Se on sitten Brexit ilman sopimusta

Bri­tan­nia siir­tyy WTO-tul­lien taakse 1.11.2019.

Tietysti tilanne voi vielä muut­tua. Boris John­son kuvit­telee, että saa EU:n polvilleen uhkaa­mal­la ampua itseään jalka­an. Lapset voivat pain­os­taa van­hempiaan uhkaa­mal­la vahin­goit­taa itseään, mut­ta kan­sain­väli­sis­sä suhteis­sa tämä on aivan uusi strate­gia. Tuskin toimii.

Voi tietysti olla, että par­la­ment­ti ei hyväksyä kovaa eroa, mikä tarkoit­taa, ettei se hyväksy eroa lainkaan, kos­ka tar­jo­tun sopimuk­sen se on hylän­nyt jo kolme ker­taa ‑vai oliko niitä jo neljä?

Itse ennustin vuon­na 2017, että lop­ul­ta jär­jestetään uusi kansanäänestys ja Brex­it perutaan. Ei tämä vieläkään ole mah­do­ton­ta, mut­ta toivon totis­es­ti, ettei niin tapah­du. Emme kaipaa EU:hun jäsen­maa­ta, joka suh­tau­tuu koko yhteisöön vihamielis­es­ti ja jon­ka edus­ta­jat EU-par­la­men­tis­sa kään­tävät selkän­sä EU-hym­nille. EU on toim­intakykyisem­pi ja vahvem­pi ilman Bri­tan­ni­aa. En ole juristi, mut­ta eikö eron peru­mi­nen vaa­di EU-mail­ta yksimielistä hyväksyntää?

Ehkä sit­ten, kun Bri­tan­nia on saanut asiansa kun­toon ja saanut koke­muk­sia ulkop­uolel­la olemisen ihanu­ud­es­ta, voidaan harki­ta sen palaamista EU:hun joko jäse­nenä tai saman­laisel­la sopimuk­sel­la, joka Nor­jal­la on, siis jäsenä ilman äänioikeutta.

Jok­seenkin var­masti Bri­tann­ian ja EU:n väli­in tule­vat siis WTO-tason tul­lit. Tul­lit jo sinän­sä rajoit­ta­vat kaup­paa, mut­ta tul­lauk­seen liit­tyvä vai­va kar­sii sitä lisää ja paljon. Ne ovat muuten maat­alous­tuot­teil­la erit­täin korkeat.

Sitä lisää myös se, että kaik­ki Bri­tan­ni­as­sa valmis­te­tut tuot­teet pitää tyyp­pi­hyväksyä ja tode­ta tur­val­lisek­si samal­la menet­te­lyl­lä kuin vaikka­pa Kon­gos­sa valmis­te­tut tuotteet.

EU:n ulko­ra­jan aset­tumi­nen Pohjois-Irlan­nin ja Irlan­nin rajalle tulee tuot­ta­maan suur­ta harmia. Sen on olta­va kova raja, kos­ka viime aikoina EU on halun­nut paika­ta ulko­ra­jo­jen­sa vuo­tamista. Ei voi olla niin, että Pohjois-Irlan­nin kaut­ta kuka vain voi tul­la EU:hun ilman papere­i­ta. Ital­ian tilan­net­ta se tietysti helpottaisi.

John­son lupaa menetet­ty­jen työ­paikko­jen tilalle tul­limuurin suo­jas­sa uusia. Tässä on vain se vika, että tul­lien takia kan­nat­ta­mat­tomak­si muut­tuvat tuotan­to aje­taan alas heti, uusien mah­dol­lisuuk­sien syn­nyt­tämät työ­paikat tule­vat vähitellen. Pait­si tietysti ne raja­muodol­lisuuk­sista huole­hti­vat, joi­ta pitää palkata paljon ja heti.

EU-yri­tys­ten, myös suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­nat­taa olla valp­paana, kos­ka brit­ti­tuot­tei­den jäljiltä jää paljon val­lat­tavia markki­noi­ta. Esimerkik­si brit­tiläiset makeiset eivät kestä mitenkään korkei­ta tulle­ja. Isom­paa merk­i­tys­tä on tietysti auto­te­ol­lisu­udel­la, kos­ka tämän jäl­keen britit valmis­ta­vat auto­ja lähin­nä vain itselleen.

Onhan tässä tietysti brit­tien kannal­ta hyviäkin asioi­ta. Esimerkik­si asun­to­jen hin­nat Lon­toos­sa laske­vat, kun pankkisek­torin työ­paikat siir­tyvät EU-maihin.

Mut­ta miten käy EU:ssa Englan­nin kie­len. Jokainen jäsen­maa saa ilmoit­taa yhden kie­len EU:n viral­lisek­si kielek­si. Kumpi uhrautuu, Irlan­ti vai Malta?

72 vastausta artikkeliin “Se on sitten Brexit ilman sopimusta”

  1. EU eron voi perua ilmoituk­sel­la ja ei vaa­di kenenkään hyväksyn­tää. Mut­ta se ilmoi­tus edel­lyt­täisi Brit­ti-par­la­mentin hyväksyn­tää. No Deal Brex­it on siten todel­la toden­näköi­nen kos­ka mik­si kukaan enää myön­täisi uut­ta lykkäystä

  2. Olen kanssasi samaa mieltä. Iso-Bri­tan­nia on valin­nut tien­sä. Jos he eivät halua sopimus­ta erostaan, on heil­lä EU:n perus­sopimusten mukaan oikeus lähteä ilman sopimus­ta. Tämä on taloudelli­nen katas­trofi, joka vaaran­taa Irlan­nin rauhan, mut­ta suvereen­i­na maana Isol­la-Bri­tan­ni­al­la on oikeus tehdä tyh­myyk­siä. Ei ole myöskään union­in etu, että pidämme muodol­lise­na jäse­nenä maa­ta, joka on halu­ton ole­maan jäsen.

    Eri asia sit­ten on se, tuleeko mei­dän enää teesken­nel­lä Ison-Bri­tann­ian ole­van ystävä­maa. Eikö järkev­in­tä olisi tode­ta, että se on osoit­tanut meille vakavaa vihamielisyyt­tä vaaran­taes­saan Irlan­nin, EU-jäsen­maan, rauhan ja talouden? Mielestäni voisimme aivan hyvin määrätä Isolle-Bri­tan­ni­alle pakot­tei­ta. Esimerkik­si se, että kieltäisimme brit­tiläis­ten lentokonei­den ylilen­not ja katkai­sisimme Gibral­tarin maay­htey­det, voisi olla mielekäs tapa osoit­taa närkästys­tä brit­tien vas­tu­ut­to­muud­es­ta. Meille tämä merk­it­sisi Yhdys­val­tain-lento­jen piten­e­mistä muu­ta­mal­la sadal­la kilo­metril­lä, mut­ta briteille — eri­tyis­es­ti brit­tien päätök­siä tekevälle ylälu­okalle — tämä aiheut­taisi kaiken Aasi­aan suun­tau­tu­van lentoli­iken­teen piden­tymisen useil­la tun­neil­la ja välilasku­jen vält­tämät­tömyy­den, kun koneet jou­tu­isi­vat kiertämään Espan­jan etelä- ja Ruotsin pohjoispuolitse.

    Olen­naista on joka tapauk­ses­sa se, että brit­tien lähtiessä union­ista ilman sopimus­ta, hei­dän elämään­sä ei helpote­ta mil­lään teknisil­lä eri­ty­isjär­jeste­ly­il­lä vaan että heitä kohdel­laan täysin armot­ta kol­man­te­na maana, jol­la ei ole EU:n kanssa mitään sopimuksia.

    1. Bri­tan­ni­alaiset lentoy­htiöt menet­tävät oikeu­den kab­o­taasi­in EU:n alueel­la. Ne saa­vat siis lentää Lon­toos­ta Pari­isi­in, mut­ta eivät Pari­i­sista Berliiniin.

      1. Ihan hölmö aja­tus, että EU:n pitäisi ran­gaista eroa­jaa muuten, kuin aja­mal­la omia etu­ja neu­vot­teluis­sa. Kyl­lä kova brex­it on ihan riit­tävän suuri ran­gais­tus sel­l­aise­naankin, eikä pop­ulis­teille pidä näyt­tää että EU on vihamieli­nen eroa­jille. Mielestäni on legit­imi­teetin kannal­ta tärkeää, että EU:sta voi myös käytän­nössä erota. 

        EU:n pitää olla tark­ka eduis­taan. Ja Putinin vain nau­reske­lisi, kun Län­si-Euroop­pa olisi tukkan­uot­tasil­la keskenään.

        Mit­ta mitähän ne tuumaa­vat Pohjois-Irlan­nis­sa? Rauhan­sopimusten osa­puo­let eivät yleen­sä tykkää, jos sopimuk­sen olen­naisia pykäliä riko­taan ja kova raja Irlantien välille on ihan selvä sopimuk­sen rikkominen.

      2. Tarkoitin siis aivan tosis­sani poli­it­tista pakotet­ta, jos­sa ei pois­tet­taisi vain kab­o­taa­sioikeuk­sia vaan myös oikeus lentää union­in ilmati­lan kaut­ta kol­man­si­in maihin.

      3. Tarkoitin siis aivan tosis­sani poli­it­tista pakotet­ta, jos­sa ei pois­tet­taisi vain kab­o­taa­sioikeuk­sia vaan myös oikeus lentää union­in ilmati­lan kaut­ta kol­man­si­in maihin.

        Brit­te­jä ei pidä kohdel­la eri taval­la kuin mui­ta EU:n ulkop­uolisia mai­ta vain sik­si, että ovat joskus olleet jäsen. Ei siis kohdel­la pehmeäm­min kuin Moldovaa, mut­ta ei myöskään huonommin.
        Tosin aiko­vat ilmais­es­ti jät­tää velka­nsa EU:lle mak­samat­ta, mikä voi tietysti antaa aihet­ta vas­ta­toimi­in, esimerkik­si maan omaisu­u­den konfiskointiin.

    2. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
      Eikö järkev­in­tä olisi tode­ta, että se on osoit­tanut meille vakavaa vihamielisyyt­tä vaaran­taes­saan Irlan­nin, EU-jäsen­maan, rauhan ja talouden? Mielestäni voisimme aivan hyvin määrätä Isolle-Bri­tan­ni­alle pakot­tei­ta. Esimerkik­si se, että kieltäisimme brit­tiläis­ten lentokonei­den ylilen­not ja katkai­sisimme Gibral­tarin maay­htey­det, voisi olla mielekäs tapa osoit­taa närkästys­tä brit­tien vastuuttomuudesta. 

      Olisi epäsym­metristä hai­tan­tekoa ja huonoa diplo­ma­ti­aa. Pakot­teet tule­vat kysymyk­seen, jos val­tio rikkoo solmi­mansa sopimuk­sen. Pitkän­per­jan­tain rauhan­sopimus­ta en kat­soisi rikot­ta­van sil­lä, että Iso-Bri­tan­nia jät­tää EU:n, vaik­ka se kovaa rajaa Irlan­nin saarelle tietäisikin.

      1. Aika ajatel­la: Pitkän­per­jan­tain rauhan­sopimus­ta en kat­soisi rikot­ta­van sil­lä, että Iso-Bri­tan­nia jät­tää EU:n, vaik­ka se kovaa rajaa Irlan­nin saarelle tietäisikin. 

        Sopimuk­sen tek­stis­sä itsessään tode­taan eksplisi­it­tis­es­ti, että se lep­ää sen pääl­lä, että sekä Irlan­ti että Yhdis­tynyt kuningaskun­ta (en käytä tässä nimeä “Iso-Bri­tan­nia”, kos­ka se on juuri se jon­ka kanssa Pohjois-Irlan­ti on yhdis­tynyt) ovat EU:n jäseniä.

        Lisäk­si sopimuk­ses­sa tode­taan, että Euroopan ihmisoikeussopimus sitoo Pohjois-Irlan­tia. Ja vaik­ka sil­lä ei olekaan yhtään mitään tekemistä EU:n kanssa, se on brex­it-hourail­i­joille ollut per­in­teis­es­ti keskeinen vihan kohde, ja irtau­tu­mi­nen siitä on keskeinen osa sitä mitä he tarkoit­ta­vat “brex­i­t­il­lä”. Jos siitä ei irtaudu­ta, mitään brex­i­tiä ei ole hei­dän mit­ta­pu­ul­laan vielä tapah­tunutkaan, ja sama show jatkuu entisellään.

      2. Tom­mi Uschanov: Sopimuk­sen tek­stis­sä itsessään tode­taan eksplisi­it­tis­es­ti, että se lep­ää sen pääl­lä, että sekä Irlan­ti että Yhdis­tynyt kuningaskun­ta (en käytä tässä nimeä “Iso-Bri­tan­nia”, kos­ka se on juuri se jon­ka kanssa Pohjois-Irlan­ti on yhdis­tynyt) ovat EU:n jäseniä.

        Jos sopimus lep­ääkin EU-jäsenyy­den pääl­lä, sopi­va tulk­in­ta on, että sopimus raukeaa (vaan ei rikkoudu), kun britit lähtevät EU:sta; sopimus on siis voimas­sa vain EU-jäsenyy­den ajan.

      3. Aika ajatel­la: Jos sopimus lep­ääkin EU-jäsenyy­den pääl­lä, sopi­va tulk­in­ta on, että sopimus raukeaa (vaan ei rikkoudu), kun britit lähtevät EU:sta; sopimus on siis voimas­sa vain EU-jäsenyy­den ajan. 

        Se nyt kuitenkaan ei ole mikään epä­muodolli­nen poli­it­ti­nen julis­tus vaan kum­mankin val­tion rat­i­fioima sopimus, joka on osa voimas­saol­e­vaa kan­sain­välistä oikeut­ta. Siinä ei ole mitään määräyk­siä irti­sanou­tu­mis­es­ta; tode­taan vain, että jos sopimus­ta jol­lain taval­la riko­taan, asia tul­laan kor­jaa­maan tämän ja tämän mekanis­min kaut­ta. (Sopimushan mah­dol­lis­taa mm. kansanäänestyk­sen jär­jestämisen Pohjois-Irlan­nin yhdis­tymis­es­tä Irlantiin.)

        Vuon­na 1998 koko brex­itin mah­dol­lisu­us oli niin täy­del­lisen etäi­nen, ettei kenellekään tul­lut edes mieleen miet­tiä sitä.

    3. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Eri asia sit­ten on se, tuleeko mei­dän enää teesken­nel­lä Ison-Bri­tann­ian ole­van ystävä­maa. Eikö järkev­in­tä olisi tode­ta, että se on osoit­tanut meille vakavaa vihamielisyyt­tä vaaran­taes­saan Irlan­nin, EU-jäsen­maan, rauhan ja talouden? 

      Tot­takai Iso-Bri­tan­nia on ystävä­maa. Tässä on ollut kyse muu­ta­mas­ta kyynis­es­tä sanomale­hdestä ja henkilöstä, jot­ka onnis­tu­i­v­at edis­tämään omaa asi­aansa pykäämäl­lä val­heisi­in perus­tuneen kansanäänestyskam­pan­jan. Samaan aikaan epäon­nekkaasti sat­tui EU:n suuri pako­laiskri­isi, joka var­masti pelot­ti mon­taa brit­tiäkin ja saat­toi ratkai­sev­asti vaikut­taa äänestyk­sen tulok­seen. Ja kon­ser­vati­ivipuolueen yti­men näyt­tävän muo­dosta­van his­to­ri­an lumoissa elävät hai­hat­teli­jat. Suurin osa brit­te­jä ei kuitenkaan ole mitään äärim­mäisyysih­misiä, vaik­ka eivät selvästi EU:n toim­intaa paljon tun­te­neetkaan (tun­te­vatko suo­ma­laiset?). Brit­tien enem­mistö suh­tau­tuu ulko­maalaisi­in ja myös mei­hin mui­hin euroop­palaisi­in ihmisi­in hyvin myön­teis­es­ti — ja läh­es puoli kansaa olisi halun­nut pysyä myös EU:n jäse­nenä, kaik­ista lokakam­pa­joista huoli­mat­ta. Pide­tään tarkkaan huol­ta siitä, että vies­timme on kirkas: ero on hoidet­ta­va sään­tö­jen mukaan, mut­ta muuten he ovat ja pysyvät ystävinämme.

      1. Johannes: Tot­takai Iso-Bri­tan­nia on ystävä­maa. Tässä on ollut kyse muu­ta­mas­ta kyynis­es­tä sanomale­hdestä ja henkilöstä, jot­ka onnis­tu­i­v­at edis­tämään omaa asi­aansa pykäämäl­lä val­heisi­in perus­tuneen kansanäänestyskampanjan. 

        Ei oikeas­t­aan. Kyse on val­tioiden poli­ti­ikas­ta. On aivan saman­tekevää, miten posi­ti­ivis­es­ti vähem­mistö briteistä suh­tau­tuu unioni­in, jos Iso-Bri­tann­nia val­tiona toimii meille vihamielis­es­ti. Nämä kyyniset sanomale­hdet, joi­hin viit­taat, ovat osa Ison-Bri­tann­ian val­tio­raken­net­ta ja nykyisen hal­li­tuk­sen tuke­na. Ne ovat siis ulko­maid­en näkökul­mas­ta osa Bri­tann­ian viral­lista lin­jaa. Emme siis voi elätel­lä aja­tus­ta jostain sen­ti­men­taalis­es­ta kan­so­jen ystävyy­destä, jos tämä ei näy maan hal­li­tuk­sen poli­ti­ikas­sa. Ystävät eivät aiheuta naa­purien­sa rajoille sotia. Jos Ison-Bri­tann­ian kansa on aidosti mei­dän ystävämme, he kor­jaa­vat poli­it­tisen jär­jestelmän­sä ja hoita­vat eron­sa sivistyneesti.

        Ehdo­tuk­seni lentok­iel­losta briteille perus­tui nimeno­maan siihen, että briteille asetet­tavien pakot­tei­den tulee iskeä talouden sel­l­aisi­in piirteisi­in, jot­ka eivät vahin­goi­ta taval­lista brit­tiä. Lentok­iel­to, joka tekee suorista lennoista Aasi­aan paljon aiem­paa han­kalampia, olisi juuri täl­lainen toimenpide. 

        Venäjä on toki ongel­ma. Riite­ly brit­tien kanssa on heille hyödyk­si. Silti kat­soisin, että kyl­lä sopimuk­se­ton­ta eroa pitää seu­ra­ta joukko ran­gais­tus­toimen­piteitä. Britit ovat jo aloit­ta­neet. Heikäläi­nen oikeu­sis­tu­in kat­soi EU:n pankki­valvon­tavi­ras­ton ole­van velvolli­nen pysymään vuokralaise­na aiem­mas­sa toim­i­ti­las­saan riip­pumat­ta siitä, että Ison-Bri­tann­ian ero pakot­taa viras­ton muut­ta­maan union­in alueelle. Iso-Bri­tan­nia ei ole muut­tanut lain­säädän­töään kumo­tak­seen tämän päätök­sen. Kyse on siis — kan­sain­välisoikeudel­lis­es­ti — Ison-Bri­tann­ian hal­li­tuk­sen toimen­piteestä, jol­la he vaa­ti­vat usei­ta mil­jarde­ja euro­ja rahaa union­il­ta brit­tiläiselle toim­i­jalle. (Kun Isos­ta-Bri­tan­ni­as­ta tulee kol­mas maa, sen oikeu­sis­tuimet eivät enää ole osa union­in oikeusjär­jestelmää vaan osa Ison-Bri­tann­ian mono­li­it­tisek­si kat­sot­tavaa hal­li­tus­ta.) Täl­laiseen kohtu­ut­tomaan röyhkey­teen pitää vas­ta­ta voimalla.

      2. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:

        Ehdo­tuk­seni lentok­iel­losta briteille perus­tui nimeno­maan siihen, että briteille asetet­tavien pakot­tei­den tulee iskeä talouden sel­l­aisi­in piirteisi­in, jot­ka eivät vahin­goi­ta taval­lista brit­tiä. Lentok­iel­to, joka tekee suorista lennoista Aasi­aan paljon aiem­paa han­kalampia, olisi juuri täl­lainen toimenpide. 

        Lentok­iel­loil­la niiden aset­ta­ja lyö herkästi eniten itseään. Lentok­iel­loil­la voisi tehdä Brit­tien suorista lennoista Aasi­aan han­kalampia ja kalli­impia. Poli­ti­ikan ken­täl­lä kuitenkin pakot­tei­den kohde usein aset­taa vas­taa­van pakot­teen sen aset­ta­jalle. Lennoista kes­ki-Euroopas­ta Pohjois-Amerikkaan tulisi vas­taavasti han­kalampia ja kalli­impia, jos niitä ei saisi tehdä Bri­tann­ian alueen yli. Myös suo­rat lentoy­htey­det EU-maista Irlan­ti­in jäi­sivät sen jäl­keen aika vähi­in, tai tuli­si­vat ainakin selvästi nyky­istä enem­män polt­toainet­ta kulut­taviksi, kos­ka nyky­isin lennot Irlan­ti­in kulke­vat hyvin suurelta osin Bri­tann­ian yli.

        “Heikäläi­nen oikeu­sis­tu­in kat­soi EU:n pankki­valvon­tavi­ras­ton ole­van velvolli­nen pysymään vuokralaise­na aiem­mas­sa toim­i­ti­las­saan riip­pumat­ta siitä, että Ison-Bri­tann­ian ero pakot­taa viras­ton muut­ta­maan union­in alueelle. Iso-Bri­tan­nia ei ole muut­tanut lain­säädän­töään kumo­tak­seen tämän päätök­sen. Kyse on siis – kan­sain­välisoikeudel­lis­es­ti – Ison-Bri­tann­ian hal­li­tuk­sen toimen­piteestä, jol­la he vaa­ti­vat usei­ta mil­jarde­ja euro­ja rahaa union­il­ta brit­tiläiselle toimijalle. ”

        Yksi­ty­isoikeudel­liset sopimuk­set, kuten vuokra­sopimuk­set ovat voimas­sa, jos ne on sito­vasti laa­dit­tu eikä sopimus ole keskey­tynyt. Kulut­ta­jien vuokra­sopimuk­si­in liit­tyy mon­en­laisia kulut­ta­jan­suo­jaan liit­tyviä etu­ja, mut­ta yri­tys­ten ja julk­isten organ­isaa­tioiden väliset vuokra­sopimuk­set ovat aika laa­jalti sopimus­va­pau­den piiris­sä. Sik­si eri­tyis­es­ti suurista sum­mista vuokra­sopimuk­sia laa­dit­taes­sa yleen­sä jokainen sopimuse­hto sovi­taan tarkasti. Jos EU ei ole sisäl­lyt­tänyt vuokra­sopimuk­seen­sa irti­sanomis­mah­dol­lisu­ut­ta, vaan on tehnyt pitkäaikaises­ti sito­van sopimuk­sen ilman ennenaikaista irtau­tu­mis­mah­dol­lisu­ut­ta, on joku virkamies kyl­lä tehnyt aika kalli­in virheen vuokrasopimusneuvotteluissa.

      3. o:

        “Heikäläi­nen oikeu­sis­tu­in kat­soi EU:n pankki­valvon­tavi­ras­ton ole­van velvolli­nen pysymään vuokralaise­na aiem­mas­sa toim­i­ti­las­saan riip­pumat­ta siitä, että Ison-Bri­tann­ian ero pakot­taa viras­ton muut­ta­maan union­in alueelle. Iso-Bri­tan­nia ei ole muut­tanut lain­säädän­töään kumo­tak­seen tämän päätök­sen. Kyse on siis – kan­sain­välisoikeudel­lis­es­ti – Ison-Bri­tann­ian hal­li­tuk­sen toimen­piteestä, jol­la he vaa­ti­vat usei­ta mil­jarde­ja euro­ja rahaa union­il­ta brit­tiläiselle toimijalle. ”

        Tutus­tu­in hie­man tuo­hon tapauk­seen. Vuokranan­ta­jana pankki­valvon­tavi­ras­tol­la näyt­tää ole­van Canary Wharf Group, jon­ka omis­ta­jana puolestaan ovat useil­la man­tereil­la toimi­va, pörssilis­tat­tu kiin­teistösi­joi­tusy­htiö Brook­field Prop­er­ty Part­ners sekä Quatarin val­tion kokon­aan omis­ta­ma sijoi­tusy­htiö Qatar Invest­ment Author­i­ty. Vuokra­sopimus on voimas­sa vuo­teen 2039 asti. Tuomis­tu­imen tuomion mukaan EU:lla ei ole mitään lais­sa säädet­tyä eri­ty­isoikeut­ta jät­tää vuokran­mak­su­velvoit­teen­sa hoita­mat­ta, vaan vuokra­sopimusten kohdal­la toim­i­taan EU:n toimielin­ten tekemien vuokra­sopimusten kohdal­la samal­la tavoin kuin muidenkin organ­isaa­tioiden vuokra­sopimusten kohdal­la. Tuomiois­tu­in kat­soi, että se mah­dol­lisu­us, että jokin jäsen­maa voi irtaan­tua EU:sta, on ollut EU:n tiedos­sa vuokra­sopimus­ta tehdessään (joten ei ole vuokranan­ta­jan vika, jos EU ei ole sitä asi­aa sopimuk­seen kir­jan­nut vuokra­sopimuk­sen ennenaikaisek­si päät­tämis­pe­rus­teek­si), eikä ole tapah­tunut muu­takaan sel­l­aista, jon­ka perus­teel­la vuokralaisel­la olisi oikeus yksipuolis­es­ti päät­tää vuokrasopimus.

        Käytän­nössä asia ratken­nee samoin kuin yri­tys­ten ollessa vuokralaisi­nakin tehtäisi­in eli niin, että vuokralainen neu­vot­telee vuokranan­ta­jan kanssa sopimuk­sen taloudel­li­sista kor­vauk­sista, joiden mak­samista vas­taan vuokra­sopimuk­sen saa päät­tää ennenaikaises­ti, minkä jäl­keen vuokran­mak­su­velvol­lisu­us päät­tää siihen. Toinen vai­h­toe­hto on se, että vuokralainen etsii tilaan uudet vuokralaiset ja jälleen­vuokraa tilan edelleen. Niin tuskin käy, että tila olisi tyhjil­lään vuo­teen 2039 asti ja että EU jatkaisi vuokran mak­sua sinne asti.

      4. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Ehdo­tuk­seni lentok­iel­losta briteille perus­tui nimeno­maan siihen, että briteille asetet­tavien pakot­tei­den tulee iskeä talouden sel­l­aisi­in piirteisi­in, jot­ka eivät vahin­goi­ta taval­lista brit­tiä. Lentok­iel­to, joka tekee suorista lennoista Aasi­aan paljon aiem­paa han­kalampia, olisi juuri täl­lainen toimenpide. 

        Ihan kiva suun­nitel­ma, mut­ta har­mi vaan että British Air­waysin emoy­htiö IAG:n koti­paik­ka on jo valmi­ik­si Espan­ja, ja eiköhän täl­laises­sa tilanteessa tytäry­htiönkin koti­paik­ka vai­h­tu­isi johonkin EU-maa­han suht ripeästi, vaik­ka se ylimääräistä paperiso­taa var­masti teet­tääkin. Eiköhän koti­markki­noil­ta löy­dy sen ver­ran ymmär­rystä, ettei brändikään kär­si juuri sen enempää.

        Kovaa Brex­i­tiä kohti­han tässä näköjään ollaan menos­sa, ehkä John­sonin val­in­ta vih­doin sinetöi sen, että ale­taan vähitellen tun­nus­taa tosi­a­sioi­ta. Kun nyt ker­ran mitään uskot­tavaa suun­nitel­maa uuden kansanäänestyk­sen tuek­si ei ole tar­jol­la (look­ing at you, Jere­my Cor­byn), niin ehkä tämä on lop­ul­ta parem­pi näin. Se pöy­däl­lä ole­va sopimushan on lähin­nä sopimus eron reunae­hdoista, jos sen päälle pitää vielä vään­tää tähä­nas­tiset neu­vot­te­lut ker­taa tuhat mil­loin mis­täkin yksi­tyisko­hdas­ta ennen lop­ullista eroa, niin EU:n agen­dalle ei juuri muu­ta mah­du seu­raav­inakaan vuosi­na. Ehkä tuli perseen alla osa­taan parem­min pri­or­isoi­da sammutuskohteita.

        Kuukausi pari sit­ten uuti­soiti­in mielipi­de­tiedustelus­ta, jon­ka mukaan kon­ser­vati­ivien kan­nat­ta­jille oli tärkeäm­pää EU-ero kuin val­tion yht­enäisyy­den säi­lymi­nen. Skot­lannis­sa tun­netusti kaive­taan jo lähtökuop­pia, saa nähdä miten ja kos­ka muut. Maan nimeen ”Yhdis­tynyt kuningaskun­ta” ei kyl­lä oikein enää pysty suh­tau­tu­maan täy­del­lä vakavuudella.

      5. Johannes: Suurin osa brit­te­jä ei kuitenkaan ole mitään äärim­mäisyysih­misiä, vaik­ka eivät selvästi EU:n toim­intaa paljon tun­te­neetkaan (tun­te­vatko suomalaiset?). 

        Olen koko Suomen EU-jäsenyy­den ajan tilan­nut jatku­vasti pos­titse tavaraa vähän sieltä sun täältä muista EU-maista. Ennen brex­it-kansanäänestys­tä tilanne oli se, että karkean arvioni mukaan noin 30–50 pros­en­tis­sa Bri­tan­ni­as­ta saa­punei­ta paket­te­ja oli ohes­sa yksi­tyisko­htais­es­ti käsin kir­joit­taen täytet­ty, päivät­ty ja allekir­joitet­tu tulli­selvi­tys. Suuri osa kansas­ta on siis siel­lä ollut täy­del­lis­es­ti pihal­la jopa siitä kaikkein perus­ta­van­laa­tu­isim­mas­ta perus­ta­son perus­seikas­ta, että EU on tullili­it­to.

        Hauskaa kyl­läkin, kansanäänestyk­sen jäl­keen näi­den turhien tulli­selvi­tys­ten määrä on kään­tynyt selvään lasku­un, ja nykyään niitä on enää ehkä 10 pros­en­tis­sa paket­te­ja. Aika hel­vetin kova hin­ta on tul­lut tälle valistuskampanjalle.

        Sen sijaan mis­tään muista EU-maista ei koko tänä aikana ole muis­tiku­vieni mukaan tul­lut kuin kolme paket­tia, jois­sa on ollut tämä sama turha tulli­selvi­tys: yksi Bel­gias­ta, yksi Ital­ias­ta ja yksi — usko­ma­ton­ta kyl­läkin — Ruot­sista. Nämä ovat niin harv­inaisia poikkeustapauk­sia, että ovat kukin jääneet mieleen.

      6. Tom­mi Uschanov:

        Olen koko Suomen EU-jäsenyy­den ajan tilan­nut jatku­vasti pos­titse tavaraa vähän sieltä sun täältä muista EU-maista. Ennen brex­it-kansanäänestys­tä tilanne oli se, että karkean arvioni mukaan noin 30–50 pros­en­tis­sa Bri­tan­ni­as­ta saa­punei­ta paket­te­ja oli ohes­sa yksi­tyisko­htais­es­ti käsin kir­joit­taen täytet­ty, päivät­ty ja allekir­joitet­tu tulli­selvi­tys. Suuri osa kansas­ta on siis siel­lä ollut täy­del­lis­es­ti pihal­la jopa siitä kaikkein perus­ta­van­laa­tu­isim­mas­ta perus­ta­son perus­seikas­ta, että EU on tulliliitto.

        Itsel­lenikin tulli­selvi­tyk­siä on tul­lut. Useim­miten niitä on lähetet­ty siitä syys­tä, että fir­mat toimit­ta­vat tuot­teen­sa jostain ihan muual­ta kuin mis­tä on tuot­teen tilan­nut. Eri­tyis­es­ti alle ALV:n min­imi­ra­jan ole­vat tuot­teet lähetetään herkästi EU:n veroalueen ulkop­uolelta, vaik­ka ne tilaisikin EU:n veroalueen sisäl­lä olev­as­ta verkkokau­pas­ta. Lähin EU:n veroalueen ulkop­uo­li­nen paik­ka on Ahven­maa, jol­la on samat veropoikkeuk­set kuin Kanari­ansaar­il­la, Kanaal­isaar­il­la, Andor­ral­la ja esim. Guade­loupe, Ran­skan Guyana, Mar­tinique, Reunion, May­otte kuu­lu­vat myös samaan joukkoon. ja osa Brit­ti Samaa tosin har­ras­ta­vat muutkin fir­mat. Brit­tiverkkokaupoista osa hyö­dyn­tää veroe­tu­ussy­istä mm. Irlan­nin ja Iso-Bri­tann­ian välis­sä sijait­se­vaa Mansaar­ta toim­i­tusten lähtö­paikkana, joka on EU:n tul­lialueen sisäl­lä, mut­ta sen veroalueen ulkop­uolel­la mon­en asian osalta, minkä vuok­si sieltä lähet­tävil­lä toim­i­tuk­sil­la on läh­es samat veroe­tu­udet kuin Suomen Ahve­nan­maal­takin pos­titet­tavis­sa tuot­teis­sa on.

      7. i: Itsel­lenikin tulli­selvi­tyk­siä on tul­lut. Useim­miten niitä on lähetet­ty siitä syys­tä, että fir­mat toimit­ta­vat tuot­teen­sa jostain ihan muual­ta kuin mis­tä on tuot­teen tilan­nut. Eri­tyis­es­ti alle ALV:n min­imi­ra­jan ole­vat tuot­teet lähetetään herkästi EU:n veroalueen ulkop­uolelta, vaik­ka ne tilaisikin EU:n veroalueen sisäl­lä olev­as­ta verkkokaupasta. 

        Kyl­lä. Näis­sä ker­tomis­sani tapauk­sis­sa ei kuitenkaan ollut kyse tästä vaan yksi­ty­ishenkilöistä tai pienyri­tyk­sistä, jot­ka ovat lähet­täneet paket­tin­sa min­ulle Englan­nista, yksiselit­teis­es­ti EU:n tul­li- ja veroalueen sisäpuolelta.

        (Joukos­sa on paljon mm. antik­vaarisia kir­jakaup­pi­ai­ta, joil­la luulisi ammatin puoles­ta ole­van jonkin­lainen perus­ta­son yleis­sivistys, mut­ta ei.)

      8. Tom­mi Uschanov: Kyl­lä. Näis­sä ker­tomis­sani tapauk­sis­sa ei kuitenkaan ollut kyse tästä vaan yksi­ty­ishenkilöistä tai pienyri­tyk­sistä, jot­ka ovat lähet­täneet paket­tin­sa min­ulle Englan­nista, yksiselit­teis­es­ti EU:n tul­li- ja veroalueen sisäpuolelta.

        (Joukos­sa on paljon mm. antik­vaarisia kir­jakaup­pi­ai­ta, joil­la luulisi ammatin puoles­ta ole­van jonkin­lainen perus­ta­son yleis­sivistys, mut­ta ei.)

        No, olen vas­taan­ot­tanut Ran­skas­ta usei­ta paket­te­ja ei pelkästään tulli­selvi­tyskaavakkei­den kera vaan myös täysin alv-vapaasti (so. tilauk­sen lop­pusum­mas­ta on vähen­net­ty ran­skalainen alv — kos­ka onhan kyse “vien­nistä EU-alueen ulkop­uolelle…) Kyse ei ole ollut mis­tään pikku­fir­moista vaan ihan isoista pos­timyyn­tiä pää­toime­naan har­joit­tavista tahoista.

        Muis­te­len­pa, että use­ampi vuosi Suomen EU-liit­tymisen jäl­keen Ran­skas­sa ei saanut tehtyä automaateista “EU-alue” ‑pos­ti­mak­sua Suomeen vaan laite tyrkyt­ti huo­mat­tavasti kalli­im­paa mak­sua (ajat­telin lähet­tää paina­vat kon­fer­enssipro­ceesingist näp­pärästi pos­titse…) Postikont­toris­sakin tarvit­ti­in joku puo­len­tusi­naa virkail­i­jaa ihmettelemään asi­aa ennen kuin löy­tyi se tyyp­pi, joka tiesi Suomen jäsenyy­destä — ja siitä miten aateekoos­ta saati­in maan­itel­tua esi­in oikea postimaksu…

      9. ksee: No, olen vas­taan­ot­tanut Ran­skas­ta usei­ta paket­te­ja ei pelkästään tulli­selvi­tyskaavakkei­den kera vaan myös täysin alv-vapaasti (so. tilauk­sen lop­pusum­mas­ta on vähen­net­ty ran­skalainen alv – kos­ka onhan kyse “vien­nistä EU-alueen ulkop­uolelle…) Kyse ei ole ollut mis­tään pikku­fir­moista vaan ihan isoista pos­timyyn­tiä pää­toime­naan har­joit­tavista tahoista. 

        Kiehto­vaa. Itse olen tilan­nut Ran­skas­ta var­masti tois­tasa­taa ker­taa, eikä koskaan ole ollut mitään täl­laista. Tosin aloitin akti­ivisem­man sieltä tilaamisen vas­ta joskus viime vuosikymme­nen alus­sa; ehkä tieto oli siihen men­nessä jo ehtinyt levitä.

  3. Tässä vai­heessa min­un silmääni vähiten huonol­ta vai­h­toe­hdol­ta vaikut­taa se, että Bri­tan­nia eroaa ilman sopimus­ta, ja pienen pohdiskelun ja itse­tutkiskelun jäl­keen EU:n jäseniksi palaa­vat yksi ker­ral­laan itsenäiset Pohjois-Irlan­ti, Wales, Skot­lanti ja Englanti.

    1. tcrown:
      Tässä vai­heessa min­un silmääni vähiten huonol­ta vai­h­toe­hdol­ta vaikut­taa se, että Bri­tan­nia eroaa ilman sopimus­ta, ja pienen pohdiskelun ja itse­tutkiskelun jäl­keen EU:n jäseniksi palaa­vat yksi ker­ral­laan itsenäiset Pohjois-Irlan­ti, Wales, Skot­lanti ja Englanti.

      Tarkoit­tanet itsenäistä Skot­lantia ja yht­enäistä Eiren saar­ta? Wale­sil­la ja Englan­nil­la se tuumaus­tauko taitaa venähtää pidem­män puoleiseksi.

      1. Jouni Kaut­to: Tarkoit­tanet… …yht­enäistä Eiren saarta? …

        Vain 28,4% Pohjois-Irlan­nin asukkaista pitää itseään irlan­ti­laisi­na [1] — tun­tuu vähän rohkeal­ta olet­taa suo­ral­ta kädeltä, että brex­itin toteutues­sa paikalli­nen väestö ryn­täisi yht­enäisenä joukkona pyytämään Irlan­tia otta­maan alueen haltuunsa.

        No, voihan sitä tietysti kuvitel­la, että IRAn jälkeläiset aloit­ta­vat aseel­lisen kap­inan ja pyytävät Irlan­nin melkein vapaa­palokun­tata­sol­la ole­van mikki­hi­iri­armer­jan “vapaut­ta­maan” uuden Pohjois-Irlan­nin kansandemokra­t­ian brit­tien ikeestä, mut­ta jotenkin en pidä tätä vai­h­toe­htoa varteenotettavana…

        [1] https://en.wikipedia.org/wiki/Northern_Ireland#Citizenship_and_identity

      2. ksee: Vain 28,4% Pohjois-Irlan­nin asukkaista pitää itseään irlan­ti­laisi­na [1] – tun­tuu vähän rohkeal­ta olet­taa suo­ral­ta kädeltä, että brex­itin toteutues­sa paikalli­nen väestö ryn­täisi yht­enäisenä joukkona pyytämään Irlan­tia otta­maan alueen haltuunsa. 

        Sehän ei tapah­tu­isi sitä kaut­ta vaan kansanäänestyk­sel­lä. Mielipi­demit­tauk­sis­sa, jois­sa erik­seen kysytään halua nimeno­maan äänestää yhdis­tymisen puoles­ta kansanäänestyk­sessä siinä tapauk­ses­sa että sopimuk­se­ton brex­it tulee, yhdis­tymi­nen on saanut viime aikoina usein taak­seen enem­mistön. Ei mitenkään ylivoimaisen val­tavaa enem­mistöä, mut­ta enem­mistön kuitenkin.

        Ja jo tois­savuo­ti­sis­sa Pohjois-Irlan­nin paikallispar­la­mentin vaaleis­sa, jot­ka jär­jestet­ti­in ennen brex­itin “kovet­tumista”, Sinn Féin jäi vain noin tuhan­nen äänen päähän suurim­man puolueen asemasta.

        Belfastin pormes­tari sanoi juuri kolme päivää sit­ten, että äänestys hänen nähdäk­seen tulee ja että siihen kan­nat­taisi jo alkaa valmis­tau­tua: https://www.thejournal.ie/border-poll-brexit-4735732-Jul2019/

    2. … jäl­keen EU:n jäseniksi palaa­vat yksi ker­ral­laan itsenäiset Pohjois-Irlan­ti, Wales, Skot­lanti ja Englanti.

      Englan­ti tuskin, kun sehän siir­tomaaim­peri­u­min kaipu­us­saan on potkaissut koko roskan liik­keelle. Ja Wales näyt­tää peesaa­van kaikessa Englan­tia. Mut­ta kiikun kaakun mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa — ja minus­ta hyvin toiv­ot­tavaa — olisi, että itsenäistynyt Skot­lanti palaisi jäsenek­si ja Irlan­nin saari yhdistyisi.

      1. Erk­ki: Ja Wales näyt­tää peesaa­van kaikessa Englantia. 

        Ei, kyl­lä siel­lä on kult­tuuris­sa val­lal­la ihan nor­maali kansal­lis­val­tion nation­al­is­mi, joka ei vain ole saanut aivan saman­laista päivän­poli­it­tista ilmen­e­mis­muo­toa kuin Skotlannissa.

        Ain­oa syy, mik­si Wale­sis­sa enem­mistö äänesti brex­itin puoles­ta, on se että siel­lä on kir­joil­la paljon englan­ti­laisia eläkeläisiä. Syn­type­r­äis­ten wale­si­lais­ten enem­mistö äänesti brex­i­tiä vas­taan. Ja kuten voi kuvitel­la, tämä on omi­aan nimeno­maan voimakkaasti vähen­tämään hei­dän halu­aan “peesa­ta kaikessa Englantia”.

      2. Tom­mi Uschanov: Ei, kyl­lä siel­lä on kult­tuuris­sa val­lal­la ihan nor­maali kansal­lis­val­tion nation­al­is­mi, joka ei vain ole saanut aivan saman­laista päivän­poli­it­tista ilmen­e­mis­muo­toa kuin Skotlannissa.

        Ain­oa syy, mik­si Wale­sis­sa enem­mistö äänesti brex­itin puoles­ta, on se että siel­lä on kir­joil­la paljon englan­ti­laisia eläkeläisiä. Syn­type­r­äis­ten wale­si­lais­ten enem­mistö äänesti brex­i­tiä vas­taan. Ja kuten voi kuvitel­la, tämä on omi­aan nimeno­maan voimakkaasti vähen­tämään hei­dän halu­aan “peesa­ta kaikessa Englantia”.

        Komp­paan Tom­mia Walesin osalta. On oleel­lista huo­ma­ta, että tämän vuo­den eurovaaleis­sa eniten Wale­sis­sa sai ääniä Brex­it-puolue, mut­ta heti seu­raa­vana tuli Walesin itsenäisyyt­tä aja­va Plaid Cym­ru, joka voit­ti ensim­mäistä ker­taa ikinä Labourin Walesin laa­jui­sis­sa vaaleis­sa (puolue on perustet­tu 1925, joten aika mon­ta ker­taa ovat yrit­täneet). Osa tästä menee tietenkin Labourin epämääräisen Brex­it-kan­nan piikki­in, mut­ta ker­too myös siitä, että Wale­sis­sakin on ruvet­tu miet­timään vai­h­toe­htoista eten­e­mistä. Jos men­nään näi­den EU-vaalien äänestys­tu­losten perus­teel­la on entistä selvem­pää, että Brexit­tiä halu­taan ennen kaikkea Englan­nis­sa ja muut osat ovat otta­neet selkeästi eriävän kan­nan. Valitet­tavasti medi­as­sa huomio meni pääsään­töis­es­ti siihen, että Brex­it-puolue men­estyi niin hyvin.

        Skot­lannis­sa EU:ssa pysymistä kan­nat­ta­neet puolueet (jätän Labourin pois molem­mista, kos­ka hei­dän kan­tansa oli niin epä­selvä) kerä­sivät 61,6 pros­ent­tia äänistä, kun lähtöä kan­nat­ta­vat kerä­sivät 28,2 pros­ent­tia. Wale­sis­sa EU:ssa pysymistä kan­nat­ta­neet puolueet kerä­sivät 42,4 pros­ent­tia äänistä, kun lähtöä kan­nat­ta­vat kerä­sivät 42,3 pros­ent­tia äänistä, jon­ka jäl­keen Welshin labourin (keräsi lop­ut 15,3 pros­ent­tia äänistä) puheen­jo­hta­ja ilmoit­ti, että hei­dän on puolueena siir­ryt­tävä kan­nat­ta­maan vähin­tään toista kansanäänestys­tä. Pohjois-Irlan­nis­sa EU:ssa pysymistä kan­nat­ta­neet puolueet kerä­sivät 54,4 pros­ent­tia äänistä ja Brex­itin kan­nat­ta­jat kerä­sivät 41,9 pros­ent­tia äänistä.

  4. EUn on tehtävä nyt kovia val­in­to­ja. Eri­tyisen tärkeää olisi varautua rahal­lis­es­ti tuke­maan Irlantia.

    Se kun kär­sii eniten. Ehkä jopa enem­män kuin Bri­tan­nia. Se on EUn akilleen kantapää.

    Sinäl­lään on hyvä. Että kun kovaan eroon päädytään, on puikois­sa ja vas­tuu paikalla juuri syyl­liset itse. Sinäl­lään olen vähän epä­var­ma siitä, onko ihmisen psyyke valmis myön­tämään olleen­sa väärässä. Edes pahim­mas­sa mah­dol­lises­sa lopputuloksessa

    1. Olli:
      EUn on tehtävä nyt kovia val­in­to­ja. Eri­tyisen tärkeää olisi varautua rahal­lis­es­ti tuke­maan Irlantia.

      Se kun kär­sii eniten. Ehkä jopa enem­män kuin Bri­tan­nia. Se on EUn akilleen kantapää.

      Sinäl­lään on hyvä. Että kun kovaan eroon päädytään, on puikois­sa ja vas­tuu paikalla juuri syyl­liset itse. Sinäl­lään olen vähän epä­var­ma siitä, onko ihmisen psyyke valmis myön­tämään olleen­sa väärässä. Edes pahim­mas­sa mah­dol­lises­sa lopputuloksessa

      Ei ole valmis myön­tämään. Näen jo nyt otsikot ja kolum­nit, mis­sä Brex­itin arkkite­hdit vetoa­vat siihen, että Brex­itin aiheut­ta­mat ongel­mat johtu­vat siitä, että se Brex­it ei ollut tarpeek­si “puh­das”. Jos se vaan olisi tehty, kuten se hei­dän mukaansa olisi ollut tehtävis­sä (riip­pumat­ta siitä, että oliko hei­dän sanomisil­laan mitään mah­dol­lisuuk­sia toteu­tua sel­l­aise­naan), se olisi johtanut Bri­tann­ian uuteen utopi­aan ja kukoistukseen.

    2. Olli:
      EUn on tehtävä nyt kovia val­in­to­ja. Eri­tyisen tärkeää olisi varautua rahal­lis­es­ti tuke­maan Irlantia.

      Eikö Irlan­ti ole saanut (ja saa­nee edelleen) riit­tävästi EU-tukea? Irlan­ti on tar­joa­mal­la oivan veroparati­isin mm. amerikkalaisille teknolo­gia- ja lääke­jäteille nous­sut tukien avul­la (tai niistä huoli­mat­ta) vau­raimpi­en EU-maid­en joukkoon — mut­ta tämän vapaa­matkus­ta­jan rikas­tu­mista pitäisi siis entistä enem­män pönkit­tää kom­pen­soimal­la ikään kuin var­muu­den vuok­si jotain kuvitel­tu­ja haittoja?

      1. ksee: Eikö Irlan­ti ole saanut (ja saa­nee edelleen) riit­tävästi EU-tukea? Irlan­ti on tar­joa­mal­la oivan veroparati­isin mm. amerikkalaisille teknolo­gia- ja lääke­jäteille nous­sut tukien avul­la (tai niistä huoli­mat­ta) vau­raimpi­en EU-maid­en joukkoon – mut­ta tämän vapaa­matkus­ta­jan rikas­tu­mista pitäisi siis entistä enem­män pönkit­tää kom­pen­soimal­la ikään kuin var­muu­den vuok­si jotain kuvitel­tu­ja haittoja?

        Brex­it hai­tat ja järkevä vero­tus eivät ole sinän­sä yksi asia. Se että irlan­ti­laiset osaa­vat meitä parem­min opti­moi­da vero­tus­ta, ei vähen­nä brex­itin haittoja.

        Pohjois-Irlan­nille, Wale­sille ja Skot­lannille annet­tu lupaus nopeas­ta jäsenyy­den käsit­telystä toisi mukavasti väriäti­lanteeseen, mut­ta ei tai­da olla noin pelim­iehiä keskei­sis­sä jäsenmaissa?

      2. Kalle: Brex­it hai­tat ja järkevä vero­tus eivät ole sinän­sä yksi asia. Se että irlan­ti­laiset osaa­vat meitä parem­min opti­moi­da vero­tus­ta, ei vähen­nä brex­itin haittoja.

        Pohjois-Irlan­nille, Wale­sille ja Skot­lannille annet­tu lupaus nopeas­ta jäsenyy­den käsit­telystä toisi mukavasti väriäti­lanteeseen, mut­ta ei tai­da olla noin pelim­iehiä keskei­sis­sä jäsenmaissa?

        Sinäl­lään huvit­tavaa / iro­nista, että Skot­lannin edel­lisen itsenäistymisäänestyk­sen yhtey­dessä jotkut brit­tipoli­itikot uhkaili­vat skot­te­ja, että eroa­mal­la meistä eroat­te myös EU:sta ja meil­läpä on veto-oikeus siihen, että päästäm­mekö teitä enää takaisin jäseneksi.

  5. Soin­in­vaara:
    En ole juristi, mut­ta eikö eron peru­mi­nen vaa­di EU-mail­ta yksimielistä hyväksyntää? 

    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/eb10f5f1-606d-47e8-984c-d3d3699d4dbf?_ga=2.190532907.1449824897.1563896429–1840953929.1563896428

    Iltale­hti:
    EU-tuomiois­tu­imen mukaan Bri­tan­nia ei tarvitse brex­itin peru­miselle muiden EU-maid­en hyväksyntää. 

    Soin­in­vaara:
    Mut­ta miten käy EU:ssa Englan­nin kie­len. Jokainen jäsen­maa saa ilmoit­taa yhden kie­len EU:n viral­lisek­si kielek­si. Kumpi uhrautuu, Irlan­ti vai Malta? 

    EU:n kannal­ta pahin ske­naario on se, että kumpikaan ei uhraudu ja EU ei suos­tu myön­tämään, että englan­nin on edelleen paras olla EU:n viralli­nen kieli tästä huoli­mat­ta. Mikäli englan­ti ei ole EU:n viralli­nen kieli, suuri osa doku­menteista muut­tuu täysin lukukelvot­tomik­si kansalaisille, kos­ka mm. suomenkieliset kään­nök­set ovat niin palikkakieltä, että niistä ei saa selvää ilman pitkää paneu­tu­mista lyhy­eenkin dokumenttiin.

    Toisaal­ta ehkä EU:n johto halu­aa rajoit­taa infor­maa­tion leviämistä.

    1. R. V.:

      EU:n kannal­ta pahin ske­naario on se, että kumpikaan ei uhraudu ja EU ei suos­tu myön­tämään, että englan­nin on edelleen paras olla EU:n viralli­nen kieli tästä huoli­mat­ta. Mikäli englan­ti ei ole EU:n viralli­nen kieli, suuri osa doku­menteista muut­tuu täysin lukukelvot­tomik­si kansalaisille, kos­ka mm. suomenkieliset kään­nök­set ovat niin palikkakieltä, että niistä ei saa selvää ilman pitkää paneu­tu­mista lyhy­eenkin dokumenttiin.

      Aika jän­nää olisi, jos englan­ti lakkaisi kel­paa­mas­ta EU:n T&K ‑puiteo­hjelmien raport­tien de fac­to ‑stan­dar­d­i­na. Rajat ylit­tävä tutkimusy­hteistyö kutis­tu­isi het­kessä aivan mität­tömik­si noroik­si (tai suurten naa­puri­maid­en tem­mellysken­täk­si) — kos­ka ain­oa Euroopan laa­juinen yhdis­tävä tek­i­jä on “bad english”.

    2. The Econ­o­mist ‑lehs­den kolum­nisti arvioi että päin­vas­toin englan­nin ase­ma kanssakäymisen kie­lenä brex­itin jäl­keen para­nee suh­teessa sak­saan tai ran­skaan. Sen käyt­tö on tasa-arvoisem­paa kun (juuri) kukaan käyt­täjistä ei enää saa äidinkie­len tuo­maa etulyöntiasemaa.

    3. …EU:n kannal­ta pahin ske­naario on se, että kumpikaan ei uhraudu ja EU ei suos­tu myön­tämään, että englan­nin on edelleen paras olla EU:n viralli­nen kieli tästä huolimatta… 

      Englan­nin häviämi­nen kiel­ten joukos­ta ei ole ongel­ma kuin Suomes­sa ja ehkä Ruot­sis­sa. Kes­ki- ja Etelä-Euroopas­sa lue­taan ihan mui­ta kieliä. Erään tutun tytär on hyvässä lukios­sa Ital­ias­sa ja hänen poikkeuk­sel­lisen laa­ja kieli­v­al­in­tansa sisältää ran­skan, kreikan ja lati­nan. Englan­ti ei kuu­lu valikoimaan, joten sitä tyt­tö on opiskel­lut erikseen. 

      Englan­ti säi­lyy merkit­tävänä Suomes­sakin lähin­nä USA:n, Kanadan ja eräi­den Afrikan sekä Aasian maid­en vuok­si. Ykköskielek­si Suomes­sa palan­nee sak­sa. Esimerkik­si pankki­maail­mas­sa ei tule­vaisu­udessa pär­jää ilman sak­saa ja ehkä ranskaa.

  6. Siitä brit­tien oikeud­es­ta perua ero yksipuolis­es­ti on käsit­tääk­seni EU-tuomiois­tu­imen päätös.

    Mut­ta itse pelkään eniten täl­lä het­kel­lä sitä, että tämä tilanne jää vuosikausik­si johonkin lim­boon tuh­laa­maan kaikkien osa­puolten aikaa ja ruu­tia. Britit ovat poli­it­tis­es­ti niin kaaok­ses­sa, että sieltä ei löy­dy edelleenkään selkeää kan­na­tus­ta millekään ratkaisulle ja EU puolestaan elät­telee edelleen pienen pien­tä toivon kip­inää, että britit tuli­si­vat järki­in­sä ja peruisi­vat koko eron. Ja kun lokaku­un lop­pu on jo todel­la lähel­lä (eri­tyis­es­ti huomioiden alka­va brit­ti­par­la­mentin 5 viikon kesälo­ma), niin jääväämät­tä hake­vat koh­ta taas jatkoaikaa eron valmis­teluille ja täl­lä ker­taa vähän pitem­pään, vuo­den tai pari.

  7. OS: ” Emme kaipaa EU:hun jäsen­maa­ta, joka suh­tau­tuu koko yhteisöön vihamielis­es­ti ja jon­ka edus­ta­jat EU-par­la­men­tis­sa kään­tävät selkän­sä EU-hymnille. ”

    Jaa..a. Brexi­tis­sä on hir­muinen määrä pin­takuo­hua ja irra­tionaal­isu­ut­ta. Sääli, sil­lä Brex­itin myötä Pohjo­is­maat ja Hol­lan­ti menet­tävät merkit­tävän osan vaiku­tus­val­las­taan. Ainakin vielä reilut 10 vuot­ta sit­ten UK, NL ja Pohjo­is­maat tekivät laa­jamit­taista yhteistyötä monien direk­ti­ivien ja ase­tusten käsit­telyssä. UK:lla oli lop­pu­peleis­sä sit­ten se kuu­luisa suuri nui­ja. Nyt se katoaa. 

    En ole oikeusti­eteil­i­jä, mut­ta koke­mani mukaan eteläisel­lä ja pohjoisel­la Euroopal­la on yllät­tävän syvä näke­my­sero sääte­lyn filosofi­as­sa. Pohjoises­sa säädök­sen tarkoi­tus kir­jataan enem­män tai vähem­män selkeästi johdan­toon (pre­am­bles), m.l. esi­työt, etelässä rakaste­taan luet­teloi­ta siitä, mitä pitää tehdä, mikä on sal­lit­tua ja ennen kaikkea, mikä on kiel­let­tyä. Muu­ta­man direk­ti­ivin luet­telot oli­vat van­hen­tuneet, ennenkuin ne viral­lis­es­ti julkaistiin.

  8. min­ul­la ei ole antaa lähteitä tai fak­to­ja mut­ta olen kuul­lut savua.

    min­ua epäi­lyt­tää pahasti boris john­son. karkeasti jäi olo että there­sa may yrit­ti oikeasti jotain mut­ta boris john­son on vähän kuin don­ald trump lite hyöstet­tynä krem­lin vaikut­teil­la. boris johnson:n pää-tavoite on krem­lin moti­ivien poh­jal­ta mak­si­moima poli­it­ti­nen tuho eu:ssa ja bri­tan­ni­as­sa. tässä tilanteessa tek­isi mieli sanoa että taitaa vähiten huonoin vai­h­toe­hto olla hard-brex­it. ellei jere­my cor­byn jotenkin onnis­tu voit­ta­maan mut­ta en hirveästi tykkää labour puolueestakaan.

    englan­nin kieli onkin erikoinen väit­te­ly. itse pitäisin englan­nin kie­len eu:n pääkie­lenä tai ainakaan ran­s­ka tai sak­sa ei ole hyviä vai­h­toe­hto­ja. jos yleiskieli val­i­taan sil­lä pitää olla jokin globaali yleisyys. pikkuko­htana olisi mikä kieliv­er­sio val­i­tasi­in englan­nille, irlan­ti, bri­tan­nia, usa englan­ti. itse val­it­sisin usa englan­nin vaik­ka poli­it­ti­nen leima onkin niin yleisyys on selkeästi parempi.

    itse näen merkke­jä että englan­ti voi menet­tää globaalin kie­len ase­man 20 vuo­den kulut­tua. tämä riip­puu paljon muu­tamien maid­en poli­itikas­ta ja eikä hyviä vai­h­toe­hto­ja ole näköpiirissä.

  9. En ole juristi, mut­ta eikö eron peru­mi­nen vaa­di EU-mail­ta yksimielistä hyväksyntää?

    Joku EU-tuomiois­tu­in antoi jos­sain välis­sä mielip­i­teen, että Bri­tan­nia voi yksipuolis­es­ti perua eroilmoituksensa.

  10. Muis­te­taan kuitenkin, että merkit­tävä osa briteistä ei suh­taudu EU:hun vihamielis­es­ti ja toivoo Brex­itin peru­mista. Älkäämme vier­aan­nu­ta heitäkin puhu­mal­la briteistä kuin yht­enä joukkona.

    1. Muis­te­taan kuitenkin, että merkit­tävä osa briteistä ei suh­taudu EU:hun vihamielis­es­ti ja toivoo Brex­itin peru­mista. Älkäämme vier­aan­nu­ta heitäkin puhu­mal­la briteistä kuin yht­enä joukkona.

      Britit kuitenkin pysyvät EU:ssa tai lähtevät yht­enä joukkoja.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Britit kuitenkin pysyvät EU:ssa tai lähtevät yht­enä joukkoja. 

        Jos oikein epämiel­lyt­tävästi halu­aa maalail­la, niin voisi muis­tut­taa siitä, että itsenäi­nen Suomen val­tio oli aikoinaan melkein kolme vuot­ta sodas­sa Yhdis­tyneen kuningaskun­nan kanssa — eikä pelkästään paper­il­la, laivas­ton ilmavoimath­an pom­mit­ti­vat Pet­samoa, suo­ma­laisia inter­noiti­in Mansaarelle ja suo­ma­laiset lai­vat takavarikoiti­in kaikissa imperi­u­min mais­sa. Suomen pres­i­dent­tinä oli Ris­to Ryti, jota brit­timielisem­pää ihmistä sen ajan Suomen julkises­ta elämästä tuskin edes löy­tyi, mut­ta hän ei näh­nyt mitään ongel­maa siinä, että kansalli­nen etu ajoi van­ho­jen tun­nesitei­den edelle.

  11. EU tuhoutuu sisäis­es­ti brit­tien lähdettyä.

    Nykyään­hän ei ilmeis­es­ti edes puhuta vai­h­toe­hdos­ta, että union­in bud­jet­ti kutis­tu­isi Brex­itin myötä. Lisäk­si vaikut­taa siltä, että enää ei puhuta pelkästään siitä miten brit­tien jät­tämä aukko paikat­taisi­in vaan ennem­min EU:n bud­jetin ja tulon­si­ir­to­jen kasvattamisesta.

    Samaan aikaan ollaan myös puuhaa­mas­sa sitä, että entisiltä rautae­siri­ipun takaisil­ta EU-mail­ta voitaisi­in evätä ainakin osa EU-rahoituk­ses­ta yhteis­ten arvo­jen ja muun diipadaa­pan perus­teel­la. Eli bud­jet­ti ja tulon­si­ir­rot kas­vanevat, Itä-Euroop­pa käs­ketään nurkkaan aas­in­hat­tu päässä -> etelän vetelät PIGS-maat (ja Ran­s­ka?) vetävät suokuokalla lisää EU-rahaa (joka pää­tyy paikallis­ten poli­itikko­jen ja jär­jestäy­tyneen rikkol­lisu­u­den taskuihin)?

    Sak­salaiset tun­tu­vat ole­van niin sekaisen, että he voivat täl­laisen hyväksyäkin (varastetuilla/hukkaan syy­de­ty­il­lä EU-rahoil­la oste­taan kuitenkin mer­su­ja, bemare­i­ta ja leop­arde­ja…) — mut­ta toivoisi, että täältä muual­ta “maustesilli/salmiakki” ‑vyöhykkeltä alka­isi kuu­lumaan vähän enem­mänkin ruti­naa ennen kuin ollaan ihan täysin selvitystilassa.

    (No, Rin­teen hillop­urk­ki on ainakin täysil­lä täpöil­lä mukana rak­en­ta­mas­sa “sol­i­daarista” tulon­si­ir­tounio­nia, joten ennen seu­raavia (uusinta)vaaleja ei täältä poh­jan perukoil­ta liene paljoa odotettavissa…?)

    1. ksee:
      Samaan aikaan ollaan myös puuhaa­mas­sa sitä, että entisiltä rautae­siri­ipun takaisil­ta EU-mail­ta voitaisi­in evätä ainakin osa EU-rahoituk­ses­ta yhteis­ten arvo­jen ja muun diipadaa­pan perus­teel­la. Eli bud­jet­ti ja tulon­si­ir­rot kas­vanevat, Itä-Euroop­pa käs­ketään nurkkaan aas­in­hat­tu päässä -> etelän vetelät PIGS-maat (ja Ran­s­ka?) vetävät suokuokalla lisää EU-rahaa (joka pää­tyy paikallis­ten poli­itikko­jen ja jär­jestäy­tyneen rikkol­lisu­u­den taskuihin)?

      Osin tuo Itä-Euroop­pa puhe on kai seu­raus­ta siitä, että jos Brex­it toteu­tuu, itäisen Euroopan pain­oar­vo EU:n päätök­sen­teossa nousee huo­mat­tavasti. Esimerkik­si ilmastopoli­ti­ikas­sa nimeno­maan Bri­tan­nia on ollut edel­läkävi­jä. Se on isoista teol­lisu­us­maista vähen­tänyt kasvi­huonekaa­supäästöjään vuo­den 1990 jäl­keen kai jopa eniten, ja nimeno­maan Bri­tan­nia on ajanut voimakkaasti vuosille 2030 ja 2050 päästö­jen leikkaamista koko EU:ssa. Jos Bri­tan­nia jää EU:sta pois, päästövähen­nys­tahti hiipuu jo sen vuok­si, että Bri­tan­nia on omil­la toimil­laan paran­tanut niin paljon päästövähen­nys­ti­las­to­jen keskiar­vo­ja EU:ssa, mut­ta myös mah­dol­lis­es­ti sen vuok­si, että EU:n ympäristöpoli­ti­ik­ka saat­taa ottaa Brex­itin jäl­keen askeleen itä-Euroopan kan­nat­ta­maan suun­taan. Aiheesta l on kir­joitet­tu esim. tässä: https://www.ulkopolitiikka.fi/lehti/1–2019/brexit-hammentaa-ymparistopolitiikkaa/

      Myös esim. EU:n päästökaup­pa­jär­jestelmä jäl­jelle jäävässä EU:ssa voisi kokea kolauk­sia, jos Bri­tan­nia jää siitä pois ja kor­vaa jär­jestelmän joko oma­l­la kil­pail­e­val­la päästökaup­pa­jär­jestelmäl­lä tai oma­l­la hiiliv­erol­laan. Viime vuosi­na päästöoikeusmarkki­noil­la on koitet­tu arvail­la, mitä päästöoikeuk­sien arvoille mah­taisi tapah­tua Brex­itin myötä, ja että kan­nat­taako oikeuk­sia ostel­la varas­toon. Päästöoikeuk­sien hin­nat ovat Brex­it-kansanäänestyk­sen jäl­keen kohon­neet ylöspäin. Päästöoikeuk­sien hin­nat ovat olleet nousus­sa maalisku­un 2017 Brex­it-äänestyk­ses­tä läh­tien, minkä jäl­keen niiden hin­ta on jo mil­tei kolminkertaistunut.

  12. Miten käy EU:n bud­jetin, kun briteiltä ei enäää saa­da jäsenmaksuja?

    1. MMM:
      Miten käy EU:n bud­jetin, kun briteiltä ei enäää saa­da jäsenmaksuja?

      En olisi tästä huolis­sani, sil­lä britit ovat jo nyt mak­sa­neet kokoaan vähem­män jäsen­mak­su­ja. Jonkin­lainen vaje sinne tulop­uolelle syn­tynee, mut­ta ihan yhtä lail­la sieltä menop­uolelta läh­tee aimo tukku rahaa. Britit ovat olleet net­tomak­sa­ja, joten enem­män tulee vajet­ta kuin läh­tee meno­ja, mut­ta kyl­lä se raha jostain löy­tyy / jotain meno­ja leikataan vastaavasti.

  13. §EU:n bud­jetista saa toki aina hyviä uuti­sot­sikoi­ta, mut­ta sehän on oikeasti hyvin mar­gin­aa­li­nen rahareikä val­tioiden bud­jet­tei­hin ver­rat­tuna. Euroop­patiedo­tus: “Jäsen­mak­su­ista koos­t­u­vien union­in omien varo­jen sum­ma voi olla korkein­taan 1,23 pros­ent­tia jäsen­val­tioiden yhteen­las­ke­tus­ta brut­tokansat­u­losta.” Suo­mi esimerkik­si mak­soi net­tona 275 miljoon­aa vuon­na 2017, kun koko bud­jet­ti on reilut 50 miljardia.

    1. Erk­ki: §EU:n bud­jetista saa toki aina hyviä uuti­sot­sikoi­ta, mut­ta sehän on oikeasti hyvin mar­gin­aa­li­nen rahareikä val­tioiden bud­jet­tei­hin verrattuna.

      Viime vuon­na Suomen EU-jäsen­mak­su oli 1,6 mil­jar­dia euroa. Toki voi tarkastel­la erik­seen myös vaikka­pa net­tomak­su­ja. Tosin val­tioiden toim­intaa vas­taavasti ei tava­ta kat­soa net­tomak­su­jen kaut­ta, eli edes rapor­toiden sitä, paljonko enem­män val­tio rahaa vuosit­tain kerää kuin jakaa ulospäin. Se olisi kyl­lä Suomen val­tionkin kohdal­la ihan kiin­nos­ta­va luku kyl­lä tietää, paljonko vuosit­tain ovat net­tomak­sut val­ti­olle, mut­ta sel­l­aista lukua en ole näh­nyt mis­sään julkaistun.

  14. Mitenkähän muuten EU suh­tau­tuu Brex­itin jäl­keen van­han brit­ti-imperi­u­min jään­teisi­in — eri­tyis­es­ti moni­in veroparati­i­sei­hin? Tuos­sa saat­taa olla melkoinen neu­vot­telu­vipu iskeä nimeno­maan sen päät­tävän ylälu­okan intresseihin.

    1. Brit­ti-imperi­u­min palaut­tamisen polul­la (tosin ilnan maa-aluei­ta ja siir­tomaid­en väestöä) yksi tärkeä askel on impe­ri­aal­is­ten mit­tayk­siköi­den palaut­ta­mi­nen, mitä Rees-Mogg esit­tää.

      Brex­it on mie­lenki­in­toinen yhteiskun­nalli­nen kokeilu, saa nähdä miten käy. Nyt kun siel­lä värvätään tul­lim­iehiä koval­la kiireel­lä, mieleen tule­vat Key­nesin lasip­ul­lot jot­ka täytetään rahal­la ja hau­dataan kai­vok­si­in muiden esi­inkaivet­tavak­si. Ehkä jär­jen­vas­tainen tehot­to­muus nos­taakin brit­ti­talouden kukoistukseen.

  15. Toiv­ot­tavasti saadaan tule­vaisu­udessa Skot­lannista uusi ‘Pohjo­is­maa’. Se on sopi­vasti 5,425 miljoon­al­la asukkaal­laan Suomen kokoinen ja mon­et ongel­mat ovat samanlaisia.

  16. Brex­itin ratkai­se­vat äänet oli­vat medi­an myötä­vaikut­tamia. Brit­ti­me­di­as­sa on paljon ulko­maista omis­tus­ta ja Boris John­sonin alus­tan Dai­ly Telegraphin omis­ta­jatkin ovat kanaalin saar­il­ta, siis EU:n ulkop­uolelta. Medi­an merk­i­tys demokra­tialle on ratkai­se­va, kuten Putin, Berlus­coni ja Orban osoit­ta­vat mut­ta vapaan medi­an ongel­ma on han­kala kun someakin voidaan manip­u­loi­da. — Yhtä kaik­ki, vaik­ka Bri­tan­nia on mon­en hyvän aat­teen äiti on se säi­lynyt luokkay­hteiskun­tana mikä pohjim­mil­taan hyväksyy eri­ar­voisu­u­den mihin liit­tyvä parem­muu­den tunne mah­dol­lis­taa muiden tor­jun­nan. Tässä Bri­tan­nia ei tosin ole ain­oa. — Voisiko­han yksi ske­naario olla, että Skot­lanti liit­tyy Euroopan unioni­in tuo­den protes­tant­tisen Pohjois-Irlan­nin mukanaan. Täl­löin Eu-rajaon­gel­makin ratkeaisi.

  17. Bri­tan­nia on eroa­mas­sa EU:sta, mut­ta ei Natos­ta. Ja se on USA:n ohel­la se toinen Natolle soti­laal­lista uskot­tavu­ut­ta tuo­va tek­i­jä. Sik­si moni EU-maa ei suos­tu mihinkään kos­to­toimi­in (koskisiko lentok­iel­lot myös brit­ti­hävit­täjiä?). Esimerkik­si Balt­t­ian maid­en itsenäisyy­delle Bri­tan­nia (ja USA) on todel­la tärkeä. Eli eiköhän me olla samal­la puolel­la jatkos­sakin. Tästä syys­tä ver­tailut Moldovaan ontuu.

  18. “Onhan tässä tietysti brit­tien kannal­ta hyviäkin asioi­ta. Esimerkik­si asun­to­jen hin­nat Lon­toos­sa laske­vat, kun pank­ki-sek­torin työ­paikat siir­tyvät EU-maihin.”

    Siis on hieno jut­tu, että hyvin mak­sa­vat työ­paikat vähenevät ja samal­la kysyn­tä. Mil­lä saataisi­in häädet­tyä parem­pit­u­loiset ja siis samal­la hei­dän vero­tu­lon­sa esim. Kata­janokalta, jol­loin asun­to­jen hin­takin laskee?

    1. Onhan tässä tietysti brit­tien kannal­ta hyviäkin asioi­ta. Esimerkik­si asun­to­jen hin­nat Lon­toos­sa laske­vat, kun pank­ki-sek­torin työ­paikat siir­tyvät EU-maihin.”
      Siis on hieno jut­tu, että hyvin mak­sa­vat työ­paikat vähenevät ja samal­la kysyn­tä. Mil­lä saataisi­in häädet­tyä parem­pit­u­loiset ja siis samal­la hei­dän vero­tu­lon­sa esim. Kata­janokalta, jol­loin asun­to­jen hin­takin laskee?

      Sin­ul­ta taisi jäädä havait­se­mat­ta tek­sti­in sisäl­tyvä piruilu brex­it-hörhöille. Lon­toon Citys­ta saat­taa siir­tyä 100 000 kova­palkkaista duu­nia Sak­saan ja Ranskaan.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Lon­toon Citys­ta saat­taa siir­tyä 100 000 kova­palkkaista duu­nia Sak­saan ja Ranskaan.

        Noinkin saat­taa käy­dä, mut­ta pankki­maail­ma näyt­tää täl­lä het­kel­lä kyl­lä siltä, että jos Lon­toos­ta vähe­nee 100 000 kova­palkkaista pankki­maail­man työ­paikkaa, ne eivät vält­tämät­tä täysimääräis­es­ti siir­ry yhtään mihinkään. Jos jokin yri­tys muut­taa, se yleen­sä samal­la miet­tii uusik­si sen, paljonko työvoimaa uudessa paikas­sa oikein tarvi­taan — ja määrä on usein alku­peräistä pienem­pi. Lisäk­si työvoiman tar­jon­taa löy­tyy myös Sak­sas­ta ja Ran­skas­ta pankkialal­ta — mah­dol­lis­es­ti Lon­toon työvoimaa halvem­mal­lakin, ja jo valmi­ik­si paikallisen lain­säädän­nön tun­tien. Tar­jon­taa pankkialal­la on nyt työvoimas­ta hyvin paljon. Heinäku­us­sa 2019 pelkästään Deutsche Bank tiedot­ti vähen­tävän­sä 18 000 työn­tek­i­jää vuo­teen 2022 men­nessä sen lisäk­si, että vuon­na 2018 yri­tys päät­ti jo vähen­tää 7000 työn­tek­i­jää osake­markki­na­toimin­nois­taan. Vähen­nyk­siä on suun­nat­tu nimeno­maan parem­min ansait­se­vaan osaan työn­tek­i­jäkun­nas­ta, eikä mata­la­palkkaisem­pi­in asi­akas­palve­lu­työn­tek­i­jöi­hin, joi­ta on jo aiem­min vähen­net­ty reilusti. Myös monil­la muil­la sak­salais­pankeil­la sekä ran­skalais­pankeil­la on menos­sa työn­tek­i­jöi­den vähennysohjelmia.

        Dig­i­tal­isaa­tio osuu parhail­laan voimakkaasti pankkialan asiantun­ti­jate­htävien tarpeeseen. Ohjelmis­tot kor­vaa­vat parhail­laan monis­sa pankeis­sa muun muas­sa osake­markki­na­toimin­nois­sa samoin kuin mm. luo­to­tus­toimin­nas­sa aiem­min toiminei­den ihmis­ten aiem­paa työtä.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Sin­ul­ta taisi jäädä havait­se­mat­ta tek­sti­in sisäl­tyvä piruilu brex­it-hörhöille. Lon­toon Citys­ta saat­taa siir­tyä 100 000 kova­palkkaista duu­nia Sak­saan ja Ranskaan.

        Eli koste­taan sille porukalle, joka äänesti EU:hun jäämisen puoles­ta (Lon­toon pankki­maail­man työn­tek­i­jät), vaikut­ta­mat­ta siihen porukkaan, joka äänesti brex­itin puoles­ta (maaseudun ja taan­tu­vien kaupunkien asukkaat). 

        Suun­nilleen kaik­ki tässä ketjus­sa suun­nitel­lut EU:n kos­to­toimen­piteet iskevät pääosin niihin brit­tei­hin, jot­ka oli­si­vat kan­nat­ta­neet EU:ssa pysymistä (tietenkin pääosin sik­si, että heil­lä on eniten tekemistä muun Euroopan kanssa ja siten EU:n toimen­piteet vaikut­ta­vat hei­hin eniten). Onhan san­ot­tu, että yksi tek­i­jä brex­it-äänestyk­sessä oli juuri se, että osa kansas­ta halusi itsekin näpäyt­tää niitä, jot­ka oli­vat eniten jäsenyy­destä hyö­tyneet, eikä kak­sipuolue­jär­jestelmän vuok­si ollut mitään mah­dol­lisu­ut­ta tehdä niin nor­maaleis­sa vaaleissa.

      3. Tämä että finanssikeskus joutuu siir­tymään EU:n sisälle ei johdu min­un piruilus­tani. Se johtuu siitä, että maa, joka ilmoit­taa, ettei sil­lä ole mitään aiko­mus­ta nou­dat­taa ensim­mäistäkään EU-direk­ti­iviä, ei voi toimia EDU:n finanssikeskuksena.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Tämä että finanssikeskus joutuu siir­tymään EU:n sisälle ei johdu min­un piruilus­tani. Se johtuu siitä, että maa, joka ilmoit­taa, ettei sil­lä ole mitään aiko­mus­ta nou­dat­taa ensim­mäistäkään EU-direk­ti­iviä, ei voi toimia EDU:n finanssikeskuksena.

        Jotkut rahoi­tusalan työ­paikat joudu­taan siirtämään Brex­itin myötä EU-alueelle, jos Brex­it toteu­tuu. Vas­taavasti EU-alueelle jäävien toim­i­joiden täy­tyy ilmeis­es­ti perus­taa Brex­itin myötä uusia rahoi­tusalan työ­paikko­ja Bri­tan­ni­aan hoita­maan Bri­tann­ian pankkisään­te­lyn edel­lyt­tämiä asioi­ta, jos halu­a­vat toimia myös siel­lä. Bri­tan­nia ei ole mis­sään vai­heessa ollut euro­maa, mut­ta pun­takau­pankäyn­nin keskus se lie­nee jatkos­sakin. Finanssialan työ­paikko­jen muu­tospelis­sä EU:n jäl­jelle jäävä alue ei vält­tämät­tä ole voit­ta­va osa­puoli. Eikä ole vält­tämät­tä Lontookaan.

        Maail­man 10 suurim­man finanssikeskuk­sen listal­ta on tavan­nut löyyä neljä euroop­palaista kaupunkia: Lon­too, Zyrich, Gen­eve ja Frank­furt. Niistä vain yksi on euro­maas­sa, ja kak­si on EU:n ulkop­uolisia nyky­isinkin. Näyt­täisi siltä, että etenkin Aasi­as­ta on nouse­mas­sa aika mon­ta finanssikeskus­ta sel­l­aista vauh­tia, että euroop­palais­ten keskusten määrä tuol­la listal­la jatkos­sa kutis­tuu. Finanssikeskit­tymien kohdal­la pätee suu­ru­u­den ekono­mia. Ei se pois­tu Brex­itinkään myötä. Jos Lon­toon merk­i­tys pankki­maail­mas­sa Brex­itin myötä kutis­tuu, ja jos kova­palkkaisimpia työ­paikko­ja finanssialal­la johonkin Lon­toos­ta siir­tyy, siir­tymää saat­taa tapah­tua myös mui­hin kaikkein isoimpi­in finanssikeskit­tymi­in, kuten Sveit­si­in ja Aasiaan.

      5. y: Jotkut rahoi­tusalan työ­paikat joudu­taan siirtämään Brex­itin myötä EU-alueelle, jos Brex­it toteu­tuu. Vas­taavasti EU-alueelle jäävien toim­i­joiden täy­tyy ilmeis­es­ti perus­taa Brex­itin myötä uusia rahoi­tusalan työ­paikko­ja Bri­tan­ni­aan hoita­maan Bri­tann­ian pankkisään­te­lyn edel­lyt­tämiä asioi­ta, jos halu­a­vat toimia myös siel­lä. Bri­tan­nia ei ole mis­sään vai­heessa ollut euro­maa, mut­ta pun­takau­pankäyn­nin keskus se lie­nee jatkos­sakin. Finanssialan työ­paikko­jen muu­tospelis­sä EU:n jäl­jelle jäävä alue ei vält­tämät­tä ole voit­ta­va osa­puoli. Eikä ole vält­tämät­tä Lontookaan.

        Maail­man 10 suurim­man finanssikeskuk­sen listal­ta on tavan­nut löyyä neljä euroop­palaista kaupunkia: Lon­too, Zyrich, Gen­eve ja Frank­furt. Niistä vain yksi on euro­maas­sa, ja kak­si on EU:n ulkop­uolisia nyky­isinkin. Näyt­täisi siltä, että etenkin Aasi­as­ta on nouse­mas­sa aika mon­ta finanssikeskus­ta sel­l­aista vauh­tia, että euroop­palais­ten keskusten määrä tuol­la listal­la jatkos­sa kutis­tuu. Finanssikeskit­tymien kohdal­la pätee suu­ru­u­den ekono­mia. Ei se pois­tu Brex­itinkään myötä. Jos Lon­toon merk­i­tys pankki­maail­mas­sa Brex­itin myötä kutis­tuu, ja jos kova­palkkaisimpia työ­paikko­ja finanssialal­la johonkin Lon­toos­ta siir­tyy, siir­tymää saat­taa tapah­tua myös mui­hin kaikkein isoimpi­in finanssikeskit­tymi­in, kuten Sveit­si­in ja Aasiaan.

        Aasi­aan on jo siir­tynyt paljon finas­sialaa. Sveit­sil­lä on oma pankkisalaisu­us joka rajoit­taa sen pankkien toim­intaa ulko­mail­la. Lon­too, Zurich, Gen­eve ja Frank­furt ovat Euroopan suuria finanssikaupunke­ja nyt mut­ta esimerik­si Lon­toos­ta läh­tee pankke­ja muualle Euroop­paa sel­l­aisi­in mai­hin joista tulee huo­mat­tavia finanssikaupunke­ja kuten Pari­isi ja Ams­ter­dam. Ams­ter­damil­la on mah­dol­lisu­us kehit­tyä finanssikaupungik­si kos­ka hol­lan­ti­laiset ovat per­in­teis­es­ti olleet hyvän englan­ninkie­len taitoisia eivätkä punastele puhu­maan englan­tia toisin kuin ran­skalaiset. Etenkin pariisilaiset.

      6. y: Jotkut rahoi­tusalan työ­paikat joudu­taan siirtämään Brex­itin myötä EU-alueelle, jos Brex­it toteu­tuu. Vas­taavasti EU-alueelle jäävien toim­i­joiden täy­tyy ilmeis­es­ti perus­taa Brex­itin myötä uusia rahoi­tusalan työ­paikko­ja Bri­tan­ni­aan hoita­maan Bri­tann­ian pankkisään­te­lyn edel­lyt­tämiä asioi­ta, jos halu­a­vat toimia myös siel­lä. Bri­tan­nia ei ole mis­sään vai­heessa ollut euro­maa, mut­ta pun­takau­pankäyn­nin keskus se lie­nee jatkos­sakin. Finanssialan työ­paikko­jen muu­tospelis­sä EU:n jäl­jelle jäävä alue ei vält­tämät­tä ole voit­ta­va osa­puoli. Eikä ole vält­tämät­tä Lontookaan.

        Maail­man 10 suurim­man finanssikeskuk­sen listal­ta on tavan­nut löyyä neljä euroop­palaista kaupunkia: Lon­too, Zyrich, Gen­eve ja Frank­furt. Niistä vain yksi on euro­maas­sa, ja kak­si on EU:n ulkop­uolisia nyky­isinkin. Näyt­täisi siltä, että etenkin Aasi­as­ta on nouse­mas­sa aika mon­ta finanssikeskus­ta sel­l­aista vauh­tia, että euroop­palais­ten keskusten määrä tuol­la listal­la jatkos­sa kutis­tuu. Finanssikeskit­tymien kohdal­la pätee suu­ru­u­den ekono­mia. Ei se pois­tu Brex­itinkään myötä. Jos Lon­toon merk­i­tys pankki­maail­mas­sa Brex­itin myötä kutis­tuu, ja jos kova­palkkaisimpia työ­paikko­ja finanssialal­la johonkin Lon­toos­ta siir­tyy, siir­tymää saat­taa tapah­tua myös mui­hin kaikkein isoimpi­in finanssikeskit­tymi­in, kuten Sveit­si­in ja Aasiaan.

        pun­takau­pankäyn­ti on erit­täin pien­tä ja pun­nan ostovoima ja arvos­tus on laskenut . Lon­toon cityssä suurem­mat val­u­u­tat ovat pun­nan lisäk­si USD, jeni, EURO, CHF-fran­gi, , Sin­ga­poren ja Hongkon­gin dol­lari. Englan­nin pun­ta on menet­tänyt arvon­sa ver­rat­tuna sen lois­to vuosi­in. Kyl­lä dol­lari ja myös Sak­san mark­ka jota euro edel­si olisi päi­hit­tänyt pun­nan 1970-luvulla.

      7. Samuli Saarel­ma: Eli koste­taan sille porukalle, joka äänesti EU:hun jäämisen puoles­ta (Lon­toon pankki­maail­man työn­tek­i­jät), vaikut­ta­mat­ta siihen porukkaan, joka äänesti brex­itin puoles­ta (maaseudun ja taan­tu­vien kaupunkien asukkaat). 

        Bri­tann­ian maaseu­tu ei ole taan­tu­vaa kos­ka Bri­tan­ni­al­la on tuot­toisa maat­alous joka on erit­täin vien­ti ja tuon­ti vetoista. Skot­lanti ja Pohjois-Irlan­ti äänesti EU:n jäsenyy­den puoles­ta 2016 ovatko ne taan­tu­via seu­tu­ja? Lon­toon viisi osa-aluet­ta (Bor­ough) äänesti jäsenyyt­tä vas­taan ja nämä alueet ovat maanti­eteel­lis­es­ti ihan eri suu­nil­la itä-län­si ja etelä akselil­la jois­sa muut osa-alueet äänesti jäsenyy­den puoles­ta. Kaakkois-Englan­nis­sa jäsenyy­den kan­nat­ta­ja hävisi todel­la pienel­lä pros­ent­ti osu­udel­la. Samoin Lounais-Englan­nis­sa (mukaan lukien Gibral­tar) ja Wale­sis­sa ero oli pieni. Pohjois-Englan­nis­sa ero oli iso. Esimerik­si Pohjois-Irlan­nin maat­alous on riip­pu­vainen EU markki­noista kos­ka suurin osa sen alueen maat­alous­tuot­teista menee vien­ti­in Irlan­nin tasavaltaan.

      8. Osmo Soin­in­vaara: Sin­ul­ta taisi jäädä havait­se­mat­ta tek­sti­in sisäl­tyvä piruilu brex­it-hörhöille. Lon­toon Citys­ta saat­taa siir­tyä 100 000 kova­palkkaista duu­nia Sak­saan ja Ranskaan. 

        Toden­näköis­es­ti uusia finas­sialan työ­paikko­ja tulee syn­tymään uusi­in keskuk­si­in muun muas­sa Ams­ter­dam ja Dublin. Englan­ninkie­len ase­ma on näis­sä parem­pi ja pankkien brit­ti­työn­tek­i­jät ovat jo muut­ta­neet paljon muun muas­sa Alanko­mai­hin. Ams­ter­damis­sa on englan­ninkielisiä koulu­ja työn­tek­i­jöi­den lapsille.

    2. Rolling Heurlin:

      “Onhan tässä tietysti brit­tien kannal­ta hyviäkin asioi­ta. Esimerkik­si asun­to­jen hin­nat Lon­toos­sa laske­vat, kun pank­ki-sek­torin työ­paikat siir­tyvät EU-maihin.”

      Siis on hieno jut­tu, että hyvin mak­sa­vat työ­paikat vähenevät ja samal­la kysyn­tä. Mil­lä saataisi­in häädet­tyä parem­pit­u­loiset ja siis samal­la hei­dän vero­tu­lon­sa esim. Kata­janokalta, jol­loin asun­to­jen hin­takin laskee? 

      Lon­toon asun­to­jen hin­nat tuskin tip­pu­vat kos­ka sinne on sijoitet­tu enem­män kiin­teistö sijoituksi­na Aaasian ja Per­sian­lah­den maid­en maista kos­ka petro­ra­ha tuli Lon­tooseen jo 1970-luvun lop­ul­la. Sin­ga­pore­laiset, hongkongi­laiset, intialaiset ja per­sian­lah­den ara­bit ovat tulleet Lon­tooseen jo 1970-luvul­la. 2000-luvul­la tuli venäläiset mut­ta viime aikaisten taph­tu­mien takia venäläisiä on alet­tu tarkkail­la. Mon­et venäläiset ovat läht­e­neet pois Lon­toos­ta. Muuan muas­sa Roman Abramovitš ei asu enää Lontoossa.

  19. Mielestäni kaik­ki näke­myk­set Skot­lannin, Pohjois-Irlan­nin ja Walesin eroamis­es­ta union­ista kansanäänestys­ten ja neu­vot­telu­jen tulok­se­na ovat melkoisen nai­ive­ja ja his­to­ri­at­to­mia. Per­in­teis­es­ti kansal­lis­val­tioiden ja imperi­u­mien yhdis­tämiset ja hajoamiset ovat men­neet huo­mat­tavasti verisem­min ja sotien kaut­ta. Kuka luulee että Lon­too kat­spisi pas­si­ivise­na sivus­ta jos sep­a­ratis­mi lev­iäisi ? Ensi kädessä se kai yrit­täisi hoitaa asian rahan kanssa mut­ta ottaa muut keinot tarvit­taes­sa käyt­töön. Miten taan­noinen Kat­alon­ian tapaus ? Kaik­ki sep­a­ratis­ti­jo­hta­jat kai tuomioid­tu­imen edessä ? Muis­taak­seni jopa N:liiton perus­tus­lais­sa oli mah­dol­lisu­us fed­er­aa­tios­ta irtaan­tu­miseen, heh 🙂 Samal­la taval­la ain­oa kestävä ratkaisu Euroopan ikuiseen inte­graa­tiodilem­maan olisi ikioma vapaus/sisällissota jos­sa vas­takkain ovat syvem­män inte­graa­tion puo­lus­ta­jat ja vas­tus­ta­jat, tyyli­in Amerikan sisäl­lis­so­ta, Sak­san yhden­tymi­nen jne jne ja mik­sei myös Suomen punakap­ina 1918

    Tätä kokolu­okkaa ole­vat asi­at usein herät­tävät niin paljon into­hi­mo­ja että niitä ei aina voi­da hoitaa ’sivistyneesti’ neuvottelupöydässä

    1. Charles: Mielestäni kaik­ki näke­myk­set Skot­lannin, Pohjois-Irlan­nin ja Walesin eroamis­es­ta union­ista kansanäänestys­ten ja neu­vot­telu­jen tulok­se­na ovat melkoisen nai­ive­ja ja historiattomia. 

      Skot­lannis­sa jär­jestet­ti­in pari vuot­ta sit­ten kansanäänestys itsenäisyy­destä. UK:n osana säi­lymi­nen voit­ti niukasti, mut­ta on ihan turha sanoa, että siinä oli jotain naivia, että Skot­lanti olisi itsenäistynyt rauhanomais­es­ti. Tarkoi­tatko, että UK:n par­la­ment­ti ei olisi päästänyt Skot­lantia omilleen, jos tulos olisi ollut hie­man toinen?

      Toisek­si, P‑Irlannin rauhan­sopimuk­ses­sa on eksplisi­it­tis­es­ti mainit­tu kansanäänestys mah­dol­lisuute­na liit­tyä Irlan­ti­in. Demografi­ake­hi­tys siel­lä on ollut koko ajan siihen suun­taan, että katolis­ten suh­teelli­nen määrä on kas­vanut. Etenkin pitkäl­lä aikavälil­lä Irlan­ti­in liit­tymisen pois­sulkem­i­nen on täyt­tä naivi­ut­ta. Ja jos hard brex­it tapah­tuu, niin tämä vai­h­toe­hto saa entistä enem­män kan­na­tus­ta, kos­ka EU-jäsenyys on ollut asia, joka on pitänyt aiheen sivus­sa, kun arkipäivän elämän asi­at ovat toim­i­neet rajan yli muutenkin. Tämä muut­tuu, jos maid­en välille tulee rajatarkas­tuk­sia ja tulleja. 

      Wales on ehkä vähiten halu­a­mas­sa ero­ta, kos­ka on kiin­teim­min näistä kolmes­ta sidok­sis­sa Englan­ti­in, mut­ta jos ne kak­si muu­ta lähtevät omille teilleen siel­läkin itsenäisyy­den kan­na­tus toden­näköis­es­ti läh­tee nousuun. 

      Charles: Per­in­teis­es­ti kansal­lis­val­tioiden ja imperi­u­mien yhdis­tämiset ja hajoamiset ovat men­neet huo­mat­tavasti verisem­min ja sotien kautta. 

      Per­in­teis­es­ti Euroopan maat ovat soti­neet toisi­aan vas­taan. Eivät sodi enää. Eli pääosin itse­valtiut­ta ja muu­ta epädemokraat­tista hallintoa sisältäneestä his­to­ri­as­ta on ihan turha koit­taa hakea vas­tauk­sia siihen, miten lib­er­aalit demokra­ti­at set­vivät keskenään tai sisäis­es­ti asioitaan. Euroopas­sa ain­oa sodan liet­so­ja on ollut Venäjä, joka juuri ei ole lib­er­aali demokratia.

    2. Charles:
      Mielestäni kaik­ki näke­myk­set Skot­lannin, Pohjois-Irlan­nin ja Walesin eroamis­es­ta union­ista kansanäänestys­ten ja neu­vot­telu­jen tulok­se­na ovat melkoisen nai­ive­ja ja his­to­ri­at­to­mia. Per­in­teis­es­ti kansal­lis­val­tioiden ja imperi­u­mien yhdis­tämiset ja hajoamiset ovat men­neet huo­mat­tavasti verisem­min ja sotien kaut­ta. Kuka luulee että Lon­too kat­spisi pas­si­ivise­na sivus­ta jos sep­a­ratis­mi lev­iäisi ? Ensi kädessä se kai yrit­täisi hoitaa asian rahan kanssa mut­ta ottaa muut keinot tarvit­taes­sa käyt­töön. Miten taan­noinen Kat­alon­ian tapaus ? Kaik­ki sep­a­ratis­ti­jo­hta­jat kai tuomioid­tu­imen edessä ? Muis­taak­seni­jopa N:liiton perus­tus­lais­sa oli mah­dol­lisu­us fed­er­aa­tios­ta irtaan­tu­miseen, heh 🙂 Samal­la taval­la ain­oa kestävä ratkaisu Euroopan ikuiseen inte­graa­tiodilem­maan olisi ikioma vapaus/sisällissota jos­sa vas­takkain ovat syvem­män inte­graa­tion puo­lus­ta­jat ja vas­tus­ta­jat, tyyli­in Amerikan sisäl­lis­so­ta, Sak­san yhden­tymi­nen jne jne ja mik­sei myös Suomen punakap­ina 1918

      Tätä kokolu­okkaa ole­vat asi­at usein herät­tävät niin paljon into­hi­mo­ja että niitä ei aina voi­da hoitaa ’sivistyneesti’ neuvottelupöydässä

      Skot­lannin itsenäisyys on mah­dolli­nen. Irlan­ti itsenäistyi 1922 ns vapaaval­tio sopimuk­sel­la ja siitä tuli tasaval­ta 1947. Bri­tann­ian siir­tomaat ovat läh­es kaik­ki itsenäistyneet muun muas­sa Karib­ian­merel­lä toisin kuin Ran­skan siir­tomaat joista tehti­in depar­ta­ment­te­ja (maakun­tia) . Skot­lannin sep­a­ratis­tit eivät ole vanki­las­sa toisin kuin Kat­alon­ian. Lon­too on kyl­lä kat­sonut pas­si­ivis­es­ti toisen maail­man­so­dan jäl­keen kun sen imperi­u­mi hajosi. Viimek­si näin tapah­tui Belizen ja Rhode­sian kohdal­la. Myös mon­et Bri­tann­ian siir­tomaat itsenäistyivät Karib­ial­la viimeistään 1970-luvul­la. Bri­tann­ian siir­tomaat toisen maail­man­so­dan jäl­keen hoiti­vat sep­a­ratismin sivistyneesti neu­vot­telupöy­dän ääressä muun muas­sa Irlan­ti, Intia, lukuisat Afrikan, Aasian ja Karib­ian­maat. Suo­mi sopi itsenäisyy­destä viimeistään Neu­vos­to-Venäjän kanssa 1920 Tar­ton rauhas­sa. Amerikan vapaus­so­ta oli mie­lenki­in­toinen pros­es­si mut­ta se joh­tui siitä että se sal­lit­ti­in oli se että Ran­s­ka tuki kap­inal­lisia ja Espan­ja uhkasi Bri­tan­ni­aa Karib­ial­la. Bri­tan­nia jäi yksin. Itse asi­as­sa Ruot­si oli Bri­tann­ian puolel­la mut­ta Ruotsin panos oli erit­täin pieni. Väki­val­taisia purkauk­sia on toki nähty kun Jugoslavia hajosi. Por­tu­galin siirot­maat onnis­tu­i­v­at soti­laal­lis­es­ti löymään Por­tu­galin siir­tomaaval­lan 1974 mut­ta se joh­tui soti­las­val­lankaa­pauk­ses­ta Liss­abonis­sa. Por­tu­gali oli tosin ajet­tu nurkkaan YK:ssa ja se oli tuol­loin Län­si-Euroopan köy­hin maa. Neu­vos­toli­iton kaik­ki tasaval­lat itsenäistyivät kun Mosko­vas­sa alkoi eloku­us­sa 1991 epäon­ni­nen val­lankaap­pausyri­tys jota johti mies poruk­ka joka oli lähin­nä tul­lut pitkältä kapak­ka reis­sul­ta. Viimek­si väki­val­tainen sep­a­ratismin purkaus oli Itä-Tim­o­ris­sa joka itsenäistyi 2000. Se oli pitkä vapaus­so­ta ja Indone­si­aa tuki län­si­maat mut­ta lop­ul­ta Itä-Tim­or itsenäistyi. Kyl­lä Skot­lanti voi tule­vaisu­udessa itsenäistyä ja Irlan­ti yhdis­tyä. Skot­lannin kohdal­la itsenäisyys tulee merkisemään val­ti­ol­lista per­soonau­nioni mikä oli Ruotsin ja Nor­jan välil­lä vuosi­na 1814 ‑1905. Se purkau­tui ilman väki­val­taa. Skot­lannin tule­vaisu­us on toden­näkäis­es­ti per­son­aal­i­u­nioni Bri­tann­ian kanssa. Bri­tann­ian his­to­ria tun­tee per­soonau­nione­ja muun muas­sa Irlan­nin vapaaval­tio 1922–1937 (de jure) 1937 ‑1949 ja Etelä-Afrik­ka (1931–1961), Intia (1947–1950); Pak­istan (1947–1956), Cey­lon (1948–1972), Ghana (1957–1960), Nige­ria (1960–1963), Sier­ra Leone (1961–1971), Tan­gan­ji­ka (1961–1962), Trinidad ja Toba­go (1962–1976), Ugan­da (1962–1963), Kenia (1963–1964), Malawi (1964–1966), Mal­ta (1964–1974), Gam­bia (1965–1970), Guyana (1966–1970), Mau­ri­tius (1968–1992), ja Fidži (1970–1987) . Esimerkke­jä on .

  20. “Mut­ta miten käy EU:ssa Englan­nin kie­len. Jokainen jäsen­maa saa ilmoit­taa yhden kie­len EU:n viral­lisek­si kielek­si. Kumpi uhrautuu, Irlan­ti vai Malta?”

    Jäin vielä miet­timään, mitä juridis­es­ti oikein tapah­tu­isi, jos Brex­it toteu­tu­isi ja sit­ten Irlan­ti vai­h­taisi viral­lisek­si EU-kielek­seen englan­nin. Eikö sil­loin EU:n viralli­nen englan­ti olisi nimeno­maan Irlan­nin englan­ti? Eli esimerkik­si kel­lon­a­jois­sa ilmaisu “half six” tarkoit­taisi sen jäl­keen EU:n viral­lises­sa kielessä puoli seit­semää ja myös iiripo­h­jaiset Irlan­nin englan­ti­in tulleet laina/uudissanat tuli­si­vat sil­loin kai osak­si EU:n viral­lista kieltä? Myös EU:n viral­liset tulkkauk­set pitäisi olet­tavasti tehdä sen jäl­keen Irlan­nin englan­nin ään­tämyk­sel­lä eikä enää brit­tienglan­nin ään­tämyk­sel­lä? Vas­taavasti tapah­tu­isi kai sil­loin, jos Mal­ta vai­h­taisi viral­lisen kie­len­sä englan­ti­in, mut­ta Mal­tan englan­ti on paljon lähempänä kan­sain­välistä yleisen­glan­tia kuin Irlan­nin englan­ti. Mal­tal­la englan­nista on tul­lut mal­tan ohel­la toinen käytet­ty kieli vas­ta 1900-luvun aikana, minkä joh­dos­ta paikalli­nen englan­ti ei ole erkaan­tunut brit­tienglan­nista yhtä paljoa kuin Irlan­nin englan­ti. 1800-luvul­la Mal­tal­la puhut­ti­in viral­lise­na kie­lenä italiaa.

  21. Ohi­men­nen san­ot­tuna finanssi­taloista ylivoimainen enem­mistö siir­tyy tai on jo siir­tynyt Dublini­in. Toisek­si suurin on sekin aika selkeästi Lux­em­burg. Yllä­tyk­sek­seni ainakin nyt näyt­tää siltä, että Ams­ter­dam on vas­ta viides ja häviää sekä Pari­isille, että Frank­fur­tille. Taval­lis­in­ta kai tule ole­maan, että osa toimin­nas­ta säi­lyy Cityssä. Pysyy­hän se kai kuitenkin tärkeimpi­en finanssikeskusten joukos­sa. Nyhän se on suur­in­pi­irtein kakko­nen NewYorkin jäl­keen mut­ta tulee var­maan tip­pumaan jonkun sijan.

  22. Mitä jos EU nos­taisikin englan­nin kie­len ain­oak­si viral­lisek­si kielek­si, kuten se de fac­to sitä jo onkin — ainakin koh­ta val­taan astu­valle sukupolvelle. Mikään ei oikeas­t­aan muut­tuisi, mut­ta britit kok­i­si­vat voit­ta­neen­sa ja tot­ta­han se onkin: kyl­lä englan­nin kieli on aikamme lin­gua franca.

    Nos­taisiko tämä brit­tien itse­tun­toa ja hei­dän intoa lähteä EU:sta? Bonuk­se­na säästet­täisi­in tulkkien kuluis­sa sekä legit­i­moitaisi­in EU:ta, kun jokainen ymmärtää, että asi­akir­jo­jen kään­tämi­nen 24 eri kielelle on täysin turhaa.

    No ok, ehkä sen ran­skan kie­lenkin voi ottaa mukaan. Ei tämä var­maan muuten onnistu.

    1. Tarkoi­tan tietenkin, että englan­nin kie­len viral­lis­t­a­mi­nen innos­taisi brit­te­jä jäämään EU:hun. Yksi yhteinen kieli olisi oletet­tavasti taloudellekin hyvä tässä vuo­sisato­jen kaa­res­sa, mis­sä muutkin pyrkivät eteen­päin. Suur­val­loil­la näyt­täisi ole­van aina yksi viralli­nen kieli (englan­ti Yhdys­val­lois­sa, lati­na Roomas­sa, ran­s­ka, venäjä, ara­bia, man­dari­iniki­ina jne.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *