Kaupunkiympäristölautakunta 19.11.2019

Pöy­däl­tä

Stans­vi­kin­tien katusuun­ni­tel­ma ja Stans­vi­kin kar­ta­non­puis­ton puistosuunnitelma

Täs­sä pai­kal­li­set akti­vis­tit kau­his­tu­vat lähin­nä sitä, kuin­ka pal­jon uhra­taan tilaa lii­ken­teel­le – pysä­köin­ti­pai­koil­la ja bus­sin kään­tö­pai­koil­le. Han­ka­la juttu.

 

Uudet asiat

Huo­pa­lah­den port­ti: ham­mas­lää­ke­tie­teel­li­sen tilat nurin ja tilal­le 2500 asu­kas­ta Mannerheimintiellä.

Tämä suun­ni­tel­ma oli meil­lä aiem­min peri­aa­te­pää­tös­tä var­ten. Aika kovaa tont­ti­te­hok­kuut­ta – lähes 3. Täs­sä raken­ne­taan Man­ner­hei­min­tien bule­var­dia. Suun­ni­tel­ma suo­ras­taan huu­taa ratik­kaa Man­ner­hei­min­tiel­le. Jos­kus myö­hem­min varmaankin.

Tämä kaa­va vas­taa kah­den kuu­kau­den raken­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä. Iso han­ke siis, mut­ta suu­ri on myös kau­pun­gin kasvuvauhti.

Sopi­mus Ruo­ho­lah­den Ank­ku­rin kaa­voi­tus­hyö­dyn leikkaamisesta 

Taas kilah­ti kau­pun­gin kas­saan 3,1 M€. Hel­sin­ki pys­tyy nykyi­sin rahoit­ta­maan suu­ren osan kau­pun­gin kasvusta.

Lind­ström Invest Oy:lle tont­ti 10 000 k‑m2:n toi­mis­to­ra­ken­nus­ta var­ten. Tän­ne on kuu­lem­ma tulos­sa tun­te­mat­to­man yhtiön pää­kont­to­ri. Itäi­nen kan­ta­kau­pun­ki sen kuin kehittyy.

Tont­ti jät­tei­den käsit­te­lyä var­ten Mal­mil­ta, Lah­den­väy­län varrelta. 

Joten­kin tämä liit­tyy jät­tei­den kier­rä­tyk­seen, mut­ta asia­kir­jois­ta ei käy ilmi miten.

Yleis­kaa­va­pääl­li­kön vir­kaan ottaminen.

Kun Rik­hard Man­ni­nen on siir­ty­nyt maan­käy­tön joh­ta­jak­si, yleis­kaa­va­pääl­li­kök­si esi­te­tään nyt Pasi Raja­laa. Toi­vot­ta­vas­ti pys­tyy yhtä hui­kei­siin suo­ri­tuk­siin kuin edeltäjänsä.

7 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 19.11.2019”

  1. Oli­si erit­täin toi­vot­ta­vaa, että kaa­voi­tuk­ses­sa siir­ryt­täi­siin pie­nes­tä puu­has­te­lus­ta (yksit­täi­set ton­tit) ja vahin­gon­teos­ta (Mal­mi) koko­nais­val­tai­sem­paan ruutukaavoitukseen.

  2. Huo­pa­lah­den port­ti ‑alu­een idea on erin­omai­nen: mel­kein ihmet­te­lee, mik­sei tätä ole tajut­tu aiem­min. Alu­eel­ta ei nyt­kään ole mah­do­ton mat­ka 10:n Kytö­suon­tien pysä­kil­le, ja bus­sit vie­vät nopeas­ti kes­kus­taan, Ilma­lan ase­mal­le ja Pitä­jän­mäel­le rai­de­jo­ke­rin varteen.

    Kor­kea tont­ti­te­hok­kuus on mie­les­tä­ni perus­tel­tu. Raken­ta­mi­sen mal­lia on mie­lek­kääm­pää läh­teä hake­maan Pik­ku-Huo­pa­lah­den ihail­lus­ta ja pide­tys­tä teras­si­ta­los­ta, kuin alu­een lähiö­mäi­sis­tä 3‑kerroksisista asuinrakennuksista.

  3. Ompas taas bule­var­di kun talo­jen jul­ki­si­vut ovat kuin parem­pien aiko­jen sisä­pi­han pel­kis­te­tyt jul­ki­si­vut on tuo­tu kadun puo­lel­le kaik­kien kat­sot­ta­vik­si, ja mitään ymmär­rys­tä katu­jul­ki­si­vul­le ja lii­ke­ti­lo­jen toi­mi­vuu­del­le suh­tees­sa katuun ei ole. Hyvä jos on joku ikku­na jos­sain koh­taa tasais­ta tii­li­sei­nää. Onnek­si on Hal­la-ahon kult­ti kos­ka koh­ta lop­puu Hel­sin­kiin­kin tuli­jat ja ei tar­vit­se enää kat­sel­la kun vih­reän tilal­le raken­ne­taan näin rumaa ja pel­kis­tet­tyä ros­kaa. Kuu­lem­ma ark­ki­teh­tio­pis­ke­li­joil­le ei enää edes Suo­mes­sa oikein kou­lu­te­ta jul­ki­si­vu­jen piir­tä­mis­tä, joten ehdo­tan että Hel­sin­ki kiel­tää suo­ma­lais­ten ark­ki­teh­tien käy­tön jos ker­ran on niin, että heil­le ei kou­lu­te­ta yhtään sitä mitä kaik­ki jou­tu­vat hei­dän teke­leis­tään päi­vit­täin näkemään.

    1. Kyl­lä se jul­ki­si­vu­jen heik­ko laa­tu juon­taa juu­ren­sa ihan suo­raan suo­ma­lai­siin raken­nut­ta­jiin, joi­ta ei ulko­nä­kö kiin­nos­ta pät­kän ver­taa. Ei sii­nä bis­nek­ses­sä ole ark­ki­teh­dil­la mitään muu­ta roo­lia kuin orja­na raa­taa lei­pän­sä eteen; raken­nus­tai­tees­ta ei kovan rahan asun­to­tuo­tan­nos­sa ole jäl­jel­lä rah­tua­kaan. Kou­lu­tuk­ses­sa­kin raken­nus­teol­li­suus on saa­nut tah­ton­sa läpi, ja nyky­ään asun­to­tuo­tan­non tar­pei­siin kou­lu­te­taan taas AMK raken­nusark­ki­teh­te­ja ilman sitä­kään vähää tai­teel­lis­ta kun­nian­hi­moa mitä yli­opis­toil­la on ollut.

      Kiel­le­tään mie­luum­min tont­tien luo­vut­ta­mi­nen suo­ma­lai­sil­le raken­nut­ta­jil­le, jos halu­taan että ark­ki­teh­tuu­riin satsataan.

      Ja tosi­aan kuten Sonin­vaa­ra tote­si, täs­sä vai­hees­sa ei olla suun­ni­tel­tu vie­lä yhtä­kään julkisivua.

      1. Jul­ki­si­vu­jen ulko­nä­kö uusis­sa raken­nuk­sis­sa on nyky­ään vali­tet­ta­vas­ti ylei­ses­ti ottaen jär­kyt­tä­vän ruma. Se on var­maan tot­ta, että raken­nut­ta­jien roo­lia ei ole täs­sä yhtey­des­sä riit­tä­väs­ti pai­no­tet­tu, mut­ta eivät ark­kik­teh­dit­kään voi käten­sä täy­sin pes­tä, kyl­lä hekin omal­ta osal­taan vai­kut­ta­vat lop­pu­tu­lok­seen, pal­jon­kin. Pro­jek­ti-ehdo­tuk­sis­ta jo näkyy, että ark­ki­teh­tien käsi­tys sii­tä mikä on kau­nis­ta poik­ke­aa usein todel­la mer­kit­tä­väs­ti sii­tä mitä kau­pun­ki­lai­set pitä­vät kau­nii­na. Ark­ki­teh­dit myös usein kehu­vat sel­lai­sia piir­rus­tuk­sia ja val­mii­ta raken­nuk­sia, joi­ta taval­li­set kapun­ki­lai­set ylei­ses­ti pitä­vät tus­kal­li­sen rumi­na, ikään kuin ark­ki­teh­dit piir­tä­si­vät talot toi­sil­len­sa, eivät­kä kau­pun­ki­lai­sil­le. Kau­pun­ki­lai­set ovat talo­jen lop­pu­käyt­tä­jiä ja hei­tä tuli­si kun­nioit­taa, toi­sin kuin nykyi­nen jul­ki­si­vu­tyy­li näyt­tää tekevän.

  4. Eikö kau­pun­gil­la ole suh­teel­li­sen vähän ajan takaa hie­man huo­no­ja koke­muk­sia tont­tien luo­vut­ta­mi­ses­ta jät­tei­den käsittelyä/kierrätystä var­ten? Tyy­liin teh­tiin rahaa vas­taan­ot­to­mak­suil­la ja poi­mi­mal­la hel­pos­ti seu­lot­ta­va raha­nar­voi­nen jae kasas­ta ja myyn­ti­kel­poi­ses­ta ainek­ses­ta put­sat­tu jäte jäi kau­pun­gin käsiin, kun fir­ma lai­tet­tiin konk­kaan. Toi­vo­taan, että nyt on asial­li­sem­pi toi­mi­ja kyseessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.