Anekdootteja: Tallinnaan 1965

En ole aja­tel­lut jul­kais­ta muis­tel­mia­ni, kos­ka muis­ti­ni ei ole kro­no­lo­gi­nen ja kos­ka päi­vä­kir­jois­sa­ni on kata­stro­faa­li­sia auk­ko­ja. Sik­si olen aja­tel­lut muis­tel­la anek­doot­te­ja elä­mä­ni var­rel­ta. Näi­tä tulee noin vii­kon välein.

Tal­lin­naan 1965

Tek­no­lo­gi­nen kehi­tys saa­vut­ti huip­pun­sa ja vuon­na 1965 Suo­men­lah­den yli pää­si lai­val­la Tal­lin­naan. Ennen se oli ollut mah­dol­lis­ta. Olin sil­loin 13-vuotias.

Neu­vos­to­liit­to­lai­nen ja suo­ma­lai­nen osa­puo­li päät­ti­vät jakaa lai­va­lii­ken­teen lip­pu­tu­lot tasan ja tämä teh­tiin niin, että oli yhden päi­vän ja kol­men päi­vän mat­ko­ja. Jos meni Tal­lin­naan suo­ma­lai­sel­la aluk­sel­la, piti tul­la takai­sin neu­vos­to­liit­to­lai­sel­la ja päinvastoin.

Isä­ni oli saa­nut työn­sä vuok­si itsel­leen ja minul­le vapaa­li­put suo­ma­lai­sel­le aluk­sel­le. (Sii­hen aikaan tuol­lai­sia oli tapa­na ottaa vas­taan, ilman, että mikään häly­tys­kel­lo soi.) Mei­dän mat­kam­me oli tämän takia kah­den päi­vän mat­ka, joten ero­tum­me joukosta.

Kun lai­va oli Suo­men­lah­den puo­li­vä­lis­sä, viro­lai­nen luot­si­ve­ne kiin­nit­tyi lai­vam­me ja siel­tä nousi lai­vaan Neu­vos­to­lii­ton raja­tar­kis­tus. Sii­hen aikaan raja­muo­dol­li­suuk­siin ei halut­tu käyt­tää aikaa, vaan ne tapah­tui­vat lai­val­la kuten nyt Pie­ta­rin junassa.

Ensim­mäi­sek­si kut­sut­tiin mei­dät kak­si näyt­tä­mään pas­sim­me ja vii­su­mim­me. Joten­kin tun­tui, että täs­tä­hän tulee jännittävää.

Mat­kal­la kes­ki-ikäi­nen, vähän jo lai­ta­myö­täi­ses­sä ole­va mies esit­te­li kai­kil­le kom­mu­nis­ti­sen puo­lu­een jäsen­kir­jaan­sa ja ker­toi, että hän on menos­sa tapaa­maan pik­kusis­ko­aan, joka asuu viro­lai­ses­sa ihan­neyh­teis­kun­nas­sa mut­ta jota hän ei ole näh­nyt kym­me­niin vuo­siin. Ilmei­ses­ti hän­kään ei olut mak­sa­nut itse mat­kaan­sa, kos­ka tuli takai­sin kah­den päi­vän kulut­ta niin kuin mekin.

Sata­mas­sa oli lai­vaa vas­tas­sa pal­jon nuo­ria nai­sia, jot­ka hoki­vat sanaa ”mor­sian”. Minä olin ennen ymmär­tä­nyt, että mor­sian on menos­sa elä­mä­ni­kui­seen avio­liit­toon, mut­ta näi­den aika­täh­täin oli lyhyem­pi. Aika häkel­lyt­tä­vä kokemus.

Mei­tä­kin oltiin vas­tas­sa. Pyy­tä­mät­tä ja kysy­mät­tä meil­le ilmaan­tui opas, jos­ta emme myös­kään mitään mak­sa­neet. Hän kul­jet­ti mei­tä eri­lai­siin näh­tä­vyyk­siin, joi­ta pidin vähän ikä­vys­tyt­tä­vi­nä. Minä oli­si halun­nut näh­dä arki­päi­vän Tal­lin­naa enkä sankarihautoja.

Sit­ten koit­ti vapaus. Yhden aamu­päi­vän saim­me men­nä, min­ne halusim­me. Isä­ni halusi käy­dä kat­so­mas­sa museoi­ta, mut­ta minus­ta nyky­päi­vä oli kiinnostavampi.

Otin rai­tio­vau­nun ja kat­soin, min­ne se menee. En edel­leen­kään tie­dä, mihin sil­loin pää­dyin, mut­ta ihan hir­ve­ää beto­nis­lum­mia se oli. Mustamäe?

Rati­kas­sa joku nuo­ri mies yrit­ti ottaa minuun yhteyt­tä, mut­ta emme löy­tä­neet yhteis­tä kiel­tä, joten se jäi sii­hen. Har­mit­taa jäl­ki­kä­teen, kos­ka ihmi­sil­lä on kädet kom­mu­ni­koin­ti var­ten, jos ei yhteis­tä puhut­tua kiel­tä muu­ten löydy.

Ilta­päi­väl­lä tapa­sim­me oppaan uudes­taan ja hän tie­tys­ti kysyi, mis­sä kävim­me. Isä­ni ker­toi, mis­sä museois­sa olin käy­nyt. Minä sanoin, että menin rati­kal­la – siis het­ki­nen, mikä sen pai­kan nimi oli­kaan – ja hän ker­toi minul­le, mis­sä olin käy­nyt. Tämän mokan jäl­keen hän oli vähän nolona.

Minä taas päät­te­lin, että jär­jes­tel­mäl­lä, joka käyt­tää rahan­sa pane­mal­la vakoo­jan 13-vuo­ti­aan pojan perään, ei ole sanot­ta­vaa tule­vai­suut­ta. Enkä sitä ana­lyy­siä kos­kaan hylännyt.

Lai­van läh­ties­sä tuo reh­va­kas kom­mu­nis­ti, joka oli jo kun­nol­la kän­nis­sä, ei ilmei­ses­ti ollut tavan­nut pik­kusis­ko­aan, kos­ka van­ha kouk­kusel­käi­nen nai­nen tuli sata­maan ja kysyi hän­tä. Kun mies hänet näki, jär­ky­tys oli suu­ri. Mies sel­vi­si välit­tö­mäs­ti: MITÄ NE OVAT TEHNEET SINULLE!.

En tie­dä, mitä sisa­ruk­set sen jäl­keen kes­kus­te­li­vat, mut­ta lai­val­la, kaik­kien näh­den, mies repi teat­raa­li­ses­ti kom­mu­nis­ti­sen puo­leen jäsenkirjansa.

Kesä­mö­kil­läm­me Sipoos­sa ostim­me peru­nam­me van­hal­ta pien­vil­je­li­jäl­tä, Olgal­ta. Ker­roin, että olim­me käy­neet Tal­lin­nas­sa ja hän heti kysy­mää, mil­lais­ta siel­lä li. Sanoin, että aika ankea­ta ja hän ihmet­te­le­mään, että kaik­ki­han sano­vat, että siel­lä on kaik­ki niin hyvin. Ete­lä-Sipoon pien­vil­je­li­jät äänes­ti­vät SKDL:ää ja kuun­te­li­vat Tal­lin­nan radiota.

18 vastausta artikkeliin “Anekdootteja: Tallinnaan 1965”

  1. Luku­vink­ki aihee­seen: Neu­vos­toih­mi­sen lop­pu. Vai­kut­ta­va teos.

  2. Post­mees ‑leh­ti kerä­si luki­joil­taan muis­to­ja neu­vos­toa­jal­ta ja koos­ti sii­tä pak­sun kir­jan. Löy­tyy suo­men­net­tu­na nimel­lä “Neu­vos­to-Viron arkipäivää”.

    Suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti, sii­nä on pal­jon ihan taval­li­sia tari­noi­ta min­kä­lais­ta arkie­lä­mä mie­hi­te­tys­sä sosia­lis­ti­maas­sa oli.

  3. Otin rai­tio­vau­nun ja kat­soin, min­ne se menee. En edel­leen­kään tie­dä, mihin sil­loin pää­dyin, mut­ta ihan hir­ve­ää beto­nis­lum­mia se oli. Mustamäe?”

    Tal­lin­nan rai­tio­verk­ko on sen ver­ran yksin­ker­tai­nen, että tuon voi­si yrit­tää muis­taa kart­taa kat­so­mal­la. Suu­rim­piin ele­ment­ti­lä­hiöi­hin, Mus­ta­mä­keen ja Las­na­mä­keen, ei mene rai­tio­lin­jaa peril­le asti. Vai oli­si­ko ollut kysees­sä johdinauto?

    1. Lin­ja 2 ajaa Koplin ja Las­na­mäen väliä, tosin ei mene kovin syväl­le Las­na­mäel­le. Sopi­vas­ti päät­tä­ri on pizze­ria Atti­mon kohdalla.

      Nelo­nen­kin menee vain Ton­diin, joten kyl­lä on pitä­nyt olla trol­li kysees­sä, ne aja­vat Mus­ta­mäel­le ja Öismäelle.

      1. Ola­vi:
        Lin­ja 2 ajaa Koplin ja Las­na­mäen väliä, tosin ei mene kovin syväl­le Las­na­mäel­le. Sopi­vas­ti päät­tä­ri on pizze­ria Atti­mon kohdalla.

        Nelo­nen­kin menee vain Ton­diin, joten kyl­lä on pitä­nyt olla trol­li kysees­sä, ne aja­vat Mus­ta­mäel­le ja Öismäelle.

        Onko tuol­la nyt niin hir­veäs­ti merkitystä?

  4. jok­seen­kin vähem­män poliit­ti­nen tari­na, tosin sitä­kin oli.

    huvit­ta­vaa oli tuo ns. pesun­kes­tä­vä kom­mu­nis­ti, joka jul­ki­ses­ti kehus­ke­lee ideo­lo­gial­laan ja sit­ten myös jul­ki­ses­ti myös toi­seen suun­taan. ei voi aina­kaan int­ro­ver­tik­si sanoa.

    var­si­nai­nen point­ti joka pis­ti miet­ti­mään on lopus­sa. eli tuo tal­lin­nan radio ja skdl. itse seu­ran­nut tuo­ta usa:n medi­aa vuo­sia ja on tul­tu todet­tua että vapaa media on yksi toi­mi­van yhteys­kun­nan perus­pa­li­kois­ta. mut­ta on yksi toi­nen­kin. yksi­löt ei sai­si lii­kaa noja­ta ns. yhden läh­teen medi­aan, joka alkaa olla paha ongel­ma usa:n oikeis­tos­sa. ylei­ses­ti voi­si sanoa että mediat mitä käyt­tää ei sai­si olla lii­an kapei­ta näke­myk­sil­tään ja ne pitäi­si kysee­na­lais­taa välil­lä ja niit­ten taustat.

    1. qua­si­mi­nus:
      jok­seen­kin vähem­män poliit­ti­nen tari­na, tosin sitä­kin oli.

      huvit­ta­vaa oli tuo ns. pesun­kes­tä­vä kom­mu­nis­ti, joka jul­ki­ses­ti kehus­ke­lee ideo­lo­gial­laan ja sit­ten myös jul­ki­ses­ti myös toi­seen suun­taan. ei voi aina­kaan int­ro­ver­tik­si sanoa.

      var­si­nai­nen point­ti joka pis­ti miet­ti­mään on lopus­sa. eli tuo tal­lin­nan radio ja skdl. itse seu­ran­nut tuo­ta usa:n medi­aa vuo­sia ja on tul­tu todet­tua että vapaa media on yksi toi­mi­van yhteys­kun­nan perus­pa­li­kois­ta. mut­ta on yksi toi­nen­kin. yksi­löt ei sai­si lii­kaa noja­ta ns. yhden läh­teen medi­aan, joka alkaa olla paha ongel­ma usa:n oikeis­tos­sa. ylei­ses­ti voi­si sanoa että mediat mitä käyt­tää ei sai­si olla lii­an kapei­ta näke­myk­sil­tään ja ne pitäi­si kysee­na­lais­taa välil­lä ja niit­ten taustat.

      Sinän­sä mie­len­kiin­toi­saa että sipoo­lai­nen (ruot­sin­kie­li­nen?) pien­vil­je­li­jä äänes­ti SKDL:ää, mut­ta voin vah­vis­taa että sel­lai­sia­kin on ollut. Kaik­ki Uuden­maan ran­ni­kon maa­jus­sit eivöt ole por­ho­ja RKP:läisiä, eivät var­sin­kaan sodan jäl­kei­si­nä vuo­si­na. Moni pol­veu­tui torp­pa­reis­ta tai kar­ta­noi­den maa­työ­läi­sis­tä ja eli­vät talou­del­li­ses­ti hyvin niu­kas­ti ja alkeel­li­sis­sa olois­sa aina 70-luvul­le asti.

  5. Kävin Tal­lin­nas­sa ensim­mäi­sen ker­ran 1998, joka paik­ka kes­kus­tas­sa oli huo­nos­sa kun­nos­sa, vino­ja puu­ta­lo­ja, räh­jäi­siä beto­ni­ta­lo­ja ja rei­käi­siä katuja. 

    Pai­koi­tel­len tun­tui kuin oli­si men­nyt aika­ko­neel­la vuo­den 1970 Suo­meen. Suo­mi­tu­ris­te­ja ja turis­min lie­veil­miöi­tä, yöker­ho­ja ja piraat­ti­ta­va­raa myy­viä kirp­pu­to­re­ja joka paikassa.

    Nykyi­nen Tal­lin­na näyt­tää aivan eri­lai­sel­ta, paik­ka on kuin uudel­leen raken­net­tu Hel­sin­gin lähiö ja joka puo­lel­la raken­ne­taan uutta.

    Mones­sa suo­ma­lai­ses­sa sisä­maan pik­ku­kau­pun­gis­sa kehi­tys on ollut päin­vas­tai­nen. Vuo­des­ta 1995 on men­ty pelk­kää ala­mä­keä ja väes­tö­ka­toa. Jos jotain uut­ta on raken­net­tu, niin lähin­nä van­huk­sil­le pal­ve­lua­sun­to­ja ja uusi kou­lu home­kou­lun tilalle.

  6. Pie­ni vaik­ka ehkä vähä­pä­töi­nen ris­ti­rii­tai­suus on jää­nyt anek­doot­tii­si. Olit­ko siis 15- vai 13-vuo­tias, kun Tal­lin­nan-mat­ka tapahtui?

  7. Otin rai­tio­vau­nun ja kat­soin, min­ne se menee. En edel­leen­kään tie­dä, mihin sil­loin pää­dyin, mut­ta ihan hir­ve­ää beto­nis­lum­mia se oli. Mustamäe?”

    Kiin­nos­ta­via muis­to­ja, mut­ta yri­tä tar­ken­taa. On nimit­täin vai­kea sanoa mis­sä olet käy­nyt ja miten sin­ne pää­sit. Fak­tat eivät oikein osu koh­dal­leen. Ratik­ka­lin­jat oli­vat v. 1965 lähes samat kuin nykyi­sin eikä niis­tä yksi­kään kul­je ns. betonislummeihin. 

    Mus­ta­mäe oli Tal­lin­nan ensim­mäi­nen “lähiö”, beto­nie­le­men­teis­tä raken­net­tu yhte­näi­nen alue aiem­man kes­kus­tan ulko­puo­lel­la. Sen raken­ta­mi­nen alkoi 1962 ja päät­tyi 70-luvul­la. Las­na­mäe aloi­tet­tiin 1973 ja Väi­ke-Öis­mäe 70-luvun tait­tees­sa. Rai­tio­vau­nua ei Mus­ta­mäel­le ole kos­kaan men­nyt ja trol­lik­ka aloit­ti v. 1967. Näi­hin uusiin lähiöi­hin ei neuk­kuai­ka­na men­nyt rati­koi­ta, kos­ka ne oli tuo­mit­tu “pers­pek­tii­vit­tö­mik­si”. Trol­ley-bus­sit oli­vat ideo­lo­gi­ses­ti parem­pia jos­tain syys­tä mut­ta nii­hin­kään eivät rahat riit­tä­neet. Kul­jet­tiin ilmei­ses­ti busseilla.

    1. Tar­ken­nuk­sia:
      “Otin rai­tio­vau­nun ja kat­soin, min­ne se menee. En edel­leen­kään tie­dä, mihin sil­loin pää­dyin, mut­ta ihan hir­ve­ää beto­nis­lum­mia se oli. Mustamäe?”

      Kiin­nos­ta­via muis­to­ja, mut­ta yri­tä tar­ken­taa. On nimit­täin vai­kea sanoa mis­sä olet käy­nyt ja miten sin­ne pää­sit. Fak­tat eivät oikein osu koh­dal­leen. Ratik­ka­lin­jat oli­vat v. 1965 lähes samat kuin nykyi­sin eikä niis­tä yksi­kään kul­je ns. betonislummeihin. 

      Eikö Tal­lin­naan raken­net­tu muu­al­le­kin Hruštšov­ko­ja (ilmei­ses­ti tyyp­pi­ta­lo 1–317) kuin vain näil­le isoil­le, sil­loin uusil­le lähiö­alueil­le? Kos­ka esi­mer­kik­si Pelgurannan/Koplin ja Uus Maa­ilm-kau­pun­gin­osan Hruštšov­kat oli rakennettu?

    2. Tar­ken­nuk­sia:
      “Otin rai­tio­vau­nun ja kat­soin, min­ne se menee. En edel­leen­kään tie­dä, mihin sil­loin pää­dyin, mut­ta ihan hir­ve­ää beto­nis­lum­mia se oli. Mustamäe?”

      Kiin­nos­ta­via muis­to­ja, mut­ta yri­tä tar­ken­taa. On nimit­täin vai­kea sanoa mis­sä olet käy­nyt ja miten sin­ne pää­sit. Fak­tat eivät oikein osu koh­dal­leen. Ratik­ka­lin­jat oli­vat v. 1965 lähes samat kuin nykyi­sin eikä niis­tä yksi­kään kul­je ns. betonislummeihin. 

      Mus­ta­mäe oli Tal­lin­nan ensim­mäi­nen “lähiö”, beto­nie­le­men­teis­tä raken­net­tu yhte­näi­nen alue aiem­man kes­kus­tan ulko­puo­lel­la. Sen raken­ta­mi­nen alkoi 1962 ja päät­tyi 70-luvul­la. Las­na­mäe aloi­tet­tiin 1973 ja Väi­ke-Öis­mäe 70-luvun tait­tees­sa. Rai­tio­vau­nua ei Mus­ta­mäel­le ole kos­kaan men­nyt ja trol­lik­ka aloit­ti v. 1967. Näi­hin uusiin lähiöi­hin ei neuk­kuai­ka­na men­nyt rati­koi­ta, kos­ka ne oli tuo­mit­tu “pers­pek­tii­vit­tö­mik­si”. Trol­ley-bus­sit oli­vat ideo­lo­gi­ses­ti parem­pia jos­tain syys­tä mut­ta nii­hin­kään eivät rahat riit­tä­neet. Kul­jet­tiin ilmei­ses­ti busseilla. 

      Las­na­mä­keen oli aikoi­naan tar­koi­tus raken­taa pika­rai­tio­tie. Kais­tat­kin oli varat­tu sil­le samaan mal­liin kuin Her­van­taan, jon­ne se rai­tio­tie tulee 40 vuot­ta myöhässä.

  8. En halua lou­ka­ta — arvos­tan suu­res­ti blo­gia­si ja teke­mää­si ruo­hon­juu­ri­työ­tä (ja pyö­räi­ly­ra­port­te­ja), mut­ta kiin­nos­tai­si tie­tää, että ker­roit­ko ennen Neu­vos­to­lii­ton romah­ta­mis­ta jul­ki­ses­ti, että kom­mu­nis­mi on vir­he? Jos siis jo vuon­na 1965 teit ana­lyy­sin, ettei se toi­mi? Minun mie­les­tä mei­dän ajas­sam­me on myös val­loil­laan kak­si mega­lo­maa­nis­ta uto­pis­ta vir­het­tä, jot­ka suo­ra­sel­käi­sim­mät jo ääneen myöntävät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.