Ilmastorahasto: menevätkö tässä pelisäännöt sekaisin?

Val­tion kehi­tys­yh­tiö Vake ryh­tyy rahoit­ta­maan ilmas­toin­ves­toin­te­ja hal­li­tuk­sen ilmas­to­ta­voit­teen saa­vut­ta­mi­sek­si.  Yhtiön hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Rei­jo Kar­hi­nen ja toi­mi­tus­joh­ta­ja Pau­la Lai­ne perus­te­li­vat HS:n mie­li­pi­de­si­vul­la per­jan­tai­na, mihin tätä uut­ta väli­net­tä tar­vi­taan. Se oli vas­taus työ­elä­män­pro­fes­so­ri Pent­ti Pik­ka­rai­sen ihmet­te­lyyn (HS 10.2)  mihin tätä tar­vi­taan, kun suo­ra­nai­nen sub­ven­tio pitäi­si antaa val­tion bud­je­tis­ta ja lai­na­mää­räi­seen rahoi­tuk­seen on tar­jol­la Finn­ve­raa, Poh­jois­mais­ta Inves­toin­ti­pank­kia ja Euroo­pan inves­toin­ti­pank­kia ja kun estee­nä tähän­kään asti ei ole ollut rahoi­tus vaan jär­ke­vät hank­keet joi­ta rahoittaa.

Kar­hi­nen ja Lai­ne vas­ta­si­vat, että on run­saas­ti ilmas­ton kan­nal­ta hyviä hank­kei­ta, jot­ka eivät vain ole talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­via. Näi­den rahoit­ta­mi­seen tar­vi­taan mark­ki­na­puut­teen vuok­si ilmas­to­ra­has­toa. Kyse on siis talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­mat­to­mien hank­kei­den sub­ven­toi­mi­ses­ta, joka teh­dään bud­je­tin ulko­puo­lel­ta, jot­ta bud­jet­tia ei paisutettaisi.

On tie­tys­ti hyvä, että ilmas­to­te­koi­hin on tar­jol­la rahoi­tus­ta, mut­ta jokin täs­sä tökkii.

Jos ilmas­ton kan­nal­ta jär­ke­vät hank­keet eivät ole kan­nat­ta­via, ongel­ma on talou­den peli­sään­nöis­sä ja puut­teel­li­ses­sa hin­taoh­jauk­ses­sa. Mark­ki­na­puut­te on täs­sä tapauk­ses­sa ulkois­ten kus­tan­nus­ten ilmai­suus ja tämä mark­ki­na­puu­te pitää pois­taa. Sen sijaan, että sub­ven­toim­me hyviä hank­kei­ta, mei­dän pitäi­si verot­taa ympä­ris­töä vahin­goit­ta­vaa toi­min­taa. Sil­loin ei tar­vit­tai­si mitään val­tiol­lis­ta elin­tä päät­tä­mään, mit­kä tek­no­lo­giat ovat par­hai­ta tor­ju­maan ongel­maa, vaan mark­ki­nat löy­täi­si­vät ne. Ilmas­to­nä­kö­koh­ta pitäi­si saa­da mukaan yri­tys­ten kaik­kiin pää­tök­siin, ei vain nii­hin, joi­hin saa val­tion tukea. Sik­si pitäi­si kes­kit­tyä mark­ki­na­puut­tei­den poistamiseen.

Sii­nä on tie­tys­ti se ikä­vä puo­li, että täl­lai­nen voi har­mit­taa nii­tä, joi­den ilmas­toa vahin­goit­ta­va toi­min­ta tulee kal­liim­mak­si. Sii­tä tämä tai­taa kii­kas­taa. Val­tion rahaa on kivaa jakaa niin kau­an kuin sitä on, mut­ta ei se val­tion kirs­tu raja­ton ole. Kas­san kar­tut­ta­mi­nen taas on ikä­vää, vaik­ka hii­li­ve­rot oli­si­vat­kin sub­ven­tio­ta parem­pi ohjauskeino.

Jos val­tion rahoi­tus näin tun­keu­tuu teol­li­suus­yri­tys­ten sisäl­le sub­ven­toi­duil­la lai­noil­la (tai osa­keo­mis­tuk­sel­la?) saam­me aikaan mel­koi­sen kan­nus­tin­se­ka­mels­kan, joka voi pahim­mil­laan osoit­tau­tua suu­rek­si virheeksi.

Sub­ven­tion lupaa­mi­sen suu­rin ris­ki on, että se pysäyt­tää myös kan­nat­ta­vien hank­kei­den toteu­tu­mi­sen mark­ki­naeh­toi­ses­ti. Mik­si teh­dä omil­la rahoil­la mitään, kun voi vähän odot­ta­mal­la saa­da val­tiol­ta tukea?

Minul­la on täs­tä koke­mus­ta. Pois­tin aika­naan perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä val­tion inves­toin­tia­vus­tuk­set sote-kiin­teis­töi­hin ja siir­sin rahat toi­min­ta-avus­tuk­siin. Se tuot­ti inves­toin­ti­aal­lon, kos­ka jär­ke­vät hank­keet kan­nat­ti käyn­nis­tää heti sen sijaan, että oli­si jää­nyt odot­ta­maan val­tion tukia, joi­ta ei kai­kil­le kui­ten­kaan riit­tä­nyt. Sil­loin aina­kin val­tion tuki inves­toin­tei­hin vähen­si inves­toin­te­ja, ei lisän­nyt niitä.

Yllä ole­va kos­kee suo­ra­nai­sia inves­toin­tia­vus­tuk­sia. Tuki tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­seen on eri asia, kos­ka tie­to uuden tek­no­lo­gian toi­mi­vuu­des­ta tai toi­mi­mat­to­muu­des­ta hyö­dyt­tää mui­ta­kin toimijoita.

Tuki­vii­da­kon lisää­mi­sen sijaan minä nos­tai­sin pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa kun­nol­la vähen­tä­mäl­lä nii­den mää­rää. Se ei tie­tys­ti ole yksin Suo­men päätettävissä.

Voi olla, että olen vää­räs­sä. Paras on hyvän vihol­li­nen. Toi­vot­ta­vas­ti olen väärässä.

[Lisät­ty 12.2. vir­ke ulkoi­sen kus­tan­nus­tebn ilmaisuudesta]

 

34 vastausta artikkeliin “Ilmastorahasto: menevätkö tässä pelisäännöt sekaisin?”

  1. Hesa­rin ylei­sö­pals­ta­kir­joi­tuk­sen perus­teel­la ei ilmas­to­ra­hoi­tuk­sen kon­sep­tis­ta saa­nut kovin yksi­se­lit­teis­tä kuvaa.

    Yksi­tyi­set finans­si­mark­ki­nat edel­lyt­tä­vät yleen­sä omaa pääomaa/vakuutta esim. 25–30%.
    Mikä­li ilmas­to­ra­has­ton tar­koi­tuk­se­na on toi­mia tämän rahoi­tuso­suu­den instru­ment­ti­na, niin sil­loin se kuu­los­taa ihan jär­ke­väl­tä. Näin han­ke­ra­hoi­tuk­sen ehto­na on siis tuon mark­ki­na­ra­hoi­tuk­sen (esim. 75%) saa­mi­nen (tähän meil­lä on myös val­miit raken­teet kuten Busi­ness Finland). 

    Tätä ei ilmei­ses­ti tarkoiteta?

    Mikä­li ilmas­to­ra­hoi­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on oikeas­ti rahoit­taa 100% hank­kei­ta, joi­hin ei löy­dy yksi­tyi­sil­tä finans­si­mark­ki­noil­ta osa­ra­hoi­tus­ta, ollaan otta­mas­sa sel­lais­ta etu­ke­noa ja ris­kiä jota on kyl­lä hyvin vai­ke­aa perus­tel­la. Haluai­sin kovin mie­lel­lä­ni näh­dä sen vai­kut­ta­vuusar­vioin­nin, joka osoit­taa tämän kus­tan­nus­te­hoik­kaim­mak­si mal­lik­si uusien inno­vaa­tioi­den luo­mi­seen tai esim. hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähentämiseen. 

    Onko kenel­lä­kään esi­merk­kiä, jos­sa pel­kät sub­ven­tiot ilman relaa­tio­ta mark­ki­naeh­toi­suu­teen oli­si­vat osoit­tau­tu­neet tehok­kaik­si ja joh­ta­neet tuet­tua mark­ki­naeh­tois­ta lähes­ty­mis­ta­paa toimivimmaksi?

    Kuten Osmo hyvin kir­joit­taa “Jos ilmas­ton kan­nal­ta jär­ke­vät hank­keet eivät ole kan­nat­ta­via, ongel­ma on talou­den peli­sään­nöis­sä ja puut­teel­li­ses­sa hin­taoh­jauk­ses­sa. Mark­ki­na­puut­teet pitäi­si pois­taa. Sen sijaan, että sub­ven­toim­me hyviä hank­kei­ta, mei­dän pitäi­si verot­taa ympä­ris­töä vahin­goit­ta­vaa toimintaa.”

    Pitää siis a) muut­taa mark­ki­noi­den peli­sään­tö­jä ja tar­vit­taes­sa b) vauh­dit­taa tätä siir­ty­mää esim. ilmas­to­ra­hoi­tuk­sen avul­la (taval­la, jos­sa pää­osa rahoi­tuk­ses­ta tulee markkinoilta).

    Kaik­kein hel­poin­ta, nopein­ta ja kus­tan­nus­te­hok­kain­ta oli­si aloit­taa tur­peen alasajosta 🙂

    1. Minä Oy:
      Kaik­kein hel­poin­ta, nopein­ta ja kus­tan­nus­te­hok­kain­ta oli­si aloit­taa tur­peen alasajosta 

      Suo­mes­sa tur­ve­ta­lous on hii­li­nie­lu: vuo­sit­tain tur­vet­ta käy­te­tään noin 25 mil­joo­naa kuu­tio­met­riä, kun sitä syn­tyy noin 40 mil­joo­naa kuu­tio­ta. Ulko­mai­sil­la fos­sii­li­sil­la tuo­tet­tu ener­gia kan­nat­taa kor­va­ta koti­mai­sel­la ener­gia­tur­peel­la (toki vesis­töis­tä huol­ta pitäen). Sit­ten kun kor­vat­ta­vaa ei enää ole, voi­daan har­ki­ta ener­gia­tur­peen käy­tön vähen­tä­mis­tä, var­sin­kin jos soi­den nie­lu­ja tar­vi­taan Suo­men hii­li­neut­raa­liu­den saa­vut­ta­mi­seen tai jos nie­luis­ta ale­taan pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä mak­sa­maan suo­ma­lai­sil­le riit­tä­viä rahal­li­sia korvauksia.

      1. Aika aja­tel­la: Suo­mes­sa tur­ve­ta­lous on hii­li­nie­lu: vuo­sit­tain tur­vet­ta käy­te­tään noin 25 mil­joo­naa kuu­tio­met­riä, kun sitä syn­tyy noin 40 mil­joo­naa kuu­tio­ta. Ulko­mai­sil­la fos­sii­li­sil­la tuo­tet­tu ener­gia kan­nat­taa kor­va­ta koti­mai­sel­la ener­gia­tur­peel­la (toki vesis­töis­tä huol­ta pitäen). Sit­ten kun kor­vat­ta­vaa ei enää ole, voi­daan har­ki­ta ener­gia­tur­peen käy­tön vähen­tä­mis­tä, var­sin­kin jos soi­den nie­lu­ja tar­vi­taan Suo­men hii­li­neut­raa­liu­den saa­vut­ta­mi­seen tai jos nie­luis­ta ale­taan pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä mak­sa­maan suo­ma­lai­sil­le riit­tä­viä rahal­li­sia korvauksia.

        Todel­li­suus ja ‘todel­li­suus’ ovat hii­li­nie­lu­jen kans­sa ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Kai­kil­le lie­nee sel­vää, että bio­mas­san polt­ta­mi­nen ener­giak­si on ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pää kuin maan alta kai­ve­tun öljyn ja hii­len? Tämä lähin­nä sen vuok­si että bio­mas­sas­sa on muka­na hiil­tä joka on pääs­tet­ty ilma­ke­hään vii­mei­sen 30–50-100 vuo­den aika­na, toi­sin kuin öljyl­lä tai hii­lel­lä eli fos­sii­li­sil­la polttoaineilla. 

        Var­si­nai­nen todel­li­nen hii­li­nie­lu syn­tyy sit­ten vaik­ka puun kas­vat­ta­mi­ses­ta täy­teen mit­taan ja lopul­ta ennen luon­nol­lis­ta kuo­le­maa ja lahoa­mis­ta pit­kä­kes­tois­ten hyö­ty­tuot­tei­den val­mis­ta­mis­ta täs­tä puus­ta. Nykyi­nen jul­ki­suu­des­sa käy­tä­vä hii­li­nie­lu­kes­kus­te­lu on kui­ten­kin vain kar­kea yleis­tys: puus­ton kas­vu — (mii­nus) hak­kuut, mis­tä lop­pu­tu­lok­se­na syn­tyy joko hii­li­nie­lu tai hii­len vapau­tu­mi­nen. Nykyi­set EU:n tul­kin­nat asi­aan liit­tyen eivät nimit­täin erot­te­le hii­li­nie­lua puun käyt­tö­koh­teen mukaan, yksin­ker­tai­ses­ti kaik­ki hak­kuu vain pie­nen­tää hii­li­nie­lua. Ja sit­ten tulee raip­paa jos emme kas­va­ta hii­li­nie­lua lahot­ta­mal­la met­siä pys­tyyn. Tämä on se todel­li­suu­den ja ‘todel­li­suu­den’ ero, eli kaik­ki hii­li­nie­lut eivät ole hii­li­nie­lu­ja kos­ka mei­dän byro­kraa­tit ja polii­ti­kot ovat näin sopi­neet. Tämä­kin asia on sit­ten vie­ty EU:n kaut­ta yli­kan­sal­li­sek­si ja siel­lä kovas­ti aje­taan tul­kin­to­ja jot­ka ovat Suo­mel­le epäe­dul­li­sia. Suo­men ja Ruot­sin kal­tai­set puu­rik­kaat ja väes­tö­köy­hät maat kun pys­tyi­si­vät saa­vut­ta­maan reaa­li­sen las­ken­nal­li­sen hii­li­neut­raa­li­suu­den aivan lii­an hel­pos­ti ver­rat­tu­na suu­riin EU-mai­hin jos kes­tä­vä puu­ra­ken­ta­mi­nen las­ket­tai­siin hiilinieluksi.

  2. Eikö­hän täs­sä käy taas niin, että mer­kit­tä­vä osa rahois­ta valuu hyvin ver­kos­toi­tu­neil­le supliik­ki­mie­hil­le, jot­ka osaa­vat myy­dä kuun tai­vaal­ta polii­ti­koil­le ja (poliit­ti­ses­ti vali­tuil­le) vir­ka­mie­hil­le. Rahaa palaa, lai­tok­sia nousee ja puo­luei­den kel­lok­kaat pää­se­vät pönöt­tä­mään ava­jai­siin ja “maa­il­man pelas­ta­viin” kissanristijäisseminaareihin.

    Muu­ta­man vuo­den kulut­tua käsis­sä kon­kurs­si­pe­siä, ruos­tu­via pel­ti­hal­le­ja ja ongel­ma­jä­te­ka­so­ja. Raho­jen jaos­ta vas­tuus­sa olleet ovat jo uusis­sa hom­mis­sa ja rahois­ta hyö­ty­neet koi­ja­rit rahas­ta­mas­sa seu­raa­vaa jul­kean sek­to­rin lypsylehmää.

    1. ksee:
      Eikö­hän täs­sä käy taas niin, että mer­kit­tä­vä osa rahois­ta valuu hyvin ver­kos­toi­tu­neil­le supliik­ki­mie­hil­le, jot­ka osaa­vat myy­dä kuun tai­vaal­ta polii­ti­koil­le ja (poliit­ti­ses­ti vali­tuil­le) vir­ka­mie­hil­le. Rahaa palaa, lai­tok­sia nousee ja puo­luei­den kel­lok­kaat pää­se­vät pönöt­tä­mään ava­jai­siin ja ”maa­il­man pelas­ta­viin” kissanristijäisseminaareihin.

      Muu­ta­man vuo­den kulut­tua käsis­sä kon­kurs­si­pe­siä, ruos­tu­via pel­ti­hal­le­ja ja ongel­ma­jä­te­ka­so­ja. Raho­jen jaos­ta vas­tuus­sa olleet ovat jo uusis­sa hom­mis­sa ja rahois­ta hyö­ty­neet koi­ja­rit rahas­ta­mas­sa seu­raa­vaa jul­kean sek­to­rin lypsylehmää.

      Juu­ri näin! Miten voi­daan antaa täl­lai­sen toi­min­nan tapah­tua? Toi­vot­ta­vas­ti tähän saa­daan jär­ki mukaan.

    2. mei­dän pitäi­si verot­taa ympä­ris­töä vahin­goit­ta­vaa toi­min­taa. Sil­loin ei tar­vit­tai­si mitään val­tiol­lis­ta elin­tä päät­tä­mään, mit­kä tek­no­lo­giat ovat par­hai­ta tor­ju­maan ongel­maa, vaan mark­ki­nat löy­täi­si­vät ne.”

      Ei se noin mene. Tuo ei pal­ve­le jul­kean sek­to­rin val­ta­pyr­ki­myk­siä. Kuten täs­sä ket­jus­sa jo moni muu­kin on toden­nut, kyse on (ilmas­ton lisäk­si) rahas­ta ja val­las­ta. Elin­kei­noe­lä­män asiois­ta päät­tä­mi­nen on halut­tua hom­maa. Jul­kea sek­to­ri ottaa pää­tän­tä­val­taa ja raha­vir­to­ja hal­lin­noi­ta­vak­seen juu­ri niin­pal­jon kuin sil­le suin­kin anne­taan ja sit­ten se vaa­tii lisää. Me äänes­tä­jät olem­me anta­neet jul­kean sek­to­rin ottaa meis­tä nis­ka­len­kin ja tätä kehi­tys­tä on aina vaan vai­keam­pi pysäyt­tää. Hayek (“road to serf­dom”, …) ja von Mises (“A Cri­tique of Inter­ven­tio­nism”, …) ovat tämän tapah­tu­mien kulun doku­men­toi­neet jo kau­an sitten.

  3. Kun­non kivi­hii­li­ve­rot, nìin että sta­din kau­ko­läm­mön hin­ta­kin vähin­tään kol­min­ker­tais­tuu. Niin alkaa sta­din vih­reil­lek­kin ydin­voi­ma kelpaamaan.

  4. Täs­sä tulee Veik­kaus mie­leen. Sen sijaan että suo­raan val­tion bud­je­tis­ta lai­tet­tai­siin raho­ja jon­nek­kin poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä, luo­daan ihmeel­li­nen him­me­li mis­tä polii­ti­kot ja lob­ba­rit voi­vat lyp­sää rahaa pimeis­sä huo­neis­sa. Sipi­lä teki sen aikai­sem­min Vakella. 

    Täl­lai­nen kor­rup­tio ei aina­kaan las­ke per­su­jen kannatusta.

  5. Samaa miel­tä täs­sä Osmon kanssa. 

    Vake etsii rai­vok­kaas­ti ole­mas­sao­lon tar­koi­tus­taan, eikä ketään var­maan yllä­tä että Sit­ran ex-stra­te­gia­joh­ta­jan joh­dol­la pää­dy­tään viher­tu­kiais­sub­ven­tioi­den rahoit­ta­jik­si. Rahoit­ta­jal­la kun on val­taa, ja se taas hei­jas­tuu sekä val­ta­na että raha­na sen hal­lin­toon osal­lis­tu­viin polii­tik­koi­hin. Tämä selit­tää sen, mik­si se Vaken lak­kaut­ta­mis­ta aja­nut vii­me­syk­syi­nen sel­vi­tys vai­et­tiin Suo­me­nen­nä­ty­sa­jas­sa kuoliaaksi. 

    Minus­ta Vaken stra­te­gian poh­ja­na ole­vien sidos­ryh­mä­haas­tat­te­lui­den muis­tiin­pa­not pitäi­si teh­dä julkisiksi.

  6. Erit­täin aiheel­lis­ta poh­din­taa. Suo­mi ja Euroop­pa ovat jo täyn­nä eri­lai­sia rahoi­tus­läh­tei­tä, myös yksi­tyi­sen sek­to­rin ulko­puo­lel­la: Euroo­pan inves­toin­ti­ra­has­to, Busi­ness Fin­land ja Teol­li­suus­si­joi­tus vain pari mai­ni­tak­se­ni. Myös ilmas­to­ra­has­ton kon­kre­tia puut­tuu täy­sin: mit­kä ovat ensim­mäi­set kon­kreet­ti­set hank­keet, joi­ta rahas­to on/ oli­si rahoittamassa?

  7. Hank­keet yleen­sä vali­taan han­ke-esi­tys­ten perusteella.

    Nes­te, vii­me vuo­sien kurs­si­ra­ket­ti, on kui­ten­kin hank­ki­nut voit­ton­sa pää­osin fos­sii­lis­ta öljyä jalos­ta­mal­la. Se on myös Hele­nin kans­sa Suo­men toi­sek­si suu­rin CO2-pääs­tö­jen aiheut­ta­ja. Kum­ma­kin pääs­töt yli 3 milj CO2 ton­nia, yhteen­sä yli 10% Suo­men pääs­töis­tä. Suu­rin on SSAB, yli 4 milj CO2 ton­nia. On mie­les­tä­ni oikein, että pää­osin fos­sil­la tuot­teil­la rikas­tu­neen Nes­te-nimi­sen yhtiön tuot­to­ja käy­te­tään ilmas­ton­muu­tok­sen torjuntaan.

    Sama kos­kee Nor­jaa, joka on rikas­tu­nut pää­osin fos­sii­lis­ta öljyä myy­mäl­lä ja jaos­ta­mal­la. Nor­jan öljy­ra­has­ton rahat, taso 1000 mil­jar­dia euroa, tuli­si käyt­tää täy­si­mit­tai­ses­ti ilma­son­muu­tok­sen torjuntaa.

  8. Kus­tan­nus­te­hok­kain kei­no ilmas­to­ra­has­ton käyt­töön lie­nee EU:n pääs­tö­oi­keuk­sien osto ja mitä­töin­ti koko rahal­la? Täl­löin käy­tet­tä­väl­lä rahal­la saa­tai­siin suu­rim­mat pääs­tö­vä­hen­nyk­set koko Euroo­pan yli tarkasteltuna.

    Tämä on toki poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta. Lisäk­si hii­li­diok­si­pääs­töi­nen teol­li­suus siir­tyi­si EU:n ulko­puo­lel­le, jos­sa pääs­tö­kaup­pa ei rasi­ta tulosta.

  9. Ehdoik­si voi­si ottaa, että rahas­to sijoi­tuk­set ovat osak­keis­sa ja kor­kein­taan tiet­ty osuus yri­tyk­seen sijoi­tet­ta­vis­ta varois­ta voi­si tul­la rahas­tol­ta, eli jon­kun yksi­tyi­sen­kin tahon pitää luot­taa yri­tyk­seen tar­peek­si lait­taak­seen sii­hen rahaa. Lisäk­si, kun las­ke­taan rahas­ton sijoi­tuk­sel­laan saa­maa osuut­ta, pitää sen olla tar­peek­si hyvä, ettei esim las­ke­ta fir­mal­le koh­tuut­to­man suur­ta liikearvoa.

    Tämä var­maan aina­kin pie­nen­täi­si rahas­ton ongelmia.

  10. Koko lail­la samaa miel­tä Osmon kans­sa. Jos kuvi­tel­laan, että pel­käs­tään rahal­la saa­daan jotain aikaan, lii­ke­toi­min­ta oli­si help­poa. Sen kuin lai­nai­si kaik­ki maa­il­man rahat ja ostai­si tai raken­tai­si kai­ken kan­nat­ta­van toi­min­nan. Sen sijaan har­ki­tut hait­ta­ve­rot ohjaa­vat auto­maat­ti­ses­ti taloutta. 

    Kui­ten­kin kor­kea­kou­lu­ta­soi­seen tut­ki­muk­seen sekä tek­nii­koi­den vaa­ti­maan amma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen panos­ta­mi­nen on ylei­ses­ti ottaen vii­sas­ta. Tut­ki­mus ei sai­si olla lii­an sitou­tu­nut­ta vakiin­tu­nei­siin tahoi­hin, mikä on seu­rauk­se­na, jos nou­da­te­taan vaa­ti­mus­ta, että tut­ki­muk­sen on saa­ta­va ulkois­ta rahoi­tus­ta saa­dak­seen julkista. 

    Meil­lä ei vie­lä edes 1990-luvul­la panos­tet­tu kun­nol­la tuuli‑, aurin­ko- tai läm­pö­pump­pu­rat­kai­sui­hin, kos­ka kor­kea­kou­lu­tut­ki­mus oli sitou­tu­nut IVO-klus­te­riin, Nes­tee­seen ja fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta ja ydin­voi­maa hyö­dyn­tä­vään kat­ti­laklus­te­riin. Jul­ki­nen tut­ki­mus oli pal­jol­ti val­tio­nyh­tiöi­den ja perin­tei­sen teol­li­suu­den tar­joa­mien pro­jek­tien varassa. 

    Jos tah­do­taan antaa vakuu­de­ton­ta rahaa eri­tyis­pro­jek­tei­hin, oikea paik­ka on täl­löin sel­lai­nen yli­opis­tol­li­nen tut­ki­mus, joka on vii­me kädes­sä ver­tai­sar­vioi­tua eikä pal­ve­le välit­tö­miä yksi­tyi­siä intressejä.

    Var­ma hii­li­pääs­tö­jä vähen­tä­vä toi­mi oli­si tur­ve­sek­to­rin pake­toin­ti puun­tuo­tan­toon. Tur­ve­pel­loil­le rai­vaus­kiel­to ja tur­peen tuo­tan­nol­le stop­pi raha­kor­vaus­ta vas­taan. Äiti­maan hoi­to kun ei ole aina niin isän­maal­lis­ta kun tah­toi­si ajatella.

  11. Paul Krug­man:

    Eco­no­mists did eve­ry­one a dis­ser­vice by put­ting so much weight on car­bon pricing. It turns out that a very lar­ge part of what we need to do is just stop bur­ning coal. So it’s not like we need a who­le lot of complica­ted incen­ti­ves to induce people to move on many margins.

    It is also true that R&D spen­ding and pus­hing down the cost cur­ve on alter­na­ti­ve ener­gy sources is a big deal. The­re were people who complai­ned that the Green New Deal sort of sounds like a Christ­mas tree because you’re taking a who­le bunch of dif­fe­rent things and sel­ling them all as part of saving the pla­net. But I think that’s a vir­tue, not a vice. If you can make it a Christ­mas tree whe­re we’re going to be gene­ra­ting jobs through govern­ment spen­ding and we’re going to be pro­mo­ting all kinds of new industries and save the pla­net, that’s fine.

    I would say that there’s a real­ly strong case for not paying for it, as with anyt­hing that invol­ves invest­ment. Real inte­rest rates are bare­ly posi­ti­ve. So, we don’t have a fiscal con­straint as long as we’re doing invest­ment spending.

    https://www.vox.com/podcasts/2019/12/26/21011830/paul-krugman-obam-climate-medicare-robots-single-payer-andrew-yang

  12. Joseph Stiglitz:

    The war on the cli­ma­te emer­gency, if cor­rect­ly waged, would actual­ly be good for the eco­no­my – just as the second world war set the sta­ge for America’s gol­den eco­no­mic era , with the fas­test rate of growth in its his­to­ry amidst sha­red pros­pe­ri­ty. The Green New Deal would sti­mu­la­te demand, ensu­ring that all avai­lable resources were used; and the tran­si­tion to the green eco­no­my would like­ly usher in a new boom. Trump’s focus on the industries of the past, like coal, is strangling the much more sen­sible move to wind and solar power. More jobs by far will be crea­ted in renewable ener­gy than will be lost in coal.


    Moreo­ver, the crea­tion of a natio­nal Green Bank would pro­vi­de fun­ding to the pri­va­te sec­tor for cli­ma­te break­down – to homeow­ners who want to make the high-return invest­ments in insu­la­tion that enables them to wage their own batt­le against the cli­ma­te cri­sis, or busi­nes­ses that want to ret­ro­fit their plants and headquar­ters for the green economy.

    https://www.theguardian.com/commentisfree/2019/jun/04/climate-change-world-war-iii-green-new-deal

  13. Hei, kom­men­toin tääl­lä­kin, vaik­ka lai­toin vies­tiä Osmo Soi­nin­vaa­ral­le suoraankin.

    Vaken ehdo­tuk­ses­sa ei esi­te­tä, että jul­ki­sin varoin läh­det­täi­siin sijoit­ta­maan mii­nus­merk­ki­siin koh­tei­siin vaan edel­ly­tyk­se­nä jokai­ses­sa sijoi­tuk­ses­sa on plus­merk­ki­nen tuot­to. Kulu­muo­tois­ta han­ke­toi­min­taa on ehdo­tuk­ses­sa pie­ni osuus. Ehdo­te­tut inves­toin­ti­ka­te­go­riat ovat jul­ki­set alus­tat, PPP (eli public-pri­va­te-part­ners­hip) koh­teet, kau­pal­lis­ten teol­li­seen mit­ta­kaa­vaan skaa­la­vien inves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­nen, sekä mah­dol­li­ses­ti jot­kin rahas­to­muo­toi­set koh­teet. EUn val­tion­tuek­si ehdo­tuk­ses­ta oli­si las­ket­ta­vis­sa mah­dol­li­ses­ti esim toi­min­ta kau­pal­lis­ten inves­toin­tien vauh­di­tuk­ses­sa. Mitä tulee kau­pal­lis­ten inves­toin­tien vauh­di­tuk­seen, kysee­seen tuli­si rahoi­tus koko­nai­suuk­siin, jois­sa on muka­na myös mer­kit­tä­vä osuus yksi­tyis­tä rahaa. Kes­keis­tä kai­ken­lai­ses­sa inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­ses­sa on var­mis­tua sii­tä, että val­tion toi­min saa­daan aikaan sel­lais­ta, joka ei ilman val­tio­ta tapah­tui­si. Tämä on läh­tö­koh­ta­na toi­min­nan tar­kem­mas­sa suun­nit­te­lus­sa, joka on par­hail­laan käynnissä.

    Ilmas­to­ys­tä­väl­li­siä inves­toin­te­ja suo­si­van regu­laa­tion aikaan­saa­mi­nen on äärim­mäi­sen tär­ke­ää. Vali­tet­ta­vas­ti lain­sää­dän­nön muut­ta­mi­nen kan­sain­vä­li­ses­ti, EUs­sa ja Suo­mes­sa on mit­ta­va urak­ka, jota ei var­mas­ti­kaan saa­da val­miik­si vie­lä aivan lähi­vuo­si­na. Sii­hen saak­ka Vaken stra­te­giaeh­do­tuk­se­na on myös val­tion toi­min vauh­dit­taa digi- ja ilmastoinvestointeja.

    1. Oli­si­ko val­tion sijoi­tus oman pää­oman muo­toi­nen? Eli, jos yhtiön arvo omis­ta­jil­le vaik­ka kym­men­ker­tais­tuu, saa­ko myös val­tio sijoi­tuk­sel­leen 900%:n tuoton?

  14. Tyh­mä kysy­mys, mut­ta eikös pääs­tö­kau­pan LULUCF-meka­nis­mis­ta seu­raa, että Suo­mes­sa saa ilmas­ton kan­nal­ta haka­ta met­sää mie­lin mää­rin — sehän on pois suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den pääs­tö­kiin­tiös­tä ja tulos on ilmas­ton kan­nal­ta +/- 0. Toi­saal­ta kaik­ki Suo­mes­sa suo­jel­tu met­sä kas­vat­taa Suo­men pääs­tö­sek­to­rin kiin­tiö­tä, ja taas net­to­vai­ku­tus 0. Älkää nyt Vih­reät kaa­ta­ko hal­li­tus­ta* tämän nol­lan takia! 

    *) ks. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006414188.html

    1. Tyh­mä kysy­mys, mut­ta eikös pääs­tö­kau­pan LULUCF-meka­nis­mis­ta seu­raa, että Suo­mes­sa saa ilmas­ton kan­nal­ta haka­ta met­sää mie­lin mää­rin — sehän on pois suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den pääs­tö­kiin­tiös­tä ja tulos on ilmas­ton kan­nal­ta +/- 0. Toi­saal­ta kaik­ki Suo­mes­sa suo­jel­tu met­sä kas­vat­taa Suo­men pääs­tö­sek­to­rin kiin­tiö­tä, ja taas net­to­vai­ku­tus 0.”

      Teol­li­suut­ta ohja­taan pääs­tö­kiin­tiöil­lä ja maan­käyt­tö­sek­to­ria LULUCF-las­ken­nal­la, mut­ta ei kai näi­tä las­ke­ta yhteen tuol­la tavoin, pait­si Suo­men omis­sa maa­koh­tai­sis­sa hii­li­neut­raa­lius­ta­voit­teis­sa? Ympä­ris­tön kan­nal­ta tie­ten­kin saa­vu­te­taan paras tulos, jos kaik­kia pääs­tö­jä vähen­ne­tään ja nie­lu­ja kas­va­te­taan. Sitä sen sijaan pidän aika mie­len­kiin­toi­se­na, että EU sosia­li­soi Suo­mel­ta hii­li­nie­lu­ja yhtei­sek­si hyväk­si. Pitäi­si olla kun­kin maan oma asia kuin­ka se saa­vut­taa ilmastotavoitteensa.

      Hyviä ilmas­to­ra­has­tos­ta rahoi­tet­ta­via hank­kei­ta oli­si­vat esi­mer­kik­si puu­tuh­kan rakeis­tus­lai­tok­set, jot­ta läm­pö­lai­tos­ten tuh­ka saa­daan kier­rä­tet­tyä oji­tet­tui­hin tur­ve­mai­den met­siin (jois­sa on kiven­näis­ra­vin­teis­ta puu­tet­ta mut­ta ei typen puu­tet­ta) ja näin saa­daan nopeas­ti pal­jon lisää hii­li­nie­lua. Toi­nen hyvä koh­de oli­si­vat kar­jan­lan­nan bio­kaa­su­tus­lai­tok­set, jot­ka hel­pot­tai­si­vat lan­nan ravin­tei­den kier­rä­tys­tä, vähen­tä­vät tar­vet­ta pel­lon­rai­vauk­seen ja tuot­ta­vat vähä­pääs­töis­tä liikennepolttoainetta.

  15. Eri sek­to­rei­den pääs­tö­jä ja nie­lu­ja ei siis las­ke­ta suo­raan yhteen, kun kat­so­taan ovat­ko Suo­men vel­voit­teet täyt­ty­neet. Etsin lisä­sel­vi­tys­tä asias­ta, mut­ta en nyt tähän hätään löy­tä­nyt muu­ta kuin Kris­tii­na Regi­nan esi­tyk­sen maa­ta­lou­den pääs­töis­tä. Sii­nä sano­taan näin: “Maa­pe­rän hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat osa LULUCF-sek­to­ria, jos­sa pääs­töt eivät saa ylit­tää pois­tu­mia. Jos LULUCF-sek­to­ri on net­to­pääs­tö­läh­de, taa­kan­ja­ko­sek­to­rin vaa­ti­mus kiris­tyy. Jos LULUCF-sek­to­ri (rajoi­tet­tu osa sii­tä) on net­to­nie­lu, osan sii­tä voi käyt­tää täyt­tä­mään taa­kan­ja­ko­sek­to­rin vel­voi­tet­ta.” Toi­sin sanoen Suo­men mah­dol­li­suut­ta kom­pen­soi­da mui­den sek­to­rien pääs­tö­jä met­sien nie­luil­la on rajoi­tet­tu muu­ten­kin kuin vain nk. met­sien ver­tai­lu­ta­son ver­ran. (http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2019/08/Regina_Pellonpiennar‑8–2019.pdf)

    1. Kii­tos Anne­li Jal­ka­nen — mai­nio­ta kun tuot lisä­va­loa tähän aika epä­sel­vään LULUCF-meka­nis­miin. Tör­mä­sin tähän LULUCF-asi­aan, kun kysyin Ante­ro Var­tian Com­pen­sa­te-sää­tiöl­tä mik­sei met­sien suo­je­lua teh­dä Suo­mes­sa, sehän avai­si monen suo­ma­lai­sen kuk­ka­ron hel­pom­min. He vas­ta­si­vat, että LULUCF-meka­nis­min kaut­ta suo­ma­lai­nen teol­li­suus voi­si sit­ten pääs­tel­lä enem­män ja näin tavoi­te hii­li­ne­ga­tii­vi­suu­des­ta ei toteu­du. Toi­sin sanoen he jou­tu­vat osta­maan hii­len­si­don­taa pääs­tö­kau­pan ulko­puo­li­sis­ta rois­to­val­tiois­ta (täl­lä het­kel­lä Zim­babwe ja Kolum­bia). Nyt sinä kui­ten­kin sanot, ettei asia ole noin yksin­ker­tai­nen. Miten asia täs­mäl­leen on, eli mil­lai­nen las­ku­kaa­va täs­sä on, jää auki. Joka tapauk­ses­sa olen pää­ty­mäs­sä sii­hen, että suo­ra­vii­vai­sem­paa oli­si lopul­ta ostaa pois pääs­tö­kiin­tiöi­tä markkinoilta.

      1. Ant­ti Kero: Joka tapauk­ses­sa olen pää­ty­mäs­sä sii­hen, että suo­ra­vii­vai­sem­paa oli­si lopul­ta ostaa pois pääs­tö­kiin­tiöi­tä markkinoilta.

        Juju lie­nee sii­nä, että ehdo­tuk­se­si oli­si puh­das­ta menoa kun taas ilmas­to­ra­has­ton sijoi­tuk­sil­le var­maan toi­vo­taan (kir­jan­pi­dol­lis­ta) tuottoa.

      2. Val­tio­li­sen toi­mi­jan ei oikein ole ide­aa ostaa pois pääs­tö­oi­keuk­sia, kun voi olla las­ke­mat­ta nii­tä lii­kaa liikkeelle.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Val­tio­li­sen toi­mi­jan ei oikein ole ide­aa ostaa pois pääs­tö­oi­keuk­sia, kun voi olla las­ke­mat­ta nii­tä lii­kaa liikkeelle. 

        En oikeas­taan tar­koit­ta­nut val­tio­ta vaan itseä­ni, eli lähe­tän­kö omat raha­ni Zim­babween ja Kolum­bi­aan, kuten nyt teen, vai ostan­ko pois pääs­tö­oi­keuk­sia? Kas sii­nä pul­ma. Kum­pi oli­si suo­rem­min hyvän palkitsemista/pahan rankaisemista?

      4. Kii­tos kom­men­teis­ta. Olen eri miel­tä kuin Var­tia: kan­nat­tai­si kehit­tää met­sä­nie­lu­ja koti­maas­sa eikä rois­to­val­tiois­sa. “Suo­men kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen inven­taa­rion mukaan vuo­si­na 2007–2016 met­sä­ka­dos­ta on aiheu­tu­nut vuo­si­ta­sol­la noin 3,6 milj. CO2 ekvi­va­lent­ti­ton­nin (t CO2-ekv.) net­to­pääs­tö.” (mmm.fi/lulucf). Elik­käs Com­pen­sa­te-rahas­to voi­si etsiä met­si­tet­tä­viä pel­to­ja ja tukea vaik­ka soi­den tuh­ka­lan­noi­tus­ta. Nois­ta voi­daan kyl­lä las­kea todel­li­nen hii­li­nie­lun lisäys.

        Var­tia puhuu var­maan hak­kui­den rajoit­ta­mi­ses­ta kun käyt­tää sanaa suo­je­lu, mut­ta minä ymmär­rän suo­je­lun niin että rau­hoi­te­taan met­sä­alue koko­naan ja sil­lä on täy­sin eri tar­koi­tus eli moni­muo­toi­suu­den paran­ta­mi­nen. Met­sien hak­kaa­mi­sen rajoit­ta­mi­nen joh­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ojas­ta allik­koon, eli kas­vun (hii­li­nie­lun) ale­ne­mi­seen ja met­sien tuho­herk­kyy­den kas­vuun: vrt. Kana­dan, Kes­ki-Euroo­pan ja Venä­jän met­sät eivät ole hii­li­nie­lu, vaan monil­la alueil­la päästö!

        Tuos­sa mmm:n lin­kis­sä on lisä­tie­toa met­sä­kom­pen­saa­tion rajoi­tuk­sis­ta. “Ver­tai­lu­ta­so on las­ken­nal­li­nen taso, jota vas­taan arvioi­daan nie­lu­jen todel­li­nen kehi­tys kau­del­la 2021–2025. Jos todel­li­nen nie­lu vel­voi­te­kau­del­la on ver­tai­lu­ta­soa suu­rem­pi, maat voi­vat saa­da sii­tä las­ken­nal­lis­ta hyö­tyä. Met­sis­tä saa­ta­vaa nie­lu­hyö­tyä rajoi­te­taan kui­ten­kin kat­to­lu­vul­la, jon­ka enim­mäis­mää­rä on 3,5 pro­sent­tia jäsen­val­tion perus­vuo­den koko­nais­pääs­töis­tä. Suo­mi voi siten hyö­dyn­tää ver­tai­lu­ta­soa suu­rem­paa met­sä­nie­lua kor­kein­taan 2,5 Mt CO2 vuosittain.”

        Jos LULUCF-sek­to­ri on las­ken­ta­sään­tö­jen sovel­ta­mi­sen jäl­keen nie­lu, voi­daan tie­tyis­tä met­si­tyk­ses­tä, vil­je­lys­mais­ta ja ruo­hik­koa­lueis­ta peräi­sin ole­van nie­lu­yk­si­köi­tä hyö­dyn­tää taa­kan­ja­ko-sek­to­rin tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si. Tämän jous­ton mää­rää on rajat­tu, ja Suo­men osal­ta taa­kan­ja­ko-sek­to­rin tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si voi­daan käyt­tää nie­lu­yk­si­köi­tä enin­tään 4,5 mil­joo­naa hii­li­diok­si­die­kvi­va­lent­ti­ton­nia 2021–2030 väli­se­nä aika­na. Suo­mi sai neu­vot­te­luis­sa hyvin met­säi­se­nä maa­na 10 mil­joo­nan hii­li­diok­si­di­ton­nin eri­tyis­jous­ton kau­del­le 2021–2030.”

        Vai­kea­pa näis­tä on saa­da sel­vää; las­ken­ta­sään­nöt ovat moni­mut­kai­set. Asi­aa sekoit­taa vie­lä lisää se että mep­pi Sar­va­maan mukaan LULUCF-ase­tus ava­taan vie­lä. Oli­si hyvä jos sen sai­si kan­nus­ta­maan met­sä­nie­lu­jen lisäämiseen.

        Jos met­sä­asiat kiin­nos­ta­vat, voi lukea lisäk­si Ilmas­to­pa­nee­lin jul­kai­su­ja ja raport­te­ja sekä Met­sä­leh­den pari oikein hyvää kes­kus­te­lu­ket­jua otsi­koil­la Met­sien hii­li­nie­lu ja Ilmas­to (metsalehti.fi > Kes­kus­te­lut). Saa kommentoida!

  16. Sii­nä on tie­tys­ti se ikä­vä puo­li, että täl­lai­nen voi har­mit­taa nii­tä, joi­den ilmas­toa vahin­goit­ta­va toi­min­ta tulee kal­liim­mak­si. Sii­tä tämä tai­taa kiikastaa.”

    Tuos­ta kom­men­tis­ta en ole ihan vakuut­tu­nut että kyse oli­si niin­kään teol­li­suu­den tms. vas­tus­tuk­ses­ta vero­ja koh­taan. Pikem­min­kin näyt­täää päin­vas­tai­sel­ta: https://www.foodandwaterwatch.org/news/oil-industrys-carbon-tax-dream-climate-nightmare

    Noin ylei­sim­min­kin vai­kut­tai­si että on taho­ja jot­ka näke­vät joten­kin paha­na jos ener­gia yhtiöt pää­se­vät hyö­ty­mään täs­tä tilanteesta.

  17. > Sen sijaan, että sub­ven­toim­me hyviä hank­kei­ta, mei­dän pitäi­si verot­taa ympä­ris­töä vahin­goit­ta­vaa toimintaa.

    Plus­saa täs­tä­kin kannanotosta.

    > Tuki­vii­da­kon lisää­mi­sen sijaan minä nos­tai­sin pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa kun­nol­la vähen­tä­mäl­lä nii­den mää­rää. Se ei tie­tys­ti ole yksin Suo­men päätettävissä.

    Nykyi­nen pääs­tö­oi­keus­mal­li on kovin rajal­li­nen. Pitäi­si vähen­tää kaik­kea fos­sii­lis­ten kulu­tus­ta, ja hii­li­vuo­to­kin pitäi­si tuk­kia fos­sii­li­tul­leil­la tai vastaavilla. 

    Jos EU ei tai­vu tähän, aina on tie­ten­kin mui­ta­kin (täy­sin Suo­men kont­rol­lis­sa ole­via) mah­dol­li­suuk­sia. Vas­tuu­ta vii­vä­ty­mi­sis­tä ja huo­nos­ta poli­tii­kas­ta ei voi enää lykä­tä muil­le. Kyse on kai sen ver­ran tär­keäs­tä asias­ta, että jat­ku­va mitään­te­ke­mät­tö­myys ei käy. Pääs­tö­jä on yri­tet­ty vähen­tää jo noin nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta. Ja mitä on saa­tu aikaan? Ei juu­ri mitään — tai oikeas­taan lähin­nä lisää pääs­tö­jä. Ehkä voi­si jo aloit­taa pääs­tö­jen todel­li­sen vähentämisen.

  18. En ole seu­ran­nut aiem­paa kes­kus­te­lua, mut­ta tie­tääk­se­ni näis­tä ympä­ris­töl­le hai­tal­li­sis­ta tuis­ta noin 80% on alem­pia vero­kan­to­ja, ei mitään var­si­nai­sia tukia. Tie­tys­ti sit­ten on joi­ta­kin mel­ko jär­jet­tö­miä tukia kuten Ruot­sin lai­vo­jen run­sas­kä­ti­nen tuke­mi­nen ja yleen­sä viih­teen tukeminen.

    1. Count­ry­boy: tie­tääk­se­ni näis­tä ympä­ris­töl­le hai­tal­li­sis­ta tuis­ta noin 80% on alem­pia vero­kan­to­ja, ei mitään var­si­nai­sia tukia

      Mitään mer­ki­tyk­sel­lis­tä eroa kenel­lä­kään ei ole nii­den vaih­toeh­to­jen välil­lä, että yri­tys joko saa X € enem­män tukiai­sia tai mak­saa X € vähem­män veroja.

  19. Tois­tai­sek­si hal­li­tuk­sen ulos­tu­lo ilmas­to­ra­has­tol­la näyt­täy­tyy lähin­nä yri­tyk­se­nä nos­taa hal­li­tuk­sen omaa pro­fii­lia. Val­tion rahat kan­nat­tai­si käyt­tää ihan vaan perus­tut­ki­muk­seen. Yri­tyk­set sit­ten hoi­ta­koon kas­vi­huo­neil­miön tor­jun­taan liit­ty­vät kau­pal­li­set hankkeet.

  20. Pie­nim­män hai­tan ja suu­rim­man hyö­dyn mukai­nen rat­kai­su osa­na oikeu­den­mu­kais­ta siir­ty­mää, niin että luo­daan hii­li­neut­raa­le­ja tai ‑nega­tii­vi­sia tuo­tan­to­ket­ju­ja ja samal­la tuo­daan lisä­ar­voa lähes kaik­keen ole­mas­sao­le­vaan teollisuuteen.

    Hamp­pu on yksi van­him­mis­ta vil­je­ly­kas­veis­tam­me ja kun sii­tä on teh­ty pape­ria, niin olem­me voi­neet käyt­tää met­siäm­me jär­ke­väs­ti, par­haan hyö­dyn ja pie­nim­män hai­tan mukai­ses­ti teke­mäl­lä hir­si­ta­lo­ja ja tuot­ta­mal­la ter­vaa jota sit­ten on vie­ty ham­pun ohel­la aina brit­tien lai­va­teol­li­suu­teen saakka..

    Heh­taa­ri kui­tu­hamp­pua sitoo Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin 15 ton­nia hii­li­diok­si­dia per hehtaari.

    Ete­läi­sem­mis­sä mais­sa on mah­dol­lis­ta vil­jel­lä kak­si satoa vuo­des­sa, jol­loin sido­tun hii­len mää­rä tuplaan­tuu. Hamp­pu kas­vaa 60–120 vuo­ro­kau­des­sa nel­jä­met­ri­sek­si, mikä tekee sii­tä tehok­kaam­man hii­len­si­to­jan kuin muut vil­je­ly­kas­vit ja metsät

    Kui­tu­ham­pun juu­ris­ton mas­sa on noin 20 % maan- pääl­li­ses­tä mas­sas­ta (Cana­dian Hemp Tra­de Alliance).

    Hamp­pu­kui­dus­ta val­mis­te­taan tyy­pil­li­ses­ti pit­käi­käi­siä tuot­tei­ta, kuten raken­nuse­ris­tei­tä ja bio­kom­po­siit­te­ja. Lyhy­ti­käi­siä­kin käyt­tö­tar­koi­tuk­sia on, kuten pape­rin valmistus.

    Pro­ses­soin­nis­sa syn­ty­vä pöly käy­te­tään yleen­sä maan- paran­nusai­nee­na, kom­pos­tin tukiai­nee­na tai ener­gia­na. Näis­tä ylei­sin ja Suo­mes­sa käy­tet­ty on maanparannuskäyttö.

    Voim­me kui­ten­kin esit­tää arvion kes­ki­mää­räi­ses­tä hii­len pit­kä­ai­kai­ses­ta sitou­tu­mi­ses­ta maa­pe­rään ja tuot­tei­siin, mut­ta arvot voi­vat vaih­del­la tapaus­koh­tai­ses­ti pal­jon­kin. Kun ote­taan huo­mioon pel­toon tip­pu­van leh­ti­mas­san sisäl­tä­män hii­len sitou­tu­mi­nen maa­pe­rään, saa­daan pit­kä­ai­kai­ses­ti sitou­tu­van hii­len osuu­dek­si 2/3. Hii­len­si­don­taa voi­daan edel­leen lisä­tä käyt­tä­mäl­lä päis­tä­ret­tä esi­mer­kik­si maan­pa­ran­nuk­seen bio­hii­len tavoin.

    Rat­kai­se­vaa hii­li­las­kel­mis­sa on ham­pun eri osien sisäl­tä­män hii­len mää­rä, jol­le anne­taan eri­lai­sia arvo­ja tut­ki­muk­ses­ta riippuen.
    MIKSI KUITUHAMPPU ON TEHOKKAIN BIOENERGIAKASVI?

    Bio­eta­no­li­saan­to kor­re­loi bio­mas­san sel­lu­loo­sa­pi­toi- suu­den kans­sa. Kui­tu­ham­pun koos­tu­mus on eta­no- lituo­tan­nol­le parem­pi kuin mil­lään muul­la kas­vil­la. Hamp­pu­kui­tu sisäl­tää 73–77 % sel­lu­loo­saa, 7–9 % hemi­sel­lu­loo­saa ja 2–6 % lig­nii­niä. Hamp­pu­päis­tä­re puo­les­taan sisäl­tää 48 % sel­lu­loo­saa, 21–25 % hemi- sel­lu­loo­saa ja 17–19 % lig­nii­niä. Sel­lu­loo­sa­pi­toi­suus on siten kor­keam­pi kuin mil­lään muul­la ener­gia­kas­vil­la. (Chal­len­ges towards Revi­ta­lizing Hemp: A Mul­ti­face­ted Crop: https://www.sciencedirect.com/science/article/ pii/S1360138517301772#fig0015)

    Kui­tu­ham­pun kor­sis­ta saa­daan noin 310 lit­raa eta­no­lia per kui­va-aine­ton­ni (https://www.sciencedirect.com/ science/article/pii/S0960852417313135), eli seit­se­män ton­nin kes­ki­sa­dol­la 2170 lit­raa per hehtaari.

    Oikeal­la esi­kä­sit­te­ly­me­ne­tel­mäl­lä enemmän.

    Lajik­kees­ta riip­puen kor­si­mas­sas­ta val­mis­te­tun bio­eta­no­lin lisäk­si voi­daan tuot­taa ham­pun­sie­me­nis­tä bio­die­se­liä. Saan­to on noin 1000 lit­raa hehtaarilta.

    Stan­dar­doi­dul­la tran­ses­te­ri­fi­kaa­tio­pro­ses­sil­la voi­daan ham­pun­sie­me­nöl­jy muun­taa 97 %:sti bio­die­se­lik­si, joka läpäi­see kaik­ki kokeet ja saa­vut­taa kaik­ki stan­dar­dit, mitä bio­die­se­leil­le on ase­tet­tu. Sitä voi­daan käyt­tää mata­lam­mal­la läm­pö­ti­lal­la, kuin mitään muu­ta mark­ki­noil­la ole­vaa bio­die­se­liä (Bio­fuels digest, 2010).

    Bio­eta­no­lin ja bio­die­se­lin lisäk­si kui­tu­ham­pus­ta voi­daan tuot­taa tehok­kaas­ti bio­me­ta­no­lia. Kokei­den perus­teel­la kui­tu­ham­pus­ta voi­daan tuot­taa meta­no­lia kym­me­nen ker­taa enem­män ver­rat­tu­na mais­siin (Bio­proces­sing of hemp hurd (Can­na­bis sati­va) for bio­fuel pro­duc­tion: http://dro.deakin.edu.au/eserv/ DU:30072805/abraham-bioprocessingof-2014A.pdf).

    Kun hamp­pu­bio­mas­sa esi­kä­si­tel­lään sopi­vas­ti, on eta- nolin ja metaa­nin yhteis­tuo­tan­to mah­dol­lis­ta ja saan­to kor­kea: yhdel­tä heh­taa­ril­ta eta­no­lia saa­daan 2600- 3000 lit­raa ja metaa­nia 2900 kuu­tio­ta (171–180 G). (Basis of ener­gy crop selec­tion for bio­fuel pro­duc­tion: Cel­lu­lose vs. lig­nin: https://www.tandfonline.com/doi/ abs/10.1080/15435075.2014.909359). Kui­tu­ham­pun esi­kä­sit­te­lyyn sovel­tuu eri­tyi­ses­ti höy­ry­rä­jäy­tys, jol­la syn­tyy hel­pos­ti hajoa­vaa sel­lu­loo­sa­pi­tois­ta bio­mas­saa (Pret­reat­ment pros­pect of hemp by steam explo­sion for bio­fuel pro­duc­tion: http://orbit.dtu.dk/files/6337240/Pretreatment%20 prospect.pdf)

    Ver­tai­lun vuok­si yhdes­tä heh­taa­ris­ta ryp­siä saa­daan 500‑1000 lit­raa bio­die­se­liä vuo­des­sa riip­puen sato- määristä.
    HIILENSIDONTA

    Kui­tu­ham­pun on todis­tet­tu sito­van hiil­tä tehok­kaam- min kuin mikään muu vil­je­ly­kas­vi tai metsätyyppi.

    Jokai­nen ton­ni kui­tu­hamp­pua on sito­nut itseen­sä 0,45 ton­nia hiil­tä. 7 kui­va-aine­ton­nin kes­ki­sa­dol­la heh­taa­ri hamp­pua sitoo lähes 12 ton­nia hii­li­diok­si­dia. (The Role of Industrial Hemp in Car­bon Far­ming: http://www.aph. gov.au/DocumentStore.ashx?id=ae6e9b56-1d34-4ed3- 9851–2b3bf0b6eb4f)

    Kent­tä­ko­keis­sa on mitat­tu kui­tu­ham­pun juu­rien yltä­vän jopa 200 cm syvyy­teen. Mas­sii­vi­nen juu­ris­to koos­tuu 41 %:sti hii­les­tä. Juu­ris­ton pai­nok­si on mitat­tu 2,41- 3,21 ton­nia per heh­taa­ri, joten maa­pe­rään sitou­tuu hii­li­diok­si­dia 3,7 — 4,9 ton­nia riip­pu­mat­ta miten ja mihin maan­pääl­li­nen bio­mas­sa käy­te­tään. (Cha­rac­te­ri­sa­tion of hemp (Can­na­bis sati­va L.) roots under dif­fe­rent growing con­di­tions, Ste­fa­no Ama­ducci et al, 2008)

    Kui­tu­ham­pus­ta val­mis­tet­tu­jen polt­toai­nei­den koko tuo­tan­to­ket­ju (net fuel chain) sitoo jopa 11 ton­nia hii­li­diok­si­dia per heh­taa­ri joka vuo­si. Se on 140 % enem­män kuin ryp­sil­lä ja 540 % enem­män kuin soke­ri- juu­rik­kaal­la (Hemp: A more sus­tai­nable annual ener­gy crop for cli­ma­te and ener­gy policy: https://www.scien- cedirect.com/science/article/pii/S0301421513001523)

    MIKSI TUOTANTO KANNATTAA JUURI SUOMESSA?

    Hamp­pu­kui­tu on maa­il­man lujin luon­non­kui­tu. Hamp­pu­bio­mas­san esi­kä­sit­te­ly bio­polt­toai­nei­den val­mis- tami­sek­si on taval­li­ses­ti hyvin ener­giain­ten­sii­vis­tä toimintaa.

    Nopea­kas­vui­nen ja iso­leh­ti­nen hamp­pu tukah­dut­taa rik­ka­kas­vit alleen antaen puh­taan kyl­vö­alus­tan seu­raa­val­le kas­vu­kau­del­le. Hamp­pu sovel­tuu eri­tyi­sen hyvin vil­je­ly­kier­toon ja luomuviljelyyn.

    Suo­mes­sa on pal­jon vil­je­le­mä­tön­tä pel­toa, joten tek­nis- ten luon­non­kui­tu­jen ja bio­polt­toai­nei­den tuo­tan­to eivät kil­pai­le, eivät­kä vähen­nä ruo­ka­kas­vien vil­je­lyä. Meil­lä on myös lukui­sia tuo­tan­nos­ta pois­tet­tu­ja tur­ve­soi­ta, joi­den muun­ta­mi­nen hii­li­nie­luik­si onnis­tuu kui­tu­ham­pul­la nopeas­ti ja kustannustehokkaasti.

    Kui­tu­hamp­pua voi­daan vil­jel­lä alueil­la, jot­ka eivät sovel­lu maa­pe­rän saas­tu­mi­sen takia ruo­ka­kas­vi­tuo­tan- toon. Kui­tu­hamp­pu on tut­ki­tus­ti teho­kas ras­kas­me­tal­lien ja monien mui­den myr­kyl­lis­ten ainei­den pois­ta­ja maa­pe­räs­tä. Sitä on käy­tet­ty mm. Tser­no­by­lin jäl­ki­hoi­dos­sa. Suo­mes­sa Turun yli­opis­to tut­kii kui­tu­ham­pun tehoa gly­fo­saat­ti­jää­mien pois­ta­mi­sek­si maa­pe­räs­tä ja hamp­pu­kui­tua muo­vi­ka­te­ma­te­ri­aa­lien ja gly­fo­saa­tin kor­vaa­ja­na viljelmillä.
    YHTEENVETO

    Kui­tu­ham­pun vil­je­ly on ilmas­to­te­ko, jol­la sido­taan met­siä tehok­kaam­min hiil­tä maa­pe­rään, jota se paran­taa kas­vaes­saan. Kui­tu­hamp­pu estää ravin­ne­va­lu­mia ja eroo­sio­ta sekä antaa ravin­toa ja suo­jaa vaa­ras­sa ole­vil­le pölyttäjille.

    Bio­polt­toai­nei­den tuo­tan­to kui­tu­ham­pus­ta voi olla tek­nis­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa eri­tyi­ses­ti poh­joi­sen sijain­tim­me takia. Ilmas­to-olo­suh­teet, hamp­pu­kui­dun kas­va­va kysyn­tä, uusi kui­dus­tus­tek­no­lo­gia ja hyö- tykäy­tös­tä pois­tu­neet maa-alat puol­ta­vat kokei­den aloit­ta­mis­ta mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Mm. Puo­lan val­tion omis­ta­ma öljyn­ja­los­ta­ja Gru­pa Lotos on tähän nyt ryh­ty­mäs­sä (https://hempindustrydaily.com/polish- pet­ro­leum-firm-inks-deal-to-pro­duce-bio­fuel-from- hemp/)
    HENRY FORDIN HAMPPUAUTO

    Hen­ry Ford kehit­ti jo 1940-luvul­la auton, jon­ka kori oli val­mis­tet­tu hamp­pua sisäl­tä­väs­tä kom­po­sii­tis­ta ja joka käyt­ti polt­toai­nee­na mm. hamppuetanolia.

    Öljy­teol­li­suus lob­ba­si tuol­loin voi­mak­kaas­ti kas­vi­poh­jai­sia alko­ho­le­ja vas­taan. Alku­pe­räi­nen video autos­ta löy­tyy mm. tääl­tä https://www.youtube.com/watch?- time_continue=7&v=-54vD_cPCQM8

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.