Lautakunnan listat ovat olleet aika keveitä tähän asti, mutta nyt jysähti. Kaavoissa asuntoja yli 10 000 ihmiselle ja tontiluovutuksia 5 000 asukkaan verran. Hankala päätös suojateiden rakentamispolitiikasta. Jalankulkijoille pitkiä kiertomatkoja.
Nallenrinteen tarkistettu kaava Malmin lentokentän alueella
Tämä oli meillä 4.6.2019. Nyt kaava on tullut lausunnoilta. Siihen on tehty normaalin tapaan vähäisiä, lähinnä teknisiä muutoksia.
Kelpo kaava. Tonttitehokkuus lähellä kahta, autopaikkatontit mukaan laskien noin 1,8. Uusia asukkaita noin 2 800, runsaat 10 % lentokenttäalueen kaavaillusta kokonaisasukasmäärästä.
Monissa lausunnoissa ja muistutuksissa haikalitiin lakkaavan lentotoiminnan perään. Toisissa taas kiitettiin sitä, että lentomelu loppuu ja alue saadaan hyötykäyttöön.
Pysäköinti on ratkaistu alueellisesti erillisillä pysäköintitaloilla, joihin näyttäisi tulevan runsaat tuhat autopaikkaa. Autopaikoista tulee tällöin varsin edullisia, jotain noin 20 000€/paikka, mutta samalla se tietysti syrjäyttää asumista. Tontilla, jolla on pysäköintitalo ei ole asuintaloa.Tällaiseen pysäköintiratkaisuun olisi ollut helppoa liittää markkinaehtoisuus: pysäköintitaloja rakennettaisiin vain niin paljon ja siinä tahdissa kuin on maksuhalukasta kysyntää. Markkinaehtoista pysäköintiä kuitenkin vasta kokeillaan, esimerkiksi Hernesaaressa.
Tämä on helsinkiläisittäin hyvin edullista rakennusmaata. Kaavan kustannukset kaupungille noin 34 m€ eli 250 €/k-m2. Tontinluovutustulot noin 70 M€, joten kassaan kilahtaa noin 35 M€. Jos pysäköintinormia olisi markkinaehtoinen, kaupungin ylijäämä olisi varmaankin 10 M€ suurempi.
Hernesaaren tarkistettu kaava
Tämä oli meillä 12.3.2019. Nyt on tehty jonkin verran muutoksia, ei kuitenkaan niin paljon, että viraston mielestä pitäisi panna uudestaan nähtäville. Muutoksista isoin on autopaikkanormin poistaminen asuintaloilta kokonaan. Varauduttu on noin 2 500 autopaikan rakentamiseen, mutta niitä ei ole pakko rakentaa. Nyt nähdään, paljonko asunnon ostajat todellisuudessa autopaikkoja arvostavat. Autopaikan hinta täällä on varmaankin aika korkea.
Veikkaan, että autopaikkoja tulee korkeintaan puolet siitä määrästä, mitä suhteessa asuntojen määrään on pakotettu rakentamaan Jätkäsaaressa. Niinpä tästä ei myöskään tule niin pahaa liikennesumppua kuin tulisi, jos autopaikka olisi pakko rakentaa. Autopaikka sis maksaa ainakin kaksi kertaa niin paljon kuin auto, joten sen hinnalla on vaikutusta auton hankintaan.
Tämä on kooltaan aika giganttinen. 7 800 asukasta ja 135 000 k-m2 liike ja toimistotilaa, yhteensä noin 500 000 k-m2.
Paljon tämä on tiivistynyt matkan varrella. Ensimmäisissä luonnoksissa asukasmäärä olisi ollut runsaat 4 000, mutta silloin täällä olisikin ollut helikopterikenttä.
Alueen liikenne hoidetaan ratikalla. Lyhyellä laskutoimituksella voidaan todeta, ettei yksi kymmenen minuutin välein liikennöivä linja riitä. Voisiko kutosen lisäksi myös kymppi kääntyä tänne siinä vaiheessa, kun kruunuratikat aloittavat? Kruunuratikka, se toinen niistä, voisi mennä nykyiselle kympin päättärille. Varastin ajatuksen Mikko Särelältä.
Tuo venäläisten omistama telakka on kyllä aivan väärällä paikalla.
Marian kasvuyrityskampus
Tämä hanke on osoitus pormestarimallin toimivuudesta. Virkamieskunta suunnitteli Marian tontin jakamista noin neljään osan tasapuolisesti eri hallintokuntien käyttöön. Osa, mutta vain osa olisi tullut yrityshautomoksi. (Tasapuolisuus on muuten kaupunkisuunnittelussa vihonviimeinen periaate.) Pormestarikunta ratkaisi asian ilmoittamalla, että tästä tulee uusyrityshautomo. Hyvä näin. Pystytään tekemään näkemyksellisiä ratkaisuja. Alueelle tulee 3 500 uutta työpaikkaa. Merkittävä elinkeinopoliittinen ratkaisu.
Maisema myös muuttuu aika paljon, kuten kuvasta näkyy.
Vähän tämä alue on nyt joukkoliikenteen osalta katveessa niin kuin oli aikanaan sairaalakin. Nämä ovat nopsajalkaisempia kuin sairaalan asiakkaat, joten kävely Kampin metroasemalta tai ysin pysäkiltä ei ole kohtuutonta. Jos Ruoholahden metroasemalta puhkaistaisiin toinen uloskäynti, tulisi sekin aika lähelle.
Tonttien varaaminen asuntotuotantoon
Yhä valtaosa tonteista luovutetaan muuten kuin tarjouskilpailun kautta, mikä aina vähän tuottaa levottomuutta.
Nyt tontteja varataan 2 636 asunnon rakentamista varten. Aiemmin tänä vuonna niitä on jo varattu 2 230 asunnon rakentamista varten, joten vuoden koko luku on liki 5 000 asuntoa, mikä asukkaina laskettuna on noin 9 000. Tämän lisäksi asuntoja rakennetaan myös muiden omistamille tonteille.
Tämän jälkeen varattujen ja rakentamista odottavien tonttien määrä riittää 50 000 asukkaalle. Varanto vastaa kuuden vuoden rakentamista.
Jalankulkijoiden kadunylitysjärjstelyjen suunnitteluperiaatteet
Tässä oli niin paljon ja niin vaikeasti ymmärrettävää luettavaa, että minun oli pakko antautua. Ymmärtääkseni on tulossa kaksi konkreettista muutosta:
Suojatie, jossa jalankulkija ylittää kaksi samaan suuntaan menevää kaistaa on varustettava liikennevaloilla tai suojatie on poistettava.
Katsoin oikein tieliikennelakia enkä nähnyt noissa suojateissä ole mitään ongelmaa. Kun jalankulkija on pysähtynyt suojatien kohdalle aikomuksenaan ylittää katu, lähestyvä oikeaa kaistaa ajava auto pysähtyy ja kun se on pysähtynyt, vasemmalla kaistalla olevakin pysähtyy. Ai eikö?
Näytteeksi näistä uusista ohjeista esitettiin Koskelantieltä poistettavaksi puolet suojateistä niin, että suojateiden välit tulevat todella pitkiksi. Syynä tähän on ilmeisesti, ettei valoja voida asettaa kovin lähelle toisiaan, koska vihreää aaltoa ei saada toimimaan, vaan ruuhkan vastaiseen suuntaan ajettaessa jouduttaisiin pysähtymään koko ajan.
Jotenkin epistä, että kun autoilijat rikkovat lakia, jalankulkija pannaan kärsimään.
Onko tässä unohdettu uusi teknologia, joka on kaiken lisäksi halpaa? Suojatien kohdalle vilkkuva varoitusvalo aina kun jalankulkija on tulossa suojatielle. Helppoa ja yksinkertaista ja toimii.
On tulossa lisää suojatiettömiä kadun ylittämispaikkoja, jossa siis saa kadun ylittää, mutta jalankulkija väistää ajoneuvoa. Tällainenhan on jo nyt Stockan kellon kohdalla.
Hermannin rantatien asemakaava
Tämä oli meillä viimeksi 28.5. Lausuntokierros ei tuottanut sanottavia muutoksia. Kaava mahdollistaa ratikan Hermannin rantatietä pitkin ja Sörnäisten tunnelin rakentamisen.
Suojatiekysymys on tosiaan hankala. Vilkkuvat varoitusvalot eivät kuitenkaan ole ratkaisu, ainakaan kaikissa paikoissa, koska ne eivät välttämättä toimi. Esimerkiksi Maunulassa Rajametsäntiellä oli valosysteemi, mutta se poistettiin koska valot vilkkuivat myös silloin, kun jalankulkijoita ei ollut. Tällainen varoitusvalo on jopa vaarallinen.
Suojatieuudistus herättää ajatuksia puolesta ja vastaan. Noihin suojateihin liittyy isoja riskejä, jotka niitä käyttävän täytyy vain tiedostaa.
Esimerkkinä Mannerheimintien Honkatien kohdalla ylittävä valoton risteys, joka kai nyt tästä syystä tullaan poistamaan? Käytän sitä lähes joka päivä, sillä Keskuspuiston läpi, Tullinpuomin leikkipuiston ohi on paljon mukavampi pyöräillä keskustaan kuin Mannerheimintien katkussa. Ratikkapysäkin kohdalla vajaan parin sadan metrin päässä väärään suuntaan on lähin valo-ohjattu risteys, mutta sen käyttö lisäisi jokapäiväistä matka-aikaa pahimmillaan monella minuutilla.
Manskun eteläisellä laidalla on tuolla kohtaa kolme kaistaa, joista yksi johtaa Topeliuksenkadun risteyksen valoihin ja on aamuruuhkan aikaan aina tukossa. Silloin vapailla kaistoilla ajava auto ei tiedä, ovatko viereisillä kaistoilla olevat autot pysähtyneet suojatietä ylittävää jalankulkijaa varten vai ruuhkan takia. Erittäin moni olettaa että kyse on jälkimmäisestä ja ajaa täysiä suojatien ohi. Rekat näkevät peileistään kaukaa, että auto on ajamassa suojatien yli ja moni ystävällisesti varoittaa äänimerkillä suojatietä ylittävää jalankulkijaa. Itse olen tottunut odottamaan rauhassa ruuhkasumpun sulamista, sillä aikaa säästyy silläkin tavalla valo-ohjatun risteyksen käyttöön nähden.
Ruuhkien aikaan tuo risteys on vaarallinen, mutta muuten kätevä ja säästää kumulatiivisesti todella paljon matka-aikaa. Toisaalta samalla tavalla ajattelevat varmaan suojatien yli porhaltavat autokuskitkin.
Mitä väliä sillä on? Pysähdyttävä on joka tapauksessa, jos auto on pysähtynyt suojatien eteen.
Niin, olisi pysähdyttävä, mutta jäätävän moni ajaa pysähtymättä ohi. Oletan, että syynä on toisaalta se, että on tylsää jonottaa ruuhkassa, ja toisaalta se että Manskulla on tuolla kohtaa, Tilkalta Tullinpuomille jatkuvalla kilometrin matkalla kai viisi valo-ohjattua risteystä ja kaksi tai kolme pimeää.
En tiedä, olisiko faktisesti turvallisempaa poistaa tosiaan koko suojatie ja tehdä tuollainen suojaton ylityspaikka. Jo nyt turvallisinta on ylittää katu vasta, kun missään ei näy autoja. Tylsäähän tämä on, mutta toisaalta tien ylityksen mahdollisuuden poistaminen kokonaan esim. tuolta kohdalta ei myöskään olisi optimiratkaisu.
Näin minulle autokoulussa opetettiin ja ei näihin liikennesääntöihin ole ainakaan minun tietääkseni puututtu. Helppo olla blogistin hämmennyksen kanssa samaa mieltä: autoilijoiden rikkoessa liikennesääntöjä on jotenkin outoa reagoida siihen hyväksymällä se vaan jonkinlaisena luonnonvakiona ja muokata liikennejärjestelyjä autoilijoiden ehdoilla.
Totta. Suojatiekäyttäytymisen valvontaan tarvittaisiin lisää poliisin resursseja. Valitettavasti suojatiekäyttäytymisen valvonta on ihan teknisesti hankalaa, koska laki ja tosiasiallinen liikennekulttuuri eivät kohtaa. Periaatteessahan laki on selvä: jalankulkijalle on annettava suojatiellä ”esteetön kulku” eli suojatien laidassa olevaan jalankulkijaan on suhtauduttava kuin hälytysajoneuvoon. Eli autoilijan on tarvittaessa jarrutettava päästääkseen jalankulkijan tielle. Ja autoilija, joka lähestyy suojatietä niin, ettei kykene pysäyttämään autoaan, rikkoo tieliikennelain yleispykälää siitä, että auto on kyettävä pysäyttämään nähtävissä olevalla tienosalla.
No, jos oletamme, että poliisi valvoisi Mannerheimintien aamuruuhkassa valotonta suojatietä ja antaisi päiväsakot jokaiselle autoilijalle, joka ei pysähdy nähdessään suojatielle pyrkivän jalankulkijan, ratsia kestäisi ehkä minuutin. Sen jälkeen olisi ruuhka pysäytetyistä autoista. Ja mediamylläkkä valmis. Ei poliisi halua tuollaiseen ryhtyä. Se ei olisi resurssien tehokasta käyttöä, ratsiasta seuraisi työläitä valituksia käräjäoikeuteen eikä juttuja voi todistaa samalla lailla yksiselitteisesti kuin ylinopeudet ja rattijuopumukset. Lisäksi tulisi negatiivista julkisuutta, jota poliisi varoo tiukasti.
Eli suojatiekäytöstä ei tulla saamaan kuriin, koska poliisilla ei ole organisatorista intressiä laittaa sitä kuriin.
Jos suojatievalvonta haluttaisiin tehdä mahdolliseksi, pitäkisi hyväksyä sen toteuttaminen kameravalvontana. Tämä edellyttäisi lain muutosta niin, että auton omistaja on vastuussa asiasta, jos hän ei (muka) pysty tietämään, kuka autoa ajoi. Näin on asia pysäköintivirheen kohdalla. Sama pitäisi tulla näiin vakavampiin rikoksiin.
Isossa Etelä-Euroopan kaupungissa asuvana en voi kuin ihmetellä miten vaikeaa kaupunkiajaminen Suomalaisille autoilijoille tuntuu olevan. Täällä on harvinaista nähdä auton ajavan ”vanhoilla vihreillä”, jalankulkijoille ja pyöräilijöille annetaan liikuttavan hyvin tietä ja jalankulkijat noudattavat liikennevaloja melko säntillisesti.
Virossa pidettiin suojatien eteen pysähtymisestä tehokampanja, jossa autoilijalta lähti heti kortti hyllylle, jos pysähtyminen unohtui ja autoilijoiden käytös parani.
Luulen huonon kaupunkiajotaidon liittyvän osaltaan matalaan liikennetiheyteen, jossa autoilijat ovat tottuneet ajamaan ilman esteitä tyhjillä teillä, ja liikennevalvonnan (pl. nopeusvalvonta) vähäisyyteen.
Olen täysin varma, että suojatiekäytös saadaan paranemaan, jos ohittaminen pysähtymättä tulkitaan törkeäksi liikenteen vaarantamiseksi mitä se oikeasti onkin, ja laitetaan kamerat valvomaan näitä asioita.
Näin on.
Ja toisaalta fiksu autoilija ei mene jonottamaan kiinni suojatiehen, vaan jättää sen 5 metriä väliä. Tällöin toisen kaistan autoilijoiden ei tarvitse pysähtyä turhaan ja toisaalta liikenneturvallisuus paranee kun ne sääntöjä kunnioittamattomat tai muistamattomat näkevät paremmin suojatien, joka muuten jäisi sen pysähtyneen auton katveeseen. Myös jalankulkijana on kivempi ylittää kaksikaistainen suojatie hyvällä näkyvyydellä vs. sellainen tilanne, että joutuu kurkkimaan linja-auton tai rekan kulman takaa onko joku auto luomassa suojatiegiljotiinia juuri sillä kerralla.
Siis hetkinen. Kyllähän polkupyörällä voi ylittää kadun lähtökohtaisesti mistä kohdasta vain eikä välttämättä lähistöllä olevan suojatien kohdalta. Eli jos tuo suojatie poistuu niin ei sen tarvitse vaikuttaa pyöräilyyn mitenkään.
Sulkuviivan yli ei voi ylittää. Korotettu raitiovaunukaista tulkitaan näissä yhteyksissä sulkuviivaksi.
Luulen suojateiden ongelmana Suomessa olevan, että niitä on niin paljon, että ovat kärsineet inflaation. Vaihtoehtoinen lähestymistapa onkin:
1. Vähennetään suojateiden määrää
2. Jäljelle jäävät suojatiet merkitään oikeasti hyvin (joko liikennevaloilla, muilla huomiovaloilla, tai korotuksin)
3. Mahdollistetaan muitakin kadunylityspaikkoja kuin suojateitä, mutta ei merkitä näitä niin tukevasti. Esimerkiksi vain matalampi reunakivetys.
Kuulostaa siltä, että tähän suuntaan ollaankin menossa. Sen toimivuutta voi katsoa esimerkiksi Lontoossa, missä zebra-crossing on todellakin näkyvästi merkitty ja autoilijoiden kunnioittama, mutta iso osa jalankulkijoista ylittää kadun aivan muualla.
Eipä taida vanhasta Marian sairaala-alueesta puistoineen jäädä paljon jäljelle, kun YIT ja Keva päästetään sinne yrityskampuksiaan rakentamaan. Marian sairaalan aluetta pitäisi kehittää niin, että alueen vanhat rakennukset, puutalot, ja sen puistomainen ympäristö säilytetään. Täydennysrakentaminen pitäisi tehdä rajatusti vanhan sairaala-alueen ehdoilla ja sen miljöötä ja ympäristöä kunnioittaen.
Miksi näin pitäisi tehdä? Ei kai pelkkä vanhanaikaisuus ja epäkäytännöllisyys tee alueesta tai rakennuksesta arvokasta?
Tuolla suojatiesäännöllä esim. Pasilan Ratapihantien suojatie poistuisi, joka nyt olisi täysin älyvapaa ratkaisu. Mielummin poistetaan pari autokaistaa ja levennetään jalkakäytäviä + katupuita. Siihenhän on saatu aikaan samansuuntainen Veturitie –> eli Ratapihantien autoliikenne vähenee. Vai miten se meni..?
(Veturitiellä Triplan luona muuten ei ole suojatietä tunneliramppien pohjoispäässä, mutta niin vaan ihmiset äänestävät jaloillaan suorinta reittiä. Turha tapella ihmisluontoa vastaan.)
Suojateiden poistaminen tarkoittaa, että autokaistojen estevaikutus tulee kasvamaan merkittävästi ja että ne tulevat jakamaan kaupunkia entistä pienempiin osiin. Tämä on iso ongelma erityisesti niille, joiden liikkuminen on rajoitettua. Rakennetaanko tässä kaupunkia ihmisille vai autoille. Päivän HS oli poiminut samasta esityksestä faktan, että korotetuilla suojateillä ei ollut loukkaantunut yhtään kulkijaa kymmenen vuoden aikana. Eli ihmisille rakennetussa kaupungissa suojatiet ovat korotettuja. Sitä ei nyt haluta, vaan turvata autoille esteetön 50 km/h keskellä tiheästi asuttua kaupunkia. Ihmiset menkööt painamaan nappia ja odottakoot pakokaasussa ja melussa seuraavaa valokiertoa.
Hernesaaren autopaikkanormivapaa kaupunginosa on huikea voitto blogin kirjoittajalle. Onnittelut. Harmillista, että tämä tulee ainakin kymmenen vuotta liian myöhään. Jätkäsaari ja monta muuta uudisaluetta on jo ehditty tuhota pakkotäyttämällä ne autoilla. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Kuvaavaa on, että ”ongelmana” on nyt, kulkeeko ratikka 10 vai 5 minuutin välein.
Minulla on mielessä vanha teknologia joka on vielä yksinkertaisempaa ja helpompaa. Vaihdetaan suojatien merkit kärkikolmioiksi. Suojatien iso osa autoilijoista ohittaa olankohauksella, mutta etuoikeutetun tien merkkiä kunnioitetaan aivan eri tavalla.
Minun mielestäni tuo määritelmä pitäisi saada ulottumaan myös jalankulkijan liikennevaloihin. Eli punaisia päin saa kävellä, mutta autoja pitää väistää.
Siis kuten Ruotsissa.
Meitä on varmaan aika monta jotka elävät, niin kuin tuo olisi jo voimassa.
(ja jos ei huomannut lähellä ollutta poliisiautoa, ei varmaan tullut havainnoinneeksi liikennettä muutenkaan riittävästi)
Aikuinen osaa olettaa että autoilija ei noudata sääntöjä. Lapsi ei ymmärrä varoa. Uhrit ovat pikkukoululaisia.
Kunnon hidasteet ainakin tarvitaan
Ihailtavaa yleistystä vaan mitäpä täällä muutakaan odottaisi. Näin kaikkia liikennetapoja käyttävänä se on kylläkin se jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ryhmä joka niitä sääntöjä ei säännönmukaisesti noudata jos jotain lähdetään yleistämään.
Voidaan mennä molemmat valitsemaamme paikkaan kesällä ja laskea moniko meni esim. punaista päin 30 minuutin aikana. Jos saat edes yhden auton niin hyvä suoritus. Veikkaisin oman saldon olevan kymmeniä kävelijöitä ja pyöräilijöitä samassa ajassa ja jos tuohon ihan keskustaan menen niin tuskin sata riittää, kun niitä kävelee parhaillaan kymmeniä samaan aikaan punaisia päin.
Muutenkin jalankulkijoilla tuntuu olevan vahva usko johonkin tuonpuoleiseen, kun kävelevät pimeällä suojatielle ilman heijastimia ja ilman yhtään sivuille katsomista. Se ei kauheasti lohduta, että on oikeassa jos makaa siellä renkaiden alla ja ne todellakin ilmestyvät välillä ihan tyhjistä vaikka ajaisi kuinka varovasti ja tienreunoja tarkkaillen.
Kaikkien tulisi noudattaa liikennesääntöjä yhtäläisesti ja tämä suojatien eteen pysähtyneen auton ohittaminen pysähtymättä on kieltämättä yksi yleisimpiä ja vaarallisimpia autoilijoiden rikkomuksia ja tähän toivoisin poliisilta useammin tehoiskuja. Se on anteeksiantamatonta piittaamattomuutta.
Noin yleisesti tuo, että jalankulkija saisi kävellä punaista päin ikään kuin väistämisvelvollisena olisi mielestäni ihan hyvä muutos samoin kuin se, että autoilija saisi kääntyä oikealle punaisia päin niinikään väistämisvelvollisena (USA malli). Molemmat muutokset sujuvoittaisivat molempien matkantekoa kummasti.
Kannattaisi laskea myös, moniko autoilija jättää pysähtymättä, vaikka jalankulkija on pysähtynyt suojatien eteen mennäkseen kadun yli. Puhumattakaan niistä kuolemantuottamuksen yrityksistä ajamalla pysähtymättä ohi, kun auto on pysähtynyt suojatien eteen.
Suojatien eteen pysähtynyt jalankulkija ei ole astumassa suojatielle. Ellei sitten toinen jalka ole ilmassa ja mielellään liikkeessä kohti suojatietä. Suojatien eteen pysähtynyt jalankulkija on elekielellään osoittanut luopuvansa etuoikeudestaan ja autoilijat tietenkin kiittävät ja jatkavat matkaansa.
Henkilökohtaisesti ärsyynnyn aina kun näen näitä suojatieseisojia. Liikenne toimii kaikkein parhaiten kun kaikki noudattavat sääntöjä ja toimivat johdonmukaisesti. Ennakointi on oleellinen osa liikennevirrassa toimimista. Myön jalankulkijoiden pitäisi toimia ennakoitavasti ja ylittää katu, jos ovat sitä ylittämässä.
”jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ryhmä joka niitä sääntöjä ei säännönmukaisesti noudata jos jotain lähdetään yleistämään.”
Jalankulkijat ja pyöräilijät ovat kanssaliikkujille huomattavasti vähemmän vaarallisia kuin 200 km/h vauhtiin pystyvät 1-2 tonnia painavat metallikotelot.
Totta, mutta on tärkeä muistaa että kaikki autoilijat eivät pidä oikeuksistaan kiinni ja saattavat yrittää pelastaa seikkailevan jalankulkijan tai pyöräilijän väistämällä. Vastaantulijoiden puolelle tai jalkakäytävälle. Kukaan ei ole liikenteessä yksin.
Jossain vaiheessa mulla oli tapana ajaa Oulussa Merikoskenkadun yli pyörällä. Siitä näkee sen toisen suunnan valot myös (siis pyörällä kulkiessa). Joka kerta näin jokaisen punaisen valon ohi meni 1 -4 autoa vanhoilla keltaisilla. Keltaisia päin kiihdyttäviä ei tullut edes laskettua. Autostahan näitä ei yleensä näe, koska autosta ei yleensä näe kuin omat valonsa ja jos itse ei aja päin punaista, niin ei se perässä tulevakaan aja.
Suojateiden poistaminen ei paranna lasten turvallisuutta. Ei lapsi lähde kiertämään monen sadan metrin matkaa, jos suojatie puuttuu, vaan hän ylittää tien jostain mielestään sopivasta paikasta. Riski jäädä auton alle on silloin kuitenkin paljon suurempi kuin riski jäädä auton alle suojatiellä.
”Suojatie, jossa jalankulkija ylittää kaksi samaan suuntaan menevää kaistaa on varustettava liikennevaloilla tai suojatie on poistettava.”
Mikä kaupungin liikennestrategian tärkeysjärjestys olikaan? Autoilu. autoilu, autoilu? Mahtuuko mikään muu liikennemuoto edes juhlapuhelistalle?
Tai tietty jos tämä toteutetaan niin että muutetaan 2+2 ja 3+3 kaistaiset tiet 1+1 kaistaisiksi niin mikäs siinä.
Hesarin juttu Koskelantiestä antaa ymmärtää, että siihen molemmin puolin kansoitetulle asuinkadulle tulee 400m pätkä, jolla ei ole yhtään laillista kadunylityspaikkaa. Kuulostaa kohtuuttomalta. Samaten uskaltaisin arvata, että samainen 400m ”esteetön” kadunpätkä rohkaisee autoilijoita ajamaan kovempaa, kun erityisiä syitä väistellä tai varoa muita tienkäyttäjiä ei ole.
Kauppatorin pohjoisreunalla on Mantan ja Skatan välillä kolme tuollaista suojatietä. Aika onnetonta on, jos ne poistetaan – varsinkin kun aluetta on ollut tarkoitus kehittää kävelypainotteisena, ”torikorttelit” ym.
Ehkä niihin tulee sitten valot kaikkiin. Ei sekään ihan fiksulta tunnu. Ilmeisesti ei voi tehdä kävelykaduksikaan…
Minkähän takia Helsinkiin pitää rakentaa näin paljon, kun kämpät ovat sitten tyhjillään odottamassa arvonnousua ja harmaan talouden hotelleina? Ihan järjetöntä resurssien haaskausta ympäristökriisissä, että tehdään ihan oikeita taloja seisomaan puolityhjillään. Sitten tämä kokoomus, joka tarjoaa aina muille markkinataloutta, on heti vastaan jos markkinaa pakotettaisiin verotuksella pistämään asunnot edes vuokralle. Mikä on vihreän puolueen tarkoitus, jos edes tällaista luonnon haaskausta ei vaadita kuriin? Iltalenkillä tuli kurkittua keskusta-alueen uusien talojen seinillä olevia nimiä, ja kyllä se siltä näytti että kovan rahan taloissa, joissa kämpät oli myyty, ei sitten ollutkaan taululla edes puoleksi täyttä listaa sukunimiä, vaikka talo olisikin ollut muuttovalmiina jo puoli vuotta. Nuoret koulutetut ihmiset lähtevät sitten ulkomaille, kun hintataso halutuilla alueilla on ihan naurettava tämän Vapaavuoren ihannoiman rikkauden takia, ja samalla palveluala menettää asiakkaansa kun lähitalot ovat tyhjillään. Ihan raivostuttavaa Vapaavuoren asenne taas tässäkin ja teidän saamattomuus.
Onko sinulla tietoa tyhjillään olevista asunnoista Helsingissä? Niitä on ymmärtääkseni hyvin vähän. Ainoa isompi tyhjillään olevien asuntojen joukko on asunnot, joiden asukas on siirretty pitkäaikaishoitoon. Niitä ei panna vuokfralle, koska se on tehty taloudellisesti järjettömäksi. Vuokrasta menee 85 % hoitomaksuun. Muuten asunnot, joissa ei ole ketään kirjoilla vakituisesti, eivät pääsööntöisesti ole tyhjiä.
Sellaisia asuntoja on kyllä jonkun verran, joiden haltijat asuvat suuren osan ajastaan muualla. Ehkä vielä niin, että mitä isompia asuntoja, sitä todennäköisemmin käyttöaste on alhainen… 😉
Hernesaaren kaavan selostusluonnoksessa kirjoitetaan sivulla 13 tavoitteista seuraavasti: ”Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on liittää alue rakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti osaksi kantakaupunkia”. Pidän tavoitetta kannetetavana, mutta esitettyjen suunnitelmien mukaan mahdottomana saavuttaa. Miten alue voisi liittyä rakenteellisesti kantakaupunkiin kun korttelirakenne – siis kantakaupunki – katkeaa Hernesaaren tyvessä jonkun sadan metrin matkalla ennen uutta asuinaluetta? Tämä kaava tekee Hernesaaresta parhaimmillaan laadukasta esikaupunkia, johon on mahdollisesti tulossa korkeatasoinen joukkoliikennepalvelu.
Kantakaupunkia ei voi valmistaa lisää minään yksittäisinä lämpäreinä millään hallinnollisilla päätöksillä, vaan ainoa keino on liittää uutta kantakaupunkia jo olemassa olevaan siten että se muodostaa yhtenäisen käveltävän alueen, jossa palveluverkosto jatkuu saumattomana, kuten – noh – kantakaupungissa.
Tunnettua valitusta Helsingin keskustan sijaitsemisesta niemellä voisi jalostaa tarkastelemalla viime vuosikymmeninä kantakaupungin läheisyyteen rakennettuja kaupunginosia. Nekin nimittäin tuppaavat sijaitsemaan niemillä; Jätkäsaari on niemellä, Kalasatama on niemellä, Merihaka on niemellä, Ruoholahti on niemellä ja Hernesaarikin suunnitellaan niemelle. Vanhemmista niemillä ovat ainakin Kruununhaka, Katajanokka ja Hakaniemi… Ja ainoastaan yksi luetelluista liittyy selkeästi kantakaupunkiin, muita erottaa jokin liikenneväylä, vesieste tai kummatkin ja tyypillisesti niemet ovat vielä kapeimmillan kantakaupungin laidastaan.
Niemet ovat liikenteen ja nimenomaan jalankulkijan kannalta viheliäisiä, lähti kotoaan minne vain joutuu aina talsimaan samoja reittejä, kiertelemään lahtia ja ylittämään Vironniemen rantoja kiertäviä autoliikenteen pääväyliä, jotta pääsisi aivan lähellä oleviin paikkoihin. Jos esimerkiksi Hietalahti/Länsisatama täytettäisiin tuohon Valtion viljavaraston kieppeille ja telakka siirrettäisiin j.m. lisääntyisi käveltävyys oleellisesti alueella ja samalla syntyisi uutta rakennusmaata kantakaupungille. Siis sellaiselle oikealle.
Edelleen vilkuilemalla karttoja voi havaita Helsingissä sijaitsevan parikin kaupunkia: keskusta etelässä jatkuen niemellä myös luoteeseen ja Kallio, jotka muodostavat kumpikin oman kantakaupunkimaisen alueensa liittymättä kummemmin toisiinsa. Jako on seurausta historiallisista olosuhteista ja olisi korjattavissa täyttämällä Töölön- ja Eläintarhanlahdet sekä Siltavuorensalmi ja rakentamalla kaupunkia tälle uudismaalle. Tilanne on sikäli parantunut viimeisen sadan vuoden aikana, että Töölö on kasvanut keskustaan kiinni kun Kampista ovat vähitellen poistumassa tyypilliset kaupungin laidan piirteet.
Pidän kaavailuja Teollisuuskadusta uutena pääkatuna tai Pasilasta uutena keskustana ilmeisinä yrityksinä sabotoida Helsingin keskustan ja Kallion toimivuutta kaupunkeina, etenkin kun Helsingin kaupunki prosessina suorastaan huutaa näiden tarvetta yhdistyä nykyisten joutoalueiden ylitse yhdeksi yhtenäiseksi kantakaupungiksi!
Tämä suojateiden poistovimma on autoporukan juoni liikenteen sujuvoittamiseksi. Ajonopeudet pitää saada rakenteellisin keinoin ja riittävällä valvonnalla sellaisiksi, että tarvittaessa pysähtyminen ei ole ongelma. Koskelantielläkin nopeudet nousevat usein viiteenkymppiin, kun katu voisi olla hyvin jopa vain 30km/h (on nyt 40km/h). On itsestään selvää, että suojatieonnettomuuksien tilastollinen määrä saadaan laskuun kun suojatiet poistetaan!
Koskelantielle on esitetty vilkkuvaloja suojateille jo vuonna 2009 lautakunnassa olleessa Käpylän liikenneturvallisuussuunnitelmassa:
https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/82/8261793742b6800210332ee24f0ea5e2ddcda439.pdf
Harmillinen on kehitys, että meillä vilkutonta katumaasturiaan ajava on edelleen liikenteen kingi, jo Tallinnassa ja Tukholmassa liikkuminen tuntuu huomattavasti turvallisemmalta autokulttuurin tuntuvan tunnistavan kävelijät ja pyöräilijät etusijalla.
Koskelantiellä myöskin asennettiin kokeeksi suojateiden vilkkuvalot
”Yhteenvetona Koskelantien huomiovalokokeilusta voidaan todeta, että keskustaan kulkevilla kaistoilla ei kokonaisuutena voitu todeta tilastollisesti merkitsevää muutosta väistämiskäyttäytymisessä huomiovalon asentamisen jälkeen. Tarkasteltaessa hämärän tai pimeän aikaan jonoutumattomassa liikenteessä esiintyneitä tapauksia voitiin ensimmäisen vaiheen jälkeen-kuvauksissa havaita väistäneiden ajoneuvojen (jokin ajoneuvo väistää) osuuden tilastollisesti merkitsevä nousu 3 %:sta 15 %:iin huomiovalon ollessa toiminnassa. Vastaavaa muutosta ei voitu todeta toisessa jälkeen-kuvauksessa. Tähän vaikuttaa osaltaan huomiovalon heikko toimivuus toisen kuvauksen aikana, jonka vuoksi havainnot vilkun toimiessa jäivät vähäisiksi.”
https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-11-01_Kslk_27_El/18AA4713-D59D-40D3-89F7-55E5A48EA6CD/Suojateiden_huomiovalokokeilun_tulokset_ja_jatkami.html
Suojatiespedeily on täysin vastoin kaupungin strategiaa suosia jalankulkua. Tuulahdus jostain 60-luvulta kun kaupunkia muokattiin autoilla liikkumiseen mahdollisimman hyvin sopivaksi. Kyllä päätöksen täytyy tässä olla, että suojatiet jäävät ja ratkaisut niiden turvallisuuden kohentamiseen etsitään autoliikenteestä, sen hidastamisesta tai muista keinoista, joilla suojateiden kunnioitus kasvaa.
Koskeeko Hernarin autopaikkojen markkinaehtoisuus nyt sitten myös veronmaksajien tavalla jos toisellakin tukemaa sosiaalista asuntotuotantoa? Sillä jos ei, niin se on edelleen yhtä tyhjän kanssa: autopaikkoja rakennetaan liikaa, paljon enemmän kuin on maksuvalmiutta. Siitä seuraa samat ongelmat kuim Jätkäsaaressa. Uusittavalla Telakkakadulla on suurelta osim vain yksi kaista suuntaansa ja tuhat autoa per tunti lisää Hietalahdenrantaan ja Meklulle ruuhka-aikaan on jo ajatuksenakin kestämätön.
Hernesaareen on monen veivauksen jälkeen lopulta sentään tulossa kahdella laiturilla ja raiteella varustettu päätepysäkki, jolta siis voi operoida kahta linjaa. Harmillista on, että Korkeavuodenkadun asukkat estivät kympin johtamisen sinne – yksi tiheä linja olisi kyllä riittänyt, ja nopeampikin se olisi ollut kuin Bulevardia mateleva hidas kutonen.
Käytännössä Hernesaaren toiseksi linjaksi tulee Fredan–Topeliuksen käytävässä kulkeva ratikka kunhan Vihdintie saadaan käynnistymään. Silloin Hernesaaresta pääsisi vaihdotta sekä Kamppiin ja Töölöön että Erottajan-Rautatientorin akselille ja Hakaniemeen.
Tänään iltapäivällä olin liikenteessä Mäkelänkadulla ja koin valaistumisen: valaistuksen puute on kenties se suurin ongelma. Myös esim. katupuut ovat ongelmallisia, koska niiden katveesta jalankulkija voi tulla yllättäen, mutta jos suojatie olisi hyvin valaistu, jalankulkija olisi silti helpompi havaita. Ehkä voisi jopa löytyä tekniikkaa, jolla valot kirkastuisivat, jos jalankulkijoita on suojatien lähistöllä…
Toinen asia on, että niin Mäkelänkatu kuin vaikkapa Mannerheimintiekin nyt 40 km/h lasketulla nopeusrajoitusalueella eivät visuaalisesti tai mitoitukseltaan ohjaa ajamaan rajoituksen mukaan… Mitä jos niitä suojateitä olisikin nykyistä enemmän, niin eivät tulisi yllätyksenä ? Tai sitten kapeammat kaistat mutta siitä ei bussi- ja rekkakuskit ilahdu…
Tätä uutta vähäsuojateistä politiikkaahan on Raide-Jokeri -hankkeessa jo antaumuksella toteutettu. Esimerkiksi Pakilantieltä tullaan katusuunnitelmien mukaan poistamaan käsittääkseni neljä nykyistä valotonta suojatietä. Osa päätöksistä on perusteltuja, mutta toiset tuntuvat enemmän kiusaamiselta. Kuten nimimerkki Koti-isä edellä jo kommentoikin, jakaa suojateiden vähentäminen kaupunkia (tai lähiötä) usein entistä pienemmiksi palasiksi, jotka ovat vähemmän tekemisissä keskenään.
Esitetyt suojateiden muutokset olisivat erityisen haitallisia esimerkiksi Pakilantien itäpään asuintontin 28321 osille 3 ja 7. Kyseiset tontin osat ovat nykyisin sekä sijainniltaan että ajallisesti hyvin lähellä kadun eteläpuolista Paanutien pysäkkiä, jolta pääsee mm. kahdella bussilla Rautatientorille. Hyväksytyssä katusuunnitelmassa Paanutien kohdalla ei enää suojatietä ole, mikä tietäisi mm. keskustaan bussimatkustaville melkolailla sietämätöntä ristiriitaa pysäkin fyysisen ja ajallisen etäisyyden kanssa, kun matkaan tulisi usean sadan metrin kierto idässä sijaitsevan alikulun kohdalta. Kohtuutonta tämä on etenkin, koska asukkaiden sijoittumiseen on luultavasti vaikuttanut joukkoliikenteen läheisyys. Matka Maunulan pysäkille saattaisi muutoksen myötä tulla lyhyemmäksi, mutta väärään suuntaan käveleminen ja tien ylittäminen liikennevaloristeyksessä ei vaihtoehtona ole juuri houkuttelevampi.
Kyse on toki muustakin kuin yhdestä bussipysäkistä: kadun toisella puolen kyläilemisessä/asioimisessa riittävillä kadunylityspaikoilla on, väittäisin, merkittävä rooli. Jos suojatien puute pidentää kadunylitysmatkaa minuuteilla, on realistisempaa, ja lain puitteissa ehkä sallittuakin ylittää katu ilman minkäänlaista suojaa. Tässä tapauksessa kyseessä on vieläpä potentiaalinen koulumatkareitti.
Pakilantie kaksikaistaistetaan Jokerin myötä, joten siitä ei tässä ole kyse. Muistan kyseisen suojatien poistamista perustellun sillä, että kadun vilkkauden ja raitiotien vuoksi se vaatisi liikennevalot, joiden tulisi kadun ylittäjämäärille olla erikseen pyydettävät, joka taas aiheuttaisi odottamista jalankulkijoille ja mielipahaa autoilijoille. Erityisesti tässä tietysti ihmetyttää, miksi autoilijoiden velvollisuuksien noudattamatta jättäminen hyväksytään kuin luonnonlakina, mutta jalankulkijoiden odotetaan kiltisti kiertävän kauempaa päästäkseen kadun toiselle puolen. Sillä tämähän täytyy ajatuksen olla, jos oletetaan kyseessä olevan vilpitön halu vähentää jalankulkijoiden onnettomuuksia. Raitiotien ylityksestä taas olisi lienee voinut tehdä jalankulkijoille väistämisvelvollisen. Kyllähän tämä saa väkisinkin epäilemään, ettei tarkoituksena ole ensinkään parantaa ihmisten turvallisuutta, vaan lähinnä kaunistella tilastoja suojatieonnettomuuksista. Tien yli ryntäillessä loukkaantuvat kun onkin sitten helppo leimata edesvastuuttomiksi tai peräti hulluiksi.
Suojatieuudistus on huono. Ja mielestäni kun tässä on pikkuhiljaa menty parempaan suuntaankin. Autot antavat tietä kunhan jalankulkijat muistavat ja uskaltavat ”olla astumassa” suojatielle. Jalkakäytävällä seisoskelu ei ole eikä sen pidäkään olla signaali auton pysäyttämiselle.
Yleisesti ottaen suojateiden valo-ohjausta pitäisi vähentää. Liikenne toimii paremmin ja on mielekkäämpää kun lakia noudatetaan ja autot antavat jalankulkijoille tilaa. Kun ihmiset totutetaan valojen orjiksi, sääntöjen kunnioitus ja ymmärrys vähenee. Siis valoja vähemmän, mutta silloin kun valo on, se pitäisi saada reaaliaikaiseksi. Kun jalankulkija painaa nappia, valo vaihtuu sekunnin viiveellä punaiseksi. Autoilija oppii ennakoimaan asian ja hidastelee hyvissä ajoin nähdessään jalankulkijan lähestyvän suojatietä ja sitä valonappia. Sama käytös siirtyy valottomille suojateille kuten pitääkin.
Näin on. Minä en esimerkiksi pysähdy jos joku koiranulkoiluttaja seisoo jalkakäytävällä suojatien läheisyydessä koska otaksun että heillä on aikaa odottaa. Eri juttu ovat sitten lenkkeilijät jotka tulevat niin nopeasti että heitä ei huomata. Ja ne jotka eivät käytä heijastinta pimeällä.
Olet oikeassa autopaikkojen suhteen, koska grynderin kannattaa rakentaa liian vähän paikkoja, jolloin paikan hinta voidaan hilata taivaisiin. Tilanne olisi toinen, jos rakentamisen rahoitus olisi terveellä pohjalla ja käyttäjä rahoittaisi rakentamisen.
Kalle, olet kertakaikkisesti väärässä. Kannattaako grynderin pihtailla parvekkeiden rakentamisessa, jotta saa parvekkeelle varustetuista asunnoista huippuhinnan. Jos autopaikkoja rakennetaan tarpeeseen verrattuna liian vähän, asuntojen myyminen voi olla vaikeaa.
Tästä yksityiskohdasta emme varmaan koskaan ole samaa mieltä 😂 Yleisemmällä tasolla lienee mahdollisuus päästä yhteisymmärrykseen, ettei grynderirakentaminen lähde asukkaan vaan rakennusyhtiön tavoitteista. Pelkästään osakeyhtiölainsäädännön perusteella grynderin ainoa tehtävä on tuottaa voittoa.
Voittoa saa kuitenkin paremmin, jos tekee asujntoja, joita halutaan ostaa kuin asuntoja joita ei haluta.
Maisemat Marian kohdalla tosiaan muuttuvat, mutta tuossa havainnekuvassa ei edes ole sitä massiivista eritasorakennelmaa mitä kaupunki on tällä hetkellä suunnittelemassa tuohon Porkkalankadun risteykseen. Alue on jo nykyään karu, mutta kun siihen tulee rampit niin mennään vielä syvemmälle. Vaikea uskoa että tuollaiselle alueelle syntyy paljon pöhinää jos ympäristö ei muutu inhimillisempään suuntaan.
Suojatien kunnioitusta haetaan puheissa aina valvonnan (ja sen hankaluuden) kautta, mutta ehkä se pitäisi ensin saada näkymään tilastoihin rikoksena. Nyt ehkä muutama vuodessa saa sakot ja poliisin asenneohjauksessa se ei ole todellinen ongelma.
Jos olisi helppo tapa jättää rikosilmoitus jokaisesta kerrasta kun joudun hidastamaan ja väistämään suojatiellä jalankulkijana, vaikka sitä ei edes ä tutkittaisi liian työläänä selvittää pitävästi, ja joku masinoisi somen tekemään samoin, asian merkityksestä voisi keskustella tuloksekkaasti. Ja lopulta valvontaa ja sosiaalista painetta voisi löytyä.
Nyt rikosilmoitus kai onnistuisi netissä, mutta ihan liian monen täppäilyn kautta (vahva tunnistus joka kerta, oikean ilmoituslajin ja paikan ja muiden kuvailutietojen täyttö ja varoitukset ja mitä siinä tuleekaan – jää tekemättä ainakaan useampaa kertaa. Vrt. Sovellus, vahva tunnistautuminen kerran, ”olin tässä missä nyt olen kartalla ja tapahtui suojatiellä min sitten”, ajoneuvon rekisterinumero oli / ajoneuvo oli ha/pakettiauto/kuorma-auto+ väri ja muu tarkenne, lähetä. Mutta virallinen rikosilmoitus siitä pitäisi syntyä.
Eilen oli ikävä uutinen, jonka mukaan lapsi jäi suojatiellä auton alle, kun kuljettaja ei nähnyt suojetien eteen pysähtyneen kuorma-auton takaa tullutta jalankulkijaa. Sanoisiko joku, että kuljettaja ajoi päåin punaista valoa, koska ei huomannut jalankulkijaa?
” Suojatie, jossa jalankulkija ylittää kaksi samaan suuntaan menevää kaistaa on varustettava liikennevaloilla tai suojatie on poistettava.”
Nyt näitä on alettu poistaa – ensin lähti Manskulta ”Helsingin vaarallisin suojatie” ja nyt Espalta Kauppatorin kohdalta yksi. Aika paljon riittää vielä suojateitä poistettavaksi…
Joidenkin tilastojen mukaan on turvallisempaa, kun kadut ylitetään muualta kuin suojatietä pitkin, niin kuin jatkossa todennäköisesti tapahtuu. Onko sitten lapsille turvallisempaa, selviää syksymmällä…