Kenelle kuuluu hyöty innovaatioista?

Jos Edi­son ei oli­si kek­si­nyt säh­kö­lamp­pua, kat­se­li­sim­me­ko tele­vi­sio­ta kynt­ti­län valossa?

Hel­sin­gin Sano­mien erin­omai­nen ame­rik­ka­lai­sen talous­tie­tei­li­jän Phi­lip­pe Aghion haas­tat­te­lu kir­voit­ti aja­tuk­sia inno­vaa­tioi­den omis­ta­mi­ses­ta. Mer­kit­tä­vä­nä syy­nä tuloe­ro­jen kas­vuun ja jät­tio­mai­suuk­sien kes­kit­ty­mi­seen liit­tyy sii­hen, että inno­vaa­tioi­den osuus kan­san­tu­lon kakus­ta kas­vaa. Toi­nen syy on niin sanot­tu ver­kos­to­vai­ku­tus, joka tuot­taa mono­po­lis­ti­sia voittoja.

Teol­li­suus­mai­den talous­kas­vu syn­tyy lähin­nä inno­vaa­tiois­ta, mut­ta kuu­lu­vat­ko inno­vaa­tiot sel­lai­si­naan nii­den kehit­tä­jil­le? Kyse on vähän samas­ta asias­ta kuin kuu­luu­ko suu­ri mal­mie­siin­ty­mä sen ensim­mäi­sel­le löy­tä­jäl­le. Jos tämä ensim­mäi­nen ei oli­si sitä löy­tä­nyt, joku toi­nen oli­si. Löy­tä­jä ei syn­nyt­tä­nyt mal­mie­siin­ty­mää. Siel­lä se oli­si pysy­nyt löy­tä­jään­sä odot­ta­mas­sa. Tämän takia pidän Suo­men löy­tä­jä saa pitää ‑peri­aat­tee­seen perus­tu­vaa kai­vos­lain­sää­dän­töä aivan pölvästinä.

Tie­tyt tek­no­lo­gi­set inno­vaa­tiot syn­ty­vät vää­jää­mät­tä. Eivät yhtä vää­jää­mät­tä kuin mal­mie­siin­ty­män löy­ty­mi­nen, mut­ta kui­ten­kin. Ylei­nen tie­teel­li­nen ymmär­rys ja tek­no­lo­gian kehi­tys ovat taus­tal­la kai­kis­sa huo­mat­ta­vis­sa inno­vaa­tiois­sa. Sen eteen val­tiot ja yli­opis­tot käyt­tä­vät sato­ja mil­jar­de­ja. Lopul­li­nen kehit­tä­jä on teh­nyt vain pie­nen osan inno­vaa­tion taus­tal­la ole­vas­ta työs­tä. Sik­si kehi­tyk­sen tuo­mat hyö­dyt kuu­lu­vat suu­rim­mal­ta osin kai­kil­le. Ensim­mäi­sel­le kek­si­jäl­le pitää mak­saa jotain, jot­ta inno­vaa­tioi­den kehit­tä­mi­ses­sä oli­si mitään ide­aa, mut­ta nyt osuus on lii­an suuri.

Käy­tän­nös­sä teki­sin tämän niin, että jokai­seen patent­tiin lii­te­tään kor­kein sal­lit­tu lisens­si­mak­su kek­sin­nön lisen­sioi­mi­ses­ta. Tätä mak­sua vas­taan se on annet­ta­va kenen tahan­sa käyt­töön. Mak­su oli­si vie­lä regres­sii­vi­nen niin, että jos  lisens­si­mak­sun mak­sa­jia oli­si hyvin pal­jon, mak­su ale­ni­si. Näin myös estet­täi­siin se, että joku ostaa paten­tin kek­sin­töön, joka vei­si poh­jan van­hal­ta tek­no­lo­gial­ta, johon tämä yri­tys on inves­toi­nut pal­jon rahaa.

Ver­kos­to­vai­ku­tus

Toi­nen ongel­ma liit­tyy ver­kos­to­vai­ku­tuk­seen ja sen syn­nyt­tä­miin tosia­sial­li­siin mono­po­lei­hin. Face­book esi­mer­kik­si on sitä parem­min toi­mi­va pal­ve­lu, mitä enem­män sil­lä on käyt­tä­jiä. Näin ollen mar­gi­naa­li­kus­tan­nus uudes­ta käyt­tä­jäs­tä on yri­tyk­sel­le nega­tii­vi­nen, ei siis nol­la vaan perä­ti nega­tii­vi­nen. Sama kos­kee Googlea, Amazo­nia ja moni mui­ta val­ta­van kan­nat­ta­via yrityksiä.

Voi­si tie­tys­ti aja­tel­la, että nämä mono­po­lit pitäi­si hajot­taa. Jos esi­mer­kik­si täl­lä perus­teel­la ilmoi­tet­tai­siin, että Face­boo­kil­la saa olla vain sata mil­joo­naa käyt­tä­jää, jot­ta mark­ki­noil­le jäi­si tilaa muil­le­kin, vie­täi­siin tie­tys­ti Face­boo­kil­ta sen mono­po­lia­se­ma, mut­ta tuo­tet­tai­siin har­mia myös käyt­tä­jil­le. Ver­kos­to­vai­ku­tus on todel­li­nen etu myös kuluttajille.

Käy­tän havain­toe­si­merk­kiä, jon­ka tie­dän ontu­vak­si. Ole­te­taan, että eri tahot omis­tai­si­vat oikeuk­sia eri­lai­siin rai­de­le­veyk­siin rau­ta­teil­lä. Se, jon­ka rai­de­le­vey­des­tä tuli­si stan­dar­di, sai­si sii­tä tie­tys­ti suu­ret tulot ja voi­si las­kut­taa rau­ta­tie­yh­tiöi­tä mie­lin mää­rin. Kovin hyvä rat­kai­su ei oli­si, että Euroo­pan rau­ta­teil­lä on olta­va vähin­tään 20 eri rai­de­le­veyt­tä, eikä niis­tä yhden­kään osuus sai­si olla yli 10 %.

Minus­ta ver­kos­to­vai­ku­tuk­sen tuot­ta­ma kes­kit­ty­mi­nen pitäi­si sal­lia, mut­ta pitäi­si sää­tää mono­po­li­ve­ro, jota yri­tys­ten pitäi­si mak­saa sitä enem­män mitä suu­rem­pi on sen mark­ki­nao­suus. Tämä tie­tys­ti omal­la taval­laan rai­vai­si tilaa myös kilpailijoille.

Ei ole hyvä sel­lai­nen yhteis­kun­ta, jos­sa muu­ta­ma suu­ry­ri­tys kah­mii kan­san­tu­los­ta mer­kit­tä­vän osan kassaansa.

 

 

48 vastausta artikkeliin “Kenelle kuuluu hyöty innovaatioista?”

  1. Voi­sit sovel­taa tätä oli­go­po­lien pur­kua myös S- ja K‑ketjuihin. Jos esi­mer­kik­si vii­niä voi myy­dä päi­vit­täis­ta­va­ra­liik­kees­sä, se lisäi­si ket­ju­jen mark­ki­nao­suut­ta. Jos apteek­ki­toi­min­ta vapau­te­taan, se lisää ket­ju­jen mark­ki­nao­suut­ta. Oli­si jär­ke­vää räjäyt­tää ket­jut pala­sik­si ja estää nii­tä saa­mas­ta uusia markkinoita.

    1. Jor­ma Salo­nie­mi:
      Voi­sit sovel­taa tätä oli­go­po­lien pur­kua myös S- ja K‑ketjuihin. Jos esi­mer­kik­si vii­niä voi myy­dä päi­vit­täis­ta­va­ra­liik­kees­sä, se lisäi­si ket­ju­jen mark­ki­nao­suut­ta. Jos apteek­ki­toi­min­ta vapau­te­taan, se lisää ket­ju­jen mark­ki­nao­suut­ta. Oli­si jär­ke­vää räjäyt­tää ket­jut pala­sik­si ja estää nii­tä saa­mas­ta uusia markkinoita.

      Täyt­tä soo­paa. Suo­men kal­tai­ses­sa pit­kien etäi­syyk­sien ja har­van asu­tuk­sen maas­sa kol­me kaup­pa­ket­jua on tehok­kain ja kus­tan­nus­te­hok­kain tapa toi­mia. Alko­ho­li ja käsi­kaup­pa­lääk­keet pitäi­si vapaut­taa nor­maa­leik­si tuot­teik­si muun EUn tyy­liin, mikä toi­si kum­mas­ti lisätehoa.

  2. Sama mut­ta ehkä vie­lä pahem­pi ongel­ma on teki­jä­noi­keuk­sis­sa, joka on voi­mas­sa kai 50 v kuo­le­man jäl­keen. Täl­lä var­mis­te­taan peril­lis­ten hyvät tulot.

    1. Smo­kin’ Joe:
      Sama mut­ta ehkä vie­lä pahem­pi ongel­ma on teki­jä­noi­keuk­sis­sa, joka on voi­mas­sa kai 50 v kuo­le­man jäl­keen. Täl­lä var­mis­te­taan peril­lis­ten hyvät tulot.

      Tai­taa olla 70 vuot­ta kuo­le­mas­ta. nyt sävel­täi­sin bii­sin ja mer­kit­si­sin lap­se­ni sävel­tä­jäk­si, oli­si bii­sil­lä tur­vaa (hyvis­sä olo­suh­teis­sa) 150 vuot­ta. Ja ilmaiseksi.

      Tai­teen suo­jaa pitää vähen­tää tai sil­le pitää mää­rä­tä hin­ta samal­la lail­la kuin paten­teil­la­kin on.

      Voi olla että muis­tan vää­rin, mut­ta maa­lauk­sil­le­han tuli vie­lä sekin että tai­tei­li­jal­la on oikeus osuu­teen jälkimarkkinahinnasta.

    2. Täl­tä poh­jal­ta­han piraat­ti­puo­lue rei­lut kym­me­nen vuot­ta sit­ten perus­tet­tiin. Osmon kir­joi­tuk­ses­sa käsi­tel­lyt paten­tit oli­vat saman­kal­tai­si­na mono­po­lioi­keuk­si­na myös muka­na asia­lis­tal­la. Vas­ta nyt laa­jem­pi yhteis­kun­ta alkaa näh­dä vilauk­sia tuon aikais­ten nört­tien visios­ta sii­tä min­kä­lai­seen dys­to­pi­aan maa­il­ma pää­tyy, kun infor­maa­tio ja sen käyt­tö monopolisoidaan.

      1. Anon:
        Täl­tä poh­jal­ta­han piraat­ti­puo­lue rei­lut kym­me­nen vuot­ta sit­ten perus­tet­tiin. Osmon kir­joi­tuk­ses­sa käsi­tel­lyt paten­tit oli­vat saman­kal­tai­si­na mono­po­lioi­keuk­si­na myös muka­na asia­lis­tal­la. Vas­ta nyt laa­jem­pi yhteis­kun­ta alkaa näh­dä vilauk­sia tuon aikais­ten nört­tien visios­ta sii­tä min­kä­lai­seen dys­to­pi­aan maa­il­ma pää­tyy, kun infor­maa­tio ja sen käyt­tö monopolisoidaan.

        Patent­ti ja teki­jä­noi­keus ovat mie­les­tä­ni oleel­li­ses­ti eri­lai­sia. Paten­tin perus­idea on pal­jas­taa kek­sin­nön ”juju” ja saat­taa se kaik­kien käyt­töön vii­meis­tään suo­ja-ajan (max 20v) loput­tua. Vas­ta­vuo­roi­ses­ti etsi­jä saa tuo­na suo­ja-aika­na yksi­noi­keu­den kek­sin­tön­sä hyö­dyn­tä­mi­seen niis­sä mais­sa, jois­sa patent­ti on hänel­le myön­net­ty, ja jois­sa hän on vuo­si­mak­sun­sa mak­sa­nut. Teki­jä­noi­keu­des­sa tilan­ne on ymmär­tääk­se­ni erilainen

        Patent­ti­jär­jes­tel­mä on mie­les­tä­ni edel­leen hyö­dyl­li­nen yhteis­kun­nal­le. Suo­ja-ajois­ta eri toi­mia­loil­la ja ennen kaik­kea vuo­si­mak­su­jen progres­sii­vi­suu­des­ta oli­si syy­tä keskustella.

      2. Tapio: Patent­ti­jär­jes­tel­mä on mie­les­tä­ni edel­leen hyö­dyl­li­nen yhteiskunnalle.

        Jär­jes­tel­mä toki on mut­tei vält­tä­mät­tä nykyi­sen­kal­tai­se­na. Sof­ta­pa­ten­tit ovat jär­jes­tään kaik­ki nau­ret­ta­via kuten monet muut­kin “infor­maa­tio­pa­ten­tit”, esim. gee­ni­muun­nos­pa­ten­tit (muun­te­lu­tek­niik­ka­pa­ten­tit ymmär­rän, en gee­nis­tö­jä). Lää­ke­pa­ten­teis­sa on kysee­na­lais­ta edis­tä­vät­kö ne lopul­ta­kaan lääk­kei­den saa­ta­vuut­ta, jne. Saa­ta­vuuson­gel­mat pitäi­si kyt­keä rojal­ti­mak­su­jen epäämiseen.

        Kuin­ka mie­le­käs­tä oli­si muu­ten pys­tyt­tää Suo­meen val­tiol­li­nen lää­ke­teh­das tuot­ta­maan tila­päi­ses­ti (ja patent­ti­va­paas­ti) lääk­kei­tä, jois­sa on saatavuushäiriö?

  3. Itse asias­sa Edi­don ei heh­ku­lamp­pua kek­si­nyt­kään. Hän osti paten­tin alku­pe­räi­sen kek­si­jän leskeltä.

    1. Muis­taak­se­ni hän tai­si kui­ten­kin kek­siä joi­ta­kin parannuksia.

  4. Googlen tuot­ta­mien pal­ve­lui­den arvo­li­säs­tä val­tao­sa, ehkä 90%, valuu kulut­ta­jan yli­jää­mä­nä meil­le käyt­tä­jil­le. Pie­ni osa menee Googlel­le ja toi­nen pie­ni osa osa menee mai­nos­ta­jil­le, joi­den mai­nos­tuk­sen tuotto/panos suh­de on parem­pi kuin kil­pai­le­vis­sa mainoskanavissa.

    Veik­kaan, että Google tekee suu­rem­mal­la pro­sen­til­la hyvän­te­ke­väi­syyt­tä kuin SPR tai mel­kein mikään hyvän­te­ke­väi­syys­jär­jes­tö, jois­sa hal­lin­to­ku­lui­hin menee liki poik­keuk­set­ta suu­rem­pi osuus liikevaihdosta.

    Sama hom­ma Face­boo­kin pal­ve­luil­la — arvon­li­sä käyt­tä­jil­le ihan hui­ma. Face­boo­kin osuus on ihan mitätön.

    1. Sepi: Sama hom­ma Face­boo­kin pal­ve­luil­la – arvon­li­sä käyt­tä­jil­le ihan hui­ma. Face­boo­kin osuus on ihan mitätön. 

      Vaik­ka kulut­ta­jan arvon­li­sä Face­boo­kis­ta oli­si kuin­ka hui­ma, Face­boo­kin nega­tii­vi­set ulkois­vai­ku­tuk­set voi­vat olla vie­lä huimemmat.

      Aja­tel­laan hypo­teet­ti­nen tilan­ne, jos­sa jon­kin ydin­a­se­val­tion joh­toon nousee Face­boo­kin sal­li­man val­heel­li­sen vaa­li­mai­non­nan avul­la hen­ki­lö, joka ydin­a­sei­den avul­la tuho­aa kai­ken ihmi­se­lä­män maa­pal­lol­ta. Kuin­ka suu­ri sen arvon­li­sän tuli­si olla, jon­ka kulut­ta­jat ehti­vät ennen tätä Face­boo­kis­ta saa­da, jot­ta se pai­nai­si vaa­ka­ku­pis­sa enemmän?

  5. Löy­tä­jäl­le tuli­si mak­saa löy­tö­palk­kio: vain sen ver­ran kuin tar­vi­taan sii­hen, että löy­tö tulee löy­de­tyk­si. Näin siis peri­aat­tees­sa. Kos­ka kui­ten­kin löy­tä­mi­sen vai­keus ja löy­dön arvo (hyö­dyl­li­syys) ovat ennal­ta tun­te­mat­to­mia, on tur­vau­dut­ta­va valis­tu­nei­siin arvauksiin. 

    Ei lie­ne myös­kään yhteis­kun­nal­li­ses­ti opti­maa­lis­ta, että yksi­löt etsi­vät löy­tö­jä suu­rel­la hen­ki­lö­koh­tai­sel­la ris­kil­lä, uppo­ri­kas vai ruti­köy­hä ‑peri­aat­teel­la. Parem­pi oli­si, jos epä­var­muuk­sis­ta ja sat­tu­mas­ta aiheu­tu­vat ris­kit aina­kin osin tasattaisiin.

  6. Patent­ti­jär­jes­tel­män his­to­rial­li­se­na syy­nä oli kan­nus­taa kek­si­jää jul­kai­se­maan kek­sin­tön­sä. Sehän tuli sit­ten aikoi­naan kaik­kien käyt­töön. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin suu­rem­pi vai­ku­tus oli sil­lä, että jul­kis­tet­tu kek­sin­tö haas­toi välit­tö­mäs­ti pel­le pelot­to­mat kier­tä­mään sitä ja sovel­ta­maan paten­tin ide­aa sen sovel­lusa­lan ulkopuolella. 

    Useim­mat ”suu­ret” kek­sin­nöt perus­tu­vat var­maan uuden tie­don kumu­loi­tu­mi­seen, mut­ta yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa arki­päi­vän kek­sin­nöis­tä perus­tu­vat ole­mas­sa ole­van tie­don epä­ta­van­omai­seen yhdis­te­lyyn tai ole­mas­sa ole­van tie­don käyt­tä­mi­seen epä­ta­van­omai­sel­la sovel­lusa­lal­la. Jul­kais­tu kek­sin­tö avaa siten mones­ti aivan uuden polun ongel­man­rat­kai­suun ja innovaatioihin.

    Ehdot­ta­ma­si lisen­soin­ti- ja vero­tus­me­net­te­lyt ovat mie­len­kiin­toi­sia. Kuvaa­ma­si pak­ko­li­sen­sioin­ti on ymmär­tääk­se­ni käy­tös­sä myös tie­to­lii­ken­nea­lal­la, ei tosin tar­kal­leen esit­tä­mäs­sä­si muo­dos­sa. Ilman sitä glo­baa­lien tie­to­lii­ken­ne­verk­ko­jen, siis 3G, 4G…, raken­ta­mi­nen oli­si ollut pal­jon kal­lim­paa ja hitaampaa.

  7. Fak­ta on kui­ten­kin se että suu­rin osa inno­vaa­tioi­den todel­li­sis­ta kek­si­jöis­tä saa kek­sin­nöis­tään päi­vän­kak­ka­roi­ta eikä mitään mil­joo­nao­mai­suuk­sia. Osa, jopa mer­kit­tä­vä osa, inno­vaa­tiois­ta kun kek­si­tään vähän niin­kuin lei­pä­työn ohes­sa, ja täl­lais­ten työ­so­pi­mus­ten ehdot mene­vät pit­käl­ti sil­lä taval­la että työ­nan­ta­ja pää­sään­töi­ses­ti omis­taa sinun aja­tuk­set niin kau­an kuin olet työ­so­pi­muk­sel­la edes osin T&K:ssa mukana. 

    Ääri­ta­pauk­sis­sa hen­ki­lö voi­si saa­da vapaal­la ajal­laan idean ja kehit­tää sitä täy­sin omal­la ajal­laan koto­naan, mut­ta jos työ­nan­ta­ja tote­ai­si tämän idean liip­paa­van riit­tä­vän lähel­tä hen­ki­lön työn­ku­vaa niin se voi­si käy­tän­nös­sä oikeu­den kaut­ta hakea ideaa/keksintöä itsel­leen. Näin siis sii­nä tapauk­ses­sa että hen­ki­lö pal­jas­taa idean työ­an­ta­jal­leen tai koit­taa kau­pal­lis­taa sitä itse­näi­ses­ti olles­saan yhä työn­te­ki­jä­nä tai lähes työ­so­pi­muk­sen päätyttyä.

    Myös ylei­set kil­pai­lu­kiel­to­lausek­keet, jot­ka ovat olleet myös uuti­sis­sa men­neen vuo­den aika­na, kuu­lu­vat samaan kas­tiin eli ehtoi­hin joi­den mukaan työ­nan­ta­ja käy­tän­nös­sä omis­taa työn­te­ki­jän aja­tuk­set ja tie­to­tai­don. Ja tämä omis­tus­suh­de, tai lojaa­li­suus­lause­ke, jat­kuu pit­käl­le työ­suh­teen päät­ty­mi­sen jäl­keen jopa usei­ta vuo­sia ilman eri korvausta.

  8. OS: “Käy­tän­nös­sä teki­sin tämän niin, että jokai­seen patent­tiin lii­te­tään kor­kein sal­lit­tu lisens­si­mak­su kek­sin­nön lisensioimisesta.”
    Peri­aa­te hyvä, jos­kin käy­tän­nön rat­kai­su voi­si olla toi­sen­lai­nen. Patent­te­ja myön­tä­vä viras­to ei var­maan­kaan ole oikea taho arvioi­maan kek­sin­nön kau­pal­lis­ta arvoa. Kau­pal­li­nen arvo­kin voi muut­tua, kun kek­sin­nöl­le kek­si­tään uusia käyt­tö­koh­tei­ta. Kek­si­jäl­le tule­van hyö­dyn pitää joka tapauk­ses­sa olla niin suu­ri, että kek­sin­tö kan­nat­taa mie­luum­min paten­toi­da jul­ki­sek­si eli koko ihmis­kun­nan tie­dok­si kuin kät­keä se yhden yri­tyk­sen kassakaappiin.

  9. Ymmär­sin vii­me vii­kon­lop­pu­na, että vuon­na 1949 kuol­lei­den kir­jai­li­joi­den kir­jo­jen teki­jä­noi­keus on Euroo­pas­sa lakan­nut. Niin har­vi­nais­ta tämä on, ettei sitä oikein usko­nut todek­si. Niin vah­vas­ti mei­hin on sisäl­tö­teol­li­suus iskos­ta­nut kopioin­nin kiellon.

    Tämä vaa­ti­si reformin.

    1. Krtek: Ymmär­sin vii­me vii­kon­lop­pu­na, että vuon­na 1949 kuol­lei­den kir­jai­li­joi­den kir­jo­jen teki­jä­noi­keus on Euroo­pas­sa lakan­nut. Niin har­vi­nais­ta tämä on, ettei sitä oikein usko­nut todek­si. Niin vah­vas­ti mei­hin on sisäl­tö­teol­li­suus iskos­ta­nut kopioin­nin kiellon. 

      Ei se har­vi­nais­ta ole, vaan ker­ran vuo­des­sa vapau­tuu EU-mais­sa kaik­ki se kir­jal­li­suus ja tai­de, jon­ka teki­jän kuo­lin­vuo­den päät­ty­mi­ses­tä on kulu­nut 70 vuot­ta. Nyt 1949, vuo­den pääs­tä 1950 (Orwell…), kah­den vuo­den pääs­tä 1951 (Witt­gens­tein…), kol­men vuo­den pääs­tä 1952 (Knut Ham­sun, Aaro Hellaakoski…).

      1. Tom­mi Uscha­nov: Ei se har­vi­nais­ta ole, vaan ker­ran vuo­des­sa vapau­tuu EU-mais­sa kaik­ki se kir­jal­li­suus ja tai­de, jon­ka teki­jän kuo­lin­vuo­den päät­ty­mi­ses­tä on kulu­nut 70 vuot­ta. Nyt 1949, vuo­den pääs­tä 1950 (Orwell…), kah­den vuo­den pääs­tä 1951 (Witt­gens­tein…), kol­men vuo­den pääs­tä 1952 (Knut Ham­sun, Aaro Hellaakoski…).

        Tuo sään­nös­tö on tosi­aan ihan äly­tön. Oli­si­ko­han Orwell kir­joit­ta­nut mon­ta­kin teos­ta enem­män, jos hän oli­si arvan­nut kuin­ka pit­käl­le teki­jä­noi­keuk­sien aikaa lopul­ta oikein pidennetään? 

        Ei kukaan jätä sävel­tä­mät­tä tai kir­joit­ta­mat­ta teos­ta, jos peri­kun­ta sai­si naut­tia teki­jä­noi­keus­tu­lois­ta vain 30v kuo­le­man jäl­keen, eikä 70v.

        Kyl­lä näis­sä­kin asiois­sa teki­jä­noi­keuk­sien pitäi­si olla voi­mas­sa esi­mer­kik­si 20–30v teok­sen jul­kai­se­mi­ses­ta tai kor­kein­taan 10–20v teki­jän kuo­le­mas­ta. Sii­nä ajas­sa tai­tei­li­jan mah­dol­li­sen jäl­ki­kas­vun­kin pitäi­si jo kyl­lä sei­soa omil­la jaloil­laan (nii­hin tai­tei­li­jan jäl­keen­jää­miin raa­sui­hin­han sitä aina vedotaan).

      2. Sylt­ty: Tuo sään­nös­tö on tosi­aan ihan äly­tön. Oli­si­ko­han Orwell kir­joit­ta­nut mon­ta­kin teos­ta enem­män, jos hän oli­si arvan­nut kuin­ka pit­käl­le teki­jä­noi­keuk­sien aikaa lopul­ta oikein pidennetään? 

        Ei kukaan jätä sävel­tä­mät­tä tai kir­joit­ta­mat­ta teos­ta, jos peri­kun­ta­sai­si naut­tia teki­jä­noi­keus­tu­lois­ta vain 30v kuo­le­man jäl­keen, eikä 70v.

        Kyl­lä näis­sä­kin asiois­sa teki­jä­noi­keuk­sien pitäi­si olla voi­mas­sa esi­mer­kik­si 20–30v teok­sen jul­kai­se­mi­ses­ta tai kor­kein­taan 10–20v teki­jän kuo­le­mas­ta. Sii­nä ajas­sa tai­tei­li­jan mah­dol­li­sen jäl­ki­kas­vun­kin pitäi­si jo kyl­lä sei­soa omil­la jaloil­laan (nii­hin tai­tei­li­jan jäl­keen­jää­miin raa­sui­hin­han sitä aina vedotaan). 

        Lii­ke­ta­lou­des­sa omai­suuse­rien nyky­ar­vo mää­ri­tel­lään dis­kont­taa­mal­la nii­den tule­vat tuo­tot nykyhetkeen.

        Jos patent­ti­ni tuot­taa esim. 5000e/v lisen­soin­ti­tuot­to­ja, dis­kont­taus­kor­ko­na on 5% ja paten­tin suo­ja-aika on 10v, niin peri­aat­tees­sa paten­tin arvo (ja täten kan­nus­tin sen teke­mi­seen) on 38 670€.

        Jos suo­ja-aika nos­te­taan 15 vuo­teen, niin NPV las­kel­man lop­pu­tu­los on 51960€. Ts. suo­ja-ajal­la on mer­kit­tä­vä vai­ku­tin kek­si­mi­sen kan­nus­ti­meen, eten­kin olet­taen, että kek­si­mi­nen ei ole ilmais­ta, vaan edel­lyt­tää työ­tä ja usein vie­lä investointejakin.

        En nyt jak­sa näpy­tel­lä kän­ny­käl­lä­ni esim. eroa 30v vs. 70v las­kel­mal­le jol­lain kuvit­teel­li­sel­la tuo­tol­la, mut­ta jos dis­kont­taus­kor­ko­na käy­te­tään val­tion 30v vel­ka­kir­jan kupon­ki­kor­koa, niin kyl­lä sii­tä iso ero saa­daan aikaiseksi.
        -
        Mitä kor­keam­paa dis­kont­taus­kor­koa käy­te­tään, sitä enem­män nyky­ar­vo­las­kus­sa pai­not­tuu lähim­pien vuo­sien tuot­to ja vas­taa­vas­ti mitä mata­lam­paa kor­koa käy­te­tään, sitä pidem­män aika­vä­lin tuo­tot vaikuttavat.

        Mitä alem­mas reaa­li­ko­rot putoa­vat, sitä suu­rem­pi mer­ki­tys teki­jä­noi­keu­den / patent­tioi­keu­den kes­tol­la on sen paten­tin / teki­jä­noi­keu­den nykyarvoon.
        -
        Mikä on se moraa­li­nen perus­te, että teki­jä­noi­keu­den suo­ja-ajan pitää olla sidot­tu teki­jän kuo­le­maan? Teki­jä­hän voi hyö­dyn­tää pit­kän suo­ja-ajan arvon välit­tö­mäs­ti keksinnön/säveltämisen jäl­keen myy­mäl­lä oikeu­det pois. Eten­kin jos tuot­ta­mi­nen on vaa­ti­nut inves­toin­te­ja, niin on ihan sel­vää, että pit­kä tuot­to-odo­tusai­ka aut­taa teke­mään kan­nat­ta­vaa investoinneista.

        -
        En mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta patent­tioi­keuk­sien piden­nyk­siä tai teki­jä­noi­keus­suo­jan piden­nyk­siä, vaan poh­din vain ääneen täs­sä lii­ke­ta­lou­del­li­ses­sa mie­les­sä homo-eco­no­micuk­sen toimintaa.

        Olen mel­ko var­ma, että Fred­die Mercu­ry oli­si kir­joit­ta­nut bii­se­jään ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, että saa­ko joku niis­tä tulo­ja 20, 50 vai 100v.

      3. Sepi: Lii­ke­ta­lou­des­sa omai­suuse­rien nyky­ar­vo mää­ri­tel­lään dis­kont­taa­mal­la nii­den tule­vat tuo­tot nykyhetkeen.

        Jos patent­ti­ni tuot­taa esim. 5000e/v lisen­soin­ti­tuot­to­ja, dis­kont­taus­kor­ko­na on 5% ja paten­tin suo­ja-aika on 10v, niin peri­aat­tees­sa paten­tin arvo (ja täten kan­nus­tin sen teke­mi­seen) on 38 670€.

        Jos suo­ja-aika nos­te­taan 15 vuo­teen, niin NPV las­kel­man lop­pu­tu­los on 51960€. Ts. suo­ja-ajal­la on mer­kit­tä­vä vai­ku­tin kek­si­mi­sen kan­nus­ti­meen, eten­kin olet­taen, että kek­si­mi­nen ei ole ilmais­ta, vaan edel­lyt­tää työ­tä ja usein vie­lä investointejakin.

        En nyt jak­sa näpy­tel­lä kän­ny­käl­lä­ni esim. eroa 30v vs. 70v las­kel­mal­le jol­lain kuvit­teel­li­sel­la tuo­tol­la, mut­ta jos dis­kont­taus­kor­ko­na käy­te­tään val­tion 30v vel­ka­kir­jan kupon­ki­kor­koa, niin kyl­lä sii­tä iso ero saa­daan aikaiseksi.

        Mitä kor­keam­paa dis­kont­taus­kor­koa käy­te­tään, sitä enem­män nyky­ar­vo­las­kus­sa pai­not­tuu lähim­pien vuo­sien tuot­to ja vas­taa­vas­ti mitä mata­lam­paa kor­koa käy­te­tään, sitä pidem­män aika­vä­lin tuo­tot vaikuttavat.

        Mitä alem­mas reaa­li­ko­rot putoa­vat, sitä suu­rem­pi mer­ki­tys teki­jä­noi­keu­den / patent­tioi­keu­den kes­tol­la on sen paten­tin / teki­jä­noi­keu­den nykyarvoon.

        Mikä on se moraa­li­nen perus­te, että teki­jä­noi­keu­den suo­ja-ajan pitää olla sidot­tu teki­jän kuo­le­maan? Teki­jä­hän voi hyö­dyn­tää pit­kän suo­ja-ajan arvon välit­tö­mäs­ti keksinnön/säveltämisen jäl­keen myy­mäl­lä oikeu­det pois. Eten­kin jos tuot­ta­mi­nen on vaa­ti­nut inves­toin­te­ja, niin on ihan sel­vää, että pit­kä tuot­to-odo­tusai­ka aut­taa teke­mään kan­nat­ta­vaa investoinneista.


        En mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta patent­tioi­keuk­sien piden­nyk­siä tai teki­jä­noi­keus­suo­jan piden­nyk­siä, vaan poh­din vain ääneen täs­sä lii­ke­ta­lou­del­li­ses­sa mie­les­sä homo-eco­no­micuk­sen toimintaa.

        Olen mel­ko var­ma, että Fred­die Mercu­ry oli­si kir­joit­ta­nut bii­se­jään ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, että saa­ko joku niis­tä tulo­ja 20, 50 vai 100v.

        Olet oikeas­sa tuos­sa, että teki­jän kuo­le­mal­la ei pitäi­si olla mitään vai­ku­tus­ta tekijänoikeuksiin.

        Tuo dis­kont­tausa­jat­te­lu hajo­aa sii­nä koh­taa kun puhu­taan lähem­mäs sadan vuo­den aika­jak­sois­ta; kukaan ihmi­nen ei ole niin homo eco­no­micus että ottai­si huo­mioon sadan vuo­den pääs­tä lap­sen­lap­sen­lap­sil­le tule­vat raha­vir­rat miet­ties­sään inves­toi­ko nyt aikaan­sa lau­lun kir­joit­ta­mi­seen. Edes yri­tyk­set eivät näin pit­kän aika­vä­lin ajat­te­lua har­ras­ta joh­tuen sii­tä, että nii­den­kin sisäl­lä pää­tök­siä tekee ihmi­set, joi­den aika­ho­ri­sont­ti on huo­mat­ta­vas­ti lyhyempi.

      4. Niin, piti vie­lä esi­tel­lä ske­naa­rio: kah­den kir­jai­li­jan puo­li­sot sai­ras­tu­vat syö­pään, johon on expe­ri­men­taa­li kal­lis hoi­to tar­jol­la yksityisklinikalta.

        Toi­nen kir­jai­li­ja on 30-vuo­tias ja toi­nen 70-vuotias.

        Kum­pi­kin kir­joit­taa yhtä hyvän kir­ja ja myy sen oikeu­det pois rahoit­taak­seen yksi­tyi­sen syöpähoidon.

        Jos teki­jä­noi­keus­suo­ja oli­si esim. vain 10v teki­jän kuo­le­man jäl­keen, niin 70-vuo­tias sai­si toden­nä­köi­ses­ti myyn­nis­sä sel­keäs­ti vähem­män rahaa, kuin 30-vuo­tias, kos­ka nyky­ar­vo­las­ken­nas­sa mata­lan kor­ko­kan­nan aika­na teok­sen arvo jää pal­jon vähäisemmäksi.

        Vai­kea kek­siä moraa­lis­ta perus­te­lua tuol­le erol­le, jos ole­te­taan, että teok­set ovat ”yhtä hyviä”.

        Aika teo­reet­ti­nen ske­naa­rio, mut­ta kuvas­taa ongel­maa jota yri­tin poh­tia edel­li­ses­sä viestissäni.

  10. Käy­tän­nös­sä teki­sin tämän niin, että jokai­seen patent­tiin lii­te­tään kor­kein sal­lit­tu lisens­si­mak­su kek­sin­nön lisen­sioi­mi­ses­ta. Tätä mak­sua vas­taan se on annet­ta­va kenen tahan­sa käyt­töön. Mak­su oli­si vie­lä regres­sii­vi­nen niin, että jos käyt­tö lisens­si­mak­sun mak­sa­jia oli­si hyvin pal­jon, mak­su alenisi.

    Miten mak­sun suu­ruu­den mää­rää­mi­nen käy­tän­nös­sä toi­mi­si? Onko sii­hen mah­dol­lis­ta suun­ni­tel­la jotain mark­ki­na­me­ka­nis­mia vai jou­tuu­ko rei­lun mak­sun suu­ruu­den mää­rit­te­le­mään joku vir­ka­mies? Jäl­kim­mäi­ses­sä vaih­toeh­dos­sa voi­daan hel­pos­ti ajau­tua ongelmiin.

    1. Ossi Sare­so­ja: Miten mak­sun suu­ruu­den mää­rää­mi­nen käy­tän­nös­sä toi­mi­si? Onko sii­hen mah­dol­lis­ta suun­ni­tel­la jotain mark­ki­na­me­ka­nis­mia vai jou­tuu­ko rei­lun mak­sun suu­ruu­den mää­rit­te­le­mään joku vir­ka­mies? Jäl­kim­mäi­ses­sä vaih­toeh­dos­sa voi­daan hel­pos­ti ajau­tua ongelmiin.

      Miten oli­si sel­lai­nen vari­aa­tio, että lisens­si­mak­su sai­si olla kuin­ka kor­kea tahan­sa, mut­ta sil­lä sai­si kerä­tä yhteen­sä vain tie­tyn mak­si­mi­mää­rän rahaa, esim. 10 000 000 $, min­kä jäl­keen lisens­si oli­si kai­kil­le ilmai­nen? Täl­lai­nen kai kan­nus­tai­si pilk­ko­maan suu­ret, ajal­la ja vai­val­la tuo­te­tut kek­sin­nöt pie­nik­si erik­seen lisens­soi­ta­vik­si osiksi.

      1. Ei kuu­los­ta kovin toi­mi­val­ta idealta.

  11. Tär­keä tee­ma ja hyvä kir­joi­tus. En pidä eri­tyi­sen epä­oi­keu­den­mu­kai­se­na sitä, että vaik­ka­pa Face­boo­kin kehit­tä­jät ovat jär­jet­tö­män rik­kai­ta. Tie­dän, että FB on saa­nut pal­jon pahaa­kin aikaan, mut­ta sil­ti ihmi­sil­le on FB:sta tai Googles­ta tul­lut hyö­ty on ollut melkoinen. 

    En tun­ne tek­no­lo­gi­aa kovin­kaan hyvin, mut­ta onko lopul­ta FB:ssa tai Amazo­nis­sa alkuai­koi­naan ollut lopul­ta mitään yhtä tai muu­ta­maa tek­no­lo­gis­ta inno­vaa­tio­ta, johon kas­vu ja menes­tys oli­si perus­tu­nut. Eikö pikem­min ole kyse oival­luk­siin perus­tu­vas­ta busi­ness-mal­lis­ta, data­vir­to­jen hal­lin­nas­ta ja sii­hen perus­tu­vas­ta ansain­ta­lo­gii­kas­ta, ehkä logis­tii­kas­ta ja brän­dis­tä pikem­min kuin yhdes­tä tai muu­ta­mas­ta inno­vaa­tios­ta, aina­kin Amazo­nin tapauk­ses­sa. Joil­lain muil­la aloil­la yksit­täis­ten inno­vaa­tioi­den mer­ki­tys voi olla suurempi. 

    On sit­ten toi­nen jut­tu, miten mono­po­lia­se­maan pääs­seil­le yri­tyk­sil­le teh­dään, mut­ta sii­nä kai on kyse jo muus­ta kuin sii­tä, kuin­ka pal­jon val­tio ja yli­opis­tot ovat inno­vaa­tioi­den eteen teh­neet. Täs­sä koh­taa kan­nat­taa sit­ten myös muis­taa, että sana­pa­ri “val­tio ja yli­opis­tot” tar­koit­taa Suo­mes­sa eri asi­aa kuin Yhdysvalloissa.

  12. Kii­tos, hyvää poh­din­taa. Näh­däk­se­ni tut­ki­mus­tie­don valos­sa oli­si kui­ten­kin syy­tä men­nä vie­lä pidemmälle.

    Oma väi­tös­kir­ja­ni käsit­te­lee isol­ta osin juu­ri­kin kysy­mys­tä sii­tä, miten kek­sin­nöt syn­ty­vät ja kuin­ka väis­tä­mät­tö­miä ne ovat. Väi­tän, että aina­kaan Tek­nil­li­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa saa­ma­ni oppi­si­vis­tys ja mutu­tie­to eivät olleet lin­jas­sa tut­ki­mus­näy­tön kans­sa. On nimit­täin itse asias­sa erit­täin vai­kea löy­tää hyviä esi­merk­ke­jä mer­kit­tä­vis­tä kek­sin­nöis­tä, joi­ta ei oli­si kek­sit­ty käy­tän­nös­sä saman­ai­kai­ses­ti vähin­tään kah­den toi­sis­taan riip­pu­mat­to­man kek­si­jän tai ryh­män toimesta.

    Saman­ai­kai­suus on kek­sin­nöis­sä siis sään­tö, ei poik­keus. Elis­ha Gray esit­ti itse­näi­ses­ti patent­ti­vaa­teen puhe­li­mes­ta sama­na päi­vä­nä kuin Alexan­der Gra­ham Bell teki kat­ta­vam­man patent­ti­ha­ke­muk­sen­sa. Edi­so­nin lamp­pu­pa­tent­tia edel­si yhden las­kel­man mukaan 26 patent­tia, ja tiet­tä­väs­ti aina­kin yksi näis­tä osui kes­kei­sis­sä tek­ni­sis­sä yksi­tyis­koh­dis­sa samaan yhdis­tel­mään Edi­so­nin kans­sa. Suih­ku­moot­to­ri kehi­tet­tiin itse­näi­ses­ti Iso-Bri­tan­nias­sa ja Sak­sas­sa. Ja oma tut­ki­mus­koh­tee­ni, Outo­kum­mun sodan jäl­keen kehit­tä­mä kupa­rin liek­ki­su­la­tus­me­ne­tel­mä, kehi­tet­tiin aivan saman­ai­kai­ses­ti myös Kana­das­sa. (Pilot­ti­uu­nit val­mis­tui­vat kuu­kau­den sisäl­lä toisistaan.) 

    Kuka sit­ten mer­ki­tään tek­nii­kan his­to­riois­sa “kek­si­jäk­si” perus­tuu­kin enem­män onneen ja kek­si­jän kykyyn mark­ki­noi­da itse­ään ja kek­sin­töään; tämä on yksi niis­tä syis­tä, mik­si tun­net­tu tek­nii­kan his­to­rioit­si­ja prof. David Edger­ton kut­sui taan­noin suu­rin­ta osaa popu­laa­ris­ta tek­nii­kan his­to­rias­ta “saduik­si kai­ke­ni­käi­sil­le pojille”. 

    Käsi­tyk­se­ni mukaan paras ehdo­kas teo­reet­ti­sek­si seli­tyk­sek­si yllä­ole­val­le löy­tyy tek­no­lo­gian ns. rekom­bi­na­to­ri­ses­ta luon­tees­ta. Tek­no­lo­gioi­ta voi ja kan­nat­taa aja­tel­la rekom­bi­naa­tioi­na ole­mas­sao­le­vis­ta “kom­po­nen­teis­ta” (fyy­sis­ten kom­po­nent­tien lisäk­si tämä tar­koit­taa myös mm. osaa­mis­ta; tar­kem­paa aiheen käsit­te­lyä hake­val­le voin suo­si­tel­la läm­pi­mäs­ti Art­hu­rin kir­jaa The Natu­re of Tech­no­lo­gy). Jos näi­tä kom­po­nent­te­ja ei ole ole­mas­sa, tek­no­lo­gi­aa ei voi­da toteut­taa, riip­pu­mat­ta sii­tä, miten suu­ria kan­nus­ti­met tek­no­lo­gian toteut­ta­mi­seen ovat. (Täs­tä syys­tä meil­lä ei ole esi­mer­kik­si anti­gra­vi­taa­tio­ta tai edul­lis­ta säh­kön varas­toin­tia, vaik­ka yksin talou­del­li­set kan­nus­ti­met kum­paan­kin oli­si­vat hui­kei­ta, Nobel-pal­kin­nois­ta puhumattakaan.)

    Mut­ta kun hen­ki­set ja fyy­si­set kom­po­nen­tit kek­sin­töön ovat ole­mas­sa ja saa­ta­vil­la, nii­den yhdis­te­le­mi­nen jon­kin usei­ta ihmi­siä vai­vaa­van ongel­man rat­kai­se­mi­sek­si on yleen­sä asi­aan pereh­ty­neel­le sen ver­ran suo­ra­vii­vais­ta, että maa­il­mas­ta löy­tyy useam­pia kuin yksi tähän yhdis­te­lyyn kyke­ne­vä hen­ki­lö. (Jos kek­si­jöi­tä on vain yksi, herää kysy­mys myös sii­tä, miten laa­jaa tar­vet­ta kek­sin­nöl­le yli­pää­tään on ollut.) Kuka näis­tä yksi­löis­tä sit­ten on ensim­mäi­nen on käy­tän­nös­sä täy­sin tuu­ris­ta kiin­ni. Toi­sin sanoen, patent­ti­jär­jes­tel­mä ja sitä kaut­ta inno­vaa­tiois­ta syn­ty­vän talou­del­li­sen hyö­dyn jako nyky­muo­dos­saan ei vas­taa empii­ris­tä ja teo­reet­tis­ta ymmär­rys­täm­me sii­tä, miten kek­sin­nöt syntyvät. 

    Tie­däm­me myös, että patent­tien kyky kan­nus­taa inno­vaa­tioi­hin on rajat­tu. Tämä tie­de­tään vaik­ka­pa sii­tä, että Yhdys­val­lat jou­tui käyt­tä­mään mer­kit­tä­väs­ti rahaa perus- ja sovel­ta­vaan tut­ki­muk­seen voit­taak­seen tek­no­lo­gia­kil­van Neu­vos­to­liit­toa vas­taan, vaik­ka Neu­vos­to­lii­tos­sa ei tun­net­tu patent­te­ja lai­sin­kaan. Objek­tii­vi­nen tark­kai­li­ja voi­si sil­ti sanoa, että läh­tö­koh­tiin näh­den Neu­vos­to­liit­to pär­jä­si kisas­sa var­sin hyvin.

    Näh­däk­se­ni oli­si­kin pal­jon enem­män perus­tei­ta pitää tek­no­lo­gi­aa ver­kos­to­jen ja koko ihmis­kun­nan kar­tut­ta­man tie­dol­li­sen, tai­dol­li­sen ja kon­kreet­ti­sen pää­oman yhtei­se­nä omaisuutena.

    1. Toi­sin sanoen, patent­ti­jär­jes­tel­mä ja sitä kaut­ta inno­vaa­tiois­ta syn­ty­vän talou­del­li­sen hyö­dyn jako nyky­muo­dos­saan ei vas­taa empii­ris­tä ja teo­reet­tis­ta ymmär­rys­täm­me sii­tä, miten kek­sin­nöt syntyvät. 

      Juu. Olet oikeas­sa. Arvaan, että vuon­na 2100 ei paten­toin­tia ja mui­ta aineet­to­mia oikeuk­sia juu­ri enää har­ras­te­ta. Arvaan myös, että Suo­mi tulee ole­maan vii­mei­siä vah­vo­jen teki­jä­noi­keuk­sien puo­lus­ta­jia. Syy tähän on se, että eri­tyi­ses­ti Suo­mes­sa suu­ry­ri­tyk­set ovat pal­jol­ti jul­ki­sen sek­to­rin omis­tuk­ses­sa (valtio+TyEL). Mer­kit­tä­vä osa jul­ki­sen sek­to­rin tulois­ta juon­tuu näi­den yri­tys­ten omis­ta­miin aineet­to­miin oikeuk­siin. Esim. Nokian isopatenttisalkku->osinkoja näil­le: solidium,varma,ilmarinen,…-> näis­sä yri­tyk­sis­sä val­taa käyt­tä­vät polii­ti­kot ja työ­mark­ki­na­jär­jes­töt eivät tule puol­ta­maan aineet­to­mis­ta oikeuk­sis­ta luo­pu­mis­ta. Useim­mis­sa mais­sa ase­tel­ma on toi­sen­lai­nen: yri­tyk­set ja nii­den (yksi­tyi­set) omis­ta­jat yrit­tä­vät vakuut­taa lain­sää­tä­jää sii­tä, että aineet­to­mis­ta oikeuk­sis­ta luo­pu­mi­nen tap­pai­si inno­vaa­tion, edis­tyk­sen ja kasvun.

      1. Ros­mo: Arvaan, että vuon­na 2100 ei paten­toin­tia ja mui­ta aineet­to­mia oikeuk­sia juu­ri enää harrasteta.

        Pak­ko­han aineet­to­mia oikeuk­sia on har­ras­taa myös 2100-luvul­la. Aina on olta­va vähin­tään tava­ra­merk­kioi­keu­det, muu­ten­han kuka tahan­sa voi­si alkaa tuot­ta­maan vaik­ka­pa Adi­das-merk­ki­siä vaat­tei­ta tai Merce­des Benz-auto­ja tai perus­taa Hes­bur­ge­rin-nimi­sen ham­pu­ri­lais­ra­vin­to­lan tai heit­tää keik­kaa J.Karjalaisena ja Mai­ja Vilkkumaana. 

        Tus­kin moni kir­jai­li­ja­kaan jak­sai­si har­joit­taa ammat­ti­aan, jos kir­jan jul­kai­sua seu­raa­val­la vii­kol­la niis­tä ilmes­tyi­si muu­ta­man euron Rain­bow- ja Pirk­ka-ver­siot mar­ket­tei­hin ja ilmai­nen e‑kirja Bookbeattiin.

        Joten­kin eri yri­tys­ten ja orga­ni­saa­tioi­den logot, tuot­teet ja ylei­sil­me on edel­leen suojattava.

        En näe mitään ide­aa sii­nä, ettei tava­roi­den mer­kis­tä voi­si pää­tel­lä enää edes valmistajaa.

      2. Sylt­ty: Pak­ko­han aineet­to­mia oikeuk­sia on har­ras­taa myös 2100-luvul­la. Aina on olta­va vähin­tään tava­ra­merk­kioi­keu­det, muu­ten­han kuka tahan­sa voi­si alkaa tuot­ta­maan vaik­ka­pa Adi­das-merk­ki­siä vaat­tei­ta tai Merce­des Benz-auto­ja tai perus­taa Hes­bur­ge­rin-nimi­sen ham­pu­ri­lais­ra­vin­to­lan tai heit­tää keik­kaa J.Karjalaisena ja Mai­ja Vilkkumaana. 

        Eri­tyi­ses­ti tava­ra­merk­kioi­keu­det voi­tai­siin kor­va­ta digi­taa­li­sin alle­kir­joi­tuk­sin, jot­ka eivät tar­vit­se lain suo­jaa. Tek­no­lo­gia on jo yleis­ty­nyt vauh­dil­la ja ole­tet­ta­vas­ti on 80 vuo­den pääs­tä niin integroi­tu yhteis­kun­taan, ettei sitä tar­vit­se erik­seen aja­tel­la (esim. jon­kin sor­tin äly­la­sit osaa­vat reaa­liai­kai­ses­ti ker­toa jokai­ses­ta näke­mäs­tä­si tuot­tees­ta min­kä merk­ki­set ne oikeas­ti ovat). Oma kysy­myk­sen­sä on että pitää­kö housun lah­kees­sa ole­vien vii­vo­jen luku­mää­rää pys­tyä suojaamaan.

      3. Sylt­ty: Aina on olta­va vähin­tään tavaramerkkioikeudet…
        Tus­kin moni kir­jai­li­ja­kaan jak­sai­si har­joit­taa ammat­ti­aan, jos kir­jan jul­kai­sua seu­raa­val­la vii­kol­la niis­tä ilmes­tyi­si muu­ta­man euron Rain­bow- ja Pirk­ka-ver­siot mar­ket­tei­hin ja ilmai­nen e‑kirja Bookbeattiin.

        En näe mitään ide­aa sii­nä, ettei tava­roi­den mer­kis­tä voi­si pää­tel­lä enää edes valmistajaa.

        Sylt­ty, löy­sit ihan rele­van­tin peh­meän koh­dan kom­men­tis­ta­ni. Muo­toi­len sen niin, että jotain suo­jaa iden­ti­teet­ti­var­kau­den ja tava­ra­merk­ki­louk­kauk­sen väli­maas­tos­sa tosi­aan täy­ty­nee jät­tää 2100-luvul­le­kin. Sen­si­jaan kir­jai­li­jois­ta ja var­sin­kin musii­kin sävel­tä­mi­ses­tä ja tau­lu­jen maa­laa­mi­ses­ta olen eri­miel­tä: väi­tän, että aineet­to­mat oikeu­det rajoit­ta­vat nii­den tuot­ta­mis­ta enem­män kuin lisää­vät nii­den tuot­ta­mis­ta. Esim. perin­tei­set kir­jat ver­sus kaik­ki muu sisäl­tö netis­sä. Kum­pi on olen­nai­sem­paa. Sanoi­sin että netin sisäl­löt. Kir­joi­tat­ko sinä kom­ment­te­ja­si sen takia, että sinul­le jää nii­hin joku oikeus ja voit sik­si haas­taa minut jos varas­tan kom­ment­ti­si. Veik­kaan että et kir­joi­ta kom­ment­tii­si liit­ty­vän rahas­tus­mah­dol­li­suu­den takia vaan jon­kun muun syyn takia. Kir­joit­ta­mi­sen, sävel­tä­mi­sen ja maa­laa­mi­sen Syy on muut­tu­nut ja samal­la nii­den “bis­nes­mal­li”. Aineet­to­mat oikeu­det pal­ve­li­vat hyvin sitä men­neen maa­il­man mal­lia. Nyky­maa­il­man mal­lil­le sii­tä on hait­taa esi­mer­kik­si sitä kaut­ta, että pitää lukea käyt­tö­eh­to­ja tark­kaan ja var­mis­tua etten tule hyväk­si­käy­te­tyk­si jon­kun mui­nai­sen käy­tän­nön­ta­kia. Usein jätän ilmai­se­mat­ta itseä­ni juu­ri sik­si että alus­ta pyr­kii käyt­tä­mään minua hyväk­si näi­den men­neen­maa­il­man aineet­to­mien oikeuk­sien avulla.

    2. Jan­ne M. Kor­ho­nen:
      Kii­tos, hyvää poh­din­taa. Näh­däk­se­ni tut­ki­mus­tie­don valos­sa oli­si kui­ten­kin syy­tä men­nä vie­lä pidemmälle.

      Oma väi­tös­kir­ja­ni käsit­te­lee isol­ta osin juu­ri­kin kysy­mys­tä sii­tä, miten kek­sin­nöt syn­ty­vät ja kuin­ka väis­tä­mät­tö­miä ne ovat. Väi­tän, että aina­kaan Tek­nil­li­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa saa­ma­ni oppi­si­vis­tys ja mutu­tie­to eivät olleet lin­jas­sa tut­ki­mus­näy­tön kans­sa. On nimit­täin itse asias­sa erit­täin vai­kea löy­tää hyviä esi­merk­ke­jä mer­kit­tä­vis­tä kek­sin­nöis­tä, joi­ta ei oli­si kek­sit­ty käy­tän­nös­sä saman­ai­kai­ses­ti vähin­tään kah­den toi­sis­taan riip­pu­mat­to­man kek­si­jän tai ryh­män toimesta.

      Saman­ai­kai­suus on kek­sin­nöis­sä siis sään­tö, ei poik­keus. Elis­ha Gray esit­ti itse­näi­ses­ti patent­ti­vaa­teen puhe­li­mes­ta sama­na päi­vä­nä kuin Alexan­der Gra­ham Bell teki kat­ta­vam­man patent­ti­ha­ke­muk­sen­sa. Edi­so­nin lamp­pu­pa­tent­tia edel­si yhden las­kel­man mukaan 26 patent­tia, ja tiet­tä­väs­ti aina­kin yksi näis­tä osui kes­kei­sis­sä tek­ni­sis­sä yksi­tyis­koh­dis­sa samaan yhdis­tel­mään Edi­so­nin kans­sa. Suih­ku­moot­to­ri kehi­tet­tiin itse­näi­ses­ti Iso-Bri­tan­nias­sa ja Sak­sas­sa. Ja oma tut­ki­mus­koh­tee­ni, Outo­kum­mun sodan jäl­keen kehit­tä­mä kupa­rin liek­ki­su­la­tus­me­ne­tel­mä, kehi­tet­tiin aivan saman­ai­kai­ses­ti myös Kana­das­sa. (Pilot­ti­uu­nit val­mis­tui­vat kuu­kau­den sisäl­lä toisistaan.) 

      Kuka sit­ten mer­ki­tään tek­nii­kan his­to­riois­sa ”kek­si­jäk­si” perus­tuu­kin enem­män onneen ja kek­si­jän kykyyn mark­ki­noi­da itse­ään ja kek­sin­töään; tämä on yksi niis­tä syis­tä, mik­si tun­net­tu tek­nii­kan his­to­rioit­si­ja prof. David Edger­ton kut­sui taan­noin suu­rin­ta osaa popu­laa­ris­ta tek­nii­kan his­to­rias­ta ”saduik­si kai­ke­ni­käi­sil­le pojille”. 

      Käsi­tyk­se­ni mukaan paras ehdo­kas teo­reet­ti­sek­si seli­tyk­sek­si yllä­ole­val­le löy­tyy tek­no­lo­gian ns. rekom­bi­na­to­ri­ses­ta luon­tees­ta. Tek­no­lo­gioi­ta voi ja kan­nat­taa aja­tel­la rekom­bi­naa­tioi­na ole­mas­sao­le­vis­ta ”kom­po­nen­teis­ta” (fyy­sis­ten kom­po­nent­tien lisäk­si tämä tar­koit­taa myös mm. osaa­mis­ta; tar­kem­paa aiheen käsit­te­lyä hake­val­le voin suo­si­tel­la läm­pi­mäs­ti Art­hu­rin kir­jaa The Natu­re of Tech­no­lo­gy). Jos näi­tä kom­po­nent­te­ja ei ole ole­mas­sa, tek­no­lo­gi­aa ei voi­da toteut­taa, riip­pu­mat­ta sii­tä, miten suu­ria kan­nus­ti­met tek­no­lo­gian toteut­ta­mi­seen ovat. (Täs­tä syys­tä meil­lä ei ole esi­mer­kik­si anti­gra­vi­taa­tio­ta tai edul­lis­ta säh­kön varas­toin­tia, vaik­ka yksin talou­del­li­set kan­nus­ti­met kum­paan­kin oli­si­vat hui­kei­ta, Nobel-pal­kin­nois­ta puhumattakaan.)

      Mut­ta kun hen­ki­set ja fyy­si­set kom­po­nen­tit kek­sin­töön ovat ole­mas­sa ja saa­ta­vil­la, nii­den yhdis­te­le­mi­nen jon­kin usei­ta ihmi­siä vai­vaa­van ongel­man rat­kai­se­mi­sek­si on yleen­sä asi­aan pereh­ty­neel­le sen ver­ran suo­ra­vii­vais­ta, että maa­il­mas­ta löy­tyy useam­pia kuin yksi tähän yhdis­te­lyyn kyke­ne­vä hen­ki­lö. (Jos kek­si­jöi­tä on vain yksi, herää kysy­mys myös sii­tä, miten laa­jaa tar­vet­ta kek­sin­nöl­le yli­pää­tään on ollut.) Kuka näis­tä yksi­löis­tä sit­ten on ensim­mäi­nen on käy­tän­nös­sä täy­sin tuu­ris­ta kiin­ni. Toi­sin sanoen, patent­ti­jär­jes­tel­mä ja sitä kaut­ta inno­vaa­tiois­ta syn­ty­vän talou­del­li­sen hyö­dyn jako nyky­muo­dos­saan ei vas­taa empii­ris­tä ja teo­reet­tis­ta ymmär­rys­täm­me sii­tä, miten kek­sin­nöt syntyvät. 

      Tie­däm­me myös, että patent­tien kyky kan­nus­taa inno­vaa­tioi­hin on rajat­tu. Tämä tie­de­tään vaik­ka­pa sii­tä, että Yhdys­val­lat jou­tui käyt­tä­mään mer­kit­tä­väs­ti rahaa perus- ja sovel­ta­vaan tut­ki­muk­seen voit­taak­seen tek­no­lo­gia­kil­van Neu­vos­to­liit­toa vas­taan, vaik­ka Neu­vos­to­lii­tos­sa ei tun­net­tu patent­te­ja lai­sin­kaan. Objek­tii­vi­nen tark­kai­li­ja voi­si sil­ti sanoa, että läh­tö­koh­tiin näh­den Neu­vos­to­liit­to pär­jä­si kisas­sa var­sin hyvin.

      Näh­däk­se­ni oli­si­kin pal­jon enem­män perus­tei­ta pitää tek­no­lo­gi­aa ver­kos­to­jen ja koko ihmis­kun­nan kar­tut­ta­man tie­dol­li­sen, tai­dol­li­sen ja kon­kreet­ti­sen pää­oman yhtei­se­nä omaisuutena.

      Menes­tys­tä tut­ki­muk­sel­le­si, olet aivan oikeil­la jäl­jil­lä. Oleel­lis­ta tosi­aan on, että on toi­saal­ta tar­ve paran­taa jotain ja/tai rat­kais­ta jokin ongel­ma, ja että a.o. tar­peen tun­nis­ta­neil­la on riit­tä­vän hyvä käsi­tys asi­aan liit­ty­väs­tä tie­dos­ta ja sta­te of art­sis­ta. Mitä useam­man ihmi­sen pääs­sä nämä yhdis­ty­vät, sitä nopeam­min inno­vaa­tio syn­tyy. Suu­ret inno­vaa­tiot syn­ty­vät usein lähes yhtä­ai­kai­ses­ti sik­si, että aiheeen kim­pus­sa on tuhan­sia, jopa kym­me­niä tuhan­sia kyvyk­käi­tä ihmi­siä. Mones­ti kui­ten­kin poten­ti­aa­li­sen kek­sin­nön näh­tä­vil­lä ole­va mark­ki­na on niin pie­ni, että asi­aa poh­tii vain kou­ral­li­nen ihmi­siä. Sil­loin kek­sin­nön syn­ty­mi­nen on enem­män satun­nais­ta. Hyvä kek­sin­tö täl­lai­ses­sa nis­his­sä saat­taa kui­ten­kin räjäyt­tää markkinan.

      Kir­joi­tat, että patent­tien kyky kan­nus­taa inno­vaa­tioi­hin on rajat­tu (siis pie­ni?), ja käy­tät esi­merk­ki­nä USA-NL kil­pa­juok­sua. Esi­merk­ki ei ole kovin hyvä, sil­lä vaik­ka NL:ssa oli patent­ti­jär­jes­tel­mä, kaik­ki siel­lä teh­dyt paten­tit omis­ti val­tio, ja se julis­ti kaik­ki vähän­kään tär­keät kek­sin­nöt salai­sik­si. USA:ssakin kek­sin­tö­jä salat­tiin, mut­ta pal­jon vähem­mäs­sä mää­rin. NL:n vakoi­lu­toi­min­ta oli lisäk­si pal­jon tehok­kaam­paa, osit­tain kii­tos hyvän­tah­tois­ten hölmöjen.

      Oma koke­muk­se­ni on, että paten­toin­ti kan­nus­taa inno­vaa­tioi­hin sekä paten­tin hal­ti­jan että sen kil­pai­li­joi­den tahol­la. Paten­tin hal­ti­jan on jär­ke­vää kehit­tää kek­sin­töä edel­leen ja paten­toi­da uutuu­det, jol­loin se saa lisää yksi­noi­keus­ai­kaa. Ehkä vie­lä tär­keäm­pää on yrit­tää laa­jen­taa idean käyt­töä toi­siin, ensi­nä­ke­mäl­tä jopa hyvin vie­rai­siin sovel­lu­tuk­siin. Kil­pai­li­jan pel­le pelot­to­mat puo­les­taan usein totea­vat, että lois­ta­va oival­lus, enpä hok­san­nut aja­tel­la noin, … mut­ta, mut­ta, ei eivät­pä hekään hok­san­neet, että … jne.

      Suu­ri osa paten­teis­ta saa­tai­siin hel­pos­ti yhtei­sek­si omai­suu­dek­si kiel­tä­mäl­lä alu­eel­li­set paten­tit, tai sito­mal­la sel­lais­ten patent­tien mak­sut esim. alu­een BKT:hen. Nyt­hän esim. euro­pa­tent­ti on hal­pa, joten jopa yksi­tyi­sen kek­si­jän kan­nat­taa sel­lai­nen hank­kia vähän­kään lupaa­val­le kek­sin­nöl­leen. Menet­te­ly suo­si­si kui­ten­kin suuria/rikkaita yrityksiä.

  13. OS sanoo aivan oikein: ”Teol­li­suus­mai­den talous­kas­vu syn­tyy lähin­nä inno­vaa­tiois­ta, mut­ta kuu­lu­vat­ko inno­vaa­tiot sel­lai­si­naan nii­den kehittäjille? 

    Tähän kol­me kommenttia:

    1) Inno­vaa­tio ja patent­ti ovat tie­ten­kin täy­sin eri asioi­ta. Monet fir­mat eivät paten­toi inno­vaa­tioi­taan ollen­kaan sik­si, että paten­toin­ti on kal­lis­ta ja pal­jas­taa ideas­ta lii­kaa kil­pai­li­joil­le. Juu­ri täs­tä syys­tä olin pari viik­koa sit­ten jät­tä­mäs­sä eräs­tä patent­ti­ha­ke­mus­tam­me sillensä.

    2) Jos jokin inno­vaa­tio on todel­la mer­kit­tä­vä ja paten­toi­tu, alal­la toi­mi­vat glo­baa­lit suu­ry­ri­tyk­set rutii­nin omai­ses­ti härs­kis­ti rik­ko­vat tuo­ta patent­tia. Jos kek­si­jä jotain rui­kut­taa, tulee vas­tauk­se­na: ”Haas­ta mei­dät oikeu­teen. Meil­lä on kyl­lä tääl­lä riit­tä­väs­ti pauk­ku­ja ja maa­il­man par­haat patent­ti­ju­ris­tit hoi­ta­mas­sa asiaa…”

    3) OSn ver­taus ”Kyse on vähän samas­ta asias­ta, kuin kuu­luu­ko suu­ri mal­mie­siin­ty­mä sen ensim­mäi­sel­le löy­tä­jäl­le” — on huo­no. Var­maan­kin 99,9 % inno­vaa­tiois­ta sijait­see jon­kin ihmi­sen kor­vien välis­sä, ei ank­ku­roi­tu­na jon­kin maan peruskallioon.
    Noit­ten kor­vien alla sijait­se­vat usein näp­päi­mis­tö ja vil­kas jalkapari.

    Kun ker­ran ”talous­kas­vu syn­tyy lähin­nä inno­vaa­tiois­ta”, Suo­mes­sa kan­nat­tai­si asi­aa poh­tia näin: Sen sijaan, että kii­vail­laan sii­tä miten suo­ma­li­sil­ta inno­vaat­to­ril­ta saa­tai­siin tehok­kaim­min rahat pois, kan­nat­tai­si miet­tiä sitä, miten hänet saa­tai­siin pysy­mään Suomessa. 

    Muis­tuu­kin mie­leen tämä­kin: Olin vuo­sia sit­ten kehit­tä­mäs­sä ja paten­toi­mas­sa maa­il­man joh­ta­via öljy­va­hin­ko­jen tor­jun­ta­lait­tei­ta, jot­ka perus­tui­vat inno­va­tii­vi­seen harjasysteemiin.
    Nämä lait­teet oli­vat 3–5 ker­taa tehok­kaam­pia kuin sil­loin ole­mas­sa ole­va tek­niik­ka. Suo­mes­sa Syke osti nii­tä heti usei­ta ja myin nii­tä pal­jon ympä­ri maailmaa.
    Syke kui­ten­kin halusi täl­lä tek­nii­kal­le kil­pai­lua ja ryh­tyi aktii­vi­ses­ti rik­ko­maan patent­tiam­me. Vaik­ka kil­pai­li­ja sai patent­ti­rik­ko­muk­ses­ta rosis­tuo­mion, Syke jat­koi paten­tin rikkomista…

    Suo­mes­sa tulee usein mie­leen sekin, että tääl­lä läh­de­tään sii­tä, että kan­sa­lai­nen on val­tio­ta var­ten, eikä päin­vas­toin. Täl­löin kan­sa­lai­sen inno­vaa­tio kat­so­taan auto­maat­ti­ses­ti kuu­lu­van joten­kin valtiolle… 

    Huo­li­mat­ta sii­tä, että toi­min tek­no­lo­gia­so­dan jul­mal­la ja ”epä­oi­keu­den­mu­kai­sel­la” etu­rin­ta­mal­la, olen opti­mis­ti. Sanoi­han Mau­no Koi­vis­to: ”Pes­si­mis­tit ovat väärässä!”

    Ter­ve­tu­loa vaan kaik­ki tän­ne etu­rin­ta­mal­le… Tun­te­mat­to­mas­ta: ”Jos­tain kuu­lui hätään­ty­nyt huu­to — Ne jyrää mei­tin. Pojaat! Ne jyrää mei­tin… Kos­ke­la huusi — Pai­koil­lan­ne! Ei ne mitään jyrää”

  14. Aineet­to­mat oikeu­det ovat aivan lii­an vah­vo­ja. Meil­lä Suo­ma­lai­sil­la on mer­kit­tä­viä aineet­to­miin oikeuk­siin liit­ty­viä tulo­ja ja sik­si olem­me perin­tei­ses­ti puo­lus­ta­neet vah­vo­ja aineet­to­mia oikeuk­sia. Nyt kun emme ole enää kovin inno­va­tii­vi­nen kan­sa­kun­ta niin, kas, alkaa juo­lah­taa mie­leen, että aineet­to­mis­ta oikeuk­sis­ta on hait­taa. Joka­ta­pauk­ses­sa, kan­na­tan aineet­to­mien oikeuk­sien hei­ken­tä­mis­tä. Esim. sävel­lys­ten ja valo­ku­vien suo­jaa­mi­ses­sa ei ole jär­jen­häi­vää. Ennen­van­haan suo­jaa­mi­nen loi poh­jan sil­le, että yli­pään­sä joku tuot­ti sävel­lyk­sen. Nykyi­sin tekin­jä­noi­keu­det monel­la sek­to­ril­la vain supis­ta­vat tar­jon­taa. Asi­aa ei kan­na­ta poh­tia kui­ten­kaan face­boo­kin yms kaut­ta vaan mei­dän omien rahan­tuo­jien kaut­ta: supercell, met­sä­teol­li­suu­tem­me, Nokia, Kone, … jol­loin vas­ta­voi­mat pal­jas­tu­vat ja aske­leet teki­jä­noi­keus­va­paa­seen maa­il­man alka­vat kon­kre­ti­soi­tua. On lii­an help­po tode­ta, että USAn tek­no­jä­tit ovat lii­an rikkaita.

  15. Käy­tän­nös­sä teki­sin tämän niin, että jokai­seen patent­tiin lii­te­tään kor­kein sal­lit­tu lisens­si­mak­su kek­sin­nön lisen­sioi­mi­ses­ta. Tätä mak­sua vas­taan se on annet­ta­va kenen tahan­sa käyt­töön. Mak­su oli­si vie­lä regres­sii­vi­nen niin, että jos käyt­tö lisens­si­mak­sun mak­sa­jia oli­si hyvin pal­jon, mak­su ale­ni­si. Näin myös estet­täi­siin se, että joku ostaa paten­tin kek­sin­töön, joka vei­si poh­jan van­hal­ta tek­no­lo­gial­ta, johon tämä yri­tys on inves­toi­nut pal­jon rahaa.

    Patent­te­ja ja mui­te imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sia pitäi­si alkaa myös verot­ta­maan. Veron nous­tes­sa suh­teel­li­sen nopeas­ti imma­te­ri­aa­lioi­keu­den ikään­tyes­sä, nuo oikeu­det vapau­tui­si­vat nopeam­min ylei­seen hyvään.

    Minus­ta ver­kos­to­vai­ku­tuk­sen tuot­ta­ma kes­kit­ty­mi­nen pitäi­si sal­lia, mut­ta pitäi­si sää­tää mono­po­li­ve­ro, jota yri­tys­ten pitäi­si mak­saa sitä enem­män mitä suu­rem­pi on sen mark­ki­nao­suus. Tämä tie­tys­ti omal­la taval­laan rai­vai­si tilaa myös kilpailijoille.

    Minun mie­les­tä­ni pitäi­si toi­mia vähän suo­rem­min, ja regu­laa­tiol­la var­mis­taa, että näi­den yri­tys­ten kan­nus­teet ovat ennem­min kal­lel­laan lisä­ar­von tuo­taa­mi­sen käyt­tä­jäl­le suun­taan kuin rent-see­kin­gin ja mon­po­lis­ti­sen hin­noit­te­lun suun­taan. Toki se ei ole aivan niin yksin­ker­tais­ta, mut­ta jos nyt vaik­ka­pa ote­taan nämä nykyi­set alus­ta­ta­lou­den ihmeet, eli hotel­li­va­raus­jär­jes­tel­mät, niin en voi laka­ta häm­mäs­te­le­mäs­tä miten voi olla lail­lis­ta teh­dä sopi­mus joka estää hotel­lin myy­mäs­tä hal­vem­mal­la tois­ta myyn­ti­ka­na­vaa pit­kin ja samaan aikaan kui­ten­kin väli­ty­sa­lus­ta voi luo­pua osas­ta väli­tys­palk­kio­taan jol­loin tämän alus­tan kaut­ta on hal­vem­paa ostaa kuin mis­tään muu­al­ta. Jos tämä ei ole mää­rää­vän mark­ki­na-ase­man räi­ke­ää vää­rin­käyt­töä niin en sit­ten oikein ymmä­rä mikä. 

    Jos nämä mää­rää­vän mark­ki­na-ase­man saa­neet toi­mi­jat jou­tui­si­vat anta­maan hotel­lin myy­dä suo­raan hal­vem­mal­la, nuo jou­tui­si­vat eri­lais­ten dark pat­ter­nien ja mui­den rent-see­king kie­roi­lu­jen sijaan aidos­ti luo­maan lisä­ar­voa sekä hotel­lil­le että majoittujalle.

    1. Alus­toil­la mää­rää­vän mark­ki­na-ase­maan tuli­si ver­kos­to­vai­ku­tuk­sen takia puut­tua hana­kam­min. Ehkä pitäi­si puut­tua jo ennen kuin mikään alus­ta on mää­rää­väs­sä markkina-asemassa.

      Noil­la sopi­mus­tek­ni­sil­lä yksi­tyis­koh­dil­la on ihan var­mas­ti mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia kil­pai­lun toi­min­taan toi­mia­lal­la. Mie­les­tä­ni jos sopi­mus kiel­tää myy­mäs­tä tois­ta kana­vaa käyt­täen hal­vem­mal­la, se on käy­tän­nös­sä kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus ja sel­lai­sia ei mark­ki­na­ta­lou­des­sa tar­vi­ta kuin erikoistilanteissa.

      1. Ymmär­tääk­se­ni EU on kiel­tä­nyt näi­tä hotel­lin­va­rausa­lus­ta­ja vaa­ti­mas­ta, ettei hotel­li saa myy­dä huo­nei­ta suo­raan hal­vem­mal­la. Oman­ko­ke­muk­se­ni mukaan ne myös sil­loin­täl­löin myyvät.

  16. Ei ole hyvä sel­lai­nen yhteis­kun­ta jos­sa jul­ki­nen sek­to­ri kah­mii suu­ren osan kan­san­tu­los­ta kassaansa

  17. Hyvin yksin­ker­tai­nen kei­no saat­taa paten­toi­tu idea koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa yhtei­seen käyt­töön oli­si, että patent­tien yllä­pi­to­mak­sut nousi­si­vat koros­te­tun progres­sii­vi­ses­ti ajan funk­tio­na. Nyt patent­ti­suo­jan pii­ris­sä on luke­mat­to­mia kek­sin­tö­jä, joi­den talou­del­li­nen arvo kek­si­jäl­le on vähäi­nen, jopa nol­la. Nii­tä ei kui­ten­kaan kan­na­ta lou­ka­ta, sil­lä alal­le on syn­ty­nyt mafia, joka hank­kii näi­tä oikeuk­sia käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si, ja las­kut­taa sit­ten louk­kaa­jia täh­ti­tie­teel­li­sil­lä summilla.

    Ongel­mak­si jäi­si se, miten paten­tin sovel­lusa­la vai­kut­tai­si progres­sion. Uuteen lää­ke­mo­le­kyy­lin perus­tu­van lääkkeen/hoidon saat­ta­mi­nen mark­ki­noil­le kes­tää kai vähin­tään kym­me­nen vuot­ta, jon­kin suk­si­si­de­kek­sin­nön kor­kein­taan 12 kk, ja ohjel­ma­pa­ten­tin muu­ta­mia sekunteja.

    1. Patent­tien kes­toa­jois­sa­han voi­si olla vari­aa­tio­ta. Lääk­keil­lä se oli­si pidem­pi ja tavan­omai­sil­la tuot­teil­la vaik­ka puo­let siitä.

  18. Hie­man vas­tae­si­merk­kiä tähän. Olen sijoit­ta­ja­na enti­sen työ­ka­ve­ri­ni yri­tyk­ses­sä, joka on yrit­tä­nyt tuo­da mark­ki­noil­le eräs­tä erit­täin kyke­ne­vää puo­li­joh­de­tek­niik­kaa. Kek­sin­nöt ja nii­den paten­toin­ti on ollut vain pie­ni osa kus­tan­nuk­sis­ta, pää­osa kus­tan­nuk­sis­ta on tul­lut demo­jen ja pro­to­tyy­pin val­mis­ta­mi­ses­ta, jot­ta tek­nii­kan sai­si myy­tyä jol­le­kin suu­rel­le val­mis­ta­jal­le. Pro­jek­ti on kui­ten­kin ollut muu­ta­man “mus­tan jout­se­nen” vuok­si hyvin hidas (mm. yksi ali­hank­ki­ja­na toi­mi­va tuo­tan­to­lai­tos Euroo­pas­sa meni kon­kurs­siin ja toi­set taas ovat pilan­neet demoe­riä “likai­sil­la” uuneil­la) ja tuo­tan­to­kier­rok­sia on jou­dut­tu otta­maan mon­ta, mikän on mak­sa­nut pit­käl­ti tois­ta mil­joo­naa euroa. Tukea jul­ki­sel­ta rahoi­tuk­sel­ta olem­me saa­neet vas­ta aivan vii­me vai­hees­sa, ja sekin ehdol­li­se­na, että saam­me usei­ta sato­ja tuhan­sia euro­ja lisä­ra­hoi­tus­ta yksi­tyi­sil­tä rahoittajilta.

    Täs­sä on omal­ta­kin per­heel­tä­ni men­nyt per­ha­sun­non ver­ran rahaa pro­jek­tiin, saman ver­ran men­nyt muu­ta­mal­ta muul­ta­kin per­heel­tä. Jos meil­lä ei oli­si patent­ti­suo­jaa, ei koko hom­maan oli­si tie­ten­kään kan­nat­ta­nut edes ryh­tyä: mik­si mak­saa tek­no­lo­gian demon­stroin­nis­ta, jos lop­pu­tu­los on kenen tahan­sa käy­tet­tä­vis­sä ilman korvausta.

    Ilman patent­te­ja ei lai­te­ke­hi­tys­tä kan­nat­tai­si aloit­ta­van yri­tyk­sen ryh­tyä tekemään.

  19. Mer­kit­tä­vä­nä syy­nä tuloe­ro­jen kas­vuun ja jät­tio­mai­suuk­sien kes­kit­ty­mi­seen liit­tyy sii­hen, että inno­vaa­tioi­den osuus kan­san­tu­lon kakus­ta kasvaa.…Teollisuusmaiden talous­kas­vu syn­tyy lähin­nä innovaatioista.”

    Näin todel­la­kin on, mut­ta sitä ei tar­peek­si alle­vii­va­ta. Inno­vaa­tiot on todel­la tär­keä aihe, mut­ta lii­an moni uskoo jan­ku­tus­ta työl­lis­tä­mi­sen ensi­si­jai­suu­des­ta. Se raha, mil­lä voi­daan kes­tä­väl­lä taval­la työl­lis­tää, ansai­taan vien­tiä paran­ta­vil­la inno­vaa­tioil­la. Tämä tar­koit­taaa, että on paran­net­ta­va tek­niik­kaa, raa­ka-ainei­ta ja mene­tel­miä. Vain näin para­nee kil­pai­lu­ky­ky ja vas­ta sen seu­rauk­se­na kohe­nee työl­li­syys. Pal­ve­lua­loil­la tar­vi­taan lisää työn­te­ki­jöi­tä, kun kan­sa­lais­ten­kin osto­voi­maa on varaa kas­vat­taa vien­nin vetäessä.

    Inno­vaa­tioi­den mää­räl­lä ei voi olla rajo­ja, hin­nal­la sen­si­jaan on. Yrit­tä­jä, joka ensim­mäi­se­nä kek­sii, mil­lai­sia inno­vaa­tioi­ta tul­laan tar­vit­se­maan, saa jal­kan­sa rikas­tu­mi­sen oven­ra­koon. Oikei­ta inno­vaa­tioi­ta saa­vat kiit­tää KAIKKI moni­mil­jo­nää­reik­si asti menes­ty­neet — joko nykyi­set inno­vaa­tioi­den sovel­ta­jat tai omai­suu­ten­sa inno­vaa­tioi­den kehit­tä­jil­tä perineet. 

    Muis­te­len Osmon mai­nin­neen ilmas­ton­suo­je­lun kir­jan kir­joit­ta­mi­ses­ta. Ilmas­ton­suo­je­lu jos mikä vaa­tii inno­vaa­tioi­ta ja mono­po­le­ja. Jos näyt­tää mah­dol­li­sel­ta todel­la rikas­tua, se hou­kut­te­lee vaik­ka­pa ilmas­ton­suo­je­luun, ei sii­hen aate hou­kut­te­le. Amazoin, Googlen, Face­boo­kin lisäk­si mal­li­na kan­nat­taa tut­kia ter­veys­bis­nes­tä. Siel­lä­kin on mono­po­le­ja ja ansai­taan miljardeja.

    1. En kir­joi­ta kir­jaa ilmas­ton­suo­je­lus­ta vaan hyvin­voin­ti­val­tios­ta aika­na, jol­loin kii­na­lai­set ja robo­tit teke­vät työt.

  20. Ehkä suu­rin yksit­täi­nen tek­no­lo­gi­nen inno­vaa­tio vii­me vuo­si­sa­dal­la oli tran­sis­to­rin keksiminen. 

    Kil­pai­luoi­keus oli yksi syy sii­hen, että tran­si­to­rin kek­si­mi­nen aiheut­ti val­ta­van tek­no­lo­gia­boo­min lähes välit­tö­mäs­ti. Bell Sys­tem oli jat­ku­vien kil­pai­luoi­keu­del­lis­ten tut­ki­mus­ten koh­tee­na, joten Bell päät­ti lisen­sioi­da tran­sis­to­rin ei-dis­kri­mi­noi­val­la lisens­sil­lä ja jakaa avoi­mes­ti kai­ken tar­vit­ta­van teknologian. 

    1951 AT&T Bell Labs jär­jes­ti 5‑päiväsien sym­po­siu­min yli 300 osaa­not­ta­jal­le. 1952 AT&T Bell Labs jär­jes­ti kah­dek­san­päi­vä­sien sym­po­siu­min johon osal­lis­tui yli sata yri­tys­tä. Siel­lä ope­tet­tiin kädes­tä pitäen, vai­he vai­heel­ta kuin­ka tran­sis­to­ri val­mis­te­taan. Sym­po­siu­min jäl­keen jul­kais­tiin kir­ja Tran­sis­tor Tech­no­lo­gy joka sai lem­pi­ni­men “Mot­her Bell’s Cook­book.” Lisens­si­mak­su oli ensin aluk­si 5%, mut­ta tip­pui 2% vuon­na 1953. 

    Lopul­li­nen sysäys oli vuo­den 1956 sopi­mus joka pakot­ti Bel­lin jul­kai­se­maan kaik­ki paten­tit ilman rojal­te­ja. 7,820 patent­tia, 1.3% kai­kis­ta voi­mas­sao­le­vis­ta Ame­rik­ka­lai­sis­ta paten­teis­ta tuli lisens­si­va­paik­si. How antit­rust enforce­ment can spur inno­va­tion: Bell Labs and the 1956 Con­sent Decree 

  21. Suo­men talou­del­li­nen ja teol­li­nen kehi­tys on hidas­tu­nut osal­taan kos­ka tut­ki­muk­seen tuo­te­ke­hi­tyk­seen ja kou­lu­tuk­seen käy­te­tään aiem­paa vähem­män rahaa. Onnis­tu­neel­la high tech vien­nil­lä tie­na­tut rahat osa­taan kyl­lä Suo­mes­sa jakaa maa­il­man mitas­sa tasai­ses­ti nyky­jär­jes­te­lyil­lä­kin. Ongel­ma on se että sitä high tech vien­tiä pitäi­si saa­da lisää, jot­ta tut­ki­muk­sen ja tuo­te­ke­hi­tyk­sen rahoi­tus näh­täi­siin edel­leen­kin mielekkäänä.

  22. Sel­lai­nen huo­mau­tus, että ajal­li­ses­ti huo­mat­ta­van rajoi­tet­tu patent­ti (oli­kos sen kes­to 10 vuot­ta ker­ral­laan?) EI ole ongel­ma. Teki­jä­noi­keus sen sijaan on ongel­ma, kos­ka sen kes­to on vuo­si­kym­me­niä teki­jän kuo­le­man jäl­keen. Vähin­tään­kin teki­jä­noi­keut­ta pitäi­si rajoit­taa niin, että sii­hen liit­ty­vien oikeuk­sien siir­tyes­sä alku­pe­räi­sel­tä teki­jäl­tä (luon­nol­li­nen hen­ki­lö) pois, oli­si näi­den oikeuk­sien kes­to paten­tin luokkaa.

  23. Mie­len­kiin­toi­nen kir­joi­tus inno­vaa­tios­ta ja kek­sin­nöis­tä. Mie­les­tä­ni on tär­ke­ää, että kek­si­jä saa tuot­tees­taan tai ideas­taan kun­nian ja, että hän voi sil­le luo­da paten­tin. Toki tie­tyis­sä yhteis­hyö­dyl­li­sis­sä kek­sin­nöis­sä, kuten lääk­keis­sä tuot­teen tuli­si olla kaik­kien saatavilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.