Yritysten yhteiskuntavastuu ja maailman pelastaminen

Adam Smith on kir­joit­ta­nut, ettei (talous)järjestelmästä tule kos­kaan niin hyvää, ettei­kö ihmi­sen­kin tar­vit­se olla hyvä. Tätä haluai­sin jat­kaa niin, ettei toi­saal­ta ihmi­sis­tä tule kos­kaan niin hyviä, ettei­kö talous­jär­jes­tel­män­kin oli­si olta­va hyvä. 

Erääs­sä Board­man Oy:n kes­kus­te­lus­sa tulin sano­neek­si, että en oikein usko maa­il­man paran­ta­mi­seen yri­tys­ten yhteis­kun­ta­vas­tuun kaut­ta. Jos vää­rin toi­mi­mi­nen on kan­nat­ta­vaa, hyvis­ten joh­ta­mat yhtiöt häviä­vät mark­ki­noil­la pahis­ten joh­ta­mil­le. Sik­si on yhteis­kun­nan teh­tä­vä muut­taa sään­tö­jä niin, että vää­rin toi­mi­mi­nen on kan­nat­ta­ma­ton­ta. Vain se lopul­ta teho­aa. Sen myön­ny­tys­ten voin teh­dä, että joka hank­kii yri­tyk­sel­leen menes­tys­tä taval­la, joka vahin­goit­taa yleis­tä etua (toi­sia ihmi­siä, ilmas­toa ym.), ottaa ris­kin, että sään­tö­jä muu­te­taan ja hänen inves­toin­tin­sa filun­ki­toi­min­taan osoit­tau­tuu kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Sik­si kan­nat­taa vähän kat­soa, onko oma toi­min­ta päi­vän­va­loa kestävää.

Puheen­vuo­ro­ni sai osit­tain tyr­mis­ty­neen vas­taan­o­ton. Sitä pidet­tiin perin kyy­ni­se­nä. En saa refe­roi­da mui­den puheen­vuo­ro­ja, mut­ta yri­tän täs­sä perus­tel­la kantani.

Kukaan tus­kin ajat­te­lee, että vero­jen mak­sa­mi­sen tuli­si olla vapaa­eh­tois­ta. Vapaa­mat­kus­ta­jaon­gel­ma muo­dos­tui­si aivan lii­an suu­rek­si. Edes kirk­ko ei usko vapaa­eh­toi­siin avus­tuk­siin vaan kerää pakol­lis­ta kirkollisveroa.

Minun aja­tuk­se­ni pai­no oli ilmas­to­po­li­tii­kas­sa. Toi­ve, että ihmi­set ja yri­tyk­set oman­tun­non syis­tä vähen­täi­si­vät fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­töä, on yhtä naii­vi kuin aja­tus, että hyvin­voin­ti­val­tio voi­tai­siin rahoit­taa vapaa­eh­toi­sin mak­suin. Pidän fos­sii­lis­ten verot­ta­mis­ta pal­jon uskot­ta­vam­pa­na keinona.

Kyy­ni­syy­te­ni yri­tys­ten vapaa­eh­toi­sia ilmas­to­te­ko­ja koh­taan joh­tuu myös sii­tä, että olen näh­nyt niin pal­jon niin vil­pil­lis­tä viherpesua.

En myös­kään jak­sa hur­ra­ta, kun se tai tämä taho ilmoit­taa lopet­ta­van­sa fos­sii­li­teol­li­suu­den rahoit­ta­mi­sen. Maa­il­mas­sa on finans­si­va­ral­li­suut­ta niin pal­jon, ettei fos­sii­li­teol­li­suu­den rahoi­tus han­ka­loi­du, vaik­ka 90 % rahoit­ta­jis­ta vetäy­tyi­si. Olen pal­jon toi­veik­kaam­pi, jos joku pahik­sis­ta ilmoit­taa vetäy­ty­vän­sä, kos­ka pel­kää menet­tä­vän­sä rahan­sa. Se taas ei tapah­du ennen kuin fos­sii­li­sia vero­te­taan kunnolla.

Lap­sior­jien käyt­töä ali­han­kin­ta­ket­juis­sa voi kyl­lä sää­del­lä yhteis­kun­ta­vas­tuul­la – tai oikeam­min mai­ne­hai­tan uhal­la. T‑paidan tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ovat niin mität­tö­miä, ettei pai­dan hin­ta täs­tä juu­ri nousi­si. On siis myös hal­paa eettisyyttä.

Sen­kin myön­nän, että omaa hen­ki­lö­kun­taa kan­nat­taa koh­del­la vas­tuul­li­ses­ti. Se on yri­tyk­sen oman toi­min­nan kan­nal­ta jär­ke­vä inves­toin­ti. Halut­tu työ­nan­ta­ja saa parem­paa henkilökuntaa.

En halua täl­lä kyy­ni­syy­del­lä vetää mat­toa kaik­kien eet­ti­siä arvo­ja arvos­ta­vien alta vaan koros­taa, että vii­me­si­jai­nen vas­tuu on val­tioil­la ja kau­pun­geil­la: mil­lai­sik­si ne mää­rää­vät peli­sään­nöt ken­täl­lä, joil­la yri­tyk­set pelaavat.

Maa­il­ma oli jos­kus toi­sen­lai­nen. Olen kir­jois­sa­ni käyt­tä­nyt esi­merk­ki­nä Juuso Wal­de­nia, jon­ka aika­na Yhty­neet pape­ri­teh­taat otti hoi­taak­seen teh­das­paik­ka­kun­tien urhei­lu­ken­tät ja joka mak­soi äideik­si tul­leil­le työn­te­ki­jöil­leen äidin palk­kaa. (Juusi Wal­den ei hyväk­sy­nyt äitien työs­sä­käyn­tiä.)  Tämä laa­ja­sy­dä­mi­syys oli mah­dol­lis­ta ennen mark­ki­na­ta­lout­ta ja kil­pai­lua ja oli kan­nat­ta­vaa aika­na, jol­loin kom­mu­nis­min pel­ko oli vii­sau­den alku. Enää se ei onnis­tu, kos­ka sak­sa­lai­nen leh­ti­ta­lo ei mak­sa pape­ris­ta enem­pää sik­si, että osa pape­rin hin­nas­ta menee Kai­po­lan jal­ka­pal­lo­ken­tän kun­nos­tuk­seen. Ei toi­mi­nut pit­kään Juuso Wal­de­nin aika­na­kaan. KOP erot­ti hänet.

 

 

 

 

31 vastausta artikkeliin “Yritysten yhteiskuntavastuu ja maailman pelastaminen”

  1. Onko­han Juuso Wal­de­nin jal­ka­pal­lo­jouk­kue HAKA paras esi­merk­ki eet­ti­ses­tä toiminnasta?

    Käsit­tääk­se­ni — voin tie­tys­ti olla vää­räs­sä — HAKA:n pelaa­jat oli­vat töis­sä kuu­kausi­pal­kal­la pape­ri­teh­taal­la ja pela­si­vat ikään kuin var­joam­mat­ti­lais­jouk­kue. Samaan aikaan muu­al­la, esim. koti­kau­pun­gis­sa­ni Kot­kas­sa KTP pela­si täy­sin ama­töö­ri­jouk­ku­ee­na ver­rat­tu­na HAKA:aan. Wal­de­nin viri­tys muis­tut­ti sosia­lis­ti­mai­den tapaa pitää hyvät urhei­li­jat armei­jan palk­ka­lis­toil­la, jol­loin he ama­töö­riur­hei­lun sisäl­lä oli­vat täy­siä ammat­ti­lai­sia eikä sii­hen kukaan voi­nut puuttua.

    Jos näin oli, myös HAKA sai aika pal­jon ansio­ton­ta kil­pai­lue­tua ama­töö­ri­sar­jas­sa. Tie­tys­ti, jos pin­taa oikein halu­aa raa­put­taa, KTP:n jouk­ku­ees­sa oli aika mon­ta nos­tu­ri­mies­tä Kot­kan sata­mas­ta, joten voi­si (jos uskal­tai­si) miet­tiä palk­ka­si­ko kau­pun­ki pelaa­jia taa­tak­seen heil­le hyvän amma­tin pelaa­mi­sen ohella.

    Nyky­ään ei onnek­si tar­vit­se näy­tel­lä ama­töö­riä pela­tes­saan rahas­ta ja maineesta.

    1. Kyös­ti Salo­vaa­ra:
      Jos näin oli, myös HAKA sai aika pal­jon ansio­ton­ta kil­pai­lue­tua ama­töö­ri­sar­jas­sa. Tie­tys­ti, jos pin­taa oikein halu­aa raa­put­taa, KTP:n jouk­ku­ees­sa oli aika mon­ta nos­tu­ri­mies­tä Kot­kan sata­mas­ta, joten voi­si (jos uskal­tai­si) miet­tiä palk­ka­si­ko kau­pun­ki pelaa­jia taa­tak­seen heil­le hyvän amma­tin pelaa­mi­sen ohella.

      Nyky­ään ei onnek­si tar­vit­se näy­tel­lä ama­töö­riä pela­tes­saan rahas­ta ja maineesta. 

      Kyse ei ollut pel­käs­tään ama­töö­ri-idea­lis­mis­ta vaan myös sii­tä, että urhei­lun spon­so­roin­ti jär­jes­tä­mäl­lä urhei­li­joil­le var­ta­lon­myö­täi­nen työ ymmär­ret­tiin taval­laan vel­vol­li­suu­dek­si. Vie­lä 1980-luvul­la kun­nat jär­jes­ti­vät pesä­pal­loi­li­joil­le paik­ko­ja palo­mie­hi­nä, ken­tän­hoi­ta­ji­na tai uima­val­vo­ji­na, vaik­ka mitään ama­töö­ri­sään­tö­jä ei ollut. Tämä teh­tiin sil­kas­ta rak­kau­des­ta lajiin.

  2. Ei yri­tyk­sil­lä ole mitään yhteiskuntavastuuta.

    Ainoa teh­tä­vä joka niil­lä on, on sanot­tu osakeyhtiölaissa:

    Yhtiön toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on tuot­taa voit­toa osakkeenomistajille”

    1. Jon­ne:
      Ei yri­tyk­sil­lä ole mitään yhteiskuntavastuuta.

      Ainoa teh­tä­vä joka niil­lä on, on sanot­tu osakeyhtiölaissa:

      ”Yhtiön toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on tuot­taa voit­toa osakkeenomistajille”

      …jol­lei yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä mää­rä­tä toisin.

      Mel­kois­ta har­haan­joh­ta­mis­ta poi­mia laki­virk­kees­tä esil­le vain puolikas.

      1. Tapio: …jol­lei yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä mää­rä­tä toisin.

        Mel­kois­ta har­haan­joh­ta­mis­ta poi­mia laki­virk­kees­tä esil­le vain puolikas. 

        Kyl­lä, mut­ta nor­maa­lia. Yleen­sä ei nos­te­ta esil­le mah­dol­li­suut­ta, että osa­keyh­tiön tar­koi­tuk­ses­ta ja sään­nöis­tä voi mää­rä­tä var­sin vapaas­ti. Esi­mer­kik­si kun­nan yhtiöit­tä­mäl­le toi­min­nal­le voi antaa aivan vapaas­ti yhtiö­jär­jes­tyk­seen voi­ton­ta­voit­te­lun ohit­ta­van tar­koi­tuk­sen, joka tuol­loin sitoo yhtiön hal­li­tus­ta. Jos­tain syys­tä näin ei kui­ten­kaan lähes­kään aina tehdä.

      2. Niin, lyhen­sin lai­naus­ta, kos­ka lauseen lop­pu on käy­tän­nös­sä kuol­lut kirjain.

        Tie­dät­kö yhtään yksi­tyis­tä yri­tys­tä, joka oli­si perus­tet­tu muun syyn kuin voi­ton tavoit­te­lun vuoksi?

      3. Jon­ne:
        Niin, lyhen­sin lai­naus­ta, kos­ka lauseen lop­pu on käy­tän­nös­sä kuol­lut kirjain.

        Tie­dät­kö yhtään yksi­tyis­tä yri­tys­tä, joka oli­si perus­tet­tu muun syyn kuin voi­ton tavoit­te­lun vuoksi?

        Vaik­ka­pa CSC Oy.

      4. Tapio: Vaik­ka­pa CSC Oy.

        Yksi­tyi­nen yri­tys, jon­ka osa­ke­kan­nas­ta 70 % omis­taa val­tio ja 30 % korkeakoulut…

      5. Jon­ne: Yksi­tyi­nen yri­tys, jon­ka osa­ke­kan­nas­ta 70 % omis­taa val­tio ja 30 % korkeakoulut…

        Joo, yri­tin kor­ja­ta kom­ment­tia­ni, mut­ta se ei men­nyt läpi.

        Osa­keyh­tiö­lain kan­nal­ta ei ole oleel­lis­ta, mikä on osak­kaan yhteis­kun­nal­li­nen ase­ma. Ei se ole koh­dis­tet­tu pel­käs­tään yksi­tyi­sil­le yrityksille.

  3. Kukaan tus­kin ajat­te­lee, että vero­jen mak­sa­mi­sen tuli­si olla vapaaehtoista.

    Vero­jen mak­sa­mi­nen on jos­sain mää­rin vapaa­eh­tois­ta, esi­mer­kik­si arvon­li­sä- ja val­mis­te­ve­ro­jen osal­ta: jos ei osta, ei tar­vit­se mak­saa veroa­kaan. 😉 Myös vero­suun­nit­te­lua voi teh­dä tai olla teke­mät­tä, riip­puen sii­tä, miten pal­jon halu­aa mak­saa veroja…

    En halua täl­lä kyy­ni­syy­del­lä vetää mat­toa kaik­kien eet­ti­siä arvo­ja arvos­ta­vien alta vaan koros­taa, että vii­me­si­jai­nen vas­tuu on val­tioil­la ja kau­pun­geil­la, mil­lai­sik­si ne mää­rää­vät peli­sään­nöt ken­täl­lä, joil­la yri­tyk­set pelaavat.

    Täs­sä ajat­te­lus­sa on se ongel­ma, että läh­tö­koh­ta­na on, että kulut­ta­jat (äänes­tä­jät) ovat vää­räs­sä, kun taas päät­tä­jät (äänes­tä­jien edus­ta­jat) ovat oikeas­sa ja hei­dän pitää ohja­ta tie­tä­mä­tön­tä lau­maan­sa. Voi­si myös olla, että kulut­ta­jat ovat vain huo­nos­ti infor­moi­tu­ja… Täl­löin parem­man infor­maa­tion jaka­mi­nen joh­tai­si kulut­ta­jien pre­fe­rens­sien muut­tu­mi­seen, jol­loin kil­pai­lu ohjai­si yri­tyk­set toi­mi­maan “oikein”. Täl­löin mark­ki­na­me­ka­nis­mi myös nos­tai­si “vää­rien” tuot­tei­den hin­taa ilman, että sitä pitäi­si ohja­ta vero­tuk­sel­la tms.

    1. Vil­le:
      Täs­sä ajat­te­lus­sa on se ongel­ma, että läh­tö­koh­ta­na on, että kulut­ta­jat (äänes­tä­jät) ovat vää­räs­sä, kun taas päät­tä­jät (äänes­tä­jien edus­ta­jat) ovat oikeas­sa ja hei­dän pitää ohja­ta tie­tä­mä­tön­tä lau­maan­sa. Voi­si myös olla, että kulut­ta­jat ovat vain huo­nos­ti infor­moi­tu­ja… Täl­löin parem­man infor­maa­tion jaka­mi­nen joh­tai­si kulut­ta­jien pre­fe­rens­sien muut­tu­mi­seen, jol­loin kil­pai­lu ohjai­si yri­tyk­set toi­mi­maan ”oikein”. Täl­löin mark­ki­na­me­ka­nis­mi myös nos­tai­si ”vää­rien” tuot­tei­den hin­taa ilman, että sitä pitäi­si ohja­ta vero­tuk­sel­la tms. 

      Pitää huo­ma­ta, että yksi­lö toi­mii kah­des­sa eri roo­lis­sa olles­saan kulut­ta­ja tai äänes­tä­jä. Kulut­ta­ja­na yksi­lö kat­soo pal­jon tiu­kem­min omaa kuk­ka­ro­aan kuin äänes­tä­jä­nä. Äänes­tä­jä­nä ihmi­set käyt­täy­ty­vät idea­lis­ti­sem­min. (Tämän näkee mm. sii­tä, miten moni pie­ni­tu­loi­nen äänes­tää lyhyt­nä­köi­sen talou­del­li­sen etun­sa vas­tai­ses­ti oikeistopuolueita.)

      Lisäk­si demo­kra­tian kaut­ta sään­te­ly on tehok­kaam­paa kuin kulut­ta­japre­fe­rens­sien kaut­ta, sil­lä vapaa­mat­kus­ta­jaon­gel­ma on pie­nem­pi. Esi­mer­kik­si käy heh­ku­lamp­pu­jen vaih­to ledei­hin. Se ei oli­si iki­nä onnis­tu­nut vapaa­eh­toi­suu­den kaut­ta, sil­lä ledit oli­vat ihan lii­an kal­lii­ta. Vas­ta pak­ko sai yri­tyk­set suun­taa­maan mer­kit­tä­viä kehi­tys­kus­tan­nuk­sia hin­to­jen alen­ta­mi­seen. Heh­ku­lamp­pu­jen kiel­to joh­ti vaih­toeh­tois­ten valai­sin­ten älyt­tö­mään kysyn­tään, mikä mah­dolls­ti nopean tuotekehityksen.

  4. En ymmär­rä puheen vas­taa­not­ta­jien tyr­mis­tys­tä. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa toi­mi­vat yri­tyk­set paran­ta­vat maa­il­maa vain jos se on niil­le talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Tie­ten­kin. Pelk­kä mai­ne­hai­tan huo­mioon otta­mi­nen ei lähi­main­kaan rii­tä vas­tuul­li­seen toi­min­taan ihmis­ten tämän het­ki­sel­lä ymmär­ryk­sen tasolla.

    Mark­ki­na­ta­lout­ta kan­nat­taa hyö­dyn­tää parem­man maa­il­man luo­mi­ses­sa sen yli­ver­tai­sen tehok­kuu­den takia, mut­ta kyl­lä se vaa­tii taus­tal­le myös mel­ko voi­ma­kas­ta sää­te­lyä ja ohjaus­ta sen voi­man koh­dis­ta­mi­sek­si oike­aan suuntaan.

    1. Pek­ka T.:
      En ymmär­rä puheen vas­taa­not­ta­jien tyr­mis­tys­tä. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa toi­mi­vat yri­tyk­set paran­ta­vat maa­il­maa vain jos se on niil­le talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Tie­ten­kin. Pelk­kä mai­ne­hai­tan huo­mioon otta­mi­nen ei lähi­main­kaan rii­tä vas­tuul­li­seen toi­min­taan ihmis­ten tämän het­ki­sel­lä ymmär­ryk­sen tasolla.

      Mark­ki­na­ta­lout­ta kan­nat­taa hyö­dyn­tää parem­man maa­il­man luo­mi­ses­sa sen yli­ver­tai­sen tehok­kuu­den takia, mut­ta kyl­lä se vaa­tii taus­tal­le myös mel­ko voi­ma­kas­ta sää­te­lyä ja ohjaus­ta sen voi­man koh­dis­ta­mi­sek­si oike­aan suuntaan.

      Vähän syl­jet­tää koko mai­ne­hai­tan esiin tuo­mi­nen täs­sä. Tie­tääk­se­ni on pal­jon­kin todis­tei­ta että eri­lai­sis­ta kohuis­ta syn­tyy kolauk­sia mai­neel­le, mut­ta ellei kysees­sä ole kar­mean pie­ni nyrk­ki­pa­ja niin kulut­ta­jat myös unoh­ta­vat nämä mai­ne­asiat nopeas­ti. Mer­kit­tä­vä osa kulut­ta­jis­ta ei oikeas­ti väli­tä tar­peek­si, lisäk­si nykyi­nen glo­baa­li talous ja ali­han­kin­ta­ket­jut mah­dol­lis­ta­vat jäl­kien peit­te­lyn. Kulut­ta­jal­la ei ole oikeas­taan mitään kykyä arvioi­da onko jokin tuo­te riit­tä­vän eko­lo­gi­ses­ti ja eet­ti­ses­ti tuotettu.
      Sit­ten vie­lä jois­sain mais­sa viran­omai­set jah­taa­vat näi­tä ‘pil­lin­pu­hal­ta­ja’ toi­mit­ta­jia jot­ka koit­ta­vat juu­ri sel­vit­tää tuo­tan­non kes­tä­vyyt­tä. Glo­baa­lit suu­ry­ri­tyk­set jot­ka käyt­tä­vät näi­tä ket­ju­ja luon­nol­li­ses­ti sul­ke­vat sil­män­sä ja lähin­nä pakon edes­tä sel­vit­tä­vät ket­jun kes­tä­vyy­den. Ser­ti­fi­kaa­tit muut­tu­vat nekin her­käs­ti pro­pa­gan­dak­si, esi­mer­kik­si FSC-ser­ti­fi­kaa­tis­ta ker­to­van wiki­pe­dia artik­ke­lin cri­ticism koh­ta antaa ymmär­tää ettei kaik­ki vält­tä­mät­tä mene niin ruusui­ses­ti kuin ser­ti­fi­kaat­ti antai­si ymmär­tää. Eli tie­dos­ta­va kulut­ta­ja ei todis­tei­den valos­sa pys­ty edes luot­ta­maan ser­ti­fi­kaat­tei­hin. Se, että ser­ti­fi­kaa­tis­ta ei ole vie­lä pal­jas­tu­nut mitään ei miten­kään takaa ettei­kö sii­tä voi­si vie­lä tule­vai­suu­des­sa pal­jas­tua. Ja kyl­lä peri­aat­tees­sa erit­täin tie­dos­ta­va kulut­ta­ja ostaa vain sitä mis­tä voi kaik­kein var­mim­min var­mis­tua että tuo­tan­to on kes­tä­vää, val­tao­sa kulut­ta­jis­ta ei kui­ten­kaan toi­mi näin. Koko mai­ne­hai­tan käsi­te on kek­sit­ty vas­tus­ta­maan kai­ken­lais­ta val­tioi­den aset­ta­maa sää­te­lyä, aja­tus­han perus­tuu sii­hen että kulut­ta­jat teke­vät sää­te­lyn valinnoillaan.

      Mut­ta ei hätää, meno jat­kuu vie­lä räi­keäm­pä­nä hamaan tule­vai­suu­teen kun sään­te­le­mät­tö­män vapaa­kau­pan kan­nat­ta­jat pää­se­vät kri­tii­kis­tä kuin koi­ra verä­jäs­tä sitee­raa­mal­la valit­tu­ja koh­tia Adam Smit­hin mel­ko teo­reet­ti­ses­ta teok­ses­ta vaik­ka monet vapaa­kaup­paa­kin puo­lus­ta­vis­ta väit­teis­tä on mon­ta ker­taa kumot­tu his­to­rial­lis­ten todis­tei­den valossa.

      1. Sil­loin kun Nokia teki vie­lä kän­ny­köi­tä, se koki kal­liin mai­ne­hai­tan lak­kaut­taes­saan teh­taan Sak­sas­sa. Myyn­ti Sak­sas­sa las­ki melkoisesti.

    2. Pek­ka T.:
      En ymmär­rä puheen vas­taa­not­ta­jien tyr­mis­tys­tä. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa toi­mi­vat yri­tyk­set paran­ta­vat maa­il­maa vain jos se on niil­le talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Tie­ten­kin. Pelk­kä mai­ne­hai­tan huo­mioon otta­mi­nen ei lähi­main­kaan rii­tä vas­tuul­li­seen toi­min­taan ihmis­ten tämän het­ki­sel­lä ymmär­ryk­sen tasolla.

      Mark­ki­na­ta­lout­ta kan­nat­taa hyö­dyn­tää parem­man maa­il­man luo­mi­ses­sa sen yli­ver­tai­sen tehok­kuu­den takia, mut­ta kyl­lä se vaa­tii taus­tal­le myös mel­ko voi­ma­kas­ta sää­te­lyä ja ohjaus­ta sen voi­man koh­dis­ta­mi­sek­si oike­aan suuntaan.

      Täy­sin samaa miel­tä, enkä edes näe, että blo­gis­tin näkö­kul­ma oli­si joten­kin kyy­ni­nen. Ihmi­set ja yri­tyk­set yli­pää­tän­sä toi­mi­vat enem­män tai vähem­män näky­vien pork­ka­noi­den ja risu­jen ohjaa­mi­na, ja yri­tyk­sil­le nime­no­maan raha on paras konsultti.

      Onnek­si monet ympä­ris­töä sääs­tä­vät toi­met, vaik­ka­pa ener­gian käy­tön mini­moi­mi­nen, sääs­tä­vät myös rahaa. Eri­lais­ten vaih­toeh­to­jen hin­toi­hin on lisäk­si help­po vai­kut­taa eri­näi­sil­lä hal­lin­nol­li­sil­la toi­mil­la. Lyi­jyl­li­nen ben­sa häi­pyi nopeas­ti huol­toa­se­mil­ta, kun sil­le ase­tet­tiin pie­ni lisävero.

      Mai­ne­hait­ta­kin voi joh­taa ongel­miin. Klas­si­nen esi­merk­ki on Nest­len maitojauhekohu.

      1. Tapio:
        Mai­ne­hait­ta­kin voi joh­taa ongel­miin. Klas­si­nen esi­merk­ki on Nest­len maitojauhekohu.

        Nest­le sai tänä vuon­na jon­kun kes­tä­vä kehi­tys ‑pal­kin­non Suo­mes­sa ja on saa­nut aiem­pi­na­kin vuo­si­na kan­sain­vä­li­ses­ti, mut­ta se ei tun­nu vai­kut­ta­van jos mai­ne men­nyt kural­le yksit­täi­ses­tä tuot­tees­ta puo­li vuo­si­kym­men sitten.

      2. R.Silfverberg: Nest­le sai tänä vuon­na jon­kun kes­tä­vä kehi­tys ‑pal­kin­non Suo­mes­sa ja on saa­nut aiem­pi­na­kin vuo­si­na kan­sain­vä­li­ses­ti, mut­ta se ei tun­nu vai­kut­ta­van jos mai­ne men­nyt kural­le yksit­täi­ses­tä tuot­tees­ta puo­li vuo­si­kym­men sitten.

        No, ehkä Nest­le on jou­tu­nut paran­ta­maan juok­su­aan ja onnis­tu­nut sii­nä objek­tii­vi­sil­la kri­tee­reil­lä mitat­tu­na. Se ei vain muu­ta kym­me­nien mil­joo­nien ihmis­ten mie­li­ku­vaa Nest­les­tä. Rele­vant­ti kysy­mys sit­ten on, monen­ko ihmi­sen käyt­täy­ty­mi­seen se enää kas­sal­la vaikuttaa.

        Mai­ne­hai­tois­sa on paha­na ongel­ma­na se, että mai­neon­gel­miin joh­ta­vat kam­pan­jat käyn­nis­ty­vät yleen­sä jon­kin kan­sa­lais­jär­jes­tön toi­mes­ta, jol­loin kri­tee­rit ja tas­a­puo­li­suus eivät vält­tä­mät­tä ole kovin objek­tii­vi­sia. Esim. Finnwatch ana­ly­soi ymmär­tääk­se­ni vain suo­ma­lais­ten yri­tys­ten han­kin­ta­ket­ju­ja eikä muis­taak­se­ni edes jul­kai­se, mit­kä muuun­maa­lai­set yri­tyk­set käyt­tä­vät jotain havait­tua ongel­ma­toi­mit­ta­jaa. Suo­ma­lai­nen kulut­ta­ja siis hyl­kää suo­ma­lai­sen yhtiön ja ostaa hyväs­sä uskos­sa netis­tä ulko­mai­sen yhtiön tuot­teen, joka on teh­ty täs­mäl­leen samas­sa hikipajassa.

        Eivät poliit­ti­ses­sa pro­ses­sis­sa syn­ty­neet pork­ka­nat ja risut ole vält­tä­mät­tä tas­a­puo­li­sia ja objek­tii­vi­sia, mut­ta asian­osai­set voi­vat pro­ses­sin aika­na edes yrit­tää vai­kut­taa lopul­li­seen päätökseen.

        - Ehkä kaik­kien aiko­jen par­hai­ten onnis­tu­nut, apart­hei­din mur­ta­nut mai­ne­hait­ta­kam­pan­ja koh­dis­tui 30…40 v sit­ten Ete­lä-Afrik­kaan. Sekin meni maa­liin vas­ta, kun YK: n jäsen­val­tiot ryh­tyi­vät teke­mään kon­kreet­ti­sia boikottipäätöksiä.

  5. Kyl­lä­pä OS äityy otta­maan kovan tee­man esil­le, jol­lai­nen ”Yri­tys­ten yhteis­kun­ta­vas­tuu ja maa­il­man pelas­ta­mi­nen” on.

    Täs­sä joi­ta­kin yli 40-vuo­ti­sen yri­tyk­sis­sä toi­mi­mi­sen aika­na saa­tu­ja kokemuksia:

    1) Oil­si paras­ta tun­nus­taa se, että evo­luu­tio, sekä sii­tä seu­raa­va mark­ki­na­ta­lous ja kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la kehit­ty­vät tek­no­lo­giat lop­pu­jen lopuk­si ohjaa­vat maa­il­man­ta­lout­ta. Muu­hun usko­mi­nen on huu­haa­ta ja joh­taa ennem­min tai myö­hem­min konkurssiin.
    2) Tut­ki­mus­ten mukaan käy­tän­nös­sä maa­il­man talout­ta joh­ta­vat noin 100 glo­baa­lis­ti ope­roi­vaa suu­ry­ri­tys­tä. Näi­tä ovat Apple, Mic­ro­soft, Alp­ha­bet, Berks­hi­re Hat­haway, Face­book, Ali­ba­ba, Tencent Hol­dings, JP Mor­gan Cha­se, John­son & John­son, Visa, Exxon­Mo­bil, ICBC, jne.
    Näi­den yhtiöi­den pää­tök­set, uusi tek­niik­ka ja inves­toin­nit ovat rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa ”maa­il­man pelastamisessa”.
    3) Min­kä maan yhteis­kun­ta­vas­tuus­ta noit­ten fir­mo­jen sit­ten oikein pitäi­si huo­leh­tia? Suu­ryh­tiöi­den kovas­sa yti­mes­sä ole­via joh­ta­jia ohjaa juu­ri tuo OSn mai­nit­se­ma näke­mys, että ”hyvis­ten joh­ta­mat yhtiöt häviä­vät mark­ki­noil­la pahis­ten joh­ta­mil­le”. Noi­den joh­ta­jien lis­tal­la pik­kui­nen Suo­mi ja sen yhtiöt ovat häntäpäässä.
    4) Kyl­lä suo­ma­lais­ten kan­nat­taa ensi­si­jai­ses­ti huo­leh­tia Suo­men kil­pai­lu­ky­vys­tä ja panos­taa vähät varan­sa uuden tek­nii­kan kehit­tä­mi­seen, kou­luk­seen ja hei­kom­pio­sai­sis­ta huolehtimiseen.
    5) Ris­ki­nä kui­ten­kin on, että kai­ken­lai­set popu­lis­tit ja “tip­ping-point” — hys­tee­ri­kot kaap­paa­vat nuo rahat ja tuh­laa­vat ne tai­vaan tuuliin.
    Sil­loin mum­mot ja ukot kuo­le­vat makuu­haa­voi­hin­sa, kun ei ole ketään hei­tä kään­tä­mäs­sä aina 2 tun­nin välein…

  6. Mis­sä, mil­loin ja kenel­le on Juuson aika­na mak­set­tu äidin palk­kaa? Olen tätä kysy­nyt kos­ki­lai­sil­ta, eikä tähän men­nes­sä vie­lä yksi­kään val­kea­kos­ke­lai­nen ole tun­nis­ta­nut täl­läis­tä. Rou­vien irti­sa­no­mi­sia kyl­lä muistetaan.

  7. OS: “Lap­sior­jien käyt­töä ali­han­kin­ta­ket­juis­sa voi kyl­lä sää­del­lä yhteis­kun­ta­vas­tuul­la – tai oikeam­min mai­ne­hai­tan uhal­la. T‑paidan tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ovat niin mität­tö­miä, ettei pai­dan hin­ta täs­tä juu­ri nousi­si. On siis myös hal­paa eettisyyttä.”

    Sanoit että fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tön vähen­tä­mi­nen tai hyvin­voin­ti­val­tion rahoit­ta­mi­nen vapaa­eh­tois­ten omaan­tun­toon perus­tu­vin mak­suin on naii­via. Olet tie­tys­ti oikeas­sa, mut­ta sit­ten sor­ruit itse hyvin naii­viin ajat­te­luun tuos­sa lai­naa­mas­sa­ni kap­pa­lees­sa kun väi­tät että mai­ne­hai­tal­la voi­tai­siin mer­kit­tä­vis­sä mää­rin muut­taa ihmis­ten kulu­tus­ta. Jos olet seu­ran­nut esim. miten Suo­mes­sa on vii­me aikoi­na rikot­tu lap­sior­jien val­mis­ta­man hal­van pika­muo­din myyn­tien­nä­tyk­siä, tämä­hän ei pidä lain­kaan paik­kan­sa. Ja täs­tä on pal­jon mui­ta­kin esi­merk­ke­jä. Onkin siis erit­täin naii­via aja­tel­la että tämä­kään ongel­ma mihin­kään pois­tui­si ilman yhteis­kun­nan luo­mia tiuk­ko­ja pelisääntöjä.

    Ja muu­ten, eet­ti­ses­ti ja eko­lo­gi­ses­ti val­mis­te­tun T‑paidan hin­nak­si on arvioi­tu noin 40€, joten tämän osal­ta sinul­la on vää­rää tie­toa. Se hin­ta todel­la­kin nousi­si huimasti.

    OS: “Maa­il­ma oli jos­kus toi­sen­lai­nen. Olen kir­jois­sa­ni käyt­tä­nyt esi­merk­ki­nä Juuso Wal­de­nia, jon­ka aika­na Yhdis­ty­neet pape­ri­teh­taat otti hoi­taak­seen teh­das­paik­ka­kun­tien urhei­lu­ken­tät ja joka mak­soi äideik­si tul­leil­le työn­te­ki­jöil­leen äidin palk­kaa. (Juusi Wal­den ei hyväk­sy­nyt äitien työs­sä­käyn­tiä.) Tämä laa­ja­sy­dä­mi­syys oli mah­dol­lis­ta ennen mark­ki­na­ta­lout­ta ja kil­pai­lua ja oli kan­nat­ta­vaa aika­na, jol­loin kom­mu­nis­min pel­ko oli vii­sau­den alku. Enää se ei onnis­tu, kos­ka sak­sa­lai­nen leh­ti­ta­lo ei mak­sa pape­ris­ta enem­pää sik­si, että osa pape­rin hin­nas­ta menee Kai­po­lan jal­ka­pal­lo­ken­tän kun­nos­tuk­seen. Ei toi­mi­nut pit­kään Juuso Wal­de­nin aika­na­kaan. KOP erot­ti hänet.”

    Nos­tat esil­le erin­omai­sen poin­tin jos­ta har­vem­min näkee kes­kus­te­lua. Me kaik­ki tie­de­tään että mono­po­lit on mark­ki­na­ta­lou­del­le myrk­kyä. Iro­nia on, että vii­mei­set 30 vuot­ta mark­ki­na­ta­lou­del­la itsel­lään on ollut mono­po­li, ilman mitään kil­pai­lua tai kirit­tä­jää. Niin kuin sanoit, kom­mu­nis­min pel­ko oli vii­sau­den alku, oli kan­nat­ta­vaa pitää kan­sa tyy­ty­väi­se­nä. Kom­mu­nis­min kaa­dut­tua tämä ase­tel­ma on hävin­nyt, ja glo­baa­lis­ta mark­ki­na­ta­lou­des­ta on tul­lut mono­po­lia­se­mas­saan totaa­li­sen häi­käi­le­mä­tön. Polii­ti­kot on ostet­tu, ihmi­nen on unoh­det­tu, hyvin­voin­ti­val­tio rapau­tuu. Jokai­nen voi kysyä itsel­tään onko sat­tu­maa että vii­mei­sen 30 vuo­den aika­na esim. lap­si­per­he­köy­hyys on Suo­mes­sa yli kol­min­ker­tais­tu­nut. Varal­li­suus kes­kit­tyy entis­tä pie­nem­män elii­tin käsiin hui­maa vauh­tia, eriar­voi­suus kas­vaa ja kan­sa oirei­lee (näkyy mm. popu­lis­min nousussa).

  8. Hyvä kir­joi­tus OS:lta, joka osui itsee­ni monin tavoin. Iso­van­hem­pa­ni sekä isä­ni että täti­ni oli­vat van­ho­ja val­kea­kos­ki­lai­sia teh­taan työ­läi­siä, iso­van­hem­mat jopa Wal­de­nin ajal­la ja täti asui elä­män­sä teh­taan asun­nos­sa. ”Rahan haju” tuli tutuk­si vie­rai­luil­la iso­van­hem­pien rin­ta­ma­mies­ta­los­sa Kirjaskadulla.

    Oman työ­uran vii­mei­set kak­si­kym­men­tä vuot­ta on men­nyt yri­tys­ten vas­tuul­li­suu­den paris­sa. Täy­tyy sanoa, että pal­jon on tot­ta alus­ta­jan kir­joi­tuk­ses­sa, mut­ta ihan noin kyy­ni­sek­si en heittäytyisi.

    Väi­tän kui­ten­kin, että yhteis­kun­ta ei pys­ty otta­maan hal­tuun vas­tuul­li­suu­den joh­ta­mis­ta. Tämä joh­tuu sii­tä, että muu­tok­sen nopeus ylit­tää demo­kra­tian kei­not: lain­sää­dän­tö on väki­sin­kin reak­tii­vis­ta ja altis­ta kompromisseille. 

    Yri­tys­ten, joi­den tar­koi­tus on saa­vut­taa kil­pai­lue­tua vas­tuul­li­sel­la lii­ke­toi­min­nal­la, kyky rea­goi­da on mer­kit­tä­väs­ti nopeam­paa. Kil­pai­lue­dun hank­ki­mi­sen moti­vaa­tio on tie­tys­ti yhtiön tulok­sen­te­ko, mut­ta mitä vikaa sii­nä on? Menes­ty­vät yri­tyk­set syn­nyt­tä­vät työ­tä ja hyvin­voin­tia, joka on toi­mi­van mark­ki­na­ta­lou­den seu­raus: tois­ta yhteis­kun­ta­mal­lia ei ole vie­lä kek­sit­ty, joka esi­mer­kik­si nos­tai­si ihmi­siä äärim­mäi­ses­tä köy­hyy­des­tä parem­min. Sik­si toi­sek­seen, kyl­lä siel­lä kas­vot­to­mis­sa kon­glo­me­raa­teis­sa­kin istuu ihan ihmi­siä päät­tä­mäs­sä: jos­kus tämä tun­tuu hie­man hämär­ty­vän yri­tys­ten toi­min­ta­ta­paa arvosteltaessa.

    Vää­rin toi­mi­mi­nen ei itse asias­sa ole tänä päi­vä­nä eri­tyi­sen hyvin kan­nat­ta­vaa: pois lukien vaa­te­tus­teol­li­suus, jota ei eet­ti­ses­ti kes­tä­väk­si saa­da niin kau­an kuin län­si­mai­set nai­set kulut­ta­vat niin kuin kulut­ta­vat. Vaa­te­tus­teol­li­suu­den poik­keus on Pata­go­nia, mut­ta sen pää­asial­li­nen tar­get mar­ket onkin ulkoi­le­vat mie­het (<= pie­nem­mät volyy­mit, parem­mat katteet).

    Fos­sii­li­sen lii­ke­toi­min­nan alas­ajo on jo alka­nut. Sau­dien öljy-yhtiö ARAMCOn IPO on var­ma merk­ki lopun ajan lähes­ty­mi­ses­tä: mik­si kukaan myi­si lyp­sä­vää leh­mään­sä, jol­lei taka­rai­vos­sa tykyt­täi­si pel­ko sen umpeen menemisestä?

    Yri­tys­vas­tuus­sa on omat kipu­pis­teen­sä, mut­ta olen var­ma, että vas­tuul­li­nen lii­ke­toi­min­ta on se todel­li­nen, nopea ja proak­tii­vi­nen kei­no saa­da aikaan muu­tos­ta. Muis­tut­tai­sin myös YK:n Brundt­lan­din komi­tean Kes­tä­vän kehi­tyk­sen mää­rees­tä vuo­del­ta 1987: kes­tä­vä kehi­tys on raa­ka-ainei­den käyt­töä siten, että tule­vat suku­pol­vet voi­vat käyt­tää samo­ja raa­ka-ainei­ta ilman koh­tuu­ton­ta vai­vaa. Vas­tuul­li­suus ei siis ole tules­sa makaa­mis­ta, jos­sa odo­tel­laan val­tion pää­tök­siä, vaan aktii­vis­ta teke­mis­tä parem­man tule­vai­suu­den puolesta.

  9. Huu­to­nau­rua aja­tuk­sil­le, jos­sa esi­mer­kik­si ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen rat­kais­taan yri­tys­ten ja yksi­löi­den moraa­li­sen yhteis­kun­ta­vas­tuun avul­la. Kan­nat­taa kat­soa min­kä tahan­sa päi­vän uuti­sot­si­kot, jois­sa ker­ro­taan miten hyvin täs­sä on edis­tyt­ty. Teko­jen ja huo­les­tu­mi­sen ero 🙂

  10. OS edel­lä kom­men­toi “Sil­loin kun Nokia teki vie­lä kän­ny­köi­tä, se koki kal­liin mai­ne­hai­tan lak­kaut­taes­saan teh­taan Sak­sas­sa. Myyn­ti Sak­sas­sa las­ki melkoisesti.”

    Tuo antaa ymmär­tää, että tuos­sa Nokia teki jon­kin mer­kit­tä­vän vir­heen, kun pois­ti tar­peet­to­man kus­tan­nuse­rän tur­va­tak­seen kilpailukykynsä.

    Todel­li­suu­des­sa Nokian kän­nyk­kä­tuo­tan­to romah­ti sii­hen, että se luu­li teke­vän­sä puhe­li­mia, eikä palvelua.

    Pek­ka T. tuos­sa edel­lä kom­men­toi myön­tei­ses­ti mark­ki­na­ta­lou­des­ta, kui­ten­kin sanoo: ”… mut­ta kyl­lä se vaa­tii taus­tal­le myös mel­ko voi­ma­kas­ta sää­te­lyä ja ohjaus­ta sen voi­man koh­dis­ta­mi­sek­si oike­aan suuntaan.”

    Täs­tä saa sen käsi­tyk­sen, että Pek­ka tie­tää sen oikean suunnan. 

    Onko kysees­sä jokin sel­lai­nen ”oikea suun­ta”, joka perus­tuu tie­de­maa­il­man ”poliit­ti­seen kon­sen­suk­seen”? Onko kysees­sä Adam Smit­hin talous­puo­len para­dig­ma, joka on jo todis­tet­tu vää­rik­si? Vai onko ehkä kysees­sä IPCCn poliit­ti­nen ilmas­to­kon­sen­sus, jon­ka perus­ta­na on 108 kovin eri­lais­ta ilmas­to­mal­lia, joi­den kaik­kien väi­te­tään perus­tu­van fysii­kan perus­la­kei­hin, joi­ta on vain 5? 

    Kan­nat­taa muis­taa sekin, että poliit­ti­sel­la “kon­sen­sus-tie­teel­lä” on kar­mea his­to­ria, johon kuu­lu­vat kom­mu­nis­min ja Hit­le­rin hir­mu­teot, roviol­la polt­to, jos väit­tää maan kier­tä­vän aurin­koa, jne.

    En kan­na­ta ”täy­sin vapaa­ta” mark­ki­na­ta­lout­ta, mut­ta kui­ten­kin on varot­ta­va ”sen ainoan ja lopul­li­ses­ti oikean suun­nan” löy­tä­nei­tä maailmanparantaja-hysteerikkoja. 

    Mot­to: Kyl­lä insi­nöö­rit rat­kai­se­vat ongel­mat, niin kuin aina ennenkin…

    1. Pek­ka T. tuos­sa edel­lä kom­men­toi myön­tei­ses­ti mark­ki­na­ta­lou­des­ta, kui­ten­kin sanoo: ”… mut­ta kyl­lä se vaa­tii taus­tal­le myös mel­ko voi­ma­kas­ta sää­te­lyä ja ohjaus­ta sen voi­man koh­dis­ta­mi­sek­si oike­aan suuntaan.”

      Täs­tä saa sen käsi­tyk­sen, että Pek­ka tie­tää sen oikean suunnan. 

      En tie­dä oike­aa suun­taa, kuten ei kukaan muu­kaan. Itse asias­sa mitään täs­mäl­leen ”oike­aa” suun­taa lie­nee mah­do­ton edes tietää.

      Tähän ongel­maan paras rat­kai­su lie­nee puut­teis­taan huo­li­mat­ta demo­kra­tia. Mää­ri­tel­köön demo­kraat­ti­nen pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mä oikean suun­nan ja muut­ta­koon ja täs­men­tä­köön sitä aina kun tar­vet­ta ilmenee.

  11. Tähän liit­tyen tulee esiin kysy­mys, että mitä var­ten on ole­mas­sa val­tio­nyh­tiöi­tä? Kun ker­ran osa­keyh­tiöl­lä ei ole ole­mas­sa sisäis­tä yhteis­kun­ta­vas­tuu­ta eikä val­tio myös­kään halua yhtiöil­leen sel­lais­ta aset­taa tai muu­toin ohja­ta yhtiöi­den­sä joh­don toi­min­taa var­sin­kaan detaljitasolla.

    Onko val­tio­nyh­tiöi­den tar­koi­tus vain tuot­taa val­tiol­le osin­ko­tu­lo­ja? Toi­saal­ta eräi­den val­tio­nyh­tiöi­den kuten vaik­ka­pa Arc­tian, Lei­jo­na Cate­rin­gin tai Traf­fic Mana­ge­ment Fin­lan­din toi­mia­la antaa olet­taa, ettei nii­tä ole suun­ni­tel­tu aina­kaan ensi­si­jai­ses­ti tuot­ta­maan voit­toa tai, että kysees­sä on luon­nol­li­nen mono­po­li jota val­tion tulee voi­da kont­rol­loi­da jot­ta väl­te­tään mono­po­lia­se­man vää­rin­käyt­tö. Mut­ta mik­si ne sii­nä tapauk­ses­sa toi­mi­vat osa­keyh­tiö­muo­dos­sa eikä val­tion laitoksina?

    1. lp:
      Onko val­tio­nyh­tiöi­den tar­koi­tus vain tuot­taa val­tiol­le osin­ko­tu­lo­ja? Toi­saal­ta eräi­den val­tio­nyh­tiöi­den kuten vaik­ka­pa Arc­tian, Lei­jo­na Cate­rin­gin tai Traf­fic Mana­ge­ment Fin­lan­din toi­mia­la antaa olet­taa, ettei nii­tä ole suun­ni­tel­tu aina­kaan ensi­si­jai­ses­ti tuot­ta­maan voit­toa tai, että kysees­sä on luon­nol­li­nen mono­po­li jota val­tion tulee voi­da kont­rol­loi­da jot­ta väl­te­tään mono­po­lia­se­man vää­rin­käyt­tö. Mut­ta mik­si ne sii­nä tapauk­ses­sa toi­mi­vat osa­keyh­tiö­muo­dos­sa eikä val­tion laitoksina? 

      Toi on mie­len­kiin­toi­sa kysy­mys. Luul­ta­vas­ti EU edel­lyt­tää osa­keyh­tiö-sta­tus­ta tai vas­taa­vaa että kir­jan­pi­don ym avul­la voi­daan todis­taa ettei val­tio mak­sa pii­lo­tu­kea niille.

      Mun käsit­tääk­sen Arc­tia on jo aiko­ja sit­ten lakan­nut ole­mas­ta ja sen hotel­lit ja ravin­to­lat yksityistetty?

      Traf­fic mana­ge­ment Fin­land perus­tet­tiin sik­si että VR:stä halut­tiin irroit­taa lii­ken­tee­noh­jaus jon­ka tar­koi­tus oli mah­dol­lis­taa VR:n kans­sa kil­pai­le­vien ope­raat­to­rei­den tas­a­puo­li­nen koh­te­lu, (ensin nimi oli Fin­rail Oy) ja sii­hen lii­tet­tiin joi­tain tie­lii­ken­teen ja meren­ku­lun vas­taa­via toi­min­to­ja. Se että mik­si Fina­via Oy ei ole lii­tet­ty tähän samaan en tie­dä, kos­ka toi­min­ta on hyvin saman­kal­tais­ta. Sil­loin­han len­non­joh­ta­jia voi­si siir­tää juna­lii­ken­neoh­jaa­jien työ­so­pi­muk­sen piiriin 😀

      1. Jul­ki­sia toi­min­to­ja siir­re­tään osa­keyh­tiöi­hin, kos­ka nii­den toi­min­ta on jous­ta­vam­paa. Ne voi­vat tar­kas­tel­la inves­toin­ti­me­no­ja ja käyt­tö­me­no­ja loo­gi­ses­ti, ottaa lai­naa kan­nat­ta­vaan inves­toin­tiin. Mik­si val­tion viras­to ei voi näin teh­tä. No kun ei vain voi.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jul­ki­sia toi­min­to­ja siir­re­tään osa­keyh­tiöi­hin, kos­ka nii­den toi­min­ta on jous­ta­vam­paa. Ne voi­vat tar­kas­tel­la inves­toin­ti­me­no­ja ja käyt­tö­me­no­ja loo­gi­ses­ti, ottaa lai­naa kan­nat­ta­vaan inves­toin­tiin. Mik­si val­tion viras­to ei voi näin teh­tä. No kun ei vain voi.

        Täs­mäl­leen näin, min­kä lisäk­si osa­keyh­tiön toi­min­ta (esim. sen tulos­las­kel­ma ja tase) on läpi­nä­ky­väm­pää kuin viras­ton toiminta.

      3. Tapio: Täs­mäl­leen näin, min­kä lisäk­si osa­keyh­tiön toi­min­ta (esim. sen tulos­las­kel­ma ja tase) on läpi­nä­ky­väm­pää kuin viras­ton toiminta.

        Asia riip­puu sii­tä, mitä läpi­nä­ky­vyy­del­lä tar­koi­te­taan. Val­tio­nyh­tiöi­tä ei kos­ke jul­ki­suus­la­ki, min­kä vuok­si nii­den toi­min­ta on olen­nai­ses­ti pei­tel­lym­pää kuin virastojen.

      4. Kyl­lä, val­tion ja kun­nan vir­tas­tois­ta saa vaik­ka mitä tie­toa, mut­ta ei ymmär­ret­tä­viä las­kel­mia sii­tä, mitä mikin maksaa.

      5. lp: Asia riip­puu sii­tä, mitä läpi­nä­ky­vyy­del­lä tar­koi­te­taan. Val­tio­nyh­tiöi­tä ei kos­ke jul­ki­suus­la­ki, min­kä vuok­si nii­den toi­min­ta on olen­nai­ses­ti pei­tel­lym­pää kuin virastojen.

        Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kyl­lä, val­tion ja kun­nan vir­tas­tois­ta saa vaik­ka mitä tie­toa, mut­ta ei ymmär­ret­tä­viä las­kel­mia sii­tä, mitä mikin maksaa.

        Tähän ongel­maan aut­tai­si oma ja eri­tyi­nen jul­ki­soi­keu­del­lis­ten osa­keyh­tiöi­den hal­lin­toa, kir­jan­pi­toa, jul­ki­suut­ta yms. kos­ke­va laki, jol­lai­nen on ole­mas­sa muu­ta­mas­sa maas­sa, muis­taak­se­ni esim. Ruotsissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.