Kaupunkiympäristölautakunta 19.11.2019

Pöy­dältä

Stans­vikin­tien katusu­un­nitel­ma ja Stans­vikin kar­tanon­puis­ton puistosuunnitelma

Tässä paikalliset aktivis­tit kauhis­tu­vat lähin­nä sitä, kuin­ka paljon uhrataan tilaa liiken­teelle – pysäköin­tipaikoil­la ja bussin kään­tö­paikoille. Han­kala juttu.

 

Uudet asi­at

Huopalah­den port­ti: ham­maslääketi­eteel­lisen tilat nurin ja tilalle 2500 asukas­ta Mannerheimintiellä.

Tämä suun­nitel­ma oli meil­lä aiem­min peri­aatepäätöstä varten. Aika kovaa tont­tite­hokku­ut­ta – läh­es 3. Tässä raken­netaan Man­ner­heim­intien bule­var­dia. Suun­nitel­ma suo­ras­taan huu­taa ratikkaa Man­ner­heim­intielle. Joskus myöhem­min varmaankin.

Tämä kaa­va vas­taa kah­den kuukau­den rak­en­tamista Helsingis­sä. Iso han­ke siis, mut­ta suuri on myös kaupun­gin kasvuvauhti.

Sopimus Ruo­ho­lah­den Ankkurin kaavoitushyö­dyn leikkaamisesta 

Taas kilahti kaupun­gin kas­saan 3,1 M€. Helsin­ki pystyy nyky­isin rahoit­ta­maan suuren osan kaupun­gin kasvusta.

Lind­ström Invest Oy:lle tont­ti 10 000 k‑m2:n toimis­toraken­nus­ta varten. Tänne on kuulem­ma tulos­sa tun­tem­at­toman yhtiön pääkont­tori. Itäi­nen kan­takaupun­ki sen kuin kehittyy.

Tont­ti jät­tei­den käsit­te­lyä varten Malmil­ta, Lah­den­väylän varrelta. 

Jotenkin tämä liit­tyy jät­tei­den kier­rä­tyk­seen, mut­ta asi­akir­joista ei käy ilmi miten.

Yleiskaavapääl­likön virkaan ottaminen.

Kun Rikhard Man­ni­nen on siir­tynyt maankäytön johta­jak­si, yleiskaavapääl­likök­si esitetään nyt Pasi Rajalaa. Toiv­ot­tavasti pystyy yhtä huikeisi­in suorituk­si­in kuin edeltäjänsä.

7 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 19.11.2019”

  1. Olisi erit­täin toiv­ot­tavaa, että kaavoituk­ses­sa siir­ryt­täisi­in pien­estä puuhastelus­ta (yksit­täiset ton­tit) ja vahin­gonteosta (Mal­mi) kokon­ais­val­taisem­paan ruutukaavoitukseen.

  2. Huopalah­den port­ti ‑alueen idea on eri­no­mainen: melkein ihmettelee, mik­sei tätä ole tajut­tu aiem­min. Alueelta ei nytkään ole mah­do­ton mat­ka 10:n Kytö­suon­tien pysäkille, ja bus­sit vievät nopeasti keskus­taan, Ilmalan ase­malle ja Pitäjän­mäelle raide­jok­erin varteen.

    Korkea tont­tite­hokku­us on mielestäni perustel­tu. Rak­en­tamisen mallia on mielekkääm­pää lähteä hake­maan Pikku-Huopalah­den ihail­lus­ta ja pide­tys­tä teras­si­talosta, kuin alueen lähiömäi­sistä 3‑kerroksisista asuinrakennuksista.

  3. Ompas taas bule­var­di kun talo­jen julk­i­sivut ovat kuin parem­pi­en aiko­jen sisäpi­han pelk­iste­tyt julk­i­sivut on tuo­tu kadun puolelle kaikkien kat­sot­taviksi, ja mitään ymmär­rystä katu­julk­i­sivulle ja liiketilo­jen toimivu­udelle suh­teessa katu­un ei ole. Hyvä jos on joku ikku­na jos­sain kohtaa tasaista tiili­seinää. Onnek­si on Hal­la-ahon kult­ti kos­ka koh­ta lop­puu Helsinki­inkin tuli­jat ja ei tarvitse enää kat­sel­la kun vihreän tilalle raken­netaan näin rumaa ja pelk­istet­tyä roskaa. Kuulem­ma arkkite­htiopiske­li­joille ei enää edes Suomes­sa oikein koulute­ta julk­i­sivu­jen piirtämistä, joten ehdotan että Helsin­ki kieltää suo­ma­lais­ten arkkite­htien käytön jos ker­ran on niin, että heille ei koulute­ta yhtään sitä mitä kaik­ki joutu­vat hei­dän tekeleistään päivit­täin näkemään.

    1. Kyl­lä se julk­i­sivu­jen heikko laatu juon­taa juuren­sa ihan suo­raan suo­ma­laisi­in raken­nut­ta­ji­in, joi­ta ei ulkonäkö kiin­nos­ta pätkän ver­taa. Ei siinä bis­nek­sessä ole arkkite­hdil­la mitään muu­ta roo­lia kuin orjana raataa leipän­sä eteen; raken­nus­taiteesta ei kovan rahan asun­to­tuotan­nos­sa ole jäl­jel­lä rah­tu­akaan. Koulu­tuk­ses­sakin raken­nus­te­ol­lisu­us on saanut tah­ton­sa läpi, ja nykyään asun­to­tuotan­non tarpeisi­in koulute­taan taas AMK raken­nusarkkite­hte­ja ilman sitäkään vähää taiteel­lista kun­ni­an­hi­moa mitä yliopis­toil­la on ollut.

      Kiel­letään mielu­um­min tont­tien luovut­ta­mi­nen suo­ma­laisille raken­nut­ta­jille, jos halu­taan että arkkite­htu­uri­in satsataan.

      Ja tosi­aan kuten Son­in­vaara tote­si, tässä vai­heessa ei olla suun­nitel­tu vielä yhtäkään julkisivua.

      1. Julk­i­sivu­jen ulkonäkö uusis­sa raken­nuk­sis­sa on nykyään valitet­tavasti yleis­es­ti ottaen järkyt­tävän ruma. Se on var­maan tot­ta, että raken­nut­ta­jien roo­lia ei ole tässä yhtey­dessä riit­tävästi pain­otet­tu, mut­ta eivät arkkik­te­hditkään voi käten­sä täysin pestä, kyl­lä hekin oma­l­ta osaltaan vaikut­ta­vat lop­putu­lok­seen, paljonkin. Pro­jek­ti-ehdo­tuk­sista jo näkyy, että arkkite­htien käsi­tys siitä mikä on kau­nista poikkeaa usein todel­la merkit­tävästi siitä mitä kaupunki­laiset pitävät kau­ni­ina. Arkkite­hdit myös usein kehu­vat sel­l­aisia piir­rus­tuk­sia ja valmi­ita raken­nuk­sia, joi­ta taval­liset kapunki­laiset yleis­es­ti pitävät tuskallisen rumi­na, ikään kuin arkkite­hdit piirtä­sivät talot toisil­len­sa, eivätkä kaupunki­laisille. Kaupunki­laiset ovat talo­jen lop­pukäyt­täjiä ja heitä tulisi kun­nioit­taa, toisin kuin nykyi­nen julk­i­sivu­tyyli näyt­tää tekevän.

  4. Eikö kaupungilla ole suh­teel­lisen vähän ajan takaa hie­man huono­ja koke­muk­sia tont­tien luovut­tamis­es­ta jät­tei­den käsittelyä/kierrätystä varten? Tyyli­in tehti­in rahaa vas­taan­ot­tomak­suil­la ja poim­i­mal­la hel­posti seu­lot­ta­va raha­nar­voinen jae kasas­ta ja myyn­tikelpois­es­ta ainek­ses­ta put­sat­tu jäte jäi kaupun­gin käsi­in, kun fir­ma laitet­ti­in konkkaan. Toiv­otaan, että nyt on asial­lisem­pi toim­i­ja kyseessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.