Kun niin moni on ihmetellyt, kauhistellut tai ihastellut kantaani, että autoilu on haja-asutusalueilla räikeästi yliverotettuja ja kaupungeissa vastaavasti aliverotettua. lienee syytä perustella.
Autoilun verotusta yli kohtuullisen tienkäyttömaksun tulee perustella sen ulkoisvaikutuksilla. Oikeastaan noissa tienkäyttömaksuissa pitäisi huomioida vain tien kuluminen, ei tieverkon olemassaoloa. Tosin raskaan tavaraliikenteen osalta tämä tieverkon kuluminenkin ylittää liikenteeltä erilaisina veroina perityt maksut. Mutta käsittelen nyt henkilölautojen verotusta.
Mitä ovat autoilun ulkoisvaikutukset?
- ilmastopäästöt
- epäterveelliset pakokaasut ja melu
- ruuhkat
- estevaikutus
- kalliin tilan käyttö
- onnettomuuskustannukset
Vaikutus ilmastoon on tietysti bensalitraa kohden sama maalla ja kaupungissa. Mutta se on sama autolla ja omakotitalon öljylämmityksellä. Tällä perusteella dieselin ei pitäisi siis olla löpöä kalliimpaa. Onko löpö liian halpaa, siihen en ota kantaa.
Yhden autoilijan aiheuttamat pakokaasu- ja meluhaitat riippuvat siitä, kuinka moni ihminen niistä joutuu kärsimään. Niitä on Helsingin kantakaupungissa tuhansia kertoja enemmän kuin Kuhmon peräkylillä. Tämän komponentin on siis oltava Helsingissä tuhansia kertoja suurempi.
Ruuhkat ovat tavallaan autoilijoiden keskinäistä kiusantekoa. Helsingin liikennesuunnittelijat laskivat simulointimalleillaan, että yksi Teollisuuskadulle autolla töihin tuleva hidastaa muiden matkantekoa 20 minuutilla. Tämä 20 minuuttia koostuu tuhansista muutaman sekunnin viivästyksistä. Joku voi sanoa, että ei se mitään, mutta vastaavasti tuhat autolla töihin tulevaa tuottaa yhteensä tuhat kertaa suurempia viivästyksiä ja siinä puhutaan jo useista minuuteista kärsijää kohden.
Jos ajattelemme, että niiden toisten autoilijoiden ajan arvo on 10 €/tunti, olisi oikein laskuttaa Teollisuuskadulle autolla töihin tulevia 3,33 euron ruuhkamaksulla.
Kuhmon peräkylillä ruuhkan aikaansaaminen vaatii sen sijaan huolellista suunnittelua ja koko kylän autoilijoiden yhteistyötä. Ruuhka ulkoisvaikutuksena on siis jokseenkin kokonaan kaupunkien ongelma, juhannuksen menoliikennettä lukuun ottamatta.
Helsingissä liikenteen suurin kustannus on kuitenkin liikenteen vaatima tila. Noin neljäsosa kaupunkimaasta menee liikenteen hyväksi. (En nyt muista, mikä tässä oli alueen määritelmä, mutta ei siihen ainakaan Helsingin vesialueita lasketa mukaan, tuskin keskuspuistoakaan.) Joka tontille pitää kuitenkin kulkea jonkinlainen tie. On laskettu, että tuosta liikenteen vaatimasta tilasta 38 % on sellaista, joka ei riipu liikenteen määrästä, mutta loput 62 % siis riippuu. Huomattakoon, että sisääntuloteiden muuttaminen bulevardeiksi Kehä I:n sisäpuolella vapauttaisi maata 80 000 asukkaan asunnoille. Ei siis ihan pieni asia.
Tämäkin asia on lähinnä kaupunkien ongelma. Paitsi että maa on Kuhmon peräkylillä halvempaa, teitä ei tarvitse tehdä leveämmiksi sen takia, että autoja olisi niin paljon.
Liikenteen vaatima tila pakottaa myös rakentamaan kaupungit väljemmin, jolloin etäisyydet pidentyvät ja jalankulkijan arki vaikeutuu.
Estevaikutus on erityisesti keskustan ongelma. Jalankulkija ei pääse kunnolla eteenpäin, koska aina on suojatiellä punainen valo, joka pakottaa odottamaan.
Huomasin muuten, että liikennesuunnittelijat ovat poistaneet Espalta jalankulkuvaloja, ilmeisesti estevaikutuksen pienentämiseksi. Jalankulkija kiittää siitä, että saa nyt ylittää Espan viivästyksettä.
Onnettomuuskustannukset ovat maalla suurempia kuin kaupungissa. Helsingissä liikennekuolemien määrä on laskettu jo alle viiteen vuodessa, vaikka väkeä asuu 11 % koko maan väestöstä.
Niinpä perusteet verottaa autoja sen enempää kun leikkuupuimureita ja polttoaineita enemmän kuin lämmitysöljyä pätevät lähinnä vain kaupungeissa lukuun ottamatta onnettomuuskustannuksia. Ihmettelen, että haja-asutusalueilla suhtaudutaan autoilun yliverottamiseen niin löperösti.
Samalla olisi perusteita laskuttaa kaupungissa, erityisesti keskustassa ajamisesta selvästi enemmän.
Mites jos liikennevalon normaali moodi oli keltavilkku autoille, jolloin auto väistää suojatiellä kävelijää, mutta jalankulkijalla olisi mahdollisuus myös nappia painamalla pyytää punainen autoille?
Tukholmassa on tällainen; sekä auton että jalankulkijan valo on pimeänä, mutta jos jalankulkija ei uskalla ylittää valotonta suojatietä, hän painaa nappia, jolloin autoille syttyy hetkeksi punainen ja jalankulkijalle vihreä, kunnes valot taas sammuvat.
Siitä lie kymmenisen vuotta, kun ehdotin vastaavaa liikennesuunnittelijoille meillä, kun oli tehty havainto, etteivät autot tahdo noudattaa ”jokerivalojen” vilkkupunaista. Se koetaan enemmän varoitukseksi kuin pysähtymiskäskyksi. Siispä tilalle tavallinen valotolppa, joka on normaalisti pimeänä, mutta johon ratikan lähestyessä syttyy ensin autoille keltainen ja sitten punainen valo. Se koettaisiin yksiselitteisenä pysähtymiskäskynä. No, jokerivaloilla meillä mennään edelleen, ja ratikat ajavat hissunkissun.
Kun seuraa Soininvaaran taistelua autoja vastaan, tulee mieleen Gödelin epätäydellisyyslause, jonka mukaan matematiikan sisällä on tosia lauseita, joita ei voi todeksi todistaa matematiikan sisäisillä lauseilla. Soinivaaran tapauksessa pitää tarkasteltavaa ”laatikkoa” supistaa yhä uudestaan, jotta laskutoimituksilla saadaan auto näyttämään ilmestyskirjan pedolta. Laatikon ulkopuolelle jää tietysti koko muu yhteiskunnallinen oleminen, joihin laatikon sisälle tehdyt laskutoimitukset eivät vaikuta.
Kun laskee auton haitan kaupungin keskustassa, niin eikö pitäisi laskea myös sen hyödyt? (En tarkoita että keskustassa ylipäänsä pitäisi/kannattaisi ajaa henkilöautolla.)
Jos auto vie keskustassa kallista ”tonttimaata”, niin miten muut tilan viejät ja niiden alihinnoittelu? Esimerkiksi Kauppatorin torikauppiaat: aika hyödytöntä puuhastelua Helsingin kalleimmalla tontilla! Jos siihen rakentaisi Jätkäsaaren kaltaisen asumakorttelin, torikauppiaan käyttämä pinta-ala näyttäisi todella miljardien arvoiselta verrattuna autojen käyttämään tilaan – eikä torikauppiaalla voi edes ajaa kesämökille.
Entä suuret asunnot keskustassa? Eikö Soininvaaran pitäisi vaatia, että jos henkilöllä on asumistilaa keskustassa vaikkapa yli 20 neliömetriä (per nuppi), häneltä tulisi ottaa haittaveroa, koska hän ”ryöstää” muilta ihmisiltä mahdollisuuden asua keskustassa? Äskettäin opin Amsterdamissa, että siellä olevat korkeat ja kapeat talot johtuvat siitä, että aikanaan julkisivun leveys vaikutti veroon, ei sen korkeus, joten porvariperheet oppivat rakentamaan kapeita korkeita taloja.
Jos henkilöautot saadaan häädetyksi Helsingistä – mihin vihreät entisen työväenpuolue SDP:n avulla topakasti pyrkivät – niin jäljelle jäävät tilankäyttäjät (ratikat, bussit, ambulanssit, huoltoajoneuvot (vai sallitaanko niitäkään) saavat kirjanpidollisesti kontolleen hemmetin kalliin tilan. Kannattaako?
Soininvaara sanoo, että uusille bulevardeille saadaan 80 000 uutta asuntoa ja se tarkoittanee ainakin 160 000 asukasta. Eikö noissa talouksissa ole yhtään autoa?
Jos henkilöautot häädetään Helsingistä (kehä ykkösen sisäpuolelta?), niin aika nopeasti Mäntyharjusta ja Saimaan rannoilta loppuu kesämökkeily. Se on tietysti luonnon kannalta hyvä juttu – luonto kiittää.
Mutta voiko verotusta ylipäänsä korvamerkitä Soininvaaran idean mukaisesti – hyvinvointivaltiossa? Ylen vero lienee ainoa korvamerkitty (haitta) vero, tähän asti.
Me autoilijat maksamme vuodessa jotain 9 miljardia euroa erilaisia veroja ja maksuja. Liikenneväylien rakentamiseen ja kunnosapitämiseen menee noin 1 mrd. Loput jää yhteiseen käyttöön. Jokainen auton omistaja ja sillä ajava tukee esimerkiksi aika lailla Kallion elämäntapahippejä asumistuen muodossa. Siis ”tilanvaihdantaa” filosofisesti.
Olen joskus miettinyt – kun joku laskee auton viemän tilan hintaa – että eikö tuolla 9 miljardilla (jos se on oikea luku) todellakaan saa edes pientä pätkää helsinkiläisestä ajoväylästä. Näköjään ei.
Jos autoilijoiden, lottoajien, tupakkamiesten ja olutsieppojen maksut yhteiskunnalle saataisiin haittaverotettua pois, niin mistä kassasta Suomen hyvinvointipalvelut rahoitettaisiin?
Autoilijoita verotetaan, kun he ostavat esimerkiksi Venäjältä tai Saudi-Arabiasta tuotua ja polttoaineeksi jalostettua öljyä sekä valtaosin Suomen ulkopuolella valmistettuja autoja. Tämä rahansiirto mahdollistaa mm. sen, mitä Qatarissa tapahtuu tällä hetkellä (MM-kisat ilmastoidulla stadionilla keskellä hiekka-aavikkoa). Ne, jotka eivät perusta liikkumistaan yksityisautoiluun, käyttävät saman summan, suuruusluokkaa 3000-4000 euroa vuodessa, muuhun kuluttamiseen, josta niinikään maksetaan veroja ja joka todennäköisesti hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa huomattavasti monipuolisemmin. Osaltaan tämän vuoksi Helsingin keskustan myymälöiden liikevaihdosta vain noin 10% tulee autoilijoilta ja loput 90% kaikilta muilta.
Myös maaseutumaisissa taajamissa merkittävä osa yksityisautoilusta on turhaa eli helposti kestävillä liikkumismuodoilla korvattavissa, koska suurin osa matkoista on alle 5 km pituisia.
Mikä on turhaa ja mikä tarpeellista?
Ei siihen ole olemassa mitään objektiivista määritelmää eikä vastausta.
Sinun mielestäsi autoilu on turhaa. Minun mielestäni usein tarpeellista ja ennen kaikkea vapauttani lisäävää.
Olet varmaankin oikeassa. Luultavasti minäkin. Sinä arvostat yhtä asiaa, minä toista. Semmoistahan elämä (toistaiseksi) vapaassa maassa ja maailmassa on.
Tosin Helsingin keskustan liikkeiden myytävästä tavarasta 99% kulkee autolla liikkeisiin.
Ensin sanot, että autoilijoiden verot olisi syytä korvamerkitä autoilun infrahankkeisiin. Sitten tämä yllä.
Miksei samalla logiikalla tupakkimiesten maksamia veroja olisi syytä käyttää vaikka tupakointikatosten rakentamiseen ? Ja juoppojen veroja baarien ehostamiseeb?
Ei lopu. Kanta-helsinkiläisten kesämökinomistus Itäsuomessa on marginaalista muihin verrattuna. Uudellamaalla ja Turun saaristossa sitten enemmän.
Summa jolla tieverkkoa ylläpidetään vaihtelee vuosittain ja isot hankkeet kuten kaupunkienväliset moottoritiet rahoitetaan ihan eri momentista kuin peruverkon ylläpito. Osittain myös EU:n rahoituksella, kuten Turku-Vaalimaa.
Elämäntapahippejä ja muita tuella eläviä asuu muilla paikkakunnilla paljon enemmän kuin Kalliossa.
Jos meillä olisi etelä-eurooppalaisen kaltainen kevyt autoilun verotus, niin työssäkäyvät ihmiset joutuisivat ottamaan koteihinsa omat tai appivanhemmat, ja mahdolliset isoisomummot asumaan. Mielummin maksan enemmän autoveroa kuin olen sellaisten tossuteltavana.
Valtio omistaa kehätiet ja tärkeimmät sisääntuloväylät Helsingissä siihen pisteeseen missä liikennevalot tulevat vastaan. Jokainen kunta vastaa sisäisestä katuverkostaan ja asemakaavoituksestaan itse.
>>Ei lopu. Kanta-helsinkiläisten kesämökinomistus Itäsuomessa on marginaalista muihin verrattuna. Uudellamaalla ja Turun saaristossa sitten enemmän.
Mistäs löytyy tuollainen tilasto jossa mökinomistus on tilastoitu kaupunginosan tarkkuudella?
Pitää laskea vain ulkoishyödyt eli hyödyt muille kuin autoilijoille. Onko niitä?
Itselleen tulevat hyödyt autoilija huomioi itsekin.
Tässä ei varsinaisesti ole kyse ulkoishaitasta vaan rajallisesta resurssista. Rajallisuus kyllä kapitalisoituu hintaa, jonka asukki joutuu maksamaan, ilman veroakin.
Asuntoja, tai ainakin tonttimaata, voi kyllä verottaa kiinteistöverolla. Maan kiinteistövero on teoriassa hyvä vero, koska se ei vaikuta maan määrään, joten teoriassa se ei aiheuta yhtään hyvinvointitappiota (eng. deadweight loss) toisin kuin useimmat verot. Ulkoishaittojen verot ja maksut ovat kuitenkin periaatteessa vielä parempia, koska niillä on teoriassa negatiivinen hyvinvointitappio (johonkin rajaan saakka).
Ok, tarkalleen mitä hyötyä minulle koituu siitä, että sinä ajat autollasi?
Eli Soininvaaran koko tarkastelu koskee muille aiheutettua haittaa. Kun autoille on varattu parkkipaikkatilaa kaupungissa, ei kaupunki voi myydä sitä maata muuhun käyttöön (esim. asunnoiksi), joten se aiheuttaa sitä kautta hyvinvointitappiota.
Ensinnäkin veikkaan Kauppatorin kauppiaiden maksavan käyttämästään tilasta jotain vuokraa kaupungille. Toiseksi, Kauppatori on yksi Helsingin turistikohteista ja muutenkin arvokas kaupungile osana sen identiteettiä. Sillä on siis arvoa sellaisena kuin se nyt on. Jos se myytäisiin rakennusmaaksi ja siihen rakennettaisiin asuintalo, niin tämä arvo menetettäisiin. Vastaava ei päde kadunvarsiparkkipaikkoihin, vaan ennemminkin päinvastoin, eli kadut muuttuisivat viihtyisämmiksi, jos ne eivät olisi täynnä pysäköityjä autoja.
Ei, koska hän on maksanut markkinahinnan asunnostaan. Jos se autoilija maksaisi sen 3 euroa ruuhkamaksua sen sijaan, että käyttää katuja ja aiheuttaa viivästystä muille kulkijoille, niin se vastaisi juuri tuota samaa.
Ja kyllä kiinteistöveroa voisi nostaa. Se asujan asunnon kallistuminen ei ole hänen omien toimiensa ansiota, vaan kuuluu koko kaupungille ja kiinteistöveron nostaminen olisi oikea tapa ulosmitata se kaupungille.
Jep ja Soininvaaran pointti oli se, että ne kerätään nykyään tyhmästi. Polttoainetta verotetaan kireämmin kuin olisi järkevää, jos tavoitteena on kohdella kaikkia CO2-päästöjä tasa-arvoisesti. Samoin olen sitä mieltä, että pelkän auton omistamisesta ja ostamisesta verottaminen on tyhmää (siis enempää kuin muuta kulutusta verotetaan ALV:llä), koska eihän se auto, joka seisoo omalla maalla parkissa, aiheuta muille mitään haittaa. Verotuksen painopisteen pitäisi siis siirtyä teiden käyttämiseen ja etenkin kaupunkien ruuhkien tuottamiseen. Polttoaineeseen voi jäädä vero, mutta sen pitäisi olla sen suuruinen kuin muillakin fossiilisilla. Sen päälle voi sitten panna jonkun ilmansaasteveron, jota kerättäisiin ruuhkamaksun yhteydessä. Ja näiden päälle sitten auton pysäköintiä kaupungeissa tulisi rahastaa sen mukaan, mikä pysäköintimaan todellinen vaihtoehtokustannus on.
”Helsingin liikennesuunnittelijat laskivat simulointimalleillaan, että yksi Teollisuuskadulle autolla töihin tuleva hidastaa muiden matkantekoa 20 minuutilla.”
Onko tämä vahvistettu kokeellisesti? Otettu yksi (satunnainen) Teollisuuskadulle tuleva pois liikenteestä jonain aamuna ja heti on muiden matkanteko nopeutunut! (?)
Asiantuntijana voit miettiä ”kokeellisesti” pääsetkö nopeammin perille, jos edestäsi jonossa otetaan yksi auto pois ja siirryt siten eteenpäin sen auton paikalle. Ja takanasi kaikki sadat/tuhannet autot vastaavasti siirtyvät yhden paikan eteenpäin. Ja kyllä, yhdelle säästö on pieni, mutta monelle yhteensä suuri. Ja se toistuu tyypillisesti joka (arki)päivä.
Tai jos tuo tuntuu liian vaikealta voit ajatella vaikka hitaasti etenevää kassajonoa, jossa seisot. Jos edestäsi otetaan yksi asiakas pois (verkkokauppaan!) mahtaisiko sinun ja muiden jonossa seisovien aikaa säästyä?
Autoilun kustannusten laskeminen Helsingin tai muiden ruuhka alueiden ulkopuolella kuulostaa jalolta ajatukselta, mutta siihen kätkeytyy kyllä melkoinen karhunpalvelus. Autoilun verotuksen halpuutus kehä kolmosen ulkopuolella ei varmasti ainakaan tiivistä kaupunkirakennetta näillä alueilla. Autoilun verotus toimii kuitenkin jokseenkin hyvänä ”luonnollisena” esteenä kaupunkien ja kylienkin hajautumiselle pitkin metsiä ja peltoja entistä enempää.
Kärjistetysti sanottuna maakuntien miesten kannattaisi ajaa päin vastaista asiaa ja vaatia Helsinkiin kevennystä autoilun verotukseen ja toivoa sen hajauttavan kaupunkirakennetta ja vähentävän vetovoimaa, mikäli haluavat pitää oman maakunnan asukkaista kiinni.