Pitäisi sallia geenimuunnellut lajikkeet, jotka ovat jalostettavissa risteyttämällä

Banaa­nin­vil­je­lyä uhkaa sie­ni­tau­din vuok­si kata­stro­fi, joka uhkaa vie­dä banaa­nit kau­pois­ta tai aina­kin monin­ker­tais­taa nii­den hin­nan. Kat­so HS.fi

Suo­mes­sa myy­tä­vät banaa­ni­la­jik­keet ovat kaik­ki Caven­dish-banaa­nia. Mui­ta­kin lajik­kei­ta on, mut­ta ne ovat omi­nai­suuk­sil­taan olen­nai­ses­ti hei­kom­pia. Yksi vie­lä parem­pi oli, mut­ta se tuhou­tui jo kau­an sit­ten samaan sienitautiin.

Pitäi­si saa­da nopeas­ti uusi banaa­ni­la­ji­ke, joka on omi­nai­suuk­sil­taan caven­dis­hin luok­kaa, mut­ta pys­tyi­si tor­ju­maan sienitaudin.

Se voi­daan teh­dä hitaas­ti ris­teyt­tä­mäl­lä tai nopeas­ti gee­ni­tek­no­lo­gial­la. Muu maa­il­ma pää­tyy var­maan­kin gee­ni­tek­no­lo­gi­aan, mut­ta nyky­sään­tö­jen mukaan EU:hun ei saa tuo­da gee­ni­muun­nel­tu­ja elin­tar­vik­kei­ta. Tie­tys­ti sel­viäm­me ilman banaa­ne­ja, mut­ta banaa­nin­vil­je­li­jät eivät selviä.

Gee­ni­tek­no­lo­gi­aan liit­tyy ris­ke­jä, jos koko­naan uuden­lai­nen laji­ke las­ke­taan luon­toon. Itse asias­sa tämä nykyi­nen krii­si on lie­väs­ti sukua täl­le ongel­mal­le. Tuo caven­dish-laji­ke on nimit­täin ste­rii­li ja levi­ää sik­si istuk­kai­na eikä suvul­li­ses­ti. Kaik­ki banaa­ni­puut ovat siten alun perin samaa yksi­löä (tai peräi­sin vähä­lu­kui­ses­ta mää­räs­tä yksi­löi­tä, tie­dot ovat ris­ti­rii­tai­sia). Kun geneet­tis­tä vaih­te­lua ei ole, tulos on se mikä se nyt on.

On minus­ta kui­ten­kin eri asia istut­taa api­nas­ta saa­tu gee­ni veh­nään kuin teh­dä gee­ni­siir­to, joka oli­si peri­aat­tees­sa teh­tä­vis­sä ris­teyt­tä­mäl­lä. Siis vaik­ka siir­tää banaa­niin gee­ni toi­ses­ta banaanista.

Kas­vin­ja­los­tuk­ses­sa gee­ni­muun­te­lun kiel­toa kier­re­tään tut­ki­mal­la ensin sopi­vaa laji­ket­ta gee­ni­tek­no­lo­gial­la ja kun hyvä laji­ke on löy­det­ty, tuot­ta­mal­la sama lop­pu­tu­los ris­teyt­tä­mäl­lä – tai aina­kin väit­tä­mäl­lä, että niin on teh­ty. En tie­dä, miten tämä jäl­kim­mäi­nen on tur­val­li­sem­pi kuin se edel­li­nen, jos tulos kui­ten­kin on sama. Eri­tyi­ses­ti minua on aina ihme­tyt­tä­nyt se, että juu­ri gee­ni­tek­no­lo­gia on nos­tet­tu yksin tikun nok­kaan. Saman­ai­kai­ses­ti kas­vin­ja­los­tuk­ses­sa käy­te­tään kei­no­na satu­nais­ten mutaa­tioi­den tuot­ta­mis­ta sätei­lyt­tä­mäl­lä. Sehän voi syn­nyt­tää mil­lai­sen mons­te­rin tahansa.

Banaa­nit eivät ole ainoa ongel­ma. Ilmas­ton­muu­tos muut­taa kas­vien kas­vuo­lo­suh­tei­ta nopeam­min kuin luon­non­va­lin­ta ehtii nii­tä sopeut­taa. Tämä ongel­ma ei kos­ke vain ruo­ka­kas­ve­ja vaan esi­mer­kik­si suo­ma­lai­sia met­siä. Puus­tom­me on vas­tus­tus­ky­vy­tön monia ete­län tuhoi­sia vas­taan, kos­ka omi­nai­suu­des­ta ei ole ollut hyö­tyä maas­sa, jos­sa tal­vi tap­paa kyl­mä­na­rat tuho­lai­set. Kun ilmas­to läm­pe­nee, ete­län tuho­lai­set leviä­vät tän­ne. Voi­sim­me tie­tys­ti tuot­taa kuusen tai­mia Sak­sas­ta, mut­ta ne eivät taas oli­si sopeu­tu­neet pimei­siin tal­viin ja yli­va­loi­siin kesiin. Tämän asian kans­sa voi tul­la yhtäk­kiä kiire.

Pitäi­si siis hyväk­syä gee­ni­tek­no­lo­gia aina­kin sel­lai­sis­sa tapauk­sis­sa, jois­sa samaan tulok­seen oli­si pääs­tä­vis­sä hitaas­ti ris­teyt­tä­mäl­lä — siis gee­nien siir­tä­mi­nen saman lajin sisäl­lä toi­ses­ta lajik­kees­ta toiseen.

Yksi kysy­mys alan asian­tun­ti­joil­le. Gee­nit eivät ole irral­laan vaan sidot­tui­na toi­siin­sa kro­mo­so­meis­sa. Jos haluam­me säi­lyt­tää gee­nin A ja vaih­taa gee­nin B, mut­ta onnet­to­muu­dek­sem­me ne sijait­se­vat samas­sa kro­mo­so­mis­sa, tämä­kin on ymmär­tääk­se­ni teh­tä­vis­sä tuhan­sia ker­to­ja ris­teyt­tä­mäl­lä, kos­ka kro­mo­so­mit jos­kus kat­kei­le­vat, mut­ta kuin­ka hidas­ta se on?

 

 

38 vastausta artikkeliin “Pitäisi sallia geenimuunnellut lajikkeet, jotka ovat jalostettavissa risteyttämällä”

  1. Jätet­tä­köön nimi nyt mai­nit­se­mat­ta, mut­ta eräs var­sin pit­kän lin­jan puo­lue­to­ve­ri­si on esit­tä­nyt argu­men­tin, että gee­ni­muun­te­lua ei pidä sal­lia lain­kaan, kos­ka jos se sal­li­taan, niin sitä käy­te­tään kui­ten­kin vää­rin ja ennen­kaik­kea kos­ka sitä käy­te­tään etu­pääs­sä tor­jun­ta-ainei­ta sie­tä­vien lajik­kei­den kehit­tä­mi­seen ja siten käy­te­tään lisää torjunta-aineita. 

    Olen kyl­lä täs­tä hänen kans­saan eri miel­tä, ja olen kans­sa­si suun­nil­leen samoil­la lin­joil­la; Tar­vit­sem­me moni­puo­li­sem­man käsi­tyk­sen ja tar­kem­min mie­ti­tyn bio­etii­kan joka perus­tuu ennen kaik­kea ris­kien­hal­lin­taan hie­man samaan tapaan kuin lää­ke­tie­tees­sä on mie­tit­ty jo pit­kään. Eli poten­ti­aa­li­set hai­tat ja hyö­dyt pitä pun­ni­ta niin, ettei teh­dä kate­go­ri­sia pää­tök­siä suun­taan taik­ka toiseen. 

    En tun­ne noi­den ris­tey­tys­ten tark­ko­ja yksi­tyis­koh­tia, kos­ka tämä ei ole minun alaa­ni. Ris­kien­hal­lin­nas­ta tie­dän kui­ten­kin jotain. Se, että kiel­le­tään jokin suu­re­na ris­ki­nä ja samal­la ote­taan vie­lä suu­rem­pia (ja tun­te­mat­to­mam­pia) ris­ke­jä toi­saal­la, ei ole ratio­naa­lis­ta politiikkaa. 

    Tosin eipä näi­tä asioi­ta kos­kaan ole ana­lyyt­ti­ses­ti muu­ten­kaan tarkasteltu.

  2. Oikea kysy­mys on kui­ten­kin “mitä sit­ten?”. Hedel­mä­ba­naa­ni, samoin kuin kaa­kao ja muut lähin­nä jäl­ki­ruo­kaa tuot­ta­vat kas­vit eivät miten­kään ole ihmi­sel­le vält­tä­mät­tö­miä. Kui­ten­kin nämä saa­vat pals­ta­ti­laa ja maa­il­man­lo­pu­nen­nus­tei­ta tulee solkenaan.

    Näis­sä on kui­ten­kin kysy­mys mie­let­tö­mis­tä, suu­ris­ta talou­del­li­sis­ta arvois­ta, että eikö­hän joku rat­kai­su kek­si­tä nopeastikin. 

    Lopul­ta Del Mon­te-mies sanoo kyllä.

  3. Banaa­ni kas­va­te­taan troop­pi­sis­sa olois­sa sade­met­sis­tä rai­va­tuil­la pel­loil­la käyt­täen ali­pal­kat­tua riis­to­työ­voi­maa. Se kerä­tään raa­ka­na, lai­va­taan län­si­mai­hin, kyp­sy­te­tään kel­tai­sek­si tar­koin sää­del­lyis­sä olois­sa teh­tais­sa, kasa­taan tor­neik­si kau­pois­sa myy­tä­väk­si eurol­la paril­la kilo ja lopul­ta sisus syö­dään. Ei ole itses­tään sel­vää, että tämän teol­li­sen toi­min­nan tuli­si jatkua.

    Kas­vien ja mui­den­kin eliöi­den kan­nal­ta nyt on käyn­nis­sä ilmas­toon liit­ty­vä tapah­tu­ma, jos­ta ei tuli­si puhua ilmas­ton­muu­tok­se­na vaan ilmas­to­rä­jäh­dyk­se­nä. Kas­vit ovat kehit­ty­neet pro­ses­sis­sa, jon­ka aikas­kaa­la on tuhan­sia vuo­sia. Nyt käyn­nis­sä ole­va ilmas­to­rä­jäh­dys tapah­tuu muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä. Eli vähin­tään sato­ja ja usein tuhan­sia ker­to­ja nopeam­min kuin se vauh­ti, jol­la kas­vit ja muut eliöt ovat tot­tu­neet mukau­tu­maan eli­no­lo­suh­tei­den muu­tok­siin. Huo­mioi­den eko­sys­tee­mien moni­mut­kai­suu­den ja ihmi­sen äärim­mäi­sen rajal­li­set mah­dol­li­suu­det hal­li­ta sitä, tämä banaa­ni­ta­paus on vali­tet­ta­vas­ti vain hyvin terä­vän jää­vuo­ren hui­pun kär­ki, mut­ta toki esi­merk­ki­nä kon­kreet­ti­nen. Mai­ni­tut poh­joi­sen havu­met­sä­vyö­hyk­keen ongel­mat ovat jo sel­väs­ti suu­rem­man mit­ta­kaa­van juttu.

    Mut­ta aimo annok­sen itse­käs­tä kan­sal­lis­tun­net­ta rin­nas­saan omaa­va koti­tar­ve­vil­je­li­jä voi olla aina­kin het­kel­li­ses­ti huo­le­ton ja tyy­ty­väi­nen: vauh­dil­la läm­pe­ne­vät kesät tuo­vat vuo­si vuo­del­ta parem­man sadon tääl­lä poh­jo­lan peru­koil­la. Ja Lid­lis­tä saa edul­li­ses­ti sie­me­niä, jot­ka ovat hyväk­si havait­tu­ja vas­taa­vis­sa olo­suh­teis­sa kaup­pa­ket­jun kotimaassa.

    1. Koti-isä:
      Kas­vien ja mui­den­kin eliöi­den kan­nal­ta nyt on käyn­nis­sä ilmas­toon liit­ty­vä tapah­tu­ma, jos­ta ei tuli­si puhua ilmas­ton­muu­tok­se­na vaan ilmastoräjähdyksenä.

      Kuu­los­taa vie­lä­kin vähän mie­dol­ta — kuin­ka oli­si “ilmas­to­y­din­rä­jäh­dys” tai “ilmas­to­su­per­no­va”?

      Ilmas­to­gu­ru Pet­te­ri Taa­las: Ilmas­ton­muu­tos ei ole vie­lä riis­täy­ty­nyt käsis­tä, mut­ta kes­kus­te­lu sii­tä on – ”Sii­nä on uskon­nol­li­sen ääri­liik­keen piirteitä”

      Pit­kän lin­jan ilma­tie­teen asian­tun­ti­ja ei näe perus­tei­ta maa­il­man­lo­pun ennus­teil­le, joi­ta on nyt liik­keel­lä yhä enemmän.

      ”Ei täs­tä maa­il­man­lop­pua tule, maa­il­ma vain muut­tuu har­maam­mak­si. Osal­la pla­nee­tas­ta eli­no­lot muut­tu­vat vai­keam­mik­si, mut­ta ihmi­siä on elä­nyt vai­keis­sa­kin olois­sa”, Taa­las sanoo.

      Hänen mukaan­sa ilmas­ton­muu­tok­sen rat­kai­su ei vaa­di yksi­löl­tä askeet­tis­ta elä­mää eikä las­ten­teos­ta luopumista.

      ”Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taa voi­daan teh­dä hyvil­lä mie­lin. Isot asiat teh­dään val­tio­ta­sol­la. Jos alat elä­mään skee­ma­mun­kin elä­mää, ei maa­il­ma sil­lä pelas­tu”, Taa­las sanoo.

      Ilmas­to­tut­ki­muk­sen jon­kin­lai­nen pyhä kir­ja ovat IPCC:n rapor­tit. Nyt nii­tä myös käy­te­tään hyväk­si samaan tapaan.

      IPCC:n raport­te­ja on luet­tu kuin Raa­mat­tua, hae­taan tiet­ty­jä jakei­ta, jois­ta hae­taan perus­tei­ta omil­le ääria­ja­tuk­sil­le. Sii­nä on uskon­nol­li­sen ääri­liik­keen piir­tei­tä”, Taa­las sanoo.

      1. ksee: Kuu­los­taa vie­lä­kin vähän mie­dol­ta – kuin­ka oli­si “ilmas­to­y­din­rä­jäh­dys” tai “ilmas­to­su­per­no­va”?

        Ilmas­to­gu­ru Pet­te­ri Taa­las: Ilmas­ton­muu­tos ei ole vie­lä riis­täy­ty­nyt käsis­tä, mut­ta kes­kus­te­lu sii­tä on – ”Sii­nä on uskon­nol­li­sen ääri­liik­keen piirteitä”

        Myös nämä ovat kuvaa­via ter­me­jä kuvaa­maan muu­tok­sen rajuut­ta. Toki maa­pal­lon olo­suh­teis­sa on sen his­to­rian aika­na ollut mui­ta­kin räjäh­dyk­sen­omai­sia muu­tok­sia eikä yksi­kään niis­tä toki ole elä­mää saa­nut maa­pal­lol­ta koko­naan tuhot­tua. Eihän se onnis­tui­si edes kaik­ki ydin­a­seet yhdel­lä ker­taa räjäyt­tä­mäl­lä. Mut­ta kyl­lä sii­nä rytä­käs­sä jotain muu­ta­kin ihmi­sen raken­ta­maa tuhou­tuu kuin banaanintuotantoinfra.

        On help­po yhtyä Taa­lak­sen näke­myk­siin: …kehot­taa kes­kit­ty­mään ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa isoi­hin asioi­hin. ”On ollut sel­lais­ta haa­hui­lun mei­nin­kiä. Suo­mel­le jär­ke­viä kei­no­ja on syy­tä har­ki­ta tarkkaan.”

        Tois­tai­sek­si­han Suo­mes­sa ei ole teh­ty ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sek­si käy­tän­nös­sä mitään. Muo­vi­ros­kan sijoit­ta­mi­nen seka­jä­teas­tian sijaan muo­vi­ke­räy­sas­ti­aan kun ei täl­lä ker­taa aivan riitä.

      2. Koti-isä:

        Tois­tai­sek­si­han Suo­mes­sa ei ole teh­ty ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sek­si käy­tän­nös­sä mitään. Muo­vi­ros­kan sijoit­ta­mi­nen seka­jä­teas­tian sijaan muo­vi­ke­räy­sas­ti­aan kun ei täl­lä ker­taa aivan riitä.

        Suo­mes­sa on vesi­voi­ma­loi­ta aika pal­jon ja ydin­voi­maa­kin käy­te­tään Olki­luo­to kol­mo­sen tul­les­sa käyt­töön ene­ne­väs­sä mää­rin. Minus­ta on aika hur­jaa väit­tää, että näil­lä toi­mil­la, joil­la kui­ten­kin kor­va­taan hii­li­diok­si­dia tuot­ta­vaa säh­kön­tuo­tan­toa, ei oli­si ollut min­kään­lais­ta vai­ku­tus­ta ilmas­ton­muu­tok­seen. Kyl­lä pitää teh­dä lisää ja kyl­lä näi­tä­kin on teh­ty jos­tain muus­ta syys­tä kuin ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sek­si, mut­ta ilman nii­tä meil­lä oli­si enem­män hii­li­voi­ma­loi­ta tai sit­ten ostai­sim­me ulko­mail­ta hii­lel­lä tuo­tet­tua säh­köä enem­män. Lisää ydin­voi­maa ja lisää uusiu­tu­via niin sil­lä saa­daan kor­vat­tua hii­li­diok­si­dia tuot­ta­vaa sähköntuotantoa.

      3. Suo­mi on poh­joi­nen, har­vaan asut­tu, rikas maa.Siinä vii­te­ryh­mäs­sä pär­jääm­me kohtuullisesti.Voimme toki teh­dä enemmän.

        Suo­mi on ilmas­tol­taan aika muka­va. Ruot­si poh­joi­se­na maa­na pääs­tää vähem­män, mitä Ita­lia, Espan­ja tai Rans­ka. Veik­ka­sin edel­leen, että kuu­mim­mat maat, jois­sa on varaa kulut­taa pääs­tä­vät eni­ten co2 päästöjä?

        Huo­ma­sin tämän yhdes­sä maa­il­man köy­him­mis­tä mais­ta vie­rail­les­sa­ni. Vii­mei­sen kym­men vuo­den aika­na on tul­lut ilmas­toin­nit käy­tän­nös­sä lähes kaik­kiin suur­ten kau­pun­kien kiin­teis­töi­hin. Kuu­mas­sa ilma­na­las­sa se tuo tehoa ja talous­kas­vua jos mikä.

        Veik­kaan, että koko päi­vän­ta­saa­ja tulee koh­ta­puo­lin heit­tä­mäl­lä ohi poh­jois­ten mai­den energiankulutuksesta.

      4. ft maa­il­mal­la: Suo­mi on ilmas­tol­taan aika muka­va. Ruot­si poh­joi­se­na maa­na pääs­tää vähem­män, mitä Ita­lia, Espan­ja tai Ranska. 

        Tot­ta. Ruot­sin maan­ti­teel­li­se­nä etu­na on se, että siel­lä on Skan­dien takia käy­tös­sä huo­mat­ta­van pal­jon vesi­voi­maa. Suo­meen ver­rat­tu­na lisäe­tu­na on, että suu­rin osa sen väes­tös­tä asuu Hel­sin­gin eteläpuolella.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Suo­mi kuu­luu maa­il­man suu­rim­piin co2-pääs­töj­hiin asu­kas­ta kohden.

        Suo­men CO2-pääs­töt hen­keä koh­den ovat suun­nil­leen samal­la tasol­la kuin oli­vat 1970 ja koh­ta las­ke­vat edel­leen, kun OL3 tulee tuo­tan­toon. Säh­kön­tuo­tan­nos­sa ei ole sen jäl­keen pal­joa­kaan enää rutis­tet­ta­vis­sa. Tie­ten­kin sen jäl­keen jää edel­leen läm­mi­tys, lii­ken­ne, teol­li­suus ja maa­ta­lous. Talot ovat jo nyt suht hyvin eris­tet­ty­jä, jote läm­mi­tyk­ses­sä ei ole pal­joa­kaan paran­net­ta­vis­sa, jol­lei siir­ry­tä säh­kö­läm­mi­tyk­seen kau­ko­läm­mös­tä. Lii­ken­ne­pääs­töt vähe­ne­vät koko ajan ja riip­pu­vat aika lail­la tek­no­lo­gi­ses­ta kehi­tyk­ses­tä (säh­kö­au­to­jen käyt­töön­tu­los­ta). Ilman glo­baa­lia pääs­tö­kaup­paa teol­li­suu­den alas­ajo joh­tai­si vain sii­hen, että samat pääs­töt tuo­te­taan jos­sain muu­al­la. Sama on aina­kin osin tot­ta maa­ta­lou­den suhteen.

      6. Samu­li Saa­rel­ma: Suo­men CO2-pääs­töt hen­keä koh­den ovat suun­nil­leen samal­la tasol­la kuin oli­vat 1970 ja koh­ta las­ke­vat edel­leen, kun OL3 tulee tuo­tan­toon. Säh­kön­tuo­tan­nos­sa ei ole sen jäl­keen pal­joa­kaan enää rutis­tet­ta­vis­sa. Tie­ten­kin sen jäl­keen jää edel­leen läm­mi­tys, lii­ken­ne, teol­li­suus ja maa­ta­lous. Talot ovat jo nyt suht hyvin eris­tet­ty­jä, jote läm­mi­tyk­ses­sä ei ole pal­joa­kaan paran­net­ta­vis­sa, jol­lei siir­ry­tä säh­kö­läm­mi­tyk­seen kau­ko­läm­mös­tä. Lii­ken­ne­pääs­töt vähe­ne­vät koko ajan ja riip­pu­vat aika lail­la tek­no­lo­gi­ses­ta kehi­tyk­ses­tä (säh­kö­au­to­jen käyt­töön­tu­los­ta). Ilman glo­baa­lia pääs­tö­kaup­paa teol­li­suu­den alas­ajo joh­tai­si vain sii­hen, että samat pääs­töt tuo­te­taan jos­sain muu­al­la. Sama on aina­kin osin tot­ta maa­ta­lou­den suhteen.

        Ener­gian käy­tös­sä on kak­si puol­ta, tuo­tan­to ja kulu­tus. Täl­lä het­kel­lä suo­ma­lais­ten kulu­tus­tot­tu­muk­sil­la tar­vit­tai­siin suu­ruus­luok­kaa nel­jän maa­pal­lon resurs­sit. Tai sit­ten mei­dän täy­tyy tode­ta afrik­ka­lai­sil­le ja aasia­lai­sil­le ja yli­pään­sä kehit­ty­vien mai­den asuk­kail­le, että hei­dän täy­tyy kulut­taa nel­jäs­osa sii­tä, mikä on mei­dän tasom­me, kos­ka sat­tu­vat asu­maan eri maas­sa tai maanosassa.

        Asun­non läm­mi­ty­se­ner­gian tar­ve las­kee noin 5%, kun läm­pö­ti­laa las­kee asteel­la. Samaan pääs­tään, jos asu­mis­pin­ta-alaa on 5% vähem­män. Kak­sion pin­ta-ala on 25% pie­nem­pi kuin kol­mion, vas­ta­ten kar­keas­ti jo viit­tä läm­pö­as­tet­ta. Eli tal­vel­la 20 astet­ta kak­sios­sa ja 15 astet­ta kol­mios­sa kulut­ta­vat ener­gi­aa yhtä paljon.

        Lii­ken­tees­sä ja syö­mi­ses­sä kulu­tuk­sen radi­kaa­li vähen­tä­mi­nen on kaik­kein hel­poin­ta ja kivut­to­min­ta. Ei tar­vit­se kuin muut­taa asen­net­ta. Yksi­tyi­sau­toi­lun vaih­ta­mi­nen omin voi­min tapah­tu­vaan liik­ku­mi­seen ja jouk­ko­lii­ken­tee­seen on mah­dol­lis­ta perus­ter­veil­lä ihmi­sil­lä aina, kun mat­ka on alle 5 km tai lii­ku­taan kau­pun­kia­lueil­la tai nii­den välil­lä. Kukaan ei voi väit­tää, että oli­si vält­tä­mä­tön­tä syö­dä lihaa 80 kg vuo­des­sa, myös 8 kg riit­tää. Len­to­mat­kai­lus­sa hin­nan por­ras­ta­mi­nen mat­kan kes­ton mukaan leik­kai­si tehok­kaas­ti pika­käyn­te­jä, jot­ka voi­si hoi­taa etäyh­tey­del­lä tai kor­va­ta lähi­mat­kai­lul­la. Tai jos halu­aa käy­dä ker­ran vuo­des­sa Lapis­sa, juna ja jopa len­tä­mi­nen ovat sel­väs­ti eko­lo­gi­sem­pia rat­kai­su­ja kuin kul­jet­taa omaa autoa edes­ta­kai­sin Suo­men pääs­tä päähän.

        Kulu­tuk­sen jär­ke­vöit­tä­mi­nen las­kee suo­raan ener­gian tuo­tan­toa. Tuo­tan­nos­sa ainut kes­tä­vä perus­rat­kai­su poh­joi­ses­sa on tuu­li­voi­ma. Tyy­net het­ket kate­taan varas­toi­dul­la vesi- ja bio­voi­mal­la, joi­ta täl­lä het­kel­lä käy­te­tään perus­voi­man tuo­tan­toon. Ydin­voi­ma tuot­taa vuo­si­kausik­si perus­voi­maa, kun voi­ma­lat ker­ran on men­ty raken­ta­maan. Ja banaa­nit voi­daan syö­dä tro­pii­kis­sa, mis­sä ne kasvavatkin.

      7. Koti-isä:
        Tois­tai­sek­si­han Suo­mes­sa ei ole teh­ty ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sek­si käy­tän­nös­sä mitään.

        Kun mikään ei kelpaa. 

        Vaik­ka­pa Asun­to­jen eris­tys­mää­räyk­siä on nos­tet­tu moneen ottee­seen, niin nopeas­ti että var­mas­ti tulee vie­lä har­mai­ta hiuksia.

        Aina voi tie­ten­kin teh­dä enem­män, mut­ta toi­saal­ta kun ei ole löy­ty­nyt intoa teh­dä kun­non asioi­ta (esim. sar­jas­sa ydin­voi­ma­loi­ta koko säh­kön­tuo­tan­non dekar­bo­ni­soi­mi­sek­si) niin tur­ha se on alkaa toteut­ta­maan vih­rei­den tol­kut­to­man kal­lis­ta feelgood-politiikkaa.

      8. ksee: Kuu­los­taa vie­lä­kin vähän mie­dol­ta – kuin­ka oli­si “ilmas­to­y­din­rä­jäh­dys” tai “ilmas­to­su­per­no­va”?

        Ilmas­to­gu­ru Pet­te­ri Taa­las: Ilmas­ton­muu­tos ei ole vie­lä riis­täy­ty­nyt käsis­tä, mut­ta kes­kus­te­lu sii­tä on – ”Sii­nä on uskon­nol­li­sen ääri­liik­keen piirteitä”

        en nyt ruve luke­maan noi­ta tar­kem­min mut­ta olen tör­män­nyt tilan­tee­seen etä jos­kus jou­tuu valit­se­maan kah­den ääri­pään välil­tä. voi­han jotain mus­ta­maa­la­ta kär­jis­te­tyk­si mut­ta se ei tee toi­sia auto­maat­ti­ses­ti paremmaksi.

        tämä on myös pro­pa­gan­da-tak­tiik­ka että lei­ma­taan joku ääri­hul­lui­luk­si ja saa­daan ns. mei­dän puo­li näyt­tä­mään nor­maa­lil­ta vaik­ka todel­li­suu­des­sa on huonompi.

    2. Koti-isä: Banaa­ni kas­va­te­taan troop­pi­sis­sa olois­sa sade­met­sis­tä rai­va­tuil­la pel­loil­la käyt­täen ali­pal­kat­tua riis­to­työ­voi­maa. Se kerä­tään raa­ka­na, lai­va­taan län­si­mai­hin, kyp­sy­te­tään kel­tai­sek­si tar­koin sää­del­lyis­sä olois­sa teh­tais­sa, kasa­taan tor­neik­si kau­pois­sa myy­tä­väk­si eurol­la paril­la kilo ja lopul­ta sisus syö­dään. Ei ole itses­tään sel­vää, että tämän teol­li­sen toi­min­nan tuli­si jatkua.

      Jos näil­lä ihmi­sil­lä on jokin parem­pi kei­no hank­kia elan­ton­sa, mik­si he eivät sitä tee? Mil­lä tavoin tämän muun elan­non teki­si mah­dol­li­sek­si nykyi­sen bana­ni­vil­je­lyn romah­ta­mi­nen? Eko­lo­gien kan­nal­ta ruo­an rah­taa­mi­ses­sa val­ta­mer­ten takaa ehkä pitäi­si teh­dä­kin muu­tok­sia, mut­ta “ali­pal­ka­tun riis­to­työ­voi­man käyt­tö” on ollut sama koko his­to­rian ajan, sie­lä mis­sä työ­voi­mal­la ei ole mui­ta kil­pai­lu­te­ki­jöi­tä etu­naan kuin hal­puus. Mitä nyt sit­ten 1700–1800 luvun Suo­mes­ta puhut­taes­sa näi­tä ensim­mäi­siä kapi­ta­lis­te­ja pide­tään suu­nil­leen lau­piai­na sama­ria­lai­si­na, muu­al­la ne ovat tai oli­vat riistäjiä.

  4. Ei ole mitään gee­ni­muun­te­lua vas­taan, mut­ta eikö koko banaa­nien rah­taus ete­läs­tä poh­joi­seen ole peri­aat­tees­sa järjetöntä?

    Eikö saman­tien voi­si kehit­tää banaa­ne­ja, jot­ka kas­va­vat ympä­ri vuo­den S ja K ‑ryh­mien pai­kal­li­sis­sa kasvattamoissa?

    https://yle.fi/uutiset/3–10960300
    https://yle.fi/uutiset/3–9904236
    https://www.apu.fi/artikkelit/mansikka-alin-kasvistehdas-tampereen-vanhassa-tehdashallissa-saattaa-ratkaista-ruokapulan

    1. Ruo­an kul­je­tus lai­voil­la on hal­paa ja muo­dos­taa mel­ko pie­nen osan ruo­an pääs­töis­tä. Suo­mes­sa kas­va­tus vaa­ti­si tod.näk. enem­män energiaa.

      1. Kas­vi­huo­nei­den läm­mit­tä­mi­nen tal­vel­la vatii aivan älyt­tö­män mää­rän ener­gi­aa vs. kul­jet­ta­mi­nen ete­läs­tä. Koti­mai­nen tam­mi­kuus­sa kas­va­tet­tu kurk­ku mah­taa olla jo ympäristörikos 😉

      2. Sylt­ty:
        Kas­vi­huo­nei­den läm­mit­tä­mi­nen tal­vel­la vatii aivan älyt­tö­män mää­rän ener­gi­aa vs. kul­jet­ta­mi­nen ete­läs­tä. Koti­mai­nen tam­mi­kuus­sa kas­va­tet­tu kurk­ku mah­taa olla jo ympäristörikos 

        Hmmm… vuon­na 2013 suo­ma­lais­ten kas­vi­huo­ney­ri­tys­ten koko­nai­se­ner­gian­ku­lu­tus oli n. 10 TWh (Luke) ja äkkiä las­kien OL3 tulee tuot­ta­maan huk­ka­läm­pöä esim. 90% käyt­tö­as­teel­la sel­lai­set 22 TWh(?).

        No, “atoo­mi­ba­naa­nit” (tai ‑tomaa­tit/-kur­kut jne.) ovat tie­tys­ti jopa gee­ne­jä sisäl­tä­viä GMO-tuot­tei­ta kam­mot­ta­vam­pi jut­tu, joten unoh­de­taan koko idea.

      3. RKP aika­naan esti hank­keen, että tomaat­te­ja oli­si alet­tu vil­jel­lä Lovii­sas­sa ja käy­tet­ty ydin­voi­ma­lan jäte­läm­pöä. Läm­pö ei kui­ten­kaan yksi rii­tä. Kaa­mo­sai­ka­na tar­vi­taan myös valoa, kos­ka fotosynteesi.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        RKP aika­naan esti hank­keen, että tomaat­te­ja oli­si alet­tu vil­jel­lä Lovii­sas­sa ja käy­tet­ty ydin­voi­ma­lan jäte­läm­pöä. Läm­pö ei kui­ten­kaan yksi rii­tä. Kaa­mo­sai­ka­na tar­vi­taan myös valoa, kos­ka fotosynteesi. 

        Kas­vi­huo­nees­sa on tapah­tu­nut val­lan­ku­mous. Aiem­min lähin­nä pois­tet­tiin lat­tioil­ta kul­ku­väy­lät eri­lai­sil­la liu­ku­vil­la raken­teil­la, jot­ta saa­tiin koko valais­tu ala käyt­töön. Valai­si­met oli­vat 400 tai 600 W spna valai­si­mia. 1000 W ja 250 W valai­si­mia oli myös, mut­ta talou­del­li­sim­paan w/m3 arvoon tai­det­tiin pääs­tä useim­mi­ten noil­la 400 W valoil­la. Kas­vi­huo­ne pysyi läm­pi­mä­nä valo­jen avul­la aika pit­käl­ti. Nuo myös sätei­le­vät, joten valo ei jää koko­nai­suu­des­saan kas­vi­huo­neen ylä­osaan. Aikoi­naan kun tuli kyl­mem­pää, niin pis­tet­tiin öljy­pol­tin tulil­le ja saa­tiin tilaan vie­lä lisäk­si sitä hii­li­diok­si­dia, jol­la saa kas­vit kasvamaan.

        Nykyi­sin valo tulee pie­nem­mäl­lä tehol­la. Läm­mön tar­ve tai eris­tä­mi­nen on tulee tar­pee­seen. Kaa­mo­sai­ka­na eris­tet­ty pel­ti­hal­li oli­si var­maan parem­pi kas­vi­huo­ne kuin nykyi­set? Näin hatus­ta ravisteltuna.

      5. Ossi Sare­so­ja:
        Ruo­an kul­je­tus lai­voil­la on hal­paa ja muo­dos­taa mel­ko pie­nen osan ruo­an pääs­töis­tä. Suo­mes­sa kas­va­tus vaa­ti­si tod.näk. enem­män energiaa. 

        Oli­si kiva näh­dä fak­taa sii­tä, että pal­jon­ko saas­tut­taa rah­dat­tu banaa­ni ver­rat­tu­na kasvihuonebanaaniin.

        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/15-suurinta-rahtilaivaa-tuottaa-yhta-paljon-typpi-ja-rikkipaastoja-kuin-kaikki-maailman-autot-yhteensa-eivatka-ilmastosopimukset-koske-alaa/7108302#gs.2cnqmy

  5. OS: “Banaa­nin­vil­je­lyä uhkaa sie­ni­tau­din vuok­si kata­stro­fi, joka uhkaa vie­dä banaa­nit kau­pois­ta tai aina­kin monin­ker­tais­taa nii­den hinnan.”

    Aikoi­naan Suo­mi kan­sa­nää­nes­ty­tet­tiin EU:hun lupaa­mal­la hal­po­ja banaa­nei­ta. Jos hin­ta monin­ker­tais­tuu, niin kan­sa­nää­nes­tys on tie­tys­ti uusittava.

  6. Gee­ni­muun­te­lua pitäi­si käyt­tää myös lisää­mään lajien kykyä sitoa hiil­tä enem­män ja nopeam­min. Mitä se sit­ten tar­koit­tai­si­kaan — kas­vin kas­va­mis­ta nopeam­min, tii­viim­mäk­si, suuremmaksi?

    1. tule­va isä:
      Gee­ni­muun­te­lua pitäi­si käyt­tää myös lisää­mään lajien kykyä sitoa hiil­tä enem­män ja nopeam­min. Mitä se sit­ten tar­koit­tai­si­kaan – kas­vin kas­va­mis­ta nopeam­min, tii­viim­mäk­si, suuremmaksi?

      Mitä nyt asi­aa on ihan sivus­ta seu­ran­nut, niin aina­kin foto­syn­tee­sin tehos­ta­mi­sek­si kehi­tel­lään kaikenlaista:

      Disco­ve­ry of a bott­le­neck relief in pho­to­synt­he­sis may have a major impact on food crops

      We tes­ted the effect of inc­rea­sing the pro­duc­tion of the Ries­ke FeS pro­tein, and found it inc­rea­ses pho­to­synt­he­sis by 10 percent,” said lead researc­her Dr. Maria Erma­ko­va from the ARC Cent­re of Excel­lence for Trans­la­tio­nal Pho­to­synt­he­sis (CoETP).

      The Ries­ke FeS pro­tein belongs to a complex which is like a hose through which elect­rons flow, so the ener­gy can be used by the car­bon engi­ne of the plant. By ove­rexpres­sing this pro­tein, we have disco­ve­red how to relea­se the pres­su­re of the hose, so more elect­rons can flow, acce­le­ra­ting the pho­to­synt­he­tic process,” said Dr. Erma­ko­va, who works at The Austra­lian Natio­nal Uni­ver­si­ty (ANU) Cent­re Node.

      Scien­tists Tweak Pho­to­synt­he­sis and Boost Crop Growth by 40 Percent

      Over two years, the research team attemp­ted to deve­lop a more efficient ver­sion of pho­to­res­pi­ra­tion. Tes­ting through 1,700 plants, they crea­ted three. The­se new met­hods of pho­to­res­pi­ra­tion use alter­na­te sets of pro­mo­ters and genes, allowing plants to achie­ve the same results whi­le expen­ding far less energy.

      In field stu­dies, the­se engi­nee­red plants were able to deve­lop plants fas­ter, grow tal­ler, and pro­duce around 40 percent more biomass.

      No, Euroo­pas­sa täl­lai­sia “kam­mo­tuk­sia” ei tul­la näke­mään, kos­ka EU on syök­sy­mäs­sä bio­tek­nii­kas­sa ja maan­vil­je­lys­sä takai­sin pimeäl­le kes­kia­jal­le — ja etu­rin­ta­mas­sa näyt­tää ole­van lähes kaik­ki “totuu­den jäkei­sät aikaa” vas­taan tais­te­le­vat “ratio­naa­li­sen pää­tök­sen teon” rita­rei­na esiin­ty­vät poliitikot.

  7. Jos ole­te­taan että A. tha­lia­na on sopi­va mal­li vil­je­ly­kas­veil­le, odo­tusar­voi­ses­ti saa­tai­siin noin 1,6 meioot­tis­ta rekom­bi­naa­tio­ta per 17 mil­joo­naa nukleo­ti­dia eli 3744 gee­niä (kro­mo­so­mi 4):

    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1356134/

    Tiet­ty gee­ni pitäi­si saa­da ris­tey­tyk­ses­sä siir­ty­mään kah­den lajik­keen välil­lä — käy­tän­nös­sä tämä tapah­tui­si niin että toi­ses­ta lajik­kees­ta siir­tyy rekom­bi­naa­tios­sa koko­nai­nen kro­mo­so­min käsi­var­si jos­sa tuo gee­ni sijait­see, eli saa­tai­siin muka­na koko jouk­ko mui­ta­kin gee­ne­jä. Rekom­bi­naa­tio voi­si koh­dis­tua sil­loin mihin tahan­sa koh­taan halu­tus­ta gee­nis­tä sent­ro­mee­ri­seen suun­taan, eli gee­nin sijain­ti kro­mo­so­min käsi­var­res­sa mer­kit­si­si jotain toden­nä­köi­syy­de kannalta. 

    Mut­ta jos halut­tai­siin segre­goi­da gee­ni yksi­nään, tar­vi­taan pal­jon enem­män ris­tey­tyk­siä kos­ka rekom­bi­naa­tioi­den pitää koh­dis­tua pie­neh­köl­le alu­eel­le juu­ri gee­nin ympä­ril­lä. Tar­vit­ta­va aika ja ris­tey­tys­ten mää­rä riip­pu­nee siten eni­ten halu­tus­ta tarkkuudesta.

  8. Cris­pil­lä voi käsit­tääk­se­ni siir­tää mel­ko tar­kas­ti dna:ta jol­loin B‑geenin vaih­to hoi­tui­si var­maan hel­poi­ten deak­ti­voi­mal­la se (ros­kaa sisään/väliin) ja liit­tä­mäl­lä B:n toi­nen ver­sio jon­ne­kin muu­al­le geno­miin, esim. eri kro­mo­so­miin, jos se oli­si jos­tain syys­tä toivottavaa.

  9. Sylt­ty: Kun mikään ei kelpaa. 

    Vaik­ka­pa Asun­to­jen eris­tys­mää­räyk­siä on nos­tet­tu moneen ottee­seen, niin nopeas­ti että var­mas­ti tulee vie­lä har­mai­ta hiuksia.

    Aina voi tie­ten­kin teh­dä enem­män, mut­ta toi­saal­ta kun ei ole löy­ty­nyt intoa teh­dä kun­non asioi­ta (esim. sar­jas­sa ydin­voi­ma­loi­ta koko säh­kön­tuo­tan­non dekar­bo­ni­soi­mi­sek­si) niin tur­ha se on alkaa toteut­ta­maan vih­rei­den tol­kut­to­man kal­lis­ta feelgood-politiikkaa.

    Sil­lä, että muu­ta­man yli­suu­ren asun­non läm­mi­tys­tä tai eris­tys­tä on hie­man opti­moi­tu, ei vie­lä maa­il­maa pelas­te­ta. Tai muu­te­ta sitä fak­taa, että suo­ma­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki on yksi maa­il­man suu­rim­mis­ta. Eli har­mai­ta hiuk­sia on tosi­aan luvas­sa. Ydin­voi­ma­loi­den sar­ja­tuo­tan­nos­sa Suo­mi on EU:n joh­ta­va maa, täl­lä­kin het­kel­lä raken­teil­la on perä­ti kak­si laitosta.

    Suu­rin osa ilmas­tol­le myön­tei­sis­tä muu­tok­sis­ta on sel­lai­sia, että ne eivät mak­sa mitään, tai ne tule­vat itse asias­sa nyky­jär­jes­tel­mää edul­li­sem­mak­si: pie­nem­mät asun­not, tur­han yksi­tyi­sau­toi­lun lopet­ta­mi­nen, eläin­pe­räi­sen ravin­non syön­nin koh­tuul­lis­ta­mi­nen, len­to­jen vähen­tä­mi­nen, ker­ta­käyt­tö­ku­lu­tuk­sen lopet­ta­mi­nen jne.

    1. Koti-isä: Ydin­voi­ma­loi­den sar­ja­tuo­tan­nos­sa Suo­mi on EU:n joh­ta­va maa, täl­lä­kin het­kel­lä raken­teil­la on perä­ti kak­si laitosta.

      Ja jokai­nen voi­ma­lai­tos on oma yksi­lön­sä, eri toi­mit­ta­ja, eri omis­ta­ja. Eihän se ole mitään sar­ja­tuo­tan­toa näh­nyt­kään vaan lähem­pä­nä artesaanihommaa.

      Suu­rin osa ilmas­tol­le myön­tei­sis­tä muu­tok­sis­ta on sel­lai­sia, että ne eivät mak­sa mitään”

      Muu­te­taan luo­liin, asu­mis­kus­tan­nuk­set­kin nollautuvat.

    2. Koti-isä: suo­ma­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki on yksi maa­il­man suurimmista. 

      Hmm, täs­sä lis­taa maa­il­man mais­ta CO2-pääs­tö­jen mukaan. https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_carbon_dioxide_emissions

      Asu­kas­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na Suo­mi (8.4 t/asukas) on aika lähel­lä EU:n kes­ki­ta­soa (7.0) ja Kii­naa (7.7). Se on luo­kaa puo­let USAn (15.8) tai Kana­dan (16.9) tasos­ta, Palaus­ta (64.9) nyt puhu­mat­ta­kaan. Samoil­la levey­sas­teil­la ole­vis­ta mais­ta suu­rem­mat pääs­töt ovat Nor­jas­sa, Islan­nis­sa, Venä­jäl­lä, Viros­sa ja Kana­das­sa. Ainoa suun­nil­leen samal­la levey­sas­teel­la Suo­men alle mene­vä maa on Ruot­si, jos­sa on enem­män vesi- ja ydinvoimaa.

      Jos sit­ten kat­so­taan kir­jai­mel­li­ses­ti jalan­jäl­keä, eli suh­teu­te­taan pääs­töt väes­tön sijaan pin­ta-alaan, niin ainoa Euroo­pan maa, joka pää­see alle Suo­men tason on Lat­via, kun moni Euroo­pan maa on ker­ta­luok­kaa kor­keam­mal­la tasol­la, EU:n kes­ki­ta­son olles­sa luok­kaa 5 ker­taa Suo­mea suurempi.

      Koti-isä: Suu­rin osa ilmas­tol­le myön­tei­sis­tä muu­tok­sis­ta on sel­lai­sia, että ne eivät mak­sa mitään, tai ne tule­vat itse asias­sa nyky­jär­jes­tel­mää edul­li­sem­mak­si: pie­nem­mät asun­not, tur­han yksi­tyi­sau­toi­lun lopet­ta­mi­nen, eläin­pe­räi­sen ravin­non syön­nin koh­tuul­lis­ta­mi­nen, len­to­jen vähen­tä­mi­nen, ker­ta­käyt­tö­ku­lu­tuk­sen lopet­ta­mi­nen jne.

      Miten nyt mää­rit­te­let “eivät mak­sa mitään”? Suun­nil­leen kaik­ki luet­te­le­ma­si asiat tar­koit­ta­vat elin­ta­son las­kua. Itse ymmär­täi­sin kei­non, joka “ei mak­sa mitään” sel­lai­se­na, että sitä käyt­tä­mäl­lä ei jou­du tin­ki­mään mis­tään asias­ta. Tie­ten­kin voi­daan siir­tyä NL:sta tut­tuun sys­tee­miin, että ihmi­set eivät saa ostaa mitään, mitä he oikeas­ti haluai­si­vat ostaa, mut­ta rahaa kyl­lä kai­kil­la on vaik­ka kuin­ka rop­pa­kau­pal­la. Sinun las­ku­ta­val­la­si täl­lai­nen muu­tos ei oli­si “mak­sa­nut mitään”, vaan sen sijaan ihmil­le kaik­ki oli­si “edul­li­sem­paa”.

      Mitä pie­nem­piin asun­toi­hin muut­ta­mi­seen tulee, niin suo­ma­lai­set asu­vat jo nyt Poh­jois­maa­lai­sit­tain pie­nim­mis­sä asun­nois­sa (https://op.media/chydenius/megatrendit/oma-koti-kullan-kallis-nain-eri-tavalla-euroopassa-asutaan-f6b61dbada2f43ae9d691ad57ade21a4)

  10. Aika riip­puu myös suo­raan suku­pol­ven (uusien sukuso­lu­jen tuo­ton) kestosta.

  11. en nyt ruve kinas­te­le­maan soi­nin­vaa­ran poin­teis­ta, ehkä juu­ri noin että suun­nil­leen samaa laji­ket­ta voi­daan mani­pu­loi­da mut­ta sel­keäs­ti ulko­puo­li­sia omi­nai­suuk­sia pitäi­si varoa, esim ei-kas­vi gee­nit kasveihin.

    gee­ni-paten­tit pitäi­si kiel­tää tosin, tai aina­kin sel­keäs­ti raja­ta vain tut­ki­mus­kus­tan­nuk­siin. ja jos joku oli­si onnis­tu­nut kehit­tää jotain hyvää­kin niin joku muu voi­si jatkokehittää.

  12. Itse asias­sa tämä nykyi­nen krii­si on lie­väs­ti sukua täl­le ongel­mal­le. Tuo caven­dish-laji­ke on nimit­täin ste­rii­li ja levi­ää sik­si istuk­kai­na eikä suvullisesti.”

    Gee­ni­tek­nii­kan käyt­tä­mi­nen ei kyl­lä­kään auta tuo­ta asi­aa, vaan toden­nä­köi­ses­ti päin vas­toin. Gee­ni­muok­kauk­sen lop­pu­tuo­te oli­si toden­nä­köi­ses­ti myös­kin yksi kloo­ni, johon vas­tus­tus­ky­ky Pana­man tau­dil­le oli­si jol­lain kons­til­la saa­tu aikaan, ja sitä sit­ten lisät­täi­siin suvut­to­mas­ti, kos­ka se on nopein ja käte­vin tapa. En tun­ne banaa­ni­kas­vin elä­mää sen tar­kem­min. Var­maan muok­kaus oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä suvul­li­ses­ti lisään­ty­vään lajik­kee­seen, johon aikaa myö­ten voi­si syn­tyä vari­aa­tio­ta. Vari­aa­tion ongel­ma vaan on, että gee­ni­muok­kauk­sen aikaan­saan­nok­set voi­vat sii­nä hävitä. 

    Sätei­lyt­tä­mi­sen ver­taa­mi­nen nykyi­seen gee­ni­tek­niik­kaan ontuu. Sätei­lyt­tä­mi­nen vau­rioit­taa DNA:ta, ja solun kor­jaus­me­ka­nis­mit sit­ten paik­kaa­vat, vau­rion laa­juu­des­ta riip­puen enem­män tai vähem­män alku­pe­räi­seen kuo­siin. Gee­ni­tek­nii­kan avul­la kas­vei­hin on siir­ret­ty gee­ne­jä mm. eläin­kun­nas­ta ja bak­tee­reis­ta, ja luo­tu teol­li­sil­le tuho­lais­myr­kyil­le vas­tus­tus­ky­kyi­siä lajik­kei­ta ym.. Täm­möis­tä ei sätei­lyt­tä­mäl­lä tapah­du (siis että esim. kalan gee­ni loik­kai­si mais­siin). Toi­saal­ta kas­veis­sa luon­nos­taan esiin­ty­vät viruk­set pys­ty­vät siir­tä­mään muka­naan geneet­tis­tä mate­ri­aa­lia yksi­lös­tä toi­seen, ja myös kro­mo­so­mis­ta toi­seen samas­sa­kin yksi­lös­sä, mikä voi aiheut­taa ker­ral­la huo­mat­ta­vas­ti isom­pia muu­tok­sia kuin säteily.

  13. Sätei­lyt­tä­mäl­lä saa­daan mais­siin kalan gee­nit ja alie­nien­kin gee­nit, kun tar­peek­si mon­ta yksi­löä sätei­ly­te­tään. Kus­tan­nuk­sis­ta en tie­dä. Eikä edes tie­de­tä, mitä muut­tui ja miten.

    Gee­ni­muun­te­lus­sa ja jopa gee­ni­siir­ros­sa pää­te­tään itse, mitä muu­te­taan ja miten. Tuhat ker­taa tarkempaa.

    1. P.A.: Eikä edes tie­de­tä, mitä muut­tui ja miten.

      Toki se voi­daan sel­vit­tää. DNA:n sekven­soi­mi­nen, eli emäs­jär­jes­tyk­sen luke­mi­nen, on nyky­ään suh­teel­li­sen hal­paa jopa koko­nai­sen yksi­lön geno­min osal­ta, jos kysei­sen lajin peri­mä on jo ker­taal­leen luet­tu (kuten taval­li­sim­pien vil­je­ly­kas­vien on).

    2. P.A.:
      Sätei­lyt­tä­mäl­lä saa­daan mais­siin kalan gee­nit ja alie­nien­kin gee­nit, kun tar­peek­si mon­ta yksi­löä sätei­ly­te­tään. Kus­tan­nuk­sis­ta en tie­dä. Eikä edes tie­de­tä, mitä muut­tui ja miten.

      Gee­ni­muun­te­lus­sa ja jopa gee­ni­siir­ros­sa pää­te­tään itse, mitä muu­te­taan ja miten. Tuhat ker­taa tarkempaa.

      Se on juu­ri täl­lä taval­la. Uusi Caven­dish-tyyp­pi­nen laji­ke voi­tai­siin teh­dä vaik­ka­pa seuraavasti:

      1. Etsi­tään banaa­ni­la­ji­ke joka sie­tää sienitautia.

      2. Muo­ka­taan täs­tä lajik­kees­ta gee­ni­muun­te­lul­la Caven­dish-tyyp­pi­nen tai istu­te­taan Caven­dish-lajik­kee­seen sie­ni­tau­tia sie­tä­vät geenit.

      3. Muo­ka­taan täs­tä vaik­ka­pa perin­tei­sel­lä jalos­tuk­sel­la usei­ta eri vari­aa­tioi­ta jot­ka kaik­ki kes­tä­vät sie­ni­tau­tia. Tämä koh­ta on “optio­nal” mut­ta monen lajik­keen käyt­tö rin­nak­kain lisäi­si var­muut­ta. Eri lajik­kei­ta voi­si muu­tel­la kes­tä­mään kui­vuut­ta tms. paremmin.

      4. Ongel­ma ratkaistu.

      Kaik­ki tämä oli­si ihan help­po toteut­taa nyky­tek­nii­kal­la ja muu­al­la maa­il­mas­sa näin var­maan tulee tapah­tu­maan­kin. Har­mi kun EU on GMO jälkijunassa.

  14. Mis­sä vai­hees­sa muka api­nan gee­ne­jä on istu­tet­tu veh­nään ? Mitä sil­lä halut­tai­siin saa­vut­taa ? Vai onko esi­mer­kin kir­joit­ta­jal­la tar­koi­tuk­sel­li­nen tavoi­te lei­ma­ta GMO vas­ten­mie­li­sek­si käyt­tä­mäl­lä rin­nas­tus­ta api­naan ? GMO-veh­niä muu­ten­kaan ei näy olleen mark­ki­noil­la. Mer­kit­tä­vin nyky­ään käy­tös­sä ole­va GMO-vil­je­ly­kas­vien vali­koi­ma ovat mais­si, soi­ja­pa­pu, puu­vil­la, peru­na ja sini­mai­la­nen. (USDA) Esi­mer­kik­si vas­ta vil­je­lyyn tulos­sa ole­va ns. “kul­tai­nen rii­si”, joka säi­löö bee­ta­ka­ro­tee­nia sie­me­niin­sä, pelk­kien leh­tien­sä lisäk­si, on GMO-laji­ke, mut­ta kysei­set gee­nit eivät ole peräi­sin api­nal­ta eikä sial­ta, saa­ti kalal­ta, vaan muil­ta kas­veil­ta ja maa­pe­rä­bak­tee­ril­ta. Tämä kul­tai­nen rii­si lisäk­si on vapaas­ti pien­vil­je­li­jöi­den käy­tet­tä­vis­sä ja sie­me­nai­neis­tol­taan vil­je­li­jän omaan käyt­töön jat­ket­ta­vis­sa ole­va lisenssi.

    Kuin­ka moni ihmi­nen on muut­tu­nut tomaa­tik­si syö­ty­ään tomaa­tin gee­ne­jä ? Täl­lai­nen epäi­ly kun on suu­rel­la ylei­söl­lä gee­ni­tek­no­lo­gias­ta. Ihmi­sel­lä on geno­mis­saan muus­ta­kin eliö­kun­nas­ta löy­ty­viä gee­ne­jä, virus­ten jään­teis­tä puhumattakaan.

  15. Joo, olet Osmo taas­kin roh­keas­ti ja jopa poliit­ti­sen vii­te­ryh­mä­si vas­tai­ses­ti oikeal­la asialla.

    Kyl­lä hyö­ty­kas­vien gee­ni­ma­ni­pu­laa­tio pitä­si sal­lia teks­tis­sä­si mai­ni­tuil­la reu­naeh­doil­la. Nyt­hän on ole­mas­sa sel­lai­nen­kin tilan­ne, että jo ilman gee­ni­ma­ni­pu­laa­tio­ta on esim. luo­tu aivan uusia vil­ja­la­je­ja, kuten ruis­veh­nä, jol­la on eri­lai­nen gro­mo­so­mi­lu­ku, kuin mil­lään muul­la vil­ja­la­jil­la. Jo tämä estää täy­del­li­ses­ti sen ris­tey­mi­sen ja mah­dol­lis­ten siir­to­gee­nien leviä­mi­sen johon­kin toi­seen vil­ja­kas­viin. Tosin jot­kut voi­mak­kaim­mat gee­ni­ma­ni­pu­laa­tion vas­tus­ta­jat väit­tä­vät, että sil­ti on teo­reet­ti­nen mah­dol­li­suus, että siir­ret­ty gee­ni voi levi­tä mui­hin­kin kas­vei­hin. Mut­ta että Suo­men karuis­sa oloissa…

    Toi­voi­sin, että levit­täi­sit jutus­sa esiet­tä­mää­si näke­mys­tä alan ihmis­ten kes­kuu­teen. Maa­ta­lou­tem­me osal­ta annam­me val­ta­vas­ti tasoi­tus­ta kil­pai­li­ja­mai­hin, kun meil­lä ei vie­lä pys­ty laa­ja­mit­tai­ses­ti vil­je­le­mään yli­ver­tai­ses­ti tuot­toi­sin­ta vil­ja­lai­jia, mais­sia. Gee­ni­tek­no­lo­gi­aa hyö­dyn­tä­mäl­lä oli­si vain muu­ta­man vuo­den asia, kun mais­sis­ta tuli­si Suo­men­kin oloi­hin mer­kit­tä­vä rehukasvi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.