Asuminen kantakaupungissa kallista mutta ei niin kallista kuin Huitsin nevadassa kahden auton kanssa

Tör­mäsin taas väit­teeseen, että ajatuk­seni vähäau­tois­es­ta kaupungista on elit­isti­nen, kos­ka vain rikkail­la on varaa asua kan­takaupungis­sa hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien äärellä.

Kyl­lä, mut­ta toisaal­ta kyse on siitä, mihin rahansa laittaa.

Jos olisimme osta­neet vai­moni kanssa asun­non Kru­u­nun­haan sijas­ta Huitsin Nevadas­ta, asun­to olisi toki ollut halvem­pi, mut­ta olisimme joutuneet osta­maan kak­si autoa. Olen tähän men­nessä säästänyt noin 300 000 euroa sil­lä, ettei min­ul­la ole autoa ja vai­moni tietysti yhtä paljon. Se on riit­tänyt enem­män kuin asun­non hin­taeroon Kru­u­nun­haan ja Huitsin Nevadan välillä.

83 vastausta artikkeliin “Asuminen kantakaupungissa kallista mutta ei niin kallista kuin Huitsin nevadassa kahden auton kanssa”

  1. Entäs sit­ten, jos kat­soo tarpeel­lisek­si nuo autot myös siel­lä Kru­unuhaas­sa? Aika monel­la helsinkiläisel­lä sel­l­ainen on jos­sakin parkissa.

    1. Huitsin­nevadas­sa asuvil­la auto­jen keski­hin­ta on muis­taak­seni Suomes­sa nyky­isin hiukan yli 3000 euroa. Kak­si vähän yli 3000 euron autoa mak­saa yhteen­sä jonkin ver­ran yli 6000 euroa. Kan­takaupungis­sa asuvil­la auto­jen keski­hin­ta on huo­mat­tavasti korkeampi, ja siel­lä auto­ja omis­taakin sit­ten harvem­pi. Myös auton säi­ly­tysku­lut ovat kan­takaupungis­sa huo­mat­tavasti isom­mat kuin Huitsinnevadassa.

  2. Määrit­tele tarkem­min huitsin neva­da. Onko kehäkol­mosen sisäpuoli Espoos­ta ja Van­taas­ta sitä, vai alka­ako se kehyskunnissa?
    Kehän sisäpuolel­la on asun­to­tar­jon­taa niin paljon että taa­tusti tulee asum­i­nen halvem­mak­si kuin kantakaupungissa.
    Ver­taile kanssa asukasluku­ja: Kan­takaupun­ki 200.000, kan­takaupun­gin ja kehökol­mosen välil­lä 800.000!
    Kah­den auton tarvekin on kyseenalainen. Yksi riit­tää jos osaa suun­nitel­la meno­jaan, ja sil­lä tulee ajet­tua max 15.000 km /vuosi.
    Kan­takaupungis­sa asum­ista voi perustel­la lähin­nä sil­lä että jos on hyvä­palkkainen työ­paik­ka kan­takaupungis­sa, ja ajat­telee että se on investoin­ti, niin siitä kan­nat­taa mak­saa yli­hin­taa. Se poikii, mut­ta vas­ta sit­ten kun on eläk­keel­lä ja vai­h­taa halvem­paan asuntoon.

  3. Jep, auto mak­saa vähin­tään 250 euroa kuukaudessa (kysyin vel­jeltäni, jol­la on 5000 eurol­la ostet­tu Sko­da, jota hän kor­jaa itse). Siis vähin­tään 3000 euroa vuodessa, mikä on jo melko hyvä­palkkaisen kuukau­den nettoansio. 

    3000 euroa per auto per vuosi säästet­tynä aut­taa elämässä aika paljon. Sil­lä voi vaik­ka pitää kuukau­den palkaton­ta lomaa vuodessa tai aina välil­lä välivu­osia työssäkäymis­es­tä. Tai sit­ten ostaa asun­non kalli­imal­ta paikalta. 

    Itse val­itsin autot­to­muu­den ja hal­van asun­non Roi­hu­vuores­ta. Työ­paik­ka 11 km pyörä­matkan päässä Kamp­is­sa. Eipähän tartte mure­htia asun­to­lainas­ta ja rahaa riit­tää mukavaan elämään.

  4. Kuvaavaa on että just oli jos­sain jut­tua suo­ma­lais­es­ta, joka halus asua autossaan, amerikan köy­hien tapaan.

    Talvek­si joutuu kuitenkin muut­ta­maan asun­toon, kos­ka autossa on niin kallis asua. Haaveili kuitenkin että jos rikas­tuu niin voi sit­ten lait­taa autoon kaminan.

    Suomes­sa kiin­teistöverot on alhaiset ja autoverot kalli­it, joten Suomes­sa on paljon viisaam­paa sijoit­taa se raha kiin­teistöi­hin kuin autoi­hin. Ja vaik­ka asun­to­jen arvoke­hi­tys on pääkaupunkiseudum ulkop­uolel­la negati­ivistä, ei se kuitenkaan ole läh­eskään yhtä onneton­ta kuin auto­jen hin­take­hi­tys (puhu­mat­takaan käyttökuluista).

    Kaikkein halv­in­ta on elää ilman autoa ja kauem­pana keskus­tas­ta. Sekin onnis­tuu Suomes­sa varsin hel­posti, sil­lä useim­mil­la paikkakun­nil­la 2 — 10 km päässä keskus­tas­ta on asum­i­nen aika hal­paa, ja kulkem­i­nen tuol­laisen pienen matkan ver­ran kävellen/polkupyörällä onnis­tuu helposti.

    1. Lau­ri: Suomes­sa kiin­teistöverot on alhaiset ja autoverot kalli­it, joten Suomes­sa on paljon viisaam­paa sijoit­taa se raha kiin­teistöi­hin kuin autoihin.

      Alhainen kiin­teistövero ei tee kiin­teistöistä parem­pia sijoituk­sia, kos­ka se nos­taa niiden hin­taa, minkä pitäisi peri­aat­teessa kumo­ta alhaisem­man veron hyödyt.

  5. Nooh, riip­puu miten las­kee. Auton­han ei tarvitse olla ihkau­usi, ja uusien hin­ta tip­puu nopeasti, käytet­tynä saa edullis­es­ti. Tosivihreä menee kimp­pakyy­dil­lä, ja onhan sitä joukkoli­iken­net­täkin. Ja onko kaukainen asun­to saman­lainen ker­rostaloläävä meluisal­la kadul­la, vai iso omakoti­ta­lo viihty­isäl­lä pihal­la ja nätil­lä ympäristöl­lä luon­non hel­mas­sa ilman pakokatku­ja, mitähän sel­l­ainen ylel­lisyys mak­saisikaan kantakaupungissa.

  6. Autot­toma­l­la per­heel­lisel­lä menee vähin­tään sata­nen kuus­sa junalip­pui­hin, esim van­hempia käy­dään moikkaa­mas­sa ja kavereil­la kylässä. 14 euron (hatus­ta vedet­ty lyhyehkön tak­si­matkan hin­ta) tak­si­mat­ka Helsin­gin ase­malle ja 14 euroa van­hempi­en koti­paikkakun­nan ase­mal­ta heille tekee 112 euroa kuus­sa lisää. Eli 212 e / kk * 12 * 30 v on jo 76 ton­nia lisäku­lu­ja autottomalle.

  7. Eikä autot­toman tarvitse Helsingis­sä mitenkään pon­nis­tel­la, vaik­ka asuu lähiössä. Taloudessa ei ole ollut ikinä autoa, kak­si aikuista, lähin (hyvä) ruokakaup­pa 900 metriä. Kaup­pakeskuk­seen kolme kilo­metriä, sieltä kul­kee paljon junia Helsinki­in. Bus­sil­la kaup­pakeskuk­seen arke­na vilkkaasen aikaan kymme­nen min­uutin välein kymme­nen min­uutin mat­ka. Viikon­lop­puna puolen tun­nin välein.

    AB-vyöhyk­keen julkisen liiken­teen lip­pu 119 euroa kahdelta. Toisen työ­nan­ta­ja tukee verot­tomana etu­na 200 eurol­la vuodessa julkisen liiken­teen kulkemista.

    200 metrin päästä ark­isin pääsee suo­ral­la bus­siy­htey­del­lä Elielin­auki­olle ja 600 metrin päästä pääsee läh­es yötä päivää Kamppiin.

    Olenko siis jos­sakin kurimuk­ses­sa? En omas­ta mielestäni. Kulkemiseen kuluu kahdelta hen­geltä siis reilut 1 400 euroa vuodessa + kym­menkun­ta tak­si­matkaa. Kaikki­aan siis sel­l­aiset 1 600 euroa ja palve­lut ovat jalko­jeni juuressa.

    1. Päämäärä on, että myhös lähiäis­sä voi elää hyvin autot­tomasti, mut­ta tilas­toista näkee, että jopa enem­mistöl­lä koti­talouk­sista on siel­lä auto, kun ratikkakaupungis­sa autot­to­mia on paikas­ta riip­puen noin 2/3

      1. Osmo Soin­in­vaara:

        Osmo Soin­in­vaara:
        Päämäärä on, että myhös lähiäis­sä voi elää hyvin autot­tomasti, mut­ta tilas­toista näkee, että jopa enem­mistöl­lä koti­talouk­sista on siel­lä auto, kun ratikkakaupungis­sa autot­to­mia on paikas­ta riip­puen noin 2/3

        Min­ua kiin­nos­taa ter­mi ratikkakaupungi­nosa kos­ka raitio­vaunu kul­kee hyvin kapeal­la alueel­la Helsin­gin niemeä. Onhan lähili­iken­teen junali­ikenne hyvin organ­isoitu pääkaupunkiseudul­la. Helsingis­sä on mon­ta lähiötä johon ei ole raitio­vaunu lin­jo­ja mut­ta junali­ikenne kyl­lä on ja se palvelee myös erit­täin hyvin. ratikkakaupun­ki on itse asi­as­sa ydinkeskus­ta ja Käpylä ja Ara­bi­an­ran­ta rajana. Entäs lähiöt kuten Oulunkylä, Puis­to­la, Malminkartano,Malmi jne. Espoos­sa on myös lähiöitä jois­sa on hyvä junali­ikenne yhteys rantaradal­la. Itse asun rantaradan ja län­simetron välis­sä niin että vai­h­toe­hto­ja on vali­ta. Raitio­vaunu on Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa myös hidas vai­h­toe­hto esimerkik­si Munkkiniemestä kestää ratikkalla 30 min­u­ut­tia Stock­man­nin tavarat­alon pysäkille Yliop­pi­lasta­lo. Junal­la pääsee samal­la ajal­la mon­es­ta Helsin­gin lähiöstä myös kyseiseen sijain­ti­in. ratikkakaupungi­nosa on hyvin pieni osa alue jos ver­taus on koko julki­nen liikenne kos­ka lähi­ju­nat ovat myös mon­en vai­h­toe­hto. Päärautatiease­mal­ta kestää lähi­ju­nal­la Pasi­lan ase­malle nopeam­min kuin raitio­vaunul­la. Joten lähiöis­sä asu­taan jo autot­tomasti. Helsin­gin ratikkakaupungi­nosa ei ole vain ain­oa osa alue jos­sa voi asua autot­tomasti. Metrolin­ja ja lähili­iken­teen junali­ikenne. Esimerkke­jä on

      2. Päämäärä? Autot­tomasti aina ja iänkaiken? 

        Asun itse omik­ses­sa Helsin­gin lähiössä — jonne muuten muutin riemus­ta kiljuen 30 vuot­ta Kallion nk. pöhinää kat­sel­tuani — ja duu­nis­sa käyn julk­isil­la. Puolen tun­nin reis­su suun­taansa. Vaan auto on silti ja tulee ole­maankin, kos­ka lois­ta­va loma­matkan tait­ta­ja ja haus­ka kesäkulkuneu­vo­han tuo on. Ja kil­so­ja tulee suun­nilleen pari­ton­nia vuosi & tal­vet se lep­äilee tuol­la tallis­sa seison­tavaku­u­tuk­ses­sa. Silti, eipä käy kyl­lä mikään yhtei­somis­ta­ju­uskaan, kos­ka äkkiäkös se lomareis­su Kes­ki-Euroop­paan vaikeu­tuu kun muiden koslil­la rässitään. 

        Mut­ta teille vihreille kaik­ki tämäkin näkyy kuitenkin näyt­täy­tyvän jonkin­laise­na pirun­lehmänä, joka tulee teuras­taa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Minkä hel­vetin takia? Ide­olo­gia jär­jen edellä?

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Päämäärä on, että myhös lähiäis­sä voi elää hyvin autot­tomasti, mut­ta tilas­toista näkee, että jopa enem­mistöl­lä koti­talouk­sista on siel­lä auto, kun ratikkakaupungis­sa autot­to­mia on paikas­ta riip­puen noin 2/3

        Olisiko­han sil­lä mitään tekemistä asian kanssa että esimerkik­si Eteläisessä suurpi­iris­sä on yli 2 hen­gen talouk­sia vain 18% kun niitä pohjoises­sa suurpi­iris­sä on 30%. Sinkku tai aikuinen pari ei tosi­aan tarvitse autoa mihinkään asui sit­ten mis­sä päin Helsinkiä tahansa. Lap­siper­hei­den osalta tilanne on toinen varsinkin jos lap­sia on use­ampi kuin yksi.

    2. Olli:
      Eikä autot­toman tarvitse Helsingis­sä mitenkään pon­nis­tel­la, vaik­ka asuu lähiössä. Taloudessa ei ole ollut ikinä autoa, kak­si aikuista, lähin (hyvä) ruokakaup­pa 900 metriä. Kaup­pakeskuk­seen kolme kilo­metriä, sieltä kul­kee paljon junia Helsinki­in. Bus­sil­la kaup­pakeskuk­seen arke­na vilkkaasen aikaan kymme­nen min­uutin välein kymme­nen min­uutin mat­ka. Viikon­lop­puna puolen tun­nin välein.

      AB-vyöhyk­keen julkisen liiken­teen lip­pu 119 euroa kahdelta. Toisen työ­nan­ta­ja tukee verot­tomana etu­na 200 eurol­la vuodessa julkisen liiken­teen kulkemista.

      200 metrin päästä ark­isin pääsee suo­ral­la bus­siy­htey­del­lä Elielin­auki­olle ja 600 metrin päästä pääsee läh­es yötä päivää Kamppiin.

      Olenko siis jos­sakin kurimuk­ses­sa? En omas­ta mielestäni. Kulkemiseen kuluu kahdelta hen­geltä siis reilut 1 400 euroa vuodessa + kym­menkun­ta tak­si­matkaa. Kaikki­aan siis sel­l­aiset 1 600 euroa ja palve­lut ovat jalko­jeni juuressa.

      Yritäpä selit­tää kata­janokkalaiselle, tai vaik­ka kalli­o­laiselle, että kol­men kilo­metrin mat­ka lähim­mälle juna-ase­malle on yhtä kuin eri­no­maiset joukkoli­iken­ney­htey­det. Tai että 900 m päässä ole­va kaup­pa on lähel­lä. Voi olla, että ette ole ihan samaa mieltä.

      Toki kan­takaupun­gin ulkop­uolel­lakin voi elää ilman autoa, mut­ta se vaatii val­tavasti aikaa.

      1. Daniel Fed­er­ley: Yritäpä selit­tää kata­janokkalaiselle, tai vaik­ka kalli­o­laiselle, että kol­men kilo­metrin mat­ka lähim­mälle juna-ase­malle on yhtä kuin eri­no­maiset joukkoli­iken­ney­htey­det. Tai että 900 m päässä ole­va kaup­pa on lähel­lä. Voi olla, että ette ole ihan samaa mieltä.

        Toki kan­takaupun­gin ulkop­uolel­lakin voi elää ilman autoa, mut­ta se vaatii val­tavasti aikaa.

        Eikä vaa­di. Auto sitä aikaa vaatii (huol­lot, tankkauk­set, pesut, siivouk­set, pysäköin­tipaikan etsimiset, lumen pois­tamiset) ja lisäk­si tulee vielä isot kulut. Kävellen ja joukkoli­iken­teel­lä kulkies­sa voi vapaasti vali­ta reit­tin­sä, eikä tarvitse pala­ta takaisin esimerkik­si auton tai edes pyörän pysäköin­tipaikalle. Se säästää aikaa. Muu­ta­man kilo­metrin päivit­täi­nen käve­ly on ter­vey­dellekin hyväksi.

        Asun Itä-Helsingis­sä 900 m päässä lähim­mältä metroase­mal­ta. Päivit­täis­tavarakaup­poi­hin ja kaup­pakeskuk­seen on noin kilo­metri. Lap­su­u­denkodis­sani oli auto, mut­ta koko aikuisikäni (yli 30 vuot­ta) olen ollut auto­ton, vaik­ka ajoko­rt­ti on sekä min­ul­la, että vaimol­lani. Talous on enim­mil­lään ollut kuusihenkinen. 

        Ruokaos­tok­set on tehty autop­er­heen tyyli­in eli viikon­lop­puna isot ostok­set ja arke­na ker­ran tai pari pien­tä täy­den­nys­tä. Viikon­lop­pu­os­tok­set on yleen­sä kul­jetet­tu pyörän peräkär­ryssä ja joskus kan­net­tu. Nyt ollaan siir­tymässä koti­inkul­je­tuk­seen, kos­ka se säästää aikaa ja vaivaa. Säästö ei syn­ny matkoista kau­pan ja kodin välil­lä, vaan siitä, että enää ei tarvitse kier­rel­lä itse kau­pas­sa keräämässä ostok­sia kärryyn.

        Kyse on pelkästään tot­tumuk­ses­ta. Kilo­metrin käve­ly­mat­ka ei ole pitkä ter­veelle aikuiselle tai taap­er­oikäistä van­hem­malle lapselle, vaik­ka autol­la liikku­maan tot­tuneelle tun­tuu 200 metriäkin tun­tuu ole­van liikaa. Pari kolme kilo­metriä ei sekään ole mah­do­ton mat­ka. Sen kävelee puo­lessa tunnissa.

      2. N: Eikä vaa­di. Auto sitä aikaa vaatii (huol­lot, tankkauk­set, pesut, siivouk­set, pysäköin­tipaikan etsimiset, lumen pois­tamiset) ja lisäk­si tulee vielä isot kulut. Kävellen ja joukkoli­iken­teel­lä kulkies­sa voi vapaasti vali­ta reit­tin­sä, eikä tarvitse pala­ta takaisin esimerkik­si auton tai edes pyörän pysäköin­tipaikalle. Se säästää aikaa. Muu­ta­man kilo­metrin päivit­täi­nen käve­ly on ter­vey­dellekin hyväksi.

        Kyse on pelkästään tottumuksesta. 

        Kyse on tot­tumuk­ses­ta samal­la taval­la kuin vaikka­pa avan­touin­ti, talvipyöräi­ly ym har­ras­teet. Joku tykkää, suurin osa ei. On hienoa, että olet saanut jär­jestet­tyä elämäsi noin mallikelpois­es­ti, mut­ta kuten huo­maat kohtalo­tovere­i­ta ei ole ruuhkak­si asti. Suomes­sa asues­sani kuljin työ­matkani fil­lar­il­la kesät tal­vet (kul­jen vieläkin, mut­ta ilmas­to on tääl­lä hie­man myötämielisem­pi, joten ei ihan sama asia), ja talvisin olin usein ain­oana liik­keel­lä, joten mikään mas­so­jen jut­tu se ei ole. Maail­maa saa harvem­min paran­net­tua muit­ten val­in­to­ja mol­laa­mal­la ja omia val­in­to­ja kehu­mal­la, vaan kek­simäl­lä uusia ja parem­pia vai­h­toe­hto­ja joista valita.

      3. Daniel Fed­er­ley:
        Toki kan­takaupun­gin ulkop­uolel­lakin voi elää ilman autoa, mut­ta se vaatii val­tavasti aikaa. 

        Mun täy­tyy myön­tää että olen elänyt nuore­na aikuise­na ja sinkku­na lähiöis­sä pari ajan­jak­soa 1980-luvul­la ilman autoa. Se onnis­tui. Mut­ta pui­se­vaa se oli. Ilman autoa ei päässyt hyö­dyn­tämään iso­jen mar­ket­tien tar­jon­nas­ta vaan piti ostaa ruokaa kalli­il­la pien­estä kop­pikau­pas­ta. Jos jäi töis­sä ylitöi­hin tai illak­si kir­jas­toon luke­maan tent­tikir­jo­ja, niin piti kytätä bussien tai junien, jot­ka kulki­vat ker­ran tun­nis­sa, aikatauluja.
        Auton kanssa oli myös helpom­pi lähteä kaverei­den kanssa ajelulle jon­nekin mie­lenki­in­toisi­in paikkoi­hin, ja tehdä tyt­töi­hin vaikutus.
        Per­heel­liselle auto on pelkkä kulku­vä­line eikä siihen liity sta­tus­ta tai roman­ti­ikkaa. Mut­ta itse voi päät­tää paljonko sil­lä ajaa ja hyö­dyn­tää joukkoli­iken­net­täkin, tai ylläpitää lihaskun­toa fil­lar­il­la. Bus­si kul­kee 500 m päästä ja vuoroväli 10 min­u­ut­tia ja puhutaan kehäkol­mos­ta myötäilevästä repub­likaanivyöhyk­keestä eikä kantakaupungista.

  8. Mut­ta Helsin­gin kan­takaupun­ki voisi olla liian tyl­sä paik­ka asua, jos me ei olisi täältä huitsin nevadas­ta käsin mak­set­tu teille oop­per­aa, metroa, innokkaasti kulut­tavien (val­tion) virkami­esten palkko­ja yms. Sosi­aal­i­tur­van vahin­gol­lisin osa on “rikkaille” kohdis­te­tut tulon­si­ir­rot. Vas­taavasti alupoli­ti­ikas­sa olisi hyvä ensik­si leika­ta Helsinki­in kohdis­tu­vat val­tion tuet.

    1. Ros­mo:
      Mut­ta Helsin­gin kan­takaupun­ki voisi olla liian tyl­sä paik­ka asua, jos me ei olisi täältä huitsin nevadas­ta käsin mak­set­tu teille oop­per­aa, metroa, innokkaasti kulut­tavien (val­tion) virkami­esten palkko­ja yms. Sosi­aal­i­tur­van vahin­gol­lisin osa on ”rikkaille” kohdis­te­tut tulon­si­ir­rot. Vas­taavasti alupoli­ti­ikas­sa olisi hyvä ensik­si leika­ta Helsinki­in kohdis­tu­vat val­tion tuet. 

      Myön­nän että keskiver­to­suo­ma­laiset eivät ole niin urbaane­ja ja kult­turelle­ja että osaisi­vat arvostaa oikeas­t­aan yhtään mitään siitä mitä Helsingis­sä on ja mitä helsinkiläsi­et tekevät. 

      Kysymys on ennem­män siitä mitä elämältään odot­taa. Kaikil­la ei ole enää nyky­isin taito­ja rak­en­taa taloa itselleen ja per­heelleen tai kor­ja­ta auto­ja tai tehdä met­sätöitä. Mut­ta jos osaa nämä asi­at ja nimeno­maan tykkää niistä niin ymmär­rän että kaupunki­a­sum­i­nen ei kiinnosta.

      Sik­si pitää Suomes­sa olla ainakin yksi sel­l­ainen isom­pi kivikaupun­ki jos­sa ei joudu tekemään kaikkea itse ja jos­sa on sit­ten sel­l­aisia har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sia joi­ta muuten jou­tu­isi etsimään ulko­mail­ta. Asum­i­nen sel­l­aises­sa mak­saa, se on tiedet­ty. Se että pääakaupungis­sa on aktivi­teet­te­ja joi­ta tul­laan myös muual­ta Suomea har­ras­ta­maan ei pidä väheksyä.

      Sitä kysymys­tä pidän aiheel­lise­na että pitääkö yhteiskun­nan nimeno­maan tukea asum­ista keskeisel­lä paikalla niin että asukkaan ei tarvitse itse mak­saa markki­navuokria tai ottaa suuria asun­to­lain­o­ja. Tästä on ollut keskustelua myös val­takun­nan­medi­as­sa. Mikä on sopi­va tuen määrä minkäkokoiselle per­heelle ja mil­lainen on kohtu­ulli­nen por­ras­tus tulo­jen vaikutukselle?

    2. Ros­mo: Mut­ta Helsin­gin kan­takaupun­ki voisi olla liian tyl­sä paik­ka asua, jos me ei olisi täältä huitsin nevadas­ta käsin mak­set­tu teille oop­per­aa, metroa

      Rahaa taitaa kyl­lä vir­ra­ta toiseen suun­taan enemmän.

      1. Ossi Sare­so­ja: Rahaa taitaa kyl­lä vir­ra­ta toiseen suun­taan enemmän.

        Vähän määrit­te­lykysymys. Onko julk­isa­hallinnon palka­s­ta mak­set­tu vero aidosti veroa? Noi­ta veroil­la meneviä vapaa­matkus­ta­jia on helsingis­sä paljon enem­män kuin vaik­ka espoos­sa. Tiet­ty kun men­nään vaikka­pa uuden­maan­ulkop­uolelle tukiaset/ omat verot suhdeluku painuu äkkiä pakkaselle

      2. Vähän määrit­te­lykysymys. Onko julk­isa­hallinnon palka­s­ta mak­set­tu vero aidosti veroa? Noi­ta veroil­la meneviä vapaa­matkus­ta­jia on helsingis­sä paljon enem­män kuin vaik­ka espoos­sa. Tiet­ty kun men­nään vaikka­pa uuden­maan­ulkop­uolelle tukiaset/ omat verot suhdeluku painuu äkkiä pakkaselle

        Lev­ität taas perus­tee­ton­ta kaupungi­le­gen­daa. Käsi­tys siitä, että Helsin­gin työl­lisyy­dessä pain­ot­tuisi­vat lähin­nä julki­nen sek­tori ei pidä alku­un­sa paikkaansa. Timo Aro julka­isi tilas­ton yksi­ty­istalouden huolto­suh­teesta, jos­sa hän las­ki, mon­tako ei yksi­tyis­sek­to­ril­la toimi­vaa on kun­nas­sa yksi­tyis­sek­to­ril­la toimi­vaa kohden ja Helsin­ki oli aivan maan kärkikastissa.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Lev­ität taas perus­tee­ton­ta kaupungi­le­gen­daa. Käsi­tys siitä, että Helsin­gin työl­lisyy­dessä pain­ot­tuisi­vat lähin­nä julki­nen sek­tori ei pidä alku­un­sa paikkaansa. Timo Aro julka­isi tilas­ton yksi­ty­istalouden huolto­suh­teesta, jos­sa hän las­ki, mon­tako ei yksi­tyis­sek­to­ril­la toimi­vaa on kun­nas­sa yksi­tyis­sek­to­ril­la toimi­vaa kohden ja Helsin­ki oli aivan maan kärkikastissa.

        Vero­tuk­ses­ta keskusteltaes­sa kinataan pros­en­teista kun pitäisi olla kiin­nos­tunut euroista eli verokertymästä.

        Äsken kat­so­mani tiedon mukaan Helsin­gin seudul­la on 172 000 julkisen sek­torin työ­paikkaa. On se yksityisen/julkisen %-suhde mikä hyvän­sä, niin absolu­ut­tis­es­ti Suo­ma­lais­ten veroil­la mak­samat työ­paikat keskit­tyvät Helsin­gin seudulle.

        Teol­lisu­us­in­vestoin­nin syn­nyt­täessä esim 150 työ­paikkaa, niin kun­nan­jo­hta­ja iloit­see ker­ran­nais­vaiku­tusten tuomista lisätyöpaikoista.
        Syn­nyt­tää tuo 172 000 julki­nen sek­tori melkoisen lisä­vivun pääkaupun­gin taloudelle.

        Edelleen pros­en­teista: voidaan iloi­ta kun jäteve­den­puhdis­ta­mo pois­taa 90% type­stä ja fos­forista. Kuitenkin 10 % x miljoo­nan asukkaan jätök­set menee mereen.
        Urbaanin leg­en­da mukaan Helsingis­sä hom­ma on kun­nos­sa ja vesistöt pilaa Huitsin Nevadan mum­mot joiden sakokaivon purkuput­ki johtaa ton­tin laidal­ta kuiv­an maan männikköön.

      4. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Vero­tuk­ses­ta keskusteltaes­sa kinataan pros­en­teista kun pitäisi olla kiin­nos­tunut euroista eli verokertymästä.

        Äsken kat­so­mani tiedon mukaan Helsin­gin seudul­la on 172 000 julkisen sek­torin työ­paikkaa. On se yksityisen/julkisen %-suhde mikä hyvän­sä, niin absolu­ut­tis­es­ti Suo­ma­lais­ten veroil­la mak­samat työ­paikat keskit­tyvät Helsin­gin seudulle.

        Teol­lisu­us­in­vestoin­nin syn­nyt­täessä esim 150 työ­paikkaa, niin kun­nan­jo­hta­ja iloit­see ker­ran­nais­vaiku­tusten tuomista lisätyöpaikoista.
        Syn­nyt­tää tuo 172 000 julki­nen sek­tori melkoisen lisä­vivun pääkaupun­gin taloudelle.

        Edelleen pros­en­teista: voidaan iloi­ta kun jäteve­den­puhdis­ta­mo pois­taa 90% type­stä ja fos­forista. Kuitenkin 10 % x miljoo­nan asukkaan jätök­set menee mereen.
        Urbaanin leg­en­da mukaan Helsingis­sä hom­ma on kun­nos­sa ja vesistöt pilaa Huitsin Nevadan mum­mot joiden sakokaivon purkuput­ki johtaa ton­tin laidal­ta kuiv­an maan männikköön.

        Onhan nuo val­tion työ­paikat keskit­tyneet tänne ja julki­nen talous on koros­tuneen suuri. Siinä mielessä voi tosi­aan ajatel­la että muu maa kus­tan­taa viu­lut. Yri­tyk­sistäkin osa on pääkont­tori­talouk­sia joiden arvon­lu­on­ti tehdään pääosin muual­la mut­ta sen jaon pitäisi sit­ten hoitua yhteisövero­jär­jestelmän kautta.

  9. Autoilu on tarkoituk­sel­la tehty kalli­ik­si kun val­tio tarvit­see pari miljoon­aa lyp­sylehmää jot­ka tuot­ta­vat tasaista kas­savir­taa erinäis­ten sote- ja sotu­palvelu­iden mak­samiseen. Vihrei­den poli­ti­ikan ydin­tä. Jos yksi­ty­isautoilus­ta saata­vat vero­tu­lot jäi­sivät pois niin se aiheut­taisi katas­trofin val­tion taloudessa.

    Eli Osmo on oike­as­sa, auto­ton säästää ihan hir­muis­es­ti pitkässä juok­sus­sa. Tosin saat­taa olla, että säästyvät varat tulee sit­ten törsät­tyä johonkin muuhun humputukseen.

    Osmo voisi lisätä laskel­maan vielä sen, että nyt jo myy­dyn Kata­janokan asun­non (hitas?) arvo taisi kolminker­tais­tua omis­tu­saikana ja että myyn­tivoit­to tuli tilille verova­paana. Siel­lä Huitsin Nevadas­sa eivät asun­to­jen hin­nat ole yhtä paljon nousseet elleivät ole jopa laskeneet.

    1. Hitas-asunon arvo ei kolminker­tais­tu. Asuin kovan­ra­han asun­nos­sa Kata­janokalla. Arvo todel­la kolminker­tais­tui, mut­ta har­mi kyl­lä, niin teki myös tämän uuden asun­non arvo sinä aikana.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Hitas-asunon arvo ei kolminker­tais­tu. Asuin kovan­ra­han asun­nos­sa Kata­janokalla. Arvo todel­la kolminker­tais­tui, mut­ta har­mi kyl­lä, niin teki myös tämän uuden asun­non arvo sinä aikana.

        Helsin­gin keskus­ta-alueel­la ml. Kata­janok­ka on 80-luvun hitak­sien hin­nat todel­lakin voineet osto­hin­nas­taan kolminker­tais­tua niiden vapaudut­tua hintasäännöstelystä.

        https://www.rakennuslehti.fi/2018/12/lottovoitto-helsingin-keskustassa-hitas-talon-hintarajoitukset-purettiin-ja-asuntojen-arvo-lahes-kaksinkertaistui/

        Tuon jutun esimerkissä hin­ta kaksinker­tais­tui yhdessä yössä hin­tasään­nöste­lyn lop­ut­tua. Sen lisäk­si tulee tietysti indeksin mukainen arvon­nousu noin 30 vuo­den ajalta.

        Laskues­imerk­ki 35 vuotta:
        — Kata­janokan asun­to ostet­tu 80-luvul­la hin­taan 200.000€, nyt arvo 600.000€. Arvon­nousu 400.000€.
        — ei kah­ta autoa. Säästö 2 x 35v x 7.740/auto/v = 541.000€
        — yhteen­sä 400.000€ + 541.000 = 941.000€

        Huitsin Nevadas­sa asun­non arvo ei vält­tämät­tä ole nous­sut lainkaan. Eli asuin­paikan val­in­ta yhdis­tet­tynä autot­to­muu­teen on lisän­nyt var­al­lisu­ut­ta muka­van lot­topotin ver­ran Huitsin Nevadaan ver­rat­tuna (ja huom. verovapaasti). 

        Jos O pitää Krunikan asun­ton­sa lop­pu­un saak­ka, niin sit­ten viimeistään per­il­liset pää­sevät naut­ti­maan arvon­nousus­ta. Tai jos O halu­aa itse naut­tia arvon­nousus­ta, niin ottaa vaik­ka 300.000€:n asun­to­lainan läh­es 0‑korolla ja käyt­tää lainara­hat elämästä naut­timiseen, toki pienen­täen perikun­nan varallisuutta.

        Pois sul­jet­tu lie­nee se vai­h­toe­hto, että O myisi asun­ton­sa ja ostaisi Huitsin Nevadas­ta esim. 400.000€ halvem­man tuplakokoisen asun­non ja käyt­täisi käteen jäävän 400.000€ vaik­ka harrasteisiin.

        Asuin­paikalla ja kulu­tus­tot­tumuk­sil­la (AUTOT!!!) on todel­la isosti väliä var­al­lisu­u­den kertymisessä.

      2. vk: Asuin­paikalla ja kulu­tus­tot­tumuk­sil­la (AUTOT!!!) on todel­la isosti väliä var­al­lisu­u­den kertymisessä.

        Kyl­lä, itse ratkaisin tämän muut­ta­mal­la Sveit­si­in, voi sitä autoakin pitää sitten.

      3. Jaa‑a, hitas enim­mäish­in­tain­dek­si on kolminker­tais­tunut vuodes­ta 1988 tähän päivään. Ja Kata­janokalla sat­tumal­ta juuri noina vuosi­na tehdyt talot vapau­tu­i­v­at sään­telystä. Hin­nat kait tuplaan­tu­i­v­at. Eli Osmo on jälleen oike­as­sa: ei kolminker­tais­tu, vaan viisin, kuusinkertaistuu.

  10. Autot­to­muut­ta voi tosi­aan har­joit­taa muual­lakin kuin Kru­u­nun­haas­sa, jos hyväksyy muitakin kulku­pele­jä kuin ratikan ja metron.

    Juna ja Onnibus­si­paikkakun­tia on aika paljon.

    Voi jopa asua ilman pakol­lista kivihiili/maakaasulämmitystä.

    Paris­sa min­uutis­sa pääsee har­ras­tusten pari­in, joista Kan­takaupunki­lainen vain haaveilee.

  11. “Ja vaik­ka asun­to­jen arvoke­hi­tys on pääkaupunkiseudum ulkop­uolel­la negatiivistä”

    Asun­to­jen hin­take­hi­tys ei tietenkään ole kaikkial­la pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la negati­ivista. Paikoitellen se on posi­ti­ivista tai neu­traalia. Pitäisi täl­laisil­ta huhuil­ta katkaista siivet, että ei epä­suo­tu­isia hin­ta­tren­de­jä vahvis­tet­taisi vääril­lä väiteillä.

  12. Kuten R. Sil­fver­berg tote­si, määrit­tele huitsin neva­da. Itse veikkailen, että elit­ismisyytök­set nou­se­vat siitä, että asuin­paikat, jos­sa auto­ton elämä on oikeasti mukavaa ja run­saat palve­lut ovat käve­lyetäisyy­del­lä, ovat todel­la kalli­ita. Pääkaupunkiseudul­la on paljon lähiöitä, jot­ka voisi­vat lähiym­päristön puoles­ta sijai­ta yhtä hyvin Piek­sämäel­lä — ts. ison kaupun­gin hyvistä puolista ei pääse hyö­tymään ilman tun­tu­vaa kulkemista. Kovin moni ei tai­da pitää Mat­ti Kin­nusen esit­tämää 11 kilo­metrin työ­matkaa pyöräl­lä todel­lise­na vai­h­toe­htona. Selvää on, että jos siihen suos­tuu, niin rahaa säästyy ns. pirusti (ja bonuk­se­na pysyy kunnossa).

    Ja jos puhutaan niistä todel­li­sista huitsin nevadoista, jois­sa van­hat asun­not ja varsinkin omakoti­talot ovat arvot­to­mia, niin ero­tus Kru­u­nun­hakaan voi nykyään hyvinkin olla 600 000 euroa. Sil­loin ongel­ma ei tai­da olla autol­un hin­ta, vaan se, että autol­la pitäisi ajaa töi­hin päivit­täin sata kilo­metriä tms. sivu.

    1. Huitsin Neva­da tässä Helsinkiläisessä tapauk­ses­sa tarkoit­ta­vat niitä osia kehyskun­nista, jois­sa 2 autoa/kotitalous on normi.
      Sitähän yritin sanoa, että vaik­ka asun­to on kehyskun­nis­sa halvem­pi, autol­la töi­hin ajo päivit­täin tulee vuosien saatossa mni­in kalli­ik­si, että se mak­saa enem­män kuin asun­to­jen hintaeron.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Huitsin Neva­da tässä Helsinkiläisessä tapauk­ses­sa tarkoit­ta­vat niitä osia kehyskun­nista, jois­sa 2 autoa/kotitalous on normi.
        Sitähän yritin sanoa, että vaik­ka asun­to on kehyskun­nis­sa halvem­pi, autol­la töi­hin ajo päivit­täin tulee vuosien saatossa mni­in kalli­ik­si, että se mak­saa enem­män kuin asun­to­jen hintaeron.

        Uno­hdit laskel­mas­tasi työ­matkavähen­nyk­sen. Sen voi saa­da myös oman auton käytösä, jos työa­jat eivät käy yksi­in julkisen liiken­teen kanssa.t

      2. JY: Uno­hdit laskel­mas­tasi työ­matkavähen­nyk­sen. Sen voi saa­da myös oman auton käytösä, jos työa­jat eivät käy yksi­in julkisen liiken­teen kanssa.t

        Kehyskun­ta­lainen saa aina suurem­man vähen­nyk­sen joukkoli­iken­teen kuin oman auton käytöstä, kos­ka he eivät saa ostaa HSL:n sub­ven­toitu­ja kausilip­pu­ja jois­sa vai­h­to-oikeus. Diesel-autol­la ajami­nen kun sat­tuu ole­maan halvem­paa kuin bus­sil­la tai junal­la kulkem­i­nen siinä tapauk­ses­sa, mut­ta kuit­te­ja kuvitel­luista joukkoli­iken­nematkoista ei tarvitse esit­tää verot­ta­jalle. Se on sit­ten lähin­nä ajankäyt­tö joka voi muo­dos­tua kyn­nyk­sek­si, jotkut Helsin­gin sisään­tu­lor­e­it­eistä ja kehäykkö­nenkin ovat niin ruuhkaisia että viimeiset 10 km autol­la voi kestää yli puoli tun­tia. Kehyskun­nis­sa asum­i­nen onkin sik­si suosi­tumpaa niiden joukos­sa joiden työ­paik­ka on kehäykkösen ulkop­uolel­la. Sil­loin mak­si­moi vähen­nyk­set ja mat­ka on suju­vam­paa. Hyvästit täy­tyy sanoa vain helsinkiläiselle dekaden­til­lle elämäntavalle.

        Kan­ta-Helsin­ki ja ratikalla kulkem­i­nen tulisi houkut­tel­e­vam­mak­si vai­h­toe­hdok­si jos Tullinpuomin eteläpuolelle syn­ty­isi nimeno­maan enem­män työ­paikko­ja eikä vain asun­to­ja, eikä tois­in­päin joka on tren­di tänään.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Huitsin Neva­da tässä Helsinkiläisessä tapauk­ses­sa tarkoit­ta­vat niitä osia kehyskun­nista, jois­sa 2 autoa/kotitalous on normi.

        Asu­taanko nois­sa kehyskun­nis­sa ker­rostalois­sa? Osa kehyskun­nis­sa asu­vista ihmi­sistä asuu siel­lä epäilemät­tä myös pihan takia. Ei ole mitään järkeä asua ker­rostalos­sa, joka sijait­see ei-mis­sään, mut­ta kaikkien palvelu­jen lähel­lä ole­vaa omakoti­taloalue on vaikea jär­jestää. Yleen­sä okt-alueil­ta löy­tyy läheltä* vain koulu, päiväkoti ja Sale, työ­paikat ja isot kau­pat ovat jos­sain kaukana.

        *) Polkupyörä­matkan päässä

    2. Mikko H:
      Itse veikkailen, että elit­ismisyytök­set nou­se­vat siitä, että asuin­paikat, jos­sa auto­ton elämä on oikeasti mukavaa ja run­saat palve­lut ovat käve­lyetäisyy­del­lä, ovat todel­la kalliita. 

      Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki. Mik­si sit­ten ei raken­neta lisää auto­va­pai­ta kaupungi­nosia? Sik­si, kos­ka autop­uolue tais­telee kaikin mah­dol­lisin keinoin sitä vas­taan. Vrt. esimerkik­si autopaikkanor­mi ja ikuisu­uskeskustelu kaupunkitunnelista.

      Yksi­ty­isautoilu kaupungis­sa ja tupakoin­ti ovat haitallisu­udessa ja koukut­tavu­udessa ver­ran­nol­lisia. Silti kumpaakaan ei pystytä kieltämään. Inti­akin kieltää ain­oas­taan uuden tulokkaan eli sähkö­tu­pakan. Tupakoin­nista aiheutu­vat kulut yhteiskun­nalle tiede­tään melko tarkasti. Vas­taa­va laskel­ma tarvit­taisi­in yksi­ty­isautoilun aiheut­tamista kuluista kaupunkialueil­la. San­na Marinin viimek­si esi­in nos­ta­ma utopia olisi huo­mat­ta­van lähel­lä toteu­tu­mista ilman yksi­ty­isautoilua kaupunkialueil­la. Nykyti­lanteessa sen sijaan Sau­di-Ara­bia ja muut öljy­val­tiot kor­jaa­vat potin.

  13. Osmo
    Nyt kyl­lä mokasit.
    Tilas­toti­eteil­i­jänä olisi luul­lut, että olisit tajun­nut des­i­maalip­ilkun väärän paikan.
    Väität siis, että val­taval­la osal­la suo­ma­lai­sista olisi 300 don­aa enem­män rahaa ilman autoja.
    Wau.

    1. Nyt kyl­lä mokasit.
      Tilas­toti­eteil­i­jänä olisi luul­lut, että olisit tajun­nut des­i­maalip­ilkun väärän paikan.
      Väität siis, että val­taval­la osal­la suo­ma­lai­sista olisi 300 don­aa enem­män rahaa ilman autoja

      .

      43 senttiä/km x 18 000 km/vuosi x 45 vuot­ta = 348 300 €

      1. Osmo Soin­in­vaara: .

        43 senttiä/km x 18 000 km/vuosix 45 vuot­ta = 348 300 €

        Nyt tässä uno­h­tui diskont­taus. 45 vuo­den päästä säästyvä euro ei ole tänään ihan yhden euron arvoinen.
        Mik­si ihmiset asu­vat kauem­pana auto­jen varas­sa ei johdu siitä, etteivätkö ihmiset osaisi laskea, vaan siitä että he osaa­vat. Keski­t­u­loinen ei ilman per­in­töä taa muu­ta omaisu­ut­ta saa ostet­tua itselleen mukavaa per­hea­sun­toa Helsin­gin kan­takaupungista. Tämä ei onnis­tu jo pelkästään sen takia ettei pelkän palkkat­u­lon varas­sa elävä saa mis­tään rahoi­tus­ta 600–800t€ asun­toon, mak­sua­jal­la ja korol­la, joka ei johtaisi pikaiseen kas­sakri­isi­in. Auton kus­tan­nuk­set taas tule­vat mak­su­un “pien­inä kuukausier­inä”. Pohjim­mil­taan kysymys samas­ta, kuin omas­sa esimerkissäsi: Jos olisin 30 vuo­tias 3000€/kk net­tona tien­aa­va keskiver­to­tal­laa­ja, ei min­un tule­van työu­rani palkkat­u­lo­jen nyk­yar­vo ole 3000€*12kk*38v, vaan jotain paljon vähem­män, rahan aika-arvon ja kas­savir­ran epä­var­muu­den vuok­si. Tämän kaiken tiedät var­masti itsekin.
        Siis, mikäli ihmiset halu­taan saa­da pois kah­den auton nur­mi­järviloukus­ta, heille pitää rak­en­taa niin paljon niin hyviä asun­to­ja niin hyviltä paikoil­ta, että heil­lä on näi­hin varaa, nyt ei ole.

      2. AV: Osmo Soin­in­vaara sanoo

        AV: Nyt tässä uno­h­tui diskont­taus. 45 vuo­den päästä säästyvä euro ei ole tänään ihan yhden euron arvoinen. 

        Mikäli inflaa­tio ote­taan huomioon niin koskaan ei muuten päästä absolu­ut­tisi­in lukui­hin kos­ka val­u­u­tan arvo vai­h­tuu markki­noil­la jatku­vasti. Tuo esimerk­ki ei toi­mi kos­ka muuten näke­myk­sesi pitäisi olla se että inflaa­tio­ta ei ole ole­mas­sa vaan se on mielestäsi joku helsinkiläis­ten sala­juoni. Lenin tote­si aikoinaan että inflaa­tio on por­varei­den sala­juoni. Onko muuten kaikkien asut­ta­va edes Helsin­gin kan­takaupungis­sa? Tiedän aluei­ta Helsin­gin lähiöis­sä jois­sa ihmisil­lä ei ole autoa ja hyvin pär­jäävät. Julki­nen liikenne muu kuin raitio­vaunu pelaa. Metro, bus­si, lähili­iken­teen junali­ikenne. Valin­nan varaa on. Ain­oa mikä voisi olla este on vesi­bus­si liiken­teen puute mikäli asuu Laa­jasa­los­sa tai Laut­tasaa­res­sa. On kum­mallista tode­ta että Helsin­gin kan­takaupun­ki on pelkästään auto­ton­ta osaa Helsin­gin kaupun­gin alueista ja on myös epä-älyl­listä tode­ta että val­u­u­tan arvo olisi pelkästään laskenut 45 vuodessa. Korot sen ratkaisee. Ja vero­tus mut­ta ei korot ja vero­tus ole nousseet viimeiset 10 vuotta.

      3. Osmo Soin­in­vaara: .

        43 senttiä/km x 18 000 km/vuosix 45 vuot­ta = 348 300 €

        Asia on auton kus­tan­nusten osalta noin, pois lukien toki esimerkik­si työ­nan­ta­jan mak­samat matkat tuol­la samal­la 43 senttiä/km kilo­metriä kor­vauk­sel­la, joi­ta moni autoil­i­ja sa osas­ta ajok­ilo­me­tre­jään, sekä mah­dol­liset työ­matkavähen­nyk­set. Mon­es­sa työssä kan­nat­taa autol­la aja­van työn­tek­i­jän sopia työ­sopimuk­ses­saan, että työ­matkoista mak­se­taan 0,43€/km verot­tomat kilo­metriko­r­vauk­set + vielä mah­dol­liset verot­tomat päivära­hat päälle (jälkim­mäi­nen vaatii vero­tussään­tö­jen mukaan vähin­tään 15 km:n työ­matkaa). Tulon­hankkimisku­luina palkkat­u­loista vähen­täen matkako­r­vausten huomioin­ti on työn­tek­i­jälle taloudel­lis­es­ti huo­mat­tavasti huonom­pi vai­h­toe­hto kuin se, että työ­nan­ta­ja mak­saa matkaku­luista suo­raan verot­tomasti rahana kuukausit­tain tilille.

        Kus­tan­nuk­sia las­ket­taes­sa lie­nee kuitenkin syytä huomioi­da myös jonkin­lainen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus sekä liiku­tulle matkalle että myös käytetylle ajalle (joka voi olla joko kus­tan­nus tai tuot­to — riip­puen mm. siitä, mikä vai­h­toe­hto vie enem­män aikaa ja mikä vähem­män). Vai­h­toe­htona tuskin on ollut se, että ihmi­nen ei 45 vuo­teen kul­je mihinkään. Kansane­dus­ta­jan toki on saat­tanut saa­da ilmais­lip­pu­ja VR:lle ja paikallis­bus­sei­hin sekä eduskun­nan mak­samat tak­sikyy­dit ja muu­ta vas­taavaa, jol­laisia etuuk­sia taval­lisel­la kansal­la ei ole.

  14. Ensi­a­sun­non osta­jalle tuo kuvio ei ole ihan noin selkeä. Tai voi olla osta­jalle, mut­ta osta­jan pank­ki ei vält­tämät­tä hilaa myön­net­täväää lainaa ylöspäin tuol­la laskel­mal­la, jot­ta ensi­a­sun­non osta­ja pääsee kan­takaupunki­in, eikä kehyskun­taan auton kanssa

  15. Ehkä vähän yllät­tävää, että Osmo jät­tää esit­tämät­tä “vau­raus ja aika” ‑henkisen lisäar­gu­mentin, joka merkit­tävästi vielä pönkit­täisi hänen tässä esit­tämään­sä näkemystä:

    osa autoilun vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­ta on myös se aika, jon­ka joutuu tekemään työtä saadak­seen rahat autoon, ja auto­jen kalleu­den vuok­si sitä aikaa tarvi­taan niin paljon, että tämä kumoaa auton hitaampi­in ja halvem­pi­in liikku­mis­muo­toi­hin ver­rat­tuna tuo­man ajan­säästön kokonaan.

    Ruot­salainen palkit­tu luon­toku­vaa­ja ja yhteiskun­ta­te­o­reetikko Bru­tus Östling esit­ti tämän argu­mentin jo 1980-luvul­la ja antoi sille nimen “sosial­is­mi­in pääsee ain­oas­taan polkupyörällä”.

  16. Ehkä elit­ismisyytök­siä esitetään, kos­ka har­val­la alem­mis­sa tulode­si­ileis­sä on nuore­na mah­dol­lista päästä käsik­si kan­takaupun­gin omis­tusasun­toon omil­la ansioil­laan, vaan pitää voit­taa loto­ssa, Hitas-arvon­nas­sa tai perunkirjoituksessa.

    Jos taas saa vuokra-asun­non vapail­ta markki­noil­ta, käteen jää edelleen liian vähän, jot­ta pank­ki lainaisi jon­ain päivänä lop­ut siihen omaan per­hea­sun­toon kantakaupungissa.

  17. Uno­hdin terävöit­tää point­ti­ni: Monel­la per­heel­lä ei siis ole valin­nan­vai­h­toe­htoa vaan on pakko muut­taa autolähiöön, kos­ka asun­non alkuhin­ta ja/tai kiin­teät kulut (lyhennys/vuokra) ovat liian suuret ver­rat­tuna autolähiöön. Ja jos työn tai vapaa-ajan takia pitää olla omia auto­ja ja sat­tuu ole­maan pieniä lap­sia, ei kan­takaupunkia vaan voi valita.

    En oikein hok­saa, mikä Osmon alku­peräisen kir­joituk­sen point­ti raho­jen lait­tamis­es­ta on pait­si polemisointi.

  18. Nuorehkot tutut, jot­ka muut­ta­vat automatkan päähän maalle, tun­tu­vat arvosta­van edullista tilaa lap­sille ja lem­mikeille. 20km päästä keskus­tas­ta saa 150 neliön omakoti­talon melko edullis­es­ti. Keskus­tas­ta ei saa 4–5 huonet­ta ja 100+ neliöistä asun­toa kun niitä ei ole, tai ne mak­sa­vat lähem­mäs miljoonan.

    Olen itse kat­sonut per­heelle 5 huoneen asun­toa 5km säteel­lä Tam­pereen keskus­tas­ta, eikä niitä sil­loin ollut yhtäkään tar­jol­la. Eli tar­jon­taa ei ole, tai jos on, pankit eivät anna siihen lainaa. Se että lupaa olla käyt­tämät­tä autoa seu­raa­van 40 vuo­den ajan, ei vaiku­ta laina­neu­vot­teluis­sa yhtään.

  19. Osmo Soin­in­vaara: .

    43 senttiä/km x 18 000 km/vuosix 45 vuot­ta = 348 300 €

    Ja tuos­ta vielä pitäisi vähen­tää julkisen liiken­teen ja tak­si­matko­jen kulut, joi­ta auto­ton joutuu käyt­tämään. Esim (637,20 € (HSL) + 500 € (tak­sit ja muut julkiset)) * 45 vuot­ta = 49 824 €. Aika lähel­lä 300 000 euroa on. Toki on myös real­is­tista saa­da kilo­metrikus­tan­nuk­set alle 43 senttiin.

    1. Matemaatikko: Ja tuos­ta vielä pitäisi vähen­tää julkisen liiken­teen ja tak­si­matko­jen kulut, joi­ta auto­ton joutuu käyt­tämään. Esim (637,20 € (HSL) + 500 € (tak­sit ja muut julkiset)) * 45 vuot­ta = 49 824 €. Aika lähel­lä 300 000 euroa on. Toki on myös real­is­tista saa­da kilo­metrikus­tan­nuk­set alle 43 senttiin.

      Käytetyl­lä autol­la jos ajaa (ja sel­l­aisil­la­han suurin osa suo­ma­lai­sista ajaa) todel­liset km-kus­tan­nuk­set ovat alle 30 senttiä .

      Autoilu ei ole koskaan ollut niin hal­paa kuin nyt, mut­ta silti jotkut valit­ta­vat sitä että verot­ta­ja on niin ja niin ahne, koko ajan korot­taa autoilu­un liit­tyviä vero­ja. Todel­lisu­udessa autoilu kallis­tuu nyky­isin vain jos öljyn maail­man­markki­nahin­nat nousee, mut­ta se uno­hde­taan sanoa. Jos autoilun vero­ja alen­net­taisi­in tun­tu­vasti, niin autoilu lisään­ty­isi kanssa, ja jois­sakin paikois­sa tosi paljon.

      Itse asi­aan, jokaisel­la on omia matkus­tus­tarpei­ta. Esim pitkät matkat suku­lais­ten ja tut­tavien luo, mon­ta ker­taa vuodessa rokot­taa lom­pakkoa var­masti, teki ne matkat autol­la tai muul­la tavoin. Jotenkin mul­la on sel­l­ainen tun­tu­ma että Helsin­gin kan­takaupungis­sa asuvil­la olisi vähem­män suku­laisvierailu­ja maaseudulle kuin muil­la keskimäärin. Se ehkä selit­tää sen miten paljon “säästäisi” asumal­la kan­takaupungis­sa. Eli sil­loin pitää puhua kuplas­sa elämis­es­tä ennemmin.

  20. Mei­dän kah­den aikuisen ja kah­den lapsen autot­tomas­sa helsinkiläis­per­heessä menee matkako­rt­tei­hin noin 150 € kuukausi, las­ten kas­vaes­sa tämä sum­ma tulee nouse­maan. Lisäk­si autovuokri­in on men­nyt viimeisen parin vuo­den aikana noin 1500 € vuodessa (vuokraus kesäk­si + muu­ta­ma sat­un­nainen vuokraus tarpeen mukaan). Tähän pitää vielä lisätä pitkän mat­ka junien ja bussien liput, jot­ka mei­dän kulu­tuk­sel­la tekee noin 500 euroa vuodessa. Tekee siis yhteen­sä vuodessa arvi­ol­ta 3500 — 4000 euroa eli yhden taval­lisen per­heau­ton kus­tan­nusten ver­ran. Neljänkymme­nen­vi­iden vuo­den aikana haarukak­si tulee 160 000 — 180 000 euroa. Kun helsinkiläiskämp­pä lisäk­si mak­saa noin 150 000 euroa enem­män kuin vas­taa­va tai merkit­tävästi tilavampi ja mukavampi mak­saisi kehyskun­nas­sa tai muual­la lan­del­la, niin käytetet­tävis­sä ole­va rahamäärä jää aika vas­taavak­si Helsingis­sä kuin mitä jäisi muual­la. Hait­ta­puole­na on, että kämp­pä on pieni ja autoa ei voi näp­pärästi käyt­tää, jos sitä joskus sat­tuu tarvit­se­maan, vaan auton­vuokraus on suun­nitelta­va. Etu­na on, että saa asua Helsingis­sä, jos sitä sat­tuu arvosta­maan. Säästet­tyä omaisu­ut­takin toki ker­tyy enem­män, mut­ta sitä ei saa mukanaan hautaan.

    1. antti:
      Mei­dän kah­den aikuisen ja kah­den lapsen autot­tomas­sa helsinkiläis­per­heessä menee matkako­rt­tei­hin noin 150 € kuukausi, las­ten kas­vaes­sa tämä sum­ma tulee nouse­maan. Lisäk­si autovuokri­in on men­nyt viimeisen parin vuo­den aikana noin 1500 € vuodessa (vuokraus kesäk­si + muu­ta­ma sat­un­nainen vuokraus tarpeen mukaan). Tähän pitää vielä lisätä pitkän mat­ka junien ja bussien liput, jot­ka mei­dän kulu­tuk­sel­la tekee noin 500 euroa vuodessa. Tekee siis yhteen­sä vuodessa arvi­ol­ta 3500 – 4000 euroa eli yhden taval­lisen per­heau­ton kus­tan­nusten ver­ran. Neljänkymme­nen­vi­iden vuo­den aikana haarukak­si tulee160 000 – 180 000 euroa. Kun helsinkiläiskämp­pä lisäk­si mak­saa noin 150 000 euroa enem­män kuin vas­taa­va tai merkit­tävästi tilavampi ja mukavampi mak­saisi kehyskun­nas­sa tai muual­la lan­del­la, niin käytetet­tävis­sä ole­va rahamäärä jää aika vas­taavak­si Helsingis­sä kuin mitä jäisi muual­la. Hait­ta­puole­na on, että kämp­pä on pieni ja autoa ei voi näp­pärästi käyt­tää, jos sitä joskus sat­tuu tarvit­se­maan, vaan auton­vuokraus on suun­nitelta­va. Etu­na on, että saa asua Helsingis­sä, jos sitä sat­tuu arvosta­maan. Säästet­tyä omaisu­ut­takin toki ker­tyy enem­män, mut­ta sitä ei saa mukanaan hautaan.

      Oikein kokon­aisedulliselta tämä kuvat­tu liikku­mi­nen minus­ta autot­tomana vaikut­taa. Itä-Uudel­la­maal­la kas­va­neena olen havain­nut, että jos­sain Sipoos­sa HSL-liiken­teen ulot­tumat­tomis­sa, Itä-Uuden­maan syvem­mästä maaseudus­ta puhu­mat­takaan, kak­si­lap­sisen lap­siper­heen ref­er­enssikus­tan­nuk­set tulee laskea kah­den auton mukaan, kun ei neljän hen­gen liikku­mis­tarpei­ta siel­lä yhdel­lä autol­la hoide­ta. Akti­ivis­es­ti Helsin­gin keskus­ta-alueel­la liikku­va muutenkin tarvit­see joka tapauk­ses­sa HSL-matkalip­pu­ja, tai sit­ten vai­h­toe­htois­es­ti tule­vat melkoiset pysäköitikustannukset.

  21. Vai­h­toe­htona on myös asua hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la, mut­ta hiukan syr­jässä Helsingistä. Me asumme Hämeen­lin­nas­sa. Töi­hin pääsee 20 min­uutis­sa pyöräl­lä, Helsinki­in tai Tam­pereelle tun­nis­sa junal­la tai bus­sil­la. Reilu kak­sisa­taaneliöi­nen uusi omakoti­ta­lo suo­jel­lun perin­nemaise­man vier­essä mak­saa lainan lyhen­nyksi­neen ja asumisku­luineen noin 1500€/kk. Koulu­un on 200m, kaup­paan kilo­metri, keskus­taan 5km, Ahvenis­to­har­julle juok­se­maan, hiihtämään tai maastopy­öräilemään 300m. En vai­h­taisi taloani kak­sioon Helsingis­sä. Viisi kesää olen PK-seudul­la asunut ja tiedän, miten paljon siel­lä hukkuu aikaa liikku­miseen. Muuten­han siel­lä on ihan viihtyisää.

  22. Erit­täin vali­di point­ti, ja myön­nän että min­ua hie­man har­mit­taa 90-luvun lapsen arkuuteni ottaa aikoinaan “riit­tävän ron­skisti” lainaa ensi­a­sun­toon vaik­ka pank­ki sitä tuputtikin.

    Mainit­sisin kuitenkin, että tätä kus­tan­nuse­t­ua syö jonkinkin ver­ran kan­takaupun­gin asun­to­jen suurem­mat ylläpi­toku­lut (putkire­mont­tien hin­noit­telu postinu­meron perusteella!)

    Jokainen inflaa­tioko­r­jat­tu euro/kk/m2 joka kuluu ylläpi­toon ja remont­tei­hin vas­taa kuitenkin sadan neliön asun­nos­sa 45 vuo­den aikana 50000€ kulua. 

    Luku­unot­ta­mat­ta muu­tamia suu­rit­u­loisia taloy­htiöitä, mut­ta niistä asun­non ostaak­seen­han pitää rahoituk­sen lisäk­si olla oikean­muo­toinen suku­ni­mi, muuten lunas­tus­pykälä heiluu heti.

  23. Kyl­läpä Osmo ja kaver­it taas keskustel­e­vat niin kuin ei kuplan ulkop­uolel­la olisi lainkaan hyvää elämää.

    Ajelin tänään toisen ker­ran täl­lä viikol­la Ams­ter­damin ruuhkas­sa. Helsinkiläisessä kuplas­sa kuvitel­laan, että Ams­ter­damis­sa kaik­ki aja­vat polkupyöräl­lä. No, hem­metin mon­et aja­vat (törkeän piit­taa­mat­tomasti) mut­ta vielä use­am­mat oma­l­la autol­laan — tiet tukkien.

    Suosit­te­len helsinkiläisiä poli­itikko­ja ja toimit­ta­jia jalka­u­tu­maan Euroopan val­tateille. Todel­lisu­us on pikkaista enem­män toisen­laista kuin Katajanokalla.

    Sitä pait­si — las­keeko Osmo kaik­ki elämän­sä teot eurois­sa? Kum­mallista. Olen juuri tulos­sa oma­l­la autol­la Nor­man­di­as­ta ja miten muuten näitä paikko­ja voisi nähdä ja kokea kuin aja­mal­la autol­la. Tietysti auto mak­saa — niin kuin koko elämäkin. So, what?

    1. Kyösti Salo­vaara: Olen juuri tulos­sa oma­l­la autol­la Nor­man­di­as­ta ja miten muuten näitä paikko­ja voisi nähdä ja kokea kuin aja­mal­la autol­la. Tietysti auto mak­saa – niin kuin koko elämäkin. So, what?

      Fil­lar­il­la onnis­tuu oikein hyvin. Vaikke silleen­sä, että menee junal­la Ran­skaan ja vuokraa fillarin. 

      Ran­skaan pääsee hel­posti junal­la. Jos vaik­ka läh­tee Helsingistä pe-illal­la niin on jo su-iltapäiväl­lä Pari­i­sis­sa. Matkalla ehtii lukea pari romaa­nia ja rentoutua hek­tis­es­tä työelämästä

    2. Kyösti Salo­vaara:
      Kyl­läpä Osmo ja kaver­it taas keskustel­e­vat niin kuin ei kuplan ulkop­uolel­la olisi lainkaan hyvää elämää.

      Sama pätee Suo­ma­laiseen keskustelu­un laa­jem­minkin. Helsin­gin ulkop­uolel­la asuu 12000 ker­taa enem­män ihmisiä kuin sen sisäl­lä. Itse olen asunut suurim­man osan elämästäni Helsingis­sä, ja Suomes­ta (ja Helsingistä) pois­muut­to on ollut silmät avaa­va koke­mus: Ihmiset voivat elää vähin­tään yhtä hyvää, ja jopa parem­paa elämää jos­sain muual­la, usko­ma­ton­ta mut­ta totta!
      Ihmiset Suomen ulkop­uolel­la eivät aina päädy Suo­ma­lai­sista poikkeav­i­in val­in­toi­hin tietämät­tömyyt­tään ja tyh­myyt­tään, vaan jonkus sen takia että hei­dän arvon­sa ovat eri­laiset ja hei­dän kult­tuurin­sa saat­ta­vat olla paljon Suo­ma­laista van­hem­mat ja vankem­mat. Suo­mi on kult­tuuril­taan aivan äärim­mäisen mate­ri­al­isti­nen ja yksilökeskeinen.
      Suo­ma­laiset ovat kamalien olo­suhtei­den­sa takia keskit­täneet tar­mon­sa luon­non kanssa pär­jäämiseen ja pää­tyneet yksinäisek­si insinöörikansak­si, van­hois­sa kaupunkikult­tuureis­sa on helpom­pi­en olo­suhtei­den takia keski­tyt­ty pär­jäämään tois­t­en ihmis­ten kanssa ja päädyt­ty seu­ral­lisek­si neuvottelijakansaksi.

    3. Kyösti Salo­vaara: Olen juuri tulos­sa oma­l­la autol­la Nor­man­di­as­ta ja miten muuten näitä paikko­ja voisi nähdä ja kokea kuin aja­mal­la autolla. 

      Aja­mal­la vuokrat­ul­la autolla.

      Minä olen aina arvostanut auto­ja ja autoilua niin paljon, että aloin noin 4- tai 5‑vuotiaana odot­taa, että täytän 18 ja saan B‑ajokortin. Aikanani täytin ja sain, mut­ta tästä huoli­mat­ta viime keväänä tuli kuluneek­si 20 vuot­ta siitä, kun olen viimek­si ajanut autoa. On nimit­täin täysin eri asia a) pitää autoilus­ta, ja b) olla päät­telev­inään siitä, että pitää autoilus­ta, että autoilu on omas­sa elämän­ti­lanteessa ja asuinympäristössä tarkoituksenmukaista.

    4. Kyösti Salo­vaara:

      Sitä pait­si – las­keeko Osmo kaik­ki elämän­sä teot eurois­sa? Kum­mallista. Olen juuri tulos­sa oma­l­la autol­la Nor­man­di­as­ta ja miten muuten näitä paikko­ja voisi nähdä ja kokea kuin aja­mal­la autol­la. Tietysti auto mak­saa – niin kuin koko elämäkin. So, what?

      En tunne Nor­man­di­aa, mut­ta pari viikkoa sit­ten olin loma­l­la Itä­val­las­sa Tirolin maaseudul­la. Ihan hel­posti kuljimme ympärin­sä ilman autoa — bus­sil­la ja junal­la. Pari ker­taa käy­timme myös mukavu­ussy­istä tak­sia, vaik­ka bus­sil­lakin olisi päässyt, jos olisi viitsinyt odot­taa jonkin aikaan. Myös auton vuokraami­nen on siel­lä mahdollista.

    5. Kyösti Salo­vaara: Sitä pait­si – las­keeko Osmo kaik­ki elämän­sä teot eurois­sa? Kum­mallista. Olen juuri tulos­sa oma­l­la autol­la Nor­man­di­as­ta ja miten muuten näitä paikko­ja voisi nähdä ja kokea kuin aja­mal­la autol­la. Tietysti auto mak­saa – niin kuin koko elämäkin. So, what?

      Suomes­ta käsin Nor­man­di­an kokem­i­nen autol­la ajaen lie­nee kuitenkin helpom­paa niin, että lentää ensin Ran­skaan ja vuokraa sieltä auton. Ainakin aikaa siinä säästyy aika rutkasti, toden­näköis­es­ti rahaakin, kun ei tarvitse niin mon­taa majoi­tus­ta kuin autol­la Nor­man­di­aan pääsemiseen tarvitsisi. 

      Mut­ta siis kaikkein suurin säästö tulee siitä, että jos sitä autoa todel­lakin tarvit­see vain täl­laiseen sat­un­naiseen loma­matkaan ja muuten tulee toimeen jalan, polkupyöräl­lä ja julk­isin, niin auton viikon vuokra on pieni kulu ver­rat­tuna siihen, mitä oman auton omis­t­a­mi­nen mak­saa, vaikkei sil­lä ajaisi vuo­den aikana mitään muu­ta kuin sen yhden lomamatkan.

      Ja siis loma­matkalle ei muutenkaan mielel­lään lähde jol­lain 20 vuot­ta van­hal­la kot­terol­la, kos­ka se on varmin tapa saa­da loma pieleen, että auto hyy­tyy jos­sain vai­heessa ja sit­ten koite­taan saa­da sitä kor­jat­tua siel­lä paikan­pääl­lä. Näin, vaik­ka oman kodin läheisyy­dessä sat­un­naiseen ajelu­un taas tuol­lainen van­ha autokin kel­paa ihan hyvin.

      1. Samuli Saarel­ma: Suomes­ta käsin Nor­man­di­an kokem­i­nen autol­la ajaen lie­nee kuitenkin helpom­paa niin, että lentää ensin Ran­skaan ja vuokraa sieltä auton. Ainakin aikaa siinä säästyy aika rutkasti, toden­näköis­es­ti rahaakin, kun ei tarvitse niin mon­taa majoi­tus­ta kuin autol­la Nor­man­di­aan pääsemiseen tarvitsisi. 

        Mut­ta siis kaikkein suurin säästö tulee siitä, että jos sitä autoa todel­lakin tarvit­see vain täl­laiseen sat­un­naiseen loma­matkaan ja muuten tulee toimeen jalan, polkupyöräl­lä ja julk­isin, niin auton viikon vuokra on pieni kulu ver­rat­tuna siihen, mitä oman auton omis­t­a­mi­nen mak­saa, vaikkei sil­lä ajaisi vuo­den aikana mitään muu­ta kuin sen yhden lomamatkan.

        Ja siis loma­matkalle ei muutenkaan mielel­lään lähde jol­lain 20 vuot­ta van­hal­la kot­terol­la, kos­ka se on varmin tapa saa­da loma pieleen, että auto hyy­tyy jos­sain vai­heessa ja sit­ten koite­taan saa­da sitä kor­jat­tua siel­lä paikan­pääl­lä. Näin, vaik­ka oman kodin läheisyy­dessä sat­un­naiseen ajelu­un taas tuol­lainen van­ha autokin kel­paa ihan hyvin.

        Mun mielestäni ilmas­tokuor­maa ajatellen, niin vähem­män kuor­mit­tavaa on jos per­he läh­tee loma­matkalle Nor­man­di­aan oma­l­la autol­la kuin että lentää Ran­skaan ja vuokraa sieltä auton. Toki aikaa kuluu enem­män mut­ta samal­la tulee per­heelle tutuk­si Köpis, Ham­puri ja Ams­ter­dam. Eli en tuomitse oma­l­la autol­la tehtäviä loma­matko­ja ulko­maille jos auto on kun­nos­sa ja seu­rueel­la ruti­inia sel­l­aisen suorit­tamisek­si. Yksin jos läh­tee niin sil­loin lento + juna + mah­dolli­nen auton vuokraus per­il­lä on fiksuinta.

    6. Niin­pä, olen itsekin tehnyt ihanan automatkan Nor­man­di­as­sa, tee­m­ana mai­hin­nousun muis­tomerk­it, ran­nikkokaupun­git — ei olisi onnis­tunut järkevästi ilman autoa neli­henkiselle per­heelle. Ja mikä oli ajel­lessa Ran­skan upeil­la teillä. 

      Nyt Krunikas­sa olemme ilman omaa autoa, mut­ta kun eläkeikä ja vapaus koit­taa, vietämme usei­ta kuukau­sia vuodessa mökil­lä. Siihen saumaan nyky­isin har­ras­ta­mamme auton­vuokraus on liian kallista, toki uusia vai­h­toe­hto­ja voi tul­la markki­noille. Kas kun en mil­lään halua viet­tää koko kesää kuumas­sa kaupungis­sa Ter­vasaa­res­sa ulkoillen vaan olla Saimaal­la, Savon­lin­nan oop­per­a­juhlil­la jne.

  24. Olen tähän men­nessä säästänyt noin 300 000 euroa sil­lä, ettei min­ul­la ole autoa ja vai­moni tietysti yhtä paljon.

    Pitäisi tietenkin laskea tämä diskont­taus huomioiden.

  25. Kaupunki­a­sumisen sat­u­mainen halpu­us viimeis­ten vuosikym­menten ajal­ta perus­tuu siihen, että kiin­teistövero ei ole sidot­tu maapo­h­jan arvoon ja siihen, että mak­supros­ent­ti on nau­ret­ta­van alhainen.

    Jos kiin­teistövero perus­tu­isi oikeasti maapo­h­jan arvoon, niin halu­tu­im­mil­la paikoil­la asum­i­nen olis kalleinta.

    Nyt kun kiin­teisöverol­la ei ole ohjaus­vaiku­tus­ta, niin asum­is­pref­er­enssien muu­tok­set (kaupungis­tu­mi­nen) ovat lisän­neet rajal­lisen resurssin kysyn­tää, joka on nos­tanut sen hin­taa. Ja no, omis­tusasun­non ja/tai keskus­ta­maan omis­ta­jien asset­tien arvo on nous­sut, mikä on tehnyt ”keskus­ta-asumis­es­ta” ilmaista tai jopa arvoa tuot­tavaa toimintaa.

  26. Hie­man ihmette­len minäkin. Asuin nuore­na 70–80-luvuilla Hauk­i­lahdessa riv­i­talos­sa, 10 km:n päässä Helsin­gin keskus­tas­ta, jos­sa kävin mm. musi­ikkiopis­tossa, bus­sil­la. Per­heessäni oli kak­si autoa, kos­ka opet­ta­jaäi­ti­ni vir­ka oli vähän kauem­pana. Emme asuneet huitsin nevadas­sa, mut­ta toki autol­la liikut­ti­in, asioille, hiihtämään, mökille. Nyt asun Kru­u­nun­haas­sa, mut­ta en suos­tu tuomit­se­maan men­neisyyt­täni, en ole kokenut ”valais­tu­mista” , vaik­ka täl­lä het­kel­lä taloudessa ei ole autoa — vuokraamme tarvit­taes­sa. Täl­laiset ikävät pilkkanimet kyl­lä kään­tyvät jo vas­ten­mielisyy­dek­si monil­ta osin ansiokas­ta blo­gia kohtaan.

  27. O.S:“olisimme joutuneet osta­maan kak­si autoa.”

    Taas heit­tää suh­teel­lisu­u­den taju. Kes­ki- ja etelä-Euroopas­sa auto­ja on kuin hiekkaa Saha­ras­sa. Siihen ver­rat­tuna Suomen autokan­ta on nau­ret­ta­van pieni. Lisäk­si euroop­palaises­sa kaupungis­sa autoil­i­joiden lisäk­si kaik­ki muut (tosi­asial­lis­es­ti) liikku­vat jonki­laisel­la skootterihärpäkkeellä.

    Ei mei­dän tarvitse verot­taa ja rajoit­taa autoilua kuo­li­aak­si , kun vielä muis­taa Suomen mität­tömän osan hiilid­iok­sidipäästöistä. Ja lei­jo­nan osan hiilin­ieluista met­sien , soiden ja pel­to­jen muo­dos­sa. Tur­venevatkin kas­va­vat joka iki­nen vuosi 2mm paksuutta.

    En jak­sa olla häm­mästelemät­tä vihrei­den mis­sio­ta ylistää kaupunki­a­sum­ista joka kään­teessä. Kun kat­soo viikon­lop­un autokar­avaaane­ja maaseudulle hesas­ta ja muista suurem­mista kaupungeista maalle ja sun­nun­tai-iltana tois­in­päin, niin tulee väk­isinkin johtopäätök­seen molem­pia (maaseu­tu ja kaupun­git) tarvittavan.

    Muis­takaa vihreät Keskus­tan mot­to: hyv­in­voi­va maaseu­tu on kaupunkien etu.

    1. Eemil: Ei mei­dän tarvitse verot­taa ja rajoit­taa autoilua kuo­li­aak­si , kun vielä muis­taa Suomen mität­tömän osan hiilidioksidipäästöistä.

      Suo­ma­lais­ten päästöt per capi­ta taita­vat kuitenkin olla maail­man keskiar­von yläpuolel­la, joten kyl­lä meil­lä on keskimääräistä suurem­pi tarve vähen­tää päästöjä. (Tosin var­maan esim lentämisen vero­ja olisi suurem­pi syy korot­taa täl­lä het­kel­lä kuin autoilun veroja.)

      Eemil: Ja lei­jo­nan osan hiilin­ieluista met­sien , soiden ja pel­to­jen muo­dos­sa. Tur­venevatkin kas­va­vat joka iki­nen vuosi 2mm paksuutta.

      Jokainen suo­ma­laisen hiilid­iok­sidipäästö kas­vat­taa ilmake­hän pitoisu­ut­ta määrän­sä ver­ran. Siihen ei vaiku­ta se, sat­tuvatko maa­pal­lon hiilin­ielut sijait­se­maan päästöläh­teen lähel­lä vai kaukana siitä.

  28. Kepa:“lomalla Itä­val­las­sa Tirolin maaseudulla. ”

    Ja kat­soitko miten paljon auto­ja jyräsi alueen moot­toriteil­lä läpi Euroopan eri kaupunkien. Muu­ta­man sadan kilo­metrin säteel­lä on Sak­san , Ital­ian, Ran­skan, Espan­jan, Puolan , Unkarin , Tsekin jne. suuret kaupungit.

    Verkkokau­pan rahtili­ikenne ja henkilöli­iken­teen eri muodot (työ, tur­is­mi) kolaa­vat Euroopan val­tateitä yötä päivää jatku­vana nauhana. Tässä kon­tek­stis­sa Suomes­sa autoli­iken­teen kuo­li­aak­siverot­ta­mi­nen on aivan nau­ret­tavaa hom­maa ellei se olisi niin :n tyh­mää (anteek­si).

    Ja täl­laisel­la agen­dal­la vihreät repivät 15 % kan­na­tus­luku­ja. Satu keis­arin vaat­teista tulee väk­isinkin mieleen. Anna voimaa.

    1. Eemil:

      Verkkokau­pan rahtili­ikenne ja henkilöli­iken­teen eri muodot (työ, tur­is­mi) kolaa­vat Euroopan val­tateitä yötä päivää jatku­vana nauhana. Tässä kon­tek­stis­sa Suomes­sa autoli­iken­teen kuo­li­aak­siverot­ta­mi­nen on aivan nau­ret­tavaa hom­maa ellei se olisi niin :n tyh­mää (anteek­si).

      Suomes­sa autoilua ei verote­ta kuo­li­aak­si. Suomes­sa autoilu ei ole koskaan ollut niin hal­paa kuin nyt. Kat­saste­tu­un, käytet­tyyn autoon pääsee käsik­si muu­ta­mal­la satasel­la, käyt­tö­mak­sut 200 euron luokkaa ja polt­ton­estei­den vero on 60% luokkaa. Jos tuo yksi­tyis­es­ti maa­han käyte­tyn auton, menee veroa n 30% auton arvos­ta. Vaku­u­tusy­htiöt tar­joa­vat lisäk­si per­hei­den kakkos ja kol­mosautoille samat bonuk­set kuin ykkösautolle. Jos asuu itära­jan läheisyy­dessä auto käy­dään tankkaa­mas­sa Venäjäl­lä, je diesel on halvem­paa kuin muis­sa länsimaissa.

      Kaikissa län­si-Euroopan mais­sa verote­taan autoilua suht ankarasti, Tan­skas­sa ja Nor­jas­sa autovero on vielä korkeampi kuin tääl­lä, ja toisaal­ta tiemak­su­ja per­itään aika mon­es­sa maassa.

  29. Yritin vain sanoa, että eikö ole jokaisen ihmisen oma asia päät­tää, miten tulon­sa jakaa? Ostaako auton vai asuuko Kata­janokalla — vai molem­pia? Jokainen saa ja voi (vielä) matkus­taa miten tah­too ja jak­saa. Äsket­täisel­lä reis­sul­la kolmes­sa viikos­sa ajet­ti­in 7000 km Sak­sas­sa, Ran­skas­sa, Bel­gias­sa, Hol­lan­nis­sa jne — siis mon­ta paikkaa joten olisi­pa siinä ollut polkemista eikä lentokoneel­la pääse esim. Hitzackeriin.

    Mik­si ns. lib­er­aalit ovat kaikkein suvait­se­mat­tomampia kun tulee puheek­si esimerkik­si matkustaminen?

    Ikuinen arvoitus — vai johtuuko siitä että eli­it­ti halu­aa kaikkien käyt­täy­tyvän yhdel­lä ja oikeal­la taval­la, jon­ka vain eli­it­ti tietää? 

    Itse asun lähiössä jos­sa olut­tuop­pi mak­saa paikallis­sa pubeis­sa n 4–4,5 euroa. Helsin­gin keskus­tas­sa sama mak­saa vähin­tään 7 e. Kun asun­not lähiössä mak­sa­vat mur­to-osan siitä mitä Osmon Kata­janokalla, niin ajatelka­a­pa kuin­ka mon­ta olut­ta enem­män voin naut­tia kuin Osmo?

    Joten… kaiken voi laskea niin kuin halu­aa ja kuvitel­la tehneen­sä ain­oat oikeat elämänratkaisut.

    1. Kyösti Salo­vaara:
      Yritin vain sanoa, että eikö ole jokaisen ihmisen oma asia päät­tää, miten tulon­sa jakaa? Ostaako auton vai asuuko Kata­janokalla – vai molem­pia? Jokainen saa ja voi (vielä) matkus­taa miten tah­too ja jak­saa. Äsket­täisel­lä reis­sul­la kolmes­sa viikos­sa ajet­ti­in 7000 km Sak­sas­sa, Ran­skas­sa, Bel­gias­sa, Hol­lan­nis­sa jne – siis mon­ta paikkaa joten olisi­pa siinä ollut polkemista eikä lentokoneel­la pääse esim. Hitzackeriin.

      Min­un nähdäk­seni Osmo ei tässä jutus­saan mitenkään sanonut, mitä kunkin pitäisi tehdä. Hän vain toi esi­in sen, kuin­ka auton kus­tan­nuk­sista säästyvil­lä rahoil­la mak­saa yllät­tävän ison eron asun­to­jen hin­nois­sa. Tosin laskel­mas­sa oli joitakin puut­tei­ta, joi­hin tääl­lä kom­menteis­sa on jo tartuttu.

      Aika har­valle 7000 kilo­metrin istu­mi­nen autossa vas­taa kuvaa virk­istävästä lomas­ta, mut­ta kukin taval­laan. Mainit­se­maasi Hitza­ck­eri­in pääsee kyl­lä esimerkik­si Ham­purista junal­la alle kahdessa tun­nis­sa mon­ta ker­taa päivässä. Aika usein vai­h­toe­hto­ja autolle löy­tyy, jos on vain tot­tunut etsimään niitä.

    2. Oikea vas­taus toisen kap­paleen kysymyk­seen on se, että täl­laiset ”lib­er­aalit” eivät olekaan lainkaan lib­er­aale­ja siinä mielessä kuin sanal­la alun perin on tarkoitet­tu. Sana ”lib­er­al” tarkoit­ti aikoinaan Englan­nis­sa ns. klas­sista lib­er­aalia, mut­ta ajau­tui Amerikas­sa tarkoit­ta­maan läh­es vas­takkaista polit­tista suun­taus­ta, johon kuu­lui kon­trol­lin ja valvon­nan jatku­va lisäämi­nen, ei suinkaan vähen­tämi­nen. Kos­ka kaikkea pitää suun­nitel­la ja mikro­man­ageroi­da, suun­nit­teli­jan pitää tietysti näin tehdäk­seen tietää, mikä on paras mah­dolli­nen elämäntapa.

      En ole ihan selvil­lä tähän johta­neesta pros­es­sista, mut­ta ilmiö ei ole uusi vaan viime vuo­sisadan peru­ja. Amerikan suuren kult­tuuril­lisen vaiku­tus­val­lan ansios­ta tämä sanankäyt­tö on pyrkinyt lev­iämään meillekin. 

      Mielestäni alku­peräi­nen lib­er­al­is­mi on sen ver­ran hyvä aate, ettei sitä olisi pitänyt antaa kaa­p­a­ta näin. Asi­as­sa ovat kyl­lä aut­ta­neet myös Amerikan ”lib­er­aalien” poli­it­tiset vas­tus­ta­jat, jot­ka myös kut­su­vat näitä vas­tus­ta­ji­aan ”lib­er­aaleik­si”. Markki­nal­ib­er­al­is­mista puhut­taes­sa lib­er­aal­ius on kuitenkin vielä alku­peräisen sisältön­sä mukainen. Lib­er­aali ratkaisu vaik­ka hiilid­iok­sidipäästöille olisikin juuri lyödä jonkin­lainen yleinen hait­tavero niille – juuri niin kuin päästökau­pas­sa tehdäänkin – eikä se, että val­tio yrit­tää mikro­man­ageroi­da eril­lisiä päästölähteitä yksi­tyisko­htaisen vero­tuk­sen ja pro­pa­gan­dan keinoin.

      1. Sepe­teus:
        Oikea vas­taus toisen kap­paleen kysymyk­seen on se, että täl­laiset ”lib­er­aalit” eivät olekaan lainkaan lib­er­aale­ja siinä mielessä kuin sanal­la alun perin on tarkoitet­tu. Sana ”lib­er­al” tarkoit­ti aikoinaan Englan­nis­sa ns. klas­sista lib­er­aalia, mut­ta ajau­tui Amerikas­sa tarkoit­ta­maan läh­es vas­takkaista polit­tista suun­taus­ta, johon kuu­lui kon­trol­lin ja valvon­nan jatku­va lisäämi­nen, ei suinkaan vähen­tämi­nen. Kos­ka kaikkea pitää suun­nitel­la ja mikro­man­ageroi­da, suun­nit­teli­jan pitää tietysti näin tehdäk­seen tietää, mikä on paras mah­dolli­nen elämäntapa. 

        Tässä kohdin on huo­mat­ta­va, että sana “lib­er­aali” syn­tyi aivan täysin nyky­hetkestä poikkeavas­sa yhteiskun­nas­sa, jota leimasi tiukasti val­tion säätelemä kap­i­tal­is­mi ja sää­ty-yhteiskun­ta. Sel­l­ainen yhteiskun­ta, jos­sa pidet­ti­in ihan asial­lise­na edel­lyt­tää vaikka­pa joidenkin oppi­laitok­sen päääsy­vaa­timuk­se­na sitä, että oppi­laan isä ja isoisä oli­vat ken­raale­ja (Pietarin Paasik­oulu 1880-luvul­la), tai val­ti­ol­lisen pankin lainan myön­tämisen edel­ly­tyk­senä aatelis­ar­voa (Suomen Pank­ki 1830-luvul­la). Yhteiskun­taa, jos­sa kouluhal­li­tuk­sen pääjo­hta­ja saat­toi vakavis­saan esit­tää julkises­ti, ettei suomenkielisiä oppi­laitok­sia kan­nat­tanut val­tion tukea, kos­ka nämä edis­täi­sivät alem­p­isää­ty­is­ten pääsyä oppisää­tyyn (von Kothen 1880-luvulla). 

        Tyyp­il­lis­es­ti Itä- ja Kes­ki-Euroopas­sa lib­er­al­is­mi yhdis­tyi nation­al­is­mi­in. Eli samat ihmiset kan­nat­ti­vat kansal­lista heräämistä ja talouden vapaut­tamista. (Esim. Snell­man ja Topelius). Samat ihmiset kan­nat­ti­vat ruumi­in­ran­gais­tuk­sista luop­umista ja ammat­tikun­tien lakkaut­tamista, uusien kiel­ten koulu­ope­tus­ta ja kiel­to­lakia, asevelvol­lisu­ut­ta ja vapaakaup­paa, nais­ten yliopis­to-opiskelua ja oikeusval­tio­ta. Yhdys­val­lois­sa por­var­illi­nen lib­er­al­is­mi keskit­tyi lähin­nä hyvän hallinnon ja sosi­aal­is­ten olo­jen kehit­tämiseen, kos­ka talous oli jo valmi­ik­si hyvin vapaa. (Tiukasti pro­tek­tion­is­tista kaup­pa­poli­ti­ikkaa luku­unot­ta­mat­ta, jota sikäläiset kon­ser­vati­iv­it ovat aina kan­nat­ta­neet.) Siel­lä lib­er­al­is­mil­la alet­ti­in tarkoit­taa sosi­aal­ista lib­er­al­is­mia eli pro­gres­sivis­mia. Euroopas­sa lib­er­aalin talous­poli­ti­ikan kan­nat­ta­jat kohta­si­vat jo varhain sosial­is­min ja agraar­ili­ikkei­den haas­teen, ja hil­jalleen pää­tyivät samaan leiri­in van­ho­jen kon­ser­vati­ivien kanssa. (Esim. Kokoomus) Olen­naista kuitenkin on se, että mämäkin halu­a­vat mielu­um­min samais­tua 1800-luvun henkisi­in voit­ta­ji­in kuin pata­van­hoil­liseen mustim­paan taan­tu­muk­seen, joten Euroopas­sa oikeis­to kut­suu itseään mielel­lään lib­er­aaleik­si, vaik­ka olisikin todel­lisu­udessa parem­min koton­aan van­ha- kuin nuor­suo­ma­laises­sa puolueessa. 

        Näin sivun­men­nen kri­ti­soin myös luon­nehd­in­taasi sosi­aalilib­er­al­is­mista. Itse näk­isin, että hyv­in­voin­ti­val­tio takaa kansalaiselleen aset­tamil­laan vähäisil­lä rajoituk­sil­la kansalaisen mak­si­maalisen vapau­den toteu­tu­misen. Esimerkik­si veroil­la tur­vataan kans­saih­mis­ten ter­veys ja hyv­in­voin­ti. Sosi­aal­i­tu­il­la ja ter­vey­den­hoidol­la annetaan yrit­täjälle mah­dol­lisu­us epäon­nis­tua pelkäämät­tä henken­sä puoles­ta. Ilmaisel­la koulu­tuk­sel­la taataan mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvoa. Sään­te­lyl­lä pide­tään kuris­sa kans­saih­misiä ja ympäristöä vahin­goit­ta­va itsekäs käytös.

      2. Tom­mi Uschanov:
        Pieni kat­saus sanakir­joi­hin osoit­taa, että kyseessä ei ollut tässä yhteiskun­nal­lises­sa merk­i­tyk­sessä mitenkään leimallis­es­ti kapean talous­poli­it­ti­nen käsite, vaan merk­i­tys oli jo alun alku­jaan hyvin paljon laa­jem­pi; suomen­nos ’vapaamieli­nen’ on ehkä osu­vin. Sitä pait­si koko aja­tus, että jonkin sanan ajal­lis­es­ti varhaisin merk­i­tys on jotenkin ”oikea” ja muut vääristymiä siitä, on hyvin omi­tu­inen. Esimerkik­si posti tarkoit­ti alun perin paalua, jos­ta viestin­viejä otti lev­än­neet hevoset väsynei­den tilalle, ja pank­ki tarkoit­ti penkkiä, jol­la rahan­lainaa­jat ja ‑vai­h­ta­jat istu­i­v­at odot­ta­mas­sa asi­akkai­ta. Kukaan tuskin valit­taa, että nykyi­nen posti- tai pank­ki-sana on jotenkin huonon­tu­ma van­has­ta hyvästä. 

        No joo, tot­ta kai sanat yleen­sä tule­vat alun perin jostain, mut­ta ongel­mana on se jos tietyssä ajas­sa ja paikas­sa niitä käytetään kuvaa­maan keskenään eri­laisia asioi­ta taval­la, joka on omi­aan luo­maan häm­men­nys­tä, mikä alku­peräis­es­tä kom­men­tista nähti­inkin. Eri­laiset lib­er­aaleik­si kut­su­tut aja­tus­maail­mat ovat eläneet rin­nakkain, vaik­ka niiden sisältö on ollut hyvin eri­lainen, toisin kuin vaik­ka posti-sanan eri merk­i­tyk­set. Lisäk­si on selvää, että – oli tieteelli­nen ety­mologi­nen taus­ta mikä hyvän­sä – lib­er­aa­lik­si juli­taudut­taes­sa pyritään rat­sas­ta­maan esim. sanan ”lib­er­ty” läh­es yksi­no­maan poten­ti­aal­isil­la konnotaatioilla.

        Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
        Näin sivun­men­nen kri­ti­soin myös luon­nehd­in­taasi sosi­aalilib­er­al­is­mista. Itse näk­isin, että hyv­in­voin­ti­val­tio takaa kansalaiselleen aset­tamil­laan vähäisil­lä rajoituk­sil­la kansalaisen mak­si­maalisen vapau­den toteutumisen.

        Tämähän on klassi­nen val­ti­ol­lisen kon­trol­lin puo­lus­tus, mihin voin tul­la kyl­lä vas­taan sikäli, että hyv­in­voin­ti­val­tios­sa on var­maan kansalaisen monin tavoin mukavampi elää kuin hobbesmaises­sa luon­non­ti­las­sa. Ongel­ma on enem­mänkin siinä, että meil­lä ei ole oikein mitään selkeää tapaa mita­ta sitä, lisääkö val­tion kon­trol­li jos­sain tietyssä asi­ass tosi­asi­as­sa vapaut­ta vaiko eikö. Tässä sys­tee­mis­sä on suuri joukko poli­itikko­ja ja virkamiehiä, joiden työnä on kek­siä lisää sään­töjä, mut­ta vähem­män mekanis­me­ja sään­te­lyn purkamiseen. Niin­pä ne ”vähäiset” rajoituk­set pyrkivät ajan kanssa muut­tumaan vähem­män vähäisiksi.

        Luon­nehtisin lib­er­aalia val­tio­ta sel­l­aisek­si, joka käyt­tää vaik­ka näitä mainit­tu­ja instru­ment­te­ja luo­dak­seen tietyn kehikon, jon­ka puit­teis­sa ihmiset voivat toimia ja elää elämään­sä, mut­ta ei ota kan­taa siihen, mitä ihmiset täl­lä vapaudel­laan sit­ten tekevät eikä pyri manip­u­loimaan sitä akti­ivis­es­ti. Lisäk­si sään­tö­jen tulisi olla ennustet­tavia, yleisiä ja min­i­mal­is­tisia, eikä ad hoc räätälöi­tyjä jonkun tietyn tavoit­teen saavuttamiseksi. 

        Tämän vas­tako­h­ta lie­nee total­i­taristi­nen val­tio, jol­la on tiukasti määritel­lyt tavoit­teet, joiden saavut­tamisek­si kansalais­ten elämää ollaan valmi­it kon­trol­loimaan tiukasti. Sys­tee­mi voi toimia lakien varas­sa, mut­ta lop­ul­ta val­tio ei ole tyy­tyväi­nen pelkästään siihen, että kansalaiset nou­dat­ta­vat lake­ja, vaan etukä­teen on tiedos­sa, että lake­ja tul­laan muut­ta­maan, ellei makroti­lanne päädy val­tion toivo­maan tilanteeseen. 

        Suomes­sa tämän­lu­on­teinen tilanne on esim. tupakkalain­säädän­nön suh­teen – val­tio on etukä­teen ilmoit­tanut, että sen tavoit­teena on tupaka­ton Suo­mi vuon­na X, jol­loin on odotet­tavis­sa, että lake­ja tul­laan rukkaa­maan mieli­v­al­taisel­la taval­la tämän tavoit­teen saavut­tamisek­si. Lib­er­aali val­tio taas ei toi­mi täl­lä taval­la, vaan aset­taa tupakoin­nille vält­tämät­tömäk­si kat­so­tut rajoit­teet esim. las­ten­suo­jelulli­sista tai muiden viihtyvyy­teen liit­tyvistä syistä, mut­tei ole kiin­nos­tunut sen enem­pää siitä moniko tupakoi, kun­han näitä lake­ja noudatetaan.

      3. Sepe­teus: Lisäk­si on selvää, että – oli tieteelli­nen ety­mologi­nen taus­ta mikä hyvän­sä – lib­er­aa­lik­si juli­taudut­taes­sa pyritään rat­sas­ta­maan esim. sanan ”lib­er­ty” läh­es yksi­no­maan poten­ti­aal­isil­la konnotaatioilla. 

        Eli olet tosis­sasi sitä mieltä, että kun esimerkik­si Lib­er­aa­li­nen kansan­puolue perustet­ti­in vuon­na 1965, se pyr­ki rat­sas­ta­maan nimeno­maan englan­nin kie­len lib­er­ty-sanan kon­no­taa­tioil­la – vaik­ka sen ajan Suomes­sa vain aivan pieni vähem­mistö kansalai­sista edes ylipään­sä osasi englan­tia edes alkeellisesti?

        Minus­ta näyt­tää siltä, että elät jos­sakin sel­l­aises­sa maail­mas­sa, jos­sa angloamerikkalainen poli­it­ti­nen kult­tuuri ja englan­ninkieliset poli­it­tiset käsit­teet ovat jotenkin ole­tusar­voisia. Suo­mi on kuitenkin per­in­teis­es­ti ollut ger­maanisen poli­it­tisen kult­tuurin ja ger­maanisen poli­it­tisen filosofi­an maa, jos­sa angloamerikkalainen lib­er­al­is­mi on ollut aina hyvin vähäpätöi­nen aat­e­vir­taus, eikä sil­lä “rat­sas­tamis­es­ta” näin ole ollut kenellekään juuri mitään hyö­tyäkään. Se Suomen his­to­ri­an ain­oa lib­er­aa­lik­si nimessään koskaan ilmoit­tau­tunut puoluekin, LKP, on kui­h­tunut pois jo vuosikym­meniä sitten.

        Ain­oa lib­er­al­is­mi, jol­la Suomes­sa on koskaan ollut merkit­tävä rooli, on sak­salais­peräi­nen ns. ordolib­er­al­is­mi, joka tarkoit­taa val­tion hyvin vah­vaa inter­ven­tio­ta talouteen – juuri sel­l­aista, jota puris­tiset klas­siset lib­er­aalit vas­tus­ta­vat ja ovat aina vas­tus­ta­neet, väit­täen ole­vansa ain­oi­ta joil­la on muka jonkin käsite­his­to­ri­an nojal­la oikeus nimit­tää itseään liberaaleiksi.

      4. Tämähän on klassi­nen val­ti­ol­lisen kon­trol­lin puo­lus­tus, mihin voin tul­la kyl­lä vas­taan sikäli, että hyv­in­voin­ti­val­tios­sa on var­maan kansalaisen monin tavoin mukavampi elää kuin hobbesmaises­sa luon­non­ti­las­sa. Ongel­ma on enem­mänkin siinä, että meil­lä ei ole oikein mitään selkeää tapaa mita­ta sitä, lisääkö val­tion kon­trol­li jos­sain tietyssä asi­ass tosi­asi­as­sa vapaut­ta vaiko eikö. Tässä sys­tee­mis­sä on suuri joukko poli­itikko­ja ja virkamiehiä, joiden työnä on kek­siä lisää sään­töjä, mut­ta vähem­män mekanis­me­ja sään­te­lyn purkamiseen. Niin­pä ne ”vähäiset” rajoituk­set pyrkivät ajan kanssa muut­tumaan vähem­män vähäisiksi. 

        Sin­ul­la on kovin atom­isti­nen näke­mys yhteiskun­nas­ta. Olet sokea huo­maa­maan sitä, mikä luo byrokra­t­ian luon­taiselle lev­iämis­taipunuk­selle rajat: vapaa yhteiskun­ta. Meil­lä on varsin selvät mekanis­mit, jot­ka pyrkivät purka­maan sään­te­lyä. Ne tuli­vat edel­lisen hal­li­tuk­sen kaudel­la selvästi esi­in. Ei maail­ma koos­tu yksilöistä ja val­tios­ta vaan eri­lai­sista yhteen­li­it­tymistä, jot­ka kukin aja­vat etu­jen­sa mukaisia tai muuten tärkeinä pitämiään asioi­ta. Juuri tämä mon­i­naisu­us erot­taa total­i­taarisen ja vapaan val­tion. Total­i­taarises­sa val­tios­sa ei ole vapai­ta jär­jestöjä, jot­ka syn­nyt­täi­sivät keskustelua ja vaikut­taisi­vat yhteiskun­taan. Niis­sä kaik­ki jär­jestöt ovat saman­laisia kuin meil­lä MPK: val­tioneu­vos­to nimit­tää hal­li­tuk­sen enem­mistön, ja jär­jestö toimii melko puh­taana komen­to-organ­isaa­tiona ilman jäsendemokra­t­ian häivääkään.

        Tässä suh­teessa eri­laiset nim­by­il­i­jäk­er­hot, maail­man­paran­ta­jat, ammat­tiy­hdis­tyk­set ja teol­lisu­us­lob­bar­it ovat kaik­ki yhtä vält­tämät­tömiä. Niiden jatku­va kihinä pitää yhteiskun­nan käyn­nis­sä ja vapaana.

      5. Sepe­teus: Oikea vas­taus toisen kap­paleen kysymyk­seen on se, että täl­laiset ”lib­er­aalit” eivät olekaan lainkaan lib­er­aale­ja siinä mielessä kuin sanal­la alun perin on tarkoitet­tu. Sana ”lib­er­al” tarkoit­ti aikoinaan Englan­nis­sa ns. klas­sista lib­er­aalia, mut­ta ajau­tui Amerikas­sa tarkoit­ta­maan läh­es vas­takkaista polit­tista suun­taus­ta, johon kuu­lui kon­trol­lin ja valvon­nan jatku­va lisäämi­nen, ei suinkaan vähentäminen. 

        Höp­sistä. Englan­nin sanan lib­er­al alku­peräi­nen merk­i­tys, joka tun­netaan jo keski­a­jal­ta, on ‘antelias, runsas(kätinen)’. Se on sitä pait­si yhä tänä päivänäkin käytössä ihan arkikielessä: a lib­er­al por­tion of straw­ber­ries on ‘kukku­rakau­pal­la man­sikoi­ta’ jne.

        Yhteiskun­nal­li­sista asioista puhut­taes­sa lib­er­al-sana tuli käyt­töön vas­ta 1700-luvun puo­livälin jäl­keen, siis usei­ta sato­ja vuosia myöhem­min – ver­tausku­val­lise­na laa­jen­tu­mana tästä alku­peräis­es­tä merk­i­tyk­ses­tä. Lib­er­aalit oli­vat niitä, jot­ka sää­ty-yhteiskun­nas­sa oli­vat ‘anteliai­ta’ siinä merk­i­tyk­sessä, että he halu­si­vat lahjoit­taa pois oman sää­typriv­i­le­gion­sa niille huono-onnisille, joil­la sitä ei ollut (ts. lakkaut­taa koko sää­typriv­i­le­giot kokon­aan). Mut­ta ei tästä sen enem­pää, nim­im. Eras­totenes alek­san­dri­alainen antoi jo tyh­jen­tävän esi­tyk­sen omas­sa kommentissaan.

        Pieni kat­saus sanakir­joi­hin osoit­taa, että kyseessä ei ollut tässä yhteiskun­nal­lises­sa merk­i­tyk­sessä mitenkään leimallis­es­ti kapean talous­poli­it­ti­nen käsite, vaan merk­i­tys oli jo alun alku­jaan hyvin paljon laa­jem­pi; suomen­nos ‘vapaamieli­nen’ on ehkä osu­vin. Sitä pait­si koko aja­tus, että jonkin sanan ajal­lis­es­ti varhaisin merk­i­tys on jotenkin “oikea” ja muut vääristymiä siitä, on hyvin omi­tu­inen. Esimerkik­si posti tarkoit­ti alun perin paalua, jos­ta viestin­viejä otti lev­än­neet hevoset väsynei­den tilalle, ja pank­ki tarkoit­ti penkkiä, jol­la rahan­lainaa­jat ja ‑vai­h­ta­jat istu­i­v­at odot­ta­mas­sa asi­akkai­ta. Kukaan tuskin valit­taa, että nykyi­nen posti- tai pank­ki-sana on jotenkin huonon­tu­ma van­has­ta hyvästä.

      6. Tom­mi Uschanov: Höp­sistä. Englan­nin sanan lib­er­al alku­peräi­nen merk­i­tys, joka tun­netaan jo keski­a­jal­ta, on ’antelias, runsas(kätinen)’. Se on sitä pait­si yhä tänä päivänäkin käytössä ihan arkikielessä: a lib­er­al por­tion of straw­ber­ries on ’kukku­rakau­pal­la man­sikoi­ta’ jne.

        Pieni kat­saus sanakir­joi­hin osoit­taa, että kyseessä ei ollut tässä yhteiskun­nal­lises­sa merk­i­tyk­sessä mitenkään leimallis­es­ti kapean talous­poli­it­ti­nen käsite, vaan merk­i­tys oli jo alun alku­jaan hyvin paljon laa­jem­pi; suomen­nos ’vapaamieli­nen’ on ehkä osu­vin. Sitä pait­si koko aja­tus, että jonkin sanan ajal­lis­es­ti varhaisin merk­i­tys on jotenkin ”oikea” ja muut vääristymiä siitä, on hyvin omi­tu­inen. Esimerkik­si posti tarkoit­ti alun perin paalua, jos­ta viestin­viejä otti lev­än­neet hevoset väsynei­den tilalle, ja pank­ki tarkoit­ti penkkiä, jol­la rahan­lainaa­jat ja ‑vai­h­ta­jat istu­i­v­at odot­ta­mas­sa asi­akkai­ta. Kukaan tuskin valit­taa, että nykyi­nen posti- tai pank­ki-sana on jotenkin huonon­tu­ma van­has­ta hyvästä. 

        “Lib­er­aali” ‑sanan merk­i­tys siis vai­htelee mis­sä päin maail­maa ollaan.
        Koulupoi­ka-ajoil­ta 70-luvul­ta muis­tan että LKP oli vähän har­mi­ton keskus­taoikeis­to­lainen pikkupuolue joka oli melkein aina hal­li­tuk­ses­sa. Eri muidenkin puoluei­den sisäl­lä oli myös omat “lib­er­aalit” siipen­sä. Joku yhteinen nimit­täjä lie­nee kai ollut että ajet­ti­in mm nais- ja tasa-arvoasi­aa, vaalit­ti­in korkealle kouluttamista,
        ja ehkä hie­man huvit­ta­vana piir­teenä nimeno­man Suomes­sa oli että varoi­vat ärsyt­tämästä Neu­vos­toli­it­toa. Mod­erni teknolo­gia nähti­in myön­teisenä asiana, mut­ta jostain ymmärtämät­tömästä sys­tä ei pidet­ty esim raideli­iken­net­tä kovin tarpeel­lise­na vaan lento ja autoli­ikenne ja eri­tyis­es­ti tietoli­ikenne meni edelle.
        Lib­er­aale­ja vaaankielipuoluei­ta oli läh­es kaikissa län­si-Euroopan mais­sa, ja jois­sakin on yhä edelleen. Suomen eduskun­nas­sa eniten tätä suun­taus­ta edus­taa nyky­isin RKP, joka on aika ajoin onnis­tunut kosiskele­maan äänestäjiä yli kieli­ra­jan, ja Vihreä Liit­to jota muo­dostet­ti­in osit­tain enti­sistä LKP:n nokka­hah­moista. USA:ssa “lib­er­aaleil­la” tarkoite­taan demokraat­te­ja ja hei­dän suurkaupunkiäänestäjiä kosiskel­e­vaa siipeä joka vas­tus­taa repub­likaanien uskonnollis-fundamentalismia.

  30. Saresoja:“Suomalaisten päästöt per capi­ta taita­vat kuitenkin olla maail­man keskiar­von yläpuolella”

    Tuo yleinen harha esi­in­tyy vihrei­den argu­menteis­sa tämä tämän. Silti se ei ole totu­us, vaik­ka sitä tois­te­taan lakkaamatta.
    Harha tulee siinä, että väestömäärä Euroopan tihen­tymis­sä on tolkut­toman suuri. Sil­loin per capi­ta luku näyt­tää mukahyvältä, mut­ta kokon­ais­päästöt ovat suurem­pia kuin Suomessa.

    Saresoja:“Siihen ei vaiku­ta se, sat­tuvatko maa­pal­lon hiilin­ielut sijait­se­maan päästöläh­teen lähel­lä vai kaukana siitä.”

    Vaikut­taa­pas, väestöti­hen­tymät, Kiina, Intia, Euroopan suurkaupun­git, ovat niin tiheästi raken­net­tu­ja, että nielu­jen perus­t­a­mi­nen, säi­lyt­tämi­nen ja kas­vat­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta. Suo­ma­laises­sa mallis­sa päästöt nol­lau­tu­vat ja ovat nielu­ta­sol­la har­vaan asu­tul­la maaseudul­la. Helsin­ki ja muut suurem­mat kaupun­git ovat kivi­hi­ilen­polt­toi­neen pahasti miinuk­sel­la. Puis­totkin ovat hiilivuo­to­ja, kos­ka van­ha puus­to ei uusiudu.

    1. Eemil: Harha tulee siinä, että väestömäärä Euroopan tihen­tymis­sä on tolkut­toman suuri. Sil­loin per capi­ta luku näyt­tää mukahyvältä, mut­ta kokon­ais­päästöt ovat suurem­pia kuin Suomessa.

      Argu­ment­ti, ettei suo­ma­lais­ten tarvit­sisi tehdä mitään, kun suo­ma­laisia on vähem­män kuin vaikka­pa ran­skalaisia, ei kestä päivän­val­oa. Yhtä hyvin voisit jakaa Ran­skan noin 5,5 miljoo­nan ihmisen alueisi­in ja sanoa, ettei näistä minkään tarvitse tehdä sen enem­pää kuin Suomenkaan (tai jopa että minkään yksit­täisen alueen ei tarvitse tehdä juuri mitään, kos­ka muiden aluei­den vaiku­tus yhteen­sä on paljon suurem­pi). Taitaa jopa olla, että enem­mistöl­lä täl­lai­sista alueista olisi Suomean pienem­mät ilmastopäästöt.

      Eemil: Vaikut­taa­pas

      Ymmär­sit ehkä väärin, mitä yritin sanoa. Tarkoitin siis, että, jos suo­ma­lainen päästää X ton­nia hiilid­iok­sidia ilmaan, niin sehän on ihan sama kuin, jos kiinalainen päästää X ton­nia. Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa ilmake­hän hiilid­iok­sidimäärä kas­vaa X ton­nia. Sitä ei muu­ta se, että suo­ma­lainen päästö tapah­tuu lähempänä turvesuota.

      Eemil: väestöti­hen­tymät, Kiina, Intia, Euroopan suurkaupun­git, ovat niin tiheästi raken­net­tu­ja, että nielu­jen perus­t­a­mi­nen, säi­lyt­tämi­nen ja kas­vat­ta­mi­nen on mahdotonta

      Olisiko ilmas­ton kannal­ta parem­pi, jos nämä ihmis­määrät olisi jaet­tu jol­lain muul­la taval­la, esim levitet­ty tasaisem­min pitkin mai­ta ja man­tu­ja eikä koot­tu suuri­in keskit­tymi­in? Jotenkin epäilen sitä.

    2. Eemil: ud

      Kes­ki-Euroopan maat pystyvät ruokki­maan ja ylläpitämään kansalaisilleen vähin­tään Suomen veroista toimeen­tu­loa ja elin­ta­soa pienem­mäl­lä päästömääräl­lä ja ener­gianku­lu­tuk­sel­la henkeä kohti kuin Suo­mi. Suo­mi on alisuorit­ta­ja ja kaikkea ei voi pistää kylmän ilmas­ton syyk­si, osa on “pitk­istä etäisyyk­sistä” johtu­vaa hukkaku­lu­tus­ta ja se on itseai­heutet­tu ongelma.

  31. R.Silfverberg:“Suomessa autoilua ei verote­ta kuo­li­aak­si. Suomes­sa autoilu ei ole koskaan ollut niin hal­paa kuin nyt. ”

    Kyl­läpäs verote­taan, esim. tuos­sa tiivis­telmässä tode­taan Suomes­sa vero­tuk­sen ole­van euroop­palaista kärkitasoa.
    http://www.aut.fi/tieliikenne/autoilun_verotus/suomen_tieliikenteen_verotus_muihin_eu-maihin_verrattuna

    Ja kallein­ta se on Suomes­sa kun huomioidaan suo­ma­lais­ten mata­lampi palkkata­so ver­rat­tuna mui­hin mai­hin , esim. Nor­jaan. Liiken­teen veroil­la kerätään Suomes­sa enem­män kuin muis­sa mais­sa. Rek­isteröin­tivero­jen osu­us jäsen­val­tioiden vero­tu­loista on keskimäärin noin 0,4 pros­ent­tia, kun Suomes­sa vas­taa­va osu­us vero­tu­loista oli noin pros­entin vuon­na 2014. (HE 33/2015 vp)

    Ja taas uusi hal­li­tus on nos­ta­mas­sa liiken­teen vero­ja . Ben­si­inin vero on eloku­us­sa kiristymässä 6,3 sent­tiä ja dieselin 6,9 sent­tiä litral­ta. Taaskaan ei yhtään ajatel­la Suomen kil­pailukykyä ver­rat­tuna mui­hin mai­hin, me elämme viennistä.

    1. Eemil: Kyl­läpäs verote­taan, esim. tuos­sa tiivis­telmässä tode­taan Suomes­sa vero­tuk­sen ole­van euroop­palaista kärkitasoa. 

      Autoalan tiedo­tuskeskus onkin var­masti tosi puoluee­ton infor­maa­tion lähde tässä asiassa.

    2. Eemil:
      R.Silfverberg:”Suomessa autoilua ei verote­ta kuo­li­aak­si. Suomes­sa autoilu ei ole koskaan ollut niin hal­paa kuin nyt. ”

      Kyl­läpäs verote­taan, esim. tuos­sa tiivis­telmässä tode­taan Suomes­sa vero­tuk­sen ole­van euroop­palaista kärkitasoa.
      http://www.aut.fi/tieliikenne/autoilun_verotus/suomen_tieliikenteen_verotus_muihin_eu-maihin_verrattuna

      Ja kallein­ta se on Suomes­sa kun huomioidaan suo­ma­lais­ten mata­lampi palkkata­so ver­rat­tuna mui­hin mai­hin , esim. Nor­jaan. Liiken­teen veroil­la kerätään Suomes­sa enem­män kuin muis­sa mais­sa. Rek­isteröin­tivero­jen osu­us jäsen­val­tioiden vero­tu­loista on keskimäärin noin 0,4 pros­ent­tia, kun Suomes­sa vas­taa­va osu­us vero­tu­loista oli noin pros­entin vuon­na 2014. (HE 33/2015 vp)

      Ja taas uusi hal­li­tus on nos­ta­mas­sa liiken­teen vero­ja .Ben­si­inin vero on eloku­us­sa kiristymässä 6,3 sent­tiä ja dieselin 6,9 sent­tiä litralta.Taaskaan ei yhtään ajatel­la Suomen kil­pailukykyä ver­rat­tuna mui­hin mai­hin, me elämme viennistä. 

      Mä pysyn yhö kan­nas­sani että autoilu ei ole koskaan ollut Suomes­sa yhtä hal­paa kuin nyt, ja auto­ja on henkeä kohti jopa enem­män kuin Ruot­sis­sa. Mul­la on ollut ajoko­rt­ti 41 vuot­ta ja autoa olen omis­tanut viimeiset 35 vuot­ta ja olen seu­ran­nut kustannuksia. 

      Polt­toain­evero­ja ei ole nos­tet­tu samaan tahti­in kuin muu­ta inflaa­tio­ta ja dieseliä verote­taan n 20 senttiä/litra kevyem­min kuin muis­sa län­si­mais­sa, tosin diesel­henkilöau­tos­ta joutuu mak­samaan vuosit­taista käyt­tövoimaveroa auton pain­on mukaan, joka taas kan­nus­taa aja­maan mah­dol­lisim­man paljon. Työ­matkavähen­nyk­set vero­tuk­ses­sa ovat anteliaat, samoin km-kor­vauk­set joi­ta työ­nan­ta­ja saa mak­saa työa­joista verovaa­paasti ovat yläkan­tis­sa todel­lisii kus­tan­nuk­si­in verrattuna.
      Paket­ti- ja kuor­ma- ja lin­jaau­to­jen­han ei tarvitse käyt­tövoimaveroa mak­saa joten se ei rasita kau­pal­lista liiken­net­tä, mut­ta polt­ton­este on halvem­paa kuin muualla. 

      Suomel­la ei ole omaa auto­te­olisu­ut­ta yhtä kiikun kaakun pystyssä pysyvää kokoon­pan­ote­hdas­ta luku­uot­ta­mat­ta, joten “vien­tiä” autoilun halpu­ut­ta­mi­nen entis­es­tään ei aut­taisi yhtään. 

      Ilmas­ton takia, kan­nat­taisi määrätä täysssähköau­tot kokon­aan verova­paik­si ja edel­lyt­tää alle 18-vuo­ti­ail­ta joil­la on vain mopoko­rt­ti, että hei­dän aja­mansa nelipyöräiset vehkeet toimi­vat vain sähköllä.

      Suomen ongel­ma on liian hajal­l­laan ole­va asu­tus, pitkäl­lä tähtäimel­lä kan­nat­taisi houkutel­la ihmisiä joiden työ ei ole riip­pu­vaista maat­aloud­es­ta tai met­sän­hoi­dos­ta suo­raan, vaan tekevät töitä kaupungeis­sa, muut­ta­maan lähem­mäs työ­paikko­jaan niin sil­lä saadaan autoilu vähen­emään jo itses­tään. Sil­loin ei tarvit­taisi vero­muo­toisia toimen­piteitä samas­sa määrin autolua hillitsemään.

Vastaa käyttäjälle Rosmo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.