Luotin siihen, että eduskunnassa puhutusta ei voi syyttää

Minä olen elä­nyt usko­muk­ses­sa, että kan­san­edus­ta­jaa ei voi syyt­tää sii­tä, mitä hän on edus­kun­nan pön­tös­tä sano­nut, mut­ta olen siis ollut nämä vuo­det ollut väärässä.

Minul­le tämä tuli yllät­täen ajan­koh­tai­sek­si kes­ken puheen­vuo­ro­ni edus­kun­nas­sa noin 30 vuot­ta sitten.

Edus­kun­nas­sa käsi­tel­tiin kysy­mys­tä pien­ten val­tio­no­suuk­sien muut­ta­mi­ses­ta pro­sen­tu­aa­li­sis­ta mark­ka­mää­räik­si. Sil­loin vie­lä täl­lai­siin lakei­hin tar­vit­tiin mää­räe­nem­mis­tö ja hal­li­tus tar­vit­si vih­rei­den nel­jää ääntä.

Tätä minun oli vähän tätä vai­kea vas­tus­taa, kos­ka oli muu­al­la kir­joit­ta­nut, että pro­sen­tu­aa­li­set val­tio­no­suu­det oli­vat hir­veä jär­jes­tel­mä­vir­he. Jos val­tio­no­suus oli 90 %, kan­nat­ti pal­ka­ta vaik­ka pat­saan var­ti­ja, kos­ka hänen pal­kas­taan kui­ten­kin 17 % tuli kun­nal­lis­ve­ro­na kun­nal­le. Kes­kus­ta halusi kaa­taa esi­tyk­sen. (Pat­saan var­ti­jat oli­vat hei­dän alu­eel­laan hyvä business.)

Edus­kun­nan sau­nas­sa kes­kus­ta­lai­nen kan­san­edus­ta­ja sanoi minul­le, että jos äänes­täm­me täs­sä vää­rin, hän jär­jes­tää minul­le pal­jon nega­tii­vis­ta jul­ki­suut­ta kes­kus­tan leh­dis­tös­sä. (En nyt sano nimeä, kos­ka syy­te­suo­ja ei kos­ke blo­gia­ni. Edus­kun­nan pöy­tä­kir­jois­ta taas en ole vastuussa.)

Minul­le ei tul­lut sau­naan mukaan mag­ne­to­fo­nia, joten ei pys­ty­nyt tätä ilmei­sen lai­ton­ta uhkaus­ta todis­ta­maan. Sik­si se esi­tet­tiin­kin sau­nas­sa. Muu­ten oli­sin teh­nyt täs­tä ison jutun.

Kun kyseis­tä lakia käsi­tel­tiin suu­res­sa salis­sa, vali­tin, että on vähän ikä­vää, että kan­san­edus­ta­jaa uha­taan ikä­väl­lä jul­ki­suu­del­la, jos… Luo­tin, että näin voi sanoa, vaik­ka minul­la ei ole sitä mag­ne­to­fo­ni­nau­haa, kos­ka syytesuoja.

Mau­ri Pek­ka­ri­nen huusi väliin, että kuka on uhan­nut, mut­ta en välit­tä­nyt. Pek­ka­ri­nen huusi uudes­taan ja minä sanoin, että jos Pek­ka­ri­nen kysyy kol­man­nen ker­ran, minä vas­taan. Luo­tin tie­too­ni, ettei minua voi syyt­tää puheis­ta­ni edus­kun­nan suu­res­sa salis­sa. Hän kysyi uudes­taan ja minä vas­ta­sin. Täs­tä tuli aika iso jut­tu jul­ki­suu­des­sa, min­kä se minus­ta myös ansaitsi.

Ilmei­ses­ti kui­ten­kin on niin, että ihan mitä vain ei voi edus­kun­nas­sa suu­ren salin pön­tös­tä­kään sanoa. Tar­vi­taan edus­kun­nan lupa syyt­tää kan­san­edus­ta­jaa, sii­tä mitä tämä on puhu­nut pön­tös­tä. Tämä on hyvä. Jos edus­kun­nan pank­ki­val­tuus­mies oli­si pal­jas­ta­nut tule­van deval­vaa­tion, sii­tä myös oli­si pitä­nyt ran­gais­ta ja jopa ankarasti.

 

27 vastausta artikkeliin “Luotin siihen, että eduskunnassa puhutusta ei voi syyttää”

  1. Haus­ka tari­na, mut­ta ei tuo ole uhkaus, kos­ka ei uha­ta väki­val­lal­la. Eikä kiris­tys­kään, jos sitä tar­koi­tit. Vai­kea kek­siä mitä lai­ton­ta koko jutus­sa on (eikä sii­tä seu­raa­muk­sia tullutkaan.

  2. > ilmei­sen lai­ton­ta uhkausta

    Nyky­ään on sel­lai­nen tren­di, että kai­ken­lai­nen uhkai­lu koe­taan lait­to­mak­si. Mut­ta on ole­mas­sa myös lail­li­nen uhkaus.

    A)
    Teko, joka uha­taan teh­dä ei ole miten­kään laiton.
    — Toki hyvän tavan vas­tai­nen se voi olla, jol­loin on kyse vain tavan­omai­ses­ta ilmai­su­va­pau­den käyttämisestä.

    B)
    Uha­taan tois­ta “lail­li­sil­la seurauksilla”.
    — Esi­mer­kik­si talo­yh­tiön kokouk­ses­sa voi uha­ta eri miel­tä ole­via: “tulet­ta kär­si­mään KAIKKI pää­tök­ses­tä joh­tu­vat LAILLISET SEURAAMUKSET täy­si­mää­räi­si­nä ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, jos ette äänes­tä niin kuin me haluamme”.

    Oli­si­ko täs­sä­kään sinun tapauk­ses­sa­si tapah­tu­nut mitään lai­ton­ta tekoa, jos tuo kan­san­edus­ta­ja oli­si toteut­ta­nut uhkauk­sen­sa: puhu­nut pahaa toi­sen puo­lu­een kansanedustajasta.
    — Sitä­hän tapah­tuu kai­ken aikaa!

  3. Minul­le tämä tuli yllät­täen ajan­koh­tai­sek­si kes­ken puheen­vuo­ro­ni edus­kun­nas­sa noin 40 vuot­ta sit­ten. Edus­kun­nas­sa käsi­tel­tiin kysy­mys­tä pien­ten val­tio­no­suuk­sien muut­ta­mi­ses­ta pro­sen­tu­aa­li­sis­ta euromääräiksi. 

    Po. “noin 30 vuot­ta sit­ten” ja “mark­ka­mää­räi­sik­si”.

    Suo­mi on äsket­täin liit­ty­nyt nii­den sivis­tys­val­tioi­den jouk­koon, jois­sa val­tio­päi­vä­asia­kir­jat on digi­toi­tu takau­tu­vas­ti, ja niin­pä edus­kun­nan sivuil­ta löy­tyy myös kysei­sen 7. jou­lu­kuu­ta 1988 pide­tyn täy­sis­tun­non pöytäkirja:

    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/ptk_138+1988.pdf#page=68

    1. Kii­tos, kor­jan­sin molem­mat, utta mai­nit­tua puheen­vuo­roa en tuol­ta lytä­nu­yt. Oli­si­ko se ollut edel­li­ses­sä käsittelussä?

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kii­tos, kor­jan­sin molem­mat, utta mai­nit­tua puheen­vuo­roa en tuol­ta lytä­nu­yt. Oli­si­ko se ollut edel­li­ses­sä käsittelussä?

        Kyl­lä se on tuo. PDF:n sivul­la 68 (pöy­tä­kir­jan sivu 4098), johon lin­ki­tin – ehkä käyt­tä­mä­si selain ei avan­nut suo­raan sil­le sivul­le. Puheen­vuo­ron vii­mei­nen kap­pa­le, joka alkaa: “Minua on täs­sä yhtey­des­sä ilah­du­tet­tu myös uhkauk­sel­la sii­tä, että mikä­li todel­la äänes­tän hal­li­tuk­sen puo­les­ta, niin kes­kus­ta­puo­lu­een leh­dis­tös­sä käyn­nis­te­tään minun hen­ki­löö­ni koh­dis­tu­va parjauskampanja.”

      2. Joo, löy­tyi­hän se siel­tä. Muis­tan, että olen jos­kus ennen kin luke­nut tuon pöyt­kir­jan ja huo­man­nut, ettei se ollut ihan tark­ka. Aivan ehdot­to­mas­ti se edus­ta­ja, jon­ka kans­sa kävin kes­kus­te­lua oli Pek­ka­ri­nen, ei Väy­ry­nen. Lisäk­si tuos­ta puut­tuu se, että sanoin, että jos Pek­ka­rie­nen kol­man­nen ker­ran kysyy, niin minä myös vastaan.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Joo, löy­tyi­hän se siel­tä. Muis­tan, että olen jos­kus ennen kin luke­nut tuon pöyt­kir­jan ja huo­man­nut, ettei se ollut ihan tark­ka. Aivan ehdot­to­mas­ti se edus­ta­ja, jon­ka kans­sa kävin kes­kus­te­lua oli Pek­ka­ri­nen, ei Väy­ry­nen. Lisäk­si tuos­ta puut­tuu se, että sanoin, että jos Pek­ka­rie­nen kol­man­nen ker­ran kysyy, niin minä myös vastaan. 

        Pöy­tä­kir­jas­sa on kol­me pis­tet­tä koh­das­sa “Voin ker­toa sen edus­ta­jil­le yksi­tyi­ses­ti, mut­ta…” mikä vii­tan­nee sii­hen, että puhet­ta kir­jal­li­seen muo­toon pika­kir­joit­ta­nut on sen koh­dan osal­ta havain­nut, että mut­ta-huo­mion jäl­keen sanot­tiin jotain, mitä ei kir­jal­li­seen muo­toon saa­tu kui­ten­kaan ylös. Var­sin har­voin pöy­tä­kir­jois­sa näkyy kol­mea pis­tet­tä kes­kel­lä tekstiä.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aivan ehdot­to­mas­ti se edus­ta­ja, jon­ka kans­sa kävin kes­kus­te­lua oli Pek­ka­ri­nen, ei Väyrynen.

        Pöy­tä­kir­jas­sa luki:

        (Kes­kus­tas­ta: Kuka näin on sanonut?)-Voin ker­toa sen edus­ta­jil­le yksi­tyi­ses­ti, mut­ta … (Ed. Väy­ry­nen: Sano­kaa pön­tös­tä vain!)

        Ehkä tuo “Kes­kus­tas­ta” oli Pek­ka­ri­nen, ja Väy­ry­nen vain lisäk­si huu­te­li väliin?

  4. Tom­min lin­kis­sä aivan puheen­vuo­ron lopus­sa sivul­la 68 ker­ro­taan se nimi. Ei yllä­tä. Monen­lai­sia uhkai­lu­ja puo­lu­eet vasem­mal­ta oikeal­le ovat har­joit­ta­neet 2000-luvul­le asti. Onko se nyt päät­ty­nyt, kun jokai­sel­la on tas­kus­sa äänit­tä­vä puhelin?

    1. Koke­nut: Onko se nyt päät­ty­nyt, kun jokai­sel­la on tas­kus­sa äänit­tä­vä puhelin?

      Sau­naan kun lait­taa äänit­tä­vän puhe­li­men äänit­tä­mään, ja sen jäl­keen tekee nau­hoi­tuk­ses­ta jul­ki­sen, saat­taa äänit­teen jul­kai­si­ja pääs­tä tutus­tu­maan tar­kem­min syyt­tä­jään ja rikos­la­kiin. Salaa nau­hoit­taes­saan nimit­täin hyvin her­käs­ti tulee äänit­tä­neek­si myös jotain sel­lais­ta, jon­ka nau­hoit­ta­mi­nen on lain mukaan kiel­let­tyä. Esi­mer­kik­si sau­na­kes­kus­te­lu­ja ei ole yleen­sä tar­koi­tet­tu ulko­puo­lis­ten tie­toon, ja jos sau­nas­sa nau­hoit­taa salaa, syyl­lis­tyy her­käs­ti rikok­seen. Sit­ten nau­hoit­ta­mi­nen on ok, jos nau­hoi­tus­vä­li­ne on avoi­mes­ti esil­lä ja sii­tä on tie­do­tet­tu pai­kal­la olevia.

      Rikos­lain 24 luvun 5 §:n mukaan:

      Joka oikeu­det­to­mas­ti tek­ni­sel­lä lait­teel­la kuun­te­lee tai tallentaa

      1) kes­kus­te­lua, puhet­ta tai yksi­tyi­se­lä­mäs­tä aiheu­tu­vaa muu­ta ään­tä, jota ei ole tar­koi­tet­tu hänen tie­toon­sa ja joka tapah­tuu tai syn­tyy koti­rau­han suo­jaa­mas­sa pai­kas­sa, taikka

      2) muu­al­la kuin koti­rau­han suo­jaa­mas­sa pai­kas­sa salaa puhet­ta, jota ei ole tar­koi­tet­tu hänen eikä muun­kaan ulko­puo­li­sen tie­toon, sel­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa, jois­sa puhu­jal­la ei ole syy­tä olet­taa ulko­puo­li­sen kuu­le­van hänen puhettaan,

      on tuo­mit­ta­va sala­kuun­te­lus­ta sak­koon tai van­keu­teen enin­tään yhdek­si vuodeksi.

      Yri­tys on rangaistava.”

      1. tota: jota ei ole tar­koi­tet­tu hänen tietoonsa

        Huo­maa tämä koh­ta. Kun joku puhuu juu­ri sinul­le (myös sau­nas­sa), sil­loin se on tar­koi­tet­tu juu­ri sinun tie­too­si ja käsit­tääk­se­ni voit sen nau­hoit­taa. Eri asia oli­si, jos sala­kuun­te­li­sit ja ‑nau­hoit­tai­sit mui­den kes­ki­näis­tä puhet­ta. Olen­nais­ta ei ole käsit­tääk­se­ni tämän kan­nal­ta, onko puhe tar­koi­tet­tu ulko­puo­lis­ten tie­toon vaan, onko se tar­koi­tet­tu nau­hoit­ta­jan tie­toon. Nau­hoit­taa saa vapaas­ti, kun juu­ri sinul­le puhu­taan. (Jos­sain tapauk­sis­sa sen jul­kai­se­mi­ses­sa voi sit­ten syyl­lis­tyä esim yksi­tyi­se­lä­män lou­kaa­mi­seen, mut­ta se on eri asia.)

  5. Lii­kum­me vaa­ral­li­sel­la alu­eel­la. Jos täs­tä tape­til­la ole­vas­ta viha­pu­hee­sees­ta oikeas­ti syy­te ja tuo­mio tuli­si, oli­sim­me siir­ty­neet Orwel­lin aikaan — eli ajatusrikoksiin. 

    Mikä­li olen oikein asian ymmär­tä­nyt, niin edus­ta­ja sitee­ra­si hal­li­tus­oh­jel­maa ja lausui asias­ta omin sanoin vain että, ““hal­li­tus­oh­jel­mas­sa on yksi hyvä kir­jaus, tääl­lä lukee: (—-) — tämä lukee vali­tet­ta­vas­ti vää­räs­sä kohdassa.” 

    Jos hän ei sano­nut, mikä se oikea paik­ka oli­si, tuo­mion perus­tee­na oli­si se, että hän var­maan ajat­te­li jotain anka­ras­ti kiel­let­tyä. Ja var­maan ajat­te­li­kin, mut­ta sil­ti — kai täs­sä maas­sa saa vie­lä aja­tel­la vapaas­ti ihan mitä haluaa?

    Monen mie­les­tä ei näkö­jään saa. Aivan lii­an monen mielestä.

    1. Saa aja­tel­la. Ei saa sanoa mitä tahan­sa, edes epäsuorasti.

    2. Tap­sa:
      Lii­kum­me vaa­ral­li­sel­la alu­eel­la. Jos täs­tä tape­til­la ole­vas­ta viha­pu­hee­sees­ta oikeas­ti syy­te ja tuo­mio tuli­si, oli­sim­me siir­ty­neet Orwel­lin aikaan – eli ajatusrikoksiin. 

      Mikä­li olen oikein asian ymmär­tä­nyt, niin edus­ta­ja sitee­ra­si hal­li­tus­oh­jel­maa ja lausui asias­ta omin sanoin vain että, “”hal­li­tus­oh­jel­mas­sa on yksi hyvä kir­jaus, tääl­lä lukee: (—-) — tämä lukee vali­tet­ta­vas­ti vää­räs­sä kohdassa.” 

      Jos hän ei sano­nut, mikä se oikea paik­ka oli­si, tuo­mion perus­tee­na oli­si se, että hän var­maan ajat­te­li jotain anka­ras­ti kiel­let­tyä. Ja var­maan ajat­te­li­kin, mut­ta sil­ti – kai täs­sä maas­sa saa vie­lä aja­tel­la vapaas­ti ihan mitä haluaa?

      Monen mie­les­tä ei näkö­jään saa. Aivan lii­an monen mielestä.

      Minus­ta täs­sä ei ole lähes­kään niin kiin­nos­ta­vaa se, mitä kan­san­edus­ta­ja sanoi, kuin se, miten asia sen jäl­keen on hoidettu.

      Niin on, jos sil­tä näyt­tää”, tote­si Kek­ko­nen­kin. Oikeus­val­tio­na pide­tys­sä Suo­mes­sa vih­reän polii­sin ei pidä tut­kia perus­suo­ma­lais­ta kan­san­edus­ta­jaa. Ei sit­ten­kään, vaik­ka oli­si eron­nut puo­lu­een jäse­nyy­des­tä muu­ta­ma kuu­kausi sitten.

      Vih­reä polii­si ei ole huo­no polii­si (eikä tie­tys­ti hyvä­kään) sik­si että on vih­reä. Ammat­ti­tai­toi­nen polii­si­mies pys­tyy myös teke­mään tas­a­puo­li­sen rikos­tut­kin­nan puo­lue­kir­jas­taan huolimatta.

      Mut­ta hyväl­tä tämä ei sil­ti näy­tä. Ei var­sin­kaan ulkomailla.

      Oli­si ollut vii­saut­ta vali­ta tut­kin­nan­joh­ta­jak­si joku toinen.

      1. Daniel Feder­ley:
        Vih­reä polii­si ei ole huo­no polii­si (eikä tie­tys­ti hyvä­kään) sik­si että on vih­reä. Ammat­ti­tai­toi­nen polii­si­mies pys­tyy myös teke­mään tas­a­puo­li­sen rikos­tut­kin­nan puo­lue­kir­jas­taan huolimatta.

        Mut­ta hyväl­tä tämä ei sil­ti näy­tä. Ei var­sin­kaan ulkomailla.

        Oli­si ollut vii­saut­ta vali­ta tut­kin­nan­joh­ta­jak­si joku toinen. 

        Mitä jut­tu­ja vih­reä polii­si sit­ten saa tut­kia? Ympä­ris­tö­ri­kok­sia­ko vain? 

        Joil­le­kin tai­taa ottaa kovil­le se että polii­sis­sa, vie­lä­pä pääl­lys­tös­sä, on mui­ta­kin poliit­ti­sia suun­tia edus­tet­tu­na kuin perin­tei­siä oikeistolaisia? 

        Kysei­nen polii­si oli kui­ten­kin ollut kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa vain jos­sain lau­ta­kun­nas­sa ja luo­pui poli­ti­koin­nis­ta saman­tien. Hän on siis pelk­kä rivi­ää­nes­tä­jä poli­tii­kan suhteen.

      2. Tuo­han meni­si lopul­ta fars­sik­si. Vasem­mis­to­liit­to­lai­sen kotiin jos pitäis teh­dä rat­sia ja syy­te nos­taa mut­ta kun polii­si­kun­ta etsii kis­so­jen ja koi­rien kans­sa vasem­mis­to­liit­to­lai­sia pol­la­rei­ta hom­maan niin ei voi­da teh­dä kun ei löy­dy yhtään (gal­lup­pia olen näh­nyt). Siis jos teem­me tämän persulogiikalla.

      3. R.Silfverberg: Mitä jut­tu­ja vih­reä polii­si sit­ten saa tut­kia? Ympä­ris­tö­ri­kok­sia­ko vain? 

        Joil­le­kin tai­taa ottaa kovil­le se että polii­sis­sa, vie­lä­pä pääl­lys­tös­sä, on mui­ta­kin poliit­ti­sia suun­tia edus­tet­tu­na­kuin perin­tei­siä oikeistolaisia? 

        Kysei­nen polii­si oli kui­ten­kin ollut kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa vain jos­sain lau­ta­kun­nas­sa ja luo­pui poli­ti­koin­nis­ta saman­tien. Hän on siis pelk­kä rivi­ää­nes­tä­jä poli­tii­kan suhteen.

        Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti toi­voi­sin, että tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa tut­kin­nan­joh­ta­jak­si nimet­ty polii­si sanoi­si esi­mie­hel­leen, että “toki mie­lel­lä­ni teen tämän hom­man, mut­ta minä­hän olin vii­me kun­ta­vaa­leis­sa ehdol­la Vih­rei­den riveis­sä” ja esi­mies tote­ai­si sii­hen, että “no niin­pä oli­kin, ehkä on parem­pi, että Mönt­tö­nen hoi­taa nämä niin ei tule sano­mis­ta”. Noin sen pitäi­si men­nä. Ihan ilman mitään lake­ja ja ohjeis­tuk­sia. Ei sil­lä ettei­kö lake­ja ja ohjeis­tuk­sia pitäi­si olla, mut­ta ärsyt­tää kun täl­lai­sis­sa jää­viys­mis­ky­sy­myk­sis­sä tun­tuu niin usein ole­van vai­keuk­sia tode­ta itses­tään­sel­vyyk­siä. Mis­sä on maa­lais­jär­ki ja mis­sä on polii­ti­kon suo­rit­ta­ma itse­tut­kis­ke­lu sen suh­teen mitä poli­tiik­kaan läh­te­mi­nen tar­koit­taa esi­mer­kik­si oman amma­tin kannalta.

      4. Peter: Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti toi­voi­sin, että tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa tut­kin­nan­joh­ta­jak­si nimet­ty polii­si sanoi­si esi­mie­hel­leen, että “toki mie­lel­lä­ni teen tämän hom­man, mut­ta minä­hän olin vii­me kun­ta­vaa­leis­sa ehdol­la Vih­rei­den riveis­sä” ja esi­mies tote­ai­si sii­hen, että “no niin­pä oli­kin, ehkä on parem­pi, että Mönt­tö­nen hoi­taa nämä niin ei tule sano­mis­ta”. Noin sen pitäi­si men­nä. Ihan ilman mitään lake­ja ja ohjeis­tuk­sia. Ei sil­lä ettei­kö lake­ja ja ohjeis­tuk­sia pitäi­si olla, mut­ta ärsyt­tää kun täl­lai­sis­sa jää­viys­mis­ky­sy­myk­sis­sä tun­tuu niin usein ole­van vai­keuk­sia tode­ta itses­tään­sel­vyyk­siä. Mis­sä on maa­lais­jär­ki ja mis­sä on polii­ti­kon suo­rit­ta­ma tse­tut­kis­ke­lu sen suh­teen mitä poli­tiik­kaan läh­te­mi­nen tar­koit­taa esi­mer­kik­si oman amma­tin kannalta. 

        Mut­ta jos oli­si ollut kokoo­muk­sen ehdo­kas kun­nal­lis­vaa­leis­sa, niin mitään estet­tä ei oli­si ollut?

      5. Aina­kaan kokoo­mus­lai­sil­la polii­ti­koil­la (Juha Hako­la) ei ole ollut mitään estei­tä vai­no­ta vih­rei­tä kan­san­edus­ta­jia (Rosa Mertiläinen).

      6. R.Silfverberg: Mitä jut­tu­ja vih­reä polii­si sit­ten saa tut­kia? Ympä­ris­tö­ri­kok­sia­ko vain? 

        Joil­le­kin tai­taa ottaa kovil­le se että polii­sis­sa, vie­lä­pä pääl­lys­tös­sä, on mui­ta­kin poliit­ti­sia suun­tia edus­tet­tu­na­kuin perin­tei­siä oikeistolaisia? 

        Kysei­nen polii­si oli kui­ten­kin ollut kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa vain jos­sain lau­ta­kun­nas­sa ja luo­pui poli­ti­koin­nis­ta saman­tien. Hän on siis pelk­kä rivi­ää­nes­tä­jä poli­tii­kan suhteen.

        Tie­tys­ti jos halu­aa perus­suo­ma­lai­sil­le seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa mah­dol­li­sim­man pal­jon lisää ääniä, niin sit­ten kan­nat­taa val­jas­taa mah­dol­li­sim­man mon­ta vih­re­ää polii­sia teke­mään esi­tut­kin­taa perus­suo­ma­lais­ten sano­mi­sis­ta. Var­maan vasem­mis­to­liit­to­lai­nen polii­si kel­pai­si myös.

        Kuten sanot­tu, niin on jos sil­tä näyt­tää. Nyt ei näy­tä hyväl­tä. Mones­sa­kaan mielessä.

      7. Daniel Feder­ley: Tie­tys­ti jos halu­aa perus­suo­ma­lai­sil­le seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa mah­dol­li­sim­man pal­jon lisää ääniä, niin sit­ten kan­nat­taa val­jas­taa mah­dol­li­sim­man mon­ta vih­re­ää polii­sia teke­mään esi­tut­kin­taa perus­suo­ma­lais­ten sano­mi­sis­ta. Var­maan vasem­mis­to­liit­to­lai­nen polii­si kel­pai­si myös.

        Kuten sanot­tu, niin on jos sil­tä näyt­tää. Nyt ei näy­tä hyväl­tä. Mones­sa­kaan mielessä.

        Nyt on ollut vain yksi. 

        Jos läh­tee ehdok­kaak­si kun­nal­lis­vaa­lei­hin jon­kun puo­lu­een lis­toil­ta niin sil­loin ei aina­kin heti täh­dä­tä pääs­tä val­ta­kun­nan­po­li­tiik­kaan ja mul­lis­ta­maan maa­il­maa. Syy kun­nal­lis­po­li­tiik­kaan mukaan läh­te­mi­seen voi olla vaik­ka­pa kiin­nos­tus kaa­voi­tus- tai jouk­ko­liii­ken­ne- tai kou­lu­asiois­ta. Esim Espoos­sa (jos­sa kysei­nen polii­si asuu ja oli ehdol­la) vih­reät ovat enem­män sitä “Kokoo­muk­sen puis­to-osas­toa” kuin mitä he ovat Hel­sin­gis­sä. Eroa­vat Kokoo­muk­ses­ta pää­osin siten että eivät aja audi­mies­ten asiaa.

      8. Täm­möi­sis­sä koh­dis­sa aina miet­tii, pitäi­si­kö vaa­li­kel­poi­suus­ra­joi­tus­ten olla vähän laa­jem­pia kuin vain kor­keim­pia vir­ka­mie­hiä kos­ke­via. Aina­kin ajat­te­li­si, että hyvän vir­ka­mie­hen ei tuli­si läh­teä poliit­ti­seen toi­min­taan mukaan. Vir­ka­mie­se­tiik­kaan­han kuu­luu puo­lu­eet­to­muu­den vaa­ti­mus. Toki ammat­ti­tai­toi­nen vir­ka­mies kyke­nee pitä­mään hen­ki­lö­koh­tai­set poliit­ti­set ambi­tion­sa töis­tään eril­li­si­nä, mut­ta kyl­lä se voi olla suu­ren ylei­sön hive­nen han­ka­la uskoa näky­väs­ti puo­lue­toi­min­nas­sa muka­na ole­van puo­lu­eet­to­muu­teen eri­tyi­ses­ti asiois­sa, jois­sa tämän oman puo­lu­een edut ovat vah­vas­ti läsnä.

        ”Aja­tel­la saa, mut­tei sanoa”, sano­taan, mut­ta mie­li­pi­teen­va­paus pitää sisäl­lään myös oikeu­den ilmais­ta mie­li­pi­teen­sä. Lisäk­si sal­li­tun reto­rii­kan hal­lin­ta on juu­ri yksi Orwel­lin peli­kir­jas­ta­kin löy­ty­vä kei­no yllä­pi­tää val­ta-ase­tel­mia. Kun olen somes­sa näh­nyt vää­ri­na­jat­te­li­joi­den lynk­ka­jai­sia, niin siel­lä tois­tu­va­na argu­ment­ti­na pyö­rii (vas­tauk­se­na ”onko tämän sano­mi­nen nyt niin kama­laa” ‑kyse­lyi­hin), että vää­rät puheet pal­jas­ta­vat hen­ki­lön vää­rän arvo­maa­il­man, ja että täm­möi­nen hen­ki­lö kyl­lä ennem­min tai myö­hem­min teki­si jotain vää­rin, joten rankaisu/ostrakismi/solvaaminen on ok ja jopa vält­tä­mä­tön­tä. Eli kyl­lä nime­no­maan vää­ris­tä aja­tuk­sis­ta, ei puheis­ta sinän­sä, ran­kai­se­maan pyr­ki­viä kyl­lä on.

      9. Sepe­teus:
        Täm­möi­sis­sä koh­dis­sa aina miet­tii, pitäi­si­kö vaa­li­kel­poi­suus­ra­joi­tus­ten olla vähän laa­jem­pia kuin vain kor­keim­pia vir­ka­mie­hiä kos­ke­via. Aina­kin ajat­te­li­si, että hyvän vir­ka­mie­hen ei tuli­si läh­teä poliit­ti­seen toi­min­taan mukaan. Vir­ka­mie­se­tiik­kaan­han kuu­luu puo­lu­eet­to­muu­den vaatimus. 

        Oli­si­ko joku suo­ja-aika­ra­ja, 5 vuot­ta poliit­ti­ses­ta toi­min­nas­ta tai toisinpäin?
        Entäs vankila/käräjätuomio? Että 5 vuot­ta olta­va vähin­tään että saa lail­li­ses­ti ryh­tyä vaaliehdokkaaksi?

  6. Kiin­nos­ta­va pöy­tä­kir­ja, kes­kus­te­lu edus­kun­nas­sa näyt­ti pikai­sel­la vil­kai­sul­la var­sin jär­ki­pe­räi­sel­tä argu­men­taa­tiol­ta. Onko­han täs­sä tapah­tu­nut mer­kit­tä­viä muu­tok­sia vii­meis­ten 30 vuo­den aikana?

    1. ant­ti:
      Kiin­nos­ta­va pöy­tä­kir­ja, kes­kus­te­lu edus­kun­nas­sa näyt­ti pikai­sel­la vil­kai­sul­la var­sin jär­ki­pe­räi­sel­tä argu­men­taa­tiol­ta. Onko­han täs­sä tapah­tu­nut mer­kit­tä­viä muu­tok­sia vii­meis­ten 30 vuo­den aikana? 

      Sen ver­ran olen luke­nut edus­kun­nan pöy­tä­kir­jo­ja, että ei hir­veäs­ti. Täy­sis­tun­non puheen­vuo­rot ovat yllät­tä­vän jär­ke­viä eri­tyi­ses­ti, kun on kyse rutii­ni­lain­sää­dän­nös­tä. Eri­tyi­ses­ti lähe­te­kes­kus­te­lut ovat kivoja. 

      Jos halu­aa lukea todel­la kor­kea­ta­sois­ta argu­men­toin­tia, niin kevään 1919 pöy­tä­kir­jat ovat todel­la hie­no­ja. Suo­men hal­li­tus­muo­dos­ta käy­ty täy­sis­tun­to­kes­kus­te­lu oli kor­kea­ta­sois­ta ja aina sil­loin täl­löin vas­ta salis­sa teh­ty muu­to­seh­do­tus pää­tyi perus­tus­laik­si. Esi­mer­kik­si se, että kir­je­sa­lai­suus laa­jen­net­tiin käsit­tä­mään myös len­nä­tin-ja puhe­lin­sa­lai­suus, oli täm­möi­nen tapaus.

  7. 30 vuot­ta sit­ten sekä Kes­kus­tal­la että ravi­mie­hil­lä oli huo­no mai­ne. Se, että sait uhkauk­sen kes­kus­ta­lai­sel­ta ravi­mie­hel­tä kuu­lui “vesi on mär­kää” kategoriaan.

  8. Oli­ko tuo nyt niin tar­ke­aa. Aika on aja­nut ohi. Ma luu­len etta sil­loin se oli mer­kit­ta­vaa, mut­ta ei enaa tanaan. Pek­ka­ri­set ym. kuu­lu­vat jo 1990-luvul­le. Oli­si­ko noin?

    t. Mik­ko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.