Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.11.2019

Lau­ta­kun­nan lis­tat ovat olleet aika kevei­tä tähän asti, mut­ta nyt jysäh­ti. Kaa­vois­sa asun­to­ja yli 10 000 ihmi­sel­le ja ton­ti­luo­vu­tuk­sia 5 000 asuk­kaan ver­ran. Han­ka­la pää­tös suo­ja­tei­den raken­ta­mis­po­li­tii­kas­ta. Jalan­kul­ki­joil­le pit­kiä kiertomatkoja.

Nal­len­rin­teen tar­kis­tet­tu kaa­va Mal­min len­to­ken­tän alueella

Tämä oli meil­lä 4.6.2019. Nyt kaa­va on tul­lut lausun­noil­ta. Sii­hen on teh­ty nor­maa­lin tapaan vähäi­siä, lähin­nä tek­ni­siä muutoksia.

Kel­po kaa­va. Tont­ti­te­hok­kuus lähel­lä kah­ta, auto­paik­ka­ton­tit mukaan las­kien noin 1,8. Uusia asuk­kai­ta noin 2 800, run­saat 10 % len­to­kent­tä­alu­een kaa­vail­lus­ta kokonaisasukasmäärästä.

Monis­sa lausun­nois­sa ja muis­tu­tuk­sis­sa hai­ka­li­tiin lak­kaa­van len­to­toi­min­nan perään. Toi­sis­sa taas kii­tet­tiin sitä, että len­to­me­lu lop­puu ja alue saa­daan hyötykäyttöön.

Pysä­köin­ti on rat­kais­tu alu­eel­li­ses­ti eril­li­sil­lä pysä­köin­ti­ta­loil­la, joi­hin näyt­täi­si tule­van run­saat tuhat auto­paik­kaa. Auto­pai­kois­ta tulee täl­löin var­sin edul­li­sia, jotain noin 20 000€/paikka, mut­ta samal­la se tie­tys­ti syr­jäyt­tää asu­mis­ta. Ton­til­la, jol­la on pysä­köin­ti­ta­lo ei ole asuintaloa.Tällaiseen pysä­köin­ti­rat­kai­suun oli­si ollut help­poa liit­tää mark­ki­naeh­toi­suus: pysä­köin­ti­ta­lo­ja raken­net­tai­siin vain niin pal­jon ja sii­nä tah­dis­sa kuin on mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää. Mark­ki­naeh­tois­ta pysä­köin­tiä kui­ten­kin vas­ta kokeil­laan, esi­mer­kik­si Hernesaaressa.

Tämä on hel­sin­ki­läi­sit­täin hyvin edul­lis­ta raken­nus­maa­ta. Kaa­van kus­tan­nuk­set kau­pun­gil­le noin 34 m€ eli 250 €/k‑m2. Ton­tin­luo­vu­tus­tu­lot noin 70 M€, joten kas­saan kilah­taa noin 35 M€. Jos pysä­köin­ti­nor­mia oli­si mark­ki­naeh­toi­nen, kau­pun­gin yli­jää­mä oli­si var­maan­kin 10 M€ suurempi.

Her­ne­saa­ren tar­kis­tet­tu kaava

Tämä oli meil­lä 12.3.2019. Nyt on teh­ty jon­kin ver­ran muu­tok­sia, ei kui­ten­kaan niin pal­jon, että viras­ton mie­les­tä pitäi­si pan­na uudes­taan näh­tä­vil­le. Muu­tok­sis­ta isoin on auto­paik­ka­nor­min pois­ta­mi­nen asuin­ta­loil­ta koko­naan. Varau­dut­tu on noin 2 500 auto­pai­kan raken­ta­mi­seen, mut­ta nii­tä ei ole pak­ko raken­taa. Nyt näh­dään, pal­jon­ko asun­non osta­jat todel­li­suu­des­sa auto­paik­ko­ja arvos­ta­vat. Auto­pai­kan hin­ta tääl­lä on var­maan­kin aika korkea.

Veik­kaan, että auto­paik­ko­ja tulee kor­kein­taan puo­let sii­tä mää­räs­tä, mitä suh­tees­sa asun­to­jen mää­rään on pako­tet­tu raken­ta­maan Jät­kä­saa­res­sa. Niin­pä täs­tä ei myös­kään tule niin pahaa lii­ken­ne­sump­pua kuin tuli­si, jos auto­paik­ka oli­si pak­ko raken­taa. Auto­paik­ka sis mak­saa aina­kin kak­si ker­taa niin pal­jon kuin auto, joten sen hin­nal­la on vai­ku­tus­ta auton hankintaan.

Tämä on kool­taan aika gigant­ti­nen. 7 800 asu­kas­ta ja 135 000 k‑m2 lii­ke ja toi­mis­to­ti­laa, yhteen­sä noin 500 000 k‑m2.

Pal­jon tämä on tii­vis­ty­nyt mat­kan var­rel­la. Ensim­mäi­sis­sä luon­nok­sis­sa asu­kas­mää­rä oli­si ollut run­saat 4 000, mut­ta sil­loin tääl­lä oli­si­kin ollut helikopterikenttä.

Alu­een lii­ken­ne hoi­de­taan rati­kal­la. Lyhyel­lä las­ku­toi­mi­tuk­sel­la voi­daan tode­ta, ettei yksi kym­me­nen minuu­tin välein lii­ken­nöi­vä lin­ja rii­tä. Voi­si­ko kuto­sen lisäk­si myös kymp­pi kään­tyä tän­ne sii­nä vai­hees­sa, kun kruu­nu­ra­ti­kat aloit­ta­vat? Kruu­nu­ra­tik­ka, se toi­nen niis­tä, voi­si men­nä nykyi­sel­le kym­pin päät­tä­ril­le. Varas­tin aja­tuk­sen Mik­ko Särelältä.

Tuo venä­läis­ten omis­ta­ma telak­ka on kyl­lä aivan vää­räl­lä paikalla.

Marian kas­vu­yri­tys­kam­pus

Tämä han­ke on osoi­tus por­mes­ta­ri­mal­lin toi­mi­vuu­des­ta. Vir­ka­mies­kun­ta suun­nit­te­li Marian ton­tin jaka­mis­ta noin nel­jään osan tas­a­puo­li­ses­ti eri hal­lin­to­kun­tien käyt­töön. Osa, mut­ta vain osa oli­si tul­lut yri­tys­hau­to­mok­si. (Tas­a­puo­li­suus on muu­ten kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa vihon­vii­mei­nen peri­aa­te.) Por­mes­ta­ri­kun­ta rat­kai­si asian ilmoit­ta­mal­la, että täs­tä tulee uus­yri­tys­hau­to­mo. Hyvä näin. Pys­ty­tään teke­mään näke­myk­sel­li­siä rat­kai­su­ja. Alu­eel­le tulee 3 500 uut­ta työ­paik­kaa. Mer­kit­tä­vä elin­kei­no­po­liit­ti­nen ratkaisu.

Mai­se­ma myös muut­tuu aika pal­jon, kuten kuvas­ta näkyy.

Vähän tämä alue on nyt jouk­ko­lii­ken­teen osal­ta kat­vees­sa niin kuin oli aika­naan sai­raa­la­kin. Nämä ovat nop­sa­jal­kai­sem­pia kuin sai­raa­lan asiak­kaat, joten käve­ly Kam­pin met­roa­se­mal­ta tai ysin pysä­kil­tä ei ole koh­tuu­ton­ta. Jos Ruo­ho­lah­den met­roa­se­mal­ta puh­kais­tai­siin toi­nen ulos­käyn­ti, tuli­si sekin aika lähelle.

Tont­tien varaa­mi­nen asuntotuotantoon

Yhä val­tao­sa ton­teis­ta luo­vu­te­taan muu­ten kuin tar­jous­kil­pai­lun kaut­ta, mikä aina vähän tuot­taa levottomuutta.

Nyt tont­te­ja vara­taan 2 636 asun­non raken­ta­mis­ta var­ten. Aiem­min tänä vuon­na nii­tä on jo varat­tu 2 230 asun­non raken­ta­mis­ta var­ten, joten vuo­den koko luku on liki 5 000 asun­toa, mikä asuk­kai­na las­ket­tu­na on noin 9 000. Tämän lisäk­si asun­to­ja raken­ne­taan myös mui­den omis­ta­mil­le tonteille.

Tämän jäl­keen varat­tu­jen ja raken­ta­mis­ta odot­ta­vien tont­tien mää­rä riit­tää 50 000 asuk­kaal­le. Varan­to vas­taa kuu­den vuo­den rakentamista.

Jalan­kul­ki­joi­den kadun­yli­tys­järjs­te­ly­jen suunnitteluperiaatteet

Täs­sä oli niin pal­jon ja niin vai­keas­ti ymmär­ret­tä­vää luet­ta­vaa, että minun oli pak­ko antau­tua. Ymmär­tääk­se­ni on tulos­sa kak­si kon­kreet­tis­ta muutosta:

Suo­ja­tie, jos­sa jalan­kul­ki­ja ylit­tää kak­si samaan suun­taan mene­vää kais­taa on varus­tet­ta­va lii­ken­ne­va­loil­la tai suo­ja­tie on poistettava.

Kat­soin oikein tie­lii­ken­ne­la­kia enkä näh­nyt nois­sa suo­ja­teis­sä ole mitään ongel­maa. Kun jalan­kul­ki­ja on pysäh­ty­nyt suo­ja­tien koh­dal­le aiko­muk­se­naan ylit­tää katu, lähes­ty­vä oike­aa kais­taa aja­va auto pysäh­tyy ja kun se on pysäh­ty­nyt, vasem­mal­la kais­tal­la ole­va­kin pysäh­tyy.  Ai eikö?

Näyt­teek­si näis­tä uusis­ta ohjeis­ta esi­tet­tiin Kos­ke­lan­tiel­tä pois­tet­ta­vak­si puo­let suo­ja­teis­tä niin, että suo­ja­tei­den välit tule­vat todel­la pit­kik­si. Syy­nä tähän on ilmei­ses­ti, ettei valo­ja voi­da aset­taa kovin lähel­le toi­si­aan, kos­ka vih­re­ää aal­toa ei saa­da toi­mi­maan, vaan ruuh­kan vas­tai­seen suun­taan ajet­taes­sa jou­dut­tai­siin pysäh­ty­mään koko ajan.

Joten­kin epis­tä, että kun autoi­li­jat rik­ko­vat lakia, jalan­kul­ki­ja pan­naan kärsimään.

Onko täs­sä unoh­det­tu uusi tek­no­lo­gia, joka on kai­ken lisäk­si hal­paa? Suo­ja­tien koh­dal­le vilk­ku­va varoi­tus­va­lo aina kun jalan­kul­ki­ja on tulos­sa suo­ja­tiel­le. Help­poa ja yksin­ker­tais­ta ja toimii.

On tulos­sa lisää suo­ja­tiet­tö­miä kadun ylit­tä­mis­paik­ko­ja, jos­sa siis saa kadun ylit­tää, mut­ta jalan­kul­ki­ja väis­tää ajo­neu­voa. Täl­lai­nen­han on jo nyt Stoc­kan kel­lon kohdalla.

Her­man­nin ran­ta­tien asemakaava

Tämä oli meil­lä vii­mek­si 28.5. Lausun­to­kier­ros ei tuot­ta­nut sanot­ta­via muu­tok­sia. Kaa­va mah­dol­lis­taa rati­kan Her­man­nin ran­ta­tie­tä pit­kin ja Sör­näis­ten tun­ne­lin rakentamisen.

 

 

 

 

50 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.11.2019”

  1. Suo­ja­tie­ky­sy­mys on tosi­aan han­ka­la. Vilk­ku­vat varoi­tus­va­lot eivät kui­ten­kaan ole rat­kai­su, aina­kaan kai­kis­sa pai­kois­sa, kos­ka ne eivät vält­tä­mät­tä toi­mi. Esi­mer­kik­si Mau­nu­las­sa Raja­met­sän­tiel­lä oli valo­sys­tee­mi, mut­ta se pois­tet­tiin kos­ka valot vilk­kui­vat myös sil­loin, kun jalan­kul­ki­joi­ta ei ollut. Täl­lai­nen varoi­tus­va­lo on jopa vaarallinen.

  2. Suo­ja­tie­uu­dis­tus herät­tää aja­tuk­sia puo­les­ta ja vas­taan. Noi­hin suo­ja­tei­hin liit­tyy iso­ja ris­ke­jä, jot­ka nii­tä käyt­tä­vän täy­tyy vain tiedostaa.

    Esi­merk­ki­nä Man­ner­hei­min­tien Hon­ka­tien koh­dal­la ylit­tä­vä valo­ton ris­teys, joka kai nyt täs­tä syys­tä tul­laan pois­ta­maan? Käy­tän sitä lähes joka päi­vä, sil­lä Kes­kus­puis­ton läpi, Tul­lin­puo­min leik­ki­puis­ton ohi on pal­jon muka­vam­pi pyö­räil­lä kes­kus­taan kuin Man­ner­hei­min­tien kat­kus­sa. Ratik­ka­py­sä­kin koh­dal­la vajaan parin sadan met­rin pääs­sä vää­rään suun­taan on lähin valo-ohjat­tu ris­teys, mut­ta sen käyt­tö lisäi­si joka­päi­väis­tä mat­ka-aikaa pahim­mil­laan monel­la minuutilla.

    Mans­kun ete­läi­sel­lä lai­dal­la on tuol­la koh­taa kol­me kais­taa, jois­ta yksi joh­taa Tope­liuk­sen­ka­dun ris­teyk­sen valoi­hin ja on aamu­ruuh­kan aikaan aina tukos­sa. Sil­loin vapail­la kais­toil­la aja­va auto ei tie­dä, ovat­ko vie­rei­sil­lä kais­toil­la ole­vat autot pysäh­ty­neet suo­ja­tie­tä ylit­tä­vää jalan­kul­ki­jaa var­ten vai ruuh­kan takia. Erit­täin moni olet­taa että kyse on jäl­kim­mäi­ses­tä ja ajaa täy­siä suo­ja­tien ohi. Rekat näke­vät pei­leis­tään kau­kaa, että auto on aja­mas­sa suo­ja­tien yli ja moni ystä­väl­li­ses­ti varoit­taa ääni­mer­kil­lä suo­ja­tie­tä ylit­tä­vää jalan­kul­ki­jaa. Itse olen tot­tu­nut odot­ta­maan rau­has­sa ruuh­ka­sum­pun sula­mis­ta, sil­lä aikaa sääs­tyy sil­lä­kin taval­la valo-ohja­tun ris­teyk­sen käyt­töön nähden.

    Ruuh­kien aikaan tuo ris­teys on vaa­ral­li­nen, mut­ta muu­ten käte­vä ja sääs­tää kumu­la­tii­vi­ses­ti todel­la pal­jon mat­ka-aikaa. Toi­saal­ta samal­la taval­la ajat­te­le­vat var­maan suo­ja­tien yli por­hal­ta­vat autokuskitkin.

    1. Sil­loin vapail­la kais­toil­la aja­va auto ei tie­dä, ovat­ko vie­rei­sil­lä kais­toil­la ole­vat autot pysäh­ty­neet suo­ja­tie­tä ylit­tä­vää jalan­kul­ki­jaa var­ten vai ruuh­kan takia. 

      Mitä väliä sil­lä on? Pysäh­dyt­tä­vä on joka tapauk­ses­sa, jos auto on pysäh­ty­nyt suo­ja­tien eteen.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä väliä sil­lä on? Pysäh­dyt­tä­vä on joka tapauk­ses­sa, jos auto on pysäh­ty­nyt suo­ja­tien eteen.

        Niin, oli­si pysäh­dyt­tä­vä, mut­ta jää­tä­vän moni ajaa pysäh­ty­mät­tä ohi. Ole­tan, että syy­nä on toi­saal­ta se, että on tyl­sää jonot­taa ruuh­kas­sa, ja toi­saal­ta se että Mans­kul­la on tuol­la koh­taa, Til­kal­ta Tul­lin­puo­mil­le jat­ku­val­la kilo­met­rin mat­kal­la kai vii­si valo-ohjat­tua ris­teys­tä ja kak­si tai kol­me pimeää.

        En tie­dä, oli­si­ko fak­ti­ses­ti tur­val­li­sem­paa pois­taa tosi­aan koko suo­ja­tie ja teh­dä tuol­lai­nen suo­ja­ton yli­tys­paik­ka. Jo nyt tur­val­li­sin­ta on ylit­tää katu vas­ta, kun mis­sään ei näy auto­ja. Tyl­sää­hän tämä on, mut­ta toi­saal­ta tien yli­tyk­sen mah­dol­li­suu­den pois­ta­mi­nen koko­naan esim. tuol­ta koh­dal­ta ei myös­kään oli­si optimiratkaisu.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä väliä sil­lä on? Pysäh­dyt­tä­vä on joka tapauk­ses­sa, jos auto on pysäh­ty­nyt suo­ja­tien eteen.

        Näin minul­le auto­kou­lus­sa ope­tet­tiin ja ei näi­hin lii­ken­ne­sään­töi­hin ole aina­kaan minun tie­tääk­se­ni puu­tut­tu. Help­po olla blo­gis­tin häm­men­nyk­sen kans­sa samaa miel­tä: autoi­li­joi­den rik­koes­sa lii­ken­ne­sään­tö­jä on joten­kin outoa rea­goi­da sii­hen hyväk­sy­mäl­lä se vaan jon­kin­lai­se­na luon­non­va­kio­na ja muo­ka­ta lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä autoi­li­joi­den ehdoilla.

      3. Juk­kis: Näin minul­le auto­kou­lus­sa ope­tet­tiin ja ei näi­hin lii­ken­ne­sään­töi­hin ole aina­kaan minun tie­tääk­se­ni puu­tut­tu. Help­po olla blo­gis­tin häm­men­nyk­sen kans­sa samaa miel­tä: autoi­li­joi­den rik­koes­sa lii­ken­ne­sään­tö­jä on joten­kin outoa rea­goi­da sii­hen hyväk­sy­mäl­lä se vaan jon­kin­lai­se­na luon­non­va­kio­na ja muo­ka­ta lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä autoi­li­joi­den ehdoilla. 

        Tot­ta. Suo­ja­tie­käyt­täy­ty­mi­sen val­von­taan tar­vit­tai­siin lisää polii­sin resurs­se­ja. Vali­tet­ta­vas­ti suo­ja­tie­käyt­täy­ty­mi­sen val­von­ta on ihan tek­ni­ses­ti han­ka­laa, kos­ka laki ja tosia­sial­li­nen lii­ken­ne­kult­tuu­ri eivät koh­taa. Peri­aat­tees­sa­han laki on sel­vä: jalan­kul­ki­jal­le on annet­ta­va suo­ja­tiel­lä “estee­tön kul­ku” eli suo­ja­tien lai­das­sa ole­vaan jalan­kul­ki­jaan on suh­tau­dut­ta­va kuin häly­tys­ajo­neu­voon. Eli autoi­li­jan on tar­vit­taes­sa jar­ru­tet­ta­va pääs­tääk­seen jalan­kul­ki­jan tiel­le. Ja autoi­li­ja, joka lähes­tyy suo­ja­tie­tä niin, ettei kyke­ne pysäyt­tä­mään auto­aan, rik­koo tie­lii­ken­ne­lain yleis­py­kä­lää sii­tä, että auto on kyet­tä­vä pysäyt­tä­mään näh­tä­vis­sä ole­val­la tienosalla.

        No, jos ole­tam­me, että polii­si val­voi­si Man­ner­hei­min­tien aamu­ruuh­kas­sa valo­ton­ta suo­ja­tie­tä ja antai­si päi­vä­sa­kot jokai­sel­le autoi­li­jal­le, joka ei pysäh­dy näh­des­sään suo­ja­tiel­le pyr­ki­vän jalan­kul­ki­jan, rat­sia kes­täi­si ehkä minuu­tin. Sen jäl­keen oli­si ruuh­ka pysäy­te­tyis­tä autois­ta. Ja media­myl­läk­kä val­mis. Ei polii­si halua tuol­lai­seen ryh­tyä. Se ei oli­si resurs­sien teho­kas­ta käyt­töä, rat­sias­ta seu­rai­si työ­läi­tä vali­tuk­sia kärä­jä­oi­keu­teen eikä jut­tu­ja voi todis­taa samal­la lail­la yksi­se­lit­tei­ses­ti kuin yli­no­peu­det ja rat­ti­juo­pu­muk­set. Lisäk­si tuli­si nega­tii­vis­ta jul­ki­suut­ta, jota polii­si varoo tiukasti.

        Eli suo­ja­tie­käy­tös­tä ei tul­la saa­maan kuriin, kos­ka polii­sil­la ei ole orga­ni­sa­to­ris­ta int­res­siä lait­taa sitä kuriin.

      4. Jos suo­ja­tie­val­von­ta halut­tai­siin teh­dä mah­dol­li­sek­si, pitä­ki­si hyväk­syä sen toteut­ta­mi­nen kame­ra­val­von­ta­na. Tämä edel­lyt­täi­si lain muu­tos­ta niin, että auton omis­ta­ja on vas­tuus­sa asias­ta, jos hän ei (muka) pys­ty tie­tä­mään, kuka autoa ajoi. Näin on asia pysä­köin­ti­vir­heen koh­dal­la. Sama pitäi­si tul­la näiin vaka­vam­piin rikoksiin.

      5. Juk­kis: autoi­li­joi­den rik­koes­sa lii­ken­ne­sään­tö­jä on joten­kin outoa rea­goi­da sii­hen hyväk­sy­mäl­lä se vaan jon­kin­lai­se­na luon­non­va­kio­na ja muo­ka­ta lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä autoi­li­joi­den ehdoilla.

        Isos­sa Ete­lä-Euroo­pan kau­pun­gis­sa asu­va­na en voi kuin ihme­tel­lä miten vai­ke­aa kau­pun­kia­ja­mi­nen Suo­ma­lai­sil­le autoi­li­joil­le tun­tuu ole­van. Tääl­lä on har­vi­nais­ta näh­dä auton aja­van “van­hoil­la vih­reil­lä”, jalan­kul­ki­joil­le ja pyö­räi­li­jöil­le anne­taan lii­kut­ta­van hyvin tie­tä ja jalan­kul­ki­jat nou­dat­ta­vat lii­ken­ne­va­lo­ja mel­ko säntillisesti.
        Viros­sa pidet­tiin suo­ja­tien eteen pysäh­ty­mi­ses­tä teho­kam­pan­ja, jos­sa autoi­li­jal­ta läh­ti heti kort­ti hyl­lyl­le, jos pysäh­ty­mi­nen unoh­tui ja autoi­li­joi­den käy­tös parani.
        Luu­len huo­non kau­pun­kia­jo­tai­don liit­ty­vän osal­taan mata­laan lii­ken­ne­ti­hey­teen, jos­sa autoi­li­jat ovat tot­tu­neet aja­maan ilman estei­tä tyh­jil­lä teil­lä, ja lii­ken­ne­val­von­nan (pl. nopeus­val­von­ta) vähäisyyteen.
        Olen täy­sin var­ma, että suo­ja­tie­käy­tös saa­daan para­ne­maan, jos ohit­ta­mi­nen pysäh­ty­mät­tä tul­ki­taan tör­keäk­si lii­ken­teen vaa­ran­ta­mi­sek­si mitä se oikeas­ti onkin, ja lai­te­taan kame­rat val­vo­maan näi­tä asioita.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä väliä sil­lä on? Pysäh­dyt­tä­vä on joka tapauk­ses­sa, jos auto on pysäh­ty­nyt suo­ja­tien eteen.

        Näin on.

        Ja toi­saal­ta fik­su autoi­li­ja ei mene jonot­ta­maan kiin­ni suo­ja­tie­hen, vaan jät­tää sen 5 met­riä väliä. Täl­löin toi­sen kais­tan autoi­li­joi­den ei tar­vit­se pysäh­tyä tur­haan ja toi­saal­ta lii­ken­ne­tur­val­li­suus para­nee kun ne sään­tö­jä kun­nioit­ta­mat­to­mat tai muis­ta­mat­to­mat näke­vät parem­min suo­ja­tien, joka muu­ten jäi­si sen pysäh­ty­neen auton kat­vee­seen. Myös jalan­kul­ki­ja­na on kivem­pi ylit­tää kak­si­kais­tai­nen suo­ja­tie hyväl­lä näky­vyy­del­lä vs. sel­lai­nen tilan­ne, että jou­tuu kurk­ki­maan lin­ja-auton tai rekan kul­man takaa onko joku auto luo­mas­sa suo­ja­tie­gil­jo­tii­nia juu­ri sil­lä kerralla.

    2. JN:
      Esi­merk­ki­nä Man­ner­hei­min­tien Hon­ka­tien koh­dal­la ylit­tä­vä valo­ton ris­teys, joka kai nyt täs­tä syys­tä tul­laan pois­ta­maan? Käy­tän sitä lähes joka päi­vä, sil­lä Kes­kus­puis­ton läpi, Tul­lin­puo­min leik­ki­puis­ton ohi on pal­jon muka­vam­pi pyö­räil­lä kes­kus­taan kuin Man­ner­hei­min­tien kat­kus­sa. Ratik­ka­py­sä­kin koh­dal­la vajaan parin sadan met­rin pääs­sä vää­rään suun­taan on lähin valo-ohjat­tu ris­teys, mut­ta sen käyt­tö lisäi­si joka­päi­väis­tä mat­ka-aikaa pahim­mil­laan monel­la minuutilla. 

      Siis het­ki­nen. Kyl­lä­hän pol­ku­pyö­räl­lä voi ylit­tää kadun läh­tö­koh­tai­ses­ti mis­tä koh­das­ta vain eikä vält­tä­mät­tä lähis­töl­lä ole­van suo­ja­tien koh­dal­ta. Eli jos tuo suo­ja­tie pois­tuu niin ei sen tar­vit­se vai­kut­taa pyö­räi­lyyn mitenkään.

      1. lp: Siis het­ki­nen. Kyl­lä­hän pol­ku­pyö­räl­lä voi ylit­tää kadun läh­tö­koh­tai­ses­ti mis­tä koh­das­ta vain eikä vält­tä­mät­tä lähis­töl­lä ole­van suo­ja­tien koh­dal­ta. Eli jos tuo suo­ja­tie pois­tuu niin ei sen tar­vit­se vai­kut­taa pyö­räi­lyyn mitenkään.

        Sul­ku­vii­van yli ei voi ylit­tää. Koro­tet­tu rai­tio­vau­nu­kais­ta tul­ki­taan näis­sä yhteyk­sis­sä sulkuviivaksi.

  3. Luu­len suo­ja­tei­den ongel­ma­na Suo­mes­sa ole­van, että nii­tä on niin pal­jon, että ovat kär­si­neet inflaa­tion. Vaih­toeh­toi­nen lähes­ty­mis­ta­pa onkin:

    1. Vähen­ne­tään suo­ja­tei­den määrää
    2. Jäl­jel­le jää­vät suo­ja­tiet mer­ki­tään oikeas­ti hyvin (joko lii­ken­ne­va­loil­la, muil­la huo­mio­va­loil­la, tai korotuksin)
    3. Mah­dol­lis­te­taan mui­ta­kin kadun­yli­tys­paik­ko­ja kuin suo­ja­tei­tä, mut­ta ei mer­ki­tä näi­tä niin tuke­vas­ti. Esi­mer­kik­si vain mata­lam­pi reunakivetys.

    Kuu­los­taa sil­tä, että tähän suun­taan ollaan­kin menos­sa. Sen toi­mi­vuut­ta voi kat­soa esi­mer­kik­si Lon­toos­sa, mis­sä zebra-cros­sing on todel­la­kin näky­väs­ti mer­kit­ty ja autoi­li­joi­den kun­nioit­ta­ma, mut­ta iso osa jalan­kul­ki­jois­ta ylit­tää kadun aivan muualla.

  4. Eipä tai­da van­has­ta Marian sai­raa­la-alu­ees­ta puis­toi­neen jää­dä pal­jon jäl­jel­le, kun YIT ja Keva pääs­te­tään sin­ne yri­tys­kam­puk­si­aan raken­ta­maan. Marian sai­raa­lan aluet­ta pitäi­si kehit­tää niin, että alu­een van­hat raken­nuk­set, puu­ta­lot, ja sen puis­to­mai­nen ympä­ris­tö säi­ly­te­tään. Täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen pitäi­si teh­dä raja­tus­ti van­han sai­raa­la-alu­een ehdoil­la ja sen mil­jöö­tä ja ympä­ris­töä kunnioittaen.

    1. Näke­myk­sel­li­siä rat­kai­su­ja:
      Täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen pitäi­si teh­dä raja­tus­ti van­han sai­raa­la-alu­een ehdoil­la ja sen mil­jöö­tä ja ympä­ris­töä kunnioittaen. 

      Mik­si näin pitäi­si teh­dä? Ei kai pelk­kä van­han­ai­kai­suus ja epä­käy­tän­nöl­li­syys tee alu­ees­ta tai raken­nuk­ses­ta arvokasta?

  5. Tuol­la suo­ja­tie­sään­nöl­lä esim. Pasi­lan Rata­pi­han­tien suo­ja­tie pois­tui­si, joka nyt oli­si täy­sin äly­va­paa rat­kai­su. Mie­lum­min pois­te­taan pari auto­kais­taa ja leven­ne­tään jal­ka­käy­tä­viä + katu­pui­ta. Sii­hen­hän on saa­tu aikaan saman­suun­tai­nen Vetu­ri­tie –> eli Rata­pi­han­tien auto­lii­ken­ne vähe­nee. Vai miten se meni..?
    (Vetu­ri­tiel­lä Triplan luo­na muu­ten ei ole suo­ja­tie­tä tun­ne­li­ramp­pien poh­jois­pääs­sä, mut­ta niin vaan ihmi­set äänes­tä­vät jaloil­laan suo­rin­ta reit­tiä. Tur­ha tapel­la ihmis­luon­toa vastaan.)

  6. Suo­ja­tei­den pois­ta­mi­nen tar­koit­taa, että auto­kais­to­jen este­vai­ku­tus tulee kas­va­maan mer­kit­tä­väs­ti ja että ne tule­vat jaka­maan kau­pun­kia entis­tä pie­nem­piin osiin. Tämä on iso ongel­ma eri­tyi­ses­ti niil­le, joi­den liik­ku­mi­nen on rajoi­tet­tua. Raken­ne­taan­ko täs­sä kau­pun­kia ihmi­sil­le vai autoil­le. Päi­vän HS oli poi­mi­nut samas­ta esi­tyk­ses­tä fak­tan, että koro­te­tuil­la suo­ja­teil­lä ei ollut louk­kaan­tu­nut yhtään kul­ki­jaa kym­me­nen vuo­den aika­na. Eli ihmi­sil­le raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa suo­ja­tiet ovat koro­tet­tu­ja. Sitä ei nyt halu­ta, vaan tur­va­ta autoil­le estee­tön 50 km/h kes­kel­lä tiheäs­ti asut­tua kau­pun­kia. Ihmi­set men­kööt pai­na­maan nap­pia ja odot­ta­koot pako­kaa­sus­sa ja melus­sa seu­raa­vaa valokiertoa.

    Her­ne­saa­ren auto­paik­ka­nor­mi­va­paa kau­pun­gin­osa on hui­kea voit­to blo­gin kir­joit­ta­jal­le. Onnit­te­lut. Har­mil­lis­ta, että tämä tulee aina­kin kym­me­nen vuot­ta lii­an myö­hään. Jät­kä­saa­ri ja mon­ta muu­ta uudi­sa­luet­ta on jo ehdit­ty tuho­ta pak­ko­täyt­tä­mäl­lä ne autoil­la. Parem­pi kui­ten­kin myö­hään kuin ei mil­loin­kaan. Kuvaa­vaa on, että “ongel­ma­na” on nyt, kul­kee­ko ratik­ka 10 vai 5 minuu­tin välein.

  7. Onko täs­sä unoh­det­tu uusi tek­no­lo­gia, joka on kai­ken lisäk­si hal­paa? Suo­ja­tien koh­dal­le vilk­ku­va varoi­tus­va­lo aina kun jalan­kul­ki­ja on tulos­sa suo­ja­tiel­le. Help­poa ja yksin­ker­tais­ta ja toimii. 

    Minul­la on mie­les­sä van­ha tek­no­lo­gia joka on vie­lä yksin­ker­tai­sem­paa ja hel­pom­paa. Vaih­de­taan suo­ja­tien mer­kit kär­ki­kol­mioik­si. Suo­ja­tien iso osa autoi­li­jois­ta ohit­taa olan­ko­hauk­sel­la, mut­ta etuoi­keu­te­tun tien merk­kiä kun­nioi­te­taan aivan eri tavalla.

    On tulos­sa lisää suo­ja­tiet­tö­miä kadun ylit­tä­mis­paik­ko­ja, jos­sa siis saa kadun ylit­tää, mut­ta jalan­kul­ki­ja väis­tää ajo­neu­voa. Täl­lai­nen­han on jo nyt Stoc­kan kel­lon kohdalla.

    Minun mie­les­tä­ni tuo mää­ri­tel­mä pitäi­si saa­da ulot­tu­maan myös jalan­kul­ki­jan lii­ken­ne­va­loi­hin. Eli punai­sia päin saa kävel­lä, mut­ta auto­ja pitää väistää.

    1. Minun mie­les­tä­ni tuo mää­ri­tel­mä pitäi­si saa­da ulot­tu­maan myös jalan­kul­ki­jan lii­ken­ne­va­loi­hin. Eli punai­sia päin saa kävel­lä, mut­ta auto­ja pitää väistää

      Siis kuten Ruotsissa.

    2. tcrown:
      Minun mie­les­tä­ni tuo mää­ri­tel­mä pitäi­si saa­da ulot­tu­maan myös jalan­kul­ki­jan lii­ken­ne­va­loi­hin. Eli punai­sia päin saa kävel­lä, mut­ta auto­ja pitää väistää. 

      Mei­tä on var­maan aika mon­ta jot­ka elä­vät, niin kuin tuo oli­si jo voimassa.
      (ja jos ei huo­man­nut lähel­lä ollut­ta polii­si­au­toa, ei var­maan tul­lut havain­noin­neek­si lii­ken­net­tä muu­ten­kaan riittävästi)

  8. Aikui­nen osaa olet­taa että autoi­li­ja ei nou­da­ta sään­tö­jä. Lap­si ei ymmär­rä varoa. Uhrit ovat pikkukoululaisia. 

    Kun­non hidas­teet aina­kin tarvitaan

    1. Elli:
      Aikui­nen osaa olet­taa että autoi­li­ja ei nou­da­ta sääntöjä. 

      Ihail­ta­vaa yleis­tys­tä vaan mitä­pä tääl­lä muu­ta­kaan odot­tai­si. Näin kaik­kia lii­ken­ne­ta­po­ja käyt­tä­vä­nä se on kyl­lä­kin se jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den ryh­mä joka nii­tä sään­tö­jä ei sään­nön­mu­kai­ses­ti nou­da­ta jos jotain läh­de­tään yleistämään.

      Voi­daan men­nä molem­mat valit­se­maam­me paik­kaan kesäl­lä ja las­kea moni­ko meni esim. punais­ta päin 30 minuu­tin aika­na. Jos saat edes yhden auton niin hyvä suo­ri­tus. Veik­kai­sin oman sal­don ole­van kym­me­niä käve­li­jöi­tä ja pyö­räi­li­jöi­tä samas­sa ajas­sa ja jos tuo­hon ihan kes­kus­taan menen niin tus­kin sata riit­tää, kun nii­tä käve­lee par­hail­laan kym­me­niä samaan aikaan punai­sia päin.

      Muu­ten­kin jalan­kul­ki­joil­la tun­tuu ole­van vah­va usko johon­kin tuon­puo­lei­seen, kun käve­le­vät pimeäl­lä suo­ja­tiel­le ilman hei­jas­ti­mia ja ilman yhtään sivuil­le kat­so­mis­ta. Se ei kau­heas­ti loh­du­ta, että on oikeas­sa jos makaa siel­lä ren­kai­den alla ja ne todel­la­kin ilmes­ty­vät välil­lä ihan tyh­jis­tä vaik­ka ajai­si kuin­ka varo­vas­ti ja tien­reu­no­ja tarkkaillen.

      Kaik­kien tuli­si nou­dat­taa lii­ken­ne­sään­tö­jä yhtä­läi­ses­ti ja tämä suo­ja­tien eteen pysäh­ty­neen auton ohit­ta­mi­nen pysäh­ty­mät­tä on kiel­tä­mät­tä yksi ylei­sim­piä ja vaa­ral­li­sim­pia autoi­li­joi­den rik­ko­muk­sia ja tähän toi­voi­sin polii­sil­ta useam­min tehois­ku­ja. Se on anteek­sian­ta­ma­ton­ta piittaamattomuutta.

      Noin ylei­ses­ti tuo, että jalan­kul­ki­ja sai­si kävel­lä punais­ta päin ikään kuin väis­tä­mis­vel­vol­li­se­na oli­si mie­les­tä­ni ihan hyvä muu­tos samoin kuin se, että autoi­li­ja sai­si kään­tyä oikeal­le punai­sia päin nii­ni­kään väis­tä­mis­vel­vol­li­se­na (USA mal­li). Molem­mat muu­tok­set suju­voit­tai­si­vat molem­pien mat­kan­te­koa kummasti.

      1. Voi­daan men­nä molem­mat valit­se­maam­me paik­kaan kesäl­lä ja las­kea moni­ko meni esim. punais­ta päin 30 minuu­tin aika­na. Jos saat edes yhden auton niin hyvä suo­ri­tus. Veik­kai­sin oman sal­don ole­van kym­me­niä käve­li­jöi­tä ja pyö­räi­li­jöi­tä samas­sa ajas­sa ja jos tuo­hon ihan kes­kus­taan menen niin tus­kin sata riit­tää, kun nii­tä käve­lee par­hail­laan kym­me­niä samaan aikaan punai­sia päin.

        Kan­nat­tai­si las­kea myös, moni­ko autoi­li­ja jät­tää pysäh­ty­mät­tä, vaik­ka jalan­kul­ki­ja on pysäh­ty­nyt suo­ja­tien eteen men­näk­seen kadun yli. Puhu­mat­ta­kaan niis­tä kuo­le­man­tuot­ta­muk­sen yri­tyk­sis­tä aja­mal­la pysäh­ty­mät­tä ohi, kun auto on pysäh­ty­nyt suo­ja­tien eteen.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kan­nat­tai­si las­kea myös, moni­ko autoi­li­ja jät­tää pysäh­ty­mät­tä, vaik­ka jalan­kul­ki­ja on pysäh­ty­nyt suo­ja­tien eteen men­näk­seen kadun yli. Puhu­mat­ta­kaan niis­tä kuo­le­man­tuot­ta­muk­sen yri­tyk­sis­tä aja­mal­la pysäh­ty­mät­tä ohi, kun auto on pysäh­ty­nyt suo­ja­tien eteen.

        Suo­ja­tien eteen pysäh­ty­nyt jalan­kul­ki­ja ei ole astu­mas­sa suo­ja­tiel­le. Ellei sit­ten toi­nen jal­ka ole ilmas­sa ja mie­lel­lään liik­kees­sä koh­ti suo­ja­tie­tä. Suo­ja­tien eteen pysäh­ty­nyt jalan­kul­ki­ja on ele­kie­lel­lään osoit­ta­nut luo­pu­van­sa etuoi­keu­des­taan ja autoi­li­jat tie­ten­kin kiit­tä­vät ja jat­ka­vat matkaansa.

        Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ärsyyn­nyn aina kun näen näi­tä suo­ja­tie­sei­so­jia. Lii­ken­ne toi­mii kaik­kein par­hai­ten kun kaik­ki nou­dat­ta­vat sään­tö­jä ja toi­mi­vat joh­don­mu­kai­ses­ti. Enna­koin­ti on oleel­li­nen osa lii­ken­ne­vir­ras­sa toi­mi­mis­ta. Myön jalan­kul­ki­joi­den pitäi­si toi­mia enna­koi­ta­vas­ti ja ylit­tää katu, jos ovat sitä ylittämässä.

      3. jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den ryh­mä joka nii­tä sään­tö­jä ei sään­nön­mu­kai­ses­ti nou­da­ta jos jotain läh­de­tään yleistämään.”

        Jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät ovat kans­sa­liik­ku­jil­le huo­mat­ta­vas­ti vähem­män vaa­ral­li­sia kuin 200 km/h vauh­tiin pys­ty­vät 1–2 ton­nia pai­na­vat metallikotelot.

      4. Rol­le:
        ”jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den ryh­mä joka nii­tä sään­tö­jä ei sään­nön­mu­kai­ses­ti nou­da­ta jos jotain läh­de­tään yleistämään.”

        Jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät ovat kans­sa­liik­ku­jil­le huo­mat­ta­vas­ti vähem­män vaa­ral­li­sia kuin 200 km/h vauh­tiin pys­ty­vät 1–2 ton­nia pai­na­vat metallikotelot.

        Tot­ta, mut­ta on tär­keä muis­taa että kaik­ki autoi­li­jat eivät pidä oikeuk­sis­taan kiin­ni ja saat­ta­vat yrit­tää pelas­taa seik­kai­le­van jalan­kul­ki­jan tai pyö­räi­li­jän väis­tä­mäl­lä. Vas­taan­tu­li­joi­den puo­lel­le tai jal­ka­käy­tä­väl­le. Kukaan ei ole lii­ken­tees­sä yksin.

      5. hta: Voi­daan men­nä molem­mat valit­se­maam­me paik­kaan kesäl­lä ja las­kea moni­ko meni esim. punais­ta päin 30 minuu­tin aika­na. Jos saat edes yhden auton niin hyvä suoritus. 

        Jos­sain vai­hees­sa mul­la oli tapa­na ajaa Oulus­sa Meri­kos­ken­ka­dun yli pyö­räl­lä. Sii­tä näkee sen toi­sen suun­nan valot myös (siis pyö­räl­lä kul­kies­sa). Joka ker­ta näin jokai­sen punai­sen valon ohi meni 1 ‑4 autoa van­hoil­la kel­tai­sil­la. Kel­tai­sia päin kiih­dyt­tä­viä ei tul­lut edes las­ket­tua. Autos­ta­han näi­tä ei yleen­sä näe, kos­ka autos­ta ei yleen­sä näe kuin omat valon­sa ja jos itse ei aja päin punais­ta, niin ei se peräs­sä tule­va­kaan aja.

    2. Elli:
      Aikui­nen osaa olet­taa että autoi­li­ja ei nou­da­ta sään­tö­jä. Lap­si ei ymmär­rä varoa. Uhrit ovat pikkukoululaisia.

      Suo­ja­tei­den pois­ta­mi­nen ei paran­na las­ten tur­val­li­suut­ta. Ei lap­si läh­de kier­tä­mään monen sadan met­rin mat­kaa, jos suo­ja­tie puut­tuu, vaan hän ylit­tää tien jos­tain mie­les­tään sopi­vas­ta pai­kas­ta. Ris­ki jää­dä auton alle on sil­loin kui­ten­kin pal­jon suu­rem­pi kuin ris­ki jää­dä auton alle suojatiellä.

  9. Suo­ja­tie, jos­sa jalan­kul­ki­ja ylit­tää kak­si samaan suun­taan mene­vää kais­taa on varus­tet­ta­va lii­ken­ne­va­loil­la tai suo­ja­tie on poistettava.”

    Mikä kau­pun­gin lii­ken­ne­stra­te­gian tär­keys­jär­jes­tys oli­kaan? Autoi­lu. autoi­lu, autoi­lu? Mah­tuu­ko mikään muu lii­ken­ne­muo­to edes juhlapuhelistalle?

    Tai tiet­ty jos tämä toteu­te­taan niin että muu­te­taan 2+2 ja 3+3 kais­tai­set tiet 1+1 kais­tai­sik­si niin mikäs siinä.

  10. Hesa­rin jut­tu Kos­ke­lan­ties­tä antaa ymmär­tää, että sii­hen molem­min puo­lin kan­soi­te­tul­le asuin­ka­dul­le tulee 400m pät­kä, jol­la ei ole yhtään lail­lis­ta kadun­yli­tys­paik­kaa. Kuu­los­taa koh­tuut­to­mal­ta. Sama­ten uskal­tai­sin arva­ta, että samai­nen 400m “estee­tön” kadun­pät­kä roh­kai­see autoi­li­joi­ta aja­maan kovem­paa, kun eri­tyi­siä syi­tä väis­tel­lä tai varoa mui­ta tien­käyt­tä­jiä ei ole.

  11. Kaup­pa­to­rin poh­jois­reu­nal­la on Man­tan ja Ska­tan välil­lä kol­me tuol­lais­ta suo­ja­tie­tä. Aika onne­ton­ta on, jos ne pois­te­taan — var­sin­kin kun aluet­ta on ollut tar­koi­tus kehit­tää käve­ly­pai­not­tei­se­na, “tori­kort­te­lit” ym.
    Ehkä nii­hin tulee sit­ten valot kaik­kiin. Ei sekään ihan fik­sul­ta tun­nu. Ilmei­ses­ti ei voi teh­dä kävelykaduksikaan…

  12. Min­kä­hän takia Hel­sin­kiin pitää raken­taa näin pal­jon, kun käm­pät ovat sit­ten tyh­jil­lään odot­ta­mas­sa arvon­nousua ja har­maan talou­den hotel­lei­na? Ihan jär­je­tön­tä resurs­sien haas­kaus­ta ympä­ris­tö­krii­sis­sä, että teh­dään ihan oikei­ta talo­ja sei­so­maan puo­li­tyh­jil­lään. Sit­ten tämä kokoo­mus, joka tar­jo­aa aina muil­le mark­ki­na­ta­lout­ta, on heti vas­taan jos mark­ki­naa pako­tet­tai­siin vero­tuk­sel­la pis­tä­mään asun­not edes vuo­kral­le. Mikä on vih­reän puo­lu­een tar­koi­tus, jos edes täl­lais­ta luon­non haas­kaus­ta ei vaa­di­ta kuriin? Ilta­len­kil­lä tuli kur­kit­tua kes­kus­ta-alu­een uusien talo­jen sei­nil­lä ole­via nimiä, ja kyl­lä se sil­tä näyt­ti että kovan rahan talois­sa, jois­sa käm­pät oli myy­ty, ei sit­ten ollut­kaan tau­lul­la edes puo­lek­si täyt­tä lis­taa suku­ni­miä, vaik­ka talo oli­si­kin ollut muut­to­val­mii­na jo puo­li vuot­ta. Nuo­ret kou­lu­te­tut ihmi­set läh­te­vät sit­ten ulko­mail­le, kun hin­ta­ta­so halu­tuil­la alueil­la on ihan nau­ret­ta­va tämän Vapaa­vuo­ren ihan­noi­man rik­kau­den takia, ja samal­la pal­ve­lua­la menet­tää asiak­kaan­sa kun lähi­ta­lot ovat tyh­jil­lään. Ihan rai­vos­tut­ta­vaa Vapaa­vuo­ren asen­ne taas täs­sä­kin ja tei­dän saamattomuus.

    1. Min­kä­hän takia Hel­sin­kiin pitää raken­taa näin pal­jon, kun käm­pät ovat sit­ten tyh­jil­lään odot­ta­mas­sa arvonnousua 

      Onko sinul­la tie­toa tyh­jil­lään ole­vis­ta asun­nois­ta Hel­sin­gis­sä? Nii­tä on ymmär­tääk­se­ni hyvin vähän. Ainoa isom­pi tyh­jil­lään ole­vien asun­to­jen jouk­ko on asun­not, joi­den asu­kas on siir­ret­ty pit­kä­ai­kais­hoi­toon. Nii­tä ei pan­na vuok­fral­le, kos­ka se on teh­ty talou­del­li­ses­ti jär­jet­tö­mäk­si. Vuo­kras­ta menee 85 % hoi­to­mak­suun. Muu­ten asun­not, jois­sa ei ole ketään kir­joil­la vaki­tui­ses­ti, eivät pää­söön­töi­ses­ti ole tyhjiä.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Muu­ten asun­not, jois­sa ei ole ketään kir­joil­la vaki­tui­ses­ti, eivät pää­sään­töi­ses­ti ole tyhjiä.

        Sel­lai­sia asun­to­ja on kyl­lä jon­kun ver­ran, joi­den hal­ti­jat asu­vat suu­ren osan ajas­taan muu­al­la. Ehkä vie­lä niin, että mitä isom­pia asun­to­ja, sitä toden­nä­köi­sem­min käyt­tö­as­te on alhainen… 😉

  13. Her­ne­saa­ren kaa­van selos­tus­luon­nok­ses­sa kir­joi­te­taan sivul­la 13 tavoit­teis­ta seu­raa­vas­ti: “Ase­ma­kaa­van ja ase­ma­kaa­van muu­tok­sen tavoit­tee­na on liit­tää alue raken­teel­li­ses­ti ja kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti osak­si kan­ta­kau­pun­kia”. Pidän tavoi­tet­ta kan­ne­te­ta­va­na, mut­ta esi­tet­ty­jen suun­ni­tel­mien mukaan mah­dot­to­ma­na saa­vut­taa. Miten alue voi­si liit­tyä raken­teel­li­ses­ti kan­ta­kau­pun­kiin kun kort­te­li­ra­ken­ne — siis kan­ta­kau­pun­ki — kat­ke­aa Her­ne­saa­ren tyves­sä jon­kun sadan met­rin mat­kal­la ennen uut­ta asui­na­luet­ta? Tämä kaa­va tekee Her­ne­saa­res­ta par­haim­mil­laan laa­du­kas­ta esi­kau­pun­kia, johon on mah­dol­li­ses­ti tulos­sa kor­kea­ta­soi­nen joukkoliikennepalvelu.

    Kan­ta­kau­pun­kia ei voi val­mis­taa lisää minään yksit­täi­si­nä läm­pä­rei­nä mil­lään hal­lin­nol­li­sil­la pää­tök­sil­lä, vaan ainoa kei­no on liit­tää uut­ta kan­ta­kau­pun­kia jo ole­mas­sa ole­vaan siten että se muo­dos­taa yhte­näi­sen kävel­tä­vän alu­een, jos­sa pal­ve­lu­ver­kos­to jat­kuu sau­mat­to­ma­na, kuten — noh — kantakaupungissa.

    Tun­net­tua vali­tus­ta Hel­sin­gin kes­kus­tan sijait­se­mi­ses­ta nie­mel­lä voi­si jalos­taa tar­kas­te­le­mal­la vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä kan­ta­kau­pun­gin lähei­syy­teen raken­net­tu­ja kau­pun­gi­no­sia. Nekin nimit­täin tup­paa­vat sijait­se­maan nie­mil­lä; Jät­kä­saa­ri on nie­mel­lä, Kala­sa­ta­ma on nie­mel­lä, Meri­ha­ka on nie­mel­lä, Ruo­ho­lah­ti on nie­mel­lä ja Her­ne­saa­ri­kin suun­ni­tel­laan nie­mel­le. Van­hem­mis­ta nie­mil­lä ovat aina­kin Kruu­nun­ha­ka, Kata­ja­nok­ka ja Haka­nie­mi… Ja ainoas­taan yksi lue­tel­luis­ta liit­tyy sel­keäs­ti kan­ta­kau­pun­kiin, mui­ta erot­taa jokin lii­ken­ne­väy­lä, vesies­te tai kum­mat­kin ja tyy­pil­li­ses­ti nie­met ovat vie­lä kapeim­mil­lan kan­ta­kau­pun­gin laidastaan.

    Nie­met ovat lii­ken­teen ja nime­no­maan jalan­kul­ki­jan kan­nal­ta vihe­liäi­siä, läh­ti koto­aan min­ne vain jou­tuu aina tal­si­maan samo­ja reit­te­jä, kier­te­le­mään lah­tia ja ylit­tä­mään Viron­nie­men ran­to­ja kier­tä­viä auto­lii­ken­teen pää­väy­liä, jot­ta pää­si­si aivan lähel­lä ole­viin paik­koi­hin. Jos esi­mer­kik­si Hietalahti/Länsisatama täy­tet­täi­siin tuo­hon Val­tion vil­ja­va­ras­ton kiep­peil­le ja telak­ka siir­ret­täi­siin j.m. lisään­tyi­si kävel­tä­vyys oleel­li­ses­ti alu­eel­la ja samal­la syn­tyi­si uut­ta raken­nus­maa­ta kan­ta­kau­pun­gil­le. Siis sel­lai­sel­le oikealle.

    Edel­leen vil­kui­le­mal­la kart­to­ja voi havai­ta Hel­sin­gis­sä sijait­se­van pari­kin kau­pun­kia: kes­kus­ta ete­läs­sä jat­kuen nie­mel­lä myös luo­tee­seen ja Kal­lio, jot­ka muo­dos­ta­vat kum­pi­kin oman kan­ta­kau­pun­ki­mai­sen alu­een­sa liit­ty­mät­tä kum­mem­min toi­siin­sa. Jako on seu­raus­ta his­to­rial­li­sis­ta olo­suh­teis­ta ja oli­si kor­jat­ta­vis­sa täyt­tä­mäl­lä Töö­lön- ja Eläin­tar­han­lah­det sekä Sil­ta­vuo­ren­sal­mi ja raken­ta­mal­la kau­pun­kia täl­le uudis­maal­le. Tilan­ne on sikä­li paran­tu­nut vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na, että Töö­lö on kas­va­nut kes­kus­taan kiin­ni kun Kam­pis­ta ovat vähi­tel­len pois­tu­mas­sa tyy­pil­li­set kau­pun­gin lai­dan piirteet.

    Pidän kaa­vai­lu­ja Teol­li­suus­ka­dus­ta uute­na pää­ka­tu­na tai Pasi­las­ta uute­na kes­kus­ta­na ilmei­si­nä yri­tyk­si­nä sabo­toi­da Hel­sin­gin kes­kus­tan ja Kal­lion toi­mi­vuut­ta kau­pun­kei­na, eten­kin kun Hel­sin­gin kau­pun­ki pro­ses­si­na suo­ras­taan huu­taa näi­den tar­vet­ta yhdis­tyä nykyis­ten jou­toa­luei­den ylit­se yhdek­si yhte­näi­sek­si kantakaupungiksi!

  14. Tämä suo­ja­tei­den pois­to­vim­ma on auto­po­ru­kan juo­ni lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­sek­si. Ajo­no­peu­det pitää saa­da raken­teel­li­sin kei­noin ja riit­tä­väl­lä val­von­nal­la sel­lai­sik­si, että tar­vit­taes­sa pysäh­ty­mi­nen ei ole ongel­ma. Kos­ke­lan­tiel­lä­kin nopeu­det nouse­vat usein vii­teen­kymp­piin, kun katu voi­si olla hyvin jopa vain 30km/h (on nyt 40km/h). On itses­tään sel­vää, että suo­ja­tie­on­net­to­muuk­sien tilas­tol­li­nen mää­rä saa­daan las­kuun kun suo­ja­tiet poistetaan!

    Kos­ke­lan­tiel­le on esi­tet­ty vilk­ku­va­lo­ja suo­ja­teil­le jo vuon­na 2009 lau­ta­kun­nas­sa ollees­sa Käpy­län liikenneturvallisuussuunnitelmassa:
    https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/82/8261793742b6800210332ee24f0ea5e2ddcda439.pdf

    Har­mil­li­nen on kehi­tys, että meil­lä vil­ku­ton­ta katu­maas­tu­ri­aan aja­va on edel­leen lii­ken­teen kin­gi, jo Tal­lin­nas­sa ja Tuk­hol­mas­sa liik­ku­mi­nen tun­tuu huo­mat­ta­vas­ti tur­val­li­sem­mal­ta auto­kult­tuu­rin tun­tu­van tun­nis­ta­van käve­li­jät ja pyö­räi­li­jät etusijalla.

    1. Kos­ke­lan­tiel­lä myös­kin asen­net­tiin kokeek­si suo­ja­tei­den vilkkuvalot

      Yhteen­ve­to­na Kos­ke­lan­tien huo­mio­va­lo­ko­kei­lus­ta voi­daan tode­ta, että kes­kus­taan kul­ke­vil­la kais­toil­la ei koko­nai­suu­te­na voi­tu tode­ta tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vää muu­tos­ta väis­tä­mis­käyt­täy­ty­mi­ses­sä huo­mio­va­lon asen­ta­mi­sen jäl­keen. Tar­kas­tel­taes­sa hämä­rän tai pimeän aikaan jonou­tu­mat­to­mas­sa lii­ken­tees­sä esiin­ty­nei­tä tapauk­sia voi­tiin ensim­mäi­sen vai­heen jäl­keen-kuvauk­sis­sa havai­ta väis­tä­nei­den ajo­neu­vo­jen (jokin ajo­neu­vo väis­tää) osuu­den tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vä nousu 3 %:sta 15 %:iin huo­mio­va­lon olles­sa toi­min­nas­sa. Vas­taa­vaa muu­tos­ta ei voi­tu tode­ta toi­ses­sa jäl­keen-kuvauk­ses­sa. Tähän vai­kut­taa osal­taan huo­mio­va­lon heik­ko toi­mi­vuus toi­sen kuvauk­sen aika­na, jon­ka vuok­si havain­not vil­kun toi­mies­sa jäi­vät vähäisiksi.”

      https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-11–01_Kslk_27_El/18AA4713-D59D-40D3-89F7-55E5A48EA6CD/Suojateiden_huomiovalokokeilun_tulokset_ja_jatkami.html

  15. Suo­ja­ties­pe­dei­ly on täy­sin vas­toin kau­pun­gin stra­te­gi­aa suo­sia jalan­kul­kua. Tuu­lah­dus jos­tain 60-luvul­ta kun kau­pun­kia muo­kat­tiin autoil­la liik­ku­mi­seen mah­dol­li­sim­man hyvin sopi­vak­si. Kyl­lä pää­tök­sen täy­tyy täs­sä olla, että suo­ja­tiet jää­vät ja rat­kai­sut nii­den tur­val­li­suu­den kohen­ta­mi­seen etsi­tään auto­lii­ken­tees­tä, sen hidas­ta­mi­ses­ta tai muis­ta kei­nois­ta, joil­la suo­ja­tei­den kun­nioi­tus kasvaa.

    Kos­kee­ko Her­na­rin auto­paik­ko­jen mark­ki­naeh­toi­suus nyt sit­ten myös veron­mak­sa­jien taval­la jos toi­sel­la­kin tuke­maa sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa? Sil­lä jos ei, niin se on edel­leen yhtä tyh­jän kans­sa: auto­paik­ko­ja raken­ne­taan lii­kaa, pal­jon enem­män kuin on mak­su­val­miut­ta. Sii­tä seu­raa samat ongel­mat kuim Jät­kä­saa­res­sa. Uusit­ta­val­la Telak­ka­ka­dul­la on suu­rel­ta osim vain yksi kais­ta suun­taan­sa ja tuhat autoa per tun­ti lisää Hie­ta­lah­den­ran­taan ja Meklul­le ruuh­ka-aikaan on jo aja­tuk­se­na­kin kestämätön.

  16. Her­ne­saa­reen on monen vei­vauk­sen jäl­keen lopul­ta sen­tään tulos­sa kah­del­la lai­tu­ril­la ja rai­teel­la varus­tet­tu pää­te­py­säk­ki, jol­ta siis voi ope­roi­da kah­ta lin­jaa. Har­mil­lis­ta on, että Kor­kea­vuo­den­ka­dun asuk­kat esti­vät kym­pin joh­ta­mi­sen sin­ne – yksi tiheä lin­ja oli­si kyl­lä riit­tä­nyt, ja nopeam­pi­kin se oli­si ollut kuin Bule­var­dia mate­le­va hidas kutonen.

    Käy­tän­nös­sä Her­ne­saa­ren toi­sek­si lin­jak­si tulee Fredan–Topeliuksen käy­tä­väs­sä kul­ke­va ratik­ka kun­han Vih­din­tie saa­daan käyn­nis­ty­mään. Sil­loin Her­ne­saa­res­ta pää­si­si vaih­dot­ta sekä Kamp­piin ja Töö­löön että Erot­ta­jan-Rau­ta­tien­to­rin akse­lil­le ja Hakaniemeen.

  17. Tänään ilta­päi­väl­lä olin lii­ken­tees­sä Mäke­län­ka­dul­la ja koin valais­tu­mi­sen: valais­tuk­sen puu­te on ken­ties se suu­rin ongel­ma. Myös esim. katu­puut ovat ongel­mal­li­sia, kos­ka nii­den kat­vees­ta jalan­kul­ki­ja voi tul­la yllät­täen, mut­ta jos suo­ja­tie oli­si hyvin valais­tu, jalan­kul­ki­ja oli­si sil­ti hel­pom­pi havai­ta. Ehkä voi­si jopa löy­tyä tek­niik­kaa, jol­la valot kir­kas­tui­si­vat, jos jalan­kul­ki­joi­ta on suo­ja­tien lähistöllä…
    Toi­nen asia on, että niin Mäke­län­ka­tu kuin vaik­ka­pa Man­ner­hei­min­tie­kin nyt 40 km/h las­ke­tul­la nopeus­ra­joi­tusa­lu­eel­la eivät visu­aa­li­ses­ti tai mitoi­tuk­sel­taan ohjaa aja­maan rajoi­tuk­sen mukaan… Mitä jos nii­tä suo­ja­tei­tä oli­si­kin nykyis­tä enem­män, niin eivät tuli­si yllä­tyk­se­nä ? Tai sit­ten kapeam­mat kais­tat mut­ta sii­tä ei bus­si- ja rek­ka­kus­kit ilahdu…

  18. Tätä uut­ta vähä­suo­ja­teis­tä poli­tiik­kaa­han on Rai­de-Joke­ri ‑hank­kees­sa jo antau­muk­sel­la toteu­tet­tu. Esi­mer­kik­si Paki­lan­tiel­tä tul­laan katusuun­ni­tel­mien mukaan pois­ta­maan käsit­tääk­se­ni nel­jä nykyis­tä valo­ton­ta suo­ja­tie­tä. Osa pää­tök­sis­tä on perus­tel­tu­ja, mut­ta toi­set tun­tu­vat enem­män kiusaa­mi­sel­ta. Kuten nimi­merk­ki Koti-isä edel­lä jo kom­men­toi­kin, jakaa suo­ja­tei­den vähen­tä­mi­nen kau­pun­kia (tai lähiö­tä) usein entis­tä pie­nem­mik­si pala­sik­si, jot­ka ovat vähem­män teke­mi­sis­sä keskenään.

    Esi­te­tyt suo­ja­tei­den muu­tok­set oli­si­vat eri­tyi­sen hai­tal­li­sia esi­mer­kik­si Paki­lan­tien itä­pään asuin­ton­tin 28321 osil­le 3 ja 7. Kysei­set ton­tin osat ovat nykyi­sin sekä sijain­nil­taan että ajal­li­ses­ti hyvin lähel­lä kadun ete­lä­puo­lis­ta Paa­nu­tien pysäk­kiä, jol­ta pää­see mm. kah­del­la bus­sil­la Rau­ta­tien­to­ril­le. Hyväk­sy­tys­sä katusuun­ni­tel­mas­sa Paa­nu­tien koh­dal­la ei enää suo­ja­tie­tä ole, mikä tie­täi­si mm. kes­kus­taan bus­si­mat­kus­ta­vil­le mel­ko­lail­la sie­tä­mä­tön­tä ris­ti­rii­taa pysä­kin fyy­si­sen ja ajal­li­sen etäi­syy­den kans­sa, kun mat­kaan tuli­si usean sadan met­rin kier­to idäs­sä sijait­se­van ali­ku­lun koh­dal­ta. Koh­tuu­ton­ta tämä on eten­kin, kos­ka asuk­kai­den sijoit­tu­mi­seen on luul­ta­vas­ti vai­kut­ta­nut jouk­ko­lii­ken­teen lähei­syys. Mat­ka Mau­nu­lan pysä­kil­le saat­tai­si muu­tok­sen myö­tä tul­la lyhyem­mäk­si, mut­ta vää­rään suun­taan käve­le­mi­nen ja tien ylit­tä­mi­nen lii­ken­ne­va­lo­ris­teyk­ses­sä ei vaih­toeh­to­na ole juu­ri houkuttelevampi.

    Kyse on toki muus­ta­kin kuin yhdes­tä bus­si­py­sä­kis­tä: kadun toi­sel­la puo­len kyläilemisessä/asioimisessa riit­tä­vil­lä kadun­yli­tys­pai­koil­la on, väit­täi­sin, mer­kit­tä­vä roo­li. Jos suo­ja­tien puu­te piden­tää kadun­yli­tys­mat­kaa minuu­teil­la, on rea­lis­ti­sem­paa, ja lain puit­teis­sa ehkä sal­lit­tua­kin ylit­tää katu ilman min­kään­lais­ta suo­jaa. Täs­sä tapauk­ses­sa kysees­sä on vie­lä­pä poten­ti­aa­li­nen koulumatkareitti.

    Paki­lan­tie kak­si­kais­tais­te­taan Joke­rin myö­tä, joten sii­tä ei täs­sä ole kyse. Muis­tan kysei­sen suo­ja­tien pois­ta­mis­ta perus­tel­lun sil­lä, että kadun vilk­kau­den ja rai­tio­tien vuok­si se vaa­ti­si lii­ken­ne­va­lot, joi­den tuli­si kadun ylit­tä­jä­mää­ril­le olla erik­seen pyy­det­tä­vät, joka taas aiheut­tai­si odot­ta­mis­ta jalan­kul­ki­joil­le ja mie­li­pa­haa autoi­li­joil­le. Eri­tyi­ses­ti täs­sä tie­tys­ti ihme­tyt­tää, mik­si autoi­li­joi­den vel­vol­li­suuk­sien nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen hyväk­sy­tään kuin luon­non­la­ki­na, mut­ta jalan­kul­ki­joi­den odo­te­taan kil­tis­ti kier­tä­vän kau­em­paa pääs­täk­seen kadun toi­sel­le puo­len. Sil­lä tämä­hän täy­tyy aja­tuk­sen olla, jos ole­te­taan kysees­sä ole­van vil­pi­tön halu vähen­tää jalan­kul­ki­joi­den onnet­to­muuk­sia. Rai­tio­tien yli­tyk­ses­tä taas oli­si lie­nee voi­nut teh­dä jalan­kul­ki­joil­le väis­tä­mis­vel­vol­li­sen. Kyl­lä­hän tämä saa väki­sin­kin epäi­le­mään, ettei tar­koi­tuk­se­na ole ensin­kään paran­taa ihmis­ten tur­val­li­suut­ta, vaan lähin­nä kau­nis­tel­la tilas­to­ja suo­ja­tie­on­net­to­muuk­sis­ta. Tien yli ryn­täil­les­sä louk­kaan­tu­vat kun onkin sit­ten help­po lei­ma­ta edes­vas­tuut­to­mik­si tai perä­ti hulluiksi.

  19. Suo­ja­tie­uu­dis­tus on huo­no. Ja mie­les­tä­ni kun täs­sä on pik­ku­hil­jaa men­ty parem­paan suun­taan­kin. Autot anta­vat tie­tä kun­han jalan­kul­ki­jat muis­ta­vat ja uskal­ta­vat “olla astu­mas­sa” suo­ja­tiel­le. Jal­ka­käy­tä­väl­lä sei­sos­ke­lu ei ole eikä sen pidä­kään olla sig­naa­li auton pysäyttämiselle.

    Ylei­ses­ti ottaen suo­ja­tei­den valo-ohjaus­ta pitäi­si vähen­tää. Lii­ken­ne toi­mii parem­min ja on mie­lek­kääm­pää kun lakia nou­da­te­taan ja autot anta­vat jalan­kul­ki­joil­le tilaa. Kun ihmi­set totu­te­taan valo­jen orjik­si, sään­tö­jen kun­nioi­tus ja ymmär­rys vähe­nee. Siis valo­ja vähem­män, mut­ta sil­loin kun valo on, se pitäi­si saa­da reaa­liai­kai­sek­si. Kun jalan­kul­ki­ja pai­naa nap­pia, valo vaih­tuu sekun­nin vii­veel­lä punai­sek­si. Autoi­li­ja oppii enna­koi­maan asian ja hidas­te­lee hyvis­sä ajoin näh­des­sään jalan­kul­ki­jan lähes­ty­vän suo­ja­tie­tä ja sitä valo­nap­pia. Sama käy­tös siir­tyy valot­to­mil­le suo­ja­teil­le kuten pitääkin.

    1. Peter:
      Suo­ja­tie­uu­dis­tus on huo­no. Ja mie­les­tä­ni kun täs­sä on pik­ku­hil­jaa men­ty parem­paan suun­taan­kin. Autot anta­vat tie­tä kun­han jalan­kul­ki­jat muis­ta­vat ja uskal­ta­vat ”olla astu­mas­sa” suo­ja­tiel­le. Jal­ka­käy­tä­väl­lä sei­sos­ke­lu ei ole eikä sen pidä­kään olla sig­naa­li auton pysäyttämiselle.

      Näin on. Minä en esi­mer­kik­si pysäh­dy jos joku koi­ra­nul­koi­lut­ta­ja sei­soo jal­ka­käy­tä­väl­lä suo­ja­tien lähei­syy­des­sä kos­ka otak­sun että heil­lä on aikaa odot­taa. Eri jut­tu ovat sit­ten lenk­kei­li­jät jot­ka tule­vat niin nopeas­ti että hei­tä ei huo­ma­ta. Ja ne jot­ka eivät käy­tä hei­jas­tin­ta pimeällä.

  20. Olet oikeas­sa auto­paik­ko­jen suh­teen, kos­ka gryn­de­rin kan­nat­taa raken­taa lii­an vähän paik­ko­ja, jol­loin pai­kan hin­ta voi­daan hila­ta tai­vai­siin. Tilan­ne oli­si toi­nen, jos raken­ta­mi­sen rahoi­tus oli­si ter­veel­lä poh­jal­la ja käyt­tä­jä rahoit­tai­si rakentamisen.

    1. Kal­le, olet ker­ta­kaik­ki­ses­ti vää­räs­sä. Kan­nat­taa­ko gryn­de­rin pih­tail­la par­vek­kei­den raken­ta­mi­ses­sa, jot­ta saa par­vek­keel­le varus­te­tuis­ta asun­nois­ta huip­pu­hin­nan. Jos auto­paik­ko­ja raken­ne­taan tar­pee­seen ver­rat­tu­na lii­an vähän, asun­to­jen myy­mi­nen voi olla vaikeaa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kal­le, olet ker­ta­kaik­ki­ses­ti vää­räs­sä. Kan­nat­taa­ko gryn­de­rin pih­tail­la par­vek­kei­den raken­ta­mi­ses­sa, jot­ta saa par­vek­keel­le varus­te­tuis­ta asun­nois­ta huip­pu­hin­nan. Jos auto­paik­ko­ja raken­ne­taan tar­pee­seen ver­rat­tu­na lii­an vähän, asun­to­jen myy­mi­nen voi olla vaikeaa.

        Täs­tä yksi­tyis­koh­das­ta emme var­maan kos­kaan ole samaa miel­tä 😂 Ylei­sem­mäl­lä tasol­la lie­nee mah­dol­li­suus pääs­tä yhtei­sym­mär­ryk­seen, ettei gryn­de­ri­ra­ken­ta­mi­nen läh­de asuk­kaan vaan raken­nus­yh­tiön tavoit­teis­ta. Pel­käs­tään osa­keyh­tiö­lain­sää­dän­nön perus­teel­la gryn­de­rin ainoa teh­tä­vä on tuot­taa voittoa.

      2. Ylei­sem­mäl­lä tasol­la lie­nee mah­dol­li­suus pääs­tä yhtei­sym­mär­ryk­seen, ettei gryn­de­ri­ra­ken­ta­mi­nen läh­de asuk­kaan vaan raken­nus­yh­tiön tavoitteista. 

        Voit­toa saa kui­ten­kin parem­min, jos tekee asujn­to­ja, joi­ta halu­taan ostaa kuin asun­to­ja joi­ta ei haluta.

  21. Mai­se­mat Marian koh­dal­la tosi­aan muut­tu­vat, mut­ta tuos­sa havain­ne­ku­vas­sa ei edes ole sitä mas­sii­vis­ta eri­ta­so­ra­ken­nel­maa mitä kau­pun­ki on täl­lä het­kel­lä suun­nit­te­le­mas­sa tuo­hon Pork­ka­lan­ka­dun ris­teyk­seen. Alue on jo nyky­ään karu, mut­ta kun sii­hen tulee ram­pit niin men­nään vie­lä syvem­mäl­le. Vai­kea uskoa että tuol­lai­sel­le alu­eel­le syn­tyy pal­jon pöhi­nää jos ympä­ris­tö ei muu­tu inhi­mil­li­sem­pään suuntaan.

  22. Suo­ja­tien kun­nioi­tus­ta hae­taan puheis­sa aina val­von­nan (ja sen han­ka­luu­den) kaut­ta, mut­ta ehkä se pitäi­si ensin saa­da näky­mään tilas­toi­hin rikok­se­na. Nyt ehkä muu­ta­ma vuo­des­sa saa sakot ja polii­sin asen­neoh­jauk­ses­sa se ei ole todel­li­nen ongelma.
    Jos oli­si help­po tapa jät­tää riko­sil­moi­tus jokai­ses­ta ker­ras­ta kun jou­dun hidas­ta­maan ja väis­tä­mään suo­ja­tiel­lä jalan­kul­ki­ja­na, vaik­ka sitä ei edes ä tut­kit­tai­si lii­an työ­lää­nä sel­vit­tää pitä­väs­ti, ja joku masi­noi­si somen teke­mään samoin, asian mer­ki­tyk­ses­tä voi­si kes­kus­tel­la tulok­sek­kaas­ti. Ja lopul­ta val­von­taa ja sosi­aa­lis­ta pai­net­ta voi­si löytyä.

    Nyt riko­sil­moi­tus kai onnis­tui­si netis­sä, mut­ta ihan lii­an monen täp­päi­lyn kaut­ta (vah­va tun­nis­tus joka ker­ta, oikean ilmoi­tus­la­jin ja pai­kan ja mui­den kuvai­lu­tie­to­jen täyt­tö ja varoi­tuk­set ja mitä sii­nä tulee­kaan — jää teke­mät­tä aina­kaan useam­paa ker­taa. Vrt. Sovel­lus, vah­va tun­nis­tau­tu­mi­nen ker­ran, “olin täs­sä mis­sä nyt olen kar­tal­la ja tapah­tui suo­ja­tiel­lä min sit­ten”, ajo­neu­von rekis­te­ri­nu­me­ro oli / ajo­neu­vo oli ha/­pa­ket­ti­au­to/­kuor­ma-auto+ väri ja muu tar­ken­ne, lähe­tä. Mut­ta viral­li­nen riko­sil­moi­tus sii­tä pitäi­si syntyä.

    1. Eilen oli ikä­vä uuti­nen, jon­ka mukaan lap­si jäi suo­ja­tiel­lä auton alle, kun kul­jet­ta­ja ei näh­nyt suo­je­tien eteen pysäh­ty­neen kuor­ma-auton takaa tul­lut­ta jalan­kul­ki­jaa. Sanoi­si­ko joku, että kul­jet­ta­ja ajoi päåin punais­ta valoa, kos­ka ei huo­man­nut jalankulkijaa?

  23. ” Suo­ja­tie, jos­sa jalan­kul­ki­ja ylit­tää kak­si samaan suun­taan mene­vää kais­taa on varus­tet­ta­va lii­ken­ne­va­loil­la tai suo­ja­tie on poistettava.”
    Nyt näi­tä on alet­tu pois­taa — ensin läh­ti Mans­kul­ta ”Hel­sin­gin vaa­ral­li­sin suo­ja­tie” ja nyt Espal­ta Kaup­pa­to­rin koh­dal­ta yksi. Aika pal­jon riit­tää vie­lä suo­ja­tei­tä poistettavaksi…
    Joi­den­kin tilas­to­jen mukaan on tur­val­li­sem­paa, kun kadut yli­te­tään muu­al­ta kuin suo­ja­tie­tä pit­kin, niin kuin jat­kos­sa toden­nä­köi­ses­ti tapah­tuu. Onko sit­ten lap­sil­le tur­val­li­sem­paa, sel­vi­ää syksymmällä…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.