. Tässä kohdin näkyy hyvin, miten liiallinen yksilökeskeisyys harhauttaa ajatuksesi. Vielä vähemmän sinulla on oikeutta kriisitilanteessa mainostaa itsekkyyttäsi. Etkö ymmärrä, että luot muille vanhemmille sosiaalista painetta jäädä pois töistä lapsiaan hoitamaan? Yhtenä yksilönä teollasi ei ole merkitystä, mutta jos joka kymmeneskin tekee saman, vaikutukset ovat merkittävät. Häpeä!”

    Kiitos vastauksestasi ajatuksiini. Niitä oli paljon muitakin kuin tuo ja toin esiin kommenttissani selvästi että kouluun meneminenkin on hyvä vaihtoehto. En siis ota häpeään kehotusta vastaan, vaikka toki ymmärrän, että jos joku lukee kommenttini vain osittain, hän lukee sen siten myös väärin ja voi luulla, että kehotan johonkin. En kehota mihinkään.

    Lukukausia on siis 18 kappaletta peruskoulun aikana. Kuukauden kotonaopiskelu ei romahduta mitään. Opettaa kyllä. Ja sen perustelin.

    Oppivelvollisuus lapsilla kyllä on. Omillanikin. Mutta ei koulupakkoa. Voin monista eri syistä opettaa lastani kotona muutaman viikon ja sama oikeus on muillakin. Tätä vaihtoehtoa koulut myös tukevat kuten tämän päivän uutiset vahvistavat varsinkin Helsingin ympäryskunnista. Ja osin myös Helsingin. Emme tiedä mitä tuleman pitää.

    Jos on vakavia syitä, on syitä jäädä kotiin. Jos ei ole, on syytä mennä kouluun, jos sellainen on auki.

    Tämä on juuri viranomaisten kehottama linja.

    Yhteiskunta ei, niin katson, kykene aina arvioimaan täysin ja aukottomasti mitkä syyt kussakin kodissa on. Sitä tarkoitin sillä, ettei tarvita pormestarin ilmoitusta siihen, mitä tehdä.

    Päivähoito-funktiota en hyväksy syyksi pitää kouluja auki. Muut hyvät syyt kyllä, jos ja kun niitä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo ja Erastotenes edellä…

        Älkäähän nyt sentään liioitelko viruksen pysyvyydestä ja voittamattomuudesta ja aina uudelleen ja uudelleen tulemisesta.
        Jos noin ajattelemme että esim. roketetta ei löydy tai että virus ei muunnu lieväksi versioksi itsestään kannattaa laittaa lappu luukulle koko yhteiskunnan suhteen.
        Tuohan on tappiomielialan lietsomista, jos sallitte. Ei se että pohditaan rajoittamistoimia myös koululaitoksen suhteen muutamaksi viikoksi.

        Mikä tässä koulussa erityisesti niin vaivaa, jos kaikki muutkin rajoittamistoimet ovat hyväksyttäviä ja tehokkaita?
        Peruskoulun oppilas opiskelee noin 81 kuukautta yhteensä.
        J o s kuukausi siitä on kotona opiskelua, ei se yhteiskuntaa kaada. Kyllä tämä suhteellisuus pitäisi olla selvää.
        Ja myös sen, että toistaiseksi korona voi olla vakava uhka. Tänään, sunnuntaina, WHO:n tilaston mukaan Euroopassa kuolleet laskettiin sadoissa.

        Hyväksyn sen mielelläni, että nyt toivotaan-toivotaan että virus ei terveille lapsille ja aikuisille ole hengenuhka. Eikä näytä olevankaan.
        Jos jossakin kunnassa tai valtiossa päätetään suojella lapsia eristämällä, tehköön he niin.
        Helsingissä mennään kouluun, minäkin, ja hymyssä suin.
        Jos tilanne muuttuu, sitten sen mukaan toimitaan.
        Riskiryhmäläiset jääköön kotiin jos haluavat, onhan tämä sentään vapaa maa. (Tuo ei ollut oma kantani vaan se kuuluisa viranomaiskanta)

        Itse uskon roketteen löytymiseen ja/tai viruksen miedontumiseen kesään mennessä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. J o s kuukausi siitä on kotona opiskelua, ei se yhteiskuntaa kaada. Kyllä tämä suhteellisuus pitäisi olla selvää.

        Mistä tuo kuukausi tähän tuli. Kai koulut pitää pitää suljettuina niin kauan, että epidemia on laskenut takaisin sille tasolle, jolla se on nyt. Monta kuukautta, ehkä joululle saakka.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Mistä tuo kuukausi tähän tuli. Kai koulut pitää pitää suljettuina niin kauan, että epidemia on laskenut takaisin sille tasolle, jolla se on nyt. Monta kuukautta, ehkä joululle saakka.

        nelosen varrelta:
        Osmo ja Erastotenes edellä…

        Älkäähän nyt sentään liioitelko viruksen pysyvyydestä ja voittamattomuudesta ja aina uudelleen ja uudelleen tulemisesta.
        Jos noin ajattelemme että esim. roketetta ei löydy tai että virus ei muunnu lieväksi versioksi itsestään kannattaa laittaa lappu luukulle koko yhteiskunnan suhteen.
        Tuohan on tappiomielialan lietsomista, jos sallitte. Ei se että pohditaan rajoittamistoimia myös koululaitoksen suhteen muutamaksi viikoksi.

        Itse uskon roketteen löytymiseen ja/tai viruksen miedontumiseen kesään mennessä.

        Ei tässä olla panemassa lappua luukulle. Päinvastoin: pyörien pitää pyöriä ja yhteiskunnan toimia. Se, että ryhdymme liioiteltuihin rajoitustoimiin, uhkaa koko yhteiskunnan olemassaoloa. Se, että muutama kymmenentuhatta ihmistä kuolee, mikä on pahin lääketieteellinen skenaario, ei vahingoita maata läheskään yhtä paljon kuin teollisuuden ja talouden pysähtyminen.

        Ei ole mitään syytä olettaa, että rajoitukset voitaisiin purkaa ennen syksyä, kun ne nyt otetaan käyttöön.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Edupoliisi:
      Poissaoloon tarvitsee, ei pormestarin, vaan rehtorin luvan. Sen jälkeen poissaolo on lainvoimainen.

      Juuri näin. Vanhemmilla ei ole oikeutta päättää lapsensa koulunkäynnis

      nelosen varrelta:
      Oppivelvollisuus lapsilla kyllä on. Omillanikin. Mutta ei koulupakkoa. Voin monista eri syistä opettaa lastani kotona muutaman viikonja sama oikeus on muillakin.

      Ymmärrät nyt asian väärin. Suomessa ei ole koulupakkoa. Se tarkoittaa sitä, että huoltaja voi päättää, käykö lapsi koulua vai onko tämä kotiopetuksessa. Sen sijaan huoltaja ei saa tehdä tällaista päätöstä päivä- tai viikkokohtaisesti. Jos lapsi on oppilaana koukussa, tällä on velvollisuus osallistua opetukseen ja poissaoloon tarvitaan opettajan tai rehtorin lupa. Juuri tätä tarkoitin sillä, että yksilökeskeisyys sokaisee ajattelusi. Sinä et voi ottaa lastasi pois koukusta ”muutamaksi viikoksi”. Voit siirtää hänet kyllä kotiopetukseen pysyvästi, mutta et voi päättää pitää kuukauden omaa lomaa. Tämä on säädetty juuri lapsen suojaksi ajattelemattomia vanhempia vastaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Onneksi et ole opettaja, Osmo Soininvaara! Sitä pääsee hyvin helpolla, kun pohtii sellaisia käsitteitä kuin laumasuoja ja tartuntataudin kuolleisuusluku.

    Jos olisit opettaja, joutuisit ehkä kohtaamaan sen tilanteen, että olet itse sairastunut Covid-19 aiheuttamaan tartuntatautiin, mutta et voi sitä tietää. Lieväoireisia kun ei testata. Sitten sinun pitäisi pohtia sellaisia kysymyksiä, että oletko vaarallinen oppilaillesi, joista osa on kenties hyvinkin pieniä, ehkäpä viisivuotiaita. Jäisit varmaan pois töistä, varmuuden varalta. Mutta milloin palata? Kukaanhan ei ole sitä kertonut, milloin immuniteetti virukseen syntyy. Ja entä jos se olikin vain flunssa? Kenties voisit palata aikaisemmin? Työpaikallasi on näet täysi paniikki, koska kaikki kolleegasi ovat pois töissä, koska kaikilla on sama ongelma. Kaikki he pohtivat samoja kysymyksiä: Olenko tartuttaja ja siis kykenemätön opettamaan? Vai vain tavallinen flunssatapaus?

    No, sinä otat riskin. Se oli vain flunssa. Menet töihin, kenties viikon jälkeen. Yksi opettamistasi lapsista saa Covid-19 viruksen aiheuttaman taudin. Sattumoisin juuri hänellä on se heikoin vastustuskyky koko ryhmästä, sillä hän on astmaatikko. Hän kuolee.

    Mitä sanot hänen vanhemmilleen? Että näin on toimittava, jotta yhteiskunta pyörii? Että saavutamme tarpeellisen laumasuojan? Että loppujen lopuksi heidän lapsensa oli se prosentin murto-osan marginaali, jonka suhteen yhteiskunta ei nähnyt tarpeelliseksi suojella yhteiskunnan heikompia ja haavoittuvimpia.

    Haluaisinpa nähdä sinut lukemassa tuon kirjoittamasi tekstin lapsensa menettäneille vanhemmille!

    Ja joo, tämä on tosi tunteellista. Tällaisia meistä opettajista useimmat ovat. Me välitämme ihmisistä. Oppilaistamme, lapsista ja nuorista. Osaamme kuvitella itsemme siihen prosentin murto-osan asemaan.

    Eikä siksi kukaan meistä halua mennä töihin enää, kun koulut ja päiväkodit eivät ole lapsille ja nuorille turvallisia paikkoja. Olemme niitä doorilaisia pylväitä, jonne pienet taimet temppelissä asetetaan. Mutta kun ne pylväät sortuvat, sortuvat taimetkin.

    Itse jo sairastuin. Rakennan näin sitä hienon kuuloista ”laumasuojaa”. Mutta voisin kyllä olla enemmän hyödyksi, jos saisin edes tietää, olenko vaaraksi ympäristölleni vai en. Ja entä perheenjäseneni? Mitäs heidän sitten tulisi tässä tehdä?

    Niin paljon kysymyksiä. Hyvin käytännöllisiä ja konkreettisia. Mutta ei vastauksia.
    Tiedän vain yhden asian, sataprosenttisen varmasti. Jos yhdenkään vanhemman lapsi tai nuori kuolee päiväkodissa- tai koulussa coronavirusepidemian takia, niin siinä meni hallituksen uskottavuus. Saman tien. Enkä usko, että yhdelläkään poliitikolla on rohkeutta tulla tapaamaan ja surunvalittelujaan esittelemään tuon lapsen vanhemmille.

    Sen teemme me, opettajat.

    Jos siis hallitus ei tee, niin kuin oikein on, ja sulje kouluja ja päiväkoteja. Heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sirpa Kärkkäinen: No, sinä otat riskin. Se oli vain flunssa. Menet töihin, kenties viikon jälkeen. Yksi opettamistasi lapsista saa Covid-19 viruksen aiheuttaman taudin. Sattumoisin juuri hänellä on se heikoin vastustuskyky koko ryhmästä, sillä hän on astmaatikko. Hän kuolee.

      Tämä riski on aina ja kaikkialla kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Lapsilla on erinäisiä piileviä sairauksia jotka aina silloin tällöin realisoituvat, ja lapsia kuolee. Alttius koronaviruksen aiheuttamiin komplikaatiohin ei ole mikään yksittäistapaus. Tältä voi joko sulkea silmänsä ja antaa kognitiivisen dissonanssin vähitellen viedä toimintakyvyn tai sitten hyväksyä tosiasiat ja tehdä parhaansa niissä rajoissa joita elämän realiteetit mahdollistavat.

      Sirpa Kärkkäinen: Työpaikallasi on näet täysi paniikki, koska kaikki kolleegasi ovat pois töissä, koska kaikilla on sama ongelma. Kaikki he pohtivat samoja kysymyksiä: Olenko tartuttaja ja siis kykenemätön opettamaan? Vai vain tavallinen flunssatapaus?

      Tämä on konkreettinen ongelma ja seurausta siitä kummallisesta data-aversiosta joka suomalaista (mutta ei esimerkiksi etelä-korealaista) terveydenhuoltoa vaivaa. Ilmeisesti tämä ongelma ei tule korjaantumaan kunnes yksityiset toimijat ovat rakentaneet palvelunsa niin valmiiksi ettei sitä enää kehdata rajoittaa.

      Kouluissa voitaisiin vaikka testata luokka kerrallaan ja tarvittaessa yöpyä viikko-pari jumppasalissa (jännää ilman vanhempia) kunnes vasta-ainetuotanto käynnistyy. Opettajan erillistestaus rauhoittaa vain opettajan hermoja, mutta koko luokan yhteistestaus toisi kustannustehokkuutta ja säästäisi reagensseja. Luokkaolosuhteissa ei ole merkitystä kenellä juuri sillä hetkellä tartunta on, kun se kohta kuitenkin on muillakin. Parempi eristetty kertarutina kuin ainainen kitinä. Kaupan päälle enemmän isovanhempia lähitulevaisuudessa.

      Testauksesta näyttää muuten olevan jonkin verran ristivetoa viranomaistenkin kesken:
      THL:N Mika Salminen ei allekirjoita Husin arviota. Hänen mukaansa Suomessa ei ole pulaa testeistä.
      ”Ei se testikapasiteetti ole kriittinen Suomessa. Heti voidaan testata vaikka tuhat päivässä, jos halutaan. Kyllä maasta löytyy testejä lisää”, Salminen sanoo.
      ”Jos Hus myy ei-oota, niin he voivat ottaa THL:ään yhteyttä”, Salminen sanoo.
      Salmisen mukaan testaaminen on ensisijaisesti kiinni testejä tekevien ihmisten määrästä. Laboratoriossa tarvitaan aina tietty määrä henkilökuntaa, mutta vielä isompi pullonkaula ovat nyt ne ihmiset, jotka ottavat näytteet testattavan nenästä.
      ”Otetaan vaan lisää ihmisiä tekemään. Husissa he voivat itse päättää, kuinka paljon työvoimaa testaamiseen ohjaavat.”

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        En tiedä uusimpia tilastoja, mutta viikko sitten koko maailmassa ei ollut kuoollut koronaan yhtään alle 10-vuotiasta lasta.

        Eli eristämällä kokonaisia sairastavia koululuokkia saataisiin paljon laumaimmuniteettia a) käytännössä ilmaiseksi eli ilman turhia inhimillisiä tragedioita, b) sairaanhoitoa kuormittamatta c) ilman tarpeetonta disruptiota yhteiskunnalle. Samalla voitaisiin opettaa lapsille vastuunottoa, se ei mene koskaan hukkaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Italiassa ilmeisesti 45% kuolleista on ollut yli 80-vuotiaita.

    Olisikohan se brittien idea yli 70-vuotiaiden eristämisestä ja muun väestön nopeasta laumaimmuniteetin hankkimisesta sittenkään niin huono idea?

    Sinänsä brittien lähestymistavallakin varmaan ylimääräistä kuolleisuutta esiintyy, mutta onko ”koko yhteiskunta (ja rajat) kiinni” -strategia sen parempi – tai onko se niin paljon merkittävästi parempi, että kustannukset kansantaloudelle ja yhteiskunnalle ovat perusteltuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Viimeisten lukujen(?) mukaan kuolleista 52,3% on ollut yli 80-vuotiaita ja yli 70-vuotiaiden osuus kuolemista on ollut 87,9%. Lisäksi vain 1,1% kuolleista ei ole ollut aiemmin diagnosoitua kroonista sairautta riskitekijänä.

      Olisi mielenkiintoista nähdä jotain tilastotietoa myös yleensä sairaalahoitoon päätyneistä tapauksista ja tehohoitopotilaista. Ilmeisesti jakauma kuitenkin noudattelee likimääräisesti kuolleiden ikäjakaumaa?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Olisi mielenkiintoista nähdä jotain tilastotietoa myös yleensä sairaalahoitoon päätyneistä tapauksista ja tehohoitopotilaista. Ilmeisesti jakauma kuitenkin noudattelee likimääräisesti kuolleiden ikäjakaumaa?

        Näin minäkin kuvittelin, mutta nyt on kerrottu, että puolet Hollannissa tehohoitoon joutuneista on alle 50-vuotiaita. He eivät kuole, mutta vaativbat paljon hoitoa. Jos ei olisi ollut näin, hallituksen tänään ilmoittamista toimista olisi riittänyt esitetty 70 vuotta täyttäneiden kotiaresti. Nyt pitäisi tietää, lisää noista tehohoitoon joutuneista. Olisi edelleen paljon helpompaa eristää riskiryhmät kuin pysäyttää koko yhteiskunta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. > Taudin leviämisen voi tietysti
    > pysäyttää, eristämällä kaikki ihmiset
    > toisistaan, mutta sen leviäminen alkaa
    > uudestaan, kun eristys lopetetaan.

    Tuo on totta vain, jos virus säilyy aktiivisena ja tarttuvana vielä senkin jälkeen, kun henkilö on kokonaan parantunut taudista ja elimistö on tuhonnut kaikki virukset.

    – Jos siis totaalista eristämistä jatketaan niin kauan kunnes jokainen tartunnan saanut on parantunut tai kuollut, virus ei enempää leviä. (Koska sitä ei enää ole olemassa.)

    Tästä taas seuraa sellainen johtopäätös, että on mahdollista täydellisesti tuhota virus. Eikä sellainen tilanne kovin kummallinen lopultakaan ole: Olihan virus täydellisesti pois populaatiosta jo ennen ensimmäistä tartuntaa.

    Loppupelissä kysymys on siis siitä, mikä on kustannus, että pidetään päällä osittaisia eristyksiä ja annetaan taudin käydä läpi koko väestö verrattuna siihen kustannukseen, että jo alkuvaiheessa tuhotaan virus lopullisesti.

    – Jossain näin arvion, että täydellisen tuhoamisen loppulasku on jokseenkin samaa luokka kuin pitkällisen ja riskiryhmiä tappavan “virukseen sairastuvat kyllä hoidetaan” -menetelmän kustannus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kuolleisuus Covid-19 virukseen on 1.4% – 3,9%
    https://en.m.wikipedia.org/wiki/Basic_reproduction_number
    Tällöin siihen kuolisi Suomessa (jos 5 500 000:sta 30% sairastuu) 23 100 – 64 350 ihmistä. Jos tarttuvuusparametri RO olisi 2,3, niin jos epidemia alkaa ja mitään ei Oden neuvojen mukaan tehdä, niin se jatkuu, jos virukselle alttiita on yli 1/R0 = 43 % eli viruksen saaneita on alle 57 %. Jos 57% saa viruksen, niin 3 135 000 sairastuu (=väkiluku 5 500 000 x 0,57) ja 43 890 – 122 265 ihmistä kuolee. Luonto on ykkönen, ihminen kakkonen, kuten Pentti Linkola – ainut johdonmukainen vihreä – sanoi. Niinkö sen pitäisi mennä Ode? ja näinkö olisi hyvä? Eikö kouluja ja päiväkoteja yms. kannattaisi sulkea, kuten muissa maissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. mitään ei Oden neuvojen mukaan tehdä, niin se jatkuu,

      Mistä tuo ei mitään tehdä tähän tupsahti. Olen vaatinut riskiryhmien hyvin tehokasta eristämistä. Olisi esimerkiksi hyvä, että ikäihmisille tuotaisiin ruoka kotiin sen sijaan, erttä joutuvat ostamaan sen itse kaupasta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Jos halutaan estää kuolemia, pitää määrätä yli 70-vuotiaan pysymään kotonaan ja tehtävä tämä myös mahdolliseksi siten, että heille toimitetaan sinne ruokaa ja lääkkeitä ja viedään roskat ulos.
      Jos uskoo tuohon, että kuoleisuus on jokin kiinteä luku, taudin hidastamninen ei siihen mitään vaikuta, jos kuitenkin yhtä moni lopulta sairastuu. Mutta vaikka emme voi mitään sairastuneiden lukumäärälle, voimme vaikuttaa siihen, kuinka moni riskiryhmiin kuuluva sairastuu.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Mutta vaikka emme voi mitään sairastuneiden lukumäärälle

        Sairastuneiden lukumäärään voi vaikuttaa. Laumaimmuniteettikynnykseen voi vaikuttaa koska efektiiviseen perustartuttavuuslukuun voi vaikuttaa pitkäkestoisesti jos halutaan (vuosi tai enemmän, kunnes tulee rokote). Laumaimmuniteettikynnys lasketaan kaavalla q_c = 1 – 1/R0 jossa R0 on perustartuttavuusluku. Jos perustarttuvuusluku on normaalisti vaikkapa 2.2 ja se saataisiin pudotettua arvoon 1.8, sairastuneita olisi suomessa lopulta 2 miljoonaan vähemmän verrattuna tilanteeseen jossa yhteiskunta toimii normaalisti.

        Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että vanhusten pitäisi olla eristyksissä mahdollisimman paljon, mutta en usko että se yksinään riittää koska se ei ole riittävä. Jos hidastetaan ja estetään taudin leviämistä koko väestössä, se vähentää myös vanhusten sairastumista.

        (mallinnettu Suomen tilanne ottaen huomioon Suomen väkiluku ikäjakauman ym. keskimääräisillä leviämistä estävillä toimilla lähde: https://neherlab.org/covid19/ )

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Sairastuneiden lukumäärään voi vaikuttaa. Laumaimmuniteettikynnykseen voi vaikuttaa koska efektiiviseen perustartuttavuuslukuun voi vaikuttaa pitkäkestoisesti jos halutaan (vuosi tai enemmän, kunnes tulee rokote).

        Kyllä näin on. Jos suljemme koulut niin pitkäksi aikaa, että rokote on wsaatui turvallisesti testatuksi, sillä on vaikut6usta sairastuneiden määrään. Pitäisi siis peruuttaa tämä lukukausi ja seuraava lukuvuosi samalla kun kiellämme matkustamisen ulkomailla ja kotimaassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Kyllä näin on. Jos suljemme koulut niin pitkäksi aikaa, että rokote on wsaatui turvallisesti testatuksi, sillä on vaikut6usta sairastuneiden määrään. Pitäisi siis peruuttaa tämä lukukausi ja seuraava lukuvuosi samalla kun kiellämme matkustamisen ulkomailla ja kotimaassa.

        Kouluja ei tarvitse sulkea. Rajoja ei tarvitse sulkea, mutta matkustajille pitää tehdä virus- ja kuumetestit. Turismi pitäsi vähentää minimiin. Otetaan käyttöön keinot joissa koulut ovat pääsääntöisesti auki ja testataan suuressa skaalassa ja eristetään vain sairastuneet.

        Taiwanissa on tällä hetkellä vain 59 todettua tartuntaa. Siellä otettiin käyttöön 124 toimintaohjetta. Kouluihin liittyvät:

        1) Talvilomaa pidennettiin 10 päivällä

        2) Jos koululuokassa todetaan yksikin tartunta, luokan oppilaat pois koulusta 14 päivää.

        3) Jos koulussa todetaan yli kaksi tartuntaa, koulu suljetaan 14 päiväksi.

        4) Kouluihin toimitetaan miljoonia kasvomaskeja ja tuhansia otsakuumemittareita.

        Alakouluissa pulpettien päälle tuli keltaiset sermit.

        How Taiwan Used Big Data, Transparency and a Central Command to Protect Its People from Coronavirus

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara: 70-vuotiaan pysymään kotonaan ja tehtävä tämä myös mahdolliseksi siten, että heille toimitetaan sinne ruokaa ja lääkkeitä ja viedään roskat ulos.

        Ei kai sitä nyt sisälle tarvitse linnottautua. Roskat voi viedä jos pesee kädet. Ulkona voi kaydä kävelyllä päivisin kunhan pitää etäisyyttä muihin ihmisiin ja pesee kädet eikä koske kasvoihin. Halpakin kasvomaski estää kasvojen koskettelun. Auringon UV säteily on erittäin tehokas viruksia vastaan.

        Julkiset kulkuvälineet, kaupassakäynti, vierailut ja tapahtumiin osallistuminen on eri juttu. Monelle varmaan riittäisi jos tavarat pakataan kasseihin ja ne voi käydä noutamasta kaupasta ruuhka-aikojen ulkopuolella.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. On hämmentävää huomata, että Maari Laitisen esiintuomat seikat eivät tunnu saavan Soininvaaraa epäilemään valitun strategian heikkouksia.

    Jospa Tekoälytutkijan Joscha Bachin analyysi saisi arvioimaan sitä uudelleen:
    https://medium.com/@joschabach/flattening-the-curve-is-a-deadly-delusion-eea324fe9727

    Ja/tai emeritusprofessori Matti Jantunen:
    https://worldaccordingtomatti.blog/2020/03/13/covid-19-kuolemat-eivat-ole-vaistamattomia/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sakari: Jospa Tekoälytutkijan Joscha Bachin analyysi saisi arvioimaan sitä uudelleen:
      https://medium.com/@joschabach/flattening-the-curve-is-a-deadly-delusion-eea324fe9727

      Analyysi perustuu lähtökohtaan: If we assume that 55% of Americans catch COVID-19 until the end of 2020, and 6% (10.8 million) of them will need ventilators at some point eli siihen ettei tartuntoja riskiryhmiin pyritäkään rajoittamaan. Hyvä ajatusleikki, mutta ei vastaa todellisuutta. Toinen ääripää on se että pystytään rajaamaan tartunnat 100%:sti perusterveisiin eikä ventilaattoreita tarvita käytännöllisesti katsoen lainkaan. Sekään ei ole realistinen skenaario, vaan joku näiden kahden väliltä.

      Minusta nyt valittuun strategiaan on sisäänrakennettu riskiryhmien vapaaehtoinen ja ohjattu eristäytyminen viikoiksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Minusta nyt valittuun strategiaan on sisäänrakennettu riskiryhmien vapaaehtoinen ja ohjattu eristäytyminen viikoiksi.

        Diabetesliiton ohjeistus tällä hetkellä on otsikoitu: ”Koronaviruksen vuoksi ei ole tarvetta linnoittautua kotiin”. Lisäksi kerrotaan että ”Koska lyhyt kontakti ei tiettävästi tartuta, voit matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla”.

        Diabetesliitto ei myöskään suosita 1-tyypin diabetesta sairastavien lasten jäämistä kotiin.

        Itse diabeetikkona olen jo aiemmin tottunut siihen, että diabetesliiton ohjeistukseen ei ihan joka asiassa kannata luottaa.

        Lähde: https://www.diabetes.fi/files/11635/Diabetesliiton_erikoislaakarin_ohjeet_toimimiseen_arjessa_140302020.pdf

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Kouluissa levitessään oireettomien tai erittäin lieväoireisten lasten kautta, myös lääkäreiden ja hoitajien lapset saavat tartunnan, ja terveydenhuoltohenkilöstön omat tartunnat lisääntyvät. Eikö tämä ole pätevä syy sille, että kaikki lapset joiden vanhempien työ ei ole linkittynyt kriisivalmiuteen, saisivat käskyn siirtyä etäkouluun?

    Päättäjät, katselkaa muiden maiden esimerkkejä: Norjassa ja muualla on turvattu terv.huollon ja muiden kriittisten alojen työntekijöiden lasten hoito esim. iltapäivätoimintaorganisaatioiden kautta, tahi supistetun opetushenkilöstön avulla.

    Näin menetellen voidaan vähentää potentiaalisten tartuttajien määrää kouluissa ihan radikaalisti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Laura, kiistätkö sen epidemiologien väitteen, että kaikista sulkemisista ja eristämisistä huolimatta epidemia läpäisee koko yhteiskunnan ja voimme vaikuttaa korkeintaan sen etenemisnopeuteen ja riskiryhmiä tehokkaasti suojaamalla vaikuttaa jonkin verran myös kuolleisuuteen?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. En näe että Laura tai juurikaan kukaan mukaan olisi kieltänyt sitä tosiasiaa, että merkittävä osa kansasta tämän tulee sairastamaan. Nyt onkin lähinnä kyse mittakaavasta millä uusia tapauksia meille tulee seuraavina viikkoina, ja siinä on täysin oleellisessa asemassa se mitä teemme nyt. Sitten kun sairastuneita on kymmeniä ja satoja tuhansia, silloin järeämmät toimet ovat jo auttamatta myöhässä: Meillä ei sitten riitä tehohoitokapasiteettia hoitaa enää kuin osaa vakavasti sairastuneista.

        Näkisin että Suomen toimet ovat olleet aina viikon myöhässä. Toivottavasti nyt jahkailu loppuu, ja keinot voidaan ottaa käyttöön ennemmin etukenoisesti kuin takakenoisesti. Ja annetaan sellaiset ohjeet että tyhminkin ”se on vaan nuha” -tyypit ymmärtävät mitä pitää tehdä. Muuten tosiaan olemme Italian tiellä, missä hoitoalan työntekijät joutuvat jo viikkojen leviämisen jälkeen tekemään ne raskaat päätökset, kuka saa elää ja kenen annetaan kuolla, koska tehokasta hoitoa ei ole tarjota kaikille sitä tarvitseville.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Etelä-Koreassa saatiin tauti kuriin todella kovilla toimilla. Jokainen sairastunut joutui luovuttamaan puhelimensa, josta katsottiin, missä tämä on liikkunut. Kun tauti puhkesi aluksi rajatussa uskonnollisessa yhteisössä, eristäminen oli helppoa. Jännittäväksi jää, toimiiko tämä politiikka pidempään. Se teidetään kahden viikon päästä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Yli kaksi viikkoa on kulunut. Näyttää että tilanne on jotakuinkin tasoittunut Etelä-Koreassa, uusia tartuntoja löydetään tasaisella tahdilla, mutta lukumäärät ovat hyvin maltillisia.

        Eli mitä tästä kahdesta viikosta nyt voidaan päätellä? Olisiko meilläkin pitänyt panostaa enemmän tartutaketjujen jäljittämiseen kriisin alkuvaiheissa, sekä ulkomailta matkustavien karanteenitoimiin ennenkuin tauti oli isossa mittakaavassa levinnyt Suomessa? Pikaisesti ajateltuna tämä olisi ollut halvempaa kuin nykyisenkaltainen koko väestön sosiaalinen eristäminen ja taloudellisen toiminnan merkittävä alasajo. Koreassa siis käsittääkseni lapset edelleen käyvät kouluissa, ja elämä on paljon normaalimpaa mitä meillä täällä Suomessa.

        Toki tämä on nyt ”jälkiviisastelua”, mutta silti kyllähän näitä asioita jossain vaiheessa täytyy pohtia jokatapauksessa, että tulevaisuudessa olisimme viisaampia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Sakari. Palataan tuohon Etelä-Koreaan parinviikon päästä.

        Kaksi viikkoa on kulunut ja Etelä-Koreassa uudet tautitapaukset ovat pysyneet noin sadassa per päivä. Toki Etelä-Koreaankin voi tulla toinen tautiaalto, mutta se on aika todennäköisesti tuontitavaraa. Jos kaikki maat olisivat toimineet Korean tapaan, olisi epidemia ehkä saatu sammutettua. Mutta missään länsimaassa ei taida olla samanlaista valvontakoneistoa valmiina, ainakaan virallisesti. Israelista sellainen taisi löytyä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sakari:
      Kiinteiden lukujen hokeminen johtaa itseään toteuttavaanennusteeseen-.

      Etelä-Koreassa,joka seurailee Kiinan strategiaa , uusien tartuntojen määrät ovat jo laskussa,
      https://www.worldometers.info/coronavirus/country/south-korea/

      Kiitos hyvästä linkistä! Muu oli suurin piirtein tuttua, mutta tuo Japaninn supersuoriutuminen on jäänyt ainakin meillä huomioimatta. Seurataan siis myös Japanin lukuja.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Spottu, voisitko avata tätä vähän enemmän?

    ”Analyysi perustuu lähtökohtaan: If we assume that 55% of Americans catch COVID-19 until the end of 2020, and 6% (10.8 million) of them will need ventilators at some point eli siihen ettei tartuntoja riskiryhmiin pyritäkään rajoittamaan. Hyvä ajatusleikki, mutta ei vastaa todellisuutta.”

    Miksi luvut ovat epärealistisia?
    Vaikka luvut Suomessa olisi jonkin verran pienempiä (viimeksi on puhuttu 30%), miten se kyseenalaistaisi ko. analyysin relevanttisuuden?

    Resurssi kapeikot ovat aivan valtavia!
    Läheskään kaikki eivät tule saamaan tarvittavaa hoitoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. sakari: Miksi luvut ovat epärealistisia?

      Ne ovat epärealistisia koska oletetaan että tartunnat jakautuvat tasaisesti koko väestöön. Riskiryhmät osaavat kyllä rajoittaa altistustaan joko itsenäisesti tai ohjatusti.

      Ajatusleikki:

      Kuvitellaan tilanne jossa vaikkapa juuri kaikkein riskialttein 6% eristyy/eristetään. Tämä 6% vastaa pääsääntöisesti niitä jotka tarvitsisivat ventilaattoria taudin jossain vaiheessa. Eristys vähän vuotaa, mutta onnistuu pääpiirteittäin. 55% eristämättömästä 94%:sta sairastuu, siis yhteensä ~52% väestöstä. Ventilaattorit riittävät, koska niitä tarvitaan vain silloin kun a) eristys on vuotanut tai b) alkuperin riskittömäksi ennustettu tarvitseekin ventilaattoria.

      Viruksen eteneminen hiipuu, ja seuraavalla kierroksella tilanne onkin jo paljon helpompi, koska tauti etenee hitaammin, riskiryhmien eristäminen on havaittu toimivaksi, ja sen toteuttamiseen on totuttu. Ehkä rokotekin saadaan joskus kehitettyä. Ihmisten ikääntyessä ja luonnollisen poistuman kautta riskiryhmienkin vastustuskyky paranee.

      sakari: Resurssi kapeikot ovat aivan valtavia!
      Läheskään kaikki eivät tule saamaan tarvittavaa hoitoa.

      Tämä riski on olemassa jos riskiryhmien eristys ei onnistu. Siksi minullakin on 14 vrk pöperöt kaapissa ettei tarvitse taudin iskiessä heti lähteä ruokakauppaan mummoja tartuttamaan ja kotiinkuljetuskapasiteettia riittää sitä enemmän tarvitseville.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Toivottavasti resurssi kapeikkojen suhteen tehdään kaikki voitava.

    HUS:n Lasse Lehtosen vaatimukset ovat hämmentävän suuria:

    ”n. 10 % lisäys Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen koronaepidemian takia lähenisi niitä rahoituksellisia toimia, joita muut maat ovat kansalaistensa hengen ja terveyden suojelemiseksi tehneet, ja antaisi lähiviikkojen aikana vielä mahdollisuuden nostaa sairaanhoidon valmiutta koronapotilaiden hoitamiseen.
    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lasselehtonen/vaeston-terveys-on-korkein-laki/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Koulut olisi pitänyt sulkea jo viime viikolla. Testauksia massiivisesti kuten Etelä-Koreassa.

    Prof. Matti Jantunen Suomen Uutisissa:https://www.suomenuutiset.fi/emeritusprofessori-useimmat-koronaviruskuolemat-suomessa-voitaisiin-valttaa-laumaimmuniteetin-rakentamiseen-perustuva-politiikka-on-tuhon-tie/?fbclid=IwAR3kvI9Iifi6e5Sz0sE82_JEwH8AdhqxrbuhEbdcSSGmS4KrPCqyxDhNjPM
    osa tekstistä tässä
    Pohjois-Italian sairaanhoito on paraikaa luhistumassa vaikka sairastuneita on vasta 0,1 % väestöstä odotettavissa olevan 35-60 % asemasta”, Jantunen havainnollistaa tilannetta, jossa epidemian laajenemista ei saada katkaistua.

    “Suomeen tuotuna, olettaen että tuo mainittu 35 % saisi tartunnan, tämä tarkoittaisi 2 miljoonaa sairastunutta, 400 tuhatta vakavasti sairastunutta, ja 70 tuhatta kuollutta, ts. väestön kokonaiskuolleisuuden kaksinkertaistumista. Jokaiselle lienee selvää, että sairaanhoitojärjestelmämme, sen enempää kuin minkään muunkaan Euroopan maan järjestelmä ei voi hallitusti selvitä tällaisesta urakasta.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Vaikka koulujen sulkeminen yksin ei olekaan riittävä toimenpide, niin yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa silläkin on vaikutusta. Vähän kuin kaupunginmuuri jossa on kymmenen reikää: yhden tukkiminen ei tietenkään pysäytä vihollista. Jos jokaista reikää tarkastellaan erikseen, niin kukaan ei tee mitään.

    Koulut kiinni 8 viikoksi ja merkittävä etätyön lisääminen yhdessä olisi jo luultavasti vaikuttava toimenpide:

    https://www.epicx-lab.com/uploads/9/6/9/4/9694133/inserm_covid-19-school-closure-french-regions_20200313.pdf

    When coupled with 25% adults teleworking, 8-week school closure
    would be enough to delay the peak by almost 2 months with an approximately 40% reduction of the case
    incidence at the peak. This is critical to reduce the burden on the healthcare system in the weeks of
    highest demand. Moderate overall reduction of the final attack rate (15%) would also be achieved.
    Results across regions are qualitatively similar

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. No, paniikki voitti sitten. Toivottavasti tehoaa niin, että epidemia sammuu kokonaan eikä tauti jää kiertelemään maailmaa peräkkäisinä aaltoina vuoden tms. verran.

    Muuten voi olla edessä mielenkiintoisia aikoja, koska oireettomat viruksen kantajat levittävät tautia tehokkaasti – kuten myös kaikki enemmän tai vähemmän vakavasti sairastuvat 3-5 vrk ennen oireita.

    Jatkossa matkustaminen on mahdollista vain itämisajan mittaisen karanteenin ja negatiivisen testituloksen kautta?

    Jos yhteiskunta pannaan aikankin puoliksi kiinni kunnes epidemia laantuu eikä kaikki olekaan ohi kahdessa viikossa ja talous ajetaan sitä myöden päin kallioseinää, niin millähän varoilla tehohoitopotilaita hoidetaan vuoden kuluttua? Ai, niin – ei hätää valtiot ja keskuspankin elvyttävät eikä kukaan edes huomaa tällaista pientä kuprua (tämähän on toiminut kuin suoraan käsikirjasta mm. finanssikriisin jälkeen…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tuoreen paperin mukaan Kiinassa 86% tartunnoista jäi havaitsematta.

    Substantial undocumented infection facilitates the rapid dissemination of novel coronavirus (SARS-CoV2)

    We estimate 86% of all infections were undocumented (95% CI: [82%–90%]) prior to 23 January 2020 travel restrictions. Per person, the transmission rate of undocumented infections was 55% of documented infections ([46%–62%]), yet, due to their greater numbers, undocumented infections were the infection source for 79% of documented cases. These findings explain the rapid geographic spread of SARS-CoV2 and indicate containment of this virus will be particularly challenging.

    No, paniikki toisaan paukahti päälle meillä ja muualla – ja tuskinpa mikään uusi tieto ainakaan heti saa päättäjät pyörtämään päätöstään (sitähän voisi näyttää kansalaisten silmissä vähän tyhmältä…)

    Sinänsä tämä antaa hyvän selkänojan suhtautua kaikenmaailman blogistien ja emeritiusten ”mallinuksiin” – jotka järjestäin perustuvat testeillä varmistettujen tapausten pohjalta tehtyihin tilastoihin. Eli mitäs jos ihan ensin jaettaittaisiin pahimmat luvut vaikka ihan kylmästi seitsemällä (100% – 86%) – tai ehkä ennemmin kylmästi kymmenellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ksee:
      Tuoreen paperin mukaan Kiinassa 86% tartunnoista jäi havaitsematta.

      Substantial undocumented infection facilitates the rapid dissemination of novel coronavirus (SARS-CoV2)

      No, paniikki toisaan paukahti päälle meillä ja muualla – ja tuskinpa mikään uusi tieto ainakaan heti saa päättäjät pyörtämään päätöstään (sitähän voisi näyttää kansalaisten silmissä vähän tyhmältä…)

      Sinänsä tämä antaa hyvän selkänojan suhtautua kaikenmaailman blogistien ja emeritiusten ”mallinuksiin” – jotka järjestäin perustuvat testeillä varmistettujen tapausten pohjalta tehtyihin tilastoihin. Eli mitäs jos ihan ensin jaettaittaisiin pahimmat luvut vaikka ihan kylmästi seitsemällä (100% – 86%) – tai ehkä ennemmin kylmästi kymmenellä?

      Mielenkiintoista! Viittaan vain aiempaan kommenttiini, jossa ihmettelin, ettei epidemia ole Wuhanissa ryöpsähtänyt udelleen, vaikka siellä ollaan palailemassa tavalliseen arkeen. Jos ryöpsähdystä ei nyt tapahdu parin viikon sisällä, se kai tarkoittaa, että Wuhaniin on ensimmäisessä ryöpsähdyksessä kehittynyt riittävä laumasuoja.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tapio: Wuhaniin on ensimmäisessä ryöpsähdyksessä kehittynyt…

        Wuhaniin on ensimmäisessä ryöpsähdyksessä kehittynyt riittävä pelote siitä, että jos kommarit saa tietää sairastumisesta, niin ne vie pois?

        Wuhaniin on ensimmäisessä ryöpsähdyksessä kehittynyt tietoisuus siitä, että sairastumisia ei saa poliittisella päätöksellä enää tulla?

        Wuhaniin on ensimmäisessä ryöpsähdyksessä kehittynyt käsitys, että jos jäät kiinni sairastumisesta sinut voidaa eliminoida?

        Wuhaniin on ensimmäisessä ryöpsähdyksessä kehittynyt hoitohenkilökunnalle tieto siitä, että potilas ei enää ole covid-19 potilas vaan pneumonia potilas?

        Wuhaniin on ensimmäisessä ryöpsähdyksessä kehittynyt yhteisymmärrys siitä, että valtion maine on vaakalaudalla jos tautia tavataan?

        Vahtoehtoja on useita. Kun on asunut Kiinassa, niin niitä mahdollisia vaihtoehtoja näkee vaan enemmän.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Koronaviruksen vähättelijöiden ajatuksenjuoksua on vaikeaa ymmärtää. Ei kai kukaan laita esimerkiksi huvikseen autotehdasta kiinni ja kärsi valtavia tappioita, jos tämä ei olisi oikeasti vaarallinen ja merkittävä haitta isolle joukolle ihmisiä.

    ”Yhdellä työntekijällä todettiin koronavirus – koko autotehdas kiinni”
    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/yhdella-tyontekijalla-todettiin-koronavirus-koko-autotehdas-kiinni/c105b278-1a14-418a-a1d9-531065a3c3d6?_ga=2.70118997.496042530.1583845686-1321153228.1581765917

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kukas sen valmistuneen auton ostaisi? Kuka myisi? Missä?
      Vähän Turkulaisena jännittää, joka päivä nykyään, avata aamun lehti, mitä Meyer ilmoittaa, laitetaanko pillit täällä… (no, tämän pidemmälle en uskalla edes ajatusta viedä..).
      (Kun ”yhdellä työntekijällä todettiin koronavirus…”.)

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Tässä brittien käyttämä epidemiologinen malli. Mitään kovin mairittelevia vaihtoehtoja ei ole. Joko kuolleissuus on korkea ja terveydenhuollon resurssi ylittyy moninkertaisesti, tai sitten ollaan raskaiden rajoitustoimien kanssa jumissa rokotteen kehittämiseen asti.

    Suomessahan ja muissakin länsimaissa on näillä raskailla toimilla lähdetty jossain määrin tuon jälkimmäisen tielle.

    https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/medicine/sph/ide/gida-fellowships/Imperial-College-COVID19-NPI-modelling-16-03-2020.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. kyylis: Suomessahan ja muissakin länsimaissa on näillä raskailla toimilla lähdetty jossain määrin tuon jälkimmäisen tielle.

      Raskaat toimenpiteet ovat siitä ikäviä että ne luovat illuusion vaikuttavuudesta. Tilastotieteen professori Kari Auranen toteaa YLEn haastattelussa ettei koulujen sulkeminen ole välttämättä niin järeä (tässä: vaikuttava) toimi kuin miltä se kuulostaa:

      Joitakin vastauksia voi löytää Aurasen ja hänen kollegoidensa 12 vuotta sitten keräämästä aineistosta, joka on ahkerassa käytössä tälläkin viikolla. Siinä selvitettiin kyselytutkimusten avulla, kuinka paljon ihmisillä on kontakteja eri-ikäisiin ihmisiin.
      – Sen perusteella esimerkiksi koulujen sulkeminen ei välttämättä ole niin järeä toimi kuin miltä se kuulostaa. Sen vaikutus kontaktien rajoittamiseen riippuu lasten muiden kontaktien määrästä, kuten siitä, pysyvätkö he kotona vai menevätkö isovanhempien luo.

      Julkisuuteen mahtuu yksi asia kerrallaan, nyt se on ”Suomi menee kiinni”. Se olisi voinut olla: ”Riskiryhmät eristyksiin”, jolloin lasten koulunkäyntiin liittyvien poikkeusjärjestelyjen sijaan olisi ryhdytty miettimään miten iäkkäiden ja pitkäaikaissairaiden päivittäinen kodin ulkopuolella asiointi saadaan järjesteltyä.

      Kävin aamupäivällä Prismassa poikkeuksellisesti eläkeläisaikaan. Tämän pienen otoksen perusteella riskiryhmät ovat julkisilla paikoilla ainakin vielä hyvin edustettuna.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Minä olen miettinyt, ymmärtävätkö ihmiset eroa sanojen ”estää” ja ”hidastaa” välillä. Viranomaiset eivät minun nähdäkseni ole missään vaiheessa esittäneet, että viruksen leviämisen voisi sanan varsinaisessa merkityksessä estää. Hidastamisesta on kyllä puhuttu. Kyse ei siis ole niinkään siitä, saako taudin vai ei, vaan siitä milloin sen saa. Sen jälkeen tietysti kuinka vakavana sen sairastaa. Arvio on se, että valtaosa eli 80 % saa vain lieviä oireita, 15 % vakavampia ja 5 % kriittisiä. Tietenkin jos nyt esimerkiksi viidestä miljoonasta laskee 5 %, tulee lopputulokseksi paljon ihmisiä ja jos kovin moni sairastaa yhtä aikaa, ollaan liemessä. Tästä syystä leviämistä yritetään hidastaa. Italian tilanne on tietenkin huolestuttava esimerkki.

    Kokonaan toinen ongelma on se, että näistä rajoitustoimenpiteistä tulee erittäin voimakkaita talousvaikutuksia, joiden hoitaminen näyttäisi minun mielestäni vaativan esim. erinäisten budjetti- ja tukisäännösten heittämistä romukoppaan, mikä ei ole välttämättä ole niin yksinkertainen asia.

    En ymmärrä myöskään tätä valtavaa syyllistämistä, jossa suunnilleen jokainen yskähdys nähdään vastuuttomana kuoleman levittämisenä. Yleinen käsitys on se, että virusta voi tietämättään levittää myös taudin itämisaikana, jolloin se on oireeton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Nuo luvut 15 % ja 5 % on satu rekisteröidyistöä potilaista. Siinä on vahva harha, koska kaikki vakavat rekisteröidään ja lievistä vain pieni osa. Ehkä vain 3 % on vakavia ja 1 % kriittisiä. Kiinasta esimerkiksi on väitetty, että vain seitsemäs osa kaikista tartunnoista on rekisteröity.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Mutta tuossa ”80% on lieviä” sisältää perustavanlaatuinen virheen. Oikeasti se on 80% on ei-vakavia tai kriittisiä ja se sisältää oireettomat, lievän taudin ja keskivaikean taudin. Keskivaikean taudin sairastaneet saattavat saada vaikkapa keuhkokuumeen.

        Esimerkiksi lapsilla:
        1-vuotiailla on noin vähän alle 10% tn sairastaa vakava tai kriittinen tauti. Oireettomia on yhtä paljon kuin kriittisiä, eli joitakin prosentteja. Lievän taudin sairastaa noin 40% ja loput 40% sen keskivaikean.

        Puheet siitä että 90% lapsista sairastaa vain lievän muodon, on siis hyvinkin harhaanjohtavaa.

        Lähde. https://pediatrics.aappublications.org/content/early/2020/03/16/peds.2020-0702

        Edellisen linkin tutkimuksesta:

        ”Over 90% of all patients were asymptomatic, mild, or moderate cases.”

        Mutta mitä tarkoittaa moderate? Katsotaanpa vakavuusasteita, jotka on tutkimuksessa ilmoitettu [HAKASULUISSA OMAT LISÄYKSENI]:

        1. Asymptomatic infection: without any clinical symptoms and signs and the chest imaging is
        normal, while the 2019-nCoV nucleic acid test is in a positive period.

        2. Mild: symptoms of acute upper respiratory tract infection, including fever, fatigue, myalgia,
        cough, sore throat, runny nose, and sneezing. Physical examination shows congestion of the
        pharynx and no auscultory abnormalities. Some cases may have no fever, or have only digestive
        symptoms such as nausea, vomiting, abdominal pain and diarrhea.

        3. Moderate: with pneumonia [KEUHKOKUUME], frequent fever and cough, mostly dry cough, followed by
        productive cough , some may have wheezing, but no obvious hypoxemia such as shortness of breath, and lungs can hear sputum or dry snoring and / or wet snoring. Some cases may have no
        clinical signs and symptoms, but chest CT shows lung lesions, which are subclinical.

        4. Severe: Early respiratory symptoms such as fever and cough, may be accompanied by
        gastrointestinal symptoms such as diarrhea. The disease usually progresses around 1 week, and
        dyspnea occurs, with central cyanosis. Oxygen saturation is less than 92%, with other hypoxia
        manifestations.

        5. Critical: Children can quickly progress to acute respiratory distress syndrome (ARDS) or
        respiratory failure, and may also have shock, encephalopathy, myocardial injury or heart failure,
        coagulation dysfunction, and acute kidney injury. Organ dysfunction can be life threatening.

        ”Ei-vakavia ja ei-kriittisiä” on sitten ilmeisesti kääntynyt lieväksi. Onko tämä muka lähes vaaraton tauti, jos ”vain” 10% siihen sairastuneista lapsista tarvitsee sairaalahoitoa, eikä tähän ole laskettu vielä edes keuhkokuumeisia?

        Johtopäätökset:
        ”CONCLUSIONS: Children at all ages appeared susceptible to COVID-19, and there was no
        significant gender difference. Although clinical manifestations of children’s COVID-19 cases
        were generally less severe than those of adults’ patients, young children, particularly infants, were
        vulnerable to infection.”

        Osmo:
        ”Kiinasta esimerkiksi on väitetty, että vain seitsemäs osa kaikista tartunnoista on rekisteröity.”

        Jos niitä ei ole rekisteröity, mistähän tiedetään että niitä kuitenkin on? Ainakin minun lukemani mukaan siellä on flunssanäytteitä tutkittaessa tultu johtopäätökseen, että täysin löytämättömiä oli vähän.

        Toiseksi, miten tuollaiset tartuntamäärät olisi saatu rajoitettua edes Kiinassa? Sehän tarkoittaa että Hubeissa taudin olisi sairastanut jo mitä, jotain 700 000 ihmistä? Eli vähän epäilyttää.

        Niin kauan kun tuosta ei ole kunnollisia todisteita, kyseessä on toiveajattelu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Syltty: Toiseksi, miten tuollaiset tartuntamäärät olisi saatu rajoitettua edes Kiinassa? Sehän tarkoittaa että Hubeissa taudin olisi sairastanut jo mitä, jotain 700 000 ihmistä? Eli vähän epäilyttää.

        Kuten jo aiemmin tuli toisessa threadissa todettua, kaikki julkaistut luvut ja niiden selitykset eivät täsmää. Voi olla että syy selviää jälkeenpäin, tai sitten ei. Kiinan tapauksessa selitys voi olla poliittinen tai sitten aiemmin hankittuun vastustuskykyyn liittyvä.

        Täällä on nyt vertaisarvioituna se ylempänäkin viitattu tutkimus jossa arvioitiin 86% tapauksista jääneen dokumentoimatta.

        Oireiden vakavuuden jakaumasta ei kannata yrittää tehdä johtopäätöksiä kun suurin osa havaintoihin vaikuttavista tekijöistä on tuntemattomia, eikä sitä viittaamasi tutkimuksen conclusions -osassa tehdäkään. Tutkimuksessa ilmoitetaan tuotettavan evidenssiä että a) lapset sairastuvat vaikka kliiniset oireet ovatkin aikuisia lievempiä ja b) tartunta tapahtuu ihmisestä toiseen.

        Vielä tuosta ”moderate” -määritelmästä, jos keuhkokuume on subkliininen (havaitseminen vaatii kuvantamismenetelmiä), on se tautina aika lievä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Jaakko
      ”Tästä syystä leviämistä yritetään hidastaa. ”

      Leviämistä ei voi hidastaa (”mitigation”) riittävästi siten, etteikö terveydenhuolto romahtaisi eikä riskiryhmiä voida pitää vuosikausia erossa tartunnan saaneista.

      Hallittu ja tehohoidon riittävyyden huomioiva mitigaatio vaatisi vuosikausien mittaisen edpidemian keston. Jokainen voi itse laskea taskulaskimella, paljonko Suomessa on tehohoitoa (noin 300), paljonko sitä voisi lisätä ja minkä epidemian keston pitäisi olla, jotta saavutetaan vaikkapa tuo 35% väestöstä tehohoiden kapasiteetin ylittymättä, jos tehohoitojakson pituus on vaikkapa 2 viikkoa. Tehohoidon paikat eivät muuten edes ole tyhjiä, joten kaikki 300 paikkaa ei ole käytettävissä vain COVID-potilaille.

      Esimerkiksi jos epidemia kestää vuoden, joka päivä tulisi tasaisesti noin 800 uutta sairaalahoitoa tarvitsevaa potilasta joista noin 200 tarvisi tehohoitoa. 2v epidemia puolittaisi määrät (lisäksi tasaisen vauhdin laskelma on täysin epärealistinen, tilanne olisi paljon pahempi).

      Kauanko sairaalat kestäisivät tätä tahtia?

      Eli mitigaatiossa menisi vuosikausia. Eikä riskiryhmiä onistuisi kumminkaan vuosia pitää erossa sairaista.

      → torjunnassa on siis pakko lähteä siitä että tauti eristetään ja tuhotaan (”suppress”) Huonona puolena näitä toimenpiteitä joudutaan jatkamaan niin pitkään, kunnes saadaan kehitettyä rokote.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Suomen virallinen tavoite on edelleen se, että taudin leviämistä yritetään hidastaa (mitigation) sen sijaan, että tavoitteena olisi ”eristää ja tuhota”. Täydellinen eristäminen on aika vaikeaa nyky-yhteiskunnassa, kun emme enää pitkiin aikoihin ole eläneet omavaraistaloudessa. Se ei liene kovin realistinen tavoite siis, vaikka periaatteessa varmaankin hyvin tehokas.

        Mitä noihin lukuihin tulee, niin en enää löytänyt sitä alkuperäistä artikkelia, josta tuon arvion oireista luin. Olisin halunnut tarkistaa, tarkoittaako ”kriittinen” oire automaattisesti sitä, että on nimenomaan tehohoidon tarpeessa. Jos on, niin sitten tietenkin noin laskettuna hoitopaikat eivät riitä. Sen muistan, että artikkeli ei ollut kovin vanha (kaikkihan on edennyt kovin nopeasti) ja siinä haastateltu THL:n asiantuntija katsoi, että kokonaisuutena väestön kannalta tauti ei ole erityisen vaarallinen. Hallituksen poikkeustoimet perustuvat arvioon, joka on julkinen ja löydettävissä esim. YLE:n sivuilta. Jokaisessa skenaariossa on tietty määrä kuolinuhreja, niitä ei varmaankaan voida tässä kokonaan välttää. Ymmärtääkseni hengenvaarassa ovat silti lähinnä hyvin iäkkäät, jo ennestään sairaat ihmiset. Joka tapauksessa siitä ollaan varmaan yhtä mieltä, että huolenaihe tässä on tosiaan hoitopaikkojen ja hoitohenkilökunnan riittävyys, mikäli tartuntahuippu olisi hyvin jyrkkä ja äkillinen. Arvokasta tietoa olisi se, miksi juuri Italiassa tilanne on kriisiytynyt. Valitettavasti se tieto varmaan saadaan vasta jälkijunassa, kun asiasta on tehty jokin tutkimus. Sanon kun, koska oletan että se tehdään aika varmasti. Voi olla, että poikkeustoimet ovat tarpeen, voi olla että ne ovat ylimitoitettuja, mutta ymmärrän hallituksen ratkaisun varovaisuusperiaatteen kannalta. Sivumennen sanoen, tätä periaatetta ei juuri noudateta maapallon lämpenemisen kohdalla (joskus puhutaan myös ilmastonmuutoksesta, mistä nokkelimmat jaksavat muistuttaa, että ilmasto on aina muuttunut). Mutta se on tietysti aivan toinen asia eikä liity tähän muuten kuin siltä osin, että me ihmiset emme aina ole kovin johdonmukaisia.

        Syltty:
        Jaakko
        ”Tästä syystä leviämistä yritetään hidastaa. ”

        Leviämistä ei voi hidastaa (”mitigation”) riittävästi siten, etteikö terveydenhuolto romahtaisi eikä riskiryhmiä voida pitää vuosikausia erossa tartunnan saaneista.

        Hallittu ja tehohoidon riittävyyden huomioiva mitigaatio vaatisi vuosikausien mittaisen edpidemian keston. Jokainen voi itse laskea taskulaskimella, paljonko Suomessa on tehohoitoa (noin 300), paljonko sitä voisi lisätä ja minkä epidemian keston pitäisi olla, jotta saavutetaan vaikkapa tuo 35% väestöstä tehohoiden kapasiteetin ylittymättä, jos tehohoitojakson pituus on vaikkapa 2 viikkoa. Tehohoidon paikat eivät muuten edes ole tyhjiä, joten kaikki 300 paikkaa ei ole käytettävissä vain COVID-potilaille.

        Esimerkiksi jos epidemia kestää vuoden, joka päivä tulisi tasaisesti noin 800 uutta sairaalahoitoa tarvitsevaa potilasta joista noin 200 tarvisi tehohoitoa. 2v epidemia puolittaisi määrät (lisäksi tasaisen vauhdin laskelma on täysin epärealistinen, tilanne olisi paljon pahempi).

        Kauanko sairaalat kestäisivät tätä tahtia?

        Eli mitigaatiossa menisi vuosikausia. Eikä riskiryhmiä onistuisi kumminkaan vuosia pitää erossa sairaista.

        → torjunnassa on siis pakko lähteä siitä että tauti eristetään ja tuhotaan (”suppress”)Huonona puolena näitä toimenpiteitä joudutaan jatkamaan niin pitkään, kunnes saadaan kehitettyä rokote.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. THL:n arvio on, että sairastuneista 1% tarvitsee hoitaa ja tästä prosentista 25% tehohoitoa. Tämä tarkoittaa että laskelmani luvut jaetaan kahdellakymmenellä. Silloin alkaa hoitopaikat riittämään.

        Tätä arviota vasten ymmärtää heidän linjansa. Onkohan se oikea?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Osmon alkuperäiseen kysymykseen liittyen on mielenkiintoista, että vaikka Brittien strategian uusimiseen keskeisesti vaikuttaut tutkimusryhmä suosittelee ”suppress” strategiaa, he eivät kuitenkaan pidä tarpeellisena koulujen sulkemista välittömästi:

    ”we have scenario 2, which the modellers call suppression. It takes things much further, adopting all the measures except closing schools and universities. And school closures, said Ferguson, are probably also on the cards before too long.”

    https://www.theguardian.com/world/2020/mar/16/new-data-new-policy-why-uks-coronavirus-strategy-has-changed

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Erastotenes: ”Se, että muutama kymmenentuhatta ihmistä kuolee, mikä on pahin lääketieteellinen skenaario, ei vahingoita maata läheskään yhtä paljon kuin teollisuuden ja talouden pysähtyminen.”

    Oletko tästä nyt ihan varma?

    Toiseksi. Perjantaina oli vannottava täyttä uskollisuutta viranomaisiin. Jos joku epäili (ja aina eppäillä soppii…) sellainen laulettiin suohon niin mediassa (hyvää materiaalia tästä vaikkapa sunnuntain Ylen tv-uutisista) kuin somessa.

    Nyt sittten maanantaina viranomaiset olivatkin samaa kantaa kuin viikonlopun epäilijät. Valmiuslaki ja koulut kiinni.
    Miten nyt toimitaan jotta on kunnon kansalainen. Taasko täysi viranomaisusko? Vaikkakin pari päivää myöhemmin eri asiaan. Tekevätkö he sen ns. itse?

    En halua tässä kuitata mitään, mutta muistuttaa että todellisuus syntyy monista äänistä, joiden täytyy saada kuulua. Hallinto hallinnoi, sitä pitää kunnioittaa, mutta älkäämme erehtykö pitämään erehtymättömänä inhimillisiä ihmisiä, päättäjiä ja asiantuntijoita. Ei sen enempää kuin ihmisiä jotka tehtyjä päätöksiä kritisoivat.
    Komentoketju on selviö, mutta purnata saa, ja pitää.

    Huomenna meidän työpaikalta penskat pois, alustavasti kolmen viikon ajaksi, mutta meidän opettajien on mentävä työpaikalle vastoin opetusviranomaisten määräyksestä toisten viranomaisten ja hallituksen ohjeiden vastaisesti. Paikalle ilmaantuu kymmenittäin henkilökuntaa…

    Sellainen on kas suomalainen hallintomalli. Ei siis ihme että tavallinen kansankoulunopettaja menee näissä viranomaisten tiedotuksissa ihan sekaisin eikä tajua mihin suuntaan pitää olla lojaali…
    Ensi viikolla etäopetuksen voi antaa ehken myös etänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. nelosen varrelta: Toiseksi. Perjantaina oli vannottava täyttä uskollisuutta viranomaisiin. Jos joku epäili (ja aina eppäillä soppii…) sellainen laulettiin suohon niin mediassa (hyvää materiaalia tästä vaikkapa sunnuntain Ylen tv-uutisista) kuin somessa.

      Kieltolaki hyväksyttiin aikoinaan eduskunnassa seisomaan nousten. Sen vastustaminen olisi silloisessa poliittisessa ilmapiirissä ollut poliittinen itsemurha. Nyt hallituksen muistion Valmiuslain 3§ 3 kohdan perusteluosuus Väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat on jo silkkaa dadaa, ja tämän ymmärtämiseen ei edes tarvitse olla perustuslakitalebani. Selvänäköisyyden hetki tulee joskus myöhemmin, jos silloinkaan. Poikkeuslait ja maan rajojen sulkeminen ovat ruttoja varten, riskiryhmien hengissäpitämiseen riittää kun valjastetaan Homo duplex hyötykäyttöön.

      Mutta näillä mennään. Hallituksen valitsema kaikki on tärkeää -linja tarkoittaa että priorisointi tehdään muualla. Suomella on nyt laumasuoja-strategia yhdistettynä hidastamiseen. Päivähoidossa virus leviää tehokkaasti, mutta rajoitetusti keskimäärin vähäoireisilta lapsilta pääsääntöisesti perusterveille nuorille vanhemmille. Ei nykyisen tiedon valossa mikään katastrofi.

      Riippumatta valitusta strategiasta, ja olettaen ettei viruksen käyttäytyminen muutu, riskiryhmien tunnistaminen ja eristäminen on nyt täysin keskeistä jotta terveydenhuollon toimintaedellytykset saadaan turvattua ja kuolonuhrit minimoitua. Tämän soisi nousevan keskeiseksi viestiksi valta- ja sosiaalisessa mediassa. Kovin paljon resursseja ei riskiryhmien päivittäishuoltoon tarvita, eikä odotettavissa oleva eristyksen kestokaan ole erityisen pitkä, koska sosiaaliseen rajoittamiseen ennen pitkää kyllästytään ja viruksen leviäminen kiihtyy uudelleen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Uutinen jonka näin oli että Hollannissa yli puolet tehohoidossa olevista on alle 50v. Tuo uutinen oli tosiaan harhaanjohtava vaikka faktuaalisesti ehkä oikea. Esim jos 2500 vanhusta ja 500 nuorta joutuu tehohoitoon, siitä 2000 vanhusta kuolee niin jäljelle jääneistä tehohoidossa puolet on nuoria. Tuo uutinen ei kerro mitään taudin vakavuudesta eri ikäluokissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Uutinen jonka näin oli että Hollannissa yli puolet tehohoidossa olevista on alle 50v. Tuo uutinen oli tosiaan harhaanjohtava vaikka faktuaalisesti ehkä oikea. Esim jos 2500 vanhusta ja 500 nuorta joutuu tehohoitoon, siitä 2000 vanhusta kuolee niin jäljelle jääneistä tehohoidossa puolet on nuoria. Tuo uutinen ei kerro mitään taudin vakavuudesta eri ikäluokissa.

      Tästä asiasta pitäisi tietää paljon enemmän. Paljonko eri ikäryhmissä on tartuntoja. Varmaankin myös Hollantiin tartunnat tulivat ensin Pohjois-Italian hiihtokeskuksista. Painottuu silloin vahvasti alle 50-vuotiaisiin.
      Kuitenkin myös Kiinasta on tullut tietoja, että vakavasti sairastuneissa on runsaasti nuorempiakin, vaikka kuolemat painottuvat vanhuksiin. Terveydenhuollon kapasiteetin kannalta tämä on tärkeätä ja sotii vähän minun aiempaa ajatustani vastaan, sitä että pannaan ikäihmiset karanteeniin ja muu yhteiskunta sairastaa taudin nopeasti alta pois.

      Taudin vakavuutta kuvaavat mittarit riippuvat ratkaisevasti siitä, kuinka monebn uskomme tautiin sairatuneen. THL:n edustaja sanoi, että arvioi tartunnan saaneita olevan 230 – 30 -kertaisesti yli virallisten lukujen, siis 6000 – 10 000 henkeä. Tehohoidossa olevienmäärä sen sijaan tiedetään tarkasti. Heitä on kaksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Kiinan todellista kuolleisuusriskiä on koitettu korjata Diamond Pricess -aluksen karanteenin tilastojen perusteella:

    Estimating the infection and case fatality ratio for COVID-19 using age-adjusted data from the outbreak on the Diamond Princess cruise ship

    Adjusting for delay from confirmation-to-death, we estimated case and infection fatality ratios (CFR, IFR) for COVID-19 on the Diamond Princess ship as 2.3% (0.75%–5.3%) and 1.2% (0.38–2.7%). Comparing deaths onboard with expected deaths based on naive CFR estimates using China data, we estimate IFR and CFR in China to be 0.5% (95% CI: 0.2–1.2%) and 1.1% (95% CI: 0.3–2.4%) respectively.

    Netissä näyttää olevan jotain keskustelua siitä, että 83% laivalla karanteenissa olleista ei saanut tartuntaa. Jotkut pitävät tätä varsin suurena lukuna, koska laivan ahtaissa tiloissa ja osittain sairastuneen miehistön joutuessa palvelemaan matkustajia taudin leviämisen rajoittaminen olisi ollut hyvin vaikeaa. Tiedä sitten – mutta voihan sitä spekuloida sillä, että onko COVID-19 kuitenkaan niin herkästi tarttuva?

    Sitten näytää olevan jotain uutisia, että vanhan, halpa ja turvallinen malarialääke Klorokiini voisi toimia hoitona:

    Remdesivir and chloroquine effectively inhibit the recently emerged novel coronavirus (2019-nCoV) in vitro
    Breakthrough: Chloroquine phosphate has shown apparent efficacy in treatment of COVID-19 associated pneumonia in clinical studies

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Valtioneuvoston eilen julkaiseman ennusteen mukaan vaikeassa skenaariossa kuolemantapauksia tulisi Suomessa olemaan 1600 – 3000 kpl. Samaan aikaan huono ilmanlaatu tappaa vuodessa yli 2000 suomalaista ja ”vuosittain arviolta lähes 5 000 suomalaista kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin”.

    Tällä perusteella nastarenkaiden käyttö tulisi kieltää välittömästi ja tupakkatuotteiden tuonti ja myynti tulisi lopettaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Koti-isä: Valtioneuvoston eilen julkaiseman ennusteen mukaan

      Muualla maailmassa on julkaistu noin 10x synkempiä ennusteita.

      Toivotaan että Suomessa nämä asiat osataan, mutta ainakin omaan silmääni THL:n käyttämä ”sairaista vain 1% tarvitsee sairaalahoitoa” on vähän vaarallisen alhainen arvio. Diagnosoiduista sairaista 20% joutuu hoitoon, tuon painaminen prosenttiin vaatii toteutuakseen kyllä todella paljon lieviä ja lähes oireetomia ja siten myös diagnosoimattomaksi jääneitä sairaita. En ole missään nähnyt tutkimustuloksia tai lehtiartikkeleita, jotka antaisivat odottaa tällaista.

      Se on hyvä ja huono uutinen: hyvä uutinen että tauti ei ole niin tappava, huono ettei sitä silloin kyllä pysty pysäyttämään mitenkään.

      Kohtahan se nähdään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Teoriaa ja etäännyttämistä, melkeinpä numerologiaa. Suomessa kuolee joka vuosi tietty määrä ihmisiä x.
      Siihen on aina fysiologisia syitä. Kaikkea ei voi estää eikä kieltää.

      Totta kai vaikkapa 2000 koronakuolemaa pitää pyrkiä estämään, jos siihen on mahdollisuuksia. Tuohon määrään x ei kannata nyt passiivisuudella lisätä yhtään ihmistä, jos estäminen on mahdollista. Kyllä kuolemia tulee jokatapauksessa.

      Välillä tuntuu että täällä Osmon blogissa melkeinpä kilpaillaan kuka on coolein ja pragmaattisin. Ikään kuin viileyskilpailu?

      Jokainen humaani ja järjestäytynyt yhteiskunta tekee kaikkensa pitääkseen koronakuolemien määrän mahdollisimman alhaisella tasolla.
      Esimerkiksi siirtämällä oppilaat etäopetukseen. Kouluthan eivät ole nyt ”kiinni.”
      Ja esimerkiksi sulkemalla rajat.

      Tämän päivän uutisten mukaan hallituksen vasemmisto ei olisi tähän halunnut mennä. Politiikkaa kovilla panoksilla vai viileyskilpailu sielläkin?
      Onneksi tasavallan presidentti laittoi asioihin vauhtia. Humaani teko.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. nelosen varrelta:Ja esimerkiksi sulkemalla rajat.
        Tämän päivän uutisten mukaan hallituksen vasemmisto ei olisi tähän halunnut mennä. Politiikkaa kovilla panoksilla vai viileyskilpailu sielläkin?

        Kyllä rajojen sulkemisessa pitäisi olla jokin järkisyy eikä pelkästään perussuomalaisten tulevan vaalivoiton pelko. Lama on tulossa, sitä ei olisi tarpeen enää syventää turhalla työvoiman vapaata liikkumista häiritsevällä kiusanteolla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Rajan sulkemisessa on järkeä vain, jos rajan toisella puolella on enemmän tartuntoja kuin omalla puolella. Tietysti voi ajatella, että matkailijat ovat enemmän kontaktissa muihin ihmisiin aina kuin kotona istuvat, mutta silloinpitäisi kieltää myös maan sisällä matkustaminen. Lappi kiinni?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Rajan sulkemisessa on järkeä vain, jos rajan toisella puolella on enemmän tartuntoja kuin omalla puolella. Tietysti voi ajatella, että matkailijat ovat enemmän kontaktissa muihin ihmisiin aina kuin kotona istuvat, mutta silloinpitäisi kieltää myös maan sisällä matkustaminen. Lappi kiinni?

        Tässä on pohjalla samaa logiikkaa kuin ilmastonmuutosväitteessä, jonka mukaan meidän ei tarvitse tehdä mitään, koska meidän maassa on 200 kertaa vähemmän ihmisiä kuin toisessa maassa. Nyt on esimerkiksi suljettu yksittäisten EU-valtioiden rajat, kun taas Yhdysvalloissa on suljettu pelkästään alueen ulkorajat, ei osavaltioiden välisiä rajoja. Alusta alkaen Uudellamaalla on ollut enemmän tartuntoja kuin muussa Suomessa, eli Uudenmaan maakunnan raja tulisi sulkea. Ja Helsingissä on luultavasti paljon enemmän tartuntoja kuin Espooossa tai Sipoossa, joten kuntien rajat tulisi sulkea.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Lehtiotsikoiden mukaan Tukholmassa on tilanne räjähtämässä käsiin. Lisäksi epidemia oli täällä myöhässä muita. Kun kerran tämän lisäksi täällä jarrutetaan tiukasti, niin kyllä siihen nykyisessä tilanteessa kannattaa koplata rajojenkin sulkeminen.

        Bonuksena persujen argumenteilta vielä katkotaan siivet.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. ”Taudin vakavuutta kuvaavat mittarit riippuvat ratkaisevasti siitä, kuinka monebn uskomme tautiin sairastuneen. ” (Soininvaara)

    Kaikkien sairastuneiden määrää koskeva tiedon puute ja epävarmuus on hyvin suuri ongelma.

    John Ioannidis, joka on Stanfordin yliopistossa sekä lääketieteen että tilastotieteen professori ja jonka tieteellinen status ja meriitit ovat vaikuttavia, on kirjoittanut mielenkiintoisen puheenvuoron.
    Hän päätyy kirjoituksessa esittämään arvion, jonka mukaan kuolleisuus koko USAm väestössä tulee olemaan 0.05%- 1%.. (vrt. THL arvioi tartunnan saasenneista kuolevan 0.05-0,1%).

    https://www.statnews.com/2020/03/17/a-fiasco-in-the-making-as-the-coronavirus-pandemic-takes-hold-we-are-making-decisions-without-reliable-data/?utm_content=buffere08f7&utm_medium=social&utm_source=twitter&utm_campaign=twitter_organic

    Ionnides kirjoittaa todistusaineiston epävarmuuden kohdalla jopa fiaskosta:

    ”evidence fiasco creates tremendous uncertainty about the risk of dying from Covid-19. Reported case fatality rates, like the official 3.4% rate from the World Health Organization, cause horror — and are meaningless. Patients who have been tested for SARS-CoV-2 are disproportionately those with severe symptoms and bad outcomes. As most health systems have limited testing capacity, selection bias may even worsen in the near future.”
    The one situation where an entire, closed population was tested was the Diamond Princess cruise ship and its quarantine passengers. The case fatality rate there was 1.0%, but this was a largely elderly population, in which the death rate from Covid-19 is much higher.

    Projecting the Diamond Princess mortality rate onto the age structure of the U.S. population, the death rate among people infected with Covid-19 would be 0.125%. But since this estimate is based on extremely thin data — there were just seven deaths among the 700 infected passengers and crew — the real death rate could stretch from five times lower (0.025%) to five times higher (0.625%). It is also possible that some of the passengers who were infected might die later, and that tourists may have different frequencies of chronic diseases — a risk factor for worse outcomes with SARS-CoV-2 infection — than the general population. Adding these extra sources of uncertainty, reasonable estimates for the case fatality ratio in the general U.S. population vary from 0.05% to 1%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Huonoilman laatu on vähän epämääräinen käsite, kese lienee laskennallisista pienhiukkaskuolemista. Melko teoreettsia laskelmia, itse en oikein usko niihin (olen itse ollut laskemassa näitä). Annos-vaste tunnetaan huonosti varsinkin pienissä pitoisuuksissa, mutta kun katsotaan koko kansan altistuvan saadaan suuria teoreettisia lukuja. Cafe tutkimuksen mukaan ilman epäpuhtaudet lyhentäisivät Suomessa elinikää enintään muutaman kuukauden verran !

    Muistaako kukaan aasialaista influenssaa vuosina 1957-58. Silloin sen annettiin levitä kokolailla vapaasti ja noin 1/3 osa väestöstä sairasti sen. Kuolleita oli 1300 tai 3000 lähteestä riippuen. Ilmeisesti suurempi luku sisältää normaalin muun talvikuolleisuuden lisääntymisen. EuroWinter studyssahan noin 10 vuotta sitten todettiin, että normaali talvi aiheuttaa noin 2000 lisäkuolemaa vuodessa (erityisesti sydän- ja kreuhkosairauksista). Kesähelteet taas aiheuttavat normaalina kesänä noin 200 ylimääräistä kuolemaa. Näin voisi sitten ajatella, että talvien lauhtuminen vähentäisi kuolleisuutta.

    Kaikkea väestöä ei kyllä ole mitään järkeä testa, koska PCR testit ovat kalliita. Jälkikäteen sitten, vaikkapa halvoilla vasta-ainetesteillä voidaan otannan avulla katsoa, kuinka suuri osa väestöstä oli saanut infektion.

    Liika rajoittaminen aiheuttaa sen, että ei muodostu riittävää laumaimmuniteettia ja epidemia voi tulla uudelleen ensi talvena. Tottakai tarkoitan kutenkin sitä, että haavoittuvimpia ryhmiä pitää suojata. Mutta hieman ylimitoitetuilta nämä hallituksen toimenpiteet vaikuttavat. Toivottavasti syksyllä on jo rokote.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Countryboy: Liika rajoittaminen aiheuttaa sen, että ei muodostu riittävää laumaimmuniteettia ja epidemia voi tulla uudelleen ensi talvena. T

      Tuolloin ollaan aika paljon valmiimpia epidemiaan. On lääkkeitä, ehkä jopa rokotus. Toimintatavat sairaaloissa on harjoiteltu, tiedetään mikä toimii ja mikä ei.

      Ei se ole mikään epäonnistuminen.

      Toimet ovat järeät, kun aiemmin seisottiin jos ei ihan tumput suorina, niin ainakin melkei. Matkustusvaroituksetkin olivat koko ajan myöhässä, palaavien lomalaisten kanssa toimittiin löperösti, massakokoontumisia ei kielletty ajoissa ja kun ne kiellettiin, kielto todellakin koski jättimäisiä kokoontumisia.

      Helsingissä ja kaikissa yliopistoissa olisi pitänyt toimia paikallisesti jo viikko tai pari sitten.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Nyt tuli sitten julkisuuteen tieto että koulujen sulkeminen ei perustunut THL:n arvioon:

    Leinon mukaan mallinnus ei tukenut koulujen sulkemista, kun siitä 16. maaliskuuta Suomessa päätettiin. THL:n mallinnuksen mukaan ajankohta ei silloin ollut oikea.

    Leino arvioi, että poliittinen paine päättäjiin oli kova. Koulut oli tuolloin suljettu jo niin laajasti Euroopan maissa.

    Suurelle yleisölle on viestitty toisin:
    Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi Ylen A-studiossa 11. maaliskuuta – ennen kuin koronarajoituksia oli vielä tehty – että hallitus toimii terveysviranomaisten suositusten pohjalta.

    Että näin meillä. Sinänsä koulujen sulkemisen vähäinen vaikuttavuus on todettu jo aikaisemmin tilastotieteen professori Kari Aurasen tutkimuksissa. Hän on myös THL:n asiantuntijaryhmän jäsen.

    Lasten kotiopetuksesta vastaavat vanhemmat varmaan tykkäävät kun saavat tietää että koulujen sulkemispäätös tuli oleellisesti hihasta, sillä on marginaalinen vaikutus, ja opetusta on loogista jatkaa ainakin kesälomiin saakka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. WHO on ilmaissut, että on tärkeintä toimia aikaisessa vaiheessa, ja nimenomaan että tehdä liikaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kuin riskeerata sen että tekee liian vähän tai liian myöhään. Täten hallitus kyllä toimi terveysviranomaisten suositusten pohjalta.

      Mikä taustaoletus tuohon THL:n toistamaan mantraan ”THL:n mallinnuksen mukaan ajankohta ei silloin ollut oikea.” muuten sisältyy. Eikö tuo tarkoita että rajoitustoimia ei haluta tehdä ennenkuin leviäminen on vaiheessa X tarkoita, että käytännössä taudin halutaan leviävän, eikä sen leviämistä pyritäkään estämään (vain pyritään pelkästään estämään terveydenhuollon ylikuormittuminen). Eli THL:llä on alusta asti ollut käytössään joukkoimmuniteettistrategia sairastamisen kautta?

      Nythän on kuitenkin on väläytelty tukahduttamisen mahdollisuutta, kaikesta näistä ”rajoitustoimien aika ei ole vielä, koska tauti ole vielä levinnyt tarpeeksi” puheista huolimatta. Tukahduttamisen näkökulmasta nuo puheet näyttävät nyt räikeältä virheeltä. Olisi ollut paljon kannattavampaa eristää tartutanta-alueita ja niistä saapuvia ja tehdä näiltä tuleville henkilöille laajaa testausta alunperinkin ennenkuin olimme tilanteessa että se leviää hallitsemattomasti rajojemme sisällä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Jarkko: Eli THL:llä on alusta asti ollut käytössään joukkoimmuniteettistrategia sairastamisen kautta?

        Joukkoimmuniteetti ei ole strategia, vaan lopputulema. Hidastaminen on strategia, joka tähtää joukkoimmuniteettiin. THL:n skenaariot perustuvat ajatukseen että tavoitteena on joukkoimmuniteetti, ja niissä on hahmoteltu minkälainen R0:n pitää olla, jotta tavoite saavutetaan ilman terveydenhuollon kapasiteetin ylittymistä.

        Moraalinen, poliittinen ja oikeudellinen vastuu siitä että tähdätään laumasuojaan ja samanaikaisesti laiminlyödään riskiryhmät ei tällä hetkellä näytä olevan missään. Toivottavasti tämä sisäinen ristiriita tajutaan ja asiantilaan tulee muutos.

        Jarkko: Tukahduttamisen näkökulmasta nuo puheet näyttävät nyt räikeältä virheeltä.

        Niin, tukahduttamisen näkökulmasta ihmisten vapaa liikkuvuus on räikeä virhe kuten myös eurooppalainen elämäntapa. Se herättää kysymyksen onko tukahduttamisstrategia taistelua tuulimyllyjä vastaan, jonkinlainen ideologinen possessio joka estää realiteettien tunnustamisen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Niin, tukahduttamisen näkökulmasta ihmisten vapaa liikkuvuus on räikeä virhe kuten myös eurooppalainen elämäntapa. Se herättää kysymyksen onko tukahduttamisstrategia taistelua tuulimyllyjä vastaan, jonkinlainen ideologinen possessio joka estää realiteettien tunnustamisen.

        Nyt meillä on kuitenkin rajoitettu sitä liikkuvuutta, ja myös monia muita eurooppalaisen elämäntavan ”vapauksia”. Täten olisiko ollut hyväksyttävä vaihtokauppa sulkea ne ulkorajat paria viikkoa aiemmin, ettei meidän nyt olisi tarvinnut sulkea sen lisäksi myös sitä uuttamaata, pitää lähes koko kansaa varmuudenvaralle kotikaranteenissa, sulkea kouluja, estää elinkeinotoimintaa sulkemalla ravintolat jne jne.

        Toteuttavat toimet muovaavat toki sen realiteetit mitkä ovat mahdollisia. Toki ovi on jo sulkeutunut tämän asian suhteen, mutta sivustaseuraajana jälleen kerran ihmetyttää miten jälkijättöisesti näitä asioita tehdään. Aina puhutaan että pitäisi toimia ennakoivasti, mutta juurikaan koskaan näin ei oikeasti tehdä. THL on puhunut tosiaan ennakoivasti toimimisista vastaan, ja tähän kritiikkini kohdistuukin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Jarkko: Täten olisiko ollut hyväksyttävä vaihtokauppa sulkea ne ulkorajat paria viikkoa aiemmin, ettei meidän nyt olisi tarvinnut sulkea sen lisäksi myös sitä uuttamaata, pitää lähes koko kansaa varmuudenvaralle kotikaranteenissa, sulkea kouluja, estää elinkeinotoimintaa sulkemalla ravintolat jne jne.

        Meidän ei ole tarvinnut tehdä mitään näistä asioista. Syystä tai toisesta hallitus on halunnut näin toimia. Minulle ei ole vieläkään täysin selvinnyt miksi. Toisaalta, en ole epätietoisuudessani yksin, jopa terveyspolitiikan tutkijat joutuvat tällä hetkellä arvailemaan mikä hallituksen strategia voisi olla. Oikea tarve radikaalimpiin toimenpiteisiin voi vielä tulla, kunhan suomalaiset ensin ehtivät kyllästyä karanteeneihin ja perinteiseen tapaan etelämaalaistaa käyttäytymisensä kesän ajaksi.

        Jälkijättöisyydestä: Kunhan pöly on laskeutunut, toivon että riskiryhmien kanssa työskentelevien testaamatta jättäminen tutkitaan ja mahdollisesti käsitellään virkavirheenä, tuottamuksellisena laiminlyöntinä ja mitä niitä onkaan vaikka se jälkijättöistä onkin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. spottu:

        Jälkijättöisyydestä: Kunhan pöly on laskeutunut, toivon että riskiryhmien kanssa työskentelevien testaamatta jättäminen tutkitaan ja mahdollisesti käsitellään virkavirheenä, tuottamuksellisena laiminlyöntinä ja mitä niitä onkaan vaikka se jälkijättöistä onkin.

        Pahalta näyttää – viimepäivinä on tuntunut tulevan jatkuvasti uutisia siitä, miten koronavirus on levinnyt useisiin hoivayksiköihin ja aiheuttanut jo nyt merkitävän osan kotimaisista kuolemantapauksista. Ei tietysti kannattaisi maalailla piruja seinille, mutta tässä taitaa olla kaikki ainekset siihen, että uhrien määrä kasvaisi aika jyrkästi lähiaikoina.

        Tuntuu kummalta, että koulut ja ravintolat ollaan saatu kyllä kiinni ja sotilaat miehittämään tiesulkuja Uudenmaan rajoilla – mutta vanhusten ja muiden riskiryhmien suojaaminen hoitolaitoksissa tuntuu epäonnistuneen täysin. Testausten puute on varmaankin yksi tekijä, mutta nythän hoivayksiköt on ilmeisesti jätetty myös täysin ulkopuolelle suojavarusteiden jakelussa – viesti julkealta sektorilta yksityisille toimijoille on uutisten mukaan ollut kylmä ja tyly ”ei me teille mitään anneta”.

        Jotenkin tuntuu, että tässä paniikissa on pyritty maksimoimaan taloudelliset ja sosiaaliset vahingot samalla kun yksinkertaisimmille ja tehokkaimmille toimille on viitattu kintaalla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. ksee: Jotenkin tuntuu, että tässä paniikissa on pyritty maksimoimaan taloudelliset ja sosiaaliset vahingot samalla kun yksinkertaisimmille ja tehokkaimmille toimille on viitattu kintaalla.

        Suomen suuria haasteita on vanhenevan väestön aiheuttamat kulut julkiselle taloudelle. Kunhan sanon.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. ksee: Jotenkin tuntuu, että tässä paniikissa on pyritty maksimoimaan taloudelliset ja sosiaaliset vahingot samalla kun yksinkertaisimmille ja tehokkaimmille toimille on viitattu kintaalla.

        No, nyt saatiin ainakin sosiaalitoimelle ja vanhustenhuoltoon Kiinasta hengityssuojaimia. Kiitoksena potkut asianosaisille. Täytyy toivoa että Suomessa jatkossakin riittää ihmisiä jotka asettavat riskiryhmien edun oman uran ja ammatillisen tulevaisuuden edelle. Hallitus ei tee tätä kovin helpoksi. Ovat ainakin Machiavellinsa hyvin lukeneet, se pitää myöntää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Potkut eivät tulleet nopeasta toiminnasta, vaan täysin käsittämästä hankintaosaamisesta.

        Ihan miten päin vain tätä kääntelee, niin maksuhäiriöisiltä yrityksiltä ja rikostaustaisilta henkilöiltä ilman ostamista yhteensä kolmasosalla koko käytettävissä olevasta rahasummasta ei voi perustella kyllä yhtään mitenkään. Etenkin kun mitään todellisia referenssejä heillä ei ollut ja parempimaineisia alan yrityksiä oli torjuttu.

        Jos olisi ostettu ei-sairaalakäyttöön tarkoitettuna niin eihän siinä mitään. Ja jos olisi ostettu paljon pienempi osuus (esim. 10% kokonaissummasta) ja perusteluina ”harkittu riski” niin ok. Nyt on käytetty kuitenkin paljon rahaa (hankintasummasta) eikä tutkittu ollenkaan taustoja.

        Tätä täytyy sumuttaa siihen, että ostamisen kuvittelisi kuitenkin olevan HVK:n ydinosaamista. Jos joku pikkukunnan terveyskeskus tekisi tällaisen mokan, niin se olisi ymmärrettävissä hankintaorganisaation puutteiden takia.

        Ei näin vain voi toimia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Syltty: Tätä täytyy sumuttaa siihen, että ostamisen kuvittelisi kuitenkin olevan HVK:n ydinosaamista. Jos joku pikkukunnan terveyskeskus tekisi tällaisen mokan, niin se olisi ymmärrettävissä hankintaorganisaation puutteiden takia.

        Ei näin vain voi toimia.

        Ammattiostajat tietävät ihan tasan tarkkaan mikä on modus operandi kiinalaisilla markkinoilla. Jos olet ostajana tekemässä hankintapäätöstä jossa riskin realisoituminen tarkoittaa sitä että pystyt joka tapauksessa säästämään ihmishenkiä koska tuotteet ovat käytettävissä ei-sairaalaympäristössä, jossa tarve on (myös) ilmeinen, on normaalietiikalla varustetulle henkilölle päätös hyvin yksinkertainen.

        Epäonnistumista ei kannata pelätä, vaan tähdätä riskin = todennäköisyys x vahinko minimoimiseen. Se että yksi henkilö joutuu somen ja sen seurauksena hallituksen lynkkaamaksi on varsin pieni hinta siitä että markkinoilta saatiin edes jotain siksi aikaa kun hengityssuojainvalmistuksen arvoketjut saadaan toimimaan ja tilanne normalisoituu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Minkä maiden aineistoon tieto, että 50% tehohoidossa olevista olisi alle 50-vuotiaita perustuu? Ruotsi tuottaa aika hyvät tilastot omista tehohoidossa olevista potilaista. Laskin pari päivää sitten, että 19-20% tällä hetkellä Ruotsissa teholla hoidossa olevista on alle 50-vuotiaita. Hoitokuorma (jos pelkästään teholla olevia ajatellaan) näyttäisi jakautuvan aika eri tavalla kuin kuolleisuus. Mielenkiintoinen havainto oli myös, että Ruotsissa teholla hoidossa olevista valtaosa oli miehiä.
    Esimerkiksi Italian tilastoissa alle 50-vuotiaita kuolleista oli selvästi alle 2%.
    Alla linkki tilastoihin Ruotsissa tehohoidossa olevista.

    https://www.svt.se/datajournalistik/corona-i-intensivvarden/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Kouluja ei olisi pitänyt sulkea ja ne kannattaisi avata heti välittömästi:

    School closure and management practices during coronavirus outbreaks including COVID-19: a rapid systematic review

    Recent modelling studies of COVID-19 predict that school closures alone would prevent only 2–4% of deaths, much less than other social distancing interventions. Policy makers need to be aware of the equivocal evidence when considering school closures for COVID-19, and that combinations of social distancing measures should be considered. Other less disruptive social distancing interventions in schools require further consideration if restrictive social distancing policies are implemented for long periods.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Ollaan pahasti tappiolla tässä täällä Suomessa…….
    https://www.npr.org/sections/goatsandsoda/2020/03/26/821688981/how-south-korea-reigned-in-the-outbreak-without-shutting-everything-down?t=1586768032602
    Kopioitu ylläoleva tähän
    ”As of this week, South Korea had just over 9,000 confirmed coronavirus cases, which puts it among the top 10 countries for total cases.

    But South Korea has another distinction: Health experts are noting that recently the nation has managed to significantly slow the number of new cases. And the country appears to have reined in the outbreak without some of the strict lockdown strategies deployed elsewhere in the world.

    ”We’ve seen examples in places like Singapore and [South] Korea, where governments haven’t had to shut everything down,” said Mike Ryan, head of the World Health Organization’s Health Emergencies Programme. ”They’ve been able to make tactical decisions regarding schools, tactical decisions regarding movements, and been able to move forward without some of the draconian measures.”

    Speaking this week to journalists, Ryan said that countries that have tested widely for the virus, isolated cases and quarantined suspected cases — in the way that South Korea and Singapore have done — have managed to suppress transmission of the virus. President Trump has also praised South Korea’s handling of the health crisis and even asked President Moon Jae-in for help with medical equipment to fight the outbreak in the United States.

    The head of the WHO, Tedros Adhanom Ghebreyesus, has called on other countries around the world to ”apply the lessons learned in [South] Korea and elsewhere” in their own battles against the coronavirus.

    South Korea’s foreign minister, Kang Kyung-wha, speaking to the BBC last week, said the key lessons from her country are that it developed testing for the virus even before it had a significant number of cases.

    ”In mid-January, our health authorities quickly conferred with the research institutions here [to develop a test],” Kang said. ”And then they shared that result with the pharmaceutical companies, who then produced the reagent [chemical] and the equipment needed for the testing.”

    So when members of a religious sect in Daegu started getting sick in February, South Korea was able to rapidly confirm that it was COVID-19.

    ”Testing is central” to the outbreak response, said Kang, ”because that leads to early detection. It minimizes further spread.” And it allows health authorities to quickly isolate and treat those found with the virus.

    Hong Kong and Singapore have followed similar paths in responding to this outbreak.

    They’ve used testing aggressively to identify cases — not only testing people who are so sick that they’re hospitalized but also mild cases and even suspected cases. They’ve quarantined tens of thousands of people who may have been exposed to confirmed cases.

    The vast majority of the people ordered to quarantine at home are perfectly healthy and never do get sick, but the few who do develop symptoms can be quickly isolated further. Tedros of the WHO refers to this as cutting off the virus at the bud — basically stopping the virus from spreading further and preventing community transmission.

    Hong Kong also reacted with incredible speed in the outbreak’s early days. On Dec. 31, 2019, Hong Kong’s Centre for Health Protection, the city’s health department, sent out an alert to its doctors telling them to be on the lookout for patients presenting with fever, acute respiratory illness, pneumonia and/or shortness of breath — and particularly patients with these symptoms who’d recently traveled to the Chinese city of Wuhan, the initial epicenter of the pandemic. Prior to this crisis, a high-speed rail line went directly from downtown Hong Kong to Wuhan (it was shut down on Jan. 30 and hasn’t run since).

    The other thing that South Korea, Hong Kong and Singapore have in common is that they’ve been able to keep most factories, shopping malls and restaurants open. Singapore has even kept its schools open at a time when nations around the world are shutting down classrooms.

    Japan is another Asian country notable for its response. Although Japan has more than twice the population of South Korea and also has strong ties to China, it has recorded only a fraction of the cases that South Korea has — just over 1,000 as of Thursday. Japan hasn’t been testing nearly as widely as South Korea, but it appears to have fended off significant community transmission by quickly investigating any flare-ups of cases, identifying who exactly is infected and then monitoring their contacts.

    Despite the successes in Asia in containing this virus, recently several places have seen surges in imported cases from Europe. This week, after Singapore saw an uptick in cases among people who’d recently flown into the country, it announced new restrictions on travelers, blocking all short-term visitors from entering.

    ”Part of the reason for the tougher border measures is to ensure we keep Singapore as safe as possible,” Singapore’s minister of education, Ong Ye Kung, wrote this week in a Facebook post. He said the highly restrictive entry rules are ”so that daily activities, like going to work, eating out and attending school, can go on.”

    He argued that children are safer and more productive in school and that closing schools places a significant burden on working adults, including health care workers.

    ”Keeping our healthcare system strong is paramount in the fight against COVID-19,” he said. ”Our frontline warriors will be much more assured if their children are in school, meaningfully engaged, in a safe and healthy environment.”

    He also pushed back against the idea that schools could be breeding grounds for the virus, saying there is little ”evidence to show that the young are vectors or spreaders of the virus. The reverse appears to be the case, where the young get infected by adults at home.” (Health agencies such as the Centers for Disease Control and Prevention do note that even though children may often present with milder symptoms than adults, ”There is much more to be learned about how the disease impacts children.”)

    Another thing that links Hong Kong, Singapore and South Korea is that they’ve all had bad coronavirus outbreaks in the past. Hong Kong and Singapore were hit hard by SARS in 2003, and South Korea came to a standstill during a MERS outbreak in 2015.

    Their experiences with these past outbreaks may have made officials more aggressive in responding to COVID-19 and possibly made residents more willing to accept intrusive measures to contain the virus.

    South Korea has used data from surveillance cameras, cellphones and credit card transactions to map the social connections of suspected cases. Hong Kong issues detailed information each evening about every newly confirmed case. While Hong Kong doesn’t give out the names of those infected, health officials release each person’s age, gender, street address, medical symptoms — and often the exact location of where the person works. This allows other residents to determine if they might have been in contact with the infected individual.

    For instance, in late February the health department announced that a 55-year-old fry cook at a KFC restaurant on King’s Road in the North Point neighborhood had tested positive. The department reassured residents that the heat of cooking oil probably kills the coronavirus and that patrons were not considered at risk of having contracted the virus. The fast-food branch, however, closed immediately and has remained shut. A sign on the door said the management was going to thoroughly clean the premises.

    Another day in February, one of the newly diagnosed patients was a 75-year-old man living in Block 1, Seaview Garden in Tuen Mun. He first developed symptoms on Jan. 25, according to a statement released by the health department. Until he was isolated at Tuen Mun Hospital on Feb. 18, he had breakfast each morning at the Hoi Tin Garden Restaurant located at 5 Sam Shing Street, Tuen Mun — except for Feb. 15, when for some reason he didn’t. The report details that his wife, age 83, tested positive the day before he did.

    The health department also releases license plate numbers of taxi drivers who test positive and the flight numbers of infected travelers who recently arrived — again, so members of the public can determine if they might have had contact. In Singapore, the police force works with the Ministry of Health to trace connections between cases and to track chains of transmission. Singapore also makes details of these infections public in the hope that other residents will come forward if they may have come in contact with a confirmed case.

    The aggressive efforts by Hong Kong, Japan, Singapore and South Korea to investigate and isolate every possible infection is exactly what the World Health Organization has been calling for since January.

    The WHO’s Maria Van Kerkhove acknowledged this week that for countries dealing with hundreds and even thousands of new cases every day, ”finding every case” can be difficult.

    ”We hear you. This is overwhelming,” Van Kerkhove said on Wednesday. ”But it’s really important for us to take the examples of all these countries, look at what they did as it relates to the epidemiology in their country and learn from them.” ”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.