Vastaus Juhana Vartiaiselle: minä ja kokoomus

Juha­na Var­tiai­nen vas­ta­si minul­le twit­te­ris­sä: Elän Osmo toi­vos­sa, että kuu­len sinul­ta elä­mä­ni aika­na vie­lä yhden myön­tei­sen kom­men­tin Kokoomuksesta!

Minua on syy­tet­ty myös sii­tä, että suh­tau­dun kokoo­muk­seen lii­an suopeasti.

Minä­kin toi­voi­sin, että kokoo­mus antai­si vaih­teek­si aihet­ta myön­tei­seen kom­ment­tiin. Kovin on puo­lue men­nyt ikä­vään suun­taan alet­tu­aan flirt­tail­la yhteis­työs­tä perus­suo­ma­lais­ten kans­sa. On aika luon­nol­lis­ta, että vih­reät äläh­tä­vät sellaisesta.

Sor­ry, Juha­na! Sinul­ta on ehkä mene­mäs­sä jo toi­seen ker­taan puo­lue alta. Tätä kui­ten­kaan en todel­la­kaan toivo.

Sivis­tys­por­va­rei­den lopul­li­nen tap­pio kokoo­muk­sen sisäl­lä oli­si tie­tys­ti hyvä asia Vih­rei­den kan­na­tuk­sel­le, mut­ta huo­no asia Suo­mel­le ja vih­rei­den tavoitteille.

Oli­si kui­ten­kin vält­tä­mä­tön­tä, että kokoo­mus ja vih­reät pys­tyi­si­vät tar­vit­taes­sa yhteis­työ­hön kes­ke­nään. Suo­mes­sa ei käy­tän­nös­sä voi muo­dos­taa hal­li­tus­ta ilman, että jom­pi­kum­pi, vih­reät tai perus­suo­ma­lai­set, ovat sii­nä muka­na. Jos vih­reät eivät mah­tui­si samaan hal­li­tuk­seen kokoo­muk­sen kans­sa, kokoo­muk­sen ainoa vaih­toeh­to oli­si yhteis­työ perus­suo­ma­lais­ten kanssa.

Oli­si todel­la type­rää vih­reil­tä pakot­taa kokoo­mus tähän.

Vih­rei­den ja kokoo­muk­sen oli­si muu­ten­kin hyvä ope­tel­la sie­tä­mään toi­si­aan, sil­lä näi­tä puo­luei­ta – aina­kin mer­kit­tä­vää osaa kum­mas­ta­kin – yhdis­tää eteen­päin kat­so­va urbaa­ni aja­tus­maa­il­ma. Kes­kus­ta ja dema­rit ovat molem­mat ”ennen kaik­ki oli parem­min” ‑puo­luei­ta. Ne edus­ta­vat taan­tu­via aluei­ta ja väis­ty­viä ammat­ti­ryh­miä, mikä tekee niis­tä kai­ken uuden vas­tus­ta­jia, kun taas val­tao­sa vih­reis­tä on eteen­päin kat­so­via uudis­ta­jia. Kes­kus­ta­lais­ten ja dema­rien kans­sa on hyvä vas­tus­taa ikä­viä asioi­ta, mut­ta vai­kea edis­tää hyviä asioita.

Hel­sin­kiä on joh­det­tu pit­kään kokoo­muk­sen ja vih­rei­den yhteis­työl­lä. Se on Hel­sin­gis­sä var­sin tulok­sel­lis­ta. Isom­pia ja pie­nem­piä eri­mie­li­syyk­siä on toki ollut. Ne ovat yleen­sä pää­ty­neet vih­rei­den voit­toon, joten älkääm­me mureh­ti­ko niis­tä­kään. Aika usein on kui­ten­kin voi­tet­tu yhdes­sä. Mer­kit­tä­vin yhteis­työn hedel­mä on ollut Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­non voi­ma­kas lisää­mi­nen ja kaa­voi­tuk­sen kään­tä­mi­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta eheyt­tä­vään suun­taan. Muis­sa puo­lueis­sa on enem­män nii­tä, joi­den mie­les­tä asun­to­ja pitää kyl­lä raken­taa, mut­ta ne pitää sijoit­taa muualle.

Syvä ryp­py rak­kau­teen tuli kui­ten­kin, kun kokoo­mus halusi kaa­taa kau­pun­ki­lais­ten raho­ja 1,4 mil­jar­dia euroa autoi­lun edis­tä­mi­seen. Sum­ma on val­ta­va. Sen eteen jokai­sen hel­sin­ki­läi­sen pitäi­si olla val­mis uhraa­maan yhden kuu­kau­den brut­to­palk­kan­sa, vähän enem­män jopa. Täs­tä­kin on nyt pääs­ty yli, aina­kin toi­von niin.

Hal­li­tus­poh­ja voi vaih­tua nopeastikin

Voi olla, että aivan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa kes­kus­tal­ta menee her­mot, jos kan­na­tuk­sen syök­sy­mi­nen alas­päin jat­kuu. Vii­kon sisäl­lä tulee taas yksi kan­nus­tus­mit­taus. Kes­kus­ta on neu­vot­to­mas­sa ja hätään­ty­nees­sä tilan­tees­sa, mikä tekee sii­tä todel­la har­mil­li­sen hallituskumppanin.

Jos kes­kus­ta näkee par­haak­si vetäy­tyä hal­li­tuk­ses­ta, tai muut kyl­läs­ty­vät sen pani­koin­tiin, jäl­jel­lä on toi­nen tois­taan huo­nom­pia vaih­toeh­to­ja. Niis­tä ehkä vähi­ten huo­no oli­si kes­kus­tan vaih­ta­mi­nen kokoo­muk­seen hal­li­tuk­ses­sa. Jos kes­kus­ta sin­nit­te­lee hal­li­tuk­ses­sa niin kau­an, että ehti­vät vaih­taa puheen­joh­ta­jak­seen Annik­ka Saa­ri­kon, puo­lu­een tilan­ne ja työs­ken­te­ly­ta­pa voi tie­tys­ti olla koko­naan toinen.

Tai sano­taan se vähän suo­rem­min. Jos kes­kus­ta läh­tee hal­li­tuk­ses­ta, kokoo­mus on seu­raa­vas­sa hal­li­tuk­ses­sa. Jos se ei ole siel­lä vih­rei­den kans­sa, se on siel­lä perus­suo­ma­lais­ten kans­sa. Kum­man haluatte?

Hel­sin­ki­läi­set vih­reät voi­si­vat ker­toa, miten kokoo­muk­sen kans­sa tulee toimia.

= = = =

Tämä kir­joi­tus perus­tuu vain omiin aja­tuk­sii­ni, enkä ole kes­kus­tel­lut sii­tä kenen­kään toi­sen kanssa.

69 vastausta artikkeliin “Vastaus Juhana Vartiaiselle: minä ja kokoomus”

  1. Suo­mes­sa ei käy­tän­nös­sä voi muo­dos­taa hal­li­tus­ta ilman, että jom­pi­kum­pi, vih­reät tai perus­suo­ma­lai­set, ovat sii­nä mukana.”

    Pelot­ta­van tot­ta. Toi­von Vih­reil­le malt­tia ja tai­toa pysyä mukana.

  2. Kii­tos — tämä kir­joi­tus kokoo­muk­sen tilan­tees­ta kiteyt­ti pit­käl­ti minun­kin aja­tuk­sia­ni. Huo­li ei siis kos­ke Juha­na Var­tiais­ta eikä mui­ta fik­su­ja ja libe­raa­le­ja kokoo­mus­lai­sia, vaan sitä flirt­tai­lua perus­suo­ma­lais­ten suun­taan, jota puo­lu­ees­sa on vii­me aikoi­na har­ras­tet­tu. Se on ehkä tak­ti­ses­ti perus­tel­tua, mut­ta moraa­li­ses­ti vastenmielistä.

    Ymmär­rän toki, ettei­vät Var­tiai­nen & Co voi lojaa­li­suus­syis­tä kovin näky­väs­ti vas­tus­taa puo­lu­een lin­jaa, mut­ta kan­nat­taa­ko sitä nyt kovin voi­mak­kaas­ti puo­lus­taa­kaan? Joku raja sil­le min­kä hin­nan puo­lue on val­mis mak­sa­maan kokoo­mus­lai­ses­ta talouspolitiikasta.

    1. Pek­ka T.:
      . Huo­li ei siis kos­ke Juha­na Var­tiais­ta eikä mui­ta fik­su­ja ja libe­raa­le­ja kokoo­mus­lai­sia, vaan sitä flirt­tai­lua perus­suo­ma­lais­ten suun­taan, jota puo­lu­ees­sa on vii­me aikoi­na har­ras­tet­tu. Se on ehkä tak­ti­ses­ti perus­tel­tua, mut­ta moraa­li­ses­ti vastenmielistä. 

      Mik­si Suo­mes­sa pide­tään huo­no­na ja lyhyt­nä­köi­sen­sä sitä että ruot­si­de­mo­kraa­tit ovat Ruot­sis­sa eris­tet­ty koko­naan edus­kun­ta­ryh­mä­nä? Mik­si kokoo­muk­sen flirt­tai­lua perus­suo­ma­lais­ten suun­taan pide­tään ongel­ma­na jos taus­tal­la on toi­nen agen­da eli toden­nä­köi­ses­ti puo­lu­een pakot­ta­mi­nen hallitusvastuuseen.

      Juha­na Var­tiai­sen perustelut
      kokoo­muk­sen talous­po­li­tii­kal­le on myös se että perin­tei­nen työ­väen­lii­ke ei ole aina­kin Suo­mes­sa hyväk­sy­nyt nii­tä toi­men­pi­tei­tä joi­ta Juha­na Var­tiai­nen on nos­ta­nut esiin. 

      Perus­suo­ma­lai­set vas­tus­ta­vat monia vält­tä­mät­tö­miä talou­den reaaliteettejä 

      Työ­voi­ma­pu­la ja työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on perus­suo­ma­lai­sil­le tabu vaik­ka se on tabu jota on hyvin vai­ke­aa kiis­tää kun reaa­li­teet­te­jä on Vmvaih­toeh­tooi­na vähän.

      Vaih­toeh­to­ja kyl­lä perus­suo­ma­lai­set voi­si­vat esit­tää ja tämän heil­le pitäi­si itse asias­sa suo­da miten he rat­kai­se­vat työ­voi­ma­pu­lan ilman että työ­pe­räi­nen maa­han­muut­toa ei tar­vit­se lain­kaan (sic) .

      Mut­ta jos perus­suo­ma­lais­ten mal­li on pelk­kä Lex Lep­pä­nen tyy­li­nen mode­roi­tu vel­voi­te työl­li­syys niin se on uto­pia että työ­voi­ma­pu­la esi­mer­kik­si huip­pu asian­tun­ti­joi­den kysyn­tää ulko­mail­ta voi­tai­siin kor­va­ta on kuol­lee­na syn­ty­nyt ajatus

      Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus on nime­no­maan kuten Osmo Soi­nin­vaa­ra tote­si noi­den SDP:n ja kes­kus­tan taan­tu­vien aluei­den ja väis­ty­vien ammat­ti­ryh­mien äänes­tä­jien vaihtoehto.

      Miten raken­ne muu­tos eten­kin uuden tek­no­lo­gian koh­dal­la ratkaistaan?

      Uudel­leen kou­lu­tus on yksi ratkaisu

      Mut­ta halu­aa­ko ja onko 45 vuo­ti­aas­ta perus­kou­lun käy­nees­tä Pape­ri­lii­ton mie­hes­tä enää koodariksi?

      1960-luvun alun maa­ta­lou­den raken­ne­muu­tos pien­vil­je­li­jöi­den koh­dal­la oli muut­to Ruot­siin ja näin tapah­tui. 200 000 pien­vil­je­li­jää muut­ti Suo­mes­ta 1960-luvun lopus­sa Ruot­siin mut­ta Ruot­si tar­jo­si teol­li­suu­des­sa työ­paik­ko­ja mut­ta entä nyt?

      Vih­rei­den ja kokoo­muk­sen liit­to oli­si sopi­va mut­ta onko sii­tä poh­jak­si yhtei­seen hal­li­tuk­seen jos­sa ei oli­si kes­kus­taa tai SDP:tä?

      Sii­hen tar­vi­taan perus­suo­ma­lai­set ja ihan sen­kin takia että hei­dän ohjel­man toteut­ta­mi­nen oli­si puo­lu­eel­le myös näy­tön paik­ka. Onko sii­tä yhteis­työ­hön ja vastuunkantoon.

      Ylen Mau­no Koi­vis­to doku­men­tis­ta on saa hyvän neu­von miten poliit­ti­ses­ti äärim­mäi­sen toi­sel­la puo­lel­la ole­va puo­lue (kom­mu­nis­tit) integroi­daan hal­li­tuk­seen jos­sa se pako­te­taan vas­tuuseen ja yhteis­työn ilman val­lan­ku­mouk­sen päämäärää.

      Perus­suo­ma­lais­ten muut­tu­mi­nen yleis­puo­lu­eek­si iden­ti­teet­ti­puo­lu­ees­ta oli­si hyvä koko Suo­men kehitykselle

      Perus­suo­ma­lai­set ovat muut­tu­neet puheen­joh­ta­ja vaih­dok­sen jäl­keen (2017) työ­väen­puo­lu­ees­ta ilman sosia­lis­mia identiteettipuolueeksi.

      Syr­jä­seu­tu­jen kes­ki-ikäi­set ja nuo­ret vähän kou­lu­te­tut mie­het äänes­tä­vät perus­suo­ma­lai­sia kun heil­le iso­jen kau­pun­kien ulko­maa­lais­taus­tai­nen vähem­mis­tö katu­ku­vas­sa on jo nyt median väli­tyk­sel­lä vie­ras­ta ja pelot­ta­vaa kos­ka ovat alueil­ta jois­sa ulko­maa­lai­siin ei ole totut­tu kos­ka jokai­nen oudol­la aksen­til­la puhu­vaa ulko­maa­lais­ta pide­täään näi­den aluei­den pai­kal­li­sen väes­tön kes­kuu­des­sa pelk­ki­nä rikol­li­si­na ja myös pai­kal­lis­ten asuk­kai­den suh­tau­tu­mi­nen kaik­keen vie­raa­seen on suku­pol­ves­sa jo käy­tän­nös­sä hen­kis­tä perintöä

      Suo­mes­sa oli 1910- ja 1930- luvul­la iden­ti­teet­ti­puo­luei­ta ja toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen nämä iden­ti­teet­ti­puo­lu­eet menet­ti poliit­ti­sen kan­na­tuk­sen ja myös nii­den idea­lo­gia koki haaksirikon

      Nyt perus­suo­ma­lai­set ovat uusi post­mo­der­ni suo­ma­lai­nen identiteettipuolue. 

      Syy on myös SDP:n ja kes­kus­ta­puo­lu­een halut­to­muu­des­ta kes­kus­tel­la maa­han­muu­tos­ta myön­tei­ses­ti ilman että perus­ää­nes­tä­jät äläh­tä­vät ja vih­rei­den koh­dal­la sama jut­tu kes­kus­tel­la maa­han­muu­tos­ta kriit­ti­ses­ti ilman että perus­ää­nes­tä­jät älähtävät

      Kokoo­mus on asias­sa rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa kun seu­raa­va maa­han­muut­to poliit­ti­nen kes­kus­te­lu tulee seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa esiin. 

      Kokoo­muk­sel­le iden­ti­teet­ti­po­li­tiik­ka ei ole enään vält­tä­mät­tö­myys kun urbaa­ni­saa­tio syö inflaa­tion tavoin poh­jaa radi­kaa­lil­ta iden­ti­teet­ti­po­li­tii­kal­ta eten­kin isois­sa kaupungeissa

      Maa­lais­liit­to oli pit­kään maa­seu­dun iden­ti­teet­ti­puo­lue mut­ta sen seu­raa­ja nimel­lä toi­mi­va nykyi­nen kes­kus­ta­puo­lue ei ole onnis­tu­nut estä­mään kaupungistumista.

      Kes­kus­ta­puo­lu­een uudis­tu­mi­nen kau­pun­ki­puo­lu­eek­si on itse asias­sa suu­rin poli­tii­kan ongel­ma sii­hen että vain kokoo­mus ja vih­reät ovat aidos­ti kaupunkipuolueita

      Kes­kus­ta­puo­lu­eel­la oli­si ollut mah­dol­li­suus muut­tua kau­pun­ki­puo­lu­eek­si mut­ta perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus oli­si kui­ten­kin nous­sut kos­ka maa­seu­dul­la asu­vat äänes­tä­jät eivät kat­so hyväl­lä kun kes­kus­ta­puo­lue muut­tuu kau­pun­ki­puo­lu­eek­si vaik­ka maa­il­man ja Suo­men muu­tos on täs­sä välttämättömyys.

      Megat­ren­de­jä vas­taan ei kes­kus­ta­puo­lue voi taistella

      Kau­pun­gis­tu­mi­nen on Suo­mes­sa uusi megat­ren­di kun toi­nen aal­to on nyt kiih­ty­nyt uudel­leen 1970-luvun jäl­keen. Sil­le ei Kes­kus­ta­puo­lue voi mitään mut­ta kau­pun­geis­sa Kes­kus­ta­puo­lu­eel­la oli­si lois­ta­va tule­vai­suus (vaih­toeh­to kokoo­muk­sel­le) mikä­li puo­lue ymmär­täi­si vain muut­tua kaupunkipuolueeksi.

      1. Rahul Soma­ni:

        Vih­rei­den ja kokoo­muk­sen liit­to oli­si sopi­va mut­ta onko sii­tä poh­jak­si yhtei­seen hal­li­tuk­seen jos­sa ei oli­si kes­kus­taa tai SDP:tä?

        Sii­hen tar­vi­taan perus­suo­ma­lai­set ja ihan sen­kin takia että hei­dän ohjel­man toteut­ta­mi­nen oli­si puo­lu­eel­le myös näy­tön paik­ka. Onko sii­tä yhteis­työ­hön ja vastuunkantoon.

        Nykyi­ses­sä poliit­ti­ses­sa tilan­tees­sa on vai­kea näh­dä Vih­rei­den ja Perus­suo­ma­lais­ten mah­tu­van samaan hallitukseen.

        2015 Kes­kus­ta ja Kokoo­mus yrit­ti­vät peh­mit­tää Perus­suo­ma­lai­set otta­mal­la hei­dät mukaan hal­li­tuk­seen. Aluk­si se onnis­tui­kin hyvin, mut­ta sit­ten tuli Hal­la-aho ja puo­lu­een jako. Nyt Sini­nen Tule­vai­suus on enää muis­to vain ja Hal­la-ahon Perus­suo­ma­lai­set mie­li­pi­de­mit­taus­ten yli­voi­mai­ses­sa kärjessä.

        Uskon että Vih­reil­lä oli­si mah­dol­li­suus lisä­tä kan­na­tus­taan maa­seu­dul­la mikä­li he osai­si­vat parem­min mark­ki­noi­da polii­tiik­kaan­sa maa­seu­dun ihmis­ten arkea ymmär­täen. Täl­lä het­kel­lä tilan­ne on sel­lai­nen että monet maa­seu­dun asuk­kaat muis­ta­vat lähin­nä ket­tu­ty­töt ja suo­ras­taan vihaa­vat Vih­rei­tä. Eri­lai­set kulu­tus­ve­ro­jen koro­tuk­set ovat sata­neet suo­raan Perus­suo­ma­lais­ten laa­riin. Täy­tyy antaa Osmol­le kun­ni­aa sii­tä että hän on osan­nut perus­tel­la eri­lai­sia uudis­tuseh­do­tuk­sia erit­täin tai­ta­vas­ti ja otta­nut huo­mioon myös hei­kom­pio­sais­ten tilanteen.

      2. Maa­lais­vih­reä:

        Uskon että Vih­reil­lä oli­si mah­dol­li­suus lisä­tä kan­na­tus­taan maa­seu­dul­la mikä­li he osai­si­vat parem­min mark­ki­noi­da polii­tiik­kaan­sa maa­seu­dun ihmis­ten arkea ymmär­täen. Täl­lä het­kel­lä tilan­ne on sel­lai­nen että monet maa­seu­dun asuk­kaat muis­ta­vat lähin­nä ket­tu­ty­töt ja suo­ras­taan vihaa­vat Vihreitä.

        Ket­tu­ty­töt ja eläi­nak­ti­vis­tit eivät olleet 1990-luvul­la Vih­reis­sä ja eivät ole tänä päi­vä­nä. Ani­ma­lia ja Oikeut­ta eläi­mil­le on poliit­ti­ses­ti yhden asian lii­ke sii­nä on eläi­met pää­osas­sa kuin muu ympä­ris­tö. Luu­len että maa­seu­dul­la Vih­rei­siin koh­dis­tu­va viha oli muis­to lähin­nä Natu­ra 2000 hank­kees­ta jota ajoi sil­loi­nen ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri Pek­ka Haa­vis­to ja Vih­reid­tä on myös saa­nut maa­seu­dul­la sen kuvan että he ovat aina pro­fi­loi­tu kau­pun­kei­hin. Maa­seu­dul­la ei kas­vis­ruo­ka tai luo­mu­vil­je­ly ole vie­lä kovin­kaan nousus­sa vaik­ka se on nousus­sa Sak­sas­sa, Ruot­sis­sa, Englan­nis­sa ja Tanskassa.

      3. Maa­lais­vih­reä:

        Eri­lai­set kulu­tus­ve­ro­jen koro­tuk­set ovat sata­neet suo­raan Perus­suo­ma­lais­ten laariin.

        Tuo joh­tuu sii­tä että perus­suo­ma­lai­set eivät esi­mer­kik­si ole esit­tä­neet mitään kes­tä­vää rat­kai­sua miten bud­jet­ti ja ali­jää­mä tasa­pai­no­te­taan ilman että välil­li­siä vero­ja ei nos­te­ta. Yksi mal­li oli­si palk­ka­ve­ron las­ke­mi­nen mut­ta samal­la pitäi­si myös nos­taa välil­li­siä vero­ja. eri­kois­ve­ro­jen alen­ta­mi­nen kuten Yle vero ja leik­kauk­set kehi­ty­sa­vus­ta ja maa­han­muu­tos­ta on sym­bo­li­nen ele mut­ta ei rat­kai­se mitään. Perus­suo­ma­lai­set onnis­tu­vat samaan välil­lis­ten vero­jen las­ke­mi­ses­ta ison­kin asian niin että elin­ta­so nousi­si jos ALV:tä las­ke­taan mut­ta näin ei tapah­tu­nut esi­mer­kik­si sil­loin kun ruu­an arvon­li­sä­ve­ro las­ket­tiin 2009 nykyi­seen 14 % :iin ja ruu­an hin­ta on edel­leen ver­rak­ki mai­ta kor­keam­pi Suo­mes­sa. Ei toi­mi. Kyl­lä arvon­li­sä­ve­ron nos­ta­mi­nen ja palk­ka­ve­ron las­ke­mi­nen on fis­kaa­li­nen deval­vaa­tio joka oli­si hyvä nyt kun ay-lii­ke ei ymmär­rä että Suo­mes­sa on huo­no kil­pai­lu­ky­vy tilan­ne eten­kin teollisuudessa

    2. Tämä on tär­ke­ää kes­kus­te­lua ja subs­tant­ti­ses­ti mie­luis­ta allekirjoittaneelle.

    3. Pek­ka T.:
      Kii­tos – tämä kir­joi­tus kokoo­muk­sen tilan­tees­ta kiteyt­ti pit­käl­ti minun­kin aja­tuk­sia­ni. Huo­li ei siis kos­ke Juha­na Var­tiais­ta eikä mui­ta fik­su­ja ja libe­raa­le­ja kokoo­mus­lai­sia, vaan sitä flirt­tai­lua perus­suo­ma­lais­ten suun­taan, jota puo­lu­ees­sa on vii­me aikoi­na har­ras­tet­tu. Se on ehkä tak­ti­ses­ti perus­tel­tua, mut­ta moraa­li­ses­ti vastenmielistä.

      Ymmär­rän toki, ettei­vät Var­tiai­nen & Co voi lojaa­li­suus­syis­tä kovin näky­väs­ti vas­tus­taa puo­lu­een lin­jaa, mut­ta kan­nat­taa­ko sitä nyt kovin voi­mak­kaas­ti puo­lus­taa­kaan? Joku raja sil­le min­kä hin­nan puo­lue on val­mis mak­sa­maan kokoo­mus­lai­ses­ta talouspolitiikasta.

      Miten ihmees­sä saat sanan fik­su ja juha­na var­tiai­nen sopi­maan samaan lausee­seen. Aktii­vi­mal­li, kiky
      Juha­na oli näi­tä ideoimassa
      Osmon pää­hän­pint­ty­mä­nä on teh­dä ihmi­sis­tä hibs­te­rei­tä 1.
      kor­kein­taan 2. Kau­pun­kiin, jot­ta hii­li­ja­lan­jäl­kem­me olis mah­dol­li­sim­man pie­ni. Järjenköyhää
      Aivan yhtä hyvin voim­me antaa ilmas­ton muu­tok­sen tul­la, tihee­seen raken­ne­tuis­sa uto­biois­san­ne ei viih­dy sen enem­pää van­has­taan kau­pun­ki­lai­set ‚kuin maaltamuuttajat.
      Aika pit­kään vie­lä on teh­tai­ta teol­li­suus­tuo­tan­toa ja työväkeä
      Aika pit­kään agraa­ria ja sii­tä käyt­tö­voi­man­sa saa­vaa väkeä
      Osmo on kupla

  3. Yleis­tä­mi­nen on aina — jos ei vaa­ral­lis­ta — niin aina­kin provosoivaa.

    Onko “van­ha” syno­nyy­mi huo­nol­le ja eliminoitavalle?

    Onko “uudis­tus” aina merk­ki posi­tii­vi­ses­ta muu­tok­ses­ta joka enem­mis­tön mie­les­tä kas­vat­taa yhteis­tä hyvää?

    Ja mikä Vih­reät? Soi­nin­vaa­ra lai­nen vai Alan­ko-Kahi­luo­to­lai­nen vir­taus. Hel­sin­ki­läi­nen vai Eko-Vih­reä? Onko Vih­reäs­sä koko­nais­har­kin­nas­sa euro­ja vai vain kai­ken ylit­tä­viä itse­mää­ri­tel­ty­jä perussarvoja?

  4. Kum­mal­li­nen usko vih­rei­den kas­vuun, kun nykyi­nen joh­to ajaa toi­min­taa alas. Yhtä­lail­la kum­mal­li­nen uskot­te­lu sii­tä, että Var­tiai­nen on sivis­ty­nyt. Kukaan sivis­ty­nyt ei käy kes­kus­te­lua siten, että vas­tus­ta­jan argu­men­tit lai­te­taan sivuun ja hau­ku­taan nat­sik­si, kom­ma­rik­si ja juo­pok­si, kuten Var­tiai­nen tekee. Soi­nin­vaa­ran­kin arvos­tus on las­ke­nut kun kave­rit ovat tuol­lai­sia. Poliit­ti­sen kes­kus­te­lun taso on vain las­ke­nut kun Var­tiai­nen tuli sitä sot­ke­maan ala-arvoi­sel­la toi­min­nal­laan. Nyt kokoo­mustwit­te­ri on täyn­nä näi­tä son­ta­sui­ta, joi­ta ei ero­ta persuista. 

    Mitä vih­reät ovat saa­vut­ta­neet sil­lä, että ovat jät­tä­neet aina kok­ka­rit rau­haan, kun he taas ovat aina val­mii­na vetä­mään vih­reät kölin alta. Näy­tät­te vain hei­koil­ta taka­penk­ki­läi­sil­tä joi­ta kou­lun pahin kiusaa­ja pis­te­lee miten sat­tuu. Täs­sä on jo mon­ta kok­ka­ria tötöil­lyt mut­ta vih­reät eivät ole sano­neet mitään, mut­ta kok­ka­rit tapaus Haa­vis­tos­sa­kin ensin hauk­ku­vat Haa­vis­ton tuo­van ter­ro­ris­te­ja salaa Suo­meen ja sit­ten kun onkin kak­si pik­kuor­poa, niin keh­taa­vat ottaa kun­nian hei­dän pelas­ta­mi­ses­ta ja syyt­tä­vät Haa­vis­toa hei­dän pitä­mi­ses­tä vaa­ral­li­sis­sa olo­suh­teis­sa. Miten tuol­lais­ten kans­sa pitäi­si muka tul­la toi­meen? Per­suil­ta kukaan ei odo­ta min­kään­lais­ta käy­tös­tä, mut­ta tur­ha usko­tel­la että kok­ka­rit oli­si­vat joten­kin tois­ta maa­ta. He vain ovat osan­neet pei­tel­lä tör­key­ten­sä per­su­ja paremmin.

    1. Per­suil­ta kukaan ei odo­ta min­kään­lais­ta käy­tös­tä, mut­ta tur­ha usko­tel­la että kok­ka­rit oli­si­vat joten­kin tois­ta maata.”

      Eli mie­les­tä­si kes­kus­ta on parem­pi liit­to­lai­nen? Miten kes­kus­tan arvot sopii vih­rei­siin arvoi­hin? Kai­kil­le maas­tu­rit ja omakotitalot?

  5. Onko­han nykyi­nen puo­lue­po­li­tiik­ka tul­lut (val­ta­kun­nan tasol­la) tien­sä pää­hän? Vai­kut­taa sil­tä, että meil­lä on oikeas­taan vain kol­me puoluetta.

    Vih­reät ja perus­suo­ma­lai­set, joil­la molem­mil­la on asioi­hin yleen­sä aika sel­keä kan­ta. Hei­täm­me­pä ilmoil­le min­kä tahan­sa esi­mer­kin, niin väi­tän, että kes­ki­ver­to­suo­ma­lai­sel­la on käsi­tys sii­tä, miten nämä kak­si puo­luet­ta asi­aan suhtautuvat.

    Ja se kol­mas on sit­ten se suu­ri har­maa kok­dem­ke­pu-mös­sö, joka yrit­tää olla kai­kil­le mie­lik­si ja joka samal­la pyl­lis­tää kai­kil­le, eikä ole oikein mis­tään mitään miel­tä, ettei tänä jouk­ko­louk­kaan­tu­mis­ten aika­kau­te­na menet­täi­si äänestäjiä.

    1. Jep. Molem­mil­la on sel­vä kan­ta suku­puo­li­neut­raa­lei­hin vessoihin.

      Mut­ta poli­tii­kan todel­li­seen subs­tans­siin — hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­seen kes­tä­vyys­va­jet­ta paran­ta­mal­la tai ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen hidas­ta­mi­seen CO2-verol­la ja sitä kaut­ta kaik­kia eri­lai­sia CO2-vapai­ta tek­no­lo­gioi­ta kuten aurin­ko- ja ydin­voi­maa edis­tä­mäl­lä — mie­li­pi­tei­tä ei tun­nu aina olevan.

  6. On hyvin sel­vää, että kokoo­muk­sen oikeal­la lai­dal­la on vetoa perus­suo­ma­lai­siin ja yhtä sel­vää on, että kokoo­muk­ses­sa on vah­va libe­raa­li­blok­ki, jol­la vetoa sii­hen suun­taan ei ole. Kovin vah­vas­ti tun­tu­vat vih­reät rea­goi­neet väli­ky­sy­myk­seen, joka kos­ki enem­män­kin pro­ses­sia kuin näke­myk­siä. Hal­li­tuk­sen pää­tös on lopul­ta käy­tän­nös­sä sama mitä aina­kin kokoo­muk­sen enem­mis­tö ajaa. Koko näy­tel­mää ei oli­si tar­vit­tu, jos Rin­ne olis hoi­ta­nut työn­sä ja teh­nyt lin­jauk­set (oli­si­ko kes­kus­ta estänyt?)

    Vali­tet­ta­vaa täs­sä näy­tel­mäs­sä on se, että vih­reät ja kokoo­mus tun­tu­vat ole­van täy­sin sota­ja­lal­la. Tämä voi vali­tet­ta­vas­ti tar­koit­taa kokoo­muk­sen liik­ku­mis­ta koh­ti peru­ja ja vih­rei­den liik­ku­mis­ta koh­ti vasem­mis­toa (jos se enää sin­ne päin pääsee)

    Ongel­ma täs­sä on se, että sil­loin maa­ta hal­lit­se­vat ne taan­tu­muk­sen voi­mat. Oli­si koko maan etu jos kokoo­muk­ses­sa val­taa pitäi­si­vät libe­raa­lit (Lepo­mäen ja Var­tiai­nen joh­dol­la) ja jos vih­rei­siin saa­tai­siin vähän lisää mark­ki­na­hen­ki­syyt­tä — se kun tun­tuu siel­tä täy­sin kadonneen.

    Voi­sit­ko Osmo kir­joit­taa sii­tä mihin mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi vih­reis­tä katosi?

    1. Klaus:
      On hyvin sel­vää, että kokoo­muk­sen oikeal­la lai­dal­la on vetoa perus­suo­ma­lai­siin ja yhtä sel­vää on, että kokoo­muk­ses­sa on vah­va libe­raa­li­blok­ki, jol­la vetoa sii­hen suun­taan ei ole. 

      Tuo kokoo­muk­sen oikea lai­ta joka vetoa perus­suo­ma­lai­siin pitää itse­ään hyvin arvo­kon­ser­va­tii­vi­se­nä kris­til­lis­ten arvo­jen edus­ta­ji­na jot­ka ovat äänes­tä­neet kokoo­mus­ta vuo­si­kym­men­ten ajan lähin­nä tuon arvo­kon­ser­va­tii­vis­min (koti, kirk­ko ja isän­maa) säi­lyt­tä­mi­sen puolesta. 

      Tämä kokoo­muk­sen oikea lai­ta veto­aa yleen­sä perus­suo­ma­lais­ten puheen­joh­ta­jaan sii­nä että hän muka edus­taa hei­dän mie­les­tä kris­til­lis­tä arvo­kon­ser­va­tii­vis­mia ja kris­til­li­siä arvo­ja mut­ta jol­lain oudol­la taval­la tämä kokoo­muk­sen oikean lai­dan arvo­kon­ser­va­tii­vit unoh­ta­vat että puheen­joh­ta­ja Hal­la-aho ei ole edes evlut.kirkon jäsen (eikä ei ole myös­kään min­kään pie­nen kris­til­li­sen yhtei­sön (herä­tys­liik­keen) jäsen) ja uskon­to on ollut hänel­le aina jok­seen­kin punai­nen vaate. 

      Lisäk­si maan­puo­lus­tus on näil­le kokoo­muk­sen oikean lai­dan arvo­kon­ser­va­tii­veil­le perus­te perus­suo­ma­lais­ten veto voi­mal­le vaik­ka Hal­la-aho on siviilipalvelusmies. 

      Näil­le kokoo­muk­sen oikean lai­dan arvo­kon­ser­va­tii­veil­le Timo Soi­nin roo­ma­lais­ka­to­li­nen arvo­kon­ser­va­tii­vis­mi ei käy­nyt vaik­ka sii­nä oli ainek­sia äänes­tää oike­aa mies­tä oikean aikaan mut­ta kirk­koon kuu­lu­ma­ton ja kris­ti­nus­kon kans­sa täy­sin kysy­mys­merk­ki­nä ole­va puheen­joh­ta­ja Hal­la-aho onkin jokin arvo­kon­ser­va­tis­ti­nen veto voi­ma vaik­ka kris­til­li­syys on hänes­sä kau­ka­na kun mies ei edes kuu­luu evlut kirk­koon tai edes mihin­kään muu­hun pie­neen kris­til­li­seen yhteisöön. 

      Nämä kokoo­muk­sen oikean lai­dan arvo­kon­ser­va­tii­vit ovat nyt jol­lain taval­la näh­neet että arvo­kon­ser­va­tis­mi ja kris­til­li­nen iden­ti­teet­ti­po­li­tiik­ka on perus­suo­ma­lai­sis­sa nous­sut entis­tä enem­män näky­viin vaik­ka edel­li­nen puheen­joh­ta­ja joka oli täy­sin avoi­mes­ti arvo­kon­ser­va­tii­vi roo­ma­lais­ka­to­li­nen ei vedon­nut mut­ta nyt Hal­la-ahos­sa näh­dään se mitä Timo Soi­nis­sa ei näh­nyt tai halut­tu nähdä.

      Kum­mal­li­nen kään­nös ovat nämä kokoo­muk­sen arvo­kon­ser­va­tii­vit teh­neet kun valit­se­vat perus­suo­ma­lai­set jon­ka puheen­joh­ta­ja­na toi­mii sivii­li­pal­ve­lus­mies ja kirk­koon kuu­lu­ma­ton henkilö

      Arvo poliit­ti­nen koti on näkö­jään kadon­nut heil­tä jot­ka aiem­min äänes­ti­vät kokoo­mus­ta arvo­kon­ser­va­tis­min ja koti, kirk­ko ja isän­maa peri­aat­teen mukai­ses­ti kun vaih­ta­vat puo­lu­een jon­ka puheen­joh­ta­ja on ihan päin­vas­tai­nen kuin mitä he koros­ta­vat sii­nä että kokoo­mus oli­si hylän­nyt kris­til­li­set arvot ja koti kirk­ko ja isän­maa periaatteen.

      1. Kokoo­mus on kor­van­nut mie­les­sään (kun ei voi ääneen sanoa osoit­tau­tui­si. Arvot­to­mak­si) koti, kirk­ko ja isänmaa
        Kar­ta­no, kar­ta­no­vol­vo ja mark­ki­na­voi­mat aatteeseen.
        Useim­mat vain tapauskovaisia

      2. Mark­ku Nur­mi:
        Kokoo­mus on kor­van­nut mie­les­sään (kun ei voi ääneen sanoa osoit­tau­tui­si. Arvot­to­mak­si) koti, kirk­ko ja isänmaa
        Kar­ta­no, kar­ta­no­vol­vo ja mark­ki­na­voi­mat aatteeseen.
        Useim­mat vain tapauskovaisia 

        Hyvin moni mark­ki­na eten­kin Poh­jan­maal­la on usko­vai­nen. Rehel­li­ses­ti voi­si kysyä nyky­päi­vän myös itse­ään pitä­vil­tä usko­vai­sil­ta arvo­kon­ser­va­tii­veil­tä kuin­ka vil­pi­tön­tä hei­dän arvo­kon­ser­va­tis­mi on. Monet arvo­kon­ser­va­tii­vit Euroo­pas­sa on huo­lis­saan mus­li­mien lisään­ty­mi­ses­tä maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na Euroop­paan kos­ka näke­vät isla­mi­nus­kon hyvin huo­nos­ti nai­sia ja sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jä koh­te­levk­si uskon­nok­si. Mut­ta nämä arvo­kon­ser­va­tii­vit esi­mer­kik­si Puo­las­sa, Venä­jäl­lä, Unka­ris­sa ja myös Suo­mes­sa eivät hyväk­sy kui­ten­kin sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jen oikeuk­sia ja ovat vas­tus­ta­neet nii­den lakien läpi­me­noa jot­ka tur­vaa sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jen oikeuk­sia Euroo­pas­sa mut­ta ovat samal­la mus­li­mi­vas­tai­sia kos­ka pitä­vät isla­mia pat­riar­kaal­li­se­na uskon­to­na mut­ta nämä Euroo­pan arvo­kon­ser­va­tii­vit ovat itse myös hyvin pat­riark­ko­ja mitä tulee femi­nis­miin, sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jen oikeuk­siin ja nais­ten ase­maan yhteis­kun­nas­sa eten­kin työ­elä­mäs­sä ja poli­tii­kas­sa. Joten luu­len että kysees­sä on muu kuin todel­li­nen usko. Myös arvo­kon­ser­va­tii­vit ovat mones­sa suh­tees­sa tapaus­ko­vai­sia kuin anta­vat itses­tään toi­sen­lai­sen kuvan. 2020-luvul­la on vai­kea olla todel­li­nen pat­riark­kaal­li­nen van­hoil­li­nen arvo­kon­ser­va­tii­vi kuin 1900-luvun alussa.

    2. vih­rei­den liik­ku­mis­ta koh­ti vasem­mis­toa (jos se enää sin­ne päin pääsee)”

      Näin­pä. Talou­des­sa vih­reät ovat niin eri maa­ta. Lisää vero­ja, lisää jul­ki­sen puo­len työ­paik­ko­ja, lisää tukia työt­tö­mil­le. Miten ihmees­sä täm­möi­sel­lä talou­del­la voi kas­vaa? Nykyi­nen Suo­mi hou­kut­te­lee lähin­nä pie­ni­tu­loi­sia muut­ta­maan ulko­mail­ta Suo­meen, mm. vero­tus pie­ni­tu­loi­sil­la on Euroo­pan alhaisinta.

      Suo­mi on hävin­nyt 10 vuo­des­sa niin pal­jon, että pulas­sa ollaan tule­vai­suu­des­sa, jos ei kään­ne­tä suun­taa. Työl­li­syys pitää saa­da mui­den poh­jois­mai­den tasol­le, tukia lei­ka­ta, jul­kis­ta puol­ta tehos­taa jne.

    3. Klaus:

      Voi­sit­ko Osmo kir­joit­taa sii­tä mihin mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi vih­reis­tä katosi?

      Eihän se ole kadon­nut — sivu­rai­teel­le se on kyl­lä aja­tu­tu­nut, eikä puo­luet­ta vii­me vaa­leis­sa äänes­tä­nei­den isoa osaa se kiin­nos­ta lainkaan.

      Osmo on osu­vas­ti kir­joit­ta­nut, että aika­naan ana­lyy­si kabi­ne­teis­sa oli, että Dema­reis­sa maan suun­taan voi­si vai­kut­taa isom­mal­la vivul­la kuin oma­na puo­lu­ee­na. Mut­ta ris­ki, että ympä­ris­tö­li­be­raa­lit jäi­si­vät kir­joit­ta­maan oman Ete­lä-Hel­sin­kin Sosia­li­ra­tit Ry:n eriä­viä mie­li­pi­tei­tä emo­puo­lu­een pöy­tä­kir­joi­hin oli niin suu­ri, että oma puo­lue oli parem­pi. Tähän asti joh­to­pää­tös on ollut, että pää­tös oli oikea mut­ta mikä­hän tul­kin­ta mah­taa olla 15 vuo­den pääs­tä, jos mit­ta­ri ei ole­kaan puo­lue­kan­na­tus vaan ympä­ris­tö­myön­tei­sen mark­ki­na- ja sosi­aa­li­li­be­ra­lis­min edistäminen?

      Nyt näen, että on hyvin sel­vä uhkia sii­nä, että esi­mer­kik­si Vii­te Ry (Tie­teen ja tek­no­lo­gian vih­reät ry niil­le jot­ka eivät ole sisäl­lä ske­nes­sä) ja ylei­nen mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi sul­keu­tuu puo­lu­een sisäl­lä saman­lai­seen loke­roon, joka kir­jaa eriä­viä mie­li­pi­tei­tään ja joka kai­ve­taan vaa­le­ja ennen vähän fra­mil­le että kat­so­kaa, Vih­reät on myös taval­laan niin­ku tosi jees insi­nöö­ri­tie­de­puo­lue, jos­sa on muka­na myös mie­so­le­tet­tu­ja! Mai­nos­lause­kin on val­mii­na: “puo­lueis­ta paras tie­deoh­jel­ma­ju­lis­tus jo vuo­des­ta 1992” Kum­ma kyl­lä äänes­tä­jät eivät ymmär­tä­ne innostua.

      Itsel­leen tär­kei­tä asioi­ta edis­tääk­seen Vih­rei­den tuli­si­kin nyt olla se puo­lue, joka tyl­säs­ti kään­tää huo­mion­sa kohi­nas­ta aina pöy­däl­lä ole­vien ehdo­tuk­sien kon­kreet­ti­seen sisäl­töön. Se, joka vään­tää lakien ja ase­tus­ten yksi­tyis­koh­dis­ta, sen sijaan että kiin­nit­tää huo­mion­sa sii­hen kuka tai min­kä­lai­nen poruk­ka ehdo­tus­ta tekee. Ja eri­tyi­ses­ti Perus­suo­ma­lais­ten suh­teen Vih­rei­den pitäi­si kyl­mäs­ti olla pöy­ris­ty­mät­tä (run­sais­ta) vas­ten­mie­li­syyk­sis­tä tai höl­möi­lyis­tä, vaan vaa­tia aina kon­kre­ti­aa pöy­tään tyy­liin “laa­ti­kaa ehdo­tus niin katsotaan”. 

      Tai­taa kui­ten­kin olla niin, että pöy­ris­ty­nei­syys, yri­tys pro­fi­loi­tua vasem­mal­la voi­mak­kaim­min anti-Per­suik­si joka “vas­tus­taa” myös Kokoo­mus­ta voi olla lyhyel­lä aika­vä­lil­lä se tapa joka nos­taa vaa­li­kan­na­tus­ta jokusen var­man pii­run, vie­lä­pä ilman juu­ri­kaan vai­van­nä­köä. Anti-Kokoo­mus ‑reto­rii­kal­la vasem­mis­to­laa­ris­ta voi ryös­tää osan, ja osa tulee sii­tä että ekaa ker­taa äänes­tä­vis­tä isoon osaan “anti-per­su­lai­nen” iden­ti­teet­ti veto­aa, eivät­kä Dema­rit ole alle pari­kymp­pi­sil­le juu­ri­kaan ole­mas­sa. Puo­lue­kan­na­tus nousee, mut­ta asioi­den edis­tä­mi­nen käy entis­tä vaikeammaksi.

      Jos pola­ri­soi­tu­mi­nen jat­kuu eikä Kes­kus­ta enää täl­lä ker­taa saa kan­na­tus­ta Per­suis­ta takai­sin, tämä jät­tää jäl­jel­le ainoak­si pakol­li­sek­si hal­li­tus­puo­lu­eek­si Kokoo­muk­sen — jol­loin poli­tiik­kaan vai­ku­te­taan tehok­kaas­ti vai­kut­ta­mal­la Kokoomukseen.

      Poliit­ti­set voi­ma­suh­teet eivät ole mitään luon­non­la­ke­ja, ja mel­kein kaik­kiin hyviin pyr­ki­myk­siin kan­nat­taa vai­kut­taa ja saa­da kan­na­tus­ta useam­man puo­lu­een sisäl­tä, jos aikoo jotain saa­da aikaan.

      Puo­lueis­ta var­sin­kin Perus­suo­ma­lais­ten mut­ta myös osin Vasem­mis­to­lii­ton kan­na­tuk­ses­ta jon­kin­moi­nen osa lie­nee hen­ki­löi­ty­nyt puheen­joh­ta­jaan. Dema­rit näke­vät poten­ti­aa­lia samaan, mut­ta sii­nä on se kään­tö­puo­li että mitäs sit­ten teh­dään kun Suu­ri Joh­ta­ja väis­tyy tai kaa­tuu? Var­sin­kin Perus­suo­ma­lai­sis­sa on sel­lai­nen kei­tos ihmi­siä ja mie­li­pi­tei­tä, että saa­pa näh­dä. Eri­tyi­ses­ti hajaan­nus­ti­lan­tees­sa oli­si eduk­si, että kon­tak­te­ja olisi.

      1. Kii­tos — mie­len­kiin­toi­nen kir­joi­tus. Pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä yri­tys pro­fi­loi­tua anti-per­suik­si (ja las­kea kokoo­mus per­su­lei­riin) ei vält­tä­mät­tä ole voit­ta­va stra­te­gia. Sii­tä Osmo­kin tai­taa olla huolissaan.

  7. Hel­sin­gis­sä kokoo­muk­sen näkö­alat­to­muus näkyy osaa­mat­to­muu­te­na kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa. Puo­lue sie­tää ihan lii­an mon­taa Mal­mi-aktii­via ja rasis­tia riveis­sään. Ihan lii­an moni kokoo­mus­lai­nen kat­soo kau­pun­kia myös pel­käs­tää auton ratis­ta. Sii­tä tulee kum­mal­li­nen maa­il­man­ku­va, mis­sä koros­tu­vat edes­sä ole­van auton taka­va­lot ja täy­teen pysä­köi­ty kadun­var­si. Täy­det ratio­vau­nut tai kadun­yli­tys­tä odot­ta­vat tuhan­net jää­vät näkemättä.

    Flirt­tai­lu per­su­jen kans­sa kar­kot­taa kan­nat­ta­jat myös val­ta­kun­nan tasos­sa. On aivan käsit­tä­mä­tön­tä, ettei Hel­sin­gin kokoo­muk­sen joh­to saa tai pis­tä kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­jaan kuriin, vaan antaa näi­den liet­soa rasis­mia ja vih­rei­siin koh­dis­tu­vaa hal­vek­sun­taa some-kanavissaan.

  8. Omas­ta mie­les­tä­ni suu­rin ongel­ma on se, että yli­pään­sä yllä­pi­de­tään hal­li­tus-oppo­si­tio vas­tak­kai­na­set­te­lua. Kun mie­li­pi­tei­tä nyky­maa­il­mas­sa nyt vaan on enem­män kuin van­ha jako sosia­lis­tei­hin ja ei-sosia­lis­tei­hin antaa ymmär­tää, on toi­mi­van enem­mis­tö­hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta. Lop­pu­tu­lok­se­na on lähes väis­tä­mät­tä sisäis­ten ris­ti­rii­to­jen repi­mä hal­li­tus, kun taas oppo­si­tio voi vapaas­ti ja vas­tuut­ta teh­dä kuin­ka popu­lis­tis­ta poli­tiik­kaa tahan­sa, ja tasa­pai­not­taa vaih­toeh­to­bud­jet­tin­sa leik­kaa­mal­la ima­gi­nää­ri­siä mil­jar­de­ja vas­tus­ta­mis­taan asioista.

    Itse toi­voi­sin nykyi­sen pel­lei­lyn sijaan aitoa par­la­men­ta­ris­mia, jos­sa jokai­nen minis­te­ri oli­si yksin ja itse­näi­ses­ti vas­tuus­sa suo­raan edus­kun­nal­le, ja jokais­ta laki­han­ket­ta var­ten kerät­täi­siin erik­seen edus­kun­nas­ta enem­mis­tö mil­loin mis­tä­kin puo­lueis­ta. Täl­löin voi­tai­siin luo­pua hal­li­tuk­sen sisäi­ses­tä yksi­mie­li­syys­vaa­ti­muk­ses­ta, ja kaik­ki puo­lu­eet pääsisivät/joutuisivat otta­maan vas­tuu­ta pää­tös­ten­teos­ta. Hal­li­tuk­sen sisäi­set oppo­si­tiot menet­täi­si­vät kiris­tys­voi­man­sa, ja enem­mis­tö­de­mo­kra­tia toteu­tui­si nykyis­tä paremmin.

    Kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa­kin pär­jä­tään ilman eril­lis­tä enem­mis­tö­hal­li­tus­ta (eli kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa on kaik­ki puo­lu­eet edus­tet­tui­na ja asiois­ta pää­te­tään äänes­tä­mäl­lä), ja hyvin toimii.

  9. Kokoo­mus ei läh­de viher­va­sem­mis­ton pön­kä­puo­lu­eek­si. Jos nyky­hal­li­tus hajo­aa, niin edes­sä on uudet vaa­lit tai per­su­ve­toi­nen por­va­ri­hal­li­tus. Vaa­lit on toden­nä­köi­sem­pi vaih­toeh­to. Per­suil­la oleel­lis­ta on maa­han­muu­ton laa­tu ja mää­rä. Nyky­laa­tui­nen maa­han­muut­to ei kelpaa.

  10. Onpa mie­len­kiin­toi­nen kes­kus­te­lu. Olen var­sin­kin koet­ta­nut saa­da sel­vää vih­rei­den arvois­ta. Mit­kä ne oikein ovat?

    Itse uskon evo­luu­tioon ja mark­ki­na­ta­lou­teen. Näis­tä seu­raa­va ns. Tie­teel­li­nen meto­di on se megat­ren­di, jota vas­taan on tur­ha taistella.

    Vie­ras­tan poliit­ti­sia pseu­do-tie­tei­tä, jos­ta esi­merk­ki­nä IPCCn ilmas­to­mal­lit. Nii­tä on 108 kap­pa­let­ta ja nii­den väi­te­tään edus­ta­van tie­deyh­tei­sön konsensusta.

    Olen itse­kin jos­kus teh­nyt mate­maat­ti­sia mal­le­ja ja sii­tä joh­tuen ymmär­rän nii­tä jon­kin ver­ran. Koke­muk­se­ni mukaan mel­keim­pä min­kä tahan­sa data­pis­te­jou­kon kaut­ta voi virit­tää mal­li, kun vaan lisää tar­peek­si mon­ta yhtä­löä ja ker­roin­ta. Nuo IPCCn mal­li­jouk­ko on juu­ri tuollainen. 

    Noi­den mal­lien eri­lai­sia kes­kiar­vo­ja kut­su­taan sit­ten tie­teel­li­sek­si kon­sek­suk­sek­si, mikä on abdur­di aja­tus. Perus­tu­vat­ko vih­reit­ten arvot tuollaiseen?

    IPCC itse viit­taa Cli­ma­te Research Unit at the Uni­ver­si­ty of East Anglia, Sur­face tem­pe­ra­tu­re record dataan, jota pitää luotettavana.

    Kai­kis­ta par­hai­ten tuo­ta dataa vas­taa Rus­sian model INM-CM5. Se on siis paras, joka ainoa­na osa­si ennus­taa oikein läm­pö­ti­la paus­sin 2002 — 2014.

    Kysy­mys vih­reil­le? Oli­si­ko kui­ten­kin paras­ta uskoa par­haa­seen mal­liin, eikä konsensus-malliin? 

    Kan­nat­taa muis­taa, että poliit­ti­sen tie­teen seu­rauk­set ovat his­to­rian valos­sa karmeita.

    1. Kysy­mys vih­reil­le? Oli­si­ko kui­ten­kin paras­ta uskoa par­haa­seen mal­liin, eikä konsensus-malliin? 

      Disclai­mer: en ole tutus­tu­nut tähän nimen­omai­seen aineis­toon enkä ilmas­to­tie­tee­seen yleisestikään.

      Mut­ta pak­ko kom­men­toi­da tähän, että kuvaa­ma­si “kon­sen­sus-mal­li” on lähes var­mas­ti parem­pi ennus­ta­ja kuin yksit­täi­nen “paras” mal­li, aivan eri­tyi­ses­ti, kun puhu­taan suu­res­ta mas­sas­ta eri malleja.

      Esi­merk­ki­nä täs­tä teen vaik­ka kuusi kil­pai­le­vaa mal­lia, jot­ka ennus­ta­vat seu­raa­vaa nopanheittoa.

      a. Hei­tos­ta tulee 1
      b. Hei­tos­ta tulee 2
      c. Hei­tos­ta tulee 3
      d. Hei­tos­ta tulee 4
      e. Hei­tos­ta tulee 5
      f. Hei­tos­ta tulee 6

      Nopan­hei­ton jäl­keen voin rie­mui­ta, että joku mal­leis­ta­ni osui täs­mäl­leen oike­aan (ja näin ollen toki ennus­taa par­hai­ten myös tule­vaa). Kui­ten­kin “kon­sen­sus-mal­li”, joka ennus­taa kes­ki­mää­räi­sek­si arvok­si 3,5 on vähem­män vää­räs­sä pit­käs­sä juok­sus­sa ja pal­jon hyö­dyl­li­sem­pi tule­van ennustamisessa.

  11. Mie­len­kiin­tois­ta, että per­sut koe­taan kou­lut­ta­mat­to­mik­si, sivis­ty­mät­tö­mik­si maa­lais­jun­teik­si. Vuo­si sit­ten suu­rin osa sii­tä poru­kas­ta kan­nat­ti mui­ta puolueita. 

    Muut miet­ti­kööt mis­tä per­su­jen kan­na­tus kum­pu­aa? Kaik­ki tie­tä­vät suu­rim­man syyn, joka on hal­lit­se­ma­ton maa­han­muut­to. Täs­tä ei saa asial­li­ses­ti kes­kus­tel­la saa­mat­ta rasis­tin lei­maa. Oli­si­ko tar­vet­ta muutokselle.

    1. Mörö­köl­li:
      Mie­len­kiin­tois­ta, että per­sut koe­taan kou­lut­ta­mat­to­mik­si, sivis­ty­mät­tö­mik­si maalaisjunteiksi.

      Muut miet­ti­kööt mis­tä per­su­jen kan­na­tus kumpuaa?
      ..

      Kou­lu­tus ei suo­je­le perussuomalaisuudelta.
      Sivis­tys suojelee.

    2. Mörö­köl­li: Muut miet­ti­kööt mis­tä per­su­jen kan­na­tus kum­pu­aa? Kaik­ki tie­tä­vät suu­rim­man syyn, joka on hal­lit­se­ma­ton maa­han­muut­to. Täs­tä ei saa asial­li­ses­ti kes­kus­tel­la saa­mat­ta rasis­tin lei­maa. Oli­si­ko tar­vet­ta muutokselle.

      Ei se vain tämä “me-ja-muut”-akseli ole tär­keä, vaan lisä­tään­pä kuvaan “suo­ma­lais­ten vas­tuu ilmas­to­muu­tok­ses­ta”, siis sitä on-tai-ei-ole-akse­li. Sekä Vih­reät että PS ovat täs­sä hel­pos­sa neli­ken­täs­sä voit­ta­jia, molem­pien kan­na­tus kipu­aa koh­ti 20..30%.

      Noil­la tee­moil­la ei kui­ten­kaan suo­ma­lai­sen hyvin­voin­ti­val­tion tule­vai­suut­ta rat­ko­ta. Tär­keäm­piä tee­mo­ja ovat esim. “pro mark­ki­na vai pro busis­ness” ja “onko vas­tuu val­tiol­la vai yksi­löl­lä”. PS ei ole ilmais­sut min­kään­lais­ta mie­li­pi­det­tä kum­paan­kaan asi­aan , Vih­reät sen­tään liput­ta­vat sel­keäs­ti val­tion vas­tuun puolesta.

  12. Tähän nyt täy­tyy hie­man kom­men­toi­da Kokoo­muk­sen toi­sen suku­pol­ven änky­räym­pä­ris­tö­sii­ven edus­ta­ja­na. Kokoo­muk­sen libe­raa­li­sii­pi on noin kak­si ker­taa suu­rem­pi kuin Kes­kus­tas­sa, min­kä näkee esi­mer­kik­si avio­liit­to­lain uudis­ta­mi­sää­nes­tyk­ses­tä. Vali­tet­ta­vas­ti löy­ty­vät Kokoo­muk­ses­ta myös ne änky­rä­kon­ser­va­tii­vit­kin, mut­ta oli­si­ko parem­pi koko­nai­suu­den kan­nal­ta, että he oli­si­vat vah­vis­ta­mas­sa Perus­suo­ma­lai­sia entisestään?

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti olen sitä miel­tä, että Perus­suo­ma­lais­ten kans­sa ei voi teh­dä hal­li­tusyh­teis­työ­tä, ellei se puo­lue suos­tu ehdoit­ta hyväk­sy­mään muun puo­lue­ken­tän libe­raa­lit peri­aat­teet. 80 % ei pidä ryh­tyä kumar­ta­maan 20 %:lle tär­keis­sä asiois­sa, kuten ympä­ris­tö ja ihmisoikeudet.

    Autoi­li­jai­den­ti­teet­ti­po­li­tiik­ka ärsyt­tää minua­kin. Sii­nä­kin tul­laan kysy­myk­seen, onko vii­sas­ta työn­tää kaik­ki autoi­luin­toi­li­jat Perus­suo­ma­lai­siin, jos­sa he jou­tui­si­vat tuke­maan muu­ten­kin äärim­mäis­tä politiikkaa?

    Nyky­hal­li­tuk­sen koh­dal­la olen toki oppo­si­tios­sa, mut­ta toi­von hal­li­tuk­sen saa­van asiat hoi­det­tua kun­nol­la, meil­lä ei ole vaa­li­kausi toi­sen­sa jäl­keen varaa kyvyt­tö­miin hal­li­tuk­siin. Kes­kus­tan tule­vai­suu­den kan­nal­ta hal­li­tuk­sen pitäi­si kye­tä aut­ta­maan taan­tu­via seu­tu­ja, mihin kei­not ovat vali­tet­ta­van vähis­sä. Esi­mer­kik­si päi­vän uuti­nen Hel­sin­gin lää­kä­rei­den pal­kan­ko­ro­tuk­ses­ta tar­koit­taa syr­jä­seu­duil­le tar­vet­ta aina­kin vas­taa­vaan palkankorotukseen.

    Meil­lä ei sen­tään onnek­si ole yhtä paha tilan­ne kuin Sak­sas­sa, jos­sa hal­li­tuk­seen pitää kär­jis­te­tys­ti sanot­tu­na ottaa joko puo­lue, joka ammut­ti maas­ta­pois­tu­jia (SED/Die Lin­ke) tai maa­han­muut­ta­ja- ja vähem­mis­tö­vas­tai­nen puo­lue (AfD). Tai sit­ten kaik­kien mui­den puo­luei­den täy­tyy suos­tua kes­ki­näi­seen yhteistyöhön.

  13. Jos kes­kus­ta läh­tee hal­li­tuk­ses­ta, kokoo­mus on seu­raa­vas­sa hal­li­tuk­ses­sa. Jos se ei ole siel­lä vih­rei­den kans­sa, se on siel­lä perus­suo­ma­lais­ten kans­sa. Kum­man haluatte?”

    Jos vih­reät halu­aa mukaan dema­rit ja vasem­mis­ton, niin sii­nä tapauk­ses­sa mie­luum­min perus­suo­ma­lais­ten kanssa.

    On näh­ty jo mon­ta näi­tä sil­li­sa­laat­ti­hal­li­tuk­sia (dema­rit + vasem­mis­to + vih­reät + kokoomus/keskusta) , jot­ka eivät vaan osaa toi­mia yhdes­sä. Pal­jon parem­min tulee toi­meen kes­kus­ta + kokoo­mus + perussuomalaiset.

    1. On näh­ty jo mon­ta näi­tä sil­li­sa­laat­ti­hal­li­tuk­sia (dema­rit + vasem­mis­to + vih­reät + kokoomus/keskusta)

      Lip­po­sen hal­li­tuk­set oli­vat vii­me vuo­sien par­hai­ten toimivia.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lip­po­sen hal­li­tuk­set oli­vat vii­me vuo­sien par­hai­ten toimivia.

        Maa­il­ma on muut­tu­nut Lip­po­seen hal­li­tus­ten jäl­keen. Samoin SDPn kan­na­tus. Se aika ei enää palaa.

        Kokoo­mus tus­kin on niin tyh­mä, että läh­ti­si par­la­men­taa­ri­sen ääri­va­sem­mis­ton tuki­puo­lu­eek­si nykyi­seen kokoon­pa­noon kes­kus­tan tilal­le. Vähin­tään vasem­mis­to­liit­to pitäi­si ulkois­taa, mut­ta SDP on myös ver­rat­tu­na Lip­po­sen aikoi­hin pal­jon enem­män vasem­mis­to­lai­sen jako­po­li­tii­kan ja regu­laa­tion lin­joil­la sekä pal­jon vähem­män huo­les­tu­nut talous­kas­vus­ta ja työs­sä­käy­vän kes­ki­luo­kan ostovoimasta.

        Suo­meen saat­taa vih­doin tul­la bloc­ki­vaa­lit. Kes­kus­tan pitää nyt vaan päät­tää halu­aa­ko se kuu­lua kes­kus­ta-oikeis­to­lai­seen bloc­kiin PS, Kok ja Kd kans­sa, vai vasem­mis­to­bloc­kiin. Mah­dol­li­suus on var­maan myös yrit­tää jous­ta­vas­ti pela­ta sii­nä välis­sä ja men­nä tar­vit­taes­sa kum­man tahan­sa kans­sa hal­li­tuk­seen. Pelai­lu kyl­lä semen­toi kan­na­tuk­sen max 10% paik­keil­le , eikä asi­aa suu­rek­si puo­lu­eek­si enää hevin ole. Voi olla , että niin käy väis­tä­mät­tä muutenkin.

      2. LD:

        Suo­meen saat­taa vih­doin tul­la bloc­ki­vaa­lit. Kes­kus­tan pitää nyt vaan päät­tää halu­aa­ko se kuu­lua kes­kus­ta-oikeis­to­lai­seen bloc­kiin PS, Kok ja Kd kans­sa, vai vasem­mis­to­bloc­kiin. Mah­dol­li­suus on var­maan myös yrit­tää jous­ta­vas­ti pela­ta sii­nä välis­sä ja men­nä tar­vit­taes­sa kum­man tahan­sa kans­sa hal­li­tuk­seen. Pelai­lu kyl­lä semen­toi kan­na­tuk­sen max 10% paik­keil­le , eikä asi­aa suu­rek­si puo­lu­eek­si enää hevin ole. Voi olla , että niin käy väis­tä­mät­tä muutenkin.

        Tämä on kieh­tä­vä aja­tus: kes­kus­ta ja RKP muo­dos­tai­si­vat kah­des­taan sen kes­kel­lä ole­van bloc­kin, joka oli­si val­mis hal­li­tuk­seen kenen kans­sa tahan­sa, kun­han sai­si­vat hal­li­tus­oh­jel­maan joi­tain kes­kei­siä tavoit­tei­taan (kes­kus­tan osal­ta alue­po­li­tiik­kaa ja RKP:n osal­ta kie­li­po­li­tiik­kaa). Kepu ja RKP yhdes­sä muo­dos­tai­si­vat jo tar­peek­si ison ryh­mit­ty­män (täl­lä het­kel­lä 40 edus­ta­jaa, jos­kin kepun kan­na­tuk­sen las­kies­sa ja vakiin­tues­sa 10 pro­sen­tin huja­koil­le se tip­pu­nee jon­ne­kin 30 edus­ta­jan huja­koil­le), että kyl­lä sil­lä saa­daan oikeis­to- tai vasem­mis­to­bloc­kin kans­sa enem­mis­tö­hal­li­tus aikai­sek­si useim­mis­sa tilan­teis­sa ilman, että tar­vit­tai­siin vetoa­pua vas­ta­bloc­kin sisältä.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lip­po­sen hal­li­tuk­set oli­vat vii­me vuo­sien par­hai­ten toimivia. 

        Lip­po­sen I hal­li­tus poik­ke­si sii­nä että molem­mil­la hal­li­tus­puo­lueil­la oli enem­mis­tö (SDP 63 ja Kok 39 eli yhteen­sä 102 ) sii­hen tuli mukaan vie­lä Vasem­mis­to­liit­to, Vih­reät ja RKP. Lip­po­sen I hal­li­tuk­sen salai­suus oli se että Paa­vo Lip­po­nen tuli oikein hyvin toi­meen val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Sau­li Nii­nis­tön kans­sa vaik­ka se otti pää­hän eräi­tä dema­rei­ta hal­li­tuk­sen sisäl­lä ja eduskuntaryhmässä.

        Lip­po­sen II hal­li­tuk­ses­sa oli sit­ten vähän eri­lai­nen mei­nin­ki vaik­ka Lip­po­nen pää­mi­nis­te­ri­nä oli oikein hyvä mut­ta kyl­lä SDP:n sisäl­lä oli häneen tyy­ty­mät­tö­myyt­tä ja hänen sai 2002 haas­ta­jan puheen­joh­ta­ja­na vaik­ka jat­koi puheenjohtajana. 

        Eikös muu­ten Vih­reät ja eten­kin muun perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri Osmo Soi­nin­vaa­ra ja eräs minis­te­ri Satu Has­si otti­vat hat­kat koko Lip­po­sen II hal­li­tuk­ses­ta jo 2002 kevääl­lä? Hyvin Vih­reät viih­tyi Lip­po­sen II hal­li­tuk­ses­sa kun siel­tä läh­det­tiin pois kes­ken vaalikauden. 

        Mut­ta Van­ha­sen II hal­li­tuk­ses­ta ei läh­det­ty pois vaik­ka molem­mis­sa hal­li­tuk­sis­sa pää­tet­tiin ydin­voi­ma­lan luvasta! 

        Mut­ta sil­ti olen Osmon kans­sa samaa miel­tä että Lip­po­sen 2 pää­mi­nis­te­ri kaut­ta oli oikein hyvää aikaa Suo­mel­le 1990-luvun lopus­sa ja 2000-luvun alussa

        Kii­tos sii­tä vielä

      4. Minun kau­te­ni perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä oli lop­pu­nut ennen vih­rei­den eroa­mis­ta Lipå­po­sen hal­li­tuk­ses­ta. Kokouk­ses­sa, jos­sa eroa­mi­se­ta pätet­tiin, äänes­tin hall­li­tuk­seen jää­mi­sen puolesta.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lip­po­sen hal­li­tuk­set oli­vat vii­me vuo­sien par­hai­ten toimivia.

        Sil­loin elet­tiin myös tois­tai­sek­si vii­mei­sin­tä yltä­kyl­läi­syy­den aikaa, kun Sone­ran­kin osak­kei­den myyn­nis­tä saa­ta­vien raho­jen käyt­tö­koh­tees­ta pys­tyt­tiin kinas­te­le­maan niin pit­kään, että osak­kei­den arvo ehti romah­taa. Voi hyvin olla, että Lip­po­sen hal­li­tuk­set oli­si­vat pär­jän­neet myö­häi­sem­pi­nä­kin aikoi­na parem­min kuin ne hal­li­tuk­set mit­kä meil­lä oli, mut­ta tätä kon­teks­tia ei saa unoh­taa. Suo­ma­lai­nen par­la­men­ta­ris­mi on vali­tet­ta­vas­ti yskäh­del­lyt aika pahas­ti, kun run­sau­den jaka­mi­ses­ta on siir­ryt­ty niuk­kuu­den jaka­mi­seen (joka vali­tet­ta­vas­ti jat­ku­nee aina­kin 20 vuot­ta huol­to­suh­teen ongel­mien takia) ja nykyi­sen hal­li­tus­ko­koon­pa­non kom­pu­roin­ti tai­pa­leen­sa ihan alku­vai­heil­la lie­nee osa tätä samaa oirehtimista.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lip­po­sen hal­li­tuk­set oli­vat vii­me vuo­sien par­hai­ten toimivia.

        Lip­po­nen oli hyvä, yrmy joh­ta­ja, mut­ta hän teki töi­tä van­han perus­tus­lain suo­min valtuuksin.

        Nal­le Wahl­roos esit­tää uusim­mas­sa kir­jas­saan mie­len­kiin­toi­sen mie­li­pi­teen, joka on ras­kaas­ti oikoen jotain seu­raa­vaa: Kek­ko­ses­ta säi­käh­tä­nees­sä 80…90-luvun poliit­ti­se­sa ilma­pii­ris­sä pre­si­den­tin ja hal­li­tuk­sen toi­mi­val­taa kaven­net­tiin uudes­sa perus­tus­lais­sa rat­kai­se­vas­sa mää­rin, vaik­ka oli­si riit­tä­nyt, että Ståhl­ber­gin perus­tus­la­kiin oli­si lisät­ty pre­si­dent­ti­kausien mää­rä, max 2 ja pois­tet­tu pesi­den­tin oikeus hajoit­taa edus­kun­ta. Lisäk­si uuteen perus­tus­la­kiin tuo­tiin koko jouk­ko tul­kin­nan­va­rai­sia perusoikeuksia.

        Näkö­kul­ma on huo­mion arvoi­nen. Pre­si­den­tin, ja ennen kaik­kea hal­li­tuk­sen toi­meen­pa­no­val­lan vähen­tä­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen, että uudis­tuk­set ovat puu­rou­tu­neet. Ne teh­dään nykyi­sin lain­sää­dän­tö edel­lä, mikä on hidas­ta, ei ole­mas­sa ole­van lain­sää­dän­nön sal­li­mis­sa rajois­sa. Hal­li­tuk­sen pitää joka risauk­ses­sa kysyä Edus­kun­nan mielipidettä.

    2. On näh­ty jo mon­ta näi­tä sil­li­sa­laat­ti­hal­li­tuk­sia (dema­rit + vasem­mis­to + vih­reät + kokoomus/keskusta) , jot­ka eivät vaan osaa toi­mia yhdes­sä. Pal­jon parem­min tulee toi­meen kes­kus­ta + kokoo­mus + perussuomalaiset. 

      Kaik­ki hal­li­tuk­set ovat sil­li­sa­laat­ti­hal­li­tuk­sia. Tuo kes­kus­ta + kokoo­mus + perus­suo­ma­lai­set vaih­toeh­to oli­si ihan hyvä mut­ta sil­loin perus­suo­ma­lai­sil­le pitäi­si antaa sel­lai­set sal­kut että ne oli­si tar­peek­si haas­ta­via ja sitout­taa perus­suo­ma­lai­set hal­li­tus­oh­jel­maan ja sii­hen että hal­li­tus istuu 4 vuot­ta. Sii­nä oli­si perus­suo­ma­lai­sil­le haas­tet­ta ja vas­tuu­ta. Mut­ta en tie­dä riit­tää­kö kes­kus­ta + kokoo­mus + perus­suo­ma­lai­set vaih­toeh­to edus­kun­nas­sa enem­mis­töön. Hal­li­tus jol­la on vähän yli 100 kan­san­edus­ta­jaa mut­ta alle 110 on ris­ki­te­ki­jä. Sin­ne kokoo­mus halu­aa aina­kin RKP:n ja perus­suo­ma­lai­set KD:n.

      1. Per­sut pitä­nee jos­sain vai­hees­sa pääs­tää hal­li­tuk­seen vas­taa­maan pöty­pu­heis­taan. Lop­pu­tu­los on ihan sama kuin vii­mek­si, kan­na­tus tulee puo­lit­tu­maan kos­ka puo­lu­een kan­nat­ta­jia on mah­do­ton­ta miel­lyt­tää yhtä aikaa. 

        HC-mamu­vas­tai­sia on ehkä se 9%-yksikköä, mut­ta lopuil­la on mui­ta­kin int­res­se­jä kuin pot­kia pako­lai­sia. Ei-HC-sakis­ta toi­nen puo­lis­ko kato­aa sil­lä sekun­nil­la, kun hal­li­tuk­sen talous­po­liit­ti­nen ohjel­ma julkaistaan. 

        Tun­tuu että myös Hal­la-aho on tie­dos­ta­nut tämän ja käyt­täy­tyy­kin siten, ettei hän­tä kukaan hal­li­tuk­seen tule huo­li­maan. Edus­kun­ta­vaa­lien kam­pan­ja­han oli sel­lai­nen, ettei sem­moi­sen jäl­keen kukaan täy­si­jär­ki­nen läh­de jäl­keen hal­li­tuk­seen hymyi­le­mään ja kehu­maan Jus­sin yhteistyökykyä.

  14. Onko mui­den puo­luei­den jär­ke­vää pitää per­sut ulko­na hal­li­tuk­ses­ta, se riip­puu per­su­jen kan­na­tuk­sen kehi­tyk­ses­tä. Jos kan­na­tus hii­puu tai pysyy ennal­laan, niin ulos­pe­laa­mi­nen saat­taa onnis­tua, oli sii­tä hyö­tyä tai ei. Mut­ta jos kan­na­tus yhä nousee, niin sit­ten per­sut kui­ten­kin jos­kus tule­vat hal­li­tuk­seen, isol­la koke­mat­to­mien minis­te­rien mää­räl­lä, ja saa­vat hal­li­tus­oh­jel­maan enem­män omia tavoitteitaan.

    Tulol­laan ole­van ison rysäyk­sen sijaan muut puo­lu­eet voi­si­vat har­ki­ta aikais­tet­tua pie­nem­pää rysäystä.

  15. Voi olla, että aivan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa kes­kus­tal­ta menee her­mot, jos kan­na­tuk­sen syök­sy­mi­nen alas­päin jat­kuu. Vii­kon sisäl­lä tulee taas yksi kan­nus­tus­mit­taus. Kes­kus­ta on neu­vot­to­mas­sa ja hätään­ty­nees­sä tilan­tees­sa, mikä tekee sii­tä todel­la har­mil­li­sen hallituskumppanin.

    Kokoo­muk­sen kans­sa taas kukaan ei halua samaan hal­li­tuk­seen, kos­ka kokoo­mus­lai­nen talous­lin­ja ei mui­den puo­luei­den äänes­tä­jil­le kel­paa. Sen näkee sii­tä, miten Kokoo­muk­sen hal­li­tus­kump­pa­nien kan­na­tus puto­aa aina täy­sin poh­ja­mu­tiin. Puo­lue on myrk­kyä muil­le eikä se joh­du hei­dän yli­voi­mai­ses­ta kyvys­tään paran­taa yhteiskuntaa.
    Kes­kus­tan kan­nat­tai­si nyt vain lopet­taa se kipui­lu ja antaa asioi­den rau­hoit­tua vähän aikaa. Sipi­lä­läi­nen lin­ja, jota siel­lä jos­tain syys­tä hai­kail­laan takai­sin, oli pää­syy kan­na­tuk­sen romah­duk­seen. Jos nyt teh­dään täys­kään­nös pois ter­veh­dyt­tä­väs­tä kurs­sin­kor­jauk­ses­ta, kan­na­tus tus­kin kos­kaan enää toi­puu. Toki ongel­ma muo­dos­tuu sii­tä, että Sipi­lä hää­rii puoluejohdossa.
    Per­su­jen maa­han­muut­to­kriit­ti­nen lin­ja saat­tai­si olla hyvä­kin saa­da hal­li­tuk­seen, mut­ta puo­lu­een muu per­sei­ly on aivan käsit­tä­mä­tön­tä ja, kun se yhdis­te­tään tie­de- ja fak­ta­de­nia­lis­miin, liit­tou­tu­mi­seen mui­den mai­den venä­jä­ra­hoit­teis­ten “kan­sal­lis­mie­lis­ten” puo­luei­den kans­sa sekä ylei­seen vas­tuun­pa­koi­luun, ei ole vai­kea­ta näh­dä, mik­si hal­li­tus­kump­pa­nei­ta ei tah­do sil­le löytyä.

    1. ano­nyy­mi: Kokoo­muk­sen kans­sa taas kukaan ei halua samaan hallitukseen, 

      Jos näin, niin miten Kokoo­mus on sit­ten ollut niin pal­jon hallituksessa? 

      Kun kat­so­taan taak­se­päin, Kokoo­mus on ollut hal­li­tuk­ses­sa kol­me edel­lis­tä hal­li­tus­kaut­ta (Sipi­lä + Katainen/Stubb + Vanah­nen II), oli yhden kau­den Jäättenmäen/Vanhasen I‑aikana oppo­si­tios­sa ja sitä ennen nel­jäs­sä edel­li­ses­sä hal­li­tukss­sa put­keen (Lip­po­nen I & II, Aho, Holkeri).

      Jos Kokoo­muk­sen jät­tää parik­si kau­dek­si oppo­si­tioon ja hal­li­tus kes­kit­tyy sen aikaa lähin­nä vero­jen ja tukien nos­te­luun, niin kyl­lä­hän sii­nä sit­ten ruis­kuk­ka­puo­lue tulee lopul­ta mel­koi­sel­la ryti­näl­lä hal­li­tuk­seen. Jos äänes­tä­jät huo­les­tu­vat val­tion talou­des­ta, niin se sataa Kokoo­muk­sen laariin.

      1. Sylt­ty: Jos näin, niin miten Kokoo­mus on sit­ten ollut niin­pal­jon hallituksessa?

        Enää. Puhuin nyky­ti­lan­tees­ta, kuten kon­teks­tis­ta oli­si sel­vin­nyt. Nyt ovat (mel­kein) kaik­ki puo­lu­eet itse koke­neet, mitä täl­löin tapah­tuu ja mihin talous­po­li­tiik­kaan sil­loin jää­vät omat sor­men­jäl­jet ja mitä kan­nat­ta­jat sii­tä pitävät.

  16. Mä en pidä Var­tiai­as­ta minään libe­raa­li­na sivis­tys­ko­koo­mus­lai­se­na. Hänen aktii­vi­mal­lin puo­lus­te­lun­sa on ollut rauk­ka­mai­sin­ta mitä olen lähes 60 vuo­den aika­na kuul­lut. Kaik­ki työt­tö­mät eivät ole lais­ko­ja vaan hyvin monel­la sai­raus estää työn­teon, joil­la­kin jopa työ­pai­kal­le matkustamisen.
    Vih­reä sisä­mi­nis­te­ri taas voi­si selit­tää mik­si on sal­lit­ta­va tuhan­sien oles­kel­la maas­sa lait­to­mas­ti ja vie­lä mak­saa yllä­pi­to heille.

    1. R.Silfverberg: 28.12

      R.Silfverberg:
      Kaik­ki työt­tö­mät eivät ole lais­ko­ja vaan hyvin monel­la sai­raus estää työn­teon, joil­la­kin jopa työ­pai­kal­le matkustamisen. 

      Eihän tuos­sa kun­nos­sa ole­va ihmi­nen ole työ­tön. Hän on sai­raus­lo­mal­la tai ‑eläk­keel­lä.

      Jos ei ole, niin jär­jes­tel­mäs­sä on joku vika, mut­ta ei se aktii­vi­mal­lis­ta joh­du. Tie­naa­ko työt­tö­mä­nä parem­min kuin sairauslomalla/eläkkeellä? Jos, niin sil­loin­han työt­tö­myys­kor­tis­tos­sa on var­maan pal­jon­kin ihmi­siä, jot­ka eivät sin­ne kuulu.

      1. Daniel Feder­ley:
        Eihän tuos­sa kun­nos­sa ole­va ihmi­nen ole työ­tön. Hän on sai­raus­lo­mal­la tai ‑eläk­keel­lä.

        Jos ei ole, niin jär­jes­tel­mäs­sä on joku vika, mut­ta ei se aktii­vi­mal­lis­ta joh­du. Tie­naa­ko työt­tö­mä­nä parem­min kuin sairauslomalla/eläkkeellä? Jos, niin sil­loin­han työt­tö­myys­kor­tis­tos­sa on var­maan pal­jon­kin ihmi­siä, jot­ka eivät sin­ne kuulu.

        Jos ei ole työ­paik­kaa ennes­tään jos­ta pää­si­si sai­ras­lo­mal­le nin iei sitä voi hakeakan

        Kaik­ki eivät noin vaan pää­se sai­ras­lo­mal­le tai työkyvyttömyyseläkkeelle.. 

        Daniel Feder­ley:
        Eihän tuos­sa kun­nos­sa ole­va ihmi­nen ole työ­tön. Hän on sai­raus­lo­mal­la tai ‑eläk­keel­lä.

        Jos ei ole, niin jär­jes­tel­mäs­sä on joku vika, mut­ta ei se aktii­vi­mal­lis­ta joh­du. Tie­naa­ko työt­tö­mä­nä parem­min kuin sairauslomalla/eläkkeellä? Jos, niin sil­loin­han työt­tö­myys­kor­tis­tos­sa on var­maan pal­jon­kin ihmi­siä, jot­ka eivät sin­ne kuulu.

        Jär­jes­tel­mäs­sä on ollut viko­ja ja osa tip­puu tur­va­verk­ko­jen läpi. Jos ei ole työ­paik­kaa niin ei voi noin vaan pääs­tä sai­ras­lo­mal­le. Var­tiai­nen oli joka tapauk­ses­sa sitä miel­tä että aktii­vi­mal­lin pitää kos­kea sai­rai­ta­kin, samaa miel­tä oli Lepo­mä­ki ja Kos­ki­nen. Aktii­vi­mal­li II jota ei kos­kan toteu­tet­tu oli­si vie­nyt kaik­ki päi­vä­ra­hat ja muun sosia­li­tur­van näil­tä (sii­nä tapauk­ses­sa että ovat perheellisiä).

  17. Kun oppo­si­tio kai­kin voi­min yrit­tää hor­jut­taa hal­li­tuk­sen ase­maa esit­tä­mäl­lä mil­loin mitä­kin arve­lu­ja ja heit­to­ja, mik­si ihmees­sä hal­li­tus­puo­lu­een jäsen blo­gis­saan lisää vet­tä samaan myl­lyyn veik­kai­le­mal­la hal­li­tuk­sen kaa­tu­mis­ta???? Nyt sit­ten tuo veik­kaus levi­ää otsi­kois­sa ja hei­ken­tää luot­ta­mus­ta hal­li­tuk­seen enti­ses­tään. Soi­si, että edes puo­luei­den sisäl­lä annet­tai­siin työ­rau­ha ja tuki hallitustoimijoille.

  18. Sur­ke­aa, että oikeas­ti fik­sut­kin kokoo­mus­lai­set (Sara-Sofia Siren, Var­tiai­nen, Lepo­mä­ki, Myk­kä­nen…) ovat vim­ma­tus­ti jou­tu­neet perus­te­le­maan esim. väli­ky­sy­mys­tään “pro­ses­sil­la” vaik­ka — fik­su­ja kun ovat — oli­si­vat itse­kin hoi­ta­neet Al-holin jutun täs­mäl­leen samoin: tapaus­koh­tai­ses­ti har­ki­ten. Se, että asias­sa edet­tiin aika sam­mu­te­tuin lyh­dyin joh­tui tie­ten­kin sii­tä, että Kepu pel­kää vuo­toa per­sui­hin. Eli Haa­vis­to on urheas­ti puo­lus­ta­nut eri­tyi­ses­ti Kepua hallituksessa. 

    Sinän­sä on mie­len­kiin­tois­ta, että minä rupean löy­tä­mään kai­kis­ta puo­lueis­ta ihan hem­me­tin­moi­sia inhok­ke­ja ja toi­saal­ta voi­sin äänes­tää joi­ta­kin hen­ki­löi­tä lähes joka puo­lu­ees­ta — vain per­suis­ta ja kris­til­li­sis­tä en sel­lais­ta löy­dä. Kepus­ta toki vain muutama. 

    Mut­ta nyt vaik­ka Ryd­man ja Siren. Ihan eri planeetalta.

    Tou­ko Met­ti­nen (nimi­merk­ki)

  19. Sen valos­sa mitä olen kokoo­mus­lais­ten kans­sa yhteis­työ­tä teh­nyt, he ovat aina pitä­neet lupauk­sen­sa. Jos­kin sen ja vain sen mis­tä on mus­taa val­koi­sel­la sovit­tu. Se on kui­ten­kin val­ta­van pal­jon jos on edes samat pelisäännöt.

  20. Ant­ti Rin­ne vält­te­li kokoo­mus­ta sii­hen mit­taan, että antoi kes­kus­tal­le tilal­lis­ten kan­nal­ta avain­mi­nis­te­riöt ja sitoi hal­li­tus­oh­jel­man­kin tur­pee­seen. Mik­sei kokoo­mus kel­van­nut Rin­teel­le? Jos kokoo­mus oli­si vii­sas, se kel­pai­si kump­pa­nik­si sekä vih­reil­le että demareille.

    Rei­lu mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi käy koi­vis­to­lai­sil­le dema­reil­le ja soi­nin­vaa­ra­lai­sil­le vih­reil­le mut­ta ei kes­kus­tal­le. Kes­ku­tan asen­ne huo­mat­tiin, kun Mau­ri Pek­ka­ri­nen blok­ka­si yri­tys­tu­ki­työ­ryh­män toi­min­nan Ante­ro Var­tian ja Mika Mali­ran­nan pet­ty­myk­sek­si työ­ryh­män pro busi­ness ‑jäsen­ten toi­vei­den mukaan. Kokoo­mus ei ole mark­ki­na­li­be­raa­li vaan pro busi­ness, kuten sote-vei­vaus­kin kertoi. 

    Itse asias­sa sote osoit­ti, ettei kokoo­muk­sel­la ole omaa näke­mys­tä, vaan näke­mys tila­taan yhteis­työ­kump­pa­neil­ta, joik­si täs­sä tapauk­ses­sa vali­koi­tui­vat ter­vey­den­hoi­don suu­ret yritykset.

    Onko kokoo­mus ollut kos­kaan mark­ki­na­li­be­raa­li muu­ten kuin puheis­saan? Puo­lu­een ainoa kes­tä­vä ideo­lo­gia on ollut koti, uskon­to ja isän­maa, mil­tä poh­jal­ta park­kee­ra­taan lähem­mäk­si perus­suo­ma­lai­sia ja kes­kus­taa kuin yhteis­kun­nan edis­tyk­sel­li­siä voimia. 

    Kokoo­muk­sen al-Hol asen­ne oli ohjel­moi­tu jo Pet­te­ri Orpon euro­vaa­li­kes­kus­te­lu­pu­heen­vuo­roon Ylen puheen­joh­ta­ja­ten­tis­sä tou­ko­kuus­sa, mis­sä kotia ja isän­maa­ta into­hi­moi­ses­ti puo­lus­tet­tiin vää­rä­us­koi­sia vas­taan humaa­ni inhi­mil­li­syys unohtaen.

    Eipä kokoo­muk­ses­sa nyt tun­nu ole­van suun­taa pait­si autoi­lun suh­teen. Sii­nä suh­tees­sa vih­rei­den kan­nat­taa säi­lyt­tää empaat­ti­suu­ten­sa autoi­le­vaa kan­san­osaa koh­taan vaik­kia pitäi­si­kin lii­ken­ne­po­li­tiik­kan­sa lin­jan. Olen huo­me­naa­mul­la läh­dös­sä Kan­nel­mäes­tä Roi­hu­vuo­reen hoi­ta­maan tyt­tä­ren lap­sia sik­si ajak­si kun hän poik­ke­aa Käpy­lään jee­saa­maan kave­rin muu­tos­sa. Jos teki­sim­me mat­kat jul­ki­sil­la, kului­si yhteen suun­taan yhteen­sä noin tun­ti enem­män aikaa kuin omal­la ben­sa-autol­la. Valit­sen auton, sik­si­kin, että se käy muu­tos­sa myös kul­je­tusa­vuk­si ettei tar­vit­se työn­tö­kär­ry­jä lai­na­ta. Onhan toki syn­ti ajaa autol­la, mut­ta kun yhteen­sä sääs­tyy kak­si tun­tia pyhä­kor­vauk­sen alais­ta aikaa niin valin­ta on sel­vä näil­lä para­met­reil­la. — Vaih­toeh­toi­na ehkä säh­kö­au­to (minul­le vie­lä lii­an kal­lis) tai jon­kin­moi­nen kutsukyyti?

    1. Kes­kus­ta­han sai äänes­tä­jil­tään sel­keän vies­tin muut­taa lin­jaan­sa, Kokoo­mus sen sijaan ei. On joh­don­mu­kais­ta vali­ta hal­li­tuk­seen puo­luei­ta, jot­ka eivät olleet jat­ka­mas­sa Sipi­län hal­li­tuk­sen poli­tiik­kaa, kun äänes­tä­jät halua­vat muuta.

  21. Kokoo­muk­sen näkö­kul­mas­ta perus­suo­ma­lai­sia lie­nee hel­pom­pi miel­lyt­tää kuin vih­rei­tä. Kun­han suos­tu­taan mer­kit­tä­viin rajoi­tuk­siin huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton, mata­las­ti kou­lu­tet­tu­jen työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton ja ns. moni­kult­tuu­ri­suu­den suh­teen, niin perus­suo­ma­lai­set suos­tu­ne­vat mie­lel­lään lähes kaik­keen mitä kokoo­mus ehdot­taa vaik­ka­pa talous­po­li­tii­kan tai sote-poli­tii­kan osal­ta. Toi­sin sanoen molem­mat sai­si­vat läpi kes­kei­sim­mät tavoitteensa.

  22. Kokoo­mus on Hesas­sa nöyr­ty­nyt vih­rei­den edes­sä pää­tök­siin, joi­den todel­la tur­miol­li­set seu­rauk­set toteu­tu­vat pää­osin vuo­den 2030 jäl­keen koko Suo­men maksettaviksi.

  23. Perus­suo­ma­lais­ten hal­li­tus­vas­tuul­la spe­ku­loi­mi­nen oli­si rehel­li­sem­pää, jos vasem­mis­to ja vih­reät oli­si­vat itse val­mii­ta kär­si­mään kysei­sen puo­lu­een kump­pa­nuu­des­ta. Kokoo­muk­sel­le tai kes­kus­tal­le hal­li­tusyh­teis­työ Perus­suo­ma­lais­ten kans­sa oli­si kata­stro­fi, jou­tui­sim­me vas­tuuseen kai­kis­ta Perus­suo­ma­lais­ten höl­möi­lyis­tä ja lisäk­si hyväk­sy­mään epäin­hi­mil­li­siä lakie­si­tyk­siä hal­li­tuk­sen esityksinä.

    Jos Perus­suo­ma­lai­set on niin perin tär­ke­ää nos­taa jos­kus hal­li­tuk­seen, ryh­ty­köön vasem­mis­to hei­dän kans­saan täl­lä ker­taa. Kokoo­mus ja Kes­kus­ta ovat teh­neet jo osuu­ten­sa 2015–2017, eikä hei­dän tois­ta ker­taa todel­la­kaan kannata.

    1. Jos Perus­suo­ma­lai­set on niin perin tär­ke­ää nos­taa jos­kus hal­li­tuk­seen, ryh­ty­köön vasem­mis­to hei­dän kans­saan täl­lä ker­taa. Kokoo­mus ja Kes­kus­ta ovat teh­neet jo osuu­ten­sa 2015–2017, eikä hei­dän tois­ta ker­taa todel­la­kaan kannata.

      Nimi­merk­ki “ij” luon­nol­li­ses­ti haluai­si, että vih­reät tai vasem­mis­to tah­rai­si itsen­sä per­su­jen kans­sa samas­sa hal­li­tuk­ses­sa — mut­ta kun samal­la (rasis­tien ja popu­lis­tien) ääni­pur­kil­la ovat vie­rail­leet nime­no­maan kokoo­mus­lai­set — eivät vih­reät tai vasem­mis­to­lai­set. Eivät­kä rehel­li­syy­den nimis­sä myös­kään monet kokoo­mus­lai­set. Pait­si pj. Orpo ja äärie­si­merk­ki­nä kokoo­muk­sen hak­ka­rai­nen: Rydman.

      Sää­li sivistysporvareita
      Tou­ko Met­ti­nen (nimi­merk­ki)

      1. Tou­ko Met­ti­nen (nimi­merk­ki): ij Nimi­merk­ki ”ij” luon­nol­li­ses­ti haluai­si, että vih­reät tai vasem­mis­to tah­rai­si itsen­sä per­su­jen kans­sa samas­sa hal­li­tuk­ses­sa – mut­ta kun samal­la (rasis­tien ja popu­lis­tien) ääni­pur­kil­la ovat vie­rail­leet nime­no­maan kokoo­mus­lai­set – eivät vih­reät tai vasem­mis­to­lai­set. Eivät­kä rehel­li­syy­den nimis­sä myös­kään monet kokoo­mus­lai­set. Pait­si pj. Orpo ja äärie­si­merk­ki­nä kokoo­muk­sen hak­ka­rai­nen: Rydman.

        Kokoo­muk­ses­sa on muu­ta­ma oikean lai­dan kans­sa flirt­tai­le­va kan­san­edus­ta­ja, mikä on vali­tet­ta­vaa. Toi­saal­ta libe­raa­lit ovat Kokoo­muk­ses­sa enem­mis­tö­nä: esi­mer­kik­si avio­liit­to-oikeu­des­ta homo­pa­reil­le­kin käy­dys­sä Edus­kun­nan äänes­tyk­ses­sä 2014 äänes­ti 28 kokoo­mus­lais­ta lain puo­les­ta ja 16 vas­taan. Kokoo­mus­lai­sia äänes­ti tasa-arvoi­sen avio­liit­to­lain puo­les­ta mää­räl­li­ses­ti enem­män kuin Vih­rei­tä ja Vasem­mis­to­lai­sia yhteen­sä (22).

        Itse aina­kin vaa­din puo­lu­eel­ta­ni äärim­mäi­sen tiuk­kaa rajan­ve­toa ääri­lai­dan suun­taan. Näin teh­tiin myös 1990-luvun alus­sa, kun uus­nat­sit onnis­tui­vat kaap­paa­maan pari Kokoo­muk­sen nuor­ten lii­ton hil­jai­se­loa elä­nyt­tä pai­kal­lis­osas­toa (mikä on muu­ten tavat­to­man help­poa mis­sä tahan­sa puo­lu­ees­sa, puo­len tusi­naa yllä­tyk­sel­lis­tä osal­lis­tu­jaa yhdis­tyk­sen vaa­li­ko­kouk­ses­sa riit­tää yleen­sä mihin tahan­sa). KNL erot­ti kysei­set pai­kal­li­syh­dis­tyk­set sää­de­tys­sä jär­jes­tyk­ses­sä, mikä vaa­ti kak­si peräk­käis­tä liittokokousta.

  24. Eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Heik­ki Palo­hei­mo juu­ri tokai­si: “Perus­suo­ma­lais­ten poliit­ti­nen pro­fii­li on omin­ta­kei­nen, muis­ta puo­lueis­ta erot­tu­va. Kun muut puo­lu­eet hädis­sään vähän lähen­ty­vät Perus­suo­ma­lais­ten poliit­ti­sia kan­nan­ot­to­ja, täs­tä lähen­ty­mi­ses­tä hyö­ty­vät enem­män Perus­suo­ma­lai­set kuin muut puolueet.”

    Tar­koit­taa­ko tämä sitä, että Perus­suo­ma­lais­ten “omin­ta­kei­nen pro­fii­li” on lähem­pä­nä todel­li­suut­ta? Onko se niin, että “kyl­lä kan­sa tie­tää” par­hai­ten mikä on Suo­men etu? 

    Pitäi­si­kö muit­ten puo­lueit­ten “nol­la­ta mit­ta­rin­sa” Suo­men kan­san koke­mien fak­to­jen mukai­sik­si, eikä seu­ra­ta kai­ken­kar­vais­ten maa­il­man­pa­ran­ta­jien hömpötyksiä?

    Mik­sei puhu­ta sii­tä, että par­haat yri­tyk­set myy­dään ulko­mail­le ja että ulko­mai­set vero­pa­ra­tii­siy­ri­tyk­set vie­vät suo­ma­lis­fir­mo­jen työ­pai­kat? Mik­sei lope­te­ta ay-liik­keen pyö­rit­tä­mää lai­ton­ta työ­voi­ma­kar­tel­lia / yleis­si­to­vuut­ta ja Haka­nie­men vero­pa­ra­tii­sia? Mik­sei tun­nus­te­ta sitä, että jos kan­sa­lai­sel­ta veroil­la ote­taan yli 50%, se todel­li­suu­des­sa on perus­tus­lain 15 § / Omai­suu­den suo­ja — vas­tais­ta pak­ko­lu­nas­tus­ta. Mik­sei perus­te­ta totuus­ko­mis­sio­ta sel­vit­tä­mään 90-luvun Kovis­ton konklaa­vin mas­sa­kon­kurs­sei­hin joh­ta­nei­ta laittomuuksia?

  25. Hal­li­tuk­sen pitäi­si saat­taa sote-uudis­tus maa­liin niin, että rahoi­tus tulee val­tion verois­ta, ei maakuntaveroista. 

    Näin erot vero­pro­sen­teis­sa pie­ne­ne­vät eri puo­lil­la maa­ta. Se taas vähen­tää muut­to­lii­ket­tä pie­nem­pien kun­ta­ve­ro­jen peräs­sä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le jne. Ja kun muut­to­lii­ke vähe­nee, asun­not käy­vät taas kau­pak­si pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la ja myös nii­den hin­to­jen voi luot­taa pitä­vän. Kaik­ki tämä ‑a vot- sataa ääniä pik­ku hil­jaa Kes­kus­tan laariin..no, aina­kaan sen vuok­si ei tar­vit­se äänes­tää persuja.

  26. Jos tämä­kään hal­li­tus ei toi­mi, on tur­ha jat­kaa kokei­le­mis­ta kolmannella.

    Sel­kein­tä on käy­dä uudet vaa­lit ja kat­soa nii­den jäl­keen mit­kä puo­lu­eet hal­li­tus­tun­nus­te­li­ja Hal­la-Aho kel­puut­taa hallitukseensa.

    1. Jon­ne:
      Jos tämä­kään hal­li­tus ei toi­mi, on tur­ha jat­kaa kokei­le­mis­ta kolmannella.

      Sel­kein­tä on käy­dä uudet vaa­lit ja kat­soa nii­den jäl­keen mit­kä puo­lu­eet hal­li­tus­tun­nus­te­li­ja Hal­la-Aho kel­puut­taa hallitukseensa.

      Vaan tuli­si­ko sii­tä sen helpompaa?

      Onko käy­mäs­sä niin, että meil­le on muo­dos­tu­mas­sa puna­vih­reä blok­ki ja oikeis­to­blok­ki, joil­la molem­mil­la on tasai­nen ja suun­nil­leen tasa­suu­ri kan­na­tus, eikä kum­mal­la­kaan enemmistöä?

      Kes­kus­tas­ta ei tai­da enää tämän hal­li­tus­kau­den jäl­keen olla tuon blok­ki­jaon paik­kaa­jak­si, eikä rkp pie­nel­lä kan­na­tuk­sel­laan riitä.

    2. Jon­ne:
      Jos tämä­kään hal­li­tus ei toi­mi, on tur­ha jat­kaa kokei­le­mis­ta kolmannella.

      Sel­kein­tä on käy­dä uudet vaa­lit ja kat­soa nii­den jäl­keen mit­kä puo­lu­eet hal­li­tus­tun­nus­te­li­ja Hal­la-Aho kel­puut­taa hallitukseensa.

      Eivät uudet vaa­lit ole mikään ins­tant-rat­kai­su kaik­keen. Nii­hin men­nään vain, jos maa­han ei mil­lään saa­da hal­li­tus­ta ja kysees­sä on pidem­piai­kai­nen pat­ti­ti­lan­ne. Edel­li­sel­lä hal­li­tus­kau­del­la uusien vaa­lien huu­te­lus­ta tuli jon­kin­lai­nen uusi nor­maa­li, vaik­ka edus­kun­nan hajot­ta­mi­nen vaa­tii vähän enem­män kuin oppo­si­tion harmituksen.

      Ja kuka muu­ha­luai­si uusia vaa­le­ja, pait­si per­sut? No ei kukaan. Niin­pä, mikä­li nykyi­nen hal­li­tus kaa­tui­si, uusi saa­tai­siin jol­la­kin kei­noil­la kasaan. Ihan vain sik­si, että se oli­si muil­le puo­lueil­le lähes pik­ku pakko.

      Pel­käs­tään vil­kai­su gal­lup-kan­na­tuk­seen tekee mm. SDP:llekin hel­pom­mak­si men­nä Kokoo­muk­sen kans­sa hal­li­tuk­seen. Sama kos­kee Vih­rei­tä, kyl­lä hekin tajua­vat että jos uudet vaa­lit pidet­täi­siin nyt, PS räjäyt­täi­si pankin.

  27. Suo­ma­lai­nen puo­lue­kent­tä on ollut vuo­des­ta 1907 saak­ka saman­lai­nen — no, Vih­reät ovat tul­leet Edis­tys­puo­lu­een pai­kal­le ja Per­sut otta­neet IKL-tyyp­pi­sen roo­lin. Vaa­li­ma­te­ma­tiik­ka uosii suu­ria puo­luei­ta, jol­loin m,atematiikka yhdis­tää kes­ke­nään rii­tai­sia ryh­miä­kin samaan kansanliikkeeseen.

    Suur­ten ikä­luok­kien jäl­keen tilan­ne muut­tuu var­mas­ti. Parin vaa­li­kau­den jäl­keen äänes­tä­jä­kun­ta on nopeas­sa muutoksessa. 

    Poli­tii­kan tee­mat myös ovat muut­tu­mas­sa. 30 vuot­ta Ber­lii­nin muu­rin mur­tu­mi­sen­jäl­keen kom­mu­nis­mil­la peloit­te­lu on lähin­nä hupai­saa, sen sijaan Puti­nin kan­sal­lis­ko­ner­va­tis­mi on demo­krat­rial­le todel­li­nen uhka. Nuo­rem­mat suku­pol­vet myös ymmär­tä­vät ilmas­ton­muu­tok­sen ja elä­ke- ja hoi­va­taa­kan mer­ki­tyk­sen elä­mäl­leen ihan eri taval­la. Iso­van­hem­mil­le halu­taan antaa arvo­kas lop­pue­lä­mä. Samal­la yhä isom­pi osa äänes­tä­jis­tä on opis­kel­lut tai muu­ten viet­tä­nyt aikaa ulko­mail­la, mikä vai­kut­taa suh­tau­tu­mi­seen kan­sain­vä­li­syy­teen ja ulko­maa­lais­taus­tai­siin ylipäätään.

    Suur­tern ikä­luok­kien puo­lu­ee­na SDP yrit­ti muu­tos­ta ehkä vuo­si­kym­men lii­an aikai­sin. Nyt sii­hen alkaa olla val­miut­ta. Kepun esi­merk­ki löy­tyy Ruot­sis­ta, jos­sa agraa­ri­puo­lu­ee­lal on roo­lin­sa mut­ta ei mitään mah­ti­puo­lu­een paikkaa.

    Ehkä se isoin jako­lin­ja on kan­sal­lis­ko­ner­va­tis­mi vas­taan glo­baa­li demo­kra­tia. Kokoo­mus ja Kepu jou­tu­vat sii­nä vie­lä miet­ti­mään oman paikkansa.

  28. Vih­reät on aina ollu vasem­mis­to puo­lue ja arvon Blo­gis­ti sen oike­aa lai­taa. Nyt vih­reät ovat enem­män vasem­mis­to, kuin ympä­ris­tö puolue.
    https://hs.mediadelivery.fi/img/658/f6bf54272542446fbbf098db9ac28e7b.png
    ohes­sa hesa­rin vaa­li­ko­nee neli­kent­tä jos­ta näkyy että ei vasem­mis­to­liit­toa ja vih­rei­tä enää eroi­ta toisistaan

    Tuos­ta on enää vai­kea kehit­tää yhteis­tä agen­daa muu­ten kuin että vih­reät oli­si hal­li­tuk­ses­sa sel­keäs­ti apu-puo­lu­een asemassa.

  29. JTSn aja­tuk­set tuos­sa edel­lä kul­ke­vat oike­aan suun­taan, kun sanoo, että tule­vai­suu­des­sa ”Ehkä se isoin jako­lin­ja on kan­sal­lis­ko­ner­va­tis­mi vas­taan glo­baa­li demokratia.”

    JTSn aja­tus­ta on kui­ten­kin syy­tä trim­ma­ta esi­mer­kik­si seuraavasti:

    1) Olem­me kovaa vauh­tia siir­ty­mäs­sä uuteen aikaan, johon Suo­men puo­luei­den­kin on pak­ko mukautua.
    Täs­sä uudes­sa ajas­sa drai­ve­ri­na toi­mi­vat uudet tek­no­lo­giat, var­sin­kin teko­ä­ly, sekä maa­il­man 100 suu­rin­ta glo­baa­lia fir­maa. Eri mait­ten hal­li­tuk­set ja puo­lu­eet jää­vät pää­osin sivus­ta­kat­so­jan rooliin.

    2) Noit­ten 100 suu­rim­man yhtiön toi­min­ta­stra­te­gia­na on teh­dä suu­ria­kin voit­to­ja näin: ”move fast and break things”. Siis käy­te­tään nopeal­la tah­dil­la uut­ta tek­no­lo­gi­aa, inves­toi­daan van­ho­jen raken­tei­den mur­ta­mi­seen ja uusien raken­ta­mi­seen glo­baa­lil­la tasolla.
    Täs­sä armot­to­mas­sa ja rajul­la nopeu­del­la ete­ne­väs­sä muu­tok­ses­sa kaik­kien mai­den jäy­kis­ty­neet yhteis­kun­ta­ra­ken­teet ja talou­det ovat koh­tei­na, eivät­kä nii­den puo­lu­eet ja lain­sää­dän­tö ehdi muut­tua tar­peek­si nopeasti.
    Täs­sä ket­jus­sa käy­dyn kes­kus­te­lun perus­teel­la Suo­mel­le tai­taa käy­dä täs­sä menos­sa huo­nos­ti, kun nuo glo­baa­lit fir­mat otta­vat hal­tuun­sa myös tiedonvälityksen?

    3) Uuteen aikaan siir­ry­tään totuus­krii­sin kaut­ta. Kaik­ki aikai­sem­mat arvot ja tie­dot kysee­na­lais­te­taan. Tapah­tuu ”truth decay” kun ole­mas­sa ole­vien usko­mus­ten sijaan ale­taan uskoa sii­hen, mikä on ”less wrong”, tai täy­si vale. 

    4) Suu­ri osa ihmi­sis­tä on haa­voit­tu­vai­nen täs­sä tilan­tees­sa. Ihmi­se­läin pel­kää tule­van­sa lau­man­sa hyl­kää­mäk­si; palk­ka ei rii­tä elä­mi­seen, sai­ras­tuu, jou­tuu työt­tö­mäk­si, asun­to menee alta, ystä­vät jät­tä­vät, jne.

    5) Täs­sä muu­tok­ses­sa Inter­net ottaa kes­kei­sen roo­lin, sil­lä siel­lä teko­ä­lyn ohjaa­mat kan­sain­vä­li­set ope­raat­to­rit mani­pu­loi­vat suo­raan ihmi­sen liskoaivoa.
    Lopul­ta Inter­ne­tis­sä toi­mii supe­rin­tel­li­gence, jol­ta ihmi­nen saa mel­kein­pä kai­ken tar­vit­se­man­sa tie­don ja ohjauk­sen elämälleen. 

    6) Netis­sä ihmi­sel­le muo­dos­te­taan juu­ri hänel­le sopi­va syn­teet­ti­nen maa­il­ma, jos­sa hänen glo­baa­li hei­mon­sa elää fik­tii­vis­tä, VR-elä­mään­sä. Ihmi­ses­tä tulee ”datais­ti”, joka kuu­luu uuteen kirk­koon, jon­ka nimi on ”The Turing Church”.
    God-see­ker kysyy siel­lä: ”Onko juma­la ole­mas­sa?”, ja supe­rin­tel­li­gence vas­taa: ”Nyt on”.

  30. Jos kes­kus­ta sin­nit­te­lee hal­li­tuk­ses­sa niin kau­an, että ehti­vät vaih­taa puheen­joh­ta­jak­seen Annik­ka Saa­ri­kon, puo­lu­een tilan­ne ja työs­ken­te­ly­ta­pa voi tie­tys­ti olla koko­naan toinen.

    Minul­la on ollut vai­keuk­sia ymmär­tää Kes­kus­tan ja Kul­mu­nin höt­kyi­lyä, var­maan­kin kos­ka en ole poli­tii­kan enkä var­sin­kaan Kes­kus­tan sisä­pii­ri­läi­nen. Ei kai puo­lue voi­nut luul­la hal­li­tuk­seen läh­ties­sään, että kan­na­tus läh­ti­si joten­kin välit­tö­mäs­ti nousuun? Uusi puheen­joh­ta­ja­kin on ilmi­sel­väs­ti sel­lai­nen hah­mo, joka ei suo­raan vetoa per­suil­le mene­tet­tyi­hin äänes­tä­jiin. Per­su­jen kan­na­tuk­sen nousus­ta­kin minus­ta on aika tur­ha her­mos­tua heti vaa­lien jäl­keen, kun seu­raa­viin vaa­li­kam­pan­joi­hin on aikaa kol­me vuot­ta. Pal­jon ehtii tapah­tua, ja kam­pan­joi­den aika­na kan­na­tus­lu­vut kui­ten­kin liik­ku­vat. Aivan hyvin oli­si voi­nut kes­kit­tyä hal­li­tusyh­teis­työ­hön ja kat­soa rau­has­sa, eikä ruve­ta kam­pea­maan pää­mi­nis­te­riä pal­lil­ta. Ei sil­lä, että oli­sin jää­nyt Ant­ti Rin­net­tä hen­ki­lö­nä kaipaamaan.

    Koko hom­ma näyt­tää näin täy­sin ulko­puo­li­ses­ta sil­tä, että Juha Sipi­lä vete­lee edel­leen naru­ja puo­lu­een sisäl­lä, ja että hänel­lä on vaka­via vai­keuk­sia hyväk­syä sitä, että hänen hal­li­tuk­sen­sa teke­miä pää­tök­siä perutaan.

    Sivuseik­ka Kul­mu­nis­ta: olin tykö­nä­ni suo­ras­taan pöy­ris­ty­nyt hänen pos­taa­mas­taan Ins­ta­gram-äänes­tyk­ses­tä kos­kien sitä, mitä al-Holin suo­ma­lai­sil­le pitäi­si teh­dä. Jut­tu tuli ja meni uuti­sis­sa, ja tie­tys­ti hau­tau­tui Kul­mu­nin onnek­si ylei­seen al-Hol-möli­nään, mut­ta mun sil­mää­ni se edus­ti sel­lais­ta arvos­te­lu­ky­vyn puu­tet­ta, että sen takia oli­si voi­nut vaa­tia puo­lue­joh­ta­jan eroa. Siis lait­taa hal­li­tuk­sen minis­te­ri­nä Suo­men kan­sa­lais­ten koh­ta­lo Ins­ta­gram-huu­to­ää­nes­tyk­sen koh­teek­si, edes jul­ki­suus­temp­pu­na. Kul­mu­ni on some-suku­pol­vea ja ilmei­sen tot­tu­nut aja­maan asioi­taan somes­sa, mut­ta sil­ti. Ei mah­du jakeluun.

  31. Kovin on puo­lue men­nyt ikä­vään suun­taan alet­tu­aan flirt­tail­la yhteis­työs­tä perus­suo­ma­lais­ten kanssa”

    Osmol­le muis­tu­tuk­se­na että Hal­la-ahon Perus­suo­ma­lai­set on objek­tii­vi­ses­ti Suo­men suo­si­tuin puo­lue. Demo­kraat­ti­ses­sa val­tios­sa ei ole mitään vikaa yhteis­työs­sä maan suo­si­tuim­man puo­lu­een kans­sa. Päin­vas­toin, yhteis­työs­tä kate­go­ri­ses­ti kiel­täy­ty­mi­nen on demo­kra­tian peri­aat­tei­den vas­tais­ta ja kie­lii syväs­tä asen­ne­vam­mas­ta, jos­sa oma itse ase­te­taan kan­san tah­don ylä­puo­lel­le. Vih­rei­den oli­si syy­tä ymmär­tää ettei­vät he ole yhtään älyk­kääm­piä tai moraa­li­ses­ti tai eet­ti­ses­ti parem­pia ihmi­siä kuin Perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jät, eikä heil­lä ole oikeut­ta sanel­la kan­sal­le tai­vaal­li­sel­la man­daa­til­la mitä hei­dän tuli­si aja­tel­la, vaan mukau­tua sii­hen niin että molem­pien pri­mää­ri­set tavoit­teet toteu­tu­vat. Vih­rei­den pri­mää­ri­nen tavoi­te oli muis­taak­se­ni luon­non­suo­je­lu, joka ei ole miten­kään sisään­ra­ken­ne­tus­ti ris­ti­rii­das­sa glo­ba­li­saa­tion vas­tus­ta­mi­sen kanssa.

  32. Suo­mes­sa ei saa­da aikai­sek­si kuin tik­ku­täk­ki­hal­li­tuk­sia. Oli hal­li­tus­poh­ja mikä tahan­sa niin se kyke­nee teke­mään vain huo­no­ja kom­pro­mis­se­ja ja poli­tiik­ka on hyvin tempoilevaa

Vastaa käyttäjälle Rahul Somani Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.