Liberaalin demokratian ja avarakatseisuuden tuho?

Kesäl­lä on ollut aikaa ajatel­la. Mieleeni on tunkenut synkkiä ajatuk­sia Euroopan tule­vaisu­ud­es­ta, jot­ka halu­an tässä jakaa lukijoilleni.

Islami­lainen maail­ma oli tieteis­sä ja taiteis­sa paljon edel­lä Euroop­paa vielä 1400-luvun kieppeil­lä – jon­ka muuten koulun his­to­ri­an­iope­tus onnis­tui jotenkin salaa­maan. Sit­ten osat vai­h­tu­i­v­at. Henk­i­nen suvait­se­mat­to­muus val­tasi islami­laisen maail­man samal­la kun renes­sanssi puhke­si Euroopas­sa. Kir­jas­saan Nimeni on punainen Orhan Pamuk kuvaa tätä pysähtyneisyy­den aikaa lois­tavasti. Vah­va lukusuositus!

Pamukin mukaan esimerkik­si kuvataiteis­sa sal­lit­ti­in käytän­nössä vain van­han tois­t­a­mi­nen. Jopa per­spek­ti­ivin käyt­tö oli kiel­let­tyä, kos­ka se edusti rappeut­tavaa euroop­palaista vaikutusta.

Mis­sä rajoite­taan taiteen vapaut­ta, siel­lä eivät myöskään tieteet men­esty. Tästä on vah­vaa empi­iristä näyttöä.

Siihen asti Euroop­pa oli kärsinyt pait­si feo­daali­val­las­ta myös teokra­ti­as­ta, kun kato­li­nen kirkko saneli, mitä saa tehdä ja ajatel­la. Sit­tem­min teokra­tia on siir­tynyt islami­lais­ten maid­en vitsaukseksi.

Euroop­pa siir­tyi val­is­tuneisu­u­den, suvait­se­vaisu­u­den aikaan, jol­loin uuteen suh­taudut­ti­in ennakkolu­u­lot­tomasti ja uteliaasti. Katolisen kirkon val­lan kaa­tu­mi­nen oli merkit­tävä osa tätä. Vielä tänäänkin protes­tant­tiset maat ovat selvästi men­estyneem­piä kuin katoliset, vaik­ka paavin val­ta on katoli­sis­sakin mais­sa liu­den­tunut. Euroop­palainen kult­tuuri kuroi nopeasti kiin­ni Per­sian­lah­den maid­en etu­matkan ja meni roimasti ohi.

Vaaleis­sa kansa val­it­see itseään avarakat­seisem­pia johtajia 

Demokra­tia on ollut sikäli ”epädemokraat­tista”, että kansa on valin­nut itseään viisaampia ja avarakat­seisem­pia päät­täjiä. Tämä näkyy monis­sa asen­ne­mittareis­sa. Esimerkik­si kuole­man­tuomion kan­na­tus on äänestäjien kesku­udessa aivan olen­nais­es­ti suurem­paa kuin kansane­dus­ta­jien keskuudessa.

Ei siinä tietysti ole mitään epädemokraat­tista, että kansalaiset val­it­se­vat itseään fik­sumpia päät­täjiä. Äänestäjäl­lä on oikeus käyt­tää ääni­val­taansa niin kuin parhaak­si näkee. Viisaampi­in luot­tamises­sa on oma järken­sä. Minä esimerkik­si en ole pystynyt käymään suh­teel­lisu­us­teo­ri­an perustei­ta läpi, mut­ta luotan siihen, mitä min­ua viisaam­mat asi­as­ta sanovat.

Olen vähän tumpe­lo kult­tuuripoli­ti­ikas­sa, mut­ta hyväksyn täysin, että sitä ohjaa­vat ne, jot­ka asi­aa enem­män tuntevat.

On osoi­tus yhteiskun­nal­lis­es­ta luot­ta­muk­ses­ta, että kansa luot­taa itseään fik­sumpi­in päät­täji­in. Näin on myös kan­nat­tanut tehdä, kos­ka tämä on tuonut kaikille lisää hyv­in­voin­tia. Myös vähem­mistöön jäänei­den on kan­nat­tanut luot­taa omi­in edus­ta­ji­in­sa, jot­ka kuitenkin mah­dol­lisim­man hyvin aja­vat hei­dän ase­maansa, vaik­ka eivät voikaan päätök­si vähem­mistöase­mas­ta sanel­la. Tämä demokra­t­ian “avarakat­seisu­usharha” on merkit­tävä syy län­si­mais­ten demokra­tioiden men­estyk­seen. Sen katoami­nen olisi vaka­va isku niiden tulevaisuudelle.

Pul­lon henkeä on vaikea saa­da takaisin pulloon

Joskus luot­ta­mus kuitenkin katoaa. Sil­loin kansa halu­aa äänestää itsen­sä kaltaisia päät­täjiä, yhtä vähän asioista ymmärtäviä ja ennen kaikkea yhtä ennakkolu­u­loisia. Kun näin pääsee käymään, pul­lon henkeä on vaikea saa­da takaisin pulloon.

Äänestäjien luot­ta­mus itseään avarakat­seisem­pi­in päät­täji­in voi men­nä sik­si, että yhteiskun­nalli­nen kehi­tys kään­tyy suuria mas­so­ja vas­taan, kuten on käynyt köy­htyvän keskilu­okan Yhdys­val­lois­sa ja kasvukeskusten ulkop­uolel­la Suomes­sa – ja jok­seenkin kaikkial­la teol­lisu­us­mais­sa automaa­tion viedessä hyvä­palkkaisia duunarityöpaikkoja.

Omaa etu­aan tavoit­tel­e­vat poli­itikot voivat myös oppia keino­ja vedo­ta kansan mustimpi­in tun­teisi­in. Mieleen tulee etsimät­tä Don­ald Trump huu­dat­ta­mas­sa lynkkau­sisku­lau­sei­ta vaalikokouksissa.

Trumpin jotkut puheet anta­vat kuvan täy­del­lis­es­tä type­r­yk­ses­tä, jon­ka yleis­sivistys on olema­ton. Minä en usko, että hän on niin tyh­mä kuin mitä esit­tää. Hän tietää, että peräti puo­let amerikkalai­sista on medi­aa­nia tyh­mem­piä, ennakkolu­u­loisem­pia ja val­is­tu­mat­tomampia. (Toiv­ot­tavasti kukaan ei halua tähän lähde­vi­itet­tä.) Hän vetoaa hei­hin ja valitet­tavasti se näyt­tää kan­nat­ta­van. Voi olla, että Yhdys­val­lat on sivistyk­sen kannal­ta menetet­ty maa, kun kansan syvien riv­ien val­is­tu­mat­to­muus, ennakkolu­u­loisi­in ja taikauskoisu­us pää­sevät hei­jas­tu­maan vaal­i­t­u­lok­si­in. Kun avarakat­seisu­usharha on pois­tunut, se ei herkästi tule takaisin. Kali­forn­ian kan­nat­taisi irrot­tau­tua Yhdysvalloista.

Jos Yhdys­val­lat hajoaisi niin, että Trumpia kan­nat­ta­vat punaniskaosaval­tiot muo­dostaisi­vat toisen ja demokraat­te­ja kan­nat­ta­vat ran­nikko­jen korkean osaamisen osaval­tiot toisen puoliskon, punaniskaval­tios­ta tulisi nopeasti hyvin köyhä.

Jostain syys­tä, jota en tiedä, suvait­se­mat­tomaan mieleen liit­tyy pääl­lim­mäisenä tun­teena viha. Kyse saat­taa olla syn­nyn­näis­es­tä luon­teesta. Pop­ulis­tis­ten liikkei­den nousu on tuonut pin­taan val­ta­van määrän viha­puhet­ta ja suo­ranaista poli­it­tista väki­val­taa. Ja Trumpin vaa­likok­ousten lynkkausmielialaa.

Tämä ei ole ensim­mäi­nen ker­ta, kun ”eli­itin” poli­it­ti­nen val­ta mur­tuu. Aina se on päät­tynyt huonos­ti ja usein väki­val­tais­es­ti. Vetoami­nen Espan­jan, Ital­ian ja Sak­san his­to­ri­aan 1930-luvul­ta herät­tää suuria tun­tei­ta, mut­ta ajatel­laan vaikka­pa per­o­nistien Argen­ti­inaa. Ennen Per­o­nia Argen­ti­ina oli rikas maa, jon­ka tulota­so ylit­ti Englan­nin tulota­son, ja per­o­nistien jäljitä maa on köy­hä kehi­tys­maa. Venäjän his­to­ri­aa tun­nen huonos­ti, mut­ta pop­ulis­tisen val­lanku­mouk­sen hur­mas­sa Neu­vos­toli­it­to aikanaan perustet­ti­in, eikä sekään tari­na hyvin päättynyt.

Pop­ulis­mi­in liit­tyy kiin­teästi vah­van johta­jan kaipuu ja litkusieluisen demokra­t­ian vastustus.

Venäjän, eri­tyis­es­ti Pietarin alueen tilanne näyt­ti run­saat 20 vuot­ta sit­ten hyvältä, mut­ta sit­ten iski taan­tu­mus Putinin muo­dos­sa. Kun ver­taa Venäjää ja Viroa, huo­maa, mitä taan­tu­mus maalle merk­it­see. Molem­mat läh­tivät vuon­na 1991 samal­ta viival­ta. Viro on nyt val­ta­van paljon parem­mas­sa kun­nos­sa kuin Venäjä.

Euroopan tilanne ei näytä todel­lakaan hyvältä. Maa toisen­sa jäl­keen on suis­tunut suvait­se­mat­to­muu­teen ja henkiseen mata­laot­saisu­u­teen sekä kaiken oudon ja uuden vas­tus­tamiseen. Niin kuin aina, tieteitä ja taitei­ta on ryhdyt­ty suit­si­maan. Muis­tat­te­han vielä post­mod­ernin teko­taiteen. Per­in­teisi­in arvoihin vetoami­nen on aina vah­va varoi­tus samoin kuin uskon­non tuomi­nen poli­it­tis­ten päätösten perus­tak­si. Per­in­teiset arvot ovat syn­onyy­mi sivait­se­mat­to­muudelle ja vas­tako­h­ta avarakatseisuudelle.

Me lib­er­aalin yhteiskun­nan kan­nat­ta­jat toivomme, että tämä on ohimenevää, mut­ta mis­tä me sen tiedämme. Voi olla, että maa toisen­sa jäl­keen suis­tuu epä-älyl­liseen pop­ulis­mi­in, kään­tyy sivistys­tä ja tiedet­tä vas­taan alka­en näivettyä.

Se on selvää, että avarakat­seisu­ud­es­ta luop­u­van Euroopan käy yhtä huonos­ti kuin islami­laisen maail­man aikanaan.  Mut­ta mitä tulee tilalle?

Viisi vuot­ta sit­ten olisin lyönyt vetoa Kiinan puoles­ta, mut­ta en enää. Sama kaiku on askel­ten sielläkin.

 

134 vastausta artikkeliin “Liberaalin demokratian ja avarakatseisuuden tuho?”

  1. Yhdys­val­lois­sa älykkäät ja avarakat­seiset johta­jat ovat tuh­lanneet triljoo­nia hyödyt­tömi­in soti­in. Tyh­mem­pikin punaniska ymmärtää, että jos ne rahat olisi käytet­ty koti­maas­sa rappeu­tu­van infran paran­tamiseen, niin maal­la menisi parem­min. Suomes­sa avarakat­seiset tyh­mää kansaa älykkääm­mät johta­jat ovat ker­ta toisen­sa jäl­keen menet­täneet kan­na­tus­taan maail­maa syleilevän, yhteiskun­taa rapaut­ta­van maa­han­muut­topoli­ti­ikan vuok­si. Kaikesta pais­taa läpi eli­itin syvä halvek­sun­ta rah­vas­ta kohtaan.

    1. Niko: Kaikesta pais­taa läpi eli­itin syvä halvek­sun­ta rah­vas­ta kohtaan.

      Jos näin on, niin miten Vasem­mis­toli­iton, Vihrei­den ja RKP:n yhteen­las­ket­tu kan­na­tus on korkeam­paa kuin perus­suo­ma­lais­ten? Nuo ovat kolme kaikein maa­han­muut­to­myön­teis­in­tä puoluetta.

      Jos kansa vas­tus­taisi yht­enä miehenä maa­han­muut­toa, kai se näky­isi nimeno­mais­es­ti maa­han­muut­toyön­teis­ten puoluei­den katoamise­na puoluekartalta.

      Vai las­ke­taanko “kansaan” ain­os­taan ne, jot­ka suh­tau­tu­vat nur­jasti maahanmuuttoon?

      1. Sylt­ty: Jos näin on, niin miten Vasem­mis­toli­iton, Vihrei­den ja RKP:n yhteen­las­ket­tu kan­na­tus on korkeam­paa kuin perus­suo­ma­lais­ten? Nuo ovat kolme kaikein maa­han­muut­to­myön­teis­in­tä puoluetta.

        Jos kansa vas­tus­taisi yht­enä miehenä maa­han­muut­toa, kai se näky­isi nimeno­mais­es­ti maa­han­muut­toyön­teis­ten puoluei­den katoamise­na puoluekartalta.

        Vai las­ke­taanko “kansaan” ain­os­taan ne, jot­ka suh­tau­tu­vat nur­jasti maahanmuuttoon?

        Kos­ka avoimen maa­han­muut­topoli­ti­ikan aiheut­ta­mat ongel­mat ovat Suomes­sa Oulua ja muu­ta­maa pk-seudun lähiötä luku­unot­ta­mat­ta sen ver­ran uusi ja pieni ilmiö. Kun nämä ongel­mat lisään­tyvät (ja ne tule­vat taa­tusti lisään­tymään, kts. Ruot­si, Ran­s­ka, Bel­gia, Englan­ti), lisään­tyy myös avoin­ta maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa vas­tus­tavien puoluei­den kannatus.

      2. Veikkaisin, että he ovat punanisko­ja, joille ei ole vielä val­jen­nut, että mitä hei­dän aja­ma poli­ti­ik­ka käytän­nössä tarkoittaa.

    2. Niko:
      Yhdys­val­lois­sa älykkäät ja avarakat­seiset johta­jat ovat tuh­lanneet triljoo­nia hyödyt­tömi­in sotiin… 

      Mil­lä perustelet, että sodat ovat hyödyt­tömiä? Niil­lä sodil­la on kuitenkin mm. pelastet­tu ker­ran koko Euroop­pa ja toisel­la ker­ral­la Län­si-Euroop­pa 1900-luvul­la, puhu­mat­takaan pienem­mistä sodista. Sota on nor­maalia ulkopoli­ti­ikkaa suurvalloilla.

      Kokon­aan toinen asia on, paljonko nuo sodat ovat kehit­täneet teknolo­giaa ja pyörit­täneet talout­ta. Hyvänä esimerkkinä on biopolt­toainete­knolo­gioiden kehit­tämi­nen, jos­ta suuren osan on rahoit­tanut USA:n asevoimat. Vain avaru­uslen­not ovat edes lähel­lä sel­l­aista vaiku­tus­ta teknolo­gian kehitykseen!

      1. Kalle: Mil­lä perustelet, että sodat ovat hyödyt­tömiä? Niil­lä sodil­la on kuitenkin mm. pelastet­tu ker­ran koko Euroop­pa ja toisel­la ker­ral­la Län­si-Euroop­pa 1900-luvul­la, puhu­mat­takaan pienem­mistä sodista. Sota on nor­maalia ulkopoli­ti­ikkaa suurvalloilla.

        Kokon­aan toinen asia on, paljonko nuo sodat ovat kehit­täneet teknolo­giaa ja pyörit­täneet talout­ta. Hyvänä esimerkkinä on biopolt­toainete­knolo­gioiden kehit­tämi­nen, jos­ta suuren osan on rahoit­tanut USA:n asevoimat. Vain avaru­uslen­not ovat edes lähel­lä sel­l­aista vaiku­tus­ta teknolo­gian kehitykseen!

        Yhdys­val­lat antoi mm. asea­pua Venäjälle jatkoso­dan aikana, kun olti­in niin sin­isilmäisiä, että kuvitelti­in Stal­in­in ole­van parem­pi vai­h­toe­hto kuin Hitler. Kekko­nen luovi val­taan hän­nys­tel­lessään Venäjää sodan lop­ut­tua ja tehtyään täyskään­nök­sen aiem­pi­en mielip­itei­den­sä ja arvostamien­sa henkilöi­den suh­teen. Val­lan­hi­moinen yksin­val­tias tuo mei­dänkin mes­si­aamme siis oli. Sotarikol­lisik­si tuomit­ti­in henkilöitä, jot­ka oli­vat kaukana val­lan­hi­moi­sista, ain­oas­taan isän­maal­lisia jär­jen ihmisiä. Sotaoikeus­farssia yritet­ti­in sen­suroi­da Venäjän toimes­ta, mut­ta onnek­si tiedot pää­sivät vuo­ta­maan lehdis­töön ja totu­u­den taju­si­vat kaik­ki. Pieni maa, joka on aina ollut suur­val­tapoli­ti­ikan uhrat­ta­va sotamies, on syys­täkin edelleen ennakkolu­u­loinen ulkop­uolelta tule­via määräyk­siä kohtaan. Poli­itikot tekevät pääosin EU-poli­ti­ikkaa ja kansan mielipi­det­tä ei turhaan viit­sitä kysel­lä. Tulisi­pa tähänkin maa­han joskus Sveitsin kaltainen suo­ra demokra­tia, jos­sa näi­den kansankynt­tilöi­den henkilöko­htaisil­la, puolueko­htaisil­la tai sidon­naisu­usko­htaisil­la käsi­tyk­sil­lä ei olisi juurikaan painoarvoa.

      2. Kalle:
        Kokon­aan toinen asia on, paljonko nuo sodat ovat kehit­täneet teknolo­giaa ja pyörit­täneet talout­ta. Hyvänä esimerkkinä on biopolt­toainete­knolo­gioiden kehit­tämi­nen, jos­ta suuren osan on rahoit­tanut USA:n asevoimat. Vain avaru­uslen­not ovat edes lähel­lä sel­l­aista vaiku­tus­ta teknolo­gian kehitykseen! 

        Itsea­sis­sa tuo teknolo­gian kehi­tys on se oleel­lisem­pi point­ti Nikon näke­myk­seen. Soti­in “tuh­laami­nen” nimeno­maan syn­nyt­tää paljon enem­män inno­vaa­tioi­ta kuin saman rahan käyt­tämi­nen infran rakentamiseen.

        Nor­maal­isti tässä ei olisi järkeä sodan muiden tuho­jen takia, mut­ta Yhdys­val­to­jen sodis­sa on merkit­tävää se, että sotia ei ole käy­ty oma­l­la maal­la, jol­loin suuri osa sotien haitoista (sivi­il­li­uhrit, infran tuhou­tu­mi­nen, jne) ei koidu itselle. Jälleen­rak­en­tamises­sakin yleen­sä Yhdys­val­ta­laiset fir­mat ovat olleet myös kärkkäinä apa­jil­la otta­mas­sa osansa potista, jota rahoitaa yleen­sä muutkin maat kuin Yhdysvallat. 

        Raadol­lis­es­ti voi jopa tode­ta, että toim­inta ei ole lainkaan tyh­mää vaan taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Niin kauan kuin omat kansalaiset hyväksyvät sen, että omia poikia tulee sinkkiarkusa takaisin koti­in maail­mal­ta, Yhdys­val­to­jen kan­nat­taa sodankäyn­te­jä jatkaa — kun­han käytetään omas­sa maas­sa valmis­tet­tu­ja asei­ta, sekä pide­tään huoli, ettei sodat laa­jene oma­lle maaperälle.

      3. Tuo­mo: Itsea­sis­sa tuo teknolo­gian kehi­tys on se oleel­lisem­pi point­ti Nikon näke­myk­seen. Soti­in “tuh­laami­nen” nimeno­maan syn­nyt­tää paljon enem­män inno­vaa­tioi­ta kuin saman rahan käyt­tämi­nen infran rakentamiseen.

        Ensin­näkin, onko tästä jotain todis­tei­ta? Ja etenkään siis siitä, että ne inno­vaa­tiot ovat ihmisille hyödyl­lisiä. Inno­vaa­tio, jol­la ohjus saadaan levit­tämään enem­män tuhoa on tietenkin hyödylli­nen asete­htail­i­jalle, mut­ta sivi­ilipuolelle voisi olla paljon enem­män hyö­tyä inno­vaa­tios­ta, jol­la sil­las­ta saadaan kestävämpi. 

        Toisek­si, mitäpä jos se sota­puolen kulu­tus jaet­taisi­in niin, että 90% menee infran rak­en­tamiseen ja 10% yliopis­tois­sa ja tutkimus­laitok­sis­sa tehtävään tieteeseen? Onko edelleenkin niin, että se sota­puolen kulu­tus tuot­taisi enem­män kansan elämää pitkäl­lä aikavälil­lä hyödyt­täviä innovaatioita?

        Olet oike­as­sa sen suh­teen, että muiden mail­la soti­valle USA:lle sotimi­nen ei ole niin paha jut­tu kuin niille maille, jot­ka soti­vat oma­l­la maal­laan ja kär­sivät suuria tuho­ja sotimis­es­ta, mut­ta tästä on minus­ta vielä pitkä mat­ka siihen, etteikö sotimiseen käytet­tyjä raho­ja voisi käyt­tää järkeväm­minkin amerikkalais­ten itsen­sä kannal­ta. Osalle USA:sta jatku­va sotimi­nen on hyödyl­listä. Tämä on ase­te­ol­lisu­us ja sitä tietenkään ei hait­taa se, että suurelle osaa muus­ta kansaa se ei ole hyödyl­listä. Sille riit­tää, että se käyt­tää pienen osan val­tavas­ta liit­to­val­ti­ol­ta sille vir­taavas­ta rahavir­ras­ta poli­itikko­jen ostamiseen, jot­ta sama piiri voi pyöriä jatkossakin.

    3. Niko:
      Yhdys­val­lois­sa älykkäät ja avarakat­seiset johta­jat ovat tuh­lanneet triljoo­nia hyödyt­tömi­in soti­in. Tyh­mem­pikin punaniska ymmärtää, että jos ne rahat olisi käytet­ty koti­maas­sa rappeu­tu­van infran paran­tamiseen, niin maal­la menisi parem­min. Suomes­sa avarakat­seiset tyh­mää kansaa älykkääm­mät johta­jat ovat ker­ta toisen­sa jäl­keen menet­täneet kan­na­tus­taan maail­maa syleilevän, yhteiskun­taa rapaut­ta­van maa­han­muut­topoli­ti­ikan vuok­si. Kaikesta pais­taa läpi eli­itin syvä halvek­sun­ta rah­vas­ta kohtaan.

      Avarakat­seiset ja älykkäät kuten Trump. Tai George W Bush. GWB hyökkäsi Iraki­in, Trump antaa ohe­ji­ta miten lento­tukialuk­sia pitää rakentaa.

      “ker­ta toisen­sa jäl­keen” “maail­maa syleilevän” Ihmette­len miten jak­sat­te vieläkin tota iki­van­haa asi­aa. 2016 Suomeen tuli paljon pako­laisia lähi-idästä. Sen jäl­keen on joka vuosi suurin ryh­mä ollut venäläiset. Kokon­aan toinen asia on kan­sain­väliset sopimuk­set. Jos joku tyyp­pi tulee Suomen rajalle ja pyytää päästä tur­vaan niin mei­dän pitää miet­tiä pääseekö kyseinen tyyp­pi tur­vaan ja pitääkö hänen päästä. Mei­dän pitää siis ottaa kyseinen tyyp­pi ainakin vähäk­si aikaa vas­taan. Melkein kaik­ki maat tekevät näin.

      1. .

        Kir­joit­teli­ja: Avarakat­seiset ja älykkäät kuten Trump. Tai George W Bush. GWB hyökkäsi Iraki­in, Trump antaa ohe­ji­ta miten lento­tukialuk­sia pitää rakentaa.

        Jos joku tyyp­pi tulee Suomen rajalle ja pyytää päästä tur­vaan niin mei­dän pitää miet­tiä pääseekö kyseinen tyyp­pi tur­vaan ja pitääkö hänen päästä. Mei­dän pitää siis ottaa kyseinen tyyp­pi ainakin vähäk­si aikaa vas­taan. Melkein kaik­ki maat tekevät näin.

        Nämä tuli­jat muis­tut­ta­vat sukupuoli ja ikä­jakau­tu­mal­taan armei­jan saa­pumis­erää. Lausumal­la taikasanan Asy­lum he halu­a­vat, että val­tio ottaa heistä vas­tu­un. Ja vas­tu­us­sa val­tion on heistä ja hei­dän tekemi­sistään. Mielestäni heitä pitäisi kohdel­la kuin varus­miehiä. Majoi­tus kasarmille ja kon­trol­li siitä, että mis­sä he liikku­vat ja mitä he tekevät. Lisäk­si ohjat­tua tekemistä. Iltalomille vas­ta kun osaa­vat käyt­täy­tyä. Tämä on tietysti vapaae­htoista ja päivys­täjän pöy­däl­lä odot­taa lentolip­pu mikäli tuli­ja halu­aa pala­ta. Nykyisel­lä toim­i­tataval­la älykäs ja viisas lib­er­aali eli­it­ti halaa maail­maa ja uhraa yhteiskun­nan heikko-osaisim­mat, joi­ta val­tion pitäsi suo­jel­la. Heille jää halat­tavak­si vain kaktus.

  2. Tärkeä kir­joi­tus, kiitos. Samankaltaisia synkkiä ajatuk­sia minäkin olen tykönäni miettinyt.

    Ihmiskun­nan kehi­tys on nyt eden­nyt pis­teeseen, jos­sa aivan vält­tämät­tä tarvit­taisi­in eri­tyisen vii­sai­ta päätök­siä. Sen sijaan ympäristöon­gel­mat, väestönkasvu, tekni­nen kehi­tys ym. ovat johta­neet tilanteeseen, jos­sa turhan moni län­si­mainen ihmi­nen kokee olon­sa hävin­neek­si ja reagoi äänestämäl­lä ääliömäis­es­ti. Päät­täjät räksyt­tävät toisilleen sen sijaan, että yhteisvoimin kävi­sivät suurten ongelmien kimppuun.

    Ei hyvältä näytä.

  3. Mielestäni pop­ulis­mia selvim­min edus­taa se, että Don­ald Trump­ista voi sanoa julk­isu­udessa melkein minkä val­heen tahansa ja se hyväksytään mediois­sa sel­l­aise­naan. Blo­gisti esimerkik­si ker­too, että “Mieleen tulee etsimät­tä Don­ald Trump huu­dat­ta­mas­sa lynkkau­sisku­lau­sei­ta vaalikokouksissa”. 

    Luul­tavasti kaik­ki Trumpin julkiset yleisöti­laisu­udet löy­tyvät Youtubesta (mah­dol­lis­es­ti muual­takin). Siis ainakin siitä läh­tien, kun hän aloit­ti kam­pan­join­nin vuo­den 2016 vaalei­hin. Jos blo­gisti antaa linkin tuo­hon huu­da­tusti­laisu­u­teen, niin lupaan tästä läh­tien kaikissa tule­vis­sa Suomen vaaleis­sa äänestää type­r­in­tä vihreää ehdokas­ta, joka listal­ta löytyy.

      1. Kom­men­toitavaa olisi tuos­sakin videossa, mut­ta sinä puhuit oli lynkkaamis­es­ta? Voiko sel­l­aisen väit­teen todel­la esit­tää noin kepoisin perustein?

      2. Pert­ti Ilmari:
        Kom­men­toitavaa olisi tuos­sakin videossa, mut­ta sinä puhuit oli lynkkaamis­es­ta? Voiko sel­l­aisen väit­teen todel­la esit­tää noin kepoisin perustein?

        Pop­ulis­mi­han on sal­lit­tua kun­han käyt­täjä vain edus­taa ‘oikei­ta’ mielipiteitä.

        Hie­man samaan tapaan Suomes­sa sivu­ute­taan Unkar­i­lais­ten kri­ti­ik­ki suo­ma­laista oikeusval­tio­ta kohtaan, vaik­ka tarkalleen ottaen hyvinkin moni koh­ta kri­ti­ik­istä osuu ainakin puo­lik­si maali­in­sa. Suomes­sa media on hyvin vah­vasti keskit­tynyt muu­ta­malle kon­glom­er­aatille (tätä tosin puo­lus­tel­laan S‑Ryhmän lanseer­aa­mal­la lentäväl­lä lauseel­la että kil­pailu toimii parem­min pienem­mäl­lä määräl­lä toim­i­joi­ta), ja yleen­säkin Suomes­sa oikeusval­tio on hyvin hataral­la poh­jal­la. Mielipi­de­vankion­gelmista päästi­in eroon vas­ta 2018(!!!), mut­ta kai sitä hyvää sopii odottaa.
        Samaan aikaan toki pitkän ajan kulues­sa Suomes­sa tavalli­nen oikeuskin on muut­tunut vain rikkaiden ja köy­hien huviksi, taval­lisil­la ihmisil­lä ei ole mitään reaal­ista kykyä käy­dä oikeut­ta kun oikeu­denkäyn­tiku­lut pyörivät useis­sa kym­menis­sä tuhan­sis­sa eurois­sa. Tämähän ei toki ole ongel­ma kos­ka Unkari ei tästä valit­tanut tai media ei tästä kir­joi­ta, eikö niin?
        Suo­mi val­uu koko ajan enem­män ja enem­män siihen että Rikkaat ja vaiku­tus­val­taiset tekevät mitä lystäävät ja muu­tamien medi­akon­glom­er­aat­tien lehdet, net­ti­sivus­tot ja tv-kana­vat ohjail­e­vat ajat­telu­amme vaiken­e­mal­la tiety­istä asioista, kuten vaikka­pa media pääosin epäon­nis­tui käsit­telemään tätä Irani­lais­ten kaap­paa­man aluk­sen tapaus­ta tas­apain­ois­es­ti, eli sopi­vasti uno­hti maini­ta että kyseessä on vas­tave­to Gibral­tar­il­la kaa­p­at­tuun Irani­laisaluk­seen. Gibral­tar­il­la kaa­p­at­tu alus otet­ti­in hal­tu­un EU:n Syyr­i­an vas­tais­ten pakot­tei­den var­jol­la, kyseiset pakot­teet ovat kuitenkin kansan­välis­es­ti lait­tomat kos­ka niiltä puut­tuu YK:n hyväksyn­tä, tästä ei edes oikein voi väitel­lä ja EU itse peräänku­u­lut­taa kansan­välistä sopimus­po­h­jaista jär­jestelmää ja kri­ti­soi Kiinan toimia etelä-kiinan merel­lä mut­ta sit­ten oma­l­la takapi­hal­laan tekee aivan mitä lystää.

        Mut­ta älkää toki kukaan antako raa’an ja likaisen todel­lisu­u­den häir­itä omia ide­al­is­tisia pohd­in­to­ja ahdas­mieli­sistä ja avom­ieli­sistä ihmi­sistä, varsinkin kun nämä avom­ielisetkin niin mallikaasti vetävät jalka­an mod­ernin impe­ri­al­istin saap­paat, kuten Haav­is­to ja Vihreät Ste­na Impe­rio laivan tekivät tapauksessa.

      3. Pert­ti Ilmari:
        Kom­men­toitavaa olisi tuos­sakin videossa, mut­ta sinä puhuit oli lynkkaamis­es­ta? Voiko sel­l­aisen väit­teen todel­la esit­tää noin kepoisin perustein?

        Osmo lait­toi sulle todis­teet joten pidätkö sanasi ja äänestät jatkos­sa joka vaaleis­sa type­r­in­tä Vihrei­den ehdokasta?

      4. Eetu: Osmo lait­toi sulle todis­teet joten pidätkö sanasi ja äänestät jatkos­sa joka vaaleis­sa type­r­in­tä Vihrei­den ehdokasta?

        Min­ul­ta jäi ainakin edelleen näkemät­tä se video, jos­sa on “Don­ald Trump huu­dat­ta­mas­sa lynkkau­sisku­lau­sei­ta vaa­likok­ouk­sis­sa”, kuten alku­peräi­nen väite kuu­lui. Kumpikaan Osmon mainit­se­ma esimerk­ki (Clin­tonin van­git­semisen vaa­timi­nen tai “send her back” Ilhan Omari­in liit­tyen) ei täytä kri­teere­jä lynkkaukselle. 

        Minus­ta Pert­ti Ilmar­il­la oli eri­no­mainen point­ti. Trump on tehnyt ja sanonut kaiken­laista type­r­ää ja rasis­tista, minkä vuok­si sit­ten ihmisille menee läpi mikä tahansa val­heelli­nen väite häneen liit­tyen (kuten nyt tämä Osmon kir­joit­ta­ma ainakin siihen asti kunnes sille oikealle lynkkau­sisku­lauseelle saadaan todisteita). 

        Ja sin­un postauk­sesi menee taas siihen kat­e­go­ri­aan kir­joituk­sia, jot­ka ovat närkästyneitä siitä, etteivät kaik­ki ota todes­ta kaikkia Trumpia koske­via väit­teitä. Kir­joituk­sesi kuvaa juuri sitä nykya­jan ilmiötä, että ihmiset omin silmin näkevät, että jokin asia ei fak­tis­es­ti ole tot­ta, mut­ta sitä pitää silti puo­lus­taa, kos­ka se on “mei­dän puolel­la” ole­val­ta sano­jal­ta läh­tien ja hyökkää “toisen puolen” henkilöä vastaan.

      5. Ja pop­ulistien kan­nat­ta­jat usko­vat mitä tahansa heille vale­hdel­laan ja kaikkein surkeinkin tekosyy menee täy­destä. MOT.

  4. “peräti puo­let amerikkalai­sista on medi­aa­nia tyhmempiä”

    Tapah­tuuko medi­aanin kohdal­la jotain ihmeel­listä? Suurin osa ihmi­sistä on keskimääräisiä, niin kuin asia puhekielessä ilmais­taan. Näin ollen reilusti alle puo­let on (puhekielisessä merk­i­tyk­sessä) keskimääräistä tyhmempiä.

    1. Ei mitään. Väestön älykkyys nou­dat­taa Gaussin jakau­maa ja medi­aani on sama kuin keskiar­vo. Lisäk­si keskimäärin rebub­likaan­it ovat korkeam­min koulutet­tu­ja. Tietysti niil­lä jot­ka val­it­se­vat aka­teemisen uran lib­er­aal­ius on hie­man yleisempää.

      1. Johan Aspe­gren:
        Ei mitään. Väestön älykkyys nou­dat­taa Gaussin jakau­maa ja medi­aani on sama kuin keskiar­vo. Lisäk­si keskimäärin rebub­likaan­it ovat korkeam­min koulutet­tu­ja. Tietysti niil­lä jot­ka val­it­se­vat aka­teemisen uran lib­er­aal­ius on hie­man yleisempää.

        Nykyään taita­vat demokraatit olla parem­min koulutet­tu­ja. Alla pari linkkiä.

        https://www.people-press.org/2015/04/07/a‑deep-dive-into-party-affiliation/#party-id-by-race-education

        https://www.theatlantic.com/education/archive/2018/11/education-gap-explains-american-politics/575113/

      2. tkterot: Nykyään taita­vat demokraatit olla parem­min koulutet­tu­ja. Alla pari linkkiä.

        https://www.people-press.org/2015/04/07/a‑deep-dive-into-party-affiliation/#party-id-by-race-education

        https://www.theatlantic.com/education/archive/2018/11/education-gap-explains-american-politics/575113/

        Lol 🙂 Kyl­lä ei-valkois­t­enkin äänet las­ke­taan. Tässäkin asi­as­sa voi miet­tiä, onko media vähän bia­soitunut demokraat­tien hyväksi.

      3. Johan Aspe­gren: Lol Kyl­lä ei-valkois­t­enkin äänet las­ke­taan. Tässäkin asi­as­sa voi miet­tiä, onko media vähän bia­soitunut demokraat­tien hyväksi.

        Noista linkeistä ei ehkä saanut koko kuvaa (ja toinen lop­pui sitä pait­si vuo­teen 2014). Tässä vähän viimeaikainen käppyrä:
        https://www.people-press.org/2018/03/20/wide-gender-gap-growing-educational-divide-in-voters-party-identification/1_1-21/

        Selvästikin demokraat­tien kan­na­tus on pysynyt suun­nilleen samas­sa koulut­ta­mat­tomien joukos­sa, mut­ta koulutet­tu­jen (“col­lege degree+”) joukos­sa hei­hin iden­ti­fioitu­via on jo yli puo­let ja etenkin viime vuosi­na on tapah­tunut nykäys ylöspäin. 

        USA:n media laulaa tietenkin niiden laulu­ja, jon­ka leipää syö. Ns. cor­po­rate media (ABC, CBS, NBC, Fox), jon­ka tehtävänä on mak­si­moi­da omis­ta­jien taloudelli­nen voit­to, on tietenkin poli­it­tiselta sisäl­löltään myös sit­ten sen suun­tainen. Sieltä on turha etsiä jut­tu­ja siitä, että rahan val­taa poli­ti­ikas­sa pitäisi vähen­tää, eikä var­maan lääke­main­ok­sia täyn­nä ole­vis­sa ohjelmis­sakaan juurikaan tul­la käsit­telemään sel­l­aista aihet­ta, että pitäisi siir­tyä yhden mak­sa­jan ter­vey­den­hoito­jär­jestelmään, jos­sa se mak­sa­ja voisi pan­na lääkete­htaat paljon parem­min koville hintaneuvotteluissa.

  5. “Euroopan tilanne ei näytä todel­lakaan hyvältä. Maa toisen­sa jäl­keen on suis­tunut suvait­se­mat­to­muu­teen ja henkiseen mata­laot­saisu­u­teen ja kaiken oudon ja uuden vas­tus­tamiseen. Niin kuin aina, tieteitä ja taitei­ta on ryhdyt­ty suitsimaan.”

    Viimeisen viiden vuo­den aikana olen matkustel­lut melko paljon Euroopas­sa, ja päin­vas­toin meinin­ki on joka paikas­sa näyt­tänyt hyvältä: lep­poisia, hyvän­tu­ulisia ja monikult­tuurisia kaupunke­ja ja tapahtumia. 

    Selvästi on siis jotain mitä en tiedä — mihin nämä lainatut havain­not perustuvat?

  6. Luulen, että kun nämä pop­ulis­tit jotu­vat jos­sain vai­heessa tekemään vaikei­ta päätök­siä päästyään hal­li­tuk­seen, hei­dän suo­sion­sa läh­tee lasku­un, joskin ei vält­tämät­tä välit­tömästi. Riip­puu miten paljon talous antaa myöten. 

    Mut­ta aika hyvin onnis­tu­i­v­at van­hat poli­it­tiset voimat tuhoa­maan uskot­tavuuten­sa eurokri­isin ja vuo­den 2015 pako­laisaal­lon hoi­dos­sa. Nämä kum­mit­tel­e­vat äänestäjien mielessä vielä pitkään.

    1. MMM:

      Mut­ta aika hyvin onnis­tu­i­v­at van­hat poli­it­tiset voimat tuhoa­maan uskot­tavuuten­sa eurokri­isin ja vuo­den 2015 pako­laisaal­lon hoidossa. 

      Mikä se absolu­ut­tis­es­ti oikea tapa toimia siinä het­kessä olisi ollut?

      Jälkivi­isaudel­la on rajal­lis­es­ti hyö­tykäyt­töä, virheistä ja koke­muk­sista oppimisel­la huo­mat­ta­van paljon.

      Län­tisessä Euroopas­sa pop­ulis­tis­ten voimien men­estys on tois­taisek­si ollut kehnoa. Iso-Bri­tann­ian EU-ero on toki merkit­tävä saavu­tus, jos se saadaan läpi. Ital­ian kehi­tys seu­raa­van vuo­den aikana ker­too paljon. Siel­lä hal­li­tuk­set ovat per­in­teis­es­ti olleet lyhytikäsiä, käykö edelleen samoin.

      Aivan omaa kokolu­okkaansa ole­va haaste län­tisille demokra­tioille on joka tapauk­ses­sa ilmas­ton­muu­tos, jo tule­vana pari­na vuosikymme­nenä. Kun kaik­ki totut­tu muut­tuu hyvin nopeasti, muu­tok­sen uhkana koke­va kansanosa tulee reagoimaan suh­teessa voimakkaimmin.

      1. Koti-isä: Mikä se absolu­ut­tis­es­ti oikea tapa toimia siinä het­kessä olisi ollut?

        Oikea tapa olisi ollut se, jota viisaat ajois­sa esit­tivät: antaa lain­oit­ta­jien kär­siä luot­to­tap­pi­onsa; toimit­taa tur­va­paikan­hak­i­jat YK:n pako­laisleireille. Nyt kär­simme “Merke­lin perin­nöstä”, mukaan lukien brex­it ja ns. energiakäänne.

  7. Demokra­tia on hirveä rikos kansaa vas­taan. Demokra­tia on ole­muk­seltaan täyt­tä myrkkyä. Demokra­tia tuhoaa vas­tu­un ja kor­rup­toi koko yhteiskun­nan. Demokra­tia rankaisee oikeas­ta arvokkaas­ta yhteiskun­nalis­es­ta työstä ja palk­it­see petok­sen ja keinottelun.

  8. Elämme nykyään taval­laan tyh­mien val­lanku­mous­ta, jos­sa asi­as­ta mitään tietämätön int­tää asiantun­ti­jan kanssa ja, kun huo­maa häviön argu­men­toin­nis­sa, alkaa haukkua asiantun­ti­jaa ala-arvoisin termein.

    Elämme niiden kap­inaa, jot­ka katso­vat hävin­neen­sä yhteiskun­nas­sa, vaikkei se tot­ta olisikaan. Eli­it­tiä, rotua, kieltä, uskon­toa, kan­sain­välisyyt­tä on help­po viha­ta. Mut­ta ei se siihen jää. Seu­raa etnona­tion­al­is­mi, jos­sa oma maa ja kieli asete­taan korkeam­malle kuin mikään. Sekin on hyvä peruste viha­ta kaikkea poikkeavaa ja eri­laista. Ja se on silkkaa fasis­mia. Sinne Per­Sut ovat menos­sa yhdessä kaiken maail­man nat­si­porukoiden kanssa.

    Län­si-ja Pohjois-Euroopas­sa luul­ti­in, että Itä-Euroopan siir­tymi­nen demokra­ti­aan tapah­tu­isi suju­vasti ilman vas­toinkäymisiä. Jos ei ole puoleen vuo­sisa­taan ollut muu­ta kuin kom­mu­nistien val­taa, miten voi syn­tyä aidosti aat­teel­lisia vai­h­toe­hto­ja tar­joavia puolueita?Itä-Euroopan puolueet ovat intres­sipuoluei­ta, jot­ka halu­a­vat val­taan aja­maan omia etu­jaan. Ja voihan sitä tehdä niinkin, että suuren nation­al­is­min val­las­sa ote­taan vaalien kaut­ta maa yhden ryh­mit­tymän hal­tu­un kuten Puo­las­sa ja Unkarissa. 

    Akti­ivi­nen rooli Union­in hajot­tamises­sa on myös Venäjäl­lä. Venäläistä pestyä ja lait­to­mia vir­to­ja kulkenut­ta rahaa on val­tavasti Union­in alueel­la. Osa on oli­garkien var­muus­ra­has­toa Putin jälkeiselle ajalle. Toinen osa on tarkoitet­tu kor­rup­tioon ja EU-vas­tais­ten puoluei­den rahoit­tamiseen. Venäjä on tässä onnis­tunut käsit­tämät­tömän hyvin. Se johtuu Euroopan johta­jien lev­äperäisyy­destä ja pankki­jär­jestelmän porsaanrei’istä.

    Venäjä huole­htii myös somekam­pan­joista, väärien tieto­jen välit­tämis­es­tä ja laa­jamit­tais­es­ta hakkeroin­nista Euroop­paa hajot­tavien puoluei­den puolesta. 

    Toinen puoli sit­ten on lib­er­al­is­min ja lib­er­aalin demokra­t­ian laa­jamit­taiset ongel­mat kuten liialli­nen pain­o­tus vapauk­si­in ja oikeuk­si­in vas­tu­ullisen elämän­ta­van sijas­ta sekä sta­tis­mi eli val­lan keskit­tämi­nen valtiolle.

  9. Kun Soin­in­vaaran ongel­maa tarkastelee talouden kannal­ta, on se help­po ratkaista. Kun glob­al­isaa­tio heiken­tää keskilu­okan etu­ja Euroopas­sa, niin tasa­taan ero­ja vero­tuk­sel­la. Toinen kysymys on maail­man­tuskan käsit­te­ly: mei­dän tulee aut­taa afrikkalaisia – emme voi olla maail­man sosi­aal­i­toimis­to. Ongel­man käsit­te­ly näin ei tuo­ta mitään järkevää.
    Pro­vokati­ivis­es­ti voi sanoa, että viher­vasem­mis­to syn­nyt­tää ongelmia ja niiden ratkaisu­ja, jot­ka eivät ole mah­dol­lisia annetus­sa ympäristössä. Has­sua on myös se, että lib­er­al­is­mi tuot­taa nyky­isin eniten pop­ulis­tisia (mah­dot­to­mia) ratkaisuja.
    Kun puoluekoneis­to pai­men­taa kansane­dus­ta­jia, niin niskan väril­lä ei ole järin suur­ta väliä. Tämä kult­tuuri tuot­taa polt­toainet­ta lehdis­tölle, joka sekin tyh­mistyy edus­ta­jien mukana. Kuin­ka saa­mat­toma­l­ta näyt­tää hal­li­tus valtiosihteereineen?
    Kukaan(?) lib­er­aali Euroop­pa ‑myön­teinen poli­itikko ei ole avan­nut tule­vaa kehi­tys­tä ymmär­ret­tävästi. Oikeusval­tiope­ri­aate ‑munkki­lati­na ei ker­ro mitään. Tälle vas­tavoimana syn­nytet­ty ”kris­till­i­nen Euroop­pa”, ker­too enem­män vas­tus­tamisen syvyy­destä, jos tuki haetaan vuo­sisato­jen takaa. Pidän tätä valitettavana.

  10. Yksi Yhdys­val­to­jen suurista ongelmista on uskon­non poli­ti­soi­tu­mi­nen ja siir­tymi­nen ääri­laidalle — enkä tässä tarkoi­ta islamia, vaan kristinuskoa.

    Amerikkalaises­sa kris­til­lisyy­dessä on hyvätkin puolen­sa, sinne on paen­nut mon­en koti­maas­saan Euroopas­sa vain­o­tuk­si joutuneen kris­til­lisen ryh­män jäseniä. Tulok­se­na on ollut uskon­non­va­paus, joka eroaa euroop­palais­es­ta val­tionkirkko­jen perinteestä.

    Pirstaleises­sa kirkko­jen ekosys­tee­mis­sä on kuitenkin huonotkin puolen­sa. Euroop­palaises­sa val­tionkirkos­sa (tai val­takirkos­sa) pap­pi korkeak­oulute­taan ja saa sit­ten palkkansa, vaikkei seu­rakun­ta­laisia kirkos­sa pahem­min kävisikään, kun­han käyvät naa­puriseu­rakun­nas­sa tai ainakin mak­sa­vat kirkol­lisveron­sa. Esimerkik­si suo­ma­lainen papis­to tutus­tuu raa­matun syn­ty­his­to­ri­aankin ja kään­nö­songelmi­in sen ver­ran pitkälle, että papis­to on usein akti­ivi­maal­likko­ja lib­er­aalimpaa. Valitet­tavasti evanke­likaalien radikalisoi­tu­mi­nen on alka­nut vaikut­taa poli­ti­ikkaankin yhä pahemmin.

    Näin kär­jis­te­tysti: Yhdys­val­lois­sa papille ei riitä, että naa­puriseu­rakun­nan kirkos­sa käy väkeä — kris­tit­ty­jen täy­ty­isi käy­dä juuri hänen kirkos­saan hän­tä kuun­tele­mas­sa ja mak­samas­sa kole­htin­sa. Täl­lä on ollut kak­si pitkän tähtäi­men vaiku­tus­ta: vaarat­tomampi niistä on hajaan­nus, vaar­al­lisem­pi taas kiihtyvä radikalis­mi. Tulisieluinen saar­naa­ja kerää juuri hänen kole­hdil­len­sa parem­min mak­sajia kuin maltillinen.

    Vas­taa­va ongel­ma on muuten käsit­tääk­seni sun­nimus­lim­ien paris­sa, mut­ta shi­ialaisil­la papis­ton rakenne on tiukem­min järjestäytynyt.

    Papis­ton maltil­lisu­u­den tai radikaal­isu­u­den oire oli 2000-luvun alus­sa Yhdys­val­to­jen armei­jan ongel­ma soti­las­pas­to­rien saatavu­udessa. Soti­las­pas­torin pitää palvel­la kaikkien uskon­tokun­tien jäseniä, kos­ka kuol­e­va soti­las siinä joukkosi­don­ta­paikalla voi olla esimerkik­si juu­ta­lainen, eikä rab­bia ole saatavis­sa. Kuol­e­va voi myös olla ateisti. Soti­las­pas­torin tehtävä on aut­taa ja lohdut­taa, ei yrit­tää saa­da aikaan kään­nyn­näistä kuolin­vuo­teel­la. Ongel­ma on siinä, että per­in­teis­es­ti työn­sä maltil­lis­es­ti ja suvait­se­vais­es­ti tehneistä kirkkokun­nista, kuten katoli­sista, ei löy­dy enää pappe­ja. Sen sijaan evanke­likaale­ja on tar­jol­la, mut­ta suvait­se­vaisu­us heiltä puut­tuu (NYT 12.7.2005).

    1. ij: Ongel­ma on siinä, että per­in­teis­es­ti työn­sä maltil­lis­es­ti ja suvait­se­vais­es­ti tehneistä kirkkokun­nista, kuten katoli­sista, ei löy­dy enää pappeja. 

      Pap­pi­en lop­pumi­nen katolis­es­ta kirkos­ta ei pidä paikkaansa. Täl­lä het­kel­lä katolises­sa kirkos­sa on kirkkokun­nan oman tilas­ton mukaan vähän yli 410 000 pap­pia ja reilut 40 000 diako­nia. Katolisel­la kirkol­la on yhä enem­män pappe­ja kuin kaikil­la protes­tant­tisil­la kirkkokun­nil­la yhteen­sä. Se voi olla kyl­lä este kyl­lä soti­las­pas­to­rien saatavu­udelle, jos paikalli­nen armei­ja määrää, ettei soti­las­pas­tori saisi olla uskolli­nen joka tilanteessa oma­lle vakau­muk­selleen. Kato­li­nen pap­pi sitoutuu pap­pislu­pauk­ses­saan siihen, ettei tämä toimii pap­pislu­pauk­sen­sa mukaises­ti elämän­sä lop­pu­un asti.

      1. r: Pap­pi­en lop­pumi­nen katolis­es­ta kirkos­ta ei pidä paikkaansa. Täl­lä het­kel­lä katolises­sa kirkos­sa on kirkkokun­nan oman tilas­ton mukaan vähän yli 410 000 pap­pia ja reilut 40 000 diako­nia. Katolisel­la kirkol­la on yhä enem­män pappe­ja kuin kaikil­la protes­tant­tisil­la kirkkokun­nil­la yhteen­sä. Se voi olla kyl­lä este kyl­lä soti­las­pas­to­rien saatavu­udelle, jos paikalli­nen armei­ja määrää, ettei soti­las­pas­tori saisi olla uskolli­nen joka tilanteessa oma­lle vakau­muk­selleen. Kato­li­nen pap­pi sitoutuu pap­pislu­pauk­ses­saan siihen, ettei tämä toimii pap­pislu­pauk­sen­sa mukaises­ti elämän­sä lop­pu­un asti. 

        Linkki­ni The New York Timesin artikke­li­in meni jostain syys­tä rik­ki, tässä uud­estaan. Katoli­sista papeista on Yhdys­val­lois­sa pulaa. Armei­jan katoliset papit ovat myös per­in­teis­es­ti tehneet työn­sä ekumeenis­es­ti ja hyväksyen muiden uskot. Toisin kuin evanke­likaalit. Evanke­likaa­li­nen on muuten eri asia kuin evanke­li­nen (kuten Suomen evanke­lis-luter­i­lainen kirkko), he ovat lähempänä esim. helluntailaisia.

        “The Catholic Church often does not have enough priests to serve its parish­es, let alone send them to the military.”

        “At the same time, the num­ber of chap­lains from the Roman Catholic Church declined to 94 from 167, and there were declines in more lib­er­al, main­line Protes­tant church­es: the Unit­ed Church of Christ to 3 from 11, the Unit­ed Methodist Church to 50 from 64.”

  11. Kan­nat­taa muis­taa, että Voltaire tuhosi ran­skan infor­maa­tio­vaikut­tamisel­la aikana ennen inter­net­tiä. Voi olla aivan tot­ta, että venäjä ja kiina rak­en­ta­vat euroop­paan ja usaan jatku­vasi tois­ar­voisia kon­flik­te­ja, joi­ta paisutel­laan netis­sä. Joku mak­se­taan sanomaan jotain lib­er­aalia hyökkääväl­lä taval­la, jon­ka tiede­tään provosoivan kon­ser­vati­ive­ja. Tuo­ta tois­te­taan twit­teris­sä ja sosi­aalises­sa medi­as­sa, ja ihmiset otta­vat puolen. Isot kysymy­set menet­tävät merk­i­tyk­sen­sä ja tärkeäk­si tulee puolen val­it­sem­i­nen suun­soit­ta­jien välillä.

    Äänestämisessä ei ole kyse asioista, vaan puolen val­it­semis­es­ta ja pot­tu­jen mak­samis­es­ta inter­net-loukkauk­sista. Voi olla, että net­ti on sel­l­ainen ase, jota ei vielä edes ymmärretä.

  12. Ihmiskun­ta kestää läh­es mitä tahansa, mut­ta ei sitä että menee hyvin.

  13. Putin­ista eräs van­ha toimit­ta­ja joka työsken­teli Venäjäl­lä ker­toi että hänen suo­sion­sa perus­tuu vahvo­jen paikallis­ten ”kyläpääl­liköi­den” nujer­tamiseen mikä nos­ti var­al­lisu­ut­ta köy­hillä alueil­la, näin hän väit­ti — tietääkö joku tästä?

  14. Mielestäni OS kat­soo ”Lib­er­aalin demokra­t­ian ja avarakat­seisu­u­den tuho”- asi­aa väärästä, talouden tosi­asi­at uno­htavas­ta kulmasta.

    Mielestäni oikeampi kul­ma on tällainen:
    1) Tuo ”demokra­tia ja avarakat­seisu­us” on peräisin 1400-luvun alus­sa Ital­ias­sa alka­neesta renes­sanssista. Kyseessä oli laa­ja, koko Euroopan kult­tuuria kos­ket­ta­va vallankumous. 

    2) Renes­sanssin kak­si tärkein­tä inno­vaa­tio­ta oli­vat seuraavat:
    Ensin­näkin otet­ti­in käyt­töön niin kut­sut­tu ”tieteelli­nen meto­di”, jon­ka perus­teel­la totu­us saati­in selville tekemäl­lä tois­tet­tavis­sa ole­via kokei­ta. Sil­loin Rooman paavi menet­ti valtansa.
    Toisaal­ta kek­sit­ti­in osakey­htiö. Sen mukaan kuka tahansa saat­toi omil­la rahoil­laan perus­taa (start-up) yhtiön, jon­ka toim­intaa sääte­liv­ät lait ilman, että tarvit­si kysyä kuninkaal­ta lupaa. Täl­löin kuningas menet­ti val­tansa. Näin syn­tyi kap­i­tal­isti­nen jär­jestelmä, sekä kansallisvaltiot.
    Näi­den varas­sa ”demokra­tia ja avarakat­seisu­us” rahoitet­ti­in ja kehitet­ti­in uut­ta teknolo­giaa, joiden kaut­ta mil­jardit ihmiset ovat saavut­ta­neet nykyisen hyvinvointinsa. 

    3) Nyt sit­ten käy­dään debat­tia siitä, että onko tämä renes­sanssista peräisin ole­va jär­jestelmä tul­lut tien­sä päähän siitä syys­tä, että kansal­lis­val­tioiden ihmi­sistä osa kokee tulleen­sa epäoikeu­den­mukaises­ti syrjäytetyiksi.
    Tässä tilanteessa eri­laiset pop­ulis­tiset liik­keet ja karis­maat­tiset joukko­jen vil­lit­si­jät pää­sevät hel­posti val­taan syyt­tämäl­lä kor­rup­toitunut­ta eliittiä.
    Tuos­sa edel­lä OS aivan oikein luet­telee tapauk­sia his­to­ri­as­ta, jol­loin ”demokra­tia ja avarakat­seisu­us” on tuhot­tu jonkin val­lan­hi­moi­sen dik­taat­torin toimesta.

    4) Onkin selvää, että per­im­mältään nyt on kyse kah­den eri tyyp­pisen talouden välis­es­tä taistelusta:
    Toisaal­la on amerikkalais-tyyp­pinen, vapaasti toimivien start-up yhtiöi­den kehit­tämi­in uusi­in teknolo­gioi­hin perus­tu­va dynaami­nen, rajat ylit­tävä markki­na­t­alous, ja toisaal­la keskusjo­htoiseen dik­tatu­uri­in perus­tu­va, pääosin kansal­lis­val­tioiden sisäl­lä toimi­va talous.

    5) Itse olen sitä mieltä, että pidem­män päälle tuo ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto voittaa.
    Tämä tietenkin edel­lyt­tää sitä, että sekä start-upe­ja, että syr­jäy­tyneitä kohdel­laan oikeu­den­mukaises­ti. Tässä kan­nat­taa muis­taa se, että start-upit voivat hel­postikin pois­tua maas­ta, toisin kuin syrjäytyneet…

  15. Voisi kai sanoa niin, että val­ta kun tun­netusti turmelee, niin siihen tiivistyy demokra­tiankin kri­isi. Kun te omas­ta melestänne kansaa “viisaam­mat” päät­täjät olette tarpeek­si por­sastelleet, niin val­ta vaihtuu. 

    Jotenkin tämä kir­joi­tus oli todel­la silmiä avaa­va kat­saus poli­itikon maail­manku­vaan, ei epäilystäkään ettei kir­joit­ta­ja näe itsen­sä “kansan” yläpuolel­la, ei suinkaan kansaa kuu­lu­vana. Hyvä kysymys on tietenkin mis­tä tämä elit­is­mi kumpuaa?

  16. Tämä kir­joituk­sesi on kyl­lä “hie­man” karkea yksinker­tais­tus, varsinkin äänestys­moti­ivien suh­teen. Esim. Detroitis­sa äänestetään läh­es jär­jestään demokraat­te­ja, mut­ta kaupun­ki on esim. infran ja luku­taidon suh­teen suur­in­pi­irtein Afrikan tasolla.

    1. Prometheus:
      Tämä kir­joituk­sesi on kyl­lä “hie­man” karkea yksinker­tais­tus, varsinkin äänestys­moti­ivien suh­teen. Esim. Detroitis­sa äänestetään läh­es jär­jestään demokraat­te­ja, mut­ta kaupun­ki on esim. infran ja luku­taidon suh­teen suur­in­pi­irtein Afrikan tasolla.

      Ja siel­lä val­lal­la on afrikkalaisen geeniper­imän pop­u­laa­tion etnonationalismi :(. 

      Kuten aiem­min on todet­tu, keskimäärin repub­likaanien äänestäjät edelleenkin ovat koulute­tumpia ja hyvä­tu­loisem­pia kuin demokraat­tien. Blo­gistin puheet ”punaniskoista” on korkein­taan pieni osatotuus.

  17. Demokra­ti­aa pitää uud­is­taa tai se rappeutuu. 

    Yhdys­val­lat yksi van­him­mista mod­erneista demokra­tioista eikä sitä ole ratkai­sev­asti uud­is­tet­tu. Sys­tee­mi on aut­ta­mat­tomasti van­hanaikainen ja demokra­t­ian heikkoudet näkyvät selvim­min. Edes Suomen kaltainen mod­eri demokra­tia suh­teel­lisel­la vaal­i­taval­la, jos­sa ihmiset ker­ran neljässä vuodessa äänestävät jonkun eduskun­taan ei toi­mi lop­ut­tomasti. Siir­tymi­nen suo­raan demokra­t­ian ja kansanäänestyk­si­in jos­sa kaik­ki vain äänestävät mitä mieltä ovat ei sekään toi­mi. Demokra­ti­as­ta tulee vain mielipi­deky­se­ly, jos­sa ihmiset äänestävät tietämät­tä asioista mitään. 

    Onnek­si ei ole puutet­ta ideoista demokra­t­ian uud­is­tamisek­si. Vain muu­ta­ma esimerkki. 

    A) Siir­toääni­vaal­i­ta­van voisi tehdä pakol­lisek­si puoluei­den sisäl­lä ja sen voisi ottaa käyt­töön myös itse vaaleissa. 

    B) Pienet kokeilut joi­ta on tehty keskustel­e­va demokra­t­ian käyt­tämis­es­tä osoit­ta­vat että jos ihmiset joutu­vat miet­timään, pohti­maan ja keskustele­maan kas­vokkain, tyh­myys alkaa rajoit­tua ja viisaus kas­vaa. Suomes­sa keskustel­e­vaa demokra­ti­aa pitäisi kokeil­la ensin kuntatasolla. 

    C) Qua­drat­ic vot­ing (QV) ‘neliölli­nen äänestys’ on opti­maa­li­nen mekanis­mi kollek­ti­iviseen päätök­sen­tekoon. Se pal­jas­taa yleisön pref­er­enssit. Pieni vähem­mistö, jolle jokin tiet­ty asia on erit­täin tärkeä voi saa­da äänienem­mistön päätök­sis­sä jot­ka ovat enem­mistölle yhden­teke­viä. Demokraatit ovat kokeilleet QV:tä Col­orados­sa. Col­oradon demokraatit käyt­tävät QV:tä kun päätetään yli 100 eri lakialoit­teen priorisoinnista.

  18. Kir­joituk­sen alku­osa ei ainakaan kestä tieteel­listä tarkastelua. Siinä ainakin par­ituhat­ta vuot­ta muiden korkeam­man kult­tuurin, ja oman sulkeu­tuneisuuten­sa val­taa­ma alue nos­te­taan johtotähdek­si poimien joidenkin vuosikym­me­nien ajan­jak­so, jol­loin se on maail­malle onnis­tunut jotain kon­tribuoimaan. Kir­sikan­poim­intaa. Tuostakin kiin­toisas­ta ajan­jak­sos­ta voi olla mon­taa mieltä tuon väite­tyn islamistisen yli­val­lan suhteen.

    1. Pysytään totu­udessa:
      Kir­joituk­sen alku­osa ei ainakaan kestä tieteel­listä tarkastelua. Siinä ainakin par­ituhat­ta vuot­ta muiden korkeam­man kult­tuurin, ja oman sulkeu­tuneisuuten­sa val­taa­ma alue nos­te­taan johtotähdek­si poimien joidenkin vuosikym­me­nien ajan­jak­so, jol­loin se on maail­malle onnis­tunut jotain kon­tribuoimaan. Kir­sikan­poim­intaa. Tuostakin kiin­toisas­ta ajan­jak­sos­ta voi olla mon­taa mieltä tuon väite­tyn islamistisen yli­val­lan suhteen.

      Lähi-idässä tiede ja kult­tuuri kukoisti nimen omaan aikana ennen islamin perus­tamista. Sen jäl­keen onkin ollut alamäkeä.

      1. Tuo­mo: Lähi-idässä tiede ja kult­tuuri kukoisti nimen omaan aikana ennen islamin perus­tamista. Sen jäl­keen onkin ollut alamäkeä.

        Väit­teesi ei pidä ollenkaan paikkaansa. Jos halu­at tutus­tua asi­aan, lue rel­e­van­tit luvut Heik­ki Pal­van ja Irmeli Per­hon toimit­ta­mas­ta kir­jas­ta Islami­lainen Kulttuuri.

  19. “Me lib­er­aalin yhteiskun­nan kan­nat­ta­jat toivomme, että tämä on ohimenevää, mut­ta mis­tä me sen tiedämme.”

    Kuun­telin eilen Horison­tin jak­so­ja. Yhdessä Teemu Keskisar­ja ker­toi liit­tyneen­sä kirkkoon, kos­ka uskoo Jumalaan. Hän puhui myön­teis­es­ti kirkon merkityksestä.

    Keskisar­ja on tuot­telias ja sivistynyt tutk­i­ja ja his­to­ri­oit­si­ja, joka pystyy luo­maan asioista perustel­lun käsi­tyk­sen ja näkemään asi­at osana suur­ta jatku­moa. Kuitenkin Keskisar­jan kaltaisi­in tutk­i­joi­hin suh­taudu­taan vieroksuen. Uskoa nyt johonkin, jota ei pystytä todis­ta­maan ja johon liit­tyvä oppikin mon­en­lai­sine kiemuroi­neen on mitä epäuskottavin.

    Ja juuri tässä piilee lib­er­aalin yhteiskun­nan kan­nat­ta­jien ongel­ma. Lib­er­aalit ovat uskos­saan sokei­ta eivätkä näe yksilöä ja yksilön tarpei­ta. He eivät ymmär­rä psykolo­giaa. He eivät ymmär­rä maail­maa pien­estä koke­muk­ses­ta käsin. He eivät ymmär­rä, mitä ihmi­nen tarvit­see. He har­joit­ta­vat ratio­naal­isu­ut­ta ymmärtämät­tä lähtöo­le­tusten­sa harhaisu­ut­ta. Hei­dän ihanteen­sa ovat harhaa, kos­ka niistä puut­tuu ihmisen ja ihmisyy­den tunnustaminen. 

    Markki­na­t­alous on äärim­mäi­nen tuhovoima. Se juok­sut­taa ihmistä ja tuhoaa ympäristön. Mitä heikom­mas­sa yhteiskun­nal­lises­sa ase­mas­sa ihmi­nen on, sitä enem­män hän kokee elämän­sä merk­i­tyk­sek­si pelkän juok­semisen ide­olo­gian puris­tuk­ses­sa. Kil­pailu­talous on tehnyt ihmis­es­tä väli­neen, vaik­ka ihmi­nen kaipaa yhteisöä, vaki­in­tuneisu­ut­ta ja koke­mus­ta omas­ta arvos­ta ja pyhästä, jostain, joka on kaikkea inhimil­listäkin suurempaa. 

    Mon­et Euroopan sisään­päin kään­tyvät maat ovat poli­it­tiselta sävyltään vasem­mis­to­laisia. Niiden poli­ti­ikan uusi suun­ta perus­tuu siihen, että ihmi­nen huomioidaan sel­l­aise­na kuin ihmi­nen on sen sijaan että ihmi­nen nähtäisi­in pelkkänä kil­pailu­talouden käyttövoimana. 

    Lib­er­aalin yhteiskun­nan suurin vas­tus­ta­ja on markki­na­t­alous, kos­ka ihmiset eivät enää kestä sitä. Ihmi­nen tarvit­see uskon johonkin suurem­paan, uskon siihen, että hän on jotain muu­ta kuin pelkkä jär­jestelmän juok­supoi­ka. Siihen Euroopan uudet suun­nat perustuvat.

    Mainit­tu ohjel­ma: https://areena.yle.fi/1–1877444

    1. Junt­tip­ul­la Savos­ta:

      Markki­na­t­alous on äärim­mäi­nen tuhovoima. Se juok­sut­taa ihmistä ja tuhoaa ympäristön. Mitä heikom­mas­sa yhteiskun­nal­lises­sa ase­mas­sa ihmi­nen on, sitä enem­män hän kokee elämän­sä merk­i­tyk­sek­si pelkän juok­semisen ide­olo­gian puris­tuk­ses­sa. Kil­pailu­talous on tehnyt ihmis­es­tä väli­neen, vaik­ka ihmi­nen kaipaa yhteisöä, vaki­in­tuneisu­ut­ta ja koke­mus­ta omas­ta arvos­ta ja pyhästä, jostain, joka on kaikkea inhimil­listäkin suurempaa. 

      Taas ker­ran aivan käsit­tämätön­tä älämölöä, jon­ka taustal­ta ei erkkikään löy­dä mitään faktuaalista.

      Tosi­asi­a­han on se, ettei ympäristö ole vuo­sisatoi­hin voin­ut parem­min kuin län­si­mai­sis­sa kehit­tyneis­sä markki­na­t­alous­mais­sa. Kun yhteiskun­ta tuot­taa enem­män man­naa ja hina­jaa kuin aivan vält­tämät­tömim­män nälän ja vilun pois­sa pitämisek­si tarvi­taan, niin ihmisiä alkaa kovasti kiin­nos­taa muutkin asi­at kuin se, että onko huomisek­si riit­tävästi puskali­haa syötäväk­si ja risu­ja poltettavaksi.

      Ei-markki­na­t­alous­maat ovat käytän­nössä joko leop­ar­disuikkien hal­lit­semia klep­tokra­tioi­ta, sosial­is­tisia yhteiskun­takokeilui­ta tai jonkun muun sortin dik­tatu­ure­ja — ja kuinkas hyvin niis­sä menee ympäristöl­lä? (Vink­ki: ei tarvitse kuin nopeasti vilka­ista kaukokar­toi­tus­satel­li­it­tien kuvia…)

      Ihan samal­la taval­la ihmisil­lä olot eivät ole olleet koskaan niin hyvät kuin län­si­mais­ten markki­na­t­alous­maid­en kansalaisil­la. Puute ei vaivaa, lyhyet vas­toinkäymiset eivät ole kuole­mak­si, kaikil­la on de fac­to mah­dol­lisu­us koulut­tau­tua taito­jen­sa mukaises­ti, on toimi­va oikeusjär­jestelmä jne.

      Tietysti täl­lainen yltäkyl­läisyys ei var­maankaan sovi kaikille uun­in­pankol­ta löy­de­ty­ille tois­savuo­tis­ten nisu­jen jämille ja var­maan ahdis­taa se, ettei kukaan vält­tämät­tä ole ulkop­uolelta sanele­mas­sa sitä miten elo kehdos­ta hau­taan pitäisi suorit­taa — saati, että saisi har­maas­ta ryp­py­ot­sais­es­ta puur­tamis­es­ta jonkun mitallin tai edes kul­takel­lon eläk­keelle lähtiessä.

  20. Kali­for­nia ei voi ero­ta liit­to­val­tios­ta, kos­ka samal­la het­kel­lä lop­puu makean veden saan­ti. Vesi tulee muista osaval­tioista eikä täl­lä het­kel­lä liit­to­val­tion suurin maat­alous­tuot­ta­ja saa kor­vaavaa vet­tä mis­tään, kos­ka poh­javesi on koh­ta pumpat­tu tyhjiin. 

    Kali­forn­ian “lib­er­aali demokra­tia” on tuhon tie, kos­ka hölmöjä päätök­isiä tulee jatku­vasti. Eräs kaupun­ki kieltää maakaa­sun käytön ja vaatii tilalle sähköhel­lo­ja ym. jol­loin sähkö tuote­taan kivi­hi­ilel­lä naapuriosavaltioissa.

  21. Näitä asioi­ta on itse kukin joutunut viime aikoina pohtimaan!

    Demokraat­tisel­la maail­mal­la on takanaan maail­mas­sa ennen näkemätön men­esty­put­ki. Tämä ei perus­tu siihen, että kansa tietäisi, miten asioi­ta pitäisi hoitaa. En tiedä myöskään minä, etkä edes sinä Ode, vaik­ka tietämyk­sae­si ja ajat­telusi syvyys tekee tois­to­vasti vaiku­tuk­sen. Elämme ääret­tömän mon­imutkises­sa maail­mas­sa, jos­sa kaikil­la päätök­sil­lä on sekä hyviä ja huono­ja seu­rauk­sia. Isois­sa asiois­sa asiantun­te­mus voi aut­taa näkemään mikä ei ainakaan toi­mi. No, onhan sekin jotain ;-(

    Demokra­t­ian paras puoli on siinä, että val­ta vai­h­tuu ilman veren­vuo­da­tus­ta usei­ta ker­to­ja sukupolves­sa. Kukaan ei pääse lin­noit­tau­tu­maan val­ta-asemi­in ja kor­rup­toimaan val­tarak­en­tei­ta sisältä käsin. Bri­tann­ian ja USA:n kak­sipuolue­jär­jestelmässä pan­naan melko sään­nöl­lis­es­ti ylim­mät val­tarak­en­teet täysin uusik­si. Tässä on omat hyvät puolen­sa, vaik­ka siel­lä nou­datet­tu vaalipi­iriko­htainen enem­mistö­vaali aiheut­taakin sen, että vaal­i­t­u­los vas­taa huponos­ti äänijakaumaa.

    Demokra­tia on vaaras­sa, jos tämä val­lan ajoit­tainen vai­h­tu­mi­nen vaarantuu.Tälläistä on tekeil­lä mm. Unkaris­sa, jos­sa oikeuslaitos­ta ja lehdis­töä yritett­tän suit­sia palvele­maan Orban­in liik­keen säi­lymistä val­las­sa. USA:ssa on vaalipi­irien opti­moin­ti (ger­ry­man­der­ing) vienyt tähän suun­taan. Trump­ista en sen sijaan ole hirveän huolis­sani — edel­lyt­täen että hän ei saa aikaan suur­so­taa. Trumpil­la ei ole takanaan mitään kansan­li­iket­tä, jol­la olisi jokin jatku­vu­ut­ta luo­va ide­olo­gia. USA:n lehdis­tön­va­paus ja oikeu­denkäytön insti­tuu­tiot ovat näköjään kovem­paa tekoa kuin esim. Unkaris­sa, Puo­las­sa tai Turkissa. Trumpil­la on kyl­lä kova tah­to lehdis­tön ja insti­tuu­tioiden suit­simiseen, mut­ta siel­lä ei ole takana mitään muu­ta yhteiskun­nal­lista filosofi­aa kuin Trumpin oman nahan suojeleminen.

  22. Eivät Viro ja Venäjä suinkaan läht­e­neet samal­ta viival­ta. Virossa ei oltu nau­tit­tu kom­mu­nis­tisen hallinnon siu­nauk­sista yhtä pitkään ja maa oli muutenkin toisel­la tasol­la kuin Venäjä.

    1. Rolling Heurlin:
      Eivät Viro ja Venäjä suinkaan läht­e­neet samal­ta viival­ta. Virossa ei oltu nau­tit­tu kom­mu­nis­tisen hallinnon siu­nauk­sista yhtä pitkään ja maa oli muutenkin toisel­la tasol­la kuin Venäjä. 

      Viro on pieni kansal­lis­val­tio, joka kyke­nee puhal­ta­maan samaan hiileen. Ja lisäk­si Viroon on syy­det­ty EU-rahaa huo­mat­tavia määriä. Myös Islanti on pieni kansal­lis­val­tio, joka kykeni pankkikri­i­sis­sä pitämään yhtä.

      Venäjä on aina ollut, jo ennen Neu­vos­toli­it­toa, “monikult­tuuri­nen” kol­laasi eri­laisia kan­so­ja ja näke­myk­siä. Esimerkik­si eräs Suo­mi oli osa Venäjää. Pietarin euroop­palainen lib­er­aali kupla, vas­takkainaset­telu Mosko­van ja venäjän eli­itin kuilu muun syvän Venäjän kanssa oli ole­mas­sa jo ennen Neu­vos­toli­it­toa. Ja on edelleen. 

      Suomen ja Euroopan “lib­er­aalin eli­itin” suurin ongel­ma viimeisen 10 vuo­den aikana on ollut kyvyt­tömyys ymmärtää tai hyväksyä kansal­lis­val­tioiden voimaa ja hyviä puo­lia. Euroop­paa on raken­net­tu yli eri­lais­ten kult­tuurien aivan liian kiireel­lä, ja liian opti­mistis­es­ti, tavoitellen jonkin­laista utopi­aa, mitä en ole koskaan näh­nyt mah­dol­lise­na. Ja poli­it­ti­nen eli­it­ti on jopa hyökän­nyt retori­ikas­saan kansal­lis­val­tioi­ta vas­taan, ja luonut samal­la nykyisen oikeistopop­ulis­tisen kuohunnan.

      Vihrei­den poli­ti­ikkaa on viimeiset 10 vuot­ta vaivan­nut sama ongel­ma, joka on karkoit­tanut min­ut vas­takkaiselle laidalle nykyvihreistä. Fak­to­jen ja real­is­min tun­nus­tamisen sijaan Vihreis­sä ovat val­lal­la tun­teet ja toteu­tuskelvot­tomat ide­olo­giat. Ja tuos­sa kuplan puhal­tamises­sa on ilmeis­es­ti men­ty niin pitkälle, että Osmokin näkee jonkin­laista avarakat­seisu­u­den tuhoa Euroopan laa­juis­es­ti. Määrit­telemät­tä mitä tuo avarakat­seisu­us nyt sit­ten edes tarkoit­taa kenellekin 2020-luvulla.

      Turkissa, Venäjäl­lä, Iranis­sa ja esim. nyt Moldovas­sa (uusi päämin­is­teri) on kaikesta huoli­mat­ta havait­tavis­sa myös posi­ti­ivista demokra­ti­ake­hi­tys­tä. Ja EU on vau­raampi ja vapaampi kuin koskaan. Mielestäni demokra­t­ian kehi­tyk­selle olisi paras­ta tun­nus­taa ensin tosi­asi­at, ja pyrk­iä luop­umaan haitalli­sista ide­olo­gioi­hin poh­jau­tu­vista vastakkainasetteluista.

  23. Yksi näkökul­ma asi­aan on myös se, että nimeno­maan län­si­mais­sa syn­tyvyys on rom­ah­tanut. Näyt­täisi siltä, että vaikka­pa nyt vuon­na 2019 syn­tyneistä lap­sista aika iso osu­us on euroopan ja pohjois-Amerikan ulkop­uolel­la syn­tyviä. Maail­maan syn­tyy tänä vuon­na ennustei­den mukaan noin 78 miljoon­aa las­ta. Suomeen syn­tyy vuon­na 2019 ehkä noin 0,045 miljoon­aa las­ta eli Suomeen syn­tyvien osu­us on globaal­isti enää noin yksi 1700 laps­es­ta. Ei ole kauhean kauaa vielä aikaa siitä, kun noin joka tuhannes maail­man lap­sista syn­tyi Suomeen. His­to­ria ei tunne juuri esimerkke­jä sel­l­ai­sista maista, jot­ka oli­si­vat kyen­neet men­estymään pitkään sil­loin, jos syn­tyvyys on ollut alhaisel­la tasol­la. Japani on viime vuosikym­meninä ollut ehkä yksi parhait­en siitä huoli­mat­ta pär­jän­neistä, mut­ta senkin globaali pain­oar­vo on vähitellen kutis­tu­maan päin.

    Intia ja Kiina, joista molem­pi­in lap­sia kuitenkin syn­tyy yhä ovat toden­näköis­es­ti selvästi nyky­istä suurem­pia mai­ta globaalil­ta pain­oar­voltaan siinä kohtaa kun nyt syn­tyvät ikälu­okat siir­tyvät aikanaan työelämään. Läh­es joka neljäs lap­sista syn­tyy Inti­aan, jon­ka väk­iluku ohit­ta­nee pian Kiinan väk­ilu­vun. Vaik­ka syn­tyvyys Kiinas­sakin on laskenut, yhä noin joka viides lap­sista syn­tyy sinne, ja kiinalais­ten osu­us globaal­ista väestöstä jatkaa kasvuaan.

    1. e: His­to­ria ei tunne juuri esimerkke­jä sel­l­ai­sista maista, jot­ka oli­si­vat kyen­neet men­estymään pitkään sil­loin, jos syn­tyvyys on ollut alhaisel­la tasolla. 

      Jos kat­so­taan aikaa vähän yli sata vuot­ta taak­sepäin, niin his­to­ria ei tunne yhtään maa­ta, ei sen puoleen men­estyvää kuin men­estymätön­täkään, jos­sa syn­tyvyys olisi ollut alhaisel­la tasol­la, joten tuo kir­joit­ta­masi ei merk­itse yhtikäs mitään. 

      Jos taas kat­so­taan vähän läheisem­pää men­neisyyt­tä (<50 vuot­ta), niin suun­nilleen kaikissa men­estyvis­sä yhteiskun­nis­sa on ollut pieni syn­tyvyys ja huonos­ti men­estyvis­sä suuri syn­tyvyys. Mut­ta syy-seu­raus-suhde on tosin tois­in­päin, eli kun maa on läht­enyt men­estymään ja kansa vauras­tunut, siel­lä on syn­tyvyys on läht­enyt laskuun. 

      e: Intia ja Kiina, joista molem­pi­in lap­sia kuitenkin syn­tyy yhä ovat toden­näköis­es­ti selvästi nyky­istä suurem­pia mai­ta globaalil­ta pain­oar­voltaan siinä kohtaa kun nyt syn­tyvät ikälu­okat siir­tyvät aikanaan työelämään.

      Siis mitä? Kiinaan tietenkin syn­tyy absolu­ut­tis­es­ti edelleen paljon lap­sia, kos­ka siel­lä on absolu­ut­tis­es­ti paljon hedelmäl­lisikäisiä aikuisia, mut­ta nais­ten hedelmäl­lisyys­luku on kyl­lä muuten ihan samal­la tasol­la kuin vaikka­pa Japanis­sa tai Suomes­sa, joten kiinalais­ten osu­us maail­man väestä ei kas­va mihinkään. Inti­as­sa, joka tulee vähän kehi­tyk­sessä perässä, se on vielä hie­man korkeampi, mut­ta sekin painaa alaspäin niin, että vuosikymme­nen kulut­tua se on siel­läkin samal­la tasol­la. Täl­lä het­kel­lä syn­tyyvys on korkea enää vain niis­sä maail­man mais­sa, jois­sa eletään köy­hyy­dessä. On erit­täin epä­to­den­näköistä, että joku Nige­ria nousisi maail­man mahdik­si vain sil­lä, että siel­lä on korkea syntyvyys.

  24. Nat­si­aate antoi miesten elämälle sen tarkoituk­sen, joka siltä oli puut­tunut. Aate tun­tui ylit­tävän luokkara­jat ja tekevän työläi­sistä arvokkai­ta. Nat­si­aate edusti miehille tasa-arvoa: se oli siis demokra­ti­aa parhaimmillaan.

    ”Minä en ollut mitään. Sit­ten äkkiä min­ua tarvit­ti­in. Kansal­lis­sosial­is­mi tarvit­si min­ua”, kuvaili räätälin apu­lainen Gus­tav Schwenke.

    Entä juu­ta­laiset? He asui­v­at näi­den miesten naa­pureina, kunnes hei­dät ­vieti­in pois. Sodan jäl­keen neljä kymmen­estä ­May­erin haas­tat­tele­mas­ta miehestä uskoi yhä, että keski­tysleireille jou­tui vain pet­ture­i­ta. Muut oli­vat ehkä epäilleet pahin­ta mut­ta eivät olleet välit­täneet ottaa selvää.

    Sitä pait­si miehet uskoi­vat, että Sak­sa oli vaaras­sa; se oikeut­ti poikkeuk­sel­liset toimet. Mik­si vaaran­taa itsen­sä sel­l­ais­ten takia, joista ei muutenkaan välit­tänyt? Omas­sa arjes­sakin oli tekemistä.

    ”Se oli elämäni paras­ta aikaa”, kuvaili puusep­pä Carl Klin­gel­höfer nat­si­val­lan vuosia 1933–1939. ”Kehi­tyk­sel­lä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, oliko ­meil­lä demokra­tia tai dik­tatu­uri. Ei sil­lä ollut mitään väliä. Väliä oli sil­lä, että meil­lä oli taas rahaa ja mah­dol­lisuuk­sia… Meil­lä oli tulevaisuus. ”

    Lau­ra Saarikos­ki, “Joillekin sak­salaisille nat­si­aate edusti tasa-arvoa parhaim­mil­laan”, Helsin­gin Sanomat, 22.7.2019 (link­ki).

    1. ij: Lau­ra Saarikos­ki, “Joillekin sak­salaisille nat­si­aate edusti tasa-arvoa parhaim­mil­laan”, Helsin­gin Sanomat, 22.7.2019 (link­ki).

      Näk­isitkö, että nyky-Suomes­sa monien nuorten miesten elämäl­lä ei myöskään olisi tarkoi­tus­ta änkyräfem­i­nis­min puris­tuk­ses­sa ja sitä voi sit­ten han­kkia liit­tymäl­lä vaik­ka liivi­jengi­in, jol­loin yhteiskun­nan kahleet ja nor­mit eivät enää rajoita?

  25. Euroopan ulkop­uolelta löy­tyy lähi­men­neisyy­destä oikein raflaavia ääries­imerkke­jä punanisko­jen ja eli­itin sodan seu­rauk­sista, Afrik­ka 1950–1970-luvuilla tar­joaa vaik­ka kuin­ka mon­ta täl­laista. Ja Etelä-Afrik­ka 1990-luvulle asti taas varoit­ta­van ääries­imerkin siitä, mitä voi käy­dä jos eli­it­ti pitää val­lan kah­vas­ta kaikin keinoin kiinni.

    Jos yhteiskun­ta näyt­täy­tyy ylim­mälle 30 pros­en­tille edelleen sinä lib­er­aali­na ja avarakat­seise­na “maail­man parhaana tähän men­nessä kek­sit­tynä” yhteiskun­tana, ja samal­la se näyt­täy­tyy alim­malle 30 pros­en­tille aina vain tiukkenevana luok­ka- tai jopa kastiy­hteiskun­tana, se ei tun­nu kovin kestävältä tilanteelta.

    Jokin kum­malli­nen her­mostunut, vihainen taus­tavärinä tun­tuu tänä vuon­na vähän kaikkial­la. Myön­nän: seu­raa­va kap­pale on ylireagoin­tia. Itseäni kuitenkin pelot­taa Lähi-Idän tilanne enem­män kuin vuosi­in, kyseessä on sel­l­ainen ruu­ti­tyn­nyri joka voi kanavoi­da maail­man raivon suursotaan.

    1. Mikko: Lähi-Idän tilanne enem­män kuin vuosi­in, kyseessä on sel­l­ainen ruu­ti­tyn­nyri joka voi kanavoi­da maail­man raivon suursotaan.

      1950-luvul­la oli Suezin kriisi
      1960-luvul­la oli kuu­den päivän sota
      1970-luvul­la oli Jom Kippur
      1980-luvul­la oli Iranin ja Irakin sota (ja Afgan­istan, jos se las­ke­taan mukaan lähi-itään)
      1990-luvul­la oli Kuwait­in val­taus ja sitä seu­ran­nut Per­sian­lah­den sota
      2000-luvul­la oli Irakin sota
      2010-luvul­la oli Libyam, Syyr­i­an ja Jemenin sisällissodat
      Nyt Trump uhit­telee Iranille.

      Itse en olisi näkemässä tuos­sa juuri trendiä sen puoleen rauhal­lisem­paan mut­ten myöskään sotaisam­paan kehi­tyk­seen Lähi-Idässä ainakaan viimeisen 60:n vuo­den aikana. Mitään kan­sain­välistä suur­so­taa siel­lä ei ainakaan näytä ole­van kytemässä. Jopa Syyr­i­an sisäl­lis­so­dan aikaan suur­val­lat pystyivät soti­maan halu­a­mal­laan tavoin toisi­aan sen kum­mem­min häiritsemättä.

  26. itsekin ollut huolis­saan demokra­t­ian tilas­ta. en varsi­nais­es­ti ole eri mieltä soin­in­vaaran kir­joituk­ses­ta mut­ta kom­ment­ti­ni on lähin­nä lisäyk­sia asi­aan liittyen.

    usa on mainit­tu ja on tul­tua seu­rat­tua usa:n medi­aa vuos­i­tolkul­la. usa:han on pesiy­tynyt paha­laa­tu­inen oikeis­to­me­dia, joka on toimin­ut oikeas­t­aan jo ennen inter­netin mas­sakaut­ta. oikeis­to­me­dia on oikeas­t­aan saanut osan amerikkalai­sista äänestämään omia etu­jaan vas­taan. mut­ta nyt tämä alkaa näkymään räikeästi. 5‑vuotias tason val­heet menee läpi jo sel­l­aise­naan. luokit­te­len fox news kana­van jo pro­pa­gan­da oper­aa­tiok­si vaik­ka onkin yksi­tyi­nen jon­ka omis­taa rupert mur­dock niin fox news on ver­rat­tavis­sa neu­vos­to propagandaan.

    nykypäivän min­un veikkaus on että trump kan­nat­ta­jat tuskin kan­nat­taa trump:ia sen perus­teel­la mitä trump sanoo suo­rasti. trump:ia kan­nate­taan epä­suorien syi­den takia jot­ka melkein kaik­ki on iljet­täviä, esim naisvi­ha, ulko­maalaisvi­ha, homo­fo­bia, vähim­mistö­jen nälvimi­nen ja köy­hien sor­simi­nen. trump kan­nat­ta­jista on tul­lut joku iden­ti­teet­ti ja trump mielis­telee näi­den ääniä ällöt­tävil­lä tavoil­la. repub­likaaneista on tul­lut täysin val­ta puolue jot­ka on vielä tul­lut riipu­vaisek­si ulkoi­sista voimista kuten kremlin.

    u.s. fed­er­al reserve on tehnyt tutkimuk­sen (var­maan usei­ta) jos­sa karkeasti san­o­taan tule­vat sukupol­vet ovat köy­hempiä kuin van­hem­mat. tämä ei selitä trump kan­nat­ta­jia ainakaan täysin mut­ta ker­tonee että nuorten kesku­udessa on paljon pahoin­voin­tia ja joil­lakin se näkyy ulko­maalaisvi­hana, vähim­mistö­jen syr­jimisenä ja ym. siis etsitään syn­tipuk­ki joka on joku muu kuin minä. nuoret usa:ssa äänestää huonos­ti ja nekin jot­ka ovat akti­ivisia ei yleen­sä kuu­lu trump-leiriin.

  27. Kan­sain­vä­li­nen talous on hiukan ilkeästi san­ot­tuna kaaos­ti­las­sa. Hilli­tym­min voisi ilmaista puhu­mal­la epä­var­muuk­sista. Ihmiskun­ta ei siinä suh­teessa ole juuri kehit­tynyt edes ehkäisemään rahamaail­man rom­ah­duk­sia. Melkein luon­non­lak­i­na on ollut 10 vuo­den välein ilmestyvät pankkikri­isit. Seu­raa­va pitäisi olla taas ihan koh­ta käsillä. 

    Nyky­isin terävim­mät aiv­ot ovatkin siel­lä rahamaail­mas­sa suun­nit­tele­mas­sa voiton mak­si­moin­tia. Muun yhteiskun­nan kyky valvoa on vääjäämät­tä aina jäl­jessä. Lievästi irvokkaal­ta­han tun­tuu se, että ilman valvon­taa maail­ma olisi vieläkin hul­lun­pi. Hyö­tynäköko­htana voi pitää sitä, että Amerikas­sa suuria gansteripo­mo­ja saati­in vanki­laan. ei suinkaan murhatöistä vaan veronkierrosta.

    Vähänkin maail­man­poli­ti­ikkaa seu­raa­va voi ihme­tel­lä yhä uud­estaan tapah­tu­maa, jos­sa kansa kyl­lästyneenä ja tyy­tymät­tömänä äänestää johta­jak­si uuden. Uuden suo­sio perus­tuu pääasi­as­sa lupauk­si­in kaiken muut­tumis­es­ta parem­mak­si. Kansalaiset juh­li­vat sitä, että ovat nyt VAPAITA. Tarkem­min tuo­ta vapaut­ta ei oikein analysoi­da. Onhan luvat­tu kaiken muut­tuvan ja pian. 

    Näin se menee Suomes­sakin, vaik­ka ollaankin korkean sivistyk­sen val­takun­ta. Kun sit­ten lupauk­sia ei täytetäkään, alkaa tyy­tymät­tömyys todel­lisu­u­den edessä. Pakko on löytää se suuri syn­tipuk­ki, vaikka­pa pääministeri. 

    Voi ihme­tel­lä, kuka siihen virkaan halu­aa kaikkien haukut­tavak­si. Täy­tyy siihen pyrk­i­jäl­lä olla ainakin vallanhalua.

  28. Aina­han poli­itikot ovat vale­hdelleet. Val­heet on kuitenkin uno­hdet­tu muu­ta­mas­sa kuukaudessa, eivätkä ne vält­tämät­tä ole vaikut­ta­neet vaalituloksiin.

    Minus­ta tun­tuu, että tämä on asia, joka on viime vuosi­na ollut muut­tumas­sa. Val­heet ovat muut­tuneet yhä räikeäm­mik­si ja härskim­mik­si. Yhä use­ampi on niihin jo todel­la kyl­lästynyt, eikä niitä anneta enää anteek­si. Some toimii hyvänä muis­tut­ta­jana. Mikään ei uno­hdu. Tuo ohjaa sit­ten etsimään vaaleis­sa vai­h­toe­hto­ja, ja äänestyskäyt­täy­tymi­nen muuttuu.

  29. Mitä sel­l­aisia yhteiskun­tia maail­man­his­to­ria tun­tee, jois­sa kris­ti­tyt ja mus­lim­it ovat eläneet keskenään sovus­sa niin, ettei kumpikaan ole alis­tanut toista ryh­mää, vaan on oltu aidosti tasa-arvoisia ja molem­mil­la on ollut saman­laiset mah­dol­lisu­udet toimia?

    1. Mitä sel­l­aisia yhteiskun­tia maail­man­his­to­ria tun­tee, jois­sa kris­ti­tyt ja mus­lim­it ovat eläneet keskenään sovus­sa niin, ettei kumpikaan ole alis­tanut toista ryh­mää, vaan on oltu aidosti tasa-arvoisia ja molem­mil­la on ollut saman­laiset mah­dol­lisu­udet toimia?

      Suo­mi, tataariväestö.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Suo­mi, tataariväestö.

        Alle promillen kokoinen vähem­mistö ei mielestäni ole vaku­ut­ta­va esimerk­ki. Eikö esimerkki­in voisi ottaa kaik­ki mus­lim­it ja kaik­ki kris­ti­tyt nyky-Suomes­sa? Sovus­sa ollaan.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Suo­mi, tataariväestö.

        Myös monis­sa Karib­ian­meren saar­il­la mus­lim­ien, kris­tit­ty­jen ja hin­du­jen yhteise­lo on rauhalli­nen. Esimerkik­si Trinidad ja Toba­go. Myös Int­ian val­tameren saari­val­tio Mau­ri­tius on hyvä esimerkki.

    2. Daniel Fed­er­ley: Mitä sel­l­aisia yhteiskun­tia maail­man­his­to­ria tun­tee, jois­sa kris­ti­tyt ja mus­lim­it ovat eläneet keskenään sovus­sa niin, ettei kumpikaan ole alis­tanut toista ryh­mää, vaan on oltu aidosti tasa-arvoisia ja molem­mil­la on ollut saman­laiset mah­dol­lisu­udet toimia? 

      Koko tämän­hetkisen maail­man uskon­nol­lis­es­ti hajanaisin val­tio on Sin­ga­pore, mis­sä mus­lime­ja, kris­tit­tyjä, bud­dha­laisia ja uskon­not­to­mia on kaikkia yli 15 % väestöstä.

      Sin­ga­pore nyt ei ole mikään lib­er­aalin demokra­t­ian unel­ma­maa, mut­ta en ole näh­nyt väitet­tävän, että siel­lä olisi a) uskon­to­jen välisiä vakavia kah­nauk­sia tai b) jonkin uskon­non har­joit­ta­jal­la mui­hin ver­rat­tuna rajoit­tuneem­mat elämän­mah­dol­lisu­udet uskon­ton­sa vuoksi.

      1. Tom­mi Uschanov:
        Sin­ga­pore nyt ei ole mikään lib­er­aalin demokra­t­ian unel­ma­maa, mut­ta en ole näh­nyt väitet­tävän, että siel­lä olisi a) uskon­to­jen välisiä vakavia kah­nauk­sia tai b) jonkin uskon­non har­joit­ta­jal­la mui­hin ver­rat­tuna rajoit­tuneem­mat elämän­mah­dol­lisu­udet uskon­ton­sa vuoksi.

        Sin­ga­pores­sa onkin kovat keinot käytössä poten­ti­aal­is­ten kon­flik­tien ennaltaehkäisemiseksi: 

        Wikipedia: “Sin­ga­poren hal­li­tus valvoo tiukasti maan sanomale­htiä ja sanomale­hdet har­joit­ta­vat itsesen­su­uria. Sen­su­urin usko­taan rajoit­ta­van rodullisia tai uskon­nol­lisia konflikteja.”

      2. Tom­mi Uschanov: Koko tämän­hetkisen maail­man uskon­nol­lis­es­ti hajanaisin val­tio on Sin­ga­pore, mis­sä mus­lime­ja, kris­tit­tyjä, bud­dha­laisia ja uskon­not­to­mia on kaikkia yli 15 % väestöstä.

        Sin­ga­pore nyt ei ole mikään lib­er­aalin demokra­t­ian unel­ma­maa, mut­ta en ole näh­nyt väitet­tävän, että siel­lä olisi a) uskon­to­jen välisiä vakavia kah­nauk­sia tai b) jonkin uskon­non har­joit­ta­jal­la mui­hin ver­rat­tuna rajoit­tuneem­mat elämän­mah­dol­lisu­udet uskon­ton­sa vuoksi.

        Sin­ga­pores­sa tilanne oli vielä hyvin polar­isoitunut 1960-luvul­la mut­ta tilanne rauhoit­tui kun val­tio sääti lain jon­ka mukaan asun­non han­kkimises­sa uskon­tokun­tien edus­ta­jia on kohdelta­va tasa-arvoisi­na. Ketään ei saa suosia. Lisäk­si eri uskon­tokun­tien edus­ta­jat eivät saa estää tai kieltäy­tyä asumas­ta tois­t­en uskon­tokun­tien naa­pu­rus­tossa. Mitään seg­re­gaa­tio­ta ei syn­ny. Tätä valvotaan vuokra asun­to­jen jonois­sa mitkä on Sin­ga­pores­sa yleinen asumisen muoto

  30. Min­ul­lakin on käsi­tys että Viro alus­ta asti NL:n lop­pu­un oli eri tasol­la kuin varsi­nainen Venäjä.

    Masha Gess­enin tuoreehkos­sa “Venäjä vail­la tule­vaisu­ut­ta” ‑kir­jas­sa (Docen­do 2018) maini­taan sosiologi(e)nsa huomio että 90-luvul­la tuona Venäjän demokra­t­ian vuosikymme­nenä venäläis­ten elin­ta­so fak­tu­aalis­es­ti kohosi ja elämän­ti­lanne parani, mut­ta kos­ka pää­sivät matkus­ta­maan län­teen jos­sa korkeampi elin­ta­so niin kokon­aisku­vak­si tuli mieliku­va että heil­lä meni huonos­ti ja surkeasti ja HÄPEÄn­tunne oli vah­va. Imperi­u­mikin oli hajon­nut alta, lisäk­si kaaos ja Jeltsinin yksin­val­taiset otteet jne. Demokra­tia mais­tui monista pahalle. (Virossa sosi­aalidemokra­tia sanana mais­tuu pahalle kos­ka ~ NL).

    Tästä anal­o­gis­es­ti:
    2000-luvul­la ja 2010-luvul­la tuli inter­net ja some, FB ja hal­vat lentomatkat kansan ulot­tuville. Jospa län­nessäkin lisään­tynyt tietoisu­us tois­t­en korkeam­mas­ta elin­ta­sos­ta ja onnes­ta pahen­si omaa tun­neti­laa demokra­ti­as­ta, tyy­tymät­tömyyt­tä, masen­nus­ta jne.

  31. Hyvä kir­joi­tus (taas). Ihan kaik­ista yksi­tyisko­hdista en ole samaa mieltä, mut­ta juuri noin maail­ma tun­tuu täl­lä het­kel­lä pyörivän. Kun tuo­hon lisää soti­laal­lisen kri­isin mah­dol­lisu­u­den, elämme mie­lenki­in­toisia aikoja. 

    Toisaal­ta Neu­vos­toli­iton rom­ah­dus oikaisi viimek­si kehi­tyk­sen, joka olisi toden­näköis­es­ti johtanut kon­flik­ti­in, joten hyväl­lä onnel­la ne lai­vatkin seilaa. Toki kan­nat­taa varautua siihen, ettei se onni jatku loputtomiin.

  32. Eivät ihmiset äänestä itseään fik­sumpia ihmisiä, avarakat­seisem­pia kyl­läkin. He äänestävät niitä keskinker­taisuuk­sia, jot­ka pitävät itseään mui­ta parem­pana. Arvolib­er­al­is­mi ja sen edus­ta­ma “kaik­ki paskak­si”- asenne on tyyp­illi­nen hei­dän kaltaisilleen.

    Euroopan vau­rain alue alkaa Etelä-Sak­sas­ta Pohjois-Ital­i­aan ja sen alueen asukkaat ovat katolisia. Sak­san vau­raus perus­tuu sen katoliseen eteläosaan.

    Yleen­sä ottaen varsin vaivaan­nut­ta­va kir­joi­tus muutenkin. Asi­avirheitä toisen­sa perään.

    1. Masa: Yleen­sä ottaen varsin vaivaan­nut­ta­va kir­joi­tus muutenkin. Asi­avirheitä toisen­sa perään. 

      Tämä ei ole sel­l­ainen blo­gi, jos­sa voi vain tun­tem­at­toman nim­imerkin takaa julis­taa “asi­avirheitä toisen­sa perään”. Jos ei luet­tele, mitä ne kaik­ki asi­avirheet ovat, ja ilmoi­ta lähteitä, joiden nojal­la kukin niistä on virheelli­nen, joutuu blo­gin vakioseu­raa­jien (niin nimel­lään kuin nim­imerkil­läkin kir­joit­tavien) silmis­sä hel­posti naurunalaiseksi.

  33. Pelko = viha
    Yht­enäskult­tuurin rapau­tu­mi­nen ja työn mur­ros aiheut­taa pelkoa. Myös kasvukeskuksissa.
    Yht­enäiskult­tuurin rapau­tu­mi­nen aihut­taa mielip­itei­den polarisaatiota.
    Yhteiskun­nat hajoa­vat sisältä päin, kos­ka yhdessä pitävää voimaa ei ole.

  34. “Jostain syys­tä, jota en tiedä, suvait­se­mat­tomaan mieleen liit­tyy pääl­lim­mäisenä tun­teena viha. Kyse saat­taa olla syn­nyn­näis­es­tä luon­teesta. Pop­ulis­tis­ten liikkei­den nousu on tuonut pin­taan val­ta­van määrän viha­puhet­ta ja suo­ranaista poli­it­tista väki­val­taa. Ja Trumpin vaa­likok­ousten lynkkausmielialaa.”

    Tästä muis­tui mieleen muu­ta­man vuo­den van­ha jut­tu: https://www.the-american-interest.com/2016/07/10/when-and-why-nationalism-beats-globalism/

    Ohi­men­nen suosit­te­len luke­maan kir­joit­ta­jan kir­jan The Right­eous Mind: Why Good Peo­ple are Divid­ed by Pol­i­tics and Religion

    1. Sat­un­nainen kom­men­toi­ja:
      Tästä muis­tui mieleen muu­ta­man vuo­den van­ha jut­tu: https://www.the-american-interest.com/2016/07/10/when-and-why-nationalism-beats-globalism/

      Erit­täin hyvä kir­joi­tus, joka kuvaa hyvin nykyisen yhteiskun­nal­lisen kehityksen.

      Olen muu­ta­maan ker­taan toden­nut tuon, mitä alla lain­auk­ses­sa tode­taan, että viher­vasem­mis­ton tulisi muut­taa hie­man suh­tau­tu­mis­taan per­sui­hin ja yht­enäiseen kansal­lis­val­tioon. Muuten Hal­la-aho on seu­raa­va päämin­is­teri ja hom­ma menee vielä jyrkem­pään suuntaan.

      ”If the sto­ry I have told here is cor­rect, then the glob­al­ists could eas­i­ly speak, act, and leg­is­late in ways that drain pas­sions and votes away from nation­al­ist par­ties, but this would require some deep rethink­ing about the val­ue of nation­al iden­ti­ties and cohe­sive moral com­mu­ni­ties. It would require aban­don­ing the mul­ti­cul­tur­al approach to immi­gra­tion and embrac­ing assimilation.”

      1. TL: Erit­täin hyvä kir­joi­tus, joka kuvaa hyvin nykyisen yhteiskun­nal­lisen kehityksen.

        Luin myös linkite­tyn jutun, joka tosi­aan vaikut­taisi osu­van oikeaan. Mut­ta tuskin Euroopas­sa ollaan vieläkään valmi­ita nou­dat­ta­maan jutun ohjet­ta eli maa­han­muut­topoli­ti­ikan rajua muut­tamista niin, että tuli­jat oli­si­vat hel­posti assim­iloitavia ja heitä olisi suh­teel­lisen vähän. Vaik­ka jopa Merkel ja kump­pan­it tote­si­vat monikult­tur­is­min toim­i­mat­tomak­si, ei sanoista ole päästy tekoi­hin. Olisin myös toivonut, että jutus­sa olisi esitet­ty ratkaisu­vai­h­toe­hto­ja mui­hinkin glob­al­is­min hait­toi­hin, kuten teol­lisu­ustyön siir­tymiseen halpatuotantomaihin.

  35. “Islami­lainen maail­ma oli tieteis­sä ja taiteis­sa paljon edel­lä Euroop­paa vielä 1400-luvun kieppeillä”

    Mis­tä lähteestä/lähteistä täl­lainen väite on peräisin, ja mil­laiseen tutkimusti­etoon se perustuu?

    1. Ilk­ka Karan­ta:
      “Islami­lainen maail­ma oli tieteis­sä ja taiteis­sa paljon edel­lä Euroop­paa vielä 1400-luvun kieppeillä”

      Mis­tä lähteestä/lähteistä täl­lainen väite on peräisin, ja mil­laiseen tutkimusti­etoon se perustuu?

      Ihan muu­ta­ma esimerk­ki: Kaikkille matem­ati­ik­ka vähääkään opiskelleille tut­tu sana “Alge­bra” on vään­nös ara­bi­ankie­len sanas­ta al-jabar, Joka on tarkoit­tanut yhtälöi­den ratkaisemisen menetelmää. Olemme per­i­neet geomer­ian muinaisil­ta kreikkalaisil­ta, mut­ta alge­bran perus­teet ovat peräisin ara­bi­alaisen tieteen kul­takaudelta, Tietokonei­den ohjel­moin­tia opiskellei­den tun­tema sana “algo­rit­mi” tulee 800-luvul­la eläneen ara­bi­alaisen matemaatikon Al-Khwarizmin nimestä. Tähti­taivas on ara­bi­alais­ten tähti­ti­eteil­i­jöi­den peru­ja täyn­nä tähtiä, joiden nimet alka­vat tavul­la “Al” — esim. Aldebaran.

      1. Antti Wiio: Ihan muu­ta­ma esimerkki…

        Ongel­ma tässä suh­teessa piileekin siinä, että kun­nol­lisen ana­lyysin sijaan peruste­lut jäävät yleen­sä anek­doot­tien varaan.

        Olen ollut ymmärtäv­inäni, että kyseessä olisi ensik­sikin parista van­hem­mas­ta myytistä eli Euroopan keski­a­jan ääret­tömästä taka­pa­juisu­ud­es­ta ja ara­bi­en jostain yhtä ääret­tömän lois­tavas­ta kul­tais­es­ta ajas­ta. Toinen merkit­tävä tek­i­jä näi­den käsi­tys­ten syven­tämisessä ja nos­tamises­sa tarkastelun keskiöön tun­tuu olleen post­mod­erni ja postkolo­nial­isti­nen itseru­oskin­ta, jon­ka tavoit­teena näyt­tää olleen kaikkien saavu­tusten riistämi­nen euroop­palaiselta ihmiseltä (kos­ka ara­bit/in­tialaiset/ki­inalaiset/y­ou-name-it tekivät sen jo paljon aiem­min) ja kaiken pahan alkusyi­den liimaami­nen län­si­maid­en niskaan.

        Fak­tu­aalis­es­ti­han ara­bi­en kul­takausi ei todel­lakaan tain­nut olla maineen­sa veroinen ja esim. tieteen suh­teen rooli edes kreikkalais­ten ja rooma­lais­ten saavu­tusten säi­lyt­täjänä ei tai­da kestää tarkem­paa tarkastelua.

    2. Ilk­ka Karan­ta: “Islami­lainen maail­ma oli tieteis­sä ja taiteis­sa paljon edel­lä Euroop­paa vielä 1400-luvun kieppeillä”
      Mis­tä lähteestä/lähteistä täl­lainen väite on peräisin, ja mil­laiseen tutkimusti­etoon se perustuu? 

      Hyvä yleis­ta­juinen perus­teos on Islami­lainen kult­tuuri (toim. Heik­ki Pal­va, Irmeli Per­ho), jos­sa käsitel­lään myös tieteitä ja taitei­ta. Tosin eri­tyis­es­ti islami­laisen tieteen rap­pi­on juuret ulot­tuvat varhaisem­paan aikaan, syynä pohjim­mil­taan eri­lainen (jumalal­liseen tietoon perus­tu­va) lännestä eroa­va totu­us- ja todel­lisu­uskäsi­tys. On ikuisu­uskysymys onko todel­lisu­uskäsi­tys val­tapoli­ti­ikan ja ‑asetelmien syy vai seu­raus, mut­ta huonos­ti islami­laiselle maail­malle lop­ul­ta kävi. Juk­ka Kor­pelan Län­si­maisen yhteiskun­nan juuril­la, joka ulot­tuu myös aikaan ennen Islamia ker­too tari­naa siitä kuin­ka euroop­palainen men­estys­ta­ri­na on pitkälti sat­tumaa (hutil­la kun­nari). Euroop­pa oli erinäi­sistä syistä sopi­van sekaisin juuri sil­lä het­kel­lä kun itä­rooma­lainen keskitet­ty hallintoma­lli oli muut­tunut tok­sisek­si (anteek­si anakro­nis­mi) ja tuot­ti lop­ul­ta uskon­nol­lista mys­ti­ikkaa ja väki­val­taan perus­tu­vaa hallintoma­llia jos­ta Bysan­tin per­il­liset kipuil­e­vat vielä tänäkin päivänä.

      Jos ajatel­laan että rene­sanssi alkoi kun rutos­ta oli selvit­ty (muis­taak­seni Friedellin tulk­in­ta), oli­vat län­nen sko­lastikot juuri päässeet siihen lop­putu­lok­seen että havain­not ja loogi­nen päät­te­ly tiedon ker­ryt­tämisek­si ovat ihan ok, kun puhutaan maal­li­sista asioista, ja ei-todis­tu­vat uskon­nol­liset väit­teet ovat sit­ten asia erik­seen. Jälkikä­teen ajatellen tämä oli eri­no­maisen hyvä asia, ja rene­sanssin vält­tämätön edel­ly­tys. Muuan juu­ta­laisel­la oppi­neel­la ajan­laskun alus­sa oli muuten vähän sama idea (anna keis­ar­ille mikä keis­arin on ja Jumalalle mikä Jumalan on), saat­taa olla vaikut­tanut asi­aan tai sit­ten ei.

      Kan­nat­taa vielä muis­taa että 1400-luvulle asti euroop­palaisen ja islami­laisen kult­tuurin raja, eri­tyis­es­ti Espan­jas­sa oli häi­lyvä. Euroop­palaisen islamin kul­ta-ajan suurin sankari nykya­jan kat­san­nos­sa oli “islami­lainen” oppin­ut Ibn Rushd (Aver­roes), mut­ta voidaan kysyä mikä tekee hänestä (filoso­fi­na) islami­laisen kun Välimeren eteläpuo­li­nen islami­lainen maail­ma oli jo hänen eli­naikanaan 1100-luvul­la niin ide­ol­o­gis­es­ti rigi­di että hänen vaiku­tuk­sen­sa oli islami­laises­sa maail­mas­sa olema­ton. Euroopas­sa asi­at oli­vat aivan toisin, ja lyhyen aikaa kestäneen aris­to­teelisen sankarikultin ja luet­teloimisek­si degen­eroituneen tieteen kau­den jäl­keen päästi­in takaisin per­in­teiseen kreikkalaiseen filosofi­akäsi­tyk­seen, ja (käsit­tääk­seni) Ibn Rushd oli tämän kehi­tyk­sen keskeisin alullepanija.

    3. Ilk­ka Karan­ta:
      “Islami­lainen maail­ma oli tieteis­sä ja taiteis­sa paljon edel­lä Euroop­paa vielä 1400-luvun kieppeillä”
      Mis­tä lähteestä/lähteistä täl­lainen väite on peräisin, ja mil­laiseen tutkimusti­etoon se perustuu? 

      Rooman hajoami­nen ajoi euroopan pimeälle keski­a­jalle, ja mus­ta sur­ma täy­den­si tuhoa. Sivistyk­sen keskus oli tuo­hon aikaan nykyi­nen Istan­bul, jon­ka turkki­laiset val­ta­si­vat itä-Rooma­l­ta. Osman­ien val­takun­ta kukoisti 1400–1500 luvuil­la, ja oli siihen aikaan sivistyk­sen keskus. Suosit­te­len aiheeseen liit­tyen Mika Wal­tarin romaane­ja Mikael Kar­va­jal­ka ja Mikael Hakim. Tosin tuo­hon aikaan sivistys­tä syn­tyi lähin­nä rikkaiden hal­lit­si­joiden hov­eis­sa, kult­tuurista ei vält­tämät­tä kan­na­ta yleistää mitään sen enem­pää nykypäivään.

      Islam oli tuo­hon aikaan lib­er­aalimpi kuin kristinusko.

    4. Ilk­ka Karan­ta:
      “Islami­lainen maail­ma oli tieteis­sä ja taiteis­sa paljon edel­lä Euroop­paa vielä 1400-luvun kieppeillä”

      Mis­tä lähteestä/lähteistä täl­lainen väite on peräisin, ja mil­laiseen tutkimusti­etoon se perustuu?

      Selaile vaik­ka Heik­ki Pal­van ja Irmeli Per­hon toimit­ta­maa kir­jaa “Islami­lainen kulttuuri”.

  36. Ruotsin viisas eli­it­ti Göran Perssonin johdol­la ajoi Ruot­sia euroon. Kansanäänestyk­sessä kansa äänesti kru­u­nun puoles­ta. Oliko tyh­mä kansa väärässä? Suomen kansalle ei annet­tu oikeut­ta äänestää eurosta, vaan Lip­po­nen ja Niin­istö veivät mei­dän maamme euroon. Ilmeis­es­ti pelkä­sivät, että kansa olisi voin­ut äänestää väärin.

  37. wahlroos­si­han kir­joit­ti sen sin­unkin arvostele­masi kir­jan, jos­sa hän kri­ti­soi demokra­ti­aa. Yksi teesi, jon­ka hän sanoi oli, että demokra­ti­as­sa pieni vähem­mistö saa tuo­tua iso­ja kokon­aisuuk­sia hait­taavia päätök­siä. Tuos­ta saimme suomes­sakin mais­ti­aisen, kun ruot­si tuoti­in pakol­lisek­si aineek­si, jot­ta suomea äidinkie­lenä puhu­vat tuli­si­vat osaamis­ta­soltaan heikommiksi.

    ehkä demokraat­ti­sis­sa mais­sa kan­nat­taisi pyrk­iä parem­paan tulok­seen, niin demokra­tia olisi houkuttelevampaa.

  38. “Per­in­teiset arvot ovat syn­onyy­mi sivait­se­mat­to­muudelle ja vas­tako­h­ta avarakatseisuudelle.”

    Pikem­minkin avarakat­seisu­us on per­in­teinen arvo. Avarakat­seisi­a­han olti­in niin 1950-luvul­la kuin 1750-luvul­lakin, var­maankin renes­sanssin ja val­is­tusa­jan ansiosta.

  39. Päät­tävältä eli­itiltä on tosi­aan tapana löy­tyä val­is­tunei­ta, avarakat­seisia ajatuk­sia siitä, miten yhteiskun­ta tulisi jär­jestää parem­mak­si. Vuo­sisa­ta sit­ten esimerkik­si eugeni­ik­ka ja huonom­pi­en kansalais­ten ster­iloin­ti oli edis­tys­mielistä. Ster­iloin­tia har­rastet­ti­in eri­tyisen innokkaasti esim. suvait­se­vai­sis­sa Kali­for­ni­as­sa ja Ruot­sis­sa. Samoi­hin aikoi­hin sama eli­it­ti iski kirveen­sä kiveen kiel­to­lain kanssa. Puoli vuo­sisa­taa sit­ten vii­sail­la oli tapana fiilis­tel­lä kom­mu­nis­mia ja pitää väit­teitä puna-Khme­rien hir­mu­teoista län­si-impe­ri­al­istien panet­telu­na. Nykyään EU:n yhteis­val­u­ut­ta on ihana man­tereen yht­enäisyy­den ja edis­tyk­sen sym­boli, ja jos se myös pudot­taa kol­ma­sosan kreikkalai­sista köy­hyys­ra­jan alle, harmin paikka.

    Moni hieno yhteiskun­nalli­nen muu­tos on läht­enyt liik­keelle avarakat­seis­es­ta ylälu­okas­ta, mut­ta yo. esimerkeistä näkynee että jos joku aja­tus on muodis­sa kos­mopoli­itin ylälu­okan kesku­udessa, se ei ole tae, etteikö aja­tus olisi kuitenkin kaamean huono. Vaik­ka varas­to­työn­tek­i­jä Penal­la ei olisi kan­nuk­sia väitel­lä yhteiskun­taopista päät­täjän kanssa, his­to­ri­an val­os­sa Penan on syytä vähän epäil­lä päät­täjän puhei­ta. Päät­täjäl­läkään ei ole käytössä mitään yhteiskun­tia mallintavaa insinööri­tiedet­tä, sil­lä sel­l­ainen on ole­mas­sa vain Asi­movin sci­fikir­jois­sa, vaan sen ajatuk­set perus­tu­vat enem­män muoti-ilmiöi­hin ja toiveajatteluun.

    (Osmo mainit­si pari postaus­ta sit­ten: “Perus­suo­ma­laiset ovat ilmati­lan hallinnal­laan tehneet ratio­naalisen keskustelun tyystin mah­dot­tomak­si. Joka nos­taa päätään juok­suhau­das­ta, leimaa itsen­sä rasis­tik­si ja samas­tuu julk­isu­udessa niihin, jot­ka yllyt­tävät ihmisiä raiskaa­maan suvakki­huo­ria.” Jos Suomen filosofikuningaslu­ok­ka muo­dostaa kan­tansa isoon yhteiskun­nal­liseen kysymyk­seen ole­mal­la mah­dol­lisim­man eri mieltä kuin anonyymit ski­nar­it inter­netis­sä, olen ite ainakin vähän pet­tynyt filosofikuninkait­ten tasoon.)

    Oma seli­tys Trumpin voitolle: Viime aikoina edis­tys­mieli­nen ajat­telu USA:ssa pyörii tiet­ty­jen etnis­ten ja sukupuo­livähem­mistö­jen ase­man ympäril­lä. Jos olet valkoi­hoinen het­ero­du­u­nari Detroitis­sa, voit empi­iris­es­ti huo­ma­ta että sin­ul­la ja lähistöl­läsi menee aika huonos­ti, etkä kuu­losta ole­van korkeal­la val­is­tunei­den päät­täjien tärkeysjärjestyk­sessä. Saatat jopa lukea riv­ien välistä että ran­nikkokaupunkien parem­pi kansa avoimesti halvek­suu sin­ua ja läheisiäsi — ks. Oba­man “bit­ter clin­ger­it” ja Hillaryn “deplorablet”. Jokin aika sit­ten päät­täjälu­ok­ka kuu­losti haaveil­e­van parem­mas­ta maail­mas­ta kaikille ihmisille, myös ruostevyöhykeläisille, ja tilien tasaamis­es­ta etnis­ten ryh­mien välil­lä puhut­ti­in lähin­nä Ruan­das­sa. Äänestätkö oikeusti­eteen tohto­ria joka kuu­lostaa avoimesti inhoa­van sin­ua yhteiskun­talu­okkasi ja ihon­värisi yhdis­telmän perus­teel­la, vai sekavaa tosi-tv-tähteä joka väit­tää ole­vansa sin­un puolel­lasi? Tohtori on var­masti rehellisem­pi ja pätevämpi, mut­ta ovatko nämä sin­un kannal­tasi hyviä asioita?

    1. Trumpin nousua on selitet­ty paljon poli­it­tisen eli­itin erkaan­tu­misel­la taval­lis­es­ta kansas­ta. Taval­liselle kansalle Yhdys­val­lois­sa liit­to­val­tion hallinto ja edus­ta­jat näyt­täy­tyvät rikkaana eli­it­tinä jota kiin­nos­taa vain vaali­ra­hoit­ta­jien ja lob­barei­den edut. Näil­lä argu­menteil­la Trump:ikin kam­pan­joi pitkälti, jos yhtään seurasi vaal­i­tais­toa jos­sa käytet­ti­in täl­läisiä lentäviä lau­sei­ta kuin “Drain the swamp” ja “Crooked Hillary” (viitat­ti­in mm. siihen kuin­ka Demokraatit pela­si­vat aika törkeästi Sander­sin pait­sioon esi­vaaleis­saan), mut­ta jälleen ker­ran ei kan­na­ta antaa todel­lisu­u­den häir­itä omia mielikuvia.

      Toisek­seen Trump kam­pan­joi vapaa kaup­pa sopimuk­sia vas­taan ja aika näkyvästi lait­toikin näitä sit­ten jäi­hin. Melkoinen osa kokee USA:ssakin että hei­dän elämän­sä on muut­tunut huonom­mak­si vapaa kaup­pa sopimusten vuok­si, esim. USA:ta vaivan­nut palkkastag­naa­tio on kytket­ty juuri NAFTA:an. Eli­it­ti tun­tuu ajat­tel­e­van että he tekevät kaiken oikein ja kaik­ki menee koko ajan parem­min, eikö kansa ymmär­rä hei­dän itsen­sä paras­taan? Tulee vähän mieleen Tun­tem­at­toman Soti­laan kohtaus:

      “-Ne on laske­neet kalorit, taik­ka mitä perkeleitä ne on, jota siinä syömisessä pitäisi olla. Menes valit­taan nälkääsi niin lyödään sem­mo­nen rätin­ki eteesi, jos­sa todis­te­taan, ettei sin­ul­la voi olla nälkä.”

      Eli toisin sanoen tilas­to­jen mukaan ihmiset eivät voi huonos­ti, mik­si he siis voivat huonos­ti? Onko val­tion tilas­toti­eteil­i­jän tieto oikeam­paa kuin ihmis­ten omat koke­muk­set? Koke­vatko ihmiset asi­at väärin? Etelä-euroopas­sa nuoris­to­työt­tömyys on hirvit­tävän korkea, ovatko näi­den ihmis­ten koke­muk­set omas­ta elämästään väärin, vai pitääkö hei­dän vain men­nä itseen­sä ja naut­tia luo­vas­ta tuhos­ta, tiukas­ta kuris­tavas­ta talous­poli­ti­ikas­ta ja syyt­tää itseään omas­ta tilas­taan? Meil­lähän on niin hieno mer­i­tokraat­ti­nen jär­jestelmä tääl­lä Euroopas­sa, eli jos olet työtön se on sin­un oma vikasi, näin­hän mer­i­tokraat­ti­nen jär­jestelmä toimii.

      Lisäk­si sopii pohtia mik­si oikestopop­ulis­tit alkoi­vat toden teol­la nous­ta vas­ta 2008 laman jäl­keen? Euroopas­sa kesti pitkään saa­da kasvu takaisin edes lamaa edeltävään aikaan, kiitos EU:n tiukan talouskurin. Yhdys­val­lois­sa oli kovat puheet säästämis­es­tä, mut­ta käytän­nössä mitään ei tapah­tunut, sen sijaan USA:ssa ajet­ti­in paljon Key­ne­siläisem­pää poli­ti­ikkaa kuin EU:ssa. Moni etelä-euroopan maa ei ole kai vieläkään saavut­tanut lamaa edeltävää BKT:ta, ja Suomikin kai vas­ta joskus 2015–2016. Mut­ta jälleen ker­ran, älkää suot­tako koit­tako kytkeä seu­rauk­sia loogisi­in syi­hin­sä kuten laman vuok­si syn­tynyt Euroopan menetet­ty sukupolvi (ver­taa Japani) joka ei koskaan päässyt kun­non urapolulle, joka toki on mer­i­tokraat­tis­es­ti hei­dän oma vikansa, sen sijaan voiv­otel­laan kun ihmiset äänestävät väärin vaik­ka tääl­lä menee niin ‘hyvin’. Has­sua sinän­sä että jos asi­at menevät hyvin niin tämä on oikea koke­mus, mut­ta jos menee huonos­ti niin henkilö on kokenut asian väärin.

  40. Lib­er­aali demokra­tia tarkoit­ta­nee tässä yhtey­dessä esim. Euroopan mit­takaavas­sa sitä keskus­tavasem­mis­to­laista vai­h­toe­hdo­ton­ta höt­töä, joka on hallinnut van­ho­ja ja kes­ki-ikäisiä EU-jäsen­mai­ta jo muu­ta­man vuosikymme­nen — välit­tämät­tä aina kul­lois­es­takin vaalituloksesta?

    Tietysti osa vastareak­tios­ta on voin­ut syn­tyä jostain yhteiskun­nal­lis­ten näke­mys­ten heil­urin vääjäämät­tömästä heilah­duk­ses­ta kohti kon­ser­vati­ivisem­pia ja nation­al­is­tisem­pia arvo­ja. Väit­täisin kuitenkin, että suurem­pi vaiku­tus on ollut hal­lit­se­van eli­itin kyvyt­tömyy­dessä edis­tää Euroopan kil­pailukykyä ja tehdä uud­is­tuk­sia ennen kuin on aivan totaa­li­nen pakko. Vaik­ka proak­ti­ivi­su­us voikin olla silkaa haavea­jat­telua, niin reak­ti­ivi­su­uskin on ollut olema­ton­ta — tun­tuu kuin koko maaosan eli­it­ti olisi hal­vaan­tunut kuin peu­ra ajovaloissa.

    Euroopan piti kai jos­sain välis­sä olla joku yhteinen markki­na-alue (vaan eipä ole vaik­ka esim. verkko- ja finanssi­palveluis­sa) ja eli­it­ti jopa esit­ti mahtipon­tisia julis­tuk­sia siitä miten Euroopas­ta tulee maail­man kil­pailukyky­isin alue T&K:n ja tehokkaiden yhteis­markki­noiden avul­la. Tästä paljos­ta porus­ta on kuitenkin syn­tynyt varsin vähän ellei täysin olemat­tomasti vil­lo­ja — muut kehit­tyneet maat kurovat yhä enem­män kaulaa ja jokun Kiina viilet­tää aika pian pienta­reen kaut­ta ohi (ja Kiinan takana on jonos­sa lee­gio vähin­tään yhtä nälkäisiä kehit­tyviä maita).

    Euroopas­sa keski­tytään lähin­nä siihen, ettei maat­alous­budet­tia vahin­gos­sa leika­ta, että etelän vetelät ja mm. suo­ma­laiset kehitys(maa)alueet saa­vat vähin­tään samat tuki­aiset kuin viime vuon­na, ettei riisipi­irakkaa saa myy­dä kar­jalan­pi­irakkana, jos raa­ka-aineena käytet­ty maito on ollut lak­too­tis­ton­ta — tai että joku Kreikan ulkop­uolel­la valmis­taa fetaa fetta-nimellä.

    Mon­es­sa asi­as­sa “lib­er­aalidemokraat­ti­nen” Euroop­pa keskit­tyy näpertelemään lil­lukan­var­sien kanssa ja ummis­taa silmän­sä huoneessa rellestäviltä nor­suil­ta. Valitet­tavasti tämäkään ei riitä eli­itin tuhotöik­si vaan tämän lisäk­si keskus­tavirher­vasem­mis­to­lainen eli­it­ti tun­tuu oikein elämän työnään keskit­tyvän ampumaan — ei mil­lään län­nen eloku­vien kuud­es­ti­laukeaval­la revolver­il­la, vaan oikeal­la sähkösyöt­töisel­lä revolverikanu­ul­la EU-kansalaisia jaloille. Käytän­nössä kaik­ki kuvitel­tu “edis­tyk­sel­lisyys” on aivan totaalisen suur­in­ta pöhköpäisyyt­tä, joka tulee köy­hdyt­tämään tule­vaisu­udessa Euroopan jon­nekin kur­jim­man etelä-amerikkalaisen rupusakin tasolle.

    Tässä ei tarvitse edes ottaa esille sitä miten totaalisen ääliömäis­es­ti EU koit­taa suh­tau­tua ilmas­ton­muutkosen uhkaan — riitää vain, että mietii löy­tyy mis­tään muual­ta maail­mas­ta enem­män samas­sa tilas­sa esim. GMO-vas­tus­ta­jia, rokote-epäil­i­jöitä, home­opa­t­ian kan­nat­ta­jia, kän­nykkäsäteilyn pelkääjiä, luo­mu-usko­vaisia yms. folio­hat­tu­ja kuin EU-parlamentista?

  41. Johan Aspe­gren: Lol Kyl­lä ei-valkois­t­enkin äänet las­ke­taan. Tässäkin asi­as­sa voi miet­tiä, onko media vähän bia­soitunut demokraat­tien hyväksi.

    Tietysti las­ke­taan. Kaikissa muis­sa väestöryh­mis­sä demokraat­te­ja kan­nate­taan paljon enem­män kuin valkois­t­en kesku­udessa. nämäkin tiedot löy­tyvät linkeistä.

    Tois­es­ta linkistä löy­tyy selvät numerot koulu­tuk­sen suh­teen. “Democ­rats lead by 22 points (57%-35%) in leaned par­ty iden­ti­fi­ca­tion among adults with post-grad­u­ate degrees. The Democ­rats’ edge is nar­row­er among those with col­lege degrees or some post-grad­u­ate expe­ri­ence (49%-42%), and those with less edu­ca­tion (47%-39%).”

    Jos sin­ul­la on tiedos­sa lähde jon­ka mukaan repub­likaan­it oli­si­vat koulute­tumpia niin luk­isin sen mielelläni.

    1. tkterot: Tietysti las­ke­taan. Kaikissa muis­sa väestöryh­mis­sä demokraat­te­ja kan­nate­taan paljon enem­män kuin valkois­t­en kesku­udessa. nämäkin tiedot löy­tyvät linkeistä.

      Tois­es­ta linkistä löy­tyy selvät numerot koulu­tuk­sen suh­teen. “Democ­rats lead by 22 points (57%-35%) in leaned par­ty iden­ti­fi­ca­tion among adults with post-grad­u­ate degrees. The Democ­rats’ edge is nar­row­er among those with col­lege degrees or some post-grad­u­ate expe­ri­ence (49%-42%), and those with less edu­ca­tion (47%-39%).”

      Jos sin­ul­la on tiedos­sa lähde jon­ka mukaan repub­likaan­it oli­si­vat koulute­tumpia niin luk­isin sen mielelläni.

      tkterot: Tietysti las­ke­taan. Kaikissa muis­sa väestöryh­mis­sä demokraat­te­ja kan­nate­taan paljon enem­män kuin valkois­t­en kesku­udessa. nämäkin tiedot löy­tyvät linkeistä.

      Tois­es­ta linkistä löy­tyy selvät numerot koulu­tuk­sen suh­teen. “Democ­rats lead by 22 points (57%-35%) in leaned par­ty iden­ti­fi­ca­tion among adults with post-grad­u­ate degrees. The Democ­rats’ edge is nar­row­er among those with col­lege degrees or some post-grad­u­ate expe­ri­ence (49%-42%), and those with less edu­ca­tion (47%-39%).”
      <
      Suurin ryh­mä äänestävistä on kuitenkin inde­pen­dent­te­jä, joten tuol­la on vaaleis­sa vähem­män merk­i­tys­tä. Voihan tuo nykyään noin ollakin ainakin presidentinvaaleissa.

  42. Osasyynä ongelmi­in lie­nee webin ja sosi­aalisen medi­an mah­dol­lis­ta­ma kuplau­tu­mi­nen. Esität vaik­ka mitä, vaik­ka että Maa on lit­teä, saman­mielisiä löy­tyy ja hei­dän kanssaan voi keskustel­la kaiket yöt. Ihmis­ten väli­sis­sä suoris­sa (face to faceJ keskusteluis­sa vaikka­pa Teboilin baaris­sa näkökul­mat yleen­sä hajoa­vat, ja jos keskustelua halu­aa jatkaa, on varaudut­ta­va tin­kimään mielip­iteistään. Ihmi­nen huo­maa, että yhdessä toim­imi­nen edel­lyt­tää kompromisseja.

    Toinen webi­in liit­tyvä ongel­ma demokra­t­ian kannal­ta on se, että se mah­dol­lis­taa kohdis­te­tun main­on­nan myös poli­it­tisille liikkeille. Eri henkilöille voidaan lähet­tää samas­ta toimis­tos­ta oleel­lis­es­ti eri­laisia vieste­jä, jopa ris­tikkäisiä puoli­to­tuuk­sia, joiden ain­oa tarkoi­tus on koukut­taa kohde liik­keelle suo­tu­isak­si. Tätä toki tehti­in ennenkin, mut­ta nyt AI ja web mah­dol­lis­ta­vat täl­laisen räätälöin­nin ja pos­ti­tuk­sen aivan toisel­la tasol­la. — Räätälöi­ty viestin­tä oli ilmeis­es­ti brex­i­tee­rien voiton keskeinen tekijä.

  43. On aivan kiistämätön tosi­a­sia, että lib­er­aalidemokra­tia eri vivahtei­neen on pystynyt tuot­ta­maan maail­man­his­to­ri­an tyy­tyväisim­mät ja men­estyk­sekkäim­mät väestöt. Val­taos­al­la näistä ihmi­sistä on aidot mah­dol­lisu­udet saavut­taa itseään tyy­dyt­tävä elämä omin toimin. Sen syynä on koko luo­tu jär­jestelmä eikä vain jokin pieni osa siitä. Yht­enä esimerkkinä on vapaus olla sel­l­ainen kuin halu­aa, kun­han ei rajoi­ta oma­l­la toimin­nal­laan muiden vapautta.

    Kokon­aisu­us ei toi­mi, jos jokin osa (esimerkik­si kansan­val­ta, oikeusval­tio, ihmisoikeudet tai vapaa lehdis­tö) ram­paute­taan. Täl­laista murentamista lib­er­aalidemokra­t­ian vas­tus­ta­jat yrit­tävät jatku­vasti tehdä. Kotisuomes­sa tässä kun­nos­tau­tu­vat eri­tyis­es­ti perus­suo­ma­laisia lähel­lä ole­vat, Euroopas­sa Orban­is­tit, Laki&Oikeus tai Ital­ian nyky­pop­ulis­tit. Tyyp­il­lis­es­ti heiltä puut­tuu var­teenotet­ta­va ana­lyysi seurauksista.

    Kos­ka min­ua ei tietenkään usko­ta, kan­nat­taa lukea vaik­ka kovana kon­ser­vati­iv­ina tun­netun Niall Fer­gu­sonin Sivil­isaa­tio: Me ja muut. Län­si­mainen lib­er­aalidemokra­tia on ylläpitämisen arvoista.

  44. Kuinkas sat­tuikaan, The Econ­o­mist July13.-19. 2019 pohtii sitä, mik­si elämään­sä tyy­tyväiset ihmiset äänestävä nyt radikaale­ja liikkeitä. Aikaisem­pi totu­us oli, että tyy­tyväiset kansalaiset äänestävät val­lan säi­lymisen, ei sen vai­h­tu­misen puolesta.

    Artikke­lis­sa tarkastel­laan eri seli­tyk­siä, mut­ta selkeää syytä ei esitetä. Pääl­lim­mäisek­si jää aja­tus, että kun asi­at ovat hyvin, työt­tömyys vähäistä, jne. kansalaiset uskalta­vat kokeil­la uut­ta. Vaikeina aikoina he ovat varovaisem­pia ja äänestävät vaki­in­tunei­ta puolueita.

    Toise­na merkit­tävänä asiana artikke­lis­sa pide­tään sosi­aal­ista medi­aa. Euroopan viimeaikai­sis­sa vaaleis­sa pop­ulis­tit hal­lit­si­vat sen ilmati­laa. ”Maybe the num­ber of unhap­py vot­ers is not ris­ing. Maybe it is just thanks to inter­net, pop­ulists are get­ting bet­ter at find­ing (or cre­at­ing) them.”

    1. En kyl­lä ymmär­rä miten voidaan suo­ral­la naa­mal­la puhua että ‘asi­at ovat hyvin’. Oletko oikeasti käynyt tutus­tu­mas­sa etelä-euroopan maid­en nuoriso­työt­tömyys­lukui­hin, vai onko tärkeäm­pää että makro­ta­sol­la talous voi hyvin, väliäkö häl­lä että melkoisen suurel­la osal­la nuorista aikui­sista menee huonosti?

      Ilmeis­es­ti nämä radikaale­ja äänestävät ovat vain koke­neet asi­at väärin?

      1. Stadist:
        En kyl­lä ymmär­rä miten voidaan suo­ral­la naa­mal­la puhua että ‘asi­at ovat hyvin’. Oletko oikeasti käynyt tutus­tu­mas­sa etelä-euroopan maid­en nuoriso­työt­tömyys­lukui­hin, vai onko tärkeäm­pää että makro­ta­sol­la talous voi hyvin, väliäkö häl­lä että melkoisen suurel­la osal­la nuorista aikui­sista menee huonosti?

        Ilmeis­es­ti nämä radikaale­ja äänestävät ovat vain koke­neet asi­at väärin?

        Pop­ulis­tit ovat saa­neet kan­na­tus­ta myös mm. Sak­sas­sa, Englan­nis­sa, Ran­skas­sa, Itä­val­las­sa, Ruot­sis­sa ja Suomes­sa. Ei Unkaris­sakaan eikä Puo­las­sa kovin huonos­ti mene.

      2. Stadist: onko tärkeäm­pää että makro­ta­sol­la talous voi hyvin, väliäkö häl­lä että melkoisen suurel­la osal­la nuorista aikui­sista menee huonosti?

        Tämä on mie­lenki­in­toinen aja­tus, kun se yhdis­tetään The Econ­o­mistin heit­toon, että pahin aika epä­su­osi­t­ulle hal­li­tuk­selle on ehkä nousukau­den alku. Nousukau­den alus­sa­han pääo­mat­u­lot kas­va­vat nopeasti, mut­ta työl­lisyy­den kasvu tapah­tuu jopa vuosien viiveel­lä. Katkeru­ut­ta on siis help­po lisätä juuri nousukau­den alkupuolella. 

        Suomes­sakin keskustelu epä­tasa-arvoisu­u­den lisään­tymis­es­tä roi­hahti juuri ennen vaale­ja. Pääo­mat­u­lot oli­vat tuol­loin kas­va­neet jo vuosia (suurelta osin kv korkea­suh­dan­teen ansios­ta), mut­ta työl­lisyy­den kasvu­un meil­lä oli päästy kiin­ni vas­ta pari vuot­ta sitten. 

        Saat­taa olla, että tuo The Economist:ssä esitet­ty aja­tus, että hyvänä aikana äänestäjät uskalta­vat kokeil­la uut­ta, on väärä. Merkit­täväm­pää saat­taa olla pääo­ma- ja työ­tu­lo­jen epäsyklisyys.

  45. Pop­ulis­min asiantun­ti­ja Cas Mud­de sanoo, että Trump tulee ja menee mut­ta ‘Trump­is­mi’ on aina ollut pyvästi juur­tuneena valkoisi­in jenkkeihin.

    Tea Par­ty-liik­keen suo­sion olisi pitänyt jo antaa vihjettä(varoitusta) siitä, kuten myös puolisoti­laal­lis­ten ase­har­ras­ta­jaryh­mien (ja kotim. ter­ror­istien) määrä. Eka oikeistopop­ulis­tili­ike oli USA:n Know Noth­ing-liike 1850-luvul­la, sai 21% kan­natuk­sen (wik­istellen), vas­tusti katolis­ten maahanmuuttoa. 

    Lib­er­aalit kri­itikot keskit­tyy liikaa henkilöi­hin nimeltä Trump tai Bannon. 

    “‘Trump­ism’ is ingrained in white Amer­i­ca. When he goes, it will remain
    The Repub­li­can party’s leader is no anom­aly, he’s a voice for its deep-seat­ed rad­i­calised base who sud­den­ly find them­selves in the mainstream”
    — Guardian 28.12.2017[2]

    Muuten, hauskasti Mud­de ver­taa ruokkoam­a­ton­ta Steve Ban­non­ia Rasputiniin. 😀
    “.. expla­na­tions focus on indi­vid­u­als such as Don­ald Trump or their Rasputin fig­ures such as Steve Bannon.”

    Pop­ulis­mi on unel­moin­tia: suoru­ut­ta, vapaut­ta tah­toa ja tun­net­ta vs reaal­i­maail­ma: kom­plek­sisu­us, rajoituk­set, järki. 

    Cas Mud­den pop­ulis­min luen­toa[*] kat­sel­lessa voi nähdä pop­ulis­mis­sa myös sodan, nimit­täin infos­o­dan, piirteitä. Se on Me vs muut- vas­takkainaset­telu, kansal­lis­mieli­nen intoilu, tah­to, voima(politiikka). Tämä vetää miehiä, kolah­taa miehi­in. Kos­ka sota vetää.
    Kil­pailu, vas­takkainaset­telu, vetää miehiä. (Joukkue­pelit ja for­mu­la vetää miehiä tv:hen kos­ka kilpaurheilu.)
    Pop­ulis­mis­sa on piirteitä jot­ka vetoaa miehi­in ja piirteitä jot­ka irrot­taa sen reaalitodellisuudesta.
    (Lupaa liiko­ja, tah­to halu­aa kävel­lä yli tiede­jär­jen, tah­don­ra­joit­ta­jat kuten tiede ovat nyt niitä “muut”-vihollisia.)

    * https://www.youtube.com/watch?v=wPt__1iALJo
    “The rise of pop­ulism: from Le Pen to Trump with Cas Mud­de” (1h 02 s)

    Het­tin tuoreessa kir­jas­sa “Demokra­t­ian kuole­ma: Kuin­ka Hitler nousi val­taan” juvataan eräässä kohdas­sa ytimekkäästi miten pop­ulis­mi on jär­jen kanssa ris­tiri­idas­sa. Pop­ulis­mis­sa voidaan uskoa kah­teen ris­tiri­itaiseen totu­u­teen. Joku NSDAP:lainen propagoi ken­täl­lä ~ “Me emme tah­do korkeam­paa leivän hin­taa [jot­tei köy­hät kär­si], emmekä me tah­do alem­paa leivän hin­taa [jot­tei maanvil­jeli­jät kär­si]. Me tah­domme kansal­lis­sosial­is­tista leivän hin­taa!” ([] suluis­sa min­un lisäykset.)
    Nyt Trumpin ris­tiri­idat tulee taas mieleen… Se on tuota!

    1. MrrKAT: Pop­ulis­min asiantun­ti­ja Cas Mud­de sanoo, että Trump tulee ja menee mut­ta ‘Trump­is­mi’ on aina ollut pyvästi juur­tuneena valkoisi­in jenkkeihin. 

      “Jenk­ki” on tässä erit­täin huono ilmaisu, kos­ka Yan­kee tarkoit­taa pohjois­val­tioiden asukkai­ta, ja se mihin trump­is­mi on juur­tunut on päin­vas­toin etelä­val­tioiden valkoinen väestö. Jos etelä­val­tiot eivät kuu­luisi Yhdys­val­toi­hin, demokraat­ti­nen puolue saisi jokai­sis­sa pres­i­dentin- ja kon­gres­si­vaaleis­sa veret seisaut­ta­van maan­vyörymävoiton ker­ta toisen­sa jälkeen.

      On huomionar­voista, että vaik­ka Trump sai pres­i­dentin­vaaleis­sa huonoim­man tulok­sen­sa Havai­jil­la, jon­ka väestöstä vain neljännes on valkoisia, niin toisek­si huonoim­man tulok­sen­sa hän sai Ver­mon­tis­sa, jon­ka väestöstä päin­vas­toin noin 95 % on valkoisia, niin että se on koko Yhdys­val­tain valkoisin osaval­tio.

      Ver­mont vain on sat­tumoisin pohjois­val­tio, jos­sa ei koskaan ollut orjia. Sieltä päin­vas­toin lähdet­ti­in sisäl­lis­so­das­sa vapaut­ta­maan etelä­val­tioiden orjia, ja tätä muis­tel­laan vieläkin ylpeinä.

      1. Tom­mi Uschanov: “Jenk­ki” on tässä erit­täin huono ilmaisu, kos­ka Yan­kee tarkoit­taa pohjois­val­tioiden asukkai­ta, ja se mihin trump­is­mi on juur­tunut on päin­vas­toin etelä­val­tioiden valkoinen väestö. Jos etelä­val­tiot eivät kuu­luisi Yhdys­val­toi­hin, demokraat­ti­nen puolue saisi jokai­sis­sa pres­i­dentin- ja kon­gres­si­vaaleis­sa veret seisaut­ta­van maan­vyörymävoiton ker­ta toisen­sa jälkeen.

        On huomionar­voista, että vaik­ka Trump sai pres­i­dentin­vaaleis­sa huonoim­man tulok­sen­sa Havai­jil­la, jon­ka väestöstä vain neljännes on valkoisia, niin toisek­si huonoim­man tulok­sen­sa hän sai Ver­mon­tis­sa, jon­ka väestöstä päin­vas­toin noin 95 % on valkoisia, niin että se on koko Yhdys­val­tain valkoisin osaval­tio.

        Ver­mont vain on sat­tumoisin pohjois­val­tio, jos­sa ei koskaan ollut orjia. Sieltä päin­vas­toin lähdet­ti­in sisäl­lis­so­das­sa vapaut­ta­maan etelä­val­tioiden orjia, ja tätä muis­tel­laan vieläkin ylpeinä.

        Ver­mon­tin tasaval­ta joka oli lyhyt aikainen itsenäi­nen val­tio kumosi orju­u­den vuon­na 1777. Vuosi ennen Yhdys­val­tain itsenäisyys­so­taa. Ver­mont oli ensim­mäisiä siir­tokun­tia jois­sa orju­us kumottiin.

      2. Tom­mi Uschanov:

        Ver­mont vain on sat­tumoisin pohjois­val­tio, jos­sa ei koskaan ollut orjia. Sieltä päin­vas­toin lähdet­ti­in sisäl­lis­so­das­sa vapaut­ta­maan etelä­val­tioiden orjia, ja tätä muis­tel­laan vieläkin ylpeinä.

        Olen kyl­lä sitä mieltä, että ver­mon­ti­lais­ten olisi pitänyt lähteä vapaut­ta­maan Pohjois­val­tioiden orjaval­tioiden orjia. Jostain syys­tä edes Lin­coln ei vapaut­tanut muu­ta kuin kon­fed­er­aa­tion orjat kuu­luisal­la julis­tuk­sel­laan, jol­la ei edes ollut lail­lista merk­i­tys­tä kon­fed­er­aa­tion alueel­la. Pohjoisen orjat sai­vat naut­tia orju­ud­estaan sodan lop­pumiseen saak­ka ja vähän sen jälkeen.

      3. Tom­mi Uschanov: “Jenk­ki” on tässä erit­täin huono ilmaisu, kos­ka Yan­kee tarkoit­taa pohjois­val­tioiden asukkai­ta, ja se mihin trump­is­mi on juur­tunut on päin­vas­toin etelä­val­tioiden valkoinen väestö. Jos etelä­val­tiot eivät kuu­luisi Yhdys­val­toi­hin, demokraat­ti­nen puolue saisi jokai­sis­sa pres­i­dentin- ja kon­gres­si­vaaleis­sa veret seisaut­ta­van maan­vyörymävoiton ker­ta toisen­sa jälkeen.

        Pikkuisen eri mieltä, kos­ka kyl­lähän trump­is­mi on juur­tu­mas­sa / ollut juur­tunut jo pitkään myös keskilän­nen maaseudulle. Demokraat­tien palo­muuri­han kaa­tui ja Trump valit­ti­in nimeno­maan tyyp­il­lis­es­ti demokraateille menevien pohjois­t­en osaval­tioiden äänil­lä ja siel­lä vielä nimeno­maan kui­h­tu­van maaseudun äänil­lä. Epäilen, että tule­vis­sakin pres­i­dentin­vaaleis­sa näistä osaval­tioista tais­tel­laan veris­es­ti ja kyse siel­lä on nimeno­maan maaseudul­la asu­vat vas­taan kaupunki­laiset ja esikaupunkilaiset.

      4. Jukkis: Pikkuisen eri mieltä, kos­ka kyl­lähän trump­is­mi on juur­tu­mas­sa / ollut juur­tunut jo pitkään myös keskilän­nen maaseudulle. Demokraat­tien palo­muuri­han kaa­tui ja Trump valit­ti­in nimeno­maan tyyp­il­lis­es­ti demokraateille menevien pohjois­t­en osaval­tioiden äänil­lä ja siel­lä vielä nimeno­maan kui­h­tu­van maaseudun äänil­lä. Epäilen, että tule­vis­sakin pres­i­dentin­vaaleis­sa näistä osaval­tioista tais­tel­laan veris­es­ti ja kyse siel­lä on nimeno­maan maaseudul­la asu­vat vas­taan kaupunki­laiset ja esikaupunkilaiset. 

        Jotenkin sinne päin. Mut­ta sopii silti kysyä, mik­si esimerkik­si se Ver­mont sit­ten oli Trumpille niin katas­tro­faalisen huono osaval­tio, kun se on 1) väestöltään melkein kokon­aan valkoinen ja 2) melkein kokon­aan maaseutua.

        Osa vas­taus­ta on mielestäni, että keskilän­nessä on hyvin van­ha ja hyvin vah­va vasem­mistopop­ulis­min perinne. Jo 1900-luvun alus­sa siel­lä oli suur­ta val­takun­nal­lista näkyvyyt­tä ja suo­sio­ta saanei­ta vasem­mis­to­laisia kansan­jo­hta­jia, kuten Eugene Debs (Indi­ana) tai Robert La Fol­lette (Wis­con­sin). Ja oli­han siel­lä sivu­men­nen sanoen myös suuri määrä amerikan­suo­ma­laisia, jot­ka läh­es jär­jestään oli­vat mukana sosial­is­tises­sa työväenliikkeessä.

        Trumpi­lainen pop­ulis­mi on tietyssä mielessä vain jatkoa tälle, etumerk­ki vain on vai­h­tunut. Kuten ainakin kaik­ki kir­jani Suuri kaal­i­hui­jaus luke­neet tietävät, Yhdys­val­lois­sa vain pienel­lä vähem­mistöl­lä ihmi­sistä on jonkin­lainen jäsen­tynyt ja sisäis­es­ti ris­tiri­ida­ton poli­it­ti­nen maail­manku­va. Siel­lä mis­sä pop­ulis­mi on entu­ud­estaan kiin­teä ja tut­tu osa poli­ti­ikkaa, on äänestäjiä, joille ei ole niin väliä, onko kyseessä oikeis­to- vai vasem­mistopop­ulis­mi, kun­han vain on joku pop­ulis­mi. Työväen­puolue ilman sosial­is­mia, vai miten se Timo Soi­ni aikoinaan luon­nehtikaan perussuomalaisia.

      5. Tom­mi Uschanov: “Jenk­ki” on tässä erit­täin huono ilmaisu, kos­ka Yan­kee tarkoit­taa pohjois­val­tioiden asukkai­ta, ja se mihin trump­is­mi on juur­tunut on päin­vas­toin etelä­val­tioiden valkoinen väestö. 

        No joo, mut­ta koulus­sa me vit­sailti­in “Pure jenkki”-mainoksista että “pure jenkki(ihminen)” tai “pure jenk­ki päivässä” ja tajun­tani kään­si aina jenkki=amerikkalainen (Olimme silti pääosin por­varipuolue­laisia). Wikipedi­an mukaan Jenk­ki-puruku­mi sai nimen­sä WWII:n USAn soti­laista Euroopas­sa. Ei viit­taus­ta etelään. Toki “yan­kee” muis­tan nyt ole­van etelävaltiolainen.
        Kiitän täsmennyksestä.

  46. Islam tarvit­see oman uskon­puhdis­tuk­sen joka tuo sen keski­a­jal­ta 2000-luvulle. Vas­taa­van reformin minkä kristi­nusko kävi läpi 500 vuot­ta sit­ten. Kun tiede ja ratio­naa­li­nen ajat­telu alkoi kor­vaa­maan auk­tori­teetit ja hokkus-pokkus mentaliteetin.

    Euroopan pitäisi päät­tää kuin­ka paljon Allahin ope­tus­lap­sia se tänne halu­aa. Kuin­ka kauan Europan ja sen kansal­lis­val­tioiden koheesio säi­lyy, tilanteessa jos­sa kan­taväestön syn­tyvyys on reip­paasti alle uusi­u­tu­mis­ta­son ja tuli­joiden syn­tyvyys paljon korkeampi. Ei kehi­tys kohti parem­paa ole annet­tua, yhteiskun­nat myös rom­ah­ta­vat, vrt esim Dia­mondin kir­jat ja Rooman imperi­u­mi jne jne

    1. Charles:
      Islam tarvit­see oman uskon­puhdis­tuk­sen joka tuo sen keski­a­jal­ta 2000-luvulle. Vas­taa­van reformin minkä kristi­nusko kävi läpi 500 vuot­ta sit­ten. Kun tiede ja ratio­naa­li­nen ajat­telu alkoi kor­vaa­maan auk­tori­teetit ja hokkus-pokkus mentaliteetin.

      Euroopan pitäisi päät­tää kuin­ka paljon Allahin ope­tus­lap­sia se tänne halu­aa. Kuin­ka kauan Europan ja sen kansal­lis­val­tioiden koheesio säi­lyy, tilanteessa jos­sa kan­taväestön syn­tyvyys on reip­paasti alle uusi­u­tu­mis­ta­son ja tuli­joiden syn­tyvyys paljon korkeampi. Ei kehi­tys kohti parem­paa ole annet­tua, yhteiskun­nat myös rom­ah­ta­vat, vrt esim Dia­mondin kir­jat ja Rooman imperi­u­mi jne jne

      Allah on islamis­sa itse asi­as­sa per­soona­ton ja kasvo­ton Jumala jol­la ei ole mitään samaa roo­lia kuin Jumalana kristi­nuskos­sa. Pro­feet­ta Muhammed ei ole islamin Jeesus. Islamin refor­maa­tio olisi voin­ut tapah­tua his­to­ri­as­sa kahdessa paikas­sa. Iber­ian niemi­maal­la ennen recon­quis­taa 1400-luvul­la ja ottomaanien val­takun­nas­sa 1700-luvun alus­sa. Iber­ian niemi­maal­la esteenä oli ulkoinen tek­i­jä ja Ottomaanien val­takun­nas­sa ongel­ma oli sult­taanin neu­vo­nan­ta­jat. Islamin his­to­ria on mie­lenki­in­toinen ja kan­nus­tan luke­maan sitä kun puhut Allahista henkilönä

    2. Charles:
      Islam tarvit­see oman uskon­puhdis­tuk­sen joka tuo sen keski­a­jal­ta 2000-luvulle. Vas­taa­van reformin minkä kristi­nusko kävi läpi 500 vuot­ta sit­ten. Kun tiede ja ratio­naa­li­nen ajat­telu alkoi kor­vaa­maan auk­tori­teetit ja hokkus-pokkus mentaliteetin.

      Eikös islami­laisen uskon­puhdis­tuk­sen nimi ole wah­habis­mi? Tavoit­teet ainakin kuu­losta­vat samal­ta ja seurasi­han täkäläis­es­tä uskon­puhdis­tuk­ses­takin mm. noitavain­o­ja ja “mook­sek­sen lain” käyt­töönot­to Ruotsin val­takun­nas­sa (kuole­man­tuomio kaikesta vähänkin iljettävästä).

      Olisiko ain­oa hyö­ty uskon­puhdis­tuk­ses­ta maal­lis­tu­misen suh­teen ollut se, että kirkon koneis­to hajosi maako­htaisik­si ja maal­liselle hallinnolle enem­män tai vähem­män ala­maisik­si itsenäisik­si enti­teeteik­si. Näin kirkol­ta puut­tui voima puut­tua vähit­täiseen maal­lis­tu­miseen — eikä kirkol­la tain­nut olla edes muskelei­ta puut­tua yksit­täis­ten kirkko­her­ro­jen har­ras­tuk­si­in (kirkolli­nen vir­ka taisi noi­hin aikoi­hin olla oppineille houkut­televin vai­h­toe­hto ennen teol­listi­eteel­lispoli­it­tisen ryönän tuot­to kon­glom­er­aatin syntyä…)

  47. Viimeisenä 10–15 vuote­na maail­maa tai sen tiet­tyjä osia on kohdan­nut kak­si shokkia: Lähi-idän sodista/ rom­ah­tamis­es­ta johtu­va migraa­tio ja finanssi&talouskriisi. Pop­ulis­min eri muodot ovat suo­raa seurausta. 

    Geneet­ti­nen taipumus muo­dostaa ryh­miä on ihmisel­lä voimakas ver­rat­tuna suureen osaan muu­ta eläinkun­taa. Se juon­ta­nee alkun­sa jon­nekin ihmisen ja apinan yhteiseen esi-isään. Molem­mat ym. shok­it ovat aktivoineet uusia jakolinjoja/ryhmäkäyttäytymisen muo­to­ja. Myös esim 30-luvun Sak­sas­sa etsit­ti­in syyl­lisiä epä­vakaille oloille, ja sel­l­ainen ryh­mä löy­det­ti­in, niin kuin kaik­ki tiedämme. Ryh­mäkäyt­täymi­nen ’me vas­taan he’ istuu geeneis­sä joka sopivis­sa olois­sa pon­nah­taa esi­in ja kun vähän raa­pute­taan ns. kulttuurin/sivistyksen pin­taa niin sen alta pal­jas­tuu apina, ei enem­pää ei vähempää.

    1. Jos “me vas­taan ne” ‑strate­gia on geeneis­sä, niin eikö se ole osoi­tus siitä, että ko. strate­gia on aikoinaan tuot­tanut selvän valintaedun?

      Tietenkään se mikä on men­neisyy­dessä ollut voitokas­ta ei ole vält­tämät­tä hyväksyt­tävää eikä edes toimi­vaa nyky­i­sis­sä olois­sa. Eikä mei­dän pitäisi olla gee­niemme orjia vaan mukau­tua oppimisen ja kult­tuurin myötä muut­tuvi­in tilanteisi­in nopeam­min kuin pelkkä perin­nöl­lisyy­teen perus­ta­va luon­non­va­l­in­ta ohjaisi meitä.

      Kuitenkin voisi kai kysyä, että mik­si em. strate­gia on ollut niin toimi­va, että se on päässyt syöpymään geeniper­imäämme — ja että ovatko nk. “moni­ar­voiset” (työ)yhteisöt sit­tenkään niin tehokkai­ta kuin tavataan väit­tää. Sinän­sä min­ul­la ei olisi mitään ongelmia hyväksyä täl­laista tosi­asi­aa, mut­ta vähän tun­tuu, että monikult­tuurisu­us­gospel olisi vail­la todel­lisia veden­pitäviä todisteita.

      1. Kyse ei ole niinkään me vs ne vas­takkainaset­telun edullisu­ud­es­ta, vaan siitä, että homo sapi­ens ylipään­sä kykeni muo­dosta­maan suurem­pia “me” ryh­miä kuin muut ihmis­la­jit. Eli etu ei syn­tynyt siitä, että muut sul­jet­ti­in ulkop­uolelle, vaan päin­vas­toin kyvys­tä toimia kil­pail­i­joi­ta suuremp­ina joukkoina.

        Valitet­tavasti evoluu­tio ei ole pysynyt mukana kult­tuurin glob­al­isaa­tios­sa, vaan ihmi­saivo­jen han­skaa­ma “me” ryh­mä on edelleen suu­rudeltaan yhtä suuri kuin metsästäjäkeräilijöillä.

      2. arkkite­hti:
        Kyse ei ole niinkään me vs ne vas­takkainaset­telun edullisu­ud­es­ta, vaan siitä, että homo sapi­ens ylipään­sä kykeni muo­dosta­maan suurem­pia “me” ryh­miä kuin muut ihmis­la­jit. Eli etu ei syn­tynyt siitä, että muut sul­jet­ti­in ulkop­uolelle, vaan päin­vas­toin kyvys­tä toimia kil­pail­i­joi­ta suuremp­ina joukkoina.

        Valitet­tavasti evoluu­tio ei ole pysynyt mukana kult­tuurin glob­al­isaa­tios­sa, vaan ihmi­saivo­jen han­skaa­ma “me” ryh­mä on edelleen suu­rudeltaan yhtä suuri kuin metsästäjäkeräilijöillä.

        Muis­taak­seni Dun­barin luku on 150 eli se olisi me ryh­män suu­ru­us jota ihmisel­lä on kog­ni­ti­ivien kyky johtaa/hallita. Jos puhutaan ystävistä sekin tun­tuu aivan liian suurelta.

        Ei voi­da sanoa että evoluu­tio ’valitet­tavasti’ ei pysy kult­tuurin tahdis­sa, sivil­isaa­tion 10 000 v. on hyvin nuor­ta evoluu­tion huo­mat­tavasti van­hem­man ja hitaam­man kehi­tyk­sen rin­nal­la. Tärkeää on nimeno­maan aikaskaala, geneet­ti­nen evoluu­tio tapah­tuu paljon hitaam­min kuin kult­tuuri­nen evoluutio

      3. ksee:
        Jos “me vas­taan ne” ‑strate­gia on geeneis­sä, niin eikö se ole osoi­tus siitä, että ko. strate­gia on aikoinaan tuot­tanut selvän valintaedun?

        Tietenkään se mikä on men­neisyy­dessä ollut voitokas­ta ei ole vält­tämät­tä hyväksyt­tävää eikä edes toimi­vaa nyky­i­sis­sä olois­sa. Eikä mei­dän pitäisi olla gee­niemme orjia vaan mukau­tua oppimisen ja kult­tuurin myötä muut­tuvi­in tilanteisi­in nopeam­min kuin pelkkä perin­nöl­lisyy­teen perus­ta­va luon­non­va­l­in­ta ohjaisi meitä.

        Kuitenkin voisi kai kysyä, että mik­si em. strate­gia on ollut niin toimi­va, että se on päässyt syöpymään geeniper­imäämme – ja että ovatko nk. “moni­ar­voiset” (työ)yhteisöt sit­tenkään niin tehokkai­ta kuin tavataan väit­tää. Sinän­sä min­ul­la ei olisi mitään ongelmia hyväksyä täl­laista tosi­asi­aa, mut­ta vähän tun­tuu, että monikult­tuurisu­us­gospel olisi vail­la todel­lisia veden­pitäviä todisteita.

        Niin, evoluu­tio lie­nee suos­in­ut ryh­mäkäyt­tä­tymistä kos­ka sitä kaut­ta on parem­mat mah­dol­lisu­udet eloon­jäämiseen ja jälkeläis­ten saamiseen kuin sinkkus­trate­gial­la. Erään hypo­teesin mukaan ryh­mä sai alkun­sa suur­ris­tan met­sästyk­ses­tä ja siihen saak­ka yksin­toim­imista suo­si­vat geen­it pikku hil­jaa huuh­toi­tu­i­v­at pois. Käyt­täy­tymi­nen on kai epigeenistä eli tosi­aan taipumuk­sel­lista, ei automaat­tista, emme siis tässä mielessä ole biolo­gian orjia. Agreessivisen ryh­mäkäyt­täy­tymisen äärim­mäisin muo­to eli sota on epigeenistä eli ne syt­tyvät kun olo­suh­teet ovat sopi­vat. Sopivil­la olo­suhteil­la tarkoite­taan että sodan hyödyt ovat kus­tan­nuk­sia suurem­mat. Muis­taak­seni v. Clause­witz sanoi että sota on ihmis­la­jin ratio­naal­ista toim­intaa siinä mis­sä paljon muukin aktivi­teet­ti. Maail­ma ei tosi­aankaan ole kokenut ydi­na­se­val­to­jen laa­jamit­taista yhteenot­toa nimeno­maan kos­ka sel­l­aises­sa ei ole kuin häviäjiä. 

        Vaistojen/geenien ohjaam­i­na me vs he ajat­telu luon­nis­tuu ihmiselle aika hel­posti, mut­ta ihmi­nen ei kuitenkaan ole robot­ti eli kulttuurilla/kasvatuksella on myös roolin­sa. Mut­ta kun olo­suh­teet huononevat tarpeek­si, vais­tot istu­vat hel­posti kul­jet­ta­jan paikalle. Me vs he strate­gia ei kuitenkaan ole kiveen hakat­tu, jos evoluu­tion kannal­ta löy­tyy parem­pi strate­gia niin luon­non­va­l­in­ta alkaa suosi­maan niitä geene­jä ja ehkä joskus kaukana tule­vaisu­udessa agres­si­ivi­su­us, sodat tms eivät enää ole H. sapi­ensin luon­nol­lista käyttäytymistä. 

        Esim Richard Wrang­ham ’The Good­ness Para­dox’ on eri­no­mainen aihet­ta käsit­televä kirja

  48. The Econ­o­mistin kolum­nisti esit­teli 15.6. Tor­ben Ivers­enin ja David Sos­ki­cen kir­jan Democ­ra­cy and Pros­per­i­ty ajatuk­sia. Kat­sot­ti­in, että men­estyviä ja stabi­ile­ja yhteiskun­tia luon­nehtii demokra­t­ian ja kap­i­tal­is­min yhteistyö ja tas­apaino. Vah­va demokraat­ti­nen hal­li­tus pystyy kon­trol­loimaan monop­o­li­etuhin pyrkivää kap­i­tal­is­mia ja kil­pailu­ti­lanteessa toimi­va talous pysyy tetveenä ja ylläpitää vah­vaa keskilu­okkaa joka puolestaan ylläpitää demokra­ti­aa. Näke­mys on prag­maat­ti­nen. Demokra­t­ian taustal­la ole­va tasa-arvon aja­tus on ris­tiri­idas­sa vah­van omis­tu­soikeu­den kanssa mut­ta tämän näke­myk­sen mukaan keskilu­okan hyv­in­voin­ti riit­tää ohit­ta­maan ide­ol­o­gisen puh­tau­den. Kir­joit­ta­jien kyynisen käsi­tyk­sen mukaan keskilu­ok­ka ei edes väl­itä köy­hem­mistä kansanosista. 

    Demokra­tia on tietysti aina suh­teel­lista mut­ta vah­van keskilu­okan ole­mas­sao­lo on sen seu­raus ja edel­ly­tys. Myös vah­van hallinnon ole­mas­sao­lo kap­i­tal­istien kuris­sa pitämisek­si on tarpeen. Tätä eivät kaik­ki kaup­paka­mar­i­laiset tah­do ymmärtää.

    Lib­er­aali demokra­tia tarvit­see vapaan lehdis­tön ja riip­pumat­toman oikeuslaitok­sen. Talouden sääte­ly vapail­la markki­noil­la vaatii ide­ol­o­gisia kom­pro­mis­se­ja ja ter­vet­tä järkeä. 

    Demokra­t­ian uhkana ovat mm. taloudel­lisen ja poli­it­tisen val­lan liit­to kuten Hit­lerin Sak­sas­sa, liian vah­vat monop­o­lit ja keskilu­okan turhau­tu­mi­nen syys­tä tai tois­es­ta. Itse pidän demokra­t­ian vah­vana merkkinä sel­l­aista vaal­i­ta­paa, joka tuot­taa laki­asäätävään elimeen run­saasti vihre­itä edustajia.

  49. En valitet­tavasti muista lähdet­tä, jos­ta tämän luin, mut­ta yksi islami­laisen maail­man pysähtyneisyy­den syy voi olla 96 suu­ran tulkin­nan muu­tos. Se käs­kee uskovia luke­maan, ja vuo­sisato­ja sen ymmär­ret­ti­in tarkoit­ta­van kaikkea kir­jal­lisu­ut­ta, kunnes tulk­in­ta rajoit­tui uskon­nol­liseen kir­jal­lisu­u­teen. Tämä muu­tos lopet­ti tieteen ja taiteen islami­laisen kul­takau­den ja avasi mah­dol­lisu­u­den län­si­maid­en nousulle.

    1. Jyr­ki Kasvi: En valitet­tavasti muista lähdet­tä, jos­ta tämän­luin, mut­ta yksi islami­laisen maail­man pysähtyneisyy­den syy voi olla 96 suu­ran tulkin­nan muu­tos. Se käs­kee uskovia luke­maan, ja vuo­sisato­ja sen ymmär­ret­ti­in tarkoit­ta­van kaikkea kir­jal­lisu­ut­ta, kunnes tulk­in­ta rajoit­tui uskon­nol­liseen kir­jal­lisu­u­teen. Tämä muu­tos lopet­ti tieteen ja taiteen islami­laisen kul­takau­den ja avasi mah­dol­lisu­u­den län­si­maid­en nousulle.

      Hyvä muu­ta­man sivun kro­nologi­nen yhteen­ve­to kehi­tyk­ses­tä joka lopet­ti islami­laisen tieteen ja taiteen kul­takau­den löy­tyy aiem­min maini­tun Heik­ki Pal­van ja Irmeli Per­hon toimit­ta­man Islami­lainen Kultt­tuuri ‑teok­sen osas­ta Kamelin kesyt­tämis­es­tä Bag­dadin tuhoon 1258 (Kaj Öhrn­berg) kap­paleesta Murrosaika.

      Kiista siitä onko Koraani luo­tu vai luo­ma­ton eskaloi­tui maal­lisen val­lan eli kali­fien ja uskon­nol­lisen oppineis­ton eli ula­man auk­tori­teet­tiki­is­tak­si, jon­ka ula­ma voit­ti 850 paikkeil­la. Pian uudelleen­määritelti­in tapanormis­to (sun­na) s.e. ula­ma oli sen ain­oa auk­tori­teet­ti. Myös islamin pyhä his­to­ria ja Pro­fee­tan elämänker­ta oli­vat ula­man hallinnassa.

      Tästä suun­ta olikin sit­ten vain alaspäin.

      Vier­aat tieteet oli­vat jotain islami­in kuu­luma­ton­ta ja siitä syys­tä tor­jut­tavaa. Viral­lisek­si opik­si muo­dos­tuu teolo­gia jos­sa ei pidä turhia kysel­lä (bi-la kaifa). Totu­us näyt­täy­tyy jumalal­lise­na ilmestyk­senä, joka on hyväksyt­tävä ilman omaa järkeilyä. Ara­bi­ankieli­nen alue kukois­taa intert­ian varas­sa vielä parisa­taa vuot­ta, kunnes siitä ei 1100-luvulle tul­lessa ole jäl­jel­lä kuin kuoret: maail­manku­va on tra­di­tion­al­isti­nen, uskon­nolli­nen ajat­telu suvait­se­ma­ton­ta, tiede kom­pi­loin­tia eli kokoo­ma­teok­sia aikaisem­mista saavutuksista.

      Lopuk­si Kaj Öhrn­berg tiivistää:

      Mik­si ara­bi­alais-islami­lainen kult­tuuri, joka oli alka­nut niin lupaavasti kehit­täessään edelleen sekä kreikkalaista että inti­laista per­in­töä, menet­ti luomisvoimansa? Mik­si tästä kult­tuurista ei tul­lut mod­ernin tieteen alulle pani­jaa, vaik­ka sil­lä olisi luul­lut ole­van siihen kaik­ki edel­ly­tyk­set. Osit­tain tämä selit­tyy sil­lä, että suurin osa oppineista vetäy­tyi uskon­sa muo­dosta­maan lin­noituk­seen eikä enää tul­lut sieltä ulos. Bi-la kaifan kaltaisia ratkaisumalle­ja suosit­tel­e­va islam pikem­minkin tukah­dut­ti tieteel­listä ajat­telua kuin edisti sitä. 1100-luvul­ta eteen­päin uskot­ti­in kul­ta-ajan löy­tyvän men­neisyy­destä, ei tule­vaisu­ud­es­ta. Oppi­neet pyrkivät yhä tietoisem­min kitkemään kult­tuuris­taan kaiken sen vier­aak­si koe­tun perin­nön, joka siitä vielä oli irroitet­tavis­sa. Kult­tuurisen moni­ar­voisu­u­den vähetessä myös avoim­muus uusille vaikut­teille väheni ja luo­va ajat­telu surkastui. 

      Ara­bi­ankielisen maail­man rap­pios­ta voidaan abstra­hoi­da hah­mo: joukko val­lan­haluisia miehiä (ula­ma) liit­toutuu pop­ulistien (Ibn Han­bal) kanssa kaataak­seen ratio­nal­is­tisen ja suvait­se­vaisen eli­itin (kali­fit), uudelleenkir­joit­taa his­to­ri­an ja tapanormis­ton, ja alkaa kon­trol­loi­da tieteitä ja taitei­ta. Tämän seu­rauk­se­na eli­itin aiem­min hal­lit­se­man ryh­män (ara­bit) val­ta ylipäätään alkaa muren­tua, ja samal­la myös val­lan kaa­pan­nei­den populistien.

      Nykypäivänä tästä hah­mos­ta näkee kah­ta analogiaa:

      1. Sekä EU- että kansal­lisel­la tasol­la pop­ulis­tit ovat saavut­ta­neet val­taa sivistyneen ja suvait­se­van eli­itin kus­tan­nuk­sel­la, ja uhkaa­vat muut­taa tapanormis­ton (lakien väl­i­tyk­sel­lä) tra­di­tion­aalisek­si ja suvait­se­mat­tomak­si. Pop­ulis­tit uhkaa­vat myös tiedet­tä ja taidet­ta. Kehi­tys johtaa väistämät­tä Euroopan globaalin merk­i­tyk­sen heikken­e­miseen ja lop­ul­ta suo­ranaiseen rappioon.

      2. Val­is­tus, indi­vid­u­al­is­mi ja plu­ral­is­mi, eli Euroopan ydi­nar­vot ovat uhat­tuna pop­ulis­tisen punav­ihreän uuskollek­tivis­min tahol­ta, joka repii kansal­lis­val­tioiden kaut­ta toteu­tu­vaa nation­al­is­tista perus­raken­net­ta rik­ki tar­joa­mat­ta mitään uut­ta pysyvää tilalle. Tiede on ide­ol­o­gisoitunut ja taide rappeu­tunut teko­taiteek­si. Punav­ihrei­den pop­ulistien aja­ma EU-fed­er­al­is­mi on vaar­alli­nen tie joka levit­tää arvorel­a­tivis­min kaikkialle Euroop­paan. Kehi­tys johtaa väistämät­tä Euroopan globaalin merk­i­tyk­sen heikken­e­miseen ja lop­ul­ta suo­ranaiseen rappioon.

      Nyt pitäisi vain kek­siä kumpi analo­gioista on oikeampi, jos kumpikaan.

      1. spot­tu:

        Nyt pitäisi vain kek­siä kumpi analo­gioista on oikeampi, jos kumpikaan.

        Valitet­tavasti usein tun­tuu, että molem­mat analo­giat mel­las­ta­vat samanaikaises­ti — ja ettei tule­vaisu­us todel­lakaan lupaa ratio­naaliselle, val­is­tuneelle ja lib­er­aalille ihmiselle mitään hyvää. Kum­mankin puolen “katu­jen­git” ovat saa­neet aikaisek­si sen, ettei mis­sään aiheessa ole enää edes har­maan sävyjä (väreistä puhu­mat­takaan) ja että kaikkien “on valit­ta­va” puolen­sa — vai­h­toe­htoina nat­sir­a­sis­tiperäkam­marink­oulut­tam­a­ton­punaniska tai suvakkiviherhippikommunisti.

        Eihän enää ole mitään väliä sil­lä mitä san­o­taan ja mitä fak­to­ja (siis todel­lisia, havain­toi­hin perus­tu­via ja tois­tet­tavis­sa ole­via) san­ot­ta­van taustal­la mah­dol­lis­es­ti on — tärkeäm­pää on se kuka sanoo (viitat­en mahdollisesti/toivottavasti suurem­pi­in auk­tori­teet­tei­hin) ja mihin ryh­mään ko. sano­ja assosioituu.

        Hom­ma pitäisi jotenkin romut­taa totaalis­es­ti ja rak­en­taa yhteiskun­ta parem­man luot­ta­muk­sen varaan. Ensim­mäisenä voitaisi­in aloit­taa vaikka­pa siitä, että hävitet­täisi­in nykyi­nen asiantun­ti­joiden rooli pelkkinä auk­tori­teet­teina ja täysin avoimeen malli­in ainakin sil­loin kuin jotain “asiantun­ti­ju­ut­ta” / tutkimus­tu­lok­sia käytetään poli­it­tisen päätök­sen­teon perusteluina. (Tosin tässä taitaisi lop­pua myös monien vaa­ti­ma “tietoon perus­tu­va” päätök­sen teko — kun luku­ja ei enää voisikaan muk­la­ta mie­len­sä mukaan ja/tai huka­ta “ikäviä” tuloksia…)

        Tiedekin (siis se oikea tiede, “sci­ence” — ei mikään pehmo­höp­pä joka pitäisi hävit­tää yliopis­toista) pitäisi uud­is­taa vas­taa­maan sille suo­tua ase­maa nykyisessä päätök­sen­teossa. Sinän­sä hyvä alku on jo siinä, että kaiken datan ja menetelmien halu­taan ole­van avoimia. Ehkä tämän päälle pitäisi vielä romut­taa nykyi­nen sisään­päin­lämpiävä, kup­pikun­tainen ja virheet läpipäästävä ver­tais­arvioin­ti julka­isu­jen portinvartijana.

  50. “Hän [Trump] tietää, että peräti puo­let amerikkalai­sista on medi­aa­nia tyh­mem­piä, ennakkolu­u­loisem­pia ja valistumattomampia. ”

    Haulaisin huo­maut­taa, että myös tästä “alem­mas­ta” puoliskos­ta löy­tyy hyvinkin eri­laisia poli­it­tisia kan­to­ja, niin amerikois­sa kuin vaikka­pa myös meil­lä tääl­lä koto­suomes­sakin — kuten blo­gisti main­iosti tote­si Neuvostoliitosta.

    Taik­ka no niin, eihän meistä kenenkään poli­it­ti­nen kan­ta voi mitenkään johtua tyh­myy­destä, ennakkolu­u­loista tai val­is­ta­mat­to­muud­es­ta — pait­si niiden, joiden kan­ta on eri kuin mei­dän omamme.

  51. Pop­ulis­mi on kuin posli­inikaup­paan saa­punut iso nor­su jos­ta ei saa kun­non kokon­aisotet­ta, ei oikein tot­tele jär­jen käskyjä tai sään­töjä ja jokaisel­la tarkkail­i­jal­la on joku pop­ulis­mi­nor­sun raa­ja tutkail­ta­vana. Hyviä huomioi­ta sieltä ja täältä sinänsä. 

    Luin just kaup­pati­eteel­lisen kir­jan KTT Somervuori: Mitä mak­saa? Hin­noit­telun psykolo­giaa. Docen­do 2018. Se nojau­tuu tieteel­lisi­in tulok­si­in ja esim. nobelis­tinimet Kah­ne­man ja Thaler vili­sevät lähteis­sä ja koe­laatikois­sa. Sieltä pistää silmään esim. 

    -“Aydi­ni, Berti­ni & Lambrecht(2014) havait­si­vat tutkimuk­sis­saan että tuot­teet jot­ka herät­tävät voimakkai­ta tun­tei­ta vähen­tävät ostopäätök­sis­sä käytet­tävää harkintaa.”

    - +-0–5% hin­ta­muu­tok­sia ei kulut­ta­ja yleen­sä huo­maa. Poikkeuk­sia on, esim. bensanhinta.

    -tapaus­es­imerk­ki jos­sa kulut­ta­jat jonot­taa 20 min­u­ut­tia ben­sa-ase­mal­la jos­sa ben­si­i­ni on vain 3 cent­tiä edullisem­pi. (Ja tankil­lisel­la voit­taa vain 1,20 e säästön) Kyse on tun­teesta. Ket­tuun­tu­mis­es­ta öljy-yhtiöön tms. jos­sa tuo oli ain­oa tapa kapinoida.
    Macronin olisi kan­nat­tanut tietää nuo.

    -Kun val­in­to­ja on liikaa niin aiv­ot kuor­mit­tuu ja ostopäätös/valinta jää tekemät­tä. “Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että myyjän pitää pystyä osoit­ta­maan osta­jalle tuotteen/palvelun 2–3 päähyö­tyä”. Kun hyö­tyjä on tar­jol­la enem­pi niin pitää seg­men­toi­da ja kohdis­taa eri viesti eri kulut­ta­jaryh­mille joille kullekin vain 2–3 hyö­tyä kerrotaan.

    Tuos­sa on samo­ja oppe­ja mitä pop­ulis­tit käyt­tää: Voimakas tunne liitet­ty sanomaan sam­mut­taa jär­jen val­oa. Yksinker­tais­tuk­sel­la (2–3 pääko­htaa) jää mieleen ja tavoit­taa ne (usein nukku­vat) jot­ka eivät jak­sa analy­seer­a­ta (käyt­tää aivo­jen systeemi2:ta) , jne. Jo Göbbels otti markkina/mainosalan ihmisil­ta mallia.

    1. MrrKAT:

      -tapaus­es­imerk­ki jos­sa kulut­ta­jat jonot­taa 20 min­u­ut­tia ben­sa-ase­mal­la jos­sa ben­si­i­ni on vain 3 cent­tiä edullisem­pi. (Ja tankil­lisel­la voit­taa vain 1,20 e säästön)Kyse on tun­teesta. Ket­tuun­tu­mis­es­ta öljy-yhtiöön tms. jos­sa tuo oli ain­oa tapa kapinoida.
      Macronin olisi kan­nat­tanut tietää nuo.

      Pait­si, ettei täl­laista enää ilmeis­es­ti suurem­mas­sa mitas­sa tapahdu?

      Ainakin koti­maisil­la markki­noil­la on kuu­lunut ben­sakaup­pi­aiden kom­ment­te­ja siitä, ettei polt­toaineen hin­nal­la ole suur­ta merk­i­tys­tä ostoskäyt­täy­tymiseen (pätee usei­den sent­tien tai jopa kym­me­nien sent­tien ero­hin asti?). Tämä on sinän­sä haus­ka havain­to, kos­ka polt­toainekaup­pi­aathan ajoi­vat euron olessa tulos­sa käyt­töön hin­tamerk­in­töi­hin poikkeuk­sen, joka mah­dol­listi pa:n hin­nan ilmoit­tamisen 0,1 ¢ tarku­udel­la. Perustelu­na vaa­timuk­selle oli se, että jopa pen­nin erot vaikut­ti­vat autoil­i­joiden ostoskäyttäytymiseen.

      Sivuhuomiona mainit­takoon taas ker­ran se, että Kah­ne­manin ja hänen ope­tus­las­ten tutkimus­tu­lok­set kan­nat­taa monas­ti ottaa suo­lahip­pusen kera — kun ihmisiä tes­tataan, niin aina ei vält­tämät­tä tiedä käyt­täy­tyvätkö kohteet nor­maal­isti — vai niin kuin he olet­ta­vat tutk­i­joiden hei­dän halu­a­van käyt­täy­tyvän — tai ehkä siten kuin kuvit­teel­lisen “nor­maalin ihmisen” voisi olet­taa käyttäytyvän…

      1. Se ben­sajono­tus oli var­maan ulko­mail­ta kos­ka lähde oli engl.kielinen, Maxwell 2008.
        Mut­ta selit­tääkö ex tem­pore Kah­ne­mankaan ämpäri­hul­lu­tus­tamme, että jonote­taan euron parin ämpäre­itä tun­ti! ;D
        https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000799943.html
        “Mik­si suo­ma­laiset jonot­ta­vat? “Sak­salainen ei jonot­taisi euron sählymailaa””
        https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000737341.html
        “– Olen mukana fik­su­jen ja nopei­den joukossa.” 😀

      2. MrrKAT:
        Se ben­sajono­tus oli var­maan ulko­mail­ta kos­ka lähde oli engl.kielinen, Maxwell 2008.

        Olen jotenkin pää­tynyt sel­l­aiseen käsi­tyk­seen, että meil­läkin jonotet­ti­in ben­saa 1 p/l alen­nuk­sen kiihoit­ta­mana, mut­ta että tämä käytös olisi lop­punut aika totaalis­es­ti — ajal­lis­es­ti tämä muu­tos olisi sat­tunut aika yksi­in euron käyt­tööno­ton kanssa, mut­ta enpä sit­ten tiedä. Olisiko vaiku­tus myös sil­lä, että jo pidem­män aikaa hin­nat ovat vai­hdelleet jopa saman päivänkin aikana use­am­paan ker­taa — ja ettei ihmisil­lä ole enää mieliku­vaa jois­tain jotenkin staat­ti­sista hin­noin­s­ta — ja että näin on vähän se ja sama mis­sä ja mil­loin käy auton­sa tankaa­mas­sa, kos­ka parin tun­nin kulut­tua tilanne voi olla oihan toinen?

        Mut­ta selit­tääkö ex tem­pore Kah­ne­mankaan ämpäri­hul­lu­tus­tamme, että jonote­taa­neu­ron parin ämpäre­itä tun­ti! ;D

        Jaa’a. Ihmis­ten aja­tuskulku on kyl­lä usein varsin kum­malli­nen ja kiemu­rainen — olisiko niin, että ämpäri olisi vain laukai­se­va tek­i­jä jonkun liik­keen ava­jais­ten tai alen­nuskamp­pan­jan aloituk­sen rin­nal­la? Eli ämpäri juuri sen ver­ran enem­män ihmisiä liik­keelle, että nor­maali ruuhkau­tu­mi­nen muut­tuu älyt­tömäk­si jono­tuk­sek­si? Sinän­sähän jonot revähtävät ekspo­nen­ti­aalis­es­ti heti kun mak­simika­p­a­siteet­ti alkaa ole­maan lähel­lä — tai juuri ylitet­ty. Näin ämpärei­den ei vält­tämät­tä tarvit­sisi oikeasti saa­da kuin pieni jouko lisäasi­akkai­ta liikkelle?

        No, speku­loin­ti­a­han (öh, tai siis työhy­po­teesien muo­dos­tus­ta) tämä tietysti on…

        Ehkä ämpärei­den jonot­ta­mi­nen on jo kult­tuurilli­nen ilmiökin? Ratio­naalis­es­ti ajatellen hom­mas­sa ei ole mitään järkeä, mut­ta mukaan lähde­tään enem­min sen vuok­si, että päästään ole­maan osa jotain ilmiötä?

    2. MrrKAT: Voimakas tunne liitet­ty sanomaan sam­mut­taa jär­jen val­oa. Yksinker­tais­tuk­sel­la (2–3 pääko­htaa) jää mieleen ja tavoit­taa ne (usein nukku­vat) jot­ka eivät jak­sa analy­seer­a­ta (käyt­tää aivo­jen systeemi2:ta) , jne. Jo Göbbels otti markkina/mainosalan ihmisil­ta mallia.

      Hyvä pelk­istys! Trump käyt­ti ja käyt­tää tätä meto­dia, siis “Amerik­ka ensin” ja (peit­el­lym­min) “Valkoiset ensin”, brex­i­teeri käyt­tivät tätä, “Take back the con­troll” ja “Puo­lalainen putkimies”, mut­ta mei­dän Hal­la-Ahomme on metodin todel­li­nen mes­tari isku­sanoil­la “Haitalli­nen maa­han­muut­to” ja “Ilmas­tovouho­tus”. Kun jär­jen valo on sam­munut, täysin maltill­i­nen, ana­lyyt­ti­nen julki­nen keskustelukin näistä asioista sataa hal­la-aho­lais­ten laariin.

  52. Ian Mor­ris ’Why the West Rules — for now’ tar­joaa vas­tauk­sen blo­gin otsikkoon. Vas­taus on lyhen­net­tynä että sosi­aa­li­nen kehi­tys (jon­ka hän kvan­tifioi viimeisille 15k vuodelle) määrit­telee jokaisen aikakau­den ’henkisen tilan’ (’every age gets the thoughts/ideas it needs’). Sosi­aal­ista kehi­tys­tä taas ajaa maantiede (laa­jasti ymmär­ret­tynä, ml. kulku­tau­dit, ilmas­to). Täl­lä taval­la esim kaikkien suurten sivil­isaa­tioiden klassi­nen kausi sat­tui n 500 eKr ympärille (Jaspersin ’Achsen­zeit’). Samal­la taval­la Euroopan rene­sanssi oli seurausta/vastareaktio mustalle sur­malle joka kai tap­poi min. 1/3 väestöstä. Tässä kehikos­sa islami­laisen maail­man henk­i­nen stag­naa­tio alkoi kun se ei kyen­nyt vas­taa­maan ulkoisi­in shokkei­hin oikeal­la taval­la. Mor­risin mukaan syy oli ’Medieval Warm Peri­od’ joka johti epäjärjestyk­seen ja yhteiskun­tien rom­ah­tamiseen ml migraa­tio, esim seljuk­it tunkeu­tu­i­v­at kes­ki-Aasi­as­ta nykyisen Turkin aluelle. Maalli­nen kaaos johti uskon­nol­lisen dok­tri­inin uusi­in (myös radikaalei­hin) tulk­in­toi­hin, ahdas­mielisyys johti sulkeu­tu­miseen ulko­maail­mal­ta, johti elin­ta­son lasku­un jne itseään ruokki­van kier­teen mukaan. Hie­man vas­taa­va tapaus Kiina joka alk 1400-luvul­la kään­tyi sisään­päin jos­ta alkoi pitkä rap­pi­on kausi jon­ka seurauksena/huipentumana se jou­tui län­si­maid­en dom­i­nanssin kohteek­si alk 1800-luvulla.

  53. Täy­tyy lisätä että yhtä lail­la liika avarakataeisu­us ja lib­er­al­is­mi johtaa stag­naa­tioon jos sil­lä tarkoite­taan taivai­ta syleilevä ja post-mod­er­nia amööba­maista moraalirel­a­tivis­mia tyyli­in pohjois-Afrikan ja lähi-Idän väestö­jen rah­taamista Euroop­paan. Siitä taas seu­raa vastareak­tio ja kan­taväestön (sen joidenkin seg­ment­tien) asen­tei­den koven­e­mista. Ei tarvitse kuin kat­soa niitä euroopan mai­ta jois­sa on suuri maa­hamuut­t­javäestö, todis­tus­taak­ka on niil­lä jot­ka sanovat että Suo­mi jotenkin säästy­isi samoil­ta ongelmil­ta. Vaik­ka kansal­lis­val­tio jopa hajoaisi maa­hamuu­ton seu­rauk­se­na ei se tarkoi­ta kitkan ja vas­takkainaset­telun lop­pua, se tarkoit­taa että van­hat kup­pikun­nat kor­vau­tu­vat uusil­la, sik­si voimakas­ta ja evoluu­tion ohjaa­maa ja vais­to­jen varaista ihmisen ryh­mäkäyt­täy­tymi­nen on.

  54. Tääl­lä on ollut paljon maa­han­muut­toa sivuavaa kom­ment­tia ja keskustelua, mut­ta tässä vielä yksi näkökul­ma aiheeseen, johon toivoisin lib­er­aalin ja maa­han­muut­to­myön­teisen siiv­en kommenttia.

    Täl­lä het­kel­lä syn­tyvyy­teen ja maa­han­muut­toon perus­tu­vat väestöen­nus­teet näyt­tävät siltä, että käytän­nössä suurim­mas­sa osas­sa Euroopan maista nati­iv­it valkoiset euroop­palaiset jäävät vähem­mistöik­si noin vuosien 2060–2070 kieppeil­lä. Tren­di­en jatkues­sa voi odot­taa että Euroopan alku­peräiskansat ovat vuon­na 2100 enää noin 20% pop­u­laa­tios­ta. Em. väestöen­nustei­ta löy­tyy hel­posti esimerkik­si Ison Bri­tann­ian osalta ihan vain googlaamalla. 

    Kysymyk­seni maa­han­muu­ton kan­nat­ta­jille kuuluukin:
    1. Mitkä ovat näke­myk­senne edel­lä kuvatun pop­u­laa­tion muu­tok­sen yhteiskun­nal­li­sista vaikutuksista?
    2. Minkälaisi­in lop­putu­lok­si­in vas­taa­vat muu­tok­set ovat his­to­ri­al­lis­es­ti johtaneet?
    3. Onko kehi­tys toivottavaa?

    1. MML,
      Sin­un pitäisi kysyä myös, mikä olisi vaiku­tus, jos nuo­ria, työiässä ole­via ei tulisi maa­han huole­h­tu­imaan har­maan­tu­vas­ta väestöstä.

      1. Hyvin väis­tet­ty — tuo on liitän­näi­nen ja hyvin merkit­tävä ongel­ma, joka myös kaipaa ratkaisua. 

        Mut­ta se ei ollut vas­taus kysymykseen.

    2. MML: Em. väestöen­nustei­ta löy­tyy hel­posti esimerkik­si Ison Bri­tann­ian osalta ihan vain googlaamalla.

      Toki löy­tyy erinäköis­ten hörhö­jen tekemiä, jois­sa yleen­sä olete­taan, että kaik­ki (maa­han­muut­to, eri ihmis­ryh­mien syn­tyyvys) jatkuu täs­mälleen saman­laise­na vuosikym­meniä. Oleelli­nen kysymys on, että onko kyseinen ole­tus (etenkin syn­tyvyy­den pysymi­nen vakiona) mitenkään oikeutet­tu. Sen lisäk­si ennusteis­sa yleen­sä ole­taan, että väestön­ryh­mät eivät sukupolvien yhdessäa­sumis­es­ta huoli­mat­ta sekoitu, vaik­ka esim. maail­man suurim­man maa­han­muut­tokokeilun, eli USA:n esimerk­ki osoit­taa, ettei tämä pidä paikkaansa, vaan ajan myötä eri ryh­mät sekoit­tuvat keskenään. 

      1. Mitkä ovat näke­myk­senne edel­lä kuvatun pop­u­laa­tion muu­tok­sen yhteiskun­nal­li­sista vaikutuksista? 

      Toden­näköis­es­ti täl­laiset poli­it­tis­es­ti värit­tyneet “ennus­teet” tule­vat jatku­maan jatkos­sakin tarkoituk­se­na liet­soa ulko­maalaisvi­haa. Yhteiskun­nalli­nen vaiku­tus täl­lä touhul­la on tietenkin negatiivinen. 

      MML: 2. Minkälaisi­in lop­putu­lok­si­in vas­taa­vat muu­tok­set ovat his­to­ri­al­lis­es­ti johtaneet?

      USA, joka koos­t­uu läh­es pelkästään maa­han­muut­ta­jista on maail­man yksi men­estyk­sekkäistä val­tioista, johon edelleen lap­paa maa­han­muut­ta­jia juuri tästä syystä.

      1. Vielä tehokkaampi “rotu­jen sula­tusu­u­ni” on Brasil­ias­sa. Maail­man tule­vaisu­us on “sekaro­tu­inen”, jol­loin se on myös ter­veem­pi ja pystyvämpi. Parin­sadan vuo­den kulut­tua emme kat­se­le toisi­amme eri “rotu­jen” edus­ta­ji­na. Koko käsite joutaa romukoppaan.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Koko käsite joutaa romukoppaan.

        Mut­ta kun ei se sil­lä mene romukop­paan, että joku sanoo niin. 

        Itsekin arvostan sitä että naa­pu­rit tule­vat samal­ta taustal­ta (naa­man väril­lä ei niin väliä). Esimerkik­si lesta­di­o­laiset eivät ole min­un suosikki­naa­pure­i­tani, kos­ka eri­laiset maail­mankat­so­muk­set aiheut­ta­vat turhaa kitkaa mm. las­ten leikeis­sä. Em. ei varsi­nais­es­ti liity rotu­i­hin, mut­ta muista maista tulevil­la ihmisil­lä on tyyp­il­lis­es­ti hyvin eri­lainen kulttuuritausta. 

        “Lika barn leka bäst”

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Vielä tehokkaampi “rotu­jen sula­tusu­u­ni” on Brasil­ias­sa. Maail­man tule­vaisu­us on “sekaro­tu­inen”, jol­loin se on myös ter­veem­pi ja pystyvämpi. Parin­sadan vuo­den kulut­tua emme kat­se­le toisi­amme eri “rotu­jen” edus­ta­ji­na. Koko käsite joutaa romukoppaan.

        Brasil­ias­sa on enem­män afrikkalais­taus­taisia kuin Yhdys­val­lois­sa. Mus­tan väestö on Brasil­ias­sa suurem­pi kuin Yhdysvalloissa

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        .… Maail­man tule­vaisu­us on “sekaro­tu­inen”, jol­loin se on myös ter­veem­pi ja pystyvämpi. Parin­sadan vuo­den kulut­tua emme kat­se­le toisi­amme eri “rotu­jen” edus­ta­ji­na. Koko käsite joutaa romukoppaan.

        Samaa mieltä, mut­ta valitet­tavasti täl­lä het­kel­lä Vihreiden(kin) aja­ma iden­ti­teet­tipoli­ti­ik­ka ajaa juurikin päin­vas­taiseen suun­taan. Ei euroopas­sa vielä kovin pahana, mut­ta ku nkat­se­lee mil­laista keskustelu USA:ssa jo on, eiköhän se tän­nekin tule.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Vielä tehokkaampi “rotu­jen sula­tusu­u­ni” on Brasil­ias­sa. Maail­man tule­vaisu­us on “sekaro­tu­inen”, jol­loin se on myös ter­veem­pi ja pystyvämpi. Parin­sadan vuo­den kulut­tua emme kat­se­le toisi­amme eri “rotu­jen” edus­ta­ji­na. Koko käsite joutaa romukoppaan.

        Mik­si muut­toli­ike sit­ten suun­tau­tuu sekaro­tuisem­mas­ta ja ter­veem­mästä Etelä-Amerikas­ta pohjoiseen?

      6. Samuli Saarel­ma:

        USA, joka koos­t­uu läh­es pelkästään maa­han­muut­ta­jista on maail­man yksi men­estyk­sekkäistä val­tioista, johon edelleen lap­paa maa­han­muut­ta­jia juuri tästä syystä.

        Toki USA on monel­la mit­ta­pu­ul­la täl­lä het­kel­lä maail­man men­estynein val­tio, kuitenkin val­tion tule­vaisu­us näyt­tää erit­täin hämärältä kun tietyn­lainen kir­joit­tam­a­ton yhteiskun­ta­sopimus eri ryh­mien välil­lä on rapau­tunut läh­es olemat­tomi­in. Kau­pan ja talouden voimakas lib­er­al­isoin­ti 1980- ja 1990-luvuil­la on johtanut työväestön neu­vot­telu­ase­man heikken­e­miseen ja lop­putu­lok­se­na yli 30 vuo­den palkkastag­naa­tio ja pääo­mat­u­lo­jen osu­us val­tios­sa saaduista kokon­ais­tu­loista on kas­vanut voimakkaasti ja tietenkin vapaa kaup­paa on lisät­ty voimakkaasti joka on heiken­tänyt työväen neu­vot­telu­ase­maa yhä enem­män. Samaan aikaan myös kil­pailu­vi­ra­nomainen on muut­tunut yhä pas­si­ivisem­mak­si ja sallinut yhä monop­o­li­maisem­pi­en yhtiöi­den nousemisen hal­lit­se­vaan markkina-asemaan.

        Monel­la näistä ilmiöistä ja toimista on his­to­ri­al­lisia ver­tailuko­htia ja toimivia ratkaisu­ja tar­jol­la, mut­ta nykypäivän ekon­o­mistit ovat kiin­nos­tuneem­pia abstrak­teista teo­ri­oista ja dog­maat­ti­sista ide­olo­gioista kuin mis­tään ana­lyyt­tis­es­tä empirismistä.
        Muun muas­sa Adam Smithin 1700-luku­laisia näke­myk­siä vapaa kau­pas­ta heit­el­lään absolu­ut­tisi­na totuuksi­na vaik­ka nykya­jan yksikään oikeasti merkit­tävä, rikas ja kehit­tynyt val­tio ei ole nous­sut ase­maansa her­ra Smithin opeil­la, eli toisin sanoen empiris­mi ei kiin­nos­ta ketään ja vähiten viral­lisia asiantun­ti­joi­ta. Toki nämä dog­mat anta­vat hienon suo­jan oman ide­olo­gian edistämiseen.
        Ja näitä kaikkia toimia ajaa muuten mei­dän nimel­lis­es­ti lib­er­aali, avarakat­seinen eliitti.

Vastaa käyttäjälle MrrKAT Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.