Wahroosin “Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea

Luin tai oikeas­t­aan kuun­telin Björn Wahlroosin kir­jan ”Kuinkas tässä näin kävi?”. Olin ensin ajatel­lut skipa­ta koko kir­jan, mut­ta Six­ten Kork­man kehui sen alku­osaa, joten päätin kuunnella.

Six­ten oli oike­as­sa. Kir­jan ensim­mäi­nen puolisko on todel­la hyvä ja ana­lyyt­ti­nen taloushis­to­ria sodan­jälkeis­es­tä Suomes­ta. Opin paljon.

Se alkoi sotako­r­vauk­sil­la ja neu­vos­tokau­pal­la. Oli min­ulle uusi asia, että idänkau­pan sään­nöt pakot­ti­vat suo­ma­laisen teol­lisu­u­den tehot­tomaan omavaraisu­u­teen. Vai­h­tokaup­paan kel­paisi­vat vain tuot­teet, joiden koti­maisu­usaste oli korkea. Sik­si kaik­ki piti tehdä itse, vaik­ka olisi ollut järkevä käyt­tää ulko­maisia ali­hankki­joi­ta ja erikois­tua itse siihen, mis­sä on hyvä. Niin muual­la tehtiin.

Idänkau­pan seu­rauk­se­na Suomes­ta tuli maa, jos­sa ei kan­nat­tanut tehdä eikä tehty mitään hevos­ta pienem­pää. Ruot­si on saat­tanut maail­malle mon­ta men­estyvää kulu­tus­tavarabrändiä ja Suo­mi hal­paa bulkkia. Luulisi, että näin syr­jäisen maan ei logis­ti­sista syistä kan­nat­taisi erikois­tua kilo­hinnal­taan hal­paan tuotan­toon, jon­ka kul­jet­ta­mi­nen on kallista.

Suomen Pankin kum­mallis­es­ta rahapoli­ti­ikas­ta Nalle tekee minus­ta suo­ranaisen pal­jas­tuk­sen. Minä olen aina ihme­tel­lyt, miten joku saat­toi olla niin pöhkö, että ajaa Suomen syvään lamaan pönkit­tämäl­lä liki 20 pros­entin koroil­la epäre­al­is­tista markan arvoa. Nalle ker­too keskustelleen­sa val­u­ut­tapoli­ti­ikas­ta Suomen Pankin Markku Pun­ti­lan kanssa. Tämä oli sanonut, että tarkoi­tus on pakot­taa työ­markki­nat uud­is­tu­maan suuren laman uhal­la ja luop­umaan muun muas­sa työe­htosopimusten yleis­si­tovu­ud­es­ta. Pakko ei onnis­tunut vaan lamaan men­ti­in ja syvään. Ja pakkodevalvaatioon.

Jos tuo on tot­ta, koko Suomen Pankin poli­ti­ik­ka aset­tuu out­oon val­oon. Puhuisin läh­es maan­petok­ses­ta. Oliko täl­lä myös pankki­val­tu­us­mi­esten ja muun muas­sa Har­ri Holk­erin ja Kale­vi Sor­san siu­naus, vai eivätkö he ymmärtäneet, mitä oli­vat tekemässä ja siunaamassa?

Nalle on selvästi valmis­tau­tu­mas­sa eläkepäivi­in­sä, kos­ka hän tekee toisenkin pal­jas­tuk­sen. Tai ei se oikeas­t­aan mikään pal­jas­tus ole. Hän huo­maut­taa, että vuo­tisia veroka­len­tere­i­ta lukies­sa ei pitäisi kat­soa keitä siel­lä on vaan keitä siel­lä ei ole. Hän itsekään ei ole enää, kos­ka asuu Ruot­sis­sa. Hänen mukaansa aika paljon hänen­laisi­aan on siirtänyt omaisuuten­sa ja tulon­sa ulko­maille. Tämä tietysti pienen­tää Suomen tulo­ero­ja, mutta…

Piket­ty on oike­as­sa siinä, että tulo­jen tasaus edel­lyt­täisi globaale­ja toimia.

Kir­jan lop­pu­osa ei todel­la ole yhtä hyvä, mut­ta on ominta Wahlroosia. Siinä Nalle julis­taa, että työelämän jäykkyy­det, yleis­si­tovu­us (joista hän muis­taa maini­ta, että siitä päätet­ti­in SAK:n kan­nan vas­tais­es­ti. Minäkin muista Niilo Hämäläisen paasan­neen tele­vi­sios­sa, että tämän on por­varei­den vihon­vi­imeinen juoni ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä vas­taan, kun samat edut saa kuu­lumat­ta liit­toon) ovat vie­neet maan taloudenturmioon.

Nalle huo­maut­taa aivan oikein, että poli­it­ti­nen johta­ju­us on Suomes­ta kadon­nut. Hän syyt­tää siitä puolueken­tän pirstou­tu­mista ja esit­tää ratkaisuk­si vähem­män suh­teel­lista vaal­i­ta­paa, esimerkik­si kol­men hen­gen vaalipiirejä.

En ole var­ma, johtaisi­vatko Nallen lääk­keet taloudel­liseen men­estyk­seen, mut­ta siinä hän on oike­as­sa, ettei tämä maa ole teol­lisu­us­maana enää alku­unkaan kil­pailukykyi­nen. Kil­pailukykyä ei kan­na­ta mita­ta palkkata­so­ja ver­taa­mal­la vaan kat­so­ma­l­la, mihin yri­tyk­sen investoi­vat ja mihin eivät. Suomeen ei investoi­da juuri mitään. Täl­lä menol­la teol­lisu­us maas­ta hiipuu pois. Talouskasvua­han maas­sa ei ole ollut kymme­neen vuo­teen, mitä nyt ihan viime aikoina vähän ja ohimenevästi.

Onhan se vähän surullista, että Suo­mi on taan­tu­mas­sa pelkäk­si raa­ka-ainei­den tuot­ta­jak­si tuot­ta­maan sel­l­ua ja met­alle­ja, jot­ta muut voisi­vat jalostaa niistä arvokkai­ta tuot­tei­ta. Euroopan Japanista Euroopan Kongoksi.

Suomelle Wahlroos näkee men­estymis­mah­dol­lisuuk­sia dig­i­taloute­na, mut­ta huo­maut­taa, ettei tämä duu­nar­ia paljon lohdu­ta. Dig­i­talouden suuria tulo­ja voi olla myös vaikea verot­taa, kos­ka korkei­ta vero­ja pääsee pakoon muut­ta­mal­la maas­ta – tässä Wahlroos puhuu kuin kokemusasiantuntija.

Aika pes­simistisen kuvan Wahlroos luo Suomen taloudel­lis­es­ta tule­vaisu­ud­es­ta. Pes­simis­min perusteista on vaikea löytää aukkoa. Niitä löy­tyy kyl­lä hänen esit­tämistään lääkkeistä.

Tästä aiheesta tek­isi mieli jatkaa ja pohtia, mitä mah­dol­lisuuk­sia taan­tu­val­la Suomel­la on ylläpitää nyky­istä taloudel­lista tasa-arvoa.
On tietysti mah­dol­lista huole­htia ennen kaikkea henkilöko­htais­es­ta taloudel­lis­es­ta tur­val­lisu­ud­es­ta ja tyy­tyä nykyiseen tai tästä ehkä vähän laske­vaan elin­ta­soon ja elää siihen tyy­tyväisenä. Toisen vai­h­toe­hdon mukaan hyväksytään jous­ta­mavam­mat työ­markki­nat ja sen mukana suurem­mat taloudel­liset riskit ja saa­da keskimäärin parem­pi elintaso.

Minus­ta pitäisi hyväksyä suurem­mat palkkaerot ja tasa­ta tulo­ero­ja täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la. Tämä siis erään­laise­na koti­mais­ten työ­paikko­jen sub­ven­tioma­l­li­na, mut­ta se onkin sit­ten toisen jutun arvoinen asia.

47 vastausta artikkeliin “Wahroosin “Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea”

  1. Miet­teitä työ­markki­nas­ta: Kumpi on tärkeäm­pää: 1) työ­nan­ta­jal­la on velvol­lisuuten­sa, työ­suh­teel­la irti­sanomi­saikansa ja sairaslo­ma pal­ka­lli­nen; vai 2) lyhy­itä työ­suhtei­ta on saatavil­la nopeasti ja jous­tavasti ilman pitkää haas­tat­telu- ja valintaprosessia.

    Kum­mal­lakin asial­la on puolen­sa, mut­ta kumpaakin ei saa yhtä aikaa. Kun työ­nan­ta­jal­la on velvol­lisuuk­sia, hän myös selvit­tää riskin­sä tarkasti etukä­teen ja jät­tää palkkaa­mat­ta ihmisiä, jot­ka kat­soo riskik­si. Sil­loin kaik­ki eivät pääse töi­hin ja työn­hakupros­es­sit ovat pitkiä.

    Lisäk­si ongel­mamme on työ­markki­nan puute Pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la (kts. Touko Aal­lon kolum­ni Talouselämä 30.11.2019).

    Tähän kun lisää sen, että kah­den uran per­heen vuok­si on todel­la vaikea saa­da mitään koulutet­tua ammat­ti­laista kasvukeskuk­sien ulkop­uolelle, niin aika han­kalas­sa maail­mas­sa eletään.

    Jos meil­lä lisäk­si talous taan­tuu ja työikäis­ten (ja työl­lis­ten) osu­us väestöstä piene­nee, niin miten saadaan tek­i­jät riit­tämään julkisen sek­torin hoi­vatöi­hin ja samal­la riit­tävä määrä mak­sajia yksi­tyiselle sek­to­rille. Raja se on vero­tuk­sel­lakin, kos­ka koulute­tu­il­la on aina vai­h­toe­hto muuttaa.

    Pienenevän BKT:n talousjär­jestelmästä ikään­tyvässä yhteiskun­nas­sa olisi kiva nähdä taloudelli­nen ana­lyysi, miten se voi toimia.

  2. Jos britit on jotain opet­tanut, niin vähem­män suh­teelli­nen vaal­i­ta­pa ei vahvista poli­it­tista johta­ju­ut­ta sil­loin, kun äänestäjät ovat riit­tävän hajallaan.

    1. -riik­ka-:
      Jos britit on jotain opet­tanut, niin vähem­män suh­teelli­nen vaal­i­ta­pa ei vahvista poli­it­tista johta­ju­ut­ta sil­loin, kun äänestäjät ovat riit­tävän hajallaan.

      Kyl­lä. Osansa asi­as­sa myös brit­tiläisel­lä medi­al­la, joka on ajanut jakau­tu­mista, ja on sat­tumoisin laa­jalti ulko­maises­sa omis­tuk­ses­sa. Rupert Mur­doch propagoi mitä propagoi, ja päämin­is­ter­it kävivät kylässä. Boris John­son on tietysti asian varsi­nainen ruumil­lis­tu­ma, totu­u­den­jälkeisen ajan jour­nal­isti, joka kir­joit­ti kala­jut­tu­ja EU:sta päätöikseen.

      Maini­tus­sa Ruot­sis­sa oli ennä­tys­vaikeat ja pitkät hal­li­tus­neu­vot­te­lut, mut­ta nähtävästi hal­li­tuk­ses­ta kuitenkin tuli toim­intakykyi­nen, kuten oli Löfvenin edelli­nenkin. Sanois­in, että johta­ju­us toimii vaal­i­tavas­ta riip­pumat­ta, jos yhteiskun­ta ja media ovat suun­nilleen tolkullises­sa tilassa.

  3. “Minus­ta pitäisi hyväksyä suurem­mat palkkaerot ja tasa­ta tulo­ero­ja täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.”

    Wahlroos kan­nat­taa esiku­vansa Mil­ton Fried­manin tapaan perustuloa.

  4. “Piket­ty on oike­as­sa siinä, että tulo­jen tasaus edel­lyt­täisi globaale­ja toimia.”

    Tätähän Suo­mi yrit­ti edes EU:n mit­takaavas­sa, mut­tei men­nyt läpi. Eräänä kiivaam­pana vas­tus­ta­jana hyvä ystävämme Ruot­si. Mitä tästä nyt pitäisi oppia.

    Nallen lääk­keet ovat kovin yksioikoisia, kuten toises­sa ketjus­sa totesin. Hän halu­aa että Suo­mi olisi hal­patuotan­tomaa. En ymmär­rä mis­tä tulee täl­lainen aja­tus että tämä johtaisi Suomen kansan­talouden ja hyv­in­voin­nin paran­tu­miseen — mitään tosi­maail­man esimerkkiä täl­lais­es­ta maas­ta ei ainakaan mis­sään ole.

    1. “Hän halu­aa että Suo­mi olisi halpatuotantomaa.”

      Olet luul­tavasti ymmärtänyt väärin Wahlroosin ajatuksen. 

      Itse tulk­it­sen niin että palkko­jen tulisi aset­tua markki­nae­htois­es­ti. Jos Suo­mi hoitaa asiansa fik­susti tänne syn­tyy jatku­vasti enem­män korkean lisäar­von työ­paikko­ja. Se edelleen tarkoit­taa että suurem­pi osa työvoimas­ta saa korkeam­paa palkkaa ja samal­la työvoiman kysyn­tä (ja pieni pula) nos­taa palkko­ja mata­lam­man lisäar­von töissä.

    2. Yama:

      Nallen lääk­keet ovat kovin yksioikoisia, kuten toises­sa ketjus­sa totesin. Hän halu­aa että Suo­mi olisi hal­patuotan­tomaa. En ymmär­rä mis­tä tulee täl­lainen aja­tus että tämä johtaisi Suomen kansan­talouden ja hyv­in­voin­nin paran­tu­miseen – mitään tosi­maail­man esimerkkiä täl­lais­es­ta maas­ta ei ainakaan mis­sään ole.

      Min­ulle on kyl­lä välit­tynyt aivan päin­vas­tainen mieliku­va Nallen tavoit­teista. Suuria huo­li­a­han meil­lä ovat investoin­tien olemat­to­muus, aivovuo­to ja piina­va pula mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikoista. Tietysti olisi muka­va jos nämä ongel­mat ratkeaisi­vat jotenkin viher­vasem­mis­to­lais­es­ti “kival­la” taval­la, mut­ta reaal­i­maail­mas­sa on aika vaikea nähdä miten hom­mat kor­jaan­tu­isi­vat ilman, että työ­markki­noi­ta jous­tavoitet­taisi­in, tulo­ero­ja kas­vatet­taisi­in jne.

      Jos mitään ei tehdä — niin aivan kuten Osmo tote­si — Suomes­ta tulee pelkkä sel­l­un ja met­al­lien (ehkä jopa vain rikas­teen) tuot­ta­ja. Aika vaikea nähdä, että täl­laises­sa maas­sa löy­ty­isi juuri mui­ta kuin mata­la­palkkatöitä pl. parin raa­ka-aine­jätin sivukont­to­rien esikun­ta ja val­tioneu­vos­ton avustajakaarti.

      Jotain dig­i­talout­ta on aivan turha kuvitel­la pelas­ta­jak­si, jos muut tek­i­jät eivät ole kun­nos­sa. Vaik­ka aina sil­loin täl­löin media tup­paa hehkut­ta­maan joidenkin yksit­täis­ten maa­han­muut­ta­jien ihaile­via kom­ment­te­ja siitä, mikä maan­päälli­nen parati­isi Suo­mi muka­mas on — tosi­a­sia on kuitenkin se, että muut­to­tase on pahasti miinuk­sel­la ja todel­lis­ten osaa­jien houkut­telu täkäläisel­lä palkkata­sol­la ja veroas­t­eel­la on vähin­täänkin haastavaa.

      Suomes­sa ongel­mana “kaikkien hevos­ta pienem­pi­en” jut­tu­jen tekemisessä on vielä se, että oikeasti meikäläi­nen ilmapi­iri on edelleen ahdis­ta­va, uudet ideat lyt­täävä ja yhden­mukaisu­u­teen (so. riman alit­tamiseen) pakot­ta­va. Aateekoo ja innovoin­ti on — hienoista puheen­vuoroista huoli­mat­ta — edelleen vain kuluerä, jos­ta voidaan helpoiten säästää ja/tai ulkois­taa Intiaan.

      Dig­i­taloud­es­ta kan­nat­taa muis­taa myös se, että tarvit­taes­sa koko fir­ma muut­taa yhdessä yössä vaik­ka toisellepuolelle maapalloa.

      1. ksee:että työ­markki­noi­ta jous­tavoitet­taisi­in, tulo­ero­ja kas­vatet­taisi­in jne.

        USAs­ta voi kat­soa miten kansalaisil­la menee *tosi hyvin* (/sarkasmi) kun työ­markki­nat ovat “jous­ta­vat” ja tulo­erot suuria. 

        Kuka tahansa joka haikailee Suomeenkin samaa, edus­taa 0.1% ökyrikas­ta eli­it­tiä. Täl­lä kansanos­al­la menee hyvin, kaikil­la muil­la meneekin sit­ten huonos­ti. Erit­täin huonosti.

      2. ksee: Min­ulle on kyl­lä välit­tynyt aivan päin­vas­tainen mieliku­va Nallen tavoit­teista. Suuria huo­li­a­han meil­lä ovat investoin­tien olemat­to­muus, aivovuo­to ja piina­va pula mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikoista. Tietysti olisi muka­va jos nämä ongel­mat ratkeaisi­vat jotenkin viher­vasem­mis­to­lais­es­ti ”kival­la” taval­la, mut­ta reaal­i­maail­mas­sa on aika vaikea nähdä miten hom­mat kor­jaan­tu­isi­vat ilman, että työ­markki­noi­ta jous­tavoitet­taisi­in, tulo­ero­ja kas­vatet­taisi­in jne. 

        Investoin­tien olemat­to­muus on todel­lakin ongel­ma, joka kuitenkin juon­tuu lähin­nä mieliku­vi­tuk­set­tomas­ta johtamiskult­tuurista (kuten itsekin tote­sit alem­pana) joka vaivaa sekä julk­ista että yksi­ty­istä sek­to­ria. Ilmeis­es­ti 90-luvun lama iskosti kaikkialle aja­tus­mall­in että juus­to­höyläämi­nen min­imi­in on oikea tapa reagoi­da vaikeuk­si­in ja varautua tule­vaisu­u­teen. Hyvä esimerk­ki on se miten val­tio nykyään kohtelee yliopis­to­ja: lyp­sylehmänä jos­ta tulee tiristää rahat pois tuot­ta­mat­tomas­ta toimin­nas­ta kuten tutkimuk­ses­ta ja opetuk­ses­ta. Yksi­tyi­nen puoli ei ole sen parem­pi. Erästä henkilöä mukaillen: “Fir­mat teet­tävät yliopis­ton lop­putöitä siitä miten jotain varas­ton­hallintapros­es­sia saadaan tehostet­tua 0.2%. Samal­la mullis­tavia keksin­töjä pölyt­tyy labro­jen hyl­lyl­lä kun ei ne ketään kiinnosta.”

        Nallen lääke kil­pailukyvyn paran­tamiseen on aina sama: työ­markki­noiden jous­to, eli enem­män töitä pienem­mäl­lä pal­ka­lla. Tämä ei tietenkään mitenkään kan­nus­ta investoin­tei­hin, kos­ka mik­si kehit­tää mitään uut­ta kun tuot­tavu­ut­ta voi paran­taa aina työvoimakus­tan­nuk­sista leikkaa­mal­la? Eikä aivovuo­to todel­lakaan täl­lä tavoin tyre­hdy, päinvastoin. 

        Aja­tus siitä että mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikko­jen “puute” on joku ongel­ma on absur­di. Mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikat ovat kansan­talouden kehit­tymät­tömyy­den merk­ki, ei kehit­tyneisyy­den. Parhaim­mil­laankin sel­l­ais­ten kanssa näperte­ly on Hin­den­bur­gin baar­i­jakkaroiden jär­jeste­lyä jon­ka net­tomerk­i­tys kansan­talouden kokon­aisku­vas­sa on mitätön. Tämä on väistämätön lop­putule­ma, kos­ka jo määritelmän­sä mukaan näi­den työ­paikko­jen tuot­tavu­us on mata­la, joten niil­lä ei voi olla suur­ta merkitystä.

      3. “Dig­i­taloud­es­ta kan­nat­taa muis­taa myös se, että tarvit­taes­sa koko fir­ma muut­taa yhdessä yössä vaik­ka toisellepuolelle maapalloa.”

        Ei muuten muuta. 

        Vaik­ka fir­man osoite muut­tuisikin, niin työn­tek­i­jät istu­vat kuin tat­ti siel­lä mis­sä he ovat ja kun digi­fir­mas­sa pääsään­töis­es­ti ei ole muu­ta omaisu­ut­ta kuin työn­tek­i­jät, niin *koko fir­ma* ei tosi­aankaan muu­ta mihinkään edes pitkän ajan kuluessa.

  5. Kom­ment­ti on Osmo Soin­in­vaar­alle tarkoitettu

    Wahlroosil­la on tässä kohtaa hyvä ana­lyysi mitä tulee Suomen talouteen ja sen kehi­tyk­seen eli ongelmana 

    1. Työ­markki­noiden jäykkyys
    2. Yleissitovuus
    3. Verotus 

    Tuo näke­mys siitä että Ruot­si on saat­tanut maail­malle mon­ta men­estyvää kulu­tus­tavarabrändiä ja Suo­mi hal­paa bulkkia on sinän­sä tot­ta mut­ta Suomen hal­pa bulk­ki menee ja meni aikoinaan kau­pak­si pelkästään entisessä Neu­vos­toli­itossa. Jopa sen satel­li­it­ti­val­tiois­sa kuten DDR:ssä, Unkaris­sa ja Tšekko­slo­va­ki­as­sa ei kyseinen bulkkia löy­tynyt. Puo­las­ta en tiedä. 

    Nykyään sen tärkeim­mät vien­ti­maat ovat Venäjä ja lähialueet.

    Joten suo­ma­laiset kulu­tus­tuot­teet eivät ole mitenkään globaale­ja bän­de­jä kuten ruot­salaiset ja tan­skalaiset, valitettavasti

    Dig­i­taal­isaa­tio menee kyl­lä hyvin eteen­päin mut­ta se tekee työ­markki­noista lop­pu­jen lopuk­si niin että huip­pu­lu­okan asiantun­ti­jat pitää tule­vaisu­udessa myös saa­da ulko­mail­ta ja siinä ay-liike, byrokra­tia ja mah­dol­lis­es­ti jopa tule­va porvarihallitus
    seu­raavien vaalien jäl­keen jos­sa on perus­suo­ma­laiset mukana eivät auta asi­aa eteen­päin. Kokoomuk­selle nämä käyvät ja siitä on esimerkik­si Juhana Var­ti­ainen pitänyt huollen että sanoma ei ole unohtunut

    Suomen taloushis­to­ria toisen maail­man­so­dan jälkei­sistä sotako­r­vauk­sista ja idänkau­pas­ta oli hyvä ana­lyysi teol­lisu­u­den kier­roon kas­vamis­es­ta siitä että ulko­maalaisia ali­hank­in­ta­palvelu­ja oli kiel­let­ty käyt­tämästä Suomes­sa ja ala olisi voin­ut erikoistua . 

    IT ala erikois­tui lop­pu­jen lopuk­si mut­ta se ei palvele teollisuutta. 

    Olisko Ruotsin suurin men­estys kuitenkin se että siel­lä nimeno­maan sosi­aalidemokraatit hok­sasi­vat 1990-luvul­la minkälaisen taloudel­lisen muu­tok­sen Ruot­si tarvit­see ja sai sen myy­tyä ay-liikeelle? Luulen että oper­aa­tio onnis­tui nimeno­maan niin­päin että aloite tuli sosi­aalidemokraat­teil­ta Ruotsissa

    Jos 1980-luvun Suomen Pankin rahapoli­ti­ik­ka oli pakot­taa työ­markki­nat uud­is­tu­maan suuren laman uhal­la ja luop­umaan muun muas­sa työe­htosopimusten yleis­si­tovu­ud­es­ta niin sil­loin Holk­erin ja Ahon hal­li­tusten oper­aa­tio ei toimin­ut kos­ka ketä ay-liike kuun­telee parhaiten? 

    Ruot­sis­sa tehti­in myös maan keskus­pankin kaut­ta saman­laista rahapoli­ti­ikkaa ja myös Nor­jas­sa mut­ta siel­lä pankkikri­isi oli vain pankkikriisi

    Ruot­sis­sa päätös uud­is­taa työ­markki­nat tehti­in 1990 kun palka­nsaa­jara­has­tot purettiin.

    Täy­tyy muis­taa että Ruot­sis­sa asial­la oli niin Carl Bildtin kuin Ing­var Karlssonin ja Göran Perssonin hal­li­tuk­set joi­ta jatkoi Fredrik Rein­feldt. Ste­fan Löfven ei ole muut­tanut työ­markki­noi­ta paljon edes pitkäaikaise­na Ruotsin Met­allili­iton puheen­jo­hta­jana. Itse asi­as­sa Ruotsin Met­allili­itossa Löfven jakoi voimakkaasti paikallista sopimusjärjestelmää.

    Meil­lä enti­nen Pron puheen­jo­hta­ja ja epäon­nis­tui päämin­is­ter­inä siinä mis­sä hänen piti olla alan asiantuntija!

    Minus­ta työ­markki­noiden jäykkyys johtuu myös siitä että niitä on turhaan suo­jel­tu tarpeeksi.

    Mikäli sosi­aalidemokraatit Suomes­sa olisi otta­neet suo­si­ol­la etäisyyt­tä ay-liikeeseen 1990-luvun puo­livälis­sä ja 2000-luvun alus­sa niin työ­markki­noiden jäykkyys ongel­mas­ta olisi päästy vaaleis­sa myöhem­min keskustele­maan ide­olo­gian sijaan käytän­nön tasol­la. Tämä olisi pitänyt tehdä aikaisin­taan Lip­posen II hal­li­tuk­ses­sa tai Van­hasen I hallituksessa

    Kiky tehti­in 10 vuot­ta liian myöhään ja työ­markki­noiden uud­is­tus 15 vuot­ta liian myöhään sopi­vas­ta ajankohdasta

    Lopuk­si kysymys Osmo Soin­in­vaar­alle vaal­i­jär­jestelmästä. Mitä mieltä olet siitä että nimeno­maan suh­teelli­nen vaal­i­ta­pa on vienyt Suomes­ta poli­it­tisen päätök­sen­teon johtamisen? Mitä mieltä olet siir­tymistä, esimerkik­si kol­men hen­gen vaalipi­irei­hin joi­ta Wahlroos ehdottaa?

    Itse näen että lis­tavaalit Ruotsin vaal­i­jär­jestelmän mukaan olisi aika toimi­va ratkaisu

    Ainakin Ruot­si on saatu niitä uud­is­tuk­sia läpi joi­ta Wahlroos ehdot­taa Suomeen.

    1. “Kiky tehti­in 10 vuot­ta liian myöhään ja työ­markki­noiden uud­is­tus 15 vuot­ta liian myöhään sopi­vas­ta ajankohdasta”

      Siis työvoiman siir­to pakkotöi­hin. Sitähän kir­joit­ta­ja tarkoit­taa “uud­is­tuk­sel­la”.

      Väite sinän­sä jo on härs­ki vale­htelu, ain­oa uud­is­tus oli se, että fir­mo­jen ei enää tarvin­nut mak­saa lainkaan palkkaa vaan pakko-otet­ti­in työvoima­toimis­tos­ta seu­raa­va työtön ilmaisek­si töihin.

      Samal­la hal­li­tuk­sen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka takaa että työt­tömiä riit­tää vuosikym­meniksi tule­vaisu­u­teen. Ei näitä sat­tumal­ta tehdä.

      Kiky taas on mallies­imerk­ki puh­taas­ta idi­o­tismista: Kenenkään kil­pailukyky ei paran­tunut piirunk­aan ver­taa sil­lä, Se on jo nyt mitat­tu fak­ta joka ei selit­telemäl­lä muuk­si muu­tu. Saati­in­pa vain kepun ja kokoomuk­sen voimal­la kyykytet­tyä duunaria.

      Sil­lä ei ollut eikä ollut tarkoi­tuskaan olla *mitään muu­ta merk­i­tys­tä*. Sip­ilän ja Orpon val­lan­näyt­tö alus­ta loppuun.

      “Wahlroos ehdot­taa Suomeen.”

      Lisää rahaa miljonääreille ja kaik­il­ta muil­ta pois. Mik­si näin pitäisi tehdä Suomes­sakin? Miljonääreille eivät miljoonat riitä vaan pitää saa­da *vielä enem­män*, samal­la kun työtön tulee toimeen alle viidel­läsadal­la kuus­sa kos­ka on pakko?

      W. on ahne mulkvisti ja sanoo tämä mitä tahansa, niin se pitää suo­dat­taa läpiko­taisin ahneen ja omahyväisen ihmisen suo­dat­ti­men kaut­ta. Sil­lä reali­teet­ti­han on se, että W. ei ole oman omaisuuten­sa eteen tehnyt juuri muu­ta kuin valin­nut oikean isän.

      Iskä-Walhroos onkin sit­ten luku sinänsä.

    2. Rahul Somani:
      Wahlroosil­la on tässä kohtaa hyvä ana­lyysi mitä tulee Suomen talouteen ja sen kehi­tyk­seen eli ongelmana 

      1. Työ­markki­noiden jäykkyys
      2. Yleissitovuus
      3. Verotus 

      Tuo näke­mys siitä että Ruot­si on saat­tanut maail­malle mon­ta men­estyvää kulu­tus­tavarabrändiä ja Suo­mi hal­paa bulkkia on sinän­sä tot­ta mut­ta Suomen hal­pa bulk­ki menee ja meni aikoinaan kau­pak­si pelkästään entisessä Neu­vos­toli­itossa. Jopa sen satel­li­it­ti­val­tiois­sa kuten DDR:ssä, Unkaris­sa ja Tšekko­slo­va­ki­as­sa ei kyseinen bulkkia löy­tynyt. Puo­las­ta en tiedä. 

      Nykyään sen tärkeim­mät vien­ti­maat ovat Venäjä ja lähialueet.

      Joten suo­ma­laiset kulu­tus­tuot­teeteivät ole mitenkään globaale­ja bän­de­jä kuten ruot­salaiset ja tan­skalaiset, valitettavasti

      Dig­i­taal­isaa­tio menee kyl­lä hyvin eteen­päin mut­ta se tekee työ­markki­noista lop­pu­jen lopuk­si niin että huip­pu­lu­okan asiantun­ti­jat pitää tule­vaisu­udessa myös saa­da ulko­mail­ta ja siinä ay-liike, byrokra­tia ja mah­dol­lis­es­ti jopa tulevaporvarihallitus
      seu­raavien vaalien jäl­keen jos­sa on perus­suo­ma­laiset mukana eivät auta asi­aa eteen­päin. Kokoomuk­selle nämä käyvät ja siitä on esimerkik­si Juhana Var­ti­ainen pitänyt huollen että sanoma ei ole unohtunut

      Suomen taloushis­to­ria toisen maail­man­so­dan jälkei­sistä sotako­r­vauk­sista ja idänkau­pas­ta oli hyvä ana­lyysi teol­lisu­u­den kier­roon kas­vamis­es­ta siitä että ulko­maalaisia ali­hank­in­ta­palvelu­ja oli kiel­let­ty käyt­tämästä Suomes­sa ja ala olisi voin­ut erikoistua . 

      IT ala erikois­tui lop­pu­jen lopuk­si mut­ta se ei palvele teollisuutta. 

      Olisko Ruotsin suurin men­estys kuitenkin se että siel­lä nimeno­maan sosi­aalidemokraatit hok­sasi­vat 1990-luvul­la minkälaisen taloudel­lisen muu­tok­sen Ruot­si tarvit­see ja sai sen myy­tyä ay-liikeelle? Luulen että oper­aa­tio onnis­tui nimeno­maan niin­päin että aloite tuli sosi­aalidemokraat­teil­ta Ruotsissa 

      Mut­ta kuin­ka pitkälle Ruotsin näen­näi­nen men­estys juon­tuu juuri näistä tek­i­jöistä? Ruotsin työ­markki­noiden main­os­tet­tua jous­tokykyä ei ole kauheasti tarvin­nut tes­ta­ta kos­ka val­u­ut­taa on devalvoitu. Taan­noises­sa Suomen Kuvale­hden artikke­lis­sa huo­mautet­ti­in ettei vien­nin osu­us ole Ruot­sis­sa enää saman­lainen kuin men­neinä aikoina: viimeisen vuosikymme­nen talouskasvun takana on ollut pääasi­as­sa yksi­tyi­nen kulu­tus, väestönkasvu ja raken­nussek­tori. Eli se usein maalail­tu näke­mys siitä että Ruot­sil­la menee hyvin kos­ka sil­lä on Ikea, oma val­u­ut­ta ja/tai jous­ta­vat työ­markki­nat, ei pidäkään niin kutin­sa. Ja jos näin, ei Ruotsin talouden lähi­t­ule­vaisu­us näytä valoisalta.

    3. Rahul Somani:

      Suomen taloushis­to­ria toisen maail­man­so­dan jälkei­sistä sotako­r­vauk­sista ja idänkau­pas­ta oli hyvä ana­lyysi teol­lisu­u­den kieroon kas­vamis­es­ta siitä, että ulko­maalaisia ali­hank­in­ta­palvelu­ja oli kiel­let­ty käyt­tämästä Suomes­sa ja ala olisi voin­ut erikoistua . 

      Ulko­maisia ali­hankki­joi­ta ei käytet­ty sen takia, että val­u­ut­to­ja sään­nelti­in eikä val­ti­ol­la yksinker­tais­es­ti ollut val­u­ut­tavaran­toa ulko­maisen tuotan­non mak­samiseen. Sotako­r­vaus­te­ol­lisu­ud­es­ta on tehty kir­jo­ja ja tutkimus­ta jos asia oikeasti kiin­nos­taa. Har­va tajuaa edes sitä, että kom­mari-venäläiset vaa­ti­vat tuot­tei­ta, joi­ta suo­ma­laisil­la oli mah­dol­lisu­us toimit­taa eli lähin­nä 30-luvun tekni­ikkaa. Siinä ei sinän­sä ollut mitään merkit­tävää, kos­ka myös vas­taan­ot­ta­ja käyt­ti samaa van­haa tuotan­toa, kun uut­ta ei sodan takia kan­nat­tanut kehit­tää. Ei myöskään taju­ta sitä, että nat­si-sak­salais­ten kaik­ki Suomes­sa ole­va omaisu­us ja mm. sotatarvikkei­den velka­saamiset Suomelta nat­seille siir­tyivät kom­mari-Venäjän saamisik­si. Kysymys ei ollut pienistä sum­mista, jot­ka piti kui­tata tavaralla. 

      Wahroosista voisi sanoa, että “Bunt­ta” oli hyvin vas­ten­mieli­nen henkilö eikä “Nalle” jää paljon jälkeen.

      Kaikkea sitä leipä elättää.

      1. Schweine­hund: Ulko­maisia ali­hankki­joi­ta ei käytet­ty sen takia, että val­u­ut­to­ja sään­nelti­in eikä val­ti­ol­la yksinker­tais­es­ti ollut val­u­ut­tavaran­toa ulko­maisen tuotan­non mak­samiseen. Sotako­r­vaus­te­ol­lisu­ud­es­ta on tehty kir­jo­ja ja tutkimus­ta jos asia oikeasti kiin­nos­taa. Har­va tajuaa edes sitä, että kom­mari-venäläiset vaa­ti­vat tuot­tei­ta, joi­ta suo­ma­laisil­la oli mah­dol­lisu­us toimit­taa eli lähin­nä 30-luvun tekni­ikkaa. Siinä ei sinän­sä ollut mitään merkit­tävää, kos­ka myös vas­taan­ot­ta­ja käyt­ti samaa van­haa tuotan­toa, kun uut­ta ei sodan takia kan­nat­tanut kehit­tää. Ei myöskään taju­ta sitä, että nat­si-sak­salais­ten kaik­ki Suomes­sa ole­va omaisu­us ja mm. sotatarvikkei­den velka­saamiset Suomelta nat­seille siir­tyivät kom­mari-Venäjän saamisik­si. Kysymys ei ollut pienistä sum­mista, jot­ka piti kui­tata tavaralla. 

        Wahroosista voisi sanoa, että ”Bunt­ta” oli hyvin vas­ten­mieli­nen henkilö eikä ”Nalle” jää paljon jälkeen.

        Kaikkea sitä leipä elättää.

        Esit­tämäsi syy oli tot­ta heti sodan jäl­keen ja pitkälle 50-luvulle, mut­ta epäilen vah­vasti, että val­u­ut­ta­pu­la olisi ollut korkean koti­maisu­usaste­vaa­timuk­sen syy vielä 70- ja 80-luvuilla.

      2. Tapio: Esit­tämäsi syy oli tot­ta heti sodan jäl­keen ja pitkälle 50-luvulle, mut­ta epäilen vah­vasti, että val­u­ut­ta­pu­la olisi ollut korkean koti­maisu­usaste­vaa­timuk­sen syy vielä 70- ja 80-luvuilla.

        Voihan tämä johtua vaik­ka siitä, että Suo­mi olisi verot­tanut maa­han­tuo­tavia jalostet­tu­ja tuot­tei­ta kovem­min kuin jalosta­mat­to­mia. En tunne Suomen tullin toimin­nan his­to­ri­aa, joten tämä on vain mutu­ilua, mut­ta tietääk­seni täl­laiset tul­laus­pe­ri­aat­teet oli­vat pitkään hyvin yleisiä.

        https://tulli.fi/web/tullimuseo/tullin-historiaa/vapaakauppa

        “Tul­li­nalen­nuk­sil­la oli myös pitkät siir­tymäa­jat. Vas­ta 1980-luvun puo­livälis­sä huo­mat­ta­va osa Suomen ulko­maankau­pas­ta oli kokon­aan tul­li­ton­ta. Alku­perän selvit­tämi­nen pysyi tärkeänä.”

        Näin­hän EU tekee nykypäivänäkin WTO:n yleis­es­ti hyväksyt­ty­jen tul­liperi­aat­tei­den mukaises­ti, min­un ymmäryk­sen mukaan. Käykää kat­so­mas­sa niin esimerkik­si Keni­as­ta tuo­dut paah­ta­mat­tomat (=jalosta­mat­tomat) kahv­in­pavut ovat mata­lam­mas­sa tul­laus­lu­okas­sa (0%) kuin paahde­tut pavut (7,5%).

        https://ec.europa.eu/taxation_customs/dds2/taric/measures.jsp?Lang=en&SimDate=20191212&Area=&MeasType=&StartPub=&EndPub=&MeasText=&GoodsText=coffee&op=&Taric=&search_text=goods&textSearch=coffee&LangDescr=en&OrderNum=&Regulation=&measStartDat=&measEndDat=

      3. Wahlroosin mukaan bilat­er­aa­likaup­paan hyväksyt­ti­in Suomen puolelta vain koti­maisu­usasteltaan korkei­ta tuot­tei­ta, kos­ka muuten vai­h­tokaup­pa ei olisikaan enää olut vaihtokauppaa.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Wahlroosin mukaan bilat­er­aa­likaup­paan hyväksyt­ti­in Suomen puolelta vain koti­maisu­usasteltaan korkei­ta tuot­tei­ta, kos­ka muuten vai­h­tokaup­pa ei olisikaan enää olut vaihtokauppaa. 

        Suosit­te­len Osmo Soin­in­vaar­alle luke­maan Pekka Sute­lan ja Inkeri Hir­ven­sa­lon kir­jan Rahat pois bol­se­vikeil­ta : Suomen kaup­pa Neu­vos­toli­iton kanssa . Siinä valais­taan hyvin myös tuo­ta bilat­er­aa­likaup­paa ja clear­ing menetelmää. Nimeno­maan korkea koti­maisu­usaste oli bilat­er­aa­likaup an tärkeimpiä menetelmiä. Ali­hank­in­taketju­ja ei voitu käyt­tää edes ruot­salais­ten yhtiön kaut­ta. 100 % koti­maisu­usaste (Made in Fin­land) oli Neu­vos­toli­itolle ehto kos­ka muuten kaup­po­ja ei tule

      5. Rahul Som­ni: Suosit­te­len Osmo Soin­in­vaar­alle luke­maan Pekka Sute­lan ja Inkeri Hir­ven­sa­lon kir­jan Rahat pois bol­se­vikeil­ta : Suomen kaup­pa Neu­vos­toli­iton kanssa . Siinä valais­taan hyvin myös tuo­ta bilat­er­aa­likaup­paa ja clear­ing menetelmää. Nimeno­maan korkea koti­maisu­usaste oli bilat­er­aa­likaup an tärkeimpiä menetelmiä. Ali­hank­in­taketju­ja ei voitu käyt­tää edes ruot­salais­ten yhtiön kaut­ta. 100 % koti­maisu­usaste (Made in Fin­land) oli Neu­vos­toli­itolle ehto kos­ka muuten kaup­po­ja ei tule

        Pitääpä min­unkin lukaista tuo kir­ja. Tarvit­ta­va koti­maisu­usaste ei kuitenkaan ollut ainakaan yksit­täis­ten tuot­tei­den osalta ollut läh­eskään 100%, NL:oon vieti­in esim. tietoli­iken­nelait­tei­ta, mm. dig­i­taal­isia puhelinkeskuksia.

        En oikein ymmär­rä, mikä intres­si NL:lla olisi ollut vaa­tia korkeaa koti­maisu­usastet­ta, sil­lä jos ehtoa ei olisi ollut, he oli­si­vat voineet yrit­tää Suomen kaut­ta han­kkia vai­h­tokaup­pasateen­var­jon alla kehit­tyneitä, CoCom lis­tan ulkop­uolisia län­tisiä tuotteita. 

        Suomen kansan­talouden kannal­ta här­jeste­ly oli hyvä, sil­lä Suo­mi vai­h­toi vähän yksinker­tais­taen san­ot­tuna työtä öljyyn. NL:n intres­si vai­h­tokaup­paan oli puolestaan se, ettei siihen tarvit­tu vai­h­tokelpoisia valuuttoja.

        Voi olla, että barter- kau­pan koti­maisu­usaste­vaa­timus löy­tyy jostain kv-kau­pan sopimusviidakosta.

      6. Neu­vos­toli­it­to ei vaat­in­ut korkeaa koti­maisu­usastet­ta vaan Suo­mi, jot­ta vai­h­tokaup­pana ei olisi men­nyt ulko­maisia tavaroi­ta, jol­loin koti­maisia olisi men­nyt vas­taavasti vähemmän.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Neu­vos­toli­it­to ei vaat­in­ut korkeaa koti­maisu­usastet­ta vaan Suo­mi, jot­ta vai­h­tokaup­pana ei olisi men­nyt ulko­maisia tavaroi­ta, jol­loin koti­maisia olisi men­nyt vas­taavasti vähemmän. 

        Ymmärsin Pekka Sute­lan ja Inkeri Hir­ven­sa­lon kir­jas­ta Rahat pois bol­se­vikeil­ta : Suomen kaup­pa Neu­vos­toli­iton kanssa että esimerkik­si öljyn piti olla myös Neu­vos­toli­iton puolelta 100% neu­vos­toöljyä. Myöhem­min siihen lisät­ti­in esimerkik­si Irakin ja Libyan öljyä kos­ka maat oli­vat poli­it­tis­es­ti Neu­vos­toli­iton leiris­sä ja näi­den maid­en öljyn laatu on korkeampi kuin Neu­vos­toli­iton. Luulen että korkea koti­maisu­usas­teen takana oli kil­pailu Ruotsin kanssa taloudessa ja saa­da Ruot­si kiin­ni tuotannossa.

      8. Tapio:

        Suomen kansan­talouden kannal­ta här­jeste­ly oli hyvä, sil­lä Suo­mi vai­h­toi vähän yksinker­tais­taen san­ot­tuna työtä öljyyn.NL:n intres­si vai­h­tokaup­paan oli puolestaan se, ettei siihen tarvit­tu vai­h­tokelpoisia valuuttoja. 

        1980-luvun lop­ul­la jär­jeste­ly ei ollut kansan­taloudel­lis­es­ti hyvä kos­ka jo 1981 öljyn maail­man markki­nahin­ta rom­ahti. Syy oli tosin Sau­di-Ara­bi­an yli­tuotan­to mut­ta myös muiden ener­gia lähtei­den hyö­dyn­tämi­nen. Suo­mi valmis­teiset kulu­tus­tavarat oli­vat muual­la kuin Neu­vos­toli­itossa bulkkia. Osmo Soin­in­vaara nimeno­maan korostaakin että erikois­tu­mi­nen on parem­pi kuin pelkän bulkin myyn­ti kos­ka heikot suh­dan­teet ja kysyn­tä bulkille on riskitek­i­jä. öljy oli läh­es ain­oa tuote mitä Neu­vos­toli­it­to myi Suomelle mut­ta siitä oli maail­man laa­juis­es­ti yli­tuotan­toa. Sink­ki ämpärit oli toinen absur­di esimerkik­si mitä Neu­vos­toli­itol­la oli tar­jol­la. Isäni joka muut­ti Yhdys­val­loista Suomeen 1984 kävi 1989 Tallinnas­sa olevas­sa kalan­jalostuste­htaas­sa jos­sa paikalliset johta­jat oli­vat esit­telleet ylpeästi hienon uuden kulut­ta­jille suun­natun sham­poon. Sitä piti viedä Suomeen kor­vaa­maan öljy riip­pu­vainen vien­ti. Siinä sham­poos­sa oli yksi vika. Se oli valmis­tet­tu kalan­mak­saöljys­tä ja se haisi kalalle. Hajua ei saatu pois. Kysymys kuu­luu kuka län­nessä ostaa täl­laistä tuotet­ta ja miten se voi kil­pail­la esin. L’Oréalin tai Erit­täin hienon perussham­poon kanssa kun se haisee kalalle? Mut­ta 1986 Tallinnas­sa tämä oli sikäläis­ten inno­vaa­tioiden joukos­sa iso jut­tu ja sil­lä piti ihan tosis­saan val­loit­taa Suomen markkinat.

  6. Tämän kir­ja-arvostelun perus­teel­la Nalle näyt­täisi halu­a­van ottaa aske­lia FPTP:n suun­taan. Se olisi usko­ma­ton virhe. Toki se hyödyt­täisi oikeis­toa, mitä kai tässä haetaankin takaa, mut­ta ole­mas­saole­vien esimerkkien perus­teel­la suis­taa läh­es poikkeuk­set­ta poli­it­tisen jär­jestelmän idi­o­tismi­in, inkom­pe­tenssi­in, vääris­te­lyyn ja ties mihin. Kak­sipuolue­jär­jestelmä on sen loogi­nen lop­putule­ma (tas­apain­oti­la) ja se itsessään jakaa lop­ul­ta koko yhteiskun­nan kah­tia. Totu­us ja moraali menee sit­ten siinä samal­la. Lop­ul­ta siitä hyö­tyvät vain rahaval­lan vallanpitäjät.

  7. Ruot­si pystyi jo 100 vuot­ta sit­ten myymään kulu­tus­tavaroi­ta Euroopan markki­noille kiitos sen että Ruotsin rautati­et oli yhdis­tet­ty kes­ki-Euroopan rataverkkoon. Junan­vaunut piti tosin 1990-luvulle asti viedä junalau­toil­la Tan­skaan tai Sak­saan, mut­ta yhteys toi­mi, ilman siir­tokuor­maus­ta, mikä säästi aikaa laivakul­je­tuk­si­in ver­rat­tuna. Suomes­sa ei saa­da aikaan edes junalaut­taa Tallinnaan. Tosin suo­ma­laiset teol­lisu­us­pi­ir­it ja “punaiset vuorineu­vok­set” itse pitivät huolen että Suomes­ta ei viety län­si-Euroop­paan oikeas­t­aan mitään kap­pale­tavaraa, siitä se “ei hevos­ta pienem­pää” sanon­ta tulee. 

    Me elämme han­kalia aiko­ja jos nykyi­nen punav­ihreäruskeakeltainen hal­li­tus jos­sa ovi käy kuin stock­an pyöröovi, ei saa luot­ta­mus­ta Suomen talouteen aikaisek­si. Keskus­tan resep­til­lä syn­tyy työ­paikko­ja vain maaseudulle ja vihreät ja demar­it, Vasem­mis­toli­itos­ta ja RKP:stä puhu­mat­ta, puuhaa­vat vain sel­l­ais­ten asioiden kanssa jot­ka tun­tu­vat hei­dän mielestään kivoilta.

    Jos nyt pidet­täisi­in ennenaikaisia vaale­ja, niin Perus­suo­ma­laiset saisi­vat niin mon­ta paikkaa että pystyvät perus­ta­maan hal­li­tuk­sen vain joko Kokoomuk­sen TAI Keskus­tan + KD:n kanssa. Kan­nat­taisi demarei­den ja vihrei­den hiukan skarpa­ta kos­ka niin paljon syöt­töjä on viime aikoina tul­lut perusuo­ma­lais­ten lapaan.

    1. Suo­mi on Euroopan Kon­go jo nyt. Maa­han­muut­to on kaik­keen syypää. Eikö moista monipuolisu­ut­ta voisi kään­tää eduk­si. Meinaan tässä sitä, että jos yksi asia kel­paa syn­tipukik­si läh­es kaik­keen, miten kätevää vääris­sä käsis­sä olisi itsesen­su­uri? Suomes­sa on osat­tu aina uhkail­la mikä anarkia ja kaaos lev­iää jos ihmiset alka­vat kri­it­tis­es­ti suh­tau­tua ääni­in joi­ta ei ole. Vale­htelu ja pelot­telu kuu­luu hallintaan tot­tuneille ihmisille. En usko kuin yhteen oikeu­teen. Sen menet­tää voimat­ta voit­taa. Epäoikeus lie­nee ain­oa pysyvä oikeus.

    2. R.Silfverberg:
      Ruot­si pystyi jo 100 vuot­ta sit­ten myymään kulu­tus­tavaroi­ta Euroopan markki­noille kiitos sen että Ruotsin rautati­et oli yhdis­tet­ty kes­ki-Euroopan rataverkkoon. Junan­vaunut piti tosin 1990-luvulle asti viedä junalau­toil­la Tan­skaan tai Sak­saan, mut­ta yhteys toi­mi, ilman siir­tokuor­maus­ta, mikä säästi aikaa laivakul­je­tuk­si­in ver­rat­tuna. Suomes­sa ei saa­da aikaan edes junalaut­taa Tallinnaan.Tosin suo­ma­laiset teol­lisu­us­pi­ir­it ja ”punaiset vuorineuvokset”itse pitivät huolen että Suomes­ta ei viety län­si-Euroop­paan oikeas­t­aan mitään kap­pale­tavaraa, siitä se ”ei hevos­ta pienem­pää” sanon­ta tulee. 

      Ehkä Suomen ei kan­na­ta liikaa itseru­oskia idänkau­pan vuok­si vaik­ka se tun­tuu ole­van muo­tia. Mikä tahansa kansan­talous joka men­estyy tietyl­lä alal­la huo­maa sen muut­tuvan myös osit­taisek­si taakak­si siinä vai­heessa kun maail­ma muut­tuu ja van­hat kujeet ei enää toimikaan entiseen malli­in. Näin on käynyt eri­tyis­es­ti öljy­val­tioille mut­ta myös muille. Ruot­si itse on aikoinaan jäänyt raskaan teol­lisu­u­den ja met­al­li­tuotan­non vangik­si aivan samal­la tavoin kuin Suo­mi idänkaupan.

      Ennen sotia Suo­mi oli muun maail­man kannal­ta han­kalasti logis­tis­es­ti ‘pussin peräl­lä’ ver­rat­tuna Ruot­si­in tai edes Viroon. Ratay­hteyt­tä län­si-Euroop­paan ei ollut ja sata­mat jää­tyivät talvel­la ja ne piti kalli­isti pitää auki. Suomel­la ei myöskään ollut Kiirunan kaltaista raa­ka-ain­er­a­hasam­poa — tai sel­l­ainen löy­tyi, Pet­samo, mut­ta se kat­sot­ti­in Suomelle vähän liian hyväk­si ja vieti­in pois. Idänkaup­pa oli Suomelle onnen­potku, kos­ka nyt teol­lisu­u­den tavaraa voiti­in viedä logis­tis­es­ti edullis­es­ti maanti­eteel­liseen naa­puri­in. Toki var­maan olisi ollut parem­pi jos kaup­pa olisi ollut markkinaehtoista.

  8. OS:“Oli min­ulle uusi asia, että idänkau­pan sään­nöt pakot­ti­vat suo­ma­laisen teol­lisu­u­den tehot­tomaan omavaraisu­u­teen. Vai­h­tokaup­paan kel­paisi­vat vain tuot­teet, joiden koti­maisu­usaste oli korkea. Sik­si kaik­ki piti tehdä itse, vaik­ka olisi ollut järkevä käyt­tää ulko­maisia ali­hankki­joi­ta ja erikois­tua itse siihen, mis­sä on hyvä. ”

    Teol­lisu­udessa työsken­nelleil­lä tämä on ollut tiedos­sa iät ja ajat. Korkean koti­maisu­usas­teen vaa­timus oli toden­näköis­es­ti peräisin lännestä (vaikeut­ti NL:a saa­mas­ta korkeahkon teknolo­gian tuot­tei­ta), mut­ta se sopi sil­loin oival­lis­es­ti niin kaikille puolueille, ammat­ty­hdis­tyli­ik­keelle kuin tönan­ta­jillekin. Jotkut rahoi­tus­laitok­set tosin yrit­tivät 70-luvul­ta alka­en varoitel­la, ettei yhdelle asi­akkaalle saa antaa liian suur­ta osu­ut­ta myyn­nistä, mut­ta turhaan. Naa­puri­in meni vuodes­ta toiseen samaa tavaraa, joka ei ollut alku­jaankaan kel­van­nut muualle. Ain­oa tarpeelli­nen RD- ja myyn­ti­työ oli poli­tikko­jen ja kaup­pa­neu­vot­telijoiden lobbaaminen/ostaminen.

    Tämä näkyi sit­ten 90-luvun alus­sa. Onnek­si met­sä­te­ol­lisu­us, Nokia, Kone, Ström­berg ja muu­ta­mat muut yri­tyk­set oli­vat pitäneet huol­ta kil­pailukyvys­tään ja yhteyk­sistään myös län­teen, ja ne pystyivät yllät­tävän nopeasti paikkaa­maan NL-kau­pan mene­tyk­sen. Keskisu­uris­sa yri­tyk­sis­sä kävi paha kato.

  9. Kyl­lä han­kalan matkan päässä ole­van ja har­vaan asu­tun per­ifer­ian teolli­nen taan­tu­mi­nen on täysin vapaakaup­pa-pro­jek­tin pitkän ajan lop­putule­ma. Selit­täkää joku viisaampii mil­laista ‘kom­para­ti­ivista etua’ Suomel­la on ver­rat­tuna mui­hin EU-maihin?
    Koulutet­tu työvoima on vähän huono vas­taus kun vapaan liikku­vu­u­den aikana se työvoima tup­paa val­umaan ulko­maille jos­sei koti­maas­ta saa töitä.
    Har­vaan asut­tu maa aiheut­taa ongelmia aikaisem­min maini­tu­ille kah­den uran per­heille, yksinker­tais­es­ti kah­den korkeak­oulute­tun pariskun­ta saa tehokkaasti töitä vain suurem­mista talouden keskit­tymistä, eli suurista kaupungeista. Tämä taas ajaa teol­lista taan­tu­mista edelleen, ei Helsinginkään työ­markki­nat ole eri­tyisen val­tavia jos ale­taan ver­ra­ta Tukhol­maan tai man­ner-euroopan keskittymiin.

    Vapaakaup­pa-alueen per­ifer­ian lop­ulli­nen 1–2 ‑kuolinisku tulee ole­maan liiken­teen hait­taverot, jot­ka osu­vat paljon voimakkaam­min han­kalan ja pitkän matkan päässä ole­vaan per­ife­ri­aan kuin man­ner-euroopaan. En ole vaku­ut­tunut, että näitä per­ifer­ian hait­ta­puo­lia voitaisi­in edes vapaam­mil­la työ­markki­noil­la estää.

    1. Stadist:
      Kyl­lä han­kalan matkan päässä ole­van ja har­vaan asu­tun per­ifer­ian teolli­nen taan­tu­mi­nen on täysin vapaakaup­pa-pro­jek­tin pitkän ajan lop­putule­ma. Selit­täkää joku viisaampii mil­laista ’kom­para­ti­ivista etua’ Suomel­la on ver­rat­tuna mui­hin EU-maihin?

      Ehkä vähän sama kuin on ollut muil­la suh­teel­lisen pie­nil­lä pohjo­is­maisil­la kansakun­nil­la — varsin homogeeni­nen ja yhteiset arvot jaka­va väestö?

      Vaik­ka tämä on nyt tietysti vas­toin kaikkia nyky­isiä usko­muk­sia, niin itseasi­as­sa diver­si­teet­ti vaikut­taa käytän­nössä ole­van ennem­min organ­isaa­tioi­ta rasit­ta­va tek­i­jä kuin voimavara. Tietysti liika saman­mielisyys ja ‑henkisyys voi estää uud­is­tu­mista ja johtaa hel­posti sokeu­teen omien virhei­den suh­teen — mut­ta toises­sa ääripäässä sisäi­nen luot­ta­mus rapau­tuu hel­posti, kom­mu­nikaa­tios­ta tulee jäykkää ja tarvi­taan selvät hier­arkki­at, jot­ta organ­isaa­tio yleen­säkin pysy­isi käynnissä.

      Täl­lainen mieliku­va ainakin hel­posti syn­tyy kun tarkastelee eri mais­sa käytössäole­via pro­jek­ti­jär­jestelmiä ja seu­raa organ­isaa­tioiden toim­intaa käytän­nössä. Näyt­täisi nimit­täin ole­van selkeä kor­re­laa­tio diver­si­teetin ja toim­into­jen jäykkyyk­sien välil­lä. Suuris­sa monikult­tuuris­sa mais­sa vaikut­taa val­lit­se­van hyvin jäykkä ja jous­tam­a­ton pro­jek­tikult­tuuri — eli kaiken pitää löy­tyä käsikir­jois­sa kuva­tu­ista pros­es­seista eikä mitään poikkeamia yleen­sä sallita.

      En usko, että tämä on sinän­sä mikään sat­tuman tulos vaan käytän­nön koke­muk­set ovat evo­lu­ti­ivisen pros­essin kaut­ta johta­neet mekanis­mei­hin, jot­ka toimi­vat paikalli­sis­sa olois­sa. Kun asioi­ta ei ymmär­retä riv­ien välistä tai ääneen­lausumat­tomista sivu­lau­seista, niin kaikesta pitää tehdä eksak­ti pros­es­si, jota kukaan ei voi väit­tää ymmärtäneen­sä väärin (monis­sa mon­imutkai­sis­sa jär­jestelmis­sä tun­tuu ole­van oleel­lista, että voidaan jälkikä­teen iden­ti­fioi­da net jot­ka eivät nou­dat­ta­neet “selkeitä” ohjei­ta ja proseduureja…)

      Tässä mielessä vähän hämästyt­tää, että jotkut ovat kovasti aja­mas­sa esim. anglosak­sisia jär­jestelmiä tänne — tietysti, jos iso asi­akas täl­laista ehdot­tomasti vaatii, mut­ta muuten?

      1. ksee:

        Tässä mielessä vähän hämästyt­tää, että jotkut ovat kovasti aja­mas­sa esim. anglosak­sisia jär­jestelmiä tänne – tietysti, jos iso asi­akas täl­laista ehdot­tomasti vaatii, mut­ta muuten?

        Olen kyl­lä mon­es­ta asi­as­ta samaa mieltä kanssasi, suuret organ­isaa­tiot noin yleen­sä ovat min­unkin koke­muk­seni mukaan tehot­tomampia. Mut­ta mah­dol­liset tehokku­ustap­pi­ot voidaan kui­tata sit­ten vero­jär­jeste­ly­il­lä, EU:n nykyi­nen tilanne jopa kan­nus­taa vero­jär­jeste­ly­i­hin ja kaiken­laisi­in kon­serni­lain­oil­la voit­to­jen tulout­tamiseen muualle. Sit­ten jos näitä vero­jär­jeste­lyjä ja suo­ranaista epäreilua kil­pailua koite­taan vähen­tää niin EU:sta löy­tyy näköjään riit­tävän mon­ta maa­ta estämään järkevää kehi­tys­tä asi­aan liit­tyen. Tuol­la on ihan päte­vis­sä ja luotet­tavien ihmis­ten kir­joituk­sis­sa todet­tu että EU:n sisäl­lä on veroparati­isien kaltais­es­ti toimivia val­tioi­ta, kyse ei ole todel­lakaan mis­tään folio­hat­tuta­son oikeistopopulismista.

        Korostan sanaa epäreilu kil­pailu, koko tilan­net­ta voidaan käsitel­lä markki­na­t­alouden kaut­ta. Käytän­nössä suurehkot yri­tyk­set, joil­la on kan­sain­välistä toim­intaa ja organ­isaa­tio­ta pystyvät paljon helpom­min jär­jestelemään vero­tus­taan, kun taas pie­nil­lä paikallisil­la yri­tyk­sil­lä kyn­nys tähän voi olla erit­täin suuri. Riskinä on se että suuret monikansal­lis­es­ti toimi­vat yhtiöt ja yhtiöryp­päät pystyvät kil­paile­maan jopa niitä tehokkaa­mat yri­tyk­set pois markki­noil­ta kos­ka ne saa­vat vero­jär­jeste­lyin tehokku­use­t­ua. Kär­si­jöinä siis moni rehelli­nen ja tehokas yrit­täjä sekä työn­tek­i­jä että kansan­talous tätä kaut­ta. Mut­ta itse talous on hil­jalleen kehit­tyvä kokon­aisu­us, nykyti­las­sa on riske­jä ja tilanne kehit­tyy ja val­uu johonkin suun­taan tai tas­apain­oon. Ei Yhdys­val­lois­sakaan kil­pailun keskit­tymi­nen ja markki­noiden oli­gop­o­lisoi­tu­mi­nen (link­ki alhaal­la) tapah­tunut yhdessä yössä tai edes vuodessa, nämä ovat pitk­iä kehi­tyskulku­ja. Ja tästä voidaankin pala­ta vapaakaup­paan, mitkä ovat Suomen kom­para­ti­iviset edut tässä tilanteessa? Mielestäni Suomen pitäisi ruve­ta saman­laisek­si veroparati­isi­markki­nahäirikök­si EU:ssa, ihan vain protesti­na. Tääl­lä voitaisi­in taa­ta hyvä elin­ta­so kansalle näin sil­lä mei­dän väestö on niin pieni ver­rat­tuna EU:hun kokonaisuutena.

        Suurin kysymys on mik­si EU ei pyri edis­tämään reilun markki­na­t­alouden toteu­tu­mista alueel­la vero­tuk­sen osalta? Ehkä reilu markki­na­t­alous ei ole EU:ssa eri­tyisen korkeal­la tärkeysjärjestyksessä.

        Markki­noiden keskit­tymis­es­tä, EU vs. USA:
        https://www.weforum.org/agenda/2018/10/are-eu-markets-more-competitive-than-those-in-the-u‑s/

  10. “Ruot­si on saat­tanut maail­malle mon­ta men­estyvää kulutustavarabrändiä”

    Soin­in­vaara onnis­tuneesti heivaa kaiken mitä his­to­ri­as­sa on tapah­tunut tähän asti, yli laidan. Niin­päni­in. Sel­l­aista val­tio­ta kuin Suo­mi ei edes ole ollut ole­mas­sa kuin reilu 100 vuot­ta ja Ruotsin per­in­teet ovat viikinki­a­jal­ta. Vain tuhat vuot­ta kauempaa.

    Sen lisäk­si Ruot­sil­la oli hyvä edel­ly­tys tehdä asei­ta ja muu­ta mukavaa kun oli Pohjolan suurim­mat rautakai­vok­set omas­sa hal­lus­sa. Suomes­sa oli vain muu­ta­ma sata ter­va­por­varia Oulus­sa ja näi­denkin omaisuuk­sista isoin osa valui kuninkaan tasku­un Tukholmaan.

    Asei­den teol­la taas tien­asi mukavasti rahaa eli pääo­maa ja pääo­ma­l­la on kiva raken­nel­la brän­dia. Nor­jalaiset har­ras­ta­vat tätä juuri nyt, mil­jardeil­la vuosit­tain. Varsinkin kun Ruot­si jät­ti toisen maail­man­so­dan kokon­aan väli­in ja antoi suo­ma­lais­ten tap­at­taa itseään. Samal­la kun myi asei­ta hyvään hin­taan kaikille joil­la oli rahaa.

    Sotako­r­vauk­sia varten Suo­mi piti siirtää agraariy­hteiskun­nas­ta teol­liseen yhteiskun­taan ja vinku­mi­nen siitä että ei olisi pitänyt, on täysin absur­dia: Ilman niitä oltaisi­in vieläkin maat­alousve­toinen agraariy­hteiskun­ta. Se on reali­teet­ti: Muu­ta­ma paperite­hdas ei vielä teol­lis­tu­mista tuota.

    “. Suomeen ei investoi­da juuri mitään.”

    Tässä Soin­in­vaara (ja Wahlroos) ovat oike­as­sa mut­ta syytkin ovat täysin selvät: Mik­si investoi­da kun ei ole mitään tarvet­ta tehdä niin? 

    Kun inflaa­tio on mata­la ja rahaa saa lainat­tua jon­nekin korol­la, niin mikään teolli­nen investoin­ti ei tuo­ta voit­toa niin paljon kuin ryhtymi­nen pankik­si. Ei ihme, poli­ti­ik­ka jon­ka keskus­pankit ovat luoneet tehdäk­seen kavereis­taan toi­sis­sa pankeis­sa törkeän rikkaita.

  11. ” Sik­si kaik­ki piti tehdä itse, vaik­ka olisi ollut järkevä käyt­tää ulko­maisia ali­hankki­joi­ta ja erikois­tua itse siihen, mis­sä on hyvä. Niin muual­la tehtiin.”

    Osato­tu­us. Kun erikois­tuu yhteen ja vain yhteen asi­aan niin on konkurssis­sa kun markki­nat muut­tuvat. Siis kun eikä jos.

    Se on reali­teet­ti joka Soin­in­vaaran pitäisi pelkästään eliökun­taa kat­so­ma­l­la tietää: Ihmiset eivät ole parhai­ta mis­sään, mut­ta selviy­tyvät melkein mis­sä tahansa. Samal­la kun erikois­tuneet eläimet kuol­e­vat pois elinympäristön kadotessa.

    Yri­tyk­selle, pitkäl­lä tähtäimel­lä, sopeu­tu­miskyky on tärkein omi­naisu­us ja pitkän ali­hank­in­taketjun varas­sa ole­va erikois­tunut yri­tys on täysin markki­noiden armoil­la. Siinä mis­sä put­ka, joka tekee “kaiken” itse (pult­te­ja ja mut­tere­i­ta ei kan­na­ta tehdä itse, jos­sain se raja tässäkin menee) , voi ja kyke­nee tekemään mitä tahansa mitä vaan markki­noil­la ostetaan.

    Nokian puhe­lin­tuotan­to on hyvä esimerk­ki: Muu­ta­mas­sa vuodessa maail­man suurim­mas­ta puhe­lin­valmis­ta­jas­ta konkurssikyp­säk­si raunioksi. 

    Erikois­tu­mi­nen siihen mitä osa­taan, ja vain siihen, tap­poi koko yri­tyk­sen kun markki­nat muut­tui­v­at ja johto akti­ivis­es­ti *esti* tuoteke­hi­tyk­sen ideoimien tuot­tei­den pääsyn markki­noille kos­ka *markki­naen­nus­teet eivät ennus­ta­neet riit­tävästi voit­toa niistä*.

    Näi­hin kuu­lui mm. kos­ke­tus­näyt­tö ja isot näytöt muutenkin. Sekä idea että puhe­lin­ta käytetään ohjelmis­toalus­tana. Ei ei, ei johdolle käynyt. Lois­ta­va esimerk­ki siitä miten juu­tu­taan tekemään sitä mitä osa­taan eikä sitä mitä pitäisi tehdä.

  12. “Minus­ta pitäisi hyväksyä suurem­mat palkkaerot ja tasa­ta tulo­ero­ja täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla. ”

    Suomes­sa on nyt jo banaan­i­tasaval­lan tasol­la ole­vat tulo­erot, ylin 1% kuit­taa yli puo­let *verote­tus­ta* tulosta ja tämä sak­ki mak­saa todel­li­sista tulois­taan alle 10% vero­ja, lop­pu­osa on kokon­aan vero­tuk­sen ulkopuolella.

    Wahlroosin pitäisi tietää, tämän (pääosin ei-verote­tut) tulot oli­vat miljoon­alu­okas­sa ja todel­li­nen vero­pros­ent­ti noin 7%. Ja silti piti lähteä Ruot­si­in “korkei­ta vero­ja” pakoon.

    Oikeis­to­hal­li­tuk­set Katais­es­ta Sip­ilään ovat pois­ta­neet ylim­män 1% vero­ja niin paljon että maa on käytän­nössä konkurssis­sa ja Soin­in­vaara läh­tee siitä että tulo­ero­ja pitää vielä kas­vat­taa? Pois­ta­mal­la viimeisetkin verot vaikka­pa yli 200 000 euroa vuodessa tienaavilta? 

    Sak­ki, jon­ka verotet­tu tulo on ylipään­sä ole­mas­sa vain sik­si että ellei näytä mitään verotet­tua tuloa ja asuu Eiras­sa, joku voi ruve­ta ihmettelemään asi­aa. Verot­ta­ja ei tietenkään sitä tee, kos­ka verot­ta­jan kan­ta­han on se, että 30 000 euron lahjoituk­si­akaan *ei kan­na­ta* tutkia. Siis talous­rikok­sia ja veronkier­toa ei edes yritetä tutkia kos­ka *ei kannata*.

    Siis vero­ja vähem­mäk­si Wahlsroosin kaltaiselta “eli­itiltä”, jon­ka ain­oa anti Suomelle on suun­na­ton ego­is­mi rahal­la, jon­ka tämä sai iskä-Wahlroosin junail­tua poi­ka-Wahlroosin rupuisen pankin oston järkyt­tävään yli­hin­taan. Siinä on Wahlroosin anti Suomelle: Miten varaste­taan rahaa lail­lis­es­ti omaan tasku­un muu­tamia sato­ja miljoo­nia (markko­ja tosin mut­ta aika sama tässä kohdassa).

    Oppi jon­ka Katainen ja Sip­ilä ovat sisäistäneet eri­no­maisen hyvin ja toimi­vat kuin venäläiset oli­gark­it varas­taes­saan kaiken omaan tasku­un­sa vallassaollessaan.

    Sil­lä köy­hän­hän kuu­luu mak­saa veroja.

    1. Suomes­sa on nyt jo banaan­i­tasaval­lan tasol­la ole­vat tulo­erot, ylin 1% kuit­taa yli puo­let *verote­tus­ta* tulosta ja tämä sak­ki mak­saa todel­li­sista tulois­taan alle 10% vero­ja, lop­pu­osa on kokon­aan vero­tuk­sen ulkopuolella.

      Rikkain pros­ent­ti ansait­see puo­let tuloista? Tuo on niin dra­maat­ti­nen uusi tieto, että siihen olisi muka­va saa­da lähde. Viral­lisen tilas­ton luvut ovat var­maankin väären­net­tyjä, kos­ka väit­tävät aivan muuta.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Rikkain pros­ent­ti ansait­see puo­let tuloista? Tuo on niin dra­maat­ti­nen uusi tieto, että siihen olisi muka­va saa­da lähde. 

        Luulisin että tuo “ylin 1% kuit­taa yli puo­let *verote­tus­ta* tulosta ja tämä sak­ki mak­saa todel­li­sista tulois­taan alle 10% vero­ja, lop­pu­osa on kokon­aan vero­tuk­sen ulkop­uolel­la” tarkoit­taa pääo­mat­u­loil­la ja osin­goil­la eläviä joil­la on pieni tulovero. Tulovero­tus on Suomes­sa kyl­lä OECD maid­en korkeampia. Muis­tan että Vero­hallinnon 150 juh­la sem­i­naaris­sa oli puhet­ta asi­as­ta 2015. Link­ki löy­tyy täältä https://www.youtube.com/watch?v=cWa4IJEK-1I&list=PLXc_NlOXzrLsSNjOwnQj4vC4rQxeO950V&index=66&t=0s. Olisi tosi­aan saata­va todel­li­nen luku vero­hallinnon sivuil­ta. Luulen että kyseessä on pääo­mavero muu­ta seli­tys­tä en keksi

    2. Tuomas__:
      Suomes­sa ylin 1% kuit­taa yli puo­let verote­tus­ta tulosta ja mak­saa tulois­taan alle 10% veroja. 

      Netis­sä saa nim­imerkil­lä toki sanoa vaik­ka mitä. On kuitenkin raja jon­ka yli men­nessä retoris­es­ta kär­jistyk­ses­tä tulee uskot­tavu­u­den pois­tavaa puppua.

      “…kak­si pros­ent­tia kaik­ista veron­mak­sajista mak­soi Vero­hallinnon tilas­to­jen mukaan kuitenkin noin viiden­nek­sen kaik­ista henkilöiltä kerä­ty­istä suorista veroista”

  13. Meil­lä ollaan huolis­saan investoimat­to­muud­es­ta, mut­ta toimet ovat väärän­su­un­taisia. Ensin­näkin julki­nen sek­tori on työeläke­mak­sun muo­dos­sa imuroin­ut tuotan­tokoneis­ton omis­tuk­sen paljolti julkiselle sek­to­rille itselleen (Solid­i­um, Keva, Var­ma, Ilmari­nen, …). Jos teol­lisu­us ei investoi niin julki­nen val­ta teol­lisu­utemme pääomis­ta­jana syyt­täkööt itseään. Turha huu­taa yksi­ty­istä sek­to­ria apu­un. Toisek­si keskus­su­un­nit­telu tar­joaa aina keinoik­si investoin­tien lisäämisek­si oman kon­trol­linsa vahvis­tamista (kuten lisära­hoi­tus­ta Busi­ness Fin­landin tai muun julkisen sek­torin kana­van kaut­ta tai investoin­ti­tukia juuri sel­l­aisi­in kohteisi­in, jot­ka keskus­su­un­nit­telu on kan­nat­taviksi näh­nyt). Mielestäni Irlan­nin (paten­tit), Sveit­si (lääk­keet), Lux­em­bourg (sijoi­tus­ra­has­tot), … esimerk­it osoit­ta­vat, että todel­lisil­la toimil­la on mah­dol­lista ottaa melkein­pä vapaasti valit­ta­van bis­nek­sen investoin­nit ja maail­man johta­ju­us jos tah­toa riit­tää. Palataan asi­aan sit­ten, jos/kun Suomen tule­vaisu­us näyt­tää niin synkältä että keskus­su­un­nit­telu on valmis luovut­ta­maan bis­nek­sen teon päätän­tä­val­taa yksi­tyisen sek­torin toim­i­joille. Rin­teen hal­li­tuk­sen lin­jaus julkisen sek­torin brut­tosi­joi­tus­var­al­lisu­u­den pienen­tämis­es­tä n.250 mil­jardista noin kahdel­la mil­jardil­la on askel oikeaan suun­taan, mut­ta täysin riittämätön.

    1. Ros­mo:
      Mielestäni Irlan­nin (paten­tit), Sveit­si (lääk­keet), Lux­em­bourg (sijoi­tus­ra­has­tot), … esimerk­it osoit­ta­vat, että todel­lisil­la toimil­la on mah­dol­lista ottaa melkein­pä vapaasti valit­ta­van bis­nek­sen investoin­nit ja maail­man johta­ju­us jos tah­toa riit­tää. Palataan asi­aan sit­ten, jos/kun Suomen tule­vaisu­us näyt­tää niin synkältä että keskus­su­un­nit­telu on valmis luovut­ta­maan bis­nek­sen teon päätän­tä­val­taa yksi­tyisen sek­torin toimijoille. 

      Tämä on mie­lenki­in­toinen kan­nan­ot­to, mut­ta se kär­sii hie­man siitä että sekä Irlan­tia ja Lux­em­bour­gia on syytet­ty veroparati­i­seik­si EU:n sisäl­lä. Toisin sanoen eivät ole pelan­neet ihan puh­taat jauhot pus­seis­sa, mut­ta ehkä nykypäivän markki­na­t­aloudessa pär­jäämi­nen edel­lyt­tää epäre­hellisiä tai vähin­tään kyseenalaisia keinoja. 

      Ehdotin tosin itse edel­lä että Suomen pitäisi ryhtyä saman­laisek­si veroparati­isik­si ja näin ollen markki­nahäirikök­si EU:ssa, eli olen oikeas­t­aan näiltä osin samaa mieltä kanssasi.

  14. Piket­ty on pelle. Olen miet­tinyt, miten niin type­r­il­lä ajatuk­sil­la pääsee julk­isu­u­teen? Verokil­pailu on tärkeä osa toimi­vaa yhteiskun­taa. Se estää val­tioi­ta käymästä ahneik­si. Tai jos ne käyvät ahneik­si, niille käy huonosti.

    Nalle on fik­su. Hän­tä kan­nat­taa kuunnella.

    1. Kalle: Piket­ty on pelle. Olen miet­tinyt, miten niin type­r­il­lä ajatuk­sil­la pääsee julk­isu­u­teen? Verokil­pailu on tärkeä osa toimi­vaa yhteiskun­taa. Se estää val­tioi­ta käymästä ahneik­si. Tai jos ne käyvät ahneik­si, niille käy huonosti.

      Jos luet Pääo­ma 2000-luvul­la, huo­maat että se on pääsään­töis­es­ti ana­lyysi, ei pam­flet­ti, eikä varsinkaan toimen­pideo­hjel­ma. Julki­nen keskustelu toimii omien lakien­sa mukaises­ti, sil­lä ei tässä tapauk­ses­sa näytä ole­van juurikaan tekemistä kir­jan sub­stanssin kanssa.

      Vielä suo­men­tam­a­ton Cap­i­tal et idéolo­gie voi sit­ten olla jotain aivan muuta.

  15. Kum­mallis­es­ti syy Suomen ongelmi­in löy­de­tään aina työmarkkinoista.

    Tois­tu­vasti syytetään korkei­ta palkko­ja, vaik­ka kil­pailukyvyn kannal­ta oleel­lista on yksikkö­työkus­tan­nus. Siihen vaikut­taa palkko­jen lisäk­si tuot­tavu­us, joka ei ole vuosikymme­neen kehit­tynyt juuri mihinkään. Samaan aikaan kil­pail­i­jat ovat paran­ta­neet tuot­tavu­ut­ta pros­en­teil­la joka vuosi, minkä seu­rauk­se­na olemme jääneet tuot­tavu­udessa jäl­keen kym­meniä pros­ent­te­ja. Kenen vas­tu­ul­la on yri­tys­ten tuottavuuskehitys?

    Myös yleis­si­tovu­us nähdään ongel­mana, jota muil­la ei ole. Esimerkik­si Ruot­sis­sa n 90 % työn­tek­i­jöistä on alansa työe­htosopimuk­sen piiris­sä, mikä on enem­män kuin Suomes­sa, vaik­ka meil­lä on yleis­si­tovu­us ja Ruot­sis­sa ei. Tämä johtuu ennen kaikkea ruot­salais­ten työ­nan­ta­jien korkeas­ta järjestäytymisasteesta. 

    Suomen työ­markki­noi­ta väitetään jäykik­si. Kovin nopeasti on uno­htunut, että vain joku vuosi sit­ten OECD tote­si tutkimuk­ses­saan Suomen työ­markki­nat erääk­si Euroopan joustavimmista.

    1. Jonne: Samaan aikaan kil­pail­i­jat ovat paran­ta­neet tuot­tavu­ut­ta pros­en­teil­la joka vuosi, minkä seu­rauk­se­na olemme jääneet tuot­tavu­udessa jäl­keen kym­meniä pros­ent­te­ja. Kenen vas­tu­ul­la on yri­tys­ten tuottavuuskehitys?

      Yleen­sä viime kädessä val­ti­ol­la, Suomes­sa ammat­tili­itoil­la eli viime kädessä Kadulla.

      Jonne: Suomen työ­markki­noi­ta väitetään jäykik­si. Kovin nopeasti on uno­htunut, että vain joku vuosi sit­ten OECD tote­si tutkimuk­ses­saan Suomen työ­markki­nat erääk­si Euroopan joustavimmista.

      Euroopan kannal­ta on surullista että edel­lisessä lauseessa ei ole sisäistä ristiriitaa.

      1. Suomen työ­markki­nat ovat jous­tavia, kun tuotan­nol­li­sista ja taloudell­sista syistä pitää väkeä vähen­tää, mut­ta hyvin jous­ta­mat­to­mia, kun yksit­täisen työn­tek­i­jän työ­panok­seen ollaan tyy­tymät­tömiä puhu­mat­takaan palkanmuodostuksesta.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Suomen työ­markki­nat ovat jous­tavia, kun tuotan­nol­li­sista ja taloudell­sista syistä pitää väkeä vähen­tää, mut­ta hyvin jous­ta­mat­to­mia, kun yksit­täisen työn­tek­i­jän työ­panok­seen ollaan tyy­tymät­tömiä puhu­mat­takaan palkanmuodostuksesta.

        On yleinen harhalu­u­lo, ettei yksit­täis­es­tä työn­tek­i­jöistä pää­sisi tarvit­taes­sa eroon. Lail­lisia irti­sanomis­pe­rustei­ta on mm työte­htävistä suo­ri­u­tu­mat­to­muus, työy­hteisöön sopeu­tu­mat­to­muus, ammat­ti­taidot­to­muus tai käytös. Lisäk­si meil­lä on mah­dol­lisu­us kuu­den kuukau­den koeaikaan. 

        Palka­n­muo­dos­tuskaan ei ole niin jäykkää kuin yleis­es­ti kuvitel­laan. Meil­lä sovi­taan alako­htainen min­i­mi työe­htosopimuk­sil­la kaikille yhteisen min­imi­palkkalain sijas­ta. Lisäk­si työ­nan­ta­jal­la on aina oikeus mak­saa jous­tavasti työe­htosopimuk­sia parem­paa palkkaa — tästä voidaan myös sopia paikallis­es­ti tai yksilötasolla. 

        Edel­liselle kom­men­toi­jalle: Yri­tyk­sen tuot­tavu­ud­es­ta ja sen kehit­tämis­es­tä vas­taa ensi sijas­sa sen omis­ta­ja. Se vain edel­lyt­täisi, että rahaa käytet­täisi­in investoin­tei­hin eikä jaet­taisi sitä heti lyhyt­näköis­es­ti pois osinkoina.

      3. Jonne: Yri­tyk­sen tuot­tavu­ud­es­ta ja sen kehit­tämis­es­tä vas­taa ensi sijas­sa sen omistaja.

        Tot­ta kai, mut­ta kom­men­toimani kap­paleen kon­tek­sti­na oli Suo­mi, ja ver­tailuko­htana kil­pail­e­vat kansan­taloudet. Yri­tyk­sen liikku­mavara val­tion lain­säädän­nön ja kon­ven­tioiden sisäl­lä on lop­ul­ta aika pieni, ja kon­sen­sus val­lit­see siitä että vah­va val­tio on toimi­van markki­na­t­alouden vält­tämätön vaikkei riit­tävä edellytys.

  16. Ter­ve, Veikkaisin että nallen kom­ment­ti rikkaiden tulo­jen / omaisu­u­den ohjaamis­es­ta val­taosin suomen vero­tuk­sen ulot­tumat­tomi­in on valitet­tavasti oikea. Kävin itse v2013 kiertämässä ulko­maisia sijoi­tus­vaku­u­tuk­sia / kap­i­taal­isopimusksia kaup­paa­vat toim­i­jat läpi ajatuk­se­na lait­taa sinne oma 150K€ salkku­ni — käytän­nössä rahat oli­si­vat läht­e­neet hyvin nopeaan Lux­em­burgi­in, Irlan­ti­in, gibral­tar­ille tai Bermu­daan ja sen jäl­keen muu­tamien toimien seu­rauk­se­na Suomeen niistä ei olisi ker­tynyt enää ikinä verotet­tavaa. Ja min­ulle ei siis edes tar­jot­tu parhai­ta diile­jä kos­ka oli­si­vat vaati­neet miljoonao­maisu­u­den jol­la men­nä sisään. No, onnek­si jäi tuo lop­ul­ta tekemättä.

    Tästä aiheesta olisi ihan aikuis­ten oikeasti vähän tutki­valle jour­nal­is­mille tarvet­ta. Muitakin vas­taavia ratkaisui­ta var­maan on jos pää­sisi verokon­sult­te­ja kun­nol­la jututtamaan.

    Tuos­sa van­ha uuti­nen aiheesta:
    https://www.talouselama.fi/uutiset/rikas-pakkaa-sijoituksensa-vakuutukseen/f8b6b57e-bed8-3864–9185-021dc2386c55

  17. Walhroosin kir­jan lop­pu­osas­sa kan­nate­taan voimakkaasti kasvol­lista omis­ta­ju­ut­ta. Ruotsin parem­muudek­si kat­so­taan rikkaat suvut, jot­ka omis­ta­vat yri­tyk­siä. Suomes­sakin heitä toki on mut­ta ei yhtä paljon. Suomen per­in­tövero osin uudelleen­jakaa omaisu­ut­ta mikä ilmeis­es­ti naa­puri­maas­ta puut­tuu. Ainakin osin tästä syys­tä Suomes­sa val­tio ja eläkey­htiöt ovat suuria sijoit­ta­jia. Olisiko Osmo pitkäl­lä aikavälil­lä Suomen kannal­ta parem­pi luop­ua per­in­töveros­ta? Omas­sa kir­jal­lisu­udessasi pidät per­in­töveroa san­gen oikeu­den­mukaise­na, kos­ka suuren perin­nön saa­ja­han voi vält­tyä elämän­sä aikana yhteiskun­nan hyv­in­voin­nin luon­nil­ta ja elää osin­goil­la. Tässä kohtaa osa tietenkin rin­nas­taa per­in­töveron kateellisuuteen.

Vastaa käyttäjälle Janne Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.