Lausuntoni Sitra-laista

Kävin eduskun­nan talous­valiokun­nas­sa asiantun­ti­jana Sitra-laista. Sain valiokun­nan puheen­jo­hta­jal­ta luvan julka­ista lausun­toni, joten tässä se on.

====

7.11.2019

Valt.lis. Osmo Soin­in­vaara                                                                                     HE 63/2019

Lausun­to eduskun­nan talous­valiokun­nalle Suomen itsenäisyy­den juh­lara­has­tos­ta annetun lain muuttamisesta

Sitran hallinto on tai sen pitäisi olla eri­laista kuin tavalli­nen julki­nen hallinto. Siinä pitäisi olla vähän yri­tyk­sen hallinnon henkeä. Yri­tyk­sis­sä hal­li­tuk­set eivät vain val­vo yri­tyk­sen johdon toim­intaa vaan spar­raa­vat sitä ja tuo­vat omia kehi­ty­se­hdo­tuk­si­aan sille. Sik­si yri­tyk­sen hal­li­tuk­sis­sa keskeistä on monipuolisen osaamisen läsnäolo.

Hallintoneu­vos­ton erot­ta­mi­nen pankki­val­tu­us­miehistä on erit­täin perustel­tua.  Hallintoneu­vos­ton mak­simikoko 17 tun­tuu paljol­ta. Kelan val­tu­utet­tu­jakin on vain 12. Isom­mas­sa joukos­sa on houku­tus jäädä ole­maan läs­nä joukon jat­keena sen sijaan, että ottaisi henkilöko­htaus­es­ti vas­tu­u­ta asioista.

Olisi hyvä, että laki­in kir­joitet­taisi­in jotain hallintoneu­vos­ton jäsen­ten osaamis­es­ta, ei siis kaikkien osaamis­es­ta, vaan mitä osaamista on olta­va edustet­tuina. Saman voi tietysti tehdä eduskun­taryh­mien sopimuksena.

Sitran toimin­nan ohjaamisen kannal­ta keskeistä on, miten Sitran hal­li­tus toimii. Se ei tähän asti ole täysin onnis­tunut tehtävässään niin, että osit­tain Sitran toimin­nan vaikut­tavu­us ei ole vas­tan­nut käytössä ole­via resursseja.

On perustel­tua jät­tää yliasi­amies pois Sitran hal­li­tuk­ses­ta. Käytän­tö myös yri­tys­maail­mas­sa alkaa olla, ettei toim­i­tusjo­hta­ja kuu­lu yri­tyk­sen hallitukseen.

Hal­li­tuk­sen kokoon­panos­ta san­o­taan vain, että siihen kuu­luu kol­men keskeisen min­is­ter­iön edus­tus, joi­ta VM esit­tää. Muista ei san­o­ta mitään. Julkises­sa keskustelus­sa on esitet­ty, että työ­markki­na­jär­jestöil­lä pitäisi olla edus­tus Sitran hal­li­tuk­ses­sa. Nämä molem­mat esi­tyk­set hei­jastel­e­vat aja­tus­ta, että hal­li­tuk­sen pitäisi valvoa Sitran toim­intaa sen sijaan, että se edis­tää sitä.

Työ­markki­na­jär­jestö­jestöistä ei esi­tyk­sessä puhuta mitään ja toivon, ettei heitä myöskään Sitran hal­li­tuk­seen vali­ta. Sitra ei tarvitse toim­intaansa sen­suroi­jia vaan edis­täjiä. Se on voita­va esit­tää myös val­tavir­ras­ta poikkeav­ia, vähän ajas­taan edel­lä ole­via näke­myk­siä, jot­ka voivat olla jollekin osa­puolelle kiusallisia.

Myös min­is­ter­iöi­den edus­tus olisi luon­teeltaan valvo­jaa. Näi­hin tulisi toden­näköis­es­ti jokin min­is­ter­iön korkea virkamies, jol­la ei ole aikaa paneu­tua tehtävään. Ehkä juuri sik­si Sir­an hal­li­tus on vähän epäon­nis­tunut Sitran vaikut­tavu­u­den takaamises­sa. Olisi parem­pi etsiä hal­li­tuk­seen jäseniä tutkimus­laitok­sista, val­ti­ol­li­sista ja yksi­ty­i­sistä. Esimerkik­si THL:n edus­ta­ja voisi olla paljon perustel­lumpi kuin STM:n. Yksi min­is­ter­iöi­den edus­ta­ja voisi riit­tää. Se tulisi sil­loin valvo­van tehtävän vuok­si luon­te­vim­min VM:stä.

Esi­tyk­sessä ei puhuta mitään Sitran rahoituk­ses­ta. Sitran pääo­ma on tun­ne­tu­ista syistä suurem­pi kuin mitä alun perin ajatelti­in. Se on kuitenkin hyvä näin. Sitran pääo­man tulout­ta­mi­nen val­tion juok­se­vien meno­jen kat­teek­si läm­mit­täisi vain het­ken. Vah­va Sitra on hyvin johdet­tuna suuri kansalli­nen voimavara aikana, jol­loin sosi­aa­li­nen ja taloudelli­nen kehi­tys etsii suuntaansa.

 

Osmo Soin­in­vaara

 

= = = =

Keskustelus­sa par­la­men­taarisen työryh­män puheen­jo­hta­ja Mat­ti Van­hanen sanoi, ettei ole ollut mitään puhet­ta työ­markki­na­jär­jestö­jen ottamis­es­ta mukaan Sitran hallintoon. Hyvä näin. Lehdis­tä luke­mani speku­laa­tio oli siis turhaa pelottelua.

9 vastausta artikkeliin “Lausuntoni Sitra-laista”

  1. > par­la­men­taarisen työryh­män puheenjohtaja
    > Mat­ti Van­hanen sanoi, ettei ole ollut
    > mitään puhet­ta työmarkkinajärjestöjen
    > ottamis­es­ta mukaan Sitran hallintoon. Hyvä
    > näin. Lehdis­tä luke­mani speku­laa­tio oli
    > siis turhaa pelottelua.

    Speku­laa­tio voi hyvinkin nimen omaan olla osa pros­es­sia, jol­la työ­markki­na­jär­jestöille petataan hyviä hallinto- ja rahanjakopaikkoja.

    Olemme siir­tyneet aikaan, jol­loin demokraat­ti­nen menet­te­ly, par­la­men­taris­mi, ei enää ole voimas­sa. Todel­liset päätök­set tehdään eduskun­nan ulkop­uolel­la. Tämä on hyvin ymmär­ret­tävää. Pienet puolueet ja vähem­mistö­jen etu­ryh­mit­tymät eivät koskaan saa agen­dalleen enem­mistön tukea, eduskun­nan hyväksyn­tää. Täl­löin on vain käytet­tävä mui­ta julk­isia “val­tiom­ahte­ja”, lehdis­töä, Yle:ä, tuomiois­tu­imia, jne, jot­ta saadaan val­tio toim­i­maan enem­mistön tah­don vas­tais­es­ti. (Samal­la kuitenkin on saata­va enem­mistö usko­maan ole­vansa vähemmistössä.)

    – Tämä nyt on jok­seenkin suo­raan val­lanku­mouk­sen oppikir­jas­ta, mut­ta ei se val­lanku­mouk­sen kaa­va ole muut­tunut satoi­hin vuosi­in. — Eipä ole ihminenkään.

    Julkisel­la keskustelul­la ikään kuin annetaan “kaikkien ymmärtää”, että näin on sovit­tu. Muodolli­nen päätös sit­ten tuo­daan käsit­te­lyyn aivan eri nimik­keel­lä, ikään kuin salaa. Tuon päätök­sen “sivu­vaiku­tuk­se­na” sit­ten sat­tuu ole­maan halut­tu lop­putu­los: ammat­tili­itot hal­lit­se­vat Sitraa.

  2. Asi­aa. Lausun­tosi soisi luet­ta­van tarkkaan muutenkin val­tion­hallinnos­sa ja etenkin siel­lä mis­sä kaiken­maail­man etupi­irien ker­hot vievät tilan oikeal­ta osaamiselta.

  3. Mitä valvon­taan tulee, niin siinä tulee herkästi vas­taan sama ongel­ma kuin mikä on todel­lisu­ut­ta val­tiony­htiöis­sä. Eli val­tiony­htiön johto on omis­ta­jao­h­jausvirkamiehi­in läh­es kaverisuh­teessa ja hallintoneu­vos­ton osalta taas johto pystyy asiantun­ti­ja­roolin­sa kaut­ta ohjaile­maan hallintoneu­vos­tossa istu­via kansane­dus­ta­jia. Lop­putule­m­ana valvon­ta­jär­jestelmä jon­ka viral­lise­na tarkoituk­se­na on toteut­taa val­tion tah­toa yhtiössä muut­tuukin jär­jestelmäk­si jon­ka avul­la yhtiön johto lob­baa omia tavoit­teitaan val­tion suuntaan.

    Toimi­va valvon­ta on val­tio-omis­teis­ten organ­isaa­tioiden ole­mas­saolon viime kädessä ain­oa peruste. Toisaal­ta nähdäk­seni ei ole juuri mui­ta keino­ja saa­da aikaan toimi­va valvon­ta kuin luo­da sel­l­ainen valvon­taelin jon­ka jäse­nil­lä on
    a) vähin­tään yhtä hyvä tietämys valvon­taansa kuu­lu­van val­tio-omis­teisen organ­isaa­tion toim­inta-alas­ta kuin mikä val­tio-omis­teisen organ­isaa­tion johdol­la on,
    b) riip­pumat­to­muus val­tio-omis­teis­es­ta organ­isaa­tios­ta ja
    c) suo­ra yhteys hal­li­tuk­sen ja eduskun­nan päät­tämään poli­it­tiseen linjaan.

    1. lp:
      Eli val­tiony­htiön johto on omis­ta­jao­h­jausvirkamiehi­in läh­es kaverisuh­teessa ja hallintoneu­vos­ton osalta taas johto pystyy asiantun­ti­ja­roolin­sa kaut­ta ohjaile­maan hallintoneu­vos­tossa istu­via kansanedustajia.

      Tuo ongel­ma kos­kee Veikkauk­sen, Postin, Ylen, … hallinnoin­tia. Eri­tyisen vah­vana ongel­ma on Työeläkey­htiöis­sä. Ne omis­ta­vat ~kaikkia pörssiyri­tyk­siä, nimit­tävät johta­jat niihin ja kut­su­vat nimit­tämän­sä johta­jat työeläkey­htiön hal­li­tuk­seen ja/tai hallintoneu­vos­toon. Pahim­mil­laan valvotaan ris­ti­in. Sotu­ra­has­tot kuten Työeläkey­htiöt pitäisi organ­isoi­da kuten Kela: viras­toimainen organ­isaa­tio ja kohtu­ulliset toimintamenot.

      Val­tiony­htiöi­den best prac­tise on mielestäni Solid­i­um: kohtu­ullis­es­ti äänestäjien kon­trol­lis­sa. Hallintoneu­vos­tot lakkautet­tu. Ei ris­ti­in­valvon­taku­vioi­ta kuten työeläkeyhtiöissä. 

      Miten me äänestäjät olemme anta­neet Suomeen pesiy­tyä näitä kor­rup­tioalt­ti­ita kuvioi­ta. Poli­it­ti­nen eli­it­ti on yksi itsekäs peluri muiden joukos­sa: se ottaa itselleen juuri niin paljon val­taa ja rahaa kuin me äänestäjät annamme hei­dän ottaa.

      1. Ros­mo: Sotu­ra­has­tot kuten Työeläkey­htiöt pitäisi organ­isoi­da kuten Kela: viras­toimainen organ­isaa­tio ja kohtu­ulliset toimintamenot.

        Tämän seu­rauk­set nähti­in 60…70 vuot­ta sit­ten. Sil­loin senaikaisten palka­nsaa­jien ” kelaan” tekemät säästöt kon­fiskioiti­in jonkun tavanomaisen val­tion­taloudel­lisen bud­jet­tion­gel­man tuk­keek­si. — Työeläkey­htiöt erotet­ti­in sen jäl­keen eroon val­tios­ta, siis yksi­ty­is­tet­ti­in, ja kiitos tämän, eläk­keet ovat pysyneet tur­vat­tuina yhtiöi­den teknokraat­tisen hallinto­ta­van takia. Tämä on eräs upeim­mista työ­markki­na­jä­jestö­jemme aikaansaannoksista.

        En mal­ta otta­mat­ta esi­in otsikkoa aika kaukaa sivu­uavaa aku­ut­tia asi­aa, pos­ti­lakkoa. Se on hyvä esimerk­ki siitä, ettei samas­sa val­tioen­em­mistöisessä kon­sernissa saisi olla osioi­ta, siis yri­tyk­siä, joista jotkut tekevät lak­isääteistä työtä, ja jotkut toiset taas kil­pail­e­vat vapail­la markki­noil­la. Ei vain toi­mi, piilo­sub­ven­tioi­ta ei hal­litse kukaan.

        Itse otsikkoon palatak­seni olen blo­gistin kanssa samaa mieltä. Edun­valvon­ta­jär­jestöt valvo­vat saavutet­tu­ja etu­ja. Piste! Uusi on kamalaa. Myös työnantajajärjestöille.

      2. Ymmär­rän osit­tain kan­tasi, mut­ta pysyn ainakin tois­taisek­si omas­sa kan­nas­sani. Jos eduskun­nal­la ja äänestäjil­lä on tapana has­sa­ta rahat “jonkun tavanomaisen val­tion­taloudel­lisen bud­jet­tion­gel­man tuk­keek­si.”, niin mik­si meil­lä ylipään­sä on eduskun­ta ja mik­si meil­lä jär­jestetään vaale­ja? Työ­markki­na­jär­jestöt kon­trol­loi­vat jo nyt kolmikan­nan kaut­ta osaa lain­säädän­tö­työstä ja TyELin taloudel­lisen val­lan kaut­ta Suomen elinkei­noelämää. Pitäisikö lop­utkin julkisen sek­torin toimin­not kuten Sitra, Kela, Kun­tat­alous, … siirtää äänestäjien ulot­tumat­tomi­in, jot­ta pop­ulis­tit eivät törsäisi mah­dol­lisia säästöjä?
        Minä olen sitä mieltä, että demokra­tia on parem­pi antaa kokon­aise­na riskei­neen päivi­neen äänestäjille. Ei kuten nyt Suomes­sa niin, että velat on äänestäjil­lä ja varat jol­lain pienel­lä jär­jestöeli­it­il­lä. Toki jälkim­mäi­nenkin ratkaisu kel­paa min­ulle, jos kuu­lun siihen mil­jarde­ja hallinnoivaan eliittiin.

      3. Ros­mo: Minä olen sitä mieltä, että demokra­tia on parem­pi antaa kokon­aise­na riskei­neen päivi­neen äänestäjille. Ei kuten nyt Suomes­sa niin, että velat on äänestäjil­lä ja varat jol­lain pienel­lä jär­jestöeli­it­il­lä. Toki jälkim­mäi­nenkin ratkaisu kel­paa min­ulle, jos kuu­lun siihen mil­jarde­ja hallinnoivaan eliittiin.

        Jaa..a. Yksi­ty­isoikeudel­liset eläkey­htiöt toimi­vat edeskun­nan säätämän lain­säädän­nön alla, ja jos olen asian oikein ymmärtänyt, yksi­tyiset eläkey­htiöt ovat sen takia aika teknokraat­tisia mm. riskien­hallinnas­saan. Niitä on riit­tävän mon­ta, joten ne kil­pail­e­vat asi­akkaista keskenään, minkä seu­rauk­se­na asi­akashank­in­nas­sa on mon­en­laista loiskiehuntaa. Tähän on pystyt­ty puut­tumaan tuomioil­la, mut­ta ei se ole ongel­ma­ton­ta eikä ole ollut.

        Muu­ta­mat vaku­ut­ta­jat ovat ymmärtääk­seni eri­laisen lain­säädän­nön piiris­sä eivätkä myöskään kil­paile asi­akkaistaan, mm. KELA, KEVA ja MyEl. En tiedä, onko tämä tuonut niiden toim­intaan halu­a­maasi tehokku­ut­ta. Vähän epäilen.

        Lopuk­si: Yksi­ty­isoikeudel­lisien yhtiöi­den hal­li­tus ja käytän­nössä myös toimi­va johto voidaan vai­h­taa reilus­sa paris­sa viikos­sa (tai jopa nopeam­min) , jos osakkaiden enem­misö näkee sen tarpeel­lisek­si. Eduskun­ta vai­hde­taan käytän­nössä vain ker­ran neljässä vuodessa. Kor­jaus­li­ikkeistä tulee sil­loin rajumpia.

  4. Tarvi­taanko omien lausun­to­jen julkaisemiseen (tässä vai­heessa) viral­lis­es­tikin valiokun­nan puheen­jo­hta­jan lupa? Vai oliko kyse kohteliaisu­ud­es­ta? Arvostaisin sitä, että lausun­to­ja julk­istet­taisi­in ajoissa.

    1. Min­un on san­ot­ta­va, etten enää muista saako omat lausun­ton­sa julk­istaa. Ihan kaikkea ei saa, jos esimerkik­si pyy­det­täisi­in lausun­toa vkka val­u­ut­takurssipoli­ti­ikan muu­tok­ses­ta tai muus­ta sel­l­ais­es­ta, jos­ta ei saa ker­toa markki­noille etukä­teen. Auroveron alen­nus voisi olla samanlainen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.