Keskustatunnelin päätöksenteosta

Aion vas­ta­ta Jan Vapaavuoren kir­joituk­seen keskus­tatun­nelin torp­paamis­es­ta perus­teel­lisem­min paris­sa kir­joituk­ses­sa, mut­ta päätök­sen­teosta halu­an sanoa jo nyt.

Minus­ta han­kkeen kan­nat­ta­jille, kut­sun heitä yksinker­taisu­u­den vuok­si kokoomuk­sek­si, pitäisi antaa aikaa esit­tää karkea hah­motel­ma siitä, miten tun­neli rahoite­taan. Sen esit­tämiseen ei pitäisi men­nä viikkoa pidem­pään, kos­ka tarkko­ja laskelmia ei tarvi­ta vaan strate­gi­nen aja­tus riit­tää. Jos jokin aja­tus on, siitä voisi ker­toa ennen 8.10. tai viimeistään silloin.

Sen sijaan rahaa ei kan­na­ta haaska­ta suun­nitel­man yksi­tyisko­h­tien hiomiseen, kos­ka näyt­tää aivan ilmaiseltä, ettei han­ke ole taloudel­lis­es­ti toteutet­tavis­sa. Kir­joi­tan myöhem­min tarkem­min siitä, miten tässä ei minus­ta saa­da yhtälöitä umpeen mitenkään.

Tois­taisek­si KYMP-lau­takun­nalle on esitet­ty mitään muu­ta rahoi­tus­lähdet­tä kuin kuntavero.

Yksi rahoi­tus­lähde on tutkit­tu ja havait­tu toim­i­mat­tomak­si: Edes tun­nelin ylläpi­tokus­tan­nuk­sia ei saa rahoite­tuk­si pelkästään tun­nelin käyt­täjiltä perit­tävil­lä mak­suil­la. Jos tun­neli on mak­sulli­nen ja ajo maan pääl­lä ilmaista, tun­neli jäisi ilman käyt­täjiä, jos mak­sul­la kerät­täisi­in yli 8 M€/vuosi.

Joskus oli puhe, että mak­su laitet­taisi­in myös maan päälle, mikä olisikin talous­te­o­reet­tis­es­ti järkevää. (kir­joi­tan tästä joskus tarkem­min). Kokoomuk­sen pitäisi ker­toa, ovatko he valmi­ita tietullei­hin Helsin­gin niemen ympäril­lä ja kuin­ka paljon näistä ja tun­ne­li­mak­su­ista voisi yhteen­sä kerätä. Tun­nelin rahoit­ta­mi­nen tietulleil­la merk­it­sisi myös, ettei tun­neli lisäisi autoli­iken­net­tä, vaan kokon­aisu­us voisi jopa vähen­tää sitä merkit­tävästi, jol­loin vihrei­den argu­men­tit tun­nelia vas­taan heikkeni­sivät olennaisesti.

Mak­sajia voisi­vat olla myös kiin­teistöt, joiden arvo nousee tämän takia. Siltä osin kuin kaupun­ki omis­taa täl­laisen maan ja tont­ti on rak­en­tam­a­ton, sen voisi per­iä ton­tin­lu­ovu­tus­mak­suina, mut­ta muuten sen kai pitäisi perus­tua vapaae­htoiseen kole­hti­in. Jois­sakin mais­sa lain­säädän­tö mah­dol­lis­taa täl­laisen rahas­tuk­sen kohden­netul­la kiin­teistövero­tuk­sen koro­tuk­sel­la, mut­ta Suomes­sa maapoli­it­ti­nen lain­säädän­tö on perin kepu­laista eikä se sik­si täl­laista mah­dol­lista. Vapaae­htoisen kole­hdin keräämiseen sisäl­tyy ilmeinen vapaa­matkus­ta­jaon­gel­ma. Lain­säädän­tömme ei oikein suosi täl­laisia han­kkei­ta, mikä on ilmeinen puute.  Tyhjiä tont­te­ja on keskus­tas­sa aika vähän.

Esimerkik­si Kru­unusil­to­jen kus­tan­nuk­sista kaupun­ki saa tont­tien arvon­nousuna takaisin vähän yli puo­let. Arvon­nousu riit­täisi rahoit­ta­maan han­kkeen kokon­aan, mut­ta van­hois­sa asun­nois­sa asu­vat saa­vat arvon­nousun lah­jana. Jos kiin­teistöverol­la olisi jotain yhteyt­tä markki­nahin­toi­hin, sen toisenkin puolen saisi ajan myötä.

Tun­nelin poten­ti­aal­i­sista käyt­täjistä enem­mistö taitaa olla mui­ta kuin helsinkiläisiä. Onko ajatel­tu, että naa­purikaupun­git tai val­tio osal­lis­tu­isi­vat han­kkeeseen? Mis­sään MAL-suun­nitelmis­sa han­ket­ta ei ole.

Kokoomuk­ses­sa on puhut­tu myös ”yksi­tyis­es­tä rahas­ta” eli siis leas­ing­sopimuk­ses­ta. Se tekee tästä vielä kalli­im­man, kos­ka yksi­tyisen rahan tuot­to­vaa­timus on perin korkea.

Onko mui­ta rahoi­tus­lähteitä? Aja­tus rahoit­taa tämä kun­nal­lisveros­ta tarkoit­taa joko veron korot­tamista pros­ent­tiyk­siköl­lä kymmenek­si vuodek­si tai merkit­tävää heiken­nys­tä kun­nal­lisi­in palvelui­hin, siis lähin­nä koulu­tuk­seen, van­hus­ten­huoltoon ja ter­vey­den­hoitoon. Ei taitaisi pär­jätä kun­nal­lises­sa kansanäänestyksessä.

Puhun tässä 1,4 mil­jardista, vaik­ka Jan Vapaavuori puhuu 490‑1140 miljoonas­ta. Jos puhuu 490 miljoonas­ta, ei pidä puhua mitään rekoista ja satamista, kos­ka satamista ei tun­neli­in pää­sisi ja jos rajoit­taa sum­man 1140 miljoon­aan, uno­htaa siitä sen, että läpi­a­joli­iken­teen ohjaami­nen Helsin­gin keskus­tan kaut­ta tekee Sörnäis­ten tun­nelista vält­tämät­tömyy­den, kos­ka paisu­vaa autoli­iken­net­tä ei voisi ohja­ta Kalasa­ta­man katu­jen kautta.