Matalapalkkatyö

Työssäkäyviä köyhiä tuettava täydentävillä tulonsiirroilla.

Maanviljelijät eivät vastusta maataloustukia. Miksi palkansaajajärjestöt kuitenkin vastustavat palkan pällle maksettavia tulonsiirtoja?

Yle uutisoi alkuviikosta, että yhä useampi palkansaaja ei tule toimeen palkallaan. Tilanne on seurausta vastentahtoisesta lähinnä osa-aikatyöstä.

Niin sanotun perustyön määrä vähenee koko ajan – siis työn, johon ei vaadita mitään erityisosaamista, vaan peruskoulu riittää. Siksi meillä on todella korkea työttömyys pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa – noin 25 %.

Uusia perustason työpaikkoja syntyy lähinnä palveluammatteihin. Ne ovat taloudellisesti huonosti tuottavia, joten niistä voidaan maksaa vain huonoa palkkaa. Jos palkan pitäisi olla korkeampi, työpaikkaa ei ole. Palveluammateissa lopullisena maksajana ovat asiakkaat, eivätkä he suostu maksamaan palvelusta enempää. Siksi meillä suurin osa kahviloista esimerkiksi on sellaisia, joissa ostosta jonotetaan kassalla sen sijaan, että tarjoilija kiertäisi ottamassa tilauksia.

Palvelualojen ALV:n maksavat pienipalkkaiset työntekijät

Jos hyväksymme väitteen, että maksimin palveluammateissa maksettavalle palkalle muodostaa hinta, jonka asiakas suostuu maksamaan palvelusta, huomaamme, että palvelujen arvonlisäveron todelliset maksajat ovat matalapalkkatyötä tekevät palvelualojen työntekijät. Jos tuohon asiakkaan maksamaan maksimihintaan ei sisältyisi arvonlisäveroa, työntekijälle maksettaisiin enemmän.

Palveluja ei voi tehdä varastoon

Teollisuustyö voidaan järjestää kahdeksasta neljään työnä, koska tuotteita voidaan valmistaa varastoon. Palvelua ei voi tehdä varastoon. Myyjän ja tarjoilijan on oltava töissä silloin ja vain silloin, kun asiakas haluaa olla asiakkaana. Se johtaa ilta- ja viikonlopputyöhön ja osa-aikaisiin töihin. Taitava työnantaja voi toki järjestää työt niin, että valmistelevia töitä tehdään silloin, kun asiakkaita on vähemmän, mutta tälläkin on rajansa.

Asumistukimenojen kasvu johtuu Juhana Vartiaisesta ja minusta

Pamin edustaja sanoi, että osoituksena palkkojen huononemisesta on, että yhä useampi saa palkan täydennykseksi asumistukea. Ei se siitä johdu. Se johtuu Juhana Vartiaisesta ja minusta. Me esitimme yhdessä, että pienipalkkaisia työntekijöitä tuettaisiin lisäämällä myös asumistukeen palkansaajille suojaosuus.[1] Tuo 300 euron suojaosuus todella toteutettiin. Se lisäsi pienipalkkaisten, lähinnä siis osa-aikaisten käteen jääviä tuloja noin sadalla eurolla. Milloin PAM on viimeksi onnistunut nostamaan nettopalkkoja yhtä paljon?

Täydentävät tulonsiirrot ovat ainoa ratkaisu palvelualan huonoihin ansioihin, koska emme voi määrätä asiakkaita olemaan hintojen suhteen suurpiirteisempiä. Tätä palkansaajajärjestöt vastustavat jotenkin periaatteellisesti. ”Kyllä palkalla pitää tulla toimeen”. Maanviljelijöiden kanta maataloustukeen on aivan toinen. He eivät vaadi, että viljelijän on tultava toimeen tuotteidensa hinnalla. En näe tässä periaatteellista eroa.

Sovitellun päivärahan huonot säännöt

Osa-aikatyötä tuetaan myös työttömyysturvan sovitellulla päivärahalla. Tämä on huono tukimuoto monestakin syystä. Ensiksikin kahdesta viereisellä kassalla samaa työtä samalla työajalla tekevää pääsee aivan eri tulotasolle siitä riippuen, onko saanut joskus tehdä työtä kokoaikaisesti vai ei. Minusta se on väärin. Lisäksi siihen liittyy pahoja kannustinongelmia.

Sovitellun päivärahan saamisen ehtona on, ettei tee yli 80-prosenttista työaikaa. Niinpä on mahdollista, että nelipäiväisestä työviikosta koituu parempi ansiotaso kuin viisipäiväisestä. Tämä kattotyöajan voisi hyvin poistaa työmarkkinatuesta, jolloin se tukisi pieniä ansiotuloja ihan siitä riippumatta, mistä ne johtuvat. Esitin tätä aikanaan Sata-komiteassa ja esimerkiksi Kelan edustaja tuki ajatusta voimakkaasti, mutta työmarkkinajärjestöt kaatoivat ajatuksen. Nyt tiettävästi SAK on vaihtanut asiassa kantaa ja on valmis muuttamaan työmarkkinatuen tällaiseksi matalapalkkatueksi.

Toinen katto tulee siitä sinänsä ymmärrettävästä ehdosta, ettei palkka ja soviteltu päiväraha saa olla yhteensä enempää kuin päivärahan perusteena oleva palkka. Tämä raja tulee matalapalkkaisilla aloilla vastaan jopa alle 20 tunnin viikkotyöajalla, erityisesti, jos päivärahassa on lapsikorotuksia.

Puolipäivätyöllä saa siis kokoaikatyön palkan. Tämä järjestely varmaankin sopii sekä kauppiaalle että kaupan myyjälle. Virallisesti myyjän on kuitenkin sanottava haluavansa kokoaikatyötä, koska jos hän muuta sanoisi, hän menettäisi sovitellun päivärahan.

Tarkennetaan kuitenkin: ei osa-aikatyöstä ihan samoja tuloja todellisuudessa saa kuin kokoaikatyöstä. Käteen tulee vähän vähemmän, koska palkkatuoja verotetaan lievemmin kuin tulonsiirtoja. Lisäksi aikanaan tulee saamaan huonompaa eläkettä.

Jos eläisimme yhä aikaa, jolloin työmarkkinajärjestöt pystyivät järkeviin sopimuksiin, sovitellun päivärahan säätöjän olisi korjattu ajat sitten

Täydentäviä tulonsiirtoja tarvitaan jatkossa lisää

Olen hyvin pessimistinen tämän niin sanotun perustyön tulevaisuudesta. Sen määrä on vähentynyt nopeasti ja tulee jatkossakin vähentymään. Automaatio ja tekoäly karsii hyväpalkkaisia töitä teollisuudessa ja tilalle tulee huonotuottoista työtä palvelualoilla. Eriarvoisuudcen kasvua työmarkkinoilla on vaikea torjua.

Siksi minusta on järkevää varautua maksamaan täydentäviä tulonsiirtoja palkan päälle jatkossa yhä enemmän. Voidaan tietysti kieltää pienet palkat, mutta se tekee työssäkäyvästä köyhästä vielä köyhemmän työttömän.

Ei liene salaisuus, että minusta paras tapa tukea pienipalkkaisia olisi perustulo. Aluksi voisi aloittaa pienellä negatisiivisella tuloverolla, joka jatkaisi veroasteikkoa vähän nollan alapuolelle. Olen kirjoittanut tästä nimellä Ylhäältä aloitettu perustulo.  Tulevassa kirjassani kutsun tätä katkaistuksi negatiiviseksi tuloveroksi.

***

[1] Teimme valtioneuvoston kanslialle raportin ”Lisää matalapalkkatyötä!” Siinä hahmottelimme keinoja parantaa pienipalkkaisten palkansaajien taloudellista asemaa. Tämä vähän provokatorinen nimi halusi kertoa, että työttömyyden suuri bulkki on vähän koulutetuissa, joilla on saatava lisää sellaisia työpaikkoja, joissa ei vaadita erityisosaamista – siis matalapalkkaisia töitä. Nimi oli Juhanan keksimä.

Tagged ,

70 thoughts on “Työssäkäyviä köyhiä tuettava täydentävillä tulonsiirroilla.

  1. Millä tavoin varmistetaan että yritykset ja erityisesti työnantajaosapuoli eivät laske tukipalkkaa osana palkkaratkaisua. Jos veroratkaisut vaikuttavat niin miksi ei palkkatuki?

    Onko oikein että menestyvän ja rikkaan yrityksen työntekijät saavat palkkatukia?

    Maataloudessa ilmeisesti mitään tulorajoja ei ole tuille. Esim. Åminnen kartanokin taitaa saada tukia vaikka voisi kuvitella että pärjäisivät ilmankin. Tilojen koot on toki kasvussa mutta isossa kuvassa näitä Åminneja on aika vähän.

    Mutta jos miettii kahvilaskeneä niin siellä suuri osa taitaa olla isoja kansainvälisiä ketjuja joissa palkat ovat pieniä. Kuka näitä haluaa tukea?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ensinnäkin ammattitaitoa vaativilla aloilla kilpailu työntekijöistä on niin kovaa että palkat nousevat jatkuvasti enemmän kuin mitä liitot sopivat taulukkopalkoista. Matala palkka-aloilla taas kilpailu asiakkaista johtaa siihen, että kustannusten lasku päätyy asiakkaiden hyväksi.

      Koska meillä on paljon työttömiä, tiedämme että kustannustasomme on liian korkea. Mikäli kustannustaso (esimerkiksi palkat) laskevat liikaa, sama kilpailu työvoimasta iskee myös matalan tuottavuuden aloille. Markkinat kyllä löytävät tasapainopalkan keskusjärjestöjä paremmin.

      Kyse on nimenomaan ihmisten tukemisesta, ei yritysten tukemisesta. Kilpailu syö pois ylimääräiset voitot. Yhteiskunnan pitäisi vain kyetä myöntämään että on parempi osallistua itsensä elättämiseen edes vähän kuin jättäytyä kokonaan muiden elätettäväksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Eikö pulaa ole myös osaavasta, hyväpalkkaisesta työvoimasta? Ja tiukat maahanmuuttosäännöt estämässä osaavan työvoiman tulon? – Ja kilpailusta – miksi on pitkään jatkunut kopiolääkkeiden pula? Missä kilpailu? Ja missä kilpailu vapautetuilla taksimarkkinoilla…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. exittyöläinen:
        Eikö pulaa ole myös osaavasta, hyväpalkkaisesta työvoimasta? Ja tiukat maahanmuuttosäännöt estämässä osaavan työvoiman tulon?– Ja kilpailusta – miksi on pitkään jatkunut kopiolääkkeiden pula? Missä kilpailu? Ja missä kilpailu vapautetuilla taksimarkkinoilla…

        Suomessahan on aivan järkyttävän huono kilpailutilanne monilla aloilla. Mutta kun asia nousee keskusteluun niin alkaa hirveä selitys, kuinka pieni toimijoiden määrä markkinoilla mahdollistaa tehokkaamman kilpailun.

        Pidemmällä aikavälillä on kiinnostavaa miten EU:n alueella markkinoiden kilpailutilanne kehittyy. Oma ennusteeni on, että yhä suurempi osa toiminnoista siirtyy pikkuhiljaa moni- tai ylikansallisille suurille yhtiöille jotka hankkivat kilpailuetua pääasiassa veroja laillisesti kiertämällä, EU kun istuu tehokkaasti käsiensä päällä asian suhteen.
        Markkinoiden keskittyminen näyttää etenevän koko ajan hiljalleen, hissimarkkinat keskittyvät lisää, kun Kone ehkä ostaa ThyssenKruppin hissitoiminnot ja Cramo ehkä myydään Boelsille Alankomaihin. Nämä nostin keskusteluun, koska ovat olleet näkyvästi uutisissa, esimerkkejä löytyisi varmasti enemmän mutta ei minulla ole aikaa tehdä tästä asiasta valtavia tutkimuksia ilman palkkiota.

        https://www.weforum.org/agenda/2018/10/are-eu-markets-more-competitive-than-those-in-the-u-s/

        Tuossa näkyy EU:n vuoden aikaan tapahtunut markkinoiden positiivinen epäkeskittyminen, mutta myöhemmin kehitys pysähtyi ja viimeisten 5-8 vuoden tiedot eivät jostain syystä ole saatavilla tuossa artikkelissa.

        https://www.oecd-ilibrary.org/economics/industry-concentration-in-europe-and-north-america_2ff98246-en

        Toisaalta tämä OECD:n artikkeli ei anna kovin suotuisaa kuvaa EU:n markkinoiden kehityksestä, ja heidänkin tietonsa ovat vain vuosiin 2013-2014 asti.

        Jos hyväksymme että elämme markkinataloudessa (miksi emme hyväksyisi?) niin tämä markkinoiden keskittyminen on aivan selvästi ongelma. Harva kuitenkaan pitää tätä ongelmana. Kaikken tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että EU edesauttaa markkinoiden keskittymistä estämällä tehokkaan verotuksen jäsenvaltioilta ja kannustamalla maita verokilpailuun ja yrityksiä verosuunnitteluun. Myös EU:n virkanimitykset ovat ennen kaikkea poliittisia, ja tämä koskee myös EU:n johtavia kilpailuviranomaisia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Stadist: Kaikken tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että EU edesauttaa markkinoiden keskittymistä estämällä tehokkaan verotuksen jäsenvaltioilta ja kannustamalla maita verokilpailuun ja yrityksiä verosuunnitteluun.

        Toisin kuin USA EU sentään yrittää hillitä keskittymistä. Pitkään jatkunut keskittyminen ja siitä seurannut kilpailun heikentyminen on merkittävä syy sille, että kapitalismi on USAssa rikki. Myös tuottavuuden kasvu on hidastunut.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Niin, vaihtoehdot olisi suunnilleen:
      1) Palkkaa 1000 euroa, 0% verolla + 500 euroa palkkatukea, käteen jää 1500 euroa.
      2) Palkkaa 2000 euroa, 25% verot, käteen jää 1500 euroa.

      Eipa niin kauheasti jää motivaatiota yrittää nostaa palkkaa 1000 -> 2000 euroa esim työtunteja lisäämällä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Niin, vaihtoehdot olisi suunnilleen:
        1) Palkkaa 1000 euroa, 0% verolla + 500 euroa palkkatukea, käteen jää 1500 euroa.
        2) Palkkaa 2000 euroa, 25% verot, käteen jää 1500 euroa.

        Eipa niin kauheasti jää motivaatiota yrittää nostaa palkkaa 1000 -> 2000 euroa esim työtunteja lisäämällä.

        Antti, miksi kukaan tekisi noin typerät säännöt?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara: Antti, miksi kukaan tekisi noin typerät säännöt?

        Tuosta alkuperäisestä postauksesta yritin löytää mitkä ne säännöt sitten olisivat. Miten suuri tuo palkkatuki olisi esim 1000 e/kk ansaitsevalle? 1000 e/kk veroprosentti on 0%, 2000 e/kk verolaskuri antaa 9.5 % taikka 18% jos eläkemaksut yms laskee siihen mukaan.

        Perustulo joo voimaan niin täällä tippuu hanskat myös ja jään elämään perustulolla höystetyillä pääomatuloilla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Antti, miksi kukaan tekisi noin typerät säännöt?

        Miksi Åminnen kartanon edellinen omistaja sai yritykselleen maataloustukia vaikka oli yksi Suomen rikkaimmista ihmisistä? Miksi hitas-asuntoja on vuokralla? Miksi yhteiskunta maksaa rikkaiden siivouspalveluja kotitalousvähennyksistä? Miksi maatalousyritystä pitävä pariskunta voi splitata tulot per henki ja laskea näin tuloveroa mutta tarjoilija ja siivooja pariskunta ei voi näin tehdä? Miksi yhteiskunta tukee autojen parkkipaikkoja sen sijaan että ne ostettaisiin markkinaehtoisesti niin kuin meikäläinen?

        Musta tuntuu että jos jokin tukisysteemi keksitään niin tulee aika paljon entä jos tyyppisiä kommentteja joita on jo tässä edellä aika hyvin jo esitetty ja joita on tosi vaikea korjata ilman että päästään syrjivää politiikan tekoon esim opiskelijoita kohtaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Olen miettinyt omalta kohdaltani, että jos tämä toteutetaan perustulona tai työmarkkinatuen kautta jossain vaiheessa niin se helpottaa huimasti oloneuvokseksi ryhtymistä. Jos on maksettu asunto ja sopivasti tuottavaa varallisuutta niin pärjää erittäin pienillä ansiotuloilla, jotka voinee hankkia vaikka oman yhtiön kautta laskuttamalla. Nyt olen vielä kokopäivätöissä keräämässä varoja ja lepäilemässä koska lapset alle kouluikäisiä. Vai onko tämä vapaamatkustaja-ongelma niin pieni että se tullaan vain hyväksymään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Palkansaajien köyhyyttä arvioitaessa olisi otettava huomioon myöd noin 350 000 opiskelija työllistä. Suurin osa heistä on osa-aikaisia, jotka saadakseen opintorahaa 9 kuukaudelta, voivat ansaita korkeintaan 12 000 euroa vuodessa. He eivät siis yritäkään saada enempää palkkaa ja tämän kurjan palkan on tarkoitus vain hillitä velanottoa, eikä kustantaa koko elämistä. Lisäksi nämä 350 000 työllistä saavat opintorahan ja ehkä asumistukea ja lainaa, jos haluavat. Heidän tilanteensa on ihan eri kuin pienipalkkainen siivoojan tai myyjän joka joutuu hakemaan toimeentulotukea ja kuten sanottu heitä on 350 000 ammattikouluista yliopistoihin. Lähes 60 prosenttia opiskeskelijoista on töissä opiskelujen ohella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Pekka Myrskylä:
      Palkansaajien köyhyyttä arvioitaessa olisi otettava huomioon myöd noin 350 000 opiskelija työllistä. Suurin osa heistä on osa-aikaisia, jotka saadakseen opintorahaa 9 kuukaudelta, voivat ansaita korkeintaan 12 000 euroa vuodessa. He eivät siis yritäkään saada enempää palkkaa ja tämän kurjan palkanon tarkoitus vain hillitä velanottoa, eikä kustantaa koko elämistä. Lisäksi nämä 350 000 työllistä saavat opintorahan ja ehkä asumistukea ja lainaa, jos haluavat. Heidän tilanteensa on ihan eri kuin pienipalkkainen siivoojan tai myyjän joka joutuu hakemaan toimeentulotukea ja kuten sanottu heitä on 350 000 ammattikouluista yliopistoihin. Lähes 60 prosenttia opiskeskelijoista on töissä opiskelujen ohella.

      En oikein ymmärrä argumentointiasi siitä, että opiskeluajan töiden tarkoituksena olisi vain hillitä velanottoa. Opintoraha on 250 e/kk ja yleinen asumistuki Helsingissä 333 e/kk. Jos tulot ovat tämän lisäksi 1000 e/kk, on opiskelijalla 1580 euron kuukausitulot. Kun ottaa huomioon opiskelija-alennukset ja ateriatuen, niin tällaisilla tuloilla pitäisi selvitä ihan ongelmitta ilman lainaa. Itse asiassa pitäisi saada säästöön. Omana opiskeluaikana sain kesäaikaisesta 1500 euron kuukausipalkasta (nykyään ehkä 1800 e/kk ansiotason nousu huomioiden) säästettyä niin paljon, ettei talvella tarvinnut ottaa lainaa tai tehdä työtä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ei se rahan antaminen sosialistisesti näytä häiritsevän niitä kokkareita ja muita porvareita jotka saavat vaalirahaa samoilta firmoilta joille sitten antavat tukiaisia. Mutta sehän on aivan eri asia tietysti, kun kyllähän kaikki tietää että kymmeniä, satoja ja tuhansia miljoonia tekevillä firmoilla on isompi maha täytettävänä kuin sillä kaupan kassalla, joten toki sinne pitää veronmaksajien rahaa lapioida, eikä niille jotka ovat sen tarpeessa. Ihmetellä täytyy miksi Vartiainen haluaa kierrättää rahan kömpelön ja kalliin byrokratian kautta lisäten valtion kustannuksia, kun saman lopputuloksen saisi halvemmin perustulolla joka pyörisi digitaalisesti ilman valtavaa määrää papereita, toimistoja ja virkailijoita. Ihan kuin se eläisi menneessä. Kai siellä Ruotsissa on sentään tietokoneesta kuultu?

    Hauskaan tilanteeseen tultu yhteiskunnassa, kun pyramidihuijauksen kaltainen talousjärjestelmä vaatii koko ajan lisää kaikkea pysyäkseen pystyssä, mutta sitten pitäisi samalla vähäntää kaikkea jotta maailma pysyisi asuttavana nakuapinalle. Sitten poliitikot sätkivät siinä yrittäen todistella että ei tässä mitään. Kun vihreätkään eivät ole edes pyri lopettamaan tuhoamista, vaan haluavat hekin vain lisää kulutusta ja työtä talouden tähden ilman tarkoitusta, niin melkoisen järjettömältä näyttää touhu tämänkin maan huipulla. Ajatuskin siitä että lopetettaisiin edes se tuhoaminen on jo liikaa. Ihan sama mitä keksitte, ei siitä mitään tule jos lähtökohtana on rajaton kasvu maksamaan edellistä kasvua. Politiikka on konkurssissa, mutta juoksee vielä karkuun näytellen elävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Miten olisi kotitalousvähennyksen ylärajan radikaali nostaminen, esimerkiksi sellaiseksi ettei yläraja tule normaalisti edes hyvätuloisella vastaan vaikka omaan piikkiin tukisikin ikääntyvien vanhempien palveluja tai päättäisi kertaheitolla vaihtaa kotityöajan ansiotyöaikaan?

    Tämä yhdistettynä palkan maksamisen yksinkertaistamiseen voisi olla aika merkittävä tapa
    lisätä perustyön kysyntää ja pienentää sitä joukkoa joiden työntekoa joudutaan täydentävillä tulonsiirroilla tukemaan.

    Tuloerot eivät ole ongelma, varallisuuserot ovat. Kotitalousvähennys on tapa saada hyvätuloiset luopumaan vapaaehtoisesti rahoistaan sen sijaan että sijoittaisivat ne kasvattamaan tulevaisuuden varallisuuseroja. Eläkeläisille (erityisesti varakkaille) voisi olla vielä houkuttelevampia tukimuotoja jotta perintönä siirtyvän omaisuuden määrää saadaan pienemmäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. spottu: Kotitalousvähennys on tapa saada hyvätuloiset luopumaan vapaaehtoisesti rahoistaan sen sijaan että sijoittaisivat ne kasvattamaan tulevaisuuden varallisuuseroja.

      Jos kotitalousvähennys vähentää sijoituksia, niin sitten se on huono eikä hyvä asia. Meidän pitäisi haluta talouteen pääomaa enemmän eikä vähemmän, jotta tuottavuus voisi olla suurempi.

      Jos halutaan vähentää varallisuuseroja, niin eikö varsinaisena tavoitteena olisi silloin kasvattaa vähävaraisempien varallisuutta eikä vähentää varakkaampien varallisuutta? Haluammehan yhteiskunnan olevan rikkaampi eikä köyhempi. Silloin parempi keino on pakottaa vähävaraisemmat säästämään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. ”minusta paras tapa tukea pienipalkkaisia olisi perustulo.”

    Niin minustakin. Mitään palkkatukiahan ei siihen kuulu. Tarvitaan realistinen tiekartta perustulon toteuttamiseksi mahdollisimman nopeasti. Jonkinlainen hivuttava prosessi lienee tosiaan tarpeen, jotta muutos ei olisi liian suuri teknisesti ja psykologisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ottamatta kantaa tarkkoihin ratkaisuihin, niin on kuitenkin mielestäni selvää että:

    1. Työn tekemisen on aina oltava kannattavampaa kuin kotona makaaminen. Sama koskee myös lisätunteja, eli jos teet enemmän tunteja niin kyllä tällä pitäisi olla selvä positiivinen vaikutus tuloihin, eikä sellaista että tulee kohta, jossa tuet leikkautuvat nopeammin kuin mitä tulot kasvavat.

    2. Kahden tai useamman työn ja lyhyiden työvuorojen tekemisessä on ongelmakohtia, esimerkiksi työmatkat. Näihin kuluu aikaa mutta näistä ei kompensoida, tällöin tällainen mahdollinen silpputyö muuttuu äärimmäisen epäkannustavaksi, varsinkin jos samaan aikaan kohdalle osuu samanlainen tukien pullonkaula kuin kohdassa 1. esitetään. Tähän esittäisin ratkaisuksi, että työmatkakuluja ja -aikaa pitäisi kompensoida jotenkin, kannustamaan nimenomaan taas työn tekemistä. Matkakuluvähennyksissä on aika iso omavastuu, joka rajaa pääasiassa pienituloiset pois, mikä ei mielestäni ole täysin perusteltua.

    Silpputyötä tekevä voi joutua matkustamaan tuntiensa vuoksi suhteellisen paljon saavuttaakseen tulotasonsa. Tokikaan matkakulut eivät välttämättä päätä huimaa, mutta absoluuttisiin kuluihin on täysin turha jumittua, kyllä sillä on merkitystä jos kuukasittaiset matkakulut ovat 60€/kk ja bruttotulot 1000€/kk, eli 6% tuloista mutta silti alle matkakulujen omavastuun? Kuinka tämä on mitenkään kohtuullista? Ikäänkuin suuri palkka antaisi ihmisille Oikeuden asua kauempana työpaikasta. Kai jokainen nyt ymmärtää, että nimenomaan suurituloisemmilla on suurempi kyky valita asuinpaikkansa? Vai onko tässä taustalla taas jokin ajatus, että pienituloiset pitää kepillä ajaa töihin ja suurituloiset porkkanoilla? Asia erikseen on mahdollisesti työmatkoihin kuluva aika.

    Mutta korostan nyt tätä kaikkea siitä näkökulmasta että työntekemisen pitää olla kannattavaa, eli minkä takia pitäisi miettiä koko ajan keppiä? Olisiko parempi pitää vain keppinä sitä kotona makaamista ja matalahkoa perusturvaa tälle käyttäytymiselle?

    3. Matalapalkkatyön tukemisen kanssa samaan aikaan pitää lisätä opiskelun mahdollisuuksia ja etäopiskelun ja osa-aikaisen opiskelun mahdollisuuksia. On kaikkien etu, että jokainen kykenevä hankkii korkeampaa koulutusta ja hakeutuu näille aloille. Tätäkin pitäisi sitten tukea jollain tavalla, siitäkin huolimatta että henkilöillä olisi jo koulutusta taustalla, sehän voi olla väärältä alalta tai muuta. Tässäkin keskustelussa pyörii sitten keppi vahvasti mukana, ihmiset kääntävät jotenkin henkilön omaksi syyksi jos on jostain syystä kouluttautunut väärälle alalle. Suomessa tosin laitetaan ihmisiä tekemään suuria omaa työuraa koskevia päätöksiä jossain 17-19-vuotiaana, vaikka ymmärtääkseni tutkimusten mukaan osa saattaa olla vielä harvinaisen epäkypsiä ja ei-aikuisia tässä iässä, samalla kun kuulemani ja omien kokemusten mukaan opinto-ohjaus on erittäin huonolla tasolla kaiken kaikkiaan.

    Minulla on ihan oma teoria, osin Hetemäen kirjoituksen perusteella, että osa vain peruskoulun käyneiden syrjätymisestä työmarkkinoilta johtuu meidän työväestön alisuoriutujista. Nämä alisuoriutujat kykenisivät haastavampaan koulutukseen ja työhön, mutta sitten valitsevat jonkun helpohkon ja jopa pienipalkkaisen ammatin ja näin kilpailevat todennäköisesti sen heikompi lahjaisen vain peruskoulun käyneen pois työmarkkinoilta (onhan se nyt aika selvää kenet työantaja valitsee, jos saa vapaasti valita.) Tämä on mielestäni eräänlaista hedonismia, mutta miten tästä pääsee eroon, en tiedä. Mielestäni myös osa maahanmuutosta osuu osittain tähän alisuoriutumiseen, on melkoisen selvää etteivät itsensä suomen rajalle euroopan läpi keplottelevat voi mitenkään olla niitä penaalin tylsimpiä kyniä, mutta sitten kouluttautumista enemmän oman tason töihin rajoittavat rajalliset kielelliset ja kirjalliset kyvyt, ja ehkä myös tyytyminen siihen hyvään elämään, joka on täällä saavutettavissa melko matalapalkkaisellakin työllä.
    Tässä valossa, onko koulutusmäärien rajoittaminen mitenkään tarkoituksen mukaista? Onko esimerkiksi lääkärin työ sellaista, ettei siihen mitenkään kykene kouluttautumaan ja siinä suoriutumaan ellei ole kirjoittanut vähintään 3:a E- tai L-arvosanaa ylioppilaskirjoituksissa? Tämän nostan esiin, koska lääkärien palkat ovat melko korkeat, mutta toisaalta alalle haluaa enemmän kuin pääsee. Kenen etua tämä tilanne palvelee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tommi Uschanov: Kuten itse huomautin ensi kertaa jo toistakymmentä vuotta sitten, tämä vaatisi, että pääomatulojen verotus on ankarampaa kuin palkkatulojen (eikä päinvastoin, kuten nykyään).

        Tätä mieltä olen itsekkin ollut jo pitkään.

        Samalla luovuttiin aiemmasta tuloerojen tasoittamisen lähtökohdasta, jonka mukaan pääomatuloja tuli verottaa ankarammin kuin ansiotuloja. Rakennemuutoksen taustalla oli kansainvälistyminen. Pääomatulojen verotuksen taso haluttiin mitoittaa siten, ettei se liiaksi ylittänyt kansainvälistä tasoa, jotta pääomatuloja kyettäisiin verottamaan kansainvälisten pääomaliikkeiden vapautumisen jälkeen.

        Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuloverotuksen_historia_Suomessa

        Itseäni kiinnostaa myös tämän verouudistuksen tapahtuminen vuonna 1993, Euroopan Unioniin liityimme 1995. Tapahtumat ovat yllättävän lähekkäin, epäilen että kyseessä on ollut osa Suomen verojärjestelmän yhdenmukaistamista yleiseurooppalaiseen verotuskäytäntöön. Seuraavana vuonna 1994 otettiin käyttöön myös ALV, joka on tehtiin täysin varmasti EU:iin liittymisen vuoksi.

        Mutta ei sillä kai väliä, että verotus tehdään huonosti jos kaikki muutkin tekevät sen huonosti? On tärkeää myös jättää lainsäädäntöön suuret aukot veronkiertoa ja verojärjestelyä varten, ja pitää ne siellä. Näin ainakin EU parlamentti ja jäsenvaltiot osoittavat toiminnallaan.

        Olen taas EU-kriittinen, mutta jos siellä mielestäni tehdään asioita huonosti niin sitten minä kritisoin. Media ja suuri osa poliitikoista kun kieltäytyy EU:ta kritisoimasta, ennemmin vain myötäillään mitä ranskalaiset ja saksalaiset sopivat keskenään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Stadist: tseäni kiinnostaa myös tämän verouudistuksen tapahtuminen vuonna 1993, Euroopan Unioniin liityimme 1995. Tapahtumat ovat yllättävän lähekkäin, epäilen että kyseessä on ollut osa Suomen verojärjestelmän yhdenmukaistamista yleiseurooppalaiseen verotuskäytäntöön. Seuraavana vuonna 1994 otettiin käyttöön myös ALV, joka on tehtiin täysin varmasti EU:iin liittymisen vuoksi.

        Seurauksena oli kasvupyrähdys, eikä se ollut pelkästään Nokian varassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Tommi Uschanov: Kuten itse huomautin ensi kertaa jo toistakymmentä vuotta sitten, tämä vaatisi, että pääomatulojen verotus on ankarampaa kuin palkkatulojen (eikä päinvastoin, kuten nykyään).

        Ei ole selvää, että pääomatulojen ankarampi verotus auttaisi siihen. Ainakin tietyin oletuksin voidaan johtaa ns. Chamley-Judd-teoreema, jonka mukaan pääomatulojen nollaverotus on pitkällä aikavälillä optimaalista. Kyseisessä mallissa siis positiivinen pääomatulovero johtaa pitkällä aikavälillä pääoman dekumulaatioon taloudessa, mikä tarkoittaa nollaverovaihtoehtoon verrattuna heikompaa työn tuottavuutta, mikä laskee (vaihtoehtoon verrattuna) työntekijöiden tuloja enemmän kuin pääomatuloveron tuoton käyttäminen tulonsiirtoon työntekijöille tai palkkaveron alentamiseen heitä hyödyttäisi.

        Todellisuus voi olla monimutkaisempi kuin tuollainen yksinkertainen malli, mutta vaikuttaa silti aivan mahdolliselta, että on parempi verottaa pääomatuloja kevyemmin kuin ansiotuloja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Ossi Saresoja: Todellisuus voi olla monimutkaisempi kuin tuollainen yksinkertainen malli, mutta vaikuttaa silti aivan mahdolliselta, että on parempi verottaa pääomatuloja kevyemmin kuin ansiotuloja.

        Todellisuus on monimutkainen, koska (byrokratian kustannukset unohtaen) veroilla siirretään kulutusta kohteesta toiseen, jolloin olennaista on, onko synnytetty muutos kansantalouden ja ympäristön kannalta edullinen. Huono verotus voi aiheuttaa esim. tilanteen, että annetaan kuluttajille tukea hyödykkeeseen X, joka rahoitetaan verottamalla tämän tuottajaa. Tällöin tuottaja ei mahdollisesti kykene tekemään investointia, jolla hyödykkeen X tuotantokustannus laskisi niin, että kuluttajalle hinta olisi sama (tai halvempi) kuin tuen kanssa vanhalla tuotantotavalla… Tähän on toki keksitty ratkaisuksi yritystuet – mutta ne vain synnyttävät toisen samanlaisen tulonsiirto-ongelman, mitä vaikutusta on sillä, mistä otetaan ja minne annetaan.
        Ainoa kunnollinen ratkaisu työssäkäyvien köyhyyteen on jonkinlainen kansalaispalkka. Työttömyys tai matalapalkkatyö ei kumpikaan ole tavoiteltavaa, työn näkee parempana protestanttinen moraali, mutta kansantalouden kannalta työttömyys ilman velvoitteita voisi sittenkin olla parempi asia mahdollistaen luovan tuhon.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Ville: Todellisuus on monimutkainen, koska (byrokratian kustannukset unohtaen) veroilla siirretään kulutusta kohteesta toiseen

        Ja pääomatulojen verotus vaikuttaa kulutuksen jakautumiseen ajassa (eli suosii kulutuksen aikaistamista verrattuna nollaveroon). Siksi olisi varmaan parempi tehdä pääomatuloista verovapaita ainakin sopivan normaalituoton ylittävältä osalta tai vaihtoehtoisesti tehdä sijoituksista verovähenteisiä (jolloin puolestaan realisoitavia sijoituksia verotettaisiin koko summalla).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Tommi Uschanov: Kuten itse huomautin ensi kertaa jo toistakymmentä vuotta sitten, tämä vaatisi, että pääomatulojen verotus on ankarampaa kuin palkkatulojen (eikä päinvastoin, kuten nykyään).

        Aika kovat tulot saa olla ennen kuin palkkatulojen veroprosentti on kovempi kuin pääomatulojen. Esim 10 000 e/kk tuloilla veroprosentti on 34%. Pääomatulojen prosentti on 30 tai 32, pääomatulojen määrästä riippuen. Vähän alaspäin tuolta kymppitonnista kuussa niin palkkatulojen verotus on keveämpää kuin pääomatulojen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. antti: Aika kovat tulot saa olla ennen kuin palkkatulojen veroprosentti on kovempi kuin pääomatulojen. Esim 10 000 e/kk tuloilla veroprosentti on 34%. Pääomatulojen prosentti on 30 tai 32, pääomatulojen määrästä riippuen. Vähän alaspäin tuolta kymppitonnista kuussa niin palkkatulojen verotus on keveämpää kuin pääomatulojen.

        Niin ja jos vaihtoehtona on, että maksaa sekä yhteisöveron että osinkoveron pääomatulosta, ansiotuloverotus on vielä isommillakin tuloilla kannattavampaa. Eläkemaksu toki vaikuttaa laskelmiin… 😉

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Varmasti tämä olisi erinomainen järjestelmä aloilla joilla kilpailutilanne todella pitää palkkakaton alhaalla. Epäilemättä moni työnantaja kuitenkin alkaisi hyödyntää järjesteämää, koska voi, vaikkei siihen olisi tarvettakaan. Kioskinpitäjälle varmasti tarpeen, jopa bisneksen mahdollistaja, mutta apteekkarikin pääsisi apajalle. Jälkikäteen vaikea korjata, sillä tällaisiin tukiin muodostuu riippuvuus nopeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Pankin Torppari:
      Varmasti tämä olisi erinomainen järjestelmä aloilla joilla kilpailutilanne todella pitää palkkakaton alhaalla. Epäilemättä moni työnantaja kuitenkin alkaisi hyödyntää järjesteämää, koska voi, vaikkei siihen olisi tarvettakaan. Kioskinpitäjälle varmasti tarpeen, jopa bisneksen mahdollistaja, mutta apteekkarikin pääsisi apajalle. Jälkikäteen vaikea korjata, sillä tällaisiin tukiin muodostuu riippuvuus nopeasti.

      Juuri näin. Ennen kuin tällaisia aletaan toteuttamaan, haluaisin tietää miten estetään esimerkiksi sellainen että jossain projektissa ovat vastakkain urakoitsijat joista toinen maksaa työntekijöille miniminormaalipalkan, ja toinen alle minimipalkan ja valtio maksaa työntekijälle erotuksen – tietysti jälkimmäisen tarjous on paljon halvempi ja voittaa. En väitä etteikö tätä voitaisi jotenkin estää, haluaisin vain tietää miten.

      Lisäksi huolenani on matalapalkkatyöpaikkojen vaikutus tekniseen kehitykseen. Jos kaivinkoneet ovat tekemässä lapiomiehistä tehottomia, niin silloin kannattaa olla se maa joka kehittää ja myy kaivinkoneita. Ne yhteiskunnat jotka alkavat palkkatukemaan lapiomiehiä putoavat kehityksen kelkasta. Kahdenkymmenen vuoden sisällä tulemme näkemään massiivisen muutoksen palvelusektorilla. Esimerkiksi kaupat tulevat toimimaan niin että asiakas menee kauppaan, täyttää repun ostoksilla ja lompsii ulos. That’s it. Ehkä jonkunlainen maksutapahtuma portilla voi vielä olla. Isot kassarivistöt jäävät historiaan. Palvelualalla on tiedossa samanlainen rakennemuutos kuin mitä vaikka motot aiheuttivat metsätyöalalla, tehden valtavasta määrästä metsureita vanhanaikaisia. Tähän junaan ei kannata hypätä viime tingassa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Yama: Lisäksi huolenani on matalapalkkatyöpaikkojen vaikutus tekniseen kehitykseen. Jos kaivinkoneet ovat tekemässä lapiomiehistä tehottomia, niin silloin kannattaa olla se maa joka kehittää ja myy kaivinkoneita.

        En olisi kovin huolissani.

        Ensinnäkin, tuo ei voi pitää paikkansa jokaisen maan kohdalla. Jos jokaisen maan kannattaisi myydä kaivinkoneita, ei minkään kannattaisi ostaa niitä, jolloin ei mikään maa niitä voisi myydäkään tekemättä diilistä toiselle osapuolelle huonoa. (Eikä myöskään kaivinkoneautarkia, jossa jokainen maa valmistaa omat kaivinkoneensa varmaan olisi tehokas.)

        Toiseksi, automaatio ei aina välttämättä ole paras valinta. Jos kaivinkoneet nostavat tuottavuutta, voi niitä helposti olla kannattavaa ostaa tai valmistaa itse. Kuitenkin, jos käyttämätöntä työvoimareserviä on, voi sitä olla kannattavaa käyttää koneiden hankkimisen sijaan. Kirjaimelliset lapiomiehet eivät ehkä olisi kovinkaan tehokasta työvoiman käyttöä siinäkään tilanteessa, mutta monessa palvelualan tehtävässä automaatio on paljon vaikeampaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ossi Saresoja:
        Toiseksi, automaatio ei aina välttämättä ole paras valinta. Jos kaivinkoneet nostavat tuottavuutta, voi niitä helposti olla kannattavaa ostaa tai valmistaa itse. Kuitenkin, jos käyttämätöntä työvoimareserviä on, voi sitä olla kannattavaa käyttää koneiden hankkimisen sijaan. Kirjaimelliset lapiomiehet eivät ehkä olisi kovinkaan tehokasta työvoiman käyttöä siinäkään tilanteessa, mutta monessa palvelualan tehtävässä automaatio on paljon vaikeampaa.

        Pointti onkin siinä että palvelualoillakin tekniikan kehitys tulee siirtämään monia nykytöitä historiaan. Kassattomia kauppoja on maailmalla jo kokeiltu. Tässä tuottavuuden kehitysloikassa kannattaa olla mukana kärkipäässä eikä jälkijunassa koska niin hyödymme siitä ja luomme uusia työpaikkoja.

        Mitä kahviloiden tarjoilijoihin tulee niin Suomessa niitä ei ole koska täällä ei ole tippikulttuuria. Ei sillä palkalla tule muuallakaan toimeen mutta kulttuuriperinne on että asiakas maksaa heille epämuodollista palkkatukea. Muutenkin tarjoilijat ovat vähän huono esimerkki koska ne ovat niin selkeästi kulttuurillinen juttu. Vaikka kuinka maksaisi palkkatukea niin tuskin täällä ABC:lle tulee salitarjoilijoita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Yama: Pointti onkin siinä että palvelualoillakin tekniikan kehitys tulee siirtämään monia nykytöitä historiaan.

        Noin voi olla. Kannattaako sitten tuollainen panostus? Se riippuu monesta tekijästä, joista yksi on työvoiman saatavuus. Mitä enemmän on työvoimaa saatavilla tuohon, sitä pienempi hyöty automaatiosta on.

        Sinänsä palkkatukihan ei määrää ihmisiä juuri tarjoilijoiksi vaan markkinat päättävät, missä heille on eniten kysyntää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Ossi Saresoja: Noin voi olla. Kannattaako sitten tuollainen panostus? Se riippuu monesta tekijästä, joista yksi on työvoiman saatavuus. Mitä enemmän on työvoimaa saatavilla tuohon, sitä pienempi hyöty automaatiosta on.

        Sinänsä palkkatukihan ei määrää ihmisiä juuri tarjoilijoiksi vaan markkinat päättävät, missä heille on eniten kysyntää.

        Pointti on se että kehitys on vääjäämätön eikä kannata alkaa tuijottamaan tuokiokuvaa. Kun kaivinkoneet keksittiin, Suomessakaan ne eivät aluksi olleet kilpailukykyisiä meidän halpojen lapiomiestemme kanssa. Tämä asiantila muuttui nopeasti. Ei siis pidä jämähtää siihen että ”meillä on aina halvat palkkatuetut lapiomiehet, emme tarvitse kaivinkoneita ikinä”.

        Tarjoilijakommenttini liittyi vain siihen että niitä on käytetty esimerkkinä Suomen kalliista työvoimasta. Todellisuudessahan kahvilatarjoilijan palkalla ei tule toimeen juuri missään, mutta implisiittinen palkkatuki asiakkaalta tarjoilijalle pitää ammattikunnan olemassa. Soininvaaran esityksessä tarjoilijalle maksaisi tippiä valtio.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Pankin Torppari:
      Varmasti tämä olisi erinomainen järjestelmä aloilla joilla kilpailutilanne todella pitää palkkakaton alhaalla. Epäilemättä moni työnantaja kuitenkin alkaisi hyödyntää järjesteämää, koska voi, vaikkei siihen olisi tarvettakaan. Kioskinpitäjälle varmasti tarpeen, jopa bisneksen mahdollistaja, mutta apteekkarikin pääsisi apajalle. Jälkikäteen vaikea korjata, sillä tällaisiin tukiin muodostuu riippuvuus nopeasti.

      Jos halutaan rajoittaa epäreilua palkkakilpailua palkkatuen turvin, olisi ehkä järkevää laittaa rajoitukset sille, miten paljon palkkatuella saa tehdä voittoa. Esimerkiksi:
      *Yritys, jossa palkkatukea nauttii alle 20 % työntekijöistä, ei ole minkään rajoitusten alainen
      *Yritys, jossa palkkatukea saa 70 % tai enemmän työntekijöistä, saa tuottaa voittoa enintään 7 % omalle pääomalle, josta tehdään täysimääräiset poistot. Konserniavustukset ja omistajien palkat (yrityksen mediaanipalkan ylittävältä osalta) lasketaan voitoksi. Voittoraja liukuu siten, että jos palkkatukea saavien osuus on x, niin suurin sallittu oman pääoman tuotto on 0,14/(x-0,2). Ylimenevä osuus perittäisiin verona.

      Tällöin palkkatuen käyttö normaalissa yrityksessä ei olisi ongelma. Niin kauan kuin palkkatuki pysyy aputyöväen työllistämisen työkaluna, sitä voi käyttää ongelmitta. Sen sijaan yritys, joka alkaisi hyödyntää palkkatukea laajamittaisesti, joutuisi samalla alistumaan tasaisesti kasvavaan vaatimukseen tulouttaa tuetun toiminnan tuotto asiakkaille eli muulle yhteiskunnalle tai sitten suoraan valtiolle. Kuitenkin omistajalle sallittaisiin kunniallinen tuotto omalle pääomalle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Erastotenes aleksandrialainen:
        *Yritys, jossa palkkatukea saa 70 % tai enemmän työntekijöistä, saa tuottaa voittoa enintään 7 % omalle pääomalle, josta tehdään täysimääräiset poistot. Konserniavustukset ja omistajien palkat (yrityksen mediaanipalkan ylittävältä osalta) lasketaan voitoksi. Voittoraja liukuu siten, että jos palkkatukea saavien osuus on x, niin suurin sallittu oman pääoman tuotto on 0,14/(x-0,2). Ylimenevä osuus perittäisiin verona.

        Itse itseäni korjaten: kaavassa osoittajan pitää olla 0,035, jotta se toimii kuvatulla tavalla. Ja tuo on aika loivasti laskeva käyrä. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vuoksi nimittäjän pitäisi ehkä olla jossain sopivassa juuressa eli murtopotenssissa, jotta raja saataisiin merkityksellisesti jo 40 %: palkkatukityöläisosuudella.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Erostetenes,
        Mitä hyötyä siinä on, että joulukuun lopulla yritys tuhoaa voittoaan maksamalla omistajilleen palkkaa?

        Tarkoituksena tuossa esittämässäni mallissa oli se, että näin ei nimenomaan kävisi. Yrityksen omistajien saama palkka laskettaisiin voitoksi kohtuullisen tulon ylittävältä osalta, joten olisi aivan sama maksetaan jo vuoden lopussa ylimääräistä palkkaa omistajille. (Paitsi tietysti, jos omistajien palkka jäisi muutoin firman mediaanipalkan alle, mutta näin tuskin käy yrityksessä, jossa on paljon palkkatuettuja työntekijöitä.)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Erastotenes aleksandrialainen: Yritys, jossa palkkatukea saa 70 % tai enemmän työntekijöistä

        Ahaa, eli tuetaan sitä, että tällainen yritys ryhtyy monialayritykseksi fuusioitumalla jonkin korkeamman palkkatason alan yrityksen kanssa vain, jotta saadaa tuo prosenttiosuus hilattua alaspäin (ja mediaanipalkka ylöspäin)?

        Vai onko idea tukea sitä, että yritys ei jaa voittojaan ulos vaan kasvattaa vain pääomaansa vaikka vain rahoitusmarkkinoille sijoittamalla, jotta saataisin pääoman määrä ylös ja siten todennäköisesti tuottoprosentti alas?

        Mitenkäs tehtäisiin sellaisille yrityksille, joiden tuotto vaihtelee vuosittain voimakkaasti. Korkean voiton vuosina nipistetään 7%:n ylittävä osuus pois mutta huonompina vuosina sitä ei korvata, vaikka tuotto keskimäärin olisi 7%?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Ossi Saresoja: Ahaa, eli tuetaan sitä, että tällainen yritys ryhtyy monialayritykseksi fuusioitumalla jonkin korkeamman palkkatason alan yrityksen kanssa vain, jotta saadaa tuo prosenttiosuus hilattua alaspäin (ja mediaanipalkka ylöspäin)?

        En usko, että tämä käytännössä muodostuisi kovin merkittäväksi ongelmaksi. Tällä hetkellä palkkatukea ja työkokeiluja hyödyntävät toimintansa perustana lähinnä erilaiset nyrkkipajat. Ja ovathan monialayritykset stabiilimpeja kuin yhden alan suhdanteista riippuvaiset firmat, joten ei tuo olisi mitenkään huono lopputulos.

        Vai onko idea tukea sitä, että yritys ei jaa voittojaan ulos vaan kasvattaa vain pääomaansa vaikka vain rahoitusmarkkinoille sijoittamalla, jotta saataisin pääoman määrä ylös ja siten todennäköisesti tuottoprosentti alas?

        Mitenkäs tehtäisiin sellaisille yrityksille, joiden tuotto vaihtelee vuosittain voimakkaasti. Korkean voiton vuosina nipistetään 7%:n ylittävä osuus pois mutta huonompina vuosina sitä ei korvata, vaikka tuotto keskimäärin olisi 7%?

        Yritys, jolla on suuri oma pääoma, kestää aikojen vaihteluita hyvin. En näe, että tuollainen pääomien kasautuminen olisi ongelma. Sellainen yritys, joka työllistäisi 70-prosenttisesti palkkatuettua työvoimaa, olisi olennaisesti lähinnä jonkinlainen työkeskus tai suojatyöpaikka. Se 30 prosenttia tulisi hallinnosta ja työnjohdosta. Vaihtoehtona olisi se, että palkkatukifirmaan olisi ulkoistettu kaikki heikoin aines. Molemmissa tapauksissa on ihan järkevä rajoittaa voittoa ja kannustaa terveempiin yritysrakenteisiin, joissa palkkatuetun työn osuus on pienempi. Esimerkiksi 40-prosenttisesti palkkatukea hyödyntävässä yrityksessä sallittu voittoprosentti olisi jo 70, mitä mikään normaali yritys ei saavuta.

        Voiton vaihteluiden suhteen näkisin, että kyse olisi yrityksen omasta valinnasta. Jos toiminta perustuu yhteiskunnan tuella elämiseen, sitten pitää hyväksyä siihen liittyvä sääntely. Eli en antaisi mitään armoa poikkeuksellisen huonojen vuosien takaisinkelauksen suhteen. Lähtökohtana pitää olla sääntely, jolla palkkatukea käytetään muutoinkin elinkelpoisen yrityksen aputyövoiman palkkaukseen, ei varsinaisena liikeideana.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Erastotenes aleksandrialainen: En näe, että tuollainen pääomien kasautuminen olisi ongelma.

        Se voi olla epäoptimaalista, jos pääomalla olisi parempaa käyttöä muualla, mutta sitä ei kannata (vielä) jakaa ulos mainitun rajoituksen vuoksi.

        Enemmän ehkä ajattelin tässä, että rajoituksen tarkoitus (jota en tosin pidä alkuankaan hyvänä) tehdään tyhjäksi erilaisilla jipoilla.

        Toisaalta toimiessaan ehdottamasi rajoitus osittain heikentäisi palkkatuen toimintaa. Osa palkkatuen tarkoitusta lienee kasvattaa työllisyyttä (ja toki myös kasvattaa jo muutenkin töissä olevien tuloja). Tuollainen rajoitus taas puolestaan tekisi toimiessaan joidenkin ihmisten palkkaamisen vähemmän kannattavaksi, jolloin palkkatuen toimivuus siltä osin heikkenisi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Pankin Torppari: Epäilemättä moni työnantaja kuitenkin alkaisi hyödyntää järjesteämää, koska voi, vaikkei siihen olisi tarvettakaan.

      Ajattelu, onko ”tarvetta” vai ei, on mielestäni väärä. Jos työvoima tulee työnantajalle halvemmaksi, on kannattavampaa palkata enemmän työntekijöitä kuin muuten (jos työn kysyntä ei ole täysin epäelastista). Sekin on hyödyllistä, kun suurempi osa ihmisistä saa työpaikan ja sitä kautta suuremmat tulot (vaikkeivat jo töissä olevat saisikaan suurempia tuloja).

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. hupsis:
      Ongelma jatkuvasti kustannuksiltaan paisuva hyvinvointivaltio ja ratkaisuksi tarjotaan lisää samaa. No logiikkaa se on huonokin logiikka.

      Näin on. Pahaa pelkään, että uudet tuet synnyttävät enemmän ongelmia kuin ratkaisevat. Ainakin kallis säätely- ja virkakoneisto kasvaa, sitä on jo nyt Suomessa 20 miljoonaisen kansan tarpeisiin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ei mitään tukiaisia ilman että työnantajia ja yrityksiä pakoteta samalla työn tuottavuuden parantamiseen ja innovaatioihin niin että saadaan tuotteita vientiin. Mikään hyvinvointivaltio ei elä kauaa sillä että ihmiset pesevät vain toistensa paitoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. R.Silfverberg: . Mikään hyvinvointivaltio ei elä kauaa sillä että ihmiset pesevät vain toistensa paitoja.

      Mutta jos kaikki vain ovat huipputuottavissa töissä suunnittelemassa raketteja tai keittämässä sellua, niin mikä yhteiskunta ei kesä sitä vaan luhistuu nälänhätään.

      Toisin sanoen palvelutaloja vähättelevä slogan on tyhmääkin tyhmempi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Alustafirmat lienevät myös hyötyjinä tämmöisessä mallissa. Minusta tulisi kyllä kriittisesti arvioida työnantajien vapaamatkustusmahdollisuuksia, se tuntuu vasemmistolle olevan iso peikko. Itse voin jonkun verran semmoista hyväksyäkin jos työntekijöidem asema aidosti paranee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tuo on totta että monilla palvelualoilla korkea arvonlisävero rajoittaa palkanmaksukykyä koska hinnat nousisivat muuten korkeammiksi kuin asiakkailla on halua maksaa. Ongelma arvonlisäveron alentamisessa on se että on erittäin vaikea määritellä täsmällisesti sellaiset palvelut joiden arvonlisäveroa alennetaan. Muuten siitä hyötyvät myös monet sellaiset palvelut jotka eivät todellakaan tarvitse mitään yhteiskunnan tukia ja veropohja kärsii liikaa.

    Mitä tulee palkan ja sosiaaliturvan yhdistämiseen, sovitellun päivärahan saannissa oli ennen suurena ongelmana se että päiväraha maksettiin jälkikäteen tehdyn työn eikä palkan maksuajankohdan mukaan jaksotettuna niin että saattoi syntyä pitkähköjä tulottomia jaksoja palkkaa ja päivärahaa odottaessa. Ilman tuloja oleminen on pienituloiselle paljon pahempaa kuin pienet vaihtelut tulotasossa. Tämä on onneksi nykyään korjattu.

    Yksi järjestelmämme ongelmia on myös se että melko nuorena täytyy tehdä voimakkaasti koko loppuelämään vaikuttavia koulutusratkaisuja, iässä jolloin monet eivät ole lainkaan kypsiä tekemään sellaisia ratkaisuja. Myöskin monilta aloilta katoaa työmahdollisuuksia vuosien saatossa ja uusia syntyy tilalle. Aikuiskoulutukseen pitäisi lisätä resursseja ja koulutuspolkuja niin että myöhemmälläkin iällä pystyisi helposti kouluttautumaan sellaiseen ammattiin jossa on töitä tarjolla, ilman että tulee huomattavaa heikennystä tulotasoon koulutuksen aikana.

    Toivottavasti saamme perustulon mahdollisimman pian. Se vain tuntuu olevan poliittisesti kovin vaikeaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Talous on niin monimutkainen järjestelmä, että en kykene hahmottamaan ohjaustoimenpiteiden kaikkia yhteisvaikutuksia.
    Intuitiivisesti järkevän tuntuinen ohjauskeino saattaa olla hyvinkin huono. Varsinkin, kun intuitiotamme ohjaavat vahvat perusoletukset ihmisluonteesta. Toiset pitävät ihmisiä luontaisen laiskoina, toiset luottavat ihmisten vastuuntuntoon ja haluun tehdä ja saada aikaiseksi — olla hyväksyttyjä ja arvostettuja yhteisönsä jäseniä. No, usein niitä laiskoja ovat ’ne muut’, joita pitää potkia töihin.

    Vajaita puolitotuuksia kaikki intuitiomme tuotokset. ”Näin nämä koetaan”, sanovat perussuomalaiset.
    On tärkeä tietää, miten ihmiset asioita kokevat. Yhtä tärkeää on ihmisten ymmärtää, että oma kokemus ja tosiasiat voivat, usein ovatkin, aivan eriä.

    Sen, että verovaroista maksetaan palkanlisää niille, joiden palkka ei riitä elämiseen, voi nähdä yritystukena, jota yritys voi saada siitä riippumatta, onko yritys kannattava ilman tukea vai ei. Eikö yritystukia olisi järkevä kohdentaa jotenkin? Käyttää edes ympäristöystävällisyyttä kriteerinä? Toistaiseksi kaikki taloudellinen toiminta kuormittaa ympäristöä.

    Maksamalla palkanlisää esim. kahvilan työntekijöille valtio subventoi ihmisten kahvilakäyntejä. Ihan kiva, mutta onko se valtion tehtävä? Muun muassa sote-alalla pula työntekijöistä kasvaa. Josko sijoittaisi sinne.

    Kahvila on yhteen palveluun erikoistunutta toimintaan ja siksi työvoiman ja tilankäytön kannalta tehotonta. Rahtilaivoilla kokki irrottaa köydet satamasta lähtiessä, baarimikko ohjaa liikennettä autokannella, perämies on myös lääkintämies, kaikki tekevät kaikkea.
    Entäpä jos kahvilatkin olisivat osa lähiön tai kirkonkylän yhteistä olohuonetta, jossa olisi kirjasto, nuorisotiloja, matkakeskus, yms. Tällaisella tai jollain innovaatiolla luulisi löytyvän lisää tehoja ja toiminta palvelisi yhteisöäkin paremmin. Suunnattaisiin tuet tavoitteellisesti.

    Sanotaan, että automaattiset tuet laiskistavat työntekijää. Sama pätenee myös yrittäjiin. Puolitotuuksia molemmat, mutta jos yritys valtion tuella tuottaa riittävästi, yrityksen toiminnan kehittäminen ei ole välttämätöntä. Ei tapahdu ’luovaa tuhoa’.
    Innovatiivisimmat yrittäjät taas haistavat yritystukien mahdollisuudet, joten tuet ohjaavat taloutta kohti matalapalkkaisuutta.

    Minkä verran meillä oikeasti on heikosti tuottavaa työvoimaa ja miksi? Pelkän peruskoulun varaan putoaa ihan ok väkeä vain siksi, ettei oppilaitoksilla ole osaamista ja resursseja kannatella opiskelijoita yli hankalien elämänvaiheiden. Sinne investoiminen olisi kannattavampaa kuin tukea vaikkapa ruokalähettipalveluita. Toki joskus on oikein kiva, että voi tilata ruokaa kotiin, mutta onko valtion tehtävä maksaa siitä? Jos ei halua maksaa palvelusta, ei se ehkä oikeasti olekaan niin kauhean kiva. Kaukana välttämättömästä ainakin.

    Onko tässä vähän risusavottameininkiä? ’Tuen pitää olla vastikkeellista!’ Tukea vastaan pitää puuhastella jotain, hyödytöntäkin, vaikka valtiolle ja ympäristölle tulisi halvemmaksi pelkkä tuen maksaminen.

    Sinänsä on hiton hyvä, että hyödylliselle osa-aikatyölle löytyy tekijöitä. Joillekin yksi osa-aikatyö riittää ja sopii mukavasti. Toiset tarvitsevat monta osa-aikatyötä. Voisiko työvoimavälittäjistä olla apua nykyistä enemmän? Vai pitäisikö osa-aikaisten perustaa osuuskuntia? Kauan sitten minulle opetettiin, että armeijassa pienin yksikkö on taistelijapari. En tiedä, onko totta, mutta opetus on viisas. Yksinään väsyy ja porukalla ideoitakin syntyy paremmin.

    Joissain kulttuureissa palveluammateissa on aina ollut eri työajat kuin muilla. Palvelujen tarjoaminen silloin kun niiden tarvitsijat eivät ole omissa töissään on silloin helpompaa. Palveluammateissa toimivilta tämä vaatii tietysti venymistä.

    Ammattiyhdistyksiä ’prekariaatti’ ei taida kiinnostaa.

    Edellisen hallituksen aktiivimallipuheissa näkyi ajattelu ”kahden kerroksen väestä”: On yksinkertaista rahvasta, jota pitää potkia töihin ja niitä toisia, fiksuja vastuunkantajia.

    Työelämän jakautuminen kahtia on polttoainetta populismille. Oikeistopopulisteissa on fasistisesti ajatteleviakin, mutta kannatuksen taustalla lienee tunnetta syrjääntyöntämisestä ja ylenkatseellisesta eliitistä.

    Meillä pitää olla yhteiskunnan kehitykselle tavoite ja ohjauskeinot pitää valita sen mukaan. Isoja mullistuksia saattaa tulla, emmekä välttämättä kykene niitä kunnolla hanskaamaan, mutta silti pitää yrittää taata kaikille ihmisarvoinen elämä.

    Populistinen lopetus: Miettikää yksinhuoltajaa polkemassa räntäsateessa ruokalähetystä krapulaiselle hyvintoimeentulevalle. Veronmaksajien tuella, koska ilman tukea lähettifirma tekisi niin huonoa tulosta, ettei sen omistajilla ja johtajilla olisi varaa käyttää palvelua.

    PS: Taloustiede ei ole alaani. Eli nämäkin ajatukseni ovat niitä alussa mollaamiani ihmisen intuition tuotoksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Perustason työpaikkojen tai matalan koulutuksen työpaikkojen määrää voisi lisätä ihan vaan pätevyysvaatimuksia karsimallakin jos haluttaisiin. Esimerkiksi hygieniapassit, työturvallisuuskortit, tulityökortit, tieturvallisuuskortit, ammattikuljettajien muut pätevyyden kuin ajokortti ja vastaavat viime vuosikymmeninä kehitellyt koulutukset poistamalla helpotettaisiin työllistymistä merkittävästi ilman erityisempiä haittoja.

    Tai vaikkapa yksittäisenä esimerkkinä lasten päivähoitoalan äskettäin kiristettyjä pätevyysvaatimuksia voisi päinvastoin höllentää. Esimerkiksi lastentarhanopettajan pätevyys takaisin sosionomeille, lastentarhanopettajakoulutuksen siirto yliopistoista amk-tasolle, kunnille kielto vaatia perhepäivähoitajilta alan koulutusta ja vastaavat muutokset alentaisivat työllistymisen kynnystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. lp:
      Perustason työpaikkojen tai matalan koulutuksen työpaikkojen määrää voisi lisätä ihan vaan pätevyysvaatimuksia karsimallakin jos haluttaisiin. Esimerkiksi hygieniapassit, työturvallisuuskortit, tulityökortit, tieturvallisuuskortit, ammattikuljettajien muut pätevyyden kuin ajokortti ja vastaavat viime vuosikymmeninä kehitellyt koulutukset poistamalla helpotettaisiin työllistymistä merkittävästi ilman erityisempiä haittoja.

      Tämä on totta. Korttirumba on nykyään tolkuton esimerkiksi rakennusalalla ja useimmat niistä pidettävät ’kurssit’ ovat täysiä vitsejä joista ei ole mitään hyötyä kellekään paitsi niitä pitävälle konsulttiyritykselle. No, saahan sitä työttömyyttä kai niinkin vähennettyä!
      Aika monelta olen kuullut että alanvaihto kiinnostaisi, mutta ei jaksa mennä 3-5 vuodeksi koulun penkille opettelemaan aakkosia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. lp:
      Perustason työpaikkojen tai matalan koulutuksen työpaikkojen määrää voisi lisätä ihan vaan pätevyysvaatimuksia karsimallakin jos haluttaisiin. Esimerkiksi hygieniapassit, työturvallisuuskortit, tulityökortit, tieturvallisuuskortit, ammattikuljettajien muut pätevyyden kuin ajokortti ja vastaavat viime vuosikymmeninä kehitellyt koulutukset poistamalla helpotettaisiin työllistymistä merkittävästi ilman erityisempiä haittoja.

      Noista korteista merkittävä osa on syntynyt työnantajien vaatimuksesta. Käytännössä niillä korvataan työhön perehdyttämistä ja työnjohdon suorittamaa valvontaa. Eivätkä ne ole esteenä peruskoulupohjaiselle työllisymiselle. Se este, jonka ne muodostavat, on se, ettei kannata palkata ihmistä puoleksi päiväksi töihin, kun tälle pitäisi hankkia a.o. kortit. Ne suorittaa nopeasti, muutamassa päivässä, mutta tämä kannattaa tehdä tai teettää vain, jos aikoo olla alalla yhtään pidempään. Lisäksi kurssit maksavat.

      Epäilen vahvasti, että yhteiskunnallisesti tulisi halvemmaksi hyväksyä noiden eri korttien puuttumisesta aiheutuva lisävahinkojen määrä kuin se jäykkyys, jonka ne aiheuttavat työmarkkinoille.

      Tai vaikkapa yksittäisenä esimerkkinä lasten päivähoitoalan äskettäin kiristettyjä pätevyysvaatimuksia voisi päinvastoin höllentää. Esimerkiksi lastentarhanopettajan pätevyys takaisin sosionomeille, lastentarhanopettajakoulutuksen siirto yliopistoista amk-tasolle, kunnille kielto vaatia perhepäivähoitajilta alan koulutusta ja vastaavat muutokset alentaisivat työllistymisen kynnystä.

      Lastentarhanopettajan yliopistokoulutus kestää kolme vuotta. Miten sen pidentäminen nelivuotiseksi helpottaisi työllistymistä? Nykyisin lastentarhanopettajiksi pätevät sosionomit ovat edelleen päteviä. Opetusalalla keneltäkään, joka on joskus ollut johonkin pätevä, ei viedä koskaan pätevyyttä seuraavissakaan uudistuksissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. 1000€/kk käteen vastikkeetonta perustuloa? Kumppanin kanssa 2000€/kk? Eipä tarvitse enää sen jälkeen töitä tehdä. Puolet vuodesta, kun viettää vielä Aasiassa niin pystyy elämään leppoisaa elämää myös Suomessa uusia seikkailuja suunnitellessa.

    Sitten, kun perustulo annetaan vielä lapsille niin siinä alkaa moni keskituloinenkin miettimään työnteon mielekkyyttä tai no, moni varmaan miettisi jo tuolla yllä olevalla esimerkillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ossi Saresoja: Näin korkeaa perustuloa ei ehdota juuri kukaan (paitsi ehkä Vasemmistonuoret).

        Ei se pääkaupunkiseudulla juuri pienempikään voi olla jos sen tarkoitus on korvata muut tukimuodot ja toimeentulotuki osittain (toimeentulotuki olisi oikeasti harkinnanvarainen ja väliaikainen, ei automaatti kuten nyt).

        Sillä rahalla toki elää pääkaupunkiseudun ulkopuolella aika hyvin mutta se ei välttämättä ole huono asia jos elämäntapatyöttömät päätyvät muuttamaan keskustasta pois. Nythän siihen ei ole mitään syytä. Nykyisinhän pääkaupunkiseudulla tulo (peruspäiväraha (ja se miksi se vaihtuu, kun päivät tulee täyteen) + asumistuki + toimeentulotuki – vuokra) on huomattavasti enemmän kuin tuon 1000€

        Kirjoitin joskus aiheesta lyhyesti, että on jokseenkin erikoista, että perustuloa haluaa työtön koska käytännön tulot pääkaupunkiseudulla laskevat ja sitä kammoksuu työssäkäyvä joka ei ymmärrä, että nykytilanteessa saa enemmän tekemättä mitään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ossi Saresoja: Näin korkeaa perustuloa ei ehdota juuri kukaan (paitsi ehkä Vasemmistonuoret).

        No jaa, mielestäni 900–1000 euroa/kk olisi hyvä taso. Tuo maksettaisiin vain niiltä päiviltä, jotka viettää Suomessa, ja asumistukea ei perustulon päälle maksettaisi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Aika ajatella: No jaa, mielestäni 900–1000 euroa/kk olisi hyvä taso. Tuo maksettaisiin vain niiltä päiviltä, jotka viettää Suomessa, ja asumistukea ei perustulon päälle maksettaisi.

        Toivottavasti samassa hengessä maksetaan myös eläkkeitä vain Suomessa vietetyiltä päiviltä. Vai onko nyt jotenkin aivan eri asia kyseessä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Stadist: Vai onko nyt jotenkin aivan eri asia kyseessä?

        Kyllä, perustulohan on ihan eri asia kuin mikä tahansa muu tulo.

        (vähän vaikealta kuitenkin kuulostaa valvonta siitä että ihmiset ovat täällä, mutta kyllähän se tuottaa selvän kannustinongelman jos suomalaisella perustulolla elää herroiksi jossain ulkomailla)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Aika ajatella: No jaa, mielestäni 900–1000 euroa/kk olisi hyvä taso. Tuo maksettaisiin vain niiltä päiviltä, jotka viettää Suomessa, ja asumistukea ei perustulon päälle maksettaisi.

        Ja mitenköhän tuo Suomessa olo todennetaan? Turha tehdä pykäliä joita ei voi valvoa varsinkin kun perustulon ajatus oli kait keventää byrokratiaa. Tuo tason määrittely on toki haastavaa koska tonnikin on vähän pääkaupunkiseudulla mutta jo paljon enemmän maaseudulla ja erittäin paljon jossain päin maailmaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. hta: Ja mitenköhän tuo Suomessa olo todennetaan? Turha tehdä pykäliä joita ei voi valvoa varsinkin kun perustulon ajatus oli kait keventää byrokratiaa. Tuo tason määrittely on toki haastavaa koska tonnikin on vähän pääkaupunkiseudulla mutta jo paljon enemmän maaseudulla ja erittäin paljon jossain päin maailmaa.

        Todentamiseen on varmasti moniakin keinoja. Jospa aloittaisi vaikka sillä, että jokainen on velvollinen ilmoittamaan poissaoloistaan veroilmoituksen tyyliin/osana. Laistamisesta tuntuva sanktio. Voidaan ryydittää vielä palkkiolla aiheellisesta ilmiannosta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. hta: Sitten, kun perustulo annetaan vielä lapsille niin siinä alkaa moni keskituloinenkin miettimään työnteon mielekkyyttä tai no, moni varmaan miettisi jo tuolla yllä olevalla esimerkillä.

      Meillä on jo nyt ”perustulo” automaattisen toimeentulotuen muodossa. TTT+AT on automaatti, suuruudeltaan samassa luokassa kuin tuo tonni, ja sen saa nostamatta sormeaankaan. Se vain on toteutettu kaikkein huonoimmalla mahdollisella tavalla, tavalla joka maksimoi haitat ja minimoi hyödyt. Itse tämän yhdistelmän varassa aiemmin olleena en pysty kyllin kuvailemaan sitä miten totaalisesti se tappaa halun tehdä yhtään mitään elämänsä kohentamiseksi – ei siksi että olisi liian mukavaa löhöillä ilmaisen tonnin varassa, vaan siksi että tästä tulosta vähennetään KAIKKI muu mitä tienaat sen päälle täysimääräisesti. Jos saat pieniä osa-aikaisia keikkaduuneja, kuten yhteiskunnan pohjallakin oleva usein saa, niitä ei kannata ikinä ottaa vastaan koska joka euro jonka tienaat vähennetään heti toimeentulotuestasi. Kun vaihtoehtona on työskennellä ilmaiseksi tai olla tekemättä mitään, on aina parempi olla tekemättä mitään. Näinollen TTT+AT-yhdistelmällä operoivan kansalaisen kannattaa ottaa vastaan ainoastaan melko hyväpalkkaisia kokoaikatöitä – ja niitä on hyvin vähän enää tarjolla kenellekään. Kyseessä on suurin yksittäinen kannustinloukku tukijärjestelmässämme.

      Todellisen perustulon nerokkuus on nimenomaan siinä, että sen päälle kannattaa tehdä näitä pieniäkin sivuduuneja koska saat pitää kaiken ”ylimääräisen” mitä tienaat – miinus verot tietenkin – ja jossain vaiheessa päädyt nettomaksajaksi kun sitä ylimääräistä alkaa kertyä riittävästi. Tätä ei voi tapahtua nykyisillä tuilla ellei henkilö aikamatkusta 80-luvulle jossa kokoaikatöitä riitti kaikille. Siis puhtaasti talouden luistamisen kannalta perustulo olisi järkiliike, ennen kuin edes ajatellaan sen vaikutuksia ihmisten kokemaan hyvinvointiin (nykyiseen tukijärjestelmään liittyvä jatkuva anelu ja epävarmuus ei tee hyvää mielenterveydelle).

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. ”Pamin edustaja sanoi, että osoituksena palkkojen huononemisesta on, että yhä useampi saa palkan täydennykseksi asumistukea. Ei se siitä johdu. Se johtuu Juhana Vartiaisesta ja minusta. Me esitimme yhdessä, että pienipalkkaisia työntekijöitä tuettaisiin lisäämällä myös asumistukeen palkansaajille suojaosuus.[1] Tuo 300 euron suojaosuus todella toteutettiin. Se lisäsi pienipalkkaisten, lähinnä siis osa-aikaisten käteen jääviä tuloja noin sadalla eurolla. Milloin PAM on viimeksi onnistunut nostamaan nettopalkkoja yhtä paljon?”

    Käytännössä asumistuen 300 euron suojaosa koskee asumistuen saajista vain palkansaajia, ja heistäkin vain niitä, jotka eivät saa toimeentulotukea. Toimeentulotuessa nimittäin on pienempi suojaosa, joka on yleensä tuen saajan kannalta määräävä. Toimeentulotuen saajilla asumistuen suojaosan kasvu on monessa tapauksessa johtanut toimeentulotuen leikkaantumiseen samalla euromäärällä, jolloin kokonaistuloihin asumistuen suojaosalla ei ole sellaisessa tapauksessa vaikutusta.

    Asumistukimenojen kasvuun on monta syytä. Asumistukea saavista ruokakunnista 374 000:sta tällä hetkellä 148 000:llä on palkkatuloa, joista 71 000 on opiskelijaruokakuntia. Palkkatuloa saavista asumistuen saajista lähes puolet on nykyisin opiskelijoita, jotka tekevät tyypillisesti kesätöitä ja sitten muun vuoden aikana jonkin verran mahdollisesti lisäksi osa-aikatöitä. Elämäntilanteeltaan työllisiksi tilastossa luokiteltavia ruokakuntia on asumistuen saajissa tällä hetkellä yhteensä 67 000 eli noin 18 % asumistuen saajista.

    Asumistuen suojaosalla on joitain sivuvaikutuksia. Se esimerkiksi vaikuttaisi osoittautuneen suhteellisen tehokkaaksi välineeksi lisäämään opiskelijoiden opiskeluvuosien aikaista työssäkäyntiä, koska osa-aikatyöskentely opintojen ohella ei enää aiempaan tapaan leikkaa asumisten tukia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Vastustan palkkatukea, koska se olisi pääsääntöisesti ”köyhien” itse itselleen maksamaa tulonsiirtoa. Jos verot olisivat enimmäkseen ”rikkaiden” maksamia niin ehdotuksessa olisi järkeä. Tosiasiassa köyhääkin verotetaan meillä ankarasti (ALV, TyEL). Asioita voi korjata vain laskemalla verorasitusta: valtaa ja vastuuta kansalaisille myös pienituloiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. pienituloiset eli henkilöt, jotka hyötyisivät eniten tällaisista palkkatiesta yms. erinäköisistä työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista eivät maksa nettona veroja.

      Karkeasti jaotellen Keskiluokka maksaa omat menonsa ja hyvätuloiset kustantavat köyhien menot.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Syltty:
        pienituloiset eli henkilöt, jotka hyötyisivät eniten tällaisista palkkatiesta yms. erinäköisistä työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista eivät maksa nettona veroja.

        Juu. Ei nettona tietenkään. Huoleni onkin bruttoverot ja niiden mukanaan tuoma taloudellisen vallan menetys. Tulonsiirrot on usein korvamerkitty tiettyyn tarkoitukseen esim. asumistuki ja Hitas arvonta asumiseen, opintotuki opiskeluun, työttömyyspäiväraha työntekemättömyyteen, jne . ”köyhä” maksaa paljon veroja (ALV, TyEL) ja saa korvamerkittyjä tulonsiirtoja. Samalla ”köyhä” menettää päätäntävaltaa ja me muut menetämme arvokasta markkinoiden välittämää tietoa siitä, mitä köyhä oikeasti haluaa ja tarvitsee. Tämä on valtapeli: paljonko valtaa ja vastuuta on yksilöllä (köyhälläkin) ja paljonko sitä on poliitikolla ja keskussuunnittelulla. Uskon, että olemme menneet aivan liian pitkälle jälkimmäiseen suuntaan. Yksilö pitäisi palauttaa ajattelun keskiöön. Verot alas! Taloudellista valtaa palautettava kansalaiselle myös köyhälle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Sinänsä ”Iso Numero” -lehden myyjät kuuluvat alustatalouden työntekijöiden kaltaiseen ryhmään. Heillä ei ole työsuhdetta eikä työsuhteen etuja. Toisaalta lehden toiminta on yhteiskunnallista ja tähtää juuri tarjoamaan tälle ryhmälle elinkeinon.

    Kukaan ei liene kuitenkaan ehdottanut, että ”Iso Numero” -lehden toimittajille pitäisi tarjota työsuhteessa työskentelyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. OS: Tuo ensimmäinen lauseesi on väärä. Maanviljelijät kyllä haluaisivat tulonsa suoritteista, mutta heidän on ollut pakko sopeutua nykyiseen tilanteeseen, koska heillä ei ole markkinavoimaa muuttaa tilannetta. Palkansaajilla on voimaa vastustaa tukiaisia sekä lainsäädännössä että markkinoillakin jossain määrin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Aika ajatella Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.