Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.1.2020

VIIME VUOSIKYMMENELTÄ SIIRTYNEET ASIAT

Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma ja liikenteelliset periaatteet

Tämä pantiin pöydälle 10.12.2019. Suunnitelma on selostettu silloin tarkemmin

Tarkoitus on tehdä ratikkalinja Munkkiniemen aukiolta Huopalahdentietä ja Vihdintietä Pohjois-Haagan asemalle ja sieltä edelleen Kantelettarentielle. Tämä väli mitoitetaan 45 metriä pitkille kaksisuuntaisille ratikoille. Niillä ei kuitenkaan voi ajaa ainakaan toistaiseksi Munkkiniemestä Mannerheimintietä Kolmikulmaan ilman, että pysäkkejä pidennetään.

Mannerheimintien ratikkalinja ei kestä enempää ratikoita ruuhkautumatta. Siksi Töölön läpi avataan toinen ratikkalinja Topeliuksenkatua ja Fredrikinkatua pitkin Eiraan. Tämänhetkinen suunnitelma on laittaa tuolle linjalle nelosen ratikka ja kakkonen Nordenskjöldinkadun kohdalta niin, ettei se kulkisi Oopperan kautta. Kymppi taas kulkisi Katajanokalle. Nämä ovat kuitenkin vasta luonnosvaiheessa olevia suunnitelmia.

Ratikan tieltä raivataan pysäköintipaikkoja. Töölössä ne on tarkoitus korvata vinopaikoituksella tonttikaduilla, jolloin jalkakäytäviä kavennettaisiin. Ajatus on kertakaikkisen kehno. Jos ehdin, teen tästä aiheesta oman postauksen.

Huolestuttavaa on myös se, että Fredrikinkadulla ratikka joutuisi seisomaan samoissa ruuhkissa autojen kanssa. Fredasta pitäisi tehdä joukkoliikennekatu ja Albertinkadusta kaksisuuntainen autoilulle pyhitetty katu.

Länsilinkin ympäristön yleissuunnitelma

Oli aikanaan iso moka laittaa Tallinnan laivat Jätkäsaareen. Niiden oikea paikka olisi ollut jossain Espoossa, lähempänä Tallinnaan. Sataman toimittamat liikenne-ennusteet menivät ihan mönkään. Liikennettä on paljon enemmän ja ennustettua isompia alusten takia se tulee suurempina kerta-annoksina. Mutta siellä se nyt on.

On väläytetty tunnelia Länsiväylälle. Se olisi tavallaan yksi osa hylätystä keskustatunnelista, mutta senkin toimivuus olisi heikko.

Nyt esitetään rumaa ramppia Ruoholahden sillalle. Rampin tarve ei johdu pelkästään Jätkäsaaren liikenteestä vaan Etelä-Helsingistä tulevasta autoliikenteestä.

Kaupunki pahentaa asiaa omilla toimillaan pakottamalla Jätkäsaaren asukkaat ostamaan asunnon yhteydessä autopaikan, joka maksaa paljon enemmän kuin auto, yli 50 000 euroa. Kun suurin autoon liittyvä investointi on jo maksettu, sen halvan auton ostaa aika herkästi. Olen aika varma, että Hernesaareen autoja tulee paljon vähemmän, koska autopaikasta maksaminen on vapaaehtoista.

Atte Harjanteen valtuustoaloite Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta

Tämä ikuisuusaloite siirrettiin suosiolla tälle vuosikymmenelle, koska faktoista oli erimielisyyttä.

Helen oy on ilmoittanut, ettei se tarvitse voimalaa mihinkään, mutta pato ja historiallinen voimalaitosmiljöö on suojeltu moneen kertaan asemakaavasta maakuntakaavaan. (Ei ollut suuri taloudellinen uhraus. Oli yhtiön kalleinta sähköä.)

Vettä voi ohjata virtaamaan itähaaran kosken kautta, jolloin kalat eivät törmäilisi patoseinään. Itäistä haaraa voisi vähän loiventaa, jotta heikommatkin kalat pääsisivät ylös, mutta koko Vantaanjoen pinnan alentaminen useilla metreillä olisi aika hankala juttu jokimaisemaa ajatellen.

UUDET ASIAT

Hämeentien 157 asemakaava.

Teollisuusrakennuksen tilalle tulee hybridirakennus, jossa on lähinnä asuntoja. Maisemallisesti merkittävä on 15-kerroksinen torniosa. Uusia arabianrantalaisia noin 200.

Kaava oli viime vuosikymmenellä lautakunnassa ja on sen jälkeen ollut nähtävillä. Ilman merkittäviä muutoksia laitetaan eteenpäin.

Kampin hiljentymiskappelin kaava

Kappelia laajennetaan 70 neliön lisärakennuksella

Uudenmaankadulle Otavan toimitalon laajennus

Talo laajenee sisäpihalle. Kun kyse ei ole asuintalosta, ei lasten leikkipaikoista tarvitse murehtia. Rakennusoikeus kasvaa 2 200 k-m2:llä, mutta uutta toimistokerrosalaa tulee 2 351 k-m2. Esityslistan mukaan sisäpihan avotoimistotiloihin tulee työpisteet n. 500 henkilölle. Kuulostaa aika paljolta (4,7 m2/henki!).

Lasten päiväkoti poikkeamisluvalla Konepajankuja 5:een

Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos on ongelmaton, mutta 750 neliön pihan aitaaminen toriksi suunnitellulta aukealta on tietysti vähän ikävä juttu. Mutta päiväkoti on kuitenkin toistaiseksi välttämätön. Tosin suomalaisethan ovat päättäneet lopettaa lasten synnyttämisen, joten tämä jäänee väliaikaiseksi.

 

Tagged , ,

13 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.1.2020

    1. Autopaikkojen miniminormi Jätkäsaareen oli kaukaa viisas päätös.

      Jätkäsaaren infran ja palveluiden rakentaminen laahaa – jostain syystä – rajusti asuntorakentamista jäljessä. Alueella on kokonaisia valmiita kortteleita, joista lähimmät päivittäispalvelut (=Alepa) sijaitsevat yli kilometrin päässä. Osa matkasta kuljetaan soratietä pitkin. Pyörätie valmistuu ehkä muutaman vuoden päästä.

      Kun arjen välimatkat ovat noinkin pitkiä, perustuu liikkuminen autoilulle. Kuten pientaloalueilla. Samasta syystä pysäköintipaikat tekevät varsin hyvin kauppansa alueen uusille asukkaille.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  1. Ajatus siitä, että nykyisiä jalkakäytäviä kavennettaisiin uusien raitioteiden rakentamisen takia on tosiaan kertakaikkisen kehno. Kantakaupungissa alkaa olla jo nyt raitioteitä ja pyöräteitä enemmän kuin liikennelaki määrää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Toi ramppi on vain osa ehdotettua betonibrutalismia. Sen lisäksi käytännössä koko Porkkalankatu muutettaisiin kaksitaso-risteykseksi.

    Kannustaisin selvittämään, josko nyt metron aloitettua selvittäisiin ilman kaupunkia jakavaa Ruoholahdensiltaa, ja josko Porkkalankadun-Meklun risteyksen voisi muuttaa yhteen tasoon ja avata risteyksestä suoraan pääsyn Kampin pysäköintihalleihin (nykyisin joutuu ajamaan siltaa ylös, ja sisäänajo on vasta Lastenlehdonpuiston kohdalla).

    Ruoholahden sillan poistuminen mahdollistaisi Marian alueen ydistymisen Hietalahden alueeseen ja mahdollistaisi lisärakentamista Porkkalankadun varteen. Ehdotettu betonibrutalismi tekisi kaiken juuri päin vastoin, ja leikkaisi Etelä-Helsinkiä vielä nykyistä pahemmin,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ruoholahden siltahan oli aikanaan välttämätön ennen kaikkea sillan alla sijainneen moniraiteisen ratapihan takia, ja tietysti sen lisäksi Länsiväylän bussien oikoreittinä. Ratapihan paikalla on nyt Baana ja Länärin bussitkin ovat katoava luonnonvara, joten kevyempi ratkaisu (esim. Länsilinkki 2 ja kiertoliittymä) voisi vähitellen olla paikallaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kummasti lohet ja taimenet kiinnostavat Vantaalla, kun Tikkurilankoskesta pato purettiin ja tehtiin komea koski kun vesi laskettiin. Tässä saataisiin komeampi koski joka olisi jo matkailunähtävyys, mutta tietysti vihreitä ei saa asiaa ajamaan muutaman poikkeuksen vahvistaessa sääntöä. Vantaanjoki on tällä hetkellä padottuna enemmän suuri oja kuin joki, joten veden lasku ja koskien kuohujen palauttaminen olisi melkoinen parannus. Pistää vihaksi ettei vihreät tätäkään näe, vaan puolustelevat nykyistä ihmisen tekemää ojaa, joka vielä tulvii padonkin takia turhaan. Eikä koko joen vedenkorkeus sillä romahda että pato otetaan pois, ei siitä reiästä mene valtavasti enempää vettä ja joessa on kosket ja pohjapadot ylempänä. Koko Helsingin olemassaolo johtuu siitä että tuossa oli kalaisa lohikoski johon ensimmäiset asukkaat tulivat joskus 1000-vuonna tai aiemmin. Sama syy synnytti asutuksen aikaisin Tikkurilan kohdille. Mikään muu ei olisi saanut heitä jäämään kuin merestä nouseva ilmainen proteiini, joten jos historiallista merkitystä haetaan niin siinä olisi. Ja sitten Ruotsin kuningaskin antoi luvan myähemmin myllylle ja padolle jos lohen nousua ei vaaranneta, joten tuokin rikkomus tulisi korjattua. Miksi Vantaalla sitten luontoa arvostetaan, mutta Helsingissä ei? Miksi siellä missä vihreät vallassa ei tapahdu mitään positiivista, vaikka jo naapurissa tehdään? Mitä Soininvaara tekisi jos koiran päätä hakataan kadulla seinään ja se kuolee siihen? Nyt siellä kuolee ihan turhaan uhanalaisiin lajeihin kuuluvia kaloja törmäillessään patomuuriin. Vihreiden lupaukset luonnollekin näyttää olevan puppua, kun ei sitten kiinnosta parantaa uhanalaisien lajien asemaa kun siihen on mahdollisuus. Kuka teihin enää uskoo kun tässäkin nikotellaan, vaikka tämän luulisi olevan mahdollisuus näyttää? Miten voitte vastustaa Kemijoen lisärakentamista, kun turhienkaan patojen purku ei kiinnosta kotona? Kovasti oletta sanomassa muille miten pitää olla.

    Jätkäsaari ei tarvitse mitään lisäramppeja tai tunneleita, ei ole mitään valtavaa ongelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jokiluonto elpyy hämmästyttävän nopeasti patojen purkamisen ja ennallistamistoimien jälkeen. Kasvillisuus valtaa paljastuneen maan.
      Yleensä Helsinki on pyrkinyt olemaan suunnannäyttäjä. Tässä asiassa se on tunaroinut.
      Varmaan pyöräilykaistat on trendikkäämpi aihe tässä ajassa. Näkökulmaa kannattaisi yrittää laajentaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Koska Mannerheimintien ratikkalinja ei kestä enempää ratikoita ruuhkautumatta, Töölön läpi haluttaisiin rakentaa rakentaa uusi rinnakkainen ratikkalinja Topeliuksenkatua pitkin parin korttelin päähän Mannerheimintiestä.

    Helpommalla ja halvemmalla päästäisiin kun Topeliuksenkadulla ajettaisiin busseilla kuten nytkin. Pohjois-Haagaan ja Kannelmäkeen taas pääsee junalla keskustasta viidessätoista minuutissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. ”Huolestuttavaa on myös se, että Fredrikinkadulla ratikka joutuisi seisomaan samoissa ruuhkissa autojen kanssa. Fredasta pitäisi tehdä joukkoliikennekatu ja Albertinkadusta kaksisuuntainen autoilulle pyhitetty katu.”

    Jaan huolen, mutta esitetty ratkaisu ei toimi, koska Fredalla on kiinteistöjä, joille pitää pystyä ajamaan.
    Paljon toimivampi ratkaisu on säilyttää Albertinkatu ja Freda yksisuuntaisina, jolloin ratikka kulkisi omia kaistojaan etelään Albertinkatua ja pohjoiseen Fredaa. Liikennevaloetuudetkin on paljon helpompi toteuttaa yksisuuntaisille kaduille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. EKK: Jaan huolen, mutta esitetty ratkaisu ei toimi, koska Fredalla on kiinteistöjä, joille pitää pystyä ajamaan.
      Paljon toimivampi ratkaisu on säilyttää Albertinkatu ja Freda yksisuuntaisina, jolloin ratikka kulkisi omia kaistojaan etelään Albertinkatua ja pohjoiseen Fredaa. Liikennevaloetuudetkin on paljon helpompi toteuttaa yksisuuntaisille kaduille.

      Tonteille ajo sallittu. Pitkän tähtäimen tavoite saisi olla kohtuullinen kävely-ympäristö Temppeliaukion kirkolta Viiskulman kautta Merisatamanrantaan. Henkilöautoliikenteen sujuvuuden optimointi (sinänsä sujuvampi Fredan ja Albertinkadun yksisuuntaisuus) ei oikein palvele asuinviihtyvyyttä, jonka soisi priorisoitavan korkealle. Albertinkatu ei ole kävely-ympäristönä kovin kummoinen, eikä tasajako taktiikkaa.

      Alueen pääväylät (yksityisautoilulle) ovat pohjois-eteläsuunnassa Telakkakatu ja Erottajankatu, itä-länsisuunnassa Uudenmaankatu ja Lönnrotinkatu. Muut varattakoon rauhallisempaan käyttöön.

      Oma ennusteeni on että Hernesaaren valmistuttua Fredrikinkadun läpiajolle täytyy joka tapauksessa tehdä jotain kun Telakkakadun tukkeutuessa (koska Ruoholahti) pohjoiseen suuntautuva henkilöautoliikenne siirtyy kiertämään sen kautta. Henkilöautot seisovat ruuhkassa, tehtiin Punavuoressa mitä tahansa, mutta ratikoille voidaan saada kohtuullisilla kustannuksilla sujuvahko yhteys Kamppiin, jolla on varmasti positiivinen vaikutus myös Telakkakadun työmatkaruuhkiin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Mulle on yksi hailee tuleeko Hietalahteen ramppi vai ei. Jos se sujuvoittaa liikennetä niin ettei Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaat tarvitse hengittää pakokaasuja, niin tulkoot. Itse asiassa Hietalahdessa on ollut ramppi ”muinaisajoilta” 1990-luvulle asti, se kulki Lönnrotinkadulta ja ylitti satamaradan , teki mutkan ja laskeutui Porkkalankadun risteykseen. En oikein muista miksi se purettiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ruoholahden autojen eritasoliittymän ramppi hylättiin yksimielisesti, miljardien autotunneliehdotukset kaupungin ali on lopultakin jätetty historiaan ja keskellä Töölöä on lähes 1 000 auton parkkihalli tyhjänä. Näin rakentuu ihmisten kaupunkia.

    Ehdotus tekniseksi suoritukseksi, joka helposti parantaisi alueen kaupunkikuvaa ja viihtyisyyttä hurjasti: siirretään autot Töölöntorilta tyhjään parkkihalliin asettamalla torille pysäköintikielto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Petteri Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.