Kaupunkiympäristölautakunnan lista 10.12.2019

23 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 10.12.2019”

1. Taas yksi uusi katu revit­täväk­si alkutek­i­jöi­hin­sä näi­den raito­vaunu­jen ja pyöräily­baano­jen takia. Puis­ton reunus­ta­man Topeliuk­senkadun voisi jät­tää ennalleen ja käyt­tää rahat johonkin järkeväm­pään. Man­ner­heim­intiel­lä kul­kee jo raitiovaunuja.

   Vastaa

   1. Man­ner­heim­intielle ei mah­du merkit­tävästi enem­pää ratikoita.

      Vastaa

2. Toi Län­silinkin ehdotel­ma on surkea. Mik­si kaupun­gin rahaa on alun­perin annet­tu käyt­tää mokomaan?

   Ramp­pia kau­pataan Ruo­ho­lah­den sil­lan perusko­r­jauk­sen oheis­tuot­teena. Ja tosi­aan, ramp­pi on vain osa täy­del­lisen epäon­nis­tunut­ta suun­nitel­maa. Rampin ohel­la sil­taa ehdote­taan levitet­tävän kak­si­ta­soristeyk­sek­si, joka käytän­nössä peit­täisi koko Porkkalankadun.

   Ehdotel­man voisi hylätä samoin tein, ja edel­lyt­tää uut­ta suun­nitel­maa Ruo­ho­lah­den sllan osalta siten, että yksi vai­h­toe­hdoista olisi sillen purkami­nen pois tilaa viemästä.

   Vastaa

3. Kan­takaupunkia ei tarvitse rak­en­taa täy­teen uusia köm­pelöitä raitioteitä, jot­ta ihmiset pää­sevät matkus­ta­maan Haa­gaan ja Kan­nelmä­keen. Noi­hin lähiöi­hin pääsee junal­la Rautatiease­mal­ta kymme­nessä min­uutis­sa. Topeliuk­senkadul­la voidaan hyvin liiken­nöidä bus­seil­la kuten tähänkin saak­ka, ilman että ruve­taan investoimaan kalli­iseen infraan. Idän suun­nan liiken­teen taas pitäisi perus­tua metron käyttöön.

   Vastaa

   1. Katu­ja revitään taas auki:
      Kan­takaupunkia ei tarvitse rak­en­taa täy­teen uusia köm­pelöitä raitioteitä, jot­ta ihmiset pää­sevät matkus­ta­maan Haa­gaan ja Kan­nelmä­keen. Noi­hin lähiöi­hin pääsee junal­la Rautatiease­mal­ta kymme­nessä minuutissa. 

      Vihd­in­tien raiti­otiessä olisi jotain järkeä vain siinä tapauk­ses­sa että se kulk­isi Vihd­in­ti­etä aina Rajatorppaan/Pähkinärinteeseen asti tai ainakin ensi alku­un Kon­alaan. Pohjois-Haa­ga on turha koukkaus kos­ka sinne todel­la kul­kee jo juna. Kon­alaan ja Pähkik­seen ei, ja nykyiset suo­rat bus­sit luoteis­su­un­nan lähiöistä aio­taan kor­va­ta “runk­obus­sil­in­jal­la” 300 joka ei tule ole­maan mikään men­estys kos­ka se ei tule kulke­maan yhtään jou­tu­isam­min kuin nykyisetkään bus­sit, erona että suo­rat yhtey­det muut­tuvat vaihdollisiksi.

      Vastaa

      1. Se menee sinne ase­mal­la juri sik­si, että joku esimerkik­si Munkkiniemestä halu­aa päästä junaan.
         Vihd­in­tien ratik­ka jatkaa Vihd­in­ti­etä pohjoiseen, kun­han bule­vardin rak­en­t­a­mi­nen ete­nee sinne asti. Ei Pähk­inärin­teen asukkai­ta varten kan­na­ta kul­jet­taa isoa ratikkaa. Ratik­ka tarvit­see paljon matkustajia. 

      2. Osmo Soin­in­vaara:
         Se menee sinne ase­mal­la juri sik­si, että joku esimerkik­si Munkkiniemestä halu­aa päästä junaan.
         Vihd­in­tien ratik­ka jatkaa Vihd­in­ti­etä pohjoiseen, kun­han bule­vardin rak­en­t­a­mi­nen ete­nee sinne asti. Ei Pähk­inärin­teen asukkai­ta varten kan­na­ta kul­jet­taa isoa ratikkaa. Ratik­ka tarvit­see paljon matkustajia. 

         Vihd­in­tien ratikan viem­i­nen Pohjois-Haa­gaan on aivan turhaa. 

         Osmo Soin­in­vaara:
         Se menee sinne ase­mal­la juri sik­si, että joku esimerkik­si Munkkiniemestä halu­aa päästä junaan.
         Vihd­in­tien ratik­ka jatkaa Vihd­in­ti­etä pohjoiseen, kun­han bule­vardin rak­en­t­a­mi­nen ete­nee sinne asti. Ei Pähk­inärin­teen asukkai­ta varten kan­na­ta kul­jet­taa isoa ratikkaa. Ratik­ka tarvit­see paljon matkustajia. 

         Munkkiniemestä tule­va voi men­nä esim bus­sil­la 552 Huopalah­den ase­malle tai ratikalla Haa­gan liiken­neympyrään ja vai­h­taa siel­lä jok­eri-ratikkaan. Tai kan­nat­taisi yhdis­tää lin­jo­ja niin että Munkkiniemestä pää­sisi suo­raan Haa­gan kaut­ta esim Oulunkylään.

4. Minä en voi ymmärtää, mik­si ne sata­man rekat pitää kier­rät­tää Län­siväylälle mutkan kaut­ta Meche­lininkat­ua pitkin. Ylivoimais­es­ti suorin reit­ti olisi Län­sisa­ta­mankatu. Nyt siel­lä on vain paha Porkkalankadun yli­tyk­sen ongel­ma pitk­iä jono­ja aiheut­tavine liiken­neval­oi­neen. Län­sisa­ta­mankatu voisi men­nä Porkkalankadun ali tun­nelis­sa (tai yli sil­taa pitkin), ja sit­ten liit­tyä Län­siväylälle uuden nyky­istä parem­man eri­ta­soli­it­tymän kaut­ta, jos­sa ei mis­sään kohdas­sa tarvit­sisi vasem­malle kään­tyessä väistää ris­teävää tai vas­taan tule­vaa liikennettä.

   Vastaa

   1. Sik­si, että Län­sisa­ta­mankat­ua kulke­va reit­ti tukkisi vielä nyky­istäkin pahem­min liiken­net­tä. Jätkäsaaren keskeltä kulke­va rekkakar­avaani estäisi laivo­jen saa­pumi­saikaan auto‑, raitio­vaunu- ja kevyen liiken­teen koko Jätkäsaaren län­sipuolelta (tule­va Melk­in­ran­ta, Atlantinkaari ja Saukon­paasi). Tuol­la alueel­la tule­vaisu­udessa asu­vien las­ten koulu­tie Jätkäsaaren perusk­oulu­un kulk­isi rekkaväylän poikki.

      Ylipäätään nyky­laa­juisen rekkali­iken­teen paik­ka ei ole asuinalueen keskel­lä. Kun rekat ja muu sata­mali­ikenne ohjataan asuinalueen reunim­maista Tyy­nen­merenkat­ua pitkin pois alueelta, jää hait­ta vähäisim­mäk­si. Etenkin kun Tyy­nen­merenkadun itäpuolelle ei ole kaavoitet­tu asuntoja.

      Halvim­mal­la tosin päästäisi­in, jos Tyy­nen­merenkadun ja Rionkadun risteyk­sen val­ot tahdis­tet­taisi­in niin, että läpi pääsee vain 2–3 rekkaa ker­ral­laan. Val­ot voisi­vat olla punaisel­la niin kauan, kunnes läpipäässeet rekat ovat Hieta­lah­den­ran­nan risteyksessä. 

      Laivo­jen purku tosin hidas­tu­isi merkit­tävästi — mikä taas voisi ohja­ta raskas­ta liiken­net­tä Vuosaareen.

      Vastaa

      1. Tutk­i­ja Punavuores­ta: Laivo­jen purku tosin hidas­tu­isi merkit­tävästi – mikä taas voisi ohja­ta raskas­ta liiken­net­tä Vuosaareen.

         Laivan purku voidaan hoitaa samal­la taval­la kuin las­taus, eli autot aje­taan ulos tehokkaasti, mut­ta sit­ten jäävät odot­ta­maan pysäköin­tiken­tälle, jos­ta päästetään lähtemään sen ver­ran, kuin katu­verkko vetää. Käytän­nössä tämä ei edes hidas­ta sata­mas­ta pääsyä, erona on että odot­ta­mi­nen tapah­tuu pysäköin­tiken­täl­lä eikä katu­verkos­sa… Muu­ta­man min­uutin aikahyö­tyjä sata­mas­ta pois­tut­taes­sa on ihan turha laskea, kun autot — varsinkin rekat — voivat olla sata­mas­sa odot­ta­mas­sa lähtöä tuntikaupalla.
         Sata­man liiken­teen jär­jestämiseen voisi kehit­tää jonkun net­ti­sovel­luk­sen, jol­la laiva­matkan osta­ja saa kel­lon­a­jan, jol­loin saa ajaa lähtiessä sisään tai saa­pues­sa ulos sata­man portista. Tähän saa vielä kätevästi lisära­has­tu­sop­tion, eli mak­samal­la enem­män voi saa­pua myöhem­min ja lähteä aikaisemmin 😉

5. Jos näitä pikaratikoi­ta todel­lakin tulee, niin samal­la pitäisi päästä eroon myös Rauta­tien­torin bus­seista. On aivan käsit­tämätön­tä, että yhdel­lä parhaim­mista Helsin­gin keskus­tan paraati­paikoista on tuulen tuiv­er­ta­ma bussien pysäköin­tikent­tä. Bussien pitäisi syöt­tää matkus­ta­jat lähim­mälle raideli­iken­teen solmupis­teelle eikä ajaa 30 liiken­neval­oristeyk­sen läpi Helsin­gin ytimeen. Samal­la Rauta­tien­torista saisi tehtyä hienon puis­tom­aisen aukion, joi­ta Helsin­ki olisi ansain­nut nyky­istä enemmän.

   Vastaa

6. Tässä Hakaniemen suun­nitel­mas­sa on tapah­tu­mas­sa eep­pinen fail. Idän suun­nan pyöräli­iken­teen pääre­it­ille on kaavoitet­tu raken­nus. Jos tämä hyväksytään, sen jäl­keen idän suun­nan pyöräi­lyn pääre­it­ti on tuhot­tu, eikä sitä pysty enää katusu­un­nit­telu­vai­heessa pelas­ta­maan. Suun­nitel­mas­sa pyöräli­iken­teen pääre­it­ille tulisi raken­nuk­sen takia han­kalia mutkia, näkemäeste, koro­tuk­sia sekä ilmeis­es­ti väistämisvelvol­lisu­us tont­tikat­ua pitkin ajavia kohtaan. Täl­laisia ratkaisu­ja ei mis­sään, koskaan näe autoli­iken­teen pääre­it­eil­lä. Suun­nitel­ma on ainakin tältä osin huonom­pi kuin nykyti­lanne. Pyöräi­ly­olo­suhtei­ta pitäisi paran­taa, ei heiken­tää. Havain­nol­lis­tus ongelma­paikas­ta tääl­lä: https://twitter.com/cyclite/status/1204113865442770949

   Vastaa

   1. Puhu­mat­takaan siitä, että koko talo on autoli­iken­teele nyt vara­tu­in tien pääl­lä. Liiken­n­ev­erkko muut­tuu tuol­la alueel­la, kos­ka tehdään suusi silta.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
         Puhu­mat­takaan siitä, että koko talo on autoli­iken­teele nyt vara­tu­in tien pääl­lä. Liiken­n­ev­erkko muut­tuu tuol­la alueel­la, kos­ka tehdään suusi silta.

         Niin. Autoli­iken­teen pääre­it­tiä suoris­te­taan, pyöräli­iken­teen pääre­it­ti pis­tetään han­kalille mutkille. Näin ei ole mikään pakko tehdä. Nyt voisi lau­takun­ta­laiset vilka­ista sinne kaupun­gin strate­gia­pa­peri­in, mitä siel­lä san­ot­ti­inkaan liiken­nemuo­to­jen priorisoinnista.

      2. Tarken­nan vielä, että raken­nus on siis mah­dol­lista olla kaavoit­ta­mat­ta pyöräre­itin päälle, eikä tämä vaiku­ta uuteen sil­taan mitenkään. Tämä kyseinen paik­ka ei ole lähel­läkään siltaa.

7. Toi ramp­pi-ehdotel­ma on tosi­aan aivan kamala, ja vas­toin kaik­ki kaupun­gin suun­nit­telu-peri­aat­tei­ta. Ramp­pi on kuitenkin vain osa koko kauheut­ta. Rampin lisäk­si ehdotel­mas­sa Ruo­ho­lah­den sil­taa piden­netään ja leven­netään koko Porkkalankadun peit­täväk­si kaksitaso-risteykseksi.

   Täl­laisen hölmöi­lyn sijaan olisi syytä selvit­tää, miten koko Ruo­ho­lah­den sil­ta olisi mah­dol­lista purkaa ja kor­va­ta vähem­män tilaa vieväl­lä vai­h­toe­hdol­la. Sen tarve­han on vähen­tynyt Espoon bus­sili­iken­teen vähen­tymisen myötä. Esim. muut­ta­mal­la Porkkalankadun ja Mek­lun risteys yhteen tasoon, ja tekemäl­lä baanan päästä rampin Kampin pysäköintitiloihin.

   Vastaa

   1. Mar­i­an sairaalan puu­talot nurin ja rekkaramp­pia ja toimis­to­talokom­plek­sia tilalle. On sitä kaupungilla suun­nitel­mat, Jätkäsaaran, Ruo­ho­lah­den ja Kampin asukkaiden asuinympäristö ei tai­da paljoa kiinnostaa.

      Vastaa

8. Hakaniemen­ran­nas­sa on tapah­tu­mas­sa kamalia, kun sinne on kaavoitet­tu raken­nus keskelle pyöräti­etä. Tämän lisäk­si nor­jalais­si­joit­ta­jien kahdek­sanker­roksi­nen hotel­li on kaavoitet­tu meren päälle keskelle Sil­tavuoren­salmea, mut­ta tämä ei ole aiheut­tanut minkään­laisia tunteenpurkauksia.

   Vastaa

9. Fredan kiskot sinän­sä hieno aja­tus, mut­ta tässä on suuri vaara, että pohjoiseen aja­va ratik­ka jää hidastele­maan auto­jen taakse.
   Itse tin­kisin tässä kohdas­sa siitä peri­aat­teesta, että ratikan pitää kulkea molem­pi­in suun­ti­in samaa kat­ua. Eiväthän bus­sit 14 ja 18:kaan kul­je, ja matkus­ta­jat ovat tähän vuosien saatossa tottuneet.
   Ehdot­taisin siis, että ratik­ka kul­kee etelän suun­taan Albertinkat­ua ja pohjoisen suun­taan Fredaan. Täl­löin sille voidaan vara­ta oma kaista molem­pi­in suun­ti­in, mukaan­lukien nykyi­nen osu­us välil­lä Viiskul­ma-Bule­var­di. Myös liiken­neval­oe­tu­udet on helpom­pi jär­jestää yksisu­un­taisil­la kaduilla.

   Vastaa

   1. EKK:

      Fredan kiskot sinän­sä hieno aja­tus, mut­ta tässä on suuri vaara, että pohjoiseen aja­va ratik­ka jää hidastele­maan auto­jen taakse.

      Itse tin­kisin tässä kohdas­sa siitä peri­aat­teesta, että ratikan pitää kulkea molem­pi­in suun­ti­in samaa kat­ua. Eiväthän bus­sit 14 ja 18:kaan kul­je, ja matkus­ta­jat ovat tähän vuosien saatossa tottuneet.

      Ehdot­taisin siis, että ratik­ka kul­kee etelän suun­taan Albertinkat­ua ja pohjoisen suun­taan Fredaan. Täl­löin sille voidaan vara­ta oma kaista molem­pi­in suun­ti­in, mukaan­lukien nykyi­nen osu­us välil­lä Viiskul­ma-Bule­var­di. Myös liiken­neval­oe­tu­udet on helpom­pi jär­jestää yksisu­un­taisil­la kaduilla.

      Ode­han aikaisem­min puhui siitä miten Her­ne­saari tarvin­nee toisen raiti­olin­jan. Tässä olisi hyvä paik­ka jatkaa nelosta aina Her­ne­saa­reen asti. Käsit­tääk­seni spo­ra ei pysty kään­tymään Telakkakadul­ta Tehtaankadulle kun men­nään pohjoiseen (liian ahdas tila), mut­ta jos tehtäisi­in niin kuin esität niin sehän menisi tosi näp­pärästi. Eli siis pohjoisen suun­taan nelo­nen menisi Telakkakadul­ta Sper­an­skin­tien kaut­ta Tehtaankadulle ja siitä sit­ten Viiskul­man kaut­ta Fredaa pitkin Kamp­pi­in, ja etelän suun­taan nelo­nen siir­ty­isi siinä heti Kampin jäl­keen Malmin­rin­net­tä pitkin Albertinkadulle ja siitä Pur­simiehenkadun kaut­ta Telakkakadulle. Näin Her­ne­saari saisi kätevästi toisen linjan.

      Täl­lä taval­la­han kakkos­ta voisi myös jatkaa tosi hel­posti Tehtaankadun län­sipäähän asti ja antaa sille neloselta vapau­tu­va Eiran kään­tö­paik­ka, ja tehdä puolestaan kol­moselle oma kään­tö­paik­ka Olympiater­mi­naalin kohdalle. Näin nämäkin saataisi­in näp­pärästi erotet­tua omik­si lin­joik­seen. Vihdoinkin.

      Vastaa

10. “Sinän­sä olen sitä mieltä, ettei virkamiesor­gan­isaa­tio ole rak­en­teeltaan paras pyörit­tämään täl­laista omaisu­us­mas­saa. En siis arvostele henkilöitä vaan toim­intat­a­paa ja ‑val­tuuk­sia.”

    Kyl­lä niitä henkilöitäkin voi arvostel­la. Näin suun­nit­tel­e­vana arkkite­hti­na voin sanoa, että arkkite­hte­jä ei ikinä pitäisi päästää kaupungilla raken­nut­ta­jate­htävi­in. Läh­es poikkeuk­set­ta mikro­man­ageer­aa­va kaupun­gin raken­nut­ta­ja-arkkite­hti on julk­i­sis­sa raken­nushankkeis­sa se eniten ongelmia tuot­ta­va taho.

    Arkkite­hti on hyvä koulu­tus raken­nus­su­un­nit­telu­un ja kaupunkiku­val­lise­na asiantun­ti­jana toim­imiseen, mut­ta raken­nut­tamiseen täysin väärä. Miljoonien tai kym­me­nien miljoonien arvois­t­en raken­nushankkei­den johtote­htävis­sä ei pidä säästää osaamisessa.

    Vastaa

11. Mikä on tämän Län­si-Helsin­gin kah­den raiti­o­tien eli Marskin pikaraiti­o­tien ja Län­si-Helain­gin taval­lisen ratikan suhde Töölön metroon? Ihan nopeasti kat­sot­tuna näyt­täisi siltä, että Man­ner­heim­intien-Vihd­in­tien pikaratikan väl­i­tyskyky on pitkäl­lä kalus­tol­la 2500–3000 henkeä tun­nis­sa ja Töölön uusien raitiotei­den väl­i­tyskyky noin 1500 henkeä tun­nis­sa. Eli VE2+ nos­taa raitiotei­den väl­i­tyskyvyn Län­si-Helsingis­sä noin 4000–5000 hen­keen tun­nis­sa. Jos Pasi­lan-Olympiater­mi­naalin lin­ja paran­netaan pikaraiti­otiekalus­tolle sovel­tuvak­si, se lisää väl­i­tyskykyä vielä noin tuhan­nel­la hen­gel­lä. Metron kap­a­siteet­ti olisi 10–20 tuhat­ta henkeä tun­nis­sa eli yhteen­sä nämä kap­a­siteetit alka­vat lähen­nel­lä raskaan raideli­iken­teen välityskykyä.

    Tarvi­taanko näi­den muu­tosten jäl­keen enää Töölön metroa ennen 2050-lukua?

    Vastaa

    1. Sanois­in, että puh­taasti rahoituk­sen takia on äärim­mäisen epä­to­den­näköistä, että Töölöön raken­net­taisi­in kak­si eril­listä raskas­raidey­hteyt­tä tun­nelei­hin. Siis Pis­ara ja metro molem­mat. Toisin sanoen, metro ei etene mihinkään niin kauan kuin Pis­ara on suun­nitelmis­sa, ja sitä ei sieltä näköjään kukaan ole poistamassa. 

       Tämä on var­masti yksi syy siihen, mik­si tämä raiti­otie on suun­nit­teil­la. Olen samaa mieltä siitä, että raiti­o­tien kap­a­siteet­ti voi vas­ta­ta kysyn­tään. Kap­a­siteet­tia kun on mah­dol­lista vielä kas­vat­taa selvästi aja­mal­la isom­pia junayk­siköitä (siis isom­pia kuin on nyky­i­sis­sä suun­nitelmis­sakaan). Se vaatii pysäkkien remon­toimista, mut­ta se on hal­paa kuin saip­pua tun­nelei­den tekemiseen verrattuna.

       Vastaa