Kaupunkiympäristölautakunnan lista 8.10.2019

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 8.10.2019”

1. Aina etsimässä yksi­ty­isautoilus­ta syytösten kohdet­ta, kun ongel­ma on liiken­teeseen liittyvä?

   Täl­lä ker­taa lumenkasau­s­paikko­jen vähyys.

   Vastaa

   1. TapaniK:
      Aina etsimässä yksi­ty­isautoilus­ta syytösten kohdet­ta, kun ongel­ma on liiken­teeseen liittyvä?

      Täl­lä ker­taa lumenkasau­s­paikko­jen vähyys.

      Luitko­han edes kir­joi­tus­ta? Osmo tuos­sa esit­ti ratkaisu­vai­h­toe­htoa, jol­la autoilu keskus­tas­sa olisi suju­vam­paa. Vai onko mielestäsi autoil­i­joiden (kokon­aisuute­na) etu, että jopa kym­meniä pros­ent­te­ja kaupun­gin sub­ven­toimista pysäköin­tipaikoista ei ole akti­ivikäytössä vaan pitkäaikaissäi­ly­tys­ti­lana? Ne autothan voisi­vat hyvin olla jos­sain laitakaupungilla säilöt­tynä tur­vas­sa auraus­lu­men aiheut­tamil­ta naarmuilta.

      Vastaa

      1. Lap­su­udessani ei ollut tätä ongel­maa. Lumi aurat­ti­in kinok­sik­si tien ja jalka­käytävän väli­in, se tar­josi pikku­lap­sille oivan mah­dol­lisu­u­den kiipeilyyn ja muuhun sel­l­aiseen. Vap­pu­un men­nessä kasa oli sulanut. Nyt näin ei voi tehdä, kos­ka alueet on varat­tu kadunvarsipysäköintiin. 

         Sami: Luitko­han edes kir­joi­tus­ta? Osmo tuos­sa esit­ti ratkaisu­vai­h­toe­htoa, jol­la autoilu keskus­tas­sa olisi suju­vam­paa. Vai onko mielestäsi autoil­i­joiden (kokon­aisuute­na) etu, että jopa kym­meniä pros­ent­te­ja kaupun­gin sub­ven­toimista pysäköin­tipaikoista ei ole akti­ivikäytössä vaan pitkäaikaissäi­ly­tys­ti­lana? Ne autothan voisi­vat hyvin olla jos­sain laitakaupungilla säilöt­tynä tur­vas­sa auraus­lu­men aiheut­tamil­ta naarmuilta. 

         Ei min­ul­la mitään sitä vas­taan ole, että pitkäaikaispysäköin­ti kuu­luu jon­nekin syrjään.

         Yo. sitaat­ti oli vaan tyyliltään osa sitä lin­jaa, jol­la blo­gin retori­ik­ka ja asianäkökul­mat ovat yksi­ty­isautoilun vas­taiset. Arvostan lin­jaa sen tin­kimät­tömyy­dessä. Ajat­telin kuitenkin että.. Toisaal­ta, Helsin­gin autois­tu­mi­nen sat­tui 60-luvun lop­ulle, joten ero lumenkäsit­telystrate­gias­sa lap­su­u­den aikoi­hin on pakostakin silmi­in­pistävä. Toisaal­ta, kos­ka Helsin­gin niemen asukasluku on sen jäl­keen pudon­nut ja pysäköin­tilu­o­lia raken­net­tu, niin voihan sitä kum­mas­tel­la, mis­tä niitä auto­ja talvel­la riit­tää pitkäaikaispysäköitäväk­si lumen ja auro­jen roudittavaksi.

         Muis­te­taan tas­a­puolisu­u­den nimis­sä mui­ta liiken­nemuo­to­ja: eli 50–60-luvun jäl­keen on tul­lut viemään samaa lumenkasausti­laa pyöräkai­stat, joukkoli­iken­teen esteet­tömät pysäk­it, nivel­bussien kään­tösä­teet risteyk­sis­sä jne. Vaik­ka vievätkin mur­to-osan tilaa ver­rat­tuna katupysäköin­ti­in. Ja jos romuau­tot häädet­täisi­in, osa tilas­ta aurat­taisi­in var­maan sit­ten pyörille.

   2. Kan­takaupun­gin halvin varas­toti­la on tosi­aan asukaspysäköin­ti­tun­nus + iso pakettiauto.

      Vastaa

2. Helsin­gin asukaspysäköin­ti johtaa siihen hul­lu­un tilanteeseen, että ydinkeskus­tan kadut ovat maalaisen näkökul­mas­ta käsit­tämät­tömän huonos­ti aurat­tu­ja. Omas­sa työ­paikas­sani vitsinä on, että maas­turin osto on perustel­tua, mikäli joutuu töit­ten­sä vuok­si sään­nöl­lis­es­ti pysäköimään Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Maaseudul­la se ei ole, kos­ka tiet on aurat­tu paremmin.

   Vastaa

3. Asukaspysäköin­ti on räikeästi ali­hin­noitel­tua ver­rat­tuna pysäköin­tipaikko­jen markki­nahin­taisi­in vuokri­in. Mik­si veron­mak­sajien pitää sub­ven­toi­da parkkipaikko­ja joillekin ihmisille? Nykyi­nen vuosi­hin­ta pysäköin­ti­tun­nuk­selle olisi jotakuinkin oikea kuukausihinta.

   Vastaa

   1. Porkkala:
      Asukaspysäköin­ti on räikeästi ali­hin­noitel­tua ver­rat­tuna pysäköin­tipaikko­jen markki­nahin­taisi­in vuokri­in. Mik­si veron­mak­sajien pitää sub­ven­toi­da parkkipaikko­ja joillekin ihmisille? Nykyi­nen vuosi­hin­ta pysäköin­ti­tun­nuk­selle olisi jotakuinkin oikea kuukausihinta.

      Tässähän oli pieni kohu muu­tamia vuosia takaperin kun keskustelti­in julk­isu­udessa että esim. Töölössä asukaspysäköin­tilu­pa koko vuodek­si oli joku 110 euroa. Joka oli siis käytän­nössä ilmaisek­si luokitelta­va jos kat­soo alueen asun­to­jen hin­to­ja, hal­paa on maa ydinkaupungis­sa näköjään. Tosin eipä nuo hin­nat vieläkään päätä huimaa, alle 30€/kk on aika hal­pa pysäköinnistä.

      Vastaa

4. Lap­su­udessani ei ollut aurau­songel­maa. Lumi aurat­ti­in kinok­sik­si tien ja jalka­käytävän väli­in, se tar­josi pikku­lap­sille oivan mah­dol­lisu­u­den kiipeilyyn ja muuhun sel­l­aiseen. Vap­pu­un men­nessä kasa oli sulanut. Nyt näin ei voi tehdä, kos­ka kadun­var­ret on varat­tu pyöräteihin.

   Vastaa

5. Sit­ten kun tripla on valmis ja Pasi­lan uudet tor­nit ovat valmi­it, olisi loogi­nen kehi­tys alkaa yksitellen purkaa van­ho­ja matalia 1970-luvun toimis­to­talo­ja molem­min puolin Pasi­laa ja rak­en­taa tilalle uut­ta toimis­toti­laa tri­plan korkeudel­la ja tehokku­udel­la. Tämän mah­dol­lis­t­a­mi­nen kehit­tämis­pe­ri­aat­teis­sa olisi tärkeäm­pää kuin mah­dol­liset asuntokonversiot.

   Vastaa

   1. Asun­to­ja:
      Sit­ten kun tripla on valmis ja Pasi­lan uudet tor­nit ovat valmi­it, olisi loogi­nen kehi­tys alkaa yksitellen purkaa van­ho­ja matalia 1970-luvun toimis­to­talo­ja molem­min puolin Pasi­laa ja rak­en­taa tilalle uut­ta toimis­toti­laa tri­plan korkeudel­la ja tehokku­udel­la. Tämän mah­dol­lis­t­a­mi­nen kehit­tämis­pe­ri­aat­teis­sa olisi tärkeäm­pää kuin mah­dol­liset asuntokonversiot.

      Aamen. Tyhjien toimis­to­talo­jen muut­tamises­sa asun­noik­si on var­masti oma järken­sä, mut­ta vielä järkeväm­pää olisi keskit­tää ne kaik­ki käytössä ole­vat vuosikym­meniä van­hat toimi­s­toneliöt muu­ta­maan isoon tor­ni­toimis­toon ja kor­va­ta tämän kaut­ta tyhjäk­si jääneet toimis­to­talot taas uusil­la asuin­torneil­la. Pasi­la on aivan liian hyvin liiken­ney­hteyk­sien päässä, että sinne kan­nat­taa jät­tää yhtään löysää mis­sään muodossa.

      Blo­gis­tille: olen ulko­mail­la huo­man­nut jois­sain kaupungeis­sa ole­van yhdis­telmäpil­ven­pi­irtäjiä, jois­sa on asuinker­roksien lisäk­si toimis­tok­er­roksia. En ole omas­ta mielestäni tör­män­nyt yhteenkään täm­möiseen Suomes­sa, korkein­taan asuin­talon kivi­jalas­sa on kaup­po­ja / yksit­täisiä toimis­to­ja tai sit­ten kaup­pakeskuk­sen päälle on raken­net­tu ker­rosta­lo kuten esimerkik­si Kampin keskuk­ses­sa. Onko tähän joku lain­säädän­nölli­nen / kaavoituk­selli­nen syy vai eikö meil­lä vaan ole totut­tu tämänkaltaisi­in ratkaisui­hin ja sik­si niitä ei rakenneta?

      Vastaa

      1. Helsingis­sä kaavoite­taan hybrid­i­talo­ja ja niin on tarkoi­tus tehdä Itä-Pasi­las­sakin. Kolme alin­ta ker­rosta toim­i­tiloina ja ylim­mät asuntoina.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Kolme alin­ta ker­rosta toim­i­tiloina ja ylim­mät asuntoina.

         Määrääkö kaavoit­ta­ja tarkan ker­roskäyt­tö­jaot­telun, vai saako raken­nut­ta­ja itse päät­tää (jol­lakin välil­lä), kuin­ka paljon kum­mallekin on kysyntää?

   2. Asun­to­ja:
      Sit­ten kun tripla on valmis ja Pasi­lan uudet tor­nit ovat valmi­it, olisi loogi­nen kehi­tys alkaa yksitellen purkaa van­ho­ja matalia 1970-luvun toimis­to­talo­ja molem­min puolin Pasi­laa ja rak­en­taa tilalle uut­ta toimis­toti­laa tri­plan korkeudel­la ja tehokku­udel­la. Tämän mah­dol­lis­t­a­mi­nen kehit­tämis­pe­ri­aat­teis­sa olisi tärkeäm­pää kuin mah­dol­liset asuntokonversiot. 

      Näitäkin ennen voisi purkaa radan var­relle rautatiease­man viereen rak­en­tuneet säälit­tävät laatikot, jot­ka ovat todel­li­nen visiot­to­muu­den, lan­nis­tuneisu­u­den ja kun­ni­an­hi­mot­to­muu­den beton­is­tu­ma. Kaupun­gin parhaimpia paikko­ja, joiden raken­nut­ta­jien ambi­tio­ta­so on ollut pikku­jouluis­sa pomoltaan turpi­in­sa saa­neen kra­pu­laisen luokkaa. Nok­ka ylös ja kaupunkia rakentamaan!

      Vastaa

      1. Ihanaa!

6. Kadun­var­sipysäköin­ti on liian hal­paa kesät tal­vet kun romuau­to­ja on niil­lä varaa seisottaa

   Vastaa

   1. Mikko Mat­ti:
      Kadun­var­sipysäköin­ti on liian hal­paa kesät tal­vet kun romuau­to­ja on niil­lä varaa seisottaa

      Jep, varsinkin lähiöis­sä, jos­sa alle ton­nin autot makaa­vat samoil­la paikoil­la kuukaud­es­ta toiseen. 

      Tai Kulosaaren puis­totiel­lä, jos­sa on sään­nöl­lis­es­ti parkissa usei­ta ven­e­trail­ere­i­ta. Niiden paik­ka ei todel­lakaan ole katu­jen var­sil­la, mut­ta kun ker­ran on ilmaista, niin mikä ettei. 

      Vuokravas­toa halvem­mak­si tulee ostaa ihan romu, mut­ta just kat­sas­tuk­ses­ta läpi menevä iso paket­ti­au­to ja pysäköidä se jonkin lähiön kadulle ja lait­taa ylimääräiset tavarat paku­un .Niin näkyy ainakin Roi­hu­vuodessa ole­van tapana.

      Vastaa

   2. Mikko Mat­ti:
      Kadun­var­sipysäköin­ti on liian hal­paa kesät tal­vet kun romuau­to­ja on niil­lä varaa seisottaa 

      Asukaspysäköin­nin hin­noit­telus­sa on ongel­mana, että se voidaan kohden­taa vain hin­nal­la eli mak­sukyvyn, ei tarpeen tm. ihmis­ryh­mäko­htaisen tavoit­teen edis­tämisen mukaan. Poli­ti­ikan­teon näkökul­mas­ta käyt­täjäryh­miä olisi var­maan hyvä diskrim­i­noi­da, jos se olisi mahdollista?

      Kun talvipysäköin­nistä tekee tarpeek­si kallista, lisää duunare­i­ta, iso­ja lap­siper­heitä ja eläkeläisiä aje­taan kauem­mas keskus­tas­ta asumaan. Joukkoli­iken­teessä jälkim­mäisiä jo sub­ven­toidaan, kos­ka siel­lä hin­tadiskrim­i­naa­tio on mahdollinen.

      Vastaa

      1. TapaniK, Mitä mui­ta hin­to­ja halu­aisit dif­fer­oi­da sen mukaan, kuin­ka tarpeelli­nen hyödyke on kulut­ta­jalle? Maito? Junalippu?

      2. Osmo Soin­in­vaara: Junalip­pu?

         Junalipun osalta hin­tad­if­fer­oin­ti on jo todel­lisu­ut­ta. Nor­maalia halvem­man lipun saa­vat ainakin riit­tävän nuoret (todel­la nuoret jopa ilmaisen), riit­tävän van­hat, pää­toimiset opiske­li­jat, liikun­tara­joit­teiset sekä jotkut eläkeläiset.

7. Porkkala:
   Asukaspysäköin­ti on räikeästi ali­hin­noitel­tua ver­rat­tuna pysäköin­tipaikko­jen markki­nahin­taisi­in vuokri­in. Mik­si veron­mak­sajien pitää sub­ven­toi­da parkkipaikko­ja joillekin ihmisille? Nykyi­nen vuosi­hin­ta pysäköin­ti­tun­nuk­selle olisi jotakuinkin oikea kuukausihinta. 

   Asukaspysäköin­tipaikko­jen hin­noit­telus­sa pitää huomioi­da, että tun­nuk­sia myy­dään enem­män kuin paikko­ja on, ja lisäk­si samoista paikoista kerätään pysäköin­ti­mak­su­ja muil­ta kuin asukaspysäköitsijöiltä.
   Mitä jos kokeil­taisi­in vuokra­ta osa kadun­var­si­paikoista markki­nahin­taan niin, että paikat olisi sil­loin myös varat­tu niistä maksaneille?

   Vastaa

   1. “Mitä jos kokeil­taisi­in vuokra­ta osa kadun­var­si­paikoista markki­nahin­taan niin, että paikat olisi sil­loin myös varat­tu niistä maksaneille?”

      Kyl­lähän näin tehdään jo. Esimerkik­si City Car Club on vuokran­nut yksit­täisiä parkkiru­u­tu­ja sieltä täältä. Samoin parkkipaikko­ja on vuokrat­tu rav­in­tolan teras­seik­si hin­taan n. 110€/kk.

      Mut­ta nämä ovat men­neet aika hal­val­la. Markki­nahin­nan selvit­tämi­nen edel­lyt­täisi huu­tokau­pan pitämistä. Olisi kyl­lä mie­lenki­in­toista tietää mihin hin­nat jos­sain Ullan­lin­nas­sa kohoaisivat.

      Vastaa

8. Hin­ta ylös vaan muu­tamil­la kym­peil­lä per kk. Johan turhat autoilji­at häviää kesus­tas­ta ja per­heil­lä on vain yksi auto jos on pakko. Tai vuokra-autokin alkaa kel­paa­maan hienoille kaupunkilaisille.

   Vastaa

9. Osmo Soin­in­vaara:
   TapaniK, Mitä mui­ta hin­to­ja halu­aisit dif­fer­oi­da sen mukaan, kuin­ka tarpeelli­nen hyödyke on kulut­ta­jalle? Maito? Junalippu? 

   En puu­tu maid­on ja muiden kulu­tushyödykkei­den vapaisi­in markki­noi­hin, vaan siihen, miten yhteiskun­nan omis­tamia asioi­ta ja tuot­tamia palvelui­ta käytetään asuinaluei­den kehi­tyk­sen ohjailu­un. Jotkut poli­itikot tosin halu­aisi­vat dif­fer­oi­da yksi­ty­is­ten fir­mo­jen sähkönsiirtohintoja…

   Otin sit­ten tarpeen käsit­teen väärin käyttöön.

   Halusin ehdot­taa täl­laista ajatuskulkua:
   Jos autoilus­ta tehdään liiken­teen ja kadun­var­sipysäköinin suju­voit­tamisek­si kan­takaupungis­sa kalli­im­paa, niin ne koti­taloudet, joil­la on halu tai pakko (esim. elinkeino) pitää autoa ja samanaikaises­ti niukim­min liikku­mavaraa taloudessaan, alka­vat pitkäl­lä aikavälil­lä siir­tyä muualle. Ja tilalle muut­taa niitä, jot­ka pär­jäävät autot­ta tai pystyvät mak­samaan eli joil­la on parem­pi tulota­so. Samanikäiset ja ‑mieliset yhteen.

   Pari vajaasti perustel­tua väit­tämää — yksi­tyisko­htainen tilas­toaineis­to kun on vain tutk­i­joiden hallussa:

   1. Lap­siper­heil­lä kes­imäärin on niukim­min säästöjä ja tulo­ja “vapaasti käytet­täväk­si” vält­tämät­tömien elinkus­tan­nusten jäl­keen. Tilas­toa en piakhaulla löy­dä vaan puhun mutu-tuntumalta.

   2. Helsin­gin lap­siper­hei­den (sekä eläkeläis­ten) auton­o­mis­tus on ollut nousus­sa (HSL: Auton omis­tus Helsin­gin seudul­la 9/16 – kat­saus, luku 2.2.)

   3. Kan­takaupun­gin suurin piirtein kat­tavis­sa perus­pi­ireis­sä kuten Taka-Töölö, Kamp­in­mal­mi, Kallio, Appi­har­ju, Pasi­la, Rei­jo­la, Viron­nie­mi on jo lähtöko­htais­es­ti vähiten lap­sia Helsingis­sä (Hgin tietokeskus: Helsin­ki alueit­tain 2017)

   Mil­lainen elämän­ta­pa- ja demografi­aku­pla kan­takaupungis­sa olisikaan, jos pysäköin­ti olisi pelkästään markkinahintaista?

   Ketkä siitä pitäisivät?

   Vastaa

   1. TapaniK:
      Halusin ehdot­taa täl­laista ajatuskulkua:
      Jos autoilus­ta tehdään liiken­teen ja kadun­var­sipysäköinin suju­voit­tamisek­si kan­takaupungis­sa kalli­im­paa, niin ne koti­taloudet, joil­la on halu tai pakko (esim. elinkeino) pitää autoa ja samanaikaises­ti niukim­min liikku­mavaraa taloudessaan, alka­vat pitkäl­lä aikavälil­lä siir­tyä muualle. Ja tilalle muut­taa niitä, jot­ka pär­jäävät autot­ta tai pystyvät mak­samaan eli joil­la on parem­pi tulota­so. Samanikäiset ja ‑mieliset yhteen.

      Pari vajaasti perustel­tua väit­tämää – yksi­tyisko­htainen tilas­toaineis­to kun on vain tutk­i­joiden hallussa:

      1. Lap­siper­heil­lä kes­imäärin on niukim­min säästöjä ja tulo­ja ”vapaasti käytet­täväk­si” vält­tämät­tömien elinkus­tan­nusten jäl­keen. Tilas­toa en piakhaulla löy­dä vaan puhun mutu-tuntumalta.

      2. Helsin­gin lap­siper­hei­den (sekä eläkeläis­ten) auton­o­mis­tus on ollut nousus­sa (HSL: Auton omis­tus Helsin­gin seudul­la 9/16 – kat­saus, luku 2.2.)

      3. Kan­takaupun­gin suurin piirtein kat­tavis­sa perus­pi­ireis­sä kuten Taka-Töölö, Kamp­in­mal­mi, Kallio, Appi­har­ju, Pasi­la, Rei­jo­la, Viron­nie­mi on jo lähtöko­htais­es­ti vähiten lap­sia Helsingis­sä (Hgin tietokeskus: Helsin­ki alueit­tain 2017)

      Mil­lainen elämän­ta­pa- ja demografi­aku­pla kan­takaupungis­sa olisikaan, jos pysäköin­ti olisi pelkästään markkinahintaista?

      Ketkä siitä pitäisivät? 

      Sitä ei tarvitse kysyä ketkä siitä pitäisivät. 

      Suuren kaupun­gin kan­takaupungis­sa asum­i­nen on niukku­ushyödyke Suomes­sa. Jos sen saatavu­us muut­tuu vielä niukem­mak­si niin siitä enim­mäk­seen hyö­tyvät nykyiset asukkaat asun­to­var­al­lisu­u­den kasvu­na. Saatavu­ut­ta­han voi rajoit­taa esim autoilun rajoit­tamisel­la, mut­ta myös vaikut­ta­mal­la kiel­teis­es­ti joukkoli­iken­nehankkeisi­in, ainakaan niihin jot­ka toisi­vat tehokkaam­min matkus­ta­jia kan­takaupun­gin ulkop­uolelta sen sisälle.

      Vastaa

10. Olen työssä Itä-Pasi­las­sa, jos­sa on ainakin yksi jo vuosia sit­ten ilmeis­es­ti sisäil­maon­gelmien (?) vuok­si tyh­jen­tynyt toimis­tokolos­si. Use­at muutkin 70–80 ‑luku­jen toimis­to­talot ovat enem­män tai vähem­män kulah­tanei­ta eivätkä vas­taa nykypäivän toim­i­ti­la-ajat­telua. Luul­tavasti niistä pyritään jol­lakin aikavälil­lä pois tai joudu­taan suuri­in muu­tostöi­hin. Osmon ajatuk­ses­sa on järkeä. Kiin­nit­täisin kuitenkin huomio­ta näistä raken­nuk­sista nykyään lähtevään ilmas­toin­tikoneu­den humi­naan. Yksit­täis­ten asuin­talo­jen melumaise­ma tässä ympäristössä on aikamoinen.

    Vastaa

11. “kaupun­ki perii kaavoitushyö­tynä 5,5 M€ VR:ltä kaavas­ta, joka mah­dol­lis­taa 31 000 k‑m2 asuin­talon rak­en­tamisen lähelle Oulunkylän ase­maa. Rahan­tu­loa ei voi estää, vaik­ka hal­val­la meni, 180 €/k‑m2”
    Olisi muka­va tietää, onko tästä kaupungille tule­va raha suurin piirtein sen ver­ran, mitä uusien asukkaiden vaa­timi­in investoin­tei­hin menisi? Jos on, niin sil­loin­han kaupun­gin kasvua ei nim­by­jen lisäk­si enää monikaan asia pidättele.

    Vastaa

12. Mitä jos myy­dään kalli­impia lupia vähem­män? Paikko­ja riit­tää ruhti­naal­lis­es­ti ja vain tarpeeseen oste­taan parkkipaik­ka ja auto­ja on vähem­män keskus­tas­sa. Kaupun­ki saa silti rahansa ja voi istut­taa kukka­sia vaik­ka joka kymme­nen­nelle parkkipaikalle ja lykätä lumet talvella.

    Vastaa

13. Lumen sulat­tamis­es­ta: täy­tyy muis­taa, että myös se kuor­ma-autoil­la lumen kuskaami­nen pois tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöäjä. Täl­löin pitää ver­ra­ta löpöl­lä sulat­tamista kuor­ma-autoral­li­in. Joka on siis myös omi­aan ruuhkaut­ta­maan liiken­net­tä ja tätä kaut­ta lisäämään päästöjä kun se ruuhkas­sa seiso­vien auto­jen joutokäyn­tikin tuot­taa päästöjä.

    Ja kun ei niitä autopaikkoja/pyöräteitä/whatever voi oikein mitenkään mielekkäästi muut­taa lumen kasauk­selle sopiviksi paikoik­si. Uusil­la asuinalueil­la toki voidaan (ja pitäisikin!) huomioi­da asia kaavoituk­ses­sa, mut­ta jo raken­net­tu ympäristö kun on mikä on.

    Sitä en tiedä miten kaukoläm­möl­lä sulat­ta­mi­nen sit­ten toimii, kait siinäkin on rekkar­al­lia sinne kaukoläm­mön ääreen? Löpöl­lä kun voi sulat­taa lumet kohteessakin.

    Vastaa