Aallon tutkijoiden malli liikenteen päästöjen puolittamiseen: näin minä kompensoisin sen autoilijoille.

Kol­le­gat tääl­lä Aal­to-yliopis­tol­la ovat näköjään tehneet ehdo­tuk­sen siitä, miten liiken­teen päästö­jen puoli­tus vuo­teen 2030 men­nessä toteutetaan kansan­taloudel­lis­es­ti halvimmalla.

Tuskin kenellekään talousti­eteitä opiskelleelle tulee yllä­tyk­senä, että halvin tapa on kansalli­nen liiken­nesek­torin sisäi­nen päästökauppa.

Olen jok­seenkin var­ma, että ehdo­tus tuot­taa raivoisaa vas­tus­tus­ta. Kun tämä on kuitenkin halvin tapa, vas­tus­ta­jien täy­tyy tietysti ajatel­la, että

a)       Päästöjä ei pidä alentaa.

b)      Päästö­jen alen­tamiseen on löy­det­tävä jokin kalli­impi tapa.

Ongel­mana tässä tietysti ovat päästökau­pas­ta aiheutu­vat tulon­jako­vaiku­tuk­set. Kos­ka polt­toaineen hin­ta­jous­to lie­nee pieni, päästöoikeuk­sien hin­nan on olta­va suuri.

Tosin raportin tehneet tutk­i­jat oli­vat tuos­sa äsken sitä mieltä, että hin­ta­jous­toa ei oikein tun­neta. Se on lyhyel­lä aikavälil­lä pieni, mut­ta voi olla pitkäl­lä aikavälil­lä suuri. Hyvin pitkän aikavälin hin­ta­jous­ton näkee siitä, kuin­ka paljon enem­män hal­van ben­san Yhdys­val­lois­sa polt­toainet­ta kuluu kalli­in ben­san Euroop­paan näh­den. Se ero on iso.

Jos päästöoikeu­den hin­ta nousee korkeak­si, se tulee tietysti autoil­i­joille kalli­ik­si, mut­ta tuot­taa vas­taavasti suuria tulo­ja val­ti­olle. Niin­pä mak­sut pitää jotenkin palaut­taa kansalaisille. Raha­han ei tässä katoa mihinkään – tai siis katoaa tietysti siltä osin kuin käytetään rahaa päästö­jen vähen­tämiseen ja lisään­tyy siltä osin, kun öljys­tä mak­se­taan ulko­maille vähemmän.

Vel­jet oikeal­la var­maankin esit­tävät, että palaute­taan tulot alen­ta­mal­la tuloveroa. Tämä olisi kuitenkin epä­sosi­aal­ista, kos­ka se merk­it­sisi tulon­si­ir­toa köy­hiltä rikkaille.

Toinen ääri­vai­h­toe­hto olisi jakaa rahat tasan kaikkien suo­ma­lais­ten kesken. Se taas olisi tulon­si­ir­to rikkail­ta köy­hille, kos­ka rikkaat käyt­tävät polt­toainet­ta keskimäärin enem­män kuin köyhät.

Joku kuitenkin kysy­isi, mik­si auto­ton entisen kansane­dus­ta­ja, joka asuu Kru­u­nun­haas­sa ja käy metrol­la tai fil­lar­il­la töis­sä Aal­to-yliopis­tossa, saisi saman kom­pen­saa­tion kuin joku autoriippuvainen.

Kom­pen­saa­tioma­lli ei saa olla sel­l­ainen, että se palk­it­see päästöstä. Sil­loin­han se menet­täisi kaiken tehonsa.

Erään­lainen kohtu­ulli­nen sec­ond best-ratkaisu olisi vetää aikara­ja tähän het­keen ja mak­saa palau­tus­ta kaikille, jot­ka omis­ta­vat nyt auton. (Työ­suhdeau­tot on ratkaista­va erik­seen.)  Jos auto­ja on noin kolme miljoon­aa, mil­jardin euron päästöoikeustu­loista jaet­taisi­in 333 euroa vuodessa jokaiselle, joka omis­taa auton täl­lä het­kel­lä. Tuo­hon mil­jardi­in las­ket­taisi­in tietysti vain se osa päästöoikeuk­sista, joka kuluu henkilöau­to­jen polt­toaineeseen, kos­ka myös bus­sit ja tavar­ali­iken­nekin käyt­tävät polttoainetta.

Olen­naista on, että tämän jäl­keen oste­tu­ista autoista niille, joil­la ei autoa ollut H‑hetkellä, ei mak­set­taisi mitään eikä tukea menet­täisi, jos luop­uu autos­ta. Jos tehtäisi­in toisin, ohjaus­vaiku­tus heikkenisi merkittävästi.

Nuo­ria tässä tietysti vähän sor­ret­taisi­in, kos­ka nämä eivät ole vielä ehti­neet han­kkia autoa.

Tätä mallia voi vielä hioa mak­samal­la eri­laisen kom­pen­saa­tion eri aluil­la asuville. Kari­gas­niemessä ajo­matkat ovat ehkä pidem­piä kuin Töölössä.

Tässä jäi nyt kom­pen­soimat­ta joukkoli­iken­teen ja tavar­ali­iken­teen päästöt. Niihin tarvi­taan vähän mon­imutkaisem­pi malli tai sit­ten se raha vain jäisi val­ti­olle rahoit­ta­maan joko vap­pusa­ta­sia tai veronalennuksia.

 

111 vastausta artikkeliin “Aallon tutkijoiden malli liikenteen päästöjen puolittamiseen: näin minä kompensoisin sen autoilijoille.”

  1. Jos päästö­jen vähen­tämi­nen on tavoit­teena, eikö sil­loin olisi parem­pi kom­pen­soi­da päästöt­tömyy­des­ta, eli juuri päin­vas­toin kuin esität. Kom­pen­soidaan autot­tomille ja autoista luop­uville elämän muut­tumista hitaam­mak­si ja vaikeammaksi.

    1. Se ei ole kom­pen­soimista jos niille joil­ta ei ote­ta mitään annetaan rahaa. Kom­pen­saa­tion määritelmä on, että ne joille syn­tyy uud­is­tuk­ses­ta hait­ta, saa­vat haitas­ta osit­taisen kor­vauk­sen jol­lain lailla.

      Otta­mat­ta nyt kan­taa mitä päästöistä saaduil­la rahoil­la pitäisi tehdä. Kun­han ei ainakaan pak­sun­neta val­tio­ta tai luo­da uusia tarve­hark­in­taisia tulimuotoja.

    2. Eikö se kom­pen­soi­da sil­lä taval­la, että näi­den ei tarvitse (enää) mak­saa ben­san hin­taan sisään­raken­net­tu­ja päästömaksuja?

      Mikä muuten on globaali visio tässä suh­teessa? Jos olete­taan, että Suomi/länsimaat saa­vat alen­net­tua merkit­tävästi fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kulu­tus­taan, tarkoit­taako tämä sitä, että OPEC-maat dump­paa­vat tuot­teen­sa kol­man­teen maail­maan, jos­sa se polte­taankin sit­ten siel­lä, ei tääl­lä (ja vauhdit­taa ehkä talouskasvua Afrikas­sa)? Vai pitäisikö mei­dän tilit­tää päästö­mak­sut öljyn hin­nas­sa öljyn­tuot­ta­ja­maille ja ostaa öljy tur­vaan varas­toitavak­si vas­tu­ullisi­in län­si­mai­hin? Vai miten tässä ennakoidaan käyvän?

    3. Olavi:
      Jos päästö­jen vähen­tämi­nen on tavoit­teena, eikö sil­loin olisi parem­pi kom­pen­soi­da päästöt­tömyy­des­ta, eli juuri päin­vas­toin kuin esität. Kom­pen­soidaan autot­tomille ja autoista luop­uville elämän muut­tumista hitaam­mak­si ja vaikeammaksi. 

      Ei se toi­mi niin.

  2. Hin­ta­jous­to pie­nille hin­nan­muu­tok­sille on pieni mut­ta on aina tiet­ty kyn­nys jon­ka ylit­tämisen jäl­keen hin­ta­jous­to voi olla hyvinkin suuri. Kyn­nys on vai­h­toe­htoisen hyödyk­keen hin­ta. Jos polt­toaineen hin­ta nuisee 1% niin sen vaiku­tus kysyn­tään on pieni, ehkä se 0.05%, jos hin­ta nousee 100% vaiku­tus on suuri. Jos siis 20000km vuodessa aja­va kulut­taisi 100l kuukaudessa 3€/l ben­saa niin pelkän ben­sa hin­nal­la mak­saisi Tes­la model‑3:n lyhen­nyk­sen. Tietenkään oikea ver­tailuko­h­ta ei ole uusi sähköau­to vas­taan 0€ vaan sen sähköau­ton ja polt­to­moot­to­ri­au­ton lyhen­nyk­sen ero­tus. Siis paljonko ben­san hin­nan tulisi nous­ta että Audin sijas­ta kan­nat­taa mak­saa Tes­lan lyhen­nyk­siä ? Var­masti paljon, paljon vähem­män kuin 3€/l

    1. Nyt kun kehitel­lään polt­toaineen myyn­tilu­pia ja jonkin­laisia kiin­tiöitä(???) niin eiköhän tähänkin nykypäivänä saataisi raken­net­tu joku reilu sään­telysys­tee­mi. Yksinker­tais­es­ti jokaisel­la täysi-ikäisel­lä autoveroa mak­saval­la on ben­sako­rt­ti (vähän kuin S‑etukortti) jol­la sit­ten tankataan ja jolle kir­jataan kaik­ki tankkauk­set. Lisäk­si ote­taan huomioon asuin­paik­ka, maakun­ta ja niin edelleen ja tämä sit­ten vaikut­taa kiin­tiöön. Luon­nol­lis­es­ti kaupungeis­sa asuvil­la ‘vero­ton’ kiin­tiö olisi pienem­pi ja vas­taavasti maaseudul­la asuvil­la olisi suurem­pi. Eli tietyn peru­sosan saisi mata­lal­la verol­la ja tämän jäl­keen veron määrä alka­isi kas­va­maan melko jyrkästi. Sit­ten pro­gres­sio­ta ja kiin­tiöitä voisi pikkuhil­jaa kiris­tel­lä että ihmiset hakeu­tu­vat vähem­män autoin­ten­si­ivisille alueille.

      Todet­takoon että tämä min­unkin ehdo­tuk­seni osu­isi raskaasti ihmisi­in joil­la on talo ei-halut­taval­la paikalla, kuten Suomes­sa tun­tuu jo nyt ole­van. Kur­ja jut­tu kyl­lä kun joudu­taan Val­tion puoles­ta kur­muut­ta­maan ihmisiä jot­ka ovat tehneet kaiken ‘oikein’, eli käyneet töis­sä otta­neet asun­to­lainan ja hoi­ta­neet sen ja kas­vat­ta­neet lapset. Toisin sanoen on säästet­ty ja tehty oikein mut­ta nyt onkin tehty väärin ja oman kodin arvo on läh­es määrit­telemätön kun tar­jon­taa on monil­la alueil­la on enem­män kuin kysyn­tää. Tosin sama kur­muu­tus osuu kyl­lä kaikki­in väärille paikoille muut­taneisi­in ja töitä tehneisi­in (onko oma vika tehdä töitä väärässä paikas­sa?) vääjäämät­tä kun autovero­tus­ta uud­is­te­taan parem­min ympäristönäkökul­mia huomioimaan. Päästötalkoiden taakkaa ei voi todel­lakaan sysätä vain ihmisille jot­ka sat­tuvat nyt asumaan väärässä paikassa.

      1. Mitään kiin­tiöitä ei esi­tyk­seen sisäl­ly pait­si tietysti jo päätet­ty kat­to päästö­jen määräl­lä (puo­lite­taatn vuo­teen 2030 men­nessä) Älä usko Ylen uutisointia.

    2. Kate:
      Hin­ta­jous­to pie­nille hin­nan­muu­tok­sille on pieni mut­ta on aina tiet­ty kyn­nys jon­ka ylit­tämisen jäl­keen hin­ta­jous­to voi olla hyvinkin suuri. Kyn­nys on vai­h­toe­htoisen hyödyk­keen hin­ta. Jos polt­toaineen hin­ta nuisee 1% niin sen vaiku­tus kysyn­tään on pieni, ehkä se 0.05%, jos hin­ta nousee 100% vaiku­tus on suuri. Jos siis 20000km vuodessa aja­va kulut­taisi 100l kuukaudessa 3€/l ben­saa niin pelkän ben­sa hin­nal­la mak­saisi Tes­la model‑3:n lyhen­nyk­sen. Tietenkään oikea ver­tailuko­h­ta ei ole uusi sähköau­to vas­taan 0€ vaan sen sähköau­ton ja polt­to­moot­to­ri­au­ton lyhen­nyk­sen ero­tus. Siis paljonko ben­san hin­nan tulisi nous­ta että Audin sijas­ta kan­nat­taa mak­saa Tes­lan lyhen­nyk­siä ? Var­masti paljon, paljon vähem­män kuin 3€/l

      Nyt välil­lä tämä ben­si­i­ni-sähköau­to vas­takkaisu­us näkyy turhan ehkä idealistisena.
      On eräitä Nor­jas­sa tehtyjä tutkimuk­sia jot­ka eivät totea sähköau­ton ole­van eri­tyisen ilmas­toys­tävälli­nen juurikaan enem­pää kuin bensiinikään.
      Siinä todet­tu ver­tailun ben­si­inin ja sähköau­ton välil­lä CO2 päästöis­sä tasaan­tu­van vas­ta n. 130000km ajon jäl­keen, ben­si­ini­au­to CO2 valmis­tus­päästöt 6300kg ja sähköau­to 13000kg, sähköau­to muut­tuu ympäristöys­täväl­lisek­si vas­ta kun tämä ero on tasaan­tunut, joka on siis ben­si­inin eduksi.
      Lopuk­si sähköau­to on enem­män ongel­ma­jätet­tä kuin ben­si­i­ni, niiden akku­jen­sa takia. Tiet­tävästi niitä ei 100% voi­da kierrättää.
      Mut­ta mik­si nämä näke­myk­set hautautuvat ? 

      Vas­taavasti päästökaup­pa on ongel­malli­nen, luo­daan jär­jestelmiä kom­pen­soimaan hait­to­ja, kun mikään jär­jestelmä ei ole täy­delli­nen, mik­si lain­säädän­tö esim. suosii suuriku­lu­tuk­sisia auto­ja tai vastaavaa ?
      Toisaal­ta polt­toaineen kulu­tuk­sen vero­tuk­ses­sa ( polt­toain­evero ) käyt­töku­lut ovat suurem­mat, mut­ta onko senkään ole­mas­sao­lo ympäristötietoista ?

      Tiheästi asute­tu­il­la alueil­la paikalliset autonkäytön rajoit­teet voivat toimia, jois­sain suurkaupungeis­sa käytössäkin, jois­sa joukkoli­iken­net­tä on.
      Tois­taisek­si muut siir­tymä­ta­vat pidem­mil­lä haja-asu­tusaluei­den matkoil­la eivät joukkoli­iken­teen avul­la aina todeudu, tai ovat oman auton käyt­töä hin­tavampia, joka sekin toimii ympäristöti­etoisu­ut­ta vastaan.

      Miten olisi ben­si­inin käytön seu­ran­tako­rt­ti, bensiini/diesel ostos mii­nus­ta, plus­saa joukkoli­iken­teen käyttö ?
      Se kom­pen­saa­tio sit­ten sen kortin sal­don kaut­ta ben­si­inin polt­toain­everon hinnassa ?

      Nyky­isil­lä tietokoneil­la sim­u­laa­tiot varsin vai­vat­to­mia ja eri taus­ta­ti­lantei­ta ja lähtöko­htia ajatellen

  3. Meil­lähän kerätään luke­mat­to­mia vero­la­je­ja ja niitä muutel­laan jatku­vasti ilman mitään kor­vamerkit­tyjä kom­pen­soin­te­ja. Ei päästö­jen hin­not­telukaan tarvitse mitään kom­pen­soin­tia. Jos val­ti­olle kasaan­tuu liikaa rahaa ja köy­hät ovat liian köy­hiä, niin sil­loin pitää kas­vat­taa tulon­si­ir­to­ja. Tämän sotkem­i­nen päästöa­sioi­hin tekee asioista mon­imutkaisia ja tehottomia.

  4. Ehkäpä rahat voitaisi­in jakaa alueit­tain samas­sa suh­teessa kun niitä kerät­täisi­inkin. Julkisen liiken­teen kat­tamil­la alueil­la raha voitaisi­in käyt­tää julkisen liiken­teen paran­tamiseen ja hin­nan alen­tamiseen. Mitä huonom­pi julkisen liiken­teen kat­tavu­us, sitä suurem­pi osu­us rahoista voitaisi­in mak­saa ihan suo­raan (vaikka­pa täysi-ikäisille) asukkaille kom­pen­soimaan autoilun kohon­nei­ta kus­tan­nuk­sia. Esim. pääkaupunkiseudul­la 100% julkiselle liiken­teelle, Pohjois-Suomen har­vaan-asu­tu­il­la alueil­la 90% rahana asukkaille. Eli kom­pen­soidaan liikku­mista (mut­tei vält­tämät­tä autoilua) kullekin alueelle sopi­val­la menetelmällä.

  5. Eli lisä­palk­in­to siitä, että istut­taa kesäau­ton raa­toa kata­janokan asukaspysäköintipaikalla?

    No, huonom­piakin tapo­ja var­masti löy­tyy jos yrittää.

    Eikö puo­let työ­tulovähen­nyk­sen nos­toon ja toinen puoli tuloveron mar­gin­aalipros­entin lasku­un kaikissa tulolu­okissa olisi ok?

    1. Eli lisä­palk­in­to siitä, että istut­taa kesäau­ton raa­toa kata­janokan asukaspysäköintipaikalla?

      Ymmär­sit kyl­lä täysin väärin. Kom­pen­saa­tio tulee kaikille, joil­la on auto tiet­tynä ajanko­htana, jota ei ilmoitetya etukä­teen. Auton saa sen jäl­keen myyvä vaik­ka heti. Näin kom­pen­saa­tio kohdis­tuu suun­nilleen sinne, mis­sä menot kas­va­vat, mut­ta polt­toaineen hin­nan­nousu­un saa reagoi­da myös autos­ta luopumalla.

      1. kesäau­tot saa pois sil­lä, että kom­pen­saa­tioi­ta mak­se­taan vain liiken­nekäytöstä oleville autoille tai esim. sen suh­teessa, mon­tako päivää auto on ollut liiken­nekäytöstä edel­lisen 365 päivän ajal­ta. Kakkosautoista pitäisi tul­la jonkin­lainen vähen­nys kom­pen­saa­tioon, kos­ka ne eivät tyyp­il­lis­es­ti ole niin tarpeel­lisia kuin ykkösautot (ja kol­mannes­ta vielä vähemmän). 

        Aikataul­ullis­es­ti voisi men­nä soten, että ensim­mäiset vuodet men­täisi­in täy­del­lä kom­pen­saa­tioi­ta ja sit­tem­min alka­isi laske­maan ja jos­sain vai­heessa lop­puisi kokon­aan. Näin ihmisil­lä on mah­dol­lisu­us vaikut­taa omi­in asum­is- työ- ja opiskelu­val­in­toi­hin sekä joukkoli­ikenne vas­ta­ta muut­tuvaan ympäristöön.

        Osmo on täysin oike­as­sa siinä, ettei täl­laista muu­tos­ta koskaan voi­da tehdä siten, että autoil­i­joi­ta vain verotet­taisi­in entistä enem­män. Se ei tulisi men­emään läpi eikä se kyl­lä oikein olisi oikeudenmukaista.

        Jotain kan­nustin­vaiku­tuk­sia tuol­la olisi, veikkaan että väärään suun­taan. Jos omis­taisi pari autoa ja joutuu ansiosi­don­naiselle, niin kyl­lä siinä vähänkin pidem­män työ­matkan kanssa jää kotia. Vielä päivähoit­o­mak­sut tuo­hon päälle, niin töi­hin lähtö menee miinukselle.

  6. Tässä Aal­lon rapor­tis­sa on kyl­lä pyörä kek­sit­ty uudelleen. Ben­saveroa­han voi korot­taa yksinker­tais­es­ti bud­jet­ti­lak­i­na vaik­ka heti. Kom­pen­soimiseen en usko alku­unkaan. Kyl­lä se menee val­tion poh­jat­tomaan kas­saan kuten tähänkin asti.

    1. Mut­ta mikä on se polt­toain­everon taso, jol­la päästään tavoit­teeseen, mut­ta jol­la vero ei ase­tu liian korkeak­si? (Jälkim­mäi­nen kyl­lä voisi olla ilmas­ton kannal­ta hyvä, mut­ta poli­it­tis­es­ti kallista) Aal­lon tutk­i­joiden mallis­sa määritetään vain päästö­jen määrä, jol­la päästään tavoit­teeseen kun päästölupi­en määrä asete­taan tavoit­teen tasolle, ja hin­ta selviää markkinoilla.

      1. Ei nois­sa läh­estymis­tavois­sa ole peri­aat­teessa eroa. Toises­sa päätetään hin­ta, joka määrää määrän, toises­sa määrä, joka määrää hinnan.

      2. Ossi Sare­so­ja:
        Ei nois­sa läh­estymis­tavois­sa ole peri­aat­teessa eroa. Toises­sa päätetään hin­ta, joka määrää määrän, toises­sa määrä, joka määrää hinnan.

        Kyl­lä. Hin­nan määräämisessä on haas­teena määrätä sopi­va hin­ta, joten määrän määrämi­nen on käytän­nössä helpompaa.

      3. Mikko Koivukan­gas: Kyl­lä. Hin­nan määräämisessä on haas­teena määrätä sopi­va hin­ta, joten määrän määrämi­nen on käytän­nössä helpompaa.

        Kyl­lä talousti­eteil­i­jät pystyvät laske­maan hin­nan, jol­la kulu­tus puo­lite­taan. Ja päin­vas­toin, jos tar­jon­ta puo­lite­taan. Vih­jeenä voin sanoa, että se on todel­la korkea.

      4. Tim­oT: Kyl­lä talousti­eteil­i­jät pystyvät laske­maan hin­nan, jol­la kulu­tus puo­lite­taan. Ja päin­vas­toin, jos tar­jon­ta puo­lite­taan. Vih­jeenä voin sanoa, että se on todel­la korkea.

        Paljonko­han se hin­ta tulisi alas, jos veronko­ro­tuk­sista sovit­taisi­in pidem­mälle tulevaisuuteen?

        Jos jo tänä syksynä saataisi­in ulos viesti ” oletko osta­mas­sa uut­ta autoa? Jos halu­at, että polt­toaine kulut ovat kol­men vuo­den päästä samal­la tasol­la kuin nyt, niin uuden tulisi kulut­taa puo­let vähem­män kuin nykyisen”

        Ihmiset kyl­lä muut­ta­vat käytöstään, jos ker­ro­taan mikä tulee muuttumaan.

      5. Tim­oT: Kyl­lä talousti­eteil­i­jät pystyvät laske­maan hin­nan, jol­la kulu­tus puo­lite­taan. Ja päin­vas­toin, jos tar­jon­ta puo­lite­taan. Vih­jeenä voin sanoa, että se on todel­la korkea.

        Rapor­tis­sa mainit­ti­in hin­nan löytämisen ole­van vaikeaa, joten ihan triv­i­aal­ista tem­pus­ta ei tai­da olla kyse.

  7. Joitakin vuosia sit­ten ben­saa ei annet­tu autoil­i­joille kuin tilk­ka vaan, sen sijaan käytet­ti­in läh­es päästötön­tä bioen­er­giaa, pilkkeitä ja puuhiiliä.
    Palatkaamme tähän niin haitalliset fos­si­iliset päästöt muut­tuvat hyviksi bioen­er­giapäästöik­si. Tarvit­ta­vat säädöspykälät löy­tyvät Eduskun­nan arkistosta.

    Ei tarvitse kek­siä hin­ta­jous­to­ja, päästökaup­paa ja muu­ta kiusantekoa.

  8. Osmo. Ottaisitko kan­taa seu­raavaan asiaan:

    -Suo­ma­lais­ten autoilu aiheut­taa vuodessa n. 4 miljoo­nan ton­nin hiilidioksidipäästöt.
    ‑Autoilua verote­taan vuodessa 8 mrd. euroa
    ‑Autol­la ajami­nen on Suomes­sa usein pakol­lista monista syistä.

    Toisaal­ta

    -Suo­ma­lais­ten lentämi­nen aiheut­taa vuodessa n. 4 miljoo­nan ton­nin hiilidioksidipäästöt.
    ‑Lentämistä ei verote­ta käytän­nössä lainkaan.
    ‑Lentämi­nen on pääasi­as­sa huvin vuok­si lentämistä, jon­ka voisi hel­posti kor­va­ta autoilulla/raideliikenteellä.

    Onko tässä mielestänne ris­tiri­ita? Pitäisikö mielestänne asialle tehdä jotain. Olisiko paikallaan esimerkik­si yhtä suuri vero­taak­ka lentämiselle, kuin autoilulle, kos­ka myös päästöt ovat yhtä suuret? Tämä tek­isi keskimäärin 1480 euroa/lento.

    1. Suo­ma­lais­ten lentämi­nen aiheut­taa vuodessa n. 4 miljoo­nan ton­nin hiilidioksidipäästöt.
      ‑Lentämistä ei verote­ta käytän­nössä lainkaan.
      ‑Lentämi­nen on pääasi­as­sa huvin vuok­si lentämistä, jon­ka voisi hel­posti kor­va­ta autoilulla/raideliikenteellä.
      Onko tässä mielestänne ris­tiri­ita? Pitäisikö mielestänne asialle tehdä jotain. Olisiko paikallaan esimerkik­si yhtä suuri vero­taak­ka lentämiselle, kuin autoilulle, kos­ka myös päästöt ovat yhtä suuret? Tämä tek­isi keskimäärin 1480 euroa/lento.

      Sin­ul­la on nyt jotain vikaa nois­sa luvuis­sa. Olet laskenut liiken­teen eri­ty­isveroi­hin myös arvon­lisäveron. Mut­ta jos tuo 8 mil­jar­dia jaet­taisi­in lentomatko­jen määräl­lä, siitä ei tule 1400 euroa/matka, kos­ka olet laskenut päästöis­sä mukaan myös ulko­maan­li­iken­teen. Pelkästään Van­taan ken­tän kaut­ta menee 20 miljoon­aa matkus­ta­jaa, joten korkein­taan 400 €/matka. Mut­ta kuitenkin.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Sin­ul­la on nyt jotain vikaa nois­sa luvuis­sa. Olet laskenut liiken­teen eri­ty­isveroi­hin myös arvon­lisäveron. Mut­ta jos tuo 8 mil­jar­dia jaet­taisi­in lentomatko­jen määräl­lä, siitä ei tule 1400 euroa/matka, kos­ka olet laskenut päästöis­sä mukaan myös ulko­maan­li­iken­teen. Pelkästään Van­taan ken­tän kaut­ta menee 20 miljoon­aa matkus­ta­jaa, joten korkein­taan 400 €/matka. Mut­ta kuitenkin.

        400 euroakin olisi ihan kiva. Mut­ta ymmärsin luvut niin, että suo­ma­laiset aiheut­ta­vat lentämäl­lä samat päästöt, kuin autoile­mal­la. Ja suo­ma­laiset lensivät 5,4 miljoon­aa lentoa ainakin vuon­na 2017.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Sin­ul­la on nyt jotain vikaa nois­sa luvuis­sa. Olet laskenut liiken­teen eri­ty­isveroi­hin myös arvon­lisäveron. Mut­ta jos tuo 8 mil­jar­dia jaet­taisi­in lentomatko­jen määräl­lä, siitä ei tule 1400 euroa/matka, kos­ka olet laskenut päästöis­sä mukaan myös ulko­maan­li­iken­teen. Pelkästään Van­taan ken­tän kaut­ta menee 20 miljoon­aa matkus­ta­jaa, joten korkein­taan 400 €/matka. Mut­ta kuitenkin.

        Mie­lenki­in­toista kuin­ka kiihkeästi Osmo puo­lus­taa lentämistä. 

        Perustelu­ja tuolle lentämisen suosimiselle olisi tietysti kiva kuulla

      3. En puo­lus­ta lentämistä. Kehotin juuri kaikkia allekir­joittga­maan lentoveroa koske­van kansalaisa­loit­teen. Vas­tus­tan laskuivirheitä.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        En puo­lus­ta lentämistä. Kehotin juuri kaikkia allekir­joittga­maan lentoveroa koske­van kansalaisa­loit­teen. Vas­tus­tan laskuivirheitä.

        Kansalaisa­loit­teen allekir­joit­tamki­nen on lop­ul­ta aika mitätön toi­mi. Toiv­otaan kuitenkin että aloite johtaa lentoveroon. 

        Mitäs jos tek­isit val­tu­us­toaloit­teen, että Helsin­gin kaupun­gin päät­täjät lopet­ta­vat tyystin kaupun­gin kus­tan­ta­mat matkat ulko­maille, ja virkamiehet (ml. pormes­tar­it) puolit­ta­vat matkansa. Siinä olisi johta­ju­ut­ta esimerkin kaut­ta ilmas­toa­sioi­hin. Taitaa olla kuitenkin Osmolle mah­do­ton­ta tehdä tuol­laista aloitetta. 

        Yri­tys­maail­mas­sa­han matkustelua rajoite­taan jo paljonkin, asi­at kun hoitu­vat myös netin yli ja ihan face to face.

      5. En puo­lus­ta lentämistä. Kehotin juuri kaikkia allekir­joittga­maan lentoveroa koske­van kansalaisa­loit­teen. Vas­tus­tan laskuivirheitä.

        Koskeisiko lentoverosi myös sotakonei­ta? Jos hävit­täjä saas­tu­taa enem­män kuin matkus­ta­jakone, mik­si niitä ei verote­ta? Tai onko joku kuul­lut eko­hävit­täjista tai ekopom­mit­ta­jakoneesta? Sotakoneet vas­ta saas­tut­ta­vat. Yksi lento­tukialus saas­tut­taa enem­män kuin helsin­gin kokoinen kaupun­ki vuodessa. Yksi soti­las soti­mas­sa lähi­idässä vaatii ton­ne­ja tuki­ma­te­ri­aalia jota jatku­vasti viedään isoil­la koneil­la mer­itse tai lentaen. 

        90 luvul­la CO2 pitoisu­us oli noin 360ppm, nyt läh­estyy 500 ppm. Joku brit­ti tutk­i­ja väit­tää että läh­es puo­let tästä nousus­ta on sota teol­lisu­u­den, sota­toim­into­jen, sotien jälleen rak­en­tami­sista aiheut­tamia. Suo­rasti tai epä­suo­rasti sota­te­ol­lisu­u­den ja sotien aiheut­tamia. Pitäisikö sota­te­ol­lisu­ut­ta pan­na mak­samaan näistä ongelmista eikä meitä taval­lisia kansalaisia.

        Sotien takana on hyvin usein uskon­not. Lähde­tään verot­ta­maan kun­nol­la kirkko­ja ja uskon­to­ja maail­man ongelmien aiheut­ta­mana. Poli­tikot, soti­laat, juris­tit, papit, finan­si­ta­hot päät­tävät kaik­ista, aiheut­ta­vat kaiken ja taval­liset kansalaiset pan­naan mak­samaan lop­ut­tomasti näistä. Ehkä sota­te­ol­lisu­us on niin suuri tabu että sitä ei edes ajatel­la, puhu­mat­takaan maini­ta siitä.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        En puo­lus­ta lentämistä. Kehotin juuri kaikkia allekir­joittga­maan lentoveroa koske­van kansalaisa­loit­teen. Vas­tus­tan laskuivirheitä.

        Jos nyt uno­hde­taan luvut, kun niihin on niin help­po tak­er­tua. Kan­natatko lentämiselle yhtä kovaa vero­tus­ta, kuin autoilulle? Suh­teutet­tuna päästöi­hin? Vai olisiko kyseessä vain joku nimelli­nen “hiil­i­jalan­jäk­i­hyvitet­ty”, jol­la saa puh­taan hiil­isyn­nit anteeksi?

      7. Osmo Soin­in­vaara: Olet laskenut liiken­teen eri­ty­isveroi­hin myös arvonlisäveron.

        Se voi olla perustel­tua laskea mukaan ainakin osit­tain, jos tarkoi­tus on ver­ra­ta lentoli­iken­teeseen. Autoista mak­se­taan täyt­tä 24%:n ALVia kun taas (koti­maan) lennoista menee halvem­pi 10%.

    2. Arto Pel­tokan­gas:
      ‑Autol­la ajami­nen on Suomes­sa usein pakol­lista monista syistä.

      -Lentämi­nen on pääasi­as­sa huvin vuok­si lentämistä, jon­ka voisi hel­posti kor­va­ta autoilulla/raideliikenteellä.

      Suurin osa autol­la tehdy­istä matkoista on alle 5 km pitu­isia, eli kevyt liikenne olisi var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto. Lisäk­si kaupunkialueil­la ja niiden välil­lä on toimi­va joukkoli­ikenne. Eli vai­h­toe­hto­ja on. Toki myös Pari­isi­in pääsee junal­la tai bus­sil­la, mut­ta mat­ka kestää moninker­tais­es­ti lentämiseen nähden.

      Henkilöau­ton päästöt matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden ovat keskimäärin kaksinker­taiset lentokoneeseen ver­rat­tuna. Kestävä määrä liikku­mista ei tarkoi­ta liikku­misen lopet­tamista, vaan merkit­tävää vähen­tämistä suh­teessa nykyti­lanteeseen. Toinen val­it­see mukavu­usautoilun, toinen mukavu­uslen­non, mut­ta tois­taisek­si molem­pia har­raste­taan keskimäärin aivan liikaa.

      Aivan vas­taaval­la taval­la kuin lihaa voi syödä vuodessa 80 kg:n (keskiver­to­suo­ma­lainen) tai 0 kg:n (veg­aani) sijaan esimerkik­si 10 kg, joka on jo kestäväl­lä tasolla.

      On vääristynyt aja­tus, että luovut­taes­sa saavute­tu­ista tai käytän­töön omak­su­tu­ista eduista, jot­ka ovat ympäristön kannal­ta haitallisek­si todet­tu­ja ja joille on vai­h­toe­hto­ja, tulisi sitä jotenkin kom­pen­soi­da. Oikeast­i­han autoilu on kallein liikku­mis­muo­to ja sen kor­vaami­nen mil­lä tahansa muul­la menetelmäl­lä tarkoit­taa aina säästöä. Siir­tymä­vai­heessa on toki perustel­tua tukea pien­i­t­u­loisia, jot­ka asu­vat kaukana kaikesta ja käyt­tävät siten usein asioin­ti­in omaa autoa. Heitä on kuitenkin pros­en­tu­aalis­es­ti vähän.

      1. Henkilöau­ton päästöt matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden ovat keskimäärin kaksinker­taiset lentokoneeseen verrattuna.

        Har­va kuitenkin ajaa henkilöau­tol­la Thaimaahan.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Har­va kuitenkin ajaa henkilöau­tol­la Thaimaahan.

        Keskimäärin henkilöau­tol­la aje­taan vuodessa noin 14 000 km ja Bangkoki­in on lin­nun­ti­etä noin 8 000 km. Henkilöau­ton päästöt matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden ovat keskimäärin kaksinker­taiset lentokoneeseen ver­rat­tuna. Joten ilmas­ton kannal­ta kak­si matkaa Thaimaa­han tai vuosi autoilua ovat saman arvoisia vai­h­toe­hto­ja. Toki mon­et har­ras­ta­vat molem­pia. Jos päästöt halu­taan vaik­ka puolit­taa, on saman arvoista jät­tää toinen Thaimaan mat­ka tekemät­tä tai puolit­taa autoilu. (Ehkä myös tämän vuok­si tekemät­tä jäänyt­tä matkaa pitäisi jotenkin kompensoida.)

      3. Koti-isä: Keskimäärin henkilöau­tol­la aje­taan vuodessa noin 14 000 km ja Bangkoki­in on lin­nun­ti­etä noin 8 000 km. Henkilöau­ton päästöt matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden ovat keskimäärin kaksinker­taiset lentokoneeseen ver­rat­tuna. Joten ilmas­ton kannal­ta kak­si matkaa Thaimaa­han tai vuosi autoilua ovat saman arvoisia vai­h­toe­hto­ja. Toki mon­et har­ras­ta­vat molem­pia. Jos päästöt halu­taan vaik­ka puolit­taa, on saman arvoista jät­tää toinen Thaimaan mat­ka tekemät­tä tai puolit­taa autoilu. (Ehkä myös tämän vuok­si tekemät­tä jäänyt­tä matkaa pitäisi jotenkin kompensoida.)

        Mon­tako kilo­metriä suo­ma­laiset keskimäärin lentävät vuodessa?
        Jonkun tilas­ton mukaan paljon, mut­ta mik­si pitäisi tekemät­tömistä matkoista kom­pen­soi­da ketään?
        Miten saan vai­h­taa rahak­si sen että en ole koko elämäni aikana lentänyt Thaimaa­han, enkä tule lentämään? 

        Jus­si Hal­la-Aho esit­ti muuten jos­sain foo­ru­mis­sa men­neel­lä viikol­la että nimeno­maan lyhy­istä Euroop­paan suun­tau­tu­vista lentomatkoista pitäisi per­iä veroa, kauko­matkoista ei.
        Se oli tietenkin vähän huumorim­ielessä esitet­ti piik­ki “hip­stereille” , jot­ka jonkun käsi­tyk­sen mukaan lentävät nimeno­maan Berlini­in, Ams­ter­dami­in, Pra­haan, jne paljon, mut­ta Thaimaan lomaran­noille harvem­min, kos­ka niille lentävät enim­mäk­seen “taval­liset duunarit”. 

        Jos asi­aa tarkem­min ajat­telee niin ei se aja­tus niin tyh­mä ole, kos­ka Berli­inin ja Ams­ter­dami­in pääsee ainakin teo­ri­as­sa laival­la + junal­la tai dösäl­lä. Jos esim lentomatkas­ta Euroopan Alp­pi­en pohjois­puoleiseen osaan perit­täisi­in vaik­ka 100 euroa, niin alka­isiko lentämi­nen vähen­tyä? Joil­lakin ehkä ei, mut­ta rahois­taan tark­ka opiske­li­ja tai valkokaulusköy­hälistöön kuu­lu­va ehkä kyllä.

        Thaimaan tms kaukoko­htei­den vero­tus­ta ym kohtelua pitäisi miet­tiä eri taval­la. Eihän ihmisiä voi kieltää matkus­ta­mas­ta sel­l­aisi­in kohteisi­in mut­ta työ­nan­ta­jat tai koulut tms voisi­vat ruve­ta vaa­ti­maan tarkko­ja ter­veys­selvi­tyk­siä, sekä veri ja ulostekokei­ta kaik­il­ta Thaimaas­sa ja vas­taavis­sa paikois­sa matkus­taneil­ta. Myös val­u­ut­tasään­nöste­lyn keinot voisi­vat tul­la kyseeseen, muis­tan että vielä 80-luvul­la piti olla Suomen pankin lupa viedä pois sum­mia jot­ka vas­ta­si­vat n 4000 mk tai enemmän.

      4. R.Silfverberg
        Jus­si Hal­la-Aho esit­ti muuten jos­sain foo­ru­mis­sa men­neel­lä viikol­la että nimeno­maan lyhy­istä Euroop­paan suun­tau­tu­vista lentomatkoista pitäisi per­iä veroa, kauko­matkoista ei.
        Se oli tietenkin vähän huumorim­ielessä esitet­ti piik­ki ”hip­stereille” , jot­ka jonkun käsi­tyk­sen mukaan lentävät nimeno­maan Berlini­in, Ams­ter­dami­in, Pra­haan, jne paljon, mut­ta Thaimaan lomaran­noille harvem­min, kos­ka niille lentävät enim­mäk­seen ”taval­liset duunarit”. 

        Jos asi­aa tarkem­min ajat­telee niin ei se aja­tus niin tyh­mä ole, kos­ka Berli­inin ja Ams­ter­dami­in pääsee ainakin teo­ri­as­sa laival­la +junal­la tai dösäl­lä. Jos esim lentomatkas­ta Euroopan Alp­pi­en pohjois­puoleiseen osaan perit­täisi­in vaik­ka 100 euroa, niin alka­isiko lentämi­nen vähen­tyä? Joil­lakin ehkä ei, mut­ta rahois­taan tark­ka opiske­li­ja tai valkokaulusköy­hälistöön kuu­lu­va ehkä kyllä. 

        Kun muus­sakin vero­tuk­ses­sa yleen­sä huomioidaan kaiken­laisia aspek­te­ja niin itsekin toivoisin tästä syys­tä mah­dol­lisen lentoraip­pavero­tuk­sen ole­van lentomatkan suh­teen degres­si­ivi­nen vero. Toki min­ul­la on myös oma lehmä ojas­sa, kos­ka henkilöko­htai­sista syistä min­ul­la on tarve matkus­taa sään­nöl­lis­es­ti kaukoitään juuri tiet­tyyn paikkaan, eikä min­ulle ole minkään arvoista jos saan sen ase­mes­ta ajaa 10 000 km ympyrää autol­la, jota en omista.

        Kos­ka kuitenkin on niin, että ihmiset pyrkivät ohjaa­maan ilmas­to­tais­telun toimi­in, jot­ka ovat heille itselleen merk­i­tyk­set­tömiä – siis vaik­ka valmi­ik­si kasvis­syöjät liha­te­ol­lisu­u­teen – niin olisi taas paras­ta että päästöjä verotet­taisi­in tasais­es­ti, jol­loin voin itse vali­ta mis­tä säästämäl­lä ostan oikeuteni kulut­taa luon­non­va­ro­ja halu­a­maani asi­aan, eikä niin, että joku klik­ki suun­taa epä­suh­tais­es­ti raip­paa johonkin medi­as­sa sek­sikkääk­si nousseeseen kohteeseen.

      5. Koti-isä: Suurin osa autol­la tehdy­istä matkoista on alle 5 km pitu­isia, eli kevyt liikenne olisi var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto. Lisäk­si kaupunkialueil­la ja niiden välil­lä on toimi­va joukkoli­ikenne. Eli vai­h­toe­hto­ja on. Toki myös Pari­isi­in pääsee junal­la tai bus­sil­la, mut­ta mat­ka kestää moninker­tais­es­ti lentämiseen nähden.

        Henkilöau­ton päästöt matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden ovat keskimäärin kaksinker­taiset lentokoneeseen ver­rat­tuna. Kestävä määrä liikku­mista ei tarkoi­ta liikku­misen lopet­tamista, vaan merkit­tävää vähen­tämistä suh­teessa nykyti­lanteeseen. Toinen val­it­see mukavu­usautoilun, toinen mukavu­uslen­non, mut­ta tois­taisek­si molem­pia har­raste­taan keskimäärin aivan liikaa.

        Aivan vas­taaval­la taval­la kuin lihaa voi syödä vuodessa 80 kg:n (keskiver­to­suo­ma­lainen) tai 0 kg:n (veg­aani) sijaan esimerkik­si 10 kg, joka on jo kestäväl­lä tasolla.

        On vääristynyt aja­tus, että luovut­taes­sa saavute­tu­ista tai käytän­töön omak­su­tu­ista eduista, jot­ka ovat ympäristön kannal­ta haitallisek­si todet­tu­ja ja joille on vai­h­toe­hto­ja, tulisi sitä jotenkin kom­pen­soi­da. Oikeast­i­han autoilu on kallein liikku­mis­muo­to ja sen kor­vaami­nen mil­lä tahansa muul­la menetelmäl­lä tarkoit­taa aina säästöä. Siir­tymä­vai­heessa on toki perustel­tua tukea pien­i­t­u­loisia, jot­ka asu­vat kaukana kaikesta ja käyt­tävät siten usein asioin­ti­in omaa autoa. Heitä on kuitenkin pros­en­tu­aalis­es­ti vähän.

        Lai­tatko läh­teen väi­teelle­si lentoli­iken­teen päästöistä.

        VTT:n lipas­ton mukaan esimerkik­si euroopan sisäisen lyhyen lennon päästö on 269 g / henkilök­ilo­metri. Henkilöau­tokan­nan keskipäästö vuon­na 2018 oli 158 g /km (lähde: liikennefakta.fi) joten vaik­ka yksin ajaen autoilu on merkit­tävästi lentämistä ekol­o­gisem­paa. Kaukolen­noil­la päästään autolu­okan päästö­ta­soon mut­ta sit­ten se 3–4 hen­gen edestakainen 8000 km lento vas­taakin noin neljän vuo­den ajo­ja henkilöau­tol­la keskimääräisen vuosi­a­jo­suorit­teen mukaan.

      6. Helsinki_hoi_älä_jätä: Lai­tatko läh­teen väi­teelle­si lentoli­iken­teen päästöistä.

        VTT:n lipas­ton mukaan…

        Kat­ta­va lista lentokone­mallien polt­toaineen kulu­tuk­ses­ta istuma­paikkaa kohden löy­tyy sivulta
        https://en.wikipedia.org/wiki/Fuel_economy_in_aircraft
        Kan­nat­taa poimia nyky­isin käytössä ole­via kone­malle­ja, joille luke­ma on jär­jestään alle 3l/100km. Auto­jen keskimääräi­nen kulu­tus on noin 6l/100km. Lento­jen täyt­töaste on tyyp­il­lis­es­ti noin 90%, autoille reilu 1 hlöä. VTT:n tietoko­nan­nas­sa lentoli­iken­teen tiedot on päivitet­ty 2008 ja myös autoilun osalta huomioidaan vain välit­tömät päästöt.

        Oikeasti polt­toaineen lisäk­si mui­ta laskel­maan vaikut­tavia tek­i­jöitä, jot­ka tulisi huomioi­da, on lop­ut­tomasti, tyyli­in liikku­misvä­li­neeseen liit­tyvä infra (lentokone on joukkoli­iken­nevä­line ja ilmas­sa läh­es jatku­vasti ja auto on käyt­tämät­tä suurim­man osan ajas­ta jne), väli­neen käyt­töön liit­tyvä infra (lentämiselle riit­tää kent­tä molem­mis­sa päis­sä ja autoille tarvi­taan samalle matkalle kestopäällystet­ty tie jne), päästök­er­roin johtuen päästön luon­teesta (ilmas­sa vs maas­sa). Lisäk­si tulisi huomioi­da vaiku­tuk­set ilman­laatu­un (auton päästöt suo­raan katu­ti­laan vs. lentokone korkeal­la ilmas­sa), melu­vaiku­tuk­set jne.

        Oleel­lista on, että kaikkia liikku­mis­muo­to­ja tulisi pystyä ver­taa­maan keskenään. Jol­loin päästäisi­in eteen­päin nykyti­las­ta, jos­sa vuorotellen ver­rataan asioi­ta, joiden mit­takaa­vat ilmas­ton kannal­ta voivat ero­ta usei­ta kym­meniä ker­to­ja, mut­ta jot­ka voivat ihmis­ten arjes­sa olla yhtä merk­i­tyk­sel­lisiä. Nyt tikun nokas­sa on lentämi­nen, vaik­ka oikeasti vaikka­pa sen lopet­ta­mi­nen kokon­aan vähen­täisi Suomen päästöjä 2% kun autoilus­sa vaiku­tus olisi vähin­tään viisinkertainen.

        Aja­tus siitä, että auton käytön vähen­tämistä tulisi kom­pen­soi­da (ellei korkein­taan asu kaukana kaikesta kuten muu­ta­ma pros­ent­ti suo­ma­lai­sista) on aivan yhtä outo kuin että tekemät­tömästä lentomatkas­ta tulisi kom­pen­soi­da. Maa­pal­lon resurssit kestävät tietyn määrän kulut­tamista eikä ole merk­i­tys­tä, ker­tyykö jokaisen osu­us lentämäl­lä, autoile­mal­la, kävelemäl­lä vai nau­dan lihaa syömäl­lä. Jo tänäkin päivänä jokainen pysty­isi halutes­saan elämään onnel­lista elämää myös kestävästi resurssien puitteissa.

      7. Koti-isä: Henkilöau­ton päästöt matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden ovat keskimäärin kaksinker­taiset lentokoneeseen verrattuna.

        Väit­teesi “Henkilöau­ton päästöt matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden ovat keskimäärin kaksinker­taiset lentokoneeseen ver­rat­tuna.” ei kuitenkaan pidä paikkaansa edes tuon Wikipedi­an lis­tan perus­teel­la. Polt­toaineen kulu­tus­ta ei kan­na­ta suo­raan ver­tail­la päästömielessä kos­ka eri polt­toaineil­la on eri­lainen hiilidioksidisisältö. 

        Finnairin täyt­töaste on pitkäl­lä aikavälil­lä luokkaa 85% ja henkilöau­ton luokkaa 1.4. Autokan­nan keskimääräi­nen hiilid­iok­sidipäästö on noin 158g/km ja tuol­la kol­men litran kerosi­inin kulu­tuk­sel­la (noin 2.3kg/seat/100 km) suihkukoneen päästö on noin 72g/km (kerosi­i­ni tuot­taa palaes­saan hiilid­iok­sidia noin 3.15g/gramma). Täyt­töas­teel­la 85% tästä tulee lentokoneelle 84g/km/seat. Auton keskimääräisel­lä päästö­ta­sol­la ja keskimääräisel­lä täyt­töas­teel­la taas vas­taa­vat luvut 158/1.4 = 112g/km. Ero ei ole tuplat. 

        Ja tämä siis vain uusim­mil­la kone­tyypeil­lä ja ver­rat­en keskimääräiseen autokan­taa. Kun ote­taan ver­tailu­un uute­na vuol­la 2018 auto­jen keskipäästö 117.4 päästään aika lail­la tasan samaan kuin uusim­mil­la lentokoneilla. 

        Mut­ta point­ti on että Thaimaan reis­su tuot­taa val­ta­van määrän päästöjä ja sitä ei voi perustel­la sil­lä että ei autoile. Eikä oikein mil­lään muul­lakaan jos pitää päästöjä agendalla.

      8. Helsinki_hoi_älä_jätä:

        Mut­ta point­ti on että Thaimaan reis­su tuot­taa val­ta­van määrän päästöjä ja sitä ei voi perustel­la sil­lä että ei autoile. Eikä oikein mil­lään muul­lakaan jos pitää päästöjä agendalla.

        Pointi on, että lentämi­nen ja autoilu tuot­ta­vat suu­ru­us­lu­okkaa saman määrän päästöjä kul­jet­tua kilo­metriä kohden. Eli ilmas­ton kannal­ta ei ole merk­i­tys­tä, käytkö vuo­den aikana lentokoneel­la ker­ran Thaimaas­sa tai neljä ker­taa Pari­i­sis­sa vai ajatko autol­la 15 000 kilometriä.

        Mil­lä perus­teel­la henkilö, joka ei käytä autoa, ei saisi käy­dä lentokoneel­la Thia­maas­sa, mut­ta naa­purin on ok autoil­la vuo­den aikana 15 000 kilometriä?

      9. Koti-isä: Pointi on, että lentämi­nen ja autoilu tuot­ta­vat suu­ru­us­lu­okkaa saman määrän päästöjä kul­jet­tua kilo­metriä kohden. Eli ilmas­ton kannal­ta ei ole merk­i­tys­tä, käytkö vuo­den aikana lentokoneel­la ker­ran Thaimaas­sa tai neljä ker­taa Pari­i­sis­sa vai ajatko autol­la 15 000 kilometriä.

        Mil­lä perus­teel­la henkilö, joka ei käytä autoa, ei saisi käy­dä lentokoneel­la Thia­maas­sa, mut­ta naa­purin on ok autoil­la vuo­den aikana 15 000 kilometriä? 

        Riip­puu kai minkä takia autoilee tai lentää. Työ­matko­ja har­va tekee Thaimaa­han. Jos on pakko matkus­taa etelään, ne voi kor­va­ta Välimerelle suun­tau­tuvil­la matkoil­la joka vas­taa kol­ma­sosaa Thaimaan matkasta.

      10. Koti-isä: Pointi on, että lentämi­nen ja autoilu tuot­ta­vat suu­ru­us­lu­okkaa saman määrän päästöjä kul­jet­tua kilo­metriä kohden. Eli ilmas­ton kannal­ta ei ole merk­i­tys­tä, käytkö vuo­den aikana lentokoneel­la ker­ran Thaimaas­sa tai neljä ker­taa Pari­i­sis­sa vai ajatko autol­la 15 000 kilometriä.

        Mil­lä perus­teel­la henkilö, joka ei käytä autoa, ei saisi käy­dä lentokoneel­la Thia­maas­sa, mut­ta naa­purin on ok autoil­la vuo­den aikana 15 000 kilometriä?

        No voi miet­tiä kumpi on turhempaa touhua.

      11. Koti-isä: Pointi on, että lentämi­nen ja autoilu tuot­ta­vat suu­ru­us­lu­okkaa saman määrän päästöjä kul­jet­tua kilo­metriä kohden. Eli ilmas­ton kannal­ta ei ole merk­i­tys­tä, käytkö vuo­den aikana lentokoneel­la ker­ran Thaimaas­sa tai neljä ker­taa Pari­i­sis­sa vai ajatko autol­la 15 000 kilometriä.

        Mil­lä perus­teel­la henkilö, joka ei käytä autoa, ei saisi käy­dä lentokoneel­la Thia­maas­sa, mut­ta naa­purin on ok autoil­la vuo­den aikana 15 000 kilometriä?

        Tämä on hauskaa seu­rat­tavaa tämä vihrei­den lentämisen kiihkeä puo­lus­t­a­mi­nen. Kuin­ka sat­tuikaan, että Hal­la-aho kom­men­tis­saan taan­noin osui tarkasti vihrei­den kipeään kohtaan. (“…heil­lä on suuri tarve päästä hal­val­la Berli­ini­in koke­maan ja tiedosta­maan…” jne)

  9. Sit­ten­pä viron rekkaris­sa ole­via auto­ja viron ben­sal­la liikkuu kovin paljon pk seudulla

  10. Suo­mi on Pohjois-Korea täl­lä menol­la elin­ta­soltaan ja oloil­taan näil­lä ehdo­tuk­sil­la. Suosit­te­len kaikille nuo­rille muut­tamista hyvän sään aikana ulko­maille. Jyrkkä EI.

    1. Real­isti: Suo­mi on Pohjois-Korea täl­lä menol­la elin­ta­soltaan ja oloil­taan näil­lä ehdo­tuk­sil­la. Suosit­te­len kaikille nuo­rille muut­tamista hyvän sään aikana ulko­maille. Jyrkkä EI. 

      Jyrkkä ei siis sille, että mitään kom­pen­soitaisi­in autoilijoille?

      1. Tom­mi Uschanov: Jyrkkä ei siis sille, että mitään kom­pen­soitaisi­in autoilijoille?

        Jyrkkä EI koko ilmas­tovouho­tuk­selle. Ympäristöon­gelmien per­im­mäi­nen syy on holti­ton väestönkasvu, ja sitä ei ratkaista Suomessa.

  11. Täl­lä mallil­la ei ole tarkoi­tus vähen­tää autoilu vaan vähen­tää CO2-päästöjä. Nopein keino on muut­taa jo ole­mas­sa ole­va ajoneu­vot käyt­tämään biopolt­toainei­ta. Diese­lau­tot voivat siir­tyä suo­raan käyt­tämään biodieseliä. Van­hat ben­si­ini­au­tot voidaan muun­taa etano­li­au­toik­si. Nämä ovat halpo­ja vai­h­toe­hto­ja jot­ka sovel­tu­vat myös syr­jäkylille. Näi­den polt­toainei­den jakelu ja saatavu­us sopeu­tuu tähän, kun­han on etukä­teen tiedos­sa että kulu­tus kasvaa.
    Kaa­su- ja sähköau­to­jen yleistymi­nen vaatii että näitä on saata­vana myös käytet­tynä. Sil­loin investoin­ti tarve on pienem­pi ja mah­dolli­nen use­am­mille. Suomen markki­nat ovat niin pienet että näitä on saata­vana EU:n alueelta riit­tävästi. Vai­h­taisiko jokainen auton ker­ran viiteen vuo­teen? Jos on tiedos­sa että fos­si­ilis­ten polt­toainei­den hin­nat on nousus­sa niin sil­loin val­in­to­ja tehdessä tämä ote­taan huomioon.
    Viimeisen kah­den vuo­den aikana liiken­teen CO2-päästöt ovat kas­va­neet. Ajomäärät eivät ole kas­va­neet vaan öljy-yhtiöt lisäävät vähem­män uusi­u­tu­via aineosia polt­toaineen joukkoon. Tämä malli taval­laan pakot­taisin öljy-yhtiöt käyt­tämään biopolt­toainei­ta enem­män seoksessa.
    Ihmiset äänestävät mielel­lään kukkarol­laan. Kun mon­et otta­vat käyt­töön vai­h­toe­htoisia ener­gian lähteitä niin CO2-päästöt putoa­vat. Sil­loin fos­si­ilis­ten polt­toainei­den hin­to­jen nousu jää kohtu­ullisek­si. Kyse on vain ennakkoluuloista.

    1. Mut­ta mik­si pitäisi keskit­tyä juuri liiken­teen päästöihin?

      Päästö­taakan osum­i­nen liiken­teeseen johtuu siitä, että EU on jakanut päästöt päästökaup­pasek­tori­in ja taakan­jakosek­tori­in. Taakan­jakosek­to­ril­la päästö­jen vähen­tämi­nen on kalli­im­paa kuin päästökaup­pasek­to­ril­la, mikä on hölmöä. Suomes­sa halu­taan tur­va­ta muu­ta taakan­jakosek­to­ria, esimerkik­si talo­jen läm­mi­tys­tä ja maat­alout­ta, jol­loin liiken­teen osu­us koros­tuu. Kuten joko prof­fa sanoi, selvästi halv­in­ta olisi lopet­taa turpeen polt­to taakan­jakosek­to­ril­la, siis pienis­sä läm­pökeskuk­sis­sa. Minus­ta olisi parem­pi, että liiken­teen polt­toaineet vain siir­ret­täisi­in päästökau­pan piiri­in, mikä tietysti pitää ottaa huomioon kau­pat­tavien päästöoikeuk­sien määrässä ja niiden vähentämisvauhdissa.

      1. EU:n toilailut päästö­jen vähen­tämisessä ovatkin saa­neet ainakin min­ut vaku­ut­tuneek­si siitä, että paikallisen galak­si­haaran pimeä aine on pääosin keskit­tynyt EU-komis­sioon ja ‑par­la­ment­ti­in. Tämä tietysti sil­lä ole­tuk­sel­la, ettei taustal­la ole mitään piiloa­gen­do­ja vaan vil­pitön pyrkimys olisi oikeasti vähen­tää CO2-päästöjä.

        Nyt kaik­ki tehdään niin jär­jet­tömän type­r­ästi, että toisaal­ta päästövähen­nyk­set jäävät kus­tan­nuk­si­in näh­den nau­ret­tavak­si ja toisaal­ta kyp­sytetään kansalaiset vähitellen nouse­maan bar­rikaadeille koko type­r­än sirkuk­sen pysäyt­tämisek­si. Kun taustal­la ei var­maankaan ole mitään salali­it­toa, jos­sa “Koch:n vel­jek­set”, öljy-yhtiöt ja rep­til­i­aanien hal­lit­se­ma Illu­mi­naat­ti (so. Bilder­berg-seu­ra) ovat lahjoneet komis­saar­it, virkamiehet ja MEPit kään­tämään kansa urheaa ilmas­ton­muu­tostais­telua vas­taan, niin seli­tyk­senä ei voi olla muu­ta kuin ääretön typeryys.

        No, näytää valitet­tavasti siltä, että jso komis­sio käs­kee suo­ma­laisia hyp­päämään kaivoon, niin mei­dän val­ti­olli­nen (sorto-)koneisto pitää huolen siitä, että me “edel­läkävi­jöinä” hyp­päämme kaivoon ja vielä pää edellä…

      2. Real­isti: Ympäristöon­gelmien per­im­mäi­nen syy

        …ei kyl­lä ole väestönkasvu. Se on osa ongel­maa, mut­ta kyl­lä juurisyy on fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyttö.

        ksee: EU:n toilailut päästö­jen vähentämisessä 

        Onko se tosi­aankin EU:n vika, että Suomes­sa on päätet­ty itse että turve­tuotan­to ja maat­alous eivät vähen­nä paljoa, eli liikenne sit­ten vähen­tää niidenkin edestä?

        “Nyt kaik­ki tehdään niin jär­jet­tömän typerästi”

        Olen havain­nut että puolueet, joiden mielestä kaik­ki tehdään niin jär­jet­tömän type­r­ästi, puo­lus­ta­vat eniten turvet­ta ja maataloutta.

      3. Sylt­ty:

        Onko se tosi­aankin EU:n vika, että Suomes­sa on päätet­ty itse että turve­tuotan­to ja maat­alous eivät vähen­nä paljoa, eli liikenne sit­ten vähen­tää niidenkin edestä?

        Mil­lä turpeesta saata­va ener­gia kor­vat­taisi­in? On eria asia vähen­tää ener­gian tuotannosta/tuonnista kuin ener­gian käytöstä/kulutuksesta.

      4. Sylt­ty:
        Onko se tosi­aankin EU:n vika, että Suomes­sa on päätet­ty itse että turve­tuotan­to ja maat­alous eivät vähen­nä paljoa, eli liikenne sit­ten vähen­tää niidenkin edestä?

        Mitä maat­alouden pitäisi vähen­tää, mitä se nyt ei vähen­nä? Ei kai maa­jus­sit käytä ener­giaa yhtään sen enem­pää kuin on pakko, kallis­ta­han se on. Tarkoi­tat var­maan, että pitäisi lopet­taa tuotan­to kokon­aan? Ainakin maid­on ja lihan. On var­masti järkevää met­sit­tää pel­lot, kun ruokaa saa ulkomailta.

        Mitkä ne turpeen vai­h­toe­hdot nyt sit­ten on? Hake ei näil­lä hakku­umääril­lä riitä kor­vaa­maan, kivi­hi­ilen käyt­tökin pitää lopet­taa, maakaa­su lie­nee real­is­tisin vaihtoehto?Sitähän saa Putinil­ta, Sak­sakin ostaa.

      5. Sylt­ty:

        Onko se tosi­aankin EU:n vika, että Suomes­sa on päätet­ty itse että turve­tuotan­to ja maat­alous eivät vähen­nä paljoa, eli liikenne sit­ten vähen­tää niidenkin edestä?

        Päästökau­pan ulkop­uolis­ten sek­tor­ei­den tavoit­teet taita­vat kuitenkin tul­la EUsta — tietysti koti­maiset höyrypäät halu­a­vat pan­na “parem­mak­si” ja tuplaa­vat tavoit­teet puo­lite­tus­sa aikataulussa…

        Pää­point­ti on kuitenkin siinä, että jos CO2-päästöjä halu­taan vähen­tää, niin mik­si sitä ei tehdä mah­dol­lisim­man ratio­naalis­es­ti ja tehokkaasti. Kyse­hän on pohjim­mil­taan resurssien allokoin­nin ongel­mas­ta — kun resurssit ovat rajal­liset, niin miten ne kan­nat­taisi kohden­taa päästövähen­nys­ten maksimoimiseksi.

        Tässä kat­ta­va päästökaup­pa olisi hyvin tehokas — ei muu­ta kuin las­ke­taan päästöki­in­tiöitä vuosit­tain ennal­ta laa­di­tun ja julka­istun suun­nitel­man mukaisesti.

        Vaan ei käy. Ensin­näkin jo päästökaup­paa halu­taan sotkea sormeile­mal­la kiin­tiöitä vaikka­pa niiden liian alhaisen hin­tata­son vuok­si (hei — päästökaup­pa­han on toimin­ut). Täl­lä luo­daan vain epä­var­muut­ta markki­noille ja vähen­netään euroop­palais­ten yri­tys­ten investoin­ti­halu­ja entisestään.

        Suurem­pi ongel­ma on se, että riin­nal­la on jos jonkin­laista lisäjär­jestelmää ja ‑tavoitet­ta. On maako­htaisia kiin­tiöitä, “uusi­u­tu­vien” tavoit­tei­ta ja em. ulkop­uolis­ten sek­tor­ei­den tavoit­tei­ta. Täl­lä ohjataan resursse­ja toimen­piteisi­in, joiden kus­tan­nus voi kym­meniä ker­to­ja suurem­pi kuin edullismpi­en toimien — ja pahim­mil­laan toimet voivat olla jopa päästöjä käytän­nössä kasvattavia.

        “Uusi­u­tu­vatkin” ovat ilmeisen liikku­va käsite — kun biopolt­toaineisi­in panos­tet­ti­in ensin laa­jal­la rin­ta­mal­la suurien tuki­ais­ten siivit­tämänä, niin vaa­ka onkin kään­tynyt toiseen suun­taan ja biopolt­toaineista on tulos­sa suuri paha. Suomellekin voi nap­sah­taa aika mes­sevät rahal­liset sank­tiot met­sien käytöstä (mut­ta aina­han Helen voi rah­da­ta puu­pel­let­te­jä Pohjois-Amerikas­ta tai Afrikasta…)

        Ei ihme, ettei mon­es­sa Euroopan maas­sa kukaan enää investoi ener­giasek­to­rille ilman mit­tavia tuki­aisia ja takuuhintajärjestelmiä.

        Vaikea ymmärtää tilan­net­ta muul­la kuin sil­lä, että päästö­jen vähen­nyk­ses­tä on tul­lut hyvin mon­elle taholle kep­pi­hevo­nen omien poli­it­tis­ten into­hi­mo­jen ajamiseen (autot­to­muus, ydin­voiman vas­tus­t­a­mi­nen jne.) ja toisille ehtymätön rahasam­po riskit­tömän “yrit­tämisen” muodossa.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Kuten joko prof­fa sanoi, selvästi halv­in­ta olisi lopet­taa turpeen polt­to taakan­jakosek­to­ril­la, siis pienis­sä lämpökeskuksissa.

        Toiv­otaan, että tähän päästään mah­dol­lisim­man pian.

  12. Kos­ka kom­pen­soin­nin kohdis­t­a­mi­nen on vaikeaa ja kuitenkin tärkeää, kuten Ran­skan keltali­ivimel­lakat ovat osoit­ta­neet, ehdotan että allokoin­nis­sa käytet­täisi­in samaa mekani­ikkaa kuin mil­lä auton käyt­töä nytkin kom­pen­soidaan, eli vero­tuk­sen työ­matkavähen­nyk­sen kaut­ta. Jae­taan siis kerä­tyt rahat siinä suh­teessa, miten paljon vero­tuk­ses­sa hyväksyt­tyjä autoiluku­lu­ja on ker­tynyt. Tämän heikkous on toki se, että työelämän ulkop­uolel­la ole­vat jäävät osat­tomik­si, mut­ta eiköhän tähän saa­da kepuil­tua joku syrjäseutulisä.

  13. Erään­lainen kohtu­ulli­nen sec­ond best-ratkaisu olisi vetää aikara­ja tähän het­keen ja mak­saa palau­tus­ta kaikille, jot­ka omis­ta­vat nyt auton.

    Jos lähde­tään sec­ond best ‑lin­jalle, niin eikö olisi yksinker­taisem­paa vain alen­taa ajoneu­voveroa vas­taa­va määrä?

    1. Jos lähde­tään sec­ond best ‑lin­jalle, niin eikö olisi yksinker­taisem­paa vain alen­taa ajoneu­voveroa vas­taa­va määrä?

      Mah­dol­lisuuk­sia vähen­tää päästöjä on monia ja niistä yksi on luop­ua autos­ta. Sen rooli on jopa aika iso. Jos luovumme ajoneu­voveros­ta, tuemme nykyti­laan näh­den sitä, että koti­taloudessa on auto. Sanois­in, third best. Se johtaisi siihen, että samaan tulok­seen päästään vas­taavasti vähän korkeam­mal­la päästöoikeu­den hinnalla.

      1. Eikö tuo sin­unkin ehdo­tuk­sesi ole third best?

        Ainakin peri­aat­teessa juuri ben­saan kohdis­tu­van veron pitäisi olla ideaa­li­nen ulkoishait­tavero CO₂-päästö­jen osalta kun taas ajoneu­vovero on epäop­ti­maa­li­nen (olet­taen homo economicus).

      2. Ainakin peri­aat­teessa juuri ben­saan kohdis­tu­van veron pitäisi olla ideaa­li­nen ulkoishait­tavero CO₂-päästö­jen osalta kun taas ajoneu­vovero on epäop­ti­maa­li­nen (olet­taen homo economicus).

        Totes­imme Aal­lon talousti­eteen­laitok­sen rupat­telus­sa, että tätä asi­aa on tutkit­tu huonos­ti. Kyl­lä kan­nustin olla omis­ta­mat­ta autoa on hyv­inm tehokas tapa vähen­tää autoilus­ta aiheutu­via päästöjä. Hin­ta­jous­to voi toteu­tua suurim­mal­ta osin sitä kaut­ta. Tuskin tarvit­see kerätä empi­iristä dataa havaitak­seen, että auton omis­ta­jat käyt­tävät selvästi enem­män ben­saa kuin autoa omistamattomat.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä kan­nustin olla omis­ta­mat­ta autoa on hyv­inm tehokas tapa vähen­tää autoilus­ta aiheutu­via päästöjä.

        Auton omis­t­a­mi­nen luk­it­see ihmisen liikku­miskäyt­täy­tymistä. Jos on omis­tusauto, lähtöko­h­ta on, että kaik­ki matkat tehdään autol­la. Jos taas ei omista autoa, samal­la viival­la ovat kaik­ki liikku­misen muodot, kävelystä ja pyöräilystä joukkoli­iken­teeseen ja vuokra-autoilu­un ja niiden mitä mon­i­naisem­paan yhdis­tämiseen. Tässä kokon­aisu­udessa autoilun määrä jää yleen­sä vähäisek­si, kos­ka näin tarkaste­lu­tu­na se niin selkeästi ei ole kil­pailukykyi­nen suh­teessa mui­hin liikkumismuotoihin.

        Tämänkin takia liikku­mis­es­ta tulisi kaikissa tapauk­sis­sa pyrk­iä tekemään palvelu.

      4. Koti-isä: Auton omis­t­a­mi­nen luk­it­see ihmisen liikku­miskäyt­täy­tymistä. Jos on omis­tusauto, lähtöko­h­ta on, että kaik­ki matkat tehdään autol­la. Jos taas ei omista autoa, samal­la viival­la ovat kaik­ki liikku­misen muodot, kävelystä ja pyöräilystä joukkoli­iken­teeseen ja vuokra-autoilu­un ja niiden mitä mon­i­naisem­paan yhdis­tämiseen. Tässä kokon­aisu­udessa autoilun määrä jää yleen­sä vähäisek­si, kos­ka näin tarkaste­lu­tu­na se niin selkeästi ei ole kil­pailukykyi­nen suh­teessa mui­hin liikkumismuotoihin.

        Tämänkin takia liikku­mis­es­ta tulisi kaikissa tapauk­sis­sa pyrk­iä tekemään palvelu. 

        Moni omis­taa auton mukavu­ussy­istä vaik­ka ei läh­eskään kaikkia matko­ja sil­lä aje­ta. Mon­et auton omis­ta­vat kulke­vat työ­matko­jaan polkupyöräl­lä tai julk­isil­la, jos ei koe autoilua mielekkääk­si. Jos lapset ovat jo iso­ja eikä tarvitse jatku­vaa kyy­dit­semistä niin sama jut­tu. Autol­la aje­taan sit­ten kaup­paan, har­ras­tuk­si­in tai suku­laisi­in, tai jos tulee yllät­tävä lääkäris­säkäyn­ti tms.

        Auton vuosit­tainen ajoneu­vovero rankaisee sel­l­aisia joil­la on auto mut­ta aja­vat sil­lä vain vähän. Mut­ta kos­ka Suo­mi on köy­hä niin hyväksyn mielum­min maltil­liset ajoneu­vo- ja autoverot kuin että autoilun verot pois­tet­taisi­in kokon­aan niin että autot­tomat joutu­vat mak­sum­iehik­si ja julkisen liiken­teen kil­pailukyky romuttuu. 

        Polt­toainesään­nöste­ly jos­ta kir­joitin olisi tarpeen tilanteessa jos­sa alkaa näyt­tää siltä että öljyn saatavu­us voi han­kaloitua, ja kansalaiset eivät vähen­nä vapaae­htois­es­ti autoilu­aan tai vai­h­da vähem­män kulut­tavi­in autoi­hin. On myös mui­ta keino­ja kuten moot­torikoon ja auton pain­on rajoit­ta­mi­nen jne.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Totes­imme Aal­lon talousti­eteen­laitok­sen rupat­telus­sa, että tätä asi­aa on tutkit­tu huonos­ti. Kyl­lä kan­nustin olla omis­ta­mat­ta autoa on hyv­inm tehokas tapa vähen­tää autoilus­ta aiheutu­via päästöjä. Hin­ta­jous­to voi toteu­tua suurim­mal­ta osin sitä kaut­ta. Tuskin tarvit­see kerätä empi­iristä dataa havaitak­seen, että auton omis­ta­jat käyt­tävät selvästi enem­män ben­saa kuin autoa omistamattomat.

        Kos­ka tämä tutk­i­joiden ehdo­tus oli myyn­tiki­in­tiö, pakot­taa se ben­san (tai siis polt­toaineen) käytön tietylle tasolle riip­pumat­ta kom­pen­saa­tion muo­dos­ta; hin­ta vain voi olla eri. Mainit­sit, että ajoneu­voveron alen­tamis­vai­h­toe­hdos­sa hin­ta tulisi kalli­im­mak­si. Saat­taa pitää paikkansa, mut­ta se ei mitenkään itses­tään­selvästi mulle näyt­täisi tarkoit­ta­van pienem­pää tehokku­ut­ta ja ehkä jopa päin­vas­toin. Kos­ka kulute­tun ben­san määrä on joka tapauk­ses­sa sama, vaikut­taa se vain siihen, miten ben­san käyt­tö jakautuu.

        Alhaisem­pi hin­ta tarkoit­taa, että jotkut vähem­män hyödyl­liset matkat ovat kan­nat­tavampia kuin korkeam­mal­la hin­nal­la ja tule­vat ehkä tehdyk­si ja sit­ten jotkut hyödyl­lisem­mät matkat jäävät tekemät­tä (kos­ka, vaik­ka itse mat­ka on halvem­pi, on niitä varten vähem­män kan­nat­tavaa pitää autoa). Vaikket uskoisikaan tähän, niin en näe argu­ment­tia sille, mik­si sin­un ehdo­tuk­ses­sasi ben­san käyt­tö jakau­tu­isi tehokkaammin.

        Lyhyem­mänkin argu­mentin voi antaa. Eikö se ole selvää, että ben­savero osuu parem­min autoilun ulkoishait­toi­hin (tai siis ainakin ilmastopäästökom­po­nent­ti­in niistä) kuin ajoneuvovero?

        Ajoneu­voveron alen­t­a­mi­nen on myös paljon yksinker­taisem­pi toteut­taa, minkä luulisi ole­van ihan var­teenotet­ta­va argu­ment­ti sen puoles­ta (jos nyt jonkin­lainen kom­pen­saa­tio ylipäätään nähdään tarkoituksenmukaiseksi).

  14. Yksinker­tais­in­ta ja oikeu­den­mukaisin­ta olisi ihan litrako­htainen polt­toainesään­nöste­ly yksi­ty­ishenkilöau­toille. Kiin­tiö olisi autoko­htainen ja yksi ajoko­rtin omis­ta­va saa rek­isteröidä itselleen vain yhden auton. Ajoko­r­tit­tomille ei ben­saa tai dieseliä myytäisi. Jokainen saa itse päät­tää mil­laisel­la autol­la ajaa. Autoilun vero­tus­ta ei muutet­taisi, uute­na ele­ment­tinä tulisi ain­oas­taan kiin­tiö kuin­ka paljon ben­saa tai dieseliä saa kuukaudessa ostaa. Ammat­tili­ikenne olisi vapautet­tu, mut­ta tak­si­toimin­nalle määrät­täisi­in tiukem­pia ehtoja.

    1. Entä jos jonkun on tarpeen käyt­tää ben­saa kiin­tiötään enem­män mut­ta joku toinen selviää vähem­mäl­lä. Miten kiin­tiön siir­to näi­den välillä?

      1. Ossi Sare­so­ja:
        Entä jos jonkun on tarpeen käyt­tää ben­saa kiin­tiötään enem­män mut­ta joku toinen selviää vähem­mäl­lä. Miten kiin­tiön siir­to näi­den välillä? 

        Käytän­nössä se johtaa lait­tomaan koti­varas­toin­ti­in mut­ta sään­nöste­lyn tarkoi­tus olisi saa­da ihmiset suun­nit­tele­maan asum­is­taan ja meno­jaan niin että autol­la ajoa tulisi vähemmän.

        Val­tio tai val­tion polt­toainey­htiö voisi ostaa öljyä maail­man­markki­noil­ta niin paljon että sään­nöstel­tynä se riit­täisi esim 50 vuot­ta. Parem­pi että etu­pain­ot­teis­es­ti ryhdytään varautu­maan siihen että öljyn saatavu­us huononee kuin että se tapah­tuu hal­lit­se­matomana kertarysäyksenä.

      2. Ossi Sare­so­ja:
        Entä jos jonkun on tarpeen käyt­tää ben­saa kiin­tiötään enem­män mut­ta joku toinen selviää vähem­mäl­lä. Miten kiin­tiön siir­to näi­den välillä?

        En ymmär­rä mitä oikeu­den­mukaista on siinä, että kata­janokkalaisel­la jää suurin osa kiin­tiöstä käyt­tämät­tä, mut­ta korves­sa asvua siir­tyy polkupyöräilemään maalisku­un tienoilla?

      3. Sylt­ty: En ymmär­rä mitä oikeu­den­mukaista on siinä, että kata­janokkalaisel­la jää suurin osa kiin­tiöstä käyt­tämät­tä, mut­ta korves­sa asvua siir­tyy polkupyöräilemään maalisku­un tienoilla?

        Niin siis minähän olin juuri huolis­sani siitä, että voiko kata­janokkalainen tässä R.Silfverbergin ehdo­tuk­ses­sa myy­dä käyt­tämät­tä jäävän kiin­tiön­sä, kos­ka sen myyn­timah­dol­lisu­us vaikut­taisi hyvältä ide­al­ta ja puh­taasti henkilöko­htainen kiin­tiö, jota ei voi siirtää, huonol­ta. Olitko siis samaa vai eri mieltä kanssani?

      4. Tämä kiin­tiöäi­den myymi­nen on aivan tarpee­ton­ta. Jos halu­aisimme jokaiselle yhtä suuren henkilöko­htaisen kiintin, jon­ka saa myy­dä, pääsemme täs­mälleen samaan tulok­seen nos­ta­mal­la vain hin­taa ilman kiin­tiöitä ja palaut­ta­mal­la tästä saadut tulot jokaiselle yhtä suure­na raha­sum­mana. Jos halu­amme toisille suurem­man kiin­tiön kun toisille, nos­tamme vain hin­taa kaikille, mut­ta palau­tamme sen toisille suurem­pana ja toisille pinem­pänä kor­vauk­se­na. Tämä on yksinker­taista aritmetiikkaa.

      5. Osmo Soin­in­vaara:

        Tämä kiin­tiöäi­den myymi­nen on aivan tarpee­ton­ta. Jos halu­aisimme jokaiselle yhtä suuren henkilöko­htaisen kiintin, jon­ka saa myy­dä, pääsemme täs­mälleen samaan tulok­seen nos­ta­mal­la vain hin­taa ilman kiin­tiöitä ja palaut­ta­mal­la tästä saadut tulot jokaiselle yhtä suure­na rahasummana

        Tuo toimii ehkä jos­sain lyhyessä blogikir­joituk­ses­sa, jos­sa ei tarvitse esit­tää kat­tavia vaiku­tusarvioi­ta, mut­ta reaal­i­maail­mas­sa on asioi­ta, jot­ka estävät käytän­nön soveltamisen. Jos halu­taan JOKAISELLE yhtä suuri henkilöko­htainen kiin­tiö, ensim­mäi­nen kysymys on se, että ketkä KAIKISTA kuu­lu­vat ryh­mään “JOKAINEN”?

        Blogikir­joituk­ses­sa ryh­mä vaikut­taisi ole­van rajat­tu henkilöau­ton­o­mis­ta­ji­in, mikä ryh­mänä kat­taa ehkä noin 40 % Suomen liiken­teen päästöistä. Lop­ut henkilöau­toista ovat sel­l­aisia, jot­ka eivät ole aja­jansa omis­sa tai tämän puoli­son nimis­sä rek­istereis­sä, vaan joko jonkun fir­man nimis­sä tai sit­ten yksi­tyis­es­ti toiselle henkilölle lainat­tu­ja kuin mitä papereis­sa lukee. Yhteen­sä henkilöau­to­jen osu­us on 52 % Suomen liiken­teen kasvi­huonekaa­supäästöistä, jos ulko­maan­li­iken­net­tä ei huomioi­da. Muiden omis­ta­mat henkilöau­tot, mopot, moot­toripyörät, mönki­jät, diesel-junat, bus­sit, rekat, lentoli­ikenne edes Suomeen tilas­toidul­ta osin, laivali­ikenne, Ahve­nan­maa (jonne itse­hallinto­lain mukaan eduskun­nal­la ei ole päätös­val­taa ulot­taa mitään päästökaup­pa­jär­jestelmää) ja Suomen armei­ja kul­je­tuskalus­toi­neen pitäisi myös saa­da päästökaup­paan mukaan, jos sen halut­taisi­in kat­ta­van koko Suomen sisäisen liikenteen.

        Jos kol­men lapsen per­he omis­taa vaikka­pa 2 autoa (joista toinen on rek­isteröi­ty liiken­nekäyt­töön ja toinen on seison­nas­sa), yhden kesät liiken­nekäytössä ole­van moot­toripyörän (joka on tal­vet seison­nas­sa), yhden mopoau­ton, yhden mönki­jän ja yhden mopon sekä kuudes­osan omis­tu­so­su­u­den moot­torive­neestä, ja kiin­tiöt ovat henkilöko­htaisia, niin minkä kokoinen rahalli­nen palau­tus kellekin per­heen­jäsenelle tulisi? Yhtä suuri iästä ja kulkuneu­voista riip­pumat­ta? Entä saisiko palau­tuk­sen myös ulko­mail­la työsken­telemässä ole­vat, Suomen sosi­aal­i­tur­vaan yhä kuu­lu­vat, vai vain Suomes­sa asuvat?

        Omi­in korvi­i­ni asia kuu­lostaa siltä, että esi­tys päästökau­pas­ta on help­po esit­tää ennen kuin miet­tii yhtään, mitä siitä seu­raisi, jos päästöki­in­tiöitä aseteltaisi­in suurten toim­i­joiden sijaan kulut­ta­jata­sol­la: ihmisille, joista mon­et eivät ymmär­rä päästökau­pas­ta mitään, ja joil­la ei ole kykyä rapor­toi­da aiheutet­tu­ja päästöjä, ja jot­ka eivät kykene käymään kaup­paa päästöki­in­tiöil­lä. Kuitenkin päästö­jen ja päästösäästö­jen rapor­toin­nin luotet­tavu­us on yksi päästökau­pan toimivu­u­den edel­ly­tys. Vero­jen koro­tus, ja lisäveroil­la kerät­ty­jen raho­jen tas­apalau­tus ei ole päästökaup­paa, vaan vero­tus­po­h­jainen järjestelmä.

      6. Ossi Sare­so­ja: Olitko siis samaa vai eri mieltä kanssani? 

        Samaa mieltä, se oli jatkokysymys Silfverbergille.

        Jajos kiin­tiötä ei saa myy­dä, niin sit­ten syn­tyy toiset markki­nat, jos­sa köy­hät lupau­tu­vat osta­maan käyt­tämät­tömäl­lä kiin­tiöl­län­sä tavaraa ja välit­tämään sen eteen­päin pien­tä mak­sua vas­taan ihan kuin kor­tilla ole­van viinan kanssa aikoinaan.

    2. R.Silfverberg:
      Yksinker­tais­in­ta ja oikeu­den­mukaisin­ta olisi ihan litrako­htainen polt­toainesään­nöste­ly yksityishenkilöautoille.
      […]
      Ammat­tili­ikenne olisi vapautet­tu, mut­ta tak­si­toimin­nalle määrät­täisi­in tiukem­pia ehtoja. 

      Olisiko sinus­ta oikeu­den­mukaista, että Kain­u­un korves­sa asu­val­la olisi sama kiin­tiö kuin Helsin­gin Punavuores­sa autoaan säi­lyt­täväl­lä? Melko erikoinen käsi­tys oikeudenmukaisuudesta.

      Ammat­tili­iken­teen eri­tyisko­htelu loisi pimeät markki­nat. Ammat­ti­au­toil­i­ja ostaisi polt­toainet­ta enem­män kuin tarvit­see, veisi koko osto­sum­man kir­jan­pitoon­sa ja myisi yli­jäämän markki­noil­la. Niin, ja voisi­han se Rööperin kundikin myy­dä ben­sansa mus­tas­sa pörssis­sä. Ja lisäk­si ostaa koko per­heelle romuau­tot, joil­la myytävää saataisi­in enemmän.

      1. QTC: Olisiko sinus­ta oikeu­den­mukaista, että Kain­u­un korves­sa asu­val­la olisi sama kiin­tiö kuin Helsin­gin Punavuores­sa autoaan säi­lyt­täväl­lä? Melko erikoinen käsi­tys oikeudenmukaisuudesta.

        Ammat­tili­iken­teen eri­tyisko­htelu loisi pimeät markki­nat. Ammat­ti­au­toil­i­ja ostaisi polt­toainet­ta enem­män kuin tarvit­see, veisi koko osto­sum­man kir­jan­pitoon­sa ja myisi yli­jäämän markki­noil­la. Niin, ja voisi­han se Rööperin kundikin myy­dä ben­sansa mus­tas­sa pörssis­sä. Ja lisäk­si ostaa koko per­heelle romuau­tot, joil­la myytävää saataisi­in enemmän.

        On oikeu­den­mukaista. Ihmiset nimit­täin eivät tarvitse ben­saa ruuaksi.
        Sota-aikana kun oli elin­tarvikesään­nöste­ly, ei maal­la asuvil­la ei ollut pulaa niistä samal­la taval­la kuin kaupunkilaisilla. 

        Nykyaikana sään­nöste­lyn valvom­i­nen olisi tietenkin tehokkaam­paa, jonkin ver­ran tapah­tu­isi mus­tan pörssin kaup­paa mut­ta aikaa myöten se katoaisi kun ihmiset kek­sivät mui­ta tapo­ja liikku­misen­sa jär­jestämiseen kuin oma­l­la henkilöau­tol­la ajaminen.
        Jo kimp­pakyy­dit oli­si­vat askel oikeaan suun­taan jos ei julk­ista liiken­net­tä ole tar­jol­la, sopisi maaseudul­la asu­vien kokeilla!

  15. Mik­si ei yksinker­tais­es­ti palaute­ta jokaiselle autoil­i­jalle X % tälle ker­tyneistä lisäkus­tan­nuk­sista? Kos­ka X olisi esim. 90 eikä 100, niin autoil­i­jalle syn­tyy kan­nuste vähen­tää hiilen päästämistä. Tämä vas­taa polt­toain­everon korot­tamista, mut­ta sil­lä lisäyk­sel­lä, että päästöjä ei syn­ny asetet­tua ylära­jaa enem­pää. Lop­ut tuo­toista, 100 — X %, val­tio voisi käyt­tää johonkin muuhun kivaan, kuten “oikeutet­tu­ja päästöjä” vas­taa­van hiilin­ielun ostamiseen sel­l­aisia tarjoavalta.

    1. Mik­si ei yksinker­tais­es­ti palaute­ta jokaiselle autoil­i­jalle X % tälle ker­tyneistä lisäkus­tan­nuk­sista? Kos­ka X olisi esim. 90 eikä 100, niin autoil­i­jalle syn­tyy kan­nuste vähen­tää hiilen päästämistä. 

      Jos polt­toaineen kysyn­nän hin­ta­jous­to on ‑1, päästö­jebn puolit­ta­mi­nen edel­lyt­tää hin­nan kaksinker­tais­tamista. Jos hin­nanko­ro­tuk­ses­ta palaute­taan 90 %, päästö­jen puolit­ta­mi­nen edel­löyt­tää hin­nan kym­menker­tais­tamista. Sik­si. Jos lisäkus­tan­nus palaute­taan, se on yksinker­tais­in­ta palaut­taa bensapumpulla.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Jos polt­toaineen kysyn­nän hin­ta­jous­to on ‑1, päästö­jebn puolit­ta­mi­nen edel­lyt­tää hin­nan kaksinker­tais­tamista. Jos hin­nanko­ro­tuk­ses­ta palaute­taan 90 %, päästö­jen puolit­ta­mi­nen edel­löyt­tää hin­nan kym­menker­tais­tamista. Sik­si. Jos lisäkus­tan­nus palaute­taan, se on yksinker­tais­in­ta palaut­taa bensapumpulla.

        Mik­si tarkastelisimme kysyn­nän hin­ta­jous­toa, kun mekanis­mi päästö­jen vähen­tämiseen toimii toiseen suun­taan: kiin­teä määrä hyödyket­tä huu­tokau­pataan? Ovatko talousti­eteil­i­jät todis­ta­neet, että huu­tokau­pal­la päädytään samaan hin­nan koro­tuk­sen ja hyödyk­keen kulu­tus­määrän vähen­nyk­sen suhteeseen?

        Var­mas­tikin kan­nat­taa palaut­taa jo pumpul­la, jos se on teknis­es­ti mah­dol­lista. En kuitenkaan hok­saa, miten tämä toimisi argu­ment­ti­na palau­tus­pros­ent­ti-ideaa vastaan. 

        Voisiko joku vään­tää vielä rauta­lan­gas­ta meille hitaammille?

  16. Järkyt­tävää keskustelua. Minkään­lainen sään­nöste­ly ei kuu­lu rauhana­jan Suomeen. Suo­mi on näil­lä malleil­la Venezue­lan tiel­lä. Ben­san hin­nas­sa on jo nyt veroa jne. yli 1€ litrassa. Se menee Val­ti­olle mm. maailmanparannushankkeisiin.

  17. Laite­taan­han vähän real­is­mia tähän asi­aan. Kansane­dus­ta­ja ajaa saas­tut­ta­van paskansa ilmaisek­si parkki­hal­li­paikalle, kansane­dus­ta­jan avus­ta­ja ajaa vähäpäästöisen mak­sulliseen ruu­tu­un ja talon köy­hät duu­nar­it raa­hau­tuu töi­hin jol­lain muul­la taval­la, kun rahaa autoon ei ole. 

    Samoin Hus­sis­sa. Lääkäreil­lä on ilmaiset ruudut oven vier­essä, sairaan­hoita­jil­la kalli­it ruudut vähän kauem­pana ja köy­hä raa­hau­tuu töi­hin jol­lain muul­la keinol­la, kun rahaa autoilu­un ei ole.

    Edelleen rikkaat aja­vat isoil­la ja saas­tut­tavil­la autoil­la ja köy­hät haaveil­e­vat helpo­tuk­ses­ta elämään. Joku rikas hip­pi koit­taa ekoil­la, mut­ta kär­si­in oman­tun­non tuskia, kun hiil­i­jalan­jäl­ki on jo pelkän lentämisen vuok­si suomen suurimpia.

  18. Eikö yksinker­tainen ratkaisu olisi vero­tuk­sen avul­la tehdä biodiesel halvem­mak­si kuin fos­si­ili­diesel? Raskaan liiken­teen CO2-päästöt pieneni­sivät olen­nais­es­ti eikä kenenkään elämää tarvit­sisi mullis­taa. Vai onko tavoit­teena edis­tää nimeno­maan elämäntapamuutoksia?

    1. Biodiesel ei ole kovin hyvää ilmastopoli­ti­ikkaa, kos­ka bio­mas­sa kan­nat­taa polt­taa bio­mas­sana eikä työstää diese­lik­si. Lisksi sen hiil­i­jalan­jäl­ki keinolan­noit­tei­neen on aika korkea.

      1. Ankaria väit­teitä mut­ta ovatko ne tot­ta vai mielip­iteitä? Mik­si sel­l­ainen bio­mas­sa, jos­ta ei tehdä biodieseliä, pitäisi polt­taa? Eikö siitä yliopis­to­lais­ten mielestä kan­na­ta tehdä jotain muu­ta kuin savua ja tuhkaa?
        Ei kaik­ki bio­mas­sa ole keinolan­not­teil­la kasvatettua.

        Toiv­ot­tavasti blo­gisti ker­too meille luk­i­joilleen tarkem­min mikä on hyvää ilmastopoli­ti­ikkaa, mikä huonoa.

      2. Asiantun­ti­ja minäkin:
        Ankaria väit­teitä mut­ta ovatko ne tot­ta vai mielip­iteitä? Mik­si sel­l­ainen bio­mas­sa, jos­ta ei tehdä biodieseliä, pitäisi polt­taa? Eikö siitä yliopis­to­lais­ten mielestä kan­na­ta tehdä jotain muu­ta kuin savua ja tuhkaa?
        Ei kaik­ki bio­mas­sa ole keinolan­not­teil­la kasvatettua.

        Toiv­ot­tavasti blo­gisti ker­too meille luk­i­joilleen tarkem­min mikä on hyvää ilmastopoli­ti­ikkaa, mikä huonoa.

        Asiantun­ti­ja minäkin:
        Ankaria väit­teitä mut­ta ovatko ne tot­ta vai mielipiteitä? 

        Kai ne on vähän molem­pia. Kiin­teää polt­toainet­ta jos polte­taan muutenkin, niin mon­et biokom­po­nen­tit menevät suurem­mit­ta jatko­jalosta­mat­ta tässä ja samal­la nes­teet voi jät­tää polt­to­moot­tor­ei­hin. Näin kiin­teitä bio­mas­so­ja ja nesteitä yleis­es­ti ver­rat­taes­sa. Jois­sain pros­es­seis­sa saat­taa tosin olla siten, että tulee hyvinkin biopolt­toaineek­si jatko­jalostuskelpoista ainet­ta, joka kan­nat­taa edelleen jalostaa vaik­ka diese­lik­si. Tai vaik­ka jatko­jalostaa käytet­tyjä elin­tarvikerasvo­ja tai vaik­ka käyt­tää viinaksi ja siitä polt­toaineek­si leipo­moiden ja karkkite­htaiden jätteet.

        Tuo­ta viimeistä suosit­te­len jokaisen kokeil­e­van kotona. Ensin teet lait­tomasti viinaa ja sit­ten kier­rät polt­toain­everon lait­ta­mal­la sen tankki­in. Taitaisi tul­la nyky­lail­la elinkau­ti­nen kovennettuna.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Biodiesel ei ole kovin hyvää ilmastopoli­ti­ikkaa, kos­ka bio­mas­sa kan­nat­taa polt­taa bio­mas­sana eikä työstää diese­lik­si. Lisksi sen hiil­i­jalan­jäl­ki keinolan­noit­tei­neen on aika korkea.

        Sam­makko Soin­in­vaar­al­ta. Esim. 85% Nes­teen biodiesel­tuotan­nos­ta perus­tuu jäterasvoihin. Sama on myös ST1llä. Mitä tekemistä keinolan­not­teil­la on jät­tei­den hyö­tykäytön kanssa?

      4. Jäter­rasvoista tehtävä biodiesel on ilmas­ton kannal­ta ihan ok, mut­ta tämä ei skaalaudu. Ei niitä jäterasvo­ja ihan lop­ut­tomasti ker­ry. Pel­tyokasvien vil­jelyssä biodiese­lik­si ei ole ilmas­ton kannal­ta mitään järkeä.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Jäter­rasvoista tehtävä biodiesel on ilmas­ton kannal­ta ihan ok, mut­ta tämä ei skaalaudu. Ei niitä jäterasvo­ja ihan lop­ut­tomasti ker­ry. Pel­tyokasvien vil­jelyssä biodiese­lik­si ei ole ilmas­ton kannal­ta mitään järkeä.

        Ratkaisu on met­sä­te­ol­lisu­u­den tuotan­non sivuvirrat.

      6. Jos met­sä­te­ol­lisu­u­den tuotan­non sivu­vir­roista tehdään dieselöljyä, ener­gia­sisäl­löstä menetetään puo­let. Jos tämä tehdas on keskel­lä kaupunkia, hukkaen­er­gias­ta voii tehdä kaukoläm­pöä, mut­ta muuten esimerkik­si puu­jäte kan­nat­taa polt­taa voimalaitok­ses­sa sellaisenaan.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos met­sä­te­ol­lisu­u­den tuotan­non sivu­vir­roista tehdään dieselöljyä, ener­gia­sisäl­löstä menetetään puo­let. Jos tämä tehdas on keskel­lä kaupunkia, hukkaen­er­gias­ta voii tehdä kaukoläm­pöä, mut­ta muuten esimerkik­si puu­jäte kan­nat­taa polt­taa voimalaitok­ses­sa sellaisenaan.

        Voisiko kysymyk­sen aset­taa näin päin: Jos autoiluk­ilo­me­trien määrä pide­tään ennal­laan, mil­lä tavoin min­i­moidaan aiheutu­vat net­topäästöt? Tuot­taako puu­jät­teen polt­ta­mi­nen voimalaitok­ses­sa sähköä sähköau­toille parem­mal­la hyö­ty­suh­teel­la kuin biodieselin valmis­tus polttomoottoriautoille?

      8. Aivan ehdot­tomasti kan­nat­taa jalostaa sähkök­si ja käyt­tää söhköau­tossa. Niodieselin kaut­ta 10 pros­ent­tia alku­peräis­es­tä ener­gias­ta muut­tuu liike-liike-eksi.

      9. Real­isti: Sam­makko Soin­in­vaar­al­ta. Esim. 85% Nes­teen biodiesel­tuotan­nos­ta perus­tuu jäterasvoihin. Sama on myös ST1llä. Mitä tekemistä keinolan­not­teil­la on jät­tei­den hyö­tykäytön kanssa? 

        Suo­mi on melkein­pä ain­oa maa, jos­sa PFAD:ia pide­tään jät­teenä. Ja tääl­läkin sitä pide­tään jät­teenä tasan siitä syys­tä, että Neste käyt­tää sitä.

        Ain­oa puh­das asia PFAD-dieselis­sä on sen eri­no­maisu­u­teen uskovien itsepetos.

  19. “Tuskin kenellekään talousti­eteitä opiskelleelle tulee yllä­tyk­senä, että halvin tapa on kansalli­nen liiken­nesek­torin sisäi­nen päästökauppa.”

    Kyl­lä se aika iso yllä­tys on, jos tuo todel­la olisi halvin tapa. En tunne yhtään talousti­eteen oppikir­jaa, jon­ka väit­tei­den poh­jal­ta asia olisi väistämät­tä noin. Päästökaup­pa on sähkön ja läm­mön tuotan­non kohdal­la rajat­tu talousti­eteel­lis­ten tulosten joh­dos­ta suuri­in toim­i­joi­hin. Pien­ten toim­i­joiden kohdal­la transak­tiokus­tan­nusten arvioiti­in paisu­van liian isoik­si, jot­ta päästökau­pas­sa olisi mitään järkeä. Miten suuret transak­tiokus­tan­nuk­set kansal­liseen liiken­teen päästökaup­paan mah­taisi­vat liit­tyä? Ilman mitään arvio­ta siitä ei voi ottaa kan­taa siihen, onko tapa hal­pa tai perätin HALVIN.

    Jos päästökaup­pa ulot­tuisi kulut­ta­ji­in asti niin, että kul­lakin kulut­ta­jal­la olisi oma lak­isääteinen päästöki­in­tiö, johon voisi ostaa lisäys­tä tai myy­dä osan pois, siitä tulisi kyl­lä mie­lenki­in­toinen jär­jestelmä. Jos taas jär­jestelmä ulot­tuisi vaikka­pa vain polt­toaineen myyji­in, sit­ten se olisi ihan eri näköi­nen jär­jestelmä. Jos jär­jestelmä ulot­tuisi transak­tiokus­tan­nusten rajaamisek­si vain tietyn kokolu­okan polt­toaineen myyji­in — vas­taavasti kuin tähän asti toteute­tuis­sa päästökaupois­sa, jär­jestelmä vuo­taisi heti. Sil­loin voisi kiertää päästökau­pan perus­ta­mal­la mikrokokolu­okan polt­toaineyri­tyk­siä. Jos taas pienetkin toim­i­jat oli­si­vat mukana, päästökaup­pa koskisi äkkiä ties mitä kor­jaamoyri­tyk­siä, jot­ka käsit­televät vähänkin öljy­tuot­tei­ta, ja taas oltaisi­in nopeasti transak­tiokus­tan­nu­songelmis­sa, joka hyödyt­täisi juris­tikon­sult­te­ja, mut­ta aiheut­taisi kus­tan­nuk­sia sivullisille. Siinä sit­ten yhden hen­gen pienyri­tys saisi käy­dä päästökaup­pak­oulu­tuk­sis­sa ja miet­tiä vuosit­tain tun­tikau­sia, mitä päästökaup­palo­makkeisi­in pitäisi kunakin vuon­na täytel­lä, ellei sit­ten ulkoista asi­aa koske­vaa kir­jan­pito- ja rapor­toin­tite­htävää jollekin kon­sul­tille, mikä aiheut­taisi ylimääräisiä kus­tan­nuk­sia ja vähen­täisi ken­ties työn kan­nat­tavu­u­den alentues­sa työllisyyttä.

    En usko, että kansal­lisen liiken­nesek­torin sisäi­nen päästökaup­pa olisi halvin tapa vähen­tää päästöjä — ellei joku ensin esitä tarkem­pia tieto­ja mah­dol­lis­es­ta päästökaup­pa­jär­jestelmästä ja jotain arvio­ta siitä, mil­laiset transak­tiokus­tan­nuk­set yhteiskun­nalle siihen liittyisivät.

  20. “Vai onko tavoit­teena edis­tää nimeno­maan elämän­ta­pa­muu­tok­sia?” kysyy Jaakko Kiander. 

    Kysymys on myös vastaus. 

    Ilmas­tos­ta (tai glob­al­isaa­tios­ta, esimerkik­si) käytävässä keskustelus­sa jatku­vasti pin­nan alta pal­jas­tuu moti­ive­ja, jot­ka oli­vat ole­mas­sa ja joista myös keskustelti­in kauan ennen kuin tämä “totaa­li­nen” ilmas­tokeskustelu alkoikaan.

    Kap­i­tal­is­min ja markki­na­t­alouden vas­tus­t­a­mi­nen on poik­in­ut fanaat­tista liike­hd­in­tää kauan sit­ten (kaipa jo 1930-luvul­la, esim. kansal­lis­sosial­is­mi). 1960-luvun “vasem­mis­to­lainen” vapau­tu­misen liike­hd­in­tä syn­nyt­ti henkilöau­to­jen vas­tus­tamisen per­in­teen, kulu­tuk­sen vas­tus­tamisen ja ties mitä. Vapau­tu­mi­nen oli siis yhtääl­lä, kurin palaut­tamisen idea toisaal­la. Lihan­syömisen vas­tus­tamises­sa näkyy aivan mui­ta asioi­ta kuin ilmas­ton pelas­t­a­mi­nen, mut­ta ilmas­ton pelas­t­a­mi­nen käy hyvästä pintaselityksestä.

    Tietenkin, voi olla, ken­ties, ihmis­ten pitäisi muut­taa elämän­tapo­ja (juos­ta vaik­ka kieli vyön alla Stub­bin tavoin mara­tone­ja eikä istua kup­pi­las­sa oluel­la jne), mut­ta kuka määrit­telee mikä elämän­ta­pa on hyvä ja mikä huono? Jos sen tekee val­tio, emme enää elä vapaas­sa yhteiskun­nas­sa vaan totalitaarisessa.

    Linko­la sanoi (kyynis­es­ti?) että maa­pal­lo kestää pienen feo­daali­porukan hyv­in­voin­nin, mut­ta ei mas­so­jen hyv­in­voin­tia. Ne joiden poli­it­tise­na tavoit­teena on luo­da tuol­lainen Linkolan kaavaile­ma yhteiskun­ta, pitäisi ilmaista tarkoituk­sen­sa selkeästi ja korut­tomasti eikä piilotel­la sitä näen­näis­es­ti hyväksyt­tävämpi­en moti­ivien sisään.

    Ilmas­to­muu­tok­ses­ta pelas­tau­tu­mi­nen ei ole — vaik­ka mon­et näyt­tävät niin väit­tävän — ensi sijas­sa tieteelli­nen pro­jek­ti vaan poli­it­ti­nen. Tieteeseen vetoami­nen yhteiskun­nal­lisen muu­tok­sen edessä on erään­laista pelku­ru­ut­ta ja ongel­man todel­lisen ratkaisun väistämistä. Mitä nopeam­min muu­tos tehdään, sitä kipeäm­pää se tekee, ja on poli­ti­ikkaa kenen sat­tuu eniten.

    1. Kyösti Salo­vaara:

      Kap­i­tal­is­min ja markki­na­t­alouden vas­tus­t­a­mi­nen on poik­in­ut fanaat­tista liike­hd­in­tää kauan sit­ten (kaipa jo 1930-luvul­la, esim. kansal­lis­sosial­is­mi). 1960-luvun ”vasemmistolainen”vapautumisen liike­hd­in­tä syn­nyt­ti henkilöau­to­jen vas­tus­tamisen per­in­teen, kulu­tuk­sen vas­tus­tamisen ja ties mitä. Vapau­tu­mi­nen oli siis yhtääl­lä, kurin palaut­tamisen idea toisaal­la. Lihan­syömisen vas­tus­tamises­sa näkyy aivan mui­ta asioi­ta kuin ilmas­ton pelas­t­a­mi­nen, mut­ta ilmas­ton pelas­t­a­mi­nen käy hyvästä pintaselityksestä.

      Ilmas­to­muu­tok­ses­ta pelas­tau­tu­mi­nen ei ole – vaik­ka mon­et näyt­tävät niin väit­tävän – ensi sijas­sa tieteelli­nen pro­jek­ti vaan poli­it­ti­nen. Tieteeseen vetoami­nen yhteiskun­nal­lisen muu­tok­sen edessä on erään­laista pelku­ru­ut­ta ja ongel­man todel­lisen ratkaisun väistämistä. Mitä nopeam­min muu­tos tehdään, sitä kipeäm­pää se tekee, ja on poli­ti­ikkaa kenen sat­tuu eniten.

      Mon­et tämän päivän kiel­loista ja yri­tyk­sistä määrätä ihmis­ten elin­tavoista juon­ta­vat Venäjän tai Ruotsin val­lan aikoi­hin asti, eikä nat­seil­la tai kom­mu­nistieil­la ole ollut niiden kanssa mitään tekemistä. Kiel­to­ja ajoi­vat lähin­nä papis­to ja aatelisto.

      Yht­enä esimerkkinä alko­holi­juomien juon­ti, ja jotkut uskon­nol­liset yhteisöt kieltävät sen nykäänkin jäse­niltään kokon­aan, ja 1900-luvun alus­sa kokon­ai­sis­sa val­tiois­sa se oli kiel­let­tyä. Mut­ta jo 1700-luvul­la kiel­let­ti­in vuosi­na jol­loin oli vil­jaka­toa, kiel­let­ti­in viinan kotipolt­to. Poli­it­tis­es­ti ei alko­holinkäytön rajoit­tamisen kan­na­tus nou­da­ta vasen-oikea jaot­telua vaan lähin­nä ikä, ammat­ti, yhteiskun­nalli­nen ase­ma ja sukupuoli tun­tuu ole­van jonkin­lainen selit­täjä. Saman­ta­paista on suh­tau­tu­mi­nen ollut jois­sakin pop­u­laa­tiois­sa “hau­reudelle” eli avi­o­li­iton ulkop­uoliselle sek­sille, räävit­tömälle viih­teelle ja huumausaineille.

      Rautatei­den, autoilun, lentämisen ja muiden konevoimal­la kulke­vien liikku­mis­muo­to­jen vas­tus­tus on alun­perin ollut aatelis­ten ja muiden ylem­pi­en sää­ty­jen asia, ollaan esim pelät­ty että työväen­lu­ok­ka pääsee vapaasti liikku­maan parhait­en palkat­tu­jen töi­den perässä, sekä että tavaraa voivat talon­po­jat kul­jet­taa sille joka mak­saa parhait­en. Sik­si aateliset Suomes­sa vas­tus­ti­vat rautateitä 1850-luvulla. 

      Ympäristöti­etoisu­us tuli mukan 1950-luvul­la, ensin ylim­i­toitet­tuina pidet­ty­jen moot­toriväylien, suurlen­to­kent­tien, yliääni­len­tokonei­den ja super­tankkerei­den vas­tus­tamisen muo­dos­sa. Ongelmi­na pidet­ti­in siihen aikaan enem­män melua ja onnet­to­muus­riske­jä kuin ilmansaastei­ta. Ja sil­loinkin vas­tus­ta­ji­na esi­in­tyivät enem­män huvi­la-aluei­den por­var­it jot­ka pelkäsi oman asuinympäristön viihtyvyy­den kärsivän.

    2. Juuri noin. Viher­höperöt ovat tunke­mas­sa lau­tasel­leni ja sanele­mas­sa liikku­mis­tani, vaik­ka niistä mak­san jo nyt hel­vetisti vero­ja. Se on total­i­taris­mia. Var­maan koh­ta väkeä leiritetään .

      1. Neu­vos­toli­itossa ja Suomes­sa tais­to­laiset puhui­v­at mielel­lään “tieteestä” ja “tieteel­lisyy­destä”.

    3. Olen samaa mieltä. Ylipäätään en pidä hirveästi vai­h­toe­hdot­to­muu­den diskurssista, jos­sa todel­lisu­udessa arvopo­h­jainen ratkaisu / mielipi­de esitetään joko ”tieteen” tai jonkun muun näen­näisen loukkaa­mat­toman peri­aat­teen (uskon­to, ”ihmisoikeudet”, ”tasa-arvo” tms. tms.) ain­oana mah­dol­lise­na vai­h­toe­htona ja siten muka päätök­sen­teon ulkop­uolel­la ole­vana. Mielestäni tämä on yleen­sä sekä epäre­hellistä val­lankäyt­töä että päätäjän vas­tu­un­pakoilua. Mut­ta johan marx­i­laisu­ut­takin kut­sut­ti­in ”tieteel­lisek­si sosialismiksi”.

      Itse olen kyl­lä korkeak­oulupi­ireis­sä havain­nut, että siel­lä on paljon sinän­sä älykkäitä ihmisiä jot­ka tun­tu­vat usko­van ilmeisen aidosti, että moraaliset toim­intata­vat ovat pohjim­mil­taan absolu­ut­tisia ja jotenkin esim. luon­non­ti­eteestä tieteel­lisel­lä metodil­la johdet­tavis­sa (sekä yleen­sä saman­laisia kuin joi­hin henkilö uskoo muutenkin). Täl­lainen ajat­te­lu­ta­pa voi saa­da ihmisen ihan kirkkain silmin kan­nat­ta­maan hyvinkin total­i­taris­tisia yhteiskun­nal­lisia ratkaisuja.

      Tämä on saanut min­ut miet­timään jos ei muu­ta niin ainakin sitä, pitäisikö lukiois­sa olla vähän enem­män pakol­lista filosofi­aa. LOP­Si­in 2016 sitä taidet­ti­in lisätäkin, mut­ta muu­tok­sen vaiku­tuk­sia ei ihan vielä voi arvioida.

  21. On kai muitakin vero­ja kuin tulovero? Satasen sähkövero kurit­taa köy­hää enem­män kuin hyvä­tu­loista. Muut­toveros­ta aiheutuu enem­män hait­taa kuin hyö­tyä kun ihmiset jumit­ta­vat väärässä paikas­sa, työ­paikat ja työn­tek­i­jät eivät kohtaa ja päästöjä syn­tyy kun pitää ajel­la sieltä väärästä paikas­ta töihin.

  22. Valitet­tavasti en ole kovinkaan yllät­tynyt, lähin­nä pet­tynyt, että blo­gisti tar­joaa ratkaisuk­si tähän ongel­maan jälleen uut­ta tulon­si­ir­toa nuo­ril­ta van­hem­mille sukupolville. Kuin­ka mon­ta ker­taa mei­dän nuorten pitää mak­saa tämä sukupol­vivelka­mme? Mak­samme sitä jo moninker­taisi­na eläke­mak­suina, joista saamme vasti­neek­si pienem­pää eläket­tä. Mak­samme sitä tule­vaisu­udessa kas­vav­ina hoit­o­mak­suina (ja toden­näköis­es­ti myös kas­vav­ina eläke­mak­suina, kos­ka nykyisel­lä väestönke­hi­tyk­sel­lä ei rahat riitä). Nyt tähän lis­taan lisät­täisi­in mak­sami­nen siitä, että edel­liset ehtivät ostaa itselleen autot ja nuoret eivät? Kiitos, mut­ta ei kiitos.

  23. En ole var­ma, mut­ta käsit­tääk­seni kat­sas­tuk­ses­sa kilo­metrimäärä kir­jataan ylös, ja ne voi tark­istaa netistä. Tämän perus­teel­la var­maan voisi laskea keskimääräiset vuosit­taiset ajot paikkakun­nit­tain tai vaik­ka maakun­nit­tain? Tieto voisi aut­taa sopi­van alueel­lisen kom­pen­saa­tion haarukoinnissa.

  24. Ihmettele kovasti taas tätä olk­iukko­ja vas­taan jänkkäämistä. Kukaan ei kaiketi ole ehdot­tanut henkilöko­htaisia kiin­tiöitä vaan pelkästään nor­maalia päästökaup­pamekanis­mia. Kukaan ei siis joudu omia kiin­tiöitään myymään suurel­la vaival­la eikä ei syn­ny mus­tan pörssin kaup­paa eikä kalli­ita trasaktiokuluja.^

    Siis päästökau­pas­sa myy­dään Suomeen tiet­ty määrä päästöki­in­tiöitä ja se joka halu­aa tääl­lä fos­si­il­isia polt­toainei­ta myy­dä joutuu kiin­tiön osta­maan. Käytän­nössä siis öljy-yhtiöt ostaisi­vat sitä myöten kiin­tiöitä kun ne polt­toaint­ta myyn­ti­in hankkisivat.

    Jos hypo­teet­tis­es­ti olisi henkilöko­htaisia kiin­tiöitä niin tietenkin ne pitäisi antaa jollekkin meklar­ille myytäväk­si ja tien­aako vai häviääkö olisi sit­ten paljonko saa myy­dessä ja paljonko kiin­tiöitä ostaa bensana.

    Käytän­nössä tämä vas­taisi siis sitä että päästöoikeuskau­pan tulot jaet­taisi­in jokaiselle suo­ma­laiselle perus­tu­lona. Tietenkin tuo meklar­i­vai­he on täysin turha joten siis se tarkoit­taisi pelkästään sitä että päästökau­pan tulot jaet­taisi­in tasan perus­tu­lon tavoin. Työ­tyh­mä ei ottanut kan­taa siihen jae­taanko rahat tasa­jaol­la vai jol­lain toisel­la taval­la vaikka­pa syr­jäseuduil­la autoa tarvit­se­vien työmatkavähennyksinä.

    Olkoot jakope­ruste ihan mikä tahansa niin kansalainen hyö­tyy siitä että vai­h­taa vähäpäästöiseen liikku­mistapaan olkoot sit­ten sähköau­to, fil­lari tai metro.

    1. Kate:
      Ihmettele kovasti taas tätä olk­iukko­ja vas­taan jänkkäämistä. Kukaan ei kaiketi ole ehdot­tanut henkilöko­htaisia kiin­tiöitä vaan pelkästään nor­maalia päästökaup­pamekanis­mia. Kukaan ei siis joudu omia kiin­tiöitään myymään suurel­la vaival­la eikäei syn­ny mus­tan pörssin kaup­paa eikä kalli­ita trasaktiokuluja.^ 

      No mikäs vika henkilöko­htai­sis­sa kiin­tiöis­sä olisi? Vai päästänkö nyt keskustelus­sa tasolle että jos on tarpeek­si isot tulot niin syn­tyy absolu­ut­ti­nen oikeus mäl­lätä päästöjä ulos niin paljon kuin lom­pakko sietää? Eihän ympäristöä yleis­es­tikkään saa saas­tut­taa eikä yhteistä omaisu­ut­ta tuho­ta vain sen takia että on rahaa?
      Sitä pait­si kyl­lähän nopeasti päästää kiin­tiöi­hin, vai onko päästöoikeuk­sia myyn­nis­sä rajattomasti?

      Nois­sa hiiliv­eroe­hdo­tuk­sis­sa on (mielestäni) se ongel­ma että ne jot­ka tuot­ta­vat vähän päästöjä, alle keskiar­von, mak­sa­vat silti suh­teel­lis­es­ti yhtä paljon päästöistään vaik­ka eivät tarkalleen ottaen ole edes osa ongel­maa. Paras ohjaa­va ja myös reiluin vaiku­tus saataisi­in pro­gres­si­ivisel­la hiiliv­erol­la, eli suh­teelli­nen vero kas­vaisi omien päästö­jen kanssa. Eihän tätä ole help­po seu­ra­ta, mut­ta toisaal­ta puuhailti­in tääl­lä vastikään kaikki­in autoi­hinkin GPS-seu­ran­taa, eli emme keskustele mah­dot­tomista asioista.

      Toisaal­ta voisin myös argu­men­toi­da että kulu­tus ~ päästöjä, jol­loin hyvä ohjaa­va vaiku­tus saataisi­in ALV:ia nos­ta­mal­la vaikka­pa 40%:iin. Kerät­ty lisävero voidaan sit­ten kom­pen­soi­da matal­im­mille tulolu­okille suo­raan veron tuloista. Se että mei­dän krääsä on valmis­tet­tu Kiinas­sa ja päästöt ovat nykyisen päästökir­jan­pidon perus­teel­la Kiinan vas­tu­ul­la ei poista sitä tosi­asi­aa että krääsän tuot­tamis­es­ta syn­tyneet päästöt ovat kyl­lä ideaal­i­ta­sol­la yhä mei­dän vas­tu­ul­la, eli kulu­tus ~ päästöjä.

      1. Stadist: No mikäs vika henkilöko­htai­sis­sa kiin­tiöis­sä olisi? Vai päästänkö nyt keskustelus­sa tasolle että jos on tarpeek­si isot tulot niin syn­tyy absolu­ut­ti­nen oikeus mäl­lätä päästöjä ulos niin paljon kuin lom­pakko sietää? Eihän ympäristöä yleis­es­tikkään saa saas­tut­taa eikä yhteistä omaisu­ut­ta tuho­ta vain sen takia että on rahaa?
        Sitä pait­si kyl­lähän nopeasti päästää kiin­tiöi­hin, vai onko päästöoikeuk­sia myyn­nis­sä rajattomasti?

        Ei ympäristöä saa yleis­es­tikään tuho­ta edes henkilöko­htai­sis­sa kiin­tiöis­sä. Kestävä peri­aate onkin, että jokainen siivoaa omat sotkun­sa. Toisin sanoen jokainen, joka päästää hiiltä, huole­htikoon myös hiilipäästön­sä nielemis­es­tä. Täl­löin päästöoikeuk­sia voi olla markki­noil­la vain niin paljon kuin on vas­taavia hiilin­ielu­ja. Päästöoikeuk­sien hin­to­jen voidaan antaa määräy­tyä markki­noil­la. Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki aset­taa päästöoikeuk­sien hin­nan lähelle vas­taa­van hiilin­ielun kus­tan­nuk­sia. Jos nieluista on niukku­ut­ta, hin­ta on korkea. (Köy­hien ja rikkaiden ase­maa voidaan tasoit­taa tut­tuun tapaan tulonsiirroilla.)

        Ongel­ma on se, että hiilin­ielu­ja ei ole vieläkään tuo­tu osak­si päästökauppaa.

      2. Henkilöko­htaiset kiin­tiöt pää­ty­i­sivät silti myyn­ti­in- Tietenkin köy­hä jol­la on kiin­tiöille vähem­män käyt­töä halu­aa muut­taa ne rahak­si ja toisaal­ta joku jol­la on tarve kiin­tiöille halu­aa ne ostaa. Helpoin ja oikeu­den­mukaisin tapa olisi lait­taa ne myytävät kiin­tiöt kiin­tiöpörssi­in tai huu­tokaup­paan myytäväk­si. Se että kiin­tiöt pää­ty­i­sivät hämärämi­esten myytäväk­si mus­tas­sa pörssis­sä ei olisi hyödyk­si kenellekkään. Kun ne kiin­tiöt silti kan­nat­taisi myy­dä pörssis­sä niin helpom­pi olisi että ne oli­si­vat siel­lä myyn­nis­sä heti alus­sa ja jokaisen kiin­tiön myyjä saisi rahat tilillensä. 

        Kiin­tiöi­den muut­ta­mi­nen rahak­si helpot­taisi niiden jyvit­tämistä hyödykkei­den hin­toi­hin. Jos jokainen hyödykkeitä tuot­ta­va jou­tu­isi osta­maan kiin­tiöt niin ne tulisi automaat­tis­es­ti jyvite­tyik­si tuot­teen hin­toi­hin. Miten muute esimerkik­si jyvit­täisit kiin­tiön osu­u­den vaikka­pa bus­si­matkaan. Vaikka­pa kk-lip­pu ja 50g/km kiin­tiö­tuliltä ? Entä muovi­pus­si­in ? Perunoi­hin ? Aika han­kalaa olisi ver­tail­la jos jos­sakin 1Kg ja 50g ja toinen 90c ja 60g

      3. Halu­an kuitenkin huo­mat­taa uud­estaan, että kau­pat­ta­vat henkilöko­htaiset päästöki­in­tiöt ovat täs­mälleen sama asia kuin kau­pat­ta­vat päästöoikeudet, joide tulot jae­taan tasan kaikkien kesken.

      4. Stadist: No mikäs vika henkilöko­htai­sis­sa kiin­tiöis­sä olisi? Vai päästänkö nyt keskustelus­sa tasolle että jos on tarpeek­si isot tulot niin syn­tyy absolu­ut­ti­nen oikeus mäl­lätä päästöjä ulos niin paljon kuin lom­pakko sietää? Eihän ympäristöä yleis­es­tikkään saa saas­tut­taa eikä yhteistä omaisu­ut­ta tuho­ta vain sen takia että on rahaa?
        Sitä pait­si kyl­lähän nopeasti päästää kiin­tiöi­hin, vai onko päästöoikeuk­sia myyn­nis­sä rajattomasti?

        Jos henkilöko­htaisen kiin­tiön saa myy­dä, ei tule eroa päästöoikeuk­si­in, kuten Osmokin tote­si, mut­ta sys­tee­mi on köm­pelömpi. Jos kiin­tiöitä ei saa myy­dä, on sys­tee­mi vain teho­ton. Joil­lakin on suurem­pi tarve pääste­lylle ja on tehokas­ta resurssien käyt­töä, jos sit­ten voivat niin myös tehdä, jos kanssa siitä mak­sa­vat. En näe mitään ongel­maa siinä, että hyvä­tu­loisem­mat päästelevät enem­män, kun­han vain kanssa mak­sa­vat siitä ja kokon­ais­päästöt pide­tään tarpeek­si alhaal­la. Jos veron tuo­tot jae­taan vaik­ka perus­tu­lona, ei se edes ole epäreilua köy­hiä kohtaan, kos­ka he jäävät siinä voitolle ver­rat­tuna henkilöko­htaisi­in (ei-myytävi­in) kiintiöihin.

        Stadist: Nois­sa hiiliv­eroe­hdo­tuk­sis­sa on (mielestäni) se ongel­ma että ne jot­ka tuot­ta­vat vähän päästöjä, alle keskiar­von, mak­sa­vat silti suh­teel­lis­es­ti yhtä paljon päästöistään vaik­ka eivät tarkalleen ottaen ole edes osa ongel­maa. Paras ohjaa­va ja myös reiluin vaiku­tus saataisi­in pro­gres­si­ivisel­la hiiliv­erol­la, eli suh­teelli­nen vero kas­vaisi omien päästö­jen kanssa.

        Tämä ei ole paras ohjaa­va vaiku­tus. Jokainen CO₂-ton­ni aiheut­taa yhtä paljon vahinkoa ja sik­si jokaisen CO₂-ton­nin pitää olla yhtä kallis. Jos veron tuot­to jaet­taisi­in perus­tu­lona, jäi­sivät alle keskiar­von päästöjä tuot­ta­vat voitolle ja yli keskiar­von tuot­ta­vat tappiolle.

  25. Liikenne on epäoleelli­nen pikkutek­i­jä kokon­aisu­udessa ja aiheut­taa riskin kipailukyvyllemme. Eli pelkkää puuhastelua. Ydin­voiman lisäämi­nen sähkön­tuotan­nos­sa on iso tek­i­jä, jol­la saadaan oikeasti asioi­ta muutettua.

    1. Kalle:
      Liikenne on epäoleelli­nen pikkutek­i­jä kokon­aisu­udessa ja aiheut­taa riskin kipailukyvyllemme.Eli pelkkää puuhastelua. Ydin­voiman lisäämi­nen sähkön­tuotan­nos­sa on iso tek­i­jä, jol­la saadaan oikeasti asioi­ta muutettua.

      Mon­tako ydin­voimalaa Suomeen tulisi rak­en­taa, mil­lä aikataul­ul­la, kenen rahoil­la ja kenen toimes­ta? Entä miten suuri osa nyky­i­sistä hiilid­iok­sidipäästöistä saadaan näin kor­vat­tua, vai ale­taanko esimerkik­si tuotet­tua sähköä käyt­täen keräämään ilmas­ta hiilid­iok­sidia joka sinne pää­tyy esimerkik­si liiken­nevä­lineis­sä nestemäisiä fos­si­il­isia polt­toainei­ta käytet­täessä? Ydin­voimal­la tuotet­tu sähkö on kalli­im­paa kuin tuulivoimal­la tuotet­tu ja hiilid­iok­sidin keräämi­nen ilmas­ta vie huo­mat­ta­van paljon sähköä.

  26. “Olen jok­seenkin var­ma, että ehdo­tus tuot­taa raivoisaa vas­tus­tus­ta. Kun tämä on kuitenkin halvin tapa, vas­tus­ta­jien täy­tyy tietysti ajatel­la, että
    a) Päästöjä ei pidä alentaa.
    b) Päästö­jen alen­tamiseen on löy­det­tävä jokin kalli­impi tapa.”

    Oli kol­maskin (ja ehkä merkit­tävin) kri­ti­ikin aihe nimit­täin se, että Aal­toyliopis­ton tutk­i­joille oli annet­tu väärä toimek­sianto. Nuo tutk­i­jat itsekin lienevät sitä mieltä, että opti­mi on mah­dol­lisim­man globaali ja päästölähderi­ip­puma­ton hiilikaup­pa. Nyt jos lähde­tään tekemään pie­nille alueille (kuten Suo­mi) omia sys­teeme­jä ja vielä eri­laisille päästölähteille (kuten liikenne) spe­si­fisiä ratkaisu­ja niin niistä muo­dos­tuu pul­lonkaulo­ja kul­jet­taes­sa kohti globaalimpaa ja päästölähderi­ip­pumat­tomam­paa päästökauppaa.

    1. Oli kol­maskin (ja ehkä merkit­tävin) kri­ti­ikin aihe nimit­täin se, että Aal­toyliopis­ton tutk­i­joille oli annet­tu väärä toimek­sianto. Nuo tutk­i­jat itsekin lienevät sitä mieltä, että opti­mi on mah­dol­lisim­man globaali ja päästölähderi­ip­puma­ton hiilikaup­pa. Nyt jos lähde­tään tekemään pie­nille alueille (kuten Suo­mi) omia sys­teeme­jä ja vielä eri­laisille päästölähteille (kuten liikenne) spe­si­fisiä ratkaisu­ja niin niistä muo­dos­tuu pul­lonkaulo­ja kul­jet­taes­sa kohti globaalimpaa ja päästölähderi­ip­pumat­tomam­paa päästökauppaa.

      Kyl­lä, mut­ta päästö­jen ako päästökaup­pasek­tori­in ja taakan­jakosek­tori­in pakot­taa opti­moimaan koti­maisen taakan­jakosek­torin sisäl­lä. Se ei ole mei­dän käsis­sämme. Voisimme toki ottaa koko taakan­jakosek­torin mukaan opti­moin­ti­in, mut­ta sil­loin vas­ta pyhien lehmien kimp­pu­un käytäisi­in, muun muas­sa siis lehmien.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Voisimme toki ottaa koko taakan­jakosek­torin mukaan opti­moin­ti­in, mut­ta sil­loin vas­ta pyhien lehmien kimp­pu­un käytäisi­in, muun muas­sa siis lehmien.

        Jos ben­sa alkaa mak­samaan sen 3+ euroa litra, niin turpeesta luop­umi­nen saat­taa tapah­tua melko nopeas­sa tahdis­sa kun autop­uolue huo­maa tur­venui­jien viilan­neen heitä linssiin.

Vastaa käyttäjälle Ulla Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.