Kaupunkisuunnittelu

Liian halpa asukaspysäköintitunnus estää Töölön pysäköintiongelman ratkaisemisen

Topeliuksenkadun ratikan alta lähtevät pysäköintipaikat on tarkoitus korvata Töölössä kaventamalla jalkakäytäviä vinoparkkeerauksen tieltä. Se tuo todella huonoa katumiljöötä.

Näin ei pitänyt käydä. Vähän aikaa sitten kaavoitimme 800 autopaikkaa Töölönkadulle hotellin alle, koska tiedettiin, että Topeliuksenkadulta poistuu pysäköintipaikkoja. Miksi ne pitää toiseen kertaan korvata?

Kaikilla uusilla tiheästi rakennetuilla asuinalueilla autopaikat ovat maan alla ja niin niiden tietysti pitäisi olla myös Töölössä. Uusilla rakennuksilla myös Töölössä ja esimerkiksi Katajanokalla pysäköinti on järjestettävä tontilla – ja jos se ei ole mahdollista, vaikka kadun alla, kuten Kirkkohallituksen asunnoiksi muuttuvan talon kohdalla. Siitä tulikin sitten tosi kalliita paikkoja. Jotain tuotantokustannuksista kertoo, että niitä yritetään kaupata 145 000 euron hintaan muillekin. (Heh!)

Tavallaan uudet ja vanhat kiinteistöt ovat kovin eriarvoisessa asemassa. Uusissa pitää maksaa pysäköinnistä kymmeniä tuhansia euroja  paikkaa kohden ja vanhat saavat pysäköidä asukaspysäköintitunnuksen turvin käytännössä ilmaiseksi – kuukausi maksaa 28 € eli euron päivässä. Muilta kadunvarsipysäköinti maksaa neljä euroa tunnissa.

Nyt Töölönkadun autoluola on valmis, mutta paikat ovat tyhjillään. Se, etteivät nämä hallipaikat mene kaupaksi, johtuu tietysti käytännössä ilmaisesta asukaspysäkönnistä. Kukaan ei halua maksaa niin paljon auton säilyttämisestä, kun kadunvarresta saa kätevästi paikan eurolla/päivä. Uusien talojen asukkaiden pitää kuitenkin maksaa vielä enemmän kuin Töölönkadun hallissa – pitää maksaa, vaikka ei edes omistaisi autoa.

Kun jokin on kovin halpaa, sen kysyntä ylittää tarjonnan. Niin myös Töölön asukaspysäköintipakkojen on käynyt. Pysäköintitunnuksia on myyty paljon enemmän kuin on paikkoja. Kun tunnuksen hinta nousi kolmesta eurosta kuussa vajaaseen kymmeneen euroon, tunnusten määrä pieneni kolmellatuhannella. Kannatti maksaa se kymppi kuussa, koska tämän jälkeen autopaikka löytyi paljon helpommin. Tämän takia moni töölöläinen autoilija on pyytänyt, että asukaspysäköintitunnuksen hintaa nostettaisiin.

Autoja ei saada koskaan maan alle, jos asukaspysäköinti on lähes ilmaista. Jos ollaan sitä mieltä, että veronmaksajien on tuettava pysäköintiä, senkin voisi tehdä edes älykkäästi.

Jokaisen töölöläisen autoilijan edun mukaista olisi, että toiset autoilijat veisivät autonsa Töölönkadun pysäköintilaitokseen. Pitäisi siis tehdä tasaus: Nostetaan asukaspysäköintitunnuksen hintaa ja käytetään tulot hallipaikkojen subventointiin. Tämä on kuitenkin puliveivausta.

Johdonmukaisempaa olisi määrätä oikea hinta asukaspysäköintitunnukselle markkinoilla. Lasketaan liikkeelle niin monta tunnusta kuin on asukaspysäköintipaikkoja (tai vähän vähemmän, koska 100 prosentin täyttöaste on liikaa) ja huutokaupataan ne. Hinta varmaan nousisi Töölössä ja Töölönkadun hallikin alkaisi saada asiakkaita.

Näin vältettäisiin myös se vinoparkkeeraus.

[Julkaisin tämän maanantaina 13.1. Sattumalta tiistaina 14.1. ilmestyi Hesarissa juttu Töölönkadun tyhjästä pysäköintihallista. Jutun tietojen pohjalta täsmensin hallin koon 800 autopaikkaan ja korjasin asukaspysäköintitunnuksen hinnan 28 euroksi]

 

77 thoughts on “Liian halpa asukaspysäköintitunnus estää Töölön pysäköintiongelman ratkaisemisen

  1. > Johdonmukaisempaa olisi määrätä oikea
    > hinta asukaspysäköintitunnukselle
    > markkinoilla. Lasketaan liikkeelle
    > niin monta tunnusta kuin on
    > asukaspysäköintipaikkoja (tai vähän
    > vähemmän, koska 100 prosentin täyttöaste
    > on liikaa) ja huutokaupataan ne.

    Jotta tällainen “markkinaehtoinen” pysäköinti toimii myös käytännössä, pitää tunnusten ostaminen myyminen ja vuokraaminen olla mahdollista. Luulisi sen nykyisessä digitaalisessa ympäristössä olevan mahdollista, jopa helppoa. Kännykkäsovelluksella.

    – Että digitaalisessa muodossa olevan luvan omistaja voi myydä myydä luvan edelleen tai vuokrata sitä esimerkiksi tunnin pituisina pysäköintioikeuksina.
    – Pysäköinnin valvonta voisi vapauttaa resurssinsa työmarkkinoiden käyttöön, koska valvonta siirtyy paikan kulloisenkin omistajan vastuulle.
    – Jos paikan tunniksi vuokrannut lähteekin puolen tunnin päästä, voi hän samaisella sovelluksella vuokrata paikan edelleen.

    Kun tällainen markkinaehtoinen parkkipaikkojen allokointi käyttäjille saadaan toimimaan, voidaan lopulta kaikki kaupungin maalla olevat parkkipaikat “yksityistää”.

    Täysin yksityistetyssä parkkipaikkojen vuokraustoiminnassa parkkisakot poistuvat ja niiden tilalle tulee autoilijalle oikeus vahingonkorvaukseen, jos hänen vuokraamansa paikka ei ole vapaana sillä minuutilla kuin on sovittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Puysäköintipaikan hinta on siis 4 €/h. Asukaspysäköijät saavat sen vähän edullisemmin, 28 €/kuukausi. Ei voi enbsin vuokrata kaupungilta asukaspysäköintitunnuksella paikkaa käytännössä ilmaiseksi ja vuorkata sitä sitten edelleen muille, joilla ei ole oikeutta asukaspysäköintitunnukseen. Mutta Singaporessa toimii markkinaehtoinen auson omistamislupa, jonka voi myydä eteenpäin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. > Ei voi enbsin vuokrata kaupungilta
        > asukaspysäköintitunnuksella paikkaa
        > käytännössä ilmaiseksi ja vuorkata sitä
        > sitten edelleen muille

        Ei voi myöskään ensin hallin­nollisella päätök­sellä ja hallin­nollisella hinnalla jakaa noita tunnuksia valituille kaupunki­laisille ja sitten haukkua markki­noita, kun ne eivät toimi.

        – Pysäköintiluvan hinta joko määräytyy markki­noilla tai sitten hallin­nollisella päätök­sellä.
        – Ja aivan ensimmäisestä “emissiosta” alkaen.

        Jos kuitenkin kaupunki katsoo jotenkin sopi­matto­maksi ottaa rahaa pysä­köinti­luvista, niin
        1) luvat voisi jakaa tasan valitulle kohde­ryhmälle, esi­merkiksi tietyissä kalliissa osoitteissa asuville kaupunki­laisille
        2) siten, että esi­merkiksi kymmenen “merkintä­oikeutta” oikeuttaa yhteen asukas­pysäköinti­paikkaan.
        3) Asukkaat sitten käyvät keskenään vapaasti kauppaa merkintä­oikeuksilla.
        4) Joka hankkii kymmenen merkintä­oikeutta, saa merkitä niitä vastaan itselleen asukas­pysäköinti­tunnuksen kaupungin asukas­pysäköinti­virastosta säädet­tynä virka-aikana.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. K-Veikko:

        Ei voi myöskään ensin hallin­nollisella päätök­sellä ja hallin­nollisella hinnalla jakaa noita tunnuksia valituille kaupunki­laisille ja sitten haukkua markki­noita, kun ne eivät toimi.

        Tää on hyvä! 👍 Juuri näin. Kaupungin tehtävä on luoda mahdollisuuksia, ei sotkea markkinoita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Parkkeeraus Töölön luolassa maksaa 250 e/kk ja sähköautoilta noin 300 +sähkön hinta. Onko 3600 e vuodessa paljon vai juuri oikea hinta perheen auton parkkipaikasta?

      Samalla kk-hinnalla voisi maksaa noin 75 000 euroa suurempaa asuntolainaa, jonka hyöty jää suoraan perheelle eikä mene kaupallisen parkkihallin yrittäjälle. Tai vaikka ostaa mahdollisesti myynnissä olevan hallipaikan omaksi.

      Osa perheistä ”säästää” ilman omaa autoa, mutta osa varmastikin suuntaa naapurikaupunkehin asumaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Minun mielestäni tuo Töölön parkkiluola on epäonnistunut hinnoittelussaan. Jos pysäköintiluola on ollut jo pari vuotta valmis, ja se on yhä tyhjä autoista, ja sijainti on ympäristössä, jossa olisi autoja, niin jokin on mennyt pysäköintitoimijan omassa toiminnassa pahasti pieleen.

        Jos ei asukaspysäköijiä pysty tavoittamaan, niin Töölön ympäristössä on pelkkiä työpaikka-autoijoita ja autoa käyttäviä turistejakin niin paljon, että jonkinlainen pohjakäyttöaste pysäköintiluolalle pitäisi väistämättä saada, jos hinnoittelu ja markkinointi on kunnossa. Eikö pysäköintipaikkoja ole osattu kaupata lähialueen yrityksille työsuhdepysäköintipaikoiksi (joiden laskun maksaa työnantaja)? Onko lähialuemarkkinointi kunnossa, jos edes alueen satunnaiset autoilijat eivät luolaan löydä? Muutama kyltti sopivissa paikoissa voi merkitä aika paljon satunnaisesti käyttäjien johdattamiseksi pysäköintitiloihin.

        Aika yleinen toimintamalli sekä pysäköintipaikkojen että osin myös kaupallisten tilojen vuokrausmarkkinoilla on se, että ensimmäiset kuukaudet myydään tarvittaessa vaikka puoli-ilmaiseksi, jotta saadaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kunnon käyttöaste, ja houkuteltua porukkaa kokeilemaan tilojen käyttöä. Kokeilijoista moni pyritään saamaan jäämään pysyviksi asiakkaiksi, minkä markkinointivaiheen jälkeen hintataso voidaan asettaa vasta sille tasolle, mitä pitkällä tähtäimellä halutaan ylläpitää. Miksei Töölön luolaan ole myyty markkinaehtoisen periaatteen mukaisesti määräajan halpalippuja, jos pyydetyillä hinnoilla ei vielä tässä vaiheessakaan ole löydetty kunnollista asiakaspohjaa, vaan on vaan pidetty tiloja lähes tyhjillään?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Katsoin vielä työn pysäköintilaitosyhtiön taloudellisia tietoja viime tilivuodelta julkisista tietoaineistoista. Liikevaihto näyttäisi olleen vain 31 000 euroa. Jos pysäköintipaikka maksaa tuolla 3000 euroa per vuosi. Tilikauden tulos viime tilivuodelta oli noin -384 000 euroa. Ei vuokrausbisnestä tuollaisilla tunnusluvuilla voi kovin pitkään harjoittaa. Tuo liikevaihto 800 pysäköintipaikan pysäköintilaitoksessa tarkoittaa sitä noin 3 euron keskivuokratuloa kuukaudessa pysäköintipaikkaa kohti. Jos ennen mahdollisia vuokraa 800 autopaikassa perittäisiin 28 €/auto/kk 1,5 kertaisella buukkauksella (kaikki autot eivät tapaa tulla halliin yhtä aikaa), kertyisi vähän yli 400 000 euroa vuokratuloa. Jos keskivuokra olisi siihen nähden tuplat, voisi tilinpäätös alkaa näyttää varmaan jo kohtalaisesti voittoakin. Mutta edellisen tilikauden mukaisella keskimääräisellä 0,10 €/vuorokausi/autopaikka mukaisella liikevaihdolla ei kyllä voittoa tulla tekemään.

        Jotta tuon toiminnan voisi saada kannattavaksi, pitäisi pysäköijiä saada reilusti lisää. Pysäköintitilan omistajana näyttäisi netistä löytyvien tietojen mukaan ainakin aiemmin olleen mm. Fennia-Henkivakuutus sekä Yleisradion eläkesäätiö. En tiedä, ovatko he yhä omistajina.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. to:
        …Miksei Töölön luolaan ole myyty markkinaehtoisen periaatteen mukaisesti määräajan halpalippuja, jos pyydetyillä hinnoilla ei vielä tässä vaiheessakaan ole löydetty kunnollista asiakaspohjaa, vaan on vaan pidetty tiloja lähes tyhjillään?

        Koska Helsingissä ei todellisuudessa ole markkinaehtoista pysäköintiä. Kyllähän tuo 250 €/kk jo kertoo sen, ettei toimita markkinoilla. Sitä, mikä on hinnan muodostus, voi vain arvailla. Sitä, miksi hallia kannattaa pitää tyhjänä, voi vain ihmetellä. Joku ansaintalogiikka tuossa on ja homma lievästi sanoen haiskahtaa.

        Kun viimeksi olin Pariisissa huomasin että keskustassa oli lukuisia parkkihalleja. Jokaisella parkkihallilla oli oma logonsa, josta päättelin, etteivät ne kuulu samalle omistajalle, vaan kaupungissa on aito kilpailutilanne.

        Helsingissä on kulttuuri, jossa kaupunki pyrkii välttämään kilpailutilannetta oli kyse sitten rakentamisesta tai paikoituksesta. Se ei ole kaupunkilaisten etu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. IsoH:
        Parkkeeraus Töölön luolassa maksaa 250 e/kk ja sähköautoilta noin 300 +sähkön hinta. Onko 3600 e vuodessa paljon vai juuri oikea hinta perheen auton parkkipaikasta?

        Samalla kk-hinnalla voisi maksaa noin 75 000 euroa suurempaa asuntolainaa, jonka hyöty jää suoraan perheelle eikä mene kaupallisen parkkihallin yrittäjälle. Tai vaikka ostaa mahdollisesti myynnissä olevan hallipaikan omaksi.

        Osa perheistä ”säästää” ilman omaa autoa, mutta osa varmastikin suuntaa naapurikaupunkehin asumaan.

        250 euroa kuukaudessa on ihan käypä hinta, jos autolle on käyttöä. Jos ei ole, sellaista ei pitäisi keskustassa omistaa lainkaan. Tuolla hinnalla perhe saa vuokrattua aika monta neliömetriä seinillä ja katolla varustettua lämmitettyä tilaa Töölöntorilta. Voisi oikeastaan sanoa, että se on aika edullista. Alle kymmenen euroa päivässä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Peter: 250 euroa kuukaudessa on ihan käypä hinta, jos autolle on käyttöä. Jos ei ole, sellaista ei pitäisi keskustassa omistaa lainkaan. Tuolla hinnalla perhe saa vuokrattua aika monta neliömetriä seinillä ja katolla varustettua lämmitettyä tilaa Töölöntorilta. Voisi oikeastaan sanoa, että se on aika edullista. Alle kymmenen euroa päivässä.

        No joo, kun palkka on 2300 €/kk, vuokra tonnin ja siihen laitetaan 250 €/kk parkkimaksua niin ei se oikein kohtuulliselta tunnu. Mutta tässä asiassa on tarkoituksensa. Kokoomuksella saada asiakkaita yrittäjien parkkihalleihin ynnä köyhät pois keskustaa pilaamasta. Vihreillä taas saada autot ja köyhät pois keskustasta.
        Näin tämä minulle näyttäytyy

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. K-Veikko: Jotta tällainen “markkinaehtoinen” pysäköinti toimii myös käytännössä, pitää tunnusten ostaminen myyminen ja vuokraaminen olla mahdollista.

      Ehkä sellainen voisi olla hyödyllistä, mutta markkinoilla määräytyvä hinta (tai edes vain nykyistä kalliimpi hinta) ilman mahdollisuutta edelleenmyyntiin tai -vuokraukseen silti toimisi edes paremmin kuin nykyinen systeemi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Eikö töölöläiselle autoilijalle ole iso ongelma säilyttää autoaan hallissa, joka on kilometrin tai kahden päässä asunnostaan? Töölöhän on aika laaja ja Topeliuksenkatukin pitkä. Kysyn, kun en tunne kovin hyvin tätä halli-ideaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Aika ajatella:
      Eikö töölöläiselle autoilijalle ole iso ongelma säilyttää autoaan hallissa, joka on kilometrin tai kahden päässä asunnostaan? Töölöhän on aika laaja ja Topeliuksenkatukin pitkä. Kysyn, kun en tunne kovin hyvin tätä halli-ideaa.

      On ongelma ja kun katsot karttaa tarkemmin, niin huomaat että Manskun sisäänkäyntiä lukuunottamatta sisäänkäynnit ovat mäen päällä. Manskun suunnalla taas ei ole kuin muutama asuintalo, joissa on potentiaalisia asiakkaita. Esimerkiksi Hesperiankadulla asuvat ottavat vuokraavat pysäköintipaikan mielummin niistä halleista, joihin ei tarvitse kiivetä, jos hintataso on samaa luokkaa. Luolasta olisi voitu vetää sisäänkäynti myös Hesperiankadulle, jolloin asiakaspotentiaali olisi kasvanut oleellisesti.

      Toivottavasti luola on tehty myös väestönsuojaksi. Töölössä väestönsuojia on ollut vähän ja paikat ovat käsittääkseni olleet suurelta osin Etu-Töölössä. Ei kovin miellyttävä tilanne, kun katselee miten Venäjä pommittaa esimerkiksi Syyriassa surutta siviilikohteita.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Uusien asuntojen ostajat eivät maksa senttiäkään pysäköintipaikoista. Sen maksaa veronmaksaja alentuneina tontinvuokra / luovutustulona.

    Käytännössä laitahelsingin asukkaat subventoivat kantakaupungin pysäköintipaikkoja verovaroista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Uusien asuntojen pysäköintipaikat myydään tyypillisesti omina osakkeinaan, ja sen jälkeen niistä maksetaan kuukausittaista hoitovastiketta. Siitä, onko autopaikkaosakkeiden hintataso subventoitu (ja millä tavalla, ja kuinka paljon), voidaan keskustella.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Mutta osakkeiden rakennuskustannukset ovat menneet niiden rakentajilta. Siltä osin kuin osakkeet joudutaan myymään halvemmalla, kuin rakennuskustannukset ovat olleet, ne ovat todennäköisesti laskeneet sitä hintaa, minkä kaupunki on tontin luovutuksesta saanut.

        Esim. Jätkäsaaressa voi hyvin olla tilanne, että ekat 5 paikkaa maksoivat laskennallisesti 15000€ kipale, kun niille oli perustuksissa melkein väkisin tilaa ja ramppikin on helppo järjestää. Seuraavat 5 maksavatkin sitten 80 000€ kipale kun lisäkaivuuta, valua jne. tulee valtavasti per paikka.

        Jos osakkeet myydään hinnalla 30000€/kipale, niin ekoista 5:stä (jotka markkinaehtoisessa tapauksessa olisivat voineet mennä kaupaksi 40000€/hinnalla kun tarjontaa on vähemmän) tehdään kyllä voittoa, mutta niistä normin pakottamista viidestä voi tulla yli 300000€ tappiota ja jos se skanska:n tai yit:n tarjouslaskija osaa hommansa, niin tuo on suoraan pienentänyt sitä summaa jonka he kaupungille tontista tarjoavat.

        Tuo saamatta jäänyt raha on se subventio kaikilta veronmaksajilta (laitakaupunkilaiset mukana maksamassa) jätkäsaarelaisten pysäköinnin halventamiseen. (Saavat paikkoja 30000€ hinnalla sen 40000€ sijaan).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. ”Käytännössä laitahelsingin asukkaat subventoivat kantakaupungin pysäköintipaikkoja verovaroista.”

      Silkkaa puppua: Kantakaupungin parkkipaikat on kaikki rakennettu kymmeniä vuosia ennenkuin ”laitahelsinkiä” oli edes olemassa ja koko väite onkin täysin absurdi.

      Soininvaaran ja muiden väitteet siitä että mitä parkkipaikka maksaa, ovat myös härskiä valhetta alusta loppuun: Parkkiruudun todellinen hinta on alle tuhat euroa, tolppineen päivineen. Ainakin silloin kuin tehdään 10 tai enemmän kerralla. Kadun varressa paljon vähemmän, koska se tehdään samalla kuin katukin eikä tarvitse tolppia/sähköjä.

      Vinkuminen maan ”arvosta” on härski valhe sekin: Kun rakennusoikeus on kokonaan käytetty, lopputontin maan arvo on tasan joutomaan arvo, koska siihen ei saa rakentaa mitään. Siis noin 1000 euroa *hehtaari*.

      Se on 10c neliö niille jotka eivät osaa laskea. Täyteen rakennetun tontin parkkiruudun maan arvo on siis 80c. Eikä yhtään yli.

      Väite subventoinnista onkin mielenkiintoinen, mitenköhän tämä tapahtuu noin käytännössä?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kalasatama, Jätkänsaari, Pasila, Eiranranta jne.

        Kaikkien uusien alueiden tapauksessa tontin luovutuksesta / vuokrauksesta olisi saatu kaupungin kassaan enemmän rahaa, jos autopaikkoja olisi tehty markkinaehtoisesti, eikä kaupungin sanelemaa määrää.

        Kaikki veronmaksajat häviävät, voittajina on muutama alihinnalla autopaikan saava.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Sepi:
        Kalasatama, Jätkänsaari, Pasila, Eiranranta jne.

        Kaikkien uusien alueiden tapauksessa tontin luovutuksesta / vuokrauksesta olisi saatu kaupungin kassaan enemmän rahaa, jos autopaikkoja olisi tehty markkinaehtoisesti, eikä kaupungin sanelemaa määrää.

        Kaikki veronmaksajat häviävät, voittajina on muutama alihinnalla autopaikan saava.

        Periaatteessa noin, mutta yhtälö ei ole ihan yksinkertainen. Jos kilpailu toimisi rakentamisessa, se toisi parhaan tuloksen. Nyt ollaan säännellyillä markkinoilla, joten kilpailu ei toimi. Voitajia ovat lähinnä rakennusliikkeet, jotka pystyvät ylihinnoittelemaan paikoituksen, koska sitä on liian vähän. Niukka hyödyke.

        Itse kannatan markkinaehtoisuutta. Lopetetaan kokonaan autopaikkojen sääntely, eikä oteta niitä mitenkään huomioon rakennusoikeudessa. Samanaikaisesti lopetetaan uusilta asuinalueilta asukaspysäköinti ja varataan kadunvarret lyhytaikaiseen pysäköintiin. Tämä toimii, jos (umpi-)korttelit jaetaan riittävän pieniksi tonteiksi. Se joka rakentaa riittävästi parkkipaikkoja, saa talonsa kaupaksi. Joka rakentaa liian vähän, ei saa asuntoja kaupaksi.

        Tähän yhtälöön tulee muuten tulevaisuudessa mielenkiintoinen lisä. Kun nyt on riittänyt asuntojen osalta periaatteessa autopaikka ja perheasunto, niin tulevaisuudessa tarvitaan todennäköisesti kaksi paikkaa, kun perheellä on myös drone.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Hmm. Jos paikkoja on n ja pysäköintilupia b*n missä b < 1 niin että täyttöaste ei ole sataa prosenttia, niin ovatko loputa paikat mittaripaikkoja?

    Oletan että ovat koska puhut siitä 4€/tunti- hinnasta. 4€/tunti, karkeasti laskien (hatusta vedetyllä arvolla) voisi olla noin 40€ päivä ja noin 800€ kuussa, olettaen siis 10 tuntia päivässä ja 20 päivää kuukaudessa.

    Tätä voidaan pitää ylärajana sille, minkä verran pysäköintilupa voisi maksaa. Oletan lisäksi että se 4€/tunti on mitoitettu niin, että sillä hinnalla paikkoja löytyy vaikka kaikki nuo luvat olisivat käytössä.

    On siis selvää, että huutokaupasta pysäköintiluvalle saatavalle hinnalle on kattona 800€ kuussa.

    Tässä huutokauppaamisessa on se ongelma, että kuinka pitkiä sopimuksia sitten tehdään? Vuoden? Kuukauden? Tehokkuus vaatisi lyhyempää mutta inhimillisyys pidempää vuokra-aikaa.

    Näitä on myös vaikeaa säädellä "reilusti". Jos joku hankkii pitkän sopimuksen huutokaupasta ja muuttaa muualle, niin voiko saada osan hinnasta takaisin, voiko myydä eteenpäin, voiko vuokrata eteenpäin?

    En ole asunut Helsingissä 12 vuoteen, kun asuin, minulla oli Herttoniemenrannan parkkiluolaan lupa. Siellä oli silloin aina tilaa ja se oli erittäin käytännöllinen, koska hissi oli suoraan asuinrakennuksemme oven ulkopuolella. Hintakin oli hyvin edullinen. En oikein ymmärrä ihmisten aversiota noihin parkkiluoliin. Ne ovat varsin toimivia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Hmm. Jos paikkoja on n ja pysäköintilupia b*n missä b < 1 niin että täyttöaste ei ole sataa prosenttia, niin ovatko loputa paikat mittaripaikkoja? Töölössä tuo b= 1,5. Jos sinulla ei ole pysäköintitunnusta, joudut maksamaan samasta paikasta 4 €/h Asukaspysäköintitunnuksen saa vain, jos auto on alueella asuvan nimissä. Minulla ei ole autoa, mutta kerran joku espoolainen ehdotti, että voisin ottaa hänen autonsa nimiinsä maksua vastaan. En suostunut.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. 250€/kk hinta parkkiluolapysäköinnistä aiheuttaa aversiota, oli se sitten kuinka mukava ja käytännöllinen halli tahansa. Jos kyseinen parkkihalli olisi ainoa pysäköintivaihtoehto, hyvin moni töölöläinen luopuisi autostaan melko pian, koska taloudellinen yhtälö muodostuisi mahdottomaksi. Osmo Soininvaaralle tämä tietysti sopisi, mutta se parkkihalli pysyisi edelleen lähes tyhjänä. Tästä syystä en ymmärrä kyseisen yrityksen hinnoittelupolitiikkaa.

      Tosin Hesarin artikkeliin viitaten olen sitä mieltä, että kun parkkihallin toimitusjohtaja menee sanomaan julkisesti, että kokee bisneksiensä suureksi ongelmaksi sen, ettei Töölön asukkaita pakotettukaan hänen firmansa asiakkaiksi pysäköintipaikkoja vähentämällä niin äkkiä kuin kaupunki ”lupasi”, niin suomalainen sulle-mulle-hyvävelikulttuuri on saavuttanut aivan uuden röyhkeystason.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Sovitaan sitten, että 250 € kuussa parkkipaikasta on jotain sellaista, ettei ketään voi pakottaa sen maksamiseen. Kuintenkin uusien rakennusten asukkaat pakotetaan, koska tontille on pakko rakentaa autopaikkoja, joiden tuotantokustannus n yli 50 000 €. Tästä tulee kustannusperusteiseksi hinnaksi noin 300 €/kk, joka on siis maksettava niidenkin, jotka eivät omista autoa tai edes ajokorttia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Sovitaan sitten, että 250 € kuussa parkkipaikasta on jotain sellaista, ettei ketään voi pakottaa sen maksamiseen. Kuintenkin uusien rakennusten asukkaat pakotetaan, koska tontille on pakko rakentaa autopaikkoja, joiden tuotantokustannus n yli 50 000 €. Tästä tulee kustannusperusteiseksi hinnaksi noin 300 €/kk, joka on siis maksettava niidenkin, jotka eivät omista autoa tai edes ajokorttia.

        Tuo kustannusperusteinen hinta on aika pitkälti riippuvainen investoinnin jäännösarvosta. En jaksa arvailla, miten päädyit 300e/kk, mutta sanotaan nyt niin, että kyllä jo 200e/kk vuokralla syntyy 50ke tilainvestointi Helsingin kantakaupunkiin. Karkeasti.

        Töölön parkkihallin hinnat ovat siten ihan linjassa sen kanssa, mitä ne ovat luultavasti kustantaneet. Kysyntä on laskettu väärin, tai luotettu virheellisesti kaupungin toimien synnyttävän kysyntää.

        Toisaalta on myös niin, että normin pakottamia paikkoja myydään ylitarjonnan vuoksi kustannushintaan tai jopa alle, kuten Kalasatamassa tällä hetkellä. Normilla ylitarjonta lyödään lukkoon vuosikymmeniksi, eikä edellytyksiä bisnekseen ole nykyliikenteellä. Häkittäminenkin on lupien takana.

        Periaatteessa olen sitä mieltä, että kaavassa pitää edellyttää yhden kellarikerroksen rakentamista, ja ehkä myös sellaisen, jonne pääsee autolla, mutta se, käytännössä kellari _määrätään_ pysäköintitilaksi, on Neuvosto-Suomea puhtaimmillaan. Ei järjen hiventä ja hyvinvointitappiota syntyy hihavakioilla kymmeniä miljoonia vuodessa.

        Mutta Suomi on äveriäs länsivaltio, kyllä täällä on varaa sytyttää takkatulet seteleillä ja paremman puutteessa lämmittääkin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Kurja Koira: Tuo kustannusperusteinen hinta on aika pitkälti riippuvainen investoinnin jäännösarvosta. En jaksa arvailla, miten päädyit 300e/kk, mutta sanotaan nyt niin, että kyllä jo 200e/kk vuokralla syntyy 50ke tilainvestointi Helsingin kantakaupunkiin. Karkeasti.

        Aika moni on valmis ostamaan reilusti yli hinnoitellunkin paikan, mitä tuo 50 000 € on, kun tietää että kustannukset sen jälkeen ovat kohtuulliset. Autohallipaikkan yhtiövastike pystytään varmasti painamaan lähelle kymppiä kuussa, mutta järkevää lienee reilut tuplat siitä.

        Eli suosittelen Töölön parkkihallin omistajalle taskulaskinta ja paikkojen myyntiä tarvitsijoille. Nyt ei ansaintalogiikka toimi.

        PS. Kun projekti aikoinaan julkaistiin, kysyin rakennusliikkeeltä heti mahdollisuutta ostaa paikka.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Sovitaan sitten, että 250 € kuussa parkkipaikasta on jotain sellaista, ettei ketään voi pakottaa sen maksamiseen. Kuintenkin uusien rakennusten asukkaat pakotetaan, koska tontille on pakko rakentaa autopaikkoja, joiden tuotantokustannus n yli 50 000 €. Tästä tulee kustannusperusteiseksi hinnaksi noin 300 €/kk, joka on siis maksettava niidenkin, jotka eivät omista autoa tai edes ajokorttia.

        Luultavasti puhun läpiä päähäni, mutta itse kyllä kuvittelin, että autopaikkanormi ei varsinkaan nykyajan miniasunnoissa ole lähelläkään yhtä paikkaa/asunto – jos normit siis edelleen perustuvat kerrosneliömetreihin. Kun ottaa huomioon tämän, ja sen, että autopaikkaosakkeista nyhdetään kuitenkin markkinahinta joka on melko lähellä tuota mainittua tuotantokustannushintaa (vaikkapa Skanska näköjään luokkaa 27000€-42000€ Helsingissä), en saa autottomien kustannusperusteiseksi kustannukseksi 300€/kk vaan hiha-arviona luokkaa 10x pienemmän summan.

        Katoaisikohan se autopaikkojen tuotantokustannusraha muuten grynderin katteeseen vai Helsingin kaupungin normikevennysalennusta vastaavalla määrällä korottamaan tonttivuokraan? Kaiken suunnittelun lähtökohtahan on, että kaupunki pysyy mahdollisimman rikkaana ja asukkaat mahdollisimman köyhinä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Mikko: Luultavasti puhun läpiä päähäni, mutta itse kyllä kuvittelin, että autopaikkanormi ei varsinkaan nykyajan miniasunnoissa ole lähelläkään yhtä paikkaa/asunto – jos normit siis edelleen perustuvat kerrosneliömetreihin. Kun ottaa huomioon tämän, ja sen, että autopaikkaosakkeista nyhdetään kuitenkin markkinahinta joka on melko lähellä tuota mainittua tuotantokustannushintaa (vaikkapa Skanska näköjään luokkaa 27000€-42000€ Helsingissä), en saa autottomien kustannusperusteiseksi kustannukseksi 300€/kk vaan hiha-arviona luokkaa 10x pienemmän summan.

        No nyt on vielä kummallisempia laskuja kuin Soininvaaralla, suuruusluokatkin hukassa. 10x pienempi summa, eli 30e/kk ei kata kuin max autopaikan hoitovastikkeen. Ei sillä investointia rahoiteta edes vähää alusta. Satanen kuussa lisää, niin saat parikymppiä rahoitusta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Kurja Koira: No nyt on vielä kummallisempia laskuja kuin Soininvaaralla, suuruusluokatkin hukassa. 10x pienempi summa, eli 30e/kk ei kata kuin max autopaikan hoitovastikkeen. Ei sillä investointia rahoiteta edes vähää alusta. Satanen kuussa lisää, niin saat parikymppiä rahoitusta.

        Koitan selittää mystistä matematiikkaani… niin kuin sanoin, voi olla että puhun läpiä päähäni mutta nollakorkotasoilla 20000€ rahoitus siis noin 100€/kk? Jos jaat sen 20000€ kolmella (olettaen yksi autopaikka per kolme miniasuntoa), niin paljonko sitä rahoitusta tarvitaankaan per asunto?

        Toistan pointtini: uusissa kerrostaloasunnoissa ei ole omaa autohallipaikkaa jonka kustannukset jyvittyisivät vain kyseiselle asunnolle, vaan kunkin paikan kustannukset jakautuvat laskennallisesti useamman asunnon kesken. Olenko tässä väärässä?

        Autopaikan hoitovastike luonnollisesti peritään erikseen osakkailta jotka paikkaa käyttävät.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Mikko: Koitan selittää mystistä matematiikkaani… niin kuin sanoin, voi olla että puhun läpiä päähäni mutta nollakorkotasoilla 20000€ rahoitus siis noin 100€/kk? Jos jaat sen 20000€ kolmella (olettaen yksi autopaikka per kolme miniasuntoa), niin paljonko sitä rahoitusta tarvitaankaan per asunto?

        Toistan pointtini: uusissa kerrostaloasunnoissa ei ole omaa autohallipaikkaa jonka kustannukset jyvittyisivät vain kyseiselle asunnolle, vaan kunkin paikan kustannukset jakautuvat laskennallisesti useamman asunnon kesken. Olenko tässä väärässä?

        Autopaikan hoitovastike luonnollisesti peritään erikseen osakkailta jotka paikkaa käyttävät.

        Ok, luin uudelleen mistä tässä taas olikaan kyse. Tulkitsin tuon Soininvaaran kirjoituksen vähän sinua suopeammin: ei siis niin, että yksittäinen asunnonostaja maksaa paikasta 300e/kk, vaan että pakotettu autopaikka voi sen maksaa. Keskimäärin kyllä vähemmän. Toki kustannus jaetaan useamman asunnon kesken riippuen normista ja siitä päästäänkö paikoista eroon. Hyvällä tuurilla kaikki paikat käyvät kaupaksi, vaikka kustannushintaan ja normista syntyvä tappio jää suurelta osin tontinvuokra/myyntituloja rakennuttajan kasvaneen riskin vuoksi menettäneille veronmaksajille.

        Jos paikkoja ei saada kaupaksi, niin kaikki kulut luonnollisesti jäävät osakkaiden harteille.

        Nollakorot koskevat lähinnä asunnon omaan käyttöön ostavia kotitalouksia. Rakennuttajat eivät saa nollakoroilla mitään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Aina kyse ei ole hinnastakaan mihin ihmiset parkkeeraavat autonsa.

    Asuin Herttoniemenrannassa, käytössä oli kohtuuhintainen parkkitalo. Kevät-kesä-syksy halli oli melko tyhjillään, täyttyi sitten pakkasilla ja lumisateilla. Eli siellä oli iso joukko ihmisiä jotka maksoivat hallipaikasta, mutta kuitenkin normaalisti arkisin etsivät sen vapaan kadunvarsipaikan ulko-oven läheltä.

    En koskaan oppinut ymmärtämään kyseistä logiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. jeejee:
      Aina kyse ei ole hinnastakaan mihin ihmiset parkkeeraavat autonsa…Eli siellä oli iso joukko ihmisiä jotka maksoivat hallipaikasta, mutta kuitenkin normaalisti arkisin etsivät sen vapaan kadunvarsipaikan ulko-oven läheltä…

      Eihän auton viemisessä kilometrin päähän halliin ole mitään järkeä pääosaa vuotta. Paikoituksen järjestäminen korttelin halleissa on kuolleena syntynyt ajatus. Olisi kiva tietää, kuka on ollut se ajatusten vantaa, jolta tuo on lähtöisin.

      Kun käytän autoa, mikä on harvinaista, lasken yksinkertaisesti, miten paljon aikaa aamulla menee muksujen lastaamiseen autoon, kun lähdemme päiväkotiin. Vain silloin, kun odotettavissa on skrabaamista ja kolaamista, on korttelin päässä oleva autopaikka kilpailukykyinen. Muuten auto on max. 50 m päässä ovesta.

      Olen asunut myös talossa, jossa autopaikka oli talon alla olevassa hallissa sekä talossa, jossa autotalli maksoi alle 50 € kk. Kumpikin järjestely oli täysin ylivoimainen näihin Helsingin virityksiin verrattuna. Jälkimmäisessä tapauksessa olin taloyhtiön hallituksessa ja tiedän tarkalleen, paljonko muista kustannuksita maksettiin noiden autotallien tuotolla, joka oli kohtuu hyvä.

      Paikat pitää rakentaa talojen ja pihakansien alle, mikä on halvempaa ja fiksumpaa käyttäjän kannalta. Silloin kadunvarsipaikoitus jää asiakkaille ja vieraille, mikä on yritysten elinehto. Yrityskato viime vuosina Töölössä on ollut erittäin huolestuttavaa. Pienentämällä Garden Helsingin kerrosalaa ja autopaikkojen märää ei ajeta ainakaan töölöläisten etua. Se on ainoa hanke tällähetkellä, joka tuo lisää toimistoja ja toimitilaa tänne. Eli niitä maksavia asiakkaita päivällä niin, että palvelut ovat käytettävissä myös meille, jotka asumme täällä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kalle: Eihän auton viemisessä kilometrin päähän halliin ole mitään järkeä pääosaa vuotta…

        … Vain silloin, kun odotettavissa on skrabaamista ja kolaamista, on korttelin päässä oleva autopaikka kilpailukykyinen. Muuten auto on max. 50 m päässä ovesta…

        Vähän liioittelet, oman kokemuksen mukaan parkkitalot ovat lähiöissä ihan ok matkan päässä. Max 200-400m.

        Mutta tunnustan itsekin sortuvani ajatusmalliin että metrolle/bussipysäkille 1km on ihan ok patikkamatka, mutta 100m omalle autolle tuntuu pitkältä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. jeejee:
        …Mutta tunnustan itsekin sortuvani ajatusmalliin että metrolle/bussipysäkille 1km on ihan ok patikkamatka, mutta 100m omalle autolle tuntuu pitkältä.

        Tuosta metrolle ja pysäkille matkasta on ihan tutkittuakin tietoa ja 300 m on muistaakseni maksimi. Spåran ”kehittäminen” kantakaupungissa harventamalla pysäkkiväliä ei siis palvele kaupunkilaisia, vaan lähiöitä ja liityntäliikenteen maalaisia.

        Kun kerran pääset asumaan paikkaan, missä autopaikat ovat pihakannen alla, et enää voi muuta kuin ihmetellä Helsingin touhuilua. Tässä ei ole järjen häivääkään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Miksi meidän kotikaupungissamme ei kehitetä liikenneasioita järkevästi omille urbaaneille asukkaille.

    Muutama nykyasia:

    1. Töölönkadun pysäköintihallin käyttöä pitäisi suunnata Urheilupuiston, Jäähallin, Kisahallin käyttäjille ja esim. Oopperan tms käyttäjille, jotta asukaspysäköintiin oikeutetut voisivat pysäköidä lähempänä kotiaan.
    2. Ratikkaliikennettä ns. kehitetään, mutta aina se johtaa keskustalaisten liikenteen huonontumiseen.
    • Pysäkinvälit ovat järjettömän pitkiä: esimerkkinä Tullinpuomin ja Auroran sairaalan välillä (linja 3), Länsi-Pasila – Pasilansilta (linja 2). Kampin kiertävä ja helppo metron saavuttaminen menetettiin; toki Arkadiankatua pääsee helposti keskustaan, mutta ei metrolle/Kamppiin/mahdollisesti tulevalle keskusterveysasemalle?
    • Messukeskukseen ei pääse enää ratikalla Pasilansillalta (=lännestä); varmuuden vuoksi kaikki entiset kiskotkin on poistettu, jotta kukaan ei pääsisi muuttamaan reittejä.
    3. Unohtuiko urheilupuiston kauempaa tulevat käyttäjät, sillä nyt he valtaavat kadut. Ja lumi, jos/kun sitä tulee, vähentää entisestään asukaspysäköintipaikkoja 2/3 (huonosti hoidetun puhdistuksen takia).
    4. Baanoja ja pyöräteitä on riittävästi, mutta silti pyörien annetaan liikkua jalkakäytävillä. Ja ne sähköpotkulaudat!

    Äskettäin Tukholman keskustassa käyneenä, kaipaan Helsinkiin ydinkaupungin alittavaa tunnelia. Käsittämätöntä tilannesokeutta Helsingin tunnelin hylkääminen.

    Helsingissä on päässyt valtaan (vihreä?) mafia, joka ei ihmisten itsenäisestä urbaanista asumisesta välitä.
    Toivottavasti seuraavissa kunnallisvaaleissa osaamme äänestäjinä valita paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Itse kotikaupunkimme urbaanina asukkaana näkisin, että liikennettä kehitetään juurikin siihen oikeaan suuntaan. Soininvaaran blogiteksti kertoo hyvästä, uudesta ajattelusta. Itse en allekirjoita väitteitäsi, jotka ovatkin osin virheellisiä ja ilmeisen keksittyihin ”faktoihin” perustuvia.

      1. Töölöläisenä autoilijana kannatan ehdottomasti asukaspysäköinnin ja markkinaehtoisen pysäköinnin hintojen järkevöittämistä, ts. asukaspysäköinnin hinnan nostoa ja mahdollisesti parkkihallipaikkojen subventointia. Tällöin kukin autoilija/auton omistaja voisi valita omiin tarpeisiinsa sopivamman pysäköintitavan, paikkoja riittäisi sekä hallissa, että kadulla niin asukas- kuin asiointipysäköijillekin.

      2. Sporaliikennettä kehitetään oikeaan suuntaan. Sporat ovat liikennettä, eivätkä mitään horisontaalisia hissejä, joiden tulee pysähdellä pysäkeillä korttelin välein. Stadin sporajärjestelmä on keskinopeudeltaan yksi Euroopan hitaimmista ja tähän on puututtava. Yksi keino – muiden muassa – on pysäkkivälin järkevä tarkistaminen. Auroran sairaalan ja Töölön tullin pysäkkiväli on kieltämättä pitkä – mutta kerro sinä, mihin väliin pysäkin rakentaisit? Reijolankadulle tuskin mahtuu ja Manskulle taas tuskin voi – kulkeehan siinä monta muutakin linjaa.

      Suora sporayhteys Töölöstä Kamppiin on palaamassa juurikin tuon mainitun Topeliuksen-Fredrikinkadun radan myötä, jolloin 14 ja 18 bussit nostetaan kiskoille. Tällöin Töölöntorilta ja ympäristöstä on tiheä ja sujuva yhteys niin ydinkeskustaan (1, 2) kuin Kamppiin ja eteläänkin (4).

      Pasilan järjestely on väliaikainen torso – lopullinen suunnitelma, jossa lännestäkin pääsee suoraan Messukeskukselle – löytyy, kunhan katsoo HSL:n sivuille. Kas tässä: https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/raili_linjastomuutokset_0.pdf

      Kaikenkaikkiaan reittimuutoksista voisi sanoa, että jokainen muutos varmasti heikentää jonkun yksilön matkaa. Omat duunimatkani Töölöstä Krunaan vaikeutuivat, kun seiska ei enää kulje suoraan Manskulta Snellmaninkadulle. Mutta aina joku häviää, kun suuremman joukon (siksi joukkoliikenne) yhteydet paranevat. Tästä kertoo mm. linjastouudistuksen jälkeen noussut sporamatkustajien määrä.

      3. Miten he valtaavat? Kaipa jokaisella pysäköintimaksun maksaneella on ihan sama oikeus pysäköidä. Asukaspysäköintitunnusten hinnan nosto auttaisi tähänkin, kun vähäisellä käytöllä olevat kesäautot ym. eivät veisi paikkoja niitä oikeasti tarvitsevilta.

      4. Siitä, onko baanoja tai pyöräteitä riittävästi voi varmasti kiistellä loputtomiin. Jalkakäytävällä pyöräilyyn Hgin kaupungilla ei ole juuri keinoja puuttua – paitsi infrastruktuuri: pyöräteiden ja -kaistojen rakentaminen varmasti houkuttelee lainrikkojia pois jalkakäytävillä – sillä tässä maassa liikenteen valvonta muunkin poliisitoimen tapaan kuuluu valtioille.

      Tukholmahan tosiaan kuuluu Euroopan ruuhkautuneimpien pääkaupunkien arvovaltaiseen joukkoon, joten tunneliverkoston autuus on varsin kyseenalaista. Viime vuosina tilanteeseen on saatu helpotusta niinkin yllättävällä keinolla kuin ruuhkamaksuilla. Mm. ammattiautoilijat ja muut, joiden on syystä tai toisesta pakko liikkua autolla, vastustivat alkuun – mutta ovat nyt ruuhkamaksujen vankkumattomia kannattajia.

      Kannattaa myös tutustua niihin keskustatunneliselvityksiin. Läpiajoliikenteen määrä on jo nyt täysin marginaalinen (alle 10 000 autoa per vrk), eikä moisen liikenteen hoitamiseen tarvita miljarditunnelia. Hyödytkin ovat sangen kyseenalaisia: pari kävelykadunpätkää Tuomiokirkon ympäristöön – ja paljon lisää autoilua tunnelin sisääntuloväylille – tulisihan siitä houkutteleva vaihtoehto keskustan kiertämiselle kehäteitä pitkin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ”Itse kotikaupunkimme urbaanina asukkaana näkisin, että liikennettä kehitetään juurikin siihen oikeaan suuntaan. Soininvaaran blogiteksti kertoo hyvästä, uudesta ajattelusta.”

        Varastamisessa ja autoilijoiden mielivaltaisessa kyykyttämisessä ei ole mitään uutta, sitähän Vihreät ovat tehneet Enemmistö ry;stä asti, siis kohta 50 vuotta.

        Kirjoittaja on selkeästi muualta muuttanut maalainen, joka uskoo kunnon Vihreän tapaan että kaupunki voi olla olemassa ilman liikennettä.

        Tämähän ei tietenkään ole totta, kun koko kaupunki on olemassa *vain liiikenteen solmukohtana*. Kaupungilla ei ole eikä ole koskaan ollut mitään muuta funktiota. Stockmannin ja sen ympäristön liikkeiden kohtalosta voi suoraan nähdä että mihin liikenteen poistaminen johtaa ja on jo johtanut: PIkkuliikkeet menivät nurin ja Stockmannikin on vakavissa vaikeuksissa.

        Tietoisesti ja tahallisesti tapettuja liikkeitä, puhtaalla liikennepolitiikalla.

        ”Asukaspysäköintitunnusten hinnan nosto auttaisi tähänkin, kun vähäisellä käytöllä olevat kesäautot ym. eivät veisi paikkoja niitä oikeasti tarvitsevilta.”

        Eikö kirjoittaja todellakaan tiedä asiasta *yhtään mitään*?

        Asukaspysäköintitunnuksia saa *tasan yhden*. ”Kesäauto” ei sellaista saa millään edellytyksellä, siitä ovat Vihreät pitäneet huolen. Edes moottoripyörä ei saa asukaspysäköintitunnusta, vaikka niitä menisi viisi yhteen ruutuun.

        Ei käy, koska vihreä fasismi estää ajattelun täydellisesti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Huomaa, että faktoihin perustuvat argumentit alkavat olla lopussa, kun alkaa nimittely ja (virheellisten) oletusten suoltaminen kirjoittajien syntymäpaikkakunnista. Ja tosiaan, olen kyllä ihan syntyperäinen stadilainen, itseasiassa jopa töölöläinenkin, enkä edes ensimmäisessä polvessa.

        Liikenne kuuluu olennaisena osana kaupunkiin. Fakta nyt vaan on se, että kaupungin liikenteestä hyvin suuri valtaosa tapahtuu muita keinoja, kuin yksityisautoa käyttäen. Yksityisautolla on oma paikkansa myös kaupungin liikenteessä, mutta se ei tarkoita sitä, että se olisi ainoa kulkumuoto, jota tulisi suosia ja kehittää. Valitettavasti tilan ollessa rajallinen, jonkun muun kulkumuodon edistäminen usein tarkoittaa sitä, että joltain otetaan pois.

        Stockmannin ja sen ympäristön liikkeiden tilasta on tässä vallitsevassa tilanteessa aika tyhmää sanoa yhtikäs mitään. Verkkokauppa ja kulutustottumusten muutokset tappavat kauppoja muuallakin kuin ydinkeskustoissa. Kehitys kulkee palveluiden, ravintoloiden ym. suuntaan, ja se on vain positiivista. Ja jos markkinatalouteen on uskominen – itsehän ainakin uskon – vuokrat ja liiketilojen ymv. käyttöaste korreloivat sangen tehokkaasti niiden haluttavuuteen, ja Helsingin kantakaupungissa ne näyttäisivät olevan sangen korkealla tasolla – verrattuna vaikkapa kehien ympäristöihin.

        Lisäksi tuoreet (niinkin viherfasistisen organisaation kuin kauppakamarin) tutkimustulokset osoittavat, että hyvin merkittävä valtaosa keskustan kauppojen asiakasvirrasta ja liikevaihdosta tulee jalkaisin ja joukkoliikenteellä saapuvilta asiakkailta. Voisikin olettaa, että kaupan edellytyksiä kannattaisi parantaa parantamalla erityisesti näitä kulkumuotoja käyttäen saapuvan suuren enemmistön edellytyksiä ja viihtyvyyttä.

        Ja tiedän asiasta paljonkin, omistanhan auton ja siihen H-vyöhykkeen asukaspysäköintitunnuksen. Se, että kyseessä on omistajansa ainoa auto, ei tarkoita sitä, että kyseessä ei voisi olla ”kesäauto”. Ja miksi ihmeessä useammalle autolle kuin yhdelle per henkilö pitäisi saadakaan asukaspysäköintitunnusta?

        Ja myönnän, oma autoni pitkälti on ”kesäauto”. Ajelen sillä talvellakin aina tarpeen tullen, mutta olisin valmis polkuhintaisesta parkkipaikastani luopumaan, jos hintaohjauksella siihen kannustettaisiin. Siinä vaiheessa tulisi puntaroida kalliimman asukaspysäköintitunnuksen, muiden pysäköintivaihtoehtojen (parkkihallissa tai kauempana keskustasta) tai autosta kokonaan luopumisen välillä. Ja tiedän, etten ole ainoa vastaavasti ajatteleva: tämän vahvistaa sekin, että viimeksi kun pysäköintitunnusten hintaa nostettiin hassulla parilla kympillä, katosi parkkipaikkoja kuormittamasta tuhansia autoja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Huomaan, että olen lepsunut lupaamasti moderointilinjasta. Tästä eteenpäin ihmisten nimittäminen fasisteiksi johtaa jokseenkin automaattiseen hylkäämiseen. Tuomaalta jo yhden kirjoituksen hylkäsinkin tällä perusteella.

        Se on tässä tapauksessa ihan hyvä, koska kaupunkilaisten ja vihreiden todellisuus on eriytynyt aika pahasti. On pakko sanoa, että itsekin oletin tuota kirjoittajaa junantuomaksi. Enkä tarkoita silloin rantarataa, vaan päärataa tai pahimmillaan Savon rataa. 😎

        Sääntely ei ole tuonut toivottua tulosta, eikä toisaalta paikoitusta kyetä hoitamaan markkinaehtoisesti. Kaupunki kuitenkin elää monessa mielessä kumipyörillä ja liikenne on kaupungin elinehto. Jotain muuta, kuin näitä vihreitä ajatuksia, on syytä kokeilla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Stadin kundi:

        Ja myönnän, oma autoni pitkälti on ”kesäauto”. Ajelen sillä talvellakin aina tarpeen tullen, mutta olisin valmis polkuhintaisesta parkkipaikastani luopumaan, jos hintaohjauksella siihen kannustettaisiin. Siinä vaiheessa tulisi puntaroida kalliimman asukaspysäköintitunnuksen, muiden pysäköintivaihtoehtojen (parkkihallissa tai kauempana keskustasta) tai autosta kokonaan luopumisen välillä. Ja tiedän, etten ole ainoa vastaavasti ajatteleva: tämän vahvistaa sekin, että viimeksi kun pysäköintitunnusten hintaa nostettiin hassulla parilla kympillä, katosi parkkipaikkoja kuormittamasta tuhansia autoja.

        Mikäköhän mahtaisi olla keino saada ihmiset mieluummin vuokraamaan kesäautoja kuin omistamaan niitä? Niitä kesäautoja on nimittäin aimo nippu kadunvarsilla ja olisi niin ympäristön kuin kaupunkiympäristön kannalta fiksumpaa, että ne kesäautot vuokrattaisiin jostain vaikkapa heinäkuun ajaksi ja palautettaisiin kesäkauden päätyttyä. Harmittavasti auton vuokraaminen kaupallisilta vuokra-autofirmoilta kuukauden ajaksi on valitettavan kallista, mahtaisikohan sitä saada jotenkin laskettua lainsäädännöllisesti tukemalla (en tiedä alan verokohtelusta ollenkaan)?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Jukkis: Mikäköhän mahtaisi olla keino saada ihmiset mieluummin vuokraamaan kesäautoja kuin omistamaan niitä…

        Miksi? Pidätkö vihreää aatettasi niin ylivoimaisena, ettei muilla ole kykyä tehdä päätöksiä omien tarpeidensa mukaan? Tulee ihan mieleen 30-luvun Saksa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Kalle: Miksi? Pidätkö vihreää aatettasi niin ylivoimaisena, ettei muilla ole kykyä tehdä päätöksiä omien tarpeidensa mukaan? Tulee ihan mieleen 30-luvun Saksa.

        Tottakai jokainen tekee omat päätöksensä täyttääkseen tarpeensa tarjolla olevien taloudellisten kannustimien ohjaamana. Siksi kysyinkin kommentissani, että olisikohan mahdollista jotenkin muuttaa näitä kannustimia niin, että ihmiset mieluummin vuokraavat kesäautot sen muutaman viikon / parin kuukauden ajaksi mitä niillä on käyttöä sen sijaan, että omistavat sen auton vuoden ympäri ikään kuin turhaan. Tarkoitukseni ei ollut ketään pakottaa mihinkään vaan pikemminkin kannustaa ihmisiä käyttämään rahansa fiksummin: eihän se tee autolle hyvää olla kuukausikaupalla käyttämättä kadun varressa ja auton jälleenmyyntiarvo laskee joka vuosi, vaikka kilometrejä mittariin tulisikin murto-osa siitä 10 000 – 20 000 kilometristä, mikä lienee Suomessa tyypillisin määrä varsinkin pääkaupunkiseudulla.

        Eräs entinen kollegani, joka asuu Krunikassa, tarvitsi autoa vaan kesäisin pariin mökki- ja mummolareissuun ja heidän kohdalla vuokraaminen tuntui tosi fiksulta: siitä oli jopa tullut heidän pojalleen jonkinasteinen jännittävä yllätysleikki, kun ei tiennyt minkänäköinen ja värinen auto olisi sillä kertaa tarjolla, kun he matkasivat läheiseen autovuokraamoon. Uskoisin tämän käyttöasteen ja profiilin jakavia ihmisiä olevan lukuisia, mutta osa heistä syystä tai toisesta valitsee auton omistamisen ja kadunvarressa seisottamisen vuokraamisen sijaan ja minusta näiden syiden selvittäminen ja niihin liittyvien kannustimien muokkaaminen lainsäädännöllisesti on todella kaukana siitä, mitä tarkoittanet viitatessasi 30-luvun Saksaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara:
        Jos kaupunki ei tarjoaisi ilmaista katutilaa autojen pitkäaikaissälytykseen, autojen vuokraamnen olisi paljon yleisempää – ja autoa oikeasti tarvitsevat löytäisivät pysäköintipaikan helpommin.

        Tämä on se keppi, mutta alkuperäisessä kommentissani kyselin sen perään, että mikä mahtaa olla autovuokraamojen kohdalla verokohtelu ja olisiko siten lainsäädännöllisesti mahdollista painaa niitä kuluja alemmas -> laskea auton vuokraamisen hintaa ja siten kannustaa tähän toisenlaiseen malliin pikemminkin porkkanalla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Jukkis: Tämä on se keppi, mutta alkuperäisessä kommentissani kyselin sen perään, että mikä mahtaa olla autovuokraamojen kohdalla verokohtelu ja olisiko siten lainsäädännöllisesti mahdollista painaa niitä kuluja alemmas -> laskea auton vuokraamisen hintaa ja siten kannustaa tähän toisenlaiseen malliin pikemminkin porkkanalla.

        Meinaisin jo tästä aiheesta kirjoittaa aikaisemmin, mutta totesin että ehkä hyppään liian pitkälle. Nyt kuitenkin keskustelu eteni tähän suuntaan niin tässä tulee:

        Suomessa palveluja verotetaan kovemmin kuin omistamista omaa työtä. Tämä tapahtuu pitkälti ALV:n muodossa. Tässä ei nyt sinänsä ole ongelmaa, mutta jokainen voi laskeskella paljon jonkun työkalun tai auton vuokraaminen vastaan ostaminen ja omistaminen maksaa. Toki jos tarve jollekin tuotteelle tai palvelulle on max. 1-3 kertaa vuodessa niin vuokraaminen on todennäköisesti edullisin ratkaisu, mutta jos tarvetta ilmenee useammin tai paljon useammin niin henkilö säästää lähes varmasti omistamalla tuotteen itse. Tällöin henkilö ei maksa ALV:ia joka ikinen kerta. Auto on tosin yksi ääripää, koska sen omistamiseen liittyy paljon verotusta ja kuluja. Nykypäivänä puhutaan paljon kestävän kehityksen hengessä kiertotaloudesta ja vuokraamisesta, mutta näissä mielestäni kuluttaja usein häviää sen takia että valtio verottaa näitä melko paljon ALV:n muodossa.

        Ylläolevien syiden vuoksi näen että autojen yhteisomistajuus esim. taloyhtiöissä tulee todennäköisemmin yleistymään kuin arkipäiväinen vuokraus, lähinnä sen vuoksi että valtio nyt vain sattuu verottamaan palveluja enemmän kuin omistamista. Tiedän kyllä yhteisomistajuuden ongelmakohtia, mutta on sekin oma ongelmansa että auton vuokraaminen maksaa vähintään 30-40€ per tunti (mukana kova ALV) ja bensat päälle. Jos tarvetta on yhtään enemmän niin lainaaminen tutulta tai yhteisomistajuus muuttuu nopeasti taloudellisesti paremmaksi vaihtoehdoksi.

        ALV:a ei voida kuitenkaan merkittävästi muuttaa, ALV-rajat on sidottu EU:n perussopimuksiin ja näiden laajempi muuttaminen ja säätäminen vaatii EU:n hyväksynnän, eli on vaikea prosessi. Nämä asiat eivät yksinkertaisesti ole enää meidän omassa suorassa hallinnassa, ja tästä kärsii myös ympäristö koska nykyinen järjestelmä kannustaa omistamiseen vaikka se olisikin huonompi ratkaisu ympäristön kannalta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soininvaara:
        Jos kaupunki ei tarjoaisi ilmaista katutilaa autojen pitkäaikaissälytykseen, autojen vuokraamnen olisi paljon yleisempää – ja autoa oikeasti tarvitsevat löytäisivät pysäköintipaikan helpommin.

        Kausikorttityyppisessä hinnoittelussa on omat ongelmansa. Jos ostat joukkoliikenteen kausikortin, kannattaa matkustaa mahdollisimman paljon, kun lisämatkat ”eivät maksa mitään”. Jos omistat auton ja maksat sen kulut, ”kannattaa” ajaa autolla sen sijaan että matkustaisi joukkoliikenteellä. Jos maksat asukaspysäköintitunnuksen vuodeksi, ”kannattaa” etsiä vapaata paikkaa kadun varresta sen sijaan, että maksaisi ylimääräistä hallipaikasta.
        Autojen vuokraus ei ratkaise sitä ongelmaa, että autojen (kuten muidenkin liikennevälineiden) käyttötarve tuntuu kasautuvan tiettyihin aikaikkunoihin. Jos kaikki vuokraisivat auton kesäksi ja ajaisivat silloin autolla ja muuten käyttäisivät joukkoliikennettä, autot olisivat käyttämättä muun osan vuotta, ja joukkoliikenne olisi käyttämättä kesän 😉

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Ville: Kausikorttityyppisessä hinnoittelussa on omat ongelmansa. Jos ostat joukkoliikenteen kausikortin, kannattaa matkustaa mahdollisimman paljon, kun lisämatkat ”eivät maksa mitään”. Jos omistat auton ja maksat sen kulut, ”kannattaa” ajaa autolla sen sijaan että matkustaisi joukkoliikenteellä. Jos maksat asukaspysäköintitunnuksen vuodeksi, ”kannattaa” etsiä vapaata paikkaa kadun varresta sen sijaan, että maksaisi ylimääräistä hallipaikasta.
        Autojen vuokraus ei ratkaise sitä ongelmaa, että autojen (kuten muidenkin liikennevälineiden) käyttötarve tuntuu kasautuvan tiettyihin aikaikkunoihin. Jos kaikki vuokraisivat auton kesäksi ja ajaisivat silloin autolla ja muuten käyttäisivät joukkoliikennettä, autot olisivat käyttämättä muun osan vuotta, ja joukkoliikenne olisi käyttämättä kesän 😉

        Kuinkakohan paljon löytyy kotitalouksia, joissa on kaksi autoa arjen liikkumista varten, mutta jotka pärjäisivät lomakauden vaivattomasti yhdellä autolla?

        AirBnB ja vastaavat ovat laskeneet ihmisten kynnystä antaa (vuokrata) omaisuuttaan tuntemattoman käyttöön, mutta auton antaminen johonkin vertaisvuokrapalveluun voisi silti olla monelle iso kynnys. Lisäksi autonvuokran pitäisi kattaa arvioitu vaikutus auton arvoon ja riski korjaustarpeista, kun asunnoissa riski kustannuksista on ehkä pienempi. Eli voisi hyvin käydä, että ihmisten kakkosautoja ei saataisi kyllin edullisesti käyttöön, että palvelu olisi hinnaltaan kilpailukykyinen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. jeejee: Asuin Herttoniemenrannassa, käytössä oli kohtuuhintainen parkkitalo. Kevät-kesä-syksy halli oli melko tyhjillään, täyttyi sitten pakkasilla ja lumisateilla. Eli siellä oli iso joukko ihmisiä jotka maksoivat hallipaikasta, mutta kuitenkin normaalisti arkisin etsivät sen vapaan kadunvarsipaikan ulko-oven läheltä.

    En koskaan oppinut ymmärtämään kyseistä logiikkaa.

    Itsekin sekä taloudellisin että ympäristöperustein pidän autoa lämmitetyssä tallissa lähinnä vain talvisin, ja silloinkin vain kauppakäyntien yhteydessä niin, että saan autosta jäätyneet kohdat sulamaan. Minusta ei ole ympäristön kannalta järkeä pitää autoa lämmitetyssä tilassa ympäri vuoden. Taloudellisesti ja mukavuussyistä on mielekästä saada auto sisältään lämpimäksi, mutta sitä varten ei ole pakko lämmittää jatkuvasti esim. 100 kuutiota ilmaa per auto (jolla harvuustasolla autot lämmitetyssä pysäköintiluolassa voivat olla, kun huomioi myös kulkuväylien viemän tilan). Kaukolämpöyhtiölle parkkiluolien lämmityskin on toki ihan hyvää bisnestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. to: Itsekin sekä taloudellisin että ympäristöperustein pidän autoa lämmitetyssä tallissa lähinnä vain talvisin, ja silloinkin vain kauppakäyntien yhteydessä niin, että saan autosta jäätyneet kohdat sulamaan. Minusta ei ole ympäristön kannalta järkeä pitää autoa lämmitetyssä tilassa ympäri vuoden.

      Kiitos valaisusta. Itse pidin autoa aina tallissa koska se vain tuntui kätevämmältä. Ei tarvinnut metsästää vapaita paikkoja kadunvarressa, ja vähemmän huolta että joku kolhisi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ”Kyseisen pysäköintihallin kulmilla ei ole vaikeaa löytää pysäköintipaikkoja kadulta. Siksi halli on tyhjä.”

      Härski valhe, Töölössä on aika täyttä kun VIhreät, mm.Soininvaara, ovat hävittäneet sieltä useampia satoja parkkipaikkoja milloin milläkin valheella.

      Mutta todellinen syy tyhjyydelle on täysin absurdi hinnoittelu. Parkkihallin käypä hinta on sata euroa kuussa, 24/7 ja nimetty ruutu.

      Töölön halli pyytää kolmesataa ja kun markkinahinta ei ole kuin kolmannes, niin eihän asiakkaita oikein löydy.

      Tämän myös Soininvaara tietää ja kunnon fanaatikon tapaan vaatii että *kadunvarsipysäköinnin* hintaa pitää edelleen nostaa.

      Siis varastetaan veronmaksajilta näiden jo maksamat pysäköintiruudut ja kiristetään lisää rahaa, koska *Kokoomuslaisen hyvän veljen riistohintainen halli ei tuota*.

      Siitähän tässä on kysymys, käärii Soininvaara sen miten tahansa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Kun Tuomas pystyy viemään hinnan noin alas kannattavasti, hänen kannatttaisi yryhtyä parkkihalliyrittäjäksi. Loistava tulevaisuus taattu.

        Tuomas on aika lähellä totuutta markkinaehtoisesta hallipaikan hinnasta ihan kokemusperäisesti. Halvimmat ovat tuota luokkaa. Osmo on oikeassa, että halpa asukaspysäköintitunnus on yksi markkinahäiriö. Häiriö ei kuitenkaan korjaudu pelkästään nostamalla asukaspysäköintitunnuksen hintaa. Silloin pitäisi jo olla kilpailua hallipaikkojen osalta, mikä ei pidä paikkansa tällä hetkellä.

        Paras vaihtoehto sekä hallin omistajan että töölöläisten kannalta voisi olla myydä halli osakkeiksi. Samalla nähtäisiin, onko halli toteutettu markkinahintaan vai jonkun hallinnollisen vision mukaan.

        On surullista, että kaupunki on säännellyt myös uusien kaupunginosien paikoituksen lähtökohtaisesti ihan sekaisin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Tuomas__:
        ”Kyseisen pysäköintihallin kulmilla ei ole vaikeaa löytää pysäköintipaikkoja kadulta. Siksi halli on tyhjä.”

        Härski valhe, Töölössä on aika täyttä kun VIhreät, mm.Soininvaara, ovat hävittäneet sieltä useampia satoja parkkipaikkoja milloin milläkin valheella.

        Mutta todellinen syy tyhjyydelle on täysin absurdi hinnoittelu. Parkkihallin käypä hinta on sata euroa kuussa, 24/7 ja nimetty ruutu.

        Töölön halli pyytää kolmesataa ja kun markkinahinta ei ole kuin kolmannes, niin eihän asiakkaita oikein löydy.

        Tämän myös Soininvaara tietää ja kunnon fanaatikon tapaan vaatii että *kadunvarsipysäköinnin* hintaa pitää edelleen nostaa.

        Siis varastetaan veronmaksajilta näiden jo maksamat pysäköintiruudut ja kiristetään lisää rahaa, koska *Kokoomuslaisen hyvän veljen riistohintainen halli ei tuota*.

        Siitähän tässä on kysymys, käärii Soininvaara sen miten tahansa.

        Mukavasti on pysäköintipaikkoja riittänyt jo 12v ajan kun tulee töistä ajoissa. Pysäköintinormi ja verotus ohjaavat samaan suuntaan. Vähemmän töitä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. en ymmärrä ongelmaa:
    autoilijat parkkeeraavat riittäville kadunvarsipaikoille ja paikallinen pysäköintilaitos on vajaakäytöllä. kenellä on ongelma?
    onko pysäköintiyrittäjä tehnyt väärän investoinnin ja hinnoittelussa on unohtanut hintajousto käsitteen. yrittämisessä on riskinsä. pari konkurssia ja tilan huutokauppaa niin luolan pääomakustannus alkaa olla alhainen ja kilpailukykyä löytyy. ei se valmis luola sieltä mihinkään häviä.yrittäjän rahat kyllä.
    jos autoja halutaan pois kadulta voi paikkoja vähentää jolloin saadaan haluttu ympäristövaikutus. jos halutaan lisää rahaa kunnan kassaan nostetaan hintaa kunnes autoja on ’sopivasti’. tasaarvovaatimuspolitiikka estänee dynaamisen alueellisen parkkihinnoittelun siis vain määrällä voidaan ohjata? pysäköintiyrittäjä voi hinnallaan ohjata täyttöastettaan.
    näin markkinatalous toimii. ei tarvita mitään subventioita jotka vain johtaisivat mahdottomaan kierteeseen kun kaikkia pitäisi kohta tasapuolisuuden vuoksi subventoida.
    jos ei tee mitään jossain vaiheessa luolan hinta laskee ja käyttö kasvaa. vaikka olisi suurikin toimija tulee talous vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. sari,
      Asia olisi noin kuin sanot, jos kyse olisi kadunvarsipaikoista, joille ei ole muuta käyttöä. Nyt on tarkoitus alkaa kaventaa jalkakäytäviä vinopysäköinnin tieltä, mikä heikentää viihtyisyyttä roimasti. Töölöntori, joka voisi olla tuhansien töölöläisten paikka, on pysäköintikenttänä palvellen muutamaa kymmentä autoilijaa. Olisi järkevää varata osa pysäköintiåaikoista asiointipaikoisi niin, ettei asukaspysäköintitunnus olisi siellä voimassa, mutta tätä pääsötstä ei saada aikaan. Kun kaikki kadunvarsipaikat palvelevat autojen pitkäaikaissäilytystä, esimerkiksi kodinhoitajat eivät saa autojeen minnekään. Järjestelmä suosii sitä, joka tarvitsee autoa kerran kesässä, koska kerran vallattua paikkaa voi pitää ympäri vuoden, mutta autoa päivittäin tarvitsevan tilanne on hankala, koska pysäköintipaikkaa ei voi jättää, koska illalla sitä ei saa takaisin. Jonakin talvena laskin Katajanokalla, wttä joka neljättä pysäöityä autoa ei ollut liikutettu lumen aikana kertaakaan. Sataa asukaspysäköintipaikaa kohden on 150 asukaspysäköintitunnusta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        sari,
        Asia olisi noin kuin sanot, jos kyse olisi kadunvarsipaikoista, joille ei ole muuta käyttöä. Nyt on tarkoitus alkaa kaventaa jalkakäytäviä vinopysäköinnin tieltä, mikä heikentää viihtyisyyttä roimasti.

        Nyt sekoitat kaksi asiaa: pysäköintipaikkojen määrän (joita on liian vähän) ja niiden käytön (liian vähän asiakaspaikkoja). Nuo Töölöntorin paikat ovat pitkälti asiakaspaikkoja alueen liikkeille. Eli elintärkeitä alueen palveluille. Joku paikallinen saattaa jättää siihen autonsa, jos tulee myöhään ja lähtee aikaisin.

        Toivoisin ”kehittäjien” jättävän näppinsä eroon torista. Torien kehityshankkeet ovat usein päätyneet katastrofiin. Nykymuotoisena avoimena tilana se mahdollistaa yhtä sun toista toimintaa, mm. torikauppaa. Töölön tori on esimerkiksi ainoa paikka koko pääkaupunkiseudulla, josta saa hyvää perunaa. Toisenlaisessa käytössä tori on esimerkiksi yleisötapahtumissa, kuten torimessuissa. Kaikki tämä vaarantuu, jos joku oikein pääsee ”kehittämään”.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Kun kaikki kadunvarsipaikat palvelevat autojen pitkäaikaissäilytystä, esimerkiksi kodinhoitajat eivät saa autojeen minnekään. Järjestelmä suosii sitä, joka tarvitsee autoa kerran kesässä, koska kerran vallattua paikkaa voi pitää ympäri vuoden, mutta autoa päivittäin tarvitsevan tilanne on hankala, koska pysäköintipaikkaa ei voi jättää, koska illalla sitä ei saa takaisin. Jonakin talvena laskin Katajanokalla, wttä joka neljättä pysäöityä autoa ei ollut liikutettu lumen aikana kertaakaan.

        Tässä olen samaa mieltä, kuukausia paikallaan seisovat autot tukkivat parkkipaikat. Ilmiö koskee myös liityntäpysäköintiä. Satunnaisena käyttäjänä näkee että samat autot makaavat parhailla paikoilla kuukaudesta toiseen, itse joutuu jättämään auton jonnekkin perimmäiseen nurkkaan.

        Auttaisiko asiaa joku 12h/24h aikaraja? Ja sitä pitäisi mielellään sitten oikeasti valvoakkin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Töölön pysäköintiongelmat johtuvat lähinnä Espoosta(?) tulevista lätkäturisteista ja jalkapallonfaneista jotka täyttävät lähikadut silloin tällöin. Jatkossa tietysti hommaa hankaloittaa paljon tuo lähiöväkeä palveleva Topeliuksenkadun ratikkalinja. Myös lähes autio fillaritie Nordiksella haittaa ikävästi pysäköintiä. Voisitteko Ode jo antaa meidän töölöläisten olla rauhassa ja jatkaa ”kehittämistä” jossain muussa kaupunginosassa?
    Niin, ja ette kai nyt oikeasti kuvitelleet että joku vie auton parkkiin yli puolen kilsan päähän kotiovelta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Luin että maksujen tulisi perustua kustannuksiin ja jos ne ovat niitä korkeampia, kyseessä saattaa olla veroluontoinen maksu. Veron taas pitäisi perustua perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan lakiin.

    Tosin en kyllä ymmärrä miten kustannusten vastaamattomuus tekee maksusta veroluonteisen, koska asukaspysäköintitunnuksen maksullahan saadaan selvä vastike ja se on täysin vapaaehtoinen, eikä mene kolmannelle osapuolelle kuten eläkemaksu.

    Asukaspysäköintitunnuksen hinnan nosto on siten ongelmallinen.

    Huonompi homma.

    Tässä lähde:
    https://twitter.com/OttoMeri/status/1216704523391160321?s=20

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Luin että maksujen tulisi perustua kustannuksiin ja jos ne ovat niitä korkeampia, kyseessä saattaa olla veroluontoinen maksu. Veron taas pitäisi perustua perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan lakiin.

      Onko sinusta siis vero, jos kaupunki myy tontin rakennusliikkelle markkinahintaan tai vuokraa tontin? Jos et pidä sitä verona, miksi parkkipaikasta ei saisi ottaa vuokraa. Onko siis 4 €/tunti pysäköintimaksu vero? Jos se ei ole vero, miksi asukaspysäköintitunnuksen maksu on vero.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ” Onko sinusta siis vero, jos kaupunki myy tontin rakennusliikkelle ”

        Ei ole myöskään kaupungille lahjoitetun tavaran myynti verotusta, mutta kuten olet muistaakseni itsekin todennut: Ihminen ei voi ymmärtää juristia.

        Ajattelin muuten tonttien vuokrausta ja myyntiä itsekin, voisikohan niistä olla joku laki?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara: Onko sinusta siis vero, jos kaupunki myy tontin rakennus­liikkelle markkina­hintaan tai vuokraa tontin? Jos et pidä sitä verona, miksi parkki­paikasta ei saisi ottaa vuokraa. Onko siis 4 €/tunti pysäköinti­maksu vero? Jos se ei ole vero, miksi asukas­pysäköinti­tunnuksen maksu on vero.

        Johonkinhan se raja pitää vetää. Olisiko sitten raja siinä, onko kyse palvelusta vaiko tontinvuokrasta.

        – Jos yksityinen vuokraa parkkipaikkaa lyhytaikaiseen käyttöön, maksaako hän arvonlisäveron? Jos maksaa, on se silloin valtion mielestä verollinen palvelu. Ei tontinvuokra.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mulla Transit Ruusulankadulla oven edessä varastona, tosi kätevä. En halua autoa kauas halliin eikä se edes mahdu. Päätöksissä huomioitava ettei kaikilla mahdu tavarat kotiin. Uusi 28e/kk hinta alkaa olemaan jo rahastusta kun en edes aja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Töölön kisamies:
      Mulla Transit Ruusulankadulla oven edessä varastona, tosi kätevä. En halua autoa kauas halliin eikä se edes mahdu. Päätöksissä huomioitava ettei kaikilla mahdu tavarat kotiin. Uusi 28e/kk hinta alkaa olemaan jo rahastusta kun en edes aja.

      Mutta miksi kadunvarsivaraston pitäisi olla juuri Transit?

      Transitin paikalle saisi mahtumaan 20 jalan merikontin, johon vähän modaamalla saisi 4 suoraan jalkakäytävälle avautuvaa n. 3 neliön varastokoppia. Vastaavankokoiset itsepalveluvarastot näyttäisivät maksavan Helsingissä noin satasen kuussa, eli merikonteilla pystyisi tekemään ihan kunnon bisnestä asukaspysäköinnin hintatasolla.

      Vähän se olisi rujon näköinen, mutta ei kaikki autotkaan mitään kaunistuksia ole.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kätevää kun kantakaupungissa katuparkkeeraus on halpaa, romuautoakin voi seisottaa keskellä kaupunkia satunnaisia mökkireissuja varten. Miksi katuparkki ei ole markkinahintainen 50-80 euroa olisi oikea hinta.

    Päättäjät hommiin päättämään. Miksi muuten yritykset ei vuokraa 250 euron paikkoja? Niitä ei varmaan edes saa vuokrata alueen yrityksille? Näin on Jätkäsaaressakin. Paljon tyhjiä vuokrahallipaikkoja joita kukaan ei saa vuokrata jos asukkaat ei halua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tämä kommentti vähän ohittaa blogin tarkoituksen, mutta huomasin puhelimessa androidin tarjoavan itselle ykkössivustoina ensiksi redditin, ja toiseksi Soininvaaran. Kiitokset laadukkaasta sisällöstä. Taisin alkaa blogia seurata 06-07.

    Tampereella pari vuotta sitten tullut laajempi asukaspysäköinti siivosi katuja huomattavasti. Tammelan ja Kalevan tiivystyskaavojen jälkeen autot varmasti vähänevät myös kantakaupungista. NykyTampere on ruutukaavaa, missä keskellä ja väleissä on pelkästään parkkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Olisiko aika nostaa kadunvarren hinnat sataseen. Ja kaikille halukkaille paikkoja. Myös työpaikoille.

    Ja sen hallin oikea vuokrataso on markkinahinta jolla se menee kaupaksi. Noin 150 euroa per kk. Jos kukaan ei osta niin 250 on selvästi väärä hinta. Jos rakennat väärään paikkaan liian kallista kauppa ei käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Eräs sukulaiseni asuu Länsi-Pasilassa. Sieltä saa pysäköintiluolasta asukaspaikan 39 eur/kk ja tilaa on käytännössä aina. Myös lyhytaikainen vieraspysäköinti on edullista. Subventoiko kaupunki tätä hintaa ja jos subventoi, miksi siellä subventoidaan, mutta ei Töölössä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Serkkuni muutti Tampereelle viime syksynä. Taloyhtiössä oli vaihtoehtoina joko tolppapaikka etupihalla 15€ / kk tai pihan kannen alla autohallipaikka 25€ / kk. Autohallista pääsi ylös suoraan hissillä. Perussuomalaisella mentaliteetilla kaikki pihan tolppapaikat oli varattu. Hallista silmämääräisesti vain viisi paikkaa käytössä. Kukaan ei halua maksaa edes subventoidusta pysäköinnistä. Itse kusisin hunajaa jos keskustassa olisi mahdollista päästä joka päivä tuohon hintaan sulaan ja kuivaan autoon. Tämä tapaus toki oli Lielahdessa.
      Missä lie oikeasti kysyntä ja tarjonta kohtaisi?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Gabriel: Perussuomalaisella mentaliteetilla kaikki pihan tolppapaikat oli varattu. Hallista silmämääräisesti vain viisi paikkaa käytössä. Kukaan ei halua maksaa edes subventoidusta pysäköinnistä.

        Luulenpa että kukaan ei halua halliin, koska sitä pidetään keskimäärin tolppapaikkaa vaivalloisempana.

        Tallin käyttämisen vaiva näkyy siinä, miten kukaan autotallin omistavista naapureistani taikka kavereistani ei pidä autoaan tallissa vaikka se ei edes maksa mitään. Useimmilla kuitenkin on talliin raivattu auton mentävä aukko eli tallia ei ole ainakaan täysin muutettu varastoksi / rakentelutilaksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Koko ongelma on mielestäni luksusongelma. Miksi ei ole varaa maksaa pysäköinnistä jos asuu Suomen kalleimmalla asuinalueilla? Jos ei ole varaa maksaa, ja asuminen keskustassa, jotta voi nauttia sosiaalisesta elämästä oikeanlaisten ihmisten kanssa ravintoloineen kaikkineen on tärkeintä, niin silloin voi viedä auton säilytykseen äidin ja isän pihalle Espooseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Nimby75 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.