Berliinin vuokrasäännöstely

Ber­lii­ni on leh­ti­tie­to­jen mukaan päät­tä­nyt aset­taa kau­pun­kiin vuo­kra­sään­nös­te­lyn ennen vuot­ta 2014 raken­net­tui­hin asun­toi­hin. (Hel­sin­gin Sano­mat (7.1.2020), Vuo­kra­lais­ten val­lan­ku­mous.) Toi­vot­ta­vas­ti tämän pää­tök­sen kaik­ki­nai­set vai­ku­tuk­set tut­ki­taan kun­nol­la, kos­ka kysees­sä on mer­kit­tä­vä yhteis­kun­nal­li­nen koe.

Tyy­ty­mät­tö­myy­den vuo­krien nope­aan nousuun ymmär­tää. Sak­so­jen yhdis­ty­mi­sen jäl­keen Ber­lii­nis­tä tuli muut­to­tap­pio­kau­pun­ki, jon­ne tuli tois­ta­sa­taa­tu­hat­ta tyh­jää asun­toa. Sen ansios­ta se oli hyvin hal­pa sekä asuk­kail­le että uusil­le star­tup-yri­tyk­sil­le. Nyt Ber­lii­ni vetää puo­leen­sa asuk­kai­ta ja yri­tyk­siä. Tilan yli­tar­jon­ta on kadon­nut. Sekä toi­mis­to­jen että asun­to­jen vuo­krat nouse­vat nopeas­ti. Mark­ki­noi­den vies­ti on, että rupusak­ki voi­si muut­taa muu­al­le ja teh­dä tilaa uuden talou­den san­ka­reil­le. Tämä herät­tää ymmär­ret­tä­vää tyy­ty­mät­tö­myyt­tä tai suo­ra­nais­ta raivoa.

Leh­ti­tie­dois­ta ei kun­nol­la käy ilmi, mitä Ber­lii­nis­sä oikein suun­ni­tel­laan, sil­lä tus­kin he ovat tie­tä­mät­tö­miä vuo­kra­sään­nös­te­lyn ongel­mis­ta. Hel­sin­gin Sano­mien artik­ke­lis­sa käy­tet­tiin niin pal­jon pals­ta­ti­laa asian tari­nal­lis­ta­mi­seen, ettei fak­toil­le jää­nyt oikein tilaa. Sak­sa­lai­set ovat aika prag­maat­tis­ta poruk­kaa, joten uskon, että heil­lä on käsi­tys sii­tä, miten vuo­kra­sään­nös­te­lyn kari­kot vältetään.

Vuo­kra­sään­nös­te­lyn pahim­pa­na puo­le­na on, ettei vuo­kra­nan­ta­jal­la ole mitään kan­nus­tin­ta pitää kiin­teis­töis­tä huol­ta, vaan nii­den kan­nat­taa antaa rapis­tua, kun­nes ne saa pur­kaa. Tämä näkyi eri puo­lel­la Euroop­paa kau­pun­kien rän­sis­ty­mi­se­nä sodan­jäl­kei­si­nä vuosina.

Ruot­sa­lai­nen vasem­mis­to­lai­nen talous­tie­tei­li­jä Assar Lind­beck kir­joit­ti vuon­na 1971, että ”vuo­kra­sään­nös­te­ly näyt­tää eräin pai­koin ole­van pom­mit­ta­mis­ta lukuun otta­mat­ta tehok­kain tois­tai­sek­si tun­ne­tuis­ta tavois­ta tuho­ta kau­pun­ki”.[1] Viet­na­min ulko­mi­nis­te­ri Ngu­yen co Thach pani vie­lä parem­mak­si. Hän on sano­nut, että ame­rik­ka­lai­set eivät onnis­tu­neet tuhoa­maan Hanoi­ta pom­mi­ko­neil­laan, mut­ta viet­na­mi­lai­set ovat onnis­tu­neet sii­nä itse tiu­kal­la vuokrasäännöstelyllä.

Leh­ti­tie­to­jen mukaan Ber­lii­nin kat­to­vuo­kra mää­räy­tyy muun muas­sa alu­een sijain­nin ja asun­non kun­non perus­teel­la. Tähän voi olla lei­vot­tu­na sisään kan­nus­tin remon­toi­da asun­to­ja parem­pi­kun­toi­sik­si. Tai ehkä heil­lä on sama por­saan­rei­kä kuin oli aika­naan Suo­men vuo­kra­sään­nös­te­lys­sä, jon­ka mukaan asun­non raken­ta­mis­vuo­te­na pidet­tiin kiin­teis­tön perus­kor­jaus­vuot­ta. Jos Ber­lii­nis­sä toi­mi­taan samoin, perus­kor­jaa­mal­la talo pää­see eroon koko vuokrasäännöstelystä.

Toi­nen ongel­ma vuo­kra­sään­nös­te­lys­sä on, että se tuho­aa asun­to­mark­ki­nat. Näin on käy­nyt Tuk­hol­mas­sa, jos­sa lail­lis­ta asun­toa jou­tuu odot­ta­maan 10 – 20 vuot­ta. Täl­lai­sis­sa olois­sa ei tie­ten­kään voi kovin dynaa­mi­nen talous toi­mia. Ei kukaan voi perus­taa yri­tys­tä kau­pun­kiin, jos­ta sen työn­te­ki­jät eivät voi saa­da asun­toa kuin vuo­sien kuluttua.

Tuk­hol­man ovat pelas­ta­neet pimeät asun­to­mark­ki­nat. Hal­van vuo­kra-asun­non jos­kus kau­an sit­ten saa­neet vuo­kraa­vat nii­tä pimeäs­ti eteen­päin huo­mat­ta­val­la voi­tol­la. Lai­ton­ta, mut­ta sii­hen ei puu­tu­ta, kos­ka se on välttämätöntä.

Vuo­kra­sään­nös­te­ly tuot­taa asun­to­mark­ki­noil­le myös voi­mak­kaan luki­tus­vai­ku­tuk­sen. Kun per­he­ko­ko muut­tuu tai työ­paik­ka siir­tyy kau­pun­gin toi­sel­le lai­dal­le, on vai­kea muut­taa sopi­vam­paan asun­toon, kos­ka nii­tä ei ole tarjolla.

Ber­lii­nis­sä asun­to­mark­ki­noi­den pai­sun­ta­säi­liök­si on varat­tu vuo­den 2013 jäl­keen raken­ne­tut asun­not eli kuusi asun­to­jen vuo­si­ker­taa. Voi­si ennus­taa, että näi­den asun­to­jen vuo­krat nouse­vat pil­viin, jos Ber­lii­nin yri­tys­toi­min­nan kova kas­vu jatkuu.

Uusien asun­to­jen kor­keat vuo­krat voi­vat kan­nus­taa myös raken­ta­maan uusia asun­to­ja. Se on hyvä, sil­lä kuten jokai­nen ymmär­tää, asun­to­jen puut­tee­seen aut­taa lopul­ta vain nii­den raken­ta­mi­nen. Tämä kui­ten­kin vain sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että saa­daan sijoit­ta­jat luot­ta­maan sii­hen, ettei vuo­kra­kat­to leviä uudem­piin asuntoihin.

Jos asun­to­mark­ki­nat luk­kiu­tu­vat, se mer­kit­see vaka­vaa iskua Ber­lii­nin hakeu­tu­vil­le yrityksille.

Kat­so­taan, kun­ka käy. Toi­vot­ta­vas­ti tämän vai­ku­tuk­set tut­ki­taan kattavasti.

 

 

[1] The Poli­tical Eco­no­my of the New Left : An Out­si­der’s View (1971), p. 39

 

28 vastausta artikkeliin “Berliinin vuokrasäännöstely”

    1. Hel­sin­gin asun­to­mark­ki­nat on tuho­neet oikeis­to­lai­set joi­den mie­les­tä kau­pun­ki voi ikui­ses­ti vain kas­vaa. Asu­mi­nen ei sai­si vie­dä enem­pää kuin 30% kuu­kau­den net­to­tu­lois­ta. IKINÄ!

      Sit­ten nämä oikeis­to­lai­set huu­ta­vat että mik­si ei saa työn­te­ki­jöi­tä mis­tään? No sik­si kun ei mak­se­ta palk­kaa jol­la ihmi­nen tulee toi­meen Helsingissä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tii­na Leh­to: Asu­mi­nen ei sai­si vie­dä enem­pää kuin 30% kuu­kau­den net­to­tu­lois­ta. IKINÄ!

        Tuo­hon ei päse miten­kään muu­ten kuin kiel­tä­mäl­lä hank­ki­mas­ta noin kal­lii­ta asun­to­ja eli käy­tän­nös­sä sään­te­le­mäl­lä pank­kien lainanantoa. 

        Muus­sa tapauk­ses­sa ihmi­set hank­ki­vat nai­na iin hyvän asun­non, kuin heil­lä vain on varaa. Eli jos rahaa jää, oste­taan suu­rem­pi, uudem­pi, kes­kei­sem­mäl­tä pai­kal­ta. Niin kau­an kun­nes ei ole varaa parempaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  1. Ihan ute­liai­suu­des­ta kyse­li­sin miten voi­ma­kas luki­tus­vai­ku­tus meil­lä on Suo­mes­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Joten­kin nimit­täin intui­tii­vi­ses­ti omaa tut­ta­va­pii­riä seu­ra­tes­sa ja ylei­sön­osas­to­jen / kom­ment­ti­pals­to­jen kir­joit­te­lua lukies­sa tun­tuu sil­tä, että luki­tus­vai­ku­tus oli­si meil­lä­kin aika­moi­nen ihmis­ten pysyes­sä asun­nois­saan, vaik­ka oli­si jär­ke­väm­pää löy­tää joko sopi­vam­man kokoi­nen tai sopi­vam­mal­la sijain­nil­la ole­va asun­to. Jos olen oikeas­sa, ajaa­ko sitä meil­lä varain­siir­to­ve­ro ja las­ten päi­vä­hoi­don ja kou­lu­jen sijain­nit vai aiheu­tuu­ko se samas­ta kuin Tuk­hol­mas­sa eli pää­sys­tä onnek­kai­den jouk­koon joko HITAS-asun­toon tai kau­pun­gin vuokra-asuntoon?

    Blo­gin aihee­seen liit­tyy lähin­nä siten, että jos meil­lä on jo val­miik­si kova luki­tus­vai­ku­tus, niin aina­kaan sil­lä perus­teel­la mei­dän ei kan­na­ta hau­da­ta vuo­kra­sään­nös­te­lyn ide­aa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ker­ta mai­to on jo maas­sa. Ber­lii­nin esi­mer­kis­tä oppi­mi­nen tul­lee ole­maan sii­nä mie­les­sä han­ka­laa, että ensim­mäi­set tut­ki­mus­tu­lok­set vai­ku­tuk­sis­ta ovat saa­ta­vil­la vas­ta 5–10 vuo­den pääs­tä aikai­sin­taan ja asun­to­pu­la jar­rut­taa talous- ja työl­li­syys­ke­hi­tys­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la koko ajan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Juk­kisBer­lii­nin esi­mer­kis­tä oppi­mi­nen tul­lee ole­maan sii­nä mie­les­sä han­ka­laa, että ensim­mäi­set tut­ki­mus­tu­lok­set vai­ku­tuk­sis­ta ovat saa­ta­vil­la vas­ta 5–10 vuo­den pääs­tä aikai­sin­taan ja asun­to­pu­la jar­rut­taa talous- ja työl­li­syys­ke­hi­tys­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la koko ajan.

      Ber­lii­nin vuo­kra­sään­nös­te­lys­sä on joi­tain aika inno­va­tii­vi­sia rat­kai­su­ja. Sii­nä on ase­tet­tu sekä ylei­nen vuo­kra­kat­to että vuo­kran­ko­ro­tus­ra­joi­te (vuo­des­ta 2022 eteen­päin vuo­kria saa korot­taa enin­tään inflaa­tio­ta vas­taa­vil­la koro­tuk­sil­la) ja lisäk­si 5 vuo­den mää­rä­ai­ka, mikä yhdes­sä mer­kit­see sitä, että asun­non vaih­ta­mi­sen sopi­vam­paan pitäi­si onnis­tua ilman isom­paa vuo­kran­ko­ro­tus­ta mää­rä­ajan sisäl­lä. Sys­tee­miiin on myös raken­net­tu poik­keus­sään­tö­jä, kuten se, että vuo­kra­kat­to ei kos­ke uudis­tuo­tan­toa (vuo­den 2014 jäl­keen raken­net­tu­ja asun­to­ja), eikä myös­kään sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, jota kos­kee val­miik­si jo muun­lai­nen sään­te­ly. Tuon sään­te­lyn odo­te­taan joh­ta­van sii­hen, että uudis­tuo­tan­to pai­suu, ja asun­to­pu­la vähe­nee, kos­ka asun­to­si­joit­ta­jat saa­vat tuot­to­ja aran­net­tua teke­mäl­lä kau­pun­kiin lisää asun­to­ja saa mak­sat­taa kor­keam­pia vuo­kria, eivät­kä nyt vain odot­ta­mal­la jo ole­mas­sa ole­vien asun­to­jen vuo­krien nousua. Edul­li­sem­paa asu­mis­ta halua­vil­le­kin pitäi­si olla tar­jon­taa ennen vuot­ta 2014 val­mis­tu­neis­sa asun­nois­sa. Tiet­tyä logiik­kaa tuos­sa on. Saa näh­dä, miten se toi­mii käytännössä.

      Inno­va­tii­vi­nen osa Ber­lii­nis­sä on eri­tyi­ses­ti se koko­nai­suus, joka liit­tyy vuo­krien koro­tuk­siin remont­ti­ti­lan­teis­sa. Perin­tei­seen vuo­kra­sään­te­lyyn on liit­ty­nyt ongel­ma, että huo­nos­ti mak­sa­vat vuo­kra­lai­set on saa­nut hää­det­tyä teet­tä­mäl­lä remon­tin, jon­ka jäl­keen asun­to on voi­tu vuo­kra­ta eri sään­nöin. Ber­lii­nis­sä on ase­tet­tu vuo­kran­ko­ro­tus­kat­to remont­tien jäl­kei­seen tilan­tee­seen. Toi­vot­ta­vas­ti se ei joh­da kui­ten­kaan sii­hen, että tar­peel­li­set­kin remon­tit jäte­tään tekemättä.

      Kyse on mer­kit­tä­vä yhteis­kun­nal­li­nen koe, mut­ta ei ainoa lajis­saan. Eri­lai­sia vuo­kra­kat­to­ja ja vuo­kran­ko­ro­tus­kat­to­ja on ollut vii­me vuo­si­na käy­tös­sä mm. Espan­jas­sa, Hol­lan­nis­sa ja Yhdys­val­lois­sa useam­mas­sa osa­val­tios­sa, kuten Kali­for­nias­sa ja New Yor­kis­sa. Kun kokei­lu­ja on käyn­nis­sä nyt eri puo­lil­la maa­il­maa, saa­te­taan saa­da mie­len­kiin­toi­sia tulok­sia aika­naan ana­ly­soi­ta­vak­si eri­lai­sis­ta vuo­kran­ko­ro­tuk­sia rajoit­ta­vis­ta jär­jes­tel­mis­tä ja nii­den vaikutuksista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. tooo­ta: Tuon sään­te­lyn odo­te­taan joh­ta­van sii­hen, että uudis­tuo­tan­to paisuu, 

        En luot­tai­si sii­hen, ettei vuo­kra­sään­te­ly jos­sain vai­hees­sa laa­je­ni­si kos­ke­maan myös uudem­pia asuntoja.

        Mik­si ei laa­je­ni­si? Mikä estää sen, ettei esim. 5 v kulut­tua tode­taan uudeh­ko­jen asun­to­jen ole­van sel­väs­ti lii­an kal­lii­ta? Jos kau­pun­gin mie­les­rä vuo­kra­sään­nös­te­ly toi­mii niin tot­ta kai sään­nös­te­ly tulee jat­kos­sa leviä­mään pikkuhiljaa.

        Sitä en ymmär­rä, mitä uut­ta tie­toa täs­tä kokei­lus­ta saa­daan. Vuo­kra­sään­nös­te­lyä on kokeil­tu jo vaik­ka kuin­ka pal­jon ja ainoa hyö­ty täs­tä kokei­lus­ta on, että on jäl­leen yksi esi­merk­ki kuin­ka Per­seel­leen se lopul­ta meni jos Tuk­hol­ma ei kelpaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Van­ha­na ”Ber­lii­ni­läi­se­nä” mie­les­tä­ni ihan oikea ana­lyy­si tilan­tees­ta. Kuin­ka muut­to­tap­pio (yhdis­ty­nees­tä) Ber­lii­nis­tä ajau­dut­tiin päin­vas­tai­seen nyky­ti­lan­tee­seen ja hyvin­kin arve­lut­ta­vaan vuo­kra­sään­nös­te­lyyn. Kuten Soi­ni itse­kin kuvaa, monen­moi­sia jip­po­ja pitäi­si teh­dä, jot­ta ei ajau­dut­tai­si ojas­ta allik­koon. Hän tun­tuu usko­van että nii­tä on suun­ni­tel­tu ja teh­dään, minä en jak­sa uskoa.

    Mut­ta kuten Soi­ni­kin sanoo: ans kat­too nyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ovat­ko kau­pun­ki­maan­tie­tei­li­jät kos­kaan sel­vit­tä­neet mate­maat­tis­ten mal­lian avul­la mik­si asu­mi­nen suur­kau­pun­geis­sa on niin kal­lis­ta, mit­kä teki­jät vai­kut­ta­vat sii­hen ja mitä voi­si tehdä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Asu­mi­nen ei ole suur­kau­pun­geis­sa kal­lis­ta, jos asuu kau­pun­gin lai­dal­la, mut­ta kau­pun­gin kes­kel­lä sijait­se­vat asun­not ovat luon­nos­taan niuk­ka hyö­dy­ke. Lisäk­si, jos kau­pun­ki kas­vaa nope­ras­ti, asun­nois­ta on ylei­ses­ti pulaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Asu­mi­nen ei ole suur­kau­pun­geis­sa kal­lis­ta, jos asuu kau­pun­gin lai­dal­la, mut­ta kau­pun­gin kes­kel­lä sijait­se­vat asun­not ovat luon­nos­taan niuk­ka hyö­dy­ke. Lisäk­si, jos kau­pun­ki kas­vaa nope­ras­ti, asun­nois­ta on ylei­ses­ti pulaa.

        Useim­mis­sa suur­kau­pun­geis­sa ei ole juu­ri asun­to­ja ihan kes­kel­lä. Ei edes Hel­sin­gis­sä. Töö­lö ja Kruu­nun­ha­ka ja Kaa­ritn­kau­pun­ki vajaa kilo­met­ri kes­kus­tas­ta ovat kal­leim­mat kau­pun­gin­osat neliö­hin­noil­taan koko Suo­mes­sa, kos­ka niiis­sä asum­mal­la voi yllä­pi­tää kor­ke­aa sosi­aa­lis­ta ase­maa, mut­ta mik­si ihan Hel­sin­gin lähiöis­sä­kin on 2 ker­taa kal­liim­mat asun­not kuin esim Lah­den tai Jyväs­ky­län lähiöis­sä? Tai mik­si Lon­toos­sa on kal­liim­paa kuin Manc­hes­te­ris­sa? Nyt tar­koi­tan siis mui­ta kuin maa­lais­ky­liä, ihan maan­sa astei­kol­la täy­den pal­ve­lun kes­ki­ko­koi­sia kaupunkeja.

        Mun “oman” mal­lin mukaan kal­leu­teen vai­kut­taa se miten lähel­lä samas­ta työ­voi­mas­ta kil­pai­le­vat vähin­tään saman­ko­koi­set isot kau­pun­git ovat, mitat­tu­na mat­ka-ajas­sa mui­ta kul­ku­neu­vo­ja kuin len­to­ko­net­ta käyt­täen. Ruot­sin työ­mark­ki­nat ovat yksin­ker­tai­ses­ti lii­an kau­ka­na nykyi­sil­lä liikenneyhteyksillä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. R.Silfverberg:mik­si Lon­toos­sa on kal­liim­paa kuin Manchesterissa? 

        Tuo Lon­too ja Manc­hes­ter on mie­len­kiin­toi­nen vinou­tu­ma Englan­nin talou­del­li­ses­ta epä­muo­dos­tu­mi­ses­ta joka alkoi 1980-luvun thatsche­ris­min seu­rauk­se­na nimel­lä Lon­toon Cityn BIG Bang ja se räjäyt­ti tuloe­ro­ja Lon­toon ja muun Englan­nin välil­le niin Ete­lä-Englan­ti on men­nyt talou­del­li­ses­ti erit­täin hyvin ja Poh­jois-Englan­ti on taan­tu­nut 1970-luvul­le. Poh­jois-Englan­nin tuot­ta­muus on enti­sen Itä-Sak­san tasoa. Manc­hes­ter on surul­li­nen esi­merk­ki sii­tä että maan toi­sis­ta suu­rin kau­pun­ki on jou­tu­nut Lon­toon yli­val­lan otteek­si. Manc­hes­te­rin kau­pun­gin asu­kas­lu­ku on pie­nem­pi kuin Hel­sin­gin kau­pun­gin mut­ta Suur-Manc­hes­ter on asu­kas­lu­vul­taan suu­rem­pi kuin Uuden­maan maa­kun­ta. Erot ovat siis suuret

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Eri aikoi­na ja eri tilan­teis­sa kehi­tys on ollut eri­lais­ta. Esim. kau­pun­kia­lu­een kes­kus­ta tai sitä ympä­röi­vä alue on tie­tyis­sä tilan­teis­sa voi­nut slum­miu­tua, kun taas halu­tut alu­eet ovat olleet kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta. Moni­kes­kuk­si­sil­la kau­pun­kia­lueil­la halu­tuin alue voi siir­tyä pai­kas­ta toi­seen useam­man ker­ran ja gent­ri­fi­kaa­tio syn­nyt­tää uusia suosikkialueita.
        Maa­nar­von suh­teen kes­kus­ta­pai­not­tei­nen kau­pun­ki syn­tyy ennen kaik­kea vapaan mark­ki­na­ta­lou­den tuo­tok­se­na samaan tapaan kuin tulp­paa­ni­si­pu­lien hin­nan­muo­dos­tus aika­naan (jon­ka mer­ki­tys­tä toki on lii­oi­tel­tu, tiedän)

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Aiem­min kes­kus­tat slum­miu­tui­vat, kos­ka niis­sä asu­mi­nen oli ilman­saas­tei­den ja pai­su­van auto­lii­ken­teen vuok­si epä­ter­veel­lis­tä. 1960-luvul­la asun­not oli­vat hal­vem­pia Kruu­nun­haas­sa kuin Tapio­las­sa. Sit­ten tuli kau­ko­läm­pö, ros­kan­polt­to­uu­nien kiel­to, lyi­jy­tön ben­sii­ni ja katalysaattorit.
        Edward Glae­ser sanoo kir­jas­saan Tiumpf of the city, että auto­lii­ken­ne­kau­pun­geis­sa kes­kus­tat slum­miu­tu­vat, kos­ka lii­ken­teen hai­tat ja kos­ka kes­kus­taan on vai­kein­ta pääs­tä autol­la ja kukois­ta­vat jouk­ko­lii­ken­ne­val­tai­sis­sa kaupungie3ssa, jos­sa kes­kus­tat ovat par­hai­ten saa­vu­tet­ta­via alueita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Oma mie­li­ku­va­ni on, että Ber­lii­nin vuo­kra­mark­ki­na oli jo aiem­min­kin eri­koi­nen — vuo­kra­so­pi­muk­set oli­vat pit­kiä ja nii­tä vuo­krat­tiin edel­leen. Toi­nen puo­li on, että kau­pun­ki on täyn­nä his­sit­tö­miä hii­li­uu­nil­la läm­mi­tett­viä ker­ros­ta­lo­ja, joi­den perus­kor­jaa­mi­nen lie­nee yhtei­nen etu. Kau­pun­ki­han raken­net­tiin uudel­leen 1950-luvul­la län­si­puo­lel­la ja itä­puo­lel­la aika pal­jon hitaammin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Minun käsit­tääk­se­ni vuo­kra­sään­nös­te­lyn on tar­koi­tus kes­tää vain vii­den vuo­den ajan. Uudet raken­nuk­set on vapau­tet­tu vuo­kra­sään­nös­te­lys­tä tar­koi­tuk­se­na kan­nus­taa uudisrakentamista.

    Monis­sa Euroo­pan kau­pun­geis­sa on vii­me vuo­si­na nous­sut ongel­mak­si Airbnb-vuo­kraus turis­teil­le mikä on pahen­ta­nut mer­kit­tä­väs­ti asun­to­pu­laa ja nos­ta­nut hin­to­ja kun vuo­kra­nan­ta­jien on kan­nat­ta­vam­paa har­joit­taa lyhy­tai­kais­ta vuo­kraus­ta turis­teil­le eikä vaki­tui­seen asu­mis­käyt­töön pai­kal­li­sil­le. En tie­dä onko tämä ollut Ber­lii­nis­sä ongelma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Maa­lais­vih­reä:
      Minun käsit­tääk­se­ni vuo­kra­sään­nös­te­lyn on tar­koi­tus kes­tää vain vii­den vuo­den ajan. Uudet raken­nuk­set on vapau­tet­tu vuo­kra­sään­nös­te­lys­tä tar­koi­tuk­se­na kan­nus­taa uudisrakentamista.

      Monis­sa Euroo­pan kau­pun­geis­sa on vii­me vuo­si­na nous­sut ongel­mak­si Airbnb-vuo­kraus turis­teil­le mikä on pahen­ta­nut mer­kit­tä­väs­ti asun­to­pu­laa ja nos­ta­nut hin­to­ja kun vuo­kra­nan­ta­jien on kan­nat­ta­vam­paa har­joit­taa lyhy­tai­kais­ta vuo­kraus­ta turis­teil­le eikä vaki­tui­seen asu­mis­käyt­töön pai­kal­li­sil­le. En tie­dä onko tämä ollut Ber­lii­nis­sä ongelma. 

      En usko, että Airbnb juu­ri­kaan vai­kut­taa pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä tilan­tee­seen. Jos turis­mi ei lisään­ny mer­kit­tä­väs­ti airbnb:n takia, niin käy­tän­nös­sä airbnb vain kor­vaa hotel­li- ja hos­tel­li­ne­liöi­tä kau­pun­gis­ta, jot­ka sit­ten vapau­tu­vat asumiskäyttöön.

      Airbnb kyl­lä nos­taa jon­kun ver­ran per mat­kai­li­ja käy­tös­sä ole­vaa neliö­mää­rää, mut­ta se tus­kin on se rat­kai­se­va ero.

      Nopeas­ti kas­va­van mat­kai­lun aika­na airbnb on näky­vä ilmiö, mut­ta airbnb on estä­nyt hotel­li­huo­nei­den hin­to­jen­ra­jun nousun toi­mi­mal­la varo­vent­tii­li­nä, niin eikö­hän hel­sin­gis­sä ole aina­kin yksi tai kak­si kes­kei­ses­ti sijait­se­vaa hotel­lia jätet­ty raken­ta­mat­ta sen takia. Ja se taas sääs­tää paraa­ti­pai­koil­ta maa­ta asu­mi­sel­le. Jos hotel­liöi­den kes­ki­hin­nat oli­si­vat 20e/yö enem­män ja täyt­tö­as­teet kor­keam­mal­la, niin mat­kai­lua­la oli­si var­mas­ti loban­nut lisää tont­ti­maa­ta käyttöön.

      Käy­tän­nös­sä airbnb:stä kär­si­vät­kin hotel­liy­rit­tä­jät, joi­den mark­ki­noil­le tulee pal­jon kil­pai­lua. Jos 1% asun­nois­ta on edes välil­lä airbnb-käy­tös­sä, niin se on val­ta­va kapa­si­teet­ti­te­ki­jä ver­rat­tu­na hotel­lei­hin, mut­ta vain pie­ni teki­jä asuntomarkkinoilla.

      Ilmei­nen kor­jaus­toi­men­pi­de on raken­taa enemmän.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Ovat­ko kau­pun­ki­maan­tie­tei­li­jät kos­kaan sel­vit­tä­neet mate­maat­tis­ten mal­lien avul­la mik­si asu­mi­nen suur­kau­pun­geis­sa on niin kal­lis­ta, mit­kä teki­jät vai­kut­ta­vat sii­hen ja mitä voi­si tehdä?”

    Mut­ta vie­lä vai­keam­pi — jos koh­ta mie­len­kiin­toi­sem­pi — “mate­maat­ti­nen” teh­tä­vä oli­si sel­vit­tää, mik­si ihmi­set (ja mil­lai­set) halua­vat asua kau­pun­kien kes­kus­tas­sa, jois­ta asun­nois­ta on niuk­kuut­ta, mikä nos­taa hin­to­ja. Vai kuu­luu­ko tämä neu­ro­tie­teen selvitettäväksi?

    Help­po vas­taus lie­nee, että “kun siel­lä kes­kus­tas­sa on kaik­kea”. Mitä kaik­kea siel­lä sit­ten on?

    Jos aja­tel­laan nor­maa­lia per­het­tä, isää ja äitiä, niin kuin­ka usein on tar­vet­ta (mah­dol­li­suut­ta) käy­dä kapa­kois­sa, teat­te­ris­sa, kon­ser­teis­sa? Ja sil­loin kun tar­ve on, eikö sin­ne tar­peen luo pää­se (vaik­ka­pa kak­si ker­taa kuu­kau­des­sa) joukkoliikennevälineillä?

    Sitä pait­si tääl­lä reu­nal­la­kin (mis­sä itse asun) on kapa­koi­ta ihan tar­peek­si (en siis hal­vek­si niis­sä istumista).

    Ulkoa­päin kat­soen (haa­vek­sien­kin) oli­si tiet­ty iha­naa asua Ber­lii­nin, Madri­din, Parii­sin tai Nizzan kes­kus­tas­sa, mut­ta siel­lä­kin on — luu­len — todel­la rehe­vien puis­to­jen ja hulp­pei­den mai­se­mien “lähiöi­tä”, jois­sa onnel­li­set per­heet viet­tä­vät pik­ku­por­va­ril­lis­ta elämää. 

    Niin että rivien välis­tä edel­li­ses­sä kap­pa­lees­sa ehkä vih­ja­taan, että onko tämä kes­kus­ta-asu­mi­sen hype­tys “median” luo­maa? Siis tai­te­li­joi­den yms. sel­lais­ten ihmis­ten joi­den ei tar­vit­se käy­dä palk­ka­työs­sä eikä per­he­kään sido “luo­van” ihmi­sen elä­män dimen­sioi­ta? Itse kun välil­lä käyn kes­kus­tan pubeis­sa, niin pis­tää sil­mään, että 98 % asiak­kais­ta on alle 35 vuo­tiai­ta, joten van­hem­pi ihmi­nen ihan ihmet­te­lee kun tun­tee ole­van­sa vää­räs­sä pai­kas­sa. (Ulko­mail­la on hel­pom­paa kos­ka siel­lä kai­ke­ni­käi­set istu­vat iltaa kah­vi­lois­sa ja ravin­to­lois­sa ja pubeissa.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kyös­ti Salo­vaa­ra:
      Niin että rivien välis­tä edel­li­ses­sä kap­pa­lees­sa ehkä vih­ja­taan, että onko tämä kes­kus­ta-asu­mi­sen hype­tys ”median” luo­maa? Siis tai­te­li­joi­den yms. sel­lais­ten ihmis­ten joi­den ei tar­vit­se käy­dä palk­ka­työs­sä eikä per­he­kään sido ”luo­van” ihmi­sen elä­män dimen­sioi­ta? Itse kun välil­lä käyn kes­kus­tan pubeis­sa, niin pis­tää sil­mään, että 98 % asiak­kais­ta on alle 35 vuo­tiai­ta, joten van­hem­pi ihmi­nen ihan ihmet­te­lee kun tun­tee ole­van­sa vää­räs­sä pai­kas­sa. (Ulko­mail­la on hel­pom­paa kos­ka siel­lä kai­ke­ni­käi­set istu­vat iltaa kah­vi­lois­sa ja ravin­to­lois­sa ja pubeissa.) 

      Osa ihmi­sis­tä haa­vei­lee sel­lai­ses­ta elä­mäs­tä. Ettei tar­vit­se käy­dä sään­nöl­li­ses­sä työs­sä ja voi istua päi­vät pit­kät seu­rus­te­le­mas­sa ystä­vien kans­sa ulko­na teras­seil­la tai käve­lyl­lä puis­tos­sa, mui­den kau­nii­den ihmis­ten ympä­röi­mä­nä. Mut­ta se että Hel­sin­ki muut­tui­si Roo­mak­si tai Wie­nik­si on siis haa­ve tai jon­kin­lai­nen visio johon ark­ki­teh­dit ja muut kel­lok­kaat tähtäävät. 

      Alku­pe­räi­nen kysy­myk­se­ni kos­ki siis että mik­si juu­ri suur­kau­pun­geis­sa asu­mi­nen on niin pal­jon kal­liim­paa kuin kes­ki­ko­koi­ses­sa tai pik­ku­kau­pun­gis­sa? Ei esi­kau­pun­kien ja kes­kus­to­jen väli­si­sä eroja.
      Pik­ku­kau­pun­geis­sa­kin on kes­kus­ta jos­sa on ravin­to­loi­ta, puis­to­ja, museoi­ta, tai­de­näyt­te­lyi­tä. Kes­ki­ko­koi­sis­sa kau­pun­geis­sa on kans­sa usein yli­opis­to ja työ­paik­ko­ja runsaasti.

      Maa­seu­dul­la taas on ihan toi­sen­lai­seet puit­teet ja muut­to­liik­keen maal­ta kau­pun­kei­hin yli­pään­sä ymmär­tää sik­si että maal­la elä­mi­nen on usein pal­jon työ­lääm­pää, ja urbaa­niin elä­mään tot­tu­neil­le suo­ras­taan tyl­sää, se ei sovi kaikille.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Pik­ku­kau­pun­geis­ta puut­tuu yleen­sä se tär­kein: kes­ke­nään työn­te­ki­jöis­tä kil­pai­le­vat työ­nan­ta­jat. Se antaa ihan kivas­ti mie­len­rau­haa joka­päi­väi­seen elä­mään, kun jonos­sa on usei­ta hyvää kk-lik­saa tar­joa­via työ­nan­ta­jia, jot­ka häi­ri­köi­vät vai­voik­si asti.

        Tiet­ty hyvin eri­kois­tu­nut kau­pun­ki voi tar­jo­ta tuon suht pie­ne­nä­kin yhdel­le tie­tyl­le alal­le, mut­ta nor­maa­li tilan­ne on kui­ten­kin se, että paris­kun­ta on kou­lut­tau­tu­nut / kerän­nyt työ­ko­ke­mus­ta eri aloil­ta. Sil­loin työ­elä­män kan­nal­ta opti­maa­lai­nen asuin­paik­ka on tie­tys­ti kau­pun­ki, jois­sa kum­man­kin on mah­dol­li­suus kil­pai­lut­taa työnantajia.

        Eikä tar­vit­se olla kuin ihan vaan sai­raan­hoi­ta­ja, niin on tosi kiva kun ter­veys­kes­kuk­sia / yksi­tyi­siä ase­mia on enem­män kuin 1 tai 2. Sil­loin on pal­jon toden­nä­köi­sem­pää, että voi vaih­taa itsel­le mie­lui­saan työ­po­ruk­kaan, jos ekas­sa pai­kas­sa ei mis­tä tahan­sa syys­tä viihdy.
        -
        Työ on tie­tys­ti vain yksi elä­män osa-alue, mut­ta on se kui­ten­kin aika mer­kit­tä­väs­sä osas­sa taval­li­sen työl­lään itsen­sä elät­tä­vän ihmi­sen elämässä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Kyös­ti Salo­vaa­ra:
      ”Ovat­ko kau­pun­ki­maan­tie­tei­li­jät kos­kaan sel­vit­tä­neet mate­maat­tis­ten mal­lien avul­la mik­si asu­mi­nen suur­kau­pun­geis­sa on niin kal­lis­ta, mit­kä teki­jät vai­kut­ta­vat sii­hen ja mitä voi­si tehdä?”

      Mut­ta vie­lä vai­keam­pi – jos koh­ta mie­len­kiin­toi­sem­pi – ”mate­maat­ti­nen” teh­tä­vä oli­si sel­vit­tää, mik­si ihmi­set (ja mil­lai­set) halua­vat asua kau­pun­kien kes­kus­tas­sa, jois­ta asun­nois­ta on niuk­kuut­ta, mikä nos­taa hin­to­ja. Vai kuu­luu­ko tämä neu­ro­tie­teen selvitettäväksi?

      Help­po vas­taus­lie­nee, että ”kun siel­lä kes­kus­tas­sa on kaik­kea”. Mitä kaik­kea siel­lä sit­ten on?

      Jos aja­tel­laan nor­maa­lia per­het­tä, isää ja äitiä, niin kuin­ka usein on tar­vet­ta (mah­dol­li­suut­ta) käy­dä kapa­kois­sa, teat­te­ris­sa, kon­ser­teis­sa? Ja sil­loin kun tar­ve on, eikö sin­ne tar­peen luo pää­se (vaik­ka­pa kak­si ker­taa kuu­kau­des­sa) joukkoliikennevälineillä?
      ‑snip-

      Täs­sä­kin vies­tis­sä ele­tään “nor­maa­li per­he-har­has­sa”, jon­ka mukaan väes­tö ja sen myö­tä asun­to­mark­ki­nat koos­tui­si­vat pää­asias­sa lap­si­per­heis­tä, ja tari­nal­li­sis­sa argu­men­teis­sa näis­sä nor­mi­per­heis­sä on usei­ta alai­käi­siä lap­sia. Todel­li­suu­des­sa Hel­sin­gin asun­to­kun­nis­ta 10,5 % on neli­hen­ki­siä tai suu­rem­pia (läh­de: Hel­sin­gin tilas­tol­li­nen vuo­si­kir­ja 2019). Luku on epäi­le­mät­tä pie­nem­pi kuin Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin, mut­ta ei se anna perus­tei­ta kir­joi­tuk­sen var­si­nai­sel­le vih­jauk­sel­le, että muut kuin lap­si­per­heet oli­si­vat epä­nor­maa­le­ja koti­ta­louk­sia, jot­ka voi­daan jät­tää huo­mioi­mat­ta asu­mi­sen ja pal­ve­lui­den tar­pei­den ja tar­jon­nan tarkastelussa.
      Mik­si oli­si tär­ke­ää tut­kia, oli­vat mene­tel­mät sit­ten sosio­lo­gi­aa, mate­ma­tiik­kaa tai neu­ro­tie­det­tä, min­kä­lai­set ihmi­set halua­vat kau­pun­gin kes­kus­taan? Eikö rii­tä mark­ki­noi­den vah­va vies­ti sii­tä, että halua­jia on enem­män kuin tar­jon­taa, ja sii­tä ollaan myös val­mii­ta maksamaan?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kal­le:
      Kaik­ki tämän­kal­tai­set kokei­lut ovat tähän asti joh­ta­neet kata­stro­fiin, kor­rup­tioon ja pimei­siin mark­ki­noi­hin. Mik­si nyt kävi­si toi­sel­la tavalla?

      Ei ole käy­nyt aina niin. Esi­mer­kik­si Kana­das­sa vuo­kran­ko­ro­tus­sään­nös­te­ly vai­kut­taa toi­mi­neen kes­ki­mää­rin toi­mi­neen parem­min kuin vaik­ka­pa San Fran­siscos­sa tai New Yor­kis­sa. Kana­dan jär­jes­tel­mä on suh­teel­li­sen rei­lu myös vuo­kra­nan­ta­jia koh­taan, mut­ta takaa vuo­kra­lai­sil­le sen, ettei­vät ker­ta­ko­ro­tuk­set ole minään vuon­na pos­ket­to­mia, vaik­ka jonain vuon­na suh­dan­teet meni­si­vät nopeas­ti ylös, ja toi­se­na tuli­si­vat alas. Ber­lii­nis­sä vapai­den mark­ki­noi­den asun­to­jen vuo­krat nousi­vat vuon­na 2018 aina­kin erään tilas­ton mukaan jopa noin 20 % edel­lis­vuo­des­ta. Suo­mes­sa kulut­ta­jan­suo­ja­lain­sää­dän­tö estää pos­ket­to­mim­mat vuo­krien kertakorotusyritykset.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Luin tätä vas­ta nyt hel­mi­kuus­sa. Lisäi­sin tuo­hon vuo­kra­sään­nös­te­lyyn, vuo­kra­ka­ton ver­tai­lua­si­aan sen että asun­to­jen ja talo­jen omis­ta­jil­la on laki­sää­tei­nen vel­voi­te pitää raken­nus asu­mis­kun­nos­sa, aina­kin New Yor­kis­sa (City) jos­sa on vuo­kra-asun­to­ja sää­te­le­vät rent cont­rol, rent sta­bi­lized, loft law (+ artists’ loft law, Article 7‑b) sys­tee­mit. Kai Ber­lii­nis­sä­kin raken­nus­ten omis­ta­jil­la onjoi­tain laki­sää­tei­siä vel­voit­tei­ta pitää raken­nus kun­nos­sa (put­kis­to, läm­mi­tys, vesi, sähkö) ?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. En nyt väi­tä, että moraa­lis­ta on vapail­la mark­ki­noil­la etua, mut­ta sään­nös­tel­lyil­lä sii­tä on his­to­rial­li­ses­ti ollut vain hait­taa: sään­nös­tel­lyil­lä asun­to­mark­ki­noil­la halua­man­sa asun­non saa­vat tai rahaa teke­vät vain ne, joil­le sään­tö­jen ja lakien rik­ko­mi­nen ei ole ongelma.

    Selit­tää osin myös suo­ma­lai­sen vasem­mis­ton halun pitää kiin­ni sään­nel­lys­tä asun­to­tuo­tan­nos­ta. Se on ainoa tapa, jol­la jär­jes­tö- tai kult­tuu­ri­työ­läi­nen voi asua kuin toi­mi­tus­joh­ta­ja. Yhteis­kun­nan piikkiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. No, jos Oden hin­kua­ma ilmas­to­po­liit­ti­nen “voi­ma­kas hin­taoh­jaus” toteu­tuu, niin sekin mer­kit­see vaka­vaa iskua Ber­lii­niin hakeu­tu­vil­le yri­tyk­sil­le. Kor­kean tuot­ta­vuu­den aloil­le kun on yleen­sä tapa­na rek­ry­toi­da kan­sain­vä­lis­tä osaa­ja­po­ruk­kaa — ja vaik­ka miten vään­nel­täi­siin, len­tä­vät nämä ihmi­set mm. työ- ja koti­maan­sa väliä pal­jon. Joten mitä­pä väliä jol­lain vuo­kra­sään­nös­te­lyl­lä, kun täl­lai­sia suu­rem­pia­kin uhkia lei­juu ilmassa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Radiomasto Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.