Syntyvyys ja maahanmuutto

Jokaisel­la on oma seli­tyk­sen­sä syn­tyvyy­den lasku­un – yleen­sä sel­l­ainen, joka tukee hänen ajatusmaailmaansa.

Pelkään, ettei syynä ole lap­siper­hei­den huonon­tunut ase­ma. Sille sen­tään voisi tehdä jotain. Uskon, että syynä on lapset­tomien elämän muut­tumi­nen mie­lenki­in­toisem­mak­si. Nuorten aikuis­ten maail­ma tar­joaa aiem­paa enem­män kaikkea kiehto­vaa. Lap­sia ei tarvi­ta tuo­maan sisältöä elämään. Sille on vaikea tehdä mitään.

Vähän samas­ta syys­tä helsinkiläis­nuoret mak­sa­vat jär­jet­tömästi asumis­es­ta Kallios­sa, keskel­lä kaikkea mielenkiintoista.

Toki nuorten aikuis­ten taloudelli­nen epä­var­muuskin vaikut­taa, mut­ta ei se ole niin paljon huonom­mak­si ole men­nyt, että selit­täisi asi­aa kuin pieneltä osin.

On siis vain mukaudut­ta­va alhaiseen syn­tyvyy­teen ja otet­ta­va huomioon, että syn­tyvyys voi laskea vielä tästäkin. Jokainen sukupolvi olisi nyky­menol­la kol­man­nek­sen edel­listä pienempi.

Vielä ei ole julka­istu laskelmia, mitä eläkkeille ja eläke­mak­suille tapah­tuu, mut­ta pian tämän karseu­den edessä ollaan. Ja vanhustenhoidolle.

Aluk­si syn­tyvyy­den alen­e­m­i­nen vain vahvis­taa julk­ista talout­ta. Eivät syn­tymät­tömät lapset olisi kah­teenkymme­neen vuo­teen töi­hin men­neet, mut­ta koulu­un oli­si­vat. Onkin ris­ki, ettei asialle tehdä mitään, kos­ka aku­ut­tia ongel­maa ei vielä ole. Paha jut­tu nuorten kannalta.

Vaik­ka Euroop­pa har­maan­tuukin, nuo­ria on maail­mas­sa paljon. Seu­raav­ina vuosikym­meninä kym­meniä miljoo­nia nuo­ria aikuisia tulee muut­ta­maan Euroop­paan Aasi­as­ta ja Afrikas­ta – taval­la tai toisella.

Suomeen tarvi­taan 35 000 työperästä maa­han­muut­ta­jaa vuodessa.

Työperäistä maa­han­muu­ton osalta saa olla Kanadan tavoin valikoi­va. Pako­laisia ei voi vali­ta. Sik­si he eivät demografista ongel­maamme ratkaise, kos­ka useimpi­en koulu­tus ei vas­taa työelämämme vaatimuksia.

Pako­lais­ten lapset tule­vat käymään suo­ma­laisen koulun ja ovat sik­si paljon van­hempiaan osaavampia. Ja puhu­vat suomea.

Sivu­juon­teena san­ot­takoon, ettei pako­lais­poli­ti­ikkakaan ole kovin johdon­mukaista. Maa­han pääs­sei­den oikeustur­vas­ta pide­tään koroste­tun hyvää huol­ta, mut­ta maa­han pääsemistä saa estää miten tahansa luku­un otta­mat­ta rajalle ampumista. Oikeusmurhia saa tehdä, mut­ta vain maan rajo­jen ulkopuolella.

Suomen on vaikea houkutel­la halut­tua työvoimaa. Emme ole houkut­tele­via johtuen mar­rasku­us­ta, kum­mallis­es­ta kielestä ja epälu­on­tev­as­ta suh­tau­tu­mis­es­ta muun näköisi­in. Tätä ajatellen tun­tuu kaistapäiseltä, että niitäkään, joille olisi työ­paik­ka odot­ta­mas­sa, ei maa­han päästetä tai sitä viivytetään.

Super­cellin halu­amien huip­punört­tien seisot­ta­mi­nen jonos­sa kahdek­san kuukaut­ta on eri­tyisen käsit­tämätön­tä. Annamme paljon tasoi­tus­ta Virolle, jonne pääsee viivytyksettä.

Tur­va­paikan hak­i­joista voisi koulutet­tu­jen ja työ­paikan saanei­den antaa jäädä maa­han työlu­van turvin, vaik­ka perus­teet human­itääriseen lupaan eivät täyttyisikään.

Olemme avut­to­mia työl­listämään human­itäärisiä maa­han­muut­ta­jia. Se tulee meille kalli­ik­si. Pitäisi tun­nus­taa, että työ­nan­ta­jan silmis­sä maa­han­muut­ta­jat eivät ole ainakaan aluk­si yhtä hyvää työvoimaa kuin suomea puhu­vat. Kun tosi­a­sia on ensin saatu tun­nuste­tuk­si, voidaan miet­tiä keinoa: palkkatu­ki tai palka­s­ta tin­kimi­nen. Nyt maa­han­muut­ta­jat työl­listyvät Wolt-kuskeik­si tai rak­en­tamisen kaltaisille aloille, joil­la käytän­nön palkat ovat TES:n taulukkopalkko­jen yläpuolel­la, jol­loin maa­han­muut­ta­jalle on lail­lista mak­saa mui­ta huonom­paa palkkaa.

Tarvit­semme laa­ja-alaisen maa­han­muut­to-ohjel­man, joka pitäisi tehdä tosi­asi­at tun­nus­taen ilman minkään värisiä ide­ol­o­gisia silmälaseja.

 

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu kokoomuk­sen Nykypäivä-lehdessä haastaja-palstalla

97 vastausta artikkeliin “Syntyvyys ja maahanmuutto”

  1. “Suomen on vaikea houkutel­la halut­tua työvoimaa. Emme ole houkut­tele­via johtuen mar­rasku­us­ta, kum­mallis­es­ta kielestä ja epälu­on­tev­as­ta suh­tau­tu­mis­es­ta muun näköisi­in. Tätä ajatellen tun­tuu kaistapäiseltä, että niitäkään, joille olisi työ­paik­ka odot­ta­mas­sa, ei maa­han päästetä tai sitä viivytetään.”

    Tääl­lähän taivu­taan kaksinker­roin englan­nin edessä ja ollaan jopa osin luop­umas­sa omakielis­es­tä aka­teemis­es­ta koulu­tuk­ses­ta. Helsingis­sä hyväksytään, ettei rav­in­tolois­sa saa edes alkeel­lis­in­ta palvelua suomek­si (tai ruot­sik­si). Viras­tot kään­tävät ison joukon ohjei­ta yleis­es­ti englan­niksi siltä osin kuin paikallisia kieliä osaam­a­ton ulko­maalainen maa­han­muut­ta­ja niitä tarvitsee.

    Meil­lä on äänekkäitä poli­itikko­ja, joiden mielestä omat kielemme jouta­vatkin syrjäytyä.

    1. Markku Jan­tunen:
      Helsingis­sä hyväksytään, ettei rav­in­tolois­sa saa edes alkeel­lis­in­ta palvelua suomek­si (tai ruot­sik­si). Viras­tot kään­tävät ison joukon ohjei­ta yleis­es­ti englan­niksi siltä osin kuin paikallisia kieliä osaam­a­ton ulko­maalainen maa­han­muut­ta­ja niitä tarvitsee. 

      Jo yli 30 vuot­ta sit­ten sat­tui mulle ekan ker­ran tääl­lä Helsingis­sä että kahvi­las­sa tai rav­in­to­las­sa piti kom­mu­nikoi­da maa­han­muut­ta­ja­henkilökun­nan kanssa ran­skak­si kos­ka eivät osa­neet edes englan­tia, mut­ta siitä nyt ei kan­na­ta närkästyä kos­ka joku henkilökun­nas­ta olisi var­maan osanut suomea tai englan­tia jos olisi syn­tynyt epä­selvyyk­siä. Suo­ma­lainen vain on niin pikkusielu että halu­aa kokea ole­vansa her­ra kun saa näpäyt­tää jotakin siitä että ei osaa suomea.

      Nykyään osa maa­han­muut­ta­jista ei osaa mitään maail­mankieltäkään tai ainakaan minä en laske ara­bin kieltä sel­l­aisek­si. Tässä maail­mas­sa riit­tää kuitenkin töitä jos­sa ei tavitse osa­ta mitään kieliä sen eri­tyisem­min, riit­tää että työn­jo­hto osaa kom­mu­nikoi­da lop­putyön suorit­ta­jien kanssa.

      Osmo oli huolis­saan siitä että maa­han­muut­ta­jille mak­se­taan liian vähän esim raken­nusalal­la. Monil­la muil­lakin aloil­la TES-vähim­mäs­palkat ovat jo sitä tasoa että perälau­ta hörp­pii vet­tä sisään ja siitä kär­sivät lähin­nä suo­ma­laiset. Ainakaan mitään läpinäkyvyyt­tä palkois­sa ei ole, ja ainakin min­ua sapet­taa kun esim Insinöörili­it­to on huolis­saan tääl­lä mak­set­tavien intialais­ten palkoista kun eivät osaa neu­votel­la edes suo­ma­laisille sel­l­aisia palkko­ja kun hei­dän mielestään intialaisille pitäisi maksaa.

      1. Koros­tit että suo­ma­lainen vain on niin pikkusielu että halu­aa kokea ole­vansa her­ra kun saa näpäyt­tää jotakin siitä että ei osaa suomea. Näin se var­maan on kos­ka aiem­min suo­ma­lainen ei ollut her­ra ulko­mail­la vaan her­rat oli­vat Ruot­sis­sa ruot­salainen val­taväestö joille suo­ma­laiset oli­vat toisen luokan kanslaisia jos­sa oli van­ha suur­val­lan men­taali­teet­ti niin että van­hat ala­maiset oli­vat aina van­ho­ja ala­maisia. Nyt kun suomenkieliset saa­vat Ruot­sis­sa suomek­si julk­isia palvelui­ta niin mitään val­i­tuk­sia ei enää ole vaan nykyään se kohdis­tuu omi­in Suomes­sa asuviin
        maa­han­muut­ta­ji­in. Ara­bi­ankieli on oikeas­t­aan mon­en eri kie­len muo­dosta­ma kielikokon­aisu­us joka vain kir­jakieli yhdis­tää. Sen takia irak­i­lais­ten ja syyr­i­alais­ten on vaikea ymmärtää jopa toisi­aan myös muista ara­bi­maista väestö ei ymmär­rä toisi­aan. Mikäli ei osa­ta kir­jakieltä niin ei ymmär­rä mui­ta arabe­ja. Tähän voisi ottaa esimerik­si 1920-luvun Suomen heimoso­dat kun tap­pio oli myös henkises­ti ihan toinen kun Itä-Kar­jalas­sa suo­ma­laiset heimosoti­laat eivät ymmärtäneet itäkar­jalais­ten kieltä vaik­ka sen piti olla suomen­su­kuinen kieli mut­ta siinä oli liika venäjänkie­len sano­ja kos­ka kar­jalankieli on sekoitunut vuo­sisato­ja venäjänkie­len kanssa. Nyt suo­ma­laiset purka­vat heikko suomenkie­len taitoa maa­han­muut­ta­ji­in kun ei ole enää esim. itäkar­jalaisia joi­hin se voi purkaa.

      2. R.Silfverberg: Jo yli 30 vuot­ta sit­ten sat­tui mulle ekan ker­ran tääl­lä Helsingis­sä että kahvi­las­sa tai rav­in­to­las­sa piti kom­mu­nikoi­da maa­han­muut­ta­ja­henkilökun­nan kanssa ran­skak­si kos­ka eivät osa­neet edes englan­tia, mut­ta siitä nyt ei kan­na­ta närkästyä kos­ka joku henkilökun­nas­ta olisi var­maan osanut suomea tai englan­tia jos olisi syn­tynyt epä­selvyyk­siä. Suo­ma­lainen vain on niin pikkusielu että halu­aa kokea ole­vansa her­ra kun saa näpäyt­tää jotakin siitä että ei osaa suomea.

        Min­ulle ei ole koskaan käynyt noin Helsin­gin ulkopuolella.

        Oletko ihan var­ma, että halu kyykyt­tää jotaku­ta onneton­ta on ain­oa moti­ivi sille, että ei pidä toiv­ot­ta­vana, ettei asi­akas­palvelu­am­ma­tis­sa Suomes­sa toimi­va ihmi­nen kykene tai selvästi edes halua yrit­tääkkään kom­mu­nikoi­da asi­akkaiden kanssa suomek­si? Ruo­ka- tai juo­mati­lauk­sen vas­taan­ot­tamises­sa ei tarvi­ta kak­sista kieli­taitoa. Riit­tää, että osaa sanoa “ole hyvä” ja “kiitos” sekä numerot ja tar­jol­la ole­vien ruokala­jien nimet sekä ruokailu­un liit­tyvää perus­sanas­toa. 100–200 sanaa riit­tää pitkälle. Jos ruokala­jit on lis­tas­sa numeroitu, niin se aut­taa jo kummasti.

        Tässä on sel­l­ainenkin näköko­h­ta, että vain englan­ninkielisen palvelun kelpu­ut­ta­mi­nen on karhun­palvelus maa­han­muut­ta­jatyön­tek­i­jälle. Jos hän oppii työssään suomea (tai alueesta riip­puen ruot­sia), niin hänen työl­listymis­mah­dol­lisuuten­sa sekä mah­dol­lisuuten­sa tul­la täy­si­val­taisek­si yhteiskun­nan jäsenek­si paranevat oleel­lis­es­ti. Kansalaisu­ut­ta varten­han edelleenkin tarvit­see läpäistä kielikoe. Paikallisia kieliä osaam­a­ton maa­han­muut­ta­ja jää aina ulkopuoliseksi. 

        Pelkkä englan­nin puhumi­nen kenen tahansa maa­han­muut­ta­jan kanssa on men­e­mistä siitä mis­tä aita on matal­in. Suo­ma­laiset osaa­vat nykyään englan­tia vier­aana kie­lenä sen ver­ran hyvin, että usein ei jak­se­ta sietää epätäy­del­listä suomea. Tästä on turha tehdä mitään hyvet­tä. On ihan maa­han­muut­ta­jien inte­graa­tion ja yhteiskun­nan kohee­sion kannal­ta tarpeel­lista, että maa­han­muut­ta­jat oppi­vat paikallisia kieliä, jos ker­ran heitä tarvi­taan kor­vaa­maan väestön uusiutumisvaje.

        Min­ulle on itse asi­as­sa syn­tynyt hiukan sel­l­ainen vaikutel­ma, että pelkän englan­nin puhumi­nen maa­han­muut­ta­jista on pait­si laisku­u­den myös sen motivoimaa, että halu­taan pitää muukalaisi­in hajurako.

      3. Markku Jan­tunen:

        Markku Jan­tunen.

        Suo­ma­laiset osaa­vat nykyään englan­tia vier­aana kie­lenä sen ver­ran hyvin, että usein ei jak­se­ta sietää epätäy­del­listä suomea. Tästä on turha tehdä mitään hyvet­tä. On ihan maa­han­muut­ta­jien inte­graa­tion ja yhteiskun­nan kohee­sion kannal­ta tarpeel­lista, että maa­han­muut­ta­jat oppi­vat paikallisia kieliä, jos ker­ran heitä tarvi­taan kor­vaa­maan väestön uusiutumisvaje. 

        Syy epätäy­del­liseen suomenkieleen johtuu siitä että suomenkieli on ään­tamiselle johtuu taivu­tuk­seen joka ei ole mon­en ulko­maalais­ten kohdal­la loogi­nen kos­ka sanat ja lauseet muut­ta­vat muo­toaan hyvinkin toiseen suun­taan niin että sanat muo­toaan alku­peräis­es­tä muo­dos­ta jotenkin niin että kir­jaimet muut­tuvat joka ei ole muis­sa kielis­sä niinkään yleistä. Epätäy­del­lisen kieli­taidon vaa­timus voi olla myös saman­lainen ilmiö kun lähetys­saar­naa­jat vaa­ti­vat sel­l­aisia kris­til­lisiä arvo­ja että hei­dän omas­sa maas­sa ei niitä nou­date­ta. Se voi kään­tyä myös toiseen suuntaan

    2. Kyl­lä tiedän että mon­et ihana kan­taväestöön kuu­lu­vat käyt­täjvät englan­tia myös tois­t­en ihmis­ten kanssa jot­ka ovat kan­taväestöön kuu­lu­via suomenkielisiä suo­ma­laisia. Toki Helsingis­sä on rav­in­toloi­ta jois­sa palvelu on heikko suoni mut­ta mon­et niistä ovat etnisiä rav­in­toloi­ta jois­sa suomenkieliset syövät melkein joka päivä. Ei suomenkieli jää syr­jään ellei suo­ma­laiset suomenkieli­nen väestö Itse lope­ta käyt­tämään sitä muiden suomenkielis­ten kesku­udessa kun ei ole edes tarve. Muis­sa Pohjo­is­mais­sa siel­lä pär­jää myös englan­niksi oikein hyvin ja ruotsinkieli on oikeas­t­aan hyö­dyn­tä nykyään mikäli liikkuu esimerkik­si Tukhol­mas­sa. Kyl­lä me suo­ma­laiset olemme myös syyl­lisiä siitä että rav­in­toloi­ta joiden omis­ta­jat ovat ihan suo­ma­laisia ovat pistäneet nimet englan­ninkielisek­si. Hyvä esimerk­ki on Black week. Mik­sei hul­lut päivät käy kun Stock­mann on tehnyt? Itse olen kak­sikieli­nen ja puhun vain suomea suomenkielis­ten kanssa ja englan­tia niiden kanssa joiden äidinkieli ei ole suoni. Kir­joi­tan myös suomenkieltä suomenkielisille ja englan­ninkieltä niille joiden äidinkieli ei ole suo­mi.. sekaan­nus­ta ei ole vielä tapahtunut

    3. Markku Jan­tunen:
      Tääl­lähän taivu­taan kaksinker­roin englan­nin edessä ja ollaan jopa osin luop­umas­sa omakielis­es­tä aka­teemis­es­ta koulu­tuk­ses­ta. Helsingis­sä hyväksytään, ettei rav­in­tolois­sa saa edes alkeel­lis­in­ta palvelua suomek­si (tai ruot­sik­si). Viras­tot kään­tävät ison joukon ohjei­ta yleis­es­ti englan­niksi siltä osin kuin paikallisia kieliä osaam­a­ton ulko­maalainen maa­han­muut­ta­ja niitä tarvitsee. 

      Minus­ta on lähin­nä posi­ti­ivi­nen asia, että van­ha klisee siitä, miten suomen työ­markki­noil­la ei pär­jää osaa­mat­ta suomea mure­nee vähitellen.

      1. Mielestäni se on kyl­lä negati­ivi­nen asia jos se johtaa siihen, että ihmisiltä katoaa moti­vaa­tio osa­ta Suomes­sa suomea. On var­maan hyvä jos on jotakin entry-lev­el-töitä, joi­ta voi tehdä suomea opiskeltaes­sa, sekä jotain mitä voi tehdä väli­aikaises­ti maas­sa oleskel­e­va, jol­ta ei voi kohtu­udel­la edel­lyt­tää suomen opiskelua. Mut­ta paras tur­va suomen kielelle ja suo­ma­laiselle kult­tuurille on selkeästi suomenkieli­nen kansal­lis­val­tio. Vähem­mistökie­lenä ei yleen­sä ole kivaa, ja ase­mas­taan joutuu tais­tele­maan eikä se siltikään onnis­tu, kos­ka lop­pu­vi­imek­si kieli tarvit­see elääk­seen ympäristön jos­sa sitä voi käyt­tää, ei muru­sia globaal­isti ajat­tele­vien eli­it­ti­jo­hta­jien pöy­dästä kie­lenopetuk­sen tms. muodossa.

        Tässä asi­as­sa on kyl­lä kauheat kak­sois­stan­dard­it, kos­ka korkeak­oulu­jen ja var­maan muidenkin korkean tason alo­jen osalta asi­as­sa ei ole mitään muren­net­tavaa – yliopis­tois­sa kukaan ei ihmettele, jos kymme­nen vuot­ta maas­sa ollut tutk­i­ja ei osaa sanaakaan suomea. Kum­ma kyl­lä näi­den ihmis­ten kotiu­tu­mis­es­ta ei olla huolis­saan, vaik­ka kon­tak­tien yliopis­ton ulkop­uoliseen yhteiskun­taan on pakko olla heikko­ja, jos ei osaa sen kieltä.

  2. Ehdot­taisin että ryhdytään jär­jestämään pitkän matem­ati­ikan yo-kir­joituk­sia ulko­mail­la. Koe jär­jestetään samaan aikaan kuin Suomes­sa ja sen voi tehdä ainakin englan­niksi tai suomek­si. Koe on avoin­na kaikille alle 40-vuo­ti­aille. Jokainen joka kir­joit­taa laudurin (ehkä eximi­akin kel­paisi) pitkästä matem­ati­ikas­ta, saa pitkäaikaisen/pysyvän oleskelu- ja työlu­van Suomeen ja lisäk­si halutes­saan opiskelu­paikan korkeakoulusta.

    Pitkin vuot­ta on puhut­tu matem­ati­ikan merk­i­tyk­ses­tä pääsykokeis­sa ja todet­tu, että hyvä arvosana matem­ati­ikas­sa ennus­taa varsin hyvin opin­tomen­estys­tä useim­mil­la aloil­la. Samaan aikaan on menos­sa pro­jek­ti, että yliop­pi­lasko­keet voisi suorit­taa myös englan­niksi. Luulisi että matem­ati­ikan koe olisi helpoim­mas­ta päästä toteut­taa myös englan­ninkielisenä. Työmin­is­teri Harakkakin joku aika sit­ten tv:ssä haikaili, kuin­ka saataisi­in osaavaa porukkaa ulko­mail­ta Suomeen.

    1. Mat­ti Haavikko:
      Ehdot­taisin että ryhdytään jär­jestämään pitkän matem­ati­ikan yo-kir­joituk­sia ulko­mail­la. Koe jär­jestetään samaan aikaan kuin Suomes­sa ja sen voi tehdä ainakin englan­niksi tai suomek­si. Koe on avoin­na kaikille alle 40-vuo­ti­aille. Jokainen joka kir­joit­taa laudurin (ehkä eximi­akin kel­paisi) pitkästä matem­ati­ikas­ta, saa pitkäaikaisen/pysyvän oleskelu- ja työlu­van Suomeen ja lisäk­si halutes­saan opiskelu­paikan korkeakoulusta. 

      Tuos­sa on aika paljon riske­jä, joukos­sa voi tul­la rikol­lisia, ja kokei­den valvom­i­nen voi osoit­tau­tua vaikeaksi. 

      Ehto­jen pitää olla tiukem­mat joka tapauk­ses­sa, ikära­ja alem­mak­si, vaik­ka 30 v ja että on ainakin suoritet­ta­va tääl­lä jokin tutk­in­to, vähin­tään ammatti‑, ja kielikoe niin että joko suomen, ruotsin tai saa­men kie­len kieltä osat­ta­va tyy­dyt­täväl­lä tasolla.

  3. Kun koros­tit että Suomeen tarvi­taan 35 000 työperästä maa­han­muut­ta­jaa vuodessa ja mallia pitäisi ottaa Kanadas­ta jos­sa on valikoi­va maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka. Kuitenkin koros­tit ettei pako­lais­poli­ti­ik­ka on ole kovin johdon­mukaista. Silti pidät pako­lais­ten lap­sia jotenkin parem­pana vai­h­toe­htona tule­vaisu­udessa työperäisen maa­han­muu­ton paikkaamiseen. Jotenkin näin sen ymmärsin. Tote­sit myös että human­itääriben maa­han­muut­to tulee kalli­ik­si joten mikä on ratkaisu tähän? Pako­lais­ten apu lähtö maas­sa tai siel­lä mis­sä pako­laisleiri sijait­see. Esimerkik­si Turkissa . Tote­sit kuitenkin että Tur­va­paikan hak­i­joista voisi koulute­tut ja työ­paikan saa­neet jäädä Suomeen työlu­van turvin, vaik­ka human­itääri­nen sta­tus ei enään täyt­ty­isikään. Tätä et kuitenkaan ehdo­ta pako­lais­ten kohdal­la. Tässä kohtaan kysyin että mitä tarkoi­tat pako­laisil­la? Kiin­tiö­pako­laisia? Luokiteletko tur­va­paikan­hak­i­jat erik­seen pako­lai­sista? Mikä on perustelu ja mil­lä kri­teer­il­lä. Lail­lis­es­ti tur­va­paikan­hak­i­jat ja pako­laiset ovat eri asia mut­ta mitkä ovat omat kri­teerisi siitä että Suomes­sa tur­va­paikan­hak­i­jat ja pako­laiset työl­listy­i­sivät eri tavoin? 

    Koros­tit että suomenkielien opiskelu on yksi syy mik­si pako­laiset ja tur­va­paikan­hak­i­jat eivät työllisty

    Kuitenkin pidät huip­punört­tien seisot­tamista työlu­pa jonos­sa kahdek­san kuukaut­ta kohtu­ut­tomana. Heitä tulee pääasi­as­sa Aasi­as­ta ja hei­dän huip­pu­osaami­nen on myös huu­ta­va tarve Suomes­sa mon­elle alalle johon van­hen­tunut työvoima ei enään pysty työl­listymään. Kuitenkin näi­denkin huip­pu­osaa­jien (huip­punör­tit) kieli­taito on pelkkä oma äidinkieleli ja englanti.Miten suomenkie­len taidon puut­tumi­nen olisi parem­pi hei­dän kohdal­laan kuin niiden pako­lais­ten ja tur­va­paikan­hak­i­joiden kohdal­la joiden tilanne on aivan sama . Näetkö että nämä huip­pu­osaa­jat (huip­punör­tit) pär­jäävät pelkäl­lä englan­nil­la Suomes­sa? Pääkaupunkiseudul­la englan­ninkielel­lä saa jo palvelui­ta ja kun­nal­liset palve­lut ovat saatavis­sa myös englan­niksi. Ovat nämä huip­pu­osaa­jat (huip­punör­tit) sit­ten paljon arvokkaampia kuin ne Wolt-kuskit tai raken­nus­miehet ? Kaipaisin sin­ul­ta vielä tarkem­man näke­myk­sen maahanmuuttopolitiikasta

    Se voisi jakaa osiin

    Pako­lais­poli­ti­ik­ka
    Turvapaikanhakijapolittiikka
    Työperäi­nen maahanmuutto 

    Ottaen vielä huomioon sen että suurin osa suo­ma­laista on myös naimis­sa ulko­maalaisen kanssa ja hei­dän lapset tulee johonkin kat­e­go­ri­aan ulko­maalaiset kos­ka mon­et heistä on kak­soiskansalaisia tai omaa­vat pelkästään yhden van­hem­man kansalaisu­u­den. He ovat palu­umuut­ta­jia mut­ta silti maa­han­muut­tovi­ra­nomais­ten kirjoissa

    1. Tuos­sa vähän huoli­mat­tomasti kir­joite­tus­sa tek­stis­sä tarkoitin pako­laisil­la pako­lais­statuk­sen saanei­ta. Heistä kaik­ki saa­vat jäädä maa­han, joten koulute­tu­ille ei tarvitse antaa etusijaa.

    2. Rahul Somani: Kuitenkin näi­denkin huip­pu­osaa­jien (huip­punör­tit) kieli­taito on pelkkä oma äidinkieleli ja englanti.Miten suomenkie­len taidon puut­tumi­nen olisi parem­pi hei­dän kohdal­laan kuin niiden pako­lais­ten ja tur­va­paikan­hak­i­joiden kohdal­la joiden tilanne on aivan sama . Näetkö että nämä huip­pu­osaa­jat (huip­punör­tit) pär­jäävät pelkäl­lä englan­nil­la Suomessa?

      Super­cellin ja vas­taavien ohjelmis­toyri­tys­ten työkieli on käytän­nössä englan­ti, samoin aka­teemises­sa tutkimuk­ses­sa läh­es kaikil­la luon­non­ti­etei­den ja insinööri­ti­etei­den aloil­la. Nämä ihmiset eivät tosi­aan tarvitse suomea mihinkään. Toki tietysti henkilöko­htaisel­la tasol­la saat­taa alkaa kieli­taidot­to­muus har­mit­taa, jos asuu Suomes­sa pitkään. Itse tun­nen 25 vuot­ta Suomes­sa asunei­ta luon­non­ti­etei­den tutk­i­joi­ta, jot­ka eivät edelleenkään puhu juuri suomea, kun ei ole ollut käytän­nön pakko. 

      Jos taas ei pysty työl­listymään ohjelmis­toalalle tms., vaan esimerkik­si palvelu­am­mat­ti­in, jos­sa suomea pitäisi osa­ta, tilanne on tietysti aivan eri työperäisen maa­han­muu­ton kannalta.

  4. Kom­men­toin tässä viestis­sä maa­han­muu­ton osu­ut­ta, jos­sa on kak­si eri­laista jut­tua. Ensin­näkin työperäisessä asiantun­ti­joiden maa­han­muu­tossa on käsit­tämät­tömiä byrokra­ti­avi­iveitä, jot­ka pitäisi ehdot­tomasti saa­da pois.

    Toinen jut­tu on se, että maa­han­muut­ta­japer­heistä tule­vien las­ten suomen kie­len opetuk­ses­sa on jotain pahasti pielessä. Kuulem­ma on ihan taval­lista, että koko perusk­oulun Suomes­sa käyneen maa­han­muut­ta­japer­heestä tule­van nuoren suomen kie­len taito ei riitä lukio-opin­toi­hin tai ainakin vaikeut­taa lukio-opin­to­ja selvästi. Min­ulle tämä on käsit­tämätön­tä. Olin itse opiskelu­aikanani vuo­den vai­h­dos­sa itä­val­ta­laises­sa yliopis­tossa. Se oli aikaa, jol­loin opiskelus­sa kaik­ki (luen­not, oppikir­jat, har­joituk­set, ten­tit, tent­ti­vas­tauk­set jne.) oli vielä sak­sak­si. En käyt­tänyt opin­nois­sani sanaakaan englan­tia joitakin sak­san kielessä yleis­es­ti käytet­tyjä englan­nista tullei­ta lainasano­ja luku­unot­ta­mat­ta. Suoritin vuo­den aikana usei­ta kursse­ja hyväl­lä men­estyk­sel­lä. Oma taus­tani ennen vai­h­toon lähtöä oli se, että olin lukenut lukion lyhyen sak­san (ope­tus­ta kol­men vuo­den ajan 3–4 tun­tia viikos­sa) ja suorit­tanut kotiyliopis­tossani kak­si sak­san kie­len kurssia, yhteen­sä 4 opin­tovi­ikkoa. Kuin­ka voi olla mah­dol­lista, että suo­ma­lainen koul­u­laitos ei saa yhdek­sässä vuodessa 20–30 viikot­taisel­la ope­tus­tun­nil­la oppi­laiden suomen kie­len taitoa samalle tasolle? Minä en ole edes mitenkään eri­tyisen lah­jakas vierais­sa kielis­sä (kieliopis­sa kyl­lä, kos­ka se on kuin matem­ati­ikkaa, mut­ta sanat eivät meinaa jäädä mil­lään päähäni).

    Jos nuorten suomen kie­len taito jää puut­teel­lisek­si, on täl­lä suuri vaiku­tus siihen, miten hyviä veron­mak­sajia heistä aikuise­na tulee ja kuin­ka paljon he paikkaa­vat suo­ma­lais­ten heikos­ta syn­tyvyy­destä johtu­vaa vajetta.

    1. Kepa:
      Kom­men­toin tässä viestis­sä maa­han­muu­ton osu­ut­ta, jos­sa on kak­si eri­laista jut­tua. Ensin­näkin työperäisessä asiantun­ti­joiden maa­han­muu­tossa on käsit­tämät­tömiä byrokra­ti­avi­iveitä, jot­ka pitäisi ehdot­tomasti saa­da pois.

      Toinen jut­tu on se, että maa­han­muut­ta­japer­heistä tule­vien las­ten suomen kie­len opetuk­ses­sa on jotain pahasti pielessä. 

      No kuinkas pitk­iä ne viiveet ovat? Vielä vuosi pari sit­ten lupa­pros­es­si vei kolmisen viikkoa ja töi­hin sai tul­la käsit­te­lyn kestäessä. Nyt käsit­telyai­ka on kait venähtänyt pari­in kuukau­teen mut­ta edelleen työt saa alot­taa käsit­te­lyn kestäessä. USA:ssa johon ei varsi­nais­es­ti tai­da olla vaikea rekry­tä porukkaa pelkkään tarvehrak­in­taan saat­taa hujah­taa pari vuot­ta ja tarveahk­in­ta kos­kee suun­nilleen kaikkia, tohtorit myös leku­rit mukaan lukien.

      Suomes­sa maa­han­muut­ta­jille syn­tynei­den nuorten heikolle suomen kie­len taidolle pitäisi kyl­lä etsiä syitä muual­ta kuin koulusta.

      1. Markus Vars­ta: USA:ssa johon ei varsi­nais­es­ti tai­da olla vaikea rekry­tä porukkaa pelkkään tarvehrak­in­taan saat­taa hujah­taa­pari vuot­ta ja tarveahk­in­ta kos­kee suun­nilleen kaikkia, tohtorit myös leku­rit mukaan lukien.

        Nyt levitetään todel­la val­heel­lista tietoa jenkkien sys­teemistä. Pysyvän oleskelu­lu­van ja kansalaisu­u­den saami­nen jenkeis­sä voi olla pitkä pros­es­si (eri­tyis­es­ti tiety­istä maista hei­dän iki­van­han maaki­in­tiöjär­jestelmän takia), mut­ta työsken­telemään pääsem­i­nen tilanteessa, jos­sa sin­ul­la on työ­paik­ka valmi­ina ja työ­nan­ta­ja, joka on valmis mak­samaan viisum­in nopeutetus­ta käsit­telystä saat päätök­sen 15 päivässä. Jos olet huip­pukoodari tai lekuri tai muu täm­möisen ryh­män edus­ta­ja, joi­ta Suomeenkin kovasti ulko­mail­ta toiv­otaan ja sin­ul­la on työ­nan­ta­ja valmi­ina, kyl­lä he tämän ylimääräisen mak­sun suorit­ta­vat ja siten tämän viisum­in saa­vat sin­ulle järjestymään.

        Kyl­lä, tämän H1B:n saamisen jäl­keen joudut uusi­maan sen vähin­tään joka vuosi ja joka ker­ta voi käy­dä niin, että sieltä tuleekin kiel­teinen päätös ja edessä on lähtö maas­ta, mut­ta asian esit­tämi­nen niin, että jenkeis­sä olisi kuukausien jono nimeno­maan näi­den huip­putal­ent­tien työlupi­en saamises­sa ei vaan yksiselit­teis­es­ti pidä paikkaansa. Piilaak­so nykyisessä muo­dos­san ei olisi voin­ut syn­tyä, jos jokaisen sinne IT-jät­tei­hin töi­hin halu­a­van huip­pukoodarin pitäisi ensin odotel­la koti­maas­saan 2–3 vuot­ta työlu­van saamista.

      2. Nyt levitetään todel­la val­heel­lista tietoa jenkkien systeemistä. 

        Sita ollaan sit­ten elet­ty val­heessa viimeiset kak­si ja puoli vuotta.….

      3. ft maail­mal­ta: Eloku­us­sa haet­tu ja vielä ei ole lupaa. 

        Ei etten itse syyl­listy­isi samaan mut­ta anek­t­do­taa­li­nen todis­telu ei oikein riitä

    2. Kepa: Olin itse opiskelu­aikanani vuo­den vai­h­dos­sa itä­val­ta­laises­sa yliopistossa.

      Veikkaisin, että ratkai­se­va ero on oman äidinkie­len kir­jalli­nen taito. On todel­la paljon helpom­paa oppia vier­aan kie­len lukem­i­nen ja kir­joit­ta­mi­nen, jos osaa hyvin lukea ja kir­joit­taa äidinkieltään. On joku käsi­tys lauseen­jäsen­nyk­ses­tä jne. Suomeen tule­vien maa­han­muut­ta­jien tilanne taitaa vai­hdel­la tässä suh­teessa melkois­es­ti. Osal­la äidinkie­len luku­taito on alkeelli­nen tai olema­ton. En tiedä, miten hyvin perusk­oulu pystyy täm­möiseen tilanteeseen vastaamaan.

  5. Minä en oikein usko hyv­in­voin­ti­val­tioon sel­l­aise­na, jol­la sil­lä suomes­sa tarkoite­taan. Jos naiset eivät han­ki lap­sia enää, miesten moti­vaa­tio töi­hin rom­a­hataa. Jos naisil­la on omat tulot eikä lap­sia, tuskin nainenkaan etsii miehessä tulota­soa. Miesten työn­teko ja ura­ori­en­toituneisu­us on ollut ehkä vain inertiaa.

    Jos vapaa-aika on niin hauskaa, niin mik­si min­un tai kenenkään muun pitäisi opetel­la datatiedet­tä ja matem­ati­ikkaa, jos tulot tasa­taan? Mik­si min­un pitäisi antaa vapaa-aikani muille ja ottaa aikaa vieviä töitä? Minä luen his­to­ri­aa mielu­um­min ja äänestän tulo­jen tasauk­sen puoles­ta. Menkää te tekemään tuotekehittelyä.

    Kaik­ki tuo tapah­tuu samaan aikaan, kun Suomes­ta muut­taa pois nuor­ta väkeä enem­män kuin ennen. Minä uskon, että Wahlroos on aika lail­la oike­as­sa Suomen suh­teen ja mitä hän kir­jois­saan on kirjoittanut. 

    Jos Venäjä jotenkin muut­tuisi sin­ga­poren kaltaisek­si kap­i­tal­is­tisek­si autori­taarusek­si maak­si, niin se voisi tyh­jen­tää Euroopan koulute­tu­ista nuorista.

    1. aas­dasd:
      Minä en oikein usko hyv­in­voin­ti­val­tioon sel­l­aise­na, jol­la sil­lä suomes­sa tarkoite­taan. Jos naiset eivät han­ki lap­sia enää, miesten moti­vaa­tio töi­hin rom­a­hataa. Jos naisil­la on omat tulot eikä lap­sia, tuskin nainenkaan etsii miehessä tulota­soa. Miesten työn­teko ja ura­ori­en­toituneisu­us on ollut ehkä vain inertiaa.

      Jos vapaa-aika on niin hauskaa, niin mik­si min­un tai kenenkään muun pitäisi opetel­la datatiedet­tä ja matem­ati­ikkaa, jos tulot tasa­taan? Mik­si min­un pitäisi antaa vapaa-aikani muille ja ottaa aikaa vieviä töitä? Minä luen his­to­ri­aa mielu­um­min ja äänestän tulo­jen tasauk­sen puoles­ta. Menkää te tekemään tuotekehittelyä. 

      Sä osa­sit kiteyt­tää ihan hyvin asi­at kuten ne ovat. 

      Syn­tyvyy­den lasku­un aut­taa vain pakko. Kaikille nuo­rille, sekä miehille että naisille ase-/yhteiskun­ta­pakko­työvelvol­lisu­us, ja vapau­tuk­sen saa­vat vain ne peruster­veet jot­ka ovat saa­neet lapsen ennenkuin ovat täyt­täneet 28 vuotta.

    2. aas­dasd:
      Minä en oikein usko hyv­in­voin­ti­val­tioon sel­l­aise­na, jol­la sil­lä suomes­sa tarkoite­taan. Jos naiset eivät han­ki lap­sia enää, miesten moti­vaa­tio töi­hin romahataa. 

      Ei se vielä tuos­ta rom­ah­da, kos­ka työt­tömät pum­mit eivät ole nais­ten mieleen. 

      Kyl­lä min­ul­la on kaikille nuo­rille miehille, jot­ka eivät halua jäädä poikamiehik­si, kak­si neuvoa:
      1) Opiskele ylem­pi korkeakoulututkinto
      2) Han­ki kun­non ammat­ti, sem­moinen johon työl­listyy ja jos­ta mak­se­taan oikeaa palkkaa (liit­tyy olen­nais­es­ti kohtaan 1)
      3) Muu­ta kasvukeskuk­seen, mieluiten pks

      Nämä eivät ole tietenkään pakol­lisia raste­ja, mut­ta helpot­ta­vat aivan hem­metin paljon vai­mon hankkimista.

      Jos naisil­la on omat tulot eikä lap­sia, tuskin nainenkaan etsii miehessä tulotasoa. 

      Sil­lä ei ehkä ole enää niin suur­ta merk­i­tys­tä onko palk­ka kolme vai neljä ton­nia, mut­ta vaikka­pa työt­tömänä on vaikea löytää seu­raa jo senkin takia, ettei rahat meinaa riit­tää “tavanomaisi­in soidinmenoihin”.

      Jos vapaa-aika on niin hauskaa, niin mik­si min­un tai kenenkään muun pitäisi opetel­la datatiedet­tä ja matem­ati­ikkaa, jos tulot tasataan? 

      Ollos huo­le­ton, Suomes­sa on edelleen por­varienem­mistö eikä tulo­ja tul­la tasaa­maan. Päämin­is­terikin sai juuri potkut, kun alkoi leikkimään ammattiyhdistysjohtajaa. 

      Sitä­pait­si jatkos­sa rahat tule­vat men­emään enenevis­sä määrin van­husväestölle, ei akti­ivi-iässä oleville → edessä on hyvinkin mah­dol­lis­es­ti kaiken­laisia leikkauk­sia akti­iviväestön etuihin.

      Sip­ilän por­var­i­hal­li­tus ei ole ollut mikään anom­alia. Kun nykyi­nen hal­li­tus pistää mil­jarde­ja sil­iäk­si, täl­lä het­kel­lä opin­top­utkessa ole­vien kan­nat­taa ottaa huomioon, että jatkos­sa saha soi sit­ten vielä kovempaan.

      Jos Venäjä jotenkin muut­tuisi sin­ga­poren kaltaisek­si kap­i­tal­is­tisek­si autori­taarusek­si maak­si, niin se voisi tyh­jen­tää Euroopan koulute­tu­ista nuorista.

      Jos Venäjästä tulee muu­ta kuin nykyisen kaltainen kor­rup­toitunut hylk­iö­val­tio, lehmätkin lentäis.

    3. aas­dasd:
      Jos Venäjä jotenkin muut­tuisi sin­ga­poren kaltaisek­si kap­i­tal­is­tisek­si autori­taarusek­si maak­si, niin se voisi tyh­jen­tää Euroopan koulute­tu­ista nuorista.

      “Sin­ga­pores­sa paikalliset ovat laisko­ja eivätkä tee mitään raskai­ta töitä enää, maa­han­muut­ta­jat tekevät kaik­ki oikeat hom­mat” ‑erään kaveri­ni kom­ment­ti Singaporesta.
      ‑Sama Suomeen?

  6. Suo­ma­laisyri­tyk­sil­lä on osaa­jak­il­pailukyky­on­gel­ma. Talouskri­isin ja Nokian ali­hank­in­taverkos­ton rom­ah­duk­seen reagoiti­in keskit­tymäl­lä kus­tan­nuskil­pailukyvyn paran­tamiseen. Palkkake­hi­tys jäi verokki­maista jäl­keen koodarien ollessa pitkään lähi­hoita­jien hin­nois­sa ja myöskin vapaapäiviä vähen­net­ti­in kolmel­la. Edelleen Suomel­la on luul­tavasti maail­man vähiten pulaa koodareista ja huip­pu­osaa­jista. Euro­statin tilas­tot tietävät ker­toa, että ICT-osaa­jati­heys on Suomes­sa Euroopan suurin (https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/ICT_specialists_in_employment) Myös World Eco­nom­ic Foru­min kil­pailukyky­tutkimuk­sis­sa Suo­mi on aina kärk­isi­joil­la osaa­van työvoiman saatavu­u­den suhteen.

    Peri­aat­teessa osaa­jien saatavu­u­den pitäisi olla Suomen kiis­ta­ton kil­pailue­tu. Jos men­estys olisi Super­cellin huip­pukoodarei­den saatavu­ud­es­ta, niin mik­si olemme jääneet jäl­keen inno­vaa­tioke­hi­tyk­ses­tä? Mis­sä ovat lentävät autot ja kul­latut kadut?

    Mus­ta syyt­tävää sormea pitää osoit­taa elinkei­noelämää ja suo­ma­laisyri­tyk­siä kohtaan. Se diili, mitä Suomes­sa kan­sain­välisille huip­pu­osaa­jille tar­jo­taan on tyyp­il­lis­es­ti paljon huonom­pi, kuin mitä heille Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa, Alanko­mais­sa, Irlan­nis­sa tai Sveit­sis­sä on tar­jol­la. Muus­ta maail­mas­ta puhu­mat­takaan. Siinä mis­sä nykyi­nen työ­nan­ta­jani (Irlan­nis­sa) päät­ti tänä vuon­na antaa koko henkilöstölleen kolme lomapäivää lisää, Suomes­sa sil­loinen työ­nan­ta­jani päät­ti imple­men­toi­da kikyn sel­l­aise­naan kol­men vapaapäivän lyhen­nyk­senä. Maail­mal­la yri­tyk­set kil­pail­e­vat osaa­jista tosis­saan paran­ta­mal­la diile­jään. Suomes­sa TES-shop­pail­e­vat, kikyt­tävät ja huu­ta­vat yhteiskun­taa apu­un joka tilanteessa.

    On kuvaavaa, että jär­jestään kaik­ki ne asi­at joil­la yri­tyk­set kaipaami­aan osaa­jia Suomeen yrit­tävät nykyään houkutel­la ovat aina demokraat­tisen kansalaisy­hteiskun­nan ja AY-liik­keen saavu­tuk­sia, joi­ta yksit­täiset yri­tyk­set ja EK tänäkin päivänä ohjelmis­saan kovaan ääneen vas­tus­ta­vat. Tur­val­lisu­ud­es­ta, tasa-arvoisu­ud­es­ta, koulu­tus­mah­dol­lisuuk­sista ja päiväkodeista saanemme kiit­tää aika paljon korkean vero­tuk­sen sosi­aali­val­tio­ta, kun taas esimerkik­si työelämä­tas­apain­on takana on kova tais­telu työaikalain­säädän­nön ja työ­suo­jelun saavuttamiseksi.

    Rem­e­dyn ja Super­cellin kaltaiset maineikkaat peliyri­tyk­set ovat alal­laan hyvien työ­nan­ta­jien maineessa pitkälti siitä syys­tä, että maail­man peliy­htiöis­sä yleinen “Crunch-kult­tuuri” on Suomes­sa yksiselit­teis­es­ti laiton­ta: https://www.businessinsider.com/video-game-development-problems-crunch-culture-ea-rockstar-epic-explained-2019–5 .

    Suo­ma­laisen elinkei­noelämän pitää paran­taa osaa­jak­il­pailukykyään. Vähin­tään pitäisi taju­ta, että kus­tan­nuskil­pailukyky­tavoit­teet ovat peru­ut­ta­mat­tomas­sa ris­tiri­idas­sa osaa­jak­il­pailukyvyn kanssa. Jos liike­toim­inta sakkaa tarvit­tavien osaa­jien puut­teesta johtuen, mikään strate­gia johon kuu­luu työvoimakus­tan­nusten laskem­i­nen on itsetuhoinen. 

    Niil­lä aloil­la mis­sä osaa­jista on pulaa pitää lisätä kil­pailua. Tuskin­pa ketään hait­taa, jos sieltä muu­ta­mat heikoim­min kan­nat­ta­vat yri­tyk­set katoa­vat kus­tan­nusten karates­sa. Nekin vapaut­ta­vat sit­ten osaa­jansa markki­noiden kaut­ta parem­min tuot­tavi­in hom­mi­in. Markki­natas­apain­on voi saavut­taa pait­si työn tar­jon­taa lisäämäl­lä, myös työn kysyn­tää vähen­tämäl­lä. Kysyn­tä vähe­nee kun hin­nat nousevat.

    Halu­aisin sel­l­aista maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa, mikä ruokkisi tätä kil­pailua. Nykyään meil­lä on jo mah­dol­lis­tet­tu nopeutet­tu käsit­te­ly EU Blue Cardin myötä, mikäli palkat­taval­la asiantun­ti­jal­la on taat­tu riit­tävä palkkata­so Suomeen tul­lessaan. 1,5x suo­ma­lais­ten keskipalk­ka. Kil­pailun edis­tämisek­si ja hal­patyövoiman tuon­nin hidas­tamisek­si voisi esimerkik­si muut­taa työlupi­en käsit­te­lyn pri­or­i­teet­tia siten, että paik­ka käsit­te­lyjonos­sa muotoutuu palkkata­son mukaan. Kun kyseessä on tosi­aan niitä harv­inaisia maail­man­laa­juis­es­ti kil­pail­tu­ja osaa­jia jot­ka voivat vali­ta asuin­maansa, niille joutuu muutenkin mak­samaan kymp­pi­ton­nien. Jos tätä käytet­täisi­in oleskelulu­pa­jonon pri­or­isoin­nis­sa, käsit­telya­joista ei muo­dos­tu ongel­maa muille kuin kil­pailukyvyt­tömille yrityksille.

    1. Eeko:
      Suo­ma­laisyri­tyk­sil­lä on osaa­jak­il­pailukyky­on­gel­ma. Talouskri­isin ja Nokian ali­hank­in­taverkos­ton rom­ah­duk­seen reagoiti­in keskit­tymäl­lä kus­tan­nuskil­pailukyvyn paran­tamiseen. Palkkake­hi­tys jäi verokki­maista jäl­keen koodarien ollessa pitkään lähi­hoita­jien hin­nois­sa ja myöskin vapaapäiviä vähen­net­ti­in kolmel­la. Edelleen Suomel­la on luul­tavasti maail­man vähiten pulaa koodareista ja huip­pu­osaa­jista. Euro­statin tilas­tot tietävät ker­toa, että ICT-osaa­jati­heys on Suomes­sa Euroopan suurin (https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/ICT_specialists_in_employment) Myös World Eco­nom­ic Foru­min kil­pailukyky­tutkimuk­sis­sa Suo­mi on aina kärk­isi­joil­la osaa­van työvoiman saatavu­u­den suhteen.

      Peri­aat­teessa osaa­jien saatavu­u­den pitäisi olla Suomen kiis­ta­ton kil­pailue­tu. Jos men­estys olisi Super­cellin huip­pukoodarei­den saatavu­ud­es­ta, niin mik­si olemme jääneet jäl­keen inno­vaa­tioke­hi­tyk­ses­tä? Mis­sä ovat lentävät autot ja kul­latut kadut?

      Mus­ta syyt­tävää sormea pitää osoit­taa elinkei­noelämää ja suo­ma­laisyri­tyk­siä kohtaan. Se diili, mitä Suomes­sa kan­sain­välisille huip­pu­osaa­jille tar­jo­taan on tyyp­il­lis­es­ti paljon huonom­pi, kuin mitä heille Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa, Alanko­mais­sa, Irlan­nis­sa tai Sveit­sis­sä on tar­jol­la. Muus­ta maail­mas­ta puhu­mat­takaan. Siinä mis­sä nykyi­nen työ­nan­ta­jani (Irlan­nis­sa) päät­ti tänä vuon­na antaa koko henkilöstölleen kolme lomapäivää lisää, Suomes­sa sil­loinen työ­nan­ta­jani päät­ti imple­men­toi­da kikyn sel­l­aise­naan kol­men vapaapäivän lyhen­nyk­senä. Maail­mal­la yri­tyk­set kil­pail­e­vat osaa­jista tosis­saan paran­ta­mal­la diile­jään. Suomes­sa TES-shop­pail­e­vat, kikyt­tävät ja huu­ta­vat yhteiskun­taa apu­un joka tilanteessa.

      Tässä on todel­la paljon asi­aa. Äsket­täin Wahlroos esit­ti näke­myk­sen­sä että Nokian men­estys tuhosi Suomen kil­pailukyvyn kun ihmiset tot­tui­v­at (Suomen mit­ta­pu­ul­la) hyvi­in palkkoi­hin. Teknikoiden ja insinöörien olisi pitänyt lyödä Nokia nousu­un spugepalkoil­la. Mitenköhän veikkaat­te että tämä olisi onnis­tunut käytän­nössä? Olisi voin­ut muut­toli­ike Eric­ssonille olla aika vilka­s­ta, ja osaa­jien houkut­telu Ruot­sista, Euroopas­ta, jenkeistä, Irlan­nista jne. melko hiljaista…

      Suo­mi voi olla kehit­tyneen tuotan­non maa, tai hal­patuotan­tomaa, mut­ta se että olisimme kehit­tynyt hal­patuon­tan­tomaa, no se nyt on vaan melko vaikea yhtälö.

      Kiky-keskustelu on hei­jas­tunut väk­isinkin syn­tyvyy­teen vaik­ka tek­i­jöitä on toki mon­ta eikä kaikkia ehkä edes ole vielä tajut­tu. Nimeno­maan 2010-luvul­la ovat tietyt talous­pi­ir­it alka­neet luen­noi­da siihen sävyyn että Suo­mi ei enää voi pala­ta van­hoi­hin hyvi­in aikoi­hin, kil­pailu kiristyy niin että ain­oa tapa vas­ta­ta on tehdä enem­män töitä pienem­mäl­lä pal­ka­lla. Kuka edes halu­aisi tehdä lap­sia täl­laiseen tule­vaisu­u­teen? Lapsen­teko saati ‑hoito on esitet­ty tuot­ta­mat­tomana puuhailu­na joka on pois kansan­tuot­teen kas­vat­tamis­es­ta. Ei ole todel­lakaan sat­tumaa että syn­tyvyys­rom­ah­dus osui juuri näi­hin vuosiin.

    2. Eeko:
      Suo­ma­laisyri­tyk­sil­lä on osaa­jak­il­pailukyky­on­gel­ma. Talouskri­isin ja Nokian ali­hank­in­taverkos­ton rom­ah­duk­seen reagoiti­in keskit­tymäl­lä kus­tan­nuskil­pailukyvyn paran­tamiseen. Palkkake­hi­tys jäi verokki­maista jäl­keen koodarien ollessa pitkään lähi­hoita­jien hin­nois­sa ja myöskin vapaapäiviä vähen­net­ti­in kolmella.
      Peri­aat­teessa osaa­jien saatavu­u­den pitäisi olla Suomen kiis­ta­ton kil­pailue­tu. Jos men­estys olisi Super­cellin huip­pukoodarei­den saatavu­ud­es­ta, niin mik­si olemme jääneet jäl­keen inno­vaa­tioke­hi­tyk­ses­tä? Mis­sä ovat lentävät autot ja kul­latut kadut?

      Mus­ta syyt­tävää sormea pitää osoit­taa elinkei­noelämää ja suo­ma­laisyri­tyk­siä kohtaan. Se diili, mitä Suomes­sa kan­sain­välisille huip­pu­osaa­jille tar­jo­taan on tyyp­il­lis­es­ti paljon huonom­pi, kuin mitä heille Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa, Alanko­mais­sa, Irlan­nis­sa tai Sveit­sis­sä on tar­jol­la. Muus­ta maail­mas­ta puhu­mat­takaan. Siinä mis­sä nykyi­nen työ­nan­ta­jani (Irlan­nis­sa) päät­ti tänä vuon­na antaa koko henkilöstölleen kolme lomapäivää lisää, Suomes­sa sil­loinen työ­nan­ta­jani päät­ti imple­men­toi­da kikyn sel­l­aise­naan kol­men vapaapäivän lyhen­nyk­senä. Maail­mal­la yri­tyk­set kil­pail­e­vat osaa­jista tosis­saan paran­ta­mal­la diile­jään. Suomes­sa TES-shop­pail­e­vat, kikyt­tävät ja huu­ta­vat yhteiskun­taa apu­un joka tilanteessa. 

      Itse muutin Suomes­ta vuon­na 2016 mainit­semis­tasi syistä (+kamala ilmasto).
      Nykyisessä asuin­paikas­sani (Barcelona) IT puolen työelämä näyt­tää about tältä: Alku­palkat Suomea pienem­mät, mut­ta osaa­jil­la tuplat Suomeen ver­rat­tuna. Ulko­mail­ta tuleville valin­nainen 24% tasavero. Halvem­mat asun­not, ruo­ka mak­saa puo­let Suomen hin­noista, suuri kaupun­ki jon­ka jäl­keen Helsin­ki tun­tuu liikut­taval­ta kirkonkylältä, duunin vai­h­to help­poa, kos­ka fir­mo­ja on niin paljon ja paikan valin­nas­sa voi ottaa riske­jä. Monis­sa yri­tyk­sis­sä lomapoli­ti­ik­ka on seu­raa­va: “te olette aikuisia, lomailkaa oman hark­in­tanne mukaan niin että saavu­tat­te duu­ni­tavoit­teenne. Ihanteelli­nen luon­to ja ilmas­to, vuo­ria, välimeri, val­tavia luon­non­puis­to­ja, tal­vet ovat kuin Suomen toukokuu ja uimake­lit jatku­vat mar­rasku­un puoliväliin.

      Elin­ta­so nousi niin paljon, että 4 lapsen per­heemme pär­jää yhdel­lä pal­ka­lla parem­min kuin Suomes­sa kahdel­la pal­ka­lla. Elämälaatu nousi niin paljon, että on vaikea nähdä mikä saisi meitä enää palaa­maan Suomeen ja se on har­mi, sil­lä Suo­mi on min­ulle rakas.

  7. Pitkälti olen samaa mieltä kir­joituk­sen kanssa, mut­ta en kyl­lä myöskään vähät­telisi taloudel­lisen epä­var­muu­den vaiku­tus­ta. Asi­as­ta tehdyt kyse­ly­tutkimuk­set ker­to­vat tästä aika karua kieltään, kun 15 000:lta suo­ma­laiselta kysyt­ti­in ja 20,3 pros­ent­tia ilmoit­taa, ettei halua las­ta taloudel­lisen tilanteen takia ja yhteen­sä 17,5 pros­ent­tia ei halua las­ta opiskelu­jen tai työu­ran takia, mis­tä minä tulk­it­sen osan moti­ivista ole­van ainakin osit­tain taloudelli­nen (halu­taan valmis­tua, jot­ta talous on varmem­mal­la poh­jal­la / halu­taan ede­tä ural­la pidem­mälle, jot­ta talous kestää lapsen). Mil­lä tähän epä­var­muu­teen sit­ten vaikut­taa? No, ainakin ensi alku­un pitäisi puser­taa sitä eläke­mak­su­jen ja vero­jen kiilaa alem­mak­si yhdis­tet­tynä asumisen hin­nan laskemiseen, jot­ta pienem­mäl­läkin pal­ka­lla voisi elää ja asua siel­lä mis­sä työ­paikat on ja lisäk­si vielä elät­tää per­heen. Täl­lä het­kel­lä tren­di on kuitenkin päin­vas­tainen: eläke­mak­su­is­sa on use­am­man pros­entin kasvu­paineet, jot­ka entis­es­tään kas­va­vat väestöen­nus­teen heiketessä, mut­ta jär­jestelmästä vas­taa­vat yrit­tävät viivyt­tää mak­su­jen nos­tamista mah­dol­lisim­man myöhään ilmeis­es­ti äänestäjien kos­ton pelossa.

    Mik­si emme nyt nos­taisi niitä eläke­mak­su­ja vaik­ka pros­en­til­la (ja ken­ties vaik­ka niin, että koro­tus pain­oit­tuisi niille, jot­ka mak­soi­vat niitä työu­ransa alus­sa vähiten, kun heitä vielä jokunen työelämässä on?) ennen kuin lop­utkin 50-luvul­la syn­tyneet ehtivät livah­taa eläk­keelle ja 60-luvul­la syn­tyneet siir­tyvät siihen kyn­nyk­selle? Sen sijaan ennen kuin 2020-luku päät­tyy, tehdään var­maan taas uusi “nuorten tule­vaisu­u­den varmis­ta­va eläkeu­ud­is­tus”, jon­ka seu­rauk­se­na oma eläkeikä karkaa 70:n parem­malle puolelle ja saan mak­saa taas joka palka­s­ta 2–3 pros­ent­tia lisää. Ain­oa epä­var­muus on siinä, että tehdäänkö samal­la myös eläk­keeni tavoite­ta­son leikkaus nykyis­es­tä 40 pros­en­tista (eläke­jär­jestelmää luodessa sen piti olla 60, toim. huom.) vielä pienem­mäk­si vai onko se liian härskiä ja nos­te­taan vaan mielu­um­min eläke­mak­su­ja puoli pros­ent­tia lisää.

    1. Jukkis:

      Mik­si emme nyt nos­taisi niitä eläke­mak­su­ja vaik­ka pros­en­til­la (ja ken­ties vaik­ka niin, että koro­tus pain­oit­tuisi niille, jot­ka mak­soi­vat niitä työu­ransa alus­sa vähiten, kun heitä vielä jokunen työelämässä on?) ennen kuin lop­utkin 50-luvul­la syn­tyneet ehtivät livah­taa eläk­keelle ja 60-luvul­la syn­tyneet siir­tyvät siihen kyn­nyk­selle? Sen sijaan ennen kuin 2020-luku päät­tyy, tehdään var­maan taas uusi ”nuorten tule­vaisu­u­den varmis­ta­va eläkeu­ud­is­tus”, jon­ka seu­rauk­se­na oma eläkeikä karkaa 70:n parem­malle puolelle ja saan mak­saa taas joka palka­s­ta 2–3 pros­ent­tia lisää. Ain­oa epä­var­muus on siinä, että tehdäänkö samal­la myös eläk­keeni tavoite­ta­son leikkaus nykyis­es­tä 40 pros­en­tista (eläke­jär­jestelmää luodessa sen piti olla 60, toim. huom.) vielä pienem­mäk­si vai onko se liian härskiä ja nos­te­taan vaan mielu­um­min eläke­mak­su­ja puoli pros­ent­tia lisää.

      Nau­rahdin tälle oikein ääneen! Tismall­een vas­taa min­un käsi­tys­täni eläke­jär­jestelmästä, mis­tä syys­tä olen nyt mak­sanut enää min­i­mi YELiä ja hoidan eläk­keeni myymäl­lä aikanaan asuntoni.

  8. Itse näk­isin helpoim­mak­si “rekry­töin­tipo­h­jak­si” Suomes­sa jo nyt ole­vat vai­h­to-opiske­li­jat. Jos on opiskel­lut vuo­den ver­ran suo­ma­laises­sa korkeak­oulus­sa on jo valmi­ik­si osoit­tanut kykenevän­sä elämään mar­rasku­un kanssa ja luul­tavasti luonut sosi­aal­isia verkos­to­jakin. Kaikille vai­h­to-opiske­li­joille pitäisikin automaat­tis­es­ti antaa vähin­tään parin vuo­den oleskelu- ja työlu­pa, ja jos vielä suorit­taa kielikurssin yliopis­tol­la niin kansalaisu­u­denkin saamisen pitäisi olla helppoa.

    Suo­mi on kuitenkin edelleen yksi maail­man parhai­ta mai­ta olla lap­siper­heelli­nen ja opiske­li­ja; kyl­lä Suomeen jäämi­nen var­masti kiin­nos­taa paljonkin ulko­maalais­ten opiske­li­joiden keskuudessa.

    Työperäisen maa­han­muu­ton pitäisi olla yhtä help­poa: lento­ken­täl­lä riit­tävän korkeal­la pros­en­til­la varustet­tu veroko­rt­ti kouraan heti pass­in­tarkas­tuk­sen jäl­keen, ja jos vuo­den jäl­keen veroko­r­tilla on mak­set­tu riit­tävästi ennakon­pidä­tys­tä, niin jatkoa vaan put­keen ilman sen ihmeem­piä mietintöjä.

  9. Mei­dän tulisi olla rehellisiä sen suh­teen, että myön­nämme ettemme vielä tiedä kaikkia syitä, jot­ka ovat syn­tyvyy­den rom­ah­duk­seen johta­neet. “Arvo­jen muut­tumi­nen” kuu­lostaa epäi­lyt­tävästi kier­toil­maisul­ta tun­tem­at­tomille tek­i­jöille. Emme ehkä tiedä edes, mitä emme tiedä. 

    Onko esim. sat­tumaa että “kult­tuurimuu­tos” sat­tui samaan aikaan kun

    -tapah­tui peräkkäin finanssi‑, euro‑, nokia‑, Venäjä kriisit?
    ‑opiske­li­jat siir­ret­ti­in yleiseen asum­is­tu­keen, mikä rankaisee opiske­li­ja-työn­tek­i­jä pariskun­tien yhteenmuutosta?
    ‑opin­to­lainan merk­i­tys­tä on lisät­ty ja nopeasti valmis­tu­mis­es­ta palk­i­taan suurel­la sum­mal­la rahaa?
    ‑varain­si­ir­toveroa (muut­tovero) korotettiin?
    ‑asun­to­lain­o­jen myön­tämise­hto­ja kiris­tet­ti­in reip­paasti samal­la kun vuokrat nousi­vat kovasti?
    ‑lap­sil­isiä ja mui­ta tukia leikat­tu (reaalis­es­ti)?
    ‑sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus pois­tet­ti­in, tai ainakin uskot­tavasti uhat­ti­in poistaa?
    ‑VM:n sibelius­ryp­py­isim­mät virkamiehet ja iso liu­ta poli­itikko­ja viet­tivät vuosikymme­nen moit­tien kotiäite­jä työnvieroksujiksi?
    ‑Että Suomes­sa on käyn­nis­sä poikkeuk­selli­nen raken­nus­bu­u­mi ja muut­toli­ike, jos­sa alueelli­nen epä­tasa-arvo lisään­tyy ja parisuhde­markki­nat eriy­tyvät sukupuolten välillä?

    Kat­sokaa las­ten­hank­in­taiässä ole­vien miesten työl­lisyy­den kehit­tymistä finanssikri­isin jäl­keen. Muu­tos parem­paan tapah­tui mui­hin ryh­mi­in näh­den kah­den vuo­den viiveel­lä, ja toipumi­nen on edelleen kesken!

    Saat­taa olla mah­dol­lista, että vau­van syn­tymi­nen ei ole vain arvo­val­in­takysymys, vaan myös pros­es­sikysymys: Mon­en asian pitää olla kohdal­laan, että vau­van han­k­in­ta koetaan ylipäätään mah­dol­lisek­si. Mon­ta estet­tä pitää ylit­tää. Huomio pois vau­van­hank­in­ta­ha­lut­tomista ja kohti niitä, joiden vau­va­toiveet uhkaa­vat jäädä toteutumatta!

    1. Sli­ivi:
      Huomio pois vau­van­hank­in­ta­ha­lut­tomista ja kohti niitä, joiden vau­va­toiveet uhkaa­vat jäädä toteutumatta!

      Eiköhän paras­ta olisi pitää huomio molem­mis­sa ja lisäk­si havai­ta, että nämä eivät ole täysin eril­lisiä ryh­miä. Jos muut­taa opiskele­maan yliopis­tokaupunki­in, on 35-vuo­ti­aak­si saak­ka urakeskeinen ja “vaikeasti vaki­in­tu­va” parisuhde­markki­noil­la, niin voi havah­tua liian myöhään siihen, että piilleet toiveet jäävät toteutumatta. 

      Ratkaisut löy­tynevät 1) hyvästä alue- ja koulu­tus­poli­ti­ikas­ta, 2) kotiäi­tiy­den kun­ni­an­palau­tuk­ses­ta, 3) yksilöi­den liial­lisen itseo­h­jau­tu­vu­u­den (jopa heit­teille jätön) ter­ve­hdyt­tämis­es­tä van­han kansan viisaudel­la (s.o. kult­tuurisil­la meemeil­lä, joi­ta on koo­dat­tu mm. yhteisö­jen moraal­isi­in normeihin).

      1. Aika ajatel­la:

        Ratkaisut löy­tynevät 1) hyvästä alue- ja koulu­tus­poli­ti­ikas­ta, 2) kotiäi­tiy­den kun­ni­an­palau­tuk­ses­ta, 3) yksilöi­den liial­lisen itseo­h­jau­tu­vu­u­den (jopa heit­teille jätön) ter­ve­hdyt­tämis­es­tä van­han kansan viisaudel­la (s.o. kult­tuurisil­la meemeil­lä, joi­ta on koo­dat­tu mm. yhteisö­jen moraal­isi­in normeihin).

        En ole samaa mieltä siitä, että “kotiäi­tiy­den kun­ni­an­palau­tus” jotenkin paran­taisi syn­tyvyyt­tä, päin­vas­toin. Suo­ma­lainen lisään­tymisikäi­nen nainen on yleen­sä koulutet­tu eikä halua jäädä koti­in hoita­maan lap­sia vuosikausik­si. Jos kotiäi­tiy­destä tulee nor­mi, niin yhä use­am­mat naiset val­it­se­vat työu­ran ja lapset­to­muu­den las­ten sijaan. Jos syn­tyvyyt­tä halu­taan kas­vat­taa, niin pitää panos­taa nimeno­maan siihen, että työssäkäyn­nin ja las­ten saamisen yhdis­tämi­nen on helpom­paa, esimerkik­si van­hempainva­paiden tasaisem­paan jakau­tu­miseen van­hempi­en kesken ja työssäkäyvien van­hempi­en sairas­tunei­den las­ten hoitopalveluihin.

  10. Osmo:

    “Pelkään, ettei syynä ole lap­siper­hei­den huonon­tunut ase­ma. Sille sen­tään voisi tehdä jotain. Uskon, että syynä on lapset­tomien elämän muut­tumi­nen mie­lenki­in­toisem­mak­si. Nuorten aikuis­ten maail­ma tar­joaa aiem­paa enem­män kaikkea kiehto­vaa. Lap­sia ei tarvi­ta tuo­maan sisältöä elämään. Sille on vaikea tehdä mitään”

    Tot­ta. Osin auki on kuitenkin kysymys siitä, miltä osin elämä on muut­tunut “mie­lenki­in­toisem­mak­si” siinä mielessä kuin hero­i­i­ni on mie­lenki­in­toista ja miltä osin jol­lain kivem­mal­la taval­la mie­lenki­in­toisem­mak­si. Hero­i­i­ni-kat­e­go­ri­as­sa saat­taa joil­tain osin olla esim. Tin­der ja vas­taavien some-palvelu­jen tar­joa­ma par­i­u­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sien todel­li­nen tai näen­näi­nen yltäkyl­läisyys (mah­dol­lisuuk­sien todel­lisu­us tai näen­näisyys riip­puu palvelun käyt­täjän ominaisuuksista). 

    Sekä hero­i­ini­no­maiset että kivem­mat virik­keet ovat viehä­tysvoimal­taan voimakkaim­mil­laan nuore­na ja nuore­na aikuise­na. Useimpi­en hohto himme­nee iän myötä. Tin­der, net­tipelit, vilkas yöelämä, värikäs kahvi­la-skene tai matkustelu ei ehkä herätä ihan samalaisia into­hi­mo­ja viisikymp­pisenä kuin 27-vuo­ti­aana. Toisaal­ta jälkeläis­ten ole­mas­saoloa osaa vart­tuneem­pana arvostaa huo­mat­tavasti enem­män kuin aja­tus­ta jälkeläi­sistä pilaa­mas­sa elämää 27-vuotiaana.

    Mon­et lapset­tomat käsit­tääk­seni ovat myös harmis­saan lapset­to­muud­estaan sit­ten päälle 40-vuo­ti­aana. Lapsen­teosta on vaikeaa tai mah­do­ton­ta tehdä eri­tyisen “ratio­naal­ista” päätöstä, kos­ka etukä­teen ei voi tietää minkälaista lapsen kanssa on ja kos­ka pref­er­enssien muu­tos 25v–45v on niin mas­si­ivi­nen. Ihmiset eivät keskimäärin ole kovin hyviä tekemään päätök­siä ajan yli. Nyt jos tätä muu­toinkin han­kalaa päätök­sen­teko­pros­es­sia on vielä häm­men­tämässä tuor­e­i­ta kovan huumeen tavoin vaikut­tavia some-ilmiöitä, ei ihme jos päätök­set eivät mene ihan nappiin.

    Ei niin että maail­maan varsi­nais­es­ti tarvit­taisi­in lisää väkeä. Suomeen ehkä lyhyel­lä tähtäimel­lä. Veikkaan että syn­tyvyys nousee hie­man nyky­i­sistä lukemista kun­han ihmiset ja kult­tuuri ehtivät hie­man sopeu­tua tuoreen teknolo­giaym­päristön tuot­tami­in houku­tuk­si­in ja haasteisiin.

    1. Rogue:
      Ihmiset eivät keskimäärin ole kovin hyviä tekemään päätök­siä ajan yli. 

      Ongel­ma onkin siinä, että hyvien val­in­to­jen tekem­i­nen on jätet­ty nuorelle itselleen. Liet­so­taan käsi­tys­tä, että ei tarvitse toimia kuten ennen van­haan. Ja kuitenkin paljon ylisukupolvista, evo­lu­ti­ivis­es­ti jalostunut­ta viisaut­ta on kitey­tynyt “per­in­teisi­in” käytän­töi­hin, toim­inta­mallei­hin, elämänstrategioihin.

      1. Liet­so­taan käsi­tys­tä, että ei tarvitse toimia kuten ennen van­haan. Ja kuitenkin paljon ylisukupolvista, evo­lu­ti­ivis­es­ti jalostunut­ta viisaut­ta on kitey­tynyt ”per­in­teisi­in” käytän­töi­hin, toim­inta­mallei­hin, elämänstrategioihin.

        Samaa asi­aa olen itsekin ihme­tel­lyt. Biologi­nen evoluu­tio tun­nis­te­taan, mut­ta kult­tuuril­lista evoluu­tio­ta ei.
        Saat­taa johtua suomen his­to­ri­at­to­muud­es­ta ja nopeas­ta yhteiskun­nal­lis­es­ta muu­tok­ses­ta 40-luvul­ta lähtien.

  11. Suurin ongel­ma on poli­itikot, jot­ka halu­a­vat kor­ja­ta ongel­maa keinoil­la, jot­ka entis­es­tään pahen­ta­vat sitä. Kyl­lä luon­to töy­htöhän­tätikan puuhun ajaa. Ei poli­itikko. Ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta on fan­tasti­nen asia, että väk­iluku piene­nee ja luon­to saa kukois­taa vapaana. Työvoima ei ole niukku­ustek­i­jä talouskasvulle.

  12. Terävä havain­to, että nuorten elämä paljon kiin­nos­tavam­paa ilman lapsia.

    Sitä on hyvä täy­den­tää havain­nol­la, että nykyään molem­mat van­hem­mat ovat suh­teel­lis­es­ti ja absolu­ut­tis­es­ti sido­tumpia lap­si­in­sa kuin koskaan ennen lajin his­to­ri­an aikana. 

    Syynä aineel­lisen hyv­in­voin­nin oheis­vahinko #lähiy­hteistyörom­ah­dus. Sille voisi luul­tavasti tehdä jotain tehokkaastikin, mut­ta ensin se pitää tunnistaa.

    1. Lähin omainen on viranomainen.
      Pohjo­is­maiset ovat maail­man kap­i­tal­is­tisin kult­tuuri, jopa läheis­suhteis­sa nou­date­taan suh­teel­lisen edun peri­aatet­ta: min­un ei kan­na­ta rakas­taa iso­van­hempiani tai lap­siani, vaan tien­ata rahaa, jol­la joku ammat­ti­lainen hoitaa nuo “työt” min­ua parem­min. Surullista ja barbaarista.

  13. “On siis vain mukaudut­ta­va alhaiseen syntyvyyteen”

    Miten sukupu­ut­toon johtavaan tilanteeseen voi sopeutua?

    “Seu­raav­ina vuosikym­meninä kym­meniä miljoo­nia nuo­ria aikuisia tulee muut­ta­maan Euroop­paan Aasi­as­ta ja Afrikasta”

    Ei vält­tämät­tä: Euroopan maat voivat päät­tää omas­ta maahanmuuttopolitiikastaan.

    “Suomeen tarvi­taan 35 000 työperästä maa­han­muut­ta­jaa vuodessa.”

    Tarvi­taan, jot­ta mitä? Tarkastelisin asi­aa siitä näkökul­mas­ta, miten suomea äidinkie­lenään puhu­vien osu­us Suomen väestöstä kehit­tyy, mitkä ovat vaiku­tuk­set mm. perusk­oul­ulle yms. 

    “maa­han pääsemistä saa estää miten tahansa luku­un otta­mat­ta rajalle ampumista”

    Kyse ei ole suo­ranais­es­ti estämis­es­tä, kos­ka val­ti­ol­la ei ole toimi­val­taa rajo­jen­sa ulkop­uolel­la. Se, että Suo­mi on sopin­ut Venäjän kanssa, että Venäjän rajavi­ra­nomaiset estävät Suomen rajalle pääsyn, ei ole aivan sama asia kuin se, että Suomen vira­nomaiset estäi­sivät rajalle pääsyn. Siitä olen kuitenkin samaa mieltä, että tur­va­paikkapoli­ti­ik­ka on epäjo­hdon­mukaista. Sik­si onkin oikein, että nyky­istä tur­va­paikkapoli­ti­ikkaa kan­nat­tanei­den puoluei­den kan­na­tus las­kee (ainakin gallupeissa). 

    “Tur­va­paikan hak­i­joista voisi koulutet­tu­jen ja työ­paikan saanei­den antaa jäädä maa­han työlu­van turvin, vaik­ka perus­teet human­itääriseen lupaan eivät täyttyisikään.”

    Mielestäni ei voisi, kos­ka se tek­isi tur­va­paikan­hakemis­es­ta ohi­tuskaistan, vaik­ka väylät työpe­rus­taisen oleskelu­lu­van hakemiseen ovat jo ole­mas­sa. Ei pidä houkutel­la yhtään enem­pää väkeä salakul­jet­ta­jien veneisi­in tai rekkoihin.

    “Tarvit­semme laa­ja-alaisen maahanmuutto-ohjelman”

    Emme kuitenkaan tarvitse huonoa ohjelmaa.

  14. Mut­ta min­ul­la on se käsi­tys, etteivät human­i­taaris­ten maa­han­muut­ta­jien lapsetkaan kovin kum­moi­ses­ti työl­listy. Soma­leita­han on tul­lut Suomeen jo läh­es 30 vuot­ta, eli tääl­lä syn­tyneitä jälkeläisiä on jo paljon. Onko hei­dän työl­listymistään tilastoitu?

  15. Luulen, että huol­ta syn­tyvyy­den laskus­ta ja työvoiman riit­tävyy­destä liioitel­laan. Kos­ka työn tuot­tavu­u­den kasvu. 

    Tuot­tavu­us on kas­vanut sadan vuo­den aikana huimasti ja elin­ta­so samoin. Siitä huoli­mat­ta teemme vähem­män työ­tun­te­ja kuin sata vuot­ta sit­ten. Ei ole mitään syytä mik­sei sama kehi­tys jatkuisi.

  16. Tule­va eläke­pom­mi pitäisi jät­tää rak­en­ta­mat­ta. Se onnis­tuu oikeu­den­mukaises­ti, kun sido­taan eläke lap­sien hoitoon. Karkeasti: hoita­mal­la 36 hoitovuot­ta alaikäisiä lap­sia saa täy­den eläk­keen ja 0 hoitovuodel­la saa puo­let ker­ryt­tämästään eläk­keestä. Näin ne, jot­ka osal­lis­tu­vat eläkkei­den ker­ryt­tämiseen (=lap­sien kas­vat­tamiseen) saa­vat siitä hyö­dyn kun taas vapaa­matkus­ta­jat saa­vat jonkin­laisen käde­no­jen­nuk­sen lapsellisilta.

  17. Jos poli­ti­ikan tähtäin on vain siinä, että miten pitää nykyi­nen pyra­midi­hui­jauk­sen omainen talousjär­jestelmä pystyssä, niin ei anna paljoa toivoa tule­vaisu­u­teen. Lisää vaan väkeä ja rahaa ettei hom­ma rom­ah­da, ja sit­ten aina välil­lä muodon vuok­si main­in­ta jostain luon­non kan­tokyvys­tä. Niin suuri ris­tiri­ita, että minä en ainakaan tiedä mik­si nuoriso uskoisi enää tuo­hon. Turha silti luul­la että naiset pitäi­sivät rei­det kiin­ni luon­non vuok­si, ehkä enem­mänkin pitäisi syyt­tää syn­tyvyy­destä samaa mikä on jo Japanis­sa huo­mat­tu, eli nämä hel­vetinkoneet net­tei­neen ja wappei­neen addik­toi­vat ihmiset ja samal­la syr­jäyt­tävät oikeas­ta sosi­aalis­es­ta elämästä. Ainakin kaupunkiku­vas­ta voi tehdä sen huomion, että liik­keel­lä on enää korkeak­ouluis­sa ole­vat kahvilois­saan ja muiden paikat menee kiin­ni kun väki on kotona netis­sä. Sit­ten vielä samaan paket­ti­in vähäiset koulu­tu­s­paikat suuris­sa kaupungeis­sa kepun takia, niin nuoret eivät lähdekään urapolulle ja saa taloudel­lista mah­dol­lisu­ut­ta perheeseen. 

    Jos vihrei­den ain­oa tule­vaisu­usku­va on se, että maa täytetään hup­parim­iehen ajat­telun tavoin jol­lain jär­jet­tömäl­lä määräl­lä uusia ihmisiä ulko­mail­ta ja hylätään nykyiset, niin ei kovin pitkäl­lä kan­na. Mut­ta kuka tietää mitä siel­lä ideari­ihessä onkaan menos­sa, kun ulospäin jatkuu tämä aivokuol­lut meinin­ki, jos­sa jokin värähtää vain sil­loin kun joku Haa­pala kehit­tää jonkun kohun ja sil­loinkaan ei pysty ajois­sa katko­maan huhuil­ta siip­iä, kun pitää olla hil­jaa. Mut­ta aina vaan se Soin­in­vaarakin ker­too porukan ole­van niin fik­sua, että käy oikein sää­lik­si mui­ta puolueita.

  18. Kir­joi­tan­pa taas yhdestä lem­pi­teemas­tani. Hyödyl­listä muuten kat­soa Tilas­tokek­suekn sivuil­ta syn­tyneet viimeisen 48 vuoden
    aikana:

    Syn­tyvyy­den yllät­tävän voimakas lasku on puhut­tanut, puhutaan jopa vau­vaka­dos­ta. Pelk­iste­tysti: Suo­ma­lainen nainen syn­nyt­tää keskimäärin 0.7 las­ta liian vähän; tämä kos­ket­taa niin esikoisia, toista kuin kol­mat­ta ja neljät­tä lasta.

    Yksi seik­ka on selvästi ollut keskustelus­sa tabu; sitä ei edes ole ole­mas­sa keskustelus­sa: Per­hei­den mah­dol­lisu­us hoitaa lap­sia kotona tai muus­sa per­he­hoi­dos­sa. Nykyi­nen hoito­jär­jestelmä vie per­heiltä paljon, jopa oleel­lisen paljon tilaa nor­maalil­ta taval­liselta per­he-elämältä, joka kuitenkin kaikessa tyl­syy­dessään on las­ten han­kkimisen tarkoi­tus ja merkitys.

    Hie­man tarkem­min olen esitel­lyt ajatuk­siani oheises­sa kir­joituk­ses­sa. Mitään kus­tan­nusarvio­ta en valitet­tavasti voi esit­tää. Kun 1990 laadin asi­as­ta kir­joituk­sen Sosi­aaliseen aikakauskir­jaan (ain­oa artikke­li aiheesta yli kymme­neen vuo­teen; seu­raavakin oli omani), arvoin kus­tan­nusten ole­van sil­loin 200 Mmk vuodessa eli nos­ta­van päivähoitokus­tan­nuk­sia noin 10 %.

    Pelk­iste­tysti: Van­hem­mat voivat halutes­saan saa­da val­lan, vas­tu­un ja varat las­ten­sa työaikaisen hoidon jär­jestämiseen. Las­ten koti­hoito on kansan­taloudel­lista työtä siinä mis­sä kodin ulkop­uo­li­nenkin, vaik­ka tilas­toin­ti­ta­pa harhaut­taa näkemystä.

    Van­hempi­en valin­nan­va­paus ja syn­tyvyys 11.10.2019.

    ENEMMÄN VALINNANVALTAA VANHEMMILLE LISÄÄ SYNTYVYYTTÄ.
    Taas puhutaan syn­tyvyy­den laskus­ta. Tänä vuon­na odotet­tavis­sa ole­va lap­siluku on jopa alle 46.000 (todenäkäis­es­ti 45.000), viime vuon­na siinä 47.500, tois­sa vuon­na n. 50.000. Mut­ta oleel­liseen asi­aan ei puu­tut­tu nimit­täin van­hempi­en todel­liseen mah­dol­lisu­u­teen vaikut­taa las­ten­sa hoit­o­muo­toon ja myös itse vali­ta mah­dolli­nen hoito kotona (jol­la väl­tytään monil­ta ongelmil­ta,). Ei myöskään alhaiseen perusäi­tiys­ra­haan, joka osaltaan siirtää ensim­mäisen lapsen hankkimista.

    Tämä syn­tyvyy­den alen­e­m­i­nen on ollut selvä tren­di jo yli 30 vuot­ta. Eri­tyis­es­ti oh huo­mat­ta­va, että koti­hoidontuen luon­ti 1987 nos­ti selvästi syn­tyvyyt­tä seu­raa­vana vuon­na. Lip­posen hal­li­tuk­sen leikkaus koti­hoidon­tu­keen 1995 taas heti pudot­ti syntyvyyttä.
    Ns. 3+ ‑per­heis­sä (kolme tai enem­män lap­sia) las­ten hoito kotona on taloudel­lis­es­ti mielekkääm­pää kuin kodin ulkop­uolel­la. Nämä per­heet vuorostaan muo­dosta­vat huo­mat­ta­van osan maamme lap­silu­vus­ta. Sem­minkin, kun kaikil­la naisil­la eikä myöskään miehillä ei ole halua tai muuten mah­dol­lisuuk­sia lapsen hankkimiseen.
    Kaikel­la kun­nioituk­sel­la kun­nal­lista päivähoitoa kohtaan: se ei ole van­hempi­en oma jut­tu. Sen lisäk­si erit­täin hyvä ja aikoinaan 60.000 hoito­las­ta käsit­tänyt päivähoit­o­muo­to, per­hep­äivähoito on käytän­nössä kadon­nut. Olen myös kuul­lut yhtä ja toista ei niin vaalean­punaista päiväkodeista, ja luotet­ta­vana pidet­tävältä taholta.

    Tukea myös van­hempi­en omille lastenhoitoratkaisuille:
    Pien­ten las­ten hoidon ja yksi­tyisen hoidon tuki tulisi määritel­lä kun­nal­lisen per­hep­äivähoita­jan palkkauskus­tan­nuk­sik­si omavas­tu­u­o­su­udel­la eli kun­nal­lisel­la per­heko­htaisel­la päivähoit­o­mak­sul­la vähen­net­tynä. Palkkauskus­tan­nuk­set käsit­täi­sivät palkan (n 380 e/kk las­ta kohti hoitokuukaudessa), lomako­r­vauk­sen, sosiaaliturva‑, eläke ja muut työ­nan­ta­javaku­u­tus­mak­sut sekä verova­paan kus­tan­nusko­r­vauk­sen mut­ta eivät hallintoku­lu­ja. Perus­teena ole­va sum­ma tulisi ole­maan noin 650 euroa hoitokuukaut­ta kohti eli vuodessa 7.150 euroa, mis­tä vähen­netään per­heko­htainen päivähoit­o­mak­su. Laskel­ma muu­ta­man vuo­den takaa.
    Täl­lä rahal­la van­hem­mat palkkaa­vat itsen­sä tai ulkop­uolisen hoita­maan lap­si­aan tai tekevät tästä yhdis­telmän. Hoitoko­r­vaus on veronalaista ansio­tu­loa, mut­ta tästä toiselle mak­set­tu palk­ka on vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoinen. Otta­mal­la lisäk­si hoito­lap­sia las­ten koti­hoita­ja voi saavut­taa perushoita­jan tulota­son. Jos lap­si on kun­nal­lises­sa puolipäivähoi­dos­sa, ym. sum­mas­ta mak­se­taan per­heelle puo­let. Jous­tavu­ut­ta voidaan luon­nol­lis­es­ti tästäkin lisätä.
    Tämä ei ollenkaan ota kan­taa, pitäisikö äidin tai isän jäädä koti­in lap­sia hoita­maan vai molem­pi­en men­nä kodin ulkop­uoliseen työhön. Se ei suosi eikä sor­ra kumpaakaan. Tapauk­ses­ta riip­puen kyseessä siis on koti­hoidontuen tai yksi­tyisen hoidon tuen muoto.
    Työtä omien las­ten hoito on siinä mis­sä vieraidenkin päiväkodis­sa tai per­hep­äivähoi­dos­sa. Jälkimäi­nen jär­jestelmä on valitet­tavasti ajet­tu alas. Aikoinaan se muo­dosti siinä kol­ma­sosan kun­nal­li­sista päivähoitopaikoista, ja käyt­täjät oli­vat tyytyväisiä.

    Kotona hoidet­taville lap­sille – heitä on pitkälti tois­tasa­taatuhat­ta myös van­hempainlo­ma­lais­ten lapset huomioon ottaen — on päiväk­er­ho­ja, las­ten­puis­to­ja, musi­ikkileikkik­oulu­ja ja muu­ta virike­toim­intaa. Koti – tai per­he­hoito on siis yksi varhaiskas­vatuk­sen muo­to. Valitet­tavasti virike­toim­intaa on kar­sit­tu. Siis säästet­ty pakos­ta väärässä paikassa.

    On tarpeen lisätä, että kehitin nämä ajatuk­set vuon­na 1987, jol­loin elimme aika lail­la toisen­laises­sa maail­mas­sa. Maas­sa oli käytän­nössä täystyöl­lisyys. Ja myös ns. ongel­malähiöis­sä oli paljon aloitekyky­isiä tyhjästä elämän­sä aloit­tanei­ta nuo­ria per­heitä, jot­ka ylläpi­tivät ja keit­tivät asuinalueen­sa sosi­aal­ista verkos­toa. Ja nämä myös sai­vat puh­tia mui­hin. Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin
    Tot­ta kai las­ten hoit­a­mi­nen kodin ulkop­uolel­la lisää työ­paikko­ja: hoitopaikko­jen tarvet­ta. Liikenne ja julkisen liiken­teen tarve lisään­tyy. Tämä lisää kansan­tu­loa, mut­ta lisääkö se hyv­in­voin­tia on toinen kysymys.
    Useim­mat naiset työsken­televät hoitoalan tai kau­pan suori­tus­portaal­la tai muis­sa aivan taval­li­sis­sa tehtävis­sä. Ihan rehellistä työtä, mut­ta omien las­ten hoito voi olla se paras savot­ta, jon­ka elämä heille tar­joaa. Useim­mat myös työl­listyvät hel­posti pitkänkin las­ten koti­hoito­vai­heen jäl­keen. Kotona tapah­tu­va hoito- ja uus­in­tamistyö myös vähen­tää luon­non­va­ro­jen käyt­töä. Tämä ei ole mikään pieni seikka.
    Koti­hoidon­tu­ki ei myöskään ole niin ain­ut­laa­tu­inen kuin jotkut kuvit­tel­e­vat. Ruot­sis­sa esim. on pidem­pi van­hempainra­hakausi ja vieläpä jaet­tavis­sa pidem­mälle ajalle puolipäiväko­r­vauk­se­na nos­tet­tavak­si. Kes­ki-Euroopas­sa vuorostaan monis­sa mais­sa on ns. per­hevero­tus, jol­loin vero­tuk­sel­lis­es­ti tulot jae­taan van­hempi­en kesken.
    Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Kes­ki-Euroopas­sa äitien työssäkäyn­ti­aste on korkeampi kuin Suomes­sa, mut­ta tämä Son oikeas­t­aan vain näen­näistä. Heistä mon­et tekevät puolipäivä­työtä. Jos ote­taan huomioon koko- ja puolipäivä­työn suhde, niin tosi­asialli­nen, eikä siis vain nimelli­nen äitien työssäkäyn­ti­aste on kaikissa näis­sä mais­sa jok­seenkin sama.

    Kan­nat­taa lopuk­si huo­maut­taa, että vähitellen puut­tuvaa 300.00 ihmisen työvoimava­jaus­ta ei niin kovin helpol­la kor­va­ta ulko­maisel­la tuon­nil­la. Varsinkin, kun koko EU hamuaa samo­ja ihmisiä. Ja inte­groin­ti yhteiskun­taan ei ole aivan yksinker­taista: ”Mei­dän piti vain saa­da työvoimaa, mut­ta tänne muut­tikin ihmisiä.” (Sveit­siläi­nen kir­jail­i­ja Max Frisch).

  19. 35.000 maa­han­muu­ta­jaa. Mis­tä maista. Mil­läö perusk­oulu­tuk­sel­la. Mihin töi­hin? (Käsit­tääk­seni hoitoalan ja palvelu­jen suori­tus­ta­son hom­mi­in.) Sehän ei ole valkoisen miehne ty ötä.

  20. Yksi paradok­si on se että on help­poa samais­tua mieliku­vi­in ruuhkavu­osien kiireestä ja stres­sistä ja peila­ta sitä “menetet­tynä etu­na” kivaan DINK elämään mut­ta sitä miltä tun­tuu pidel­lä ensim­mäistä ker­taa esikois­taan sylis­sä ei oikeas­t­aan voi saavut­taa kuin koke­mal­la. Tai miltä 5 vuo­den jäl­keen edelleen tun­tuu kun sama esikoinen kuun­telee kiin­ni kainalos­sa luet­tavaa satua.

  21. Syitä on var­maan kult­tuurin muu­tok­ses­sa. Kun kavereil­la ei ole lap­sia, niin lapselli­nen syr­jäy­tyy kaveripi­ireistä. Viihdet­tä riit­tää mon­een maku­un. Aika kuluu vauhdil­la ja yhtäkkiä onkin 40v. 

    UPM haki hil­jan 40 oppisopimu­s­paikkaan opiske­li­joi­ta ja sai 2200 hake­mus­ta. Kun edut ovat kohdal­laan, niin hak­i­joi­ta riit­tää jopa Jäm­sään. Työvoima­pu­laa ei ole, markki­na­t­alous hoitaa hom­man, jos sille annetaan mahdollisuus.

    Ennus­t­a­mi­nen on vaikeaa, etenkin tule­vaisu­u­den ennus­t­a­mi­nen. Men­nyt ei ole tae tulev­as­ta. Vapaae­htois­es­ti lapset­tomat luot­ta­vat uhkarohkeasti hyv­in­voin­ti­val­tioon. Mis­tä he tietävät, mil­laises­sa maail­mas­sa elävät, kun ovat itse van­ho­ja? Jos hyv­in­voin­ti­val­tio rom­ah­taa, omat lapset ja suku­laiset ovat ain­oa tuki ja tur­va. Hoivaa ja tur­vaa ei vält­tämät­tä saa rahallakaan.

  22. Täl­lä ja viime viikol­la on tul­lut kuun­nel­tua autossa usein YLEX:ää. Siinä 2–3 nuorehkoa juon­ta­jaa (25–30v?) otti esille keskenän­sä syn­tyvyy­den laskun ja pari näistä mainit­si koulu­jen liian real­is­tisen val­is­tuk­sen syyk­si. Toinen sanoi että hän trau­ma­ti­soi­tui lop­puiäk­seen niin ettei tah­do lap­sia: Koulun opet­ta­ja pakot­ti näkemään syn­ny­tyk­sen tv-ruudus­ta osana biolo­gian ope­tus­ta. Tämä juon­ta­ja, mies, istui eturivis­sä lähim­pänä ruutua. 

    Ennen van­haan ei var­maan oltu val­is­tuk­ses­sa näin hävyt­tömän real­is­tisia että näytetään kaik­ki naisen tuh­mim­mat paikat ennen ja jäl­keen… ver­i­neen limoi­neen jne.

  23. Suo­ma­lais­ten syn­tyvyys on ollut laskus­sa koko 2010-luvun. Syn­tyvyy­den lasku ei ole kuitenkaan koskenut ulko­maalais­taus­taisia. Nämä hoita­vat lap­si­aan kotona, eikä lap­sia tarvitse kul­jetel­la pyöränkontissa.

  24. https://www.uusisuomi.fi/uutiset/supercell-pomo-alahti-katastrofista-nyt-oleskelulupajono-on-purettu-koskee-vahintaan-3000-kk-tienaavia-huippuosaajia/a9754d42-87a5-47b9-9ba9-192f1bbc40b7

    Oleskelulupi­en käsit­telya­jat ovat tätä nykyä mak­simis­saan kuukau­den. Min­un on vaikea nähdä miten joku voi vakaval­la naa­mal­la esit­tää, että se on mil­lään taval­la ratkai­se­vaa. Kuka muka muut­taa työn perässä toiseen maa­han niin nopeal­la aikataul­ul­la, että neljä viikkoa on kyn­nyskysymys? Ja neljä viikkoa on siis täl­lä het­kel­lä se mak­si­mi ja työlu­pa voi hyvin tul­la kahdessa viikos­sakin. Kuin­ka moni suo­ma­lainen vai­h­taa työ­paikkaa esim. viikon sisäl­lä siitä kun työtä on tar­jot­tu? Ei irti­sanomi­saikaa, ei tarvet­ta loma­lle, ei kil­pailunestosopimuk­sia tai karensse­ja, jot­ka rajoittaisivat.

  25. O.S:“Nuorten aikuis­ten maail­ma tar­joaa aiem­paa enem­män kaikkea kiehto­vaa. Lap­sia ei tarvi­ta tuo­maan sisältöä elämään. Sille on vaikea tehdä mitään.

    Vähän samas­ta syys­tä helsinkiläis­nuoret mak­sa­vat jär­jet­tömästi asumis­es­ta Kallios­sa, keskel­lä kaikkea mielenkiintoista.

    Toki nuorten aikuis­ten taloudelli­nen epä­var­muuskin vaikut­taa, mut­ta ei se ole niin paljon huonom­mak­si ole men­nyt, että selit­täisi asi­aa kuin pieneltä osin.”

    Juuri noin, kaikesta ei voi syyl­listää Sip­ilän hal­li­tus­ta. Kaupungis­tunut elämän­tyyli antaa las­ten sijas­ta koukut­tavia virikkeitä. Las­ten kas­vat­ta­mi­nenkin on kaupungis­sa paljon työlääm­pää kuin haja-asu­tusalueil­la, vaik­ka luulisi asian ole­van toisin päin. Nuo­ril­la on kiire han­kkia kick­se­jä vaikka­pa Himala­jan kiipeilyl­lä tai reis­saile­mal­la kaukoko­hteis­sa. (sekään ei ole enää rep­pumatkailua vaan ylel­listä hotellimatkailua)

    Edel­lisen ja työelämäam­bi­tioiden vuok­si havah­du­taan 35 vuden ikäis­inä lap­si­haveisi­in. Saan­ti ei enää onnis­tu läh­eskään kaikil­la iän ja sper­man huonon­tuneen laadun vuok­si. (tapah­tunut jo kaksikymppisilläkin)

    Kaupungis­tu­misel­la on kuitenkin yksi kehi­tyskulku, mikä tuo vähän val­oa tule­vaisu­u­teen. Asum­i­nen isois­sa kaupungeis­sa on niin vaival­loista ja kallista, että se kar­sii hie­man tätä kehi­tys­tä. Muut­ta­mi­nen työssäkäyn­tialueille vähän cityä kauem­mak­si tuo elämään muu­takin sisältöä kuin hillitön kulu­tus ja elämysshoppailu.

    1. Eemil. Määräl­lis­es­ti enem­män hedelmäl­lisyys on kyl­lä laskenut muual­la kuin Helsingis­sä. Ei se elämä maal­lakaan niin tyl­sää ole, että lapset ovat ain­oa elämänsisältö.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Eemil. Määräl­lis­es­ti enem­män hedelmäl­lisyys on kyl­lä laskenut muual­la kuin Helsingis­sä. Ei se elämä maal­lakaan niin tyl­sää ole, että lapset ovat ain­oa elämänsisältö.

        Tuo taitaa johtua demografis­es­ta rak­en­teesta. Maaseudul­la ikä­jakau­ma on van­husvoit­toinen. Keskus­tan kan­nat­ta­ma työperäi­nen maa­han­muut­to tarvit­sisi lisäpotkua, johon O.S. myöskin tote­si. Pitää vain tun­nus­taa tosi­asi­at ja puhua niistä oikeil­la nimillä.
        Elin­ta­soshop­pailu pitää suit­sia nyt tähän pis­teeseen. Lait­tomat maas­saoli­jat tulee lähet­tää lain­mukaises­ti oikeaan paikkaan, kotimaihinsa.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Hedelmäl­lisyys­lu­vut eivät riipu ikärak­en­teesta. Se on las­ke­taan ikävakioidusti.

        Biolo­gia voit­taa tilas­toti­eteen 6–0. Kaik­ki tietävät, että naiso­letet­tu­jen hedelmäl­lisyys las­kee dras­tis­es­ti 35 ikävuo­den jäl­keen ja lop­puu vai­hde­vu­osi­in. Lääketi­eteel­lisel­lä kikkailul­la saadaan muu­tamien vuosien jatkoai­ka, mut­ta se ei poista naiso­letet­tu­jen halut­to­muut­ta saa­da lap­sia riit­tävän aikaisin. Samaan aikaan sotke­taan luon­nolli­nen hor­moni­tas­apaino eri­laisil­la pillereil­lä ja muil­la vitkut­timil­la, niin jo on ihme ellei syn­tyvyys olisi laskenut.

        PS. Kallio ei ole eri­tyisen mie­lenki­in­toinen asuin­paik­ka, koiran­paskaa ja joskus narkkar­in­paskaa löy­tyy joka paikas­ta ja puis­tois­sa käy­dään avoin­ta huumekaup­paa. Katri Valan puis­tikko on tun­net­tu mah­tavas­ta neu­lati­hey­destään. Paras asia on tääl­lä luk­i­tut alaovet ja mah­dol­lisu­us lait­taa fil­lari kel­lari­in jos­sa on lukit­taville ketjuille paikat.

      3. Biolo­gia voit­taa tilas­toti­eteen 6–0. Kaik­ki tietävät, että naiso­letet­tu­jen hedelmäl­lisyys las­kee dras­tis­es­ti 35 ikävuo­den jäl­keen ja lop­puu vaihdevuosiin. 

        Kan­nat­taisi nyt kuitenkin ensin tutus­tua siihen, miten hedelmäl­lisyys­lu­vut las­ke­taan, ennen kuin väit­tää, että ne las­ke­taan väärin. En nyt ala kir­joit­taa tähän oppikir­jatek­stiä. Sanon vain, että alueen ghedelmäl­lisyys­luku­un ei vaiku­ta lainkaan se, minkä ikäisiä ihmisiä siel­lä asuu.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Eemil. Määräl­lis­es­ti enem­män hedelmäl­lisyys on kyl­lä laskenut muual­la kuin Helsingis­sä. Ei se elämä maal­lakaan niin tyl­sää ole, että lapset ovat ain­oa elämänsisältö.

        TIKE 2019:“Syntyvyys korkein Seinäjoel­la ja matal­in Helsingissä

        Vähin­tään 50 000 asukkaan kun­nista korkein syn­tyvyys oli Seinäjoel­la, jos­sa kokon­aishedelmäl­lisyys­luku oli 1,70 viisivuo­tis­jak­sol­la 2014–2018. Seu­raavak­si korkein se oli Por­voos­sa, 1,70, ja Espoos­sa, 1,66. Koko maan luku oli viisivuo­tis­jak­sol­la 1,56.

        Vas­taavasti matal­in syn­tyvyys oli jak­sol­la 2014–2018 Helsingis­sä, jos­sa kokon­aishedelmäl­lisyys­luku oli 1,23. Turus­sa luku oli 1,26 ja Tam­pereel­la 1,29. Myös kaikkien kun­tien ver­tailus­sa viimek­si mainit­tu­jen kaupunkien syn­tyvyys oli matalimpi­en joukossa.”

        En kyl­lä hal­litse tilas­toti­eteen käsit­teitä tilas­togu­ru-Soin­in­vaaran tavoin , mut­ta TIKE:n sivuil­ta postaa­mani tilas­toseli­tys osoit­taa mielestäni muu­ta kuin Soin­in­vaara väit­tää. Tuo­hon ris­tiri­itaan on var­masti pitävä selitys.

        Soin­in­vaaran ilmoit­ta­ma kehi­tyskulku on kyl­lä äärim­mäisen mie­lenki­in­toinen. Mik­si maaseudul­la hedelmäl­lisyys­luku piene­nee kaupunke­ja enem­män. Aiheut­taako taloudelli­nen epä­var­muus maaseudul­la vähen­tynyt­tä tule­vaisu­u­den uskoa ? Syitä pitänee hakea maan sisäis­es­tä epä­tasa-arvos­ta. Val­tio­val­lan kehit­tämis­toimet ovat ilmeis­es­ti maaseudul­la liian pieniä. 

        Eihän tämä ole mikään ihme, kun joka tuutista työn­netään pro­pa­gan­daa kaupungis­tu­miske­hi­tyk­sen vääjäämät­tömyy­destä. Kum­ma epä­suh­ta han­kkeis­sa. Viher­vasem­mis­ton mukaan Suo­mi pystyy vaikut­ta­maan merkit­tävästi globaali­in ilmas­ton­muu­tok­seen, mut­ta ei mitenkään maan sisäiseen eri­ar­vois­tu­miseen. Taitaa tuos­sa ajat­telus­sa olla kyl­lä mukana muitakin puolueita. 

        Olisiko kyse kuitenkin siitä, että jälkim­mäis­es­tä ei ole niin suur­ta väliä.

  26. Toki nuorten aikuis­ten taloudelli­nen epä­var­muuskin vaikut­taa, mut­ta ei se ole niin paljon huonom­mak­si ole men­nyt, että selit­täisi asi­aa kuin pieneltä osin.

    Oletko var­ma? Mitenkäs Viron syntyvyysihme?

  27. Vuosia sit­ten houkutelti­in Savoon isohko ryh­mä sairaan­hoita­jia ja ham­maslääkäre­itä espan­jas­ta. Yhteen­sä yli 30. Muu­ta­ma vuosi myöhem­min tuli pienem­pi ryh­mä. Täl­lä het­kel­lä on suu­nit­teel­lä houkutel­la uusia espan­jalaisia ammat­ti­laisia uud­estaan kos­ka alku­peräi­sistä ryh­mästä on suomes­sa jäl­jel­lä ain­oas­taan 3 ham­maslääkäriä ja ei yhtään sairaanhoitajia. 

    Perus syy siihen että hyvin koulute­tut ammat­ti­laiset eivät pysy suomes­sa on suo­ma­lainen kanssakäymisen kult­tuuri. Naa­pu­rit eivät ter­ve­h­di toisi­aan, eikä työkole­gat, pait­si poikkeuk­set. Viras­tois­sa kaupois­sa, rav­in­tolois­sa jne on hyvin jäykkää ja muodol­lista, tavalli­nen suo­ma­lainen on hyvin epäilevä ja täynä ennakkolu­u­lo­ja. Kaup­pois­sa löy­tyy kylt­te­jä jos­sa lukee “Tääl­lä kyl­la ter­ve­hdimme ilois­es­ti hymy­illeen.…..” Joka kuvaa hyvin suo­ma­laista sosi­aal­ista kulttuuria. 

    Suomes­ta löy­tyy oikein hyviä ja mukavia ihmisiä, mut­ta se ei riita. Suo­ma­lainen kanssa käymi­nen on niin kylmää, etäistä ja muodol­lista että ei mis­sään muual­la maail­mas­sa löy­dy vas­tavaa. Mon­et vuodet suomes­sa asun­neet espan­jankieliset kut­summe suo­ma­laisia “kylmäk­si, kuiv­ak­si, kor­puik­si”. Ne jot­ka aavioi­tu­i­v­at suo­ma­lais­ten kanssa muut­ta­vat muualle heti kun on mah­dol­lista. Jos tähän lisätään suomen sää, ruo­ka, jäykkyys jne, yhtälö on selvä. Paljon pitäisi suo­ma­laiset itse sisäis­es­ti muut­tua, eikä pelkästään paran­taa ulkop­uolisia olosuhteita.

  28. Kah­den aka­teemisen, 3‑kymppisen tyt­tären äit­inä olen väsynyt siihen, että ratkaisuk­si esitetään mm. kotiäi­tiy­den kun­ni­an­palau­tus­ta, kuten jos­sain kom­men­tis­sa. Omien havain­to­jeni mukaan ongel­ma ei ole nais­ten korkea koulu­tus ja “ura”, vaan poten­ti­aalisen puoliso/isäehdokkaan sitou­tu­misen puute. Vaikut­taa, että mitä korkeampi­in koulu­tus- ja tulolu­okki­in men­nään, sitä kovem­mik­si nou­se­vat vaa­timuk­set ja toiveet, toki puolin ja toisin. Ja tässä tilanteessa miehen on helpom­pi lykätä las­ten han­k­in­taa ja luot­taa siihen, että poten­ti­aal­isia kump­panei­ta löy­tyy vielä myöhem­minkin. Aikaisem­min syitä etsit­ti­in koulutet­tu­jen nais­ten asen­teista. Omien havain­to­jeni mukaan useim­mat heistä kyl­lä halu­aisi­vat lap­sia, mut­ta toiveet eivät pääse toteutumaan.

    1. JH:
      Kah­den aka­teemisen, 3‑kymppisen tyt­tären äit­inä olen väsynyt siihen, että ratkaisuk­si esitetään mm. kotiäi­tiy­den kun­ni­an­palau­tus­ta, kuten jos­sain kom­men­tis­sa. Omien havain­to­jeni mukaan ongel­ma ei ole nais­ten korkea koulu­tus ja ”ura”, vaan poten­ti­aalisen puoliso/isäehdokkaan sitou­tu­misen puute. 

      Osaisitko ker­toa, mil­lä tavoin ja mil­lä eväin nämä koulut­tau­tu­vat naiset yrit­tävät sitout­taa isäkan­di­daat­te­ja, eri­tyis­es­ti ver­rat­tuna men­neisi­in vuosikym­meni­in (jol­loin ilmeis­es­ti ongelmia oli vähem­män)? Esim. tehdäänkö houkut­tele­via tar­jouk­sia kotiäitiydestä?

    2. Muis­telisin luke­neeni, että on kovasti niin päin että koulute­tulle miehelle kel­paa kyl­lä mata­lasti koulutet­tu puoliso, mut­ta toisin päin paljon huonommin.

      Henk.koht. olen itse uskonut pitkään blo­gistin kanssa samoin – huonon syn­tyvyy­den juurisyy ei ole työelämän epä­var­muus, riit­tämät­tömät van­hempaintuet tai vaik­ka nais­ten urake­hi­tyk­sen ongel­mat, vaan se, että nuoren ja van­hem­mankin aikuisen elämä on liian kivaa. Samas­ta syys­tä asi­aa ei voi merkit­tävästi edis­tää lisäämäl­lä (Suomes­sa jo ennestään erit­täin korkeata­soisia) yhteiskun­nan tukia lap­siper­heille tai vaik­ka nais­ten työelämää koske­val­la pro­pa­gan­dal­la (jon­ka vaiku­tus voi olla mihin suun­taan hyvän­sä, kos­ka se saat­taa hyvinkin vaku­ut­taa jonkun siitä, että las­ten han­kkimi­nen olisi huono idea). En tiedä mikä muu aut­taisi kuin se, että saisi ihmiset oikeasti sisäistämään sen että ongelmia seu­raa jos niitä lap­sia ei ala tul­la. Täm­möiset toimet oli­si­vat kum­minkin poli­it­tis­es­ti äärim­mäisen epä­su­osit­tu­ja, kos­ka yhteiskun­nan halu­taan ulkois­ta­van lapset­to­muu­den negati­iviset seu­rauk­set jon­nekin muualle.

      Sit­ten tul­laan taas siihen, että voisimme men­nä sen peilin eteen kysymään, että onko näin kestävän kehi­tyk­sen muodin aikana oma yhteiskun­tamme kestäväl­lä poh­jal­la, jos ker­ran se ei pysy pystyssä ilman jatku­vaa (halpa)työvoiman tuon­tia ulko­mail­ta. Tämä kuplet­ti­han ei voisi toimia, jos Suo­mi olisi maail­man ain­oa maa, tai kaik­ki maail­man maat oli­si­vat kuin Suo­mi. Siten min­un on vaikea pitää minään moraalitekona työvoimape­rusteisia ”tarvi­taan X maa­han­muut­ta­jaa” ‑ajatuk­sia. Tämän voisi vielä niel­lä, jos kyseessä ajateltaisi­in ole­van jonkin­lainen ker­talu­on­toinen yli­menokau­den ratkaisu tai laina tulevil­ta sukupolvil­ta. Kukaan ei kuitenkaan esitä ikinä mitään sel­l­aisia keino­ja, joil­la emme olisi seu­raa­vankin sukupol­ven kohdal­la yhä samas­sa tilanteessa. Toive siis on, että maail­mas­sa riit­tää ikuis­es­ti meitä köy­hempiä mai­ta, jos­ta riit­tää maa­han­muut­ta­jia Suomeen hyv­in­voin­ti­val­tio­tamme rahoit­ta­maan (ken­ties valitet­tavasti tot­ta) ja että tämä ei kuitenkaan tuhoa kult­tuuri­amme – tai sit­ten sen tuhou­tu­misel­la ei ole väliä.

    3. JH:
      Kah­den aka­teemisen, 3‑kymppisen tyt­tären äit­inä olen väsynyt siihen, että ratkaisuk­si esitetään mm. kotiäi­tiy­den kun­ni­an­palau­tus­ta, kuten jos­sain kom­men­tis­sa. Omien havain­to­jeni mukaan ongel­ma ei ole nais­ten korkea koulu­tus ja ”ura”, vaan poten­ti­aalisen puoliso/isäehdokkaan sitou­tu­misen puute. Vaikut­taa, että mitä korkeampi­in koulu­tus- ja tulolu­okki­in men­nään, sitä kovem­mik­si nou­se­vat vaa­timuk­set ja toiveet, toki puolin ja toisin.Ja tässä tilanteessa miehen on helpom­pi lykätä las­ten han­k­in­taa ja luot­taa siihen, että poten­ti­aal­isia kump­panei­ta löy­tyy vielä myöhem­minkin. Aikaisem­min syitä etsit­ti­in koulutet­tu­jen nais­ten asen­teista. Omien havain­to­jeni mukaan useim­mat heistä kyl­lä halu­aisi­vat lap­sia, mut­ta toiveet eivät pääse toteutumaan.

      Ihan lonkalta ja sen kum­mem­min analysoimat­ta asi­aa heitän, että tuo mainit­tu isäe­hdokkaan sitou­tu­mis­puute on tismall­een sen saman kotiäi­tiko­likon toinen puoli. Jos miehiltä vaa­dit­taisi­in nyt saman tason sitou­tu­mista kuin sil­loin ennen van­haan, niin var­maan niitä sitou­tu­mishaluisi­akin löy­ty­isi niin kuin ennen van­haan. Ts. diili olisi, että käy sinä mies töis­sä ja tee uraa ja mak­sa laskut, niin minä hoidan lapset ja kodin. Jos välil­lä viit­sit lukea iltasadun etkä ihan kovin usein pyöri kän­nis­sä las­ten edessä, niin ollaan sujut.

      Mut­ta tuol­lais­ta­han ei ole miehille tar­jol­la. Ja hyvä niin. Mut­ta per­he­mallin muut­tumi­nen tasa-arvoisem­mak­si on kiis­tat­ta tehnyt las­ten saamis­es­ta entistä huonom­man diilin isien kannal­ta. Siis nimeno­maan nuorten ihmis­ten hedo­nis­tis­es­ta näkökul­mas­ta. Eli koulutet­tu­jen nais­ten asen­teet vaikut­ta­vat sekä suo­raan hei­dän omi­in halui­hin­sa tehdä lap­sia että epä­suo­rasti hei­dän puolisoiden­sa halu­un tehdä lap­sia ja sitoutua vanhemmuuteen.

      Ja halu­an vielä korostaa, että tämä ei ole syyl­listävä kom­ment­ti. Maail­ma muut­tuu ja se on ihan ok.

      1. Peter:
        Ja halu­an vielä korostaa, että tämä ei ole syyl­listävä kom­ment­ti. Maail­ma muut­tuu ja se on ihan ok.

        Ei ole OK, jos muu­tos on kestämät­tömään suun­taan. Mon­es­sa OECD-maas­sa lap­siluku on alle 1,5 lasta/nainen, mikä johtaa melko nopeasti kansan sukupu­ut­toon. Kestämätöntä.

      2. Aika ajatel­la: Ei ole OK, jos muu­tos on kestämät­tömään suun­taan. Mon­es­sa OECD-maas­sa lap­siluku on alle 1,5 lasta/nainen, mikä johtaa melko nopeasti kansan sukupu­ut­toon. Kestämätöntä.

        Minä edus­tan sitä koulukun­taa, joka ei pidä tietyn kokoista tai jatku­vasti kas­vavaa tai edes vält­tämät­tä kansaa lainkaan sel­l­aise­na itseis­ar­vona, joka pitää olla ole­mas­sa aina. Mielestäni kansa voi kas­vaa ja kansa voi pienen­tyä ihan niin kuin joku kylä voi kas­vaa ja sit­ten näivet­tyä ryh­mäk­si lahoavia talo­ja keskel­lä peltoa. 

        Oleel­lista on ohja­ta raken­nemuu­tos­ta niin, että mikään aikakausi ei ole katas­tro­faa­li­nen. Se on kyl­lä mah­dol­lista myös pienenevien ikälu­okkien olo­suhteis­sa ja entistä enem­män tekni­ikan kehit­tyessä. Esim. hoitoro­bot­it yms.

      3. Peter: Minä edus­tan sitä koulukun­taa, joka ei pidä tietyn kokoista tai jatku­vasti kas­vavaa tai edes vält­tämät­tä kansaa lainkaan sel­l­aise­na itseis­ar­vona, joka pitää olla ole­mas­sa aina. Mielestäni kansa voi kas­vaa ja kansa voi pienen­tyä ihan niin kuin joku kylä voi kas­vaa ja sit­ten näivet­tyä ryh­mäk­si lahoavia talo­ja keskel­lä peltoa. 

        Oleel­lista on ohja­ta raken­nemuu­tos­ta niin, että mikään aikakausi ei ole katas­tro­faa­li­nen. Se on kyl­lä mah­dol­lista myös pienenevien ikälu­okkien olo­suhteis­sa ja entistä enem­män tekni­ikan kehit­tyessä. Esim. hoitoro­bot­it yms.

        Muuten kanssasi samaa mieltä, mut­ta aika moni hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan jär­jestelmä on raken­net­tu sen varaan, että kansakun­ta ei merkit­tävästi pienene. Mitä enem­män meil­lä on huol­let­tavia suh­teessa huolta­ji­in, sitä rankem­pi taak­ka huolta­jille tulee, jon­ka seu­rauk­se­na huolta­jien määrä piene­nee ja jäl­jel­lä oleville huolta­jille tulee entistä raskaampi taak­ka kan­net­tavak­si. Suomes­sa tätä ongel­maa vielä korostaa se, että huolta­jien on mak­set­ta­va huol­let­taville aivan kaik­ki: eläkkei­den muo­dos­sa palkat ja sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto vielä siihen päälle vero­jen kaut­ta. Hoitosek­to­ril­la olisi tapah­dut­ta­va aivan usko­ma­ton­ta toimin­nan tehos­tu­mista, että tämä ongel­ma ei kri­isiy­dy vielä nyky­isin varsin hyväkun­tois­t­en van­hus­ten kun­non heiken­tyessä. Ehkä hoita­jaro­bot­it ovat se hopealu­oti, joka kään­tää valitet­ta­van vaa­ti­mat­toman hoitoalan tehokku­u­den kasvun jyrkkään nousu­un, mut­ta pelkään pahinta.

      4. Peter: Sepete

        No tämähän tässä, että eihän se kansakun­nan pienen­e­m­i­nen itsessään ole paha vaan se, että meil­lä on sem­moinen yhteiskun­ta­malli, mikä ei kestä sitä, mut­ta mis­tä emme ole halukkaat myöskään luop­umaan. Eikä niil­lä, ketkä eivät halua luop­ua, ole mitään kun­non mallia siitä, miten sys­tee­mi toimisi rajusti pieneneväl­lä väkimäärällä.

        Toinen on sit­ten tiet­ty se, että kun val­tiot ja kansat ovat maail­mas­sa keskenään kil­pailu­ti­lanteessa – halusimme sit­ten myön­tää sitä tai emme. Jos vain osa maail­man ihmis­ryh­mistä supis­tuu mut­ta toiset eivät, tämä voi johtaa kaiken­laisi­in val­tatas­apain­ol­lisi­in ongelmi­in, jot­ka eivät luul­tavasti ole mukavia ainakaan niille, jot­ka ovat supistumisvaiheessa.

  29. En heti keksinyt, mitä kaikkea kiehto­vaa nyky­maail­ma tar­joaa nyky­isille aikuisille sel­l­aista, jota ei ollut tar­jol­la jo 1990-luvul­la, kun omat lapseni syn­tyivät. Net­ti toki tar­joaa kaiken­laista ajanku­lua ja viihdet­tä, mut­ta sen yhdis­tämi­nen las­ten saamiseen luulisi nimeno­maan ole­van yksinker­taista, kos­ka net­ti­in pääsee kotoakin.
    Taloudelli­nen epä­var­muuskaan ei minus­ta sovi pääasial­lisek­si syyk­si huonoon syn­tyvyy­teen. Tämä epä­var­muus oli paljon suurem­paa 1990-luvun alun lamavu­osi­na, ja silti sil­loin syn­tyi paljon enem­män lapsia.
    Mikä on sit­ten nyky­isin toisin kuin 1990-luvul­la? Ainakin tulee mieleen, että ihmiset sitoutu­vat nyky­isin parisuh­teeseen selvästi myöhem­min kuin sil­loin. Kun itse menin naimisi­in vähän ennen kuin täytin 25 vuot­ta, niin ajat­telin sil­loin ole­vani van­ha naimisi­in­meni­jä. Suuri osa nais­puoli­sista opiskelukavereis­tani TKK:lla oli men­nyt naimisi­in jo ennen min­ua, ja miespuoli­sis­takin mon­et oli­vat ainakin kihlois­sa ja pitkäaikaises­sa avoli­itossa. Kun oli vaki­in­tunut parisuhde 25-vuo­ti­aana, tun­tui aika luon­te­val­ta ruve­ta miet­timään lap­sia ennen 30 ikävuot­ta, varsinkin kun läh­es kaikil­la ystävil­lä oli lap­sia. Olen nyt myöhem­min tavan­nut omien las­teni lukio- ja yliop­pi­lasju­tuis­sa monia miespuolisia opiskelukavere­i­tani luki­o­laisen van­hem­man roolis­sa, joten hekin oikeasti sai­vat lap­sia samaan aikaan.

    1. Kepa:
      Ainakin tulee mieleen, että ihmiset sitoutu­vat nyky­isin parisuh­teeseen selvästi myöhem­min kuin silloin. 

      Kyl­lä, juuri tähän pitäisi löytää syyt ja lääk­keet. On melkoinen epäon­nis­tu­mi­nen OECD-mail­ta, että edelleenkään ei ole kek­sit­ty ohjauskeino­ja lap­silu­vun suurentamiseen ja pienen­tämiseen tarpeen mukaan. Japani on pitkään yrit­tänyt paran­taa tukia lap­siper­heille, mut­ta tulok­set ovat olleet lai­ho­ja: suurkaupunkien naiset eivät löy­dä — jos edes jak­sa­vat etsiä — itselleen sopivia kumppaneita.

    2. Kepa:
      En heti keksinyt, mitä kaikkea kiehto­vaa nyky­maail­ma tar­joaa nyky­isille aikuisille sel­l­aista, jota ei ollut tar­jol­la jo 1990-luvul­la, kun omat lapseni syntyivät. 

      Luet­te­len pari syytä:
      — Nuorten aikuis­ten ylen­palt­ti­nen lentämi­nen kaukoko­hteisi­in jonne käytän­nössä mah­do­ton­ta ottaa lap­sia mukaan
      — Työelämän koven­tuneet vaa­timuk­set, dead­linet kusee ja lip­sumis­es­ta sakote­taan taval­la tai toisella
      — Siir­to­laiset syr­jäyt­täneet kan­ta­suo­ma­laiset osas­sa ammat­te­ja mikä näkyy palkko­jen jälkeenjääneisyydessä
      — Suomen “liian hyvä” men­estys jois­sakin urheilu­la­jeis­sa (for­mu­lat, jääkiekko, jalka­pal­lo) yhdis­tet­tynä “äijäkult­tuuri­in” eli miehet viet­tävät aikansa mielum­min muual­la kuin kotona
      — Paljon on keskustel­tu kaupungis­tu­misen vaiku­tuk­ses­ta asi­aan ja tun­nus­tan osit­tain sen että sekin on vaikut­tanut. Maaseudulle jäävät miehet eivät löy­dä puolisoa ja kaupunkei­hin muut­taneil­la naisil­la hie­man sama ongel­ma, tosin miehet voivat ainakin teo­ri­as­sa tul­la isik­si 70-vuo­ti­ainakin mut­ta har­val­la on mah­dol­lisu­us tai kiin­nos­tus­ta siihen ellei ole jokin vuorineu­vos tai pres­i­dent­ti. Maaseudun miesten pitäisi samas­sa määrin muut­taa kaupunkei­hin kuin nais­ten niin että pun­tit oli­si­vat tasan.
      — Vielä viimeisenä lai­tan ulko­maille muu­ton, en tiedä kuin­ka mon­ta suo­ma­laisen van­hem­man lap­si syn­tyy tai ainakin asuu ulko­mail­la koko lap­suuten­sa ja jää pysyvästi sinne

  30. O.S:”, Oli puhet­ta siitä, mis­sä syn­tyvyys on alen­tunut eniten eikä siitä mis­sä se on korkea.”

    Kyl­lä tuon hah­motin, mut­ta halu­an kuitenkin tuo­da esille sen, että muual­la hedelmäl­lisyys­luku on suurem­pi. Ilmeis­es­ti tilas­tomiehen ote halu­aa sivu­ut­taa tämän fak­tan. Kaupungis­tu­miske­hi­tys on haitallista syn­tyvyy­delle, hedelmäl­lisyys­lu­vuille ja mitä niitä tilas­toter­me­jä onkaan. En halu­aisi kikkail­la ter­meil­lä vaan puhua tästä ongelmasta.

    Syn­tyvyy­den lasku liit­tyy siis mon­een nyky-yhteiskun­nan kehi­tysilmiöön, mut­ta oikeista syistä ei saa puhua. Ei kaik­ki voi olla Sip­ilän ja Keskus­tan syytä , vaik­ka se tun­tuu ole­van val­takun­nan totuus.

  31. Kun syn­tyvyy­den alen­e­misen syitä alkaa pohtia, pitää ottaa huomioon, että se tapah­tuu eri­tyis­es­ti Suomes­sa mut­ta ei niinkään muis­sa Pohjo­is­mais­sa tai edes muual­la Pohjois-Euroopas­sa. Eli kysymys kuu­luu, mik­si Suomes­sa, mikä tässä maas­sa on erityistä?

    Yksi vas­taus löy­tyy PISA-tulok­sista: tääl­lä tyt­tö­jen ja poikien ero oppimis­tu­lok­sis­sa on maail­man suurimpia tai oikeas­t­aan kai suurin. Muutenkin tasa-arvokuilu näkyy poikkeuk­sel­lisen suure­na monis­sa tilas­tois­sa ja tutkimuk­sis­sa juuri Suomessa. 

    Tasa-arvokuilun laa­jetes­sa kaik­ki lisään­tymiseen liit­tyvät asi­at vähenevät: seu­rustelu, sek­si, avi­o­li­itot. Tästä voisi toki kir­joit­taa pidem­päänkin, mut­ta olkoon. Noin se vain on.

    Monikaan ei tätä tiedä, kuten ei Osmokaan, kos­ka val­lan­pitäjien (poli­itikot, media ym) mukaan tasa-arvo tarkoit­taa tyt­tö­jen ja nais­ten hyv­in­voin­tia, ja siinä Suo­mi onkin ihan huip­pua. Siitä puhutaan kuten myös nais­ten huono-osaisuudesta. 

    Oike­as­sa tasa-arvos­sa kuitenkin menee niin huonos­ti, että syn­tyvyyskin on rom­ah­tanut. Jopa Ruot­sis­sa, tuos­sa fem­i­nis­min ihmemaas­sa, tasa-arvo sukupuolten välil­lä toteu­tuu parem­min. Ja sik­si siel­lä syn­tyvyys ei ole notkahtanut.

    Tietenkään en väitä, että asia olisi näin yksinker­tainen. Mut­ta olisi­han se hyvä, jos tämä ilmi­selvä syyl­lise­hdokas joskus pää­sisi julk­isu­u­teen. Mut­ta kun ei, val­ta toimii niin kuin toimii. 

    Mai­ta ver­taile­mal­la pääsee usein jyvälle siitä, mis­tä ongel­mat voivat johtua, ja siitä, ovatko syyt Suomelle tyyp­il­lisiä vai osa laa­jem­pia tren­de­jä. Ihan näin vinkkinä.

    1. Atom­isti: Kun syn­tyvyy­den alen­e­misen syitä alkaa pohtia, pitää ottaa huomioon, että se tapah­tuu eri­tyis­es­ti Suomes­sa mut­ta ei niinkään muis­sa Pohjo­is­mais­sa tai edes muual­la Pohjois-Euroopas­sa. Eli kysymys kuu­luu, mik­si Suomes­sa, mikä tässä maas­sa on erityistä?

      Ainakin Ruot­si­in ja Islanti­in ver­rat­tuna (muiden Pohjo­is­maid­en tilan­net­ta en tunne) yksi olen­nainen ero on se, että niis­sä van­hempainva­paat jakau­tu­vat äidin ja isän kesken huo­mat­tavasti tasaisem­min kuin Suomes­sa. Lapsen saami­nen ei ole näis­sä mais­sa naisen työu­ralle läh­eskään niin suuri ris­ki kuin Suomes­sa. Ja kun työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta nuoren naisen palkkaami­nen ei ole sen suurem­pi ris­ki kuin nuoren miehen palkkaami­nen, lisään­tymisiässä ole­vat naiset saa­vat helpom­min sel­l­aisia työ­paikko­ja, joista uskaltaa jäädä van­hempainva­paalle. Myös pien­ten las­ten van­hempi­en osapäivä­työt ovat ainakin Ruot­sis­sa selvästi yleisem­piä kuin Suomes­sa. Naisen näkökul­mas­ta on siis helpom­pi yhdis­tää las­ten saami­nen ja työura.

  32. >Seu­raav­ina vuosikym­meninä kym­meniä miljoo­nia nuo­ria aikuisia tulee muut­ta­maan Euroop­paan Aasi­as­ta ja Afrikas­ta – taval­la tai toisella.

    Tot­ta. Seu­raa­va vai­he on eri­lainen: Afrikan nuori ei halua muut­taa pois Afrikas­ta kos­ka maail­man kaik­ki muut paikat ovat “van­hainkote­ja”. Afrikan nuori halu­aa jäääd Afrikkaan kos­ka ain­oas­taan siel­lä on elämää kuhi­se­via kaupunke­ja ja kaik­ki muutkin coolit nouret asu­vat siel­lä. Ken­ties lop­pu­peli 2100-luvul­la on se, että van­hus­pom­mi iskee Afrikaankin.

  33. Voisiko tuo­ta nuorten aikuis­ten elämän kivu­ut­ta vähän säädel­lä? Ennen oli van­han piian ja van­han pojan vero eli eri­lainen veroast­eikko yksi­na­suville. Nyt raip­paa voisi antaa myös ilman lap­sia asuville pariskunnille.

  34. Syn­tyvyy­den vähen­e­misen taustal­la on toden­näköis­es­ti mon­en­laisia tek­i­jöitä. Sukupolvikoke­muk­sel­la ja yhteiskun­nan arvo­jen muut­tumisel­la on merk­i­tys­tä, mut­ta taloudel­lis­ten reunae­hto­jen roo­lia ei kuitenkaan kan­na­ta väheksyä. 

    Suo­mi on monel­la taval­la taloudel­lis­es­ti eri­lainen ympäristö kuin 1980-luvul­la ja sitä aiem­min. Asun­to­jen hin­nat suh­teessa palkkoi­hin ovat nykyään huo­mat­tavasti korkeam­mal­la tasol­la kuin aikaisemp­ina vuosikym­meninä. Uudet työ­paikat ovat suurelta osin syn­tyneet muu­ta­maan kasvukeskuk­seen, ja asun­non han­kkimis­es­ta nuo­rille per­heille aiheutu­va rasite ja este on tosi­asi­as­sa kas­vanut vielä enem­män kuin kiin­teistö­jen ja osake­huoneis­to­jen hin­to­ja koske­vien tilas­to­jen perus­teel­la voisi päätel­lä. Asun­topoli­ti­ikas­sa on samal­la siir­ryt­ty aidosti yleishyödyl­lis­es­tä omakus­tan­nus­pe­rusteis­es­ta vuokra-asumis­es­ta ja omis­tusar­avas­ta kovan rahan vuokra-asumiseen ja kovan rahan omis­tusasumiseen. Myös asuinaluei­den seg­re­gaa­tio on nykyään kovem­mal­la tasol­la kuin aiem­min. Vero­tus­ta on 1980-luvun alun jäl­keen siir­ret­ty yri­tys­ten ja pääo­mat­u­lo­jen verot­tamis­es­ta kulu­tuk­sen verot­tamiseen, ja tämä kohdis­tuu eri­tyis­es­ti suo­ma­laisi­in lap­si­in ja Suomes­sa asu­vien las­ten menoihin.

    Yleinen ilmapi­iri on Suomes­sa ainakin tietyl­lä osaltaan pes­simisti­nen tule­vaisu­u­den suh­teen. Työn­tek­i­jöiltä vaa­di­taan palka­nalen­nuk­sia ja heiken­nyk­siä työe­htoi­hin, val­tio­varain­min­is­ter­iön kokoomus­laiset virkamiehet vaa­ti­vat eri­lais­ten palvelu­iden ja sosi­aal­i­tur­van leikkaamista kestävyys­va­jeen sävyt­tämin uhkauksin, ja uus­lib­er­aalia poli­it­tista agen­daa pyritään muutenkin edis­tämään kri­isi­ti­etoisu­ut­ta luo­ma­l­la. Moni nuori ottaa nämä puheet vakavasti, ja pyrkii varautu­maan heikom­pi­in aikoi­hin. Osalle se tarkoit­taa las­ten han­kki­mat­ta jät­tämistä, toisille säästämistä, ja kol­man­sille muut­toa ulko­maille. Kri­isi­ti­etoisu­u­den luomiseen tähtääväl­lä retori­ikalla on pidem­män päälle tuhoisa vaiku­tus kansakuntaan.

    Tämän het­ken nuoret aikuiset (30–40 vuo­ti­aat) ovat myös näh­neet kak­si maail­man­lu­okan lamaa ja IT-kuplan puhkeamisen. Tämä voi osaltaan vaikut­taa siihen, miten paljon on luot­ta­mus­ta siihen, että oma tulota­so ja eri­laiset per­heen tarvit­se­mat julkiset palve­lut säi­lyvät myös tulevaisuudessa.

    Oma roolin­sa on yhteiskun­nan arvo­maail­man ja odotusten muut­tumisel­la. 1960-luvul­la oli kaupungeis­sa nor­maalia, että kokon­ainen per­he asui yksiössä. Nykyään täl­laiselta per­heeltä hak­isi sosi­aalivi­ras­to lapset pois. Men­nei­den vuosien maat­alous- ja teol­lisu­usy­hteiskun­nas­sa moni­in työ­paikkoi­hin riit­ti perusk­oulu tai ammat­tik­oulu. Nykyisessä maail­mas­sa taas lukion suorit­ta­mi­nen ja korkeak­oulu­opin­not ovat käytän­nössä vält­tämät­tömyys parem­min palkat­tui­hin ammat­tei­hin työl­lisymiselle. Lapsen opin­toi­hin val­men­t­a­mi­nen ja tukem­i­nen ei ole ilmaista van­hempi­en ajan tai käytet­tävis­sä ole­van rahan suh­teen. Moni nuori aikuinen halu­aakin toimia vas­tu­ullis­es­ti eikä halua saat­taaa maail­maan las­ta, jolle ei riit­tävän var­masti pysty takaa­maan mah­dol­lisuuk­sia elämässä onnis­tu­miseen tai jolle ei pysty takaa­maan yhteiskun­nas­sa taval­lisik­si tai vält­tämät­tömik­si miel­let­tyjä asioita.

    1. ”Moni nuori aikuinen halu­aakin toimia vas­tu­ullis­es­ti eikä halua saat­taaa maail­maan las­ta, jolle ei riit­tävän var­masti pysty takaa­maan mah­dol­lisuuk­sia elämässä onnis­tu­miseen tai jolle ei pysty takaa­maan yhteiskun­nas­sa taval­lisik­si tai vält­tämät­tömik­si miel­let­tyjä asioita.”

      En usko, että tämä ihmis­ryh­mä on määräävässä ase­mas­sa ongel­man suh­teen, mut­ta keskusteluis­sa näkee välil­lä aivan utopis­tisia yksit­täisiä visioi­ta siitä, mil­lainen on sel­l­ainen elämän­ti­lanne miltä poh­jal­ta uskaltaa ”tur­val­lis­es­ti” han­kkia lap­sia. Siis juuri jotain täl­laista, että lapsel­la pitää olla kak­si van­hempaa, joista molem­mil­la on tur­vat­tu, vähin­tään ylem­män keskilu­okan työ­paik­ka. Siis sem­moi­set olo­suh­teet, joil­la pääsee jon­nekin parhaim­paan puoleen pros­ent­ti­in maail­man väestöstä. Kyl­lä oltaisi­in kaik­ki jää­ty syn­tymät­tä, jos tämä olisi joku kri­teeri lapsen ihmis­ar­voiselle elämälle!

      Tämä ei taas kestä oikein mitään kan­ti­laista tarkastelua ja sik­si täl­laisen aja­tus­maail­man tietoinen propagoin­ti on mielestäni ennem­minkin vas­tu­u­ton­ta kuin vas­tu­ullista. Suomes­sa on sen ver­ran hyvät lap­siper­hei­den tuet, ilmaiset ja puoli-ilmaiset har­ras­tus­mah­dol­lisu­udet jne, että lapsen onnel­lisen lap­su­u­den keskeinen avain on kyl­lä se, riit­tääkö van­hem­mil­ta rakkaut­ta ja sitoutuneisu­ut­ta eikä se, istu­vatko ne tukev­asti urbaanis­sa eliitissä.

      1. Sepe­teus:
        En usko, että tämä ihmis­ryh­mä on määräävässä ase­mas­sa ongel­man suh­teen, mut­ta keskusteluis­sa näkee välil­lä aivan utopis­tisia yksit­täisiä visioi­ta siitä, mil­lainen on sel­l­ainen elämän­ti­lanne miltä poh­jal­ta uskaltaa ”tur­val­lis­es­ti” han­kkia lap­sia. Siis juuri jotain täl­laista, että lapsel­la pitää olla kak­si van­hempaa, joista molem­mil­la on tur­vat­tu, vähin­tään ylem­män keskilu­okan työ­paik­ka. Siis sem­moi­set olo­suh­teet, joil­la pääsee jon­nekin parhaim­paan puoleen pros­ent­ti­in maail­man väestöstä. Kyl­lä oltaisi­in kaik­ki jää­ty syn­tymät­tä, jos tämä olisi joku kri­teeri lapsen ihmis­ar­voiselle elämälle! 

        Vaa­timus tur­va­tus­ta toimeen­tu­losta ei ole visiona utopisti­nen tai vaa­timuk­se­na poikkeuk­selli­nen. Koko maail­man väestö ei ole kovin mielekäs ver­tailuko­h­ta, jos per­heen on kuitenkin elet­tävä ja lapsen kasvet­ta­va aikuisek­si Suomes­sa. Aikuisek­si kas­vaes­saan lapsen on myös kyet­tävä kiin­nit­tymään suo­ma­laiseen yhteiskun­taan ja han­kki­maan toimeen­tu­lon­sa. Jo suo­ma­lainen lain­säädän­tö ja eri­lais­ten vero­jen ja mak­su­jen taso estää sen, ettei asum­is­taan, liikku­mis­taan ja syömistään voi Suomes­sa jär­jestää maail­man mitas­sa keski­t­u­loisen Venäjän tai Roman­ian kus­tan­nus­ta­sol­la. Myöskään men­neet vuosikymmenet eivät ole kovin hyvä ver­tailuko­h­ta. Aikaisemp­ina vuosikym­meninä oli suurel­la enem­mistöl­lä näköalana se, että tule­vaisu­us on parem­pi itselle ja lap­sille. Nykyään taas monien nuorten aikuis­ten palkkake­hi­tys on pysähtynyt tai alene­va, ja kil­pailu työ­paikoista on jotain aivan muu­ta kuin aiemmin.

        Vielä aiemp­ina vuosikym­meninä Suo­mi ei myöskään ollut siinä määrin eri­ar­voinen yhteiskun­ta kuin nykyään. Mie­lenki­in­toinen kysymys on se, mis­sä määrin eri­ar­voisu­u­den ja kil­pailun lisään­tymi­nen yhteiskun­nas­sa on vaikut­tanut siihen, mil­laista van­hem­muut­ta nykyään pide­tään hyväksyt­tävänä ja lapsen tule­vaisu­u­den tur­vaa­vana [1].

        Sepe­teus:
        Tämä ei taas kestä oikein mitään kan­ti­laista tarkastelua ja sik­si täl­laisen aja­tus­maail­man tietoinen propagoin­ti on mielestäni ennem­minkin vas­tu­u­ton­ta kuin vas­tu­ullista. Suomes­sa on sen ver­ran hyvät lap­siper­hei­den tuet, ilmaiset ja puoli-ilmaiset har­ras­tus­mah­dol­lisu­udet jne, että lapsen onnel­lisen lap­su­u­den keskeinen avain on kyl­lä se, riit­tääkö van­hem­mil­ta rakkaut­ta ja sitoutuneisu­ut­ta eikä se, istu­vatko ne tukev­asti urbaanis­sa eliitissä. 

        Mainitsin kom­men­tis­sani sen, miten mon­et koulute­tut nuoret aikuiset saat­ta­vat asi­as­ta ajatel­la. En kuitenkaan ottanut suo­raa kan­taa siihen, miten asioiden pitäisi olla. Joka tapauk­ses­sa, myös vaikei­den asioiden ääneen sanomisen pitää olla sal­lit­tua. Lapsen van­hempi­en toimin­nal­la on tärkeä rooli, mut­ta mut­ta myös ulkoisil­la olo­suhteil­la ja van­hempi­en toimeen­tu­lol­la voi olla ratkai­se­via vaiku­tuk­sia lapsen elämään. Esimerkik­si asuinalueen tason on ver­tais­arvioidus­sa tutkimuk­ses­sa todet­tu Helsingis­sä tuot­ta­van tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevän vaiku­tuk­sen las­ten oppimis­tu­lok­sien ja koulu­tus­ta koske­vien asen­tei­den yhdis­telmään [2]. Myös köy­hyy­den vaiku­tuk­set lapseen ovat mon­i­naisia ja suurelta osin ver­tais­arvioiduis­sa tutkimuk­sis­sa todis­tet­tu­ja [3]. Suomes­sa teh­dyn ikälu­okkaseu­ran­nan tulok­set viit­taa­vat myös siihen, että van­hempi­en koulu­tus­ta­sol­la, tulota­sol­la ja eri­laisil­la kuor­mi­tustek­i­jöil­lä on yhteys lapsen ter­vey­teen ja koulumen­estyk­seen, ja eri­laiset yhteiskun­nan tar­joa­mat palve­lut eivät nykyisel­lään kykene näitä ero­ja pois­ta­maan [4].

        Viit­teet
        [1] ‘Inten­sive’ Par­ent­ing Is Now the Norm in Amer­i­ca, The style of child-rear­ing that most aspire to takes a lot of time and mon­ey, and many fam­i­lies can’t pull it off, The Atlantic, 16.1.2019, https://www.theatlantic.com/family/archive/2019/01/intensive-helicopter-parenting-inequality/580528/
        [2] Bernelius, V.: ‘Osoit­teen­mukaisia oppimis­tu­lok­sia? Kaupunkik­oulu­jen eriy­tymisen vaiku­tus perusk­oul­u­lais­ten oppimis­tu­lok­si­in Helsingis­sä’, Yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka, 2015, vsk. 76, nro. 5, s. 479–493, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117868
        [3] Kuu­la, M. ja Hakovir­ta, M.: ‘Köy­hyys on uhka las­ten hyv­in­voin­nille Suomes­sakin’, Lääkärile­hti vsk. 72, nro. 21/2017, s. 1348–1349
        [4] Ris­tikari, T. ym.: ‘Suo­mi las­ten kasvuym­päristönä, Kahdek­san­toista vuo­den seu­ran­ta vuon­na 1997 syn­tyneistä’ (THL, Helsin­ki), https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/262147/Ristikari_et_al_2018_Suomi_lasten_kasvuymp_rist_n_.pdf?sequence=1&isAllowed=y

      2. Kone­mies Espoos­ta: Sepete

        Eit­tämät­tä, mut­ta eri­laiset kor­re­laa­tiot eivät domi­noi ihmis­ten elämää yksilö­ta­sol­la, mut­ta tietoisu­udel­la niistä on psykologi­nen vaiku­tus, jon­ka seu­rauk­se­na ihmi­nen voi uskoa, että näin on, mikä taas vaikut­taa toim­intaan. Sik­si ihmisiä ei pitäisi pelotel­la väit­tämäl­lä kor­re­laa­tioi­ta kausaal­isik­si suhteiksi.

        On ihan odotuk­sen­mukaista, että asuinalueel­la ja las­ten suo­ri­u­tu­miskyvyl­lä on kor­re­laa­tio, mut­ta täl­löin huonol­la asuinalueel­la ja las­ten kasvu­tu­lok­sil­la on luul­tavasti sama juurisyy, kuten esimerkik­si van­hempi­en heikot kog­ni­ti­iviset kyvyt ja siitä seu­raa­va huono men­estys työ­markki­noil­la ja elämn­hallinta muutenkin. Sen sijaan jos val­tio siirtäisi mahtikäskyl­lä ”hyvän per­heen” johonkin slum­mi­in asumaan, niin eivät tämän per­heen van­hempi­en las­tenkas­va­tuskyvyt siinä samal­la taianomais­es­ti katoaisi.

        Yleen­sä nimit­täin on niin, että käsitel­lyn­tyyp­pisiä väit­teitä esit­tävät ovat juuri jotain opiske­li­joi­ta tai nuo­ria työläisiä, joiden varsi­naiset ongel­mat ovat jonkin­laiseen maail­man­tuskaan liit­tyviä. Kuitenkin nämä ovat pääsään­töis­es­ti juuri sel­l­aisia ihmisiä, joiden taidot käyt­tää esim. yhteiskun­nan tar­joamia palvelui­ta ovat luul­tavasti oikein hyvät, eivätkä sel­l­ais­ten lapset ole ensim­mäis­inä vaaras­sa pää­tyä tilas­to­jen ongelmasarakkeisiin.

        Muutenkaan tarkoi­tus ei olekaan ver­ra­ta koko maail­man väestöön suo­raan esim. euromääräisiä tulo­ja ver­taa­mal­la, vaan reaalise­na elin­ta­sona ja mah­dol­lisuuksi­na toteut­taa itseään. Ja siinä ver­tailus­sa suo­ma­lainen köy­häkin pär­jää oikein hyvin.

        Jos yhteiskun­ta ei ole ideaa­li­nen – siis vaik­ka niin, että kaikille ei voi­da taa­ta jotain mieli­v­al­taisen suur­ta elin­ta­soa – niin on silti tähän kyseenalainen ratkaisu tuho­ta se sit­ten jät­tämäl­lä se uus­in­ta­mat­ta. Olemat­tomil­la ihmisil­lä tai yhteiskun­nil­la ei tietysti ole mitään omi­naisuuk­sia, sen parem­min posi­ti­ivisia kuin negati­ivisi­akaan, joten erään­lainen ratkaisu se tietysti on.

      3. Sepe­teus: Eit­tämät­tä, mut­ta eri­laiset kor­re­laa­tiot eivät domi­noi ihmis­ten elämää yksilö­ta­sol­la, mut­ta tietoisu­udel­la niistä on psykologi­nen vaiku­tus, jon­ka seu­rauk­se­na ihmi­nen voi uskoa, että näin on, mikä taas vaikut­taa toim­intaan. Sik­si ihmisiä ei pitäisi pelotel­la väit­tämäl­lä kor­re­laa­tioi­ta kausaal­isik­si suhteiksi. 

        Suurem­mil­la väestöryh­mil­lä tode­tut kor­re­laa­tiot ja muut sään­nön­mukaisu­udet eivät vält­tämät­tä merk­itse, että yksilö­ta­sol­la tapah­tu­isi deter­min­is­tisiä muu­tok­sia suun­taan tai toiseen. Toisaal­ta tästä ei kuitenkaan voi tehdä sitä johtopäätöstä, ettei tutkimuk­sis­sa löy­de­ty­il­lä kor­re­laa­tioil­la olisi tai tulisi olla merk­i­tys­tä yksilö­ta­son päätök­sen­teossa. Tieteel­lis­es­ti rel­e­vant­ti ja tieteel­lisel­lä tutkimuk­sel­la kausaalisek­si todet­tu vaiku­tus voi olla myös se, että jonkin tapah­tu­man toden­näköisyys, odotusar­vo tai vedonlyön­tisuhde muuttuu. 

        Esimerkik­si tupakoin­nin aiheut­ta­mat ter­veyshai­tat ovat osin ei-deter­min­is­tisiä. Siitä ei kuitenkaan seu­raa johtopäätöstä, ettei altistu­mista kan­na­ta omin toimin vält­tää. Tiedey­hteisön sisäl­lä hyvin har­vat myöskään kyseenalais­ta­vat kausaal­ista suhdet­ta tupakoin­nin ja tiet­ty­jen syöpi­en välil­lä, vaik­ka kaik­ki tupakoit­si­jat eivät niihin sairastu.

        Sepe­teus:
        On ihan odotuk­sen­mukaista, että asuinalueel­la ja las­ten suo­ri­u­tu­miskyvyl­lä on kor­re­laa­tio, mut­ta täl­löin huonol­la asuinalueel­la ja las­ten kasvu­tu­lok­sil­la on luul­tavasti sama juurisyy, kuten esimerkik­si van­hempi­en heikot kog­ni­ti­iviset kyvyt ja siitä seu­raa­va huono men­estys työ­markki­noil­la ja elämn­hallinta muutenkin. Sen sijaan jos val­tio siirtäisi mahtikäskyl­lä ”hyvän per­heen” johonkin slum­mi­in asumaan, niin eivät tämän per­heen van­hempi­en las­tenkas­va­tuskyvyt siinä samal­la taianomais­es­ti katoaisi. 

        Aiem­min viit­taa­mas­sani Berneliuk­sen tutkimuk­ses­sa tarkastelti­in koulu­jen eriy­tymistä Helsingis­sä. Tulok­sis­sa rapor­toiti­in kor­re­laa­tioi­ta oppi­laiden suo­ri­u­tu­misen ja asen­tei­den sekä koulun omi­naisuuk­sia ja oppi­laan taus­taa kuvaavien muut­tu­jien välil­lä. Sinän­sä tot­ta on, että osa tulok­sista kuvaa koulu­vaiku­tusten lisäk­si myös oppi­laiden valikoi­tu­mista eri koului­hin. Tästä ei kuitenkaan voi suo­raan päätel­lä sitä, ettei alue- tai koulu­vaiku­tuk­sia olisi olemassa. 

        Tutkimuk­seen sisäl­tyvistä rajoit­teista huoli­mat­ta artikke­lis­sa esite­tyt tulok­set sisältävät ainakin jonkin ver­ran näyt­töä koulu­vaiku­tuk­sista, joiden vaiku­tus säi­lyy, vaik­ka lapsen omien van­hempi­en koulu­tus­ta­so vakioidaan. Esimerkik­si regres­sio­ana­lyysin tulosten osalta on todet­tu: “Alue­muut­tu­jien merk­i­tys myös säi­lyy, vaik­ka oppi­laan oma taus­ta otet­taisi­in huomioon: esimerkik­si regres­sio­ana­ly­y­sis­sä alueelli­nen korkeak­oulutet­tu­jen osu­us ennus­taa itsenäis­es­ti oppimis­tu­lok­sia, kun oppi­laan van­hempi­en koulu­tus­ta­so vakioidaan.” Myös moni­ta­so­ma­llinnuk­sel­la saati­in saman­su­un­taisia tulok­sia: “Tämä osoit­taa, että oppi­laan ver­tais­ryh­män van­hempi­en koulu­tus­ta­so on yhtey­dessä yksit­täisen oppi­laan tulok­si­in hänen omien van­hempi­en­sa koulu­tus­ta­sos­ta riip­pumat­ta. Havain­to viit­taa selvästi koulu­vaiku­tuk­si­in.” Artikke­lin johtopäätö­sosas­sa pide­tään koulu­vaiku­tuk­sia vähin­täänkin mah­dol­lisi­na. Näil­lä tulok­sil­la en itse lähtisi tekemään johtopäätöstä, ettei van­hempi­en taus­tas­ta riip­pumat­to­mia alue- tai koulu­vaiku­tuk­sia ole Helsin­gin seudul­la tai että kyse on vain oppi­laiden valikoi­tu­mis­es­ta eri kouluihin.

        Sepe­teus:
        Yleen­sä nimit­täin on niin, että käsitel­lyn­tyyp­pisiä väit­teitä esit­tävät ovat juuri jotain opiske­li­joi­ta tai nuo­ria työläisiä, joiden varsi­naiset ongel­mat ovat jonkin­laiseen maail­man­tuskaan liit­tyviä. Kuitenkin nämä ovat pääsään­töis­es­ti juuri sel­l­aisia ihmisiä, joiden taidot käyt­tää esim. yhteiskun­nan tar­joamia palvelui­ta ovat luul­tavasti oikein hyvät, eivätkä sel­l­ais­ten lapset ole ensim­mäis­inä vaaras­sa pää­tyä tilas­to­jen ongelmasarakkeisiin. 

        Väit­teen esit­täjän työväen­lu­okkaisu­udel­la, opiskelul­la tai maail­man­tuskalla ei kai sinän­sä pitäisi olla mitään tekemistä sen kanssa, miten paljon keskusteli­jan väit­teis­sä on tot­ta. Kyse ei vält­tämät­tä ole myöskään lapsen pää­tymis­es­tä ongel­masarak­keeseen. Myös mon­et muut seg­re­goituneen kouluym­päristön seu­rauk­set voivat olla seu­rauk­sil­taan inhimil­lis­es­ti vakavia: esimerkik­si väki­val­lan uhka tai siinä määrin heikom­mat oppimis­tu­lok­set, että jatko-opin­toi­hin pääsem­i­nen vaaran­tuu tai estyy.

        Sepe­teus:
        Muutenkaan tarkoi­tus ei olekaan ver­ra­ta koko maail­man väestöön suo­raan esim. euromääräisiä tulo­ja ver­taa­mal­la, vaan reaalise­na elin­ta­sona ja mah­dol­lisuuksi­na toteut­taa itseään. Ja siinä ver­tailus­sa suo­ma­lainen köy­häkin pär­jää oikein hyvin. 

        Maail­man keski­ta­so ei ole reaalisenkaan elin­ta­son osalta suo­ma­laiselle köy­hälle rel­e­vant­ti ver­tailuko­h­ta, kos­ka suo­ma­laisen pien­i­t­u­loisen on tul­ta­va toimeen Suomes­sa. Tämä pitää sisäl­lään myös kyvyn toimia yhteiskun­nan jäse­nenä yhteiskun­nas­sa val­lit­se­vien sosi­aal­is­ten normien mukaises­ti. Reaalis­es­ti samal­la elin­ta­sol­la voi elää kehit­tyvän maan maaseudul­la akti­ivise­na yhteiskun­nan jäse­nenä mut­ta joutua Suomes­sa eris­te­tyk­si läh­es kaikesta yhteiskun­nan toimin­nas­ta kodin ulkop­uolel­la. Esimerkik­si ilman tietokonet­ta ja net­tiä on monien vält­tämät­tömyys­palvelu­iden käyt­tö Suomes­sa vaikeaa, vaik­ka jois­sakin muis­sa maail­man mais­sa pär­jää ilman. Har­va suo­ma­lainen työ­nan­ta­ja myöskään palkkaa töi­hin rikkinäi­sis­sä ja kuluneis­sa vaat­teis­sa haas­tat­telu­un tule­vaa, jos vain mui­ta hak­i­joi­ta on tarjolla.

        Sepe­teus:
        Jos yhteiskun­ta ei ole ideaa­li­nen – siis vaik­ka niin, että kaikille ei voi­da taa­ta jotain mieli­v­al­taisen suur­ta elin­ta­soa – niin on silti tähän kyseenalainen ratkaisu tuho­ta se sit­ten jät­tämäl­lä se uus­in­ta­mat­ta. Olemat­tomil­la ihmisil­lä tai yhteiskun­nil­la ei tietysti ole mitään omi­naisuuk­sia, sen parem­min posi­ti­ivisia kuin negati­ivisi­akaan, joten erään­lainen ratkaisu se tietysti on. 

        Mieli­v­al­taisen suur­ta elin­ta­soa en ole tarkoit­tanut mis­sään vai­heessa. Per­heelle sovel­tuvaa asum­ista, toimivia julk­isia palvelui­ta ja vakaa­ta toimeen­tu­loa en itse pidä kovin hur­ji­na vaa­timuksi­na. Pitkälle poli­it­ti­nen val­in­ta on se, mil­lainen tulon­jako yhteiskun­nas­sa sal­li­taan ja mihin rajal­liset resurssit halu­taan osoittaa.

      4. Kone­mies Espoos­ta: Suurem­mil­la väestöryh­mil­lä tode­tut kor­re­laa­tiot ja muut sään­nön­mukaisu­udet eivät vält­tämät­tä merk­itse, että yksilö­ta­sol­la tapah­tu­isi deter­min­is­tisiä muu­tok­sia suun­taan tai toiseen. Toisaal­ta tästä ei kuitenkaan voi tehdä sitä johtopäätöstä, ettei tutkimuk­sis­sa löy­de­ty­il­lä kor­re­laa­tioil­la olisi tai tulisi olla merk­i­tys­tä yksilö­ta­son päätök­sen­teossa. Tieteel­lis­es­ti rel­e­vant­ti ja tieteel­lisel­lä tutkimuk­sel­la kausaalisek­si todet­tu vaiku­tus voi olla myös se, että jonkin tapah­tu­man toden­näköisyys, odotusar­vo tai vedonlyön­tisuhde muuttuu. 

        Esimerkik­si tupakoin­nin aiheut­ta­mat ter­veyshai­tat ovat osin ei-deter­min­is­tisiä. Siitä ei kuitenkaan seu­raa johtopäätöstä, ettei altistu­mista kan­na­ta omin toimin vält­tää. Tiedey­hteisön sisäl­lä hyvin har­vat myöskään kyseenalais­ta­vat kausaal­ista suhdet­ta tupakoin­nin ja tiet­ty­jen syöpi­en välil­lä, vaik­ka kaik­ki tupakoit­si­jat eivät niihin sairastu.

        Aiem­min viit­taa­mas­sani Berneliuk­sen tutkimuk­ses­sa tarkastelti­in koulu­jen eriy­tymistä Helsingis­sä. Tulok­sis­sa rapor­toiti­in kor­re­laa­tioi­ta oppi­laiden suo­ri­u­tu­misen ja asen­tei­den sekä koulun omi­naisuuk­sia ja oppi­laan taus­taa kuvaavien muut­tu­jien välil­lä. Sinän­sä tot­ta on, että osa tulok­sista kuvaa koulu­vaiku­tusten lisäk­si myös oppi­laiden valikoi­tu­mista eri koului­hin. Tästä ei kuitenkaan voi suo­raan päätel­lä sitä, ettei alue- tai koulu­vaiku­tuk­sia olisi olemassa. 

        Tutkimuk­seen sisäl­tyvistä rajoit­teista huoli­mat­ta artikke­lis­sa esite­tyt tulok­set sisältävät ainakin jonkin ver­ran näyt­töä koulu­vaiku­tuk­sista, joiden vaiku­tus säi­lyy, vaik­ka lapsen omien van­hempi­en koulu­tus­ta­so vakioidaan. Esimerkik­si regres­sio­ana­lyysin tulosten osalta on todet­tu: ”Alue­muut­tu­jien merk­i­tys myös säi­lyy, vaik­ka oppi­laan oma taus­ta otet­taisi­in huomioon: esimerkik­si regres­sio­ana­ly­y­sis­sä alueelli­nen korkeak­oulutet­tu­jen osu­us ennus­taa itsenäis­es­ti oppimis­tu­lok­sia, kun oppi­laan van­hempi­en koulu­tus­ta­so vakioidaan.” Myös moni­ta­so­ma­llinnuk­sel­la saati­in saman­su­un­taisia tulok­sia: ”Tämä osoit­taa, että oppi­laan ver­tais­ryh­män van­hempi­en koulu­tus­ta­so on yhtey­dessä yksit­täisen oppi­laan tulok­si­in hänen omien van­hempi­en­sa koulu­tus­ta­sos­ta riip­pumat­ta. Havain­to viit­taa selvästi koulu­vaiku­tuk­si­in.” Artikke­lin johtopäätö­sosas­sa pide­tään koulu­vaiku­tuk­sia vähin­täänkin mah­dol­lisi­na. Näil­lä tulok­sil­la en itse lähtisi tekemään johtopäätöstä, ettei van­hempi­en taus­tas­ta riip­pumat­to­mia alue- tai koulu­vaiku­tuk­sia ole Helsin­gin seudul­la tai että kyse on vain oppi­laiden valikoi­tu­mis­es­ta eri kouluihin.

        Väit­teen esit­täjän työväen­lu­okkaisu­udel­la, opiskelul­la tai maail­man­tuskalla ei kai sinän­sä pitäisi olla mitään tekemistä sen kanssa, miten paljon keskusteli­jan väit­teis­sä on tot­ta. Kyse ei vält­tämät­tä ole myöskään lapsen pää­tymis­es­tä ongel­masarak­keeseen. Myös mon­et muut seg­re­goituneen kouluym­päristön seu­rauk­set voivat olla seu­rauk­sil­taan inhimil­lis­es­ti vakavia: esimerkik­si väki­val­lan uhka tai siinä määrin heikom­mat oppimis­tu­lok­set, että jatko-opin­toi­hin pääsem­i­nen vaaran­tuu tai estyy.

        Maail­man keski­ta­so ei ole reaalisenkaan elin­ta­son osalta suo­ma­laiselle köy­hälle rel­e­vant­ti ver­tailuko­h­ta, kos­ka suo­ma­laisen pien­i­t­u­loisen on tul­ta­va toimeen Suomes­sa. Tämä pitää sisäl­lään myös kyvyn toimia yhteiskun­nan jäse­nenä yhteiskun­nas­sa val­lit­se­vien sosi­aal­is­ten normien mukaises­ti. Reaalis­es­ti samal­la elin­ta­sol­la voi elää kehit­tyvän maan maaseudul­la akti­ivise­na yhteiskun­nan jäse­nenä mut­ta joutua Suomes­sa eris­te­tyk­si läh­es kaikesta yhteiskun­nan toimin­nas­ta kodin ulkop­uolel­la. Esimerkik­si ilman tietokonet­ta ja net­tiä on monien vält­tämät­tömyys­palvelu­iden käyt­tö Suomes­sa vaikeaa, vaik­ka jois­sakin muis­sa maail­man mais­sa pär­jää ilman. Har­va suo­ma­lainen työ­nan­ta­ja myöskään palkkaa töi­hin rikkinäi­sis­sä ja kuluneis­sa vaat­teis­sa haas­tat­telu­un tule­vaa, jos vain mui­ta hak­i­joi­ta on tarjolla.

        Mieli­v­al­taisen suur­ta elin­ta­soa en ole tarkoit­tanut mis­sään vai­heessa. Per­heelle sovel­tuvaa asum­ista, toimivia julk­isia palvelui­ta ja vakaa­ta toimeen­tu­loa en itse pidä kovin hur­ji­na vaa­timuksi­na. Pitkälle poli­it­ti­nen val­in­ta on se, mil­lainen tulon­jako yhteiskun­nas­sa sal­li­taan ja mihin rajal­liset resurssit halu­taan osoittaa.

        Tarkoituk­seni ei ollut kiistää sitä, etteikö ympäristö vaikut­tais jos­sain määrin, onhan lop­putu­los usei­den tek­i­jöi­den sum­ma. Mietin itsekin, mil­laiseen koulu­un halu­aisin lapseni sijoit­tuvan mm. sen mainetek­i­jöi­den perus­teel­la. Näi­den seikko­jen vaiku­tus­ta en kuitenkaan voi pitää suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa niin suure­na, että se tosi­asial­lis­es­ti domi­nosi yksit­täis­ten per­hei­den elämää ja siten perustelisi fatal­is­min asian suh­teen. Kohtu­ullisen toimi­vat julkiset palve­lut ja mah­dol­lisu­us kelvol­liseen asumiseen ovat kyl­lä pitkälti vielä ainakin tois­taisek­si Suomes­sa taat­tu­ja. Toimeen­tu­lon vakaus ei ehkä aina niinkään, mut­ta toisaal­ta se on asia, joka ei ole oikein kenenkään määräys­val­las­sa, eikä sekään hel­posti alle työt­tömyysko­r­vauk­sen tason laske.

        Hyvänä huomiona pidän kyl­lä sitä, että yhteiskun­nan tason kohotes­sa myös yhteiskun­nan muiden jäsen­ten odotuk­set nou­se­vat. En silti oikein tiedä, mis­sä mitas­sa Suomes­sa oikeasti on sel­l­aista äärim­mäistä köy­hyyt­tä, joka pakot­taisi esim. kulke­maan hirveän resu­i­sis­sa vaat­teis­sa. Kyl­lä paikalli­sis­sa ”slum­meis­sa” kulkies­sanikin ihmiset siel­lä nyt ihan kat­seenkestävis­sä vaat­teis­sa kulke­vat, silmi­in­pistävä nuhjuisu­us rajoit­tuu lähin­nä romaniker­jäläisi­in tai elämän­tavoil­laan sel­l­aisen habituk­sen (lue: päi­htei­den väärinkäyt­täjät) valinneille.

  35. Atomisti:“Monikaan ei tätä tiedä, kuten ei Osmokaan, kos­ka val­lan­pitäjien (poli­itikot, media ym) mukaan tasa-arvo tarkoit­taa tyt­tö­jen ja nais­ten hyv­in­voin­tia, ja siinä Suo­mi onkin ihan huippua.”

    Kyl­lä, juuri noin. Suomes­sa tasa-arvo­vaa­timus on men­nyt överik­si. Miesvi­haa­jafem­i­nistien myrkylli­nen pro­pa­gan­da saa aikaan entistä suurem­paa vihan­mielisyyt­tä puolin ja toisin. Toksi­nen maskuli­in­isu­us on laa­jalti vil­jel­ty mieliku­va. Vaiku­tus on myöskin sel­l­ainen, että naisel­lisu­us on alet­tu mieltää negati­ivisek­si kult­tuurik­si. Sukupuolten välisiä ero­ja halu­taan häivyt­tää val­heel­lisel­la väit­teel­lä, että se lisäisi tasa-arvoa.

    Joku viit­tasi Viron hyvään syn­tyvyyske­hi­tyk­seen. Kat­sokaa viro­laisia naisia! Ei tarvinne ava­ta käsitet­tä enem­pää. Siel­lä sukupuo­let saa­vat olla eri­laisia, ja siitä seu­raa jän­nitet­tä , mikä kipunoi hyväl­lä taval­la. Jos joku halu­aisi paran­taa tasa-arvoa ja sen kaut­ta syn­tyvyyt­tä, pitäisi poikien koulu­tuk­seen sat­sa­ta radikaal­isti. Tasa-arvois­es­ti koulut­tau­tuneet par­it muo­dosta­vat liit­to­ja use­am­min kuin suuren koulu­tuseron omaavat.

    Mut­ta täl­lainen aja­tus on kuin punainen vaate kiihko­tasa-arvo­fanaatikoille. Ja nämä ihmiset ovat usein myös media-alan ihmisiä. Tämä aiheut­taa tiedo­tus­va­jeen tasa-arvon todel­li­sista syistä ja korjauskeinoista.

  36. Super­cellin halu­amien huip­punört­tien seisot­ta­mi­nen jonos­sa kahdek­san kuukaut­ta on eri­tyisen käsittämätöntä.

    Jos Super­cell mak­saa huip­punörteilleen palkkaa yli 3000€/kk niin voidaan käyt­tää eri­ty­isas­iantun­ti­jan työlu­paa. Täl­löin Suomeen saa tul­la ensim­mäisek­si 3 kuukaudek­si töi­hin ihan tur­isti­na, ja sit­ten Suomes­sa jo töis­sä ollessaan hakea sen varsi­naisen työlu­van. Jos huip­punört­ti tulee viisum­i­va­paus­sopimusten kat­ta­mas­ta maas­ta, hän voi tul­la Suomeen ja aloit­taa työt vaik­ka yhdessä päivässä.

    https://migri.fi/erityisasiantuntija

  37. Tässä aikamme tasa-arvo­höm­pässä miehi­in kohdis­tu­vat vaa­timuk­set ovat nousseet, kun samaan aikaan nais­ten viehät­tävyys miesten silmis­sä on laskenut ei pelkästään nais­ten korkeam­man koulut­tau­tu­misen vuok­si vaan eri­tyis­es­ti eri­lais­ten keho- ja lem­mikkiposi­ti­ivi­su­us­meemien vuok­si. Vah­vat ja itsenäiset naiset ovat halun­neet näyt­tää, että voivat tehdä itselleen, mitä halu­a­vat, ja oike­as­sa­han he ovatkin.

    Miesten näkökul­mas­ta par­i­u­tu­misen diili on nyt kuitenkin heiken­tynyt merkit­tävästi, kuten tääl­lä hyvin on tuo­tu ilmi. Kär­si­jöitä ovat kuitenkin naiset, joille ympäröivä maail­ma vale­hteli, että nuoru­u­den voi hurvitel­la miten lystää välit­tämät­tä siitä, mis­tä miehet nai­sis­sa pitävät, ja sit­ten 30-vuo­ti­aana voivat etsiä itselleen hyvän miehen. Valitet­tavasti luon­to nyt vain sat­tuu ole­maan kir­joitet­tu toisin. 

    En ihmettele, mik­si niin mon­et miehet val­it­se­vat nykyään mielu­um­min tietokone­pelit kuin oike­as­sa elämässä men­estymisen, kun se vieläpä kovin usein halu­taan ottaa mieheltä pois vedoten hänen sukupuolen­sa tok­sisu­u­teen ja siihen, ettei men­estymi­nen ole johtunut hänestä vaan yhteiskun­nan “piilo­rak­en­teista”, jot­ka nos­ta­vat miehet huip­ulle läh­es automaat­tis­es­ti. Ehkä 70-luvul­la, mut­ta minä ainakin olen kokenut nuoruuteni niin, että tyt­töjä ja naisia on kan­nustet­tu ja autet­tu paljon poikia ja miehiä enem­män, kun joka paikas­sa on halut­tu näyt­tää, että naiset ovat vähin­tään yhtä hyviä kuin miehet.

    Itse 36-vuo­ti­aana miehenä elän ja hurvit­te­len mielu­um­min vapaana kuin sitoudun ikäiseni naisen kanssa, joka kerkeää syn­nyt­tää 1–2 las­ta. Miehen näkökul­mas­ta mar­gin­aa­likus­tan­nus rom­ah­taa ensim­mäisen lapsen jäl­keen, joten parhaat vai­h­toe­hdot ovat joko 0 tai 5+ las­ta, mut­ta kos­ka suurper­het­tä toivo­van ter­veen näköisen naisen löytämi­nen on täl­lä het­kel­lä läh­es mah­do­ton­ta, niin läh­den seu­raavak­si Uuteen-See­lan­ti­in ja ostan fer­rarin. Kat­so­taan uud­estaan parin vuo­den päästä, kun tämä jär­jet­tömyys ymmär­retään laajemmaltikin.

    1. Las­si Heikki­nen:

      Itse 36-vuo­ti­aana miehenä elän ja hurvit­te­len mielu­um­min vapaana kuin sitoudun ikäiseni naisen kanssa, joka kerkeää syn­nyt­tää 1–2 las­ta. Miehen näkökul­mas­ta mar­gin­aa­likus­tan­nus rom­ah­taa ensim­mäisen lapsen jäl­keen, joten parhaat vai­h­toe­hdot ovat joko 0 tai 5+ las­ta, mut­ta kos­ka suurper­het­tä toivo­van ter­veen näköisen naisen löytämi­nen on täl­lä het­kel­lä läh­es mah­do­ton­ta, niin läh­den seu­raavak­si Uuteen-See­lan­ti­in ja ostan fer­rarin. Kat­so­taan uud­estaan parin vuo­den päästä, kun tämä jär­jet­tömyys ymmär­retään laajemmaltikin. 

      Mikä siinä Uudessa See­lan­nis­sa on niin erikoista? Eikö se ole köy­hä maat­alous­maa kuten Suo­mi 60-luvulla?

      1. R.Silfverberg: Mikä siinä Uudessa See­lan­nis­sa on niin erikoista? Eikö se ole köy­hä maat­alous­maa kuten Suo­mi 60-luvulla?

        Käymme retkel­lämme kyl­lä myös Viet­namis­sa ja Sin­ga­pores­sa, mut­ta henkilöko­htais­es­ti Uusi-See­lan­ti kiin­nos­taa lähin­nä kahdes­ta syys­tä. Sain 6‑vuotiaana joul­u­lah­jak­si kart­ta­pal­lon ja kuka­pa ei fyy­sistä pal­loa pyöritel­lessä lait­taisi merkille, että maa on Suomen vastin­pari ainakin geolokaa­tion­aal­isil­ta (?) omi­naisuuk­sil­taan. Lisäk­si Uusi-See­lan­ti on kestävyy­surheil­i­jan märkä päiväuni.

        Tarkoi­tus oli myös lentää elämäni ensim­mäisen ker­ran helikopter­il­la ja käy­dä tulivuorel­la, mut­ta saa­pa nähdä onnis­tuuko tämä, kun White Island (maorik­si Whakaari) päät­ti purkau­tua juuri viime yönä.

      2. Las­si Heikki­nen: Käymme retkel­lämme kyl­lä myös Viet­namis­sa ja Sin­ga­pores­sa, mut­ta henkilöko­htais­es­ti Uusi-See­lan­ti kiin­nos­taa lähin­nä kahdes­ta syys­tä. Sain 6‑vuotiaana joul­u­lah­jak­si kart­ta­pal­lon ja kuka­pa ei fyy­sistä pal­loa pyöritel­lessä lait­taisi merkille, että maa on Suomen vastin­pari ainakin geolokaa­tion­aal­isil­ta (?) omi­naisuuk­sil­taan. Lisäk­si Uusi-See­lan­ti on kestävyy­surheil­i­jan märkä päiväuni.

        Tarkoi­tus oli myös lentää elämäni ensim­mäisen ker­ran helikopter­il­la ja käy­dä tulivuorel­la, mut­ta saa­pa nähdä onnis­tuuko tämä, kun White Island (maorik­si Whakaari) päät­ti purkau­tua juuri viime yönä. 

        Anteek­si , mä sain sel­l­aisen käsi­tyk­sen että muu­tat asumaan parik­si vuodek­si Uuteen See­lan­tin, hom­maat vai­mon sieltä ja ostat sieltä Ferrarin. 😀

      3. Las­si Heikki­nen: Käymme retkel­lämme kyl­lä myös Viet­namis­sa ja Sin­ga­pores­sa, mut­ta henkilöko­htais­es­ti Uusi-See­lan­ti kiin­nos­taa lähin­nä kahdes­ta syys­tä. Sain 6‑vuotiaana joul­u­lah­jak­si kart­ta­pal­lon ja kuka­pa ei fyy­sistä pal­loa pyöritel­lessä lait­taisi merkille, että maa on Suomen vastin­pari ainakin geolokaa­tion­aal­isil­ta (?) omi­naisuuk­sil­taan. Lisäk­si Uusi-See­lan­ti on kestävyy­surheil­i­jan märkä päiväuni.

        Tarkoi­tus oli myös lentää elämäni ensim­mäisen ker­ran helikopter­il­la ja käy­dä tulivuorel­la, mut­ta saa­pa nähdä onnis­tuuko tämä, kun White Island (maorik­si Whakaari) päät­ti purkau­tua juuri viime yönä.

        Hieno tavoite, paljon onnea tule­vaisu­u­teen! Elämää on yllät­täen myös Suomen ulkopuolella.
        ps: Itse pidän kestävyy­surheilus­ta ja min­ul­la on 4 las­ta, joten ne eivät ainakaan kohdal­lani sul­je toisi­aan pois. En vapaae­htois­es­ti vai­h­taisi elämääni sinkkuelämään, lapset opet­ta­vat van­hempiaan vähin­tään yhtä paljon kuin toisinpäin.

  38. Ainakin Japanis­sa alhaista syn­tyvyyt­tä selitetään pääasi­as­sa sil­lä, että nuoret eivät par­i­udu. Otak­sun, että Suomes­sakin tämä on yksi keskeisimpiä syitä. Tarkastelka­amme sik­si asi­aa tästä näkökulmasta. 

    Mitä tiedämme nuores­ta nais­es­ta, joka ei par­i­udu? 1) Hän luul­tavasti asuu suures­sa kaupungis­sa. 2) Hänel­lä on vähin­tään melko korkea koulu­tus. 3) Hän elää inten­si­ivistä elämää työn, opiskelun ja har­ras­tusten ristitulessa. 

    Mik­si hän ei par­i­udu? 4) Ken­ties hän aloit­taa par­i­u­tu­misen yrit­tämisen vakavasti vas­ta yli 25-vuo­ti­aana. 5) Luul­tavasti hän kiin­nos­tuu vain miehistä, joil­la on vähin­tään yhtä korkea koulu­tus kuin hänel­lä itsellään.
    6) Kiin­nos­tavien miesten kanssa saat­taa kehkey­tyä vain pätkä­suhtei­ta, kos­ka miehillä ei ole kiire sitoutua ja uusia naisia tulee tar­jolle koko ajan. 7) Mah­dol­lis­es­ti nainen edel­lyt­tää mieskan­di­daatil­taan parisuh­teessa ja las­ten­hoi­dos­sa “tasa-arvoisu­ut­ta”.

    Näistä kaik­ki muut syyt pait­si syy 5 ovat voimis­tuneet viime vuosikym­meninä. Ratkaisu löy­tyy näi­hin syi­hin puuttumisesta.

    1. Mitä tiedämme nuores­ta nais­es­ta, joka ei par­i­udu? 1) Hän luul­tavasti asuu suures­sa kaupungis­sa. 2) Hänel­lä on vähin­tään melko korkea koulu­tus. 3) Hän elää inten­si­ivistä elämää työn, opiskelun ja har­ras­tusten ristitulessa.

      Koulutet­tu­jen nais­ten hedelmäl­lisyys on kuitenkin mui­ta korkeampi.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Koulutet­tu­jen nais­ten hedelmäl­lisyys on kuitenkin mui­ta korkeampi.

        Suomes­sa syn­tyneistä nai­sista korkeak­oulu­tuk­sen saaneil­la lap­siluku on pienen­tynyt absolu­ut­tis­es­ti enem­män: 2,0 vuon­na 2006 ja 1,5 vuon­na 2017; vähem­män koulut­tau­tuneille vas­taa­vat luvut ovat n. 1,6 ja 1,3. Suh­teelli­nen pudo­tus on molem­mis­sa ryh­mis­sä saman suuruinen. 

        Ehkä vielä oleel­lisem­paa on tarkastel­la lapset­tomien osu­ut­ta nuorista, 25–29-vuotiaista nai­sista. Riip­pumat­ta koulut­tau­tu­misen asteesta lapset­tomien osu­us on kas­vanut; vuon­na 2017 osu­us oli 80 % korkeak­oulut­tau­tuneis­sa, 65 % toisen asteen suorit­taneis­sa ja 50 % muissa. 

        Lähde: Syn­tyneet 2017, Tilastokeskus.

      2. Aika ajatel­la: Suomes­sa syn­tyneistä nai­sista korkeak­oulu­tuk­sen saaneil­la lap­siluku on pienen­tynyt absolu­ut­tis­es­ti enem­män: 2,0 vuon­na 2006 ja 1,5 vuon­na 2017; vähem­män koulut­tau­tuneille vas­taa­vat luvut ovat n. 1,6 ja 1,3. Suh­teelli­nen pudo­tus on molem­mis­sa ryh­mis­sä saman suuruinen. 

        Ehkä vielä oleel­lisem­paa on tarkastel­la lapset­tomien osu­ut­ta nuorista, 25–29-vuotiaista nai­sista. Riip­pumat­ta koulut­tau­tu­misen asteesta lapset­tomien osu­us on kas­vanut; vuon­na 2017 osu­us oli 80 % korkeak­oulut­tau­tuneis­sa, 65 % toisen asteen suorit­taneis­sa ja 50 % muissa. 

        Lähde: Syn­tyneet 2017, Tilastokeskus.

        Mik­si on olen­naista tarkastel­la juuri 25–29 vuo­ti­aiden osu­ut­ta? Siinä on jos­sain määrin tarkoi­tushakuisu­ut­ta. Vähem­män koulut­tau­tuneet ovat tuos­sa vai­heessa jo vaki­in­nut­ta­neet ase­mansa työelämässä ja elämä antaa myöten myös las­ten han­k­in­nalle. Korkeak­oulu­tus kestää kauem­min. Opiskelu­paikkaa on vaikeampi saa­da, joten koulut­tau­tu­mi­nen aloite­taan myöhemmin.

        Korkeasti koulut­tau­tunei­den vaki­in­tu­mi­nen työelämään tapah­tuu siten myöhem­min eikä las­ten han­kkimi­nen kesken opin­to­jen tai ensim­mäi­sis­sä hyvin tyyp­il­lis­es­ti lyhyis­sä, määräaikai­sis­sa työ­paikois­sa tun­nu vielä järkevältä. Perus­tur­val­lisu­us ei tun­nu riittävältä.

        Jos kat­sot 35–39 vuo­ti­aiden lapset­to­muut­ta huo­maat käyrän kään­tyneen toisin päin. Kaiken lisäk­si nimeno­maan korkeak­oulutet­tu­jen nais­ten lapset­to­muus pysyy läh­es vakiona koko tarkastelu­jak­son ajan. Vuon­na 2006 lapset­to­mia korkeak­oulutet­tu­ja oli yli 70 %. Vuon­na 2016 tuo sama joukko on 35–39 vuo­ti­aiden ryh­mässä. Sil­loin lapset­tomien määrä on alle 25 %. Perusk­oulu­tuk­sen varas­sa ole­vien vas­taa­vat luvut ovat 40 % ja 30 %.

        Korkeak­oulute­tut syn­nyt­tävät lapset van­hemp­ina, mut­ta lapset­to­mia on vähem­män. Juuri kuten Ode tote­si, hedelmäl­lisyys on suurem­pi. Tässäkin näkynee tur­val­lisu­u­den tunne.

      3. SamiK: Mik­si on olen­naista tarkastel­la juuri 25–29 vuo­ti­aiden osu­ut­ta? Siinä on jos­sain määrin tarkoitushakuisuutta. 

        […]

        Korkeak­oulute­tut syn­nyt­tävät lapset van­hemp­ina, mut­ta lapset­to­mia on vähem­män. Juuri kuten Ode tote­si, hedelmäl­lisyys on suurem­pi. Tässäkin näkynee tur­val­lisu­u­den tunne.

        On olen­naista tarkastel­la 25–29-vuotiaita naisia, kun halu­amme tietää, onko tapah­tunut muu­tok­sia, jot­ka ovat osaltaan johta­neet alen­tuneeseen syn­tyvyy­teen. Japanis­sa on havait­tu, että nimeno­maan nuorten par­i­u­tu­mi­nen on vähen­tynyt ja myöhen­tynyt, mikä selit­tää vau­vaka­toa. Jos käytät sanaa tarkoi­tushakuisu­us kiel­teisessä mielessä, olen eri mieltä: ei Tilas­tokeskuskaan turhaan tarkastele lapset­tomien osu­ut­ta juuri tässä ikäryh­mässä — vaan tarkoituk­sel­la. Kun lap­si saadaan myöhem­mäl­lä iäl­lä, mikä on use­am­min tilanne korkeak­oulutet­tu­jen kohdal­la, niin lap­siluku jää pienem­mäk­si. Tämä selit­tää lap­silu­vun voimakas­ta pienen­tymistä korkeak­oulutet­tu­jen keskuudessa. 

        Olen huolis­sani enem­män korkeak­oulut­tau­tunei­den kuin mata­lam­min koulut­tau­tunei­den nais­ten lap­silu­vus­ta. Tähän on mon­ta syytä, joista tässä kolme: 1) Vielä vuon­na 2006, ja vuo­teen 2010 saak­ka, korkeak­oulut­tau­tunei­den nais­ten lap­siluku ylsi uusi­u­tu­vu­us­ta­solle, mut­ta sit­ten pudo­tus on ollut jyrkkä. 2) Suomes­sa pyritään nos­ta­maan korkeak­oulut­tau­tu­vien osu­ut­ta tulev­ina vuosi­na. (Suomes­sa osu­u­den kasvu on ollut pysähdyk­sis­sä jo jonkin aikaa.) 3) Äidin koulu­tus­ta­so on yksi parhaim­mista lapsen “koulumen­estyk­sen” selittäjistä. 

        Heikko tur­val­lisu­u­den tunne saat­taa olla heikko alhaisen lap­silu­vun selit­täjä: kehit­tyneis­sä maissa(kin) lap­siluku on alen­tunut juuri taloudel­lisen ja ter­vey­del­lisen tur­val­lisu­u­den kas­vaes­sa, ainakin pitkäl­lä aikavälillä.

  39. Tässä lapset­to­muudessa on vähän analo­gia maid­on­tuotan­toon. Maid­on­tuot­ta­jia ei nykyään tah­do löy­tyä, kos­ka se sitoo 24/7 töi­hin ja lomat ja viikon­lop­pu­va­paat eivät juokse. Maid­on­tuotan­nos­sa tämä on hoidet­tu perus­ta­mal­la kol­hoose­ja, jot­ka toimi­vat robot­eil­la. Tosin eläin­suo­jeli­jat eivät sitä oikein sula­ta. Pitäisiköhän perus­taa saman­laisia lap­site­htaitakin? Ceaus­es­cun Roma­nia taitaisi olla valmis esikuva.

  40. Tein aiem­min töitä maa­han­muu­ton paris­sa ja maa­han­muut­ta­jien kanssa. Ihmettelin suuresti sitä, että tah­toti­laa ei ole minkään asian eteen­päin viemisek­si, vaan pikem­minkin tilanteessa, jos­sa voi saa­da pilkun men­emään poikit­tain siihen tar­tu­taan. Me olemme tässä maas­sa maail­man parhaimpia löytämään sopi­va ongel­ma jokaiseen ratkaisuun.

    Nyt, kun on tul­lut luet­tua asi­aa hie­man pidem­mälle, niin olen huo­man­nut suomes­sa ole­van pitkät per­in­teet kaikessa täl­läisessä. Esimerkik­si 1920 luvul­la pako­laisek­si tullei­den nais­ten lapset eivät saa­neet Suomen kansalaisu­ut­ta, vaik­ka oli Suo­ma­laiset isät. Kansalaisu­us tuli sil­loin pelkästään äidin kaut­ta. Meil­lä on ollut vielä 1980 luvul­la Suomes­sa ihmisiä, jot­ka ovat syn­tyneet suomes­sa ja eläneet koko elämän­sä tässä maas­sa ja silti kansalaisu­us on ollut joko “ei mikään maan kansalainen” tai “Entisen venäjän eikä minkään muun maan kansalainen”. Tämä on sitä historiaa.

    Toinen kum­malli­nen joukko ihmisiä on ne ihmiset, jot­ka asu­vat nyky­is­ten rajo­jen sisäpuolel­la, mut­ta kun­nas­sa, joka lakkautet­ti­in. Eli ovat koko ajan olleet mei­dän nyky­is­ten rajo­jen sisäpuolel­la, eivätkä ole siten evakko­ja, vaik­ka kotikun­ta on lakkautet­tu. Syn­tymä­paik­ka viral­li­sis­sa papereis­sa “muu euroop­pa ei EU maa.” Asi­aa ei saa kor­jatuk­si mil­lään valit­tamisen määräl­lä. Se on juuri sel­l­ainen maa­han­muut­toon liit­tyvä byrokra­t­ian kukka­nen, jota ei vaan voi kor­ja­ta. Kun pilkku on vinos­sa, niin Suo­ma­lais­es­ta ei saa suo­ma­laista, vaik­ka koko suku olisi ollut suo­ma­laista niin kauan kuin suo­ma­laisu­ut­ta on ollut olemassa.

    Yksi poikkeus asi­aan kuitenkin on. Nobel teki Mart­ti Ahti­saares­ta Venäläisen. Syn­tymä­paik­ka: Viipuri, Venäjä. Koko byrokraat­ti­nen sotakoneis­to viritet­ti­in ja tämän seu­rauk­se­na saati­in Mar­tista Suo­ma­lainen. Jos Mart­ti olisi nykyisen Ylä­maan alueelta, niin edelleen saisi tyy­tyä ole­maan vain ulkop­uo­li­nen. Syn­tymä­paik­ka “muu euroop­pa- ei EU maa”

Vastaa käyttäjälle Aika ajatella Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.