Pitäisikö koulut sulkea?

146 vastausta artikkeliin “Pitäisikö koulut sulkea?”

1. 1. En ole näh­nyt (voi olla että sel­l­ainen jos­sain on) on-line ‑seu­ran­taa siitä kuin­ka paljon sairastuneita/kuolleita kausi-influ­enssaan ym. on ollut vaikka­pa pari­na viime vuote­na ja paljonko nyt. Tilas­tot valmis­tu­vat vas­ta pahim­mil­laan vuo­den viiveel­lä, mut­ta kun on ‘sotati­la’ — kuten nyt — kuollei­den määrää var­maan seu­rataan kuukausit­tain. Halu­sisin nähdä käp­pyrät vierekkäin (onko sel­l­ainen jossain?).
   2. Eikö voisi poikkeuk­sel­lis­es­ti päät­tää, että kun maail­ma joka tapauk­ses­sa sulkeu­tuu parik­si kuukaudek­si, pidet­täisi­in nyt koulu­jen ja työssäkäyvien kesälo­mat. Sit­ten heinä- ja eloku­us­sa oltaisi­in koulus­sa ja töis­sä. Julki­nen byro kään­tyy hitaasti, mut­ta fir­mas­sa määräisin näin (lomakausi­han on ensisi­jas­sa työ­nan­ta­jan määrättävissä.) .
   3. Olen fyy­sis­es­ti vah­va ja kestävä, penkistä nousee ja juok­su kul­kee, voisinko jos­sain altistaa itseni viruk­selle, olla omae­htoises­sa karan­teenis­sa noin 2 viikkoa, and that’s that? Parem­pi ker­taruti­na kuin ainainen kit­inä. (Pro­vo-varoi­tus!)

   Vastaa

   1. Taleb – wheres hedge:
      1. En ole näh­nyt (voi olla että sel­l­ainen jos­sain on) on-line ‑seu­ran­taa siitä kuin­ka paljon sairastuneita/kuolleita kausi-influ­enssaan ym. on ollut vaikka­pa pari­na viime vuote­na ja paljonko nyt. Tilas­tot valmis­tu­vat vas­ta pahim­mil­laan vuo­den viiveel­lä, mut­ta kun on ’sotati­la’ – kuten nyt – kuollei­den määrää var­maan seu­rataan kuukausit­tain. Halu­sisin nähdä käp­pyrät vierekkäin (onko sel­l­ainen jossain?).

      Täm­möistä käyrää en ole näh­nyt, mut­ta Ital­ias­sa kuoli influes­sakaut­e­na 2018–2019 influ­enssaan 240 ihmistä, ja nyt siel­lä kuolee enem­män joka päivä. Tämän tiedon pitäisi minus­ta riit­tää kat­ta­maan se infor­maa­tio, mitä sem­moi­sel­la käyräl­lä voisi olla: Coro­n­aviruk­seen pitää suh­tau­tua vakavasti ja kaik­ki puheet tästä vain yht­enä ylimääräisenä kausi-influes­sana pitäisi lopet­taa saman tien, jos halu­aa, että sin­u­un suh­taudu­taan vakavasti.

      Vastaa

      1. Jokainen trage­dia, kaik­ki kär­simys, on murheel­lista ja surullista. Mitä vähem­män kokon­aishyv­in­voin­ti tästä las­kee enää, sen parem­pi. Tarkoi­tus oli tode­ta, että ei ole ole­mas­sa kuin kovia päätök­siä. Ter­veys ja talous eivät ole tässä vas­takkain. Että val­it­set joko tai? Päätös sulkea maail­ma, on myös val­in­ta elämän ja kuole­man suh­teen, sil­lä on tule­vaisu­udessa merkit­täviä, vahin­gol­lisia ja kohtalokkai­ta ter­veys- ja hyv­in­voin­ti­vaiku­tuk­sia. Talous­la­man negati­iviset vaiku­tuk­set ter­vey­teen ja hyv­in­voin­ti­in vain jakau­tu­vat use­am­malle ihmiselle, pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Mikä on se kär­simyk­sen ja surun määrä, joka aiheutuu työt­tömis­sä lap­siper­heis­sä, kun bkt las­kee pros­ent­te­ja, yksilö­ta­sol­la, vaik­ka leipäjono­jen ihmisille? Kuollei­den määrä nyt, on help­po laskea, mut­ta eli­na­jan­odot­teen lasku tietylle ryh­mälle vuosien päästä on jo niin mutkikas­ta tiedet­tä, että se ei enää joskus sit­ten niin kiin­nos­ta (ja näkymän edessä on toista tieteenalaa lainatak­seni, the veil of ignorance).
         Tässä tilanteessa tämä on enää vain anek­doot­ti. Lin­ja on valit­tu. (En tiedä kehit­tyykö tiede niin, että vuosien päästä saisimme ver­tailukelpoista dataa eri­lais­ten valit­tu­jen vai­h­toe­hto­jen, jos sel­l­aisia on (?) toimivu­ud­es­ta, vaik­ka maittain?)

      2. Jukkis: Täm­möistä käyrää en ole näh­nyt, mut­ta Ital­ias­sa kuoli influes­sakaut­e­na 2018–2019 influ­enssaan 240 ihmistä, ja nyt siel­lä kuolee enem­män joka päivä. Tämän tiedon pitäisi minus­ta riit­tää kat­ta­maan se infor­maa­tio, mitä sem­moi­sel­la käyräl­lä voisi olla: Coro­n­aviruk­seen pitää suh­tau­tua vakavasti ja kaik­ki puheet tästä vain yht­enä ylimääräisenä kausi-influes­sana pitäisi lopet­taa saman tien, jos halu­aa, että sin­u­un suh­taudu­taan vakavasti.

         En löytänyt 2018/2019 tieto­ja Ital­ian kausi-influ­enssa kuolleisu­ud­es­ta, mut­ta 2016/2017 oli yleis­es­ti nor­maalia pahempi kausi-influes­sa epi­demia kuoli ital­ias­sa läh­es 25 000 ihmistä.
         Inhot­taa nämä kausi-influ­enssan vähät­telijät, kun siihenkin kuolee suomes­sa 400‑1500 ihmistä vuodessa, eikä mitään rajoi­tus­toimia tehdä tap­pa­van taudin takia. Näitäkin kuolemia voitaisi­in vähen­tää pysymäl­lä kotona, eikä viet­tämäl­lä itsekästä elämää toi­sista välittämättä.
         Kuten huo­maamme kausi-influ­enssakin on rajoi­tus­toimien takia huo­mat­tavasti vähäisempää.
         https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1201971219303285

2. Taud­is­sa on ongel­mana myös se, että se aiheut­taa jol­lakin toden­näköisyy­del­lä vau­ri­oi­ta poti­laiden keuhkoi­hin. Niiden pysyvyy­destä tai muista seu­raa­muk­sista ei ole tietoa.

   Ylipäätään kaik­ki se tieto mitä nyt juuri tarvit­taisi­in päätösten tuek­si on saatavil­la sit­ten joskus aikanaan kun pan­demia on ohi ja pöly on laskeutunut.

   Vastaa

3. Täm­möi­nenkin löy­tyi, puoltaa aika selvästi sulkua:
   https://www.sciencemag.org/news/2020/03/does-closing-schools-slow-spread-novel-coronavirus
   1918 span­ish flu
   St. Louis closed the schools about a day in advance of the epi­dem­ic spik­ing, for 143 days. Pitts­burgh closed 7 days after the peak and only for 53 days. And the death rate for the epi­dem­ic in St. Louis was rough­ly one-third as high as in Pitts­burgh. These things work.

   Vastaa

   1. Espan­jan­tau­ti oli tart­tuvampi ja vaar­al­lisem­pi lap­sille ja nuo­rille aikuisille, van­hem­mat oli­vat sille vas­tuskykyisem­piä. Coro­na taas on tässä täysin päin­vas­tainen, lap­sille ja nuo­rille har­mi­ton, mut­ta van­huk­sille erit­täin vaar­alli­nen. Siten analogi­nen tälle mainit­se­malle­si toimelle ei ole koulu­jen sulku, vaan van­hainko­tien eristämi­nen vierail­i­joil­ta, ja muu eläkel­läis­ten eristämi­nen / suojaaminen.

      Yleisö­ta­pah­tu­mien rajoit­ta­mi­nen on jos­sain määrin järkevää, kun se kohdis­tuu tapah­tu­mi­in, jois­sa kohtaa­vat nuoret ja van­hat. Tämä on olen­naisem­paa kuin tilaisu­u­den koko.

      Ulkon­ali­ikku­miskiel­lot, rajo­jen abso­lut­ti­nen sulkem­i­nen, ja täy­delli­nen matkus­tuskiel­to kuu­lostaa komeal­ta, mut­ta näi­den toimien vaikut­tavu­us ei ole kovin suuri (muu­toin kuin talouteen). Turhaa matkus­tamista pitää nyt vält­tää, ja aivan eri­tyis­es­ti eläkeläis­ten ei pitäisi matkus­taa lainkaan.

      Rajoituk­sil­la pitää pyrk­iä muo­dosta­maan kapeikko­ja eri väestöryh­mien välille, jot­ta tau­ti ei lev­iä nopeasti van­hempi­in. Mah­dol­lisia tar­tun­taketju­ja pitäisi kek­siä ja kohdis­taa toimet näitä vas­ten. Eli pitää soveltaa flat­ten the curve ajat­telua kohdis­taen se nimen omaan 60+ väestöön. 

      Esimerkik­si Kore­an ja Ital­ian väli­nen kuolleisu­usero selit­tyy pitkälti sil­lä, että tau­ti ei ole levin­nyt van­husväestöön yhtä paljon https://medium.com/@andreasbackhausab/coronavirus-why-its-so-deadly-in-italy-c4200a15a7bf?fbclid=IwAR2iR18bz4hlG8g8zRkcmSsWwQj7sYbiqYO7leWPBI0xHPTtBNPWx8h-JPE

      Vastaa

   2. Eijän mis­söän ole ollut puhet­ta koulu­jen sulkemis­es­ta puolek­si vuodek­si. 3,5 öbaut until 13.4 mennessä.
      Van­rmpia ihmisiä, 70+ suositel­lasn pysyt­telemään koti­olois­sa. Riv­ien välistä voi tehfä tulkin­nan myös siitä, ettei vierailu­ja tuon ikäis­ten luona kan­nat­taisi myöskään vierail­la merkit­tävästi kohon­neen kuolleisu­us­riskin takia.
      Nuoristä kes­ki-ikäisikn asti ole­vat ryh­mät liikku­vat kaikkein eniten, joten mielestäni ihan perustel­tua varautua näinkin jyrkästi maa­hamme rantau­tuneen pan­demi­an juuri tässä vai­heessa. Kun taudin laa­jen­tu­mi­nen on hiukan rauhoit­tunut, voidaan rajoutuk­sia jo sit­ten hiukan höllätä.
      Mielestäni hal­li­tus teki aivan oikei­ta ratkaisuja.

      Vastaa

      1. Suomes­sa on 13.4. ainakin kymme­nen ker­taa niin paljon tar­tun­nan saanei­ta kuin nyt. Miten ne koulut juuri sil­loin avattaisiin?

4. Eri mais­sa on eri­laisia ratkaisu­ja — onnis­tu­mista voi vertailla.
   https://www.bbc.com/news/world-51737226

   Englan­nis­sa Boris John­son lin­jaa, että mitään ei tehdä — ja siten lau­ma­suo­ja saavute­taan nopeasti.
   https://edition.cnn.com/2020/03/13/uk/uk-coronavirus-response-boris-johnson-intl-gbr/index.html

   Etelä-Korea on saavut­tanut ihmeen mas­si­ivisel­la tes­tauk­sel­la ja sen mukaan kohden­n­tu­il­la toimen­piteil­lä. https://www.bbc.com/news/world-asia-51836898

   Italia ja Suo­mi taas säästävät testeis­sä ja varovat rankko­ja ratkaisu­ja valtiotasolla
   https://www.irishtimes.com/news/world/europe/the-lessons-of-italy-s-coronavirus-crisis‑1.4200181

   Kiina: sulkem­i­nen toimii
   https://www.itv.com/news/2020–03-11/coronavirus-outbreak-lessons-italy-can-learn-from-china-experts/

   Avoimuus päätök­sen­teossa on tarpeen: peruste­lut, mik­si ne ovat tarpeen ja miten niihin on päädyt­ty. Lisäk­si yhteisöt on sata­va mukaan, jos mahdollista.

   Vastaa

5. En nyt ota muuten kan­taa, mut­ta matem­ati­ikan perus­teel­la koulu­vu­osi ei puolit­tuisi, jos sen nyt lopet­taisi. Olet­taen tietysti, että katkos kestäisi korkein­taan eloku­uhun. Nimit­täin nyt olemme maalisku­un puo­livälis­sä ja luku­vu­osi lop­puu aikalail­la toukoku­un lopussa.

   Vastaa

   1. Koulu­jen sulkemista pelätään jonkin ver­ran sik­si, että jos siitä ei aiheu­tu­isi etäopiskelu­jen ansios­ta ainakaan perusk­oul­u­laisille poikkeuk­sel­lisen suur­ta osaamis­ta­son vajaus­ta, kri­isin jäl­keen mon­et kyseenalais­taisi­vat luku­vuo­den nykyk­sen pitu­u­den ja koulu­jär­jestelmän käyt­tämisen nuorten säilömiseen.

      Vastaa

6. Tässä taud­is­sa olen­naista on, että se on lap­sille vaara­ton ja ilmeis­es­ti myös peruster­veille alle 50-vuotiaille 

   Kaik­ki on tietysti suhtel­lista, mut­ta jos kuolleisu­us on 0.2% — 0.4% alle 50-vuo­ti­aille se on sun­nilleen samaa tasoa kuin nor­maali kausi-influ­enssa on yli 65-vuo­ti­aille. Influ­enssaa ei pide­tä vaarat­tomana iäkkäille.

   Vastaa

7. Eipä ole help­po asia. Mis­sä määrin sin­un kan­tasi Osmo on saman­lainen kuin Bri­tann­ian hal­li­tuk­sen. Hekin puhu­vat lau­maim­mu­ni­teetista. Mut­ta Bri­tann­ian lin­ja on myös saanut kri­ti­ikkiä osakseen. 

   https://twitter.com/JariSaramaki/status/1238709570261749761?fbclid=IwAR1uCW6ymeCG2adykC6ALrLJKmW-FwlVNL-MGsva60rENSChN6lpV4lf8J0
   ja
   https://twitter.com/AdamJKucharski/status/1238821515526897664?fbclid=IwAR3pbtM6A8Re_3gU8_hOMkdbzjn-OtACna-6kKt8qcys7W1FlWt2xGCnUbA

   Min­ul­la ei siis ole kan­taa asi­aan. Yritän vain ymmärtää.

   Vastaa

8. Peru­sopetuk­sen osalta keskitet­ty päätös koulu­jen sulkemis­es­ta voisi olla paikallaan. Täl­löin siis kevätlukukausi käytän­nössä päät­tysi tähän, kos­ka laki sal­lii jatkaa ope­tus­ta kesäl­lä vain kuusi päivää.
   Lukiok­oulu­tuk­sen ja toisen asteen ammatil­lisen koulu­tuk­sen osalta tilanne on mon­imuo­toisem­pi. Ammatill­i­nen koulu­tus on ympärivuo­tista ja lukiok­oulu­tuk­senkin osalta laki mah­dol­lis­taa opetuk­sen jatkamisen kesäku­ulle. Opiske­li­joiden oikeustur­va edel­lyt­tää että toim­inta aloite­taan epi­demia kau­den päät­tymisen jäl­keen heti, eikä vas­ta elokuussa.

   Vastaa

9. Poli­it­ti­nen paine koulu­jen sulkemiseen kas­vaa hyvin toden­näköis­es­ti viikon-kah­den aikana niin suurek­si, että niitä ei vaan voi­da pitää auki. Ainakin min­un on hyvin vaikea kuvitel­la ske­naar­i­o­ta, jos­sa koulut pysyvät auki jos ja kun Lom­bar­dian tilanne tois­tuu meil­lä. Sulk­isin koulut ennem­min kuin myöhem­min, ainakin pääkaupunkiseudul­la. Kevätlukukausi jää tyn­gäk­si joka tapauksessa.

   Vastaa

   1. Airbag:

      Poli­it­ti­nen paine koulu­jen sulkemiseen kas­vaa hyvin toden­näköis­es­ti viikon-kah­den aikana niin suurek­si, että niitä ei vaan voi­da pitää auki. Ainakin min­un on hyvin vaikea kuvitel­la ske­naar­i­o­ta, jos­sa koulut pysyvät auki jos ja kun Lom­bar­dian tilanne tois­tuu meil­lä. Sulk­isin koulut ennem­min kuin myöhem­min, ainakin pääkaupunkiseudul­la. Kevätlukukausi jää tyn­gäk­si joka tapauksessa.

      Minäkin veikkaan, että painet­ta tuo­hon tulee. Paine tulee lehdis­tön eräiltä pro­vokati­ivisil­ta toimit­ta­jil­ta ja somes­ta. Itse asi­as­ta olen silti samaa mieltä kuin Soin­in­vaara. Koulu­jen sulkemisel­la ei tiede­tä ole­van hyö­tyä, joka ylit­täisi sen hai­tat. Koulu­jen sulkem­i­nen lisäk­si eri­ar­vois­taisi voimakkaasti väestöä. Korkeasti koulute­tuis­sa per­heis­sä etäopetuk­ses­sa ole­vat lapset voisi­vat oppia aiem­paa jopa parem­min ja nopeam­min ede­ten, kun taas osas­sa per­heistä ei kotoa tukea oppimiseen saa, ja ver­taisop­pimis­puolen puuttues­sa osa voisi tipah­taa kärryiltä.

      Lom­bar­dias­sa on sul­jet­tu koulut, mut­ta ei se näytä koro­nan eten­e­mistä pysäyt­täneen. Yhteiskun­ta ja sen talous on saatu aivan sekaisin, mut­ta korona vaan porskut­taa entistäkin voimakkaam­min Ital­ias­sa. Etelä-Kore­as­sa eten­e­m­i­nen on hiipunut. Se tehti­in toimin, jot­ka Suomen laki kieltää, eli pait­si akti­ivisel­la tes­taamisel­la, myös yksi­ty­isyy­den­suo­ja mur­taen, ja yhdis­täen mm. kän­nyköi­den paikkatiedot virusti­etoi­hin, jot­ta mah­dol­liset taudin levit­täjät saataisi­in rajat­tua. Euroopas­sa ihmisoikeuslain­säädän­tö ei sal­li käyt­tää niitä keino­ja, joi­ta Kiina ja Etelä-Korea ovat käyt­täneet taudin pysäyt­tämisessä tes­taamisen ohel­la. En tiedä, mitkä keinoista ovat olleet tehokkai­ta ja mitkä tehot­to­mia. Mut­ta näyt­tää nyt siltä, että tau­ti tulee Euroopan monis­sa mais­sa lev­iämään ilman, että sitä saadaan pysäytet­tyä vielä vähään aikaan.

      Etelä-Kore­an koronati­las­tot vaikut­ta­vat uskot­tavil­ta. Siel­lä testien kokon­ais­määrät ovat pysyneet isoina, ja posi­ti­iviset tulok­set olleet laskus­sa. Kiinan viime aikoina julkaise­mat tilas­tot koronas­ta ovat sen sijaan alka­neet vaikut­taa epäi­lyt­täviltä. Jo use­at tutki­vat jour­nal­is­tit, joil­la on käytössään omia alku­peräis­lähteitä Kiinas­ta, ovat kyseenalais­ta­neet rapor­toin­nin. Kiinan kom­mu­nis­tisel­la puolueel­la on viime viikkoina ollut kova paine saa­da ker­rot­tua posi­ti­ivisia tari­noi­ta onnis­tu­mis­es­taan koro­nan paris­sa. Niitä kiinalais­toimit­ta­jia, jot­ka ker­to­vat toisen­laista tari­naa, on väit­tei­den mukaan hiljen­net­ty. Sel­l­aisia kiinalaisia net­ti­sivu­ja on ilmeis­es­ti sul­jet­tu, jot­ka ovat uuti­soi­neet kuvien kera siitä, että Wuhanis­sa on menos­sa yhä paha epi­demia — vaik­ka Kiinan johdon mukaan tau­ti on siel­lä jo pitkälti tal­tutet­tu Kom­mu­nis­tisen Puolueen toimien ansios­ta. Taudin lev­iämistä maan sisäl­lä uusille alueille on ilmeis­es­ti saatu Kiinas­sa rajoitet­tua, mut­ta useil­la alueil­la, jois­sa epi­demia on päässyt jyl­läämään, se jyl­lää ilmeis­es­ti akti­ivis­es­ti yhä.

      Vastaa

      1. Ital­ian toimien teho nähdään muu­tamien päivien päästä. Keskivi­ikkona tai torstaina pitäisi siel­lä tar­tun­to­jen kään­tyä lasku­un, jos toimet ovat olleet riit­tävän tehokkaita.

10. Joskus his­to­ri­as­sa Suomes­sa on var­maan kanssa ollut aika lyhyt perusk­oulu­vu­osi, mut­ta ei se tätä kansaa ole pysäyt­tänyt. Jatkopo­h­di vielä ennen seu­raa­va pohdintaasi;

    Mis­sä viimek­si on tehty väestö­ta­son lau­ma­suo­jal­la sam­mutet­tu pan­demia, ja mikä sen hin­ta oli, kun keskimääräi­nen CFR on väliltä 0.1 … 3.4 … 6 … 10 ?? , riip­puen miten tämä ter­vey­den­hoito kestää. Kauan tuo myl­lää tuonne 60–70 lau­ma­suo­jata­solle, mitä tapah­tuu jos virus muta­toituu, mitä jos lau­ma­suo­ja ei toi­mi SARS-COV‑2 viruk­seen, mitä jos rein­fek­toi­tu­mista tapah­tuu jo sairas­tuneille piilevyys­mekanis­min takia. Entä jos noista 60–70 % se puo­let on oireel­lisia ja heistä 15% vaatii sairaala­hoitoa, ja sairaala­hoito­jak­son jäl­keen heistä 30% on hen­gi­ty­selin­vau­rio pysyvästi. Kan­natan tiedon puut­teeseen vedoten täyt­tä stop­pia ja aikalisää. Näinkin lähel­lä ollaan lääk­i­tyk­sen kanssa jo onnistua:

    https://www.erasmusmagazine.nl/en/2020/03/14/unique-discovery-in-erasmus-mc-antibody-against-corona/

    Arc­Dia voi merkit­tävästi aut­taa koro­nan epi­demi­a­hallintaketjus­sa, jos hei­dän laite saadaan toimimaan:

    https://www.erasmusmagazine.nl/en/2020/03/14/unique-discovery-in-erasmus-mc-antibody-against-corona/

    Tässä vaik­ka muuten Linko­laa fan­i­tan niin menisin kuitenkin teknolo­giausko­vais­es­ti, kuten vihreät aikanaan viit­ta­si­vat Linkolan opeille kin­taal­la. Mielestäni on tois­si­jaista, miten paljon tämä mak­saa yhteiskun­nalle, kaik­ki on suh­teel­lista, etenkin talous. Reaal­i­talout­ta voidaan ajaa ylös kri­isin jäl­keen, kun on sen mah­dol­lisu­us siihen. Finanssi­talous oli muutenkin jo menos­sa nurin. Maa­pal­lo tarvit­see aikalisän, siitä olen edelleen Linkolan kanssa samaa mieltä, mut­ta en sit­tenkään ilkeä suositel­la tätä vaar­al­lista ja uhkarohkeaa siivi­iliväestöl­lä ajet­tavaa bio­lab­o­ra­tio­r­iokoet­ta, eikä sitä suosit­tele min­ua fiksummatkaan;

    https://twitter.com/NAChristakis päivit­tää lau­ma­suo­jas­trate­giaa vas­taan puhu­via seikko­ja ja perustelee, minkä takia hänen asiantun­te­muk­sel­laan tämä strate­gia on riski­ana­lyyt­tis­es­ti huonom­pi ver­rat­tuna maksimijarrutukseen.

    Kun nyt rohke­nen olla hie­man eri kan­nal­la tässä, täy­tyy myös maini­ta suuri kun­nioi­tus ja arvos­tus kun uskallat pyöritel­lä avoimesti asian ympäril­lä puoles­ta ja vas­taan argu­ment­te­ja, kos­ka avoimuus ja peruste­lut ovat paras­ta spar­raus­ta jot­ta tilanteelle löy­tyy parhai­ta mah­dol­lisia ratkaisu­ja, jos ei nyt, niin sit­ten seu­raavaa kri­isiä varten. Euroopas­sa ei ole totut­tu pan­demi­ati­lanteisi­in kuten Aasi­as­sa ja joudumme rak­en­ta­maan ja päivit­tämään menetelmät ja toim­intata­vat gloobalien riskien uusille, tosi­asial­lisille tasoille tämän kaut­ta. Tilas­tomiehiä tarvit­taisi­in vähän joka ongel­man ratkaisuun.

    Vastaa

    1. https://yle.fi/uutiset/3–11250792 Link­ki Arc­Dia koronat­esti­lait­teen kehi­tystyöhön, meni väärin aiem­paan. Kap­a­siteet­ti jopa koko väestön tes­tauk­seen 50 lait­teel­la, tes­ti­ai­ka 15 minuuttia.

       Vastaa

    2. Ennen influ­enssaroko­tuk­sia influ­enssat sairastet­ti­in aina lau­maim­mu­ni­teetin syn­tymään saakka.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara:
          Ennen influ­enssaroko­tuk­sia influ­enssat sairastet­ti­in aina lau­maim­mu­ni­teetin syn­tymään saakka.

          Onko Influ­enssa aivan var­masti pätevä analo­gia? Tietääk­seni ei ole kyse saman suvun viruk­sista. Onko se tieteelli­nen fak­ta vai ole­tus että tälle Koronalle kehit­tyy kestävä henkilöko­htainen immu­ni­teet­ti, joka estää uudet tar­tun­nat ja näin varmis­taa lau­maim­mu­ni­teetin kehit­tymisen? Mielestäni nimit­täin olisi melkoisen vaar­al­lista altistaa val­taosa pop­u­laa­tios­ta pelkän val­is­tuneen arvauk­sen valossa.

       2. Tietysti, mietin vain, että kauan se sit­ten run­telee ja paljon siitä tulee trau­mo­ja, elin­vau­ri­oi­ta, yhteiskun­nan hajoamista ja muu­ta, jos se näin “vapaa­pu­dotel­laan” kansan kesku­u­teen. Valmius­lail­la voidaan tehdä sota­toimet ja pysäyt­tää ja eristää virus esim. HUS alueelle tehokkaam­min. Talous menee kuralle vapaa­pu­dot­telul­la, talous menee kuralle HUS alueen lock­down­il­la, mut­ta ekon­o­mistit ja talou­s­ana­lyytikot taipu­vaisia ajat­tele­maan täl­lä het­kel­lä että kyky ajaa talous ylös lock­down­ista parem­pi, kuin lau­ma­suo­jarun­telun jälkeen.

          Tässä on yhden ammat­ti-mallinta­jan miet­teitä kah­den­toista Twit­ter-viestin ketjussa. 

          “After hav­ing spent con­sid­er­able time think­ing how to mit­i­gate and man­age this pan­dem­ic, and analysing the avail­able data. I failed to iden­ti­fy the best course of action. Even worse, I’m not sure there is such a thing as an accept­able solu­tion to the prob­lem we are facing.”

          Ketju link­ki alla
          https://twitter.com/BallouxFrancois/status/1238837158007447558

       3. H. Val­omies:
          Tietysti, mietin vain, että kauan se sit­ten run­telee ja paljon siitä tulee trau­mo­ja, elin­vau­ri­oi­ta, yhteiskun­nan hajoamista ja muu­ta, jos se näin ”vapaa­pu­dotel­laan” kansan kesku­u­teen. Valmius­lail­la voidaan tehdä sota­toimet ja pysäyt­tää ja eristää virus esim. HUS alueelle tehokkaam­min. Talous menee kuralle vapaa­pu­dot­telul­la, talous menee kuralle HUS alueen lock­down­il­la, mut­ta ekon­o­mistit ja talou­s­ana­lyytikot taipu­vaisia ajat­tele­maan täl­lä het­kel­lä että kyky ajaa talous ylös lock­down­ista parem­pi, kuin lau­ma­suo­jarun­telun jälkeen.

          Tuo on mie­lenki­in­toinen link­ki. Siinä pohdi­taan, tuleeko lau­ma­suo­jaa koro­nan tapauk­ses­sa muo­dos­tu­maan ollenkaan. Siinä veikataan, että tuon tyyp­piseen viruk­seen liit­tyvä immu­ni­teet­ti ei vält­tämät­tä tule ole­maan elinikäi­nen, vaan ehkä jopa vain kuukausien mit­tainen. Tiedos­sa ei ole, että tuleeko koronas­ta pysyvä kiertelevä ja muun­tu­va seu­ralainen maa­pal­lolle, vai häviääkö tau­ti levit­tyään ensin.

          Lyhyt shok­ki voi olla parem­pi vai­h­toe­hto kuin ken­ties vuosien pysyvä ongel­ma. Kun vaan tietäisi, että onko tau­ti vielä pysäytet­tävis­sä, ja että kuin­ka pitkä immu­ni­teet­ti viruk­sen saaneille sen sairas­tamisen jäl­keen muo­dos­tuu. Eli onko tuo esim. vesirokon tyyp­pinen virus­tau­ti, jos­sa saa elinikäisen immu­ni­teetin, vai sel­l­ainen virus­tau­ti, jon­ka voi sama ihmi­nen saa­da vaik­ka uudelleen ja uudelleen.

11. Muu­ta­ma hyvin konkreet­ti­nen fak­ta asiaan: 

    1. Jos lapset ovat pari tai muu­ta­man viikon ja vaik­ka kuukau­denkin, pois koulus­ta — ei oppimi­nen siitä vaaran­nu eikä se siihen lopu. Perusk­oulu kestää 18 lukukautta. 

    Ihmi­nen oppii koko ajan, ilman ope­tus­takin. Ei se koulu niin ihmeelli­nen paik­ka ole, vaik­ka teille on niin ker­rot­tukin. Pisa-torni on mata­lampi kuin kuvit­telet­tekaan. Suo­ma­lainen koulu on ihan tavalli­nen hyvä suo­ma­lainen koulu. Ei vien­ti­tuote. Se on hypeä.
    Jos lapset tekevät luon­nol­lisen oppimisen lisäk­si vaikka­pa Wilman kaut­ta saami­aan tehtäviä, jotain oppimista siitä kyl­lä aivan var­masti seuraa.
    Joku voi oppia vaikka­pa itsenäistä työsken­te­lyä vieläpä ops:in hengessä — ja van­hem­matkin tuli­si­vat osal­lis­te­tuik­si omien las­ten­sa opetuk­seen ja kas­vatuk­seen, mikä on usein sama asia. Win-win-win-win. 

    2. Kouluis­sa ei kyetä, sor­ry, vas­taa­maan hygien­as­ta sil­lä taval­la kuten ope­tusvi­ra­nomaiset tai koulu­jen johto ker­too. Jos ette usko, menkää esimerkik­si suuren perusk­oulun ruokailu­un mukaan. Lupa kyl­lä heltiää. Jonot­takaa lin­jas­tossa sadan ykkösen ja kakkosen kanssa ruokaa samas­sa jonos­sa saman ruokakaukalon ääressä. Siinä kaukalon ääressä pää­tyy lau­taselle ja haarukkaan muu­takin kuin kastiket­ta ja riisiä. Ja tämä viisi ker­taa viikos­sa. Läpi vuo­den nor­maaleinakin aikoina. Koulut eivät ole sisäsi­is­te­jä toimis­to­ja eikä siel­lä työsken­nel­lä kuten aikuiset työpöy­tien­sä ääressä. 

    3. THL kehot­taa vält­tämään 10 hen­gen kokoon­tu­misia. Kos­ka uskomme vira­nomaisi­in on tai sen pitäisi olla kova, emme ymmär­rä, opet­ta­jien kesku­udessa, mik­si tilanne ja ohjeis­tus siihen olisi eri päiväkodeis­sa ja kouluissa.
    Yri­tyk­set suo­jel­e­vat työn­tek­i­jöitään jo monin eri keinoin. Sama työ­tur­val­lisu­us ei näem­mä koske koulu­jen henkilökun­taa. Heistä mon­et kuu­lu­vat myös riskiryh­mi­in. Velvoite men­nä sekaan on silti.
    Onko töis­sä saatu mah­dol­lis­es­ti seu­rauk­sil­taan vaka­va korona muuten työ­nan­ta­jan pas­si­ivi­su­u­den aiheut­ta­ma työ­ta­p­atur­ma? Kaikkine vas­tu­ineen? Korona tuo han­kalia kysymyk­siä joi­ta setvit­täneen myöhemmin. 

    4. Jos perusk­oulun ain­oa tai ainakin pää­funk­tio onkin las­ten päivähoito, kuten nyt vaikka­pa Helsin­gin kaupun­gin johdon kom­menteista voisi alkaa päätel­lä, voi alkaa tehdä muitakin johtopäätelmiä koulun merk­i­tyk­ses­tä juh­la­puhei­den takana. Ne eivät sit­ten mairittelekaan.
    Muu­tamien eri­ty­is­ryh­mien lap­sille sekä päiväkodeis­sa että kouluis­sa on kyl­lä hel­posti jär­jestet­tävis­sä erikoisjär­jeste­lyjä, jot­ta juuri he pää­sevät töi­hin. Siitä ei se ole kiinni. 

    Itse en sen kum­mem­min (huoli­mat­ta kohdas­ta 3) pelkää men­nä töi­hin. Jos korona tulee, se tulee. Yritän kyl­lä vält­tää mut­ta tuskin onnistunee.
    Ehkä Vapaavuoren esikun­ti­neen pitäisikin rohkeasti sanoa, että tulkoon mikä tulkoon lap­sille ja nuo­rille ja henkilökun­nalle päiväkodeis­sa ja kouluis­sa, ker­ran se vain kir­paisee ja mitä toden­näköisim­min kaik­ki jäävät henki­in. Opet­ta­jienkin on johdet­ta­va tilan­net­ta ikään kuin edestä, vaikka­pa sit­ten jos­sakin määrin oman työ­tur­val­lisuuten­sa kus­tan­nuk­sel­la. Sehän näyt­tää nyt selvältä. Sama velvoite ei kuitenkaan koske kaikkia. No, maail­ma ei ole tasavertainen. 

    P.s.
    Omaa las­tani en kyl­läkään maanan­taina koulu­un lai­ta. Mut­ta se onkin eri asia ja yksi­tyi­nen ratkaisuni, joka ei yhteiskun­nalle kuu­lu. Siihen päätök­seen ei yksikään van­hempi tarvitse pormes­tarin ilmoi­tus­ta. Toki koulu­un men­e­m­i­nenkin on hyvä vai­h­toe­hto. Henkilökun­ta siel­lä tekee var­masti parhaansa ja kaikken­sa. Mihin se riit­tää, sitä ei tiedä vielä kukaan. Järke­viä ratkaisu­ja kai­vataan. Ja myös las­ten suo­jelemisen tahtotilaa.

    Vastaa

    1. nelosen var­relta:
       Ihmi­nen oppii koko ajan, ilman ope­tus­takin. Ei se koulu niin ihmeelli­nen paik­ka ole, vaik­ka teille onni­in ker­rot­tukin. Pisa-torni on mata­lampi kuin kuvit­telet­tekaan. Suo­ma­lainen koulu on ihan tavalli­nen hyvä suo­ma­lainen koulu. Ei vien­ti­tuote. Se on hypeä.Jos lapset tekevät luon­nol­lisen oppimisen lisäk­si vaikka­pa Wilman kaut­ta saami­aan tehtäviä, jotain oppimista siitä kyl­lä aivan var­masti seuraa.
       Joku voi oppia vaikka­pa itsenäistä työsken­te­lyävieläpä ops:in hengessä –ja van­hem­matkin tuli­si­vat osal­lis­te­tuik­si omien las­ten­sa opetuk­seen ja kas­vatuk­seen, mikä on usein sama asia. Win-win-win-win. 

       Kyl­lä koulu on huo­mat­tavasti kotiope­tus­ta tehokkaampi. Jos ei olisi, meil­lä opetet­taisi­in lapset kotona. Suurin osa van­hem­mista ei kykene opet­ta­maan lap­si­aan mielekkäästi edes ekalu­okan oppimäärässä, ja yläas­teen oppimäärä ylit­tää hei­dän kykyn­sä täysin. Nykyam­mat­tik­oulus­ta tiedämme myös, ettei etäope­tus toimi.

       2. Kouluis­sa ei kyetä, sorry,vastaamaan hygien­as­ta sil­lä taval­la kuten ope­tusvi­ra­nomaiset tai koulu­jen johto kertoo. 

       Tot­ta, mut­ta täysin epäolen­naista. Koulut ovat epähy­gieenisiä, ja levit­tävät taute­ja, mut­ta tämä ei ole eri­tyisen suuri ongel­ma, kos­ka koron­avirus­ta ei kuitenkaan saa­da pysäytettyä. 

       3. THL kehot­taa vält­tämään 10 hen­gen kokoon­tu­misia. Kos­ka uskomme vira­nomaisi­in on tai sen pitäisi olla kova, emme ymmär­rä, opet­ta­jien kesku­udessa, mik­si tilanne ja ohjeis­tus siihen olisi eri päiväkodeis­sa ja kouluissa.
       Yri­tyk­set suo­jel­e­vat työn­tek­i­jöitään jo monin eri keinoin. Sama työ­tur­val­lisu­us ei näem­mä koske koulu­jen henkilökun­taa. Heistä mon­et kuu­lu­vat myös riskiryh­mi­in. Velvoite men­nä sekaan on silti.
       Onko töis­sä saatu mah­dol­lis­es­ti seu­rauk­sil­taan vaka­va korona muuten työ­nan­ta­jan pas­si­ivi­su­u­den aiheut­ta­ma työ­ta­p­atur­ma? Kaikkine vas­tu­ineen? Korona tuo han­kalia kysymyk­siä joi­ta setvit­täneen myöhemmin. 

       Poikkeu­solot aiheut­ta­vat eri ammat­tiryh­mille poikkeuk­sel­lisia riske­jä. Opet­ta­jat ovat virkamiehiä, ja heil­lä on samat virkavelvol­lisu­udet kuin nor­maal­isti myös poikkeusti­lanteen aikana. Jos sin­ulle tulee siitä hyvä mieli, olisin valmis sanomaan opet­ta­jan sanomaa koron­avirus­ta ammat­ti­taudik­si, mut­ta tosi­asi­as­sa näin ei kyl­lä ole. Jokainen meistä tulee altistu­maan koronalle, joten on ihan sama saako altistuk­sen viikkoa, kah­ta aiem­min kuin myöhemmin.

       Muu­tamien eri­ty­is­ryh­mien lap­sille sekä päiväkodeis­sa että kouluis­sa on kyl­lä hel­posti jär­jestet­tävis­sä erikoisjär­jeste­lyjä, jot­ta juuri he pää­sevät töi­hin. Siitä ei se ole kiinni. 

       Kyse ei ole vain päivähoi­dos­ta, eivätkä nämä eri­ty­is­ryh­mät ole pieniä. Mm. koko teol­lisu­u­den tulee pyöriä entiseen tapaan. Selkein­tä on pitää koulut auki.

       Ehkä Vapaavuoren esikun­ti­neen pitäisikin rohkeasti sanoa, että tulkoon mikä tulkoon lap­sille ja nuo­rille ja henkilökun­nalle päiväkodeis­sa ja kouluis­sa, ker­ran se vain kir­paisee ja mitä toden­näköisim­min kaik­ki jäävät henki­in. Opet­ta­jienkin on johdet­ta­va tilan­net­ta ikään kuin edestä, vaikka­pa sit­ten jos­sakin määrin oman työ­tur­val­lisuuten­sa kus­tan­nuk­sel­la. Sehän näyt­tää nyt selvältä. Sama velvoite ei kuitenkaan koske kaikkia. No, maail­ma ei ole tasavertainen. 

       Olen samaa mieltä.

       Omaa las­tani en kyl­läkään maanan­taina koulu­un lai­ta. Mut­ta se onkin eri asia ja yksi­tyi­nen ratkaisuni, joka ei yhteiskun­nalle kuu­lu. Siihen päätök­seen ei yksikään van­hempi tarvitse pormes­tarin ilmoitusta. 

       Ei laps­esi koulunkäyn­ti ole sin­un yksi­ty­isas­i­asi. Lapsel­lasi on oppivelvol­lisu­us, eikä sin­ul­la ole oikeut­ta päät­tää hänen koulunkäyn­nistään. Tässä kohdin näkyy hyvin, miten liialli­nen yksilökeskeisyys harhaut­taa ajatuk­sesi. Vielä vähem­män sin­ul­la on oikeut­ta kri­isi­ti­lanteessa main­os­taa itsekkyyt­täsi. Etkö ymmär­rä, että luot muille van­hem­mille sosi­aal­ista painet­ta jäädä pois töistä lap­si­aan hoita­maan? Yht­enä yksilönä teol­lasi ei ole merk­i­tys­tä, mut­ta jos joka kymmene­skin tekee saman, vaiku­tuk­set ovat merkit­tävät. Häpeä!

       Järke­viä ratkaisu­ja kai­vataan. Ja myös las­ten suo­jelemisen tahtotilaa. 

       Las­ten suo­jelun kannal­ta on var­masti paras­ta, että koulut pysyvät auki ja oppi­laat koulutyössä. 

       Vastaa

       1. Pois­saoloon tarvit­see, ei pormes­tarin, vaan rehtorin luvan. Sen jäl­keen pois­sao­lo on lainvoimainen.

12. Eikö koko koulu­jen sulkemisen point­ti ole juuri se että se sitoo van­hem­mat koti­in­sa ja tar­tun­taketjut siten katkeaa siitä eteen­päin työ­paikoille jne. Näin ne ulko­mail­la asi­aa perustelee. Pitävät jopa kaikkein tehokkaim­pana keinona. Ei ne muuten niitä niin innokkaasti sulk­isi monis­sa maissa.

    Vastaa

13. Se ihme­tyt­tää, että 80% Euroopan val­tioista on valin­nut toisen lin­jan kuin Suo­mi. Ja myös WHO patis­taa val­tioi­ta toim­i­maan. Miten Suo­mi eroaa muista Euroopan maista vai onko THLssä salat­tu viisaus, jota muil­la ei ole? 

    Olemme epi­demi­as­sa noin kak­si viikkoa Ital­i­aa ja viikon Pohjo­is­mai­ta perässä. Ehkä ratkaisu sulkea Suomen koulut tulee viikon päästä? Toisaal­ta tutkimusten mukaan tiede­tään, että koulu­jen sulku aut­taa aivan epi­demi­an alus­sa. Sil­loin epi­demi­an huip­pua voidaan merkit­tävästi laskea. Viikon kulut­tua on jo pitkälti myöhäistä. 

    Ja jos­sain vai­heessa pitäisi ajatel­la myös opet­ta­jien ter­veyt­tä. Tai antaa heille saman­laiset suo­jat kuin ter­vey­den­hoi­dos­sa. Bus­sikuskit kieltäy­tyivät jo lipunmyynnistä.

    Lau­ma­suo­jan han­kkimi­nen suo­ma­laiset taudille altista­mal­la on harv­inaisen rohkea strate­gia. Tule­vaisu­us näyt­tää, oliko suo­ma­lainen viisaus tässä toisia kan­so­ja suurempi.

    Vastaa

    1. IsoH:
       Se ihme­tyt­tää, että 80% Euroopan val­tioista on valin­nut toisen lin­jan kuin Suo­mi. Ja myös WHO patis­taa val­tioi­ta toim­i­maan. Miten Suo­mi eroaa muista Euroopan maista vai onko THLssä salat­tu viisaus, jota muil­la ei ole? 

       Ero on siinä, että suuri osa Euroop­paa on kotirouva/kotiapulaisyhteiskuntia. Näis­sä yhteiskun­nis­sa koulut on suh­teel­lisen help­po sulkea. Suomes­sa (ala)koulujen ja päiväko­tien sulkem­i­nen tarkoit­taisi, että osa ter­vey­den­huol­lon työn­tek­i­jöistä jäisi koti­in hoita­maan lap­si­aan. Täl­löin osa ter­vey­den­huolto­jär­jestelmästä rom­ah­taa. Kau­pas­ta ei saa äitien lait­ta­maa ruokaa, jos sitä ei valmis­te­ta, kul­jete­ta ja myy­dä. Moni muukin talouden alue on epä­suo­rasti elintärkeä.

       Erona on myös se, että Suomes­sa asu­taan pääsään­töis­es­ti ydin­per­heit­täin, mut­ta mon­es­sa muus­sa maas­sa asu­taan sukuy­hteisöit­täin. Koulun sulkem­i­nen suo­jelee iso­van­hempia, jos he asu­vat samas­sa kodis­sa. Koulun sulkem­i­nen altistaa iso­van­hempia, jos he asu­vat omas­sa kodis­saan, mut­ta joutu­vat tule­maan hoita­maan lap­sia koulun sulkemisen takia.

       Vastaa

       1. Eki: Ero on siinä, että suuri osa Euroop­paa on kotirouva/kotiapulaisyhteiskuntia. Näis­sä yhteiskun­nis­sa koulut on suh­teel­lisen help­po sulkea. Suomes­sa (ala)koulujen ja päiväko­tien sulkem­i­nen tarkoit­taisi, että osa ter­vey­den­huol­lon työn­tek­i­jöistä jäisi koti­in hoita­maan lap­si­aan. Täl­löin osa ter­vey­den­huolto­jär­jestelmästä rom­ah­taa. Kau­pas­ta ei saa äitien lait­ta­maa ruokaa, jos sitä ei valmis­te­ta, kul­jete­ta ja myy­dä. Moni muukin talouden alue on epä­suo­rasti elintärkeä.

          Erona on myös se, että Suomes­sa asu­taan pääsään­töis­es­ti ydin­per­heit­täin, mut­ta mon­es­sa muus­sa maas­sa asu­taan sukuy­hteisöit­täin. Koulun sulkem­i­nen suo­jelee iso­van­hempia, jos he asu­vat samas­sa kodis­sa. Koulun sulkem­i­nen altistaa iso­van­hempia, jos he asu­vat omas­sa kodis­saan, mut­ta joutu­vat tule­maan hoita­maan lap­sia koulun sulkemisen takia.

          Suomes­sa ei epi­demia tule ole­maan niin raju kuin Ital­ias­sa, syr­jäisen sijain­nin ja pitkien etäisyyk­sien takia. Tääl­lä ei ramp­paa läh­eskään niin paljon matkali­joi­ta, ja ne jot­ka ram­paa­vat talvel­la oleskel­e­vat pääasi­as­sa Lapissa.
          Nyt koulut ja rajat on päätet­ty sulkea ainakin jok­sikin aikaan ja ehkä hyvä niin. Pitäisi vielä taju­ta olla päästämät­tä etelästä palaavia suo­ma­laisia tänne.

       2. “Nyt koulut ja rajat on päätet­ty sulkea ainakin jok­sikin aikaan ja ehkä hyvä niin. Pitäisi vielä taju­ta olla päästämät­tä etelästä palaavia suo­ma­laisia tänne!”

          Ehkei ihmisiä nyt ihan estääkkään voi palaa­mas­ta koti­maa­hansa mut­ta tark­ka syyni( testit, kotikaran­teeni, seu­ran­ta yms.) kyl­lä var­maan oli­sisi tarpeen esim. Espan­jas­ta tule­vien muut­tolin­tu­parvien osalta etteivät nyt levit­täisi tuli­aisi­na taas saman­laista viru­san­nos­ta kuin mitä alp­pi­tur­is­tit tekivät! Ja huom. en syyl­listä tässä ketään, itsekin olen nois­sa paikois­sa matkail­lut. Nyt vaan näil­lä ihmisil­lä oli huono tuuri, väärässä paikas­sa väärään aikaan. Eräs matkailun riskeistä nyt toteutui.

14. Ollaan kovasti mietit­ty eri­laisia varo­toimen­piteitä, jot­ta tar­tun­takäyrää voitaisi­in “litistää”, jakaa tar­tun­nat pidem­mälle ajalle. Sil­loin on piir­ret­tävä käyrän juureen myös sairaan­si­jo­jen määrä. Tässä las­ke­taan, että tar­tun­nan pitäisi jakau­tua USA:ssa kymmenelle vuodelle, jot­ta tämä “litistämi­nen” auttaisi. 

    https://medium.com/@joschabach/flattening-the-curve-is-a-deadly-delusion-eea324fe9727

    Sama ongel­ma on Suomes­sa, meil­lä on 420 teho-osastopaikkaa. Ver­tailun vuok­si Ital­ias­sa on läh­es 10 % sairas­tuneista teho­hoi­dos­sa: http://www.salute.gov.it/portale/nuovocoronavirus/dettaglioContenutiNuovoCoronavirus.jsp?lingua=italiano&id=5351&area=nuovoCoronavirus&menu=vuoto
    Meil­lä siis paikat tule­vat käyrän mukaan lop­pumaan paris­sa viikos­sa, sen jäl­keen annetaan keuhkoku­umeis­ten kuol­la (kuten Berg­amossa paikallisen lääkärin FB-kir­joituk­sen mukaan nyt tehdään).

    Meil­lä oli kak­si kuukaut­ta aikaa. THL:n puut­teel­lista varautu­mista tul­laan ihmettelemään pitkään. Myös: eikö ven­ti­laat­torika­p­a­siteetin (ja sairaalasänky­jen!) han­kkimi­nen kuu­luisi myös Huoltovarmuuskeskukselle?

    Vastaa

    1. Krtek:
       Meil­lä oli kak­si kuukaut­ta aikaa. THL:n puut­teel­lista varautu­mista tul­laan ihmettelemään pitkään. 

       THL ei hoi­da ketään, ei varus­ta sairaaloi­ta, ei tee vira­nomais­päätök­siä, ei sul­je rajo­ja. Sil­lä ei ole val­taa eikä budjettia.

       Sen sijaan se on help­po syn­tipuk­ki kun parem­minti­etävät ennus­ta­vat menneisyyttä.

       Vastaa

15. Tau­ti var­maankin tulee lev­iämään, teimme sit­ten mitä tahansa, mut­ta lev­iämisen nopeus on avain­tek­i­jä ter­vey­den­huol­lon kestävyy­den kannal­ta. Täl­lä perus­teel­la olisin itse taipu­vainen sulke­maan koulut, sil­lä ainakin suuris­sa kouluis­sa altistus on merkit­tävä. Ei-epi­demi­ologi­na kiin­nos­taa, mik­si lyhy­taikainen sulkem­i­nen – vaikka­pa kuukaudek­si – ei hyödytä? 

    Omat perustelu­ni: eivät ne lapset vapaa-ajal­la sat­apäi­sis­sä ryh­mis­sä hen­gaile. Eivätkä viihdy komerois­sa, ruu­tu­jen ääressä moni sen sijaan kyl­lä kotona ollessaan – mikä tässä tilanteessa on posi­ti­ivista. Mikäli pien­ten päivähoito on ongel­ma, voisiko ajatel­la, että hoitoa­pua tarvit­seville jär­jestetään vas­taavaa ker­ho­toim­intaa kuin muutenkin ip-ker­ho­jen muo­dos­sa? Pienem­pi ryh­mä, pienem­pi altistus­po­h­ja. Omas­sa per­heessäni on kak­si las­ta eri kouluis­sa, sekä puoliso opet­ta­jana kol­man­nes­sa. Pöpöhaavi on aikamoinen, vaik­ka itse kiltisti pidät­täy­dyn yli 10 henkilön kok­ouk­sista ja matkustamisesta.

    Vastaa

16. Tässä pieni visu­al­isoin­ti infek­tion lev­iämis­es­tä, joka saat­taa aut­taa ymmärtämään tätä eplin­eaarista ja sik­si aika epäin­tu­iti­ivista ongel­maa: https://www.youtube.com/watch?v=ZInCgulF7Zs&feature=youtu.be

    Vastaa

17. Kan­nat­taa muis­taa, että koulu­jen sulkem­i­nen on vain yksit­täi­nen keino — joka ei ole hopealuoti.

    Tarvi­taan koko keino­va­likoima — tes­taus, tar­tun­to­jen jäljit­tämi­nen, karan­teen­it ja myös sosi­aa­li­nen etäisyys, matkus­tuk­sen vähen­tämi­nen, tapah­tu­mien vähent­mi­nen, koulu­jen sulkem­i­nen. Tässä tulee vas­taan kokon­ais­vas­tuu — joka on maan hal­li­tuk­sel­la. On löy­dyt­tä rahoi­tus­ta STM:n suun­taan ja Kelalle tes­tauk­seen ja karan­teenei­hin, OKM:lle jot­ta kult­tuuri­ala pysyy pystyssä, TEM:lle lomau­tus­tuten pävära­hoi­hin, pankeille mak­su­va­paa-aiko­jen myön­tämiseen. Lisäk­si Etelä- ja Län­si-Suo­mi ovat eri tilanteessa kuin Lap­pi ja Kainuu.

    https://www.theguardian.com/world/2020/mar/13/european-countries-take-radical-steps-to-combat-coronavirus

    Tedros (WHO DG) stressed that coun­tries should take a com­pre­hen­sive approach. “Not test­ing alone,” he said. “Not con­tact trac­ing alone. Not quar­an­tine alone. Not social dis­tanc­ing alone. Do it all. Find, iso­late, test and treat every case, to break the chains of trans­mis­sion … do not just let this fire burn.”

    Vastaa
18. Paluuviite: Osmo Soininvaara: Koulujen sulkemisesta tarvitaan tietoa – verkkouutiset.fi

19. Pari asi­aa joka on min­ulle ilman asiantun­te­muista epäselvää 

    WHO:n mukaan päin­vas­toin kuin influ­enssa koron­avirus ei näytä tart­tuvan herkästi lap­si­in ja lev­iävän hei­dän kaut­ta. Kiinan koke­muk­sen perus­teel­la lapset saa­vat tar­tun­nan pikem­min van­hem­milt­ta kuin päinvastoin.
    https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200306-sitrep-46-covid-19.pdf?sfvrsn=96b04adf_4

    Eli influ­enssaepi­demioi­hin perus­tu­va strate­gia ei vält­tämät­tä tässä toi­mi. Tosin täl­löin koulu­jen sulkem­i­nenkin on turhaa.

    Onko edes var­maa, että coro­n­avirus­tar­tun­ta aiheut­taa pysyvän immnuniteetin?

    Vastaa

20. Wash­ing­ton Pos­til­la aika makee sim­u­laa­tio “flat­ten­ing the curve” läh­estymis­es­tä. (Ei vaa­di tilausta.)

    https://www.washingtonpost.com/graphics/2020/world/corona-simulator/?fbclid=IwAR0-nkFGpdEp374ZBfLQCb_kTi1ndliUlygZH81C6xwLvmOCTo26xBp__‑E

    Vastaa

21. Ratkai­se­vana tek­i­jänä taitaa olla lau­ma­suo­jan kehit­tymi­nen. Jos koron­aflun­ssan R0 on, lau­ma­suo­ja syn­tyy, jos n. 60% väestöstä on sairas­tanut sen. Huolestut­ta­van iso luku, ellei hyvin suuri osa sairas­tuneista ole käytän­nössä oireettomia. 

    Wuhanis­sa karan­teene­jä on puret­tu, ja liike-elämä on palaile­mas­sa nor­maa­lik­si. Tau­ti ei kuitenkaan ole ainakaan vielä ryöp­sähtänyt udelleen. Jos näin ei tapah­du paris­sa viikos­sa, tämä viit­taa siihen, että Wuhani­in on syn­tynyt kohtu­ulli­nen lau­ma­suo­ja. Tämä kai tarkoit­taisi sitä, että oireet­to­mia sairas­tunei­ta olisi ollut monikym­menker­tainen määrä oireel­lisi­in ver­rat­tuna. Jos tämä on tot­ta, koulu­ja eikä las­ten­tarho­ja kan­nat­taisi sulkea. 

    Huom, en ole alan asiantun­ti­ja. Voin olla täysin väärässä.

    Vastaa

    1. Tapio:
       Ratkai­se­vana tek­i­jänä taitaa olla lau­ma­suo­jan kehit­tymi­nen. Jos koron­aflun­ssan R0 on, lau­ma­suo­ja syn­tyy, jos n. 60% väestöstä on sairas­tanut sen. Huolestut­ta­van iso luku, ellei hyvin suuri osa sairas­tuneista ole käytän­nössä oireettomia. 

       Wuhanis­sa karan­teene­jä on puret­tu, ja liike-elämä on palaile­mas­sa nor­maa­lik­si. Tau­ti ei kuitenkaan ole ainakaan vielä ryöp­sähtänyt udelleen. Jos näin ei tapah­du paris­sa viikos­sa, tämä viit­taa siihen, että Wuhani­in on syn­tynyt kohtu­ulli­nen lau­ma­suo­ja. Tämä kai tarkoit­taisi sitä, että oireet­to­mia sairas­tunei­ta olisi ollut monikym­menker­tainen määrä oireel­lisi­in ver­rat­tuna. Jos tämä on tot­ta, koulu­ja eikä las­ten­tarho­ja kan­nat­taisi sulkea. 

       Huom, en ole alan asiantun­ti­ja. Voin olla täysin väärässä.

       Piti olla: R0=2.3.

       Ehkä ne koulut kan­nat­taisi var­muu­den vuok­si sulkea, mut­ta varautua niiden avaamiseen muu­ta­man viikon päästä, jos tuo­ta Wuhanin tilan­net­ta pyritään tarkem­min analysoimaan.

       Vastaa

22. Eiköhän koulu­jen sulkemisen sijaan äänestetä S‑ryhmälle ilmainen ostosten koti­inkul­je­tus yli 65-vuo­ti­aille. Olisi vaikut­tavu­us kohdal­laan ja päästäisi­in ker­rankin lähelle osu­us­toim­inta-idean ydintä.

    Vastaa

23. Hyvä kir­joi­tus, mut­ta entä riskiryh­mi­in kuu­lu­vat lapset? Jos koulu­ja ei päädytä sulke­maan, voisiko hei­dän osaltaan tehdä suosi­tuk­sen? Ilmeis­es­ti koulu­jen välil­lä on suuria ero­ja sen suh­teen miten van­hempi­en oma­toimiseen päätök­seen näi­den riskiryh­mi­in kuu­lu­vien las­ten koulus­ta pois ottamiseen suhtaudutaan.

    Vastaa

24. Hei,

    En ymmär­rä alku­unkaan tätä Suomen ja Ruotsin toim­intal­in­jaa tässä asi­as­sa. Soin­in­vaaran kom­men­tit ja iso osa julkises­ta keskustelus­ta vaikut­taa ikään kuin poh­jau­tu­van ajatuk­seen, että Covid-19 olisi jonkin­lainen hiukan ärhäkämpi ver­sio influ­enssas­ta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, tai ainakaan mikään näkemäni tieteelli­nen tieto tai koke­mus­peräiset havain­not muista maista eivät tätä läh­estymistapaa tue. Muun muas­sa seu­raa­va Yalen yliopis­ton pro­fes­sori ker­too hyvin selkeästi Covid-19 viruk­sen poikkeuksellisuuden:
    https://twitter.com/VirusesImmunity/status/1238475009712160769

    Esimerkik­si WHO on per­jan­taina antanut hyvin selkeäsanaisen lausunnon,
    https://www.who.int/dg/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-mission-briefing-on-covid-19—13-march-2020 , jos­sa tode­taan suomen­net­tuna muun muas­sa seuraavasti:
    ”
    Vies­timme val­tioille on edelleen seu­raa­va: täy­tyy ottaa kokon­ais­val­tainen lähestymistapa.

    Ei pelkästään tau­tites­tauk­sia. Ei pelkästään tau­tiketju­jen jälji­tys­tä. Ei pelkästään tau­ti­ta­pausten eristämistä. Ei pelkästään sosi­aalisen kanssakäymisen vähen­tämistä. Tehkää kaikki.

    Mikä tahansa val­tio, joka kat­soo muiden koke­muk­sia ja ajat­telee, että “vas­taa­va ei tapah­du meil­lä” tekee tap­pa­van virheen. Se voi tapah­tua mille tahansa valtiolle.
    ”

    WHO on myös muis­sa yhteyk­sis­sä antanut pelkästään kiitos­ta Itä-Aasian maid­en tehokkaille toimille (ainakin Kiina, Japani, Etelä-Korea, Tai­wan, Sin­ga­pore, Hong Kong).

    Tämän lisäk­si yli 200 tiede­henkilöä on Isos­sa-Bri­tan­ni­as­sa vaat­in­ut paljon tehokkaampia, nopeampi ja merkit­tävämpiä hidas­tamis­toimia kuin siel­lä on tehty:
    https://twitter.com/KatolaZ/status/1238940838610206720

    Euroopan tar­tun­tatau­tivi­ras­to on myös antanut suosi­tuk­sen, https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/social-distancing-measures-in-response-to-the-COVID-19-epidemic.pdf?fbclid=IwAR3q1TF8nkZY_pDDxKjreeFpJ58x2L39-5X9JBbCR1emv-q8RjJaVz0CEMI , jos­sa san­o­taan muun muas­sa seuraavasti:
    ”
    The ear­ly, deci­sive, rapid, coor­di­nat­ed and com­pre­hen­sive imple­men­ta­tion of clo­sures and quar­an­tines is
    like­ly to be more effec­tive in slow­ing the spread of the virus than a delayed implementation.
    ”

    Myös Suomes­sa aihep­i­ir­iä tun­te­vat tai sitä tutki­neet tiede­henkilöt ovat jo jonkin aikaa selkeästi ilmais­seet kiireel­lisen tarpeen nyky­istä paljon tehokkaam­mille hidas­tamis­toimille, esimerkiksi:
    https://twitter.com/JariSaramaki
    https://twitter.com/AnnaRotkirch
    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006434859.html

    Suomen viralli­nen koneis­to ei sen sijaan ole tehokkaasti toimeen­pan­nut tehokkai­ta hidas­tamis­toimia ja pyrkinyt esimerkik­si hidas­ta­maan lev­iämistä pääkaupunkiseudul­ta ja muista keskuk­sista maakun­ti­in. Lisäk­si viral­liset arviot vuo­den alus­ta asti ovat olleet sys­temaat­tis­es­ti väärässä (https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/adef7f79-dfb9-4e17-9538–466e623568b7) eikä mikään takaa, että tilan­neku­va, ymmär­rys ja suun­nitel­mat oli­si­vat täl­lä het­kel­lä sen parem­mat. Myös tiedot­ta­mi­nen on ollut virheel­listä, ja esimerkik­si vielä täl­lä viikol­la on tiedo­tusti­laisuuk­sis­sa annet­tu ymmärtää, että Suo­mi olisi varautunut hyvin. Minkään julk­isu­udessa ker­ro­tun tiedon perus­teel­la ei kuitenkaan nähdäk­seni ole mitään eri­ty­istä syytä olet­taa, että Suomes­sa ei voisi tilanne ede­tä samoin kuin Ital­ias­sa. Olemme mah­dol­lis­es­ti ain­oas­taan joitain päiviä jäl­jessä Kes­ki-Euroopan tar­tun­tati­hey­destä, ja Ital­ian tilanteestakaan emme ole paljon jäljessä.

    On keskeisen tärkeää ymmärtää uhkaku­va oikein, vaik­ka se ei toteu­tu­isikaan. Vaik­ka sairaus ei ilmeis­es­ti nor­maali­olo­suhteis­sa pääsään­töis­es­ti ole hen­gen­vaar­alli­nen nuo­rille ja työikäisille, niin käsi­tyk­seni mukaan myös mon­et nuorem­mat ihmiset saat­ta­vat tarvi­ta ammat­ti­maista teho­hoitoa, ja tämä yhdessä riskiryh­mien laa­jan ja vaka­van oire­htimisen kanssa on vaaras­sa rom­ah­dut­taa koko teho­hoito­jär­jestelmän, kuten Ital­ias­sa on paikoin käynyt, ja tämän joh­dos­ta myös muiden sairauk­sien hoito vaaran­tuu ja kuolleisu­us kaikkien hen­gen­vaar­al­lis­ten sairauk­sien vuok­si on vaaras­sa nous­ta merkit­tävästi. Har­taasti kuitenkin toivon, että kyken­emme tekemään kaikkemme, jot­ta Iranista uuti­soidut joukko­hau­dat eivät olisi todel­lisu­ut­ta lop­ul­ta täälläkin.

    Pohjo­is­maid­en yhteen­las­ket­tu väk­iluku on hiukan alle puo­let Kiinan kri­isi­maakun­nan Hubein väk­ilu­vus­ta. Tiedämme mitä tilanteen saami­nen hallintaan vaati Hubeis­sa, mut­ta kukaan ei var­muudel­la tiedä, että riit­tääkö paljon vähempi edes hidas­ta­maan eten­e­mistä enää tässä vai­heessa, jos­sa Euroopas­sa ollaan. Hidas­tamisen tärkey­destä on yksimielisyys. Etelä-Korea, Sin­ga­pore, Tai­wan ja Japani ovat aloit­ta­neet toimen­sa siinä vai­heessa, kun tilanne ei ollut vielä yhtä pitkäl­lä kuin nyt Euroopas­sa. Edel­lä maini­tus­sa WHO:n lausun­nos­sa myös tode­taan Japanin toimien tapah­tu­van kokon­ais­val­tais­es­ti sikäläisen päämin­is­terin johdolla.

    Jos Suomen toim­intal­in­ja ei muu­tu nopeasti, niin vaikut­taa mielestäni siltä, että olemme aja­mas­sa täyt­tä vauh­tia kohti Ital­ian kaltaista totaal­ista pysähdys­tä, vaik­ka meil­lä olisi ollut enem­män aikaa hidas­taa eten­e­mistä sil­lä tavoin, että voidaan tur­va­ta ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän toim­inta kaikissa oloissa.

    Riskit ovat niin merkit­tävät, että olisi viisas­ta ottaa mah­dol­lisim­man pian käyt­töön kaik­ki toimet, joista ei ole merkit­tävää hait­taa uhkaan vas­taamisen kannal­ta. Tämä täy­tyy tehdä puut­teel­lisen tiedon varas­sa ja yksit­täis­ten toimen­pitei­den täs­mäl­listä “vaikut­tavu­ut­ta” tietämät­tä. Suomes­sa on täl­läkin het­kel­lä vielä avoin­na jopa vapaa-ajan laitok­sia, kuten eloku­vateat­tere­i­ta, teat­tere­i­ta, uima­halle­ja, urheiluhalle­ja, kun­tos­ale­ja, kon­sert­ti­sale­ja, ja kaikkia ryh­mähar­ras­tuk­sia ei ole lopetet­tu koko maas­sa suosi­tuk­sista huoli­mat­ta. Myös yliopis­tois­sa jär­jestetään luen­to­ja ja muu­ta kon­tak­tiope­tus­ta, jon­ka lyhy­taikaises­ta keskeyt­tämis­es­tä ei olisi väl­itön­tä hait­taa. Paljon muitakin toimia voitaisi­in kar­sia, jot­ka vähen­täi­sivät ihmis­ten kohtaamisia lähipi­irien­sä ulkop­uolel­la ilman merkit­tävää hait­taa ainakaan lyhyel­lä aikavälil­lä. Mut­ta var­muudel­la joudu­taan tekemään myös toimia, jot­ka aiheut­ta­vat hait­taa, ja osin vaikeut­ta­vat jopa ter­vey­den­huoltosek­torin toimintaa.

    Jos osoit­tau­tuu, että epi­demia hidas­tuu, niin toimia voidaan joidenkin viikko­jen kulut­tua arvioi­da uudelleen. Ylireagoin­nin kus­tan­nuk­set voidaan lyhyel­lä aikavälil­lä kyl­lä kan­taa, mut­ta riskit siitä, että tehdään liian vähän ja liian myöhään ovat liian suuret. Yksikään maa ei ole liian voimakkai­ta toimia vielä katunut tässä asi­as­sa. Päin vas­taisia esimerkke­jä sen sijaan on jo lukuisia.

    Vastaa

25. Bri­tann­ian hal­lu­tus otti lau­ma-immu­ni­teet­tis­trate­gian käytöön. 

    British Soci­ety of Immunol­o­gy julka­isi avoimen kir­jeen Brit­tien hal­li­tuk­selle. BSI open let­ter to Gov­ern­ment on SARS-CoV­‑2 out­break response

    Kir­jeen yhteenveto:

    Lau­ma-immu­ni­teet­ti strate­gia suo­jaa haavoit­tuvia vain jos ne voidaan onnis­tuneesti eristää. Jos tämä ei toi­mi, seu­rauk­set ovat kauhei­ta. Ei tiede­tä tuoko viruk­sen sairas­t­a­mi­nen pitkäaikaisen immu­ni­teetin, kos­ka mon­et samankaltaiset viruk­set eivät tuo immu­ni­teet­tia. Tämän takia lev­iämisen estämi­nen on järkevää kos­ka sil­lä oste­taan lisää aikaa.

    Vastaa

26. Suo­ma­laises­sa keskustelus­sa on nähty sel­l­ainenkin argu­ment­ti, että olisi muka mah­dol­lisu­us liian voimakkaisi­in toimi­in ja puhut­tu “tois­es­ta aal­losta” tai vaaras­ta men­nä toimis­sa niin san­otusti “överik­si” (https://twitter.com/mika_salminen/status/1238487811684290562). Mielestäni täl­laiselle epäi­lylle ei ole perustei­ta, ja ainakaan sel­l­aisen aika ei ole nyt. Nähdäk­seni yhdenkään maan Covid-19 koke­musten tai WHO:n suosi­tusten val­os­sa täl­laista mah­dol­lisu­ut­ta ei ole (https://www.who.int/dg/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-mission-briefing-on-covid-19—13-march-2020) ja nyt täy­ty­isi keskit­tyä “ensim­mäisen aal­lon” hidas­tamiseen kaikin keinoin. Ylireagoin­ti voidaan myös nopeasti kor­ja­ta myöhem­min, mut­ta alireagoin­tia ei. Myös asi­aa tun­te­va pro­fes­sori Saramä­ki on ilmais­sut käsi­tyk­sen­sä hyvin selkeästi seu­raavas­sa twiitti-ketjussa:
    https://twitter.com/JariSaramaki/status/1238709570261749761

    Vastaa

27. Samaan aikaan taudin lev­iämis­vauhti ensi rom­ahti ja nyt edelleen hidas­tuu Kore­as­sa. Täl­lä trendil­lä epi­demia lop­puu siinä kohdin kun pari pros­ent­tia väestöstä on sairastunut. 

    https://en.wikipedia.org/api/rest_v1/page/graph/png/2020_coronavirus_pandemic_in_South_Korea/0/c1cfb60fd4ee164785316a3c3b1f806e1bb5518f.png

    Jos link­ki ei toi­mi päiv­i­tyk­sen takia voi kat­toa artikke­lin: https://en.wikipedia.org/wiki/2020_coronavirus_pandemic_in_South_Korea

    En väitä, että tietäisin paljon mitään. Mut­ta onhan toi mie­lenki­in­toista, eikö? Tyh­mä voisi vaik­ka kysyä, että onko Kore­as­sa ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen muut­tunut niin paljon, että taudin lev­iämi­nen jopa lop­puu. Mitähän ne siel­lä oikein tekee?

    Vai onko kyse vain sat­un­nais­es­ta vai­htelus­ta taudin lev­iämis­vauhdis­sa ja koh­ta siel­lä taas ale­taan sairas­tua niin kuin “asiantun­ti­jat” ennustaa.

    Vastaa

    1. Eteläko­re­as­sa kehitet­ti­in 17 päivän aikana sys­tee­mi ja infra­struk­tu­uri tyhjästä. Siel­lä testin tulos tulee 6 tun­nis­sa ja voidaan tes­ta­ta 20 000 ihmistä päivässä. Testi­paikko­ja on tei­den var­sil­la jos­sa testin voi tehdä autossa istues­sa. Ei tarvitse men­nä sairaalaan. Kun tar­tun­ta on todet­tu, henkilöi­den luot­toko­rt­ti- ja puhe­lu­tiedoista selvitetään mis­sä henkilö on liikkunut ja tästä tiedote­taan ter­veysmin­is­ter­iön sivuil­la jot­ta saadaan yhteys ihmisi­in jot­ka voivat olla altistuneet. Sit­ten nämäkin tes­tataan. Sairas­tuneet eristyk­seen. Negati­ivis­es­ti paineis­tet­tu­ja huonei­ta on pystytet­ty nopeasti tahdis­sa ympäri maa­ta. Ei tarvi­ta kaupunkien sulkemisia ym.

       Vastaa

       1. Etelä-Korea rak­en­si infra­struk­tu­uria vuosia:

          ”
          He points out that test­ing capac­i­ty is not just about get­ting enough test kits. It requires years of invest­ment in com­plex health care infra­struc­ture, includ­ing lab hard­ware and tech­ni­cians to ana­lyze sam­ples, logis­tics for mov­ing goods and pro­vid­ing ser­vices and infor­ma­tion tech­nol­o­gy to keep sup­plies and data mov­ing. Any bot­tle­neck or short­age of these ele­ments can cost time and lead to more infec­tions and deaths.

          “In order for Korea to car­ry out all these tests, you have to get all these ducks in a row,” says Fei­gl-Ding, which is why he con­cludes: “I think Korea has done a great job.” By con­trast, he adds, “the Unit­ed States has not.”

          South Korea, how­ev­er, learned many of its lessons the hard way — by not hav­ing suf­fi­cient resources to cope with pre­vi­ous epi­demics, notably the 2015 MERS out­break. At the time, the Kore­an Cen­ters for Dis­ease Con­trol, or KCDC, was the only insti­tu­tion autho­rized to do epi­demi­o­log­i­cal testing.
          ”

          https://www.npr.org/sections/goatsandsoda/2020/03/13/815441078/south-koreas-drive-through-testing-for-coronavirus-is-fast-and-free

       2. juk­val­im: Etelä-Korea rak­en­si infra­struk­tu­uria vuosia:

          Suomes­sa Tehy ja SuPer ovat pitäneet huol­ta siitä että kan­nat­ta­van ana­lyysili­ike­toimin­nan edel­ly­tys on testien teko ulko­mail­la suo­ma­lais­ten ammat­tili­it­to­jen ulot­tumat­tomis­sa ja pienet kansal­liset toim­i­jat myy­dään ulko­maille. Tämä on sinän­sä lin­jas­sa Suomen talouden suuren kuvan eli tytäry­htiö­taloudek­si muut­tumisen kanssa, ja kolmikan­nan luon­nolli­nen seu­raus. Eteen­päin Mer­im­ies-Union­in ja AKT:n viitoit­ta­mal­la tiellä!

28. Luulisi kaupungilla ole­van kiire lait­taa koulut kiin­ni. Jos työ­nan­ta­ja käs­kee koti­in ja mak­saa palkan, työvelvoite säi­lyy ja etätöitä pitää tehdä. Jos val­tio käs­kee koti­in ja Kela mak­saa palkan, työvelvoitet­ta ei ole ja ope voi ottaa iisisti. Oppi­lail­la ei olisi ohjaus­ta sen vertaa.
    Näin olen ymmärtänyt, mut­ta voi tietysti olla että en ole ymmärtänyt mitään.

    Vastaa

29. Päätösten tuek­si pitäisi aina olla tietoa ja valitet­tavasti raha taitaa olla ain­oa edes jos­sain määrin yleis­pätevä mit­tari — mikä jo sinän­sä taitaa tehdä haaveet “tietoon poh­jau­tu­vas­ta” päätök­sen­teosta turhik­si, kos­ka eihän “Tärkeitä Asioi­ta saa mis­sään nimessä mita­ta rahas­sa”…

    Nytkin kyse on siitä, että koulu­jen sulkem­i­nen mak­saa — ainakin siinä muo­dos­sa, että ainakin osa van­hem­mista joutuu jäämään pois töistä — ja taas tois­taal­ta tämän voidaan arvioi­da pienen­tävän kuolleisu­ut­ta jos­sain määrin (tai parem­pi kai laskea säästet­tyjä hyviä elin­vu­osia). Tästä saadaan sit­ten joku hin­ta-arvio yhdelle säätetylle hen­gelle (lisäelin­vuodelle) — ja jos asioi­ta ylen­säkin las­ket­taisi­in näin, voitaisi­in kus­tan­nuk­sia ver­ra­ta siihen mitä muuten lisävu­o­sista ollaan valmi­ita maksamaan.

    Turha täl­laista kai tässä tilanteessa vaa­tia käyt­töönotet­tavak­si — eiköhän poli­it­ti­nen (pop­ulisti­nen) paine asi­as­sa kas­va sel­l­aisi­in mit­toi­hin, että koulut (ja ehkä mon­et muutkin) asi­at mene kiin­ni — oli hyö­tyä tai sit­ten ei.

    Itse kyl­lä vähän epäilen koulu­jen sulkemisen järkevyyt­tä — jos suurin osa kansas­ta kuitenkin sairas­tuu, niin pide­täänkö koulut (ja kaik­ki muu mah­dolli­nen) kiin­ni niin kauan, kunnes lau­maim­mu­ni­teet­ti on saavutet­tu? Vai pide­täänkö koulut kiin­ni vain niin kauan kunnes epi­demia laan­tuu maan rajo­jen sisäl­lä — ja sit­ten aloite­taan taas koko revoh­ka uud­estaan, kun jostain Ylä-Urd­mu­ti­as­ta tul­lut super­tar­tut­ta­ja laukaisee kier­teen siitä pis­teestä mihin edel­lisen sulkukier­teen alus­sa jäätiiin?

    Vastaa

    1. ksee:
       Itse kyl­lä vähän epäilen koulu­jen sulkemisen järkevyyt­tä – jos suurin osa kansas­ta kuitenkin sairas­tuu, niin pide­täänkö koulut (ja kaik­ki muu mah­dolli­nen) kiin­ni niin kauan, kunnes lau­maim­mu­ni­teet­ti on saavutet­tu? Vai pide­täänkö koulut kiin­ni vain niin kauan kunnes epi­demia laan­tuu maan rajo­jen sisäl­lä – ja sit­ten aloite­taan taas koko revoh­ka uud­estaan, kun jostain Ylä-Urd­mu­ti­as­ta tul­lut super­tar­tut­ta­ja laukaisee kier­teen siitä pis­teestä mihin edel­lisen sulkukier­teen alus­sa jäätiiin? 

       Tätä samaa itse pohdin. Koron­avirus ei ole mikään ohimenevä ilmiö. Mei­dän ei tule ottaa käyt­töön pani­iki­no­maisia rajoi­tus­toimia tai tavoitel­la tämän taudin hävit­tämistä kokon­aan. Se on mah­do­ton­ta. Menet­te­ly­tapo­jen tulee olla sel­l­aisia, että voimme elää niiden kanssa vuosia; tois­taa ne tarvit­taes­sa puolen vuo­den välein. Eli tästä syys­tä puheet siitä, että “ylireagoin­tia ei ole kukaan vielä katunut” ovat vas­tu­ut­to­mia. Ei var­maan ole katunut — vielä. Jos nyt sul­jemme koulut, kyken­em­mekö avaa­maan niitä edes ensi syksynä? Entäs kun toinen aal­to tulee? Entäs kol­mas? Olem­meko valmi­ita pitämään koulu­ja täl­lä vuosikymmenel­lä kiin­ni kak­si, kolme vuotta?

       Tämän taudin voit­tamiseen ei ole muu­ta keinoa kuin se, että suh­taudumme yhteiskun­tana siihen kuin pajun­pen­sas myrskyyn; myrsky rav­is­telee ja huo­jut­taa puskaa, pen­sas taipuu, mut­ta myrskyn men­tyä se on entisellään.

       Vastaa

30. Parahin Eras­totenes.

    Minä: “Omaa las­tani en kyl­läkään maanan­taina koulu­un lai­ta. Mut­ta se onkin eri asia ja yksi­tyi­nen ratkaisuni, joka ei yhteiskun­nalle kuu­lu. Siihen päätök­seen ei yksikään van­hempi tarvitse pormes­tarin ilmoitusta.”

    Sinä: “Ei laps­esi koulunkäyn­ti ole sin­un yksi­ty­isas­i­asi. Lapsel­lasi on oppivelvol­lisu­us, eikä sin­ul­la ole oikeut­ta päät­tää hänen koulunkäyn­nistään. Tässä kohdin näkyy hyvin, miten liialli­nen yksilökeskeisyys harhaut­taa ajatuk­sesi. Vielä vähem­män sin­ul­la on oikeut­ta kri­isi­ti­lanteessa main­os­taa itsekkyyt­täsi. Etkö ymmär­rä, että luot muille van­hem­mille sosi­aal­ista painet­ta jäädä pois töistä lap­si­aan hoita­maan? Yht­enä yksilönä teol­lasi ei ole merk­i­tys­tä, mut­ta jos joka kymmene­skin tekee saman, vaiku­tuk­set ovat merkit­tävät. Häpeä!” 

    Kiitos vas­tauk­ses­tasi ajatuk­si­i­ni. Niitä oli paljon muitakin kuin tuo ja toin esi­in kom­ment­tis­sani selvästi että koulu­un men­e­m­i­nenkin on hyvä vai­h­toe­hto. En siis ota häpeään keho­tus­ta vas­taan, vaik­ka toki ymmär­rän, että jos joku lukee kom­ment­ti­ni vain osit­tain, hän lukee sen siten myös väärin ja voi luul­la, että kehotan johonkin. En keho­ta mihinkään. 

    Lukukau­sia on siis 18 kap­palet­ta perusk­oulun aikana. Kuukau­den kotonaopiskelu ei rom­ah­du­ta mitään. Opet­taa kyl­lä. Ja sen perustelin. 

    Oppivelvol­lisu­us lap­sil­la kyl­lä on. Omil­lanikin. Mut­ta ei koulu­pakkoa. Voin monista eri syistä opet­taa las­tani kotona muu­ta­man viikon ja sama oikeus on muil­lakin. Tätä vai­h­toe­htoa koulut myös tuke­vat kuten tämän päivän uutiset vahvis­ta­vat varsinkin Helsin­gin ympäryskun­nista. Ja osin myös Helsin­gin. Emme tiedä mitä tule­man pitää. 

    Jos on vakavia syitä, on syitä jäädä koti­in. Jos ei ole, on syytä men­nä koulu­un, jos sel­l­ainen on auki. 

    Tämä on juuri vira­nomais­ten kehot­ta­ma linja. 

    Yhteiskun­ta ei, niin kat­son, kykene aina arvioimaan täysin ja aukot­tomasti mitkä syyt kus­sakin kodis­sa on. Sitä tarkoitin sil­lä, ettei tarvi­ta pormes­tarin ilmoi­tus­ta siihen, mitä tehdä. 

    Päivähoito-funk­tio­ta en hyväksy syyk­si pitää koulu­ja auki. Muut hyvät syyt kyl­lä, jos ja kun niitä on.

    Vastaa

    1. Jos koulut sul­je­taan, niitä ei ole loogista sulkea kuukaudek­si eikä edes ava­ta eloku­us­sa. Eloku­us­sa on var­masti enem­män tau­tia liik­keel­lä kuin nyt. Ehkä tam­miku­us­sa sitten.

       Vastaa

       1. Osmo ja Eras­totenes edellä…

          Älkäähän nyt sen­tään liioitelko viruk­sen pysyvyy­destä ja voit­ta­mat­to­muud­es­ta ja aina uudelleen ja uudelleen tulemisesta.
          Jos noin ajat­telemme että esim. roketet­ta ei löy­dy tai että virus ei muun­nu lieväk­si ver­siok­si itses­tään kan­nat­taa lait­taa lap­pu luukulle koko yhteiskun­nan suhteen.
          Tuo­han on tap­pi­omielialan liet­somista, jos sal­litte. Ei se että pohdi­taan rajoit­tamis­toimia myös koul­u­laitok­sen suh­teen muu­ta­mak­si viikoksi. 

          Mikä tässä koulus­sa eri­tyis­es­ti niin vaivaa, jos kaik­ki muutkin rajoit­tamis­toimet ovat hyväksyt­täviä ja tehokkaita?
          Perusk­oulun oppi­las opiskelee noin 81 kuukaut­ta yhteensä.
          J o s kuukausi siitä on kotona opiskelua, ei se yhteiskun­taa kaa­da. Kyl­lä tämä suh­teel­lisu­us pitäisi olla selvää.
          Ja myös sen, että tois­taisek­si korona voi olla vaka­va uhka. Tänään, sun­nun­taina, WHO:n tilas­ton mukaan Euroopas­sa kuolleet las­ket­ti­in sadoissa. 

          Hyväksyn sen mielel­läni, että nyt toiv­otaan-toiv­otaan että virus ei ter­veille lap­sille ja aikuisille ole hen­genuh­ka. Eikä näytä olevankaan.
          Jos jos­sakin kun­nas­sa tai val­tios­sa päätetään suo­jel­la lap­sia eristämäl­lä, tehköön he niin.
          Helsingis­sä men­nään koulu­un, minäkin, ja hymyssä suin.
          Jos tilanne muut­tuu, sit­ten sen mukaan toimitaan.
          Riskiryh­mäläiset jääköön koti­in jos halu­a­vat, onhan tämä sen­tään vapaa maa. (Tuo ei ollut oma kan­tani vaan se kuu­luisa viranomaiskanta)

          Itse uskon roket­teen löy­tymiseen ja/tai viruk­sen miedon­tu­miseen kesään mennessä.

       2. J o s kuukausi siitä on kotona opiskelua, ei se yhteiskun­taa kaa­da. Kyl­lä tämä suh­teel­lisu­us pitäisi olla selvää.

          Mis­tä tuo kuukausi tähän tuli. Kai koulut pitää pitää sul­jet­tuina niin kauan, että epi­demia on laskenut takaisin sille tasolle, jol­la se on nyt. Mon­ta kuukaut­ta, ehkä joul­ulle saakka.

       3. Osmo Soin­in­vaara: Mis­tä tuo kuukausi tähän tuli. Kai koulut pitää pitää sul­jet­tuina niin kauan, että epi­demia on laskenut takaisin sille tasolle, jol­la se on nyt. Mon­ta kuukaut­ta, ehkä joul­ulle saakka.

          nelosen var­relta:
          Osmo ja Eras­totenes edellä…

          Älkäähän nyt sen­tään liioitelko viruk­sen pysyvyy­destä ja voit­ta­mat­to­muud­es­ta ja aina uudelleen ja uudelleen tulemisesta.
          Jos noin ajat­telemme että esim. roketet­ta ei löy­dy tai että virus ei muun­nu lieväk­si ver­siok­si itses­tään kan­nat­taa lait­taa lap­pu luukulle koko yhteiskun­nan suhteen.
          Tuo­han on tap­pi­omielialan liet­somista, jos sal­litte. Ei se että pohdi­taan rajoit­tamis­toimia myös koul­u­laitok­sen suh­teen muu­ta­mak­si viikoksi.
          –
          Itse uskon roket­teen löy­tymiseen ja/tai viruk­sen miedon­tu­miseen kesään mennessä. 

          Ei tässä olla pane­mas­sa lap­pua luukulle. Päin­vas­toin: pyörien pitää pyöriä ja yhteiskun­nan toimia. Se, että ryhdymme liioitel­tu­i­hin rajoi­tus­toimi­in, uhkaa koko yhteiskun­nan ole­mas­saoloa. Se, että muu­ta­ma kymme­nen­tuhat­ta ihmistä kuolee, mikä on pahin lääketi­eteelli­nen ske­naario, ei vahin­goi­ta maa­ta läh­eskään yhtä paljon kuin teol­lisu­u­den ja talouden pysähtyminen.

          Ei ole mitään syytä olet­taa, että rajoituk­set voitaisi­in purkaa ennen syksyä, kun ne nyt ote­taan käyttöön.

    2. Edupoli­isi:
       Pois­saoloon tarvit­see, ei pormes­tarin, vaan rehtorin luvan. Sen jäl­keen pois­sao­lo on lainvoimainen. 

       Juuri näin. Van­hem­mil­la ei ole oikeut­ta päät­tää lapsen­sa koulunkäynnis

       nelosen var­relta:
       Oppivelvol­lisu­us lap­sil­la kyl­lä on. Omil­lanikin. Mut­ta ei koulu­pakkoa. Voin monista eri syistä opet­taa las­tani kotona muu­ta­man viikon­ja sama oikeus on muillakin. 

       Ymmär­rät nyt asian väärin. Suomes­sa ei ole koulu­pakkoa. Se tarkoit­taa sitä, että huolta­ja voi päät­tää, käykö lap­si koulua vai onko tämä kotiopetuk­ses­sa. Sen sijaan huolta­ja ei saa tehdä täl­laista päätöstä päivä- tai viikkoko­htais­es­ti. Jos lap­si on oppi­laana koukus­sa, täl­lä on velvol­lisu­us osal­lis­tua opetuk­seen ja pois­saoloon tarvi­taan opet­ta­jan tai rehtorin lupa. Juuri tätä tarkoitin sil­lä, että yksilökeskeisyys sokaisee ajat­telusi. Sinä et voi ottaa las­tasi pois koukus­ta “muu­ta­mak­si viikok­si”. Voit siirtää hänet kyl­lä kotiopetuk­seen pysyvästi, mut­ta et voi päät­tää pitää kuukau­den omaa lomaa. Tämä on säädet­ty juuri lapsen suo­jak­si ajat­telemat­to­mia van­hempia vastaan.

       Vastaa

31. Onnek­si et ole opet­ta­ja, Osmo Soin­in­vaara! Sitä pääsee hyvin helpol­la, kun pohtii sel­l­aisia käsit­teitä kuin lau­ma­suo­ja ja tar­tun­tataudin kuolleisuusluku.

    Jos olisit opet­ta­ja, jou­tu­isit ehkä kohtaa­maan sen tilanteen, että olet itse sairas­tunut Covid-19 aiheut­ta­maan tar­tun­tatau­ti­in, mut­ta et voi sitä tietää. Lieväoireisia kun ei tes­ta­ta. Sit­ten sin­un pitäisi pohtia sel­l­aisia kysymyk­siä, että oletko vaar­alli­nen oppi­laille­si, joista osa on ken­ties hyvinkin pieniä, ehkäpä viisivuo­ti­ai­ta. Jäisit var­maan pois töistä, var­muu­den var­al­ta. Mut­ta mil­loin pala­ta? Kukaan­han ei ole sitä ker­tonut, mil­loin immu­ni­teet­ti viruk­seen syn­tyy. Ja entä jos se olikin vain flun­ssa? Ken­ties voisit pala­ta aikaisem­min? Työ­paikallasi on näet täysi pani­ik­ki, kos­ka kaik­ki kollee­gasi ovat pois töis­sä, kos­ka kaikil­la on sama ongel­ma. Kaik­ki he pohti­vat samo­ja kysymyk­siä: Olenko tar­tut­ta­ja ja siis kyken­emätön opet­ta­maan? Vai vain tavalli­nen flunssatapaus?

    No, sinä otat riskin. Se oli vain flun­ssa. Menet töi­hin, ken­ties viikon jäl­keen. Yksi opet­tamis­tasi lap­sista saa Covid-19 viruk­sen aiheut­ta­man taudin. Sat­tumoisin juuri hänel­lä on se heikoin vas­tus­tuskyky koko ryh­mästä, sil­lä hän on ast­maatikko. Hän kuolee. 

    Mitä san­ot hänen van­hem­milleen? Että näin on toimit­ta­va, jot­ta yhteiskun­ta pyörii? Että saavu­tamme tarpeel­lisen lau­ma­suo­jan? Että lop­pu­jen lopuk­si hei­dän lapsen­sa oli se pros­entin mur­to-osan mar­gin­aali, jon­ka suh­teen yhteiskun­ta ei näh­nyt tarpeel­lisek­si suo­jel­la yhteiskun­nan heikom­pia ja haavoittuvimpia.

    Halu­ais­in­pa nähdä sin­ut luke­mas­sa tuon kir­joit­ta­masi tek­stin lapsen­sa menet­täneille vanhemmille!

    Ja joo, tämä on tosi tun­teel­lista. Täl­laisia meistä opet­ta­jista useim­mat ovat. Me väl­itämme ihmi­sistä. Oppi­lais­tamme, lap­sista ja nuorista. Osaamme kuvitel­la itsemme siihen pros­entin mur­to-osan asemaan.

    Eikä sik­si kukaan meistä halua men­nä töi­hin enää, kun koulut ja päiväkodit eivät ole lap­sille ja nuo­rille tur­val­lisia paikko­ja. Olemme niitä doo­ri­laisia pylväitä, jonne pienet taimet temp­pelis­sä asete­taan. Mut­ta kun ne pylväät sor­tu­vat, sor­tu­vat taimetkin.

    Itse jo sairas­tu­in. Raken­nan näin sitä hienon kuu­loista “lau­ma­suo­jaa”. Mut­ta voisin kyl­lä olla enem­män hyödyk­si, jos saisin edes tietää, olenko vaarak­si ympäristöl­leni vai en. Ja entä per­heen­jäse­neni? Mitäs hei­dän sit­ten tulisi tässä tehdä?

    Niin paljon kysymyk­siä. Hyvin käytän­nöl­lisiä ja konkreet­tisia. Mut­ta ei vastauksia.
    Tiedän vain yhden asian, sat­apros­ent­tisen var­masti. Jos yhdenkään van­hem­man lap­si tai nuori kuolee päiväkodis­sa- tai koulus­sa coro­n­avirusepi­demi­an takia, niin siinä meni hal­li­tuk­sen uskot­tavu­us. Saman tien. Enkä usko, että yhdel­läkään poli­itikol­la on rohkeut­ta tul­la tapaa­maan ja surun­valit­telu­jaan esit­telemään tuon lapsen vanhemmille. 

    Sen teemme me, opettajat.

    Jos siis hal­li­tus ei tee, niin kuin oikein on, ja sul­je koulu­ja ja päiväkote­ja. Heti.

    Vastaa

    1. Sir­pa Kärkkäi­nen: No, sinä otat riskin. Se oli vain flun­ssa. Menet töi­hin, ken­ties viikon jäl­keen. Yksi opet­tamis­tasi lap­sista saa Covid-19 viruk­sen aiheut­ta­man taudin. Sat­tumoisin juuri hänel­lä on se heikoin vas­tus­tuskyky koko ryh­mästä, sil­lä hän on ast­maatikko. Hän kuolee.

       Tämä ris­ki on aina ja kaikkial­la kaikessa inhimil­lisessä toimin­nas­sa. Lap­sil­la on erinäisiä piile­viä sairauk­sia jot­ka aina sil­loin täl­löin real­isoitu­vat, ja lap­sia kuolee. Alt­tius koron­aviruk­sen aiheut­tami­in kom­p­likaa­tio­hin ei ole mikään yksit­täistapaus. Tältä voi joko sulkea silmän­sä ja antaa kog­ni­ti­ivisen dis­so­nanssin vähitellen viedä toim­intakyvyn tai sit­ten hyväksyä tosi­asi­at ja tehdä parhaansa niis­sä rajois­sa joi­ta elämän reali­teetit mahdollistavat.

       Sir­pa Kärkkäi­nen: Työ­paikallasi on näet täysi pani­ik­ki, kos­ka kaik­ki kollee­gasi ovat pois töis­sä, kos­ka kaikil­la on sama ongel­ma. Kaik­ki he pohti­vat samo­ja kysymyk­siä: Olenko tar­tut­ta­ja ja siis kyken­emätön opet­ta­maan? Vai vain tavalli­nen flunssatapaus?

       Tämä on konkreet­ti­nen ongel­ma ja seu­raus­ta siitä kum­mallis­es­ta data-aver­sios­ta joka suo­ma­laista (mut­ta ei esimerkik­si etelä-kore­alaista) ter­vey­den­huoltoa vaivaa. Ilmeis­es­ti tämä ongel­ma ei tule kor­jaan­tu­maan kunnes yksi­tyiset toim­i­jat ovat rak­en­ta­neet palvelun­sa niin valmi­ik­si ettei sitä enää kehda­ta rajoittaa.

       Kouluis­sa voitaisi­in vaik­ka tes­ta­ta luok­ka ker­ral­laan ja tarvit­taes­sa yöpyä viikko-pari jump­pasalis­sa (jän­nää ilman van­hempia) kunnes vas­ta-aine­tuotan­to käyn­nistyy. Opet­ta­jan eril­lis­tes­taus rauhoit­taa vain opet­ta­jan her­mo­ja, mut­ta koko luokan yhteis­tes­taus toisi kus­tan­nuste­hokku­ut­ta ja säästäisi reagensse­ja. Luokkaolo­suhteis­sa ei ole merk­i­tys­tä kenel­lä juuri sil­lä het­kel­lä tar­tun­ta on, kun se koh­ta kuitenkin on muil­lakin. Parem­pi eris­tet­ty ker­taruti­na kuin ainainen kit­inä. Kau­pan päälle enem­män iso­van­hempia lähitulevaisuudessa.

       Tes­tauk­ses­ta näyt­tää muuten ole­van jonkin ver­ran ris­tive­toa vira­nomais­tenkin kesken:
       THL:N Mika Salmi­nen ei allekir­joi­ta Husin arvio­ta. Hänen mukaansa Suomes­sa ei ole pulaa testeistä.
       ”Ei se testika­p­a­siteet­ti ole kri­it­ti­nen Suomes­sa. Heti voidaan tes­ta­ta vaik­ka tuhat päivässä, jos halu­taan. Kyl­lä maas­ta löy­tyy teste­jä lisää”, Salmi­nen sanoo.
       ”Jos Hus myy ei-oota, niin he voivat ottaa THL:ään yhteyt­tä”, Salmi­nen sanoo.
       Salmisen mukaan tes­taami­nen on ensisi­jais­es­ti kiin­ni teste­jä teke­vien ihmis­ten määrästä. Lab­o­ra­to­rios­sa tarvi­taan aina tiet­ty määrä henkilökun­taa, mut­ta vielä isom­pi pul­lonkaula ovat nyt ne ihmiset, jot­ka otta­vat näyt­teet tes­tat­ta­van nenästä.
       ”Ote­taan vaan lisää ihmisiä tekemään. Husis­sa he voivat itse päät­tää, kuin­ka paljon työvoimaa tes­taamiseen ohjaavat.”

       Vastaa

       1. En tiedä uusimpia tilas­to­ja, mut­ta viikko sit­ten koko maail­mas­sa ei ollut kuool­lut koron­aan yhtään alle 10-vuo­ti­as­ta lasta.

       2. Osmo Soin­in­vaara:
          En tiedä uusimpia tilas­to­ja, mut­ta viikko sit­ten koko maail­mas­sa ei ollut kuool­lut koron­aan yhtään alle 10-vuo­ti­as­ta lasta.

          Eli eristämäl­lä kokon­aisia sairas­tavia koul­u­lu­okkia saataisi­in paljon lau­maim­mu­ni­teet­tia a) käytän­nössä ilmaisek­si eli ilman turhia inhimil­lisiä trage­dioi­ta, b) sairaan­hoitoa kuor­mit­ta­mat­ta c) ilman tarpee­ton­ta dis­rup­tio­ta yhteiskun­nalle. Samal­la voitaisi­in opet­taa lap­sille vas­tu­unot­toa, se ei mene koskaan hukkaan.

32. Ital­ias­sa ilmeis­es­ti 45% kuolleista on ollut yli 80-vuotiaita.

    Olisiko­han se brit­tien idea yli 70-vuo­ti­aiden eristämis­es­tä ja muun väestön nopeas­ta lau­maim­mu­ni­teetin han­kkimis­es­ta sit­tenkään niin huono idea?

    Sinän­sä brit­tien läh­estymis­taval­lakin var­maan ylimääräistä kuolleisu­ut­ta esi­in­tyy, mut­ta onko “koko yhteiskun­ta (ja rajat) kiin­ni” ‑strate­gia sen parem­pi — tai onko se niin paljon merkit­tävästi parem­pi, että kus­tan­nuk­set kansan­taloudelle ja yhteiskun­nalle ovat perusteltuja.

    Vastaa

    1. Viimeis­ten luku­jen(?) mukaan kuolleista 52,3% on ollut yli 80-vuo­ti­ai­ta ja yli 70-vuo­ti­aiden osu­us kuolemista on ollut 87,9%. Lisäk­si vain 1,1% kuolleista ei ole ollut aiem­min diag­nosoitua kroon­ista sairaut­ta riskitekijänä.

       Olisi mie­lenki­in­toista nähdä jotain tilas­toti­etoa myös yleen­sä sairaala­hoitoon pää­tyneistä tapauk­sista ja teho­hoitopoti­laista. Ilmeis­es­ti jakau­ma kuitenkin nou­dat­telee likimääräis­es­ti kuollei­den ikäjakaumaa?

       Vastaa

       1. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä jotain tilas­toti­etoa myös yleen­sä sairaala­hoitoon pää­tyneistä tapauk­sista ja teho­hoitopoti­laista. Ilmeis­es­ti jakau­ma kuitenkin nou­dat­telee likimääräis­es­ti kuollei­den ikäjakaumaa?

          Näin minäkin kuvit­telin, mut­ta nyt on ker­rot­tu, että puo­let Hol­lan­nis­sa teho­hoitoon joutuneista on alle 50-vuo­ti­ai­ta. He eivät kuole, mut­ta vaa­tiv­bat paljon hoitoa. Jos ei olisi ollut näin, hal­li­tuk­sen tänään ilmoit­tamista toimista olisi riit­tänyt esitet­ty 70 vuot­ta täyt­tänei­den kotiaresti. Nyt pitäisi tietää, lisää noista teho­hoitoon joutuneista. Olisi edelleen paljon helpom­paa eristää riskiryh­mät kuin pysäyt­tää koko yhteiskunta.

33. Tämä olisi tärkeää kaikkien lukea:
    https://worldaccordingtomatti.blog/2020/03/13/covid-19-kuolemat-eivat-ole-vaistamattomia/

    Vastaa

34. > Taudin lev­iämisen voi tietysti
    > pysäyt­tää, eristämäl­lä kaik­ki ihmiset
    > toi­sis­taan, mut­ta sen lev­iämi­nen alkaa
    > uud­estaan, kun eristys lopetetaan.

    Tuo on tot­ta vain, jos virus säi­lyy akti­ivise­na ja tart­tuvana vielä senkin jäl­keen, kun henkilö on kokon­aan paran­tunut taud­ista ja elim­istö on tuhon­nut kaik­ki virukset.

    – Jos siis totaal­ista eristämistä jatke­taan niin kauan kunnes jokainen tar­tun­nan saanut on paran­tunut tai kuol­lut, virus ei enem­pää lev­iä. (Kos­ka sitä ei enää ole olemassa.)

    Tästä taas seu­raa sel­l­ainen johtopäätös, että on mah­dol­lista täy­del­lis­es­ti tuho­ta virus. Eikä sel­l­ainen tilanne kovin kum­malli­nen lop­ul­takaan ole: Oli­han virus täy­del­lis­es­ti pois pop­u­laa­tios­ta jo ennen ensim­mäistä tartuntaa.

    Lop­pu­pelis­sä kysymys on siis siitä, mikä on kus­tan­nus, että pide­tään pääl­lä osit­taisia eristyk­siä ja annetaan taudin käy­dä läpi koko väestö ver­rat­tuna siihen kus­tan­nuk­seen, että jo alku­vai­heessa tuho­taan virus lopullisesti.

    – Jos­sain näin arvion, että täy­del­lisen tuhoamisen lop­pu­lasku on jok­seenkin samaa luok­ka kuin pitkäl­lisen ja riskiryh­miä tap­pa­van “viruk­seen sairas­tu­vat kyl­lä hoide­taan” ‑menetelmän kus­tan­nus.
    

    Vastaa

35. Kuolleisu­us Covid-19 viruk­seen on 1.4% — 3,9%
    https://en.m.wikipedia.org/wiki/Basic_reproduction_number
    Täl­löin siihen kuolisi Suomes­sa (jos 5 500 000:sta 30% sairas­tuu) 23 100 — 64 350 ihmistä. Jos tart­tuvu­us­para­metri RO olisi 2,3, niin jos epi­demia alkaa ja mitään ei Oden neu­vo­jen mukaan tehdä, niin se jatkuu, jos viruk­selle alt­ti­ita on yli 1/R0 = 43 % eli viruk­sen saanei­ta on alle 57 %. Jos 57% saa viruk­sen, niin 3 135 000 sairas­tuu (=väk­iluku 5 500 000 x 0,57) ja 43 890 — 122 265 ihmistä kuolee. Luon­to on ykkö­nen, ihmi­nen kakko­nen, kuten Pent­ti Linko­la — ain­ut johdon­mukainen vihreä — sanoi. Niinkö sen pitäisi men­nä Ode? ja näinkö olisi hyvä? Eikö koulu­ja ja päiväkote­ja yms. kan­nat­taisi sulkea, kuten muis­sa maissa?

    Vastaa

    1. mitään ei Oden neu­vo­jen mukaan tehdä, niin se jatkuu,

       Mis­tä tuo ei mitään tehdä tähän tup­sahti. Olen vaat­in­ut riskiryh­mien hyvin tehokas­ta eristämistä. Olisi esimerkik­si hyvä, että ikäih­misille tuo­taisi­in ruo­ka koti­in sen sijaan, ert­tä joutu­vat osta­maan sen itse kaupasta.

       Vastaa

    2. Jos halu­taan estää kuolemia, pitää määrätä yli 70-vuo­ti­aan pysymään koton­aan ja tehtävä tämä myös mah­dol­lisek­si siten, että heille toimite­taan sinne ruokaa ja lääkkeitä ja viedään roskat ulos.
       Jos uskoo tuo­hon, että kuoleisu­us on jokin kiin­teä luku, taudin hidas­tamni­nen ei siihen mitään vaiku­ta, jos kuitenkin yhtä moni lop­ul­ta sairas­tuu. Mut­ta vaik­ka emme voi mitään sairas­tunei­den lukumäärälle, voimme vaikut­taa siihen, kuin­ka moni riskiryh­mi­in kuu­lu­va sairastuu.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara:
          Mut­ta vaik­ka emme voi mitään sairas­tunei­den lukumäärälle 

          Sairas­tunei­den lukumäärään voi vaikut­taa. Lau­maim­mu­ni­teet­tikyn­nyk­seen voi vaikut­taa kos­ka efek­ti­iviseen perus­tar­tut­tavu­us­luku­un voi vaikut­taa pitkäkestois­es­ti jos halu­taan (vuosi tai enem­män, kunnes tulee rokote). Lau­maim­mu­ni­teet­tikyn­nys las­ke­taan kaaval­la q_c = 1 — 1/R0 jos­sa R0 on perus­tar­tut­tavu­us­luku. Jos perus­tart­tuvu­us­luku on nor­maal­isti vaikka­pa 2.2 ja se saataisi­in pudotet­tua arvoon 1.8, sairas­tunei­ta olisi suomes­sa lop­ul­ta 2 miljoon­aan vähem­män ver­rat­tuna tilanteeseen jos­sa yhteiskun­ta toimii normaalisti. 

          Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että van­hus­ten pitäisi olla eristyk­sis­sä mah­dol­lisim­man paljon, mut­ta en usko että se yksinään riit­tää kos­ka se ei ole riit­tävä. Jos hidaste­taan ja estetään taudin lev­iämistä koko väestössä, se vähen­tää myös van­hus­ten sairastumista. 

          (mallinnet­tu Suomen tilanne ottaen huomioon Suomen väk­iluku ikä­jakau­man ym. keskimääräisil­lä lev­iämistä estävil­lä toimil­la lähde: https://neherlab.org/covid19/ )

       2. Sairas­tunei­den lukumäärään voi vaikut­taa. Lau­maim­mu­ni­teet­tikyn­nyk­seen voi vaikut­taa kos­ka efek­ti­iviseen perus­tar­tut­tavu­us­luku­un voi vaikut­taa pitkäkestois­es­ti jos halu­taan (vuosi tai enem­män, kunnes tulee rokote). 

          Kyl­lä näin on. Jos sul­jemme koulut niin pitkäk­si aikaa, että rokote on wsaa­tui tur­val­lis­es­ti tes­tatuk­si, sil­lä on vaikut6usta sairas­tunei­den määrään. Pitäisi siis peru­ut­taa tämä lukukausi ja seu­raa­va luku­vu­osi samal­la kun kiel­lämme matkus­tamisen ulko­mail­la ja kotimaassa.

       3. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä näin on. Jos sul­jemme koulut niin pitkäk­si aikaa, että rokote on wsaa­tui tur­val­lis­es­ti tes­tatuk­si, sil­lä on vaikut6usta sairas­tunei­den määrään. Pitäisi siis peru­ut­taa tämä lukukausi ja seu­raa­va luku­vu­osi samal­la kun kiel­lämme matkus­tamisen ulko­mail­la ja kotimaassa. 

          Koulu­ja ei tarvitse sulkea. Rajo­ja ei tarvitse sulkea, mut­ta matkus­ta­jille pitää tehdä virus- ja kuume­testit. Tur­is­mi pitäsi vähen­tää min­imi­in. Ote­taan käyt­töön keinot jois­sa koulut ovat pääsään­töis­es­ti auki ja tes­tataan suures­sa skaalas­sa ja eris­tetään vain sairastuneet. 

          Tai­wanis­sa on täl­lä het­kel­lä vain 59 todet­tua tar­tun­taa. Siel­lä otet­ti­in käyt­töön 124 toim­intao­hjet­ta. Koului­hin liittyvät: 

          1) Talvilo­maa piden­net­ti­in 10 päivällä

          2) Jos koul­u­lu­okas­sa tode­taan yksikin tar­tun­ta, luokan oppi­laat pois koulus­ta 14 päivää. 

          3) Jos koulus­sa tode­taan yli kak­si tar­tun­taa, koulu sul­je­taan 14 päiväksi. 

          4) Koului­hin toimite­taan miljoo­nia kasvo­maske­ja ja tuhan­sia otsakuumemittareita. 

          Alak­ouluis­sa pulpet­tien päälle tuli keltaiset sermit.

          How Tai­wan Used Big Data, Trans­paren­cy and a Cen­tral Com­mand to Pro­tect Its Peo­ple from Coronavirus

       4. Osmo Soin­in­vaara: 70-vuo­ti­aan pysymään koton­aan ja tehtävä tämä myös mah­dol­lisek­si siten, että heille toimite­taan sinne ruokaa ja lääkkeitä ja viedään roskat ulos.

          Ei kai sitä nyt sisälle tarvitse lin­not­tau­tua. Roskat voi viedä jos pesee kädet. Ulkona voi kay­dä käve­lyl­lä päivisin kun­han pitää etäisyyt­tä mui­hin ihmisi­in ja pesee kädet eikä koske kasvoihin. Hal­pakin kasvo­mas­ki estää kasvo­jen kos­ket­telun. Auringon UV säteily on erit­täin tehokas viruk­sia vastaan. 

          Julkiset kulku­vä­li­neet, kau­pas­sakäyn­ti, vierailut ja tapah­tu­mi­in osal­lis­tu­mi­nen on eri jut­tu. Mon­elle var­maan riit­täisi jos tavarat pakataan kas­sei­hin ja ne voi käy­dä nouta­mas­ta kau­pas­ta ruuh­ka-aiko­jen ulkopuolella.

36. On häm­men­tävää huo­ma­ta, että Maari Lai­tisen esi­in­tuo­mat seikat eivät tun­nu saa­van Soin­in­vaaraa epäilemään val­i­tun strate­gian heikkouksia. 

    Jospa Tekoä­ly­tutk­i­jan Joscha Bachin ana­lyysi saisi arvioimaan sitä uudelleen:
    https://medium.com/@joschabach/flattening-the-curve-is-a-deadly-delusion-eea324fe9727

    Ja/tai emer­i­tus­pro­fes­sori Mat­ti Jantunen:
    https://worldaccordingtomatti.blog/2020/03/13/covid-19-kuolemat-eivat-ole-vaistamattomia/

    Vastaa

    1. Sakari: Jospa Tekoä­ly­tutk­i­jan Joscha Bachin ana­lyysi saisi arvioimaan sitä uudelleen:
       https://medium.com/@joschabach/flattening-the-curve-is-a-deadly-delusion-eea324fe9727

       Ana­lyysi perus­tuu lähtöko­htaan: If we assume that 55% of Amer­i­cans catch COVID-19 until the end of 2020, and 6% (10.8 mil­lion) of them will need ven­ti­la­tors at some point eli siihen ettei tar­tun­to­ja riskiryh­mi­in pyritäkään rajoit­ta­maan. Hyvä aja­tusleik­ki, mut­ta ei vas­taa todel­lisu­ut­ta. Toinen ääripää on se että pystytään rajaa­maan tar­tun­nat 100%:sti peruster­veisi­in eikä ven­ti­laat­tor­e­i­ta tarvi­ta käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen lainkaan. Sekään ei ole real­isti­nen ske­naario, vaan joku näi­den kah­den väliltä.

       Minus­ta nyt valit­tuun strate­giaan on sisään­raken­net­tu riskiryh­mien vapaae­htoinen ja ohjat­tu eristäy­tymi­nen viikoiksi.

       Vastaa

       1. Minus­ta nyt valit­tuun strate­giaan on sisään­raken­net­tu riskiryh­mien vapaae­htoinen ja ohjat­tu eristäy­tymi­nen viikoiksi. 

          Dia­betes­li­iton ohjeis­tus täl­lä het­kel­lä on otsikoitu: “Koron­aviruk­sen vuok­si ei ole tarvet­ta lin­noit­tau­tua koti­in”. Lisäk­si ker­ro­taan että “Kos­ka lyhyt kon­tak­ti ei tiet­tävästi tar­tu­ta, voit matkus­taa julk­isil­la kulkuneuvoilla”.

          Dia­betes­li­it­to ei myöskään suosi­ta 1‑tyypin dia­betes­ta sairas­tavien las­ten jäämistä kotiin.

          Itse dia­beetikkona olen jo aiem­min tot­tunut siihen, että dia­betes­li­iton ohjeis­tuk­seen ei ihan joka asi­as­sa kan­na­ta luottaa.

          Lähde: https://www.diabetes.fi/files/11635/Diabetesliiton_erikoislaakarin_ohjeet_toimimiseen_arjessa_140302020.pdf

37. Kouluis­sa levitessään oireet­tomien tai erit­täin lieväoireis­ten las­ten kaut­ta, myös lääkärei­den ja hoita­jien lapset saa­vat tar­tun­nan, ja ter­vey­den­huolto­henkilöstön omat tar­tun­nat lisään­tyvät. Eikö tämä ole pätevä syy sille, että kaik­ki lapset joiden van­hempi­en työ ei ole linkit­tynyt kri­isi­valmi­u­teen, saisi­vat käskyn siir­tyä etäkouluun?

    Päät­täjät, kat­selkaa muiden maid­en esimerkke­jä: Nor­jas­sa ja muual­la on tur­vat­tu terv.huollon ja muiden kri­it­tis­ten alo­jen työn­tek­i­jöi­den las­ten hoito esim. iltapäivä­toim­intaor­gan­isaa­tioiden kaut­ta, tahi supis­te­tun ope­tushenkilöstön avulla.

    Näin menetellen voidaan vähen­tää poten­ti­aal­is­ten tar­tut­ta­jien määrää kouluis­sa ihan radikaalisti.

    Vastaa

    1. Muil­la sit­ten isoäi­ti hoitaa lasta.

       Vastaa

    2. Lau­ra, kiistätkö sen epi­demi­olo­gien väit­teen, että kaik­ista sulkemi­sista ja eristämi­sistä huoli­mat­ta epi­demia läpäisee koko yhteiskun­nan ja voimme vaikut­taa korkein­taan sen eten­e­misnopeu­teen ja riskiryh­miä tehokkaasti suo­jaa­mal­la vaikut­taa jonkin ver­ran myös kuolleisuuteen?

       Vastaa

       1. En näe että Lau­ra tai juurikaan kukaan mukaan olisi kieltänyt sitä tosi­asi­aa, että merkit­tävä osa kansas­ta tämän tulee sairas­ta­maan. Nyt onkin lähin­nä kyse mit­takaavas­ta mil­lä uusia tapauk­sia meille tulee seu­raav­ina viikkoina, ja siinä on täysin oleel­lises­sa ase­mas­sa se mitä teemme nyt. Sit­ten kun sairas­tunei­ta on kym­meniä ja sato­ja tuhan­sia, sil­loin järeäm­mät toimet ovat jo aut­ta­mat­ta myöhässä: Meil­lä ei sit­ten riitä teho­hoitoka­p­a­siteet­tia hoitaa enää kuin osaa vakavasti sairastuneista.

          Näk­isin että Suomen toimet ovat olleet aina viikon myöhässä. Toiv­ot­tavasti nyt jahkailu lop­puu, ja keinot voidaan ottaa käyt­töön ennem­min etukenois­es­ti kuin takakenois­es­ti. Ja annetaan sel­l­aiset ohjeet että tyh­minkin “se on vaan nuha” ‑tyyp­it ymmärtävät mitä pitää tehdä. Muuten tosi­aan olemme Ital­ian tiel­lä, mis­sä hoitoalan työn­tek­i­jät joutu­vat jo viikko­jen lev­iämisen jäl­keen tekemään ne raskaat päätök­set, kuka saa elää ja kenen annetaan kuol­la, kos­ka tehokas­ta hoitoa ei ole tar­jo­ta kaikille sitä tarvitseville.

38. Kiin­tei­den luku­jen hokem­i­nen johtaa itseään toteut­tavaan ennusteeseen-.

    Etelä-Kore­as­sa, joka seu­railee Kiinan strate­giaa , uusien tar­tun­to­jen määrät ovat jo laskussa,
    https://www.worldometers.info/coronavirus/country/south-korea/

    Vastaa

    1. Sakari. Palataan tuo­hon Etelä-Kore­aan par­in­vi­ikon päästä.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara:
          Sakari. Palataan tuo­hon Etelä-Kore­aan par­in­vi­ikon päästä.

          Kyl­lä sit­ten alkaa oll myöhästä tämän epi­demi­an osalta.

       2. Osmo Soin­in­vaara:
          Sakari. Palataan tuo­hon Etelä-Kore­aan par­in­vi­ikon päästä.

          Etelä-Kore­as­sa ja Sin­ga­pores­sa tes­tataan ihmisiä paljon kat­tavam­min kuin Euroopas­sa, USA:sta puhu­mat­takaan. Tämän takia Etelä-Kore­an ja Sin­ga­poren luku­ja kan­nat­taa todel­lakin seurata.

       3. Etelä-Kore­as­sa saati­in tau­ti kuri­in todel­la kovil­la toimil­la. Jokainen sairas­tunut jou­tui luovut­ta­maan puhe­li­men­sa, jos­ta kat­sot­ti­in, mis­sä tämä on liikkunut. Kun tau­ti puhke­si aluk­si raja­tus­sa uskon­nol­lises­sa yhteisössä, eristämi­nen oli help­poa. Jän­nit­täväk­si jää, toimi­iko tämä poli­ti­ik­ka pidem­pään. Se tei­de­tään kah­den viikon päästä.

       4. Yli kak­si viikkoa on kulunut. Näyt­tää että tilanne on jotakuinkin tasoit­tunut Etelä-Kore­as­sa, uusia tar­tun­to­ja löy­de­tään tasaisel­la tahdil­la, mut­ta lukumäärät ovat hyvin maltillisia.

          Eli mitä tästä kahdes­ta viikos­ta nyt voidaan päätel­lä? Olisiko meil­läkin pitänyt panos­taa enem­män tar­tu­taketju­jen jäljit­tämiseen kri­isin alku­vai­heis­sa, sekä ulko­mail­ta matkus­tavien karan­teen­i­toimi­in ennenkuin tau­ti oli isos­sa mit­takaavas­sa levin­nyt Suomes­sa? Pikaises­ti ajatel­tuna tämä olisi ollut halvem­paa kuin nykyisenkaltainen koko väestön sosi­aa­li­nen eristämi­nen ja taloudel­lisen toimin­nan merkit­tävä alasajo. Kore­as­sa siis käsit­tääk­seni lapset edelleen käyvät kouluis­sa, ja elämä on paljon nor­maalimpaa mitä meil­lä tääl­lä Suomessa. 

          Toki tämä on nyt “jälkivi­isas­telua”, mut­ta silti kyl­lähän näitä asioi­ta jos­sain vai­heessa täy­tyy pohtia jokat­a­pauk­ses­sa, että tule­vaisu­udessa olisimme viisaampia.

       5. Osmo Soin­in­vaara:
          Sakari. Palataan tuo­hon Etelä-Kore­aan par­in­vi­ikon päästä.

          Kak­si viikkoa on kulunut ja Etelä-Kore­as­sa uudet tau­ti­ta­pauk­set ovat pysyneet noin sadas­sa per päivä. Toki Etelä-Kore­aankin voi tul­la toinen tau­ti­aal­to, mut­ta se on aika toden­näköis­es­ti tuon­ti­tavaraa. Jos kaik­ki maat oli­si­vat toim­i­neet Kore­an tapaan, olisi epi­demia ehkä saatu sam­mutet­tua. Mut­ta mis­sään län­si­maas­sa ei tai­da olla saman­laista valvon­takoneis­toa valmi­ina, ainakaan viral­lis­es­ti. Israelista sel­l­ainen taisi löytyä.

    2. Sakari:
       Kiin­tei­den luku­jen hokem­i­nen johtaa itseään toteuttavaanennusteeseen-.

       Etelä-Koreassa,joka seu­railee Kiinan strate­giaa , uusien tar­tun­to­jen määrät ovat jo laskussa,
       https://www.worldometers.info/coronavirus/country/south-korea/

       Kiitos hyvästä linkistä! Muu oli suurin piirtein tut­tua, mut­ta tuo Japaninn super­suo­ri­u­tu­mi­nen on jäänyt ainakin meil­lä huomioimat­ta. Seu­rataan siis myös Japanin lukuja.

       Vastaa

    3. Eteä-Kore­as­sa ja Kiinas­sa on poti­lai­ta hoidet­tu onnis­tuneesti isoil­la C‑vitamiiini annok­sil­la. Esimerkik­si 30 gram­maa päivässä. C‑vitamiini liuot­taa viruk­sen kalvon.

       Meille se on liian hal­pa keino?
       

       Vastaa

39. Spot­tu, voisitko ava­ta tätä vähän enemmän?

    “Ana­lyysi perus­tuu lähtöko­htaan: If we assume that 55% of Amer­i­cans catch COVID-19 until the end of 2020, and 6% (10.8 mil­lion) of them will need ven­ti­la­tors at some point eli siihen ettei tar­tun­to­ja riskiryh­mi­in pyritäkään rajoit­ta­maan. Hyvä aja­tusleik­ki, mut­ta ei vas­taa todellisuutta.”

    Mik­si luvut ovat epärealistisia?
    Vaik­ka luvut Suomes­sa olisi jonkin ver­ran pienem­piä (viimek­si on puhut­tu 30%), miten se kyseenalais­taisi ko. ana­lyysin relevanttisuuden?

    Resurssi kapeikot ovat aivan valtavia!
    Läh­eskään kaik­ki eivät tule saa­maan tarvit­tavaa hoitoa.

    Vastaa

    1. sakari: Mik­si luvut ovat epärealistisia?

       Ne ovat epäre­al­is­tisia kos­ka olete­taan että tar­tun­nat jakau­tu­vat tasais­es­ti koko väestöön. Riskiryh­mät osaa­vat kyl­lä rajoit­taa altistus­taan joko itsenäis­es­ti tai ohjatusti.

       Aja­tusleik­ki:

       Kuvitel­laan tilanne jos­sa vaikka­pa juuri kaikkein riskialt­tein 6% eristyy/eristetään. Tämä 6% vas­taa pääsään­töis­es­ti niitä jot­ka tarvit­si­si­vat ven­ti­laat­to­ria taudin jos­sain vai­heessa. Eristys vähän vuo­taa, mut­ta onnis­tuu pääpi­irteit­täin. 55% eristämät­tömästä 94%:sta sairas­tuu, siis yhteen­sä ~52% väestöstä. Ven­ti­laat­torit riit­tävät, kos­ka niitä tarvi­taan vain sil­loin kun a) eristys on vuotanut tai b) alku­perin riskit­tömäk­si ennustet­tu tarvit­seekin ventilaattoria.

       Viruk­sen eten­e­m­i­nen hiipuu, ja seu­raaval­la kier­roksel­la tilanne onkin jo paljon helpom­pi, kos­ka tau­ti ete­nee hitaam­min, riskiryh­mien eristämi­nen on havait­tu toimi­vak­si, ja sen toteut­tamiseen on totut­tu. Ehkä rokotekin saadaan joskus kehitet­tyä. Ihmis­ten ikään­tyessä ja luon­nol­lisen pois­tu­man kaut­ta riskiryh­mienkin vas­tus­tuskyky paranee.

       sakari: Resurssi kapeikot ovat aivan valtavia!
       Läh­eskään kaik­ki eivät tule saa­maan tarvit­tavaa hoitoa.

       Tämä ris­ki on ole­mas­sa jos riskiryh­mien eristys ei onnis­tu. Sik­si min­ul­lakin on 14 vrk pöperöt kaapis­sa ettei tarvitse taudin iskiessä heti lähteä ruokakaup­paan mum­mo­ja tar­tut­ta­maan ja koti­inkul­je­tuska­p­a­siteet­tia riit­tää sitä enem­män tarvitseville.

       Vastaa

40. Toiv­ot­tavasti resurssi kapeikko­jen suh­teen tehdään kaik­ki voitava. 

    HUS:n Lasse Lehtosen vaa­timuk­set ovat häm­men­tävän suuria:

    “n. 10 % lisäys Suomes­sa sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon rahoituk­seen koron­aepi­demi­an takia lähenisi niitä rahoituk­sel­lisia toimia, joi­ta muut maat ovat kansalais­ten­sa hen­gen ja ter­vey­den suo­jelemisek­si tehneet, ja antaisi lähivi­ikko­jen aikana vielä mah­dol­lisu­u­den nos­taa sairaan­hoidon valmi­ut­ta koron­apoti­laiden hoitamiseen.
    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lasselehtonen/vaeston-terveys-on-korkein-laki/

    Vastaa

    1. sakari: lehto­nen

       Lehtosen näke­myk­siä on syytä kuun­nel­la YLEn Brys­selin koneessa
       https://areena.yle.fi/1–50436485

       Vastaa

41. Koulut olisi pitänyt sulkea jo viime viikol­la. Tes­tauk­sia mas­si­ivis­es­ti kuten Etelä-Koreassa.

    Prof. Mat­ti Jan­tunen Suomen Uuti­sis­sa:https://www.suomenuutiset.fi/emeritusprofessori-useimmat-koronaviruskuolemat-suomessa-voitaisiin-valttaa-laumaimmuniteetin-rakentamiseen-perustuva-politiikka-on-tuhon-tie/?fbclid=IwAR3kvI9Iifi6e5Sz0sE82_JEwH8AdhqxrbuhEbdcSSGmS4KrPCqyxDhNjPM
    osa tek­stistä tässä
    Pohjois-Ital­ian sairaan­hoito on paraikaa luhis­tu­mas­sa vaik­ka sairas­tunei­ta on vas­ta 0,1 % väestöstä odotet­tavis­sa ole­van 35–60 % ase­mas­ta”, Jan­tunen havain­nol­lis­taa tilan­net­ta, jos­sa epi­demi­an laa­jen­e­mista ei saa­da katkaistua.

    “Suomeen tuo­tu­na, olet­taen että tuo mainit­tu 35 % saisi tar­tun­nan, tämä tarkoit­taisi 2 miljoon­aa sairas­tunut­ta, 400 tuhat­ta vakavasti sairas­tunut­ta, ja 70 tuhat­ta kuol­lut­ta, ts. väestön kokon­aiskuolleisu­u­den kaksinker­tais­tu­mista. Jokaiselle lie­nee selvää, että sairaan­hoito­jär­jestelmämme, sen enem­pää kuin minkään muunkaan Euroopan maan jär­jestelmä ei voi hal­li­tusti selvitä täl­lais­es­ta urakasta.”

    Vastaa

42. Vaik­ka koulu­jen sulkem­i­nen yksin ei olekaan riit­tävä toimen­pide, niin yhdessä muiden toimen­pitei­den kanssa sil­läkin on vaiku­tus­ta. Vähän kuin kaupung­in­muuri jos­sa on kymme­nen reikää: yhden tukkimi­nen ei tietenkään pysäytä vihol­lista. Jos jokaista reikää tarkastel­laan erik­seen, niin kukaan ei tee mitään.

    Koulut kiin­ni 8 viikok­si ja merkit­tävä etä­työn lisäämi­nen yhdessä olisi jo luul­tavasti vaikut­ta­va toimenpide:

    https://www.epicx-lab.com/uploads/9/6/9/4/9694133/inserm_covid-19-school-closure-french-regions_20200313.pdf

    When cou­pled with 25% adults tele­work­ing, 8‑week school closure
    would be enough to delay the peak by almost 2 months with an approx­i­mate­ly 40% reduc­tion of the case
    inci­dence at the peak. This is crit­i­cal to reduce the bur­den on the health­care sys­tem in the weeks of
    high­est demand. Mod­er­ate over­all reduc­tion of the final attack rate (15%) would also be achieved.
    Results across regions are qual­i­ta­tive­ly similar 

    Vastaa

43. No, pani­ik­ki voit­ti sit­ten. Toiv­ot­tavasti tehoaa niin, että epi­demia sam­muu kokon­aan eikä tau­ti jää kiertelemään maail­maa peräkkäis­inä aal­toina vuo­den tms. verran.

    Muuten voi olla edessä mie­lenki­in­toisia aiko­ja, kos­ka oireet­tomat viruk­sen kan­ta­jat levit­tävät tau­tia tehokkaasti — kuten myös kaik­ki enem­män tai vähem­män vakavasti sairas­tu­vat 3–5 vrk ennen oireita.

    Jatkos­sa matkus­t­a­mi­nen on mah­dol­lista vain itämisa­jan mit­taisen karan­teenin ja negati­ivisen testi­t­u­lok­sen kautta?

    Jos yhteiskun­ta pan­naan aikankin puo­lik­si kiin­ni kunnes epi­demia laan­tuu eikä kaik­ki olekaan ohi kahdessa viikos­sa ja talous aje­taan sitä myö­den päin kallio­seinää, niin mil­lähän varoil­la teho­hoitopoti­lai­ta hoide­taan vuo­den kulut­tua? Ai, niin — ei hätää val­tiot ja keskus­pankin elvyt­tävät eikä kukaan edes huo­maa täl­laista pien­tä kuprua (tämähän on toimin­ut kuin suo­raan käsikir­jas­ta mm. finanssikri­isin jälkeen…)

    Vastaa

44. Tuoreen paperin mukaan Kiinas­sa 86% tar­tun­noista jäi havaitsematta.

    Sub­stan­tial undoc­u­ment­ed infec­tion facil­i­tates the rapid dis­sem­i­na­tion of nov­el coro­n­avirus (SARS-CoV2)

    We esti­mate 86% of all infec­tions were undoc­u­ment­ed (95% CI: [82%–90%]) pri­or to 23 Jan­u­ary 2020 trav­el restric­tions. Per per­son, the trans­mis­sion rate of undoc­u­ment­ed infec­tions was 55% of doc­u­ment­ed infec­tions ([46%–62%]), yet, due to their greater num­bers, undoc­u­ment­ed infec­tions were the infec­tion source for 79% of doc­u­ment­ed cas­es. These find­ings explain the rapid geo­graph­ic spread of SARS-CoV2 and indi­cate con­tain­ment of this virus will be par­tic­u­lar­ly chal­leng­ing.

    No, pani­ik­ki toisaan paukahti päälle meil­lä ja muual­la — ja tuskin­pa mikään uusi tieto ainakaan heti saa päät­täjät pyörtämään päätöstään (sitähän voisi näyt­tää kansalais­ten silmis­sä vähän tyhmältä…)

    Sinän­sä tämä antaa hyvän selkäno­jan suh­tau­tua kaiken­maail­man blo­gistien ja emer­i­tiusten “mallinuk­si­in” — jot­ka jär­jestäin perus­tu­vat testeil­lä varmis­tet­tu­jen tapausten poh­jal­ta tehty­i­hin tilas­toi­hin. Eli mitäs jos ihan ensin jaet­tait­taisi­in pahim­mat luvut vaik­ka ihan kylmästi seit­semäl­lä (100% — 86%) — tai ehkä ennem­min kylmästi kymmenellä?

    Vastaa

    1. ksee:
       Tuoreen paperin mukaan Kiinas­sa 86% tar­tun­noista jäi havaitsematta.

       Sub­stan­tial undoc­u­ment­ed infec­tion facil­i­tates the rapid dis­sem­i­na­tion of nov­el coro­n­avirus (SARS-CoV2)

       No, pani­ik­ki toisaan paukahti päälle meil­lä ja muual­la – ja tuskin­pa mikään uusi tieto ainakaan heti saa päät­täjät pyörtämään päätöstään (sitähän voisi näyt­tää kansalais­ten silmis­sä vähän tyhmältä…)

       Sinän­sä tämä antaa hyvän selkäno­jan suh­tau­tua kaiken­maail­man blo­gistien ja emer­i­tiusten ”mallinuk­si­in” – jot­ka jär­jestäin perus­tu­vat testeil­lä varmis­tet­tu­jen tapausten poh­jal­ta tehty­i­hin tilas­toi­hin. Eli mitäs jos ihan ensin jaet­tait­taisi­in pahim­mat luvut vaik­ka ihan kylmästi seit­semäl­lä (100% – 86%) – tai ehkä ennem­min kylmästi kymmenellä?

       Mie­lenki­in­toista! Viit­taan vain aiem­paan kom­ment­ti­i­ni, jos­sa ihmettelin, ettei epi­demia ole Wuhanis­sa ryöp­sähtänyt udelleen, vaik­ka siel­lä ollaan palaile­mas­sa taval­liseen arkeen. Jos ryöp­sähdys­tä ei nyt tapah­du parin viikon sisäl­lä, se kai tarkoit­taa, että Wuhani­in on ensim­mäisessä ryöp­sähdyk­sessä kehit­tynyt riit­tävä laumasuoja.

       Vastaa

       1. Tapio: Wuhani­in on ensim­mäisessä ryöp­sähdyk­sessä kehittynyt…

          Wuhani­in on ensim­mäisessä ryöp­sähdyk­sessä kehit­tynyt riit­tävä pelote siitä, että jos kom­mar­it saa tietää sairas­tu­mis­es­ta, niin ne vie pois?

          Wuhani­in on ensim­mäisessä ryöp­sähdyk­sessä kehit­tynyt tietoisu­us siitä, että sairas­tu­misia ei saa poli­it­tisel­la päätök­sel­lä enää tulla?

          Wuhani­in on ensim­mäisessä ryöp­sähdyk­sessä kehit­tynyt käsi­tys, että jos jäät kiin­ni sairas­tu­mis­es­ta sin­ut voidaa eliminoida?

          Wuhani­in on ensim­mäisessä ryöp­sähdyk­sessä kehit­tynyt hoito­henkilökun­nalle tieto siitä, että poti­las ei enää ole covid-19 poti­las vaan pneu­mo­nia potilas?

          Wuhani­in on ensim­mäisessä ryöp­sähdyk­sessä kehit­tynyt yhteisym­mär­rys siitä, että val­tion maine on vaakalau­dal­la jos tau­tia tavataan?

          Vah­toe­hto­ja on usei­ta. Kun on asunut Kiinas­sa, niin niitä mah­dol­lisia vai­h­toe­hto­ja näkee vaan enemmän.

45. Koron­aviruk­sen vähät­telijöi­den ajatuk­sen­juok­sua on vaikeaa ymmärtää. Ei kai kukaan lai­ta esimerkik­si huvikseen autote­hdas­ta kiin­ni ja kär­si val­tavia tap­pi­oi­ta, jos tämä ei olisi oikeasti vaar­alli­nen ja merkit­tävä hait­ta isolle joukolle ihmisiä.

    “Yhdel­lä työn­tek­i­jäl­lä todet­ti­in koron­avirus – koko autote­hdas kiinni”
    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/yhdella-tyontekijalla-todettiin-koronavirus-koko-autotehdas-kiinni/c105b278-1a14-418a-a1d9-531065a3c3d6?_ga=2.70118997.496042530.1583845686–1321153228.1581765917

    Vastaa

    1. Kukas sen valmis­tuneen auton ostaisi? Kuka myisi? Missä?
       Vähän Turku­laise­na jän­nit­tää, joka päivä nykyään, ava­ta aamun lehti, mitä Mey­er ilmoit­taa, laite­taanko pil­lit tääl­lä… (no, tämän pidem­mälle en uskalla edes aja­tus­ta viedä..).
       (Kun “yhdel­lä työn­tek­i­jäl­lä todet­ti­in koronavirus…”.)

       Vastaa

46. Tässä brit­tien käyt­tämä epi­demi­ologi­nen malli. Mitään kovin mairit­tele­via vai­h­toe­hto­ja ei ole. Joko kuolleis­su­us on korkea ja ter­vey­den­huol­lon resurssi ylit­tyy moninker­tais­es­ti, tai sit­ten ollaan raskaiden rajoi­tus­toimien kanssa jumis­sa rokot­teen kehit­tämiseen asti.

    Suomes­sa­han ja muis­sakin län­si­mais­sa on näil­lä raskail­la toimil­la lähdet­ty jos­sain määrin tuon jälkim­mäisen tielle.

    https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/medicine/sph/ide/gida-fellowships/Imperial-College-COVID19-NPI-modelling-16–03-2020.pdf

    Vastaa

    1. kyylis: Suomes­sa­han ja muis­sakin län­si­mais­sa on näil­lä raskail­la toimil­la lähdet­ty jos­sain määrin tuon jälkim­mäisen tielle.

       Raskaat toimen­piteet ovat siitä ikäviä että ne luo­vat illu­u­sion vaikut­tavu­ud­es­ta. Tilas­toti­eteen pro­fes­sori Kari Aura­nen toteaa YLEn haas­tat­telus­sa ettei koulu­jen sulkem­i­nen ole vält­tämät­tä niin järeä (tässä: vaikut­ta­va) toi­mi kuin miltä se kuulostaa:

       Joitakin vas­tauk­sia voi löytää Aurasen ja hänen kol­le­goiden­sa 12 vuot­ta sit­ten keräämästä aineis­tos­ta, joka on ahk­eras­sa käytössä täl­läkin viikol­la. Siinä selvitet­ti­in kyse­ly­tutkimusten avul­la, kuin­ka paljon ihmisil­lä on kon­tak­te­ja eri-ikäisi­in ihmisiin.
       – Sen perus­teel­la esimerkik­si koulu­jen sulkem­i­nen ei vält­tämät­tä ole niin järeä toi­mi kuin miltä se kuu­lostaa. Sen vaiku­tus kon­tak­tien rajoit­tamiseen riip­puu las­ten muiden kon­tak­tien määrästä, kuten siitä, pysyvätkö he kotona vai menevätkö iso­van­hempi­en luo.

       Julk­isu­u­teen mah­tuu yksi asia ker­ral­laan, nyt se on “Suo­mi menee kiin­ni”. Se olisi voin­ut olla: “Riskiryh­mät eristyk­si­in”, jol­loin las­ten koulunkäyn­ti­in liit­tyvien poikkeusjär­jeste­ly­jen sijaan olisi ryhdyt­ty miet­timään miten iäkkäi­den ja pitkäaikais­sairaiden päivit­täi­nen kodin ulkop­uolel­la asioin­ti saadaan järjesteltyä.

       Kävin aamupäiväl­lä Pris­mas­sa poikkeuk­sel­lis­es­ti eläkeläi­saikaan. Tämän pienen otok­sen perus­teel­la riskiryh­mät ovat julk­isil­la paikoil­la ainakin vielä hyvin edustettuna.

       Vastaa

47. Minä olen miet­tinyt, ymmärtävätkö ihmiset eroa sano­jen “estää” ja “hidas­taa” välil­lä. Vira­nomaiset eivät min­un nähdäk­seni ole mis­sään vai­heessa esit­täneet, että viruk­sen lev­iämisen voisi sanan varsi­naises­sa merk­i­tyk­sessä estää. Hidas­tamis­es­ta on kyl­lä puhut­tu. Kyse ei siis ole niinkään siitä, saako taudin vai ei, vaan siitä mil­loin sen saa. Sen jäl­keen tietysti kuin­ka vaka­vana sen sairas­taa. Arvio on se, että val­taosa eli 80 % saa vain lieviä oire­i­ta, 15 % vakavampia ja 5 % kri­it­tisiä. Tietenkin jos nyt esimerkik­si viidestä miljoonas­ta las­kee 5 %, tulee lop­putu­lok­sek­si paljon ihmisiä ja jos kovin moni sairas­taa yhtä aikaa, ollaan liemessä. Tästä syys­tä lev­iämistä yritetään hidas­taa. Ital­ian tilanne on tietenkin huolestut­ta­va esimerkki. 

    Kokon­aan toinen ongel­ma on se, että näistä rajoi­tus­toimen­piteistä tulee erit­täin voimakkai­ta talous­vaiku­tuk­sia, joiden hoit­a­mi­nen näyt­täisi min­un mielestäni vaa­ti­van esim. erinäis­ten bud­jet­ti- ja tuk­isään­nösten heit­tämistä romukop­paan, mikä ei ole vält­tämät­tä ole niin yksinker­tainen asia. 

    En ymmär­rä myöskään tätä val­tavaa syyl­listämistä, jos­sa suun­nilleen jokainen yskähdys nähdään vas­tu­ut­tomana kuole­man levit­tämisenä. Yleinen käsi­tys on se, että virus­ta voi tietämät­tään levit­tää myös taudin itämi­saikana, jol­loin se on oireeton.

    Vastaa

    1. Nuo luvut 15 % ja 5 % on satu rek­isteröidy­istöä poti­laista. Siinä on vah­va harha, kos­ka kaik­ki vaka­vat rek­isteröidään ja lievistä vain pieni osa. Ehkä vain 3 % on vakavia ja 1 % kri­it­tisiä. Kiinas­ta esimerkik­si on väitet­ty, että vain seit­semäs osa kaik­ista tar­tun­noista on rekisteröity.

       Vastaa

       1. Mut­ta tuos­sa “80% on lieviä” sisältää perus­ta­van­laa­tu­inen virheen. Oikeasti se on 80% on ei-vakavia tai kri­it­tisiä ja se sisältää oireet­tomat, lievän taudin ja keski­vaikean taudin. Keski­vaikean taudin sairas­ta­neet saat­ta­vat saa­da vaikka­pa keuhkokuumeen.

          Esimerkik­si lapsilla:
          1‑vuotiailla on noin vähän alle 10% tn sairas­taa vaka­va tai kri­it­ti­nen tau­ti. Oireet­to­mia on yhtä paljon kuin kri­it­tisiä, eli joitakin pros­ent­te­ja. Lievän taudin sairas­taa noin 40% ja lop­ut 40% sen keskivaikean.

          Puheet siitä että 90% lap­sista sairas­taa vain lievän muodon, on siis hyvinkin harhaanjohtavaa.

          Lähde. https://pediatrics.aappublications.org/content/early/2020/03/16/peds.2020–0702

          Edel­lisen linkin tutkimuksesta:

          “Over 90% of all patients were asymp­to­matic, mild, or mod­er­ate cases.”

          Mut­ta mitä tarkoit­taa mod­er­ate? Kat­so­taan­pa vakavu­usastei­ta, jot­ka on tutkimuk­ses­sa ilmoitet­tu [HAKASULUISSA OMAT LISÄYKSENI]:

          1. Asymp­to­matic infec­tion: with­out any clin­i­cal symp­toms and signs and the chest imag­ing is
          nor­mal, while the 2019-nCoV nucle­ic acid test is in a pos­i­tive period.

          2. Mild: symp­toms of acute upper res­pi­ra­to­ry tract infec­tion, includ­ing fever, fatigue, myalgia,
          cough, sore throat, run­ny nose, and sneez­ing. Phys­i­cal exam­i­na­tion shows con­ges­tion of the
          phar­ynx and no aus­cul­to­ry abnor­mal­i­ties. Some cas­es may have no fever, or have only digestive
          symp­toms such as nau­sea, vom­it­ing, abdom­i­nal pain and diarrhea.

          3. Mod­er­ate: with pneu­mo­nia [KEUHKOKUUME], fre­quent fever and cough, most­ly dry cough, fol­lowed by
          pro­duc­tive cough , some may have wheez­ing, but no obvi­ous hypox­emia such as short­ness of breath, and lungs can hear spu­tum or dry snor­ing and / or wet snor­ing. Some cas­es may have no
          clin­i­cal signs and symp­toms, but chest CT shows lung lesions, which are subclinical.

          4. Severe: Ear­ly res­pi­ra­to­ry symp­toms such as fever and cough, may be accom­pa­nied by
          gas­troin­testi­nal symp­toms such as diar­rhea. The dis­ease usu­al­ly pro­gress­es around 1 week, and
          dys­p­nea occurs, with cen­tral cyanosis. Oxy­gen sat­u­ra­tion is less than 92%, with oth­er hypoxia
          manifestations.

          5. Crit­i­cal: Chil­dren can quick­ly progress to acute res­pi­ra­to­ry dis­tress syn­drome (ARDS) or
          res­pi­ra­to­ry fail­ure, and may also have shock, encephalopa­thy, myocar­dial injury or heart failure,
          coag­u­la­tion dys­func­tion, and acute kid­ney injury. Organ dys­func­tion can be life threatening.

          “Ei-vakavia ja ei-kri­it­tisiä” on sit­ten ilmeis­es­ti kään­tynyt lieväk­si. Onko tämä muka läh­es vaara­ton tau­ti, jos “vain” 10% siihen sairas­tuneista lap­sista tarvit­see sairaala­hoitoa, eikä tähän ole las­ket­tu vielä edes keuhkokuumeisia?

          Johtopäätök­set:
          “CONCLUSIONS: Chil­dren at all ages appeared sus­cep­ti­ble to COVID-19, and there was no
          sig­nif­i­cant gen­der dif­fer­ence. Although clin­i­cal man­i­fes­ta­tions of children’s COVID-19 cases
          were gen­er­al­ly less severe than those of adults’ patients, young chil­dren, par­tic­u­lar­ly infants, were
          vul­ner­a­ble to infection.”

          Osmo:
          “Kiinas­ta esimerkik­si on väitet­ty, että vain seit­semäs osa kaik­ista tar­tun­noista on rekisteröity.”

          Jos niitä ei ole rek­isteröi­ty, mis­tähän tiede­tään että niitä kuitenkin on? Ainakin min­un luke­mani mukaan siel­lä on flun­ssanäyt­teitä tutkit­taes­sa tul­tu johtopäätök­seen, että täysin löytämät­tömiä oli vähän.

          Toisek­si, miten tuol­laiset tar­tun­tamäärät olisi saatu rajoitet­tua edes Kiinas­sa? Sehän tarkoit­taa että Hubeis­sa taudin olisi sairas­tanut jo mitä, jotain 700 000 ihmistä? Eli vähän epäilyttää.

          Niin kauan kun tuos­ta ei ole kun­nol­lisia todis­tei­ta, kyseessä on toiveajattelu.

       2. Sylt­ty: Toisek­si, miten tuol­laiset tar­tun­tamäärät olisi saatu rajoitet­tua edes Kiinas­sa? Sehän tarkoit­taa että Hubeis­sa taudin olisi sairas­tanut jo mitä, jotain 700 000 ihmistä? Eli vähän epäilyttää.

          Kuten jo aiem­min tuli toises­sa threadis­sa todet­tua, kaik­ki julka­istut luvut ja niiden seli­tyk­set eivät täs­mää. Voi olla että syy selviää jäl­keen­päin, tai sit­ten ei. Kiinan tapauk­ses­sa seli­tys voi olla poli­it­ti­nen tai sit­ten aiem­min han­kit­tuun vas­tus­tuskykyyn liittyvä.

          Tääl­lä on nyt ver­tais­arvioitu­na se ylem­pänäkin viitat­tu tutkimus jos­sa arvioiti­in 86% tapauk­sista jääneen dokumentoimatta.

          Oirei­den vakavu­u­den jakau­mas­ta ei kan­na­ta yrit­tää tehdä johtopäätök­siä kun suurin osa havain­toi­hin vaikut­tavista tek­i­jöistä on tun­tem­at­to­mia, eikä sitä viit­taa­masi tutkimuk­sen con­clu­sions ‑osas­sa tehdäkään. Tutkimuk­ses­sa ilmoite­taan tuotet­ta­van evi­denssiä että a) lapset sairas­tu­vat vaik­ka kli­iniset oireet ovatkin aikuisia lievem­piä ja b) tar­tun­ta tapah­tuu ihmis­es­tä toiseen.

          Vielä tuos­ta “mod­er­ate” ‑määritelmästä, jos keuhkoku­ume on sub­kli­ini­nen (havait­sem­i­nen vaatii kuvan­tamis­menetelmiä), on se tauti­na aika lievä.

       3. spot­tu: jos­sa arvioiti­in 86% tapauk­sista jääneen dokumentoimatta.

          Ennen tamikuu 23 päivän rajoituksia.

          Mut­ta voiko siitä päätel­lä, että ne myös jäivät lop­ullis­es­ti dokumentoimatta?

    2. Jaakko
       “Tästä syys­tä lev­iämistä yritetään hidastaa. ”

       Lev­iämistä ei voi hidas­taa (“mit­i­ga­tion”) riit­tävästi siten, etteikö ter­vey­den­huolto rom­ah­taisi eikä riskiryh­miä voi­da pitää vuosikau­sia erossa tar­tun­nan saaneista. 

       Hal­lit­tu ja teho­hoidon riit­tävyy­den huomioi­va mit­i­gaa­tio vaatisi vuosikausien mit­taisen edpi­demi­an keston. Jokainen voi itse laskea tasku­laskimel­la, paljonko Suomes­sa on teho­hoitoa (noin 300), paljonko sitä voisi lisätä ja minkä epi­demi­an keston pitäisi olla, jot­ta saavute­taan vaikka­pa tuo 35% väestöstä teho­hoiden kap­a­siteetin ylit­tymät­tä, jos teho­hoito­jak­son pitu­us on vaikka­pa 2 viikkoa. Teho­hoidon paikat eivät muuten edes ole tyhjiä, joten kaik­ki 300 paikkaa ei ole käytet­tävis­sä vain COVID-potilaille. 

       Esimerkik­si jos epi­demia kestää vuo­den, joka päivä tulisi tasais­es­ti noin 800 uut­ta sairaala­hoitoa tarvit­se­vaa poti­las­ta joista noin 200 tarvisi teho­hoitoa. 2v epi­demia puolit­taisi määrät (lisäk­si tasaisen vauhdin laskel­ma on täysin epäre­al­isti­nen, tilanne olisi paljon pahempi).

       Kauanko sairaalat kestäi­sivät tätä tahtia?

       Eli mit­i­gaa­tios­sa menisi vuosikau­sia. Eikä riskiryh­miä onis­tu­isi kum­minkaan vuosia pitää erossa sairaista.

       → tor­jun­nas­sa on siis pakko lähteä siitä että tau­ti eris­tetään ja tuho­taan (“sup­press”) Huonona puole­na näitä toimen­piteitä joudu­taan jatka­maan niin pitkään, kunnes saadaan kehitet­tyä rokote.

       Vastaa

       1. Suomen viralli­nen tavoite on edelleen se, että taudin lev­iämistä yritetään hidas­taa (mit­i­ga­tion) sen sijaan, että tavoit­teena olisi “eristää ja tuho­ta”. Täy­delli­nen eristämi­nen on aika vaikeaa nyky-yhteiskun­nas­sa, kun emme enää pitki­in aikoi­hin ole eläneet omavaraistaloudessa. Se ei liene kovin real­isti­nen tavoite siis, vaik­ka peri­aat­teessa var­maankin hyvin tehokas. 

          Mitä noi­hin lukui­hin tulee, niin en enää löytänyt sitä alku­peräistä artikke­lia, jos­ta tuon arvion oireista luin. Olisin halun­nut tark­istaa, tarkoit­taako “kri­it­ti­nen” oire automaat­tis­es­ti sitä, että on nimeno­maan teho­hoidon tarpeessa. Jos on, niin sit­ten tietenkin noin las­ket­tuna hoitopaikat eivät riitä. Sen muis­tan, että artikke­li ei ollut kovin van­ha (kaikki­han on eden­nyt kovin nopeasti) ja siinä haas­tatel­tu THL:n asiantun­ti­ja kat­soi, että kokon­aisuute­na väestön kannal­ta tau­ti ei ole eri­tyisen vaar­alli­nen. Hal­li­tuk­sen poikkeustoimet perus­tu­vat arvioon, joka on julki­nen ja löy­det­tävis­sä esim. YLE:n sivuil­ta. Jokaises­sa ske­naar­ios­sa on tiet­ty määrä kuolin­uhre­ja, niitä ei var­maankaan voi­da tässä kokon­aan vält­tää. Ymmärtääk­seni hen­gen­vaaras­sa ovat silti lähin­nä hyvin iäkkäät, jo ennestään sairaat ihmiset. Joka tapauk­ses­sa siitä ollaan var­maan yhtä mieltä, että huole­nai­he tässä on tosi­aan hoitopaikko­jen ja hoito­henkilökun­nan riit­tävyys, mikäli tar­tun­tahuip­pu olisi hyvin jyrkkä ja äkilli­nen. Arvokas­ta tietoa olisi se, mik­si juuri Ital­ias­sa tilanne on kri­isiy­tynyt. Valitet­tavasti se tieto var­maan saadaan vas­ta jälk­i­ju­nas­sa, kun asi­as­ta on tehty jokin tutkimus. Sanon kun, kos­ka ole­tan että se tehdään aika var­masti. Voi olla, että poikkeustoimet ovat tarpeen, voi olla että ne ovat ylim­i­toitet­tu­ja, mut­ta ymmär­rän hal­li­tuk­sen ratkaisun varovaisu­us­pe­ri­aat­teen kannal­ta. Sivu­men­nen sanoen, tätä peri­aatet­ta ei juuri nou­date­ta maa­pal­lon läm­pen­e­misen kohdal­la (joskus puhutaan myös ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, mis­tä nokke­lim­mat jak­sa­vat muis­tut­taa, että ilmas­to on aina muut­tunut). Mut­ta se on tietysti aivan toinen asia eikä liity tähän muuten kuin siltä osin, että me ihmiset emme aina ole kovin johdonmukaisia. 

          Sylt­ty:
          Jaakko
          ”Tästä syys­tä lev­iämistä yritetään hidastaa. ”

          Lev­iämistä ei voi hidas­taa (”mit­i­ga­tion”) riit­tävästi siten, etteikö ter­vey­den­huolto rom­ah­taisi eikä riskiryh­miä voi­da pitää vuosikau­sia erossa tar­tun­nan saaneista. 

          Hal­lit­tu ja teho­hoidon riit­tävyy­den huomioi­va mit­i­gaa­tio vaatisi vuosikausien mit­taisen edpi­demi­an keston. Jokainen voi itse laskea tasku­laskimel­la, paljonko Suomes­sa on teho­hoitoa (noin 300), paljonko sitä voisi lisätä ja minkä epi­demi­an keston pitäisi olla, jot­ta saavute­taan vaikka­pa tuo 35% väestöstä teho­hoiden kap­a­siteetin ylit­tymät­tä, jos teho­hoito­jak­son pitu­us on vaikka­pa 2 viikkoa. Teho­hoidon paikat eivät muuten edes ole tyhjiä, joten kaik­ki 300 paikkaa ei ole käytet­tävis­sä vain COVID-potilaille. 

          Esimerkik­si jos epi­demia kestää vuo­den, joka päivä tulisi tasais­es­ti noin 800 uut­ta sairaala­hoitoa tarvit­se­vaa poti­las­ta joista noin 200 tarvisi teho­hoitoa. 2v epi­demia puolit­taisi määrät (lisäk­si tasaisen vauhdin laskel­ma on täysin epäre­al­isti­nen, tilanne olisi paljon pahempi).

          Kauanko sairaalat kestäi­sivät tätä tahtia?

          Eli mit­i­gaa­tios­sa menisi vuosikau­sia. Eikä riskiryh­miä onis­tu­isi kum­minkaan vuosia pitää erossa sairaista.

          → tor­jun­nas­sa on siis pakko lähteä siitä että tau­ti eris­tetään ja tuho­taan (”suppress”)Huonona puole­na näitä toimen­piteitä joudu­taan jatka­maan niin pitkään, kunnes saadaan kehitet­tyä rokote.

       2. THL:n arvio on, että sairas­tuneista 1% tarvit­see hoitaa ja tästä pros­en­tista 25% teho­hoitoa. Tämä tarkoit­taa että laskel­mani luvut jae­taan kahdel­lakymmenel­lä. Sil­loin alkaa hoitopaikat riittämään.

          Tätä arvio­ta vas­ten ymmärtää hei­dän lin­jansa. Onko­han se oikea?

48. Osmon alku­peräiseen kysymyk­seen liit­tyen on mie­lenki­in­toista, että vaik­ka Brit­tien strate­gian uusimiseen keskeis­es­ti vaikut­taut tutkimus­ryh­mä suosit­telee “sup­press” strate­giaa, he eivät kuitenkaan pidä tarpeel­lise­na koulu­jen sulkemista välittömästi:

    “we have sce­nario 2, which the mod­ellers call sup­pres­sion. It takes things much fur­ther, adopt­ing all the mea­sures except clos­ing schools and uni­ver­si­ties. And school clo­sures, said Fer­gu­son, are prob­a­bly also on the cards before too long.”

    https://www.theguardian.com/world/2020/mar/16/new-data-new-policy-why-uks-coronavirus-strategy-has-changed

    Vastaa

49. Eras­totenes: “Se, että muu­ta­ma kymme­nen­tuhat­ta ihmistä kuolee, mikä on pahin lääketi­eteelli­nen ske­naario, ei vahin­goi­ta maa­ta läh­eskään yhtä paljon kuin teol­lisu­u­den ja talouden pysähtyminen.” 

    Oletko tästä nyt ihan varma? 

    Toisek­si. Per­jan­taina oli van­not­ta­va täyt­tä uskol­lisu­ut­ta vira­nomaisi­in. Jos joku epäili (ja aina eppäil­lä sop­pii…) sel­l­ainen laulet­ti­in suo­hon niin medi­as­sa (hyvää mate­ri­aalia tästä vaikka­pa sun­nun­tain Ylen tv-uuti­sista) kuin somessa. 

    Nyt sitt­ten maanan­taina vira­nomaiset oli­vatkin samaa kan­taa kuin viikon­lop­un epäil­i­jät. Valmius­la­ki ja koulut kiinni.
    Miten nyt toim­i­taan jot­ta on kun­non kansalainen. Taasko täysi vira­nomais­usko? Vaikkakin pari päivää myöhem­min eri asi­aan. Tekevätkö he sen ns. itse? 

    En halua tässä kui­tata mitään, mut­ta muis­tut­taa että todel­lisu­us syn­tyy monista äänistä, joiden täy­tyy saa­da kuu­lua. Hallinto hallinnoi, sitä pitää kun­nioit­taa, mut­ta älkäämme ere­htykö pitämään ere­htymät­tömänä inhimil­lisiä ihmisiä, päät­täjiä ja asiantun­ti­joi­ta. Ei sen enem­pää kuin ihmisiä jot­ka tehtyjä päätök­siä kritisoivat.
    Komen­toketju on selviö, mut­ta pur­na­ta saa, ja pitää. 

    Huomen­na mei­dän työ­paikalta pen­skat pois, alus­tavasti kol­men viikon ajak­si, mut­ta mei­dän opet­ta­jien on men­tävä työ­paikalle vas­toin ope­tusvi­ra­nomais­ten määräyk­ses­tä tois­t­en vira­nomais­ten ja hal­li­tuk­sen ohjei­den vas­tais­es­ti. Paikalle ilmaan­tuu kym­menit­täin henkilökuntaa… 

    Sel­l­ainen on kas suo­ma­lainen hallintoma­lli. Ei siis ihme että tavalli­nen kansank­oulunopet­ta­ja menee näis­sä vira­nomais­ten tiedo­tuk­sis­sa ihan sekaisin eikä tajua mihin suun­taan pitää olla lojaali…
    Ensi viikol­la etäopetuk­sen voi antaa ehken myös etänä.

    Vastaa

    1. nelosen var­relta: Toisek­si. Per­jan­taina oli van­not­ta­va täyt­tä uskol­lisu­ut­ta vira­nomaisi­in. Jos joku epäili (ja aina eppäil­lä sop­pii…) sel­l­ainen laulet­ti­in suo­hon niin medi­as­sa (hyvää mate­ri­aalia tästä vaikka­pa sun­nun­tain Ylen tv-uuti­sista) kuin somessa.

       Kiel­to­la­ki hyväksyt­ti­in aikoinaan eduskun­nas­sa sei­so­maan nousten. Sen vas­tus­t­a­mi­nen olisi sil­loises­sa poli­it­tises­sa ilmapi­iris­sä ollut poli­it­ti­nen itse­murha. Nyt hal­li­tuk­sen muis­tion Valmius­lain 3§ 3 kohdan perustelu­o­su­us Väestön toimeen­tu­loon tai maan talouselämän perusteisi­in kohdis­tu­va eri­tyisen vaka­va tapah­tu­ma tai uhka, jon­ka seu­rauk­se­na yhteiskun­nan toimivu­udelle vält­tämät­tömät toimin­not olen­nais­es­ti vaaran­tu­vat on jo silkkaa dadaa, ja tämän ymmärtämiseen ei edes tarvitse olla perus­tus­lak­i­tale­bani. Selvänäköisyy­den het­ki tulee joskus myöhem­min, jos sil­loinkaan. Poikkeuslait ja maan rajo­jen sulkem­i­nen ovat rut­to­ja varten, riskiryh­mien hengis­säpitämiseen riit­tää kun val­jaste­taan Homo duplex hyötykäyttöön.

       Mut­ta näil­lä men­nään. Hal­li­tuk­sen val­it­se­ma kaik­ki on tärkeää ‑lin­ja tarkoit­taa että pri­or­isoin­ti tehdään muual­la. Suomel­la on nyt lau­ma­suo­ja-strate­gia yhdis­tet­tynä hidas­tamiseen. Päivähoi­dos­sa virus lev­iää tehokkaasti, mut­ta rajoite­tusti keskimäärin vähäoireisil­ta lap­sil­ta pääsään­töis­es­ti peruster­veille nuo­rille van­hem­mille. Ei nykyisen tiedon val­os­sa mikään katastrofi.

       Riip­pumat­ta val­i­tus­ta strate­gias­ta, ja olet­taen ettei viruk­sen käyt­täy­tymi­nen muu­tu, riskiryh­mien tun­nist­a­mi­nen ja eristämi­nen on nyt täysin keskeistä jot­ta ter­vey­den­huol­lon toim­intaedel­ly­tyk­set saadaan tur­vat­tua ja kuolonuhrit min­i­moitua. Tämän soisi nou­se­van keskeisek­si viestik­si val­ta- ja sosi­aalises­sa medi­as­sa. Kovin paljon resursse­ja ei riskiryh­mien päivit­täishuoltoon tarvi­ta, eikä odotet­tavis­sa ole­va eristyk­sen kestokaan ole eri­tyisen pitkä, kos­ka sosi­aaliseen rajoit­tamiseen ennen pitkää kyl­lästytään ja viruk­sen lev­iämi­nen kiihtyy uudelleen.

       Vastaa

50. Uuti­nen jon­ka näin oli että Hol­lan­nis­sa yli puo­let teho­hoi­dos­sa ole­vista on alle 50v. Tuo uuti­nen oli tosi­aan harhaan­jo­hta­va vaik­ka fak­tu­aalis­es­ti ehkä oikea. Esim jos 2500 van­hus­ta ja 500 nuor­ta joutuu teho­hoitoon, siitä 2000 van­hus­ta kuolee niin jäl­jelle jääneistä teho­hoi­dos­sa puo­let on nuo­ria. Tuo uuti­nen ei ker­ro mitään taudin vakavu­ud­es­ta eri ikäluokissa.

    Vastaa

    1. Uuti­nen jon­ka näin oli että Hol­lan­nis­sa yli puo­let teho­hoi­dos­sa ole­vista on alle 50v. Tuo uuti­nen oli tosi­aan harhaan­jo­hta­va vaik­ka fak­tu­aalis­es­ti ehkä oikea. Esim jos 2500 van­hus­ta ja 500 nuor­ta joutuu teho­hoitoon, siitä 2000 van­hus­ta kuolee niin jäl­jelle jääneistä teho­hoi­dos­sa puo­let on nuo­ria. Tuo uuti­nen ei ker­ro mitään taudin vakavu­ud­es­ta eri ikäluokissa.

       Tästä asi­as­ta pitäisi tietää paljon enem­män. Paljonko eri ikäryh­mis­sä on tar­tun­to­ja. Var­maankin myös Hol­lan­ti­in tar­tun­nat tuli­vat ensin Pohjois-Ital­ian hiih­tokeskuk­sista. Pain­ot­tuu sil­loin vah­vasti alle 50-vuotiaisiin.
       Kuitenkin myös Kiinas­ta on tul­lut tieto­ja, että vakavasti sairas­tuneis­sa on run­saasti nuorem­piakin, vaik­ka kuolemat pain­ot­tuvat van­huk­si­in. Ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteetin kannal­ta tämä on tärkeätä ja sotii vähän min­un aiem­paa aja­tus­tani vas­taan, sitä että pan­naan ikäih­miset karan­teeni­in ja muu yhteiskun­ta sairas­taa taudin nopeasti alta pois.

       Taudin vakavu­ut­ta kuvaa­vat mit­tar­it riip­pu­vat ratkai­sev­asti siitä, kuin­ka mon­ebn uskomme tau­ti­in sairatuneen. THL:n edus­ta­ja sanoi, että arvioi tar­tun­nan saanei­ta ole­van 230 — 30 ‑ker­tais­es­ti yli viral­lis­ten luku­jen, siis 6000 — 10 000 henkeä. Teho­hoi­dos­sa ole­vien­määrä sen sijaan tiede­tään tarkasti. Heitä on kaksi. 

       Vastaa

51. Kiinan todel­lista kuolleisu­us­riskiä on koitet­tu kor­ja­ta Dia­mond Pricess ‑aluk­sen karan­teenin tilas­to­jen perusteella:

    Esti­mat­ing the infec­tion and case fatal­i­ty ratio for COVID-19 using age-adjust­ed data from the out­break on the Dia­mond Princess cruise ship

    Adjust­ing for delay from con­fir­ma­tion-to-death, we esti­mat­ed case and infec­tion fatal­i­ty ratios (CFR, IFR) for COVID-19 on the Dia­mond Princess ship as 2.3% (0.75%–5.3%) and 1.2% (0.38–2.7%). Com­par­ing deaths onboard with expect­ed deaths based on naive CFR esti­mates using Chi­na data, we esti­mate IFR and CFR in Chi­na to be 0.5% (95% CI: 0.2–1.2%) and 1.1% (95% CI: 0.3–2.4%) respectively.

    Netis­sä näyt­tää ole­van jotain keskustelua siitä, että 83% laival­la karan­teenis­sa olleista ei saanut tar­tun­taa. Jotkut pitävät tätä varsin suure­na luku­na, kos­ka laivan ahtais­sa tilois­sa ja osit­tain sairas­tuneen miehistön joutues­sa palvele­maan matkus­ta­jia taudin lev­iämisen rajoit­ta­mi­nen olisi ollut hyvin vaikeaa. Tiedä sit­ten — mut­ta voihan sitä speku­loi­da sil­lä, että onko COVID-19 kuitenkaan niin herkästi tarttuva?

    Sit­ten näytää ole­van jotain uutisia, että van­han, hal­pa ja tur­valli­nen malar­i­alääke Kloroki­i­ni voisi toimia hoitona:

    Remde­sivir and chloro­quine effec­tive­ly inhib­it the recent­ly emerged nov­el coro­n­avirus (2019-nCoV) in vitro
    Break­through: Chloro­quine phos­phate has shown appar­ent effi­ca­cy in treat­ment of COVID-19 asso­ci­at­ed pneu­mo­nia in clin­i­cal studies

    Vastaa

52. Val­tioneu­vos­ton eilen julkaise­man ennus­teen mukaan vaike­as­sa ske­naar­ios­sa kuole­man­ta­pauk­sia tulisi Suomes­sa ole­maan 1600 — 3000 kpl. Samaan aikaan huono ilman­laatu tap­paa vuodessa yli 2000 suo­ma­laista ja “vuosit­tain arvi­ol­ta läh­es 5 000 suo­ma­laista kuolee tupakan aiheut­tami­in sairauksiin”.

    Täl­lä perus­teel­la nastarenkaiden käyt­tö tulisi kieltää välit­tömästi ja tupakkatuot­tei­den tuon­ti ja myyn­ti tulisi lopettaa.

    Vastaa

    1. Koti-isä: Val­tioneu­vos­ton eilen julkaise­man ennus­teen mukaan 

       Muual­la maail­mas­sa on julka­istu noin 10x synkem­piä ennusteita.

       Toiv­otaan että Suomes­sa nämä asi­at osa­taan, mut­ta ainakin omaan silmääni THL:n käyt­tämä “sairaista vain 1% tarvit­see sairaala­hoitoa” on vähän vaar­al­lisen alhainen arvio. Diag­nosoiduista sairaista 20% joutuu hoitoon, tuon painami­nen pros­ent­ti­in vaatii toteu­tu­ak­seen kyl­lä todel­la paljon lieviä ja läh­es oiree­to­mia ja siten myös diag­nosoimat­tomak­si jääneitä sairai­ta. En ole mis­sään näh­nyt tutkimus­tu­lok­sia tai lehtiar­tikkelei­ta, jot­ka antaisi­vat odot­taa tällaista.

       Se on hyvä ja huono uuti­nen: hyvä uuti­nen että tau­ti ei ole niin tap­pa­va, huono ettei sitä sil­loin kyl­lä pysty pysäyt­tämään mitenkään.

       Kohta­han se nähdään.

       Vastaa

    2. Teo­ri­aa ja etään­nyt­tämistä, melkein­pä numerolo­giaa. Suomes­sa kuolee joka vuosi tiet­ty määrä ihmisiä x.
       Siihen on aina fys­i­ol­o­gisia syitä. Kaikkea ei voi estää eikä kieltää. 

       Tot­ta kai vaikka­pa 2000 koron­akuole­maa pitää pyrk­iä estämään, jos siihen on mah­dol­lisuuk­sia. Tuo­hon määrään x ei kan­na­ta nyt pas­si­ivi­su­udel­la lisätä yhtään ihmistä, jos estämi­nen on mah­dol­lista. Kyl­lä kuolemia tulee jokatapauksessa. 

       Välil­lä tun­tuu että tääl­lä Osmon blo­gis­sa melkein­pä kil­pail­laan kuka on coolein ja prag­maat­tisin. Ikään kuin viileyskilpailu? 

       Jokainen humaani ja jär­jestäy­tynyt yhteiskun­ta tekee kaikken­sa pitääk­seen koron­akuolemien määrän mah­dol­lisim­man alhaisel­la tasolla.
       Esimerkik­si siirtämäl­lä oppi­laat etäopetuk­seen. Kouluthan eivät ole nyt “kiin­ni.”
       Ja esimerkik­si sulke­mal­la rajat. 

       Tämän päivän uutis­ten mukaan hal­li­tuk­sen vasem­mis­to ei olisi tähän halun­nut men­nä. Poli­ti­ikkaa kovil­la panok­sil­la vai viileyskil­pailu sielläkin?
       Onnek­si tasaval­lan pres­i­dent­ti lait­toi asioi­hin vauh­tia. Humaani teko.

       Vastaa

       1. nelosen var­relta:Ja esimerkik­si sulke­mal­la rajat.
          Tämän päivän uutis­ten mukaan hal­li­tuk­sen vasem­mis­to ei olisi tähän halun­nut men­nä. Poli­ti­ikkaa kovil­la panok­sil­la vai viileyskil­pailu sielläkin?

          Kyl­lä rajo­jen sulkemises­sa pitäisi olla jokin järk­isyy eikä pelkästään perus­suo­ma­lais­ten tule­van vaalivoiton pelko. Lama on tulos­sa, sitä ei olisi tarpeen enää syven­tää turhal­la työvoiman vapaa­ta liikku­mista häir­it­seväl­lä kiusanteolla.

       2. Rajan sulkemises­sa on järkeä vain, jos rajan toisel­la puolel­la on enem­män tar­tun­to­ja kuin oma­l­la puolel­la. Tietysti voi ajatel­la, että matkail­i­jat ovat enem­män kon­tak­tis­sa mui­hin ihmisi­in aina kuin kotona istu­vat, mut­ta sil­loin­pitäisi kieltää myös maan sisäl­lä matkus­t­a­mi­nen. Lap­pi kiinni?

       3. Osmo Soin­in­vaara:
          Rajan sulkemises­sa on järkeä vain, jos rajan toisel­la puolel­la on enem­män tar­tun­to­ja kuin oma­l­la puolel­la. Tietysti voi ajatel­la, että matkail­i­jat ovat enem­män kon­tak­tis­sa mui­hin ihmisi­in aina kuin kotona istu­vat, mut­ta sil­loin­pitäisi kieltää myös maan sisäl­lä matkus­t­a­mi­nen. Lap­pi kiinni?

          Tässä on poh­jal­la samaa logi­ikkaa kuin ilmas­ton­muu­tosväit­teessä, jon­ka mukaan mei­dän ei tarvitse tehdä mitään, kos­ka mei­dän maas­sa on 200 ker­taa vähem­män ihmisiä kuin toises­sa maas­sa. Nyt on esimerkik­si sul­jet­tu yksit­täis­ten EU-val­tioiden rajat, kun taas Yhdys­val­lois­sa on sul­jet­tu pelkästään alueen ulko­ra­jat, ei osaval­tioiden välisiä rajo­ja. Alus­ta alka­en Uudel­la­maal­la on ollut enem­män tar­tun­to­ja kuin muus­sa Suomes­sa, eli Uuden­maan maakun­nan raja tulisi sulkea. Ja Helsingis­sä on luul­tavasti paljon enem­män tar­tun­to­ja kuin Espooos­sa tai Sipoos­sa, joten kun­tien rajat tulisi sulkea.

       4. Lehtiot­sikoiden mukaan Tukhol­mas­sa on tilanne räjähtämässä käsi­in. Lisäk­si epi­demia oli tääl­lä myöhässä mui­ta. Kun ker­ran tämän lisäk­si tääl­lä jar­rute­taan tiukasti, niin kyl­lä siihen nykyisessä tilanteessa kan­nat­taa kopla­ta rajo­jenkin sulkeminen. 

          Bonuk­se­na per­su­jen argu­menteil­ta vielä katko­taan siivet.

53. “Taudin vakavu­ut­ta kuvaa­vat mit­tar­it riip­pu­vat ratkai­sev­asti siitä, kuin­ka mon­ebn uskomme tau­ti­in sairas­tuneen. ” (Soin­in­vaara)

    Kaikkien sairas­tunei­den määrää koske­va tiedon puute ja epä­var­muus on hyvin suuri ongelma.

    John Ioan­ni­dis, joka on Stan­fordin yliopis­tossa sekä lääketi­eteen että tilas­toti­eteen pro­fes­sori ja jon­ka tieteelli­nen sta­tus ja meri­itit ovat vaikut­tavia, on kir­joit­tanut mie­lenki­in­toisen puheenvuoron.
    Hän pää­tyy kir­joituk­ses­sa esit­tämään arvion, jon­ka mukaan kuolleisu­us koko USAm väestössä tulee ole­maan 0.05%- 1%.. (vrt. THL arvioi tar­tun­nan saasen­neista kuol­e­van 0.05–0,1%).

    https://www.statnews.com/2020/03/17/a‑fiasco-in-the-making-as-the-coronavirus-pandemic-takes-hold-we-are-making-decisions-without-reliable-data/?utm_content=buffere08f7&utm_medium=social&utm_source=twitter&utm_campaign=twitter_organic

    Ion­nides kir­joit­taa todis­tu­saineis­ton epä­var­muu­den kohdal­la jopa fiaskosta:

    “evi­dence fias­co cre­ates tremen­dous uncer­tain­ty about the risk of dying from Covid-19. Report­ed case fatal­i­ty rates, like the offi­cial 3.4% rate from the World Health Orga­ni­za­tion, cause hor­ror — and are mean­ing­less. Patients who have been test­ed for SARS-CoV­‑2 are dis­pro­por­tion­ate­ly those with severe symp­toms and bad out­comes. As most health sys­tems have lim­it­ed test­ing capac­i­ty, selec­tion bias may even wors­en in the near future.”
    The one sit­u­a­tion where an entire, closed pop­u­la­tion was test­ed was the Dia­mond Princess cruise ship and its quar­an­tine pas­sen­gers. The case fatal­i­ty rate there was 1.0%, but this was a large­ly elder­ly pop­u­la­tion, in which the death rate from Covid-19 is much higher.

    Pro­ject­ing the Dia­mond Princess mor­tal­i­ty rate onto the age struc­ture of the U.S. pop­u­la­tion, the death rate among peo­ple infect­ed with Covid-19 would be 0.125%. But since this esti­mate is based on extreme­ly thin data — there were just sev­en deaths among the 700 infect­ed pas­sen­gers and crew — the real death rate could stretch from five times low­er (0.025%) to five times high­er (0.625%). It is also pos­si­ble that some of the pas­sen­gers who were infect­ed might die lat­er, and that tourists may have dif­fer­ent fre­quen­cies of chron­ic dis­eases — a risk fac­tor for worse out­comes with SARS-CoV­‑2 infec­tion — than the gen­er­al pop­u­la­tion. Adding these extra sources of uncer­tain­ty, rea­son­able esti­mates for the case fatal­i­ty ratio in the gen­er­al U.S. pop­u­la­tion vary from 0.05% to 1%.

    Vastaa

54. Huonoil­man laatu on vähän epämääräi­nen käsite, kese lie­nee lasken­nal­li­sista pien­hiukkaskuolemista. Melko teo­reettsia laskelmia, itse en oikein usko niihin (olen itse ollut laske­mas­sa näitä). Annos-vaste tun­netaan huonos­ti varsinkin pienis­sä pitoisuuk­sis­sa, mut­ta kun kat­so­taan koko kansan altistu­van saadaan suuria teo­reet­tisia luku­ja. Cafe tutkimuk­sen mukaan ilman epäpuh­taudet lyhen­täi­sivät Suomes­sa elinikää enin­tään muu­ta­man kuukau­den verran !

    Muis­taako kukaan aasialaista influ­enssaa vuosi­na 1957–58. Sil­loin sen annet­ti­in lev­itä koko­lail­la vapaasti ja noin 1/3 osa väestöstä sairasti sen. Kuollei­ta oli 1300 tai 3000 läh­teestä riip­puen. Ilmeis­es­ti suurem­pi luku sisältää nor­maalin muun talvikuolleisu­u­den lisään­tymisen. EuroW­in­ter studys­sa­han noin 10 vuot­ta sit­ten todet­ti­in, että nor­maali talvi aiheut­taa noin 2000 lisäkuole­maa vuodessa (eri­tyis­es­ti sydän- ja kreuhko­sairauk­sista). Kesähel­teet taas aiheut­ta­vat nor­maali­na kesänä noin 200 ylimääräistä kuole­maa. Näin voisi sit­ten ajatel­la, että talvien lauh­tu­mi­nen vähen­täisi kuolleisuutta.

    Kaikkea väestöä ei kyl­lä ole mitään järkeä tes­ta, kos­ka PCR testit ovat kalli­ita. Jälkikä­teen sit­ten, vaikka­pa halvoil­la vas­ta-ainetesteil­lä voidaan otan­nan avul­la kat­soa, kuin­ka suuri osa väestöstä oli saanut infektion.

    Liika rajoit­ta­mi­nen aiheut­taa sen, että ei muo­dos­tu riit­tävää lau­maim­mu­ni­teet­tia ja epi­demia voi tul­la uudelleen ensi tal­ve­na. Tot­takai tarkoi­tan kutenkin sitä, että haavoit­tuvimpia ryh­miä pitää suo­ja­ta. Mut­ta hie­man ylim­i­toite­tu­il­ta nämä hal­li­tuk­sen toimen­piteet vaikut­ta­vat. Toiv­ot­tavasti syksyl­lä on jo rokote.

    Vastaa

    1. Coun­try­boy: Liika rajoit­ta­mi­nen aiheut­taa sen, että ei muo­dos­tu riit­tävää lau­maim­mu­ni­teet­tia ja epi­demia voi tul­la uudelleen ensi tal­ve­na. T

       Tuol­loin ollaan aika paljon valmi­impia epi­demi­aan. On lääkkeitä, ehkä jopa roko­tus. Toim­intata­vat sairaalois­sa on har­joitel­tu, tiede­tään mikä toimii ja mikä ei.

       Ei se ole mikään epäonnistuminen.

       Toimet ovat järeät, kun aiem­min seisot­ti­in jos ei ihan tumput suo­ri­na, niin ainakin melkei. Matkus­tus­varoituk­setkin oli­vat koko ajan myöhässä, palaavien loma­lais­ten kanssa toimit­ti­in löperösti, mas­sakokoon­tu­misia ei kiel­let­ty ajois­sa ja kun ne kiel­let­ti­in, kiel­to todel­lakin kos­ki jät­timäisiä kokoontumisia.

       Helsingis­sä ja kaikissa yliopis­tois­sa olisi pitänyt toimia paikallis­es­ti jo viikko tai pari sitten.

       Vastaa

55. Hol­lan­ti-uuti­nen oli todel­la epämääräi­nen. Emme esimerkik­si tiedä mitä perus­sairauk­sia alle 50 vuo­ti­ail­la oli.

    Tässä hyvä yhteen­ve­toar­tikke­li aikaisem­mista influenssaepidemioista:

    https://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo95933.pdf

    Vastaa

56. Kylmä on aiheut­tanut Suomes­sa vuosit­tain noin 2000 ylimääräistä kuole­maa. Nyt ilmeis­es­ti läm­min talvi on vähen­tänyt niitä ???

    https://www.duodecimlehti.fi/duo94809

    Vastaa

57. Nyt tuli sit­ten julk­isu­u­teen tieto että koulu­jen sulkem­i­nen ei perus­tunut THL:n arvioon:

    Leinon mukaan mallinnus ei tukenut koulu­jen sulkemista, kun siitä 16. maalisku­u­ta Suomes­sa päätet­ti­in. THL:n mallinnuk­sen mukaan ajanko­h­ta ei sil­loin ollut oikea.

    Leino arvioi, että poli­it­ti­nen paine päät­täji­in oli kova. Koulut oli tuol­loin sul­jet­tu jo niin laa­jasti Euroopan maissa.

    Suurelle yleisölle on viestit­ty toisin:
    Päämin­is­teri San­na Marin (sd.) sanoi Ylen A‑studiossa 11. maalisku­u­ta – ennen kuin koronara­joituk­sia oli vielä tehty – että hal­li­tus toimii ter­veysvi­ra­nomais­ten suosi­tusten pohjalta.

    Että näin meil­lä. Sinän­sä koulu­jen sulkemisen vähäi­nen vaikut­tavu­us on todet­tu jo aikaisem­min tilas­toti­eteen pro­fes­sori Kari Aurasen tutkimuk­sis­sa. Hän on myös THL:n asiantun­ti­jaryh­män jäsen.

    Las­ten kotiopetuk­ses­ta vas­taa­vat van­hem­mat var­maan tykkäävät kun saa­vat tietää että koulu­jen sulkemis­päätös tuli oleel­lis­es­ti hihas­ta, sil­lä on mar­gin­aa­li­nen vaiku­tus, ja ope­tus­ta on loogista jatkaa ainakin kesälomi­in saakka.

    Vastaa

    1. WHO on ilmais­sut, että on tärkein­tä toimia aikaises­sa vai­heessa, ja nimeno­maan että tehdä liikaa mah­dol­lisim­man aikaises­sa vai­heessa, kuin riskeer­a­ta sen että tekee liian vähän tai liian myöhään. Täten hal­li­tus kyl­lä toi­mi ter­veysvi­ra­nomais­ten suosi­tusten pohjalta.

       Mikä taus­tao­le­tus tuo­hon THL:n tois­ta­maan mantraan “THL:n mallinnuk­sen mukaan ajanko­h­ta ei sil­loin ollut oikea.” muuten sisäl­tyy. Eikö tuo tarkoi­ta että rajoi­tus­toimia ei halu­ta tehdä ennenkuin lev­iämi­nen on vai­heessa X tarkoi­ta, että käytän­nössä taudin halu­taan lev­iävän, eikä sen lev­iämistä pyritäkään estämään (vain pyritään pelkästään estämään ter­vey­den­huol­lon ylikuor­mit­tumi­nen). Eli THL:llä on alus­ta asti ollut käytössään joukkoim­mu­ni­teet­tis­trate­gia sairas­tamisen kautta?

       Nythän on kuitenkin on väläytel­ty tukah­dut­tamisen mah­dol­lisu­ut­ta, kaikesta näistä “rajoi­tus­toimien aika ei ole vielä, kos­ka tau­ti ole vielä levin­nyt tarpeek­si” puheista huoli­mat­ta. Tukah­dut­tamisen näkökul­mas­ta nuo puheet näyt­tävät nyt räikeältä virheeltä. Olisi ollut paljon kan­nat­tavam­paa eristää tar­tu­tan­ta-aluei­ta ja niistä saa­pu­via ja tehdä näiltä tuleville henkilöille laa­jaa tes­taus­ta alun­perinkin ennenkuin olimme tilanteessa että se lev­iää hal­lit­se­mat­tomasti rajo­jemme sisällä.

       Vastaa

       1. Jarkko: Eli THL:llä on alus­ta asti ollut käytössään joukkoim­mu­ni­teet­tis­trate­gia sairas­tamisen kautta?

          Joukkoim­mu­ni­teet­ti ei ole strate­gia, vaan lop­putule­ma. Hidas­t­a­mi­nen on strate­gia, joka tähtää joukkoim­mu­ni­teet­ti­in. THL:n ske­naar­i­ot perus­tu­vat ajatuk­seen että tavoit­teena on joukkoim­mu­ni­teet­ti, ja niis­sä on hah­motel­tu minkälainen R0:n pitää olla, jot­ta tavoite saavute­taan ilman ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteetin ylittymistä.

          Moraa­li­nen, poli­it­ti­nen ja oikeudelli­nen vas­tuu siitä että tähdätään lau­ma­suo­jaan ja samanaikaises­ti laimin­lyödään riskiryh­mät ei täl­lä het­kel­lä näytä ole­van mis­sään. Toiv­ot­tavasti tämä sisäi­nen ris­tiri­ita taju­taan ja asianti­laan tulee muutos.

          Jarkko: Tukah­dut­tamisen näkökul­mas­ta nuo puheet näyt­tävät nyt räikeältä virheeltä.

          Niin, tukah­dut­tamisen näkökul­mas­ta ihmis­ten vapaa liikku­vu­us on räikeä virhe kuten myös euroop­palainen elämän­ta­pa. Se herät­tää kysymyk­sen onko tukah­dut­tamis­strate­gia tais­telua tuulimyl­lyjä vas­taan, jonkin­lainen ide­ologi­nen pos­ses­sio joka estää reali­teet­tien tunnustamisen.

       2. Puhutaan tukah­dut­tamis­es­ta viitat­en Etelä-Kore­an esimerkki­in, mut­ta siinä ei ole kyse tukah­dut­tamis­es­ta vaan puris­tamis­es­ta säästöliekille. Näitä toimia jatke­taan kunnes meil­lä on rokote.

       3. Niin, tukah­dut­tamisen näkökul­mas­ta ihmis­ten vapaa liikku­vu­us on räikeä virhe kuten myös euroop­palainen elämän­ta­pa. Se herät­tää kysymyk­sen onko tukah­dut­tamis­strate­gia tais­telua tuulimyl­lyjä vas­taan, jonkin­lainen ide­ologi­nen pos­ses­sio joka estää reali­teet­tien tunnustamisen. 

          Nyt meil­lä on kuitenkin rajoitet­tu sitä liikku­vu­ut­ta, ja myös monia mui­ta euroop­palaisen elämän­ta­van “vapauk­sia”. Täten olisiko ollut hyväksyt­tävä vai­h­tokaup­pa sulkea ne ulko­ra­jat paria viikkoa aiem­min, ettei mei­dän nyt olisi tarvin­nut sulkea sen lisäk­si myös sitä uut­ta­maa­ta, pitää läh­es koko kansaa var­muu­den­var­alle kotikaran­teenis­sa, sulkea koulu­ja, estää elinkeino­toim­intaa sulke­mal­la rav­in­to­lat jne jne.

          Toteut­ta­vat toimet muo­vaa­vat toki sen reali­teetit mitkä ovat mah­dol­lisia. Toki ovi on jo sulkeu­tunut tämän asian suh­teen, mut­ta sivus­taseu­raa­jana jälleen ker­ran ihme­tyt­tää miten jälk­i­jät­töis­es­ti näitä asioi­ta tehdään. Aina puhutaan että pitäisi toimia ennakoivasti, mut­ta juurikaan koskaan näin ei oikeasti tehdä. THL on puhunut tosi­aan ennakoivasti toim­imi­sista vas­taan, ja tähän kri­ti­ikki­ni kohdistuukin.

       4. Jarkko: Täten olisiko ollut hyväksyt­tävä vai­h­tokaup­pa sulkea ne ulko­ra­jat paria viikkoa aiem­min, ettei mei­dän nyt olisi tarvin­nut sulkea sen lisäk­si myös sitä uut­ta­maa­ta, pitää läh­es koko kansaa var­muu­den­var­alle kotikaran­teenis­sa, sulkea koulu­ja, estää elinkeino­toim­intaa sulke­mal­la rav­in­to­lat jne jne.

          Mei­dän ei ole tarvin­nut tehdä mitään näistä asioista. Syys­tä tai tois­es­ta hal­li­tus on halun­nut näin toimia. Min­ulle ei ole vieläkään täysin selvin­nyt mik­si. Toisaal­ta, en ole epäti­etoisu­udessani yksin, jopa ter­veyspoli­ti­ikan tutk­i­jat joutu­vat täl­lä het­kel­lä arvaile­maan mikä hal­li­tuk­sen strate­gia voisi olla. Oikea tarve radikaalimpi­in toimen­piteisi­in voi vielä tul­la, kun­han suo­ma­laiset ensin ehtivät kyl­lästyä karan­teenei­hin ja per­in­teiseen tapaan etelä­maalais­taa käyt­täy­tymisen­sä kesän ajaksi.

          Jälk­i­jät­töisyy­destä: Kun­han pöly on laskeu­tunut, toivon että riskiryh­mien kanssa työsken­tele­vien tes­taa­mat­ta jät­tämi­nen tutk­i­taan ja mah­dol­lis­es­ti käsitel­lään virkavirheenä, tuot­ta­muk­sel­lise­na laimin­lyöntinä ja mitä niitä onkaan vaik­ka se jälk­i­jät­töistä onkin.

       5. spot­tu:

          Jälk­i­jät­töisyy­destä: Kun­han pöly on laskeu­tunut, toivon että riskiryh­mien kanssa työsken­tele­vien tes­taa­mat­ta jät­tämi­nen tutk­i­taan ja mah­dol­lis­es­ti käsitel­lään virkavirheenä, tuot­ta­muk­sel­lise­na laimin­lyöntinä ja mitä niitä onkaan vaik­ka se jälk­i­jät­töistä onkin.

          Pahal­ta näyt­tää — viimepäiv­inä on tun­tunut tule­van jatku­vasti uutisia siitä, miten koron­avirus on levin­nyt useisi­in hoivayk­siköi­hin ja aiheut­tanut jo nyt merk­itävän osan koti­mai­sista kuole­man­ta­pauk­sista. Ei tietysti kan­nat­taisi maalail­la piru­ja seinille, mut­ta tässä taitaa olla kaik­ki ainek­set siihen, että uhrien määrä kas­vaisi aika jyrkästi lähiaikoina.

          Tun­tuu kum­mal­ta, että koulut ja rav­in­to­lat ollaan saatu kyl­lä kiin­ni ja soti­laat miehit­tämään tiesulku­ja Uuden­maan rajoil­la — mut­ta van­hus­ten ja muiden riskiryh­mien suo­jaami­nen hoito­laitok­sis­sa tun­tuu epäon­nis­tuneen täysin. Tes­tausten puute on var­maankin yksi tek­i­jä, mut­ta nythän hoivayk­siköt on ilmeis­es­ti jätet­ty myös täysin ulkop­uolelle suo­javarustei­den jakelus­sa — viesti julkeal­ta sek­to­ril­ta yksi­ty­isille toim­i­joille on uutis­ten mukaan ollut kylmä ja tyly “ei me teille mitään anneta”.

          Jotenkin tun­tuu, että tässä pani­ikissa on pyrit­ty mak­si­moimaan taloudel­liset ja sosi­aaliset vahin­got samal­la kun yksinker­taisim­mille ja tehokkaim­mille toimille on viitat­tu kintaalla.

       6. ksee: Jotenkin tun­tuu, että tässä pani­ikissa on pyrit­ty mak­si­moimaan taloudel­liset ja sosi­aaliset vahin­got samal­la kun yksinker­taisim­mille ja tehokkaim­mille toimille on viitat­tu kintaalla.

          Suomen suuria haastei­ta on van­henevan väestön aiheut­ta­mat kulut julkiselle taloudelle. Kun­han sanon.

       7. ksee: Jotenkin tun­tuu, että tässä pani­ikissa on pyrit­ty mak­si­moimaan taloudel­liset ja sosi­aaliset vahin­got samal­la kun yksinker­taisim­mille ja tehokkaim­mille toimille on viitat­tu kintaalla.

          No, nyt saati­in ainakin sosi­aal­i­toimelle ja van­hus­ten­huoltoon Kiinas­ta hen­gi­tys­suo­jaimia. Kiitok­se­na potkut asiano­saisille. Täy­tyy toivoa että Suomes­sa jatkos­sakin riit­tää ihmisiä jot­ka aset­ta­vat riskiryh­mien edun oman uran ja ammatil­lisen tule­vaisu­u­den edelle. Hal­li­tus ei tee tätä kovin helpok­si. Ovat ainakin Machi­avel­linsa hyvin luke­neet, se pitää myöntää.

       8. Potkut eivät tulleet nopeas­ta toimin­nas­ta, vaan täysin käsit­tämästä hankintaosaamisesta.

          Ihan miten päin vain tätä kään­telee, niin mak­suhäir­iöisiltä yri­tyk­siltä ja rikostaus­taisil­ta henkilöiltä ilman ostamista yhteen­sä kol­ma­sos­al­la koko käytet­tävis­sä olev­as­ta raha­sum­mas­ta ei voi perustel­la kyl­lä yhtään mitenkään. Etenkin kun mitään todel­lisia ref­er­ensse­jä heil­lä ei ollut ja parem­pi­maineisia alan yri­tyk­siä oli torjuttu.

          Jos olisi ostet­tu ei-sairaalakäyt­töön tarkoitet­tuna niin eihän siinä mitään. Ja jos olisi ostet­tu paljon pienem­pi osu­us (esim. 10% kokon­ais­sum­mas­ta) ja perusteluina ”harkit­tu ris­ki” niin ok. Nyt on käytet­ty kuitenkin paljon rahaa (han­k­in­ta­sum­mas­ta) eikä tutkit­tu ollenkaan taustoja.

          Tätä täy­tyy sumut­taa siihen, että ostamisen kuvit­telisi kuitenkin ole­van HVK:n ydi­nosaamista. Jos joku pikkukun­nan ter­veyskeskus tek­isi täl­laisen mokan, niin se olisi ymmär­ret­tävis­sä han­k­in­taor­gan­isaa­tion puut­tei­den takia.

          Ei näin vain voi toimia.

       9. Sylt­ty: Tätä täy­tyy sumut­taa siihen, että ostamisen kuvit­telisi kuitenkin ole­van HVK:n ydi­nosaamista. Jos joku pikkukun­nan ter­veyskeskus tek­isi täl­laisen mokan, niin se olisi ymmär­ret­tävis­sä han­k­in­taor­gan­isaa­tion puut­tei­den takia.

          Ei näin vain voi toimia.

          Ammat­tiosta­jat tietävät ihan tasan tarkkaan mikä on modus operan­di kiinalaisil­la markki­noil­la. Jos olet osta­jana tekemässä han­k­in­tapäätöstä jos­sa riskin real­isoi­tu­mi­nen tarkoit­taa sitä että pystyt joka tapauk­ses­sa säästämään ihmishenkiä kos­ka tuot­teet ovat käytet­tävis­sä ei-sairaalaym­päristössä, jos­sa tarve on (myös) ilmeinen, on nor­maalieti­ikalla varuste­tulle henkilölle päätös hyvin yksinkertainen.

          Epäon­nis­tu­mista ei kan­na­ta pelätä, vaan tähdätä riskin = toden­näköisyys x vahinko min­i­moimiseen. Se että yksi henkilö joutuu somen ja sen seu­rauk­se­na hal­li­tuk­sen lynkkaa­mak­si on varsin pieni hin­ta siitä että markki­noil­ta saati­in edes jotain sik­si aikaa kun hen­gi­tys­suo­jain­valmis­tuk­sen arvoketjut saadaan toim­i­maan ja tilanne normalisoituu.

58. Minkä maid­en aineis­toon tieto, että 50% teho­hoi­dos­sa ole­vista olisi alle 50-vuo­ti­ai­ta perus­tuu? Ruot­si tuot­taa aika hyvät tilas­tot omista teho­hoi­dos­sa ole­vista poti­laista. Laskin pari päivää sit­ten, että 19–20% täl­lä het­kel­lä Ruot­sis­sa tehol­la hoi­dos­sa ole­vista on alle 50-vuo­ti­ai­ta. Hoitokuor­ma (jos pelkästään tehol­la ole­via ajatel­laan) näyt­täisi jakau­tu­van aika eri taval­la kuin kuolleisu­us. Mie­lenki­in­toinen havain­to oli myös, että Ruot­sis­sa tehol­la hoi­dos­sa ole­vista val­taosa oli miehiä.
    Esimerkik­si Ital­ian tilas­tois­sa alle 50-vuo­ti­ai­ta kuolleista oli selvästi alle 2%.
    Alla link­ki tilas­toi­hin Ruot­sis­sa teho­hoi­dos­sa olevista.

    https://www.svt.se/datajournalistik/corona-i-intensivvarden/

    Vastaa

59. Koulu­ja ei olisi pitänyt sulkea ja ne kan­nat­taisi ava­ta heti välittömästi:

    School clo­sure and man­age­ment prac­tices dur­ing coro­n­avirus out­breaks includ­ing COVID-19: a rapid sys­tem­at­ic review

    Recent mod­el­ling stud­ies of COVID-19 pre­dict that school clo­sures alone would pre­vent only 2–4% of deaths, much less than oth­er social dis­tanc­ing inter­ven­tions. Pol­i­cy mak­ers need to be aware of the equiv­o­cal evi­dence when con­sid­er­ing school clo­sures for COVID-19, and that com­bi­na­tions of social dis­tanc­ing mea­sures should be con­sid­ered. Oth­er less dis­rup­tive social dis­tanc­ing inter­ven­tions in schools require fur­ther con­sid­er­a­tion if restric­tive social dis­tanc­ing poli­cies are imple­ment­ed for long periods.

    Vastaa

60. Ollaan pahasti tap­pi­ol­la tässä tääl­lä Suomessa.……
    https://www.npr.org/sections/goatsandsoda/2020/03/26/821688981/how-south-korea-reigned-in-the-outbreak-without-shutting-everything-down?t=1586768032602
    Kopi­oitu ylläol­e­va tähän
    “As of this week, South Korea had just over 9,000 con­firmed coro­n­avirus cas­es, which puts it among the top 10 coun­tries for total cases.

    But South Korea has anoth­er dis­tinc­tion: Health experts are not­ing that recent­ly the nation has man­aged to sig­nif­i­cant­ly slow the num­ber of new cas­es. And the coun­try appears to have reined in the out­break with­out some of the strict lock­down strate­gies deployed else­where in the world.

    “We’ve seen exam­ples in places like Sin­ga­pore and [South] Korea, where gov­ern­ments haven’t had to shut every­thing down,” said Mike Ryan, head of the World Health Orga­ni­za­tion’s Health Emer­gen­cies Pro­gramme. “They’ve been able to make tac­ti­cal deci­sions regard­ing schools, tac­ti­cal deci­sions regard­ing move­ments, and been able to move for­ward with­out some of the dra­con­ian measures.”

    Speak­ing this week to jour­nal­ists, Ryan said that coun­tries that have test­ed wide­ly for the virus, iso­lat­ed cas­es and quar­an­tined sus­pect­ed cas­es — in the way that South Korea and Sin­ga­pore have done — have man­aged to sup­press trans­mis­sion of the virus. Pres­i­dent Trump has also praised South Kore­a’s han­dling of the health cri­sis and even asked Pres­i­dent Moon Jae-in for help with med­ical equip­ment to fight the out­break in the Unit­ed States.

    The head of the WHO, Tedros Adhanom Ghe­breye­sus, has called on oth­er coun­tries around the world to “apply the lessons learned in [South] Korea and else­where” in their own bat­tles against the coronavirus.

    South Kore­a’s for­eign min­is­ter, Kang Kyung-wha, speak­ing to the BBC last week, said the key lessons from her coun­try are that it devel­oped test­ing for the virus even before it had a sig­nif­i­cant num­ber of cases.

    “In mid-Jan­u­ary, our health author­i­ties quick­ly con­ferred with the research insti­tu­tions here [to devel­op a test],” Kang said. “And then they shared that result with the phar­ma­ceu­ti­cal com­pa­nies, who then pro­duced the reagent [chem­i­cal] and the equip­ment need­ed for the testing.”

    So when mem­bers of a reli­gious sect in Daegu start­ed get­ting sick in Feb­ru­ary, South Korea was able to rapid­ly con­firm that it was COVID-19.

    “Test­ing is cen­tral” to the out­break response, said Kang, “because that leads to ear­ly detec­tion. It min­i­mizes fur­ther spread.” And it allows health author­i­ties to quick­ly iso­late and treat those found with the virus.

    Hong Kong and Sin­ga­pore have fol­lowed sim­i­lar paths in respond­ing to this outbreak.

    They’ve used test­ing aggres­sive­ly to iden­ti­fy cas­es — not only test­ing peo­ple who are so sick that they’re hos­pi­tal­ized but also mild cas­es and even sus­pect­ed cas­es. They’ve quar­an­tined tens of thou­sands of peo­ple who may have been exposed to con­firmed cases.

    The vast major­i­ty of the peo­ple ordered to quar­an­tine at home are per­fect­ly healthy and nev­er do get sick, but the few who do devel­op symp­toms can be quick­ly iso­lat­ed fur­ther. Tedros of the WHO refers to this as cut­ting off the virus at the bud — basi­cal­ly stop­ping the virus from spread­ing fur­ther and pre­vent­ing com­mu­ni­ty transmission.

    Hong Kong also react­ed with incred­i­ble speed in the out­break’s ear­ly days. On Dec. 31, 2019, Hong Kong’s Cen­tre for Health Pro­tec­tion, the city’s health depart­ment, sent out an alert to its doc­tors telling them to be on the look­out for patients pre­sent­ing with fever, acute res­pi­ra­to­ry ill­ness, pneu­mo­nia and/or short­ness of breath — and par­tic­u­lar­ly patients with these symp­toms who’d recent­ly trav­eled to the Chi­nese city of Wuhan, the ini­tial epi­cen­ter of the pan­dem­ic. Pri­or to this cri­sis, a high-speed rail line went direct­ly from down­town Hong Kong to Wuhan (it was shut down on Jan. 30 and has­n’t run since).

    The oth­er thing that South Korea, Hong Kong and Sin­ga­pore have in com­mon is that they’ve been able to keep most fac­to­ries, shop­ping malls and restau­rants open. Sin­ga­pore has even kept its schools open at a time when nations around the world are shut­ting down classrooms.

    Japan is anoth­er Asian coun­try notable for its response. Although Japan has more than twice the pop­u­la­tion of South Korea and also has strong ties to Chi­na, it has record­ed only a frac­tion of the cas­es that South Korea has — just over 1,000 as of Thurs­day. Japan has­n’t been test­ing near­ly as wide­ly as South Korea, but it appears to have fend­ed off sig­nif­i­cant com­mu­ni­ty trans­mis­sion by quick­ly inves­ti­gat­ing any flare-ups of cas­es, iden­ti­fy­ing who exact­ly is infect­ed and then mon­i­tor­ing their contacts.

    Despite the suc­cess­es in Asia in con­tain­ing this virus, recent­ly sev­er­al places have seen surges in import­ed cas­es from Europe. This week, after Sin­ga­pore saw an uptick in cas­es among peo­ple who’d recent­ly flown into the coun­try, it announced new restric­tions on trav­el­ers, block­ing all short-term vis­i­tors from entering.

    “Part of the rea­son for the tougher bor­der mea­sures is to ensure we keep Sin­ga­pore as safe as pos­si­ble,” Sin­ga­pore’s min­is­ter of edu­ca­tion, Ong Ye Kung, wrote this week in a Face­book post. He said the high­ly restric­tive entry rules are “so that dai­ly activ­i­ties, like going to work, eat­ing out and attend­ing school, can go on.”

    He argued that chil­dren are safer and more pro­duc­tive in school and that clos­ing schools places a sig­nif­i­cant bur­den on work­ing adults, includ­ing health care workers.

    “Keep­ing our health­care sys­tem strong is para­mount in the fight against COVID-19,” he said. “Our front­line war­riors will be much more assured if their chil­dren are in school, mean­ing­ful­ly engaged, in a safe and healthy environment.”

    He also pushed back against the idea that schools could be breed­ing grounds for the virus, say­ing there is lit­tle “evi­dence to show that the young are vec­tors or spread­ers of the virus. The reverse appears to be the case, where the young get infect­ed by adults at home.” (Health agen­cies such as the Cen­ters for Dis­ease Con­trol and Pre­ven­tion do note that even though chil­dren may often present with milder symp­toms than adults, “There is much more to be learned about how the dis­ease impacts children.”)

    Anoth­er thing that links Hong Kong, Sin­ga­pore and South Korea is that they’ve all had bad coro­n­avirus out­breaks in the past. Hong Kong and Sin­ga­pore were hit hard by SARS in 2003, and South Korea came to a stand­still dur­ing a MERS out­break in 2015.

    Their expe­ri­ences with these past out­breaks may have made offi­cials more aggres­sive in respond­ing to COVID-19 and pos­si­bly made res­i­dents more will­ing to accept intru­sive mea­sures to con­tain the virus.

    South Korea has used data from sur­veil­lance cam­eras, cell­phones and cred­it card trans­ac­tions to map the social con­nec­tions of sus­pect­ed cas­es. Hong Kong issues detailed infor­ma­tion each evening about every new­ly con­firmed case. While Hong Kong does­n’t give out the names of those infect­ed, health offi­cials release each per­son­’s age, gen­der, street address, med­ical symp­toms — and often the exact loca­tion of where the per­son works. This allows oth­er res­i­dents to deter­mine if they might have been in con­tact with the infect­ed individual.

    For instance, in late Feb­ru­ary the health depart­ment announced that a 55-year-old fry cook at a KFC restau­rant on King’s Road in the North Point neigh­bor­hood had test­ed pos­i­tive. The depart­ment reas­sured res­i­dents that the heat of cook­ing oil prob­a­bly kills the coro­n­avirus and that patrons were not con­sid­ered at risk of hav­ing con­tract­ed the virus. The fast-food branch, how­ev­er, closed imme­di­ate­ly and has remained shut. A sign on the door said the man­age­ment was going to thor­ough­ly clean the premises.

    Anoth­er day in Feb­ru­ary, one of the new­ly diag­nosed patients was a 75-year-old man liv­ing in Block 1, Seav­iew Gar­den in Tuen Mun. He first devel­oped symp­toms on Jan. 25, accord­ing to a state­ment released by the health depart­ment. Until he was iso­lat­ed at Tuen Mun Hos­pi­tal on Feb. 18, he had break­fast each morn­ing at the Hoi Tin Gar­den Restau­rant locat­ed at 5 Sam Shing Street, Tuen Mun — except for Feb. 15, when for some rea­son he did­n’t. The report details that his wife, age 83, test­ed pos­i­tive the day before he did.

    The health depart­ment also releas­es license plate num­bers of taxi dri­vers who test pos­i­tive and the flight num­bers of infect­ed trav­el­ers who recent­ly arrived — again, so mem­bers of the pub­lic can deter­mine if they might have had con­tact. In Sin­ga­pore, the police force works with the Min­istry of Health to trace con­nec­tions between cas­es and to track chains of trans­mis­sion. Sin­ga­pore also makes details of these infec­tions pub­lic in the hope that oth­er res­i­dents will come for­ward if they may have come in con­tact with a con­firmed case.

    The aggres­sive efforts by Hong Kong, Japan, Sin­ga­pore and South Korea to inves­ti­gate and iso­late every pos­si­ble infec­tion is exact­ly what the World Health Orga­ni­za­tion has been call­ing for since January.

    The WHO’s Maria Van Kerk­hove acknowl­edged this week that for coun­tries deal­ing with hun­dreds and even thou­sands of new cas­es every day, “find­ing every case” can be difficult.

    “We hear you. This is over­whelm­ing,” Van Kerk­hove said on Wednes­day. “But it’s real­ly impor­tant for us to take the exam­ples of all these coun­tries, look at what they did as it relates to the epi­demi­ol­o­gy in their coun­try and learn from them.” ”

    Vastaa