Jätkäsaaren Messipojankujan ja ympäristön katusuunnitelma
Tämä on jäänyt jo kaksi kertaa pöydälle. Koska en ole ollut kummassakaan kokouksessa, en tarkkaan hahmota, mistä on kyse, mutta jotenkin asia liittyy katupuihin, joita tässä suunnitelmassa ei ole. Täytynee tutustua.
Johannespuiston puistosuunnitelma
Myös tämä on ollut pitkään pöydällä. Samasta syystä kuin aiemmassa kohdassa, en tarkkaan tiedä, miksi tätä on pyydetty pöydälle. Kokoomuslaiset haluavat tekojääradan jostain syystä juuri tälle kentälle ja lisäksi nopeuttaa puiston kunnostusta.
Hiekkatekonurmi vähän kauhistuttaa, koska sellaisella kaatuminen on kuin kaatuisi hiekkapaperilla.
Lausunto Leo Straniuksen valtuustoaloitteesta ekologisen kompensaation kokeilemiseksi kaavoituksessa
Virasto on kirjoittanut aika nihkeän lausuntoluonnoksen. Ihmettelen tätä kovasti, koska Straniuksen aloite helottaisin luontoarvojen ja kaavoituksen yhteensovittamista niin, että molemmat voittavat. Jos vaikkapa liito-orava on päättänyt asettua paikkaan, johon pitäisi rakentaa iso asuinalue, voitaisiin liito-oravalle varata sille soveliasta ympäristöä sopivan matkan päässä muualla.
Koirasaarentien ja Ilomäentien alueiden tarkistettu asemakaavaehdotus
Tämä ratikkalinjaukseen liittyvä kaavaesitys oli meillä 29.1.2019. Se tuo Laajasaloon noin 1 400 asukasta. Koko hanke muuttaa aluetta suuresti. Kaavasta onkin esitetty paljon kriittisiä kommentteja ja tehty 18 muistutusta. Niiden johdosta kaavaan on tehty melko vähäisiä muutoksia. Kun on ostanut talon omakotialueelta, voi olla järkytys, että huomaakin asuvansa kerrostalojen vieressä.
Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin vakuuttunut, että Laajasalosta tulee tämän kaavan ja siihen liittyvän ratikkayhteyden ansiosta paljon parempi ja suositumpi paikka asua.
Kruunuvuorenrannan keskuskortteleiden asemakaava
Kortteleita on minun mielestäni kaksi. Toisen kauempana merestä asumista ja liiketiloja ja toinen lähempänä merta koulua, liikuntataloa ja futiskenttää varten. Minun mielestäni, koska tekstissä asuin- ja liikerakennusten korttelia käsitellään välillä kolmena korttelina.
AL-korttelin rakennustehokkuus on 2,5 tai jopa vähän yli, koska saunoja ja yhteistiloja saa rakentaa rakennusoikeuden ylitse. Autopaikkoja tulee parisataa ja ne tulevat olemaan hyvin kalliita, koska ne jouduttanee rakentamaan kahteen kerrokseen talon alle.
Kruunuvuorenrannasta tulee aika jännä asuinalue.
Stansvikin kartanonpuiston ja Tahvonlahden puistosuunnitelma
Tästä tuli vihaista postia kyläyhdistykseltä, jossa vastustettiin suuria bussien ja henkilöautojen pysäköintialueita mutta myös Kruunuvuoren keskuskorttelin kaavaa. Pysäköntialueet ovat vähän kinkkinen juttu. Stansvikin kävijämäärä tulee varmaankin nousemaan Kruunuvuorenrannan alueen rakentumisen myötä, mutta kuinka moni heistä on tulossa autolla tai bussilla.
Helsingin kaupunkisuunnittelu inhoaa puita, joten se on päättänyt kaataa messipojankujalta kaikki puut, ehtiväthän ne kasvaa siinä parikymmentä vuotta. Muualla sivistysmaissa kaupunkialueille pyritään kaikin keinoin lisäämään puita, meillä ne pyritään poistamaan.
Sama muuten pätee myös Länsi- ja Pohjois-Helsingin viheralueilla. Tosin tästä toiminnasta ei taida vastata kaupunkisuunnittelu vaan puistopojat.
Kaikki huonokuntoinen tai käsivartta ohuempi raivataan pois muutaman vuoden välein. Ilmeisesti yritetään tehdä mahdollisimman tuulista, täysin avointa ”puistoaluetta” tms ja metsikköjä, joissa on sadan metrin näkyvyys vaikka hiekkatiet kulkevat muutaman kymmenen metrin välein. Rauhoitu nyt sitten viheralueella. Milloinkohan poistuu viimeinen puu?
Kyyninen voisi ajatella, että karsintainto johtuu työntekijöiden halusta saada ilmaisia sauna- ja nuotiopuita.
Messipojankuja on ainoita paikkoja Jätkäsaaressa, jossa katupuut ovat jo hieman ehtineet kasvaa, sillä ne on istutettu sataman ollessa vielä toiminnassa.
Nyt listalla olevassa tekstissä ei sitä suoraan sanota, mutta kaupungin karttapalvelussa olevassa muuten identtisessä suunnitelmassa (http://kartta.hel.fi/pw_docs/d0240461/Messipojankuja_katusuunnitelmaselostus_Messipojankuja_Esittelyaineisto.pdf) todetaan näin: ”Nykyiset puut poistetaan.”
Olisiko kohtuutonta säästää puut, jotka vartavasten on siihen istutettu ja hienosti lähteneet kasvamaan?
Tekojäärädat laitoineen, kontteineen, laitteistoineen ja epämääräisine huoltovälineineen tekevät puiston pitkäksi aikaa ikävän ja hoitamattoman näköiseksi. Kaukalo rakennelmineen on paikallaan suuren osan ajasta niin, että lumesta ei ole tietoakaan.
Olisiko mahdollista, että tällaisessa kulttuurimaisemassa Johanneksen kirkon katveessa olisi vaan tunnelmallinen valaistu luistinrata niinkuin ennenkin?
Kun katsoo tuota havainnekuvaa, ei voi kuin ihmetellä, miksi suoran kadun ja umpikorttelin piirtäminen on niin vaikeaa? Esimerkiksi 70×110 korttelin tiedetään tuottavan hyvää kaupunkiympäristöä. Pitää vain muistaa piirtää joka kuudes katu vähän leveämmäsi.
Etelä-Helsinkiin on niin pitkään lupailtu tekojäätä, että olisi mahtavaa, jos se vihdoin toteutuisi. Se olisi pitänyt tehdä jo Tehtaanpuistoon, mutta Johari käy ihan yhtä hyvin. Johari lienee halvempi toteuttaa, koska ei tarvitse siirtää kaukolämpöputkia, mutta toisaalta täysimittaista pillerikenttää ei penkereen vuoksi mahdu. Oleellista olisi, että jäähdytetty alue olisi silti pituussuunnassa niin iso kuin mahdollista. Kustannusten kannalta jäädytettävän alueen koko on mitätön seikka, mutta käytettävyyttä lisäneliöt parantavat paljon.
Hiekkatekonurmi on ihan perusteltu pinta, koska a) viereisessä Tehtaanpuistossa on jo kumirouhekenttä, b) hiekkatekonurmi eristää jäähdytysputkia vähemmän kuin kumirouhe, jolloin luistelukausi voi olla pidempi ja c) hiekkatekonurmi on pesäpallossa parempi pinta kuin kumirouhe ja täysimittaista jalkapallokenttää ei Joharille kuitenkaan mahdu.
Jätkäsaareen valmistui juuri hiljan tekojäärata