Luotin siihen, että eduskunnassa puhutusta ei voi syyttää

Minä olen elänyt usko­muk­ses­sa, että kansane­dus­ta­jaa ei voi syyt­tää siitä, mitä hän on eduskun­nan pön­töstä sanonut, mut­ta olen siis ollut nämä vuodet ollut väärässä.

Min­ulle tämä tuli yllät­täen ajanko­htaisek­si kesken puheen­vuoroni eduskun­nas­sa noin 30 vuot­ta sitten.

Eduskun­nas­sa käsitelti­in kysymys­tä pien­ten val­tiono­suuk­sien muut­tamis­es­ta pros­en­tu­aal­i­sista markkamääräik­si. Sil­loin vielä täl­laisi­in lakei­hin tarvit­ti­in määräen­em­mistö ja hal­li­tus tarvit­si vihrei­den neljää ääntä.

Tätä min­un oli vähän tätä vaikea vas­tus­taa, kos­ka oli muual­la kir­joit­tanut, että pros­en­tu­aaliset val­tiono­su­udet oli­vat hirveä jär­jestelmävirhe. Jos val­tiono­su­us oli 90 %, kan­nat­ti palkata vaik­ka pat­saan var­ti­ja, kos­ka hänen palka­s­taan kuitenkin 17 % tuli kun­nal­lisverona kun­nalle. Keskus­ta halusi kaataa esi­tyk­sen. (Pat­saan var­ti­jat oli­vat hei­dän alueel­laan hyvä business.)

Eduskun­nan saunas­sa keskusta­lainen kansane­dus­ta­ja sanoi min­ulle, että jos äänestämme tässä väärin, hän jär­jestää min­ulle paljon negati­ivista julk­isu­ut­ta keskus­tan lehdis­tössä. (En nyt sano nimeä, kos­ka syyte­suo­ja ei koske blo­giani. Eduskun­nan pöytäkir­joista taas en ole vastuussa.)

Min­ulle ei tul­lut saunaan mukaan mag­neto­fo­nia, joten ei pystynyt tätä ilmeisen laiton­ta uhkaus­ta todis­ta­maan. Sik­si se esitet­ti­inkin saunas­sa. Muuten olisin tehnyt tästä ison jutun.

Kun kyseistä lakia käsitelti­in suures­sa salis­sa, val­itin, että on vähän ikävää, että kansane­dus­ta­jaa uhataan ikäväl­lä julk­isu­udel­la, jos… Luotin, että näin voi sanoa, vaik­ka min­ul­la ei ole sitä mag­neto­fon­in­auhaa, kos­ka syytesuoja.

Mau­ri Pekkari­nen huusi väli­in, että kuka on uhan­nut, mut­ta en välit­tänyt. Pekkari­nen huusi uud­estaan ja minä sanoin, että jos Pekkari­nen kysyy kol­man­nen ker­ran, minä vas­taan. Luotin tietooni, ettei min­ua voi syyt­tää puheis­tani eduskun­nan suures­sa salis­sa. Hän kysyi uud­estaan ja minä vas­tasin. Tästä tuli aika iso jut­tu julk­isu­udessa, minkä se minus­ta myös ansaitsi.

Ilmeis­es­ti kuitenkin on niin, että ihan mitä vain ei voi eduskun­nas­sa suuren salin pön­töstäkään sanoa. Tarvi­taan eduskun­nan lupa syyt­tää kansane­dus­ta­jaa, siitä mitä tämä on puhunut pön­töstä. Tämä on hyvä. Jos eduskun­nan pankki­val­tu­us­mies olisi pal­jas­tanut tule­van deval­vaa­tion, siitä myös olisi pitänyt ran­gaista ja jopa ankarasti.

 

27 vastausta artikkeliin “Luotin siihen, että eduskunnassa puhutusta ei voi syyttää”

  1. Haus­ka tari­na, mut­ta ei tuo ole uhkaus, kos­ka ei uha­ta väki­val­lal­la. Eikä kiristyskään, jos sitä tarkoitit. Vaikea kek­siä mitä laiton­ta koko jutus­sa on (eikä siitä seu­raa­muk­sia tullutkaan.

    Vastaa

  2. > ilmeisen laiton­ta uhkausta

    Nykyään on sel­l­ainen tren­di, että kaiken­lainen uhkailu koetaan lait­tomak­si. Mut­ta on ole­mas­sa myös lailli­nen uhkaus.

    A)
    Teko, joka uhataan tehdä ei ole mitenkään laiton.
    — Toki hyvän tavan vas­tainen se voi olla, jol­loin on kyse vain tavanomais­es­ta ilmaisu­va­pau­den käyttämisestä.

    B)
    Uhataan toista “lail­lisil­la seurauksilla”.
    — Esimerkik­si taloy­htiön kok­ouk­ses­sa voi uha­ta eri mieltä ole­via: “tulet­ta kär­simään KAIKKI päätök­ses­tä johtu­vat LAILLISET SEURAAMUKSET täysimääräis­inä ja henkilöko­htais­es­ti, jos ette äänestä niin kuin me haluamme”.

    Olisiko tässäkään sin­un tapauk­ses­sasi tapah­tunut mitään laiton­ta tekoa, jos tuo kansane­dus­ta­ja olisi toteut­tanut uhkauk­sen­sa: puhunut pahaa toisen puolueen kansanedustajasta.
    — Sitähän tapah­tuu kaiken aikaa!

    Vastaa

  3. Min­ulle tämä tuli yllät­täen ajanko­htaisek­si kesken puheen­vuoroni eduskun­nas­sa noin 40 vuot­ta sit­ten. Eduskun­nas­sa käsitelti­in kysymys­tä pien­ten val­tiono­suuk­sien muut­tamis­es­ta pros­en­tu­aal­i­sista euromääräiksi. 

    Po. “noin 30 vuot­ta sit­ten” ja “markkamääräisik­si”.

    Suo­mi on äsket­täin liit­tynyt niiden sivistys­val­tioiden joukkoon, jois­sa val­tiopäiväasi­akir­jat on dig­i­toitu takau­tu­vasti, ja niin­pä eduskun­nan sivuil­ta löy­tyy myös kyseisen 7. jouluku­u­ta 1988 pide­tyn täy­sis­tun­non pöytäkirja:

    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/ptk_138+1988.pdf#page=68

    Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kiitos, kor­jansin molem­mat, utta mainit­tua puheen­vuoroa en tuol­ta lytänuyt. Olisiko se ollut edel­lisessä käsittelussä?

        Kyl­lä se on tuo. PDF:n sivul­la 68 (pöytäkir­jan sivu 4098), johon linkitin – ehkä käyt­tämäsi selain ei avan­nut suo­raan sille sivulle. Puheen­vuoron viimeinen kap­pale, joka alkaa: “Min­ua on tässä yhtey­dessä ilah­dutet­tu myös uhkauk­sel­la siitä, että mikäli todel­la äänestän hal­li­tuk­sen puoles­ta, niin keskustapuolueen lehdis­tössä käyn­nis­tetään min­un henkilööni kohdis­tu­va parjauskampanja.”

      2. Joo, löy­ty­i­hän se sieltä. Muis­tan, että olen joskus ennen kin lukenut tuon pöytkir­jan ja huo­man­nut, ettei se ollut ihan tark­ka. Aivan ehdot­tomasti se edus­ta­ja, jon­ka kanssa kävin keskustelua oli Pekkari­nen, ei Väyry­nen. Lisäk­si tuos­ta puut­tuu se, että sanoin, että jos Pekkarienen kol­man­nen ker­ran kysyy, niin minä myös vastaan.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Joo, löy­ty­i­hän se sieltä. Muis­tan, että olen joskus ennen kin lukenut tuon pöytkir­jan ja huo­man­nut, ettei se ollut ihan tark­ka. Aivan ehdot­tomasti se edus­ta­ja, jon­ka kanssa kävin keskustelua oli Pekkari­nen, ei Väyry­nen. Lisäk­si tuos­ta puut­tuu se, että sanoin, että jos Pekkarienen kol­man­nen ker­ran kysyy, niin minä myös vastaan. 

        Pöytäkir­jas­sa on kolme pis­tet­tä kohdas­sa “Voin ker­toa sen edus­ta­jille yksi­tyis­es­ti, mut­ta…” mikä viitan­nee siihen, että puhet­ta kir­jal­liseen muo­toon pikakir­joit­tanut on sen kohdan osalta havain­nut, että mut­ta-huomion jäl­keen san­ot­ti­in jotain, mitä ei kir­jal­liseen muo­toon saatu kuitenkaan ylös. Varsin har­voin pöytäkir­jois­sa näkyy kolmea pis­tet­tä keskel­lä tekstiä.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Aivan ehdot­tomasti se edus­ta­ja, jon­ka kanssa kävin keskustelua oli Pekkari­nen, ei Väyrynen.

        Pöytäkir­jas­sa luki:

        (Keskus­tas­ta: Kuka näin on sanonut?)-Voin ker­toa sen edus­ta­jille yksi­tyis­es­ti, mut­ta … (Ed. Väyry­nen: Sanokaa pön­töstä vain!)

        Ehkä tuo “Keskus­tas­ta” oli Pekkari­nen, ja Väyry­nen vain lisäk­si huuteli väliin?

  4. Tom­min linkissä aivan puheen­vuoron lopus­sa sivul­la 68 ker­ro­taan se nimi. Ei yllätä. Mon­en­laisia uhkailu­ja puolueet vasem­mal­ta oikealle ovat har­joit­ta­neet 2000-luvulle asti. Onko se nyt päät­tynyt, kun jokaisel­la on taskus­sa äänit­tävä puhelin?

    Vastaa

    1. Kokenut: Onko se nyt päät­tynyt, kun jokaisel­la on taskus­sa äänit­tävä puhelin?

      Saunaan kun lait­taa äänit­tävän puhe­li­men äänit­tämään, ja sen jäl­keen tekee nauhoituk­ses­ta julkisen, saat­taa äänit­teen julka­isi­ja päästä tutus­tu­maan tarkem­min syyt­täjään ja rikoslaki­in. Salaa nauhoit­taes­saan nimit­täin hyvin herkästi tulee äänit­täneek­si myös jotain sel­l­aista, jon­ka nauhoit­ta­mi­nen on lain mukaan kiel­let­tyä. Esimerkik­si saunakeskustelu­ja ei ole yleen­sä tarkoitet­tu ulkop­uolis­ten tietoon, ja jos saunas­sa nauhoit­taa salaa, syyl­listyy herkästi rikok­seen. Sit­ten nauhoit­ta­mi­nen on ok, jos nauhoi­tusvä­line on avoimesti esil­lä ja siitä on tiedotet­tu paikalla olevia.

      Rikoslain 24 luvun 5 §:n mukaan:

      “Joka oikeudet­tomasti teknisel­lä lait­teel­la kuun­telee tai tallentaa

      1) keskustelua, puhet­ta tai yksi­tyiselämästä aiheutu­vaa muu­ta ään­tä, jota ei ole tarkoitet­tu hänen tietoon­sa ja joka tapah­tuu tai syn­tyy koti­rauhan suo­jaa­mas­sa paikas­sa, taikka

      2) muual­la kuin koti­rauhan suo­jaa­mas­sa paikas­sa salaa puhet­ta, jota ei ole tarkoitet­tu hänen eikä muunkaan ulkop­uolisen tietoon, sel­l­ai­sis­sa olo­suhteis­sa, jois­sa puhu­jal­la ei ole syytä olet­taa ulkop­uolisen kuule­van hänen puhettaan,

      on tuomit­ta­va salaku­un­telus­ta sakkoon tai vankeu­teen enin­tään yhdek­si vuodeksi.

      Yri­tys on rangaistava.”

      Vastaa

      1. tota: jota ei ole tarkoitet­tu hänen tietoonsa

        Huo­maa tämä koh­ta. Kun joku puhuu juuri sin­ulle (myös saunas­sa), sil­loin se on tarkoitet­tu juuri sin­un tietoosi ja käsit­tääk­seni voit sen nauhoit­taa. Eri asia olisi, jos salaku­un­telisit ja ‑nauhoit­taisit muiden keskinäistä puhet­ta. Olen­naista ei ole käsit­tääk­seni tämän kannal­ta, onko puhe tarkoitet­tu ulkop­uolis­ten tietoon vaan, onko se tarkoitet­tu nauhoit­ta­jan tietoon. Nauhoit­taa saa vapaasti, kun juuri sin­ulle puhutaan. (Jos­sain tapauk­sis­sa sen julkaisemises­sa voi sit­ten syyl­listyä esim yksi­tyiselämän loukaamiseen, mut­ta se on eri asia.)

  5. Liikumme vaar­al­lisel­la alueel­la. Jos tästä tapetil­la olev­as­ta viha­puheeseesta oikeasti syyte ja tuomio tulisi, olisimme siir­tyneet Orwellin aikaan — eli ajatusrikoksiin. 

    Mikäli olen oikein asian ymmärtänyt, niin edus­ta­ja siteerasi hal­li­tu­so­hjel­maa ja lausui asi­as­ta omin sanoin vain että, ““hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on yksi hyvä kir­jaus, tääl­lä lukee: (—-) — tämä lukee valitet­tavasti väärässä kohdassa.” 

    Jos hän ei sanonut, mikä se oikea paik­ka olisi, tuomion perus­teena olisi se, että hän var­maan ajat­teli jotain ankarasti kiel­let­tyä. Ja var­maan ajat­te­likin, mut­ta silti — kai tässä maas­sa saa vielä ajatel­la vapaasti ihan mitä haluaa?

    Mon­en mielestä ei näköjään saa. Aivan liian mon­en mielestä.

    Vastaa

    1. Saa ajatel­la. Ei saa sanoa mitä tahansa, edes epäsuorasti.

      Vastaa

    2. Tap­sa:
      Liikumme vaar­al­lisel­la alueel­la. Jos tästä tapetil­la olev­as­ta viha­puheeseesta oikeasti syyte ja tuomio tulisi, olisimme siir­tyneet Orwellin aikaan – eli ajatusrikoksiin. 

      Mikäli olen oikein asian ymmärtänyt, niin edus­ta­ja siteerasi hal­li­tu­so­hjel­maa ja lausui asi­as­ta omin sanoin vain että, “”hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on yksi hyvä kir­jaus, tääl­lä lukee: (—-) — tämä lukee valitet­tavasti väärässä kohdassa.” 

      Jos hän ei sanonut, mikä se oikea paik­ka olisi, tuomion perus­teena olisi se, että hän var­maan ajat­teli jotain ankarasti kiel­let­tyä. Ja var­maan ajat­te­likin, mut­ta silti – kai tässä maas­sa saa vielä ajatel­la vapaasti ihan mitä haluaa?

      Mon­en mielestä ei näköjään saa. Aivan liian mon­en mielestä.

      Minus­ta tässä ei ole läh­eskään niin kiin­nos­tavaa se, mitä kansane­dus­ta­ja sanoi, kuin se, miten asia sen jäl­keen on hoidettu.

      “Niin on, jos siltä näyt­tää”, tote­si Kekko­nenkin. Oikeusval­tiona pide­tyssä Suomes­sa vihreän poli­isin ei pidä tutkia perus­suo­ma­laista kansane­dus­ta­jaa. Ei sit­tenkään, vaik­ka olisi eron­nut puolueen jäsenyy­destä muu­ta­ma kuukausi sitten.

      Vihreä poli­isi ei ole huono poli­isi (eikä tietysti hyväkään) sik­si että on vihreä. Ammat­ti­taitoinen poli­isimies pystyy myös tekemään tas­a­puolisen rikos­tutkin­nan puoluekir­jas­taan huolimatta.

      Mut­ta hyvältä tämä ei silti näytä. Ei varsinkaan ulkomailla.

      Olisi ollut viisaut­ta vali­ta tutkin­nan­jo­hta­jak­si joku toinen.

      Vastaa

      1. Daniel Fed­er­ley:
        Vihreä poli­isi ei ole huono poli­isi (eikä tietysti hyväkään) sik­si että on vihreä. Ammat­ti­taitoinen poli­isimies pystyy myös tekemään tas­a­puolisen rikos­tutkin­nan puoluekir­jas­taan huolimatta.

        Mut­ta hyvältä tämä ei silti näytä. Ei varsinkaan ulkomailla.

        Olisi ollut viisaut­ta vali­ta tutkin­nan­jo­hta­jak­si joku toinen. 

        Mitä jut­tu­ja vihreä poli­isi sit­ten saa tutkia? Ympäristörikok­si­ako vain? 

        Joillekin taitaa ottaa koville se että poli­i­sis­sa, vieläpä päällystössä, on muitakin poli­it­tisia suun­tia edustet­tuna kuin per­in­teisiä oikeistolaisia? 

        Kyseinen poli­isi oli kuitenkin ollut kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa vain jos­sain lau­takun­nas­sa ja luopui poli­tikoin­nista samantien. Hän on siis pelkkä riv­iäänestäjä poli­ti­ikan suhteen.

      2. Tuo­han menisi lop­ul­ta farssik­si. Vasem­mis­toli­it­to­laisen koti­in jos pitäis tehdä rat­sia ja syyte nos­taa mut­ta kun poli­isikun­ta etsii kisso­jen ja koirien kanssa vasem­mis­toli­it­to­laisia pol­lare­i­ta hom­maan niin ei voi­da tehdä kun ei löy­dy yhtään (gallup­pia olen näh­nyt). Siis jos teemme tämän persulogiikalla.

      3. R.Silfverberg: Mitä jut­tu­ja vihreä poli­isi sit­ten saa tutkia? Ympäristörikok­si­ako vain? 

        Joillekin taitaa ottaa koville se että poli­i­sis­sa, vieläpä päällystössä, on muitakin poli­it­tisia suun­tia edustet­tunakuin per­in­teisiä oikeistolaisia? 

        Kyseinen poli­isi oli kuitenkin ollut kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa vain jos­sain lau­takun­nas­sa ja luopui poli­tikoin­nista samantien. Hän on siis pelkkä riv­iäänestäjä poli­ti­ikan suhteen.

        Henkilöko­htais­es­ti toivoisin, että tuol­laises­sa tilanteessa tutkin­nan­jo­hta­jak­si nimet­ty poli­isi sanoisi esimiehelleen, että “toki mielel­läni teen tämän hom­man, mut­ta minähän olin viime kun­tavaaleis­sa ehdol­la Vihrei­den riveis­sä” ja esimies toteaisi siihen, että “no niin­pä olikin, ehkä on parem­pi, että Mönt­tö­nen hoitaa nämä niin ei tule san­omista”. Noin sen pitäisi men­nä. Ihan ilman mitään lake­ja ja ohjeis­tuk­sia. Ei sil­lä etteikö lake­ja ja ohjeis­tuk­sia pitäisi olla, mut­ta ärsyt­tää kun täl­lai­sis­sa jääviys­miskysymyk­sis­sä tun­tuu niin usein ole­van vaikeuk­sia tode­ta itses­tään­selvyyk­siä. Mis­sä on maalaisjär­ki ja mis­sä on poli­itikon suorit­ta­ma itse­tutkiskelu sen suh­teen mitä poli­ti­ikkaan lähtem­i­nen tarkoit­taa esimerkik­si oman ammatin kannalta.

      4. Peter: Henkilöko­htais­es­ti toivoisin, että tuol­laises­sa tilanteessa tutkin­nan­jo­hta­jak­si nimet­ty poli­isi sanoisi esimiehelleen, että “toki mielel­läni teen tämän hom­man, mut­ta minähän olin viime kun­tavaaleis­sa ehdol­la Vihrei­den riveis­sä” ja esimies toteaisi siihen, että “no niin­pä olikin, ehkä on parem­pi, että Mönt­tö­nen hoitaa nämä niin ei tule san­omista”. Noin sen pitäisi men­nä. Ihan ilman mitään lake­ja ja ohjeis­tuk­sia. Ei sil­lä etteikö lake­ja ja ohjeis­tuk­sia pitäisi olla, mut­ta ärsyt­tää kun täl­lai­sis­sa jääviys­miskysymyk­sis­sä tun­tuu niin usein ole­van vaikeuk­sia tode­ta itses­tään­selvyyk­siä. Mis­sä on maalaisjär­ki ja mis­sä on poli­itikon suorit­ta­ma tse­tutkiskelu sen suh­teen mitä poli­ti­ikkaan lähtem­i­nen tarkoit­taa esimerkik­si oman ammatin kannalta. 

        Mut­ta jos olisi ollut kokoomuk­sen ehdokas kun­nal­lis­vaaleis­sa, niin mitään estet­tä ei olisi ollut?

      5. Ainakaan kokoomus­laisil­la poli­itikoil­la (Juha Hako­la) ei ole ollut mitään esteitä vain­o­ta vihre­itä kansane­dus­ta­jia (Rosa Mertiläinen).

      6. R.Silfverberg: Mitä jut­tu­ja vihreä poli­isi sit­ten saa tutkia? Ympäristörikok­si­ako vain? 

        Joillekin taitaa ottaa koville se että poli­i­sis­sa, vieläpä päällystössä, on muitakin poli­it­tisia suun­tia edustet­tunakuin per­in­teisiä oikeistolaisia? 

        Kyseinen poli­isi oli kuitenkin ollut kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa vain jos­sain lau­takun­nas­sa ja luopui poli­tikoin­nista samantien. Hän on siis pelkkä riv­iäänestäjä poli­ti­ikan suhteen.

        Tietysti jos halu­aa perus­suo­ma­laisille seu­raavis­sa vaaleis­sa mah­dol­lisim­man paljon lisää ääniä, niin sit­ten kan­nat­taa val­jas­taa mah­dol­lisim­man mon­ta vihreää poli­isia tekemään esi­tutk­in­taa perus­suo­ma­lais­ten sanomi­sista. Var­maan vasem­mis­toli­it­to­lainen poli­isi kel­paisi myös.

        Kuten san­ot­tu, niin on jos siltä näyt­tää. Nyt ei näytä hyvältä. Mon­es­sakaan mielessä.

      7. Daniel Fed­er­ley: Tietysti jos halu­aa perus­suo­ma­laisille seu­raavis­sa vaaleis­sa mah­dol­lisim­man paljon lisää ääniä, niin sit­ten kan­nat­taa val­jas­taa mah­dol­lisim­man mon­ta vihreää poli­isia tekemään esi­tutk­in­taa perus­suo­ma­lais­ten sanomi­sista. Var­maan vasem­mis­toli­it­to­lainen poli­isi kel­paisi myös.

        Kuten san­ot­tu, niin on jos siltä näyt­tää. Nyt ei näytä hyvältä. Mon­es­sakaan mielessä.

        Nyt on ollut vain yksi. 

        Jos läh­tee ehdokkaak­si kun­nal­lis­vaalei­hin jonkun puolueen lis­toil­ta niin sil­loin ei ainakin heti tähdätä päästä val­takun­nan­poli­ti­ikkaan ja mullis­ta­maan maail­maa. Syy kun­nal­lispoli­ti­ikkaan mukaan lähtemiseen voi olla vaikka­pa kiin­nos­tus kaavoitus- tai joukkoli­i­ikenne- tai koulu­a­sioista. Esim Espoos­sa (jos­sa kyseinen poli­isi asuu ja oli ehdol­la) vihreät ovat enem­män sitä “Kokoomuk­sen puis­to-osas­toa” kuin mitä he ovat Helsingis­sä. Eroa­vat Kokoomuk­ses­ta pääosin siten että eivät aja audimi­esten asiaa.

      8. Täm­möi­sis­sä kohdis­sa aina miet­tii, pitäisikö vaa­likelpoisu­us­ra­joi­tusten olla vähän laa­jem­pia kuin vain korkeimpia virkamiehiä koske­via. Ainakin ajat­telisi, että hyvän virkamiehen ei tulisi lähteä poli­it­tiseen toim­intaan mukaan. Virkamieseti­ikkaan­han kuu­luu puolueet­to­muu­den vaa­timus. Toki ammat­ti­taitoinen virkamies kyke­nee pitämään henkilöko­htaiset poli­it­tiset ambi­tion­sa töistään eril­lis­inä, mut­ta kyl­lä se voi olla suuren yleisön hive­nen han­kala uskoa näkyvästi puolue­toimin­nas­sa mukana ole­van puolueet­to­muu­teen eri­tyis­es­ti asiois­sa, jois­sa tämän oman puolueen edut ovat vah­vasti läsnä.

        ”Ajatel­la saa, mut­tei sanoa”, san­o­taan, mut­ta mielip­i­teen­va­paus pitää sisäl­lään myös oikeu­den ilmaista mielip­i­teen­sä. Lisäk­si sal­li­tun retori­ikan hallinta on juuri yksi Orwellin pelikir­jas­takin löy­tyvä keino ylläpitää val­ta-asetelmia. Kun olen somes­sa näh­nyt vääri­na­jat­telijoiden lynkka­jaisia, niin siel­lä tois­tu­vana argu­ment­ti­na pyörii (vas­tauk­se­na ”onko tämän sanomi­nen nyt niin kamalaa” ‑kyse­ly­i­hin), että väärät puheet pal­jas­ta­vat henkilön väärän arvo­maail­man, ja että täm­möi­nen henkilö kyl­lä ennem­min tai myöhem­min tek­isi jotain väärin, joten rankaisu/ostrakismi/solvaaminen on ok ja jopa vält­tämätön­tä. Eli kyl­lä nimeno­maan vääristä ajatuk­sista, ei puheista sinän­sä, rankaise­maan pyrkiviä kyl­lä on.

      9. Sepe­teus:
        Täm­möi­sis­sä kohdis­sa aina miet­tii, pitäisikö vaa­likelpoisu­us­ra­joi­tusten olla vähän laa­jem­pia kuin vain korkeimpia virkamiehiä koske­via. Ainakin ajat­telisi, että hyvän virkamiehen ei tulisi lähteä poli­it­tiseen toim­intaan mukaan. Virkamieseti­ikkaan­han kuu­luu puolueet­to­muu­den vaatimus. 

        Olisiko joku suo­ja-aikara­ja, 5 vuot­ta poli­it­tis­es­ta toimin­nas­ta tai toisinpäin?
        Entäs vankila/käräjätuomio? Että 5 vuot­ta olta­va vähin­tään että saa lail­lis­es­ti ryhtyä vaaliehdokkaaksi?

  6. Kiin­nos­ta­va pöytäkir­ja, keskustelu eduskun­nas­sa näyt­ti pikaisel­la vilka­isul­la varsin järkiperäiseltä argu­men­taa­ti­ol­ta. Onko­han tässä tapah­tunut merkit­täviä muu­tok­sia viimeis­ten 30 vuo­den aikana?

    Vastaa

    1. antti:
      Kiin­nos­ta­va pöytäkir­ja, keskustelu eduskun­nas­sa näyt­ti pikaisel­la vilka­isul­la varsin järkiperäiseltä argu­men­taa­ti­ol­ta. Onko­han tässä tapah­tunut merkit­täviä muu­tok­sia viimeis­ten 30 vuo­den aikana? 

      Sen ver­ran olen lukenut eduskun­nan pöytäkir­jo­ja, että ei hirveästi. Täy­sis­tun­non puheen­vuorot ovat yllät­tävän järke­viä eri­tyis­es­ti, kun on kyse ruti­ini­lain­säädän­nöstä. Eri­tyis­es­ti lähetekeskuste­lut ovat kivoja. 

      Jos halu­aa lukea todel­la korkeata­soista argu­men­toin­tia, niin kevään 1919 pöytäkir­jat ovat todel­la hieno­ja. Suomen hal­li­tus­muo­dos­ta käy­ty täy­sis­tun­tokeskustelu oli korkeata­soista ja aina sil­loin täl­löin vas­ta salis­sa tehty muu­tose­hdo­tus pää­tyi perus­tus­laik­si. Esimerkik­si se, että kir­je­salaisu­us laa­jen­net­ti­in käsit­tämään myös lennätin-ja puhe­lin­salaisu­us, oli täm­möi­nen tapaus.

      Vastaa

  7. 30 vuot­ta sit­ten sekä Keskustal­la että rav­imiehillä oli huono maine. Se, että sait uhkauk­sen keskusta­laiselta rav­imieheltä kuu­lui “vesi on märkää” kategoriaan.

    Vastaa

  8. Oliko tuo nyt niin tarkeaa. Aika on ajanut ohi. Ma luulen etta sil­loin se oli merkit­tavaa, mut­ta ei enaa tanaan. Pekkariset ym. kuu­lu­vat jo 1990-luvulle. Olisiko noin?

    t. Mikko

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.