Smith-Polvisen liikennesuunnitelma pelasti Helsingin

HS teki kult­tuu­ri­teon visu­al­isoidessaan 1960-luvun autoide­olo­gian kauneim­man kukkasen, Smith-Polvisen liikennesuunnitelman.

Tuo suun­nitel­ma oli hirveä, mut­ta se itse asi­as­sa pelasti Helsin­gin. Se näyt­ti. mitä on sen tien päässä, johon liiken­teen kehi­tys kaupunkia vei.  Tämän nähtyään helsinkiläiset päät­täjät otti­at liiken­nepoli­ti­ikas­sa aivan toisen suun­nan. Ilman tätä rav­is­telua van­haa tietä olisi jatket­tu ja lop­putu­los olisi lop­ul­ta ollut jotain vision mukaista.

Ams­ter­damis­sa kävi samaan aikaa samal­la taval­la. Autokaupunkivi­sio pelästyt­ti päät­täjät ja sen jäl­keen Ams­ter­dam on men­nyt toiseen suun­taan – ja hyvin onnistuneesti.

Smith-Polvi­nen myötä­vaikut­ti huo­mat­tavasti Enem­mistö ry:n kasvu­un merkit­täväk­si vaikut­ta­jaryh­mäk­si, jon­ka kam­pan­join­nin ansios­ta autot pois­tet­ti­in Alek­sil­ta. Kahdek­san vuot­ta myöhem­min perustet­tu Helsin­ki-liike, joka myöhem­min otti nimek­seen Helsin­gin Vihreät.

Smith Polvisen pelästyt­tämä val­tu­us­to teki neljä merkit­tävää päätöstä.

Se

  1. alkoi sub­ven­toi­da joukkoli­iken­teen lipunhintoja;
  2. alkoi rajoit­taa autol­la tehtäviä työ­matko­ja rajoit­ta­mal­la pysäköin­tipaikko­jen määrää keskustassa;
  3. päät­ti rak­en­taa metron Kamp­ista Itäkeskukseen;
  4. ei lopet­tanutkaan ratikkaliikennettä.

Nämä toimet yhdessä merk­it­sivät liiken­nepoli­ti­ikan täyskään­nöstä. Niiden ansios­ta Helsin­gin niemelle suun­tau­tu­va autoli­ikenne ei ole kas­vanut vuo­den 1970 jälkeen.

Autoilun rajoit­tamisen keskus­tas­sa pelät­ti­in alen­ta­van asun­to­jen arvoa, mut­ta siinä kävi aivan toisin. Liiken­nepoli­ti­ikan täyskään­nös nos­ti kan­takaupun­gin arvoa asuinalueena merkit­tävästi, kos­ka liiken­teen hait­to­jen rajoit­ta­mi­nen paran­si asum­isolo­suhtei­ta. Vielä 1960-luvul­la asun­not oli­vat Kru­u­nun­haas­sa halvem­pia kuin Tapiolassa.

Helsin­gin Sanomien lois­tavas­sa artikke­lis­sa oli mielestäni yksi asi­avirhe. Siinä san­ot­ti­in, että Smith-Polvisen liiken­nesu­un­nitel­man arvio autoli­iken­teen määrästä meni aivan pieleen.  Ei ennuste mitenkään virheelli­nen ollut. Se olisi toden­näköis­es­ti toteu­tunut, jos suun­nitel­man mukaiset moot­tori­ti­et olisi raken­net­tu. Kaupungis­sa on auto­ja juuri niin paljon kuin sen teille ja kaduille mahtuu.

 

 

23 vastausta artikkeliin “Smith-Polvisen liikennesuunnitelma pelasti Helsingin”

  1. Ja nyt meil­lä on kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taa­mas­sa vihreä apulaispormestari.

    Ja aikamoinen ramp­pi­hökö­tys nouse­mas­sa keskelle “kan­takaupunki­maisen” Jätkäsaaren ja Ruo­ho­lah­den risteymäkohtaa.

    Oh the irony!

    1. Ja aikamoinen ramp­pi­hökö­tys nouse­mas­sa keskelle ”kan­takaupunki­maisen” Jätkäsaaren ja Ruo­ho­lah­den risteymäkohtaa.

      Ihan tot­ta? Onko?

      1. Osmo Soin­in­vaara: Ihan tot­ta? Onko?

        Vään­nätkö rauta­lan­gas­ta meille joille post­mod­erni sarkas­mi ei avaudu.

      2. Ihan tot­ta? Onko?

        Vään­nätkö rauta­lan­gas­ta meille joille post­mod­erni sarkas­mi ei avaudu.

        Halusin viestiä, ettei tuon ramp­pi­hirvi­tyjk­sen rak­en­tamien ole mitenikään varmaa.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Ihan tot­ta? Onko?

        Jos ottaa kovasti päähän että kom­men­toi­jat on niin tyh­miä, kan­nat­taa jät­tää julkaise­mat­ta ne kom­men­tit. Ainakaan ei kan­na­ta lähteä siihen tyh­myy­teen mukaan.

      4. Jos ottaa kovasti päähän että kom­men­toi­jat on niin tyh­miä, kan­nat­taa jät­tää julkaise­mat­ta ne kommentit. 

        Täl­lä kom­men­til­lani en halun­nut viestiä, että kom­men­toi­ja olisi tyh­mä vaan, että tuo ramp­pi voi hyvinkin kaat­ua kaupunkiympäristölautakunnassa.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Ihan tot­ta? Onko?

        Kas vain, hylkäsitte ja vielä yksimielisesti. 

        Panee miet­timään, oliko koko hom­ma Sin­nemäeltä fik­sua tak­tikoin­tia, jol­la saadaan virkamiehistö taipumaan tutki­maan aidosti muu­takin kuin ramppeja.

        Hyvä näin, ja min­ul­ta anteek­sipyyn­nön paikka.

  2. Kun tutkimuk­sia lukee, on hyvä kat­soa todel­la pitkän aika­janan avul­la asioi­ta. Koulu­jen tilanne on tästä hyvä esimerk­ki, sil­lä tyt­tö­jen ja poikien tilanteet voivst osoit­tau­tua eri­laisik­si kun tarkastelee lyhyen aikavälin sisäl­lä (voidaan osoit­taa, että tytöt ovat poikia parem­pia jne) mut­ta kun tarkastelee riit­tävän pitkäl­lä janal­la ja samal­la skaalal­la (joka on kom­pa) voidaan huo­ma­ta, ettei näin ole. Heitot ovat kuten osakekaupois­sa, tiedon suun­ta näyt­tää menevän vain yköspäin. Siinä on ana­lyysin paik­ka sil­lä maail­ma muut­tuu monel­la skaalal­la koko ajan ja samaan aikaan, etana pitää selässään kaupun­gin ja etana liikkuu mut­ta niin kaupungis­sakin, joka on jät­tiläise­tanan selässä. Tämä on tietysti metafo­ra mut­ta pros­es­si­teo­ri­at ovat ymmär­ret­tävä yhteinäisem­min, ei ehkä erik­seen. Se, mikä tulee joukkoli­iken­teeseen liit­tyy myös tekni­ikan edis­tyk­seen, joka on Hels­gin­gin liiken­teessä niinkin edel­lä, että mei­dän jär­jestelmä vas­ta kokeilee sitä, mitä Euroopas­sa sit­ten halu­taan ottaa käyt­töön. Sik­si lip­pu­jär­jestelmä on men­nyt uusik­si muu­ta­man vuo­den jäl­keen (ja mak­saa). Kyse on myös siitä, että liikenne on pros­essien metafo­ra sel­l­aise­naan, eli heti kun keskustel­laan “liiken­teestä” se viit­taa ryh­mien liike­hd­in­tään ja heti kun keskustel­laan met­ros­ta se on ala­maail­man tai markki­noin­tikielel­lä “viivan alla” kulke­vista pros­es­seista. Heti kun keskustel­laan taloista se on hier­arki­as­ta tai psykolo­gias­ta itsessään ja heti kun keskustel­laan ilman­su­un­nista se on bridge-pelin kannal­ta oleel­lista. Bridge tarkoit­taa Sil­ta. Pelien ja markki­noin­nin yht­eneväiset alueet ovat tätä päivää ja seman­ti­ik­ka poli­it­ti­nen tapa keskustel­la ilman varsi­naisu­u­den ilmoit­tamista. Suo­mi on hyvä maa tekemään kuten pyy­de­tään, se ei silti ker­ro kaikkea Suomes­ta. Eikä tämä ole pelon aihe sekään, ihmi­nen on aina ollut luo­va. Hyvää lop­pu­vuot­ta perheellesi.

  3. Mik­si muuten Jätkäsaaren vartin rekkar­al­lista, joka tapah­tuu muu­ta­man ker­ran päivässä, on tehty näin suuri haloo? Mik­si sit­ten Kata­janokalle ei olla tekemässä mitään rekko­jen takia, kun siel­lä on ihan sama ja rekat menee vielä ihan keskeltä paraati-Helsinkiä. Kanavakatu ja Tyy­nen­merenkatu ovat ihan saman­laisia het­kel­lisiä auto- ja rekka­jono­ja, mut­ta vain tois­es­ta on nos­tet­tu haloo ja vaa­di­taan veron­mak­sajia mak­samaan tun­nelei­ta tai ainakin ramppe­ja pahim­mil­laan sadoil­la miljoonil­la. Pelkkään tot­tumiskysymyk­seen, jon­ka kata­janokkalaiset todis­ta­vat, ei pidä men­nä pistämään mitään miljoo­nia, kun kor­jauk­set näyt­tävät vieläpä rom­ah­dut­ta­van kaupunkiku­van. Mik­si tätä seikkaa ei nos­te­ta esi­in, vai onko kokkar­it sit­ten heti vaa­ti­mas­sa Kanavakat­ua tun­neli­in aina Tapi­o­laan asti? 

    Itse en ole Jätkäsaa­res­sa tun­tenut ole­vani keskel­lä mitään hel­vetil­listä sump­pua, vaan lähin­nä ihme­tel­lyt mis­sä kaik­ki ovat kun asun­to­ja on jo tuhan­sille, mut­ta pari­in ihmiseen tör­mää ja auto­jakin menee har­vak­seltaan. Kun puis­to keskel­lä on rak­en­tunut ja talot ympäril­lä, niin ei sitä huo­maa edes vaik­ka olisi mon­takin laut­taa purka­mas­sa ja las­taa­mas­sa. Mikään pakko­han ei ole men­nä samaan jonoon var­tik­si rekko­jen kanssa, varsinkin jos ne nyt pakote­taan pelkästään Tyynenmerenkadulle. 

    Auto­su­un­nitel­man lisäk­si tulee nos­taa pelas­ta­jak­si Pasi­lan valitet­ta­va purku, joka kuitenkin pelasti sit­ten paljon van­haa Helsinkiä tuhol­ta, kun toimis­to­talot raken­net­ti­in beton­ista Pasi­laan, eikä puret­tu aina vain lisää kaunein­ta ja van­hin­ta säi­lynyt­tä Helsinkiä. Nyt meil­lä ei olisi mitään kaupunkia jäl­jel­lä, vaan ruma ja synkeä 60-luku­lainen kauhis­tus. Ei olisi kalli­ita asun­to­ja keskus­tas­sa, kun kukaan ei halu­aisi asua sel­l­aises­sa ympäristössä jos on rahaa, eikä myöskään olisi tur­is­te­ja kun ei olisi mitään kau­nista. Sääli vain että nyky­su­un­nit­teli­jat luule­vat keskus­tan kalleu­den tule­van sijain­nista keskel­lä toimis­to­ja ja kaup­po­ja, eikä ympäristön kauneud­es­ta, joka laitet­ti­in alulle tsaarin rahoil­la. Vai­hde­taan­pa keskus­tan van­hat talot yhdessä yössä 60-luku­laisi­in tai jopa nyky­isi­in palikoi­hin, niin asun­to­jen arvot rom­ah­ta­vat ja ne jot­ka pystyvät lähtevät jo aamul­l­la muut­tokuor­man kanssa ulkomaille.

    1. JS:
      Mik­si muuten Jätkäsaaren vartin rekkar­al­lista, joka tapah­tuu muu­ta­man ker­ran päivässä, on tehty näin suuri haloo? Mik­si sit­ten Kata­janokalle ei olla tekemässä mitään rekko­jen takia, kun siel­lä on ihan sama ja rekat menee vielä ihan keskeltä paraati-Helsinkiä. Kanavakatu ja Tyy­nen­merenkatu ovat ihan saman­laisia het­kel­lisiä auto- ja rekka­jono­ja, mut­ta vain tois­es­ta on nos­tet­tu haloo ja vaa­di­taan veron­mak­sajia mak­samaan tun­nelei­ta tai ainakin ramppe­ja pahim­mil­laan sadoil­la miljoonil­la. Pelkkään tot­tumiskysymyk­seen, jon­ka kata­janokkalaiset todis­ta­vat, ei pidä men­nä pistämään mitään miljoo­nia, kun kor­jauk­set näyt­tävät vieläpä rom­ah­dut­ta­van kaupunkiku­van. Mik­si tätä seikkaa ei nos­te­ta esi­in, vai onko kokkar­it sit­ten heti vaa­ti­mas­sa Kanavakat­ua tun­neli­in aina Tapi­o­laan asti? 

      Itse en ole Jätkäsaa­res­sa tun­tenut ole­vani keskel­lä mitään hel­vetil­listä sump­pua, vaan lähin­nä ihme­tel­lyt mis­sä kaik­ki ovat kun asun­to­ja on jo tuhan­sille, mut­ta pari­in ihmiseen tör­mää ja auto­jakin menee har­vak­seltaan. Kun puis­to keskel­lä on rak­en­tunut ja talot ympäril­lä, niin ei sitä huo­maa edes vaik­ka olisi mon­takin laut­taa purka­mas­sa ja las­taa­mas­sa. Mikään pakko­han ei ole men­nä samaan jonoon var­tik­si rekko­jen kanssa, varsinkin jos ne nyt pakote­taan pelkästään Tyynenmerenkadulle. 

      Auto­su­un­nitel­man lisäk­si tulee nos­taa pelas­ta­jak­si Pasi­lan valitet­ta­va purku, joka kuitenkin pelasti sit­ten paljon van­haa Helsinkiä tuhol­ta, kun toimis­to­talot raken­net­ti­in beton­ista Pasi­laan, eikä puret­tu aina vain lisää kaunein­ta ja van­hin­ta säi­lynyt­tä Helsinkiä. Nyt meil­lä ei olisi mitään kaupunkia jäl­jel­lä, vaan ruma ja synkeä 60-luku­lainen kauhis­tus. Ei olisi kalli­ita asun­to­ja keskus­tas­sa, kun kukaan ei halu­aisi asua sel­l­aises­sa ympäristössä jos on rahaa, eikä myöskään olisi tur­is­te­ja kun ei olisi mitään kau­nista. Sääli vain että nyky­su­un­nit­teli­jat luule­vat keskus­tan kalleu­den tule­van sijain­nista keskel­lä toimis­to­ja ja kaup­po­ja, eikä ympäristön kauneud­es­ta, joka laitet­ti­in alulle tsaarin rahoil­la. Vai­hde­taan­pa keskus­tan van­hat talot yhdessä yössä 60-luku­laisi­in tai jopa nyky­isi­in palikoi­hin, niin asun­to­jen arvot rom­ah­ta­vat ja ne jot­ka pystyvät lähtevät jo aamul­l­la muut­tokuor­man kanssa ulkomaille.

      Jätkäsaa­reen saa­puu vuorokaudessa 10 auto­laut­taa, eli las­taamisia ja purkamisia on yhteen­sä 20 ker­taa (ei siis muutamia).

  4. Keskus­tan asun­to­jen arvo on nous­sut osit­tain sen vuok­si, että keskus­tas­sa ole­vi­in kaup­poi­hin ja tapah­tu­mi­in kulkem­i­nen vie muual­la asuvil­ta aikaa. Mikäli keskus­taan johtaisi moot­tori­tie ja auton saisi pysäköi­tyä hel­posti ja hal­val­la tai sinne johtaisi nopei­ta ja tiheästi liiken­nöiviä suo­ria bus­siy­hteyk­siä, muual­la asum­i­nen ei olisi merkit­tävästi huonom­paa kuin keskus­tas­sa asum­i­nen. Keskus­taan pääsyn han­kaloit­ta­mi­nen johtaa on siis rajal­lisen resurssin — keskus­tan ajal­lisen läheisyy­den — har­ven­e­miseen, joka luon­nol­lis­es­ti nos­taa keskus­tas­sa ole­vien asun­to­jen arvoa.

    Keskus­tan asun­to­jen arvo­ja voidaan korot­taa vielä lisääkin esim. rak­en­ta­mal­la kaupunkibule­varde­ja, jol­loin kulku keskus­taan han­kaloituu kaik­il­ta edelleen. Toisaal­ta koko alueen asun­to­jen hin­take­hi­tys­tä voidaan tasa­ta huole­hti­mal­la siitä, että kaup­po­jen ja tapah­tu­mien tar­jon­ta siir­tyy pois kol­men niemen ympäröivästä keskus­tas­ta jon­nekin parem­pi­en yhteyk­sien päähän.

    1. Tässä on ihan semi­sti ris­tiri­itaista logi­ikkaa. Yhtäältä keskus­tan saavutet­tavu­us on huono, kos­ka muiden on hidas sinne tul­la, mut­ta ilmeis­es­ti myös hyvä, kos­ka korkeat hin­nat samoin kuin kau­pan keskit­tymi­nen imp­likoi­vat hyvää saavutettavuutta?

      Mik­si jostain Jum­bosta ei ole tul­lut kau­pan ja tapah­tu­mien napaa, vaik­ka sinne on todel­la help­po men­nä autol­la? Eikö siel­lä fla­men­gos­sa ole jotain arjako­ri­se­vien keikko­ja, ensim­mäi­nen miche­lin-rav­in­to­lakin var­maan ihan just tuloillaan?

      Tl;dr älyl­lisiä kuperkeikko­ja syys­tä että on vaikea tun­nus­taa henkilöau­ton ole­van Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa mar­gin­aa­li­nen liikkumismuoto.

    2. R. V.:
      Keskus­tan asun­to­jen arvo on nous­sut osit­tain sen vuok­si, että keskus­tas­sa ole­vi­in kaup­poi­hin ja tapah­tu­mi­in kulkem­i­nen vie muual­la asuvil­ta aikaa. Mikäli keskus­taan johtaisi moot­tori­tie ja auton saisi pysäköi­tyä hel­posti ja hal­val­la tai sinne johtaisi nopei­ta ja tiheästi liiken­nöiviä suo­ria bus­siy­hteyk­siä, muual­la asum­i­nen ei olisi merkit­tävästi huonom­paa kuin keskus­tas­sa asuminen.

      Mitä tarkoi­tat? Mis­tä tahansa kehäradan var­ren junapysäk­iltä pääsee Helsin­gin keskus­taan 40 min­uutis­sa tai alle. Suurim­mas­ta osas­ta kaupunkia bus­si­matkan kesto keskus­taan on mak­simis­saan tuo sama. Metrol­la mak­simi­ai­ka taitaa liikkua 25 min­uutin kohdil­la. Kaik­ki tiheästi liiken­nöi­tyjä nopei­ta joukkoliikenneyhteyksiä.

  5. “Kaupungis­sa on auto­ja juuri niin paljon kuin sen teille ja kaduille mahtuu.”

    Mut­ta ain­oas­taan todel­la lyhyen het­ken päivästä. Suurim­man osan vuorokaud­es­ta ne vikkaim­matkin kadut Helsingis­sä ovat lähempänä tyhjää kuin täyttä.

    1. Olen ihme­tel­lyt samaa. Ruuhkia olen viimeisen vuosikymme­nen aikana näh­nyt lähin­nä Hämeen­tien ja Sturenkadun risteyk­sessä n. puolen tun­nin ajan ark­isin. Muuten Hesan kaduil­la liikkuu muu­ta­ma has­su auto sil­loin tällöin. 

      Smith-Polvi­nen-suun­nitel­mas­ta sen ver­ran, että kuin­ka lähel­lä se oikeas­t­aan oli toteu­tu­mista? Se on sen ver­ran leg­en­daari­nen his­to­ri­an kään­neko­h­ta, että joskus epäilen oli­vatko puo­letkaan leg­en­doista totta.
      Tästä syys­tä olisi muka­va tietää oliko se vain yksi­ty­isa­jat­telua, kaupun­gin tilaa­ma sormiharjoitus/visio jota sit­ten miehissä hymis­telti­in vähän aikaa ennen kuin palat­ti­in oikeisi­in asioi­hin (sel­l­aisia tehti­in sil­loinkin), vai kaa­tuiko se kapung­in­val­tu­us­tossa yhden äänen enem­mistöl­lä jol­loin jo valmiusase­mis­sa olleet pet­tyneet pil­larim­iehet ajoi­vat paraatis­sa pois Kru­unuhaas­ta ja Katanokalta?

  6. Noin kai se meni 70-luvul­la. Vasem­mis­to­laista liiken­nesu­un­nit­telua hoiti­vat käytän­nössä virkamiehet. Muis­taak­seni alan ikoni oli Salmi­vaara-nimi­nen. Vasem­mis­to­han ei ollut val­lan kah­vas­sa eikä Vihreistä oltu tuol­loin kuultukaan.

  7. Autoil­i­jana en kan­nat­taisi Smith-Polvista. Hyvin toimi­vat sisään- ja ulos­men­oväylät, tiheä katu­verkos­to sekä selkeä ase­makaa­va keskus­tas­sa ovat autoil­i­jalle paras vai­h­toe­hto. Mon­ta pien­tä kat­ua kul­jet­taa saman määrän liiken­net­tä kuin yksi iso. Korkea huip­punopeus ei ole lyhy­il­lä matkoil­la lainkaan tarpeen, 50 km/h olisi riit­tävä kaupunkialueelle, ja takaisi jous­ta­van liiken­teen. En usko auto­jen pian liikku­van ilman kul­jet­ta­jaa, mut­ta kul­jet­ta­jaa avus­ta­vat tekniset ratkaisut kuten opti­moitu reit­in­val­in­ta, automaat­ti­nen nopeu­den­säätö ja kaistan­val­in­ta, älyristeyk­set ilman liiken­neval­o­ja ja ohjaus vapaille pysäköin­tipaikoille vähen­tää ruuhkaa. Auto­jen muuttues­sa sähköisik­si on henkilöau­to tehokkain ja ympäristöys­täväl­lisin liiken­nemuo­to, kos­ka henkilöau­toil­la väl­tytään joukkoli­iken­nevä­linei­den epäop­ti­maal­isil­ta reit­eiltä pis­tei­den A ja B välil­lä ja tietysti turhal­ta odot­telul­ta. Smith-Polvi­nen olisi moot­toritei­neen ja ramppei­neen tuonut joukkoli­iken­teen kaltaista epäop­ti­maal­isu­ut­ta myös henkilöau­toli­iken­teeseen. Sähköau­tol­la voidaan ajaa tun­neleis­sa ja sisätilois­sa ilman kalli­ita ilman­vai­h­to­jär­jeste­lyjä, joten ker­rostalon parkki­hal­lista pääsee suo­raan työ­paikan parkki­hal­li­in tai kaup­pakeskuk­seen ilman, että tarvit­see rämpiä jalan kuras­sa ja sateessa. Se on yllät­tävän mukavaa, nopeaa, tehokas­ta ja ympäristöystävällistä.

    1. Tule­vaisu­u­den autoil­i­ja:
      Autoil­i­jana en kan­nat­taisi Smith-Polvista. Hyvin toimi­vat sisään- ja ulos­men­oväylät, tiheä katu­verkos­to sekä selkeä ase­makaa­va keskus­tas­sa ovat autoil­i­jalle paras vai­h­toe­hto. Mon­ta pien­tä kat­ua kul­jet­taa saman määrän liiken­net­tä kuin yksi iso. Korkea huip­punopeus ei ole lyhy­il­lä matkoil­la lainkaan tarpeen, 50 km/h olisi riit­tävä kaupunkialueelle, ja takaisi jous­ta­van liiken­teen. En usko auto­jen pian liikku­van ilman kul­jet­ta­jaa, mut­ta kul­jet­ta­jaa avus­ta­vat tekniset ratkaisut kuten opti­moitu reit­in­val­in­ta, automaat­ti­nen nopeu­den­säätö ja kaistan­val­in­ta, älyristeyk­set ilman liiken­neval­o­ja ja ohjaus vapaille pysäköin­tipaikoille vähen­tää ruuhkaa. Auto­jen muuttues­sa sähköisik­si on henkilöau­to tehokkain ja ympäristöys­täväl­lisin liiken­nemuo­to, kos­ka henkilöau­toil­la väl­tytään joukkoli­iken­nevä­linei­den epäop­ti­maal­isil­ta reit­eiltä pis­tei­den A ja B välil­lä ja tietysti turhal­ta odot­telul­ta. Smith-Polvi­nen olisi moot­toritei­neen ja ramppei­neen tuonut joukkoli­iken­teen kaltaista epäop­ti­maal­isu­ut­ta myös henkilöau­toli­iken­teeseen. Sähköau­tol­la voidaan ajaa tun­neleis­sa ja sisätilois­sa ilman kalli­ita ilman­vai­h­to­jär­jeste­lyjä, joten ker­rostalon parkki­hal­lista pääsee suo­raan työ­paikan parkki­hal­li­in tai kaup­pakeskuk­seen ilman, että tarvit­see rämpiä jalan kuras­sa ja sateessa. Se on yllät­tävän mukavaa, nopeaa, tehokas­ta ja ympäristöystävällistä.

      Myös sähköau­tot vaatii paljon tilaa sekä liikku­mista että säi­lyt­tämistä varten. Esimerkik­si Itäkeskus on tarkoi­tus tuho­ta lop­ullis­es­ti rak­en­ta­mal­la Kehä I:n, Itäväylän ja Turun­lin­nantien eri­ta­soli­it­tymä, kos­ka muuten joutuu odot­ta­maan liian pitkään liiken­neval­ois­sa. Vaik­ka jatkos­sa autot sopisi keskenään vuorot, miten ne kulke­vat risteyk­sen yli, eivät ne kuitenkaan voi men­nä päällekkäin. Jol­lain taval­la on vuoroteltava. 

      Jos taas halu­aa tutus­tua siihen, mil­laista liikenne olisi ilman auto­ja, Töölön­lah­denkatu tar­joaa hyvän esimerkin. Vaik­ka sitä pitkin kul­keekin paljon ihmisiä — noin 12 000 suun­taansa päivässä — kaisto­ja voi kokon­aisu­udessaan olla yksi suun­taansa eikä liiken­neval­o­ja tarvi­ta, kos­ka ajoneu­vo­ja menee niin vähän. 

      Haas­teena onkin se, että yksit­täisen ihmisen kan­nat­taa vali­ta auto, vaik­ka se onkin jär­jetön­tä. Mitkään käyt­tövoimat eivät muu­ta asiaa.

  8. Vaik­ka nykyään saa kir­joit­taa ihan miten halu­aa, niin siitä huoli­mat­ta tässä tapauk­ses­sa oikea muo­to olisi Smithin-Polvisen suun­nitel­ma tai Smith-Polvi­nen ‑suun­nitel­ma. Smith-Polvisen suun­nitel­ma on jotain ei-suomea.

  9. Minkähän­laisen arvion mah­ta­vat 60 vuo­den kulut­tua saa­da nykyiset suun­nitel­mat, jois­sa kaupun­gin ranto­ja ja viher­aluei­ta hävitetään kaupunkibule­var­di­en, raide­jok­erei­den ja uusien raiti­otieväylien alta? Yksi his­to­ri­alli­nen pien­len­to­kent­täkin menee siinä samal­la täy­den­nys­rak­en­tamisen huumassa.

    1. Smithin ja Polvisen jäljil­lä: arvion mah­ta­vat 60 vuo­den kulut­tua saada

      Var­maankin samankaltaisen, kuin Klu­u­vin­lah­den täyt­tämi­nen sai 60 vuo­den jäl­keen 1920-luvul­la. Iku ja ham­mas­ten kiristys oli kauhea arvokkaan meren­lah­den ja mata­likon tuhoamisesta.

      Provoilen tässä. Täl­lä het­kel­lä raken­netaan monin paikoin ihan kohtu­ullisen hyvää kaupunkia. Veikkaisin, että sen asukkaat ovat 60 vuo­den päästä suht tyy­tyväisiä, jos pelkästään kaupunkisu­un­nit­telua kat­so­taan. Toki 60 vuot­ta on niin pitkä aika, että siinä ehtii osua vaik­ka ydin­pom­mi jos niik­seen sattuu.

    2. Smithin ja Polvisen jäljil­lä:
      Minkähän­laisen arvion mah­ta­vat 60 vuo­den kulut­tua saa­da nykyiset suun­nitel­mat, jois­sa kaupun­gin ranto­ja ja viher­aluei­ta hävitetään kaupunkibule­var­di­en, raide­jok­erei­den ja uusien raiti­otieväylien alta? Yksi his­to­ri­alli­nen pien­len­to­kent­täkin menee siinä samal­la täy­den­nys­rak­en­tamisen huumassa.

      Tämä kausi tul­laan muis­ta­maan samal­la taval­la täyshul­lu­jen suun­nitelmien (joista osa toteutetaan) ajan­jak­sona kuin tuo Smith-Polvi­nen skenaario. 

      Nyt men­nään vaan täysin vas­takkaiseen suun­taan, liikku­mista koete­taan vaikeut­taa kaikin tavoin. Eikä yksin autoilua, vaan myös joukkoli­iken­net­tä, pikaratik­ka kun tarkoit­taa yksi­no­maan pysäkkien har­ven­tamista äärim­milleen, toisaal­la keskustelus­sa mainit­tu Stock­an ratikalla saavutet­tavu­u­den heiken­tämi­nen, pyöräi­lyyn käytet­tävien resurssien tuh­laami­nen radan alit­tamiseen jne. Hul­lu­ut­ta piisaa loiputtomiin.

      Stock­an kaa­tu­mi­nen (siis liike­toimin­nan, ei talon) tullee pysäyt­tämään tämän kehi­tyk­sen, sil­loin kovapäisinkin vihrervasem­mis­to­lainen ymmärtää, että palvelu­jen tur­vaami­nen edel­lyt­tää myös liikku­misen mah­dol­lis­tamista, kaiken­laisen liikkumisen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.