Liikenne on haja-asutusalueilla räikeästi yliverotettua ja kaupungeissa aliverotettua

Kun niin moni on ihme­tel­lyt, kau­his­tel­lut tai ihas­tel­lut kan­taa­ni, että autoi­lu on haja-asu­tusa­lueil­la räi­keäs­ti yli­ve­ro­tet­tu­ja ja kau­pun­geis­sa vas­taa­vas­ti ali­ve­ro­tet­tua. lie­nee syy­tä perustella.

Autoi­lun vero­tus­ta yli koh­tuul­li­sen tien­käyt­tö­mak­sun tulee perus­tel­la sen ulkois­vai­ku­tuk­sil­la. Oikeas­taan nois­sa tien­käyt­tö­mak­suis­sa pitäi­si huo­mioi­da vain tien kulu­mi­nen, ei tie­ver­kon ole­mas­sao­loa. Tosin ras­kaan tava­ra­lii­ken­teen osal­ta tämä tie­ver­kon kulu­mi­nen­kin ylit­tää lii­ken­teel­tä eri­lai­si­na veroi­na peri­tyt mak­sut. Mut­ta käsit­te­len nyt hen­ki­lö­lau­to­jen verotusta.

Mitä ovat autoi­lun ulkoisvaikutukset?

  • ilmas­to­pääs­töt
  • epä­ter­veel­li­set pako­kaa­sut ja melu
  • ruuh­kat
  • este­vai­ku­tus
  • kal­liin tilan käyttö
  • onnet­to­muus­kus­tan­nuk­set

Vai­ku­tus ilmas­toon on tie­tys­ti ben­sa­lit­raa koh­den sama maal­la ja kau­pun­gis­sa. Mut­ta se on sama autol­la ja oma­ko­ti­ta­lon öljy­läm­mi­tyk­sel­lä. Täl­lä perus­teel­la die­se­lin ei pitäi­si siis olla löpöä kal­liim­paa. Onko löpö lii­an hal­paa, sii­hen en ota kantaa.

Yhden autoi­li­jan aiheut­ta­mat pako­kaa­su- ja melu­hai­tat riip­pu­vat sii­tä, kuin­ka moni ihmi­nen niis­tä jou­tuu kär­si­mään. Nii­tä on Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa tuhan­sia ker­to­ja enem­män kuin Kuh­mon perä­ky­lil­lä. Tämän kom­po­nen­tin on siis olta­va Hel­sin­gis­sä tuhan­sia ker­to­ja suurempi.

Ruuh­kat ovat taval­laan autoi­li­joi­den kes­ki­näis­tä kiusan­te­koa. Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat las­ki­vat simu­loin­ti­mal­leil­laan, että yksi Teol­li­suus­ka­dul­le autol­la töi­hin tule­va hidas­taa mui­den mat­kan­te­koa 20 minuu­til­la. Tämä 20 minuut­tia koos­tuu tuhan­sis­ta muu­ta­man sekun­nin vii­väs­tyk­sis­tä. Joku voi sanoa, että ei se mitään, mut­ta vas­taa­vas­ti tuhat autol­la töi­hin tule­vaa tuot­taa yhteen­sä tuhat ker­taa suu­rem­pia vii­väs­tyk­siä ja sii­nä puhu­taan jo useis­ta minuu­teis­ta kär­si­jää kohden.

Jos ajat­te­lem­me, että nii­den tois­ten autoi­li­joi­den ajan arvo on 10 €/tunti, oli­si oikein las­kut­taa Teol­li­suus­ka­dul­le autol­la töi­hin tule­via 3,33 euron ruuhkamaksulla.

Kuh­mon perä­ky­lil­lä ruuh­kan aikaan­saa­mi­nen vaa­tii sen sijaan huo­lel­lis­ta suun­nit­te­lua ja koko kylän autoi­li­joi­den yhteis­työ­tä. Ruuh­ka ulkois­vai­ku­tuk­se­na on siis jok­seen­kin koko­naan kau­pun­kien ongel­ma, juhan­nuk­sen meno­lii­ken­net­tä lukuun ottamatta.

Hel­sin­gis­sä lii­ken­teen suu­rin kus­tan­nus on kui­ten­kin lii­ken­teen vaa­ti­ma tila. Noin nel­jäs­osa kau­pun­ki­maas­ta menee lii­ken­teen hyväk­si. (En nyt muis­ta, mikä täs­sä oli alu­een mää­ri­tel­mä, mut­ta ei sii­hen aina­kaan Hel­sin­gin vesia­luei­ta las­ke­ta mukaan, tus­kin kes­kus­puis­toa­kaan.) Joka ton­til­le pitää kui­ten­kin kul­kea jon­kin­lai­nen tie. On las­ket­tu, että tuos­ta lii­ken­teen vaa­ti­mas­ta tilas­ta 38 % on sel­lais­ta, joka ei rii­pu lii­ken­teen mää­räs­tä, mut­ta loput 62 % siis riip­puu. Huo­mat­ta­koon, että sisään­tu­lo­tei­den muut­ta­mi­nen bule­var­deik­si Kehä I:n sisä­puo­lel­la vapaut­tai­si maa­ta 80 000 asuk­kaan asun­noil­le. Ei siis ihan pie­ni asia.

Tämä­kin asia on lähin­nä kau­pun­kien ongel­ma. Pait­si että maa on Kuh­mon perä­ky­lil­lä hal­vem­paa, tei­tä ei tar­vit­se teh­dä leveäm­mik­si sen takia, että auto­ja oli­si niin paljon.

Lii­ken­teen vaa­ti­ma tila pakot­taa myös raken­ta­maan kau­pun­git väl­jem­min, jol­loin etäi­syy­det piden­ty­vät ja jalan­kul­ki­jan arki vaikeutuu.

Este­vai­ku­tus on eri­tyi­ses­ti kes­kus­tan ongel­ma. Jalan­kul­ki­ja ei pää­se kun­nol­la eteen­päin, kos­ka aina on suo­ja­tiel­lä punai­nen valo, joka pakot­taa odottamaan.

Huo­ma­sin muu­ten, että lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat ovat pois­ta­neet Espal­ta jalan­kul­ku­va­lo­ja, ilmei­ses­ti este­vai­ku­tuk­sen pie­nen­tä­mi­sek­si. Jalan­kul­ki­ja kiit­tää sii­tä, että saa nyt ylit­tää Espan viivästyksettä.

Onnet­to­muus­kus­tan­nuk­set ovat maal­la suu­rem­pia kuin kau­pun­gis­sa. Hel­sin­gis­sä lii­ken­ne­kuo­le­mien mää­rä on las­ket­tu jo alle vii­teen vuo­des­sa, vaik­ka väkeä asuu 11 % koko maan väestöstä.

Niin­pä perus­teet verot­taa auto­ja sen enem­pää kun leik­kuu­pui­mu­rei­ta ja polt­toai­nei­ta enem­män kuin läm­mi­ty­söl­jyä päte­vät lähin­nä vain kau­pun­geis­sa lukuun otta­mat­ta onnet­to­muus­kus­tan­nuk­sia. Ihmet­te­len, että haja-asu­tusa­lueil­la suh­tau­du­taan autoi­lun yli­ve­rot­ta­mi­seen niin löperösti.

Samal­la oli­si perus­tei­ta las­kut­taa kau­pun­gis­sa, eri­tyi­ses­ti kes­kus­tas­sa aja­mi­ses­ta sel­väs­ti enemmän.

 

14 vastausta artikkeliin “Liikenne on haja-asutusalueilla räikeästi yliverotettua ja kaupungeissa aliverotettua”

  1. Mites jos lii­ken­ne­va­lon nor­maa­li moo­di oli kel­ta­vilk­ku autoil­le, jol­loin auto väis­tää suo­ja­tiel­lä käve­li­jää, mut­ta jalan­kul­ki­jal­la oli­si mah­dol­li­suus myös nap­pia pai­na­mal­la pyy­tää punai­nen autoille?

    1. Rol­le:
      Mites jos lii­ken­ne­va­lon nor­maa­li moo­di oli kel­ta­vilk­ku autoil­le, jol­loin auto väis­tää suo­ja­tiel­lä käve­li­jää, mut­ta jalan­kul­ki­jal­la oli­si mah­dol­li­suus myös nap­pia pai­na­mal­la pyy­tää punai­nen autoille?

      Tuk­hol­mas­sa on täl­lai­nen; sekä auton että jalan­kul­ki­jan valo on pimeä­nä, mut­ta jos jalan­kul­ki­ja ei uskal­la ylit­tää valo­ton­ta suo­ja­tie­tä, hän pai­naa nap­pia, jol­loin autoil­le syt­tyy het­kek­si punai­nen ja jalan­kul­ki­jal­le vih­reä, kun­nes valot taas sammuvat.

      Sii­tä lie kym­me­ni­sen vuot­ta, kun ehdo­tin vas­taa­vaa lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joil­le meil­lä, kun oli teh­ty havain­to, ettei­vät autot tah­do nou­dat­taa “joke­ri­va­lo­jen” vilk­ku­pu­nais­ta. Se koe­taan enem­män varoi­tuk­sek­si kuin pysäh­ty­mis­käs­kyk­si. Siis­pä tilal­le taval­li­nen valo­tolp­pa, joka on nor­maa­lis­ti pimeä­nä, mut­ta johon rati­kan lähes­tyes­sä syt­tyy ensin autoil­le kel­tai­nen ja sit­ten punai­nen valo. Se koet­tai­siin yksi­se­lit­tei­se­nä pysäh­ty­mis­käs­ky­nä. No, joke­ri­va­loil­la meil­lä men­nään edel­leen, ja rati­kat aja­vat hissunkissun.

  2. Kun seu­raa Soi­nin­vaa­ran tais­te­lua auto­ja vas­taan, tulee mie­leen Göde­lin epä­täy­del­li­syys­lause, jon­ka mukaan mate­ma­tii­kan sisäl­lä on tosia lausei­ta, joi­ta ei voi todek­si todis­taa mate­ma­tii­kan sisäi­sil­lä lauseil­la. Soi­ni­vaa­ran tapauk­ses­sa pitää tar­kas­tel­ta­vaa “laa­tik­koa” supis­taa yhä uudes­taan, jot­ta las­ku­toi­mi­tuk­sil­la saa­daan auto näyt­tä­mään ilmes­tys­kir­jan pedol­ta. Laa­ti­kon ulko­puo­lel­le jää tie­tys­ti koko muu yhteis­kun­nal­li­nen ole­mi­nen, joi­hin laa­ti­kon sisäl­le teh­dyt las­ku­toi­mi­tuk­set eivät vaikuta.

    Kun las­kee auton hai­tan kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, niin eikö pitäi­si las­kea myös sen hyö­dyt? (En tar­koi­ta että kes­kus­tas­sa yli­pään­sä pitäisi/kannattaisi ajaa henkilöautolla.)

    Jos auto vie kes­kus­tas­sa kal­lis­ta “tont­ti­maa­ta”, niin miten muut tilan vie­jät ja nii­den ali­hin­noit­te­lu? Esi­mer­kik­si Kaup­pa­to­rin tori­kaup­pi­aat: aika hyö­dy­tön­tä puu­has­te­lua Hel­sin­gin kal­leim­mal­la ton­til­la! Jos sii­hen raken­tai­si Jät­kä­saa­ren kal­tai­sen asu­ma­kort­te­lin, tori­kaup­pi­aan käyt­tä­mä pin­ta-ala näyt­täi­si todel­la mil­jar­dien arvoi­sel­ta ver­rat­tu­na auto­jen käyt­tä­mään tilaan — eikä tori­kaup­pi­aal­la voi edes ajaa kesämökille.

    Entä suu­ret asun­not kes­kus­tas­sa? Eikö Soi­nin­vaa­ran pitäi­si vaa­tia, että jos hen­ki­löl­lä on asu­mis­ti­laa kes­kus­tas­sa vaik­ka­pa yli 20 neliö­met­riä (per nup­pi), hänel­tä tuli­si ottaa hait­ta­ve­roa, kos­ka hän “ryös­tää” muil­ta ihmi­sil­tä mah­dol­li­suu­den asua kes­kus­tas­sa? Äsket­täin opin Ams­ter­da­mis­sa, että siel­lä ole­vat kor­keat ja kapeat talot joh­tu­vat sii­tä, että aika­naan jul­ki­si­vun leveys vai­kut­ti veroon, ei sen kor­keus, joten por­va­ri­per­heet oppi­vat raken­ta­maan kapei­ta kor­kei­ta taloja.

    Jos hen­ki­lö­au­tot saa­daan hää­de­tyk­si Hel­sin­gis­tä — mihin vih­reät enti­sen työ­väen­puo­lue SDP:n avul­la topa­kas­ti pyr­ki­vät — niin jäl­jel­le jää­vät tilan­käyt­tä­jät (rati­kat, bus­sit, ambu­lans­sit, huol­toa­jo­neu­vot (vai sal­li­taan­ko nii­tä­kään) saa­vat kir­jan­pi­dol­li­ses­ti kon­tol­leen hem­me­tin kal­liin tilan. Kannattaako?

    Soi­nin­vaa­ra sanoo, että uusil­le bule­var­deil­le saa­daan 80 000 uut­ta asun­toa ja se tar­koit­ta­nee aina­kin 160 000 asu­kas­ta. Eikö nois­sa talouk­sis­sa ole yhtään autoa? 

    Jos hen­ki­lö­au­tot hää­de­tään Hel­sin­gis­tä (kehä ykkö­sen sisä­puo­lel­ta?), niin aika nopeas­ti Män­ty­har­jus­ta ja Sai­maan ran­noil­ta lop­puu kesä­mök­kei­ly. Se on tie­tys­ti luon­non kan­nal­ta hyvä jut­tu — luon­to kiittää.

    Mut­ta voi­ko vero­tus­ta yli­pään­sä kor­va­mer­ki­tä Soi­nin­vaa­ran idean mukai­ses­ti — hyvin­voin­ti­val­tios­sa? Ylen vero lie­nee ainoa kor­va­mer­kit­ty (hait­ta) vero, tähän asti.

    Me autoi­li­jat mak­sam­me vuo­des­sa jotain 9 mil­jar­dia euroa eri­lai­sia vero­ja ja mak­su­ja. Lii­ken­ne­väy­lien raken­ta­mi­seen ja kunn­osa­pi­tä­mi­seen menee noin 1 mrd. Loput jää yhtei­seen käyt­töön. Jokai­nen auton omis­ta­ja ja sil­lä aja­va tukee esi­mer­kik­si aika lail­la Kal­lion elä­män­ta­pa­hip­pe­jä asu­mis­tuen muo­dos­sa. Siis “tilan­vaih­dan­taa” filosofisesti.

    Olen jos­kus miet­ti­nyt — kun joku las­kee auton vie­män tilan hin­taa — että eikö tuol­la 9 mil­jar­dil­la (jos se on oikea luku) todel­la­kaan saa edes pien­tä pät­kää hel­sin­ki­läi­ses­tä ajo­väy­läs­tä. Näkö­jään ei. 

    Jos autoi­li­joi­den, lot­toa­jien, tupak­ka­mies­ten ja olut­siep­po­jen mak­sut yhteis­kun­nal­le saa­tai­siin hait­ta­ve­ro­tet­tua pois, niin mis­tä kas­sas­ta Suo­men hyvin­voin­ti­pal­ve­lut rahoitettaisiin?

    1. Kyös­ti Salo­vaa­ra:

      Me autoi­li­jat mak­sam­me vuo­des­sa jotain 9 mil­jar­dia euroa eri­lai­sia vero­ja ja mak­su­ja. Lii­ken­ne­väy­lien raken­ta­mi­seen ja kunn­osa­pi­tä­mi­seen menee noin 1 mrd. Loput jää yhtei­seen käyttöön.Jokainen auton omis­ta­ja ja sil­lä aja­va tukee esi­mer­kik­si aika lail­la Kal­lion elä­män­ta­pa­hip­pe­jä asu­mis­tuen muo­dos­sa. Siis ”tilan­vaih­dan­taa” filosofisesti.

      Autoi­li­joi­ta vero­te­taan, kun he osta­vat esi­mer­kik­si Venä­jäl­tä tai Sau­di-Ara­bias­ta tuo­tua ja polt­toai­neek­si jalos­tet­tua öljyä sekä val­tao­sin Suo­men ulko­puo­lel­la val­mis­tet­tu­ja auto­ja. Tämä rahan­siir­to mah­dol­lis­taa mm. sen, mitä Qata­ris­sa tapah­tuu täl­lä het­kel­lä (MM-kisat ilmas­toi­dul­la sta­dio­nil­la kes­kel­lä hiek­ka-aavik­koa). Ne, jot­ka eivät perus­ta liik­ku­mis­taan yksi­tyi­sau­toi­luun, käyt­tä­vät saman sum­man, suu­ruus­luok­kaa 3000–4000 euroa vuo­des­sa, muu­hun kulut­ta­mi­seen, jos­ta nii­ni­kään mak­se­taan vero­ja ja joka toden­nä­köi­ses­ti hyö­dyt­tää suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa huo­mat­ta­vas­ti moni­puo­li­sem­min. Osal­taan tämän vuok­si Hel­sin­gin kes­kus­tan myy­mä­löi­den lii­ke­vaih­dos­ta vain noin 10% tulee autoi­li­joil­ta ja loput 90% kai­kil­ta muilta.

      Myös maa­seu­tu­mai­sis­sa taa­ja­mis­sa mer­kit­tä­vä osa yksi­tyi­sau­toi­lus­ta on tur­haa eli hel­pos­ti kes­tä­vil­lä liik­ku­mis­muo­doil­la kor­vat­ta­vis­sa, kos­ka suu­rin osa mat­kois­ta on alle 5 km pituisia.

      1. Mikä on tur­haa ja mikä tarpeellista?

        Ei sii­hen ole ole­mas­sa mitään objek­tii­vis­ta mää­ri­tel­mää eikä vastausta.

        Sinun mie­les­tä­si autoi­lu on tur­haa. Minun mie­les­tä­ni usein tar­peel­lis­ta ja ennen kaik­kea vapaut­ta­ni lisäävää. 

        Olet var­maan­kin oikeas­sa. Luul­ta­vas­ti minä­kin. Sinä arvos­tat yhtä asi­aa, minä tois­ta. Sem­mois­ta­han elä­mä (tois­tai­sek­si) vapaas­sa maas­sa ja maa­il­mas­sa on.

      2. Koti-isä: Autoi­li­joi­ta vero­te­taan, kun he osta­vat esi­mer­kik­si Venä­jäl­tä tai Sau­di-Ara­bias­ta tuo­tua ja polt­toai­neek­si jalos­tet­tua öljyä sekä val­tao­sin Suo­men ulko­puo­lel­la val­mis­tet­tu­ja auto­ja. Tämä rahan­siir­to mah­dol­lis­taa mm. sen, mitä Qata­ris­sa tapah­tuu täl­lä het­kel­lä (MM-kisat ilmas­toi­dul­la sta­dio­nil­la kes­kel­lä hiek­ka-aavik­koa). Ne, jot­ka eivät perus­ta liik­ku­mis­taan yksi­tyi­sau­toi­luun, käyt­tä­vät saman sum­man, suu­ruus­luok­kaa 3000–4000 euroa vuo­des­sa, muu­hun kulut­ta­mi­seen, jos­ta nii­ni­kään mak­se­taan vero­ja ja joka toden­nä­köi­ses­ti hyö­dyt­tää suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa huo­mat­ta­vas­ti moni­puo­li­sem­min. Osal­taan tämän vuok­si Hel­sin­gin kes­kus­tan myy­mä­löi­den lii­ke­vaih­dos­ta vain noin 10% tulee autoi­li­joil­ta ja loput 90% kai­kil­ta muilta.

        Myös maa­seu­tu­mai­sis­sa taa­ja­mis­sa mer­kit­tä­vä osa yksi­tyi­sau­toi­lus­ta on tur­haa eli hel­pos­ti kes­tä­vil­lä liik­ku­mis­muo­doil­la kor­vat­ta­vis­sa, kos­ka suu­rin osa mat­kois­ta on alle 5 km pituisia.

        Tosin Hel­sin­gin kes­kus­tan liik­kei­den myy­tä­väs­tä tava­ras­ta 99% kul­kee autol­la liikkeisiin.

    2. Kyös­ti Salo­vaa­ra: Jos autoi­li­joi­den, lot­toa­jien, tupak­ka­mies­ten ja olut­siep­po­jen mak­sut yhteis­kun­nal­le saa­tai­siin hait­ta­ve­ro­tet­tua pois, niin mis­tä kas­sas­ta Suo­men hyvin­voin­ti­pal­ve­lut rahoitettaisiin?

      Ensin sanot, että autoi­li­joi­den verot oli­si syy­tä kor­va­mer­ki­tä autoi­lun infra­hank­kei­siin. Sit­ten tämä yllä. 

      Mik­sei samal­la logii­kal­la tupak­ki­mies­ten mak­sa­mia vero­ja oli­si syy­tä käyt­tää vaik­ka tupa­koin­ti­ka­tos­ten raken­ta­mi­seen ? Ja juop­po­jen vero­ja baa­rien ehostamiseeb?

    3. Kyös­ti Salo­vaa­ra:
      Jos hen­ki­lö­au­tot hää­de­tään Hel­sin­gis­tä (kehä ykkö­sen sisä­puo­lel­ta?), niin aika nopeas­ti Män­ty­har­jus­ta ja Sai­maan ran­noil­ta lop­puu kesä­mök­kei­ly. Se on tie­tys­ti luon­non kan­nal­ta hyvä jut­tu – luon­to kiittää. 

      Ei lopu. Kan­ta-hel­sin­ki­läis­ten kesä­mö­ki­no­mis­tus Itä­suo­mes­sa on mar­gi­naa­lis­ta mui­hin ver­rat­tu­na. Uudel­la­maal­la ja Turun saa­ris­tos­sa sit­ten enemmän.

      Kyös­ti Salo­vaa­ra:
      Me autoi­li­jat mak­sam­me vuo­des­sa jotain 9 mil­jar­dia euroa eri­lai­sia vero­ja ja mak­su­ja. Lii­ken­ne­väy­lien raken­ta­mi­seen ja kunn­osa­pi­tä­mi­seen menee noin 1 mrd. 

      Sum­ma jol­la tie­verk­koa yllä­pi­de­tään vaih­te­lee vuo­sit­tain ja isot hank­keet kuten kau­pun­kien­vä­li­set moot­to­ri­tiet rahoi­te­taan ihan eri momen­tis­ta kuin peru­ver­kon yllä­pi­to. Osit­tain myös EU:n rahoi­tuk­sel­la, kuten Turku-Vaalimaa.

      Kyös­ti Salo­vaa­ra:
      Loput jää yhtei­seen käyttöön.Jokainen auton omis­ta­ja ja sil­lä aja­va tukee esi­mer­kik­si aika lail­la Kal­lion elä­män­ta­pa­hip­pe­jä asu­mis­tuen muo­dos­sa. Siis ”tilan­vaih­dan­taa” filosofisesti. 

      Elä­män­ta­pa­hip­pe­jä ja mui­ta tuel­la elä­viä asuu muil­la paik­ka­kun­nil­la pal­jon enem­män kuin Kalliossa.

      Jos meil­lä oli­si ete­lä-euroop­pa­lai­sen kal­tai­nen kevyt autoi­lun vero­tus, niin työs­sä­käy­vät ihmi­set jou­tui­si­vat otta­maan kotei­hin­sa omat tai appi­van­hem­mat, ja mah­dol­li­set isoi­so­mum­mot asu­maan. Mie­lum­min mak­san enem­män auto­ve­roa kuin olen sel­lais­ten tossuteltavana.

      Kyös­ti Salo­vaa­ra:
      Olen jos­kus miet­ti­nyt – kun joku las­kee auton vie­män tilan hin­taa – että eikö tuol­la 9 mil­jar­dil­la (jos se on oikea luku) todel­la­kaan saa edes pien­tä pät­kää hel­sin­ki­läi­ses­tä ajo­väy­läs­tä. Näkö­jään ei. 

      Val­tio omis­taa kehä­tiet ja tär­keim­mät sisään­tu­lo­väy­lät Hel­sin­gis­sä sii­hen pis­tee­seen mis­sä lii­ken­ne­va­lot tule­vat vas­taan. Jokai­nen kun­ta vas­taa sisäi­ses­tä katu­ver­kos­taan ja ase­ma­kaa­voi­tuk­ses­taan itse.

      1. »Ei lopu. Kan­ta-hel­sin­ki­läis­ten kesä­mö­ki­no­mis­tus Itä­suo­mes­sa on mar­gi­naa­lis­ta mui­hin ver­rat­tu­na. Uudel­la­maal­la ja Turun saa­ris­tos­sa sit­ten enemmän.

        Mis­täs löy­tyy tuol­lai­nen tilas­to jos­sa möki­no­mis­tus on tilas­toi­tu kau­pun­gin­osan tarkkuudella?

    4. Kyös­ti Salo­vaa­ra: Kun las­kee auton hai­tan kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, niin eikö pitäi­si las­kea myös sen hyödyt?

      Pitää las­kea vain ulkois­hyö­dyt eli hyö­dyt muil­le kuin autoi­li­joil­le. Onko niitä?

      Itsel­leen tule­vat hyö­dyt autoi­li­ja huo­mioi itsekin.

      Kyös­ti Salo­vaa­ra: Entä suu­ret asun­not kes­kus­tas­sa? Eikö Soi­nin­vaa­ran pitäi­si vaa­tia, että jos hen­ki­löl­lä on asu­mis­ti­laa kes­kus­tas­sa vaik­ka­pa yli 20 neliö­met­riä (per nup­pi), hänel­tä tuli­si ottaa hait­ta­ve­roa, kos­ka hän ”ryös­tää” muil­ta ihmi­sil­tä mah­dol­li­suu­den asua keskustassa?

      Täs­sä ei var­si­nai­ses­ti ole kyse ulkois­hai­tas­ta vaan rajal­li­ses­ta resurs­sis­ta. Rajal­li­suus kyl­lä kapi­ta­li­soi­tuu hin­taa, jon­ka asuk­ki jou­tuu mak­sa­maan, ilman veroakin.

      Asun­to­ja, tai aina­kin tont­ti­maa­ta, voi kyl­lä verot­taa kiin­teis­tö­ve­rol­la. Maan kiin­teis­tö­ve­ro on teo­rias­sa hyvä vero, kos­ka se ei vai­ku­ta maan mää­rään, joten teo­rias­sa se ei aiheu­ta yhtään hyvin­voin­ti­tap­pio­ta (eng. deadweight loss) toi­sin kuin useim­mat verot. Ulkois­hait­to­jen verot ja mak­sut ovat kui­ten­kin peri­aat­tees­sa vie­lä parem­pia, kos­ka niil­lä on teo­rias­sa nega­tii­vi­nen hyvin­voin­ti­tap­pio (johon­kin rajaan saakka).

    5. Kyös­ti Salo­vaa­ra: Kun las­kee auton hai­tan kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, niin eikö pitäi­si las­kea myös sen hyödyt?

      Ok, tar­kal­leen mitä hyö­tyä minul­le koi­tuu sii­tä, että sinä ajat autollasi? 

      Eli Soi­nin­vaa­ran koko tar­kas­te­lu kos­kee muil­le aiheu­tet­tua hait­taa. Kun autoil­le on varat­tu park­ki­paik­ka­ti­laa kau­pun­gis­sa, ei kau­pun­ki voi myy­dä sitä maa­ta muu­hun käyt­töön (esim. asun­noik­si), joten se aiheut­taa sitä kaut­ta hyvinvointitappiota. 

      Kyös­ti Salo­vaa­ra: Jos auto vie kes­kus­tas­sa kal­lis­ta ”tont­ti­maa­ta”, niin miten muut tilan vie­jät ja nii­den ali­hin­noit­te­lu? Esi­mer­kik­si Kaup­pa­to­rin tori­kaup­pi­aat: aika hyö­dy­tön­tä puu­has­te­lua Hel­sin­gin kal­leim­mal­la tontilla!

      Ensin­nä­kin veik­kaan Kaup­pa­to­rin kaup­piai­den mak­sa­van käyt­tä­mäs­tään tilas­ta jotain vuo­kraa kau­pun­gil­le. Toi­sek­si, Kaup­pa­to­ri on yksi Hel­sin­gin turis­ti­koh­teis­ta ja muu­ten­kin arvo­kas kau­pun­gi­le osa­na sen iden­ti­teet­tiä. Sil­lä on siis arvoa sel­lai­se­na kuin se nyt on. Jos se myy­täi­siin raken­nus­maak­si ja sii­hen raken­net­tai­siin asuin­ta­lo, niin tämä arvo mene­tet­täi­siin. Vas­taa­va ei päde kadun­var­si­park­ki­paik­koi­hin, vaan ennem­min­kin päin­vas­toin, eli kadut muut­tui­si­vat viih­tyi­säm­mik­si, jos ne eivät oli­si täyn­nä pysä­köi­ty­jä autoja. 

      Kyös­ti Salo­vaa­ra: Entä suu­ret asun­not kes­kus­tas­sa? Eikö Soi­nin­vaa­ran pitäi­si vaa­tia, että jos hen­ki­löl­lä on asu­mis­ti­laa kes­kus­tas­sa vaik­ka­pa yli 20 neliö­met­riä (per nup­pi), hänel­tä tuli­si ottaa hait­ta­ve­roa, kos­ka hän ”ryös­tää” muil­ta ihmi­sil­tä mah­dol­li­suu­den asua keskustassa?

      Ei, kos­ka hän on mak­sa­nut mark­ki­na­hin­nan asun­nos­taan. Jos se autoi­li­ja mak­sai­si sen 3 euroa ruuh­ka­mak­sua sen sijaan, että käyt­tää katu­ja ja aiheut­taa vii­väs­tys­tä muil­le kul­ki­joil­le, niin se vas­tai­si juu­ri tuo­ta samaa. 

      Ja kyl­lä kiin­teis­tö­ve­roa voi­si nos­taa. Se asu­jan asun­non kal­lis­tu­mi­nen ei ole hänen omien toi­mien­sa ansio­ta, vaan kuu­luu koko kau­pun­gil­le ja kiin­teis­tö­ve­ron nos­ta­mi­nen oli­si oikea tapa ulos­mi­ta­ta se kaupungille. 

      Kyös­ti Salo­vaa­ra: Me autoi­li­jat mak­sam­me vuo­des­sa jotain 9 mil­jar­dia euroa eri­lai­sia vero­ja ja maksuja.

      Jep ja Soi­nin­vaa­ran point­ti oli se, että ne kerä­tään nyky­ään tyh­mäs­ti. Polt­toai­net­ta vero­te­taan kireäm­min kuin oli­si jär­ke­vää, jos tavoit­tee­na on koh­del­la kaik­kia CO2-pääs­tö­jä tasa-arvoi­ses­ti. Samoin olen sitä miel­tä, että pel­kän auton omis­ta­mi­ses­ta ja osta­mi­ses­ta verot­ta­mi­nen on tyh­mää (siis enem­pää kuin muu­ta kulu­tus­ta vero­te­taan ALV:llä), kos­ka eihän se auto, joka sei­soo omal­la maal­la par­kis­sa, aiheu­ta muil­le mitään hait­taa. Vero­tuk­sen pain­opis­teen pitäi­si siis siir­tyä tei­den käyt­tä­mi­seen ja eten­kin kau­pun­kien ruuh­kien tuot­ta­mi­seen. Polt­toai­nee­seen voi jää­dä vero, mut­ta sen pitäi­si olla sen suu­rui­nen kuin muil­la­kin fos­sii­li­sil­la. Sen pääl­le voi sit­ten pan­na jon­kun ilman­saas­te­ve­ron, jota kerät­täi­siin ruuh­ka­mak­sun yhtey­des­sä. Ja näi­den pääl­le sit­ten auton pysä­köin­tiä kau­pun­geis­sa tuli­si rahas­taa sen mukaan, mikä pysä­köin­ti­maan todel­li­nen vaih­toeh­to­kus­tan­nus on.

  3. Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat las­ki­vat simu­loin­ti­mal­leil­laan, että yksi Teol­li­suus­ka­dul­le autol­la töi­hin tule­va hidas­taa mui­den mat­kan­te­koa 20 minuutilla.”

    Onko tämä vah­vis­tet­tu kokeel­li­ses­ti? Otet­tu yksi (satun­nai­nen) Teol­li­suus­ka­dul­le tule­va pois lii­ken­tees­tä jonain aamu­na ja heti on mui­den mat­kan­te­ko nopeutunut! (?)

    1. Asian­tun­ti­ja minä­kin:
      ”Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat las­ki­vat simu­loin­ti­mal­leil­laan, että yksi Teol­li­suus­ka­dul­le autol­la töi­hin tule­va hidas­taa mui­den mat­kan­te­koa 20 minuutilla.”

      Onko tämä vah­vis­tet­tu kokeel­li­ses­ti? Otet­tu yksi (satun­nai­nen) Teol­li­suus­ka­dul­le tule­va pois lii­ken­tees­tä jonain aamu­na ja heti on mui­den mat­kan­te­ko nopeutunut! (?)

      Asian­tun­ti­ja­na voit miet­tiä ”kokeel­li­ses­ti” pää­set­kö nopeam­min peril­le, jos edes­tä­si jonos­sa ote­taan yksi auto pois ja siir­ryt siten eteen­päin sen auton pai­kal­le. Ja taka­na­si kaik­ki sadat/tuhannet autot vas­taa­vas­ti siir­ty­vät yhden pai­kan eteen­päin. Ja kyl­lä, yhdel­le sääs­tö on pie­ni, mut­ta monel­le yhteen­sä suu­ri. Ja se tois­tuu tyy­pil­li­ses­ti joka (arki)päivä.

      Tai jos tuo tun­tuu lii­an vai­keal­ta voit aja­tel­la vaik­ka hitaas­ti ete­ne­vää kass­ajo­noa, jos­sa sei­sot. Jos edes­tä­si ote­taan yksi asia­kas pois (verk­ko­kaup­paan!) mah­tai­si­ko sinun ja mui­den jonos­sa sei­so­vien aikaa säästyä?

  4. Autoi­lun kus­tan­nus­ten las­ke­mi­nen Hel­sin­gin tai mui­den ruuh­ka aluei­den ulko­puo­lel­la kuu­los­taa jalol­ta aja­tuk­sel­ta, mut­ta sii­hen kät­key­tyy kyl­lä mel­koi­nen kar­hun­pal­ve­lus. Autoi­lun vero­tuk­sen hal­puu­tus kehä kol­mo­sen ulko­puo­lel­la ei var­mas­ti aina­kaan tii­vis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta näil­lä alueil­la. Autoi­lun vero­tus toi­mii kui­ten­kin jok­seen­kin hyvä­nä “luon­nol­li­se­na” estee­nä kau­pun­kien ja kylien­kin hajau­tu­mi­sel­le pit­kin met­siä ja pel­to­ja entis­tä enempää. 

    Kär­jis­te­tys­ti sanot­tu­na maa­kun­tien mies­ten kan­nat­tai­si ajaa päin vas­tais­ta asi­aa ja vaa­tia Hel­sin­kiin keven­nys­tä autoi­lun vero­tuk­seen ja toi­voa sen hajaut­ta­van kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ja vähen­tä­vän veto­voi­maa, mikä­li halua­vat pitää oman maa­kun­nan asuk­kais­ta kiinni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.