Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.11.2019

Jätkäsaaren Mes­sipo­janku­jan ja ympäristön katusuunnitelma

Tämä on jäänyt jo kak­si ker­taa pöy­dälle. Kos­ka en ole ollut kum­mas­sakaan kok­ouk­ses­sa, en tarkkaan hah­mo­ta, mis­tä on kyse, mut­ta jotenkin asia liit­tyy katupui­hin, joi­ta tässä suun­nitel­mas­sa ei ole. Täy­tynee tutustua.

Johannespuis­ton puistosuunnitelma

Myös tämä on ollut pitkään pöy­däl­lä. Samas­ta syys­tä kuin aiem­mas­sa kohdas­sa, en tarkkaan tiedä, mik­si tätä on pyy­det­ty pöy­dälle. Kokoomus­laiset halu­a­vat teko­jääradan jostain syys­tä juuri tälle ken­tälle ja lisäk­si nopeut­taa puis­ton kunnostusta.

Hiekkatekonur­mi vähän kauhis­tut­taa, kos­ka sel­l­aisel­la kaa­tu­mi­nen on kuin kaa­tu­isi hiekkapaperilla.

Lausun­to Leo Stra­niuk­sen val­tu­us­toaloit­teesta ekol­o­gisen kom­pen­saa­tion kokeilemisek­si kaavoituksessa

Viras­to on kir­joit­tanut aika nihkeän lausun­tolu­on­nok­sen. Ihmette­len tätä kovasti, kos­ka Stra­niuk­sen aloite helot­taisin luon­toar­vo­jen ja kaavoituk­sen yhteenso­vit­tamista niin, että molem­mat voit­ta­vat. Jos vaikka­pa liito-ora­va on päät­tänyt aset­tua paikkaan, johon pitäisi rak­en­taa iso asuinalue, voitaisi­in liito-oravalle vara­ta sille sovelias­ta ympäristöä sopi­van matkan päässä muualla.

Koirasaar­en­tien ja Ilomäen­tien aluei­den tark­istet­tu asemakaavaehdotus

Tämä ratikkalin­jauk­seen liit­tyvä kaavae­si­tys oli meil­lä 29.1.2019. Se tuo Laa­jasa­loon noin 1 400 asukas­ta. Koko han­ke muut­taa aluet­ta suuresti. Kaavas­ta onkin esitet­ty paljon kri­it­tisiä kom­ment­te­ja ja tehty 18 muis­tu­tus­ta. Niiden joh­dos­ta kaavaan on tehty melko vähäisiä muu­tok­sia. Kun on ostanut talon omako­tialueelta, voi olla järky­tys, että huo­maakin asu­vansa ker­rostalo­jen vieressä.

Kaiken kaikki­aan olen kuitenkin vaku­ut­tunut, että Laa­jasa­losta tulee tämän kaa­van ja siihen liit­tyvän ratikkay­htey­den ansios­ta paljon parem­pi ja suosi­tumpi paik­ka asua.

Kru­unuvuoren­ran­nan keskusko­rt­telei­den asemakaava

Kort­telei­ta on min­un mielestäni kak­si. Toisen kauem­pana mer­estä asum­ista ja liiketilo­ja ja toinen lähempänä mer­ta koulua, liikun­tat­aloa ja futiskent­tää varten. Min­un mielestäni, kos­ka tek­stis­sä asuin- ja liik­er­aken­nusten kort­telia käsitel­lään välil­lä kol­me­na korttelina.

AL-kort­telin raken­nuste­hokku­us on 2,5 tai jopa vähän yli, kos­ka sauno­ja ja yhteis­tilo­ja saa rak­en­taa raken­nu­soikeu­den ylitse. Autopaikko­ja tulee parisa­taa ja ne tule­vat ole­maan hyvin kalli­ita, kos­ka ne joudut­ta­nee rak­en­ta­maan kah­teen ker­rokseen talon alle.

Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tulee aika jän­nä asuinalue.

Stans­vikin kar­tanon­puis­ton ja Tahvon­lah­den puistosuunnitelma

Tästä tuli vihaista pos­tia kyläy­hdis­tyk­seltä, jos­sa vas­tustet­ti­in suuria bussien ja henkilöau­to­jen pysäköin­tialuei­ta mut­ta myös Kru­unuvuoren keskusko­rt­telin kaavaa. Pysäkön­tialueet ovat vähän kinkki­nen jut­tu. Stans­vikin kävi­jämäärä tulee var­maankin nouse­maan Kru­unuvuoren­ran­nan alueen rak­en­tu­misen myötä, mut­ta kuin­ka moni heistä on tulos­sa autol­la tai bussilla.

 

 

 

7 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.11.2019”

  1. Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu inhoaa pui­ta, joten se on päät­tänyt kaataa mes­sipo­janku­jal­ta kaik­ki puut, ehtiväthän ne kas­vaa siinä parikym­men­tä vuot­ta. Muual­la sivistys­mais­sa kaupunkialueille pyritään kaikin keinoin lisäämään pui­ta, meil­lä ne pyritään poistamaan.

    Vastaa

    1. Sama muuten pätee myös Län­si- ja Pohjois-Helsin­gin viher­alueil­la. Tosin tästä toimin­nas­ta ei tai­da vas­ta­ta kaupunkisu­un­nit­telu vaan puistopojat.
      Kaik­ki huonokun­toinen tai käsi­vart­ta ohuem­pi rai­vataan pois muu­ta­man vuo­den välein. Ilmeis­es­ti yritetään tehdä mah­dol­lisim­man tuulista, täysin avoin­ta “puis­toaluet­ta” tms ja met­sikköjä, jois­sa on sadan metrin näkyvyys vaik­ka hiekkati­et kulke­vat muu­ta­man kymme­nen metrin välein. Rauhoitu nyt sit­ten viher­alueel­la. Mil­loinko­han pois­tuu viimeinen puu?
      Kyyni­nen voisi ajatel­la, että karsin­tain­to johtuu työn­tek­i­jöi­den halus­ta saa­da ilmaisia sauna- ja nuotiopuita.

      Vastaa

  2. Mes­sipo­janku­ja on ain­oi­ta paikko­ja Jätkäsaa­res­sa, jos­sa katupu­ut ovat jo hie­man ehti­neet kas­vaa, sil­lä ne on istutet­tu sata­man ollessa vielä toiminnassa.
    Nyt listal­la olevas­sa tek­stis­sä ei sitä suo­raan san­o­ta, mut­ta kaupun­gin kart­ta­palvelus­sa olevas­sa muuten ident­tisessä suun­nitel­mas­sa (http://kartta.hel.fi/pw_docs/d0240461/Messipojankuja_katusuunnitelmaselostus_Messipojankuja_Esittelyaineisto.pdf) tode­taan näin: “Nykyiset puut poistetaan.”
    Olisiko kohtu­u­ton­ta säästää puut, jot­ka var­tavas­ten on siihen istutet­tu ja hienos­ti läht­e­neet kasvamaan?

    Vastaa

  3. Teko­jäärä­dat laitoi­neen, kont­tei­neen, lait­teis­toi­neen ja epämääräi­sine huoltovä­linei­neen tekevät puis­ton pitkäk­si aikaa ikävän ja hoita­mat­toman näköisek­si. Kauka­lo raken­nelm­i­neen on paikallaan suuren osan ajas­ta niin, että lumes­ta ei ole tietoakaan.

    Olisiko mah­dol­lista, että täl­laises­sa kult­tuuri­maise­mas­sa Johan­nek­sen kirkon katveessa olisi vaan tun­nel­malli­nen valais­tu luistin­ra­ta niinkuin ennenkin?

    Vastaa

  4. Kun kat­soo tuo­ta havain­neku­vaa, ei voi kuin ihme­tel­lä, mik­si suo­ran kadun ja umpiko­rt­telin piirtämi­nen on niin vaikeaa? Esimerkik­si 70x110 kort­telin tiede­tään tuot­ta­van hyvää kaupunkiym­päristöä. Pitää vain muis­taa piirtää joka kuudes katu vähän leveämmäsi.

    Vastaa

  5. Etelä-Helsinki­in on niin pitkään lupail­tu teko­jäätä, että olisi mah­tavaa, jos se vih­doin toteu­tu­isi. Se olisi pitänyt tehdä jo Tehtaan­puis­toon, mut­ta Johari käy ihan yhtä hyvin. Johari lie­nee halvem­pi toteut­taa, kos­ka ei tarvitse siirtää kaukoläm­pöputkia, mut­ta toisaal­ta täysimit­taista pil­lerikent­tää ei penkereen vuok­si mah­du. Oleel­lista olisi, että jäähdytet­ty alue olisi silti pitu­us­su­un­nas­sa niin iso kuin mah­dol­lista. Kus­tan­nusten kannal­ta jäädytet­tävän alueen koko on mitätön seik­ka, mut­ta käytet­tävyyt­tä lisäneliöt paran­ta­vat paljon. 

    Hiekkatekonur­mi on ihan perustel­tu pin­ta, kos­ka a) viereisessä Tehtaan­puis­tossa on jo kumirouhekent­tä, b) hiekkatekonur­mi eristää jäähdy­tysputkia vähem­män kuin kumirouhe, jol­loin luis­telukausi voi olla pidem­pi ja c) hiekkatekonur­mi on pesä­pal­los­sa parem­pi pin­ta kuin kumirouhe ja täysimit­taista jalka­pal­lo­kent­tää ei Johar­ille kuitenkaan mahdu.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.