joukkoliikenne, Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 10.12.2019

Käsittelyssä asuntokerrosalaa 12 000 asukkaalle.

Pöydälle pannut asiat

Nallenrinteen kaava Malmin lentokenttäalueella

2 800 onnellista uutta helsinkiläistä saa täältä asunnon. Kaupungille taloiudellisesti hyvin kannattava kaava, helppo rakentaa ja siksi esirakennustyöt halpoja.

Hernesaaren kaava

Historian suurin kaava, 7 800 asukasta ja paljon työpaikkoja, Kokoomus kipuilee keskustatunnelin kanssa. Eteläisen Helsingin liikenne tulee puuroutumaan joka tapauksessa, ellei ruuhkamaksuja oteta käyttöön. Tähän ei puolen miljardin euron tunneliyhteys Länsiväylälle oikein auta, koska ihmiset eivät enimmäkseen ole menossa Länsiväylälle.

Hakaniemenrantaan 1 250 asukasta

Tässä on ongelmana taas kerran pysäköinti.  Minä ja moni muukin on ollut siinä käsityksessä, että koko alueelle piti tulla markkinaehtoinen pysäköinti eli kaavamääräyksestä poistettaisiin velvollisuus rakentaa normin mukainen määrä autopaikkoja. Sinänsä niitä saa rakentaa kuinka paljon haluaa. Virkemiesten tulkinnan mukaan tämä koskikin vain kolmea rannan taloa. Nykyisen kadun päälle rakennettettavan lähes tuhannen asukkaan kortteliin on rakennettava noin 200 hyvin kallista autopaikkaa. Ymmärrän kaavamääräyksen vielä niin, että autopaikat on osoitettava tontilta, joka noin tiiviissä rakenteessa on erityisen kallista. Olisihan siihen viereen tulossa 700 euron toriparkki. Eikö niitä voisi vuokrata sieltä?

Hakaniemen rannan alue tulee muuttumaan tämän kaavan ja jo hyväksytyn hotellikaavan myötä dramaattisesti.

Jalankulkijoiden kadunylitysjärjestelyjen suunnitteluperiaatteet

Nyt varmaankin jo päätetään. Liikennesuunnittelupäällikkö on onnistunut hälventämään pahimmat epäluulot.

Toimialan tulosbudjetti vuodelle 2020

Helsingin kiinteistötoimi on suuren luokan rahankäyttöä.

Menopuolella menee investointeina katuihin ja liikenneväyliin 149 M€, rakennuksiin ja niiden korjaukseen 260 M€, josta koulurakennusten korjauksiin 92 M€. Puistoihin ja liikunta-alueisiinkin 33 M€.

Rahaa myös tulee, yhteensä miljardi euroa, josta valtaosa, 780 M€ on vuokratuloja. Toimintakate on 513 M€, josta kuluu poistoihin 265 M€, joten tulokseksi tulee 247 M€.

Kiinteistöjä myydään 133 miljoonalla eurolla.

Sinänsä olen sitä mieltä, ettei virkamiesorganisaatio ole rakenteeltaan paras pyörittämään tällaista omaisuusmassaa. En siis arvostele henkilöitä vaan toimintatapaa ja -valtuuksia.

Puotilan ostari nurin ja tilalle hybridirakentamista

Tämä oli meillä 27.8.2019 eikä kaavaan ole tehty merkittäviä muutoksia lausuntojen johdosta.

Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma

Ilahduttava suunnitelma. Pikaratikka Kolmikulmasta Mannerheimintietä Munkkiniemeä viistäen Huopalahden ja Vihdintien kautta Pohjoishaagan asemalla  ja edelleen Kantelettarentielle.
Uudet kiskot myös Topeliuksenkadulla ja Fredalla välillä Kamppi-Bulevardi. Nelonen siirtyy kulkemaan Topeliuksenkatua pitkin Töölöntorin kautta ja sieltä edelleen joko Eiraan tai Katajanokalle – laskelmat on tehty sen perusteella, että nelonen menisi Eiraan, Kymppi Katajanokalle ja ykkönen kympin nykyiselle päättärille, mutta tästä ei vielä päätetä.

Ratikkakiskojen tieltä poistuu pysäköintipaikkoja. Ne korvataan lisäämällä vinopysäköintiä sivukaduilla (edellyttää niiden muuttamista yksisuuntaisiksi) ja kaventamalla jalkakäytäviä. Jotenkin tuntuisi paremmalta siirtää nämä paikat kaupallisiin pysäköintilaitoksiin.

Länsilinkin yleissuunnitelma

Ihan hirveä ajoramppi Ruoholanden sillalle. Minä olisin valmis käyttämään aika paljon investointirahaa tämän estämiseksi. Koska nämä investointitarpeet johtuvat satamasta, sataman pitäisi osallistua kustannuksiin.

Gunillantie 3:n asemakaava

Tämä kaava oli meillä 28.8. Nyt se on palannut lausunnolta eikä siihen juuri ole tehty muutoksia. Aiemmin jotain huoltovarikkoa varten oli varattu kokonainen kortteli. Nyt se puretaan ja sijoitetaan asuintalojen alakertaan. Miten ihmeessä ennen haaskattiin kaavoituksessa maata tällä tavalla?

120 uutta asukasta.

 

 

 

 

23 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 10.12.2019

  1. Taas yksi uusi katu revittäväksi alkutekijöihinsä näiden raitovaunujen ja pyöräilybaanojen takia. Puiston reunustaman Topeliuksenkadun voisi jättää ennalleen ja käyttää rahat johonkin järkevämpään. Mannerheimintiellä kulkee jo raitiovaunuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Toi Länsilinkin ehdotelma on surkea. Miksi kaupungin rahaa on alunperin annettu käyttää mokomaan?

    Ramppia kaupataan Ruoholahden sillan peruskorjauksen oheistuotteena. Ja tosiaan, ramppi on vain osa täydellisen epäonnistunutta suunnitelmaa. Rampin ohella siltaa ehdotetaan levitettävän kaksitasoristeykseksi, joka käytännössä peittäisi koko Porkkalankadun.

    Ehdotelman voisi hylätä samoin tein, ja edellyttää uutta suunnitelmaa Ruoholahden sllan osalta siten, että yksi vaihtoehdoista olisi sillen purkaminen pois tilaa viemästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kantakaupunkia ei tarvitse rakentaa täyteen uusia kömpelöitä raitioteitä, jotta ihmiset pääsevät matkustamaan Haagaan ja Kannelmäkeen. Noihin lähiöihin pääsee junalla Rautatieasemalta kymmenessä minuutissa. Topeliuksenkadulla voidaan hyvin liikennöidä busseilla kuten tähänkin saakka, ilman että ruvetaan investoimaan kalliiseen infraan. Idän suunnan liikenteen taas pitäisi perustua metron käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Katuja revitään taas auki:
      Kantakaupunkia ei tarvitse rakentaa täyteen uusia kömpelöitä raitioteitä, jotta ihmiset pääsevät matkustamaan Haagaan ja Kannelmäkeen. Noihin lähiöihin pääsee junalla Rautatieasemalta kymmenessä minuutissa.

      Vihdintien raitiotiessä olisi jotain järkeä vain siinä tapauksessa että se kulkisi Vihdintietä aina Rajatorppaan/Pähkinärinteeseen asti tai ainakin ensi alkuun Konalaan. Pohjois-Haaga on turha koukkaus koska sinne todella kulkee jo juna. Konalaan ja Pähkikseen ei, ja nykyiset suorat bussit luoteissuunnan lähiöistä aiotaan korvata ”runkobussilinjalla” 300 joka ei tule olemaan mikään menestys koska se ei tule kulkemaan yhtään joutuisammin kuin nykyisetkään bussit, erona että suorat yhteydet muuttuvat vaihdollisiksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Se menee sinne asemalla juri siksi, että joku esimerkiksi Munkkiniemestä haluaa päästä junaan.
        Vihdintien ratikka jatkaa Vihdintietä pohjoiseen, kunhan bulevardin rakentaminen etenee sinne asti. Ei Pähkinärinteen asukkaita varten kannata kuljettaa isoa ratikkaa. Ratikka tarvitsee paljon matkustajia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Se menee sinne asemalla juri siksi, että joku esimerkiksi Munkkiniemestä haluaa päästä junaan.
        Vihdintien ratikka jatkaa Vihdintietä pohjoiseen, kunhan bulevardin rakentaminen etenee sinne asti. Ei Pähkinärinteen asukkaita varten kannata kuljettaa isoa ratikkaa. Ratikka tarvitsee paljon matkustajia.

        Vihdintien ratikan vieminen Pohjois-Haagaan on aivan turhaa.

        Osmo Soininvaara:
        Se menee sinne asemalla juri siksi, että joku esimerkiksi Munkkiniemestä haluaa päästä junaan.
        Vihdintien ratikka jatkaa Vihdintietä pohjoiseen, kunhan bulevardin rakentaminen etenee sinne asti. Ei Pähkinärinteen asukkaita varten kannata kuljettaa isoa ratikkaa. Ratikka tarvitsee paljon matkustajia.

        Munkkiniemestä tuleva voi mennä esim bussilla 552 Huopalahden asemalle tai ratikalla Haagan liikenneympyrään ja vaihtaa siellä jokeri-ratikkaan. Tai kannattaisi yhdistää linjoja niin että Munkkiniemestä pääsisi suoraan Haagan kautta esim Oulunkylään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Minä en voi ymmärtää, miksi ne sataman rekat pitää kierrättää Länsiväylälle mutkan kautta Mechelininkatua pitkin. Ylivoimaisesti suorin reitti olisi Länsisatamankatu. Nyt siellä on vain paha Porkkalankadun ylityksen ongelma pitkiä jonoja aiheuttavine liikennevaloineen. Länsisatamankatu voisi mennä Porkkalankadun ali tunnelissa (tai yli siltaa pitkin), ja sitten liittyä Länsiväylälle uuden nykyistä paremman eritasoliittymän kautta, jossa ei missään kohdassa tarvitsisi vasemmalle kääntyessä väistää risteävää tai vastaan tulevaa liikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Siksi, että Länsisatamankatua kulkeva reitti tukkisi vielä nykyistäkin pahemmin liikennettä. Jätkäsaaren keskeltä kulkeva rekkakaravaani estäisi laivojen saapumisaikaan auto-, raitiovaunu- ja kevyen liikenteen koko Jätkäsaaren länsipuolelta (tuleva Melkinranta, Atlantinkaari ja Saukonpaasi). Tuolla alueella tulevaisuudessa asuvien lasten koulutie Jätkäsaaren peruskouluun kulkisi rekkaväylän poikki.

      Ylipäätään nykylaajuisen rekkaliikenteen paikka ei ole asuinalueen keskellä. Kun rekat ja muu satamaliikenne ohjataan asuinalueen reunimmaista Tyynenmerenkatua pitkin pois alueelta, jää haitta vähäisimmäksi. Etenkin kun Tyynenmerenkadun itäpuolelle ei ole kaavoitettu asuntoja.

      Halvimmalla tosin päästäisiin, jos Tyynenmerenkadun ja Rionkadun risteyksen valot tahdistettaisiin niin, että läpi pääsee vain 2-3 rekkaa kerrallaan. Valot voisivat olla punaisella niin kauan, kunnes läpipäässeet rekat ovat Hietalahdenrannan risteyksessä.

      Laivojen purku tosin hidastuisi merkittävästi – mikä taas voisi ohjata raskasta liikennettä Vuosaareen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tutkija Punavuoresta: Laivojen purku tosin hidastuisi merkittävästi – mikä taas voisi ohjata raskasta liikennettä Vuosaareen.

        Laivan purku voidaan hoitaa samalla tavalla kuin lastaus, eli autot ajetaan ulos tehokkaasti, mutta sitten jäävät odottamaan pysäköintikentälle, josta päästetään lähtemään sen verran, kuin katuverkko vetää. Käytännössä tämä ei edes hidasta satamasta pääsyä, erona on että odottaminen tapahtuu pysäköintikentällä eikä katuverkossa… Muutaman minuutin aikahyötyjä satamasta poistuttaessa on ihan turha laskea, kun autot – varsinkin rekat – voivat olla satamassa odottamassa lähtöä tuntikaupalla.
        Sataman liikenteen järjestämiseen voisi kehittää jonkun nettisovelluksen, jolla laivamatkan ostaja saa kellonajan, jolloin saa ajaa lähtiessä sisään tai saapuessa ulos sataman portista. Tähän saa vielä kätevästi lisärahastusoption, eli maksamalla enemmän voi saapua myöhemmin ja lähteä aikaisemmin 😉

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jos näitä pikaratikoita todellakin tulee, niin samalla pitäisi päästä eroon myös Rautatientorin busseista. On aivan käsittämätöntä, että yhdellä parhaimmista Helsingin keskustan paraatipaikoista on tuulen tuivertama bussien pysäköintikenttä. Bussien pitäisi syöttää matkustajat lähimmälle raideliikenteen solmupisteelle eikä ajaa 30 liikennevaloristeyksen läpi Helsingin ytimeen. Samalla Rautatientorista saisi tehtyä hienon puistomaisen aukion, joita Helsinki olisi ansainnut nykyistä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tässä Hakaniemen suunnitelmassa on tapahtumassa eeppinen fail. Idän suunnan pyöräliikenteen pääreitille on kaavoitettu rakennus. Jos tämä hyväksytään, sen jälkeen idän suunnan pyöräilyn pääreitti on tuhottu, eikä sitä pysty enää katusuunnitteluvaiheessa pelastamaan. Suunnitelmassa pyöräliikenteen pääreitille tulisi rakennuksen takia hankalia mutkia, näkemäeste, korotuksia sekä ilmeisesti väistämisvelvollisuus tonttikatua pitkin ajavia kohtaan. Tällaisia ratkaisuja ei missään, koskaan näe autoliikenteen pääreiteillä. Suunnitelma on ainakin tältä osin huonompi kuin nykytilanne. Pyöräilyolosuhteita pitäisi parantaa, ei heikentää. Havainnollistus ongelmapaikasta täällä: https://twitter.com/cyclite/status/1204113865442770949

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Puhumattakaan siitä, että koko talo on autoliikenteele nyt varatuin tien päällä. Liikenneverkko muuttuu tuolla alueella, koska tehdään suusi silta.

        Niin. Autoliikenteen pääreittiä suoristetaan, pyöräliikenteen pääreitti pistetään hankalille mutkille. Näin ei ole mikään pakko tehdä. Nyt voisi lautakuntalaiset vilkaista sinne kaupungin strategiapaperiin, mitä siellä sanottiinkaan liikennemuotojen priorisoinnista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Tarkennan vielä, että rakennus on siis mahdollista olla kaavoittamatta pyöräreitin päälle, eikä tämä vaikuta uuteen siltaan mitenkään. Tämä kyseinen paikka ei ole lähelläkään siltaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Toi ramppi-ehdotelma on tosiaan aivan kamala, ja vastoin kaikki kaupungin suunnittelu-periaatteita. Ramppi on kuitenkin vain osa koko kauheutta. Rampin lisäksi ehdotelmassa Ruoholahden siltaa pidennetään ja levennetään koko Porkkalankadun peittäväksi kaksitaso-risteykseksi.

    Tällaisen hölmöilyn sijaan olisi syytä selvittää, miten koko Ruoholahden silta olisi mahdollista purkaa ja korvata vähemmän tilaa vievällä vaihtoehdolla. Sen tarvehan on vähentynyt Espoon bussiliikenteen vähentymisen myötä. Esim. muuttamalla Porkkalankadun ja Meklun risteys yhteen tasoon, ja tekemällä baanan päästä rampin Kampin pysäköintitiloihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Marian sairaalan puutalot nurin ja rekkaramppia ja toimistotalokompleksia tilalle. On sitä kaupungilla suunnitelmat, Jätkäsaaran, Ruoholahden ja Kampin asukkaiden asuinympäristö ei taida paljoa kiinnostaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Hakaniemenrannassa on tapahtumassa kamalia, kun sinne on kaavoitettu rakennus keskelle pyörätietä. Tämän lisäksi norjalaissijoittajien kahdeksankerroksinen hotelli on kaavoitettu meren päälle keskelle Siltavuorensalmea, mutta tämä ei ole aiheuttanut minkäänlaisia tunteenpurkauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Fredan kiskot sinänsä hieno ajatus, mutta tässä on suuri vaara, että pohjoiseen ajava ratikka jää hidastelemaan autojen taakse.
    Itse tinkisin tässä kohdassa siitä periaatteesta, että ratikan pitää kulkea molempiin suuntiin samaa katua. Eiväthän bussit 14 ja 18:kaan kulje, ja matkustajat ovat tähän vuosien saatossa tottuneet.
    Ehdottaisin siis, että ratikka kulkee etelän suuntaan Albertinkatua ja pohjoisen suuntaan Fredaan. Tällöin sille voidaan varata oma kaista molempiin suuntiin, mukaanlukien nykyinen osuus välillä Viiskulma-Bulevardi. Myös liikennevaloetuudet on helpompi järjestää yksisuuntaisilla kaduilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. EKK:

      Fredan kiskot sinänsä hieno ajatus, mutta tässä on suuri vaara, että pohjoiseen ajava ratikka jää hidastelemaan autojen taakse.

      Itse tinkisin tässä kohdassa siitä periaatteesta, että ratikan pitää kulkea molempiin suuntiin samaa katua. Eiväthän bussit 14 ja 18:kaan kulje, ja matkustajat ovat tähän vuosien saatossa tottuneet.

      Ehdottaisin siis, että ratikka kulkee etelän suuntaan Albertinkatua ja pohjoisen suuntaan Fredaan. Tällöin sille voidaan varata oma kaista molempiin suuntiin, mukaanlukien nykyinen osuus välillä Viiskulma-Bulevardi. Myös liikennevaloetuudet on helpompi järjestää yksisuuntaisilla kaduilla.

      Odehan aikaisemmin puhui siitä miten Hernesaari tarvinnee toisen raitiolinjan. Tässä olisi hyvä paikka jatkaa nelosta aina Hernesaareen asti. Käsittääkseni spora ei pysty kääntymään Telakkakadulta Tehtaankadulle kun mennään pohjoiseen (liian ahdas tila), mutta jos tehtäisiin niin kuin esität niin sehän menisi tosi näppärästi. Eli siis pohjoisen suuntaan nelonen menisi Telakkakadulta Speranskintien kautta Tehtaankadulle ja siitä sitten Viiskulman kautta Fredaa pitkin Kamppiin, ja etelän suuntaan nelonen siirtyisi siinä heti Kampin jälkeen Malminrinnettä pitkin Albertinkadulle ja siitä Pursimiehenkadun kautta Telakkakadulle. Näin Hernesaari saisi kätevästi toisen linjan.

      Tällä tavallahan kakkosta voisi myös jatkaa tosi helposti Tehtaankadun länsipäähän asti ja antaa sille neloselta vapautuva Eiran kääntöpaikka, ja tehdä puolestaan kolmoselle oma kääntöpaikka Olympiaterminaalin kohdalle. Näin nämäkin saataisiin näppärästi erotettua omiksi linjoikseen. Vihdoinkin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. ”Sinänsä olen sitä mieltä, ettei virkamiesorganisaatio ole rakenteeltaan paras pyörittämään tällaista omaisuusmassaa. En siis arvostele henkilöitä vaan toimintatapaa ja -valtuuksia.”

    Kyllä niitä henkilöitäkin voi arvostella. Näin suunnittelevana arkkitehtina voin sanoa, että arkkitehtejä ei ikinä pitäisi päästää kaupungilla rakennuttajatehtäviin. Lähes poikkeuksetta mikromanageeraava kaupungin rakennuttaja-arkkitehti on julkisissa rakennushankkeissa se eniten ongelmia tuottava taho.

    Arkkitehti on hyvä koulutus rakennussuunnitteluun ja kaupunkikuvallisena asiantuntijana toimimiseen, mutta rakennuttamiseen täysin väärä. Miljoonien tai kymmenien miljoonien arvoisten rakennushankkeiden johtotehtävissä ei pidä säästää osaamisessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mikä on tämän Länsi-Helsingin kahden raitiotien eli Marskin pikaraitiotien ja Länsi-Helaingin tavallisen ratikan suhde Töölön metroon? Ihan nopeasti katsottuna näyttäisi siltä, että Mannerheimintien-Vihdintien pikaratikan välityskyky on pitkällä kalustolla 2500-3000 henkeä tunnissa ja Töölön uusien raitioteiden välityskyky noin 1500 henkeä tunnissa. Eli VE2+ nostaa raitioteiden välityskyvyn Länsi-Helsingissä noin 4000-5000 henkeen tunnissa. Jos Pasilan-Olympiaterminaalin linja parannetaan pikaraitiotiekalustolle soveltuvaksi, se lisää välityskykyä vielä noin tuhannella hengellä. Metron kapasiteetti olisi 10-20 tuhatta henkeä tunnissa eli yhteensä nämä kapasiteetit alkavat lähennellä raskaan raideliikenteen välityskykyä.

    Tarvitaanko näiden muutosten jälkeen enää Töölön metroa ennen 2050-lukua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sanoisin, että puhtaasti rahoituksen takia on äärimmäisen epätodennäköistä, että Töölöön rakennettaisiin kaksi erillistä raskasraideyhteyttä tunneleihin. Siis Pisara ja metro molemmat. Toisin sanoen, metro ei etene mihinkään niin kauan kuin Pisara on suunnitelmissa, ja sitä ei sieltä näköjään kukaan ole poistamassa.

      Tämä on varmasti yksi syy siihen, miksi tämä raitiotie on suunnitteilla. Olen samaa mieltä siitä, että raitiotien kapasiteetti voi vastata kysyntään. Kapasiteettia kun on mahdollista vielä kasvattaa selvästi ajamalla isompia junayksiköitä (siis isompia kuin on nykyisissä suunnitelmissakaan). Se vaatii pysäkkien remontoimista, mutta se on halpaa kuin saippua tunneleiden tekemiseen verrattuna.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.