Keskustan katutila pitää jakaa uudestaan

Nopeasti yleistyneet sähköpotku­lau­dat ovat vain merk­ki tulev­as­ta kaupunkili­iken­teen mullis­tuk­ses­ta. Se edel­lyt­tää katu­ti­lan jakamista uudestaan. 

Minus­ta on koko ajan ollut selvää, että sähkö tulee mullis­ta­maan kaupunkili­iken­teen, eikä muu­tos rajoitu siihen, että polt­to­moot­tori kor­vataan sähkö­moot­tor­eil­la niin kuin ei hevosen kor­vaami­nen polt­to­moot­to­ril­la merkin­nyt, että hevos­rat­taisi­in asen­netaan moottori.

Kun kaupungis­sa liiken­teen suurin kus­tan­nus on sen vaa­ti­ma tila, mielestäni on koko ajan ollut selvää, että tule­vaisu­us on sähköisil­lä kak­sipyöräisil­lä lait­teil­la. Tulin asi­as­ta vaku­ut­tuneek­si jo vuosia sit­ten Kiinas­sa. Kak­sipyöräi­nen vaatii niin paljon vähem­män liiken­teen kallein­ta resurssia – tilaa – että on silk­ka hin­noit­telu­virhe, että niin huonos­ti kaupunkei­hin sopivia kulku­pele­jä kuin auto­ja niin yleis­es­ti käytetään kaupungeis­sa. Yhden auton pysäköin­tiru­u­tu­un pysäköi kymme­nen fillaria.

Kaupunki­fil­larei­den jymymen­estys taas sai min­ut usko­maan, että tule­vaisu­us on yhteiskäyt­töi­sis­sä vem­peleis­sä. Ihan vain sen takia, että oma­l­la kulku­pelil­lä pitää men­nä koko päivä, jos sitä ylipään­sä aikoo käyt­tää. Kaupunki­fil­lar­in voi liit­tää osak­si joukkoli­iken­nematkaa, voi kävel­lä joitakin matko­ja ja taas tur­vau­tua kaupunkifillariin.

Sitä en osan­nut ennus­taa, että lähin­nä leluil­ta näyt­tävät potku­lau­dat ryn­nivät voimal­la kaupunkili­iken­teeseen. Mut­ta aika käteviltä nuo näyt­tävät. Niil­lä on aivan todel­lista merk­i­tys­tä osana liiken­nejär­jestelmää ja jatkos­sa merk­i­tys tulee ole­maan vielä paljon suurempi..

Todet­takoon, että HSL edesaut­taa suuresti sähköpotku­lau­to­jen käyt­töä yli­hin­noit­tele­mal­la 500 metrin ratikka­matkan roimasti. Sähkö­fil­lar­il­la ajaa pitkän matkan 2,80 euron hin­taan ja ratikkaa nopeam­min kun las­ke­taan matkan kokon­ai­saikaa odotuksi­neen ja pysäkille ja pysäk­iltä käve­lyi­neen. Uusi kil­pail­i­ja voi pakot­taa HSL:n miet­timään keskustali­iken­teen tar­if­fe­jaan uud­estaan. Nythän se saa roimaa voit­toa jokaises­ta parin ratikkapysäkin matkan ajav­ista, jol­la ei ole näyttölippua.Tai siis saisi, jos ihmiset suos­tu­isi­vat maksamaan.

Sitä en pysty ymmärtämään, mik­si sähköpotku­lau­dois­sa on niin pienet pyörät. Se tekee niistä vaar­al­lisia, kun tör­määmi­nen vähän huonos­ti viis­tot­tuun rot­valin reunaa kaataa koko pelin samoin kuin kuop­pa päällysteessä tai pieni kivi. Var­maan tuo­honkin on jokin seli­tys. Veikkaan kuitenkin, että tar­jolle tulee isopy­öräisem­piä vaihtoehtoja.

Sähköpotku­lau­dat ovat herät­täneet monis­sa suur­ta raivoa, kos­ka ne ovat uusi ja ylimääräi­nen liiken­nevä­line. Niil­lä ei saisi ajaa jalka­käytävil­lä, mut­ta moni ajaa, kos­ka ei voi ajaa muual­lakaan. Pyöräteil­läkään esimerkik­si minä en ole niistä ihas­tunut, kos­ka ne ovat niin hitai­ta ja tuot­ta­vat ongelmia ruuhkaisil­la pyöräteil­lä. Niitä pysäköidään ihan minne sat­tuu, mikä on ikävä jut­tu näkövammaisille.

Sähköpotku­lau­dat tuli­vat rysäyk­sel­lä, mut­ta tämä on vas­ta alkua. Nyt ne ovat lähin­nä nuori­son huvit­telu­muo­to, mut­ta niitä opi­taan käyt­tämään ihan hyötyli­iken­teessä esimerkik­si matkalla metroase­mal­ta työ­paikalle. Auto­jakin oli aluk­si aika vähän.

Kun liikenne mullis­tuu, on katu­ti­laa jaet­ta­va uud­estaan. Köm­pelöiltä ja tilasyöpöiltä autoil­ta on keskus­tas­sa otet­ta­va tilaa kak­sipyöräisille. Hyvä ohje keskus­tan katu­ti­lan jakamiselle on antaa kullekin liiken­nemuodolle se tilaa siinä suh­teessa kuin ne tuot­ta­vat henkilök­ilo­me­tre­jä keskus­tan alueel­la. Ilmeis­es­ti sähköpotku­lau­dat sijoite­taan pyöräteille, joi­ta pitäisi siis olla jok­seenkin joka kadun reunas­sa. Pyörätei­den on olta­va lev­eämpiä, jos niihin pan­naan noin eri tahti­in kulke­via ajoneu­vo­ja. Ne voisi­vat olla paikoin myös fil­larikaisto­ja, jot­ka voidaan talvel­la ottaa muuhun käyttöön.

Kos­ka tilaa on vain niin paljon kuin sitä on, yhden liiken­nemuodon vaa­ti­ma lisäti­la on otet­ta­va muil­ta pois. Tässä tapauk­ses­sa siis autoil­ta. Jot­ta tilasyöp­pöjä henkilöau­to­ja saataisi­in vähen­netyk­si, pitäisi liiken­teen vero­tus­ta muut­taa radikaal­isti. Autot ovat nyt yliv­erotet­tu­ja maaseudul­la ja räikeästi aliv­erotet­tu­ja kaupunkien keskus­tois­sa. Keskus­tas­sa maan arvo noin 3000 €/neliö. Siitä saa hyvän osvi­itan sekä pysäköin­tipaikko­jen että autokaisto­jen käytön hin­noit­telulle. Täl­lä en siis ota kan­taa autoilun vero­tuk­sen tasoon vaan ain­oas­taan sen kohdistumiseen.

Olin ennus­tanut, että sähkö­mopo tulee mullis­ta­maan kaupunkili­iken­teen – siis sel­l­ainen, jol­la voi kulkea vähin­tään 40 km/h, joka alka­akin olla mak­siminopeus katu­verkos­sa. Odotan edelleen yhteiskäyt­töis­ten sähkö­mopo­jen invaa­sio­ta, kos­ka kaik­ki eivät liiku pienel­lä alueel­la ydinkeskus­tas­sa, johon potku­lau­dan vauhti riit­tää.  Niille on edelleen selvä tilaus. Katu­ti­lan uudelleen jäsen­te­lylle on siis tilaus­ta yhä vain enemmän.

Helsin­ki on jo aloit­tanut katu­ti­lan uudelleen jäsen­te­lyn tekemäl­lä pyöräteistä yksisu­un­taisia. Kaik­ki pyöräil­i­jät eivät niistä pidä, mut­ta muu­tos on vält­tämätön. Kun pyöriä on enem­män, ne eivät voi ajaa tur­val­lis­es­ti kapeal­la pyörätiel­lä kah­teen suun­taan. Niil­lä ei myöskään pysty ohit­ta­maan edel­lä ajavaa, kos­ka koko ajan tulee joku vas­taan. Niin­pä kaik­ki matel­e­vat sen hitaim­man mukaan. Sähköavusteiset fil­lar­it yleistyvät nopeasti ja se lisää nopeuk­sia ja nopeusero­ja pyöräteil­lä. Pyöräil­i­jöi­den nopeu­den kasvu pakot­taa myös kat­so­maan pyörätei­den tur­val­lisu­u­den perään.

Helsin­gin kaupunkipyörät perus­tu­vat kiin­teisi­in telakoi­hin. Van­taa on valin­nut kel­lu­vat paikat. Van­taal­la siitä ehkä selvitään, mut­ta mon­es­sa kaupungis­sa nämä sinne tänne jätet­tävät pyörät muo­dosta­vat suuren ongel­man. Ams­ter­damis­sa niitä vihataan. Toisaal­ta noiden kaupunki­fil­lar­i­asemien vähälukuisu­us alen­taa kaupunki­fil­larei­den palve­lu­ta­soa. Minä esimerkik­si asun yhtä kaukana kolmes­ta ase­mas­ta, jot­ka ovat kaik­ki niin kaukana, ettei kaupunki­fil­lar­in käyt­tö oikein kannata.

Sähkö­mopot ovat kel­lu­via ja sik­si niiden pysäköin­ti tuot­taa jo nyt ongelmia, puhu­mat­takaan siitä, kun niitä on moninker­tainen määrä. Niille on merkit­tävä kiin­teitä pysäköin­tipaikko­ja joka kort­teli­in. Tätä varten tila on jo ole­mas­sa. Jokaisen suo­ja­tien edessä on viiden metrin pätkä, johon auto ei saa edes pysähtyä. Sinne!

Kaa­tokän­ni ja sähköpotku­lau­ta eivät oikein sovi yhteen. Olisin promiller­a­jan kan­nal­la, kos­ka potku­lau­tail­i­ja ei aina telo vain itseään ja kun teloo, olet­taa, että veron­mak­sa­jat mak­sa­vat viu­lut. Yhtä mata­la promiller­a­ja kun autoil­la ei olisi kan­natet­ta­va, kos­ka eivät ne potku­lau­dat mitään Fer­rare­ja ole. Ajet­taes­sa muske­liv­e­neel­lä 100 km/h raja on yksi promille. Tuskin sähköpotku­lau­ta tätä vaar­al­lisem­pi väline on.

53 vastausta artikkeliin “Keskustan katutila pitää jakaa uudestaan”

  1. Nopeam­man sähköpolkupyörän (speed ped­elecs, max 45 km/h) voi ilmeis­es­ti Suomes­sakin rek­isteröidä mopok­si. Var­masti erit­täin kätevä esim. lähiöa­su­jille paikois­sa joi­hin ei koskaan tule kun­nol­lista joukkoliikennettä. 

    Mopolu­ok­i­tuk­sen mukanaan tuo­mat ajoko­rt­ti­vaa­timuk­set ja liiken­nesään­nöt on minus­ta hyvä säi­lyt­tää, eli ne pysyvät pois pyöräteiltä. Nopeuseroa ei tosin päällepäin hel­posti näe joten sään­töjä tul­laan var­maan rikko­maan. Sinän­sä se ei paljon hait­taa jos aja­jal­la on tolkkua pitää nopeus riit­tävän alhaisena.

      1. Ongel­ma nois­sa mopofil­lareis­sa on se, että kaupun­ki-infrassa niil­lä liikku­mi­nen on usein tarpeet­toman haas­tavaa ver­rat­tuna nor­maali­in fillariin(sama pätee toki mopoi­hin). Olisi hyvä, jos fil­lar­it saisi tuplarek­isteröin­nil­lä siten, että niil­lä voisi tarvit­taes­sa käyt­tää myös pyöräteitä. Esimerkik­si itsel­lä työ­mat­ka pite­nee mopofil­lari-ver­si­ol­la kolmisen kort­telia ver­rat­tuna sähköavusteiseen fil­lari­in. Se on paljon, kun kokon­ais­mat­ka on kilo­metrin luokkaa.

      2. AirZe­ro:
        Olisi hyvä, jos fil­lar­it saisi tuplarek­isteröin­nil­lä siten, että niil­lä voisi tarvit­taes­sa käyt­tää myös pyöräteitä. Esimerkik­si itsel­lä työ­mat­ka pite­nee mopofil­lari-ver­si­ol­la kolmisen kort­telia ver­rat­tuna sähköavusteiseen fillariin. 

        Ehkä voisi toimia jos pyöräteillekin saadaan nopeusvalvon­takameroi­ta. Noin yleen­sä olen sitä että nor­maali sähköpyörä on riit­tävän nopea urbaani­in kaupunkili­iken­teeseen, ei ruu­tukaavas­sa voi ajaa yli 25km/h tur­val­lis­es­ti. Auto­jenkin todel­li­nen keskinopeus putoaa jon­nekin 15km/h tuntumaan.

      3. Nopeusra­joi­tus on pyörätiel­lä sama kuin viereisel­lä kadul­la ellei liiken­nemerkil­lä toisin määrätä.

    1. Peto:
      Nopeam­man sähköpolkupyörän (speed ped­elecs, max 45 km/h) voi ilmeis­es­ti Suomes­sakin rek­isteröidä mopok­si. Var­masti erit­täin kätevä esim. lähiöa­su­jille paikois­sa joi­hin ei koskaan tule kun­nol­lista joukkoliikennettä. 

      Mopolu­ok­i­tuk­sen mukanaan tuo­mat ajoko­rt­ti­vaa­timuk­set ja liiken­nesään­nöt on minus­ta hyvä säi­lyt­tää, eli ne pysyvät pois pyöräteiltä. Nopeuseroa ei tosin päällepäin hel­posti näe joten sään­töjä tul­laan var­maan rikko­maan. Sinän­sä se ei paljon hait­taa jos aja­jal­la on tolkkua pitää nopeus riit­tävän alhaisena.

      Sveit­sis­sä noi­ta (45km/h sähköpyöriä) on ollut jo ainakin 5–10 vuot­ta liiken­teessä, niitä on todel­la paljon (jen­gi ei ole niin per­sauk­ista, eli 5k voi lait­taa hauskaan vem­peleeseen), niitä on tar­jol­la kaupunkipyörinäkin ja saa men­nä pyöräteil­lä, ei ole maail­ma loppunut.

    2. Peto:
      Nopeam­man sähköpolkupyörän (speed ped­elecs, max 45 km/h) voi ilmeis­es­ti Suomes­sakin rek­isteröidä mopok­si. Var­masti erit­täin kätevä esim. lähiöa­su­jille paikois­sa joi­hin ei koskaan tule kun­nol­lista joukkoliikennettä. 

      Mopolu­ok­i­tuk­sen mukanaan tuo­mat ajoko­rt­ti­vaa­timuk­set ja liiken­nesään­nöt on minus­ta hyvä säi­lyt­tää, eli ne pysyvät pois pyöräteiltä. Nopeuseroa ei tosin päällepäin hel­posti näe joten sään­töjä tul­laan var­maan rikko­maan. Sinän­sä se ei paljon hait­taa jos aja­jal­la on tolkkua pitää nopeus riit­tävän alhaisena. 

      Nopealle sähkäleelle ongel­ma on se, että pk-seu­tu on pois­tanut mopol­la ajon val­taosas­ta kevle­jä ja jatkaa pois­toa yhä. Autoil­i­jat eivät suvaitse fil­lar­ia hait­tanaan kun vier­essä kul­kee kevli. Moporekkarin koko pitäisi aluk­si kym­menker­tais­taa ja lait­taa sel­l­a­nen myös eteen?

      Pidem­män päälle eri­tyis­es­ti kaupunkili­iken­teen kaistoit­ta­mi­nen pitäisi hoitaa nopeuspe­ri­aat­teel­la, eikä liiken­nevä­li­neen nimen mukaan. Täl­lä het­kel­lä kan­takaupungis­sa on todel­la han­kala liikkua fil­lar­il­la, jos liikku­ji­na on lap­si ja aikuinen. “Nopeuskai­stat” hukkaa­vat tilaa, aivan kuten yksisu­un­taiset pyöräti­etkin (jos liiken­net­tä on lähin­nä toiseen suun­taan, aiem­min sai lev­eäm­män kaistan siihen suun­taan), mut­ta on aivan älytön­tä, että fil­lar­il­la on pakko ajaa kevliä siinäkin tilanteessa, että ajokaista on tyhjä ja kevli täyn­nä leikkiviä lap­sia ja koiranulkoilattajia.

  2. Talvel­lakin pitäisi päästä liikku­maan vai onko sil­loin tarkoi­tus down­shif­ta­ta itsen­sä hor­rokseen? Kaupun­ki ei selviä nykyisenkään kevyen liiken­teen väyläverkon kun­nos­s­api­dos­ta niin että edes ympärivuoti­nen pyöräi­ly olisi real­isti­nen vai­h­toe­hto. Vai kiihdytetäänkö kasvi­huoneilmiötä että saadaan ne lumet­tomat talvet.

    1. Alepafil­lari tam­miku­us­sa:
      Talvel­lakin pitäisi päästä liikku­maan vai onko sil­loin tarkoi­tus down­shif­ta­ta itsen­sä hor­rokseen? Kaupun­ki ei selviä nykyisenkään kevyen liiken­teen väyläverkon kun­nos­s­api­dos­ta niin että edes ympärivuoti­nen pyöräi­ly olisi real­isti­nen vai­h­toe­hto. Vai kiihdytetäänkö kasvi­huoneilmiötä että saadaan ne lumet­tomat talvet.

      Mikään­hän ei pako­ta siihen, että kai­stat oli­si­vat samat sekä talvel­la, että kesällä.

      Kuin­ka paljon autoilun kulku­ta­pao­su­us edes kas­vaa talvel­la? Kas­vaako yhtää?

    2. Alepafil­lari tam­miku­us­sa:
      Talvel­lakin pitäisi päästä liikku­maan vai onko sil­loin tarkoi­tus down­shif­ta­ta itsen­sä hor­rokseen? Kaupun­ki ei selviä nykyisenkään kevyen liiken­teen väyläverkon kun­nos­s­api­dos­ta niin että edes ympärivuoti­nen pyöräi­ly olisi real­isti­nen vai­h­toe­hto. Vai kiihdytetäänkö kasvi­huoneilmiötä että saadaan ne lumet­tomat talvet. 

      Mitä jos jätetään “vähäpätöisem­mät” ajoväylät auraamatta?
      Säästetään val­tavasti rahaa.
      2% pyöräti­estä on ollut sitä wal­ta­van kohun “harjattua&suolattua”.
      98% oli viime tal­ve­na vähän mitä saattuu.
      Puo­let ajo­ra­to­jen säästöistä pyöräteihin?

      Toisaal­ta pyöräkaisto­jen tekem­i­nen voisi helpot­taa talvikun­nos­s­api­toa, kun sil­lon sujuu ajokaistan ja fil­lar­in väylän kun­nos­s­api­to “samal­la ker­taa”. Mut­ta vain jos niin halu­taan: https://kasperstromman.com/2018/02/23/raportti-katujen-uudet-lumensailytyskaistat-toimineet-erinomaisesti/

      Tois­taisek­si val­tio­val­ta ei ole vielä onnis­tunut ratkaise­maan kinkkistä pul­maa: miten merk­itään yksisu­un­taiset pyöräkai­stat ja ‑tiet, niin että liiku­jat (ja auraa­jat) tietävät niistä talvel­la, kun lumi peit­tää merkin­nät, kevääl­lä, kun hiekoi­tushiek­ka peit­tää merkin­nät ja syksyl­lä, kun puiden lehdet peit­tää merkin­nät. Kato­taan mon­tako vuot­ta vielä menee…

      1. Yksisu­un­taisen pyörä­tien tun­nistaa kyl­lä liikednnemerk­istä. Jos siinä suun­nas­sa, jos­sa ajat, ei ole pyörä­tien merkkiä, siihen suun­taan ei saa ajaa. Asfalti­in piir­ret­tyjä merk­in­töjä ei tarvitse kat­sel­la. Olisi kuitenkin hyvä, jos meil­lä olisi selkeä kiel­letyn ajo­su­un­nan merk­ki pyörätiellä.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Yksisu­un­taisen pyörä­tien tun­nistaa kyl­lä liikednnemerk­istä. Jos siinä suun­nas­sa, jos­sa ajat, ei ole pyörä­tien merkkiä, siihen suun­taan ei saa ajaa. Asfalti­in piir­ret­tyjä merk­in­töjä ei tarvitse kat­sel­la. Olisi kuitenkin hyvä, jos meil­lä olisi selkeä kiel­letyn ajo­su­un­nan merk­ki pyörätiellä.

        Niin kauan kun yksisu­un­taisen pyörä­tien ajamis­es­ta väärään suun­taan ei sakote­ta, meno on vil­liä ja kaikille osa­puo­lille vaar­al­lista. Meil­lä muitakin turhia liiken­nemerkke­jä, jokainen merk­ki mak­saa, joten idea on hyvä, mut­ta toiv­ot­tavasti sitä ei toteuteta. 

        Viime kesänä Helsingis­sä oli kevyen liiken­teen rat­sioi­ta ainakin joitakin, tänä kesänä en ole näh­nyt yhtään! Var­maan autoil­i­joiden sakot­tamis­es­ta saadaan enem­män rahaa, mut­ta väitän, että puut­tumi­nen potku­lau­tail­i­joiden ja polkupyöräil­i­jöi­den kohel­luk­seen paran­taa enem­män liikenneturvallisuutta.

      3. Kalle:Var­maan autoil­i­joiden sakot­tamis­es­ta saadaan enem­män rahaa, mut­ta väitän, että puut­tumi­nen potku­lau­tail­i­joiden ja polkupyöräil­i­jöi­den kohel­luk­seen paran­taa enem­män liikenneturvallisuutta. 

        Molem­pia pitää valvoa. Kun kyse on kuitenkin samas­ta eläin­la­jista, fil­lar­istien lainkun­nioi­tus hiipuu ilman valvon­taa samal­la lail­la kuin autoil­i­joidenkin. Olen muuten saanut ain­oat sakot liiken­teessä parikym­men­tä vuot­ta sit­ten jalka­käytäväl­lä ajamis­es­ta — sil­lä oli ihan hyvä opet­ta­va vaikutus.

    3. Suurin syy kevyen liiken­teen väylien kun­nos­s­api­don ongelmi­in on että auto­jen käyt­tämä tila on etusi­jal­la kun­nos­s­api­dos­sa. Jos auto­jen määrä vähenisi niin kevyen liiken­teen väylien kun­nos­s­api­toon jäisi enem­män kapasiteettia.

    4. Alepafil­lari tam­miku­us­sa:
      Talvel­lakin pitäisi päästä liikku­maan vai onko sil­loin tarkoi­tus down­shif­ta­ta itsen­sä hor­rokseen? Kaupun­ki ei selviä nykyisenkään kevyen liiken­teen väyläverkon kun­nos­s­api­dos­ta niin että edes ympärivuoti­nen pyöräi­ly olisi real­isti­nen vai­h­toe­hto. Vai kiihdytetäänkö kasvi­huoneilmiötä että saadaan ne lumet­tomat talvet.

      Jos autokai­stat saadaan pidet­tyä suli­na läpi vuo­den, ei ole mitään teknistä perustet­ta, ettei sama onnis­tu­isi myös muille väylille. Resurssit pitää vain kohden­taa uudel­la taval­la. Lisäk­si talvike­li ei suinkaan kestä puol­ta vuodes­ta vaan ain­oas­taan muu­ta­man kuukau­den, suun­nilleen joulus­ta maalisku­un puoliväliin.

      Sähköpotku­lau­ta on osoit­tanut, että kun liikutet­ta­vana on ton­nin paina­van auton sijaan vain ihmi­nen ja kevyt lau­ta, pienel­läkin akul­la pär­jää hyvin koko päivän. Vielä tois­taisek­si val­las­sa ole­va aja­tus siitä, että nykyisen kaltaiset polt­to­moot­to­ril­la varuste­tut autot kor­vataan yhtä suurel­la määräl­lä vas­taavia akkukäyt­töisiä auto­ja, ei ole järkevä.

      Auton aika yksit­täis­ten ter­vei­den ihmis­ten liikut­telu­un kaupungeis­sa joutaa olla ohi. Niin yksi­ty­isautoilu kuin bus­sitkin kuu­lu­vat vain ja ain­oas­taan kehätei­den ulkopuolelle.

      Huomio HSL:n ratikkalip­pupoli­ti­ikas­ta on osuva.

  3. Yksisu­un­taiset pyöräkai­stat ovat kyl­lä selkeästi virhe ja ne eivät hyödytä ketään osa­puol­ta. Se näkyy siinä, kuin­ka usein niitä pyöräil­lään väärään suun­taan, kos­ka oikeaan suun­taan vievälle pyöräkaistalle päästäk­seen saat­taa joutua tekemään mon­imutkaisen kadun­yl­i­tyk­sen. Kadul­la ole­vat pyöräkai­stat aikaansaa­vat myös sen, että autoilus­ta tulee han­kalam­paa ja autoil­i­jan onkin helpom­pi tehdä virheitä, jot­ka vaaran­ta­vat nimeno­maan pyöräil­i­jöi­den hen­gen ja ter­vey­den. Kan­takaupungis­sa ei pitäisi asen­noitua siihen, että pyöräl­lä saisi kaa­ha­ta kovaa vauh­tia, kos­ka se on vaar­al­lista. Kaik­ki muut kun­nat Suomes­sa pait­si Helsin­ki, pitävät liiken­teen laadullise­na paran­nuk­se­na sitä, jos polkupyörät saadaan pois maantien var­res­ta tai kadul­ta kevyen liiken­teen väylälle, Helsin­gin pri­or­isoin­nin ollessa päinvastainen.

    1. Kak­sisu­un­taiset pyöräti­et ne vas­ta karmei­ta ovatkin, siitä seu­raa yleen­sä paljon vaar­al­lisia ohi­tusti­lantei­ta jois­sa on nokkako­lar­in mah­dol­lisu­us. Paras olisi yksisu­un­taiset pyöräti­et autoli­iken­teestä erotet­tuna. Tässä hyvä artikke­li aiheesta: http://www.fillariavaruus.fi/?p=1327

  4. Sähköpotku­lau­ta­mat­ka rautatiease­mal­ta Hes­per­ian puis­toon (n. 1km?) mak­soi 3,15€. Toki jous­tavampi kuin ratik­ka, mut­ta ihan en ole vaku­ut­tunut kus­tan­nuse­dus­ta ver­rat­tuna ratikkaan tai edes kaupunkipyöri­in, jot­ka pitää seu­raavak­si saa­da käyt­töön myös talveksi!

  5. Tuskin 1% voi veneil­lä enää, ongel­ma var­maan kevyen­li­iken­teen puhal­lu­tus. Näit­ten uude­na­jan liikku­jien kun­toa on han­kala valvoa rat­si­atyyp­pis­es­ti kun liikku­vat turhan vapaasti😃

  6. Helsin­gin kaupunkipyörät ne vas­ta kalli­ita ovatkin. Yhden päivän käyt­töä varten vain muu­ta­man sentin halvem­pia kuin vas­taa­va päivälip­pu julkiseen liiken­teeseen (eikä voi käyt­tää samaa lip­pua molem­pi­in). Oma­l­la pyöräl­lä päivän hin­naksi tulee alle 50c jos ajat­telee pyörän kestävän 4 vuotta.

    1. Helsin­gin kaupunkipyörät ne vas­ta kalli­ita ovatkin. Yhden päivän käyt­töä varten vain muu­ta­man sentin halvem­pia kuin vas­taa­va päivälip­pu julkiseen liiken­teeseen (eikä voi käyt­tää samaa lip­pua molem­pi­in). Oma­l­la pyöräl­lä päivän hin­naksi tulee alle 50c jos ajat­telee pyörän kestävän 4 vuotta.

      Helsin­gin kaupunkipåyörä mak­saa 30 euroa/vuosi. Noin 15 c/päivä

  7. ympärivuoti­nen pyöräi­ly ei tuo­ta ongelmia ainakaan pääkaupunkiseudul­la. Pyöräti­et aurat­tu jo 7 aamul­la (4vuotta pyöräl­lä töihin)

  8. “Todet­takoon, että HSL edesaut­taa suuresti sähköpotku­lau­to­jen käyt­töä yli­hin­noit­tele­mal­la 500 metrin ratikka­matkan roimasti.”

    Hal­lelu­ja! Vih­doin tämä san­o­taan ääneen. Muu­toinkin tosi laadukas­ta viileää ajattelua!

  9. Ongel­ma on juuri Suomen talvi, sik­si pitää olla kaik­ki liikku­mis­muodot käytössä.
    Van­hempi väki ja lapset ei pyöril­lä tai e‑laudoilla keskus­tois­sa kul­je ja talvel­la ei juuri kukaan.
    Bussien pääsy aivan keskus­toi­hin pitäisi myös jol­lain korvata/ vähen­tää, esimerkik­si juuri sähköpeleil­lä, edes kesäksi.
    Kapunkipyörien käyt­tö on muuten selvästi vähentynyt.
    Jonkun pitäisi kek­siä pienikokoinen sähköi­nen “lumikelk­ka” tai “e‑mopoauton ja pyörän yhdis­telmä” joka kul­kee pakkases­sa, lumes­sa ja sohjossa. 

    Lisäk­si en ole kovin vaku­ut­tunut raitiotei­den järkevyy­destä kun nyt jatku­vasti kek­sitään uusia ja kevy­itä liikku­mis­muo­to­ja akku­jen kehityttyä.

  10. Sähköpotku­lau­ta on aika epäkäytän­nölli­nen kaupunkien keskus­tois­sa. Enem­män sen­ta­paisel­la olisi käyt­töä lähiöis­sä. Lähiöt tosin ovat aika fil­lar­ivoit­toisia. Mik­si muuten ratikkalipun hin­nan pitäisi olla halvem­pi kuin bus­silipun lähiössä? Ratikat ovat muutenkin täyn­nä, kun ratikakverkko laa­je­nee lähiöi­hin, niin niis­sä tulee ole­maan vieläkin täydempää. 

    Sähkö­mopo­ja on jo, jotkut ovat rak­en­ta­neet niitä itse, muis­tut­ta­vat lähin­nä jotain Mad Max ‑kulkuneu­vo­ja. Mihin kat­e­go­ri­aan muuten kuu­lu­vat fat­biket jois­sa on sähkö­moot­tori ja jot­ka kulke­vat ainakin 40 km/h?

    1. R.Silfverberg:
      Sähköpotku­lau­ta on aika epäkäytän­nölli­nen kaupunkien keskus­tois­sa. Enem­män sen­ta­paisel­la olisi käyt­töä lähiöis­sä. Lähiöt tosin ovat aika fil­lar­ivoit­toisia. Mik­si muuten ratikkalipun hin­nan pitäisi olla halvem­pi kuin bus­silipun lähiössä? Ratikat ovat muutenkin täyn­nä, kun ratikakverkko laa­je­nee lähiöi­hin, niin niis­sä tulee ole­maan vieläkin täydempää. 

      Sähkö­mopo­ja on jo, jotkut ovat rak­en­ta­neet niitä itse, muis­tut­ta­vat lähin­nä jotain Mad Max ‑kulkuneu­vo­ja. Mihin kat­e­go­ri­aan muuten kuu­lu­vat fat­biket jois­sa on sähkö­moot­tori ja jot­ka kulke­vat ainakin 40 km/h?

      Hyvin on HSL uud­is­tuk­sen­sa tehnyt, kun niin moni ei tiedä, mik­si meil­lä on ollut spåralippu:
      Ain­oa liiken­nemuo­to, jos­sa yhdis­tyvät kak­si (2) tekijää:
      1) hal­pa nousuhinta
      2) hyvin lyhyt keskimääräi­nen matka

      Ikävää, et HSL:n tar­if­fi­u­ud­is­tus on teknis­es­ti 90-luvul­la, kos­ka ne tekniset speksit lyöti­in lukkoon n. 2006 ja sil­loin ei ollut mis­sään älykästä tai yksilöl­listä tar­if­fia “tuotan­tokäytössä”, joten digi-tv-sekoilu­jen jäl­keen suo­ma­lainen insinööri ei halua olla mis­sään hom­mas­sa ensim­mäisenä pap­pia kyydissä.

      Nyt kun on jo luval­lista hoitaa “viral­lisi­akin” palvelui­ta niin, että pitää olla “äly­laite”, niin olisi voitu tehdä sys­tee­mi, jos­sa jokaiselle matkalle tulee yksilölli­nen hin­ta, johon vaikut­taa vaikka:
      a) matkan pituus
      b) matkan nopeus
      c) aikataulus­sa pysyminen
      Täysin ilman mitään vyöhykkeitä.
      Ja sit­ten niille, jot­ka eivät äly­laitet­ta suos­tu han­kki­maan tai pelkäävät jotain tieto­tur­vamörköä, niin voivat vali­ta sen kalli­im­man vyöhykevel­oituk­sen täysin anonyyminä.

      Guuglaa “kevyet sähköa­joneu­vot”, niin saat kuvan, jos­sa välinei­den jaottelu.
      <250W + 250W + 250W + >25km/h = L1e‑b = mopo (tää puut­tuu siit kuvasta)

  11. Sähköpotku­lau­dat ja kaupunki­fil­lar­it ovat hyvä ratkaisu noin puolek­si vuodes­ta, suun­nilleen huhtiku­us­ta lokaku­un alkuviikoille. 

    Syksyn saa­pues­sa potku­lau­dat katoa­vat kaupunkiku­vas­ta. Asfaltille tip­punut märkä lehti tai kostea spo­rakisko on sähköpotku­lau­dan pienen renkaan alla kuin jäätä. Tyyp­il­lisessä helsinkiläiske­lis­sä (+5c, tuuli ja tihku­sade) kaupunki­fil­lari tai sähköpotku­lau­ta eivät ole oikein houkut­tele­via vaihtoehtoja.

    Liikku­maan pitäisi kuitenkin päästä myös talvel­la. Itse asi­as­sa vielä enem­män kuin hil­jaises­sa kesä-Helsingis­sä. Ker­ran raken­net­tu katu­in­fra pyöräkaistoi­neen säi­lyy saman­laise­na vuo­den ympäri, vaik­ka pyöräti­et ovat talvisin vajaakäytöllä. 

    Miten siis ratkaista kan­takaupun­gin lyhyi­den matko­jen liikku­misongel­ma lokaku­us­ta huhtikuuhun?

    1. Sähköistämäl­lä kaupunkipyörät. Kun pyöris­sä on sähköt, ne vetävät vähän pak­sum­mas­sakin loskas­sa. Lisäk­si vaat­tei­ta voi pukea sään mukaan, eikä tule edes hiki kun kuor­mi­tus pysyy sähkön ansios­ta tasaisen kevyenä.

      1. Eetu Rantakan­gas:
        Sähköistämäl­lä kaupunkipyörät. Kun pyöris­sä on sähköt, ne vetävät vähän pak­sum­mas­sakin loskas­sa. Lisäk­si vaat­tei­ta voi pukea sään mukaan, eikä tule edes hiki kun kuor­mi­tus pysyy sähkön ansios­ta tasaisen kevyenä.

        Paljonko mak­saisi vuosi käyttäjälle?
        Entä yhteiskunnalle?

      2. toke: Paljonko mak­saisi vuosi käyttäjälle?
        Entä yhteiskunnalle?

        Käyt­täjälle ei mah­dot­toman kallista. Yhteiskun­nalle halvem­paa kuin autoin­fran kanssa kikkailu. Pyörien han­k­in­tahin­ta ei edes tuplaan­nu. Lataus­in­fra lie­nee haas­tavin, tosin telineet ne nykyäänkin pitää pystyt­tää. Varsi­naiseen pyörien siirte­lyyn jne. oper­oin­ti­in ei tule hin­taeroa. Huoltoa vaatinevat sen ver­ran enem­män, että akut uusi­taan ker­ran 3–5 vuodessa. En kyl­lä tiedä onko kaupunkipyörien käyt­töikä muutenkaan tuon pidem­pi edes huollettuna.

  12. Oma koke­muk­seni sähköpotku­lau­das­ta oli sel­l­ainen, että kun lau­ta eteen sat­tui, pakko­han sitä oli myös kokeil­la. Äärim­mäisen haus­ka laite, mut­ta yli­hin­noitel­tu: kort­telin ker­to mak­soi enem­män kuin HSL:n ker­tal­ip­pu. Ohjaus­tun­tu­ma oli niin hutera, että hur­jastelu ei tul­lut mieleenkään. Olin toki tietoinen pyörä­tien käyt­tövelvoit­teesta, mut­ta luulen kovin mon­en muun uno­hta­van moi­set rajoituk­set. Tietotekni­ik­ka toi­mi hyvin siihen asti, kunnes piti sulkea käytön lasku­tus. Yhteys lau­taan ei enää toteu­tunutkaan. Vaikut­ti tarkoi­tushakuiselta “vial­ta”.

  13. Samaa mieltä katu­ti­lan uudelleen­jakamis­es­ta, mut­ta yksi asia uno­h­tui — raitio­vaunu­jen otta­ma tila ja kai­stat voidaan ottaa parem­paan hyö­tykäyt­töön ladat­taville pie­nille sähköbus­seille. Ovat ener­giate­hokkaampia, hil­jaisem­pia, jous­tavia, koh­ta itsea­javia ja siten paljon kus­tan­nuste­hokkaampia. Näin voidaan vuoroväle­jä tiivistää ja palvelu para­nee. Lisäk­si reitit ovat jous­tavasti muutet­tavis­sa, kun ei olla raiteisi­in ja sähkölin­jaan sidottuja.

  14. Olen töis­sä ensi­hoi­dos­sa helsin­gin keskus­tas­sa, olin töis­sä kaht­e­na peräkkäisenä pe-la yönä ja molemp­ina öinä poti­laak­si osui henkilö, joka oli kaatunut sähköpotku­lau­dal­la, kun lau­ta oli tökän­nyt rot­val­li­in. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa henkilö oli yli yhden promillen humalas­sa ja poti­laalle oli tul­lut kaa­tu­mis­es­ta vam­mo­ja. Vam­mat oli­vat sen luon­toisia, että jos tör­mäy­sen­er­giaa olisi ollut enem­män, olisi aivo­jen vam­mau­tu­mi­nen mah­dol­lista. Ehkä jopa todennäköistä. 

    Kaa­tu­mi­nen on se vam­ma, joka aiheut­taa eniten kuolemia. Suomes­sa liika alko­holin käyt­tö ja tap­atur­mat ovat vieläkin yleisiä.
    Olen oman työni paris­sa odot­tanut 14 vuot­ta, että tämä päi­htei­den käyt­tö ja kaa­tu­ilu vih­doin­ki vähenisi radikaal­isti johonkin yhteen tehtävään per viikon­lop­pu yö. Kos­ka mielestäni suo­ma­lais­ten koulu­tus­ta­sol­la tämä voisi olla mah­dol­lista. Keskus­tas­sa­han on töis­sä ja asuu nimeno­maan niitä korkeasti koulutet­tu­ja. Nyt tren­di on ollut ehkä lievästi laske­va. Kaupunkipyörät ja sähköpotku­lau­dat ovat tuoneet oman lisän­sä tehtävi­in. 45km/h kulke­va yhteiskäytössä ole­va sähkö­mopo voisi tuo­da lisää vakavam­min loukkaan­tunei­ta, jos alko­ho­lia käytetään tule­vaisu­udessakin samal­la tavalla.

  15. Paras­ta sähköpotku­lau­das­sa on se kun menee yöl­lä baarista koti­in. Bus­seis­sa on yömak­su ja niitä menee hyvin har­voin, joten sähköpotku­lau­ta on sekä halvem­pi että nopeampi (odotusa­jat mukaan lukien). Tässä toki se promiller­a­ja tuleekin sit­ten reunae­hdok­si jos sille päätetään tehdä jotain.

    1. vpmh:
      Paras­ta sähköpotku­lau­das­sa on se kun menee yöl­lä baarista koti­in. Bus­seis­sa on yömak­su ja niitä menee hyvin har­voin, joten sähköpotku­lau­ta on sekä halvem­pi että nopeampi (odotusa­jat mukaan lukien). Tässä toki se promiller­a­ja tuleekin sit­ten reunae­hdok­si jos sille päätetään tehdä jotain. 

      Bus­seis­sa ei muuten enää ole mitään yömaksua.

      Ihmette­len muuten että mik­si istut­taval­la ruo­hon­leikkuril­la joka kul­kee n 15 km/h on onnis­tut­tu saa­maan rat­ti­juop­pous­tuomioi­ta? Viimek­si tänä vuon­na Heino­las­sa joku kyläukko onnis­tui saa­maan kort­tin­sa kuiv­u­maan vaik­ka ei edes mitään vahinkoa ollut saanut aikaan kun oli käynyt kapakas­sa ruo­hon­leikkuril­la. Vai johtuuko se kult­tuurieroista, että maaseudul­la yksinker­tais­es­ti van­hempi­en miesh­enkilöi­den alko­holinkäyt­töä pitää moraalin ylläpitämisek­si suit­sia kaikin keinoin?

  16. Tuolle pyörien pienu­udelle on hyvä seli­tys. Jot­ta kevyestä ja hal­vas­ta sähkö­moot­torista saataisi­in riit­tävästi tehoa irti, sen on pyörit­tävä erit­täin suurel­la kier­rosnopeudel­la. Siinä mis­sä diesel­moot­tori pyörii 4500 RPM, ben­si­in­i­moot­tori 6500 RPM, niin sähkö­moot­tori tykkää pyöriä 20000 RPM. Toki niitä on saatavina hitaam­minkin pyöriv­inä suurel­la pain­ol­la ja kustannuksella.

    20 000 RPM = 333 kier­rosta sekun­nis­sa, mikä 8 tuuman renkaiden 0.64 metrin ympärys­mi­tal­la on 213 metriä sekun­nis­sa tai 767 kilo­metriä tun­nis­sa. Tämä olisi siis opti­m­i­ti­lanne. Kuitenkin nuo kulke­vat vain 25 kilo­metriä tun­nis­sa, eli kol­maskymme­ne­sosan ideaalinopeudesta.

    Insinöörit ovat ratkaisseet tämän ongel­man asen­ta­mal­la napoi­hin tarpeet­toman isokokoisen ja paina­van moot­torin, joka on opti­moitu pyörimään hitaam­mal­la kier­rosnopeudel­la, eli ei 20 000 RPM vaan ain­oas­taan noin 650 RPM. Tämä onnis­tuu, sil­lä sähköpotku­lau­to­jen teho ei ole mil­lään For­mu­la 1 ‑kil­pa-auton tai Tes­lan sähköau­ton tasolla.

    Jos pyörien kokoa kas­vatet­taisi­in esim. 12 tuumaan, tarvit­taisi­in moot­tori joka pyörii vain noin 440 RPM. Täl­lainen olisi kalli­impi ja painavampi (ja enem­män harv­inaisia maamet­alle­ja tarvit­se­va) kuin saman tehon 650 RPM:llä tuot­ta­va moot­tori, sil­lä teho on vään­tö ker­taa pyörim­isnopeus, ja kun pyörim­isnopeut­ta las­ke­taan, mut­ta teho­tarve säi­lyy vakiona, vään­nön on kasvet­ta­va. Voi olla, että moot­torin lisäk­si lau­dan sähköjär­jestelmä vaatisi myös päiv­i­tys­tä, esim. isom­pi akku suurem­mal­la jän­nit­teel­lä tai suurem­mal­la mak­simivir­ral­la, pak­sum­mat johdot, yms.

    Se optio mikä moot­toripyöris­sä on valit­tu, eli ketju­ve­to joka sal­lii moot­torin pyörivän nopeasti samal­la kun pyörä pyörii hitaasti, ei ole todel­li­nen optio sähköpotku­lau­dois­sa, sil­lä se on huoltoa vaa­ti­va sys­tee­mi. Polkupyöris­sähän ketju­ve­to on mut­ta sen väl­i­tys­suhde on väärän­su­un­tainen sähköistyk­sen kannal­ta, joten sen takia sähköpolkupyöris­sä on siir­ryt­ty keskiö­moot­tori­in, jos­sa on erilli­nen väl­i­tys­suh­teen muun­nin, joka sal­lii keskiö­moot­torin pyörivän nopeasti samal­la kun kam­met pyörivät hitaasti. Napamoot­tori lie­nee väistyvä teknolo­gia sähköpolkupyöris­sä, kos­ka se pyörii aivan liian hitaasti tehon­tuo­ton kannal­ta. No okei, kyl­lä sil­lä napamoot­to­ril­la 250 wat­tia tuot­taa, mut­ta riit­tääkö se ylämäki­in ja kiihdy­tyk­si­in? Kun pyöräilin akti­ivis­es­ti, minä menin maantiepyöräl­lä kevyesti ohi kaik­ista sähköpolkupyöräil­i­jöistä. Kevy­ille sähköa­joneu­voille tietääk­seni sal­li­taan 1000 watin teho, mikä on jo ok (1.34 hevosvoimaa).

    Jostain syys­tä poli­itikot säi­lyt­tivät tuon 250 watin rajan sähköpolkupyörille samal­la kun 1000 watin teho sal­li­taan polkimet­tomille kevy­ille sähköa­joneu­voille, mikä käytän­nössä tekee sähköpolkupyöristä hyödyt­tömiä kapis­tuk­sia. Muuten­han sähköpolkupyörän geome­tria on parem­pi äkki­jar­ru­tuk­si­in esim. ver­rat­tuna näi­hin sähköpotku­lau­toi­hin, jois­sa järkeväl­lä jar­ru­tuste­hol­la kul­jet­ta­ja lentäisi välit­tömästi ohjaus­tan­gon yli, jos jar­rut edes oli­si­vat riit­tävän tehokkaat äkki­jar­ru­tuk­seen. Aika hul­lua: sähköpolkupyörä (pysähtyy etu­jar­rul­la het­kessä) saa ajaa sähköl­lä 25 km/h, potku­lau­ta (pysähtyy todel­la hitaasti) saa ajaa sähköl­lä myös 25 km/h.

    Lisäk­si isom­mat pyörät paina­vat ja mak­sa­vat yksinker­tais­es­ti enem­män jo itsessään, varsinkin jos ne eivät ole ilmatäyt­teisiä ja siten puhkeamisalt­ti­ita (ilmatäyt­teisil­lä tarvi­taan auton renkaan kokolu­okan ren­gas jot­ta puhkeamisalt­tius olisi hyväksyt­tävän pieni). Ehkä yhteiskäyt­töpotku­lau­doil­la ne voisi­vat olla isom­pia, mut­ta sit­ten jos joku halu­aa ostaa potku­lau­dan omak­si auton takakon­tis­sa kul­jetet­tavak­si, niin paino häir­it­sisi käyt­täjää selvästi. Tai voi olla, että tuo fir­ma joka kerää lau­dat yök­si ladat­tavak­si suosii kevyt­tä pain­oa, jot­ta yksi paku voisi kul­jet­taa mah­dol­lisim­man mon­ta lau­taa ladattavaksi.

    Ennus­tuk­seni: ham­maslääkäreistä tulee ole­maan huu­ta­va pula, jos/kun sähköpotku­lau­dat yleistyvät. Ain­oa keino pysähtyä nopeasti kun on naa­ma ja ham­paat edel­lä asfalttiin!

    Suosi­tuk­seni: sähköpolkupyörille pitäisi sal­lia sama 1000 watin teho, avus­tus 30 km/h asti, ja kaik­ki kaupunkipyörät pitäi­sivät olla sähköis­tet­tyjä. Täl­löin tuos­ta sähköpotku­lau­tahul­lu­tuk­ses­ta päästäisi­in eroon.

    1. Sähkötekni­ikan dippainssi
      ”o okei, kyl­lä sil­lä napamoot­to­ril­la 250 wat­tia tuot­taa, mut­ta riit­tääkö se ylämäki­in ja kiihdy­tyk­si­in? Kun pyöräilin akti­ivis­es­ti, minä menin maantiepyöräl­lä kevyesti ohi kaik­ista sähköpolkupyöräil­i­jöistä. Kevy­ille sähköa­joneu­voille tietääk­seni sal­li­taan 1000 watin teho, mikä on jo ok (1.34 hevosvoimaa).

      Jostain syys­tä poli­itikot säi­lyt­tivät tuon 250 watin rajan sähköpolkupyörille samal­la kun 1000 watin teho sal­li­taan polkimet­tomille kevy­ille sähköa­joneu­voille, mikä käytän­nössä tekee sähköpolkupyöristä hyödyt­tömiä kapistuksia.”

      Pyöräilen kesät tal­vet sähköpolkipyöräl­lä. 250W on ihan riit­tävästi tehoa, sil­lä voi aja 10cm pak­sus­sa auraa­mat­tomas­sa lumiki­nok­ses­sa vas­tatu­uleen nopeu­den hidas­tu­mat­ta. En ole kokeil­lut miten pyörä jak­saisi las­tenkär­ry perässä 10 cm lumes­sa, mut­ta epäilen että sekin menisi. Tosin näis­sä ääri­olo­suhteis­sa kyse ei ole tehos­ta, vaan tarpeek­si hyvästä pidos­ta, pyör kyl­lä jak­saa, jos takaren­gas ei luista. 

      Sama jut­tu kiihdy­tys­ten kanssa. 250W kiihdyt­tää pyörän todel­la ärhäkkäästi matkanopeu­teen. Sähköpyörä nos­taakin malltil­lisen työ­matkapyöräil­i­jön tur­val­lisu­ut­ta, kun vähän vaikeampi­in paikkoi­hin voi tiput­taa ihan reilusti nopeut­ta, kun kiihdy­tyk­set suju­vat niin vaivattomasti.

      1000W on aivan liikaa, sil­lä lentää vain selälleen parkkipaikalla, jos vähän huoli­mat­tomasti polkaisee. Olen itse juuri pyörän han­kit­tuani pari ker­taa melkein kaatunut, kun avus­tuste­ho on jäänyt täysille ja olen ottanut pyörän telineestä, sit­ten kään­tynyt ja samal­la nous­sut polka­isten kyytiin. 

      Huip­pupyöräil­i­jön het­kelli­nen polkemis­te­ho on jotain 700W. Pitem­män aika älin teho erit­täin atleet­tisel­la kaver­il­la on noin 500W, taval­lisel­la hyväkun­toisel­la pitkäkestoinen teho on noin 200W. 

      En kek­si tehon­lisäyk­selle mitään tarvet­ta tavanomaises­sa polkupyörässä, moot­torikin on var­masti suurem­pi ja painavampi. Suurin osa ihmi­sistä ei kuitenkaan polkiesaan kisko sadan kilon taakkaa perässään eli sähkörik­sa var­maan jo tarvisi suurem­man moot­torin, mut­ta muuten siinä ei ole järkeä.

      Menet sähköpyörien ohitse, kos­ka niiden nopeus on rajoitet­tu 25km/h. 250W avus­tuk­sel­la päästelisi ilman rajoit­in­ta tasaisel­la var­maankin 60km/h.

      1. ”Menet sähköpyörien ohitse, kos­ka niiden nopeus on rajoitet­tu 25km/h. 250W avus­tuk­sel­la päästelisi ilman rajoit­in­ta tasaisel­la var­maankin 60km/h.”

        Lisäk­si sähköpyöriä yleen­sä aje­taan eri asen­teel­la, tarkoi­tus on päästä per­ille mukavasti ilman suurem­paa pon­nis­telua. Pääsee sähköpyöräl­läkin yli 25km/h jos halu­aa että hiki lentää.

  17. Tal­vet on läh­es lumet­tomat jo nyt. 3 kk max on talvea. Toki räp­pänöil­lä ajet­taes­sa kas­tuu ja ne on vain nuorten kulkuneu­vo. Per­heenäid­it ostoksi­neen ja isätkin ja van­huk­set on edelleen HSL:n monop­o­lin alla

    1. Nilikumpu:
      …Per­heenäid­it ostoksi­neen ja isätkin ja van­huk­set on edelleen HSL:n monop­o­lin alla

      Henkilöau­to on kek­sit­ty ja se on täysin ylivoimainen myös kaupungis­sa siir­ret­täessä tavaraa tai muksuja.

  18. Paljon kan­natet­tavia ajatuksia. 

    Ase­mat­tomat pyörät ja potku­lau­dat voisi­vat hyvinkin saa­da merkit­tyjä pysäköin­tialuei­ta, mut­ta risteysalueille on syys­tä varat­tu tyhjää tilaa. Myös matalia näköesteitä pitää vält­tää ja kaikkea ylimääräistä pööpöi­lyä suo­jatei­den lähistöllä.

    Sitä en aivan ymmär­rä, mik­si kak­sisu­un­taisel­la olisi yksisu­un­taista vähem­män ohi­tusti­laa. Ohi­tus­mah­dol­lisu­us on kyl­lä tärkeä tur­va­ta pyöräil­i­jämäärien kas­vaes­sa ja kärryjen/laatikoiden lisään­tyessä. Ei pyöräil­i­jän tarvitse ajaa täysiä joka paikkaan, mut­ta hitaim­man mukaan jonos­sa köröt­te­ly pitk­iä matko­ja ei ole onnis­tuneen infran lop­putu­los. Yksisu­un­taiset ratkaisut mon­esti kapeina aja­vat juuri tähän. Yksisu­un­tai­sis­sa ratkaisu­is­sa on paljon väärään suun­taan polke­via (koke­muk­sel­la myös kaupungeis­sa, jois­sa ratkaisu on ollut vaki­in­tunut jo pitkään). Pyöräkaistoil­la toki pyöräteitä vähem­män, mut­ta ne ovat taas las­ten kanssa pyöräiltäessä tympeitä.

    Jutun pää­point­ti taisi kuitenkin olla kevyi­den sähköavusteis­ten kulku­pelien lisään­tymi­nen ja se on toiv­ot­ta­va tule­vaisu­u­den kuva, johon tulisi varautua.

  19. Sähköskoot­teri ei mullista kaupunkili­iken­net­tä. Se vain tekee entis­es­tä jalankulk­i­jas­ta ajoneu­von kul­jet­ta­jan ilman että minkään muun liiken­nemuodon tarve san­ot­tavam­min katoaa. Tai ehkä korkein­taan joukkoliikenteen…

  20. Kestävä kehitys vai kertakäyttötrendillä rahastus sanoo:

    Ker­takäyt­tökult­tuurin suosimi­nen ei ole ympäristöys­täväl­listä vaik­ka kuin­ka trendikkäisi­in viher­pe­sumain­oslau­seisi­in se ver­hot­taisi­inkin. Toisaal­ta sähköpotku­lau­dat tul­laan uno­hta­maan sitä myötä kun yri­tyk­set huo­maa­vat vil­li­tyk­sen taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­tomak­si. Voit­toa tuot­taak­seen olisi lau­dan olta­va liiken­teessä vähin­tään neljä kuukaut­ta. Yhden sähköpotku­lau­dan elinkaari jää kuitenkin alle tämän.

  21. Talvi ja mon­en kulk­i­jan esteisyys (ikä, ter­veys, jakkupuku) rajoit­ta­vat sinän­sä kan­natet­tavaa kak­sipyöräisyy­teen perus­tu­vaa kaupun­ki-ideaa. Lisäk­si on muis­tet­ta­va huoltoli­ikenne. Mökki­ti­etänikin tulisi kuulem­ma päästä 4,5 m korkeal­la kop­pikuor­ma-autol­la. Tämä osoit­taa main­in­nan maaseudun autoilun yliv­ero­tuk­ses­ta vääräk­si. Tien perus­t­a­mi­nen ja ympärivuoti­nen hoito mak­sa­vat aje­taan sil­lä eli ei. Met­sän­o­mis­ta­jan rekkali­ikenne ja maitoau­ton akseli­pain­ot tulisi kuitenkin erik­seen verot­taa. Yhtälail­la mak­saa raiti­olin­jan ole­mas­sao­lo. Matkalipun hin­nan tulisi perus­tua sähkön­si­ir­tomak­sun kaltaiseen perus­mak­su­un pikem­minkin kuin kilo­metri­mak­su­un. Täl­löin koko kaupunkiseu­tu muo­dostaisi sosi­aalis­es­ti tavoitet­ta­van yhteisön ja likkakaverinkin voisi vali­ta lähiötä kat­so­mat­ta kuten nyt B‑vyöhykkeeltä on asian laita.

  22. Erit­täin tyyp­illi­nen keskustelu. Kukaan ei puo­lus­ta tai edes ajat­tele jalankulk­i­japarko­jen kohtaloa tässä maalail­lus­sa tule­vaisu­udessa. Ei hyvältä näytä. Fil­larei­den ja potku­lau­to­jen tolku­ton poukkoilu jalka­käytävil­lä ja ajo­radoil­la sinne tänne on jo kaikille niin tut­tua, ettei sitä tarvinne kuvail­la. Täl­lä haavaa Helsin­gin keskus­tas­sa autoil­i­jat ovat kohteliai­ta, eivät kaa­haile ja tule­vat hyvin toimeen jalankulk­i­joiden kanssa. Heitä ei tarvitse pelätä. Sen sijaan kak­sipyöräiset tekevät olon jalka­käytävil­lä ja suo­jateil­lä erit­täin turvattomaksi.

  23. “Sähkö­mopot ovat kel­lu­via ja sik­si niiden pysäköin­ti tuot­taa jo nyt ongelmia, puhu­mat­takaan siitä, kun niitä on moninker­tainen määrä. Niille on merkit­tävä kiin­teitä pysäköin­tipaikko­ja joka kort­teli­in. Tätä varten tila on jo ole­mas­sa. Jokaisen suo­ja­tien edessä on viiden metrin pätkä, johon auto ei saa edes pysähtyä. Sinne!”

    Tuo ehdo­tus ei ainakaan lähi­t­ule­vaisu­udessa läh­es var­masti menisi läpi. Syy siihen, mik­si suo­ja­tien eteen on säädet­ty 5 metrin suo­ja-alue, on näkyvyy­dessä ja siis liiken­netur­val­lisu­udessa. Suo­ja­tien käyt­täjien liiken­netur­val­lisu­u­den takia tehdy­istä suo­ja-alueista ei var­masti anneta tehdä pysäköin­tipaikko­ja kuin jois­sain eri­ty­is­ti­lanteis­sa. Ohi kulke­va ei osaisi yhtä hyvin erot­taa suo­ja­tien edessä ole­vien pysäköimässä ole­vien ihmis­ten takaa (kuin suo­javyöhyk­keen kanssa) enää sitä, jos vaikka­pa joku suh­teel­lisen matakalal­la korkeim­mal­ta kohdal­taan ole­va pieni lap­si, koira tai vaik­ka pyörä­tuoli ete­nee suo­jatiel­lä. Sähkö­mopo­jen pysäköin­tiä ei kan­na­ta toteut­taa jalankulk­i­joiden tur­val­lisu­ut­ta vaarantamalla.

  24. Kaupungis­sa on nyt hul­laan­nut­tu eri­laisi­in vuokrat­tavi­in vem­peleisi­in, joil­la huris­tel­laan pitkin kaupunkia muu­ta­man kesäkuukau­den ajan. Haus­ka kesähar­ras­tus, mut­ta eri­laiset sähkökäyt­töiset kulku­pelit eivät kuitenkaan kuu­lu jalka­käytäville ja kevyen liiken­teen väylille jalankulk­i­joiden sekaan.

  25. Olisi kätevää jos sähköpotku­lau­dan lataus/ripustusteline olisi stan­dar­d­oitu s.e. potku­lau­dan voisi ripus­taa pois tieltä val­opy­lvääseen ja lada­ta samal­la. 1–2 potku­lau­taa / pylväs voisi mah­tua s.e. jalankulku­ti­la oleel­lis­es­ti vähene. Täy­del­lisessä maail­mas­sa seu­raa­van (sähkökäyt­töisen) kaupunkipyörä­sukupol­ven lataus tapah­tu­isi samal­la raudalla.

  26. Parahin Osmo. Luuletko, että tei­dän kaupunkiym­päristölau­takun­nas­sa olisi mah­dol­lista antaa kaupun­gin sopiville virkamiehille tehtäväk­si miet­tiä hyvä tapa jol­lain keinoin hallinnoi­da aika vil­lik­si men­nyt­tä sähköpotku­lau­tailua? Niis­sä ei ole liikku­mis­muo­tona mitään vikaa, mut­ta yhtiöi­den käytän­nöt antaa ne käyt­töön ovat jok­seenkin kyseenalaiset.

    En halua nyt rajoituk­sia tai kiel­to­ja. Sen sijaan näille olisi osoitet­ta­va pysäköin­tialueet aivan vas­taaval­la taval­la kuin kaupunkipyöril­läkin on. Lau­to­jen pahin ongel­ma on niiden loju­mi­nen hujan hajan ympäri mei­dän kaikkien yhteistä kaupunki­ti­laa. En ryhdy tässä luet­teloimaan turhaan kaikkia hait­to­ja, tek­isi viestistä turhan negati­ivisen. Yhtiöi­den vetoami­nen käyt­täjien vas­tu­useen on melkoista sana­he­linää. Lop­putu­los ei ole nyt hyvä. Minus­ta tilanne on eräässä mie­less analogi­nen Helsin­gin ensim­mäisi­in kaupunkipyöri­in näh­den. Niitäkin löy­tyi kaikkial­ta, kos­ka ihmisil­lä ei ollut insen­ti­iviä viedä niitä telineisiin. 

    Yhteisen kaupunki­ti­lan käytöstä pitäisi myös jonkin­lainen kor­vaus mak­saa, kun kyseessä on kau­palli­nen toim­inta. Nämä pysäköin­tialueet voisi vuokra­ta potku­lautafir­moille. Samal­la pystyy aset­ta­maan sank­tion vääri­in paikkoi­hin jäte­ty­ille lau­doille. Yhtiöt saa­vat ihmiset jät­tämään lau­dat paikalleen omil­la käytän­nöil­lään aivan kuin kaupunkipyörätkin. Saamme taas kaupunki­ti­lan käyt­töön jotain järkeä. Eihän auto­jakaan voi pysäköidä miten sat­tuu ja ylivoimainen val­taosa pysäköi kuten pitää.

    Jos täl­lainen kaupun­gin puolelta tule­va ratkaisu on niiden bis­nes­mallille huono, niin minus­ta asia on lähin­nä voivoi. Sil­loin sitä muute­taan. Sähköpotku­lau­tay­htiöt tekevät voit­ton­sa nyt yhteistä omaisu­ut­ta hyö­dyn­tämäl­lä jät­täen aiheut­ta­mansa hai­tat yhteiskun­nan kon­tolle. Sik­si pidän kevyt­tä reg­u­laa­tio­ta tässä kaikkien ja etenkin mei­dän helsinkiläis­ten etuna.

    PS: Ihmette­len ettei pahempaa ole sat­tunut. Lämp­inä öinä liikuin Etelä-Helsingis­sä ja potku­lau­to­ja oli liik­keel­lä _todella_ paljon. Suurin osa kuskeista vielä melkoises­sa myötäisessä. Läheltä-piti ‑tilantei­ta tuli usei­ta. Tässä asi­as­sa vas­tuu on täysin ihmisil­lä itsel­lään. Ihmette­len vain itsesuo­jelu­vais­ton puutetta .

  27. Pyörät ja potku­lau­dat kor­vaa­vat lähin­nä julk­isil­la eri­tyis­es­ti ratikoil­la ajelua. Eli kos­ka ruve­taan päästämään tämä van­hanaikainen, köm­pelö, meluisa, epä­muka­va ja hur­jasti tilaa vievä liiken­nemuo­to eläk­keelle ja ote­taan tila parem­paan käyttöön?

  28. Tutkimus­tu­lok­sia sähkövem­peleistä maail­mal­ta: http://bit.ly/2ZXhZuE

    Sähkösitä­sun­tätä ovat kor­van­neet lähin­nä käve­lyä, taval­lista pyöräi­lyä ja joukkoli­iken­net­tä. Ne ovat ker­takäyt­töisiä, saas­tut­tavia ja vaa­ti­vat todel­la paljon ylläpi­toa jota tehdään (tat­tadaa) autoilla. 

    Kak­si asi­aa Osmon ajat­telus­sa jäi häiritsemään:

    1. Jos ker­ran kevyt liikenne sähköistyy väistämät­tä kat­tavasti (sinän­sä mah­dol­lista kos­ka ihmis­ap­ina ottaa aina helpom­man vai­h­toe­hdon jos sel­l­ainen on saatavil­la), niin mik­si sit­ten Helsin­gin rat­api­han ali pitäisi kaivaa sikakallis tun­neli kevyt­tä liiken­net­tä varten paljon halvem­man sil­lan sijas­ta? Sil­las­sa on kuulem­ma liikaa nousua joka saat­taisi hai­ta­ta heikkovoimaisem­pia pyöräil­i­jöitä, mut­ta kiinalais-kon­go­lainen akkuhan tar­joaa myötä­tu­ulen ja alamäen kaikille koko ajan. 

    2. Miten nyt yhtäkkiä kan­nate­taankin jous­tavia liikku­misvä­lineitä? Kaiken raskaam­man joukkoli­iken­teen­hän pitää Osmon ja Antero Alun mukaan siir­tyä raiteille, ei sik­si että se olisi aina järkevää, vaan sik­si että pirun kallis ja betoni­in valet­tu jäykkä joukkoli­iken­nejär­jestelmä antaa gryn­dereille luot­ta­mus­ta siitä että kulkuy­htey­det pysyvät juuri tuol­laisi­na jatkos­sakin joten he uskalta­vat investoi­da uusi­in taloi­hin. Jos käytet­täisi­in vaikka­pa sähköbusse­ja, niin her­ra var­jelkoon niiden reitithän saat­taisi­vat muut­tua joskus?!?

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.