Kurkistus asumisen kristallipalloon

Asuk­kai­den käyt­täy­ty­mi­nen yllät­ti Hel­sin­gin seu­dun kaa­voit­ta­jat vuo­den 2005 tie­noil­la. Nur­mi­jär­vi-ilmiö pysäh­tyi kuin sei­nään. Kehys­kun­tien osuus seu­dun väki­lu­vun lisäyk­ses­tä puto­si lyhyes­sä ajas­sa 50 pro­sen­tis­ta run­saa­seen kym­me­nen pro­sent­tiin. Samal­la kan­ta­kau­pun­gin suo­sio nousi. Lap­sen syn­nyt­tyä ei muu­tet­tu­kaan enää pois vaan jää­tiin tuot­ta­maan har­mai­ta hiuk­sia päi­vä­hoi­dos­ta vastaaville.

Ilmiö on yleismaailmallinen.

Mie­li voi tie­tys­ti muut­tua yhtä nopeas­ti uudes­taan. On ehkä jo muut­tu­nut. Aina­kin Ric­hard Flo­ri­da rapor­toi Yhdys­val­lois­ta, että kes­ki­luok­ka hakeu­tuu taas kau­pun­kien ulko­puo­lel­le oma­ko­ti­ta­loi­hin. Tosin hän vähän ris­ti­rii­tai­ses­ti sanoo, että syy­nä tähän on hin­to­jen hui­kea nousu kes­kus­tois­sa. Sil­loin­han kyse ei ole suo­sion las­kus­ta vaan sii­tä, että kau­pun­kien down­town ‑alueil­le ei nyt vain mahdu.

Myös Hel­sin­gin asu­kas­lu­vun kas­vu on hidas­tu­nut. Kos­ka uusia asun­to­ja tulee napak­kaan tah­tiin, on asu­mis­väl­jyy­den täy­ty­nyt nous­ta. Asun­nois­sa on siis vähem­män lap­sia ja enem­män sinkkuja.

Yksi asu­mi­sen tren­deis­tä on kysyn­nän pai­not­tu­mi­nen yksiöi­hin ja kak­sioi­hin. Nuo­ret urbaa­nit arvos­ta­vat sijain­tia enem­män kuin neliöi­tä. Koto­na voi elää ahtaas­ti, kun elä­mä on kodin ulkopuolella.

Asu­mis­tuen muu­tok­set tuki­vat pien­ten asun­to­jen kysyn­tää. Sata-komi­tean esi­tyk­ses­tä asu­mis­tues­sa luo­vut­tiin neliö­hin­to­jen sään­te­lys­tä ja annet­tiin jokai­sen itse vali­ta, asuu­ko isom­mas­sa asun­nos­sa syr­jem­mäl­lä tai pie­nes­sä keskemmällä.

Kun opis­ke­li­jat otet­tiin ylei­sen asu­mis­tuen pii­riin, moni valit­si mie­luum­min kovan rahan yksiön kuin opis­ke­li­ja-asun­to­lan solua­sun­non. Se on kyl­lä HOA­Sin oma vika. Kan­nat­tai­si hyväk­syä, että solua­sun­nos­sa asu­vat sai­si­vat vali­ta asuinkumppaninsa.

Kela pahen­si asi­aa oudol­la tul­kin­nal­la asun­to­kun­nas­ta, mikä teki yhtei­sö­asu­mi­ses­ta lähes mah­do­ton­ta. Tämä on nyt perut­tu eikä yhden asuk­kaan kor­keat tulot enää vie asu­mis­tu­kea muilta.

Hel­sin­ki oli rajoit­ta­nut pie­na­sun­to­jen raken­ta­mis­ta, kos­ka halusi puo­lus­taa lap­si­per­hei­tä asun­to­mark­ki­noil­la. Kun tämä sään­te­ly heik­ke­ni, tuli suo­ra­nai­nen ryn­täys yksiöi­den rakentamiseen.

Yksiöi­den aito kysyn­tä koh­dis­tuu kui­ten­kin kan­ta­kau­pun­kiin, jos­sa on elä­mää välit­tö­mäs­ti kodin ulko­puo­lel­la. Raken­nus­liik­keet eivät oikein ymmär­tä­neet ilmiö­tä vaan alkoi­vat raken­taa yksiöi­tä lähiöi­hin. Nii­tä on nyt myy­mät­tä pal­jon. Kuka haluai­si asu­maan yksin pie­neen kop­piin syr­jäi­ses­sä lähiös­sä? Lähiöi­hin kan­nat­taa raken­taa perheasuntoja.

Vaik­ka minus­ta asu­mis­tu­kea ei ole edel­leen­kään syy­tä sitoa asun­non kokoon, muut saat­ta­vat olla eri miel­tä ja perua Sata-komi­ten esit­tä­män uudis­tuk­sen. Kela siis on jo peru­nut yhtei­sö­asu­mi­sen estä­vän ruo­ka­kun­ta-tul­kin­tan­sa. Voi hyvin­kin olla, ettei­vät asu­mi­sen tuki­muo­dot jat­kos­sa enää suo­si nykyi­seen tapaan yksiöitä.

 

Gent­ri­fi­kaa­tiok­si kut­su­taan ilmiö­tä, jos­sa nuo­ret kes­ki­luok­kai­set jupit syr­jäyt­tä­vät van­han työ­väen­luo­kan asui­na­lueil­ta. Samal­la asun­to­jen hin­nat nouse­vat huo­mat­ta­vas­ti. Ensin meni Kal­lio ja Puna­vuo­ri, sit­ten Val­li­la. Mikä seu­raa­vak­si? Joi­ta­kin on help­po vei­ka­ta. Laa­ja­sa­lo Kruu­nu­ra­ti­kan ansios­ta, Roi­hu­vuo­ri ja Hert­to­nie­mi. Por­voon­ka­dun ympä­ris­tö lähel­lä Lin­nan­mä­keä on myös ihme­tel­tä­vän edul­lis­ta. Pasi­la tie­tys­ti läh­tee Triplan imus­sa nousuun.

Yleen­sä­kin asun­to­jen arvo nousee siel­lä, min­ne raken­ne­taan lisää – aivan toi­sin kuin asu­ka­sak­ti­vis­tien mie­li­pi­tees­tä voi­si kuvitella.

Län­si­met­ron ja kehä­ra­dan lähiöt ovat minul­le arvoi­tus. Minus­ta oli vir­he raken­taa ne perin­tei­sik­si lähiöik­si, kun oli­si ollut mah­dol­lis­ta teh­dä Kera­van kal­tai­sia pikkukaupunkeja.

Kun radan­var­teen raken­ne­taan, mui­den aluei­den arvo las­kee. Sää­lik­si käy esi­mer­kik­si Espoon Suur­pel­toa, jon­ka raken­ta­mi­nen on jää­mäs­sä kesken.

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Arvopaperilehdessä

29 vastausta artikkeliin “Kurkistus asumisen kristallipalloon”

  1. Myös Hel­sin­gin asu­kas­lu­vun kas­vu on hidas­tu­nut. Kos­ka uusia asun­to­ja tulee napak­kaan tah­tiin, on asu­mis­väl­jyy­den täy­ty­nyt nous­ta. Asun­nois­sa on siis vähem­män lap­sia ja enem­män sinkkuja. ”

    Noin­kin on käy­nyt, että sink­ku­jen mää­rän kas­vu lisää asu­mis­väl­jyyt­tä. Sen lisäk­si kak­ko­sa­sun­to­jen mää­rä on nous­sut, ja myös kol­mo­sa­sun­to­ja alkaa olla Hel­sin­gis­sä­kin. Kak­ko­sa­sun­to­ja alkaa olla aika monil­la muil­la­kin kuin kansanedustajilla.

    Yleen­sä­kin asun­to­jen arvo nousee siel­lä, min­ne raken­ne­taan lisää – aivan toi­sin kuin asu­ka­sak­ti­vis­tien mie­li­pi­tees­tä voi­si kuvitella.”

    Tuo on tot­ta. Tosin sil­lä varauk­sel­la, että asia riip­puu sii­tä, mitä raken­ne­taan lisää. Jos tekee luk­sus­luo­kan talo­ja lisää, se nos­taa koko alu­een arvoa. Jos raken­taa pesu­be­to­ni­sia 1970-luvun hal­pa­ker­ros­ta­lo­jen näköi­siä har­mai­ta varas­to­ra­ken­nuk­sia, se voi las­kea alu­een asun­to­jen arvoa.

  2. Se mil­loin mikä­kin asu­mis­muo­to on suo­si­tuin menee sykleis­sä. Jo 1970–80-lukujen tait­tees­sa tuli kan­ta­kau­pun­ki muo­tiin ensim­mäi­sen ker­ran sotien jäl­keen ja suo­sio kes­ti koko 80-luvun nousu­kau­den. Halu­tuim­mat alu­eet rajoit­tui­vat sil­loin tosin kal­lii­seen ete­lä-Hel­sin­kiin ja Töö­löön. Puna­vuo­ri oli sii­nä ja sii­nä. Kal­lio oli vie­lä out. Lähiö- ja pien­ta­loa­su­mi­nen oli suo­si­tuim­mil­laan 1950–80 ja 1990–2005.
    Suo­sioon vai­kut­taa mon­ta muut­tu­jaa, muut­to­liik­keen voi­mak­kuus, liik­keel­lä ole­vien asunnonostajien/vuokraajien per­he­ti­lan­ne, asun­to­jen taso ja käy­tet­tä­vis­sä ole­vat rahat. 1980-luvun nousu­kausi yhdis­tet­ty­nä euroop­pa­lais­ten ruo­ka ja juo­ma­ta­po­jen yleis­ty­mi­sen kans­sa syn­nyt­ti city­sink­ku- ja jup­pi-ilmiön. 1990-luku pakot­ti ihmi­set sääs­te­liäik­si. Moni enti­nen sink­ku perus­ti per­heen. Lamas­ta huo­li­mat­ta lap­si­per­hei­den tuet sälyi­vät ennal­laan koko 90-luvun. Maa­han­muut­ta­jia alkoi tul­la Suo­meen suu­rem­pia mää­riä vas­ta 1990-luvul­la, ja van­hat ker­ros­ta­lo­lä­hiöt täyt­tyi­vät heis­tä kun taas Nokia-huu­mas­sa elä­vil­le kan­ta­suo­ma­lai­sil­le unel­ma tar­koit­ti oma­ko­ti­ta­loa, isoa pihaa, vol­voa ja koiraa.
    Sii­hen yhdyn Osmon kans­sa että Kelan muut­tu­neet sään­nöt asu­mis­tuel­le kas­vat­ti­vat nime­no­maan vuo­krayk­siöi­den suo­sio­ta. Jos sel­lai­sen oli mah­dol­lis­ta saa­da kan­ta­kau­pun­gis­ta, niin mik­si muut­taa lähi­öön, vaik­ka se voi­si olla käy­tän­nöl­li­sem­pää? Muut­to­lii­ke kui­ten­kin pitää huo­len sii­tä että monen on pak­ko muut­taa lähi­öön kos­ka kan­ta­kau­pun­gis­ta ei rii­tä asun­to­ja kai­kil­le. Mata­la syn­ty­vyys on seu­raus­ta sekä ns mil­le­ni­aa­lien nir­sos­ta suh­tau­tum­ses­ta arki­seen per­he-elä­mään että työ­elä­män muut­tu­mi­ses­ta epä­var­mem­mak­si monien glo­baa­lien ilmiöi­den seurauksena.
    Ske­naa­riot ovat nämä:
    ‑Mah­dol­li­nen lama 1990-luvun tyy­liin ajai­si ihmi­siä pois kal­liis­ta kan­ta-kau­pun­gin asun­nois­ta. Tosin vuo­krat­kin las­ki­si­vat mut­ta jot­kut vuo­kra­nan­ta­jat pitäi­si­vät aun­ton­sa mie­lum­min tyh­ji­nä. Raken­ta­mi­nen loppuisi.
    — Popu­lis­min nousu yhdis­tet­ty­nä talou­del­li­seen epä­var­muu­teen kään­täi­si muut­to­liik­keen aina­kin osit­tain pois kau­pun­gis­ta maa­seu­dul­le. Ne joil­la on van­hem­mil­ta perit­ty talo maal­la voi­vat hyö­dyn­tää sitä jos aikoo siir­tyä “oma­va­rais­ta­lou­teen”.
    — Nyky­ti­lan­teen muut­tu­mi­nen noususuh­dan­teek­si lisäi­si pai­nei­ta kan­ta­kau­pun­kia­su­mi­sel­le. Suu­ria osia Hel­sin­gis­tä jou­dut­tai­siin raken­ta­maan uudestaan.
    — Nyky­ti­lan­ne, että talous lui­suu hitaas­ti alas­päin yhdis­tet­ty­nä hii­li­ja­lan­jäl­jen pie­nen­tä­mis­ta­voit­tei­siin on kaik­kein vai­kein yhtä­lö. Asu­mis­kus­tan­nuk­set nouse­vat kai­kil­la, läm­mi­tys, liik­ku­mi­nen, verot. Se voi joh­taa maastamuuttoon.

    1. Sii­hen yhdyn Osmon kans­sa että Kelan muut­tu­neet sään­nöt asu­mis­tuel­le kas­vat­ti­vat nime­no­maan vuo­krayk­siöi­den suo­sio­ta. Jos sel­lai­sen oli mah­dol­lis­ta saa­da kan­ta­kau­pun­gis­ta, niin mik­si muut­taa lähi­öön, vaik­ka se voi­si olla käy­tän­nöl­li­sem­pää? Muut­to­lii­ke kui­ten­kin pitää huo­len sii­tä että monen on pak­ko muut­taa lähi­öön kos­ka kan­ta­kau­pun­gis­ta ei rii­tä asun­to­ja kaikille. 

      En ymmär­rä tätä logiik­kaa. Kos­ka kelan asu­mis­tu­ki on euro­mää­räi­ses­ti yhtä suu­ri kal­liis­sa asunn­mos­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa ja hal­vas­sa asun­nos­sa lähiös­sä, miten se hou­kut­te­lee asu­maan kan­ta­kau­pun­gis­sa? Jos asu­mis­tu­ki riip­pui­si asu­mis­me­nois­ta, se hou­kut­te­li­si, mut­ta se ei riipu.
      En ymmär­rä sitä­kään, mik­si kan­ta­kau­pun­gin asunn­mot jäi­si­vät tyh­jil­leen, jos tuli­si lama.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En ymmär­rä tätä logiik­kaa. Kos­ka kelan asu­mis­tu­ki on euro­mää­räi­ses­ti yhtä suu­ri kal­liis­sa asunn­mos­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa ja hal­vas­sa asun­nos­sa lähiös­sä, miten se hou­kut­te­lee asu­maan kan­ta­kau­pun­gis­sa? Jos asu­mis­tu­ki riip­pui­si asu­mis­me­nois­ta, se hou­kut­te­li­si, mut­ta se ei riipu.

        Aika pal­jon sen mää­rää ket­kä asu­mis­tu­kea tar­vit­se­vat min­ne ne sijoitttuvat. 

        Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En ymmär­rä sitä­kään, mik­si kan­ta­kau­pun­gin asunn­mot jäi­si­vät tyh­jil­leen, jos tuli­si lama. 

        Uudis­tuo­tan­to jää myymättä.

  3. Mah­dol­li­nen lama 1990-luvun tyy­liin ajai­si ihmi­siä pois kal­liis­ta kan­ta-kau­pun­gin asun­nois­ta. Tosin vuo­krat­kin las­ki­si­vat mut­ta jot­kut vuo­kra­nan­ta­jat pitäi­si­vät aun­ton­sa mie­lum­min tyhjinä.”
    1990-luvun lamas­sa ihmi­set nime­no­maan pak­kau­tui­vat kan­ta­kau­pun­kiin, Asun­to­ja ei kan­nat­ta­nut myy­dä alen­tu­neil­la hin­noil­la (ellei ollut pak­ko), ja niin­pä nii­tä tar­jot­tiin edul­li­ses­ti vuo­kral­le. Tosin vapau­tu­mi­nen vuo­kra­sään­nös­te­lys­tä samoi­hin aikoi­hin vai­kut­ti saman­suun­tai­ses­ti. Työt­tö­myys ja epä­var­mat työ­suh­teet pysäyt­ti­vät per­heet “lii­an” pie­niin kan­ta­kau­pun­gin asun­toi­hin. Toden­nä­köi­ses­ti 2007–2015 kan­ta­kau­pun­gin rene­sans­sis­sa oli osin muka­na tätä samaa ilmiötä.

  4. Län­si­met­ron ja kehä­ra­dan lähiöt ovat minul­le arvoi­tus. Minus­ta oli vir­he raken­taa ne perin­tei­sik­si lähiöik­si, kun oli­si ollut mah­dol­lis­ta teh­dä Kera­van kal­tai­sia pikkukaupunkeja.”

    En nyt ihan näe, että oli­si raken­net­tu koko­naan uusia lähiöi­tä perin­tei­sel­lä mal­lil­la, pois­lu­kien Lei­ne­lä. Se on pie­ni ja tosi­aan aika lähel­lä perin­teis­tä metsälähiötä.

    Tähän men­nes­sä näh­däk­se­ni ainoa toi­nen koko­naan uusi on Kivis­tö, joka aina­kin kort­te­li­tyyp­pien ja ase­man ympä­ris­tön teho­jen puo­les­ta luu­li­si ole­van lähem­pä­nä Kera­vaa kuin Kon­tu­laa. Siel­lä­kin tie­tys­ti teh­tiin se syn­ti, että suun­ni­tel­tiin yli­ko­koi­sen kaup­pa­kes­kuk­sen varaan, joka ei sit­ten läh­te­nyt toteu­tu­maan. Täl­lä voi­si olla pidem­män pääl­le ter­veh­dyt­tä­vä vai­ku­tus, eli se, että suun­ni­tel­mia on pak­ko rei­va­ta kera­va­lai­seen suun­taan ja pois Jum­bo-mal­lis­ta. Nykyi­nen väli­vai­he on tie­tys­ti asuk­kai­den kan­nal­ta ikä­vä, kun pal­ve­lui­den saa­mi­nen alu­eel­le viipyy.

    Tik­ku­ri­la on tii­vis­ty­mäs­sä ja urba­ni­soi­tu­mas­sa kovaa vauh­tia, ja käsit­tääk­se­ni se on menos­sa juu­ri Soi­nin­vaa­ran toi­vo­maan elä­vän pik­ku­kau­pun­gin suun­taan. Tik­ku­ri­lan uusien raken­nus­ten ark­ki­teh­tuu­ris­ta voi sit­ten antaa eri­lai­sia arvo­lausei­ta. Dixi on näky­mäs­sä mel­koi­nen möh­kä­le, ja lisää vas­taa­vaa ilmei­ses­ti seu­raa. Posi­tii­vi­se­na havain­to­na mitään aivan tol­kut­to­man kokois­ta Jum­boa ei ole Tik­ku­ri­laan yri­tet­ty sovittaa.

    Myyr­mä­keen on myös teh­ty mie­les­tä­ni ihan oikean suun­tai­sia suun­ni­tel­mia. Toteu­tu­mi­nen vaan näyt­tää viipyvän.

    Espoos­sa met­ron var­ren lähiöt ovat kaik­ki van­ho­ja, pait­si Fin­noo, jos­sa lapio­ta ei ole vie­lä lai­tet­tu maa­han asuin­ra­ken­ta­mi­sen osal­ta. Espoo on tie­tys­ti Espoo, joten se ei ole suos­tu­nut suun­nit­te­le­maan urbaa­nia katu­ti­laa käy­tän­nös­sä min­ne­kään. Matin­ky­lä on tii­vis­ty­nyt met­ron myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la aika pal­jon­kin, mut­ta kaik­ki kes­kit­tyy jät­ti­ko­koi­sen kaup­pa­kes­kuk­sen sisäl­le. Niit­ty­kum­mus­sa syn­tyi jok­seen­kin koo­mis­ta vali­tus­ta jala­kul­ki­joil­ta, kun uudel­le met­roa­se­mal­le ei pää­se kul­ke­maan kokoo­ja­ka­dun yli, kun suo­ja­tei­tä ei lisät­ty. Niin­pä. Espoos­sa met­roon on tar­koi­tus kul­kea autol­la. Sit­ten on kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­li­nen oksen­nus nimel­tä Kei­la­nie­mi, jos­ta on ehkä parem­pi olla sano­mat­ta mitään.

    En nyt sit­ten tie­dä, miten Ete­lä-Espoon lähiöt oli­si­vat muut­tu­neet kera­voik­si. Mitään sen kal­tais­ta ei käsit­tääk­se­ni ollut mis­sään vai­hees­sa suun­nit­te­lu­pöy­dil­lä. Kan­sa­lai­sak­ti­vis­tit­kin ovat kes­kit­ty­neet näem­mä Hel­sin­gin asioi­hin. Matin­ky­läs­tä oli­si var­maan kokon­sa ja ruu­tu­kaa­van­sa ansios­ta teo­rias­sa voi­nut saa­da urbaa­nin, mut­ta vain teo­rias­sa. Iso Ome­na oli siel­lä jo, ja met­roa­se­ma suun­ni­tel­tiin sen laa­jen­nuk­sek­si, ja kau­pan­pääl­li­sik­si jul­ki­set­kin pal­ve­lut lai­tet­tiin kaup­pa­kes­kuk­seen. Katu­ti­lat ovat täy­sin kuol­lei­ta, ja mitään muu­ta ei ole esi­tet­ty­kään. Fin­noo on suun­ni­tel­tu puh­taal­ta pöy­däl­tä, eikä toki perin­tei­sel­lä met­sä­lä­hiön mal­lil­la, mut­ta sen­kin idea näyt­tää ole­va jät­ti­mäi­sen inves­toin­nin vaa­ti­va kaup­pa­kes­kus-tor­ni­komplek­si met­roa­se­man pääl­lä. Toi­sin sanoen, sem­moi­sen toteut­ta­mi­seen pys­ty­viä fir­mo­ja on ne samat kak­si tai kol­me, jot­ka ovat teh­neet Triplan ja Redin ja vas­taa­vat, ja jot­ka tule­vat var­mas­ti teke­mään lisää samaa. 

    Ja kun aihee­seen pääs­tiin, niin mis­sä ovat Hel­sin­gin esi­mer­kit van­han lähiön urba­ni­soi­mi­ses­ta? Väi­tän, että Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to ei osaa temp­pua sen kum­mem­min kuin muut­kaan (eli sitä ei Suo­mes­sa alal­la osa­ta mis­sään). Lähim­mäk­si lie­nee pääs­ty Vuo­saa­res­sa, raken­ta­mal­la van­han met­sä­lä­hiön kyl­keen 2000-luvul­la iso uusi alue, jos­sa raken­nuk­set ovat kadun reu­nas­sa kiin­ni ja muo­dos­ta­vat puo­lium­pi­nai­sia kort­te­lei­ta. Katu­ti­lat ovat sil­ti kuol­lei­ta ja met­roa­se­mal­la se pakol­li­nen kauppakeskus.

    1. Käsit­tä­mät­tö­min­tä Matin­ky­läs­sä on, että talo­jen ensim­mäi­set kerok­set ovat aina­kin pai­koin park­ki­hal­lia. Todel­la haus­ka katu­mai­se­ma jalankulkijalla.

      1. Matin­ky­läl­lä ja kau­pun­gil­la ei ole mitään teke­mis­tä tois­ten­sa kans­sa. Espoo ei ole oikein kun­nol­li­nen auto­kau­pun­ki­kaan, kos­ka siel­lä, ei ole kes­kus­taa, johon voi­si tul­la autolla.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Käsit­tä­mät­tö­min­tä Matin­ky­läs­sä on, että talo­jen ensim­mäi­set kerok­set ovat aina­kin pai­koin park­ki­hal­lia. Todel­la haus­ka katu­mai­se­ma jalankulkijalla.

        Olet Matin­ky­läs­sä kat­so­nut kovin vali­koi­vas­ti ympä­ril­le­si. Kul­jen päi­vit­täin Matin­ky­län Isos­sa Ome­nas­sa sijait­se­val­le met­roa­se­mal­le. Tois­tai­sek­si olen onnis­tu­nut bon­gaa­maan yhden ker­ros­ta­lon, jon­ka katu­ker­rok­ses­sa on park­ki­hal­li. Sen sijaan pol­ku­pyö­rien säi­ly­tys­ti­lo­ja näkee talo­jen katu­ker­rok­sis­sa pal­jon useammin.

        Minul­ta tai­taa kyl­lä puut­tua jokin kau­pun­ki­lais­gee­ni, kun en ker­ta kaik­ki­aan ymmär­rä, mitä viih­tyi­syyt­tä lisää­vää on sii­nä, että pitää tar­poa ulko­na rän­tä­sa­tees­sa liik­kees­tä ja pal­ve­lus­ta toi­seen, ver­rat­tu­na sii­hen, että voi käte­väs­ti kul­kea sisä­ti­lois­sa kau­pas­ta toi­seen ja kau­pas­ta kirjastoon.

      3. Kepa:
        …Minul­ta tai­taa kyl­lä puut­tua jokin kau­pun­ki­lais­gee­ni, kun en ker­ta kaik­ki­aan ymmär­rä, mitä viih­tyi­syyt­tä lisää­vää on sii­nä, että pitää tar­poa ulko­na rän­tä­sa­tees­sa liik­kees­tä ja pal­ve­lus­ta toi­seen, ver­rat­tu­na sii­hen, että voi käte­väs­ti kul­kea sisä­ti­lois­sa kau­pas­ta toi­seen ja kau­pas­ta kirjastoon. 

        Valin­nan­mah­dol­li­suus. Sitä sinun kan­nat­taa läh­teä kat­so­maan johon­kin kau­pun­kiin. Lähim­mät ovat varauk­sin Pie­ta­ri ja Tuk­hol­ma, mut­ta suo­sit­te­li­sin Parii­sia, Lon­too­ta ja NYC. Suo­mes­sa kau­pun­ki­mais­ta tilaa on muu­ta­ma kort­te­li Hel­sin­gis­sä, Tam­pe­reel­la ja Turussa.

    2. Mik­ko H:
      Espoo on tie­tys­ti Espoo, joten se ei ole suos­tu­nut suun­nit­te­le­maan urbaa­nia katu­ti­laa käy­tän­nös­sä minnekään. 

      Espoos­sa on nyt sen­tään yksi urbaa­ni kau­pun­gin­osa, Leppävaara.

      1. R.Silfverberg: Espoos­sa on nyt sen­tään yksi urbaa­ni kau­pun­gin­osa, Leppävaara.

        Sen­kin kans­sa on vähän niin ja näin. Kort­te­lit ovat juu kau­pun­gin mal­li­sia, mut­ta katu­ti­la edel­leen kuol­lut­ta. Kaik­ki kau­pal­li­set toi­min­not ovat jät­ti­mäi­sen, yhden omis­ta­jan Sel­lon sisuk­sis­sa, ja samoin useat jul­ki­set, jopa kon­sert­ti­sa­li. Tämä mal­li on sitä urba­nis­mia, mihin suo­ma­lai­nen sys­tee­mi nykyi­sel­lään näh­tä­väs­ti pys­tyy. Kivis­töä teh­dään samaan tyy­liin, ja myös Ruo­ho­lah­des­sa on jotain saman­kal­tais­ta (vaik­ka se toki on Hel­sin­gin van­has­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa kiinni).

      2. Mik­ko H: Sen­kin kans­sa on vähän niin ja näin. Kort­te­lit ovat juu kau­pun­gin mal­li­sia, mut­ta katu­ti­la edel­leen kuol­lut­ta. Kaik­ki kau­pal­li­set toi­min­not ovat jät­ti­mäi­sen, yhden omis­ta­jan Sel­lon sisuk­sis­sa, ja samoin useat jul­ki­set, jopa kon­sert­ti­sa­li. Tämä mal­li on sitä urba­nis­mia, mihin suo­ma­lai­nen sys­tee­mi nykyi­sel­lään näh­tä­väs­ti pys­tyy. Kivis­töä teh­dään samaan tyy­liin, ja myös Ruo­ho­lah­des­sa on jotain saman­kal­tais­ta (vaik­ka se toki on Hel­sin­gin van­has­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa kiinni).

        Rau­ta­tien ja Turun­tien poh­jois­puo­len “van­has­sa Lep­pä­vaa­ras­sa” on enem­män noi­ta perin­tei­siä kaup­po­ja talo­jen kivi­ja­lois­sa. Vuo­krat var­maan hal­vem­mat kuin Sel­los­sa, ja vali­koi­ma hie­man “itä­mai­sem­paa”.

        Alue­kes­kuk­sis­ta Kau­niai­sil­la (huom: eri kun­ta) ja Espoon kes­kuk­sel­la on kans­sa moni­puo­li­ne vali­koi­ma eri­lais­ta kaup­paa ja pal­ve­lua sekä ostos­kes­kuk­ses­sa että katutasossa.
        Kauklah­ti taas on kuin maa­lais­ky­lä jos­sa mitään ei ole muut­tu­nut 60 vuoteen. 

        Onhan se sel­vä että eivät nämä pys­ty kil­pai­le­maan joka asias­sa Hel­sin­gin kes­kus­tan kans­sa mut­ta asian­sa ne aja­vat. Hel­pom­pi­han se on liik­kua sel­lai­ses­sa pik­ku­kau­pun­ki-maa­lais­ky­lä­tyyp­pi­ses­sä taa­ja­mas­sa oli sit­ten liik­keel­lä jul­ki­sil­la, kävel­le, fil­la­ril­la tai autolla.

      3. Valin­nan­va­ra joh­taa liikakumutukseen

    3. Mik­ko H:
      ”Län­si­met­ron ja kehä­ra­dan lähiöt ovat minul­le arvoi­tus. Minus­ta oli vir­he raken­taa ne perin­tei­sik­si lähiöik­si, kun oli­si ollut mah­dol­lis­ta teh­dä Kera­van kal­tai­sia pikkukaupunkeja.”

      Espoos­sa met­ron var­ren lähiöt ovat kaik­ki van­ho­ja, pait­si Fin­noo, jos­sa lapio­ta ei ole vie­lä lai­tet­tu maa­han asuin­ra­ken­ta­mi­sen osal­ta. Espoo on tie­tys­ti Espoo, joten se ei ole suos­tu­nut suun­nit­te­le­maan urbaa­nia katu­ti­laa käy­tän­nös­sä min­ne­kään. Matin­ky­lä on tii­vis­ty­nyt met­ron myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la aika pal­jon­kin, mut­ta kaik­ki kes­kit­tyy jät­ti­ko­koi­sen kaup­pa­kes­kuk­sen sisäl­le. Niit­ty­kum­mus­sa syn­tyi jok­seen­kin koo­mis­ta vali­tus­ta jala­kul­ki­joil­ta, kun uudel­le met­roa­se­mal­le ei pää­se kul­ke­maan kokoo­ja­ka­dun yli, kun suo­ja­tei­tä ei lisät­ty. Niin­pä. Espoos­sa met­roon on tar­koi­tus kul­kea autol­la. Sit­ten on kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­li­nen oksen­nus nimel­tä Kei­la­nie­mi, jos­ta on ehkä parem­pi olla sano­mat­ta mitään.

      En nyt sit­ten tie­dä, miten Ete­lä-Espoon lähiöt oli­si­vat muut­tu­neet kera­voik­si. Mitään sen kal­tais­ta ei käsit­tääk­se­ni ollut mis­sään vai­hees­sa suun­nit­te­lu­pöy­dil­lä. Kan­sa­lai­sak­ti­vis­tit­kin ovat kes­kit­ty­neet näem­mä Hel­sin­gin asioi­hin. Matin­ky­läs­tä oli­si var­maan kokon­sa ja ruu­tu­kaa­van­sa ansios­ta teo­rias­sa voi­nut saa­da urbaa­nin, mut­ta vain teo­rias­sa. Iso Ome­na oli siel­lä jo, ja met­roa­se­ma suun­ni­tel­tiin sen laa­jen­nuk­sek­si, ja kau­pan­pääl­li­sik­si jul­ki­set­kin pal­ve­lut lai­tet­tiin kaup­pa­kes­kuk­seen. Katu­ti­lat ovat täy­sin kuol­lei­ta, ja mitään muu­ta ei ole esi­tet­ty­kään. Fin­noo on suun­ni­tel­tu puh­taal­ta pöy­däl­tä, eikä toki perin­tei­sel­lä met­sä­lä­hiön mal­lil­la, mut­ta sen­kin idea näyt­tää ole­va jät­ti­mäi­sen inves­toin­nin vaa­ti­va kaup­pa­kes­kus-tor­ni­komplek­si met­roa­se­man pääl­lä. Toi­sin sanoen, sem­moi­sen toteut­ta­mi­seen pys­ty­viä fir­mo­ja on ne samat kak­si tai kol­me, jot­ka ovat teh­neet Triplan ja Redin ja vas­taa­vat, ja jot­ka tule­vat var­mas­ti teke­mään lisää samaa. 

      Meri-Espoos­sa kas­va­nee­na minun on mie­let­tö­män vai­kea samais­tua näi­hin kom­ment­tei­hin. Tun­tuu kuin oli­si rin­nak­kais­to­del­li­suuk­sis­sa mui­den pää­kau­pun­ki­seu­tu­lais­ten kans­sa. Aina­kin Matin­ky­läs­tä iso osa, Tapio­la, Espoon­lah­den Kiven­lah­ti ja Souk­ka ovat tun­tu­neet autot­to­mas­sa per­hees­sä kas­va­neel­le lap­sel­le ja nuo­rel­le aikui­sel­le aina mie­let­tö­män hel­poil­ta pai­koil­ta liik­kua ja olla. 

      Jul­ki­set ovat kul­ke­neet lois­ta­vas­ti aluei­den välil­lä, pyö­räl­lä on pääs­syt puo­les­sa tun­nis­sa lähes min­ne vaan, ja kes­kus­taan on ollut mat­kaa 15–30 minuut­tia bus­sil­la. Har­ras­tin nuo­re­na pal­jon, ja kaik­kiin har­ras­tuk­siin sekä kesä­töi­hin oli aina help­po men­nä bus­sil­la. Sisä-Espoo­seen on ollut vai­keam­pi pääs­tä jul­ki­sil­la, mut­ta har­vem­min sin­ne oli asi­aa, kun 1,5km säteen sisäl­tä löy­tyi jo kir­jas­to, ruo­ka­kaup­pa, kir­ja­kaup­pa, vaa­te­kaup­pa, usein uima­hal­li ja ter­veys­kes­kus. Käve­ly ja pyö­räi­ly on ollut miel­lyt­tä­vää, ja isot auto­tiet hel­pos­ti väl­tet­tä­vis­sä. Mikä paras­ta, usein lähi­met­sään on ollut myös nau­ret­ta­van lyhyt mat­ka, ja leikkiympäristöä/ulkoilumaastoa on ollut tar­jol­la lähes hyvin. Mis­tä myyt­ti lou­ku­te­tuis­ta met­sä­lä­hiö­läi­sis­tä on saa­nut alkunsa?

      Ymmär­tääk­se­ni met­ro on vai­keut­ta­nut meri-espoo­lais­ten kul­kua syvem­pää lähiös­tä, kun mat­kaan on tul­lut yli­mää­räi­nen vaih­to, että ehkä nyky­ään tosi­aan Espoon lähiöt alka­vat olla hie­man syr­jäs­sä. Voin vakuut­taa, että aiem­min Espoon lähiös­sä asu­mi­nen autot­to­ma­na ei kos­kaan tun­tu­nut syr­jäi­sel­tä mui­den kuin hel­sin­ki­läis­ten sil­mis­sä, jot­ka aina ihmet­te­li­vät nopei­ta mat­ka-aiko­ja keskustaan.

      1. Lau­hat kelit: Mis­tä myyt­ti lou­ku­te­tuis­ta met­sä­lä­hiö­läi­sis­tä on saa­nut alkunsa?

        En lain­kaan tar­koi­ta met­sä­lä­hiö-ter­mil­lä mitään lou­ku­tet­tua tai huo­noa paik­kaa, vaan ihan vaan sem­mois­ta tiet­tyä lähiö­suun­nit­te­lua, joka Suo­mes­sa oli val­lal­la 50-luvul­ta ja 70-luvul­le. Sii­nä raken­nuk­set on sijoi­tet­tu isoik­si avo­kort­te­leik­si tai vapaas­ti maas­ton muo­to­jen mukaan, ei kadun var­teen. Lähi­met­sää on jätet­tu run­saas­ti joka väliin. Lähi­met­sä todel­la­kin on nau­ret­ta­van lähel­lä, mis­sä ilman muu­ta on hyvät puo­len­sa. Met­sä­lä­hiös­sä kau­pal­li­set toi­min­not on sijoi­tet­tu pie­neen osta­riin, ja työ­paik­ko­ja ei käy­tän­nös­sä ole mui­ta kuin pai­kal­li­sis­sa pal­ve­luis­sa. Alue­te­hok­kuus on matala.

        Täm­möi­nen alue voi hyvin olla hyvä paik­ka asua, aina­kin sil­loin, kun väes­tön mää­rä ja jakau­ma ovat koh­dil­laan. Itse­kin kas­voin pik­ku­kau­pun­gis­sa 70-luvun oma­ko­ti­lä­hiös­sä, talos­sa, joka oli alu­een reu­nal­la ja jon­ka taka­pi­hal­ta alkoi lopu­ton met­sä. Kir­jas­to ja uima­hal­li oli­vat pyö­rä­mat­kan pääs­sä, tosin mat­kaa ker­tyi aika pal­jon. Lähi­kou­lu ja pal­lo­ken­tät oli­vat kilo­met­rin päässä.

        Ongel­ma met­sä­lä­hiöis­sä vaan on se, että ne ovat aikuis­ten osal­ta yhden toi­min­non asui­na­luei­ta, jot­ka tuot­ta­vat pal­jon lii­ken­net­tä. Väes­tön van­hen­nut­tua ja las­ten läh­det­tyä pal­ve­luil­le ei ole tar­peek­si kysyn­tää, ja toi­saal­ta lähiön mer­kit­tä­vä tii­vis­tä­mi­nen on han­ka­laa, kos­ka se käy­tän­nös­sä tar­koit­tai­si met­sä­lä­hiön luon­tees­ta luo­pu­mis­ta. Lähi­met­sä­läm­pä­rei­den tilal­le pitäi­si raken­taa asun­to­ja, ja tii­vis­tet­täes­sä vapaas­ti sijoi­tel­lut ker­ros­ta­lot ovat näky­mien ja yksi­tyi­syy­den kan­nal­ta han­ka­lia ver­rat­tu­na kau­pun­gin ruu­tu­kaa­va­kort­te­lei­hin. Län­si­met­ron var­rel­la tii­vis­ty­ope­raa­tio on osu­mas­sa rajui­ten ehkä Kai­taa­seen, jos­sa on kaa­voi­tet­tu ker­ros­ta­lo­ja jopa suht uusien oma­ko­ti­ta­lo­jen tilal­le. Ilmei­ses­ti nii­den omis­ta­jil­le tar­jot­tiin sem­moi­nen dii­li jos­ta ei voi­nut kieltäytyä.

        Matin­ky­lä on suun­ni­tel­tu oleel­li­ses­ti eri aja­tuk­sel­la kuin esim. Tapio­lan van­han osan met­sä­lä­hiö. Suun­nit­te­li­jois­sa oli käsit­tääk­se­ni samo­ja teki­jöi­tä ja ideoi­ta kuin Van­taan Koi­vu­ky­läs­sä, ja näis­tä kah­des­ta Matin­ky­lä on se onnis­tu­nut ver­sio. Katu- ja jalan­kul­ku­verk­ko nou­dat­ta­vat jon­kun­lais­ta ruu­tu­kaa­vaa, ja raken­nuk­set ovat kadun var­res­sa (tai park­ki­ken­tän taka­na), eli raken­nuk­sia ei ole ripo­tel­tu pit­kin maas­toa. Ide­aan kuu­luu kau­pun­ki­mai­nen laa­jen­net­ta­vuus ja tii­vis­tet­tä­vyys, toi­sin kuin Tapio­lan koko­nais­tai­de­teok­seen, johon puut­tu­mi­nen aiheut­taa aina älä­kän ja jon­ka ruo­ho­ken­tät ovat pyhät. Matin­ky­läs­sä­kään ei sil­ti teh­ty urbaa­nia katu­ti­laa, kuten ei 70-luvul­la mis­sään muus­sa­kaan lähiös­sä. Siis sem­mois­ta, jos­sa vie­re­tys­ten ole­vat lii­ke­ti­lat avau­tusi­vat kadul­le, ja raken­nuk­set oli­si­vat kiin­ni toi­sis­saan. Ja sit­tem­min Iso Ome­na on vie­nyt hapen.

    4. Mik­ko H:

      Niit­ty­kum­mus­sa syn­tyi jok­seen­kin koo­mis­ta vali­tus­ta jala­kul­ki­joil­ta, kun uudel­le met­roa­se­mal­le ei pää­se kul­ke­maan kokoo­ja­ka­dun yli, kun suo­ja­tei­tä ei lisätty. 

      Maa­il­man suu­rin ahdis­tus näyt­tää syn­ty­vän sii­tä, ettei katua pää­se ylit­tä­mään halua­mas­taan pai­kas­ta vaan pitäi­si kier­tää ihan vie­res­sä ole­van ali­ku­lun kaut­ta. Eihän sel­lai­nen vete­le. Pitää pääs­tä juok­se­maan kadun yli ja jos joku koit­taa tätä estää vaik­ka­pa pans­sa­riai­dal­la, niin eipä kes­tä mon­taa päi­vää kun joku när­käs­ty­nyt jal­ka­liit­to­lai­nen on käy­nyt sak­si­mas­sa kul­kuau­kot aitaan.

      (Sama näyt­tää päte­vän juna­ra­toi­hin ase­mien ja asu­tusa­luei­den lähis­töl­lä — kyl­lä­hän se 120–200 km/h kii­tä­vä juna väis­tää, jos mä täs­tä aitaan teh­dys­tä aukos­ta ihan sil­lai nopeas­ti livahdan…)

      Jos­kus aikoi­naan tuli ajet­tua päi­vit­täin Kar­husaa­ren­tie­tä välil­lä Kehä I ris­teys — Ota­nie­men­tie. Tul­loin kau­an ennen nykyis­tä koko alu­een myl­läys­tä eri suun­tiin kul­ke­van lii­ken­teen eroit­ti rehot­ta­maan pääs­syt ruusu­pus­ka-vaah­te­ra-yms. ‑pöheik­kö, jon­ka seas­ta ei ihmis­tä hel­pol­la erot­ta­nut. Täs­tä huo­li­mat­ta jot­kut valo­päät oli­vat pol­ke­neet ko. pöheik­köön useam­pia tien poik­ki mene­viä kul­kuauk­ko­ja — ja voin kyl­lä ker­toa, että useam­min kuin ker­ran mei­na­si saa­da sydä­rin, kun yhtäk­kiä joku bus­siin tms. kii­reh­ti­vä tol­lo mei­na­si juos­ta pöhei­kön kat­vees­ta suo­raan auto­vir­ran alle.

      Ilkeäs­ti jäl­ki­kä­teen aja­tel­len on tul­lut poh­dit­tua, että oli­si voi­nut luon­non­va­lin­nan teh­dä teh­tä­vän­sä — mut­ta kaik­kien onnek­si autoi­li­joi­den reflek­sit eivät (aina­kaan vie­lä) toi­mi noi.

      Jos täl­lai­nen toi­lai­lu on jon­kun mie­les­tä ihan ok, niin pitää­kö sitä sit­ten ruve­ta aja­maan autol­la jal­ka­käy­tä­vil­lä, pyö­rä­teil­lä ja leik­ki­puis­tois­sa — jos vain se tun­tuu kätevältä?

      (Ai, niin — eilen sat­tu­mal­ta ajoin taas tuon koh­dan ohi — ja eikö a) yksi ääliö pyö­räi­li­jä aja­nut punai­sia päin ja mei­na­si jää­dä bus­sin alle ja b) kun meil­le kään­ty­vil­le vaih­tui vih­reät nuo­li­va­lot, niin eikö toi­nen fil­la­ri­tol­lo yrit­tä­nyt vie­lä sitä, että “jos mä nyt vähän oon nii­ku menos, niin antais­ko ne tie­tä?” — no, täl­lä ker­taa jou­tui kyl­lä pet­ty­neen näköi­se­nä vetä­mään etu­ren­kaan takai­sin tiel­tä pois espoo­lai­sen di:n bemun tieltä…)

      1. ksee: Maa­il­man suu­rin ahdis­tus näyt­tää syn­ty­vän sii­tä, ettei katua pää­se ylit­tä­mään halua­mas­taan pai­kas­ta vaan pitäi­si kier­tää ihan vie­res­sä ole­van ali­ku­lun kaut­ta. Eihän sel­lai­nen vete­le. Pitää pääs­tä juok­se­maan kadun yli ja jos joku koit­taa tätä estää vaik­ka­pa pans­sa­riai­dal­la, niin eipä kes­tä mon­taa päi­vää kun joku när­käs­ty­nyt jal­ka­liit­to­lai­nen on käy­nyt sak­si­mas­sa kul­kuau­kot aitaan.

        (Sama näyt­tää päte­vän juna­ra­toi­hin ase­mien ja asu­tusa­luei­den lähis­töl­lä – kyl­lä­hän se 120–200 km/h kii­tä­vä juna väis­tää, jos mä täs­tä aitaan teh­dys­tä aukos­ta ihan sil­lai nopeas­ti livahdan…)

        Tänään käve­lin kaup­paan ja panin nos­tal­gi­se­na mer­kil­lä, että rap­pus­ten vie­reen nur­mi­kol­le oli­vat pyö­räi­li­jät aja­neet mutai­sen (kos­ka syys­säät) polun. Nos­tal­gia tuli sii­tä, että juu­ri tuol­lai­sia oli enti­si­nä aikoi­na aina rap­pus­ten vie­res­sä kos­ka mitään pyö­rä­ramp­pe­ja ei ollut kek­sit­ty. Nyt kui­ten­kin käve­lin itse var­ta vas­ten pyö­räi­li­jöil­le raken­net­tua loi­vaa ramp­pia pit­kin ja arvioin sääs­te­tyn mat­kan ole­van n. 3 met­riä, jos oikai­see suo­raan fil­la­ril­la 90-asteen kul­mas­sa jal­ka­käy­tä­vän yli sil­le itse teh­dyl­le jyr­käl­le ram­pil­le vs. ajaa sitä viral­lis­ta pit­kin. Sii­nä on jo kyse periaatteesta.

        Huo­maan usein käy­vä­ni sisäis­tä tais­te­lua anar­kis­min ja sään­tö­orien­toi­tu­neen minä­ni kans­sa. Väl­tän oikai­sua nur­mik­ko­jen yli, jos joku on teh­nyt jo val­miik­si ihan oikean kul­ku­väy­län. Kai­kil­la ei ole tätä ongel­maa. Toi­sel­la kaup­pa­reis­sul­la täl­lä vii­kol­la jouk­ko natiai­sia hajaan­tui pyö­ril­lä, skoo­teil­la ja juos­ten kuka min­ne­kin ja osa suo­raan pahim­man pusi­kon läpi, vaik­ka vie­res­sä oli sekä oiko­pol­ku että vähän pidem­pi viral­li­nen väy­lä­kin. Nämä oman elä­män­sä endu­ro­san­ka­rit sai­vat syys­lo­ma­lai­sel­le hymyn huu­lil­le, mut­ta aikuis­ten kan­nat­tai­si kui­ten­kin käyt­tää nii­tä viral­li­sia reit­te­jä. Sekä tur­val­li­suu­den takia että sik­si kun mutai­sek­si pol­je­tut nur­mi­kot eivät ole kivan näköisiä.

      2. ksee: Maa­il­man suu­rin ahdis­tus näyt­tää syn­ty­vän sii­tä, ettei katua pää­se ylit­tä­mään halua­mas­taan pai­kas­ta vaan pitäi­si kier­tää ihan vie­res­sä ole­van ali­ku­lun kautta

        Jalan­kul­ki­jat on kyl­lä Suo­mes­sa ope­tet­tu kier­tä­mään kau­kaa, ja useim­mat sen teke­vät kiltisti.

        Espoo­lais­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lua on se, että teh­dään monen kym­me­nen mil­joo­nan euron met­roa­se­ma lii­tyn­tä­park­kei­neen, ja lai­te­taan sit­ten jalan­kul­ki­jat puo­len kilo­met­rin sak­ko­kier­rok­sel­le, ennen kuin pää­se­vät sisään­käyn­nin eteen. Näin on tie­tys­ti demo­kraat­ti­ses­ti pää­tet­ty Espoos­sa toi­mia, eli on jok­seen­kin tie­toi­ses­ti ase­tet­tu auto­lii­ken­ne etusi­jal­le. Eipä sii­nä sen kum­mem­paa, mut­ta ei ehkä kan­na­ta yllät­tyä, jos met­ro vetää sen ver­ran pal­jon jalan­kul­ki­joi­ta, että heis­tä ihan kaik­ki eivät suos­tu kiertelemään.

    5. Mik­ko H: Sit­ten on kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­li­nen oksen­nus nimel­tä Kei­la­nie­mi, jos­ta on ehkä parem­pi olla sano­mat­ta mitään.

      Surul­lis­ta on myös se että Hel­sin­gin suun­ni­tel­mat Koi­vusaa­rel­le eivät miten­kään lii­kaa eroa Kei­la­nie­mes­tä. Sat­tuu pää­hän kun vie­lä 2020-luvul­la suun­ni­tel­laan mota­rin hal­kai­se­mia asuinalueita.

  5. Pal­jon­ko kes­kus­tan asun­nois­ta on airbnb kämp­pi­nä? Sil­loin siel­lä ei tilas­tol­li­ses­ti asu kukaan. 

    Ja HSL hal­ven­si lisää kol­men vyö­hyk­keen lip­pu­ja, Joten on yhä hal­vem­paa ottaa se asun­to peri­fe­rias­ta eikä oo tar­vet­ta asua juu­ri Hel­sin­gis­sä. Kau­poil­le­kin pää­see autol­la hel­pos­ti levil­lä ja ei niis­sä huvi­tuk­sis­sa kovin usein aikui­se­na jak­sa rava­ta. Lef­fa­teat­te­ri ja ravin­to­lat on jokaostarissa

    1. Nin­ni:

      …Ja HSL hal­ven­si lisää kol­men vyö­hyk­keen lip­pu­ja, Joten on yhä hal­vem­paa ottaa se asun­to peri­fe­rias­ta eikä oo tar­vet­ta asua juu­ri Helsingissä… 

      Julkk­sen lii­ken­teen näin voi­ma­kas sub­ven­tio ei ole kes­tä­väl­lä poh­jal­la. Sii­hen tulee lop­pu ennem­min tai myö­hem­min. Toi­vot­ta­vas­ti ennemmin.

  6. Oleel­li­nen muut­tu­ja täs­sä kuvios­sa on asu­mis­väl­jyys. Ylei­ses­ti muis­tu­te­taan asun­non läm­pö­ti­lan las­kun vai­ku­tuk­ses­ta läm­mi­tys­tar­pee­seen (arvio 5% astet­ta koh­den), vaik­ka sama tulos saa­vu­te­taan, jos asuin­ne­liöi­tä on 5% vähem­män. Kak­si ihmis­tä kol­mion sijaan kak­sios­sa tai yksi hen­ki­lö kak­sion sijaan yksiös­sä vas­taa sitä, että isom­man asun­non läm­pö­ti­la oli­si tal­vel­la jos­sain 15 asteen ala­puo­lel­la. Kun tämä aja­tus sisäis­te­tään ja ale­taan puhu­maan kes­tä­väs­tä asu­mis­väl­jyy­des­tä, kes­kus­tois­sa on taas pal­jon tilaa uusil­le muut­ta­jil­le. Lisäk­si suu­ret ikä­luo­kat hal­lit­se­vat vie­lä het­ken aikaan val­ta­via asun­to­jaan, mut­ta uusi suku­pol­vi on tot­tu­nut vähem­pään ja neliöis­sä mää­rää enem­män mer­kit­see laatu.

    Kon­kreet­ti­nen esi­merk­ki ajat­te­lu­ta­van muu­tok­ses­ta ja muu­tok­sen hitau­des­ta löy­tyy edel­leen lähes jokai­sel­ta aika­naan raken­ne­tul­ta rai­de­lii­ken­teen ase­mal­ta, kun lyhin etäi­syys ase­mal­ta on nii­tä ympä­röi­vil­le park­ki­ken­til­le ja asun­not sijait­se­vat jos­sain park­ki­kent­tien taka­na: jopa jouk­ko­lii­ken­ne on suu­ni­tel­tu auto­ja varten.

  7. Kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mi­nen Hel­sin­gis­sä lop­pui sotaan. Hel­sin­gin akuu­tein ongel­ma ovat kan­ta­kau­pun­kia ympä­röi­vät, vää­rin kaa­voi­te­tut alu­eet: Mei­lah­ti, Haa­ga jne. Nii­den kaa­vat pitää saa­da kun­toon, niin aika hoi­taa kyl­lä rakentamisen.

  8. Tänään tai­si juu­ri olla uuti­nen että ok-talot kiin­nos­ta­vat taas myös nuo­ria ja hin­ta­ta­so on läh­te­nyt nousuun. TM Raken­nus­maa­il­ma: “”Monet eri puo­lil­la Suo­mea asu­vat nuo­ret, jot­ka suun­nit­te­le­vat per­heen­pe­rus­ta­mis­ta, lait­ta­vat toden­nä­köi­ses­ti mie­luum­min 150 000 euron asun­to­bud­jet­tin­sa oma­ko­ti­ta­loon kuin yksi­öön keskustassa”. 

    Oli­si­ko seu­raa­va sykli taas täl­lai­nen oma tupa — tyyppinen?

    1. Helsinki_hoi_älä_jätä:
      Tänään tai­si juu­ri olla uuti­nen että ok-talot kiin­nos­ta­vat taas myös nuo­ria ja hin­ta­ta­so on läh­te­nyt nousuun. TM Raken­nus­maa­il­ma: ””Monet eri puo­lil­la Suo­mea asu­vat nuo­ret, jot­ka suun­nit­te­le­vat per­heen­pe­rus­ta­mis­ta, lait­ta­vat toden­nä­köi­ses­ti mie­luum­min 150 000 euron asun­to­bud­jet­tin­sa oma­ko­ti­ta­loon kuin yksi­öön keskustassa”. 

      Oli­si­ko seu­raa­va sykli taas täl­lai­nen oma tupa – tyyppinen?

      Haluai­sin näh­dä mini­ta­lo­jen tren­din. Eikä nii­den tar­vit­se ihan näi­tä moder­ne­ja super­pie­niä olla, mut­ta sel­lai­sia mum­mon­mök­ke­jä. 50–70 m² riit­täi­si oikein hyvin paris­kun­nal­le ja pie­nel­le lap­sel­le­kin. Tuol­lai­nen voi­si olla vaih­toeh­to nykyi­sel­le ton­tin pilk­ko­mi­sen tren­dil­le ja toi­si sopi­vas­ti vaih­toeh­to­ja asu­mi­seen. Luul­ta­vas­ti kai­ken maa­il­man luvat ja byro­kra­tia hait­taa­vat pien­ten talo­jen raken­ta­mis­ta, mut­ta näin ei vält­tä­mät­tä tar­vit­si­si olla.

  9. Ilmei­ses­ti ihan­ne­ti­lan­ne on se, että ihmi­nen tar­vit­see koto­naan tilaa nuk­ku­mi­seen (200*80 cm), pesey­ty­mi­seen (80*80 suih­ku ja ehkä 80*100 pesual­las, WC-pönt­tö on aika tilaa vie­pä joten se kan­nat­ta­nee siir­tää talo­yh­tiön yhteis­ti­loi­hin), syö­mi­seen (80*120 cm pöy­tä jos tulee vaik­ka vie­rai­ta) ja vähän näi­den väli­seen siir­ty­mi­seen. Vaat­teil­le ja muul­le irtai­mis­tol­le riit­tää yksi kome­ro (60*60 cm) ja muu koto­na vie­tet­ty vapaa-aika hoi­tuu kän­nyk­kää sivel­len mut­ta sil­lä pitää olla 1 pis­to­ra­sia. Jos ottaa vie­lä mukaan tuon läm­mi­tys­nä­kö­kul­man, niin nykyi­seen pie­ne­nä pidet­tyyn 18 M2 yksi­öön mah­tuu eko­lo­gi­ses­ti 3 ihmis­tä läm­mit­tä­mään sitä miel­lyt­tä­väs­sä urbaa­nis­sa elämäntavassa.

    Onko tar­koi­tus oikeas­ti palaut­taa se iha­na katue­lä­mä teke­mäl­lä asu­mi­ses­ta niin ahdas­ta ja anke­aa että koto­na ei kukaan käy kuin pakos­ta nuk­ku­mas­sa? Tähän auvoi­saan asiain­ti­laan voi tutus­tua vaik­ka Tuk­hol­man kau­pun­gin­museos­sa jos­sa on esi­merk­ki 1800-luvun työ­läi­sa­sun­nos­ta. 10 neliön hel­la­huo­nees­sa asui vähi­ne tava­roi­neen avio­pa­ri, 3 las­ta ja siel­lä kävi vie­lä nuk­ku­mas­sa kak­si ali­vuo­kra­lais­ta. Iha­nan teho­kas­ta, huo­kai­see eko­lo­gi­nen urbanisti. 

    Asu­mi­sen hin­taa on siis nos­tet­ta­va kun­nes ali­vuo­kra­lais­huo­neet ovat yleis­ty­neet, eli varak­kaam­mal­la kan­san­osal­la ei ole varaa pitää yhtään neliö­tä tuot­ta­mat­to­mas­sa käy­tös­sä ja vähä­va­rai­sem­mil­la ei ole mui­ta asumisvaihtoehtoja.

  10. Peter: Haluai­sin näh­dä mini­ta­lo­jen tren­din. Eikä nii­den tar­vit­se ihan näi­tä moder­ne­ja super­pie­niä olla, mut­ta sel­lai­sia mum­mon­mök­ke­jä. 50–70 m² riit­täi­si oikein hyvin paris­kun­nal­le ja pie­nel­le lapsellekin. […] 

    Toi­vee­si on toteu­tu­mas­sa. Vuo­des­ta 2009 alkaen uusien pien­ta­lo­jen kes­ki­pin­ta-ala on las­ke­nut koko ajan – koko maas­sa n. 150 h‑m2:stä n. 120 h‑m2:een. Esim. Van­taal­la rivi­ta­lo-asun­not ovat jo mai­nit­se­mas­sa­si haa­ru­kas­sa ja muut eril­lis­pien­ta­lot kuin oma­ko­ti­ta­lot lähel­lä sitä (noin 80 h‑m2).

    1. Vil­le: Toi­vee­si on toteu­tu­mas­sa. Vuo­des­ta 2009 alkaen uusien pien­ta­lo­jen kes­ki­pin­ta-ala on las­ke­nut koko ajan – koko maas­sa n. 150 h‑m2:stä n. 120 h‑m2:een. Esim. Van­taal­la rivi­ta­lo-asun­not ovat jo mai­nit­se­mas­sa­si haa­ru­kas­sa ja muut eril­lis­pien­ta­lot kuin oma­ko­ti­ta­lot lähel­lä sitä (noin 80 h‑m2).

      Jos ja kun lap­si­lu­ku las­kee sekä myös lap­set­to­muus lisään­tyy, on aika luon­nol­lis­ta että pien­ta­lois­sa siir­ry­tään 150 m² kolos­seis­ta nyky­per­heil­le vähän jär­ke­väm­pään* koko­luok­kaan. 150 m² kes­ki­pin­ta-ala on todel­la pal­jon. Sem­moi­nen asun­to tar­vi­taan moni­lap­si­set per­heel­le. Oma per­hee­ni asuu 135 m² talos­sa ja meil­lä on kol­me las­ta, hyvin mahdutaan.

      *) kuka sen jär­ke­vyy­den sit­ten mää­rit­te­lee­kään. Varas­to- ja har­ras­tus­ti­laa ei oikeas­taan voi olla lii­kaa, mut­ta jokai­nen neliö­met­ri tuo lisää hin­taa ja parin­kym­me­nen lisä­ne­liöin hin­nal­la saa ”vaik­ka mitä”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.