Anekdootteja (5) Käynti Koiviston luona — miten Pekka Haavistosta tuli UAV:n jäsen

Syk­syl­lä 1989 Suo­mes­sa käsi­tel­tiin ETA-sopi­mus­ta, siis sopi­mus­ta Euroo­pan talous­a­lu­ees­ta, jos­sa euroo­pan vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sen EFTAn jäsen­maat liit­tyi­vät tii­viim­min osak­si EU:n yhteis­mark­ki­noi­ta. Olin tuol­loin tuo­re kan­san­edus­ta­ja vih­rei­den neli­mie­hi­ses­sä edus­kun­ta­ryh­mäs­sä. Sanoin jos­sain, että koko ETA-puhe on sumu­tus­ta, kos­ka tuol­lai­nen olo­ti­la ei voi olla pysy­vä. Mitä jär­keä on EU-jäse­nyy­des­sä ilman äänioi­keut­ta? Sil­lä täh­dä­tään siis EU-jäse­nyy­teen. Pre­si­dent­ti ja ulko­mi­nis­te­ri eivät ker­ro edus­kun­nal­le totuut­ta asiasta.

Kan­nan­ot­to­ni sai kes­kus­ta­lai­ses­sa leh­dis­tös­sä suur­ta huo­mio­ta, jos­sa se jul­kais­tiin muo­dos­sa pre­si­dent­ti salaa aiko­muk­si­aan edus­kun­nal­ta. Ulko­mi­nis­te­rin  (Pert­ti Paa­sio) osuus joten­kin unoh­tui. [Ulko­mi­nis­te­rin nimi kor­jat­tu 17.9. 2019]

Sain kut­sun pre­si­den­tin puheil­la. Ota samal­la se edus­kun­ta­ryh­mä­si mukaasi.

Menim­me kol­mis­taan, Pek­ka Haa­vis­to, Erk­ki Pul­liai­nen ja minä  (Eero Palo­hei­mo oli Lon­toos­sa) pre­si­den­tin puheil­le 18.10 1989. Pre­si­dent­ti piti meil­le 45 minuu­tin esi­tyk­sen tapaa­mi­sis­taan eri val­tion­joh­ta­jien kans­sa. Se oli var­si­nai­nen name-drop­ping ‑puhe, jos­sa suu­ret kan­sain­vä­li­set vai­kut­ta­jat vilah­te­li­vat yhte­nään. Kävim­me aika pit­kän kes­kus­te­lun Euroo­pas­ta, Suo­mes­ta, neu­vos­to­kau­pas­ta ja taloudesta.

Pre­si­den­tin käsi­tys Euro­pan tule­vai­suu­des­ta oli kovin talous­pai­not­tei­nen. Hän sanoi muun muas­sa, että Neu­vos­to­liit­to pääs­tää Unka­rin ja Puo­lan län­teen, kos­ka ne maat ovat niin vel­kaan­tu­nei­ta, ettei se halua mak­saa nii­den vel­ko­ja. Sanoin sii­hen, ettei DDR:n hal­li­tus­kaan kovin van­kas­ti pal­lil­laan istu, johon pre­si­dent­ti vas­ta­si vähän tuoh­tu­nee­na, että DDR:n talous on niin vah­val­la poh­jal­la, ettei sitä uhkaa mikään. Minä ajat­te­lin aivan toi­sin. Jos 150 000 mie­le­no­soit­ta­jaa on Leipzi­gin kaduil­la sitä miel­tä, ettei kei­sa­ril­la ole vaat­tei­ta, tar­vi­taan mon­ta pans­sa­ri­vau­nua vakuut­ta­maan, että kei­sa­ri on pukeu­tu­nut mitä tyylikkäimmin.

Honec­ker sai ken­kää vie­lä sama­na päi­vä­nä ja Ber­lii­nin mur­tui 22 päi­vää myöhemmin.

Rai­ja Ora­sen kir­jas­ta Manu saa aivan toi­sen­lai­sen käsi­tyk­sen Koi­vis­ton tun­nel­mis­ta DDR:n suh­teen noi­na viik­koi­na. Ken­ties pre­si­den­tin tuoh­tu­mus joh­tui sii­tä, että olin sano­nut jotain, jota suo­ma­lai­sen kan­san­edus­ta­jan ei ollut syy­tä sanoa jul­ki­suu­des­sa. Tai sit­ten hänen muis­tin­sa on valikoiva.

Tätä käsi­tys­tä Puo­lan ja Unka­rin luo­vut­ta­mi­ses­ta län­teen olen myös ihme­tel­lyt. Mikä on asein voi­tet­tu, sitä ei yleen­sä aivan pien­ten talou­del­lis­ten mur­hei­den vuok­si anne­ta takai­sin. Mut­ta toi­saal­ta Manul­la oli hyvät suh­teet Gorbatšoviin.

Ker­rot­tu­aan kei­tä kaik­kia on tavan­nut, Manu sanoi, että Itä-Euroo­pan uudet joh­ta­jat ovat hänel­le kyl­lä tun­te­mat­to­mia. Sanoin, että me taas tun­nem­me ne kaik­ki. Kun oppo­si­tio on ollut kiel­let­ty, mut­ta ympä­ris­tö­jär­jes­töt sal­lit­tu­ja, oppo­si­tio on jär­jes­täy­ty­nyt ympä­ris­tö­liik­keik­si. Sik­si nuo uudet joh­ta­jat ovat jär­jes­täen olleet Euroo­pan vih­rei­den tapaamisissa.

Koi­vis­to kysyi, olem­me­ko tuo­neet tämän esil­le ulko­asian­va­lio­kun­nas­sa. Sanoin, ettei meil­lä pie­ne­nä ryh­mä­nä ole siel­lä paikkaa.

Koh­ta­lai­sen pikai­ses­ti val­tio­päi­vä­jär­jes­tyk­seen teh­tiin tila­päi­nen muu­tos ja ulko­asian­va­lio­kun­taan otet­tiin 18. jäsen. Valit­sim­me sii­hen Pek­ka Haaviston.

Haa­vis­ton on nyt ulkoministeri.

 

 

32 vastausta artikkeliin “Anekdootteja (5) Käynti Koiviston luona — miten Pekka Haavistosta tuli UAV:n jäsen”

  1. Mau­no Koi­vis­to teki vir­he ana­lyy­sin DDR:sitä var­maan sen­kin takia että hän oli luke­nut kan­sain­vä­li­siä talous jul­kai­su­ja jois­sa DDR:n talout­ta arvioi­tiin toi­sel­la taval­la kuin Puo­lan ja Unka­rin. Unka­ris­ta piti tul­la enti­sen Itä-Euroo­pan mal­li talous kos­ka Unka­ris­sa oli ulko­maa­lai­sia inves­toin­te­ja eten­kin Itä­val­las­ta ja Län­si-Sak­sas­ta. Unka­ris­sa oli kah­den­lai­nen vero­tus . Ulko­maa­lai­sil­la yhtiöil­lä se oli hyvin pie­ni ja koti­mai­sil­la yhtiöil­lä jot­ka sai­vat val­tion apua oli kor­kea. Mau­no Koi­vis­to oli vie­rail­lut Puo­las­sa 1984 hätä­ti­lan aika­na ja toden­nut miten val­tio jol­la on vain meno­ja mut­ta ei tulo­ja voi edel­leen jat­kaa nor­maa­li­ses­ti toi­min­taa. Puo­las­sa oli ollut lak­ko­ja ja voi­ma­kas ay-lii­ke lisäk­si kato­li­lai­nen kirk­ko Paa­vi Johan­nes Paa­va­li II:n toi­mes­ta tuki rahal­li­ses­ti Puo­lan Ay-lii­ket­tä. Unka­ris­sa oli Janos Kada­rin aikai­nen gulas­si­kom­mu­nis­mi jota voi­daan ver­ra­ta Kii­nan nykyi­seen mal­liin. Unka­ri sel­vi­si romah­duk­ses­ta parem­min kuin Puo­la, Roma­nia, Bul­ga­ria, DDR, Tšek­kos­lo­va­kia ja Neu­vos­to­lii­ton enti­set tasa­val­lat Bal­tian­mai­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Unka­ri oli myös län­nen talous­leh­dis­sä monen eko­no­mis­tin mal­li maa. Myö­hem­min 2000-luvul­la eri hal­li­tuk­set ovat sös­si­neet Unka­rin talou­den pidon. Vik­tor Orban ei ole ainoa vaan ongel­ma tuli 2008–2009 kun Unka­rin flo­rint­ti deval­voi­tiin . Monet unka­ri­lai­set oli­vat otta­neet asun­to lai­no­ja eurois­sa tai Sveit­sin fran­gei­na. Unka­ris­sa oli har­joi­tet­tu myös vah­van flo­rint­ti raha­po­li­tiik­kaa kuten Suo­mes­sa 1980-luvul­la vah­van mar­kan raha­po­li­tiik­kaa. Unka­rin ero Suo­meen on se että elin­kei­noe­lä­mä Unka­ris­sa on ulko­maa­lais­ten lähin­nä itä­val­ta­lais­ten ja sak­sa­lais­ten käsis­sä. Ulkoun­ka­ri­lais­ten omis­tuk­sia on myös jon­kun ver­ran kuten Geor­ge Soro­sin mut­ta hän ei ole Orba­nin kans­sa väleis­sä. Pää­oma pake­ni Unka­ris­ta Itä­val­taan. Suo­meen on inves­toin­te­ja tul­lut ulko­mail­ta. Mau­no Koi­vis­to var­maan näki Unka­rin tilan­teen ja DDR:n tilan­teen toi­ses­sa valos­sa kos­ka hän oli luke­nut ja tut­ki­nut Suo­men Pan­kin pää­joh­ta­ja­na kan­sain­vä­li­siä talous jul­kai­su­ja. Unka­ri arvioi­tiin ongel­ma maak­si ja DDR ter­veek­si kan­san­ta­lou­dek­si. Puo­la oli oma tapaus. Mut­ta toi­sin kävi

  2. Koi­vis­to arvioi vää­rin maan­tie­teen mer­ki­tyk­sen. Kau­an­ko­han itä­sak­sa­lai­set oli­si­vat kat­so­neet vie­res­tä jos naa­pu­ri­maa Puo­la, joka on idem­pä­nä ja jota pit­kin ainoa reit­ti maa­ta pit­kin Neu­vos­to­liit­toon kul­ki, oli­si irtau­tu­nut itä­blo­kis­ta? Oli­si­ko­han ken­ties juna- ja bus­si­mat­kois­ta Mos­ko­vaan tul­leet hit­ti­tuo­te itä­sak­sa­lai­sil­le, jos kyy­dis­tä oli­si voi­nut jää­dä pois Puo­lan alueella?

    1. R.Silfverberg:
      Koi­vis­to arvioi vää­rin maan­tie­teen mer­ki­tyk­sen. Kau­an­ko­han itä­sak­sa­lai­set oli­si­vat kat­so­neet vie­res­tä jos naa­pu­ri­maa Puo­la, joka on idem­pä­nä ja jota pit­kin ainoa reit­ti maa­ta pit­kin Neu­vos­to­liit­toon kul­ki, oli­si irtau­tu­nut itä­blo­kis­ta? Oli­si­ko­han ken­ties juna- ja bus­si­mat­kois­ta Mos­ko­vaan tul­leet hit­ti­tuo­te itä­sak­sa­lai­sil­le, jos kyy­dis­tä oli­si voi­nut jää­dä pois Puo­lan alueella?

      Koi­vis­to arvoi kult­tuu­ril­li­sen pai­noar­von vää­rin. Itä­sak­sa­lai­set puhu­vat samaa sak­san­kiel­tä kuin län­si­sak­sa­lai­set. Itä­sak­sa­lai­set eivät paen­neet län­teen Puo­lan kaut­ta vaan Unka­ri ja Tšek­kos­lo­va­kian kaut­ta Itä­val­taan. Jon­kin ver­ran myös Jugos­la­vian kaut­ta. DDR:sitä pää­si lai­val­la Rüge­nin kaut­ta Gdans­kiin. Koi­vis­ton ana­lyy­si perus­tui toden­nä­köi­ses­ti kan­sain­vä­li­siin talous ana­lyy­sei­hin joi­ta hän oli pit­kään luke­nut. Koi­vis­to ei ollut ainoa val­tion­pää­mies joka teki vir­he ana­lyy­sin Ber­lii­nin muu­rin hajoa­mi­ses­ta niin teki Yhdys­val­tain pre­si­dent­ti Geor­ge H.W.Bush, Bri­tan­nian pää­mi­nis­te­ri Mar­ga­ret Thatc­her ja Rans­kan pre­si­dent­ti François Mit­te­rand . Mar­ga­ret Thatc­her ja François Mit­te­rand vas­tus­ti­vat Sak­so­jen jäl­lee­nyh­dis­ty­mis­tä. Mau­no Koi­vis­to oli hyväs­sä seu­ras­sa kun hän ei onnis­tu­nut arvioi­maan mitä DDR:ssä tapah­tuu. Itse asias­sa Län­si-Sak­san joh­dol­le DDR:n inte­graa­tio län­teen ei ollut ajan­koh­tais­ta 1989 vaan idea­na oli val­tio­lii­to johon kuu­lui yhtei­nen raha Sak­san mark­ka ja tul­li. Zoll­fe­rein kuten oli Bis­marc­kin alku­pe­räi­nen idea Saksasta

      1. Rahul Soma­ni: Koi­vis­to arvoi kult­tuu­ril­li­sen pai­noar­von vää­rin. Itä­sak­sa­lai­set puhu­vat samaa sak­san­kiel­tä kuin län­si­sak­sa­lai­set. Itä­sak­sa­lai­set eivät paen­neet län­teen Puo­lan kaut­ta vaan Unka­ri ja Tšek­kos­lo­va­kian kaut­ta Itä­val­taan. Jon­kin ver­ran myös Jugos­la­vian kaut­ta. DDR:sitä pää­si lai­val­la Rüge­nin kaut­ta Gdanskiin. 

        Tuon mä tie­dän, mut­ta tar­koi­tin että jos muu­ri ei oli­si mur­tu­nut syk­syl­lä 1989 ja jos Puo­la oli­si men­nyt meno­jaan län­teen, niin DDR:n hal­li­tuk­sen oli­si ollut maas­ta­paon estä­mi­sek­si pak­ko sul­kea raja Puo­laan päin, mut­ta samal­la oli­si maayh­tey­det Neu­vos­to­liit­toon katkenneet.

      2. R.Silfverberg: Tuon mä tie­dän, mut­ta tar­koi­tin että jos muu­ri ei oli­si mur­tu­nut syk­syl­lä 1989 ja jos Puo­la oli­si men­nyt meno­jaan län­teen, niin DDR:n hal­li­tuk­sen oli­si ollut maas­ta­paon estä­mi­sek­si pak­ko sul­kea raja Puo­laan päin, mut­ta samal­la oli­si maayh­tey­det Neu­vos­to­liit­toon katkenneet.

        Puo­la ei men­nyt meno­jaan län­teen 1989. Puo­las­sa jär­jes­tet­tiin ensim­mäi­set vaa­lit 1989 jos­sa kom­mu­nis­teil­lä oli kiin­tiöt maan par­la­men­tis­sä ja vapais­ta pai­kois­ta tuli vaa­leis­sa suo­rat vaa­lit 1989 . Vuon­na 1990 Puo­las­sa jär­jes­tet­tiin todel­li­set vapaat vaa­lit Maa yhteys Neu­vos­to­liit­toon ei kat­ken­nut Puo­lan koh­dal­la kos­kaan kos­ka Kali­nin­gra­din alue on edel­leen osa Venä­jää ja Val­ko-Venä­jä on käy­tän­nös­sä pas­si unio­nis­sa Venä­jän kans­sa. Maayh­tey­det Puo­lan kaut­ta Neu­vos­to­lii­toon ja Venä­jäl­le ei kadon­nut mihin­kään. Se on har­ha että Puo­lal­la ei ole rajaa Venä­jän kans­sa. Mik­si itä­sak­sa­lai­set oli­si­vat paen­neet Puo­laan? Ei heil­lä ole siel­lä mitään tule­vai­suut­ta. Län­si-Sak­sa antoi auto­maat­ti­ses­ti kan­sa­lai­suu­den DDR pako­lai­sil­le syy on van­ha laki joka mää­rit­te­lee kaik­ki sak­san­kie­li­set enti­sel­lä ost­lan­dil­la Sak­san väes­töön. Puo­la ei men­nyt län­teen vaan kysees­sä oli siir­ty­mä kausi. Yksi­kään enti­nen itä­blo­kin maa ei men­nyt suo­raan län­teen. Puo­las­sa kom­mu­nis­tit jat­koi­vat val­las­sa Lech Wale­san hal­li­tuk­ses­sa .Itä­val­ta, Suo­mi, Ruot­si ja Nor­ja haki­vat tuos­sa vai­hees­sa EU:n jäse­nyyt­tä ja sil­loin ei ollut puhet­ta­kaan sii­tä että Puo­la tai esi­mer­kik­si Tšek­ki, Unka­ri tai Slo­va­kia liit­tyi­si EU:hun edes 20 vuo­den aika­na. Maat kuten Mal­ta ja Kypros oli­vat neu­vot­te­luis­sa jo 1995 muka­na. EU:n itä laa­jen­tu­mi­nen pää­tet­tiin Lah­den huip­pu­ko­kouk­ses­sa 1999. . Puo­la haki ensin NATO:n jäse­nyyt­tä ja liit­tyi NATO:oon ennen EU jäse­nyyt­tä. Puo­la oli kon­kurs­si val­tio joten talou­del­li­nen ase­ma oli sil­le heik­ko . Itä­sak­sa­lai­set pako­lai­set läh­ti­vät Unka­rin ja Tšek­kos­lo­va­kian kaut­ta Itä­val­taan kos­ka Unka­ri oli aina ollut itä­sak­sa­lais­ten koh­de maa loma kau­del­la. Unka­ri oli sat­tu­mal­ta pois­ta­nut säh­köt sen Itä­val­lan raja aidas­ta 1989. Sitä ei DDR:n joh­to tien­nyt. Jos oli­si tien­nyt niin oli­si­vat var­mas­ti sul­ke­neet rajan Tšek­kos­lo­va­kian koh­dal­ta. Puo­la oli oma tapaus koko itä­blo­kin hajoa­mi­sen aika­na. Puo­lan siir­ty­mi­nen demo­kra­tiak­si tapah­tui toi­sel­la taval­la kuin muis­sa itä­blo­kin maissa.

      3. R.Silfverberg: Tuon mä tie­dän, mut­ta tar­koi­tin että jos muu­ri ei oli­si mur­tu­nut syk­syl­lä 1989 ja jos Puo­la oli­si men­nyt meno­jaan län­teen, niin DDR:n hal­li­tuk­sen oli­si ollut maas­ta­paon estä­mi­sek­si pak­ko sul­kea raja Puo­laan päin, mut­ta samal­la oli­si maayh­tey­det Neu­vos­to­liit­toon katkenneet.

        Täs­men­nys edel­li­seen kom­ment­tiin. Erich Honec­ker ei kos­kaan hyväk­sy­nyt Mihail Gor­batsho­vin pere­stroi­kaa ja glas­nos­tia. Honec­ker ei kuu­lu­nut itä­blo­kin refor­mis­ti­siin joh­ta­jiin. Janos Kadar Unka­ris­sa ja Gus­tav Husak Tšek­kos­lo­va­kias­sa eivät olleet kes­ke­nään Honec­ke­rin kans­sa hyvis­sä väleis­sä. Honec­ke­rin kans­sa hyvis­sä väleis­sä oli käy­tän­nös­sä Roma­nian Nico­lae Ceusescu on Bul­ga­rian Todor Zhiv­kov. Honec­ker ei kos­kaan hyväk­sy­nyt mitään uudis­tuk­sia sosia­lis­ti­mais­sa. Lech Wale­sa oli hänel­le pet­tu­ri. Ken­raa­li Jaruzels­ki oli luo­pio Honec­ke­ril­le. Honec­ke­rin tilal­le tuli Egon Krenz joka ei tajun­nut mis­sä maa makaa . Todel­li­nen muu­rin mur­ta­ja siis rajan avaa­ja oli Man­fred Ger­lach ja Lot­har de Maiziè­re. Mihail Gor­batshov ei puut­tu­nut miten­kään muu­rin mur­tu­mi­seen joka oli Erich Honec­ke­ril­le jär­ky­tys ja hän piti Gor­batsho­via pet­tu­ri­na. Honec­ke­rin puo­li­so Mar­go­tin näke­mys oli aina se että Mihail Gor­batshov pet­ti itä­sak­sa­lai­set ja mie­hen­sä perin­nön. Mie­len­kiin­toi­nen yksi­tyis­koh­ta on se että edel­li­sen pää­sih­tee­rin puo­li­so Lot­te Ulbricht tote­si ennen kuo­le­maan­sa Honec­ke­ris­tä seu­raa­vaa “Honec­ker hat das Erbe mei­nes Man­nes vers­pielt”. ( Erich Honec­ke­rin pila­si mie­he­ni elämäntyön).Puolasta se alkoi ja päät­tyi DDR:ään. Neu­vos­to­lii­to hajoa­mi­nen tapah­tui elo­kuus­sa 1991. DDR:n hajoa­mi­nen tapah­tui kos­ka Erich Honec­ker oli jo dementoitunut.

      4. R.Silfverberg: Tuon mä tie­dän, mut­ta tar­koi­tin että jos muu­ri ei oli­si mur­tu­nut syk­syl­lä 1989 ja jos Puo­la oli­si men­nyt meno­jaan län­teen, niin DDR:n hal­li­tuk­sen oli­si ollut maas­ta­paon estä­mi­sek­si pak­ko sul­kea raja Puo­laan päin, mut­ta samal­la oli­si maayh­tey­det Neu­vos­to­liit­toon katkenneet. 

        Tai sit­ten oli­si ollut pelk­kää tran­si­to­lii­ken­net­tä, niin kuin Suo­mes­sa aikoi­naan Pork­ka­lan vuo­kra-alu­een läpi.

        (Oli­han Län­si-Sak­san ja Län­si-Ber­lii­nin välil­lä moot­to­ri­tie­kin, ja joten­kin Itä-Sak­sa sel­vi­si sii­tä vaa­ran­ta­mat­ta olemassaoloaan.)

      5. Tom­mi Uscha­nov: Tai sit­ten oli­si ollut pelk­kää tran­si­to­lii­ken­net­tä, niin kuin Suo­mes­sa aikoi­naan Pork­ka­lan vuo­kra-alu­een läpi.

        (Oli­han Län­si-Sak­san ja Län­si-Ber­lii­nin välil­lä moot­to­ri­tie­kin, ja joten­kin Itä-Sak­sa sel­vi­si sii­tä vaa­ran­ta­mat­ta olemassaoloaan.)

        Pork­ka­lan vuo­kra-alu­een läpi kul­ke­va lii­ken­ne oli hyvin kont­rol­loi­tua. Muis­tan kun Mau­no Koi­vis­to ker­toi Ylen haas­tat­te­lus­sa että junal­la Hel­sin­gis­tä Tur­kuun Pork­ka­lan vuo­kra-alu­een läpi jou­dut­tiin pysäh­ty­mään Kauklah­den ase­mal­la kos­ka vau­nui­hin vedet­tiin luu­kut kiin­ni ja ves­saan mene­mi­nen kiel­let­tiin ja neu­vos­to­so­ti­laat tuli vau­nui­hin var­tioi­maan. Moot­to­ri­tie joka kul­ki Län­si-Ber­lii­nis­tä Län­si-Sak­saan oli käy­tän­nös­sä tar­koi­tet­tu vain liit­tou­tu­nei­den mai­den kan­sa­lai­sil­le ja Län­si-Ber­lii­nis­sä asu­vil­le tai siel­lä väliai­kai­ses­ti ole­vil­le . Län­si-Ber­lii­ni ei ollut osa Län­si-Sak­saa. Län­si-Ber­lii­ni oli liit­tou­tu­nei­den mie­hi­tys alue vuo­teen 1990. Län­si-Sak­san lait eivät olleet siel­lä auto­maat­ti­ses­ti voi­mas­sa. Län­si-Ber­lii­nin asuk­kail­la oli oma eri­tyi­nen kan­sa­lai­suus joka taka­si heil­le oikeu­den mat­kus­taa Itä-Sak­san läpi Sak­san liit­to­ta­sa­val­taan. Yleen­sä mat­kat teh­tiin len­täen ja sekin tapah­tui niin että yhtey­det hoi­ti joko liit­tou­tu­nei­den mai­den len­to­yh­tiöt. Luft­han­sa ei len­tä­nyt Län­si-Ber­lii­niin mut­ta ei Interflug myös­kään Län­si-Sak­saan. Yli­len­not oli­vat sal­lit­tu. Län­si-Ber­lii­ni oli eri­tyi­sa­lue joka ei ollut var­si­nai­ses­ti osa­val­tio mut­ta ei myös­kään itse­näi­nen kau­pun­ki­val­tio. Län­si-Ber­lii­nin kor­kei­den hal­lin­to elin oli oma lain­sää­dän­tö elin joka kui­ten­kin nou­dat­ti Sak­san liit­to­ta­sa­val­lan lake­ja mut­ta sil­lä oli kui­ten­kin itse­näi­nen ase­ma esi­mer­kik­si sii­nä että sitä joh­ti oma por­mes­ta­ri jos­ta tun­ne­tuin oli Wil­ly Brandt. Län­si-Ber­lii­nin kal­tai­sia enklaa­ve­ja oli myös muu­al­la kuten Tries­ten vapaa-alue Ita­lian ja Jugos­la­vian välil­lä. Myös sotien väli­se­nä aika­na täl­läi­nen ase­ma oli Danzigilla.

      6. Tom­mi Uscha­nov: Tai sit­ten oli­si ollut pelk­kää tran­si­to­lii­ken­net­tä, niin kuin Suo­mes­sa aikoi­naan Pork­ka­lan vuo­kra-alu­een läpi.

        (Oli­han Län­si-Sak­san ja Län­si-Ber­lii­nin välil­lä moot­to­ri­tie­kin, ja joten­kin Itä-Sak­sa sel­vi­si sii­tä vaa­ran­ta­mat­ta olemassaoloaan.)

        Pork­ka­lan tun­ne­li ja Län­si-Ber­lii­nin ja muun Län­si-Sak­san väli­set tran­si­to­jär­jes­te­lyt kos­ki­vat mat­ko­ja län­nes­tä län­teen. Ei ollut vaa­raa että mat­kus­ta­jat loik­kaa kyydistä. 

        Mat­ka Itä-Sak­san ja Puo­lan rajal­ta Frank­furt an des ode­ris­ta Neu­vos­to­liit­ton Bres­tiin oli 600 km. Aika vai­kea jär­jes­tää loik­ka­rien­pi­tä­vää transitoliikennettä.

      7. R.Silfverberg: Pork­ka­lan tun­ne­li ja Län­si-Ber­lii­nin ja muun Län­si-Sak­san väli­set tran­si­to­jär­jes­te­lyt kos­ki­vat mat­ko­ja län­nes­tä länteen.Ei ollut vaa­raa että mat­kus­ta­jat loik­kaa kyydistä. 

        Ei niin, mut­ta oli kään­tei­nen vaa­ra, että nii­tä loik­kaa kyy­tiin.

        Mat­ka Itä-Sak­san ja Puo­lan rajal­ta Frank­furt an des ode­ris­ta Neu­vos­to­liit­ton Bres­tiin oli 600 km. Aika vai­kea jär­jes­tää loik­ka­rien­pi­tä­vää transitoliikennettä. 

        Tämä on jo rele­van­tim­pi huomio.

      8. Tuo­ta… eikös brit­tien ja sam­ma­kon­syö­jien vas­tus­tus Sak­so­jen yhdis­ty­mis­tä koh­taan perus­tu­nut ensi­si­jai­ses­ti koke­muk­siin vii­me­vuo­si­sa­dan suur­so­dis­ta ja suu­res­ta vas­ten­mie­li­syy­des­tä näh­dä enää kos­kaan yhte­näis­tä Sak­san val­tio­ta — joka ehkä läh­ti­si taas tavoit­te­le­maan joh­ta­vaa ase­maa Euroopassa?

        No, täl­lai­set pelot ovat aina­kin vie­lä osoit­tau­tu­neet jok­seen­kin tur­hik­si, mut­ta ei kai mikään ratio­naa­li­nen ana­lyy­si voi ennus­taa, että Euroo­pan vah­vim­man val­tion joh­toon nousi­si NL:ssä opis­kel­lut kan­san­de­mo­kra­tian kom­mu­nis­ti­sen nuo­ri­so­jär­jes­tön joh­toon kuu­lu­nut hen­ki­lö (jon­ka per­he vie­lä loik­ka­si län­nes­tä itään…), joka ei pel­käs­tään ole nol­lan­nut oman maan­sa vai­ku­tus­val­taa vaan on myös teh­nyt koko EUs­ta kv-lil­li­pu­tin, joka kat­soo sivus­ta kun mm. Venä­jä ja Kii­na teke­vät ihan mitä huvittaa.

      9. ksee:
        Tuo­ta… eikös brit­tien ja sam­ma­kon­syö­jien vas­tus­tus Sak­so­jen yhdis­ty­mis­tä koh­taan perus­tu­nut ensi­si­jai­ses­ti koke­muk­siin vii­me­vuo­si­sa­dan suur­so­dis­ta ja suu­res­ta vas­ten­mie­li­syy­des­tä näh­dä enää kos­kaan yhte­näis­tä Sak­san val­tio­ta – joka ehkä läh­ti­si taas tavoit­te­le­maan joh­ta­vaa ase­maa Euroopassa?

        No, täl­lai­set pelot ovat aina­kin vie­lä osoit­tau­tu­neet jok­seen­kin tur­hik­si, mut­ta ei kai mikään ratio­naa­li­nen ana­lyy­si voi ennus­taa, että Euroo­pan vah­vim­man val­tion joh­toon nousi­si NL:ssä opis­kel­lut kan­san­de­mo­kra­tian kom­mu­nis­ti­sen nuo­ri­so­jär­jes­tön joh­toon kuu­lu­nut hen­ki­lö (jon­ka per­he vie­lä loik­ka­si län­nes­tä itään…), joka ei pel­käs­tään ole nol­lan­nut oman maan­sa vai­ku­tus­val­taa vaan on myös teh­nyt koko EUs­ta kv-lil­li­pu­tin, joka kat­soo sivus­ta kun mm. Venä­jä ja Kii­na teke­vät ihan mitä huvittaa.

        Hel­mut Kohl kan­nat­ti itse asias­sa Sak­so­jen yhdis­ty­mis­tä mut­ta Sak­san dema­rien puheen­joh­ta­ja Oskar Lafon­tai­ne vas­tus­ti alus­sa Sak­so­jen yhdis­ty­mis­tä ja kysei­nen her­ra on vasem­mis­to­lai­sem­pi kuin enti­set itä­sak­sa­lai­set kom­mu­nis­tit. Sak­san dema­rit lopul­ta hyväk­syi­vät Sak­so­jen yhdis­ty­mi­sen kos­ka puo­leen kun­nia­pu­heen­joh­ta­ja Wil­ly Brandt aset­tui Koh­lin tuek­si. Hel­mut Koh­lin suo­sik­ki puo­lu­een puheen­joh­ta­jak­si ei ollut Ange­la Mer­kel vaan Wolf­gang Schä­uble. Se mik­si EU on nyky­ään hei­kom­pi kuin 1990 on nime­no­maan Kii­nan kehi­tys. Mut­ta se joh­tuu sii­tä että Rans­kas­sa on ollut vii­mei­set 25 vuot­ta Francois Mit­te­ran­din ja Jacques Chi­racin jäl­keen heik­ko­ja pre­si­dent­te­jä. Sak­san vai­ku­tus­val­ta on riip­pu­vai­nen Rans­kas­ta. Rans­kan tuki Sak­sal­le on vält­tä­mä­tön­tä. Pre­si­dent­ti Sar­kozyn aika­na Rans­ka nojau­tui Väli­me­ren mai­den tukeen lähin­nä Ita­lian ja Espan­jan mut­ta Hol­lan­de joka yrit­ti olla Sak­sal­le yhteis­työ halui­nen tör­mä­si kui­ten­kin sisä­po­li­tii­kas­sa ongel­miin. Nyt Emma­nuel Marcon yrit­tää kor­ja­ta ne vir­heet mitä teh­tiin Chi­racin, Sar­kozyn ja Hol­lan­den aika­na. Rans­ka­lai­nen kan­san luon­ne on val­lan­ku­mouk­sel­li­nen ja anar­kis­ti­nen joten vai­kea­ta on. Venä­jän vai­ku­tus val­ta on pie­ni kan­sain­vä­li­ses­sä talou­des­sa mut­ta soti­laal­li­nen vai­ku­tus­val­ta on suu­ri. Sak­sa ei halua ottaa vas­tuu­ta esi­mer­kik­si NATO:ssa soti­laal­li­ses­ta vai­ku­tus­val­las­ta sen tekee NATO:ssa Rans­ka ja Britannia

      10. R.Silfverberg: Pork­ka­lan tun­ne­li ja Län­si-Ber­lii­nin ja muun Län­si-Sak­san väli­set tran­si­to­jär­jes­te­lyt kos­ki­vat mat­ko­ja län­nes­tä länteen.Ei ollut vaa­raa että mat­kus­ta­jat loik­kaa kyydistä. 

        Mat­ka Itä-Sak­san ja Puo­lan rajal­ta Frank­furt an des ode­ris­ta Neu­vos­to­liit­ton Bres­tiin oli 600 km. Aika vai­kea jär­jes­tää loik­ka­rien­pi­tä­vää transitoliikennettä.

        Itä­blo­kin maat palaut­ti loikkarit

        ksee:
        Tuo­ta… eikös brit­tien ja sam­ma­kon­syö­jien vas­tus­tus Sak­so­jen yhdis­ty­mis­tä koh­taan perus­tu­nut ensi­si­jai­ses­ti koke­muk­siin vii­me­vuo­si­sa­dan suur­so­dis­ta ja suu­res­ta vas­ten­mie­li­syy­des­tä näh­dä enää kos­kaan yhte­näis­tä Sak­san val­tio­ta – joka ehkä läh­ti­si taas tavoit­te­le­maan joh­ta­vaa ase­maa Euroopassa?

        No, täl­lai­set pelot ovat aina­kin vie­lä osoit­tau­tu­neet jok­seen­kin tur­hik­si, mut­ta ei kai mikään ratio­naa­li­nen ana­lyy­si voi ennus­taa, että Euroo­pan vah­vim­man val­tion joh­toon nousi­si NL:ssä opis­kel­lut kan­san­de­mo­kra­tian kom­mu­nis­ti­sen nuo­ri­so­jär­jes­tön joh­toon kuu­lu­nut hen­ki­lö (jon­ka per­he vie­lä loik­ka­si län­nes­tä itään…), joka ei pel­käs­tään ole nol­lan­nut oman maan­sa vai­ku­tus­val­taa vaan on myös teh­nyt koko EUs­ta kv-lil­li­pu­tin, joka kat­soo sivus­ta kun mm. Venä­jä ja Kii­na teke­vät ihan mitä huvittaa.

        Sak­san perus­tus­la­ki kiel­tää monia soti­laal­li­sia toi­min­to­ja esi­mer­kik­si YK:n man­daa­tin puut­tees­sa. Rans­kan soti­laal­li­nen vai­ku­tus­val­ta on suu­ri mut­ta ei talou­del­li­nen ja Sak­san talou­del­li­nen vai­ku­tus on suu­ri mut­ta ei soti­laal­li­nen. Rans­kal­la on Afri­kas­sa tuhan­sia las­ku­var­jo jouk­ko­ja mikä­li siel­lä alkaa rähi­nä Rans­kan enti­sis­sä siirtomaissa

      11. Rahul Soma­ni: Itä­blo­kin maat palaut­ti loikkarit 

        Nyt oli kyse sel­lai­ses­ta ske­naa­rios­ta että Puo­la ei oli­si oll­tut enää itä­blo­kin maa, kuten Koi­vis­to oli­si kuvi­tel­lut tapah­tu­van jos NL oli­si anta­nut Puo­lan men­nä meno­jaan mut­ta DDR:n ei. Oli­si­ko Puo­la ollut kiin­nos­tu­nut palaut­taa juna­las­teit­tain loik­ka­rei­ta Itä-Saksasta?

        Eihän Unka­ri­kaan palaut­ta­nut sil­loin kun nii­tä kesäl­lä 1989 alkoi tulla.

      12. R.Silfverberg: Nyt oli kyse sel­lai­ses­ta ske­naa­rios­ta että Puo­la ei oli­si oll­tut enää itä­blo­kin maa, kuten Koi­vis­to oli­si kuvi­tel­lut tapah­tu­van jos NL oli­si anta­nut Puo­lan men­nä meno­jaan mut­ta DDR:n ei. Oli­si­ko Puo­la ollut kiin­nos­tu­nut palaut­taa juna­las­teit­tain loik­ka­rei­ta Itä-Saksasta?

        Eihän Unka­ri­kaan palaut­ta­nut sil­loin kun nii­tä kesäl­lä 1989 alkoi tulla.

        Mik­si itä­sak­sa­lai­set oli­si­vat men­neet Puo­laan? Läns-Sak­sa oli hei­dän suun­taan­sa jo vuo­des­ta 1961. Puo­la oli 1989 itä­blo­kin maa mut­ta se oli siir­ty­nyt käy­tän­nös­sä yhden puo­lu­een maas­ta moni­puo­lue maak­si. Puo­la oli edel­leen muo­dol­li­ses­ti Var­so­van lii­ton ja SEV:on jäsen maa. Nämä orga­ni­saa­tiot puret­tiin hei­nä­kuus­sa 1991 ja jou­lu­kuus­sa 1991. Nyt tämä Osmo Soi­nin­vaa­ran blo­ki käsit­te­lee vuot­ta 1989. Unka­ri sal­li kaut­ta kulun Itä­val­taan jos­ta pako­lai­set läh­ti­vät liik­keel­le Län­si-Sak­saan. Län­si-Sak­san Tšek­kos­lo­va­kian suur­lä­he­tys­tö Pra­has­sa oli myös pako­lais­ten mää­rän­pää. Itä­val­ta ei palau­ta pako­lai­sia mut­ta Suo­mi itse asias­sa palautti

      13. Rahul Soma­ni: Mik­si itä­sak­sa­lai­set oli­si­vat men­neet Puo­laan? Läns-Sak­sa oli hei­dän suun­taan­sa jo vuo­des­ta 1961. Puo­la oli 1989 itä­blo­kin maa mut­ta se oli siir­ty­nyt käy­tän­nös­sä yhden puo­lu­een maas­ta moni­puo­lue maak­si. Puo­la oli edel­leen muo­dol­li­ses­ti Var­so­van lii­ton ja SEV:on jäsen maa. Nämä orga­ni­saa­tiot puret­tiin hei­nä­kuus­sa 1991 ja jou­lu­kuus­sa 1991. Nyt tämä Osmo Soi­nin­vaa­ran blo­ki käsit­te­lee vuot­ta 1989. Unka­ri sal­li kaut­ta kulun Itä­val­taan jos­ta pako­lai­set läh­ti­vät liik­keel­le Län­si-Sak­saan. Län­si-Sak­san Tšek­kos­lo­va­kian suur­lä­he­tys­tö Pra­has­sa oli myös pako­lais­ten mää­rän­pää. Itä­val­ta ei palau­ta pako­lai­sia mut­ta Suo­mi itse asias­sa palautti 

        Ilmei­ses­ti en osaa selit­täää riit­tä­vän tarkasti.

        Läh­din spe­ku­loi­maan olet­ta­muk­ses­ta että Koi­vis­ton ennus­tus oli­si toteu­tu­nut, että Puo­la oli­si itä­blo­kin mais­ta ensim­mäi­se­nä irtau­tu­nut yksi­puo­li­sel­la ilmoi­tuk­sel­la enneen Unka­ria. Puo­la on DDR:n ja Neu­vus­to­lii­ton välis­sä. Kaik­ki lii­ken­ne DDR:stä sen tär­keim­pään kump­pa­niin NL:ään kul­ki Puo­lan kaut­ta. Hel­poin tapa itä­sak­sa­lai­ai­sel­le joka halu­aa pae­ta län­teen oli­si ollut ostaa esim juna­lip­pu Mos­ko­vaan mut­ta jää­dä pois junas­ta esim Var­so­vas­sa. Kuka oli­si voi­nit estää sen? Siel­tä hän oli­si ken­ties men­nyt len­to­ken­täl­le ja nous­sut Frank­fur­tin tai Ham­pu­rin konee­seen, tai men­nyt Szeci­niin ja hypän­nyt Ruot­siin mene­vään auto­laut­taan, kos­ka län­si­mais­tu­nut Puo­la ei oli­si estä­nyt. Mut­ta todel­li­suu­des­sa Unka­ri ja sit­ten DDR ehti­vät län­si­mais­tua ennen Puo­laa, mut­ta sitä tar­koi­tin että Koi­vis­to ei tun­te­nut maan­tie­teel­li­siä seik­ko­ja sil­lä jos Puo­la oli­si län­si­mai­tu­nut ennen unka­ria, oli­si se tar­jon­nut vie­lä tehok­kaam­man pako­rei­tin ja Honec­ker oli­si jou­tu­nut tosi­pai­kan eteen.

        Sit­ten se toi­nen jut­tu: Suo­mi ei palaut­ta­nut loik­ka­rei­ta muis­ta itä­blo­kin mais­ta kuin Neu­vos­to­lii­tos­ta. Ja sin­ne­kin vain jos Neu­vos­to­liit­to huo­ma­si ja vaa­ti palaut­ta­mis­ta. Esim neu­vos­to­vi­ro­lai­set Rai­vo Roos­na ja Aleks Lepa­joe jot­ka pakei­vat kumi­ve­neel­lä sai­vat jää­dä Suomeen.
        Mat­kus­ta­ja-auto­laut­ta Finn­jet oli taas ker­ran poi­mi­nut veneel­lä pake­ne­via itä­sak­sa­lai­sia eikä hei­tä palautettu.

      14. R.Silfverberg: Ilmei­ses­ti en osaa selit­täää riit­tä­vän tarkasti.

        Läh­din spe­ku­loi­maan olet­ta­muk­ses­ta että Koi­vis­ton ennus­tus oli­si toteu­tu­nut, että Puo­la oli­si itä­blo­kin mais­ta ensim­mäi­se­nä irtau­tu­nut yksi­puo­li­sel­la ilmoi­tuk­sel­la enneen Unka­ria. Puo­la on DDR:n ja Neu­vus­to­lii­ton välis­sä. Kaik­ki lii­ken­ne DDR:stä sen tär­keim­pään kump­pa­niin NL:ään kul­ki Puo­lan kaut­ta. Hel­poin tapa itä­sak­sa­lai­ai­sel­le joka halu­aa pae­ta län­teen oli­si ollut ostaa esim juna­lip­pu Mos­ko­vaan mut­ta jää­dä pois junas­ta esim Var­so­vas­sa. Kuka oli­si voi­nit estää sen? Siel­tä hän oli­si ken­ties men­nyt len­to­ken­täl­le ja nous­sut Frank­fur­tin tai Ham­pu­rin konee­seen, tai men­nyt Szeci­niin ja hypän­nyt Ruot­siin mene­vään auto­laut­taan, kos­ka län­si­mais­tu­nut Puo­la ei oli­si estä­nyt. Mut­ta todel­li­suu­des­sa Unka­ri ja sit­ten DDR ehti­vät län­si­mais­tua ennen Puo­laa, mut­ta sitä tar­koi­tin että Koi­vis­to ei tun­te­nut maan­tie­teel­li­siä seik­ko­ja sil­lä jos Puo­la oli­si län­si­mai­tu­nut ennen unka­ria, oli­si se tar­jon­nut vie­lä tehok­kaam­man pako­rei­tin ja Honec­ker oli­si jou­tu­nut tosi­pai­kan eteen.

        Sit­ten se toi­nen jut­tu: Suo­mi ei palaut­ta­nut loik­ka­rei­ta muis­ta itä­blo­kin mais­ta kuin Neu­vos­to­lii­tos­ta. Ja sin­ne­kin vain jos Neu­vos­to­liit­to huo­ma­si ja vaa­ti palaut­ta­mis­ta. Esim neu­vos­to­vi­ro­lai­set Rai­vo Roos­na ja Aleks Lepa­joe jot­ka pakei­vat kumi­ve­neel­lä sai­vat jää­dä Suomeen.
        Mat­kus­ta­ja-auto­laut­ta Finn­jet oli taas ker­ran poi­mi­nut veneel­lä pake­ne­via itä­sak­sa­lai­sia eikä hei­tä palautettu.

        Spe­ku­laa­tio­si ovat ihan hyviä mut­ta kun koros­tat län­si­mais­tu­nut­ta Pul­laa niin ei Puo­la ollut vie­lä 1989 län­si­mais­tu­nut . Siel­lä oli edel­leen kom­mu­nis­tit hal­li­tuk­ses­sa toi­sin kiin­tiöi­den kaut­ta. Tuo reit­ti­si että itä­sak­sa­lai­set pako­lai­set oli­si­vat men­neet lau­tal­la Ruot­siin Puo­las­ta tai len­to­ko­neel­la Var­so­vas­ta Län­si-Sak­saan on sinän­sä hiu­kan kum­mal­li­nen kos­ka itä­sak­sa­lai­set tar­vit­si­vat län­si­va­kuut­taa len­to­li­pun osta­mi­seen. Tuol­loin ei ollut vie­lä mitään inter­ne­tiä jos­ta oli­si voi­nut ostaa noin vain len­to­li­pun. Mik­si itä­sak­sa­lai­set pako­lai­set meni­vät Unka­rin ja Tšek­kos­lo­va­kian kaut­ta joh­tuu sii­tä että näil­lä mail­la on raja Itä­val­lan kans­sa. Unka­ri oli teh­nyt pää­tök­sen ava­ta raja. Samoin Tšek­kos­lo­va­kia mut­ta Honec­ker ei ymmär­tä­nyt asioi­den kul­kua. Tuo reit­ti Var­so­va-Szeci­nin-Ruot­si ei ole mas­soil­le mikään vaih­toeh­to mut­ta yksi­löil­le kyllä.

      15. R.Silfverberg:
        Mat­kus­ta­ja-auto­laut­ta Finn­jet oli taas ker­ran poi­mi­nut veneel­lä pake­ne­via itä­sak­sa­lai­sia eikä hei­tä palautettu.

        Sai­vat­ko nämä mat­kus­ta­ja lai­va Finn­je­tin poi­mi­mat itä­sak­sa­lai­set vene­pa­ko­lai­set tur­va­pai­kan Suo­mes­ta vai luo­vu­tet­tiin­ko hei­dät Län­si-Sak­san viran­omai­sil­le? Kan­sain­vä­li­sen meri­lii­ken­teen lain mukaan on lai­vo­jen jot­ka lii­ken­nöi­vät kan­sain­vä­li­sil­lä vesil­lä on pelas­tet­ta­va pako­lai­sia merel­tä mikä­li he ovat hädäs­sä. Kysy­mys sii­tä mihin hei­dän vie­dään on toi­nen jut­tu. Vie­tiin­kö itä­sak­sa­lai­set Suo­meen vai Länsi-Saksaan ?

      16. R.Silfverberg: . Esim neu­vos­to­vi­ro­lai­set Rai­vo Roos­na ja Aleks Lepa­joe jot­ka pakei­vat kumi­ve­neel­lä sai­vat jää­dä Suomeen.

        Kysei­set loik­ka­rit eivät saa­neet jää­dä Suo­meen vaan hei­dät sal­lit­tiin läh­te­mään Suo­mes­ta Ruot­siin joka myön­si heil­le tur­va­pai­kan. Suo­men viran­omai­set teki­vät täs­sä koh­taa poikkeuksen

      17. R.Silfverberg: . Esim neu­vos­to­vi­ro­lai­set Rai­vo Roos­na ja Aleks Lepa­joe jot­ka pakei­vat kumi­ve­neel­lä sai­vat jää­dä Suomeen

        Roos­na ja Lepa­joe oli­vat loi­kan­neet jo 1984 Suo­men kaut­ta Ruot­siin mut­ta he pala­si­vat takai­sin Suo­meen jos­sa he ryös­ti­vät kak­si kul­ta­se­pän lii­ket­tä Hel­sin­gis­sä. Mik­si Suo­mi palaut­ti hei­dät Ruot­siin joh­tuu sii­tä että poh­jois­mais­ten sopi­mus­ten mukaan kysei­sen mai­den kan­sa­lai­set tai siel­lä oles­ke­le­vat ihmi­set palau­te­taan takai­sin. Roos­na ja Lepa­joe eivät siis kos­kaan jää­neet Suo­meen vaan sai­vat läh­teä takai­sin Ruot­siin. Roos­na muut­ti takai­sin Viroon 2000-luvulla

      18. R.Silfverberg: Rahul Somani

        Pa

        R.Silfverberg: Nyt oli kyse sel­lai­ses­ta ske­naa­rios­ta että Puo­la ei oli­si oll­tut enää itä­blo­kin maa, kuten Koi­vis­to oli­si kuvi­tel­lut tapah­tu­van jos NL oli­si anta­nut Puo­lan men­nä meno­jaan mut­ta DDR:n ei. Oli­si­ko Puo­la ollut kiin­nos­tu­nut palaut­taa juna­las­teit­tain loik­ka­rei­ta Itä-Saksasta?

        Eihän Unka­ri­kaan palaut­ta­nut sil­loin kun nii­tä kesäl­lä 1989 alkoi tulla.

        Unka­ri oli teh­nyt pää­tök­sen että Itä­val­lan väli­nen raja ava­taan kos­ka mai­den väli­nen säh­köi­nen raja-aita oli tul­lut lii­an kal­liik­si. Itä­val­ta on puo­lu­ee­ton maa se ei kuu­lu mihin­kään blok­kiin. Se ei ollut 1989 EU maa tai NATO maa (joka se ei edel­leen­kään ole) . Puo­las­ta ei pää­se suo­raan Län­si-Sak­saan vaan joko pitää men­nä DDR:n kaut­ta, Tšek­kos­lo­va­kian tai Unka­rin kaut­ta. Unka­rin, Puo­lan ja Tšek­kos­lo­va­kian kom­mu­nis­ti­nen joh­to oli jo 1989 kään­tä­nyt pro­ses­sin toi­seen suun­taan mut­ta se tar­koit­ta että Unka­ri, Tšek­kos­lo­va­kia tai Puo­la oli­si men­neet län­teen. Se vie­lä pit­kä pro­ses­si eikä se tapah­tu­nut 1989. Sak­sat yhdis­tyi­vät vas­ta loka­kuun 3. päi­vä 1990. Näis­sä itä­blo­kin hajoa­mi­ses­sa unoh­de­taan että pro­ses­si ei ollut yhtä­läi­nen. Unka­ri, Tšek­kos­lo­va­kia, Puo­la, DDR, Roma­nia, Bul­ga­ria ja Neu­vos­to­liit­to meni­vät omia suun­tia kun Kreml ei enään puu­tu­nut voi­mal­la näi­den mai­den sisäi­siin asioi­hin. Mut­ta sil­ti­kin nämä maat oli­vat muo­dol­li­ses­ti Var­so­van lii­ton ja SEV:n jäsen­mai­ta. Niis­sä oli edel­leen neu­vos­to­so­ti­lai­ta. Vii­mei­set neu­vos­to­so­ti­laat pois­tui­vat 1994 men­nes­sä. Yksi­kään itä­blo­kin maa ei liit­ty­nyt mihin­kään län­ti­siin ins­ti­tuu­tioi­hin vas­ta 1999.

      19. R.Silfverberg: Nyt oli kyse sel­lai­ses­ta ske­naa­rios­ta että Puo­la ei oli­si oll­tut enää itä­blo­kin maa, kuten Koi­vis­to oli­si kuvi­tel­lut tapah­tu­van jos NL oli­si anta­nut Puo­lan men­nä meno­jaan mut­ta DDR:n ei. Oli­si­ko Puo­la ollut kiin­nos­tu­nut palaut­taa juna­las­teit­tain loik­ka­rei­ta Itä-Saksasta?

        Eihän Unka­ri­kaan palaut­ta­nut sil­loin kun nii­tä kesäl­lä 1989 alkoi tulla.

        Vie­lä tie­dok­si että Puo­las­sa, Unka­ris­sa ja Tšek­kos­lo­va­kias­sa oli refor­mis­ti­nen kom­mus­ti­nen joh­to. Mut­ta DDR:ssä näin ei ollut. Unka­ri oli aina ollut itä­blo­kin mais­ta se “vapaa­mie­li­sin” sin­ne pää­si myös län­nes­tä hel­pos­ti ja siel­tä pää­si esi­mer­kik­si Suo­meen ilman vii­su­mia. Myös Jugos­la­vi­aan joka ei ollut itä­blo­kin maa (siis se ei kuu­lu­nut Var­so­van liit­toon tai SEV:iin) . Kesäl­lä 1989 Unka­ri oli avan­nut rajan­sa Itä­val­taan päin ja se on ollut itä­pa­ko­lais­ten mää­rän­pää kom­mu­nis­ti­mais­ta aina län­teen (joko Läns-Sak­saan tai Sveit­siin) se mik­si Unka­ri teki sen että se ava­si raja­na siis­ti län­teen oli se että rajan yllä­pi­to oli tul­lut sil­le kal­liik­si. Itä­sak­sa­lai­set pako­lai­set sai­vat auto­maat­ti­ses­ti tur­va­pai­kan Län­si-Sak­sas­ta. Puo­la ei oli­si sal­li­nut heil­le tätä oikeut­ta. Unka­ri oli teh­nyt itse­näi­sen pää­tök­sen ava­ta raja. Kro­no­lo­gi­ses­ti pitäi­si ymmär­tää näi­tä asioi­ta ennen kuin hah­mot­taa koko­nai­suu­den sil­lä his­to­ria kul­kee kro­no­lo­gi­ses­ti ja tämä vuo­den 1989 tapah­tu­ma on jo historiaa

    2. Eikö Koi­vis­ton (ja muun suo­ma­lai­sen poliit­ti­sen elii­tin) vir­hear­viot olleet ennem­min jon­kin­lai­nen suo­met­tu­mi­sen hui­pen­tu­ma (vaan ei vali­tet­ta­va­ti pää­te­pis­te…) — eli kun oma tule­vai­suus oli sidot­tu mie­li­ku­viin “ikui­ses­ta Suu­res­ta ja Mah­ta­vas­ta” ja Suo­men ase­mas­ta NL:n syli­hau­va­na samal­la kun mm. Ulko­mi­nis­te­riön hen­ki­lö­kun­ta oli mädä­tet­ty idän suun­taan syvään kumar­ta­vil­la “asioi­den oikean tilan ymmär­tä­vil­lä” vir­ka­mie­hil­lä — niin kyky (ja haluk­kuus) sel­vit­tää fak­to­ja ja teh­dä ana­lyyt­ti­siä pää­tel­miä kor­vau­tui omia mie­li­ku­via tuke­val­la toiveajattelulla.

      Sinän­sä­hän NL:n talou­del­li­nen haak­si­rik­ko alkoi ole­maan aika sel­vää jo vii­meis­tään 1980-luvul­le siir­ryt­täes­sä. Ehkä joku 2. öljy­krii­si antoi hen­ke­ään hauk­ko­neel­le savi­jal­kai­sel­le jät­ti­läi­sel­le vie­lä muu­ta­man lisä­vuo­den, mut­ta suun­ta oli sel­vä — sii­tä voi­daan kai kiis­tel­lä, että kiih­dyt­ti­kö Gor­ban glas­nost pro­ses­sia — vai hidas­ti­ko se sitä hip­pusen anta­mal­la neu­vos­to­kan­sa­lai­sil­le vie­lä pie­nen toi­von sii­tä, että jos­ko tämän sai­si kui­ten­kin toimimaan.

      Ihan samal­la taval­la muus­sa itä­blo­kis­sa pin­na­nal­la kyte­vä tyy­ty­mät­tö­myys oli aivan päi­vän sel­vää — kuten myös noi­den mai­den hal­lin­non riip­pu­vuus lop­pu­kä­des­sä NL:n mie­hi­ty­sar­mei­jan voimista.

      Täs­sä mie­les­sä koko pro­ses­sin kehi­tys­kul­ku ei tie­ten­kään ollut täy­sin vää­jää­mä­tön, mut­ta kui­ten­kin aavis­tet­ta­vis­sa ole­va mah­dol­li­suus. Jos täl­lai­sen fak­toi­hin perus­tu­van ana­lyy­sin kui­ten­kin tor­juu täy­sin mie­les­tään ja kuun­te­lee mie­lum­min “koti­rys­sän” roo­lis­sa ole­vaa KGB-ken­raa­lia, niin reaa­li­maa­il­man tapah­tu­mat voi­vat aina sil­loin täl­löin pääs­tä yllättämään.

  3. Pitää nyt hie­man kor­ja­ta, kun täs­tä osas­ta his­to­ri­aa alkaa olla oma­koh­tai­sia­kin muis­to­ja. Syk­syl­lä 1989 Suo­mes­sa oli Hol­ke­rin hal­li­tus, jos­sa Väy­ry­nen ei ollut. ETA-neu­vot­te­lu­jen ja nii­tä kos­ke­van suo­ma­lai­sen jul­ki­sen kes­kus­te­lun alka­mi­sa­jan­koh­das­ta en tie­dä, mut­ta Wiki­pe­dian mukaan Jacques Delors ehdot­ti Euroo­pan talous­a­lu­een perus­ta­mis­ta tam­mi­kuus­sa 1989. Onko täs­sä nyt yhdis­tel­mä muis­to­ja syk­syil­tä 1989 ja 1991?

    1. Pitää nyt hie­man kor­ja­ta, kun täs­tä osas­ta his­to­ri­aa alkaa olla oma­koh­tai­sia­kin muis­to­ja. Syk­syl­lä 1989 Suo­mes­sa oli Hol­ke­rin hal­li­tus, jos­sa Väy­ry­nen ei ollut.

      Per­ha­na, noin sitä muis­ti pet­tää. Tuo tapah­tui ehdot­to­mas­ti vuon­na 1989 ja syy­tin pre­si­dent­tiä ja jotain tois­ta edus­kun­nan sumut­ta­mi­ses­ta, mut­ta ei se tie­ten­kään voi­nut olla Väy­ry­nen. Kat­soin päi­vä­kir­jas­ta­ni. Olin pitä­nyt edus­kun­nas­sa 10.10.1989 puheen­vuo­ron inte­graa­tios­ta ja arvos­tel­lut sii­nä myös Koi­vis­toa. Täy­tyy kor­ja­ta itse tekstiin.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Per­ha­na, noin sitä muis­ti pet­tää. Tuo tapah­tui ehdot­to­mas­ti vuon­na 1989 ja syy­tin pre­si­dent­tiä ja jotain tois­ta edus­kun­nan sumut­ta­mi­ses­ta, mut­ta ei se tie­ten­kään voi­nut olla Väyrynen. 

        Kysees­sä saat­toi olla Pert­ti Salo­lai­nen ja paik­ka­na vih­rei­den liit­to­ko­kous Meri­kar­vial­la 25.11.1989:

        Soi­nin­vaa­ra arvos­te­li Suo­men nykyis­tä kes­kus­te­lua Euroo­pan yhden­ty­mi­ses­tä. ‘Jos ulko­na sataa ja ulos on men­tä­vä, on poh­dit­ta­va sitä, pitää­kö mukaan ottaa sateen­suo­ja ja sade­tak­ki. Sen sijaan ei kan­na­ta poh­tia, oli­si­ko hyvä, jos ei satai­si’, Soi­nin­vaa­ra kuvai­li. Hänen mie­les­tään hal­li­tus on epä­de­mo­kraat­ti­ses­ti salail­lut toi­mi­aan yhden­ty­mi­ses­sä. ‘Ulko­maan­kaup­pa­mi­nis­te­ri Pert­ti Salo­lai­nen (kok) on ilmoit­ta­nut, että ei ole mitään tie­do­tet­ta­vaa ennen kuin pää­tök­set on teh­ty’, Soi­nin­vaa­ra totesi.”

        (Kat­ri Pel­to­la, “Vih­reät perus­tai­si­vat Itä­me­ri-neu­vos­ton”, HS 26.11.1989)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pöi­vä­kir­ja­ni mukaan kyse oli puhees­ta, jon­ka pidin edus­kun­nas­sa 10.10.1989

        Kysees­sä oli sit­ten­kin Väy­ry­nen, joka vain ei ollut tuol­la het­kel­lä ulko­mi­nis­te­ri­nä. Mui­den val­tio­päi­vä­asia­kir­jo­jen tavoin tämä­kin löy­tyy edus­kun­nan sivuilta:

        https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/ptk_91+1989.pdf#page=20 (sivul­la 20, jos ei aukea suo­raan siihen)

      3. Hyvä muis­ti­ni ei siis pet­tä­nyt, mut­ta mis­sä roo­lis­sa Väy­ry­nen oli toi­mi­nut. Puhee­ni mukaan hän oli estä­nyt kes­kus­te­lua inte­graa­tion tulevaisuudesta.

        Päi­vä­kir­ja­ni mukaan pidin tuon puheen ilman val­mis­te­lua, kos­ka en ollut huo­man­nut asi­aa esi­tys­lis­tal­la. Aika pit­kän puheen sitä pys­tyy ilman pape­rei­ta pitämään.

  4. Ennen vaa­le­ja jut­te­lin erään van­hem­man rou­van kans­sa. Hän sanoi ettei voi äänes­tää Pek­ka Haa­vis­toa kos­ka Pek­ka aikoi­naan vaan päät­ti jät­tää yli­opis­to-opis­ke­lut kes­ken eikä edes hom­man­nut ammat­tia. Aika tar­kas­ti vie­lä sanoi opin­to­viik­ko­jen mää­rän. Sanoi myös että Pek­ka on hänen mie­les­tään syr­jäy­ty­nyt, ei sem­mois­ta voi äänes­tää. Roo­li­mal­li tai­taa Pek­ka kum­min­kin olla nyky­päi­vän Suomessa.

    1. Jou­ni Kaup­pi:
      Ennen vaa­le­ja jut­te­lin erään van­hem­man rou­van kans­sa. Hän sanoi ettei voi äänes­tää Pek­ka Haa­vis­toa kos­ka Pek­ka aikoi­naan vaan päät­ti jät­tää yli­opis­to-opis­ke­lut kes­ken eikä edes hom­man­nut ammattia.Aika tar­kas­ti vie­lä sanoi opin­to­viik­ko­jen mää­rän. Sanoi myös että Pek­ka on hänen mie­les­tään syr­jäy­ty­nyt, ei sem­mois­ta voi äänes­tää. Roo­li­mal­li tai­taa Pek­ka kum­min­kin olla nyky­päi­vän Suomessa.

      Kyl­lä Pek­ka Haa­vis­to on kyl­lä pereh­ty­nyt parem­min ulko­po­li­tiik­kaan kuin edel­tä­jän­sä Timo Soi­ni joka oli yksi pas­sii­vim­mis­tä ulko­mi­nis­te­reis­tä kos­kaan. Luul­ta­vas­ti Eljas Erk­ko oli yhtä ulko­na ulko­mi­nis­te­rin hom­mis­ta kuin Timo Soi­ni. Pek­ka Haa­vis­to on ulko­mi­nis­te­ri­nä ehkä yksi par­haim­mis­ta joka osaa asian­sa ja on pereh­ty­nyt aikoi­hin kun­nol­la. Kou­lu­tus ei enään mer­kit­se mitään vaan ymmär­rys, koke­mus ja tie­tä­mys ja asioi­hin pereh­ty­mi­nen kuin aka­tee­mi­nen loppututkinto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.