Demarit ja vihreät joskus aikojen alussa.

Jacob Söder­man pohtii Hesaris­sa, että demar­it oli­si­vat nyt men­estyvä puolue, jos oli­si­vat ymmärtäneet sulaut­taa vihreät itseen­sä 1980-luvulla.

Pohdit­ti­in tätä mei­dänkin päässämme. Joskus 1980-luvul­la piskuinen joukko tule­via vihre­itä vaikut­ta­jia kokoon­tui Suo­mi-lehden tilois­sa miet­timässä oras­ta­van vihreän liik­keen yhteiskun­nal­lista strate­giaa. Olimme yksimielisiä siitä, että demar­it näyt­tävät suo­ma­laiselle yhteiskun­nalle suun­nan. (Ihan oikeasti, siltä se sil­loin näytti.)

Niin­pä suo­ma­laiseen yhteiskun­taan vaikute­taan vaikut­ta­mal­la demarei­hin. Enää piti ratkaista, vaikute­taanko demarei­hin tehokkaam­min sisältä vai ulkoa. Päädy­imme vaikut­ta­maan ulkoa, kos­ka meitä oli niin vähän ja demare­i­ta niin paljon, että demarei­den sisäl­lä olisimme eristäy­tyneet jon­nekin Etelä-Helsin­gin sos.dem ‑yhdis­tyk­seen esit­tämään eriäviä mielip­iteitä puoleen päätöksiin.

Käsi­tys omas­ta pro­jek­tis­tamme oli, että se olisi väli­aikainen ja sen tehtävä olisi toimia katalyyt­ti­na poli­it­tises­sa ken­tässä.  Tämä arvio meni aivan poskelleen, mut­ta luulen, että arvio jauhau­tu­mis­es­ta demarien koneis­ton sisäl­lä oli oikea. Thomas Wahlgren val­it­si toisin. Voidaan kysyä, onko puolue muut­tanut Thomas­ta enem­män kuin Thomas demareita.

Jos olisimme men­neet sisälle demarei­hin, emme olisi juuri pystyneet siel­lä mitään tekemään. Vihreä puolue olisi Suomeen syn­tynyt joka tapauk­ses­sa, vähän myöhem­min ja vähän eri­laise­na ja vähem­män Helsinki-keskeisenä.

 

14 vastausta artikkeliin “Demarit ja vihreät joskus aikojen alussa.”

  1. Te perus­ta­ja­jäsenet saat­te olla ylpeitä saavu­tuk­ses­tanne. Vihreä puolue edus­taa syvää edis­tys­tä ja kestävää kehi­tys­tä päin­vas­toin kun ay-lin­nakkeeseen juut­tunut demar­i­junt­ta. Itse en aikoinaan osan­nut tul­la mukaan mikä nyt kadut­taa. Syynä oli ehkä eri­lais­ten oraan- ja kissan­suo­jeli­joiden mukanao­lo mikä ei edus­tanut laveaa näkökul­maa vaan hih­huli­u­ut­ta, joka on onnek­si jäänyt mar­gin­aali­in joitain pyöräilyak­tivis­te­ja luku­un ottamatta.

    Vastaa

    1. Olli Saari­nen:
      Te perus­ta­ja­jäsenet saat­te olla ylpeitä saavu­tuk­ses­tanne. Vihreä puolue edus­taa syvää edis­tys­tä ja kestävää kehi­tys­tä päin­vas­toin kun ay-lin­nakkeeseen juut­tunut demarijuntta.

      Vihreät kan­nat­ta­vat markki­na­t­alout­ta, mikä käytän­nössä tarkoit­taa ympäristövi­haa. Mitään merkke­jä siitä, että markki­na­t­alous ja ympäristön­suo­jelu pystyt­täisi­in yhdis­tämään, ei ole.

      Vihreät lie­nee koulu­tus­ta­soon­sa suh­teutet­tuna Suomen tiedev­as­taisi­in puolue, kos­ka sitä ei kiin­nos­ta tosi­asi­at vaan visiot. 

      Kaikki­in polt­tavi­in ongelmi­in vihrei­den ratkaisu ovat tule­vaisu­u­den visiot. Pitäisi tehdä sitä ja pitäisi tehdä tuo­ta, mut­ta samal­la vihrei­den käytän­nön poli­ti­ik­ka vaatii tuhoavaa talouskasvua, jol­la rahoite­taan puolueen muut tavoitteet.

      Puolueen tule­vaisu­us ympäristön­suo­jelukysymyk­sis­sä on help­po ennus­taa. Huolestuneisu­ut­ta vaal­i­taan, visioi­ta luo­daan ja merk­i­tyk­set­tömiä iden­ti­teet­ti­val­in­to­ja tehdään, mut­ta samaan aikaan ei myön­netä globaalin talousjär­jestelmän tuhovoimaa ja siitä eroon pääsemisen välttämättömyyttä.

      Jostain syys­tä vihreät puolueena ei uskalla sanoa samaa minkä mon­et sosi­aalisel­la orrel­la korkealle nousseet uskalta­vat sanoa. Vihreät ei ehdo­ta työt­tömyy­den rajua kas­vat­tamista, vaik­ka se olisi kaikkein tehokkain nopeasti vaikut­ta­va keino ympäristön­suo­jelus­sa. Vihreät eivät ehdo­ta lisään­tymiskiel­toa, vaik­ka lapsen han­kkimisen (joko syn­nyt­tämäl­lä tai köy­hästä maas­ta adop­toimal­la) ympäristöhait­ta on murskaava.

      https://yle.fi/uutiset/3–10919955

      Jopa pro­fes­sorikun­nas­ta on ruven­nut kuu­lumaan ehdo­tuk­sia esimerkik­si main­oskiel­losta, mut­ta val­is­tuneet vihreät eivät sel­l­aisia näkyvästi ehdo­ta. Heille tuhoa­van kulu­tuskult­tuurin jatkami­nen näyt­tää ole­van suo­ranainen tavoite.

      Val­is­tunut­tako? Ei, vaan vas­tu­u­ton­ta tuhoamista, joka yritetään oikeut­taa val­is­tuneel­la huolestuneisuudella.

      Olet sitä mitä teet etkä sitä mitä puhut. Markki­na­t­alousjär­jestelmää kan­nat­ta­vat vihreät ker­to­vat teoil­laan ole­vansa ympäristö­vas­tainen puolue. Se ei pyri köy­hyy­teen, minkä pitäisi täl­lä het­kel­lä olla poli­it­tises­sa jär­jestelmässä ensisi­jainen tavoite, kos­ka tieteel­liset tosi­asi­at ker­to­vat, että vain köy­hyys pelas­taa ympäristötuholta.

      Vastaa

      1. Junt­tip­ul­la Savos­ta: Se ei pyri köy­hyy­teen, minkä pitäisi täl­lä het­kel­lä olla poli­it­tises­sa jär­jestelmässä ensisi­jainen tavoite, kos­ka tieteel­liset tosi­asi­at ker­to­vat, että vain köy­hyys pelas­taa ympäristötuholta.

        Onko tämä sarkaismi? 

        Itse otsikkoon palatak­seni kiitän senaikaisia päät­täjiä oikeas­ta valin­nas­ta. Sääli vain, että nykyi­nen vihrei­den päät­täjien sukupolvi on hylkäämässä markki­na­tolouden keinot asioiden parantamiseen.

  2. Paluuviite: Osmo Soininvaara: SDP:n kanssa olisi käynyt huonosti – verkkouutiset.fi

  3. Jun­tip­ul­la : has­su aja­tus, että ympäristön­suo­jelu ja markki­na­t­alous oli­si­vat ris­tiri­idas­sa. Kysymys on vain vero­tuk­ses­ta ja mak­su­ista. Kun ympäristön likaami­nen on kallista niin fir­man insinööriresurssit suun­nataan puh­taama­paan. Se on polit­ti­inen kysymus. 

    Vihrei­den tiedev­as­taisu­us on kieltämät­tä mas­si­ivista ja ver­tau­tuu vain per­sui­hin. Per­suil­la syynä koulu­tuk­sen puute ja vihreil­lä lie­nee se, että koulu­tus on human­is­tisil­ta aloil­ta ja luon­notiede on vierasta. 

    Itse blo­gin asi­aan. Demarei­den sisäl­lä vihrei­den vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet oli­si­vat olleet todel­la mität­tömät. Toki jos olisi onnis­tunut kaap­pa­maan puolueessa merkit­tävän val­lan olisi vaiku­tus­mah­dol­lisu­ude­tkin olleet toista luokkaa.

    Vastaa

    1. xyzzy:

      Vihrei­den tiedev­as­taisu­us on kieltämät­tä mas­si­ivista ja ver­tau­tuu vain per­sui­hin. Per­suil­la syynä koulu­tuk­sen puute ja vihreil­lä lie­nee se, että koulu­tus on human­is­tisil­ta aloil­ta ja luon­notiede on vierasta. 

      On kyl­lä hyvin häm­men­tävä lausun­to tämä.

      Vastaa

      1. Mis­sä muus­sa puolueessa tiede- ja teknolo­giamyön­teis­ten pitää perus­taa oma alay­hdis­tyk­sen­sä saadak­seen äänen­sä kuu­lu­vi­in? Viite on kuin “Työ­markki­noiden jous­toa kan­nat­ta­vat sosi­aalidemokraatit Ry” (onko Tölö Unga Social­is­ter muuten se?).

      2. Taneli Neval­la: Mis­sä muus­sa puolueessa tiede- ja teknolo­giamyön­teis­ten pitää perus­taa oma alay­hdis­tyk­sen­sä saadak­seen äänen­sä kuuluviin? 

        Mis­sä muus­sa puolueessa tiede- ja teknolo­giamyön­teiset ovat suurin alayhdistys?

      3. Tom­mi Uschanov: Mis­sä muus­sa puolueessa tiede- ja teknolo­giamyön­teiset ovat suurin alayhdistys?

        Mikä muu puolue on perus­tanut koko ole­mas­saolon­sa ydin­voiman kat­e­goriseen vas­tus­tamiseen? Ja nyt se onkin “tiede- ja teknologiamyönteisyyttä” ?

      4. antti: Mikä muu puolue on perus­tanut koko ole­mas­saolon­sa ydin­voiman kat­e­goriseen vas­tus­tamiseen? Ja nyt se onkin “tiede- ja teknologiamyönteisyyttä” ? 

        Miten niin “mikä muu puolue”? Mikään puolue koskaan mis­sään maail­man maas­sa ei ole perus­tanut koko ole­mas­saoloaan ydin­voiman kat­e­goriseen vastustamiseen.

        (Yksit­täistä asi­aa vas­tus­ta­maan peruste­tut puolueet ovat yleen­säkin erit­täin harv­inaisia. Aus­tralias­sa oli kylmän sodan aikaan ydinasei­ta vas­tus­tanut puolue. Yhdys­val­lois­sa on toimin­nas­sa erit­täin pieni kiel­to­lakipuolue, ja Alanko­mais­sa oli aikoinaan Anti-Rev­o­lu­tion­aire Par­tij, joka vas­tusti Ran­skan val­lanku­mous­ta. Mui­ta ei juuri tule mieleen.)

      5. Tom­mi Uschanov: Miten niin “mikä muu puolue”? Mikään puolue koskaan mis­sään maail­man maas­sa ei ole perus­tanut koko ole­mas­saoloaan ydin­voiman kat­e­goriseen vastustamiseen.

        (Yksit­täistä asi­aa vas­tus­ta­maan peruste­tut puolueet ovat yleen­säkin erit­täin harv­inaisia. Aus­tralias­sa oli kylmän sodan aikaan ydinasei­ta vas­tus­tanut puolue. Yhdys­val­lois­sa on toimin­nas­sa erit­täin pieni kiel­to­lakipuolue, ja Alanko­mais­sa oli aikoinaan Anti-Rev­o­lu­tion­aire Par­tij, joka vas­tusti Ran­skan val­lanku­mous­ta. Mui­ta ei juuri tule mieleen.)

        Suomen his­to­ri­as­sa mon­et puolueet ovat syn­tyneet yhden asian liikkeinä, kas­va­neet pien­puolueik­si ja sit­ten joko kadon­neet tai kas­va­neet suuremmiksi.

        Esim:
        — Perus­tus­lailli­nen Kansan­puolue (vas­tusti suomettumista )
        — Kris­till­i­nen Liit­to (vas­tusti alus­ta alka­en alko­ho­lia ja vapaa­ta seksiä)
        — Itsenäisyyspuolue (vas­tusti EU:ta)
        — Eläinoikeuspuolue
        — Piraattipuolue
        — Fem­i­nisti­nen Puolue

  4. Kiitos muis­telus­tasi.

    Kak­si huomio­ta: sosialidemokraatit eivät ole Suomes­sa eivätkä muual­lakaan löytäneet kestävää suhdet­ta maa­han­muut­toon. Mielu­um­min ollaan oltu, kun asi­aa ei olisi ole­mas­sakaan. Kale­vi Sor­san päämin­is­terikaudel­la pako­lais­poli­ti­ik­ka oli niin tiukkaa, ettei 2000-luvul­la ole sel­l­aista nähty. Sosial­is­tisen liik­keen inter­na­tion­al­is­mi on ollut sitä, että jokainen pysyköön kotimaassaan.

    Toinen point­ti: 1980-luvul­la syn­tymässä olleen Vihreän liik­keen ja SDP:n yhdis­tymisen tiel­lä oli vihrei­den fun­da­men­taa­li­nen suhde ydinvoimaan.

    Vastaa

    1. ij:

      Kak­si huomio­ta: sosialidemokraatit eivät ole Suomes­sa eivätkä muual­lakaan löytäneet kestävää suhdet­ta maa­han­muut­toon. Mielu­um­min ollaan oltu, kun asi­aa ei olisi ole­mas­sakaan. Kale­vi Sor­san päämin­is­terikaudel­la pako­lais­poli­ti­ik­ka oli niin tiukkaa, ettei 2000-luvul­la ole sel­l­aista nähty. Sosial­is­tisen liik­keen inter­na­tion­al­is­mi on ollut sitä, että jokainen pysyköön kotimaassaan. 

      1980-luvulle asti kuvitelti­in yleis­es­ti että kukaan ei vapaae­htois­es­ti tänne halua tul­la. Ain­oat jot­ka tuli­vat oli­vat nuoret miehet jot­ka oli­vat rakas­tuneet suo­ma­laisi­in tyttöihin. 

      Pako­laisia tuli lat­tari­amerikas­ta ja Viet­namista ja siinä kaikki. 

      Oikeistop­uolueet oli­si­vat salli­neet Neu­vos­toli­iton ja muun itäblokin toisi­na­jat­telijoiden tul­la Suomeen pako­laisi­na, mut­ta sitä ei saanut ääneen sanoa. Yleis­es­ti ottaen län­si­mai­hin ei tul­lut pako­laisia eri­tyisen paljon, vaan työn perässä muut­tavia siir­to­laisia mut­ta sel­l­asi­ia ei Suomeen haluttu. 

      Toisaal­ta n 400.000 suo­ma­laista asui samaan aikaan Ruo­tis­sa, Nor­jas­sa ym ja kävi keikkatöis­sä Neuvostoliitossa.

      ij:
      Toinen point­ti: 1980-luvul­la syn­tymässä olleen Vihreän liik­keen ja SDP:n yhdis­tymisen tiel­lä oli vihrei­den fun­da­men­taa­li­nen suhde ydinvoimaan. 

      Tämän allekir­joi­tan täysin.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.