Berliinin vuokrasäännöstely

28 vastausta artikkeliin “Berliinin vuokrasäännöstely”

1. Helsin­gin asun­tomarkki­noi­ta on taas viher­vasem­mis­to pilan­nut Hitas sään­nöste­lyl­lä vuosikym­meniä Ette ole edes saa­neet las­ket­tua sään­nöste­lyn hintaa.

   Vastaa

   1. Helsin­gin asun­tomarkki­nat on tuhoneet oikeis­to­laiset joiden mielestä kaupun­ki voi ikuis­es­ti vain kas­vaa. Asum­i­nen ei saisi viedä enem­pää kuin 30% kuukau­den net­to­tu­loista. IKINÄ!

      Sit­ten nämä oikeis­to­laiset huu­ta­vat että mik­si ei saa työn­tek­i­jöitä mis­tään? No sik­si kun ei mak­se­ta palkkaa jol­la ihmi­nen tulee toimeen Helsingissä.

      Vastaa

      1. Tiina Lehto: Asum­i­nen ei saisi viedä enem­pää kuin 30% kuukau­den net­to­tu­loista. IKINÄ!

         Tuo­hon ei päse mitenkään muuten kuin kieltämäl­lä han­kki­mas­ta noin kalli­ita asun­to­ja eli käytän­nössä sään­telemäl­lä pankkien lainanantoa. 

         Muus­sa tapauk­ses­sa ihmiset han­kki­vat naina iin hyvän asun­non, kuin heil­lä vain on varaa. Eli jos rahaa jää, oste­taan suurem­pi, uudem­pi, keskeisem­mältä paikalta. Niin kauan kunnes ei ole varaa parempaan.

2. Ihan uteliaisu­ud­es­ta kyselisin miten voimakas luk­i­tus­vaiku­tus meil­lä on Suomes­sa pääkaupunkiseudul­la. Jotenkin nimit­täin intu­iti­ivis­es­ti omaa tut­tava­pi­ir­iä seu­rates­sa ja yleisönosas­to­jen / kom­ment­ti­pal­sto­jen kir­joit­telua lukies­sa tun­tuu siltä, että luk­i­tus­vaiku­tus olisi meil­läkin aikamoinen ihmis­ten pysyessä asun­nois­saan, vaik­ka olisi järkeväm­pää löytää joko sopi­vam­man kokoinen tai sopi­vam­mal­la sijain­nil­la ole­va asun­to. Jos olen oike­as­sa, ajaako sitä meil­lä varain­si­ir­tovero ja las­ten päivähoidon ja koulu­jen sijain­nit vai aiheutuuko se samas­ta kuin Tukhol­mas­sa eli pääsys­tä onnekkaiden joukkoon joko HITAS-asun­toon tai kaupun­gin vuokra-asuntoon?

   Blo­gin aiheeseen liit­tyy lähin­nä siten, että jos meil­lä on jo valmi­ik­si kova luk­i­tus­vaiku­tus, niin ainakaan sil­lä perus­teel­la mei­dän ei kan­na­ta hau­da­ta vuokrasään­nöste­lyn ideaa pääkaupunkiseudul­la ker­ta maito on jo maas­sa. Berli­inin esimerk­istä oppimi­nen tullee ole­maan siinä mielessä han­kalaa, että ensim­mäiset tutkimus­tu­lok­set vaiku­tuk­sista ovat saatavil­la vas­ta 5–10 vuo­den päästä aikaisin­taan ja asun­top­u­la jar­rut­taa talous- ja työl­lisyyske­hi­tys­tä pääkaupunkiseudul­la koko ajan.

   Vastaa

   1. JukkisBerli­inin esimerk­istä oppimi­nen tullee ole­maan siinä mielessä han­kalaa, että ensim­mäiset tutkimus­tu­lok­set vaiku­tuk­sista ovat saatavil­la vas­ta 5–10 vuo­den päästä aikaisin­taan ja asun­top­u­la jar­rut­taa talous- ja työl­lisyyske­hi­tys­tä pääkaupunkiseudul­la koko ajan.

      Berli­inin vuokrasään­nöstelyssä on joitain aika inno­vati­ivisia ratkaisu­ja. Siinä on asetet­tu sekä yleinen vuokrakat­to että vuokranko­ro­tus­ra­joite (vuodes­ta 2022 eteen­päin vuokria saa korot­taa enin­tään inflaa­tio­ta vas­taav­il­la koro­tuk­sil­la) ja lisäk­si 5 vuo­den määräai­ka, mikä yhdessä merk­it­see sitä, että asun­non vai­h­tamisen sopi­vam­paan pitäisi onnis­tua ilman isom­paa vuokranko­ro­tus­ta määräa­jan sisäl­lä. Sys­teemi­i­in on myös raken­net­tu poikkeussään­töjä, kuten se, että vuokrakat­to ei koske uud­is­tuotan­toa (vuo­den 2014 jäl­keen raken­net­tu­ja asun­to­ja), eikä myöskään sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, jota kos­kee valmi­ik­si jo muun­lainen sään­te­ly. Tuon sään­te­lyn odote­taan johta­van siihen, että uud­is­tuotan­to paisuu, ja asun­top­u­la vähe­nee, kos­ka asun­tosi­joit­ta­jat saa­vat tuot­to­ja aran­net­tua tekemäl­lä kaupunki­in lisää asun­to­ja saa mak­sat­taa korkeampia vuokria, eivätkä nyt vain odot­ta­mal­la jo ole­mas­sa ole­vien asun­to­jen vuokrien nousua. Edullisem­paa asum­ista halu­avillekin pitäisi olla tar­jon­taa ennen vuot­ta 2014 valmis­tuneis­sa asun­nois­sa. Tiet­tyä logi­ikkaa tuos­sa on. Saa nähdä, miten se toimii käytännössä.

      Inno­vati­ivi­nen osa Berli­inis­sä on eri­tyis­es­ti se kokon­aisu­us, joka liit­tyy vuokrien koro­tuk­si­in remont­ti­ti­lanteis­sa. Per­in­teiseen vuokrasään­te­lyyn on liit­tynyt ongel­ma, että huonos­ti mak­sa­vat vuokralaiset on saanut häädet­tyä teet­tämäl­lä remon­tin, jon­ka jäl­keen asun­to on voitu vuokra­ta eri sään­nöin. Berli­inis­sä on asetet­tu vuokranko­ro­tuskat­to remont­tien jälkeiseen tilanteeseen. Toiv­ot­tavasti se ei joh­da kuitenkaan siihen, että tarpeel­lisetkin remon­tit jätetään tekemättä.

      Kyse on merkit­tävä yhteiskun­nalli­nen koe, mut­ta ei ain­oa lajis­saan. Eri­laisia vuokrakat­to­ja ja vuokranko­ro­tuskat­to­ja on ollut viime vuosi­na käytössä mm. Espan­jas­sa, Hol­lan­nis­sa ja Yhdys­val­lois­sa use­am­mas­sa osaval­tios­sa, kuten Kali­for­ni­as­sa ja New Yorkissa. Kun kokeilu­ja on käyn­nis­sä nyt eri puo­lil­la maail­maa, saate­taan saa­da mie­lenki­in­toisia tulok­sia aikanaan analysoitavak­si eri­lai­sista vuokranko­ro­tuk­sia rajoit­tavista jär­jestelmistä ja niiden vaikutuksista.

      Vastaa

      1. tooo­ta: Tuon sään­te­lyn odote­taan johta­van siihen, että uud­is­tuotan­to paisuu, 

         En luot­taisi siihen, ettei vuokrasään­te­ly jos­sain vai­heessa laa­jenisi koske­maan myös uudem­pia asuntoja.

         Mik­si ei laa­jenisi? Mikä estää sen, ettei esim. 5 v kulut­tua tode­taan uudehko­jen asun­to­jen ole­van selvästi liian kalli­ita? Jos kaupun­gin mielesrä vuokrasään­nöste­ly toimii niin tot­ta kai sään­nöste­ly tulee jatkos­sa lev­iämään pikkuhiljaa.

         Sitä en ymmär­rä, mitä uut­ta tietoa tästä kokeilus­ta saadaan. Vuokrasään­nöste­lyä on kokeil­tu jo vaik­ka kuin­ka paljon ja ain­oa hyö­ty tästä kokeilus­ta on, että on jälleen yksi esimerk­ki kuin­ka Perseelleen se lop­ul­ta meni jos Tukhol­ma ei kelpaa.

3. Van­hana ”Berli­iniläisenä” mielestäni ihan oikea ana­lyysi tilanteesta. Kuin­ka muut­to­tap­pio (yhdis­tyneestä) Berli­in­istä ajaudut­ti­in päin­vas­taiseen nykyti­lanteeseen ja hyvinkin arve­lut­tavaan vuokrasään­nöste­lyyn. Kuten Soi­ni itsekin kuvaa, mon­en­moisia jip­po­ja pitäisi tehdä, jot­ta ei ajaudut­taisi ojas­ta allikkoon. Hän tun­tuu usko­van että niitä on suun­nitel­tu ja tehdään, minä en jak­sa uskoa.

   Mut­ta kuten Soinikin sanoo: ans kat­too nyt.

   Vastaa

   1. Var­maan siis Soin­in­vaara eikä Soini. 🙂

      Vastaa

4. Huonos­ti tuos­sa käy. Suomen vuokrasään­te­ly opet­ti, että saatavu­us on tärkeäm­pää kuin hin­ta. Ruot­si jatkaa tuol­la huonol­la tiellä.

   Vastaa

5. Ovatko kaupunki­maanti­eteil­i­jät koskaan selvit­täneet matemaat­tis­ten mallian avul­la mik­si asum­i­nen suurkaupungeis­sa on niin kallista, mitkä tek­i­jät vaikut­ta­vat siihen ja mitä voisi tehdä?

   Vastaa

   1. Asum­i­nen ei ole suurkaupungeis­sa kallista, jos asuu kaupun­gin laidal­la, mut­ta kaupun­gin keskel­lä sijait­se­vat asun­not ovat luon­nos­taan niuk­ka hyödyke. Lisäk­si, jos kaupun­ki kas­vaa nop­erasti, asun­noista on yleis­es­ti pulaa.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
         Asum­i­nen ei ole suurkaupungeis­sa kallista, jos asuu kaupun­gin laidal­la, mut­ta kaupun­gin keskel­lä sijait­se­vat asun­not ovat luon­nos­taan niuk­ka hyödyke. Lisäk­si, jos kaupun­ki kas­vaa nop­erasti, asun­noista on yleis­es­ti pulaa.

         Useim­mis­sa suurkaupungeis­sa ei ole juuri asun­to­ja ihan keskel­lä. Ei edes Helsingis­sä. Töölö ja Kru­u­nun­haka ja Kaar­itnkaupun­ki vajaa kilo­metri keskus­tas­ta ovat kalleim­mat kaupungi­nosat neliöhin­noil­taan koko Suomes­sa, kos­ka nii­is­sä asum­mal­la voi ylläpitää korkeaa sosi­aal­ista ase­maa, mut­ta mik­si ihan Helsin­gin lähiöis­säkin on 2 ker­taa kalli­im­mat asun­not kuin esim Lah­den tai Jyväskylän lähiöis­sä? Tai mik­si Lon­toos­sa on kalli­im­paa kuin Man­ches­teris­sa? Nyt tarkoi­tan siis mui­ta kuin maalaiskyliä, ihan maansa asteikol­la täy­den palvelun keskikokoisia kaupunkeja.

         Mun “oman” mallin mukaan kalleu­teen vaikut­taa se miten lähel­lä samas­ta työvoimas­ta kil­pail­e­vat vähin­tään samankokoiset isot kaupun­git ovat, mitat­tuna mat­ka-ajas­sa mui­ta kulkuneu­vo­ja kuin lentokonet­ta käyt­täen. Ruotsin työ­markki­nat ovat yksinker­tais­es­ti liian kaukana nyky­isil­lä liikenneyhteyksillä.

      2. R.Silfverberg:mik­si Lon­toos­sa on kalli­im­paa kuin Manchesterissa? 

         Tuo Lon­too ja Man­ches­ter on mie­lenki­in­toinen vinou­tu­ma Englan­nin taloudel­lis­es­ta epä­muo­dos­tu­mis­es­ta joka alkoi 1980-luvun thatscheris­min seu­rauk­se­na nimel­lä Lon­toon Cityn BIG Bang ja se räjäyt­ti tulo­ero­ja Lon­toon ja muun Englan­nin välille niin Etelä-Englan­ti on men­nyt taloudel­lis­es­ti erit­täin hyvin ja Pohjois-Englan­ti on taan­tunut 1970-luvulle. Pohjois-Englan­nin tuot­ta­muus on entisen Itä-Sak­san tasoa. Man­ches­ter on surulli­nen esimerk­ki siitä että maan toi­sista suurin kaupun­ki on joutunut Lon­toon yli­val­lan otteek­si. Man­ches­terin kaupun­gin asukasluku on pienem­pi kuin Helsin­gin kaupun­gin mut­ta Suur-Man­ches­ter on asukaslu­vul­taan suurem­pi kuin Uuden­maan maakun­ta. Erot ovat siis suuret

      3. Eri aikoina ja eri tilanteis­sa kehi­tys on ollut eri­laista. Esim. kaupunkialueen keskus­ta tai sitä ympäröivä alue on tietyis­sä tilanteis­sa voin­ut slum­mi­u­tua, kun taas halu­tut alueet ovat olleet kauem­pana keskus­tas­ta. Monikeskuk­sisil­la kaupunkialueil­la halu­tu­in alue voi siir­tyä paikas­ta toiseen use­am­man ker­ran ja gen­tri­fikaa­tio syn­nyt­tää uusia suosikkialueita.
         Maa­nar­von suh­teen keskustapain­ot­teinen kaupun­ki syn­tyy ennen kaikkea vapaan markki­na­t­alouden tuo­tok­se­na samaan tapaan kuin tulp­paanisip­ulien hin­nan­muo­dos­tus aikanaan (jon­ka merk­i­tys­tä toki on liioitel­tu, tiedän)

      4. Aiem­min kesku­s­tat slum­mi­u­tu­i­v­at, kos­ka niis­sä asum­i­nen oli ilmansaastei­den ja paisu­van autoli­iken­teen vuok­si epäter­veel­listä. 1960-luvul­la asun­not oli­vat halvem­pia Kru­u­nun­haas­sa kuin Tapi­o­las­sa. Sit­ten tuli kaukoläm­pö, roskan­polt­tou­u­nien kiel­to, lyi­jytön ben­si­i­ni ja katalysaattorit.
         Edward Glaeser sanoo kir­jas­saan Tiumpf of the city, että autoli­iken­nekaupungeis­sa kesku­s­tat slum­mi­u­tu­vat, kos­ka liiken­teen hai­tat ja kos­ka keskus­taan on vaikein­ta päästä autol­la ja kukois­ta­vat joukkoli­iken­neval­tai­sis­sa kaupungie3ssa, jos­sa kesku­s­tat ovat parhait­en saavutet­tavia alueita.

6. Ehkäpä Berli­inin ratkaisu liikku­vu­u­teen on sama kuin Helsin­gin: Kohtu­uhin­taisen (=sään­nöstel­lyn) asumisen piiri­in päässeet luo­vat oman markki­nansa: https://www.hekaoy.fi/asunnonvaihtoporssi/

   Vastaa

7. Oma mieliku­vani on, että Berli­inin vuokra­markki­na oli jo aiem­minkin erikoinen — vuokra­sopimuk­set oli­vat pitk­iä ja niitä vuokrat­ti­in edelleen. Toinen puoli on, että kaupun­ki on täyn­nä hissit­tömiä hiil­i­u­u­nil­la läm­mitettviä ker­rostalo­ja, joiden perusko­r­jaami­nen lie­nee yhteinen etu. Kaupunki­han raken­net­ti­in uudelleen 1950-luvul­la län­sipuolel­la ja itäpuolel­la aika paljon hitaammin.

   Vastaa

8. Min­un käsit­tääk­seni vuokrasään­nöste­lyn on tarkoi­tus kestää vain viiden vuo­den ajan. Uudet raken­nuk­set on vapautet­tu vuokrasään­nöstelystä tarkoituk­se­na kan­nus­taa uudisrakentamista.

   Monis­sa Euroopan kaupungeis­sa on viime vuosi­na nous­sut ongel­mak­si Airbnb-vuokraus tur­is­teille mikä on pahen­tanut merkit­tävästi asun­top­u­laa ja nos­tanut hin­to­ja kun vuokranan­ta­jien on kan­nat­tavam­paa har­joit­taa lyhy­taikaista vuokraus­ta tur­is­teille eikä vak­i­tuiseen asumiskäyt­töön paikallisille. En tiedä onko tämä ollut Berli­inis­sä ongelma.

   Vastaa

   1. Maalaisvihreä:
      Min­un käsit­tääk­seni vuokrasään­nöste­lyn on tarkoi­tus kestää vain viiden vuo­den ajan. Uudet raken­nuk­set on vapautet­tu vuokrasään­nöstelystä tarkoituk­se­na kan­nus­taa uudisrakentamista.

      Monis­sa Euroopan kaupungeis­sa on viime vuosi­na nous­sut ongel­mak­si Airbnb-vuokraus tur­is­teille mikä on pahen­tanut merkit­tävästi asun­top­u­laa ja nos­tanut hin­to­ja kun vuokranan­ta­jien on kan­nat­tavam­paa har­joit­taa lyhy­taikaista vuokraus­ta tur­is­teille eikä vak­i­tuiseen asumiskäyt­töön paikallisille. En tiedä onko tämä ollut Berli­inis­sä ongelma. 

      En usko, että Airbnb juurikaan vaikut­taa pidem­mäl­lä aikavälil­lä tilanteeseen. Jos tur­is­mi ei lisään­ny merkit­tävästi airbnb:n takia, niin käytän­nössä airbnb vain kor­vaa hotel­li- ja hostellineliöitä kaupungista, jot­ka sit­ten vapau­tu­vat asumiskäyttöön.

      Airbnb kyl­lä nos­taa jonkun ver­ran per matkail­i­ja käytössä ole­vaa neliömäärää, mut­ta se tuskin on se ratkai­se­va ero.

      Nopeasti kas­va­van matkailun aikana airbnb on näkyvä ilmiö, mut­ta airbnb on estänyt hotel­li­huonei­den hin­to­jen­ra­jun nousun toim­i­mal­la varovent­ti­il­inä, niin eiköhän helsingis­sä ole ainakin yksi tai kak­si keskeis­es­ti sijait­se­vaa hotel­lia jätet­ty rak­en­ta­mat­ta sen takia. Ja se taas säästää paraati­paikoil­ta maa­ta asumiselle. Jos hotel­liöi­den keski­hin­nat oli­si­vat 20e/yö enem­män ja täyt­töas­teet korkeam­mal­la, niin matkailu­ala olisi var­masti loban­nut lisää tont­ti­maa­ta käyttöön.

      Käytän­nössä airbnb:stä kär­sivätkin hotel­liyrit­täjät, joiden markki­noille tulee paljon kil­pailua. Jos 1% asun­noista on edes välil­lä airbnb-käytössä, niin se on val­ta­va kap­a­siteet­titek­i­jä ver­rat­tuna hotellei­hin, mut­ta vain pieni tek­i­jä asuntomarkkinoilla.

      Ilmeinen kor­jaus­toimen­pide on rak­en­taa enemmän.

      Vastaa

9. “Ovatko kaupunki­maanti­eteil­i­jät koskaan selvit­täneet matemaat­tis­ten mallien avul­la mik­si asum­i­nen suurkaupungeis­sa on niin kallista, mitkä tek­i­jät vaikut­ta­vat siihen ja mitä voisi tehdä?”

   Mut­ta vielä vaikeampi — jos koh­ta mie­lenki­in­toisem­pi — “matemaat­ti­nen” tehtävä olisi selvit­tää, mik­si ihmiset (ja mil­laiset) halu­a­vat asua kaupunkien keskus­tas­sa, joista asun­noista on niukku­ut­ta, mikä nos­taa hin­to­ja. Vai kuu­luuko tämä neu­roti­eteen selvitettäväksi?

   Help­po vas­taus lie­nee, että “kun siel­lä keskus­tas­sa on kaikkea”. Mitä kaikkea siel­lä sit­ten on?

   Jos ajatel­laan nor­maalia per­het­tä, isää ja äitiä, niin kuin­ka usein on tarvet­ta (mah­dol­lisu­ut­ta) käy­dä kapakois­sa, teat­teris­sa, kon­serteis­sa? Ja sil­loin kun tarve on, eikö sinne tarpeen luo pääse (vaikka­pa kak­si ker­taa kuukaudessa) joukkoliikennevälineillä?

   Sitä pait­si tääl­lä reunal­lakin (mis­sä itse asun) on kapakoi­ta ihan tarpeek­si (en siis halvek­si niis­sä istumista).

   Ulkoapäin kat­soen (haavek­sienkin) olisi tiet­ty ihanaa asua Berli­inin, Madridin, Pari­isin tai Niz­zan keskus­tas­sa, mut­ta siel­läkin on — luulen — todel­la rehe­vien puis­to­jen ja hulppei­den maisemien “lähiöitä”, jois­sa onnel­liset per­heet viet­tävät pikku­por­var­il­lista elämää. 

   Niin että riv­ien välistä edel­lisessä kap­paleessa ehkä vih­jataan, että onko tämä keskus­ta-asumisen hypetys “medi­an” luo­maa? Siis taitelijoiden yms. sel­l­ais­ten ihmis­ten joiden ei tarvitse käy­dä palkkatyössä eikä per­hekään sido “luo­van” ihmisen elämän dimen­sioi­ta? Itse kun välil­lä käyn keskus­tan pubeis­sa, niin pistää silmään, että 98 % asi­akkaista on alle 35 vuo­ti­ai­ta, joten van­hempi ihmi­nen ihan ihmettelee kun tun­tee ole­vansa väärässä paikas­sa. (Ulko­mail­la on helpom­paa kos­ka siel­lä kaikenikäiset istu­vat iltaa kahvilois­sa ja rav­in­tolois­sa ja pubeissa.)

   Vastaa

   1. Kyösti Salo­vaara:
      Niin että riv­ien välistä edel­lisessä kap­paleessa ehkä vih­jataan, että onko tämä keskus­ta-asumisen hypetys ”medi­an” luo­maa? Siis taitelijoiden yms. sel­l­ais­ten ihmis­ten joiden ei tarvitse käy­dä palkkatyössä eikä per­hekään sido ”luo­van” ihmisen elämän dimen­sioi­ta? Itse kun välil­lä käyn keskus­tan pubeis­sa, niin pistää silmään, että 98 % asi­akkaista on alle 35 vuo­ti­ai­ta, joten van­hempi ihmi­nen ihan ihmettelee kun tun­tee ole­vansa väärässä paikas­sa. (Ulko­mail­la on helpom­paa kos­ka siel­lä kaikenikäiset istu­vat iltaa kahvilois­sa ja rav­in­tolois­sa ja pubeissa.) 

      Osa ihmi­sistä haaveilee sel­l­ais­es­ta elämästä. Ettei tarvitse käy­dä sään­nöl­lisessä työssä ja voi istua päivät pitkät seu­rustele­mas­sa ystävien kanssa ulkona teras­seil­la tai käve­lyl­lä puis­tossa, muiden kau­ni­iden ihmis­ten ympäröimänä. Mut­ta se että Helsin­ki muut­tuisi Roomak­si tai Wieniksi on siis haave tai jonkin­lainen visio johon arkkite­hdit ja muut kel­lokkaat tähtäävät. 

      Alku­peräi­nen kysymyk­seni kos­ki siis että mik­si juuri suurkaupungeis­sa asum­i­nen on niin paljon kalli­im­paa kuin keskikokoises­sa tai pikkukaupungis­sa? Ei esikaupunkien ja keskus­to­jen väli­sisä eroja.
      Pikkukaupungeis­sakin on keskus­ta jos­sa on rav­in­toloi­ta, puis­to­ja, museoita, taidenäyt­te­ly­itä. Keskikokoi­sis­sa kaupungeis­sa on kanssa usein yliopis­to ja työ­paikko­ja runsaasti.

      Maaseudul­la taas on ihan toisen­laiseet puit­teet ja muut­toli­ik­keen maal­ta kaupunkei­hin ylipään­sä ymmärtää sik­si että maal­la elämi­nen on usein paljon työlääm­pää, ja urbaani­in elämään tot­tuneille suo­ras­taan tyl­sää, se ei sovi kaikille.

      Vastaa

      1. Pikkukaupungeista puut­tuu yleen­sä se tärkein: keskenään työn­tek­i­jöistä kil­pail­e­vat työ­nan­ta­jat. Se antaa ihan kivasti mie­len­rauhaa jokapäiväiseen elämään, kun jonos­sa on usei­ta hyvää kk-lik­saa tar­joavia työ­nan­ta­jia, jot­ka häiriköivät vaivoik­si asti.

         Tiet­ty hyvin erikois­tunut kaupun­ki voi tar­jo­ta tuon suht pienenäkin yhdelle tietylle alalle, mut­ta nor­maali tilanne on kuitenkin se, että pariskun­ta on koulut­tau­tunut / kerän­nyt työkoke­mus­ta eri aloil­ta. Sil­loin työelämän kannal­ta opti­maalainen asuin­paik­ka on tietysti kaupun­ki, jois­sa kum­mankin on mah­dol­lisu­us kil­pailut­taa työnantajia.

         Eikä tarvitse olla kuin ihan vaan sairaan­hoita­ja, niin on tosi kiva kun ter­veyskeskuk­sia / yksi­ty­isiä asemia on enem­män kuin 1 tai 2. Sil­loin on paljon toden­näköisem­pää, että voi vai­h­taa itselle mieluisaan työ­porukkaan, jos ekas­sa paikas­sa ei mis­tä tahansa syys­tä viihdy.
         -
         Työ on tietysti vain yksi elämän osa-alue, mut­ta on se kuitenkin aika merkit­tävässä osas­sa taval­lisen työl­lään itsen­sä elät­tävän ihmisen elämässä.

   2. Kyösti Salo­vaara:
      ”Ovatko kaupunki­maanti­eteil­i­jät koskaan selvit­täneet matemaat­tis­ten mallien avul­la mik­si asum­i­nen suurkaupungeis­sa on niin kallista, mitkä tek­i­jät vaikut­ta­vat siihen ja mitä voisi tehdä?”

      Mut­ta vielä vaikeampi – jos koh­ta mie­lenki­in­toisem­pi – ”matemaat­ti­nen” tehtävä olisi selvit­tää, mik­si ihmiset (ja mil­laiset) halu­a­vat asua kaupunkien keskus­tas­sa, joista asun­noista on niukku­ut­ta, mikä nos­taa hin­to­ja. Vai kuu­luuko tämä neu­roti­eteen selvitettäväksi?

      Help­po vas­taus­lie­nee, että ”kun siel­lä keskus­tas­sa on kaikkea”. Mitä kaikkea siel­lä sit­ten on?

      Jos ajatel­laan nor­maalia per­het­tä, isää ja äitiä, niin kuin­ka usein on tarvet­ta (mah­dol­lisu­ut­ta) käy­dä kapakois­sa, teat­teris­sa, kon­serteis­sa? Ja sil­loin kun tarve on, eikö sinne tarpeen luo pääse (vaikka­pa kak­si ker­taa kuukaudessa) joukkoliikennevälineillä?
      ‑snip-

      Tässäkin viestis­sä eletään “nor­maali per­he-harhas­sa”, jon­ka mukaan väestö ja sen myötä asun­tomarkki­nat koos­t­u­isi­vat pääasi­as­sa lap­siper­heistä, ja tari­nal­li­sis­sa argu­menteis­sa näis­sä normiper­heis­sä on usei­ta alaikäisiä lap­sia. Todel­lisu­udessa Helsin­gin asun­tokun­nista 10,5 % on neli­henkisiä tai suurem­pia (lähde: Helsin­gin tilas­tolli­nen vuosikir­ja 2019). Luku on epäilemät­tä pienem­pi kuin Suomes­sa keskimäärin, mut­ta ei se anna perustei­ta kir­joituk­sen varsi­naiselle vih­jauk­selle, että muut kuin lap­siper­heet oli­si­vat epänor­maale­ja koti­talouk­sia, jot­ka voidaan jät­tää huomioimat­ta asumisen ja palvelu­iden tarpei­den ja tar­jon­nan tarkastelussa.
      Mik­si olisi tärkeää tutkia, oli­vat menetelmät sit­ten sosi­olo­giaa, matem­ati­ikkaa tai neu­rotiedet­tä, minkälaiset ihmiset halu­a­vat kaupun­gin keskus­taan? Eikö riitä markki­noiden vah­va viesti siitä, että halu­a­jia on enem­män kuin tar­jon­taa, ja siitä ollaan myös valmi­ita maksamaan?

      Vastaa

10. Kaik­ki tämänkaltaiset kokeilut ovat tähän asti johta­neet katas­trofi­in, kor­rup­tioon ja pimeisi­in markki­noi­hin. Mik­si nyt kävisi toisel­la tavalla?

    Vastaa

    1. Kalle:
       Kaik­ki tämänkaltaiset kokeilut ovat tähän asti johta­neet katas­trofi­in, kor­rup­tioon ja pimeisi­in markki­noi­hin. Mik­si nyt kävisi toisel­la tavalla?

       Ei ole käynyt aina niin. Esimerkik­si Kanadas­sa vuokranko­ro­tussään­nöste­ly vaikut­taa toim­i­neen keskimäärin toim­i­neen parem­min kuin vaikka­pa San Fran­sis­cos­sa tai New Yorkissa. Kanadan jär­jestelmä on suh­teel­lisen reilu myös vuokranan­ta­jia kohtaan, mut­ta takaa vuokralaisille sen, etteivät ker­tako­ro­tuk­set ole minään vuon­na pos­ket­to­mia, vaik­ka jon­ain vuon­na suh­dan­teet meni­sivät nopeasti ylös, ja toise­na tuli­si­vat alas. Berli­inis­sä vapaiden markki­noiden asun­to­jen vuokrat nousi­vat vuon­na 2018 ainakin erään tilas­ton mukaan jopa noin 20 % edel­lisvuodes­ta. Suomes­sa kulut­ta­jan­suo­jalain­säädän­tö estää pos­ket­tomim­mat vuokrien kertakorotusyritykset.

       Vastaa

       1. Luin tätä vas­ta nyt helmiku­us­sa. Lisäisin tuo­hon vuokrasään­nöste­lyyn, vuokraka­ton ver­tailu­asi­aan sen että asun­to­jen ja talo­jen omis­ta­jil­la on lak­isääteinen velvoite pitää raken­nus asumiskun­nos­sa, ainakin New Yorkissa (City) jos­sa on vuokra-asun­to­ja säätelevät rent con­trol, rent sta­bi­lized, loft law (+ artists’ loft law, Arti­cle 7‑b) sys­teemit. Kai Berli­inis­säkin raken­nusten omis­ta­jil­la onjoitain lak­isääteisiä velvoit­tei­ta pitää raken­nus kun­nos­sa (putk­isto, läm­mi­tys, vesi, sähkö) ?

11. En nyt väitä, että moraal­ista on vapail­la markki­noil­la etua, mut­ta sään­nöstel­ly­il­lä siitä on his­to­ri­al­lis­es­ti ollut vain hait­taa: sään­nöstel­ly­il­lä asun­tomarkki­noil­la halu­a­mansa asun­non saa­vat tai rahaa tekevät vain ne, joille sään­tö­jen ja lakien rikkomi­nen ei ole ongelma.

    Selit­tää osin myös suo­ma­laisen vasem­mis­ton halun pitää kiin­ni sään­nellystä asun­to­tuotan­nos­ta. Se on ain­oa tapa, jol­la jär­jestö- tai kult­tuu­ri­työläi­nen voi asua kuin toim­i­tusjo­hta­ja. Yhteiskun­nan piikkiin.

    Vastaa

12. No, jos Oden hinkua­ma ilmastopoli­it­ti­nen “voimakas hin­tao­h­jaus” toteu­tuu, niin sekin merk­it­see vakavaa iskua Berli­ini­in hakeu­tuville yri­tyk­sille. Korkean tuot­tavu­u­den aloille kun on yleen­sä tapana rekry­toi­da kan­sain­välistä osaa­japorukkaa — ja vaik­ka miten vään­neltäisi­in, lentävät nämä ihmiset mm. työ- ja koti­maansa väliä paljon. Joten mitäpä väliä jol­lain vuokrasään­nöste­lyl­lä, kun täl­laisia suurem­piakin uhkia lei­juu ilmassa?

    Vastaa