Helsinki tarvitsee kaupunkiliikenteen professuurin

Hel­sin­gin kau­pun­ki lah­joit­ti aika­naan Hel­sin­gin yli­opis­tol­le kau­pun­ki­ta­lous­tie­teen pro­fes­suu­rin. Sitä hoi­ti eläk­keel­le siir­ty­mi­seen­sä saak­ka ansioi­tu­nees­ta Heik­ki A. Loik­ka­nen, joka toi kau­pun­gis­tu­mis­ta kos­ke­vaan kes­kus­te­luun arvok­kaan lisä­pa­nok­sen ja kou­lut­ti tie­tys­ti myös opis­ke­li­joi­ta ymmär­tä­mään kau­pun­ki­ta­lou­teen liit­ty­viä seik­ko­ja. Jos­tain syys­tä Hel­sin­gin yli­opis­to ei tätä pro­fes­suu­ria jat­ka­nut, mut­ta Aal­to-yli­opis­tos­sa on nyt Tuuk­ka Saa­ri­maan pro­fes­suu­ri. Toi­nen­kin voi­si hyvin olla jo pel­käs­tään näkö­koh­tien moni­puo­li­suut­ta tur­vaa­maan. Onhan yli­opis­tos­sa yli kak­si­kym­men­tä maatalousprofessuuria.

Jos sai­sin päät­tää, minä perus­tai­sin kau­pun­ki­lii­ken­teen professuurin.

Lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­ta on pit­kään kou­lu­tet­tu laa­ti­maan moot­to­ri­tei­tä avoi­mel­le pree­rial­le. Se on aivan eri asia kuin sovit­taa lii­ken­ne ahtaa­seen kau­pun­kiin niin, että kau­pun­ki pysyy asuk­kail­leen hyvä­nä paik­ka­na elää, niin, ettei lii­ken­ne rajoi­ta jopa päi­väis­tä elä­mää. Mut­ta tämä vaa­tii vain ammat­tio­saa­mis­ta ja sitä kor­kea­kou­luis­sa opetetaan.

Tär­kein­tä kui­ten­kin ennus­taa eri toi­men­pi­tei­den vai­ku­tus­ta lii­ken­teen kysyntään.

Kun Hel­sin­gin päät­tä­jil­lä on kes­ke­nään aivan eri­lai­sia lii­ken­ne­po­liit­ti­sia tavoit­tei­ta, joh­tuu se osit­tain sii­tä, että halu­taan eri­lais­ta kau­pun­kia, mut­ta myös sii­tä, että on aivan eri käsi­tyk­set sii­tä, mitä mikin toi­men­pi­de vaikuttaa.

Arvos­tuk­sis­ta joh­tu­vat eri­mie­li­syy­det kuu­lu­vat poli­tiik­kaan, mut­ta tie­don puut­tees­ta joh­tu­vat eri­mie­li­syy­det ovat tur­hia, kos­ka ne voi­daan pois­taa lisää­mäl­lä tietoa.

Kysy­mys kes­kus­ta­tun­ne­lis­ta jakoi mie­li­pi­tei­tä rajus­ti, kos­ka oltiin eri meil­tä sii­tä, mil­lais­ta kau­pun­kia halu­taan, mut­ta myös sii­tä, mitä tuo kes­kus­ta­tun­ne­li oli­si merkinnyt.

Miten minä asiat näen

Tun­ne­lin kan­nat­ta­jat tun­tui­vat ajat­te­le­van suo­ra­vii­vai­ses­ti, että kun 40 000 auto­mat­kaa vuo­ro­kau­des­sa menee tun­ne­lin kaut­ta, maan pääl­lä on 40 000 auto­mat­kaa vuo­ro­kau­des­sa vähem­män. Minä taas kuu­lun nii­hin, joi­den mukaan tun­ne­li ei oli­si vähen­tä­nyt auto­ja maan pääl­lä käy­tän­nös­sä lain­kaan. Oli­sim­me vain tuke­neet lii­ken­teen kas­vua noin vii­del­lä eurol­la auto­mat­kaa kohden.

Mik­si ei oli­si vähentänyt?

Hel­sin­gin Sano­mien lois­ta­vas­sa jutus­sa Smith-Pol­vi­sen suun­ni­tel­mas­ta sanot­tiin, että kon­sul­tit ennus­ti­vat tule­van auto­mää­rän aivan pie­leen. Toteu­tu­nut lii­ken­teen mää­rä oli puo­let ennustetusta.

Emme tie­dä, pal­jon­ko auto­ja oli­si ollut, jos nuo moot­to­ri­tiet oli­si toteu­tet­tu. Toden­nä­köi­ses­ti suun­nil­leen niin pal­jon kuin kon­sul­tit ennus­ti­vat. Oli­vat­han he alan ammat­ti­lai­sia. Kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä autot täyt­tä­vät kai­ken sen tilan, joka niil­le annetaan.

Kes­kus­ta­tun­ne­li oli­si tar­koit­ta­nut, että Smith-Pol­vi­sen esit­tä­mis­tä moot­to­ri­teis­tä kes­kei­sin oli­si toteu­tet­tu, mut­ta siis maan alla. Se oli­si lisän­nyt auto­lii­ken­net­tä yhtä pal­jon kuin sama moot­to­ri­tie maan pääl­lä. Jos ei muu­ta oli­si teh­ty. auto­jen mää­rä oli­si lisään­ty­nyt jok­seen­kin tark­kaan tuon 40 000 auton ver­ran, eli maan pääl­lä oli­si ollut lii­ken­net­tä yhtä pal­jon kuin ennenkin.

1970-luvul­la Itä­väy­lä oli todel­la ruuh­kau­tu­nut. Mat­ka Puo­ti­las­ta kes­kus­taan kes­ti 45 minuut­tia. Bus­sit oli­vat samois­sa ruuh­kis­sa joten sama mat­ka bus­sil­la kes­ti vie­lä pidem­pään. Kan­nat­ti siis men­nä autol­la. Autoi­li­jat vaa­ti­vat tie­tys­ti lisää kais­to­ja kuten aina, mut­ta teh­tiin­kin päin­vas­toin – yksi kais­ta varat­tiin bus­si­kais­tak­si. Tämän seu­rauk­se­na auto­lii­ken­ne nopeu­tui olen­nai­ses­ti. Mik­si? Kos­ka nyt bus­sil­la pää­si pal­jon nopeam­min, riit­tä­vän moni siir­tyi bus­siin ja kas, auto­lii­ken­ne­kin alkoi sujua. Ilme­ni, että Itä­väy­läl­lä oli aivan riit­tä­väs­ti kais­to­ja. Ongel­ma­na oli katu­ver­kon ruuh­kau­tu­mi­nen kes­kus­tan pääs­sä. Vaik­ka Itä­väy­läl­le oli­si teh­ty kym­me­nen lisä­kais­taa, lii­ken­ne ei oli­si nopeu­tu­nut, kos­ka pul­lon­kau­la ei ollut kais­to­jen määrässä.

Kävin jos­kus 1990-luvul­la kat­so­mas­sa Lau­ri Tör­hö­sen kans­sa aamu­ruuh­kaa heli­kop­te­ris­ta. Hän halusi näyt­tää minul­le, kuin­ka type­rä aja­tus on teh­dä lisä­kais­to­ja Kehä I:lle. Tyh­mäl­tä se ilmas­ta käsin kat­sot­tu­na vai­kut­ti­kin. Taas ker­ran kapa­si­teet­ti ei ollut kiin­ni kais­to­jen mää­räs­tä vaan sii­tä, ettei lii­ken­ne pääs­syt pur­kau­tu­maan kehäl­tä pois katuverkkoon.

Nykyi­sin on käy­tös­sä jo koh­ta­lai­sen kehit­ty­nei­tä simu­loin­ti­mal­le­ja, joi­den tulok­set lyö­vät kor­vil­le joka­mie­hen intui­tio­ta. Näi­den simu­loin­ti­mal­lien mukaan esi­mer­kik­si Laut­ta­saa­ren sil­lan auto­lii­ken­ne ei ruuh­kau­du sen vuok­si, että kau­pun­kiin päin on jat­kos­sa vain yksi kais­ta. Monen intui­tio sanoo toi­sin eikä tätä uskoa hor­ju­ta edes se, että nyt sil­ta­re­mon­tin aikaan­kaan ei ole ollut mai­nit­ta­via ruuh­kia.  Tämä joh­tuu sii­tä, että pul­lon­kau­la on man­te­reen puo­lel­la lii­ken­ne­va­lois­sa. Yksi kais­ta riit­tää hyvin syöt­tä­mään lii­ken­net­tä niin pal­jon kuin lii­ken­ne­va­lois­ta pää­see läpi.

Simu­loin­ti­mal­lien ansios­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on nyt pal­jon parem­paa, mut­ta lii­ken­teen kysyn­nän kehit­ty­mis­tä kos­ke­vat kysyn­tä­mal­lit eivät ole ajan tasas­sa. Niil­le on Suo­mes­sa käyt­töä oikeas­taan vain Hel­sin­gis­sä eikä nii­tä sik­si oikein tun­ne­ta Suo­mes­sa, mut­ta muu­al­la maa­il­mas­sa nii­tä on kehi­tet­ty pit­käl­le. Lii­ken­teen kysyn­nän ennus­ta­mi­nen vaa­tii olen­nai­ses­ti enem­män tutkimustietoa.

Auto­jen vaa­ti­man tie­ka­pa­si­tee­tin kysyn­tä ylit­tää suu­res­sa kau­pun­gis­sa aina tar­jol­la ole­van kapa­si­tee­tin. Kysyn­tä ja tar­jon­ta tasa­pai­not­tu­vat täs­sä­kin hin­nan avul­la. Hin­nal­la tar­koi­te­taan täs­sä rahal­li­sen kus­tan­nuk­sen ja aika­kus­tan­nuk­sen sum­maa. Kun ben­san hin­ta ei rii­tä tasa­pai­not­ta­maan kysyn­tää, tie ruuh­kau­tuu ja aika­kus­tan­nus kas­vaa kun­nes tasa­pai­no saa­vu­te­taan. Lopul­ta tasa­pai­not­ta­ja­na on sil­loin aika­kus­tan­nus. Kun teh­dään uusi väy­lä, lii­ken­ne suju­voi­tuu, aika kus­tan­nus pie­ne­nee ja se hou­kut­te­lee lisää lii­ken­net­tä, kun­nes lii­ken­ne on lähes yhtä ruuh­kau­tu­nut kuin alussa.

Tämän käsi­tyk­sen val­las­sa olin sitä miel­tä, että kes­kus­ta­tun­ne­li ei oli vähen­tä­nyt lii­ken­teen mää­rää maan pääl­lä käy­tän­nös­sä lain­kaan. Idäs­tä ja län­nes­tä tule­va­na lii­ken­ne oli­si men­nyt osit­tain tun­ne­liin ja jät­tä­nyt tilaa poh­joi­ses­ta tule­val­le liikenteelle.

Jos oli­si halut­tu todel­la vapaut­taa tilaa maan pääl­tä, tun­ne­li­suun­ni­tel­maan oli­si pitä­nyt liit­tää kor­keah­kot tie­tul­lit maan pääl­le, mut­ta ei haluttu.

Hin­ta on ainoa tapa teh­dä kau­pun­ki­lii­ken­tees­tä suju­vaa. Raha on jär­ke­väm­pi kysyn­nän sää­te­li­jä kuin ruuh­kat. Tasa­pai­no­ti­lan­tees­sa ne mak­sa­vat yhtä pal­jon, mut­ta raha jää kau­pun­gin kas­saan ja aika­kus­tan­nus menee haas­kiol­le Lisäk­si rahal­la sää­te­le­mäl­lä voi­daan mita­ta ihmis­ten pre­fe­rens­se­jä, siis sitä, kuin­ka arvo­kas­ta aika­sääs­tö tai muu auton käyt­töön liit­ty­vä on ja vara­ta kadut niil­le, jot­ka nii­tä eni­ten tar­vit­se­vat.  Jokai­sen pro mar­ket ‑puo­lu­een luu­li­si ymmär­tä­vän tämän.

Yksi­kään ruuh­ka­mak­sut käyt­töön otta­nut kau­pun­ki ei ole niis­tä luo­pu­nut. Aluk­si vas­tus­tus on ollut suur­ta, mut­ta kun on näh­ty, pal­jon­ko lii­ken­ne suju­voi­tuu, ruuh­ka­mak­sut ovat saa­neet enem­mis­tön tuen.

Tie­toa tar­vi­taan lisää

Yllä ole­va vas­taa minun käsi­tys­tä­ni kau­pun­ki­lii­ken­teen lai­na­lai­suuk­sis­ta. Tie­dän, että auto­puo­lu­een käsi­tyk­set ovat toi­set. Vaik­ka minus­ta auto­puo­lu­een käsi­tyk­set ovat vää­riä, on minun myön­net­tä­vä, että myös omat käsi­tyk­set ovat epä­var­mo­ja. Sik­si tar­vi­taan lisää tie­toa ja sik­si pitäi­si perus­taa professuuri.

 

 

14 vastausta artikkeliin “Helsinki tarvitsee kaupunkiliikenteen professuurin”

  1. Kuten itse­kin toteat, kau­pun­ki­lii­ken­net­tä on pal­jon maa­il­mal­la tut­kit­tu. Tie­don puut­tees­ta ei siis ole poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa kyse, ainoas­taan halus­ta olla ymmär­tä­mät­tä. Ja jos seu­raa kon­ser­va­tii­vi­pii­rien mie­li­pi­teen muo­dos­tus­ta mis­sään muus­sa asias­sa, niin aika perus­tel­lus­ti voi kysee­na­lais­taa, jos­ko tie­to ja pro­fes­suu­rit lii­ken­teen ymmär­tä­mi­ses­sä­kään mitään auttaisivat. 

    Sinän­sä olet oikeas­sa, että kau­pun­kien lii­ken­ne­suun­nit­te­lu, tai sen kou­lu­tus, ei ole Suo­mes­sa par­haal­la mah­dol­li­sel­la tolal­la, vaik­ka koh­ti parem­paa on men­ty. Toi­saal­ta kun Suo­mes­sa on oikeas­taan vain yksi kau­pun­ki­seu­tu, jos­sa ongel­mat eivät rat­kea lisä­kais­toil­la ja on siten tar­vet­ta hyväl­le lii­ken­ne­suun­nit­te­lul­le, niin mitä jos vaan ostet­tai­siin sekin osaa­mi­nen ulkomailta?

    1. Epäi­len vähän kau­pun­ki­lii­ken­teen pro­fes­suu­rin tar­vet­ta, aina­kin jos sil­tä odo­te­taan paran­nus­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­lun tilaan (kau­pun­geis­sa). Uuden tut­ki­mus­tie­don tar­pees­ta olen samaa mieltä.

      Kyl­lä lii­ken­ne­suun­nit­te­lun ope­tus on ollut moni­puo­lis­ta. Esim. jouk­ko­lii­ken­teen tär­keyt­tä on koros­tet­tu eikä yhtä­kään lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja ole kou­lu­tet­tu suun­nit­te­le­maan moot­to­ri­tei­tä pam­pak­sel­le (eikä tie­suun­nit­te­li­jaa, jol­le asia kuuluisi).

      Lii­ken­ne­jär­jes­tel­män väy­liä suun­ni­tel­laan tar­peen, kysyn­nän mukaan. Näki­sin asian niin, että maan­käyt­tö ja sii­hen liit­ty­vät akti­vi­tee­tit syn­nyt­tä­vät lii­ken­teen kysyn­nän. Toi­saal­ta lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä mah­dol­lis­taa akti­vi­teet­tien sijoit­tu­mi­sen. Uusi maan­käyt­tö syn­nyt­tää välit­tö­mäs­ti lii­ken­ne­tar­peen, uuden väy­län mah­dol­lis­ta­ma lii­ken­ne syn­tyy hitaas­ti, akti­vi­teet­tien uudel­leen loka­li­soin­nin mukaan. Toi­sen puo­len asias­ta muo­dos­taa tava­ra­lii­ken­ne ja sii­hen liit­ty­vät logistiikkapalvelut.

      Liik­ku­mi­seen ja kom­mu­ni­kaa­tioon yleen­sä liit­tyy kus­tan­nus ja yksilö/yritys pyr­kii mini­moi­maan sitä vali­tes­saan kom­mu­ni­kaa­tio­ta­paa. Ruuh­ka yleen­sä indi­koi sitä, että matkan/kuljetuksen hin­ta on lii­an alhai­nen, ruuh­ka­mak­su voi­si olla pai­kal­laan. Miten eri­lai­set pal­ve­lut ja akti­vi­tee­tit ovat saa­vu­tet­ta­vis­sa, on tär­keä aspek­ti. Monel­la ihmi­sel­lä ei ole varaa eikä mah­dol­li­suut­ta tyy­tyä käve­lye­täi­syy­del­lä ole­viin työ­paik­koi­hin. Auton suo­sio­ta voi selit­tää juu­ri sen suu­ri saavutettavuuspotentiaali.

      Hel­sin­gin seu­dul­la on suh­teel­li­sen uusi lii­ken­teen kaik­ki kul­ku­ta­vat kat­ta­va kysyn­tä­mal­li, HELMET, joka perus­tuu laa­joi­hin tut­ki­muk­siin. Lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kuvaa­mi­seen ja lii­ken­teen simu­loin­tiin löy­tyy hyviä väli­nei­tä ja nii­tä käy­te­tään. Kysyn­tä­mal­li vaa­ti­nee kui­ten­kin päi­vi­tys­tä pika puo­liin mm. tek­nii­kan kehit­ty­mi­sen ja arvo­jen muut­tu­mi­sen takia. Maa­il­ma muut­tuu nopeas­ti ja van­hoil­la mal­leil­la ei pärjää.

      Lii­ken­ne­suun­nit­te­lun teh­tä­vä on lisä­tä tie­toa eri­lais­ten (kaupunki)politiikkojen vai­ku­tuk­sis­ta ja sii­hen on hyvät mah­dol­li­suu­det jo nyt. ”Kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä autot täyt­tä­vät kai­ken sen tilan, joka niil­le anne­taan”. En ole täy­sin samaa miel­tä, mut­ta esim. tun­ne­lia­sias­sa, mik­si päät­tä­jät antai­si­vat sen tapah­tua, tavoit­tee­na­han tai­si olla myös jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tön lisää­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen? Päät­tä­jil­lä on kaik­ki kei­not käy­tet­tä­vis­sä auto­jen mää­rän säätelyssä.

  2. Muka­va lukea, että myön­ne­tään satun­nais­ten ruuh­kien ole­van lähin­nä Hel­sin­gin nie­mel­lä lin­jan Munk­ki­vuo­ri-Viik­ki ete­lä­puo­lel­la. Muu­al­la ei ole mitään tar­vet­ta tie­tul­leil­le tai mas­sii­vi­sel­le jouk­ko­lii­ken­teel­le ilman joukkoja.

  3. Ihmet­te­len sitä, mik­sei tun­ne­lin vas­ta­pai­nok­si (lue: hyväk­syn­näk­si vih­reil­le) voitu/voida (?) lait­taa isos­ti laa­je­ne­vaa käve­ly­kes­kus­taa ja autoi­lun rajoi­tuk­sia niin, että koko­nai­sau­to­lii­ken­ne­mää­rä pysyy about sama­na? Eikö jos­kus autoi­luun ras­kaas­ti sat­saa­mi­nen (tun­ne­li), voi­si olla sat­saa­mis­ta myös autois­ta vapaa­seen maan­pääl­li­seen lii­ken­nein­fraan (jalan­kul­ku, pyö­räi­ly)? (En tie­dä, kysyn. Tosin tämä poke­ri pitää sit­ten poliit­tis­sa pöy­dis­sä käy­dä ja voit­taa..) Eikö kokoo­mus täs­sä yhtään jousta..?
    Tänään käve­lin Mar­tin­laak­sos­ta Matin­ky­lään ja entis­tä vakuut­tu­neem­pi: kau­pun­ki on jotain muu­ta kuin Sel­lo ja Iso Ome­na ympä­ris­töi­neen. Mut­ta on Espoos­sa­kin point­tin­sa, jot­ka ovat..?

    1. Ihmet­te­len sitä, mik­sei tun­ne­lin vas­ta­pai­nok­si (lue: hyväk­syn­näk­si vih­reil­le) voitu/voida (?) lait­taa isos­ti laa­je­ne­vaa käve­ly­kes­kus­taa ja autoi­lun rajoi­tuk­sia niin, että koko­nai­sau­to­lii­ken­ne­mää­rä pysyy about samana?

      Minä­kin ajat­te­lin, että tuol­lai­nen kom­pro­mi­si oloi­si jär­ke­vä, mut­ta tun­ne­lin hin­ta, 1,4 mil­jar­dia euroa jär­kyt­ti. Se mak­sai­si siis hel­sin­ki­läi­sil­le veron­mak­sa­jil­le vii­den kuu­kau­den brut­to­pal­kan kor­keam­pa­na kun­ta­ve­ro­na. Ei jatkoon.

  4. Auto­jen vaa­ti­man tie­ka­pa­si­tee­tin kysyn­tä ylit­tää suu­res­sa kau­pun­gis­sa aina tar­jol­la ole­van kapa­si­tee­tin. Kysyn­tä ja tar­jon­ta tasa­pai­not­tu­vat täs­sä­kin hin­nan avulla.”

    Toi­mi­si­ko sama myös asun­to­jen kysyn­tään vas­taa­mi­ses­sa? Mik­si asun­to­ja pyrit­täi­siin tar­joa­maan lisää mut­ta tie­ka­pa­si­teet­tia ei?

    1. Aika aja­tel­la:
      ”Auto­jen vaa­ti­man tie­ka­pa­si­tee­tin kysyn­tä ylit­tää suu­res­sa kau­pun­gis­sa aina tar­jol­la ole­van kapa­si­tee­tin. Kysyn­tä ja tar­jon­ta tasa­pai­not­tu­vat täs­sä­kin hin­nan avulla.”

      Toi­mi­si­ko sama myös asun­to­jen kysyn­tään vas­taa­mi­ses­sa? Mik­si asun­to­ja pyrit­täi­siin tar­joa­maan lisää mut­ta tie­ka­pa­si­teet­tia ei?

      Lii­ken­teel­le ilman auto­ja on hyviä vaih­toeh­to­ja. Asu­mi­sel­le ilman asun­to­ja ei.

  5. Kun Soi­nin­vaa­ra puhuu “auto­puo­lu­ees­ta”, tar­koit­taa­ko hän ettei nyky­ajan urbaa­niin yhtei­söön kuu­lu peri­aa­tet­ta vapaas­ta, yksi­löl­li­ses­tä liik­ku­mi­ses­ta lain­kaan? Pitää aina men­nä jul­ki­sel­la tai autol­la, mut­ta ei kos­kaan molem­mil­la. Ja tar­koit­taa­ko hän että kau­pun­ki­lii­ken­teen pro­fes­so­rik­si pitää vali­ta hen­ki­lö, jon­ka mie­les­tä yksi­löl­li­nen, ihmi­sen itsen­sä päät­tä­mä liik­ku­mi­nen ei kuu­lu urbaa­niin yhteiskuntaan?

    Kuva tun­tuu mus­ta­val­koi­sel­ta — niin kuin se ken­ties onkin.

    Syys­kui­se­na maa­nan­tai­na ajoin omal­la autol­la­ni Tuk­ho­man aamu­ruuh­kas­sa. Auto­ja oli lii­ken­tees­sä niin maan perus­teel­li­ses­ti. Loka­kuus­sa pos­ti toi ruuh­ka­mak­su­las­kun Tuk­hol­mas­ta. Mak­soin sen kil­tis­ti — 1,39 euroa.

    Samal­la reis­sul­la ajoin Ams­ter­da­mis­sa. Mis­sään en ole näh­nyt saman­lai­sia ruuh­kia. Tie­ten­kään kes­kus­tas­sa kana­vien ran­noil­la ei auto­ja ole, vain pyö­räi­li­jöi­tä jot­ka yrit­tä­vät ajaa jalan­kul­ku­jan yli, mut­ta muu­al­la auto­ja on sit­ten on sitä­kin enem­män, niin maan perus­teel­li­sen paljon.

    Nyt jou­lu­aa­to­naat­to­na piti läh­teä myö­häs­ty­nei­le ostok­sil­le, pul­lo bran­dyä ja rans­ka­lais­ta sinap­pia. Ajoin suu­ren hyper­mar­ke­tin luo — luu­lin ettei Hel­sin­gis­sä kukaan maa­nan­tai­na lii­ku autoil­la. Jou­duin niin maan perus­teel­li­seen ruuh­kaan, etten löy­tä­nyt park­ki­paik­kaa lain­kaan. Piti ajaa toi­seen ostos­kes­kuk­seen, mis­sä park­ki­pai­kal­la oli auto­ja niin maan perus­teel­li­ses­ti. Hel­sin­gis­sä­hän on auto­ja enem­män kuin unis­saan­kaan uskal­tai­si kuvitella.

    Niin että mitä­kö­hän lii­ken­teen pro­fes­so­ri täs­tä ajattelisi?

  6. Itse Kokoo­muk­sen ympä­ris­tö­sii­ven edus­ta­ja­na olen ihme­tel­lyt samaa asi­aa useam­paan ottee­seen. Luu­len syyn ole­van seu­raa­va: toi­mi­vaan kau­pun­kiin ole­te­taan kuu­lu­van tie­tyt toi­min­nal­li­suu­det ja nii­hin toi­min­nal­li­suuk­siin ole­te­taan kuu­lu­van myös sen, että autol­la pää­see jokai­sen kau­pan luo ja auton saa pysä­köi­tyä kotin­sa luo, oli koti ja kaup­pa mis­sä tahansa.

    Eli ajat­te­lu­mal­lis­sa ei ole muka­na raha eikä tilan­käyt­tö, ei suo­raan eikä vaihtoehtoiskustannuksena.

    Kau­pun­ki­lii­ken­teen pro­fes­suu­ri oli­si erin­omai­nen idea. Sii­nä oli­si tar­vet­ta jos­sain mää­rin poik­ki­tie­teel­li­sel­le asen­teel­le: talous­tie­det­tä, logis­tiik­ka­ma­te­ma­tiik­kaa ja psy­ko­lo­gi­aa sekä joukkokäyttäytymistä.

  7. Minus­ta yksi sel­keä syy on, että kaik­ki­ne kus­tan­nuk­si­neen, pysä­köin­tion­gel­mi­neen jne. autoi­lu on aika muka­vaa, pai­kas­ta toi­seen (jopa auto­tal­lis­ta toi­seen) voi kul­kea läm­pi­mäs­sä, omien tava­roi­den, musii­kin ja jopa oman hajun kans­sa. Se on myös revii­ril­lis­tä toi­min­taa, ja kun sii­hen alkaa, sitä jat­kaa. Ks. esim. road trip.

    On pal­jon ihmi­siä, jot­ka halua­vat tätä, vaik­ka se sit­ten huo­non­tai­si­kin tois­ten tilannetta.

  8. Mis­sä euroop­pa­lai­sis­sa yli­opis­tois­sa on täl­lä het­kel­lä kau­pun­ki­lii­ken­teen professuuri?

  9. Tal­link siir­tää koh­ta KAIKEN rah­tin­sa län­si­sa­ta­maan. Ruuh­kaa puk­kaa kun on usei­ta 3 km aurokansia

    1. Ja sik­si­pä pitäi­si kaik­ki Jät­kä­saa­ren lii­ken­ne ohja­ta suo­raan Län­si­väy­läl­le län­nen suun­taan. Jos joku aivan vält­tä­mät­tä halu­aa autoil­la kes­kus­tas­ta Jät­kä­saa­reen, ei ole miten­kään koh­tuu­ton­ta vaa­tia tätä teke­mään sen poh­joi­sen kaut­ta Kuusi­saa­ren ja Län­si­väy­län läpi. Tuo­ta lii­ken­net­tä ei halu­ta eikä tar­vi­ta keskustaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.