Pitäisi sallia geenimuunnellut lajikkeet, jotka ovat jalostettavissa risteyttämällä

38 vastausta artikkeliin “Pitäisi sallia geenimuunnellut lajikkeet, jotka ovat jalostettavissa risteyttämällä”

1. Jätet­täköön nimi nyt mainit­se­mat­ta, mut­ta eräs varsin pitkän lin­jan puolue­toverisi on esit­tänyt argu­mentin, että geen­imuun­telua ei pidä sal­lia lainkaan, kos­ka jos se sal­li­taan, niin sitä käytetään kuitenkin väärin ja ennenkaikkea kos­ka sitä käytetään etupäässä tor­jun­ta-ainei­ta sietävien lajikkei­den kehit­tämiseen ja siten käytetään lisää torjunta-aineita. 

   Olen kyl­lä tästä hänen kanssaan eri mieltä, ja olen kanssasi suun­nilleen samoil­la lin­joil­la; Tarvit­semme monipuolisem­man käsi­tyk­sen ja tarkem­min mieti­tyn bioeti­ikan joka perus­tuu ennen kaikkea riskien­hallintaan hie­man samaan tapaan kuin lääketi­eteessä on mietit­ty jo pitkään. Eli poten­ti­aaliset hai­tat ja hyödyt pitä pun­ni­ta niin, ettei tehdä kat­e­gorisia päätök­siä suun­taan taik­ka toiseen. 

   En tunne noiden ristey­tys­ten tarkko­ja yksi­tyisko­htia, kos­ka tämä ei ole min­un alaani. Riskien­hallinnas­ta tiedän kuitenkin jotain. Se, että kiel­letään jokin suure­na riskinä ja samal­la ote­taan vielä suurem­pia (ja tun­tem­at­tomampia) riske­jä toisaal­la, ei ole ratio­naal­ista politiikkaa. 

   Tosin eipä näitä asioi­ta koskaan ole ana­lyyt­tis­es­ti muutenkaan tarkasteltu.

   Vastaa

2. Oikea kysymys on kuitenkin “mitä sit­ten?”. Hedelmäbanaani, samoin kuin kaakao ja muut lähin­nä jälkiruokaa tuot­ta­vat kasvit eivät mitenkään ole ihmiselle vält­tämät­tömiä. Kuitenkin nämä saa­vat pal­sta­ti­laa ja maail­man­lop­unen­nustei­ta tulee solkenaan.

   Näis­sä on kuitenkin kysymys mielet­tömistä, suurista taloudel­li­sista arvoista, että eiköhän joku ratkaisu kek­sitä nopeastikin. 

   Lop­ul­ta Del Monte-mies sanoo kyllä.

   Vastaa

3. Banaani kas­vate­taan troop­pi­sis­sa olois­sa sademet­sistä rai­va­tu­il­la pel­loil­la käyt­täen ali­palkat­tua riis­to­työvoimaa. Se kerätään raakana, lai­vataan län­si­mai­hin, kyp­sytetään keltaisek­si tarkoin säädel­lyis­sä olois­sa tehtais­sa, kasa­taan torneik­si kaupois­sa myytäväk­si eurol­la par­il­la kilo ja lop­ul­ta sis­us syödään. Ei ole itses­tään selvää, että tämän teol­lisen toimin­nan tulisi jatkua.

   Kasvien ja muidenkin eliöi­den kannal­ta nyt on käyn­nis­sä ilmas­toon liit­tyvä tapah­tu­ma, jos­ta ei tulisi puhua ilmas­ton­muu­tok­se­na vaan ilmas­toräjähdyk­senä. Kasvit ovat kehit­tyneet pros­es­sis­sa, jon­ka aikaskaala on tuhan­sia vuosia. Nyt käyn­nis­sä ole­va ilmas­toräjähdys tapah­tuu muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä. Eli vähin­tään sato­ja ja usein tuhan­sia ker­to­ja nopeam­min kuin se vauhti, jol­la kasvit ja muut eliöt ovat tot­tuneet mukau­tu­maan eli­nolo­suhtei­den muu­tok­si­in. Huomioiden ekosys­teemien mon­imutkaisu­u­den ja ihmisen äärim­mäisen rajal­liset mah­dol­lisu­udet hal­li­ta sitä, tämä banaan­i­ta­paus on valitet­tavasti vain hyvin terävän jäävuoren huipun kär­ki, mut­ta toki esimerkkinä konkreet­ti­nen. Maini­tut pohjoisen havumet­sävyöhyk­keen ongel­mat ovat jo selvästi suurem­man mit­takaa­van juttu.

   Mut­ta aimo annok­sen itsekästä kansal­lis­tun­net­ta rin­nas­saan omaa­va koti­tarvevil­jeli­jä voi olla ainakin het­kel­lis­es­ti huo­le­ton ja tyy­tyväi­nen: vauhdil­la läm­penevät kesät tuo­vat vuosi vuodelta parem­man sadon tääl­lä pohjolan perukoil­la. Ja Lidlistä saa edullis­es­ti siemeniä, jot­ka ovat hyväk­si havait­tu­ja vas­taavis­sa olo­suhteis­sa kaup­paketjun kotimaassa.

   Vastaa

   1. Koti-isä:
      Kasvien ja muidenkin eliöi­den kannal­ta nyt on käyn­nis­sä ilmas­toon liit­tyvä tapah­tu­ma, jos­ta ei tulisi puhua ilmas­ton­muu­tok­se­na vaan ilmastoräjähdyksenä.

      Kuu­lostaa vieläkin vähän miedol­ta — kuin­ka olisi “ilmas­toy­d­in­räjähdys” tai “ilmas­to­su­per­no­va”?

      Ilmas­togu­ru Pet­teri Taalas: Ilmas­ton­muu­tos ei ole vielä riistäy­tynyt käsistä, mut­ta keskustelu siitä on – ”Siinä on uskon­nol­lisen äärili­ik­keen piirteitä”

      Pitkän lin­jan ilmati­eteen asiantun­ti­ja ei näe perustei­ta maail­man­lop­un ennusteille, joi­ta on nyt liik­keel­lä yhä enemmän.

      ”Ei tästä maail­man­lop­pua tule, maail­ma vain muut­tuu har­maam­mak­si. Osal­la pla­nee­tas­ta eli­nolot muut­tuvat vaikeam­mik­si, mut­ta ihmisiä on elänyt vaikeis­sakin olois­sa”, Taalas sanoo.

      …

      Hänen mukaansa ilmas­ton­muu­tok­sen ratkaisu ei vaa­di yksilöltä askeet­tista elämää eikä las­ten­teosta luopumista.

      ”Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taa voidaan tehdä hyvil­lä mielin. Isot asi­at tehdään val­tio­ta­sol­la. Jos alat elämään skeema­munkin elämää, ei maail­ma sil­lä pelas­tu”, Taalas sanoo.

      …

      Ilmas­to­tutkimuk­sen jonkin­lainen pyhä kir­ja ovat IPCC:n rapor­tit. Nyt niitä myös käytetään hyväk­si samaan tapaan.

      ”IPCC:n raport­te­ja on luet­tu kuin Raa­mat­tua, haetaan tiet­tyjä jakei­ta, joista haetaan perustei­ta omille ääri­a­jatuk­sille. Siinä on uskon­nol­lisen äärili­ik­keen piirteitä”, Taalas sanoo.

      Vastaa

      1. ksee: Kuu­lostaa vieläkin vähän miedol­ta – kuin­ka olisi “ilmas­toy­d­in­räjähdys” tai “ilmas­to­su­per­no­va”?

         Ilmas­togu­ru Pet­teri Taalas: Ilmas­ton­muu­tos ei ole vielä riistäy­tynyt käsistä, mut­ta keskustelu siitä on – ”Siinä on uskon­nol­lisen äärili­ik­keen piirteitä”

         Myös nämä ovat kuvaavia ter­me­jä kuvaa­maan muu­tok­sen raju­ut­ta. Toki maa­pal­lon olo­suhteis­sa on sen his­to­ri­an aikana ollut muitakin räjähdyk­seno­maisia muu­tok­sia eikä yksikään niistä toki ole elämää saanut maa­pal­lol­ta kokon­aan tuhot­tua. Eihän se onnis­tu­isi edes kaik­ki ydi­naseet yhdel­lä ker­taa räjäyt­tämäl­lä. Mut­ta kyl­lä siinä rytäkässä jotain muu­takin ihmisen rak­en­ta­maa tuhoutuu kuin banaanintuotantoinfra.

         On help­po yhtyä Taalak­sen näke­myk­si­in: …kehot­taa keskit­tymään ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa isoi­hin asioi­hin. ”On ollut sel­l­aista haahuilun meininkiä. Suomelle järke­viä keino­ja on syytä harki­ta tarkkaan.”

         Tois­taisek­si­han Suomes­sa ei ole tehty ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si käytän­nössä mitään. Muovi­roskan sijoit­ta­mi­nen seka­jäteas­t­ian sijaan muovikeräysas­ti­aan kun ei täl­lä ker­taa aivan riitä.

      2. Koti-isä:

         Tois­taisek­si­han Suomes­sa ei ole tehty ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si käytän­nössä mitään. Muovi­roskan sijoit­ta­mi­nen seka­jäteas­t­ian sijaan muovikeräysas­ti­aan kun ei täl­lä ker­taa aivan riitä.

         Suomes­sa on vesivoimaloi­ta aika paljon ja ydin­voimaakin käytetään Olk­ilu­o­to kol­mosen tul­lessa käyt­töön enenevässä määrin. Minus­ta on aika hur­jaa väit­tää, että näil­lä toimil­la, joil­la kuitenkin kor­vataan hiilid­iok­sidia tuot­tavaa sähkön­tuotan­toa, ei olisi ollut minkään­laista vaiku­tus­ta ilmas­ton­muu­tok­seen. Kyl­lä pitää tehdä lisää ja kyl­lä näitäkin on tehty jostain muus­ta syys­tä kuin ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si, mut­ta ilman niitä meil­lä olisi enem­män hiilivoimaloi­ta tai sit­ten ostaisimme ulko­mail­ta hiilel­lä tuotet­tua sähköä enem­män. Lisää ydin­voimaa ja lisää uusi­u­tu­via niin sil­lä saadaan kor­vat­tua hiilid­iok­sidia tuot­tavaa sähköntuotantoa.

      3. Suo­mi kuu­luu maail­man suurimpi­in co2-päästöjhi­in asukas­ta kohden.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
         Suo­mi kuu­luu maail­man suurimpi­in co2-päästöjhi­in asukas­ta kohden.

         Vähän yli­malkainen kom­ment­ti, vrt. esim https://data.worldbank.org/indicator/en.atm.co2e.pc?end=2018&start=1960&view=chart

         Suo­mi on pohjoinen, har­vaan asut­tu, rikas maa. Siinä viiteryh­mässä pär­jäämme kohtu­ullis­es­ti. Voimme toki tehdä enemmän.

      5. Suo­mi on pohjoinen, har­vaan asut­tu, rikas maa.Siinä viiteryh­mässä pär­jäämme kohtuullisesti.Voimme toki tehdä enemmän.

         Suo­mi on ilmas­toltaan aika muka­va. Ruot­si pohjoise­na maana päästää vähem­män, mitä Italia, Espan­ja tai Ran­s­ka. Veikkasin edelleen, että kuumim­mat maat, jois­sa on varaa kulut­taa päästävät eniten co2 päästöjä?

         Huo­masin tämän yhdessä maail­man köy­him­mistä maista vierail­lessani. Viimeisen kym­men vuo­den aikana on tul­lut ilmas­toin­nit käytän­nössä läh­es kaikki­in suurten kaupunkien kiin­teistöi­hin. Kuumas­sa ilmanalas­sa se tuo tehoa ja talouskasvua jos mikä.

         Veikkaan, että koko päivän­tasaa­ja tulee kohta­puolin heit­tämäl­lä ohi pohjois­t­en maid­en energiankulutuksesta.

      6. ft maail­mal­la: Suo­mi on ilmas­toltaan aika muka­va. Ruot­si pohjoise­na maana päästää vähem­män, mitä Italia, Espan­ja tai Ranska. 

         Tot­ta. Ruotsin maan­ti­teel­lisenä etu­na on se, että siel­lä on Skan­di­en takia käytössä huo­mat­ta­van paljon vesivoimaa. Suomeen ver­rat­tuna lisäe­tu­na on, että suurin osa sen väestöstä asuu Helsin­gin eteläpuolella.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
         Suo­mi kuu­luu maail­man suurimpi­in co2-päästöjhi­in asukas­ta kohden.

         Suomen CO2-päästöt henkeä kohden ovat suun­nilleen samal­la tasol­la kuin oli­vat 1970 ja koh­ta laske­vat edelleen, kun OL3 tulee tuotan­toon. Sähkön­tuotan­nos­sa ei ole sen jäl­keen paljoakaan enää rutis­tet­tavis­sa. Tietenkin sen jäl­keen jää edelleen läm­mi­tys, liikenne, teol­lisu­us ja maat­alous. Talot ovat jo nyt suht hyvin eris­tet­tyjä, jote läm­mi­tyk­sessä ei ole paljoakaan paran­net­tavis­sa, jollei siir­ry­tä sähköläm­mi­tyk­seen kaukoläm­möstä. Liiken­nepäästöt vähenevät koko ajan ja riip­pu­vat aika lail­la tek­nol­o­gis­es­ta kehi­tyk­ses­tä (sähköau­to­jen käyt­töön­tu­losta). Ilman globaalia päästökaup­paa teol­lisu­u­den alasajo johtaisi vain siihen, että samat päästöt tuote­taan jos­sain muual­la. Sama on ainakin osin tot­ta maat­alouden suhteen.

      8. Samuli Saarel­ma: Suomen CO2-päästöt henkeä kohden ovat suun­nilleen samal­la tasol­la kuin oli­vat 1970 ja koh­ta laske­vat edelleen, kun OL3 tulee tuotan­toon. Sähkön­tuotan­nos­sa ei ole sen jäl­keen paljoakaan enää rutis­tet­tavis­sa. Tietenkin sen jäl­keen jää edelleen läm­mi­tys, liikenne, teol­lisu­us ja maat­alous. Talot ovat jo nyt suht hyvin eris­tet­tyjä, jote läm­mi­tyk­sessä ei ole paljoakaan paran­net­tavis­sa, jollei siir­ry­tä sähköläm­mi­tyk­seen kaukoläm­möstä. Liiken­nepäästöt vähenevät koko ajan ja riip­pu­vat aika lail­la tek­nol­o­gis­es­ta kehi­tyk­ses­tä (sähköau­to­jen käyt­töön­tu­losta). Ilman globaalia päästökaup­paa teol­lisu­u­den alasajo johtaisi vain siihen, että samat päästöt tuote­taan jos­sain muual­la. Sama on ainakin osin tot­ta maat­alouden suhteen.

         Ener­gian käytössä on kak­si puol­ta, tuotan­to ja kulu­tus. Täl­lä het­kel­lä suo­ma­lais­ten kulu­tus­tot­tumuk­sil­la tarvit­taisi­in suu­ru­us­lu­okkaa neljän maa­pal­lon resurssit. Tai sit­ten mei­dän täy­tyy tode­ta afrikkalaisille ja aasialaisille ja ylipään­sä kehit­tyvien maid­en asukkaille, että hei­dän täy­tyy kulut­taa neljä­sosa siitä, mikä on mei­dän tasomme, kos­ka sat­tuvat asumaan eri maas­sa tai maanosassa.

         Asun­non läm­mi­ty­sen­er­gian tarve las­kee noin 5%, kun läm­pöti­laa las­kee asteel­la. Samaan päästään, jos asum­ispin­ta-alaa on 5% vähem­män. Kak­sion pin­ta-ala on 25% pienem­pi kuin kolmion, vas­tat­en karkeasti jo viit­tä läm­pöastet­ta. Eli talvel­la 20 astet­ta kak­sios­sa ja 15 astet­ta kolmios­sa kulut­ta­vat ener­giaa yhtä paljon.

         Liiken­teessä ja syömisessä kulu­tuk­sen radikaali vähen­tämi­nen on kaikkein hel­poin­ta ja kivut­tom­inta. Ei tarvitse kuin muut­taa asen­net­ta. Yksi­ty­isautoilun vai­h­t­a­mi­nen omin voimin tapah­tu­vaan liikku­miseen ja joukkoli­iken­teeseen on mah­dol­lista peruster­veil­lä ihmisil­lä aina, kun mat­ka on alle 5 km tai liiku­taan kaupunkialueil­la tai niiden välil­lä. Kukaan ei voi väit­tää, että olisi vält­tämätön­tä syödä lihaa 80 kg vuodessa, myös 8 kg riit­tää. Lentomatkailus­sa hin­nan por­ras­t­a­mi­nen matkan keston mukaan leikkaisi tehokkaasti pikakäyn­te­jä, jot­ka voisi hoitaa etäy­htey­del­lä tai kor­va­ta lähi­matkailul­la. Tai jos halu­aa käy­dä ker­ran vuodessa Lapis­sa, juna ja jopa lentämi­nen ovat selvästi ekol­o­gisem­pia ratkaisu­ja kuin kul­jet­taa omaa autoa edestakaisin Suomen päästä päähän.

         Kulu­tuk­sen järkevöit­tämi­nen las­kee suo­raan ener­gian tuotan­toa. Tuotan­nos­sa ain­ut kestävä perus­ratkaisu pohjoises­sa on tuulivoima. Tyynet het­ket kate­taan varas­toidul­la vesi- ja biovoimal­la, joi­ta täl­lä het­kel­lä käytetään perusvoiman tuotan­toon. Ydin­voima tuot­taa vuosikausik­si perusvoimaa, kun voimalat ker­ran on men­ty rak­en­ta­maan. Ja banaan­it voidaan syödä tropi­ikissa, mis­sä ne kasvavatkin.

      9. Koti-isä:
         Tois­taisek­si­han Suomes­sa ei ole tehty ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si käytän­nössä mitään.

         Kun mikään ei kelpaa. 

         Vaikka­pa Asun­to­jen eristys­määräyk­siä on nos­tet­tu mon­een otteeseen, niin nopeasti että var­masti tulee vielä har­mai­ta hiuksia.

         Aina voi tietenkin tehdä enem­män, mut­ta toisaal­ta kun ei ole löy­tynyt intoa tehdä kun­non asioi­ta (esim. sar­jas­sa ydin­voimaloi­ta koko sähkön­tuotan­non dekar­bon­isoimisek­si) niin turha se on alkaa toteut­ta­maan vihrei­den tolkut­toman kallista feelgood-politiikkaa.

      10. ksee: Kuu­lostaa vieläkin vähän miedol­ta – kuin­ka olisi “ilmas­toy­d­in­räjähdys” tai “ilmas­to­su­per­no­va”?

          Ilmas­togu­ru Pet­teri Taalas: Ilmas­ton­muu­tos ei ole vielä riistäy­tynyt käsistä, mut­ta keskustelu siitä on – ”Siinä on uskon­nol­lisen äärili­ik­keen piirteitä”

          en nyt ruve luke­maan noi­ta tarkem­min mut­ta olen tör­män­nyt tilanteeseen etä joskus joutuu val­it­se­maan kah­den ääripään väliltä. voihan jotain mus­ta­maala­ta kär­jis­te­tyk­si mut­ta se ei tee toisia automaat­tis­es­ti paremmaksi.

          tämä on myös pro­pa­gan­da-tak­ti­ik­ka että leimataan joku ääri­hul­luiluk­si ja saadaan ns. mei­dän puoli näyt­tämään nor­maalil­ta vaik­ka todel­lisu­udessa on huonompi.

   2. Koti-isä: Banaani kas­vate­taan troop­pi­sis­sa olois­sa sademet­sistä rai­va­tu­il­la pel­loil­la käyt­täen ali­palkat­tua riis­to­työvoimaa. Se kerätään raakana, lai­vataan län­si­mai­hin, kyp­sytetään keltaisek­si tarkoin säädel­lyis­sä olois­sa tehtais­sa, kasa­taan torneik­si kaupois­sa myytäväk­si eurol­la par­il­la kilo ja lop­ul­ta sis­us syödään. Ei ole itses­tään selvää, että tämän teol­lisen toimin­nan tulisi jatkua.

      Jos näil­lä ihmisil­lä on jokin parem­pi keino han­kkia elan­ton­sa, mik­si he eivät sitä tee? Mil­lä tavoin tämän muun elan­non tek­isi mah­dol­lisek­si nykyisen bananivil­je­lyn rom­ah­t­a­mi­nen? Ekolo­gien kannal­ta ruoan rah­taamises­sa val­tamerten takaa ehkä pitäisi tehdäkin muu­tok­sia, mut­ta “ali­palkatun riis­to­työvoiman käyt­tö” on ollut sama koko his­to­ri­an ajan, sielä mis­sä työvoimal­la ei ole mui­ta kil­pailutek­i­jöitä etu­naan kuin halpu­us. Mitä nyt sit­ten 1700–1800 luvun Suomes­ta puhut­taes­sa näitä ensim­mäisiä kap­i­tal­is­te­ja pide­tään suu­nilleen lau­pi­aina samar­i­alaisi­na, muual­la ne ovat tai oli­vat riistäjiä.

      Vastaa

4. Ei ole mitään geen­imuun­telua vas­taan, mut­ta eikö koko banaanien rah­taus etelästä pohjoiseen ole peri­aat­teessa järjetöntä?

   Eikö samantien voisi kehit­tää banaane­ja, jot­ka kas­va­vat ympäri vuo­den S ja K ‑ryh­mien paikalli­sis­sa kasvattamoissa?

   https://yle.fi/uutiset/3–10960300
   https://yle.fi/uutiset/3–9904236
   https://www.apu.fi/artikkelit/mansikka-alin-kasvistehdas-tampereen-vanhassa-tehdashallissa-saattaa-ratkaista-ruokapulan

   Vastaa

   1. Ruoan kul­je­tus laivoil­la on hal­paa ja muo­dostaa melko pienen osan ruoan päästöistä. Suomes­sa kas­va­tus vaatisi tod.näk. enem­män energiaa.

      Vastaa

      1. Kasvi­huonei­den läm­mit­tämi­nen talvel­la vatii aivan älyt­tömän määrän ener­giaa vs. kul­jet­ta­mi­nen etelästä. Koti­mainen tam­miku­us­sa kas­vatet­tu kurkku mah­taa olla jo ympäristörikos 😉

      2. Sylt­ty:
         Kasvi­huonei­den läm­mit­tämi­nen talvel­la vatii aivan älyt­tömän määrän ener­giaa vs. kul­jet­ta­mi­nen etelästä. Koti­mainen tam­miku­us­sa kas­vatet­tu kurkku mah­taa olla jo ympäristörikos 

         Hmmm… vuon­na 2013 suo­ma­lais­ten kasvi­huoneyri­tys­ten kokon­aisen­er­gianku­lu­tus oli n. 10 TWh (Luke) ja äkkiä lask­ien OL3 tulee tuot­ta­maan hukkaläm­pöä esim. 90% käyt­töas­teel­la sel­l­aiset 22 TWh(?).

         No, “atoomibanaan­it” (tai ‑tomaatit/-kurkut jne.) ovat tietysti jopa geene­jä sisältäviä GMO-tuot­tei­ta kam­mot­tavampi jut­tu, joten uno­hde­taan koko idea.

      3. RKP aikanaan esti han­kkeen, että tomaat­te­ja olisi alet­tu vil­jel­lä Lovi­isas­sa ja käytet­ty ydin­voimalan jäteläm­pöä. Läm­pö ei kuitenkaan yksi riitä. Kaamo­saikana tarvi­taan myös val­oa, kos­ka fotosynteesi.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
         RKP aikanaan esti han­kkeen, että tomaat­te­ja olisi alet­tu vil­jel­lä Lovi­isas­sa ja käytet­ty ydin­voimalan jäteläm­pöä. Läm­pö ei kuitenkaan yksi riitä. Kaamo­saikana tarvi­taan myös val­oa, kos­ka fotosynteesi. 

         Kasvi­huoneessa on tapah­tunut val­lanku­mous. Aiem­min lähin­nä pois­tet­ti­in lat­tioil­ta kulku­väylät eri­laisil­la liukuvil­la rak­en­teil­la, jot­ta saati­in koko valais­tu ala käyt­töön. Valaisimet oli­vat 400 tai 600 W spna valaisimia. 1000 W ja 250 W valaisimia oli myös, mut­ta taloudel­lisim­paan w/m3 arvoon taidet­ti­in päästä useim­miten noil­la 400 W val­oil­la. Kasvi­huone pysyi lämpimänä val­o­jen avul­la aika pitkälti. Nuo myös säteilevät, joten valo ei jää kokon­aisu­udessaan kasvi­huoneen yläosaan. Aikoinaan kun tuli kylmem­pää, niin pis­tet­ti­in öljy­poltin tulille ja saati­in tilaan vielä lisäk­si sitä hiilid­iok­sidia, jol­la saa kasvit kasvamaan.

         Nyky­isin valo tulee pienem­mäl­lä tehol­la. Läm­mön tarve tai eristämi­nen on tulee tarpeeseen. Kaamo­saikana eris­tet­ty pelti­hal­li olisi var­maan parem­pi kasvi­huone kuin nykyiset? Näin hatus­ta ravisteltuna.

      5. Ossi Sare­so­ja:
         Ruoan kul­je­tus laivoil­la on hal­paa ja muo­dostaa melko pienen osan ruoan päästöistä. Suomes­sa kas­va­tus vaatisi tod.näk. enem­män energiaa. 

         Olisi kiva nähdä fak­taa siitä, että paljonko saas­tut­taa rah­dat­tu banaani ver­rat­tuna kasvihuonebanaaniin.

         https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/15-suurinta-rahtilaivaa-tuottaa-yhta-paljon-typpi-ja-rikkipaastoja-kuin-kaikki-maailman-autot-yhteensa-eivatka-ilmastosopimukset-koske-alaa/7108302#gs.2cnqmy

5. OS: “Banaan­invil­je­lyä uhkaa sien­i­taudin vuok­si katas­trofi, joka uhkaa viedä banaan­it kaupoista tai ainakin moninker­tais­taa niiden hinnan.”

   Aikoinaan Suo­mi kansanäänestytet­ti­in EU:hun lupaa­mal­la halpo­ja banaanei­ta. Jos hin­ta moninker­tais­tuu, niin kansanäänestys on tietysti uusittava.

   Vastaa

6. Geen­imuun­telua pitäisi käyt­tää myös lisäämään lajien kykyä sitoa hiiltä enem­män ja nopeam­min. Mitä se sit­ten tarkoit­taisikaan — kasvin kas­vamista nopeam­min, tiivi­im­mäk­si, suuremmaksi?

   Vastaa

   1. tule­va isä:
      Geen­imuun­telua pitäisi käyt­tää myös lisäämään lajien kykyä sitoa hiiltä enem­män ja nopeam­min. Mitä se sit­ten tarkoit­taisikaan – kasvin kas­vamista nopeam­min, tiivi­im­mäk­si, suuremmaksi?

      Mitä nyt asi­aa on ihan sivus­ta seu­ran­nut, niin ainakin foto­syn­teesin tehostamisek­si kehitel­lään kaikenlaista:

      Dis­cov­ery of a bot­tle­neck relief in pho­to­syn­the­sis may have a major impact on food crops

      “We test­ed the effect of increas­ing the pro­duc­tion of the Rieske FeS pro­tein, and found it increas­es pho­to­syn­the­sis by 10 per­cent,” said lead researcher Dr. Maria Ermako­va from the ARC Cen­tre of Excel­lence for Trans­la­tion­al Pho­to­syn­the­sis (CoETP).

      “The Rieske FeS pro­tein belongs to a com­plex which is like a hose through which elec­trons flow, so the ener­gy can be used by the car­bon engine of the plant. By over­ex­press­ing this pro­tein, we have dis­cov­ered how to release the pres­sure of the hose, so more elec­trons can flow, accel­er­at­ing the pho­to­syn­thet­ic process,” said Dr. Ermako­va, who works at The Aus­tralian Nation­al Uni­ver­si­ty (ANU) Cen­tre Node.

      Sci­en­tists Tweak Pho­to­syn­the­sis and Boost Crop Growth by 40 Percent

      Over two years, the research team attempt­ed to devel­op a more effi­cient ver­sion of pho­tores­pi­ra­tion. Test­ing through 1,700 plants, they cre­at­ed three. These new meth­ods of pho­tores­pi­ra­tion use alter­nate sets of pro­mot­ers and genes, allow­ing plants to achieve the same results while expend­ing far less energy.

      …

      In field stud­ies, these engi­neered plants were able to devel­op plants faster, grow taller, and pro­duce around 40 per­cent more biomass.

      No, Euroopas­sa täl­laisia “kam­mo­tuk­sia” ei tul­la näkemään, kos­ka EU on syöksymässä biotekni­ikas­sa ja maanvil­jelyssä takaisin pimeälle keski­a­jalle — ja etur­in­ta­mas­sa näyt­tää ole­van läh­es kaik­ki “totu­u­den jäkeisät aikaa” vas­taan tais­tel­e­vat “ratio­naalisen päätök­sen teon” ritareina esi­in­tyvät poliitikot.

      Vastaa

7. Jos olete­taan että A. thaliana on sopi­va malli vil­je­lykasveille, odotusar­vois­es­ti saataisi­in noin 1,6 meioot­tista rekom­bi­naa­tio­ta per 17 miljoon­aa nuk­leo­tidia eli 3744 geeniä (kro­mo­so­mi 4):

   https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1356134/

   Tiet­ty geeni pitäisi saa­da ristey­tyk­sessä siir­tymään kah­den lajik­keen välil­lä — käytän­nössä tämä tapah­tu­isi niin että tois­es­ta lajik­keesta siir­tyy rekom­bi­naa­tios­sa kokon­ainen kro­mo­somin käsi­var­si jos­sa tuo geeni sijait­see, eli saataisi­in mukana koko joukko muitakin geene­jä. Rekom­bi­naa­tio voisi kohdis­tua sil­loin mihin tahansa kohtaan halu­tus­ta geenistä sen­tromeeriseen suun­taan, eli geenin sijain­ti kro­mo­somin käsi­var­res­sa merk­it­sisi jotain toden­näköisyyde kannalta. 

   Mut­ta jos halut­taisi­in seg­re­goi­da geeni yksinään, tarvi­taan paljon enem­män ristey­tyk­siä kos­ka rekom­bi­naa­tioiden pitää kohdis­tua pienehkölle alueelle juuri geenin ympäril­lä. Tarvit­ta­va aika ja ristey­tys­ten määrä riip­punee siten eniten halu­tus­ta tarkkuudesta.

   Vastaa

8. Crispillä voi käsit­tääk­seni siirtää melko tarkasti dna:ta jol­loin B‑geenin vai­h­to hoi­tu­isi var­maan helpoiten deak­tivoimal­la se (roskaa sisään/väliin) ja liit­tämäl­lä B:n toinen ver­sio jon­nekin muualle genomi­in, esim. eri kro­mo­somi­in, jos se olisi jostain syys­tä toivottavaa.

   Vastaa

9. Sylt­ty: Kun mikään ei kelpaa. 

   Vaikka­pa Asun­to­jen eristys­määräyk­siä on nos­tet­tu mon­een otteeseen, niin nopeasti että var­masti tulee vielä har­mai­ta hiuksia.

   Aina voi tietenkin tehdä enem­män, mut­ta toisaal­ta kun ei ole löy­tynyt intoa tehdä kun­non asioi­ta (esim. sar­jas­sa ydin­voimaloi­ta koko sähkön­tuotan­non dekar­bon­isoimisek­si) niin turha se on alkaa toteut­ta­maan vihrei­den tolkut­toman kallista feelgood-politiikkaa.

   Sil­lä, että muu­ta­man ylisu­uren asun­non läm­mi­tys­tä tai eristys­tä on hie­man opti­moitu, ei vielä maail­maa pelaste­ta. Tai muute­ta sitä fak­taa, että suo­ma­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on yksi maail­man suurim­mista. Eli har­mai­ta hiuk­sia on tosi­aan luvas­sa. Ydin­voimaloiden sar­jatuotan­nos­sa Suo­mi on EU:n johta­va maa, täl­läkin het­kel­lä rak­en­teil­la on peräti kak­si laitosta.

   Suurin osa ilmas­tolle myön­tei­sistä muu­tok­sista on sel­l­aisia, että ne eivät mak­sa mitään, tai ne tule­vat itse asi­as­sa nykyjär­jestelmää edullisem­mak­si: pienem­mät asun­not, turhan yksi­ty­isautoilun lopet­ta­mi­nen, eläin­peräisen ravin­non syön­nin kohtu­ullis­t­a­mi­nen, lento­jen vähen­tämi­nen, ker­takäyt­töku­lu­tuk­sen lopet­ta­mi­nen jne.

   Vastaa

   1. Koti-isä: Ydin­voimaloiden sar­jatuotan­nos­sa Suo­mi on EU:n johta­va maa, täl­läkin het­kel­lä rak­en­teil­la on peräti kak­si laitosta.

      Ja jokainen voimalaitos on oma yksilön­sä, eri toimit­ta­ja, eri omis­ta­ja. Eihän se ole mitään sar­jatuotan­toa näh­nytkään vaan lähempänä artesaanihommaa.

      “Suurin osa ilmas­tolle myön­tei­sistä muu­tok­sista on sel­l­aisia, että ne eivät mak­sa mitään”

      Muute­taan luoli­in, asumiskus­tan­nuk­setkin nollautuvat.

      Vastaa

   2. Koti-isä: suo­ma­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on yksi maail­man suurimmista. 

      Hmm, tässä lis­taa maail­man maista CO2-päästö­jen mukaan. https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_carbon_dioxide_emissions

      Asukasluku­un suh­teutet­tuna Suo­mi (8.4 t/asukas) on aika lähel­lä EU:n keski­ta­soa (7.0) ja Kiinaa (7.7). Se on luokaa puo­let USAn (15.8) tai Kanadan (16.9) tasos­ta, Palaus­ta (64.9) nyt puhu­mat­takaan. Samoil­la lev­eysasteil­la ole­vista maista suurem­mat päästöt ovat Nor­jas­sa, Islannis­sa, Venäjäl­lä, Virossa ja Kanadas­sa. Ain­oa suun­nilleen samal­la lev­eysas­teel­la Suomen alle menevä maa on Ruot­si, jos­sa on enem­män vesi- ja ydinvoimaa.

      Jos sit­ten kat­so­taan kir­jaimel­lis­es­ti jalan­jälkeä, eli suh­teutetaan päästöt väestön sijaan pin­ta-alaan, niin ain­oa Euroopan maa, joka pääsee alle Suomen tason on Latvia, kun moni Euroopan maa on ker­talu­okkaa korkeam­mal­la tasol­la, EU:n keski­ta­son ollessa luokkaa 5 ker­taa Suomea suurempi.

      Koti-isä: Suurin osa ilmas­tolle myön­tei­sistä muu­tok­sista on sel­l­aisia, että ne eivät mak­sa mitään, tai ne tule­vat itse asi­as­sa nykyjär­jestelmää edullisem­mak­si: pienem­mät asun­not, turhan yksi­ty­isautoilun lopet­ta­mi­nen, eläin­peräisen ravin­non syön­nin kohtu­ullis­t­a­mi­nen, lento­jen vähen­tämi­nen, ker­takäyt­töku­lu­tuk­sen lopet­ta­mi­nen jne.

      Miten nyt määrit­telet “eivät mak­sa mitään”? Suun­nilleen kaik­ki luet­tele­masi asi­at tarkoit­ta­vat elin­ta­son laskua. Itse ymmärtäisin keinon, joka “ei mak­sa mitään” sel­l­aise­na, että sitä käyt­tämäl­lä ei joudu tin­kimään mis­tään asi­as­ta. Tietenkin voidaan siir­tyä NL:sta tut­tuun sys­teemi­in, että ihmiset eivät saa ostaa mitään, mitä he oikeasti halu­aisi­vat ostaa, mut­ta rahaa kyl­lä kaikil­la on vaik­ka kuin­ka rop­pakau­pal­la. Sin­un lasku­taval­lasi täl­lainen muu­tos ei olisi “mak­sanut mitään”, vaan sen sijaan ihmille kaik­ki olisi “edullisem­paa”.

      Mitä pienem­pi­in asun­toi­hin muut­tamiseen tulee, niin suo­ma­laiset asu­vat jo nyt Pohjo­is­maalaisit­tain pien­im­mis­sä asun­nois­sa (https://op.media/chydenius/megatrendit/oma-koti-kullan-kallis-nain-eri-tavalla-euroopassa-asutaan-f6b61dbada2f43ae9d691ad57ade21a4)

      Vastaa

10. Aika riip­puu myös suo­raan sukupol­ven (uusien suku­solu­jen tuo­ton) kestosta.

    Vastaa

11. en nyt ruve kinastele­maan soin­in­vaaran pointeista, ehkä juuri noin että suun­nilleen samaa lajiket­ta voidaan manip­u­loi­da mut­ta selkeästi ulkop­uolisia omi­naisuuk­sia pitäisi varoa, esim ei-kasvi geen­it kasveihin.

    geeni-paten­tit pitäisi kieltää tosin, tai ainakin selkeästi raja­ta vain tutkimuskus­tan­nuk­si­in. ja jos joku olisi onnis­tunut kehit­tää jotain hyvääkin niin joku muu voisi jatkokehittää.

    Vastaa

12. “Itse asi­as­sa tämä nykyi­nen kri­isi on lievästi sukua tälle ongel­malle. Tuo cavendish-lajike on nimit­täin steri­ili ja lev­iää sik­si istukkaina eikä suvullisesti.”

    Geen­itekni­ikan käyt­tämi­nen ei kyl­läkään auta tuo­ta asi­aa, vaan toden­näköis­es­ti päin vas­toin. Geen­imuokkauk­sen lop­putuote olisi toden­näköis­es­ti myöskin yksi klooni, johon vas­tus­tuskyky Pana­man taudille olisi jol­lain kon­stil­la saatu aikaan, ja sitä sit­ten lisät­täisi­in suvut­tomasti, kos­ka se on nopein ja kätevin tapa. En tunne banaanikasvin elämää sen tarkem­min. Var­maan muokkaus olisi mah­dol­lista tehdä suvullis­es­ti lisään­tyvään lajik­keeseen, johon aikaa myöten voisi syn­tyä vari­aa­tio­ta. Vari­aa­tion ongel­ma vaan on, että geen­imuokkauk­sen aikaansaan­nok­set voivat siinä hävitä. 

    Säteilyt­tämisen ver­taami­nen nykyiseen geen­itekni­ikkaan ontuu. Säteilyt­tämi­nen vau­ri­oit­taa DNA:ta, ja sol­un kor­jaus­mekanis­mit sit­ten paikkaa­vat, vau­ri­on laa­ju­ud­es­ta riip­puen enem­män tai vähem­män alku­peräiseen kuosi­in. Geen­itekni­ikan avul­la kasvei­hin on siir­ret­ty geene­jä mm. eläinkun­nas­ta ja bak­teereista, ja luo­tu teol­lisille tuho­lais­myrky­ille vas­tus­tuskyky­isiä lajikkei­ta ym.. Täm­möistä ei säteilyt­tämäl­lä tapah­du (siis että esim. kalan geeni loikkaisi mais­si­in). Toisaal­ta kasveis­sa luon­nos­taan esi­in­tyvät viruk­set pystyvät siirtämään mukanaan geneet­tistä mate­ri­aalia yksilöstä toiseen, ja myös kro­mo­somista toiseen samas­sakin yksilössä, mikä voi aiheut­taa ker­ral­la huo­mat­tavasti isom­pia muu­tok­sia kuin säteily.

    Vastaa

13. Säteilyt­tämäl­lä saadaan mais­si­in kalan geen­it ja alie­nienkin geen­it, kun tarpeek­si mon­ta yksilöä säteilytetään. Kus­tan­nuk­sista en tiedä. Eikä edes tiede­tä, mitä muut­tui ja miten.

    Geen­imuun­telus­sa ja jopa geenisi­ir­rossa päätetään itse, mitä muute­taan ja miten. Tuhat ker­taa tarkempaa.

    Vastaa

    1. P.A.: Eikä edes tiede­tä, mitä muut­tui ja miten.

       Toki se voidaan selvit­tää. DNA:n sekven­soimi­nen, eli emäsjärjestyk­sen lukem­i­nen, on nykyään suh­teel­lisen hal­paa jopa kokon­aisen yksilön genomin osalta, jos kyseisen lajin per­imä on jo ker­taalleen luet­tu (kuten taval­lisimpi­en vil­je­lykasvien on).

       Vastaa

    2. P.A.:
       Säteilyt­tämäl­lä saadaan mais­si­in kalan geen­it ja alie­nienkin geen­it, kun tarpeek­si mon­ta yksilöä säteilytetään. Kus­tan­nuk­sista en tiedä. Eikä edes tiede­tä, mitä muut­tui ja miten.

       Geen­imuun­telus­sa ja jopa geenisi­ir­rossa päätetään itse, mitä muute­taan ja miten. Tuhat ker­taa tarkempaa.

       Se on juuri täl­lä taval­la. Uusi Cavendish-tyyp­pinen lajike voitaisi­in tehdä vaikka­pa seuraavasti:

       1. Etsitään banaani­la­jike joka sietää sienitautia.

       2. Muokataan tästä lajik­keesta geen­imuun­telul­la Cavendish-tyyp­pinen tai istute­taan Cavendish-lajik­keeseen sien­i­tau­tia sietävät geenit.

       3. Muokataan tästä vaikka­pa per­in­teisel­lä jalostuk­sel­la usei­ta eri vari­aa­tioi­ta jot­ka kaik­ki kestävät sien­i­tau­tia. Tämä koh­ta on “option­al” mut­ta mon­en lajik­keen käyt­tö rin­nakkain lisäisi var­muut­ta. Eri lajikkei­ta voisi muutel­la kestämään kuiv­u­ut­ta tms. paremmin.

       4. Ongel­ma ratkaistu.

       Kaik­ki tämä olisi ihan help­po toteut­taa nykytekni­ikalla ja muual­la maail­mas­sa näin var­maan tulee tapah­tu­maankin. Har­mi kun EU on GMO jälkijunassa.

       Vastaa

14. Mis­sä vai­heessa muka apinan geene­jä on istutet­tu vehnään ? Mitä sil­lä halut­taisi­in saavut­taa ? Vai onko esimerkin kir­joit­ta­jal­la tarkoituk­selli­nen tavoite leima­ta GMO vas­ten­mielisek­si käyt­tämäl­lä rin­nas­tus­ta apinaan ? GMO-vehniä muutenkaan ei näy olleen markki­noil­la. Merkit­tävin nykyään käytössä ole­va GMO-vil­je­lykasvien valikoima ovat mais­si, soi­japapu, puuvil­la, peruna ja sin­i­maila­nen. (USDA) Esimerkik­si vas­ta vil­je­lyyn tulos­sa ole­va ns. “kul­tainen riisi”, joka säilöö bee­takaro­tee­nia siemeni­in­sä, pelkkien lehtien­sä lisäk­si, on GMO-lajike, mut­ta kyseiset geen­it eivät ole peräisin apinal­ta eikä sial­ta, saati kalal­ta, vaan muil­ta kasveil­ta ja maaperäbak­teer­il­ta. Tämä kul­tainen riisi lisäk­si on vapaasti pienvil­jeli­jöi­den käytet­tävis­sä ja sieme­naineis­toltaan vil­jeli­jän omaan käyt­töön jatket­tavis­sa ole­va lisenssi.

    Kuin­ka moni ihmi­nen on muut­tunut tomaatik­si syö­tyään tomaatin geene­jä ? Täl­lainen epäi­ly kun on suurel­la yleisöl­lä geen­ite­knolo­gias­ta. Ihmisel­lä on genomis­saan muus­takin eliökun­nas­ta löy­tyviä geene­jä, virusten jään­teistä puhumattakaan.

    Vastaa

15. Joo, olet Osmo taaskin rohkeasti ja jopa poli­it­tisen viiteryh­mäsi vas­tais­es­ti oikeal­la asialla.

    Kyl­lä hyö­tykasvien geen­i­ma­nip­u­laa­tio pitäsi sal­lia tek­stis­säsi maini­tu­il­la reunae­hdoil­la. Nythän on ole­mas­sa sel­l­ainenkin tilanne, että jo ilman geen­i­ma­nip­u­laa­tio­ta on esim. luo­tu aivan uusia vil­jala­je­ja, kuten ruisvehnä, jol­la on eri­lainen gro­mo­somiluku, kuin mil­lään muul­la vil­jala­jil­la. Jo tämä estää täy­del­lis­es­ti sen risteymisen ja mah­dol­lis­ten siir­to­gee­nien lev­iämisen johonkin toiseen vil­jakasvi­in. Tosin jotkut voimakkaim­mat geen­i­ma­nip­u­laa­tion vas­tus­ta­jat väit­tävät, että silti on teo­reet­ti­nen mah­dol­lisu­us, että siir­ret­ty geeni voi lev­itä mui­hinkin kasvei­hin. Mut­ta että Suomen karuis­sa oloissa…

    Toivoisin, että levit­täisit jutus­sa esi­et­tämääsi näke­mys­tä alan ihmis­ten kesku­u­teen. Maat­aloutemme osalta annamme val­tavasti tasoi­tus­ta kil­pail­i­ja­mai­hin, kun meil­lä ei vielä pysty laa­jamit­tais­es­ti vil­jelemään yliv­er­tais­es­ti tuot­tois­in­ta vil­jalai­jia, mais­sia. Geen­ite­knolo­giaa hyö­dyn­tämäl­lä olisi vain muu­ta­man vuo­den asia, kun mais­sista tulisi Suomenkin oloi­hin merkit­tävä rehukasvi.

    Vastaa