Jos olisi vuokrasäännöstely, ei olisi punavihreää Kalliota

Onko asun­topoli­it­ti­nen ajat­telumme liian yksinker­taista? Vält­tääk­semme seg­re­gaa­tio­ta saatamme siinä sivut­ta tuho­ta kaupun­gin elin­voimaisu­ut­ta, kos­ka oma­leimaiset asuinalueet tekevät kaupungista kaupungin.

Sosi­olo­gi Erik Allardt sanoi aikanaan, että asuinaluei­den eri­lais­tu­mi­nen on hyväk­si niin kauan kuin väl­tetään varsi­nais­ten slum­mien aiheut­ta­mi­nen, kos­ka saman­henkiset tule­vat parem­min toimeen saman­henkisten kanssa.

Har­val­la helsinkiläisel­lä on varaa asun­toon Kaivopuios­tossa, mut­ta siitä ei ole syn­tynyt suur­ta val­i­tus­ta. Sitä on pidet­ty luon­nol­lise­na asiana. Paljon vakavam­pana pide­tään sitä, että asumisen kalleus sul­kee mon­elta pääsyn hip­ste­rien Kallioon osal­lisek­si elämän­muo­toon, johon niin vah­vasti kokee henkises­ti kuuluvansa.

Moni haikailee vuokrasään­nöste­lyn perään, jot­ta hänel­lä olisi varaa muut­taa unelmien­sa Kallioon.

Vuokrasään­nöste­lyn olois­sa hänelle var­maankin todel­la olisi varaa asun­toon Kallios­sa, mut­ta tuskin hän silti sinne pää­sisi. Kallion asun­to­ja jonot­taisi moni muukin. Jonot voisi­vat olla vuosien pituisia.

Ehkä hän ei sil­loin edes halu­aisi Kallioon, sil­lä jos Kallios­sa olisi lähin­nä vain sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, siitä ei olisi koskaan tul­lut sel­l­aista hip­ste­ri­aluet­ta kuin se on nyt. Asukkaat oli­si­vat suun­nilleen saman­laisia kuin ovat taval­li­sis­sa vuokrat­alo­val­tai­sis­sa lähiöissä.

Sään­nöstel­ty­jen asun­tomarkki­noiden ongel­ma on asukkaan vähäi­nen mah­dol­lisu­us vaikut­taa siihen, mihin pää­tyy asumaan. Ei vapail­la markki­noil­lakaan pääse sinne, minne halu­aa, kos­ka mak­sukyky tulee vas­taan. Min­ul­la esimerkik­si ei ole varaa asun­toon Kaivopuis­tossa, mut­ta jokainen voi kuitenkin oman mak­sukykyn­sä rajois­sa vaikut­taa siihen, mihin halu­aa asumaan. Kun ihmiset ovat yleen­sä tekemi­sis­sä suun­nilleen samaan tulo­ryh­mään kuu­lu­vien kanssa, on varaa asua kaverei­den kanssa samas­sa kaupungi­nosas­sa. Asum­is­tu­ki vielä tasoit­taa lähtöko­htia asuntomarkkinoilla.

Kahdes­ta yhtä kalli­ista kaupungi­nosas­ta voi vali­ta sen, mitä pitää parem­pana ja mak­saa siitä vähän enem­män. Vapaat markki­nat suo­si­vat henkises­ti eri­lais­tunei­ta asuinaluei­ta. Ne taas ovat yksi kaupun­gin luovu­u­den läh­es vält­tämät­tömistä edel­ly­tyk­sistä. Helsin­ki ei olisi Helsin­ki ilman Kallion ja Vallilan punav­ihreää kuplaa.

Kaik­ki osa­puo­let kär­si­sivät, jos punav­ihreän Kumpu­lan ja kokoomus­laisen Pak­i­lan asukkaat sekoitet­taisi­in keskenään mielivaltaisesti.

Ennen kallion henkil­stä kukois­tus­ta oli Punavuori, mut­ta ei ole enää. Punavuor­fen kas­vanut suo­sio karkot­ti sieltä juuri sen, mikä teki siitä suosi­tun. Luo­va luok­ka on vetäy­tynyt ja luovut­tanut Punavuoren ylem­män keskilu­okan taviksille.Näin kävi 1960-luvul­la kukois­ta­neelle Green­wich Vil­lag­elle ja näin käy myös Kalli­olle. Pain­opiste on jo siir­tymässä kohti Vallilaa. Luovien pöhinä­paikko­jen elinkaari on lyhyt.

Allardtin teesistä pitää muis­taa myös se lop­pu. On väl­tet­tävä asuinaluei­ta, joiden sosi­aa­li­nen taso keski­t­u­loil­la ja koulu­tusas­teel­la mitat­tuna las­kee liian alas.Segregaation tor­jun­nas­sa tulisi estää yksipuolis­es­ti köy­hien aluei­den syn­ty, mut­ta tärkeim­mät toimet on suun­nat­tu estämään uusien yksipuolis­es­ti rikaiden aluei­den synty.

Siitä ehkä joskus toiste.

38 vastausta artikkeliin “Jos olisi vuokrasäännöstely, ei olisi punavihreää Kalliota”

  1. >“Kaik­ki osa­puo­let kär­si­sivät, jos punav­ihreän Kumpu­lan ja kokoomus­laisen Pak­i­lan asukkaat sekoitet­taisi­in keskenään mielivaltaisesti.”
    Hienoa, että näin voi kir­joit­taa julkises­ti. Vielä jonk­i­naikaa sit­ten tuos­ta olisi var­maan saanut niskaansa punav­ihreän viha­puh­eryöpyn ehkä vähän kir­joit­ta­jas­ta riip­puen. Seg­re­gaa­tion tor­jun­ta on tosi­aan men­nyt ns. överik­si. Pahin­ta tässä on että tähän saat­taa hyvinkin liit­tyä usei­den mil­jar­di­en hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot. Sin­nemäen osas­ton pitäisi höl­lätä markki­navoimista otta­maansa niskalenkkiä hiukan ja antaa kaupun­gin kehit­tyä jonk­in­ver­ran itsek­seen ja markki­navoimien ohjaamana.

  2. Ruot­sis­sa on vuokrasään­nöste­ly yhä voimas­sa ja mun havain­to­jeni mukaan Tukhol­man Söder­malm on saman­lainen hip­sterighet­to kuin Kallio tai Punavuori. Se voi olla että suuri osa Söder­malmin hip­sterikämp­istä on ns tois- tai kol­mas­si­jaisel­la vuokra­sopimuk­sel­la vuokrat­tu, eli mak­se­taan yli­hin­taa ja alku­peräi­nen vuokralainen on joku mum­mo tai perikun­ta joka tien­aa sievois­es­ti väli­ra­hoil­la. Mut­ta joka tapauk­ses­sa vuokrasään­nöste­ly ei estä täl­lais­ten aluei­den syntyä.

    1. Ruot­sis­sa har­maa talous on pelas­tanut vuokrasään­nöste­lyn tuhoisil­ta vaiku­tuk­sil­ta. Ei ole hyvä, jos yhteiskun­nan toimin­nan edel­luy­tys on laittomuus.

      1. Se siis ei ole laiton­ta Ruot­sis­sa vuokra­ta eteen­päin “omil­la hin­noil­la”. En tiedä onko mis­sään Euroopas­sa enää ehdo­ton­ta vuokrasään­te­lyä. Olisiko Venäjäl­lä tai Ran­skas­sa? Tai paljon kehutus­sa Itävallassa?

      2. R.Silfverberg: Se siis ei ole laiton­ta Ruot­sis­sa vuokra­ta eteen­päin “omil­la hin­noil­la”. En tiedä onko mis­sään Euroopas­sa enää ehdo­ton­ta vuokrasään­te­lyä. Olisiko Venäjäl­lä tai Ran­skas­sa? Tai paljon kehutus­sa Itävallassa? 

        Ruot­sis­sa on ymmärtääk­seni laiton­ta vuokra­ta vuokrasään­nöste­lytä hin­taa korkeam­mal­la rahal­la alivuokralle, tai siis jonkun 5% saa ottaa katet­ta tjsp. Käytän­nössä sitä tapah­tuu pimeästi silti. “Mak­sa ton­ni käteisel­lä, niin saat vuodek­si tästä ali­hin­taisen vuokrakämpän”.

        Samat­en alivuokra­suh­teet eivät saa kestää vuot­ta pidem­pään -> ihmiset joutu­vat hyp­pimään kämp­pi­en välil­lä vähän väliä, kos­ka eivät saa pysyviä vuokra­suhtei­ta, kos­ka häätö on tulos­sa vähin­tään vuo­den välein. Ja ihmiset eivät luovu ali­hin­tai­sista (vuokrasään­nöstel­ly­istä) vuokra-asun­noista jos sen voivat vält­tää, vaan pitää sen ikuis­es­ti alivuokrat­ta­vana ihan vaan var­muu­den vuok­si, jot­ta voi tar­jo­ta kämp­pää kavereille, suku­laisille tai muuten vaan jos vaik­ka joskus tarvitsee.

        Ja väli­a­jak­si sit­ten alivuokraa sitä hin­tasään­nel­ly­il­lä markki­noil­la eteen­päin pienel­lä voitol­la. Ja mah­dol­lis­es­ti pimeäl­lä isom­mal­la voitolla.

        Ja gryn­der­it eivät raken­na vuokrakämp­piä, kos­ka vuokrat ovat niin mata­lat, ettei niiden rak­en­tamises­sa ole järkeä. Kaik­ki tämä pakot­taa ihmisiä omis­tusasu­jik­si. Myös niitä, jot­ka eivät haluaisi.

      3. Sepi: Ruot­sis­sa on ymmärtääk­seni laiton­ta vuokra­ta vuokrasään­nöste­lytä hin­taa korkeam­mal­la rahal­la alivuokralle, tai siis jonkun 5% saa ottaa katet­ta tjsp. Käytän­nössä sitä tapah­tuu pimeästi silti. “Mak­sa ton­ni käteisel­lä, niin saat vuodek­si tästä ali­hin­taisen vuokrakämpän”.

        Samat­en alivuokra­suh­teet eivät saa kestää vuot­ta pidem­pään -> ihmiset joutu­vat hyp­pimään kämp­pi­en välil­lä vähän väliä, kos­ka eivät saa pysyviä vuokra­suhtei­ta, kos­ka häätö on tulos­sa vähin­tään vuo­den välein. Ja ihmiset eivät luovu ali­hin­tai­sista (vuokrasään­nöstel­ly­istä) vuokra-asun­noista jos sen voivat vält­tää, vaan pitää sen ikuis­es­ti alivuokrat­ta­vana ihan vaan var­muu­den vuok­si, jot­ta voi tar­jo­ta kämp­pää kavereille, suku­laisille tai muuten vaan jos vaik­ka joskus tarvitsee.

        Ja väli­a­jak­si sit­ten alivuokraa sitä hin­tasään­nel­ly­il­lä markki­noil­la eteen­päin pienel­lä voitol­la. Ja mah­dol­lis­es­ti pimeäl­lä isom­mal­la voitolla.

        Ja gryn­der­it eivät raken­na vuokrakämp­piä, kos­ka vuokrat ovat niin mata­lat, ettei niiden rak­en­tamises­sa ole järkeä. Kaik­ki tämä pakot­taa ihmisiä omis­tusasu­jik­si. Myös niitä, jot­ka eivät haluaisi.

        Siis halpo­ja vuokrakämp­piähän on vaik­ka pil­vin pimein Tukhol­man ja naa­purikun­tien lähiöis­sä mut­ta eiväthän hip­ster­it niihin halua kaiken­maail­man kame­likuskien sekaan, sik­si pitää kynsin ham­pain pitää kiin­ni siitä Söderin kiskuri­hin­tais­es­ta alivuokrakämpästä!

        Olet­teko pan­neet muuten merkille sen että alue on huip­pusu­osit­tu vaik­ka ei ole edes raitio­vaunu­ja! Stokik­sen ain­oat raitio­vaunut kun kiertävät kehää kaupun­gin lähiöi­den kaut­ta sekä aja­vat tur­is­til­in­ja keskus­tas­ta Djuurgåårdeniin!

      4. R.Silfverberg:

        Olet­teko pan­neet muuten merkille sen että alue [Söder­malm] on huip­pusu­osit­tu vaik­ka ei ole edes raitio­vaunu­ja! Stokik­sen ain­oat raitio­vaunut kun kiertävät kehää kaupun­gin lähiöi­den kaut­ta sekä aja­vat tur­is­til­in­ja keskus­tas­ta Djuurgåårdeniin!

        Söder­malmis­sa on kyl­läkin metro.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Ruot­sis­sa har­maa talous on pelas­tanut vuokrasään­nöste­lyn tuhoisil­ta vaiku­tuk­sil­ta. Ei ole hyvä, jos yhteiskun­nan toimin­nan edel­luy­tys on laittomuus.

        Toisaal­ta näin, mut­ta toisaal­ta tuos­sa mallis­sa ei ole kuitenkaan nykyisenkaltaista rahantekoau­tomaat­tia isoille vuokra-asun­to­jen omis­ta­jille, kuten Satolle ja Kojamolle. Mitä enem­män olen tätä seu­ran­nut, sitä vaku­ut­tuneem­mak­si olen tul­lut siitä, että asumisel­la vede­tään aina välistä. Kaik­ki mihin voi vaikut­taa on se, että kuka vetää ja miten paljon. Täl­lä het­kel­lä meil­lä on Suomes­sa päätet­ty, että Saton ja Koja­mon kaltaiset merkit­täviä määriä vuokra-asun­to­ja omis­ta­vat tahot saa­vat vetää välistä ja ihan huo­mat­tavia sum­mia. Olisiko ihan hirveä rikos ja epäin­himil­listä kään­tää sitä esimerkik­si vuokrasään­nöste­lyl­lä niin, että välistä vede­tään ensin­näkin vähem­män (asumiskus­tan­nuk­sien enim­mäis­määrä olisi kat­sot­tavis­sa taulukos­ta, joten mitään ylimääräisiä asumiskus­tan­nuk­sia ei pitäisi kenellekään joutua kor­vaa­maan veron­mak­sajien varoista) ja vetäjinä oli­si­vatkin yksit­täiset kansalaiset (kenel­läkään ei saa olla kuin yksi vuokrasään­nel­ty asun­to (toisin kuin esimerkik­si HITASin osalta ainakin joskus oli, mikä on ollut ihan huikean luokan aivopieru)), joten jos sitä joku mum­mo tai perikun­ta sit­ten vuokraakin eteen­päin niin hänen itselleen välistä vetämät rahat eivät varsi­nais­es­ti ole mikään avain rikkauteen.

      6. Jukkis: Toisaal­ta näin, mut­ta toisaal­ta tuos­sa mallis­sa ei ole kuitenkaan nykyisenkaltaista rahantekoau­tomaat­tia isoille vuokra-asun­to­jen omis­ta­jille, kuten Satolle ja Kojamolle. 

        Eikös rahantekoau­tomaat­ti Kojamolle ainakin men­neisyy­dessä tul­lut pikem­minkin tue­tu­ista (Ara-)asunnoista eikä vapaarahoitteisista?

      7. Jukkis: Toisaal­ta näin, mut­ta toisaal­ta tuos­sa mallis­sa ei ole kuitenkaan nykyisenkaltaista rahantekoau­tomaat­tia isoille vuokra-asun­to­jen omis­ta­jille, kuten Satolle ja Kojamolle. Mitä enem­män olen tätä seu­ran­nut, sitä vaku­ut­tuneem­mak­si olen tul­lut siitä, että asumisel­la vede­tään aina välistä. Kaik­ki mihin voi vaikut­taa on se, että kuka vetää ja miten paljon. Täl­lä het­kel­lä meil­lä on Suomes­sa päätet­ty, että Saton ja Koja­mon kaltaiset merkit­täviä määriä vuokra-asun­to­ja omis­ta­vat tahot saa­vat vetää välistä ja ihan huo­mat­tavia sum­mia. Olisiko ihan hirveä rikos ja epäin­himil­listä kään­tää sitä esimerkik­si vuokrasään­nöste­lyl­lä niin, että välistä vede­tään ensin­näkin vähem­män (asumiskus­tan­nuk­sien enim­mäis­määrä olisi kat­sot­tavis­sa taulukos­ta, joten mitään ylimääräisiä asumiskus­tan­nuk­sia ei pitäisi kenellekään joutua kor­vaa­maan veron­mak­sajien varoista) ja vetäjinä oli­si­vatkin yksit­täiset kansalaiset (kenel­läkään ei saa olla kuin yksi vuokrasään­nel­ty asun­to (toisin kuin esimerkik­si HITASin osalta ainakin joskus oli, mikä on ollut ihan huikean luokan aivopieru)), joten jos sitä joku mum­mo tai perikun­ta sit­ten vuokraakin eteen­päin niin hänen itselleen välistä vetämät rahat eivät varsi­nais­es­ti ole mikään avain rikkauteen. 

        25% Koja­mon voitoista menee suo­ma­lais­ten eläkkei­den rahoit­tamisek­si. Menisi var­maan enem­mänkin, mut­ta ammat­tiy­hdis­tys­li­ike ei ole myynyt.

        -
        Vuokrasään­nöste­lyn ongel­ma on, että se ehkäisee uusien vuokra-asun­to­jen rak­en­tamista (mik­si rak­en­taa kun voit­toa ei pääse tekemään), mikä lisää entis­es­tään vuokra-asuntopulaa. 

        Toinen ongel­ma on se, että se kan­nus­taa vuokranan­ta­jia jät­tämään kaik­ki remon­tit tekemät­tä. Jos asun­nos­ta saa joka tapauk­ses­sa sen lais­sa sääde­tyn mak­simivuokran, niin mik­si remon­toi­da ja tehdä parem­paa, kun mitään hyö­tyä ei saa?

        Lop­putu­lok­se­na vuokrasään­nöste­ly tekee vuokrakämp­istä vaikeam­min saatavia ja huonompia.
        -
        Lähtöko­htais­es­ti kukaan ei tee tässä maail­mas­sa mitään jos ei voi saa­da toimin­nas­ta voit­toa. Et sinäkään mene töi­hin, jos et koe saavasi palkak­si rahamäärää, joka on arvokkaampi sin­ulle kuin se uhraa­masi aika ja vaiva.

        Mik­si vuokranan­tamista pitäisi tehdä ilman voittoa?

      8. Sepi: 25% Koja­mon voitoista menee suo­ma­lais­ten eläkkei­den rahoit­tamisek­si. Menisi var­maan enem­mänkin, mut­ta ammat­tiy­hdis­tys­li­ike ei ole myynyt.

        Se, että osa veron­mak­sajien rahoista ote­taan joko suo­raan työssäkäyvien palka­s­ta vuokran muo­dos­sa tai sit­ten välil­lis­es­ti asumisen tukien muo­dos­sa eläke­jär­jestelmään (Koja­mon kaut­ta kier­rätet­tynä) ei ole minkään­lainen argu­ment­ti nykyti­lanteen erinomaisuudelle.

        Sepi: Vuokrasään­nöste­lyn ongel­ma on, että se ehkäisee uusien vuokra-asun­to­jen rak­en­tamista (mik­si rak­en­taa kun voit­toa ei pääse tekemään), mikä lisää entis­es­tään vuokra-asuntopulaa.

        Päätellen siitä miten nyky­isinkään ei saa­da vuokra-asun­to­jen rak­en­tamisel­la taitet­tua vuokrien nousua pääkaupunkiseudul­la niin ei nykyi­nenkään malli pysty tuot­ta­maan niitä asun­to­ja tarpeek­si. Me asumme kalli­isti ja pienis­sä asun­nois­sa euroop­palaiseen keski­ta­soon ver­rat­tuna ja jostain syys­tä tämäkin on jonkin­lainen argu­ment­ti sille, että nykyti­lanne on oikein hyvä ja siitä pitää pitää kiinni.

        Sepi: Toinen ongel­ma on se, että se kan­nus­taa vuokranan­ta­jia jät­tämään kaik­ki remon­tit tekemät­tä. Jos asun­nos­ta saa joka tapauk­ses­sa sen lais­sa sääde­tyn mak­simivuokran, niin mik­si remon­toi­da ja tehdä parem­paa, kun mitään hyö­tyä ei saa?

        Tämä on todel­lisu­ut­ta jo nyt. Itse asuin kaupun­gin vuokrakäm­pässä Espoos­sa opiskelu­jen lop­pupuolel­la ja kylpy­huone ja parveke oli­vat muut­taes­sani aivan ruokot­tomas­sa kun­nos­sa (kasvus­toa ves­san­pön­tössä yms.). Kun muut­ta­ja on opiske­li­ja, tai muus­ta syys­tä etsimässä halv­in­ta mah­dol­lista vai­h­toe­htoa niin kat­to pään pääl­lä riit­tää yllät­tävän pitkälle. Itsekin toteat tuol­la alem­pana, että vuokranan­ta­jat ovat ihan nor­maale­ja ihmisiä ja ne halu­a­vat toimin­nas­taan voit­toa. Tästä syys­tä oikein mis­tään ei löy­dy asun­to­ja vuokral­la halvem­mal­la kuin mitä kaupun­ki on lin­jan­nut asum­istuen mak­simik­si. Mik­si siis kuvit­telet hei­dän nykyti­lanteessa haaskaa­van rahaa ja tekevän jotain ylimääräisiä remont­te­ja, kun pääkaupunkiseudul­la otta­jia halu­tu­il­la alueil­la löy­tyy aina?

        Sepi: Lop­putu­lok­se­na vuokrasään­nöste­ly tekee vuokrakämp­istä vaikeam­min saatavia ja huonompia.

        Vuokrasään­nöstel­tyjä kaupunke­ja on Euroop­pa pul­lol­laan ja kaikissa niis­sä tun­tuu kuitenkin ole­van oikein tyy­tyväisiä asukkai­ta ja oikein korkealaa­tu­isia vuokrakämp­piäkin (tai ainakin tilavampia kuin mitä meil­lä har­vaan asu­tus­sa Suomes­sa). En ole vaku­ut­tunut sin­un argu­menteista kun todel­lisu­udessa on ole­mas­sa esimerkke­jä onnis­tuneesta (ja var­masti myös epäon­nis­tuneesta) vuokrasään­nöstelystä. Ihan yhtä hyvin minä voisin kir­joit­taa lop­puka­neet­ti­na, että “lop­putu­lok­se­na vuokrasään­nöste­lyn puut­tumi­nen tekee vuokrakämp­istä kalli­impia työssäkäyville ja yhteiskun­nalle ja lisäk­si ahtaampia”.

        Sepi: Lähtöko­htais­es­ti kukaan ei tee tässä maail­mas­sa mitään jos ei voi saa­da toimin­nas­ta voit­toa. Et sinäkään mene töi­hin, jos et koe saavasi palkak­si rahamäärää, joka on arvokkaampi sin­ulle kuin se uhraa­masi aika ja vaiva.

        Mik­si vuokranan­tamista pitäisi tehdä ilman voittoa?

        Mis­sään en sanonut mitään siitä, että vuokranan­tamista pitäisi tehdä ilman voit­toa. Otin vaan kan­taa siihen, että joku vetää aina välistä ja mietin, että onko mei­dän nykyjär­jestelmän välistävetäjät oikeat tahot ja olisiko mah­dol­lista vähen­tää välistävetämisen määrää esimerkik­si vuokrasään­nöste­lyl­lä. Jos vuokrasään­nöste­lyn seu­rauk­se­na vuokranan­tamis­es­ta katoaa aina mah­dol­lisu­us tehdä voit­toa, nyky­i­sis­sä vuokrasään­te­lyn piiris­sä ole­vis­sa Euroopan kaupungeis­sa lop­puisi yksi­tyiset vuokraa­jat aika lail­la kesken. Kum­ma kyl­lä yksi­ty­isiä vuokranan­ta­jia tun­tuu kuitenkin löy­tyvän, joten mitä ilmeisim­min vuokrasään­te­lynkin piiris­sä on mah­dol­lista tehdä voittoa.

      9. Jukkis: Se, että osa veron­mak­sajien rahoista ote­taan joko suo­raan työssäkäyvien palka­s­ta vuokran muo­dos­sa tai sit­ten välil­lis­es­ti asumisen tukien muo­dos­sa eläke­jär­jestelmään (Koja­mon kaut­ta kier­rätet­tynä) ei ole minkään­lainen argu­ment­ti nykyti­lanteen erinomaisuudelle.

        Päätellen siitä miten nyky­isinkään ei saa­da vuokra-asun­to­jen rak­en­tamisel­la taitet­tua vuokrien nousua pääkaupunkiseudul­la niin ei nykyi­nenkään malli pysty tuot­ta­maan niitä asun­to­ja tarpeek­si. Me asumme kalli­isti ja pienis­sä asun­nois­sa euroop­palaiseen keski­ta­soon ver­rat­tuna ja jostain syys­tä tämäkin on jonkin­lainen argu­ment­ti sille, että nykyti­lanne on oikein hyvä ja siitä pitää pitää kiinni.

        Tämä on todel­lisu­ut­ta jo nyt. Itse asuin kaupun­gin vuokrakäm­pässä Espoos­sa opiskelu­jen lop­pupuolel­la ja kylpy­huone ja parveke oli­vat muut­taes­sani aivan ruokot­tomas­sa kun­nos­sa (kasvus­toa ves­san­pön­tössä yms.). Kun muut­ta­ja on opiske­li­ja, tai muus­ta syys­tä etsimässä halv­in­ta mah­dol­lista vai­h­toe­htoa niin kat­to pään pääl­lä riit­tää yllät­tävän pitkälle. Itsekin toteat tuol­la alem­pana, että vuokranan­ta­jat ovat ihan nor­maale­ja ihmisiä ja ne halu­a­vat toimin­nas­taan voit­toa. Tästä syys­tä oikein mis­tään ei löy­dy asun­to­ja vuokral­la halvem­mal­la kuin mitä kaupun­ki on lin­jan­nut asum­istuen mak­simik­si. Mik­si siis kuvit­telet hei­dän nykyti­lanteessa haaskaa­van rahaa ja tekevän jotain ylimääräisiä remont­te­ja, kun pääkaupunkiseudul­la otta­jia halu­tu­il­la alueil­la löy­tyy aina?

        Vuokrasään­nöstel­tyjä kaupunke­ja on Euroop­pa pul­lol­laan ja kaikissa niis­sä tun­tuu kuitenkin ole­van oikein tyy­tyväisiä asukkai­ta ja oikein korkealaa­tu­isia vuokrakämp­piäkin (tai ainakin tilavampia kuin mitä meil­lä har­vaan asu­tus­sa Suomes­sa). En ole vaku­ut­tunut sin­un argu­menteista kun todel­lisu­udessa on ole­mas­sa esimerkke­jä onnis­tuneesta (ja var­masti myös epäon­nis­tuneesta) vuokrasään­nöstelystä. Ihan yhtä hyvin minä voisin kir­joit­taa lop­puka­neet­ti­na, että “lop­putu­lok­se­na vuokrasään­nöste­lyn puut­tumi­nen tekee vuokrakämp­istä kalli­impia työssäkäyville ja yhteiskun­nalle ja lisäk­si ahtaampia”.

        Mis­sään en sanonut mitään siitä, että vuokranan­tamista pitäisi tehdä ilman voit­toa. Otin vaan kan­taa siihen, että joku vetää aina välistä ja mietin, että onko mei­dän nykyjär­jestelmän välistävetäjät oikeat tahot ja olisiko mah­dol­lista vähen­tää välistävetämisen määrää esimerkik­si vuokrasään­nöste­lyl­lä. Jos vuokrasään­nöste­lyn seu­rauk­se­na vuokranan­tamis­es­ta katoaa aina mah­dol­lisu­us tehdä voit­toa, nyky­i­sis­sä vuokrasään­te­lyn piiris­sä ole­vis­sa Euroopan kaupungeis­sa lop­puisi yksi­tyiset vuokraa­jat aika lail­la kesken. Kum­ma kyl­lä yksi­ty­isiä vuokranan­ta­jia tun­tuu kuitenkin löy­tyvän, joten mitä ilmeisim­min vuokrasään­te­lynkin piiris­sä on mah­dol­lista tehdä voittoa.

        Sivu­u­tat täysin vuokrasään­nöstelystä aiheutu­vat hai­tat ja kan­natat sään­nöste­lyä vain, kos­ka 6.7% oman pääo­man tuot­to kojamolle kuu­lostaa sinus­ta pahal­ta. (Hei­dän tilin­päätösti­eton­sa viime kvar­taalil­ta ker­to­vat alle 40 miljoo­nan voitoista yli 5 mil­jardin asun­to­var­al­lisu­ud­es­ta, omaa pääo­maa n. 40% summasta).

        A) jos vuokrasään­nöste­ly las­kee vuokra-asun­to­jen sijoite­tun pääo­man tuot­to-odotuk­sia, uut­ta pääo­maa ei ohjaudu vuokra-asun­toi­hin, vaan se ohjau­tuu muualle. Vuokra-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen lakkaa ja kor­jaus­in­vestoin­nit pysähtyvät.
        B) mis­tä nykyiset 20v yliopis­to-opiske­li­jat saa­vat vuokra-asun­non, kun niitä ei tule lisää ja kukaan ei muu­ta pois ali­hin­noitel­luista vuokra-asun­noista? Pako­tat hei­dät välit­tömästi osta­maan omaa, kos­ka muuten jää asun­not­tomak­si? Vai alivuokralaisik­si nyky­is­ten vuokralais­ten sohville?
        C) kaik­ki insen­ti­iv­it vuokra-asun­to­jen kun­nos­tamis­es­ta ja remon­toin­nista katoa­vat, kos­ka vuokria ei voi nos­taa ja investoin­nille ei saa tuot­toa. Nykyisetkin vuokralaiset kär­sivät ajan kanssa.

        En pysty ymmärtämään, että mik­si halu­at alis­taa niitä ihmisiä, jot­ka tule­vaisu­udessa tarvit­se­vat vuokra-asun­non tukeak­sesi niitä, joil­la se asun­to jo nyt on. Ja mik­si halu­at tehdä vuokralai­sista toisen luokan kansalaisia jot­ka sido­taan koko elämäk­si yhteen rapis­tu­vaan asun­toon ilman mah­dol­lisu­ut­ta pois muuttoon.

        Vuokrasään­telyssähän ihmiset eivät saa vali­ta mis­sä asu­vat, vaan he joutu­vat anele­maan virkamieheltä vai­h­to-oikeu­den asun­to­jonon ohi, siinä mis­sä nykysys­tee­mis­sä jokainen voi vaan päät­tää mak­saa 100e enem­pi kuus­sa ja vai­h­taa kaupungi­nosaa mil­loin lystää. Ei onnis­tu ruot­sis­sa, kos­ka tarvit­set boplat­sil­ta uudet vuokra-asun­non ja niitä tulee tosi vähän tar­jolle kun ihmiset roikku­vat paljon pidem­pään itselleen epä­sopivis­sa ja vääris­sä asun­nois­sa, sekä alivuokraa­vat niitä (lain mukaan mak­simis­saan vuo­den alivuokra­suhteil­la, hirveä kohta­lo lap­siper­heelle joutua tuol­laiseen, joten pois­sul­jet­tu vai­h­toe­hto) eteen­päin jne.

        Ruot­sis­sa jopa tred­je­hand (alivuokralaisen alivuokralainen) on käsite, kos­ka markki­na on niin rik­ki. Ja sinä halu­at samaa suomeen vain, kos­ka 6.7% opo on jotenkin liikaa?

        En tiedä pystynkö vaku­ut­ta­maan sin­ua, mut­ta min­un on vaikeam­paa kek­siä pahempaa kansal­lista hyv­in­von­nin itse­murhaa kuin asum­is­markki­nan rikkominen.

      10. Sepi:

        […]

        Ansiokas kir­joituk­sesi on muka­va, mut­ta se ei mis­sään ota kan­taa siihen min­un alku­peräiseen väit­teeseeni vaan argu­men­toi jonkun ihan muun asian ympäril­lä. Alku­peräi­nen väit­teeni oli, että asumises­sa joku vetää aina välistä ja meil­lä on päätet­ty, että se on isot vuokra-asun­to­jen omis­ta­jat ja totesin perään, että me voisimme ehkä yhteiskun­tana miet­tiä pitäisikö sen olla joku muu. Sen jäl­keen olet kir­joit­tanut kak­si sivunkokoista kom­ment­tia, jos­sa vaan latelet, että vuokrasään­te­ly on kansalli­nen hyv­in­voin­nin itse­murha etkä ole yhdel­läkään sanal­la kom­men­toin­ut nos­tami­ani point­te­ja siitä, että yksit­täiset kansalaiset eivät vält­tämät­tä olisi ihan yhtä hyviä imuroimaan asum­is­tukea ja sen nos­tamisen euro­ja välit­tömästi omaan kas­saansa vuokralaisil­ta (toisin kuin isot insti­tu­tion­aaliset vuokra-asun­to­jen omis­ta­jat, jot­ka oma­l­la mas­sal­laan voivat myös määrit­tää vuokrien tason halutes­saan) tai sitä, että meil­lä on Euroopas­sa mon­ta kaupunkia, jois­sa se on ilmeisen toimi­va ratkaisu, kos­ka Tukhol­mas­sa jär­jestelmässä on (ehkä) ongelmia.

        Tässäkin kom­men­tis­sasi toi­s­tat asioi­ta, jot­ka ovat tosi­a­sioi­ta mei­dän nykyti­las­sa ja joi­hin otin edel­lisessä kom­men­tis­sani kan­taa: vuokranan­ta­jat eivät kun­nos­ta asun­to­jaan kuin pakon edessä, vuokra-asun­to­jen tuotan­to ei riitä vas­taa­maan kysyn­tään ja mon­et vuokralaiset ovat loukus­sa heille sopi­mat­tomis­sa asun­nois­sa, mut­ta mah­dol­lisu­ut­ta vai­h­tamiseen ei ole (asia, mis­tä Osmokin on kir­joit­tanut mon­ta ker­taa ansiokkaasti) ja annat ymmärtää, että ne oli­si­vat ongelmia vas­ta vuokrasään­nöste­lyn piiris­sä. Ne ovat ongelmia jo nyt ja sen lisäk­si kas­va­vat asum­is­tuki­menot rasit­ta­vat kansan­talout­ta ja kas­va­vat asumiskus­tan­nuk­set aja­vat työssäkäyvää väestöä köy­hyy­teen, joten ihanko oikeasti ja vil­pit­tömästi uskot, että nykyti­lanne on hyvä ja (ainakaan) tätä kort­tia ei kan­na­ta katsoa?

        Sepi:
        En tiedä pystynkö vaku­ut­ta­maan sin­ua, mut­ta min­un on vaikeam­paa kek­siä pahempaa kansal­lista hyv­in­von­nin itse­murhaa kuin asum­is­markki­nan rikkominen.

        Sivuhuomiona en oikeasti ymmär­rä mis­tä tämä hillitön tah­toti­la on tul­lut kir­joit­taa min­ulle sivukau­pal­la vas­tauk­sia vain ja ain­oas­taan, kos­ka totesin ohi­men­nen, että asun­tomarkki­nat ovat pääkaupunkiseudul­la rik­ki jo nyt ja se on osaltaan johta­mas­sa hillit­tömi­in tuk­ilo­ukkui­hin (mik­si tehdä töitä, kun sen jäl­keen jää käteen vain 40 euroa enem­män, kun menetän samal­la tuet ja asumisen kus­tan­nuk­set ovat 60% min­un elämisen kus­tan­nuk­sista) ja lisäk­si työssäkäyvien köy­hien määrän kasvu­un ja tämä kehi­tys on mielestäni katkaistava.

        Min­ul­la ei ole minkään­laista päätän­tä­val­taa vaikut­taa tähän asi­aan (en edes asu Helsingis­sä vaan Espoos­sa), joten minkään­laista tarvet­ta vaku­ut­taa min­ua sin­ul­la ei ole. Suosit­te­lenkin sin­ulle, että et haaskaa aikaasi enem­pää min­ulle kirjoittamiseen.

        PS. Älä viit­si heilutel­la jotain 6,7% liikevoit­toa suh­teessa sijoitet­tuun pääo­maan jonkin­laise­na merkkinä siitä, että Kojamo ei olisi hillitön rahantekoau­tomaat­ti. Brit­tien isoin vuokra-asun­to­ja omis­ta­va yksi­tyi­nen fir­ma rapor­toi sijoite­tulle pääo­ma­lle tuot­toa 6,1% vuodelta 2018 ja he pitävät sitä eri­no­maise­na tulok­se­na. Härskisti yksinker­tais­ta­mal­la Kojamo olisi voin­ut laskea asun­to­jen­sa vuokria noin 10% ja hei­dän liikevoit­ton­sa suh­teessa sijoitet­tuun pääo­maan olisi suurin piirtein sama kuin tämän brit­ti­fir­man. Mieti mikä määrä rahaa olisi säästet­ty asum­is­tukikus­tan­nuk­sis­sa ja miten paljon rahaa meil­lä taval­lisil­la työssäkäyvil­lä olisi käytet­tävis­sä talouden pyörien pyörit­tämiseen kulu­tuk­sen kaut­ta, jos he oli­si­vat näin tehneet? Ai mut­ta tämä imuroitu raha­han meni ainakin osit­tain eläkekas­soille, joten se onkin ihan ok 😉

      11. Jukkis: Ansiokas kir­joituk­sesi on muka­va, mut­ta se ei mis­sään ota kan­taa siihen min­un alku­peräiseen väit­teeseeni vaan argu­men­toi jonkun ihan muun asian ympäril­lä. Alku­peräi­nen väit­teeni oli, että asumises­sa joku vetää aina välistä ja meil­lä on päätet­ty, että se on isot vuokra-asun­to­jen omis­ta­jat ja totesin perään, että me voisimme ehkä yhteiskun­tana miet­tiä pitäisikö sen olla joku muu. Sen jäl­keen olet kir­joit­tanut kak­si sivunkokoista kom­ment­tia, jos­sa vaan latelet, että vuokrasään­te­ly on kansalli­nen hyv­in­voin­nin itse­murha etkä ole yhdel­läkään sanal­la kom­men­toin­ut nos­tami­ani point­te­ja siitä, että yksit­täiset kansalaiset eivät vält­tämät­tä olisi ihan yhtä hyviä imuroimaan asum­is­tukea ja sen nos­tamisen euro­ja välit­tömästi omaan kas­saansa vuokralaisil­ta (toisin kuin isot insti­tu­tion­aaliset vuokra-asun­to­jen omis­ta­jat, jot­ka oma­l­la mas­sal­laan voivat myös määrit­tää vuokrien tason halutes­saan) tai sitä, että meil­lä on Euroopas­sa mon­ta kaupunkia, jois­sa se on ilmeisen toimi­va ratkaisu, kos­ka Tukhol­mas­sa jär­jestelmässä on (ehkä) ongelmia.

        Tässäkin kom­men­tis­sasi toi­s­tat asioi­ta, jot­ka ovat tosi­a­sioi­ta mei­dän nykyti­las­sa ja joi­hin otin edel­lisessä kom­men­tis­sani kan­taa: vuokranan­ta­jat eivät kun­nos­ta asun­to­jaan kuin pakon edessä, vuokra-asun­to­jen tuotan­to ei riitä vas­taa­maan kysyn­tään ja mon­et vuokralaiset ovat loukus­sa heille sopi­mat­tomis­sa asun­nois­sa, mut­ta mah­dol­lisu­ut­ta vai­h­tamiseen ei ole (asia, mis­tä Osmokin on kir­joit­tanut mon­ta ker­taa ansiokkaasti) ja annat ymmärtää, että ne oli­si­vat ongelmia vas­ta vuokrasään­nöste­lyn piiris­sä. Ne ovat ongelmia jo nyt ja sen lisäk­si kas­va­vat asum­is­tuki­menot rasit­ta­vat kansan­talout­ta ja kas­va­vat asumiskus­tan­nuk­set aja­vat työssäkäyvää väestöä köy­hyy­teen, joten ihanko oikeasti ja vil­pit­tömästi uskot, että nykyti­lanne on hyvä ja (ainakaan) tätä kort­tia ei kan­na­ta katsoa?

        Sivuhuomiona en oikeasti ymmär­rä mis­tä tämä hillitön tah­toti­la on tul­lut kir­joit­taa min­ulle sivukau­pal­la vas­tauk­sia vain ja ain­oas­taan, kos­ka totesin ohi­men­nen, että asun­tomarkki­nat ovat pääkaupunkiseudul­la rik­ki jo nyt ja se on osaltaan johta­mas­sa hillit­tömi­in tuk­ilo­ukkui­hin (mik­si tehdä töitä, kun sen jäl­keen jää käteen vain 40 euroa enem­män, kun menetän samal­la tuet ja asumisen kus­tan­nuk­set ovat 60% min­un elämisen kus­tan­nuk­sista) ja lisäk­si työssäkäyvien köy­hien määrän kasvu­un ja tämä kehi­tys on mielestäni katkaistava.

        Min­ul­la ei ole minkään­laista päätän­tä­val­taa vaikut­taa tähän asi­aan (en edes asu Helsingis­sä vaan Espoos­sa), joten minkään­laista tarvet­ta vaku­ut­taa min­ua sin­ul­la ei ole. Suosit­te­lenkin sin­ulle, että et haaskaa aikaasi enem­pää min­ulle kirjoittamiseen.

        PS. Älä viit­si heilutel­la jotain 6,7% liikevoit­toa suh­teessa sijoitet­tuun pääo­maan jonkin­laise­na merkkinä siitä, että Kojamo ei olisi hillitön rahantekoau­tomaat­ti. Brit­tien isoin vuokra-asun­to­ja omis­ta­va yksi­tyi­nen fir­ma rapor­toi sijoite­tulle pääo­ma­lle tuot­toa 6,1% vuodelta 2018 ja he pitävät sitä eri­no­maise­na tulok­se­na. Härskisti yksinker­tais­ta­mal­la Kojamo olisi voin­ut laskea asun­to­jen­sa vuokria noin 10% ja hei­dän liikevoit­ton­sa suh­teessa sijoitet­tuun pääo­maan olisi suurin piirtein sama kuin tämän brit­ti­fir­man. Mieti mikä määrä rahaa olisi säästet­ty asum­is­tukikus­tan­nuk­sis­sa ja miten paljon rahaa meil­lä taval­lisil­la työssäkäyvil­lä olisi käytet­tävis­sä talouden pyörien pyörit­tämiseen kulu­tuk­sen kaut­ta, jos he oli­si­vat näin tehneet? Ai mut­ta tämä imuroitu raha­han meni ainakin osit­tain eläkekas­soille, joten se onkin ihan ok 

        Vas­taan, kos­ka ole­tan samal­la vas­taa­vani mon­en muunkin usko­muk­si­in siitä, että hin­tasään­te­ly on jotenkin help­po tapa paran­taa asioita.

        Käsi­tyk­sesi “välistä vetämis­es­tä” on jos­sain määrin erikoinen. Ihan kuin se olisi jotenkin huono asia. Kau­pankäyn­nin edel­ly­tyshän on se, että kun kak­si vapaasti keskenään kaup­paa käyvää tahoa tekevät keskenään transak­tion, niin kumpikin “vetää välistä”.

        Kun minä vai­h­dan kilon sok­e­ria 500g:hen voita, niin teen sen sik­si, että min­ulle 500g on arvokkaampi kuin kilo sok­e­ria. Ja sinä vai­h­dat toiseen suun­taan, kos­ka sin­ulle se kilo sok­e­ria on arvokkaampi kuin puoli kiloa voita.

        Jos arvostan omas­sa mielessäni 500g voita 2kg sok­erin arvoisek­si, niin “vedän välistä” 250g voita. Se ei mil­lään taval­la estä myös vastapuol­ta vetämästä välistä. Jos sin­ul­la on iso voivuori kir­nut­tuna, mut­ta kahvisi on kitk­erää, niin ehkä sinä arvo­stat kilon sok­e­ria kilon voin arvoisek­si. Sinäkin vedät samas­sa transak­tios­sa välistä 500g sok­e­ria. Kumpikin osa­puoli saa vai­h­tokau­pas­sa “kulut­ta­jan yli­jäämä” ja tekee voit­toa. Tai sin­un ter­mistöl­läsi “vetää välistä”.

        Vai­h­tokaup­pa voi toteu­tua vain, mikäli kumpikin osa­puoli kokee voit­ta­vansa diilissä.
        -
        Minä vuokraan nyky­istä asun­toani “insti­tu­tion­aaliselta sijoit­ta­jal­ta” (erään keskieu­roop­palaisen yliopis­ton eläköi­tynyt rehtori, omis­taa use­ampia ker­rostalo­ja puolison­sa kanssa), niin koen että saan rahal­leni vastinet­ta. Korkein hin­ta minkä nykyis­es­tä asun­nos­tani mak­saisin (jos siis olisi pakko mak­saa) olisi ainakin pari sataa kuus­sa enem­män kuin mitä mak­san nyt. Koen siis “vetänäni välistä” vuokranan­ta­jal­tani ainakin par­il­la sadal­la kuus­sa asumispalveluita.

        Mik­si hän ei sit­ten nos­ta vuokria? Asun­to oli tyhjil­lään kun muutin tähän, joten ehkä vuokranan­ta­ja koki, että asun­to ei selkeästikään ole liian hal­pa kun vuokralaisia ei ollut jonok­si asti. Minä en tiedä paljonko vuokranan­ta­jani tekee voit­toa asun­nol­la. Toden­näköis­es­ti hänen oman pääo­man tuot­ton­sa ei ole 6.7% vaan selkeästi vähem­män. Nykyisessä korkoilmapi­iris­sä moni tyy­tyy paljon vähäisem­pi­inkin tuot­toi­hin. Olet­taisin rehtorin kuitenkin arvosta­van sitä, että tämä ker­rosta­lo tuot­taa varovasti arvioiden n. 25000e / kk kas­savir­taa. Toden­näköis­es­ti siitä riit­tää jotain vaivan palkkaa hänellekin.

        -
        Mik­si on ok, että K‑kauppias tai apteekkari vetävät ruoan ja lääkkei­den myyn­nistä välistä, mut­ta ei ole ok, että Kojamo vetää välistä asum­is­palveluis­sa? Mitään pakkoa­han kojamolle ei ole muut­taa. Senkun vaan kieltäy­dyt tekemästä Koja­mon kanssa diilin ja vuokraat vain yksi­ty­isiltä vuokranan­ta­jil­ta (jot­ka tekevät syys­temaat­tis­es­ti vähem­män tuottoa).

        Jos tun­tuu, että Kojamo tekee liian läske­jä voit­to­ja, niin senkun peru­s­tat oman insti­tu­tion­aalisen ja lähdet kil­paile­maan markki­noille. Kyl­lä se las­kee kaikkien voit­to­ja, mikäli tar­jon­ta lisääntyy.
        -
        Kojamo teki kvar­taalis­sa 38,9 miljoo­nan voiton 2304 miljoo­nan pääo­ma­l­la. 6.1% opo tarkoit­taisi, että voit­toa olisi saanut tehdä 35.14 miljoon­aa. Yli 90 miljoo­nan vuokrat­u­loil­la tuo tuot­to­jen alen­nus olisi n. 3.8%.

        Jos Kojamo alen­taisi voit­to­jaan vapaae­htois­es­ti, niin sen lainae­hdot huonon­i­si­vat ja se jou­tu­isi mak­samaan jatkos­sa lainara­has­ta korkeampia korko­ja, kos­ka rahoit­ta­jat arvioisi­vat sen kyvyn hoitaa lain­o­jaan huonom­mak­si. Samal­la sen mah­dol­lisu­udet raken­nut­taa uusia vuokra-asun­to­ja vähen­ty­i­sivät, kos­ka mil­läs se rahoit­taisi uusien rak­en­tamisen kun tuo­tot vähenevät ja lain­oit­ta­jien raha­hanatkin hyytyvät?
        -
        Onko sin­ul­la todis­tei­ta noiden väit­tämiesi vuokra­markki­noiden epäko­h­tien tueksi?

        Nyt kun min­un on lail­lista nos­taa vuokraa, niin voin rehellis­es­ti kysyä vuokralaiselta, että jos pistän 5000e lam­i­naat­tien vai­h­toon + käm­pän maalauk­seen, niin halu­aako hän mak­saa 40e/kk enem­män vuokraa, jot­ta saan kus­tan­nuk­seni katet­tua vuosikymme­nessä? Jos vuokrasään­nöste­ly on voimas­sa ja estää min­ua nos­ta­mas­ta vuokraa, niin mik­si edes hark­it­sisin remontointia?

        Esim. luk­i­tus­vaiku­tus­ta näen ain­oas­taan vuokrasään­nel­lyis­sä kämp­is­sä, joista ei kan­na­ta muut­taa pois. Jos asuu vapail­la vuokra­markki­noil­la, niin on nau­ret­ta­van help­poa klika­ta oikotie.fi ja etsiä itseä enem­män miel­lyt­tävä asunto.
        -
        En omista Koja­mon osakkei­ta tai eri­tyisem­min arvos­ta sen taipumus­ta pitää vuokria sys­temaat­tis­es­ti mak­simeis­sa, mut­ta min­ua ärsyt­tää kun aivan yhtä palvelun­tuot­ta­jaa demon­isoidaan kos­ka se “vetää välistä” ja olete­taan että tähän muka­mas “ongel­maan” (se ei ole ongel­ma), olisi joku help­po kor­jaus, joka aiheut­taisi vähem­män hait­taa kuin sen kor­jauk­sen kuvit­teel­liset hyödyt.

        Kojamo vetää välistä juuri niin paljon kuin mitä markki­na antaa myöten. Jos markki­na olisi tosi tiuk­ka, niin uut­ta pääo­maa ei sinne vir­taisi kun Kojamo ei vaan saisi mis­tään enää lisää pääo­maa ja se kyl­lä pysäyt­tää vuokra-asun­to­jen rakentamisen.

      12. Tämä on todel­lisu­ut­ta jo nyt. Itse asuin kaupun­gin vuokrakäm­pässä Espoos­sa opiskelu­jen lop­pupuolel­la ja kylpy­huone ja parveke oli­vat muut­taes­sani aivan ruokot­tomas­sa kun­nos­sa (kasvus­toa ves­san­pön­tössä yms.). Kun muut­ta­ja on opiske­li­ja, tai muus­ta syys­tä etsimässä halv­in­ta mah­dol­lista vai­h­toe­htoa niin kat­to pään pääl­lä riit­tää yllät­tävän pitkälle. Itsekin toteat tuol­la alem­pana, että vuokranan­ta­jat ovat ihan nor­maale­ja ihmisiä ja ne halu­a­vat toimin­nas­taan voit­toa. Tästä syys­tä oikein mis­tään ei löy­dy asun­to­ja vuokral­la halvem­mal­la kuin mitä kaupun­ki on lin­jan­nut asum­istuen mak­simik­si. Mik­si siis kuvit­telet hei­dän nykyti­lanteessa haaskaa­van rahaa ja tekevän jotain ylimääräisiä remont­te­ja, kun pääkaupunkiseudul­la otta­jia halu­tu­il­la alueil­la löy­tyy aina? 

        Olisiko kan­nat­tanut kokeil­la ves­san­pön­tön pesemistä ja kylpy­huoneen siivoamista?

    2. R.Silfverberg: Se voi olla että suuri osa Söder­malmin hip­sterikämp­istä on ns tois- tai kol­mas­si­jaisel­la vuokra­sopimuk­sel­la vuokrat­tu, eli mak­se­taan yli­hin­taa ja alku­peräi­nen vuokralainen on joku mum­mo tai perikun­ta joka tien­aa sievois­es­ti väli­ra­hoil­la. Mut­ta joka tapauk­ses­sa vuokrasään­nöste­ly ei estä täl­lais­ten aluei­den syntyä.

      Tuo jär­jeste­ly toisaal­ta estää vuokrasään­te­lyä toim­i­mas­ta niin kuin on tarkoitet­tu, jos lop­ulli­nen vuokralainen mak­saa korkeam­paa kuin sään­te­lyn määräämää hin­taa. Jos ymmärsin oikein, niin sään­te­ly ei tuo­ta mitään hyö­tyä vaan tuo vain kuvioon turhan mon­imutkaistuk­sen noiden pitkien alivuokralaisketju­jen kaut­ta vaikkei sit­ten vält­tämät­tä tuot­taisi oikeasti “toimi­van” vuokrasään­te­lyn haittojakaan.

      1. Ossi Sare­so­ja: Tuo jär­jeste­ly toisaal­ta estää vuokrasään­te­lyä toim­i­mas­ta niin kuin on tarkoitet­tu, jos lop­ulli­nen vuokralainen mak­saa korkeam­paa kuin sään­te­lyn määräämää hin­taa. Jos ymmärsin oikein, niin sään­te­ly ei tuo­ta mitään hyö­tyä vaan tuo vain kuvioon turhan mon­imutkaistuk­sen noiden pitkien alivuokralaisketju­jen kaut­ta vaikkei sit­ten vält­tämät­tä tuot­taisi oikeasti “toimi­van” vuokrasään­te­lyn haittojakaan.

        Kyl­lä, mut­ta kuten kom­men­tis­sani sanoin se tarkoit­taa, että meille ei syn­ny insti­tu­tion­aal­isia välistävetäjiä, jot­ka teol­lisel­la tehokku­udel­la rahas­ta­vat asumisen tuet itselleen siinä määrin kuin se nyt tapah­tuu. Yksi­ty­ishenkilöi­den muo­dosta­mat eteen­päin­vuokraus­ketjut voisi­vat olla vaik­ka siinä mielessä epäte­hokkai­ta, että ne eivät aina suo­raan seu­raisi asumisen tukien ylära­jo­jen muu­tok­sia ylöspäin, tai seu­raisi­vat niitä pienel­lä viiveel­lä. Lisäk­si rypäs yksi­ty­ishenkilöitä ei voisi samal­la lail­la päät­tää, että jol­lain alueel­la kaik­ki asun­not vuokrataan hin­nal­la X, vaan siel­lä saat­taisi jopa syn­tyä pien­tä kil­pailua, kun jotkut halu­aisi­vat saa­da asun­ton­sa vuokrat­tua mah­dol­lisim­man nopeasti. Kojamo taas jos omis­taa jonkun asun­non, niin vuokrata­sos­sa siinä asun­nos­sa on hyvin pien­tä varianssia.

        Lop­putu­lok­se­na meil­lä olisi välistävetäjinä yksi­ty­ishenkilöitä, asumisen tukemiseen kulu­vat rahat oli­si­vat sidot­tu siihen, että miten sään­nel­ty vuokra kas­vaa ja lisäk­si tehokku­us raho­jen imuroimises­sa kär­sisi, kun insti­tuu­tioiden sijaan kyseessä olisi hajautet­tu ja toden­näköis­es­ti hyvinkin keskenään koordi­noima­ton rypäs itsenäisiä toim­i­joi­ta. Mikään parati­isi tämäkään ratkaisu ei olisi, mut­ta nykyti­lanteessa meil­lä on kas­va­va joukko täyt­tä työvi­ikkoa teke­viä ihmisiä, jot­ka tarvit­se­vat asum­is­tukea (joka muuten on tukimuo­to, joka kas­vaa räjähdys­mäis­es­ti, vaik­ka elämme nimel­listä nousukaut­ta). Nykyti­lanne on kestämätön.

      2. Jukkis: Kyl­lä, mut­ta kuten kom­men­tis­sani sanoin se tarkoit­taa, että meille ei syn­ny insti­tu­tion­aal­isia välistävetäjiä, jot­ka teol­lisel­la tehokku­udel­la rahas­ta­vat asumisen tuet itselleen siinä määrin kuin se nyt tapahtuu.

        Käsit­tääk­seni ongel­ma esim Koja­mon kanssa on ollut, että se on rahas­tanut tue­tu­il­la Ara-asun­noil­la, joiden pitäisi peri­aat­teessa olla omakustannehinnoiteltuja.

        Onko kukaan vuokranan­ta­ja, yksi­ty­ishenkilö tai insti­tuu­tio, repinyt nor­maalin ylit­täviä voit­to­ja vapaara­hoit­tei­sista asun­noista? Eikö ainakin vapaara­hoit­teiset asun­not olisi syytä jät­tää vuokrasään­te­lyn ulkopuolelle?

      3. Ossi Sare­so­ja: Käsit­tääk­seni ongel­ma esim Koja­mon kanssa on ollut, että se on rahas­tanut tue­tu­il­la Ara-asun­noil­la, joiden pitäisi peri­aat­teessa olla omakustannehinnoiteltuja.

        Onko kukaan vuokranan­ta­ja, yksi­ty­ishenkilö tai insti­tuu­tio, repinyt nor­maalin ylit­täviä voit­to­ja vapaara­hoit­tei­sista asun­noista? Eikö ainakin vapaara­hoit­teiset asun­not olisi syytä jät­tää vuokrasään­te­lyn ulkopuolelle?

        Var­maankin, mut­ta en ole miet­tinyt tätä ihan näin pitkälle. Taustal­la meikäläisen pohdin­nas­sa on (kuten aikaisem­min kom­men­tis­sa mainitsin) syvälle kyp­synyt kyynisyys siitä, että asumises­sa joku vetää aina välistä enem­män kuin pitäisi eivätkä markki­nat toi­mi ihan samal­la lail­la kuin lib­er­taarien päiväu­nis­sa (osaltaan var­masti siitä syys­tä, että asuin­rak­en­tamises­sa on niin mon­ta toim­i­jaa hyvinkin ris­tiri­itai­sine tavoit­tei­neen). Vuokrasään­nöste­ly on yksi niistä keinoista joil­la voisimme ehkä taitet­tua asum­is­tuki­meno­jen kasvun ja lisäk­si asumisen hin­nan kasvun, joka on täl­lä het­kel­lä merkit­tävä syy siihen, että meil­lä on kas­va­va töis­säkäyvien köy­hien joukko. Miten sitä keinoa käyt­tää ja mitä mui­ta keino­ja tähän löy­ty­isi on vielä täysin avoinna.

      4. Jukkis: Taustal­la meikäläisen pohdin­nas­sa on (kuten aikaisem­min kom­men­tis­sa mainitsin) syvälle kyp­synyt kyynisyys siitä, että asumises­sa joku vetää aina välistä enem­män kuin pitäisi eivätkä markki­nat toi­mi ihan samal­la lail­la kuin lib­er­taarien päiväu­nis­sa (osaltaan var­masti siitä syys­tä, että asuin­rak­en­tamises­sa on niin mon­ta toim­i­jaa hyvinkin ris­tiri­itai­sine tavoitteineen).

        Toisaal­ta, minä olen vähän kyyni­nen sen suh­teen, pystyykö val­tio tai kun­ta alkaa säätelemään hin­to­ja taval­la, joka ei aiheut­taisi enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Olen myös vähän kyyni­nen sil­lä taval­la, että luulen tässä on moti­vaa­tiona vain jonkun ihmis­ryh­män (esim täl­lä het­kel­lä vuokral­la ole­vien) itsekäs pyrkimys siirtää tulo­ja muil­ta itselle ja koko yhteiskun­nan hyö­ty joko kiin­nos­taa vähem­män kuin oma hyö­ty tai sit­ten aja­tus vuokrasään­te­lyn hyödys­tä yhteiskun­nalle on vain oman hyö­dyn motivoimaa itsepetosta.

        Okei, en nyt ehkä itse oikeasti ajat­tele aivan noin, mut­ta halusin ilmaista, että “kyynisyy­del­lä” voi ihan hyvin perustel­la aivan toiseenkin suun­taan menevää mielipidettä.

      5. Ossi Sare­so­ja: Toisaal­ta, minä olen vähän kyyni­nen sen suh­teen, pystyykö val­tio tai kun­ta alkaa säätelemään hin­to­ja taval­la, joka ei aiheut­taisi enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Olen myös vähän kyyni­nen sil­lä taval­la, että luulen tässä on moti­vaa­tiona vain jonkun ihmis­ryh­män (esim täl­lä het­kel­lä vuokral­la ole­vien) itsekäs pyrkimys siirtää tulo­ja muil­ta itselle ja koko yhteiskun­nan hyö­ty joko kiin­nos­taa vähem­män kuin oma hyö­ty tai sit­ten aja­tus vuokrasään­te­lyn hyödys­tä yhteiskun­nalle on vain oman hyö­dyn motivoimaa itsepetosta.

        Okei, en nyt ehkä itse oikeasti ajat­tele aivan noin, mut­ta halusin ilmaista, että “kyynisyy­del­lä” voi ihan hyvin perustel­la aivan toiseenkin suun­taan menevää mielipidettä.

        Olet täs­mälleen oike­as­sa ja oikealle kallel­laan ole­vana pidän hyvinkin mah­dol­lise­na, että val­tio / kun­ta / kaupun­ki ovat sään­telijöinä niin onnet­to­mia, että miten ikinä he sen vuokrasään­te­lyn tek­i­sivätkään niin hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta tulisi enem­män kuin mitä sil­lä voitet­taisi­in. Nykyti­lanne on vaan sietämätön ja huonom­paan suun­taan menos­sa ja sik­si olisin ihan utelias näkemään, että mil­lä muil­la keinoil­la tätä asumiskus­tan­nusten kasvua saisi taitet­tua, kun lisärak­en­t­a­mi­nen ei tun­nu ainakaan pääkaupunkiseudul­la riit­tävän. Asumiskus­tan­nuk­set kun kietoutu­vat niin mon­een paikkaan: ne kas­vat­ta­vat mak­set­tu­jen asum­is­tukien määrää, ne kas­vat­ta­vat kan­nustin­loukku­ja, ne hidas­ta­vat työikäisen väestön siir­tymistä työ­paikko­jen luo… Niin moni asia olisi meil­lä Suomes­sa vähem­män aku­ut­ti ongel­ma, jos me saisimme tämän juu­ri­on­gel­man jol­lain lail­la ratkaistua ja sik­si kaikkien keino­jen pitää olla pöy­däl­lä sen ratkaisemista pohtiessa.

      6. Olet täs­mälleen oike­as­sa ja oikealle kallel­laan ole­vana pidän hyvinkin mah­dol­lise­na, että val­tio / kun­ta / kaupun­ki ovat sään­telijöinä niin onnet­to­mia, että miten ikinä he sen vuokrasään­te­lyn tek­i­sivätkään niin hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta tulisi enem­män kuin mitä sil­lä voitet­taisi­in. Nykyti­lanne on vaan sietämätön ja huonom­paan suun­taan menos­sa ja sik­si olisin ihan utelias näkemään, että mil­lä muil­la keinoil­la tätä asumiskus­tan­nusten kasvua saisi taitet­tua, kun lisärak­en­t­a­mi­nen ei tun­nu ainakaan pääkaupunkiseudul­la riittävän. 

        Asun­to­jen hin­to­jen ja vuokrien nousu on tait­tunut. Kyl­lä lik­särak­en­t­a­mi­nen näy­ht­tää vaikut­ta­van hin­toi­hin. Kehyskun­nis­sa hin­nat suo­ras­taan laskevat.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Asun­to­jen hin­to­jen ja vuokrien nousu on tait­tunut. Kyl­lä lik­särak­en­t­a­mi­nen näy­ht­tää vaikut­ta­van hin­toi­hin. Kehyskun­nis­sa hin­nat suo­ras­taan laskevat.

        Ok, pyy­dän siinä tapauk­ses­sa anteek­si virheel­lisen tiedon jakamista. Itse edelleen ensi­a­sun­toa etsivänä en ole vielä havain­nut pyy­de­tyis­sä neliöhin­nois­sa merkit­tävää laskua vaan pikem­minkin kasvua, mut­ta kieltämät­tä meikäläisen otos ja tarkastelu­väli voi olla turhan pieni. Hyvää työtä kaikille, jot­ka ovat tätä kehi­tys­tä yrit­täneet saa­da liik­keelle, kos­ka kir­joituk­ses­sani mainit­semista syistä halvem­pi asum­i­nen olisi kaikille hyödyk­si, ovat sit­ten asun­to­jen omis­ta­jia, ensi­a­sun­non osta­jia tai vuokralaisia.

      8. Jukkis: Nykyti­lanne on vaan sietämätön ja huonom­paan suun­taan menos­sa ja sik­si olisin ihan utelias näkemään, että mil­lä muil­la keinoil­la tätä asumiskus­tan­nusten kasvua saisi taitettua

        Väit­täisin, että ainakin vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen osalta kyse on enim­mäk­seen korkeas­ta kysyn­nästä suh­teessa tar­jon­taan ja korkeat hin­nat ovat vain oire siitä.

        Ensin­näkään mus­ta ei ole kovinkaan uskot­tavaa, että vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen osalta joku “välistä vetävä” insti­tu­tion­aa­li­nen sijoit­ta­ja vetäisi yli­tuot­to­ja. Et ainakaan ker­tonut mitään perustelu­ja sillen, että niin olisi, muu­ta kuin vain epämääräisiä arvelu­ja ja “kyynisyyt­tä”. (Ara-asun­not sit­ten erikseen.)

        Toisek­si, tuol­lainen “välistä veto” tuskin muo­dostaa kovin suur­ta osaa vuokrista vaan suurin osa vuokras­ta on ihan pääo­man vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­ta, jota ei saa mil­lään vuokrasään­te­lyl­lä taiot­tua pois aiheut­ta­mat­ta mui­ta ongelmia.

        Jukkis: hidas­ta­vat työikäisen väestön siir­tymistä työ­paikko­jen luo

        Mil­lä taval­la vuokrasään­te­ly aut­taisi tähän? Työ­paikko­jen luo ei voi muut­taa enem­pää ihmisiä kuin sieltä asun­to­ja löy­tyy. Vuokrasään­te­ly ei ainakaan lisää asun­to­jen määrää ver­rat­tuna sään­telemät­tömään vai­h­toe­htoon. Edelleenkään use­ampi ei voi sit­ten muut­taa työ­paikko­jen luokse, jollei vuokrasään­te­ly saa jotenkin mui­ta ihmisiä muut­ta­maan pois työn­hak­i­joiden tieltä tai saa ihmisiä asumaan tiivi­im­min. Kum­mallekaan en kek­si mitään uskot­tavaa mekanis­mia (ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa vaiku­tus voi olla päinvastainen).

        Äkkisältään voisi ajatel­la, että sään­te­lyl­lä alem­mak­si pakote­tut vuokrat mah­dol­lis­taisi­vat use­am­man muut­tamisen työ­paikan perässä. Näin ei kuitenkaan ole, kos­ka asun­not ovat edelleen rajalli­nen resurssi. Niiden rajal­lisu­us sit­ten ilme­nee hin­nan sijaan jonkin­laise­na muu­na esteenä kuten vaik­ka pitk­inä jonoina.

        Jukkis: kaikkien keino­jen pitää olla pöy­däl­lä sen ratkaisemista pohtiessa

        Minä kyl­lä jät­täisin pöy­dältä enem­män hait­taa kuin hyö­tyä aiheut­ta­vat keinot.

      9. Ossi on täysin oikeassa.

        Ilman vuokrasään­nöste­lyä työn perässä muut­ta­va löytää aina asun­non, kun­han lyö tarpeek­si rahaa tiski­in. Ok, ehkä pien­i­t­u­loisim­mat jäävät ilman asun­toa, mut­ta korkean tuot­tavu­u­den tek­i­jöil­lä on aina varaa.

        Vuokrasään­nöstelyssä tilanne ei ole tällainen. 

        Kos­ka vuokrat ovat alle markki­nahin­nan, vapai­ta asun­to­ja ei ole, vaan niitä joutuu jonot­ta­maan. Samas­sa asun­tokan­nas­sa asuu vielä vähem­män ihmisiä, kun alhaisem­mat hin­nat eivät pako­ta tiivistämään asum­ista. Niin­pä vuokrasään­nöstelyssä asun­to­ja työn perässä muut­taville on vähem­män kuin vapaiden vuokrien tilanteessa.

        Mikään ratkaisu, joka ei lisää asun­to­jen määrää tai vaiku­ta asun­to­jen kysyn­tään, ei ratkaise juu­ri­on­gel­maa: asun­to­jen vähäistä määrää. Tun­tuu ole­van vaikea ymmärtää, että Helsinki­in ei mah­du määrään­sä enem­pää ihmisiä vaik­ka asumis­es­ta tehtäisi­in ilmaista. 

        Lis­taan tässä eri­laisia mah­dol­lisia ratkaisu­ja, joil­la voidaan vaikut­taa juurisy­i­hin eli asun­to­jen määrään ja intoon muut­taa Helsinki­in (en suosit­tele, pistän vain kaiken mitä tulee itselle mieleen):

        Vähen­netään asun­to­jen tarvet­ta pks
        — val­tion panos­tuk­sel­la Tam­pere yms. parem­mak­si asuin­paikak­si, paine men­nä pks vähenee
        — nopeaa joukkoli­iken­net­tä, ihmiset voivat asua kauempana
        — pis­tetään jotenkin ihmiset asumaan tiivi­im­mi­in (vähen­netään esim. asum­is­tukia, laite­taan opiske­li­jat takaisin soluihin)
        — aje­taan köy­hiä pois Helsingistä
        — suun­nataan opiske­li­joiden sisäänot­toa pks oppi­laitok­sista maakun­ti­in ja annetaan alueen yliopis­to­jen keskit­tyä koulu­tuk­sen sijas­ta enem­män tutkimukseen

        Nos­te­taan asun­to­jen määrää, ihmisiä mah­tuu kaupunki­in enemmän
        — raken­netaan lisää pks, eri­tyis­es­ti kalli­isi­in paikkoihin
        — muute­taan työ­paikko­ja asunnoiksi
        — vaarana on, että kaupun­ki muut­tuu entistäkin houkuttelevammaksi

        Vähen­netään pks houkuttelevuutta
        — heiken­netään Helsin­gin vetovoimaa taval­la tai toisella
        = pilataan keskusta
        = tehdään kaupungista vaikka­pa lap­siepäys­tävälli­nen (surkeat palve­lut yms)
        = potk­i­taan suuria ihmis­ryh­miä päähän ja toiv­otaan, että häipyvät
        — määrätään alueel­la asuville lisävero­ja tai mak­su­ja, rahat val­tion kas­saan (jos ne käytetään helsinkiläis­ten hyväk­si, vaiku­tus nolla)
        — edelli­nen keino tarvit­see myös liiken­teelle lisä­mak­su­ja, muuten ihmiset asu­vat kaukana ja matkus­ta­vat enemmän

        Nyt ei tule juurikaan enem­pää keino­ja mieleen. Var­maankin jotain uno­h­tui lis­tas­ta. Osa lis­tan keinoista on yleis­lu­on­toisia ja sel­l­aise­naan varsin vaikea toteut­taa, miten esimerkik­si saadaan ihmiset asumaan tiiviimmin?

      10. Ossi Sare­so­ja: Väit­täisin, että ainakin vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen osalta kyse on enim­mäk­seen korkeas­ta kysyn­nästä suh­teessa tar­jon­taan ja korkeat hin­nat ovat vain oire siitä.

        Jukkis: hidas­ta­vat työikäisen väestön siir­tymistä työ­paikko­jen luo

        Mil­lä taval­la vuokrasään­te­ly aut­taisi tähän? Työ­paikko­jen luo ei voi muut­taa enem­pää ihmisiä kuin sieltä asun­to­ja löy­tyy. Vuokrasään­te­ly ei ainakaan lisää asun­to­jen määrää ver­rat­tuna sään­telemät­tömään vai­h­toe­htoon. Edelleenkään use­ampi ei voi sit­ten muut­taa työ­paikko­jen luokse, jollei vuokrasään­te­ly saa jotenkin mui­ta ihmisiä muut­ta­maan pois työn­hak­i­joiden tieltä tai saa ihmisiä asumaan tiivi­im­min. Kum­mallekaan en kek­si mitään uskot­tavaa mekanis­mia (ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa vaiku­tus voi olla päinvastainen).

        Itse näk­isin että ainakin yksi suurista liikku­mista rajoit­tavista tek­i­jöistä on nykyään yleiset 1 vuo­den määräaikaiset vuokra­sopimuk­set, aikaisem­mas­ta purkamis­es­ta sakkona on usein vuokravaku­u­den mene­tys jopa 2kk vuokra, eli Helsin­gin hin­tata­sol­la puhutaan noin 1500–2000€ sum­mas­ta. Pelkästään työ­paikan vai­h­to ei ole hyväksyt­tävä syy ennenaikaiselle purkamiselle. Vuokranan­ta­jat pystyvät tekemään täl­läisiä kos­ka kysyn­tää on enem­män kuin tar­jon­taa, eli toisin sanoen tar­jon­ta ja tar­joa­ja määrää tahdin. Jos joku ei pysty ymmärtämään mik­si ihmisen tarvit­sisi muut­taa use­am­min kuin ker­ran vuodessa niin nyt on ehkä hyvä aika herätä siihen että kaik­ki eivät elä siinä ‘omas­sa’ todel­lisu­udessa jos­sa työ­sopimuk­set ovat tois­taisek­si voimas­sa ja kestävät usein vähin­tään 3–5 vuotta.
        Sopimustyyp­pi­en yleisyy­destä johtuen ihmiset eivät pysty akti­ivis­es­ti kil­pailut­ta­maan vuokra­sopimus­taan eivätkä vai­h­ta­maan työ­paikkaa. Elämme hienos­sa maas­sa kun raha saa liikkua melko vapaasti kun taas pien­i­t­u­loiset eivät ‘saa’, on täysin seman­ti­ikkaa väitel­lä onko kyse pystymis­es­tä vai saamis­es­ta jos ei ole yksinker­tais­es­ti varaa vali­ta, tässä tosin on kyse melko yksipuoleis­es­ta sanelupoli­ti­ikas­ta joka on ok ilmeis­es­ti lähin­nä sen takia että “ihmiset saa­vat ihan vapaasti vali­ta allekir­joit­ta­vatko sopimuk­sen vai eivät”. Tämän lisäk­si myös varsinkin pien­i­t­u­loisil­ta usein per­itään kor­vauk­sia vuokravakuuk­sista kun mei­dän hienos­sa oikeusval­tios­sa merkit­tävä osa väestöä ei pysty mitenkään reaalis­es­ti hake­maan oikeut­ta oikeusjär­jestelmän kaut­ta ilman pelkoa vararikos­ta ja tämä sit­ten osaltaan on täysin perustel­lusti heiken­tänyt uskoa oikeuslaitokseen.

      11. Ossi Sare­so­ja: Väit­täisin, että ainakin vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen osalta kyse on enim­mäk­seen korkeas­ta kysyn­nästä suh­teessa tar­jon­taan ja korkeat hin­nat ovat vain oire siitä.

        Ensin­näkään mus­ta ei ole kovinkaan uskot­tavaa, että vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen osalta joku “välistä vetävä” insti­tu­tion­aa­li­nen sijoit­ta­ja vetäisi yli­tuot­to­ja. Et ainakaan ker­tonut mitään perustelu­ja sillen, että niin olisi, muu­ta kuin vain epämääräisiä arvelu­ja ja “kyynisyyt­tä”. (Ara-asun­not sit­ten erikseen.)

        Toisek­si, tuol­lainen “välistä veto” tuskin muo­dostaa kovin suur­ta osaa vuokrista vaan suurin osa vuokras­ta on ihan pääo­man vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­ta, jota ei saa mil­lään vuokrasään­te­lyl­lä taiot­tua pois aiheut­ta­mat­ta mui­ta ongelmia.

        Siitä oli hil­jat­tain tutkimus, jos­sa tutkit­ti­in Saton, Koja­mon ja yksi­ty­is­ten vuokranan­ta­jien vuokrata­so­ja eri asuinalueil­la ja tiivis­tet­tynä Sato ja Kojamo oli­vat aina vuokranan­ta­ji­na kovem­pia kisko­maan vuokraa kuin yksi­tyiset. Jos lähde­tään siitä, että joku yksi­tyi­nen henkilö voi vuokra­ta käm­pän vaikka­pa 800 eurol­la jol­lain alueel­la ja on tuloi­hin tyy­tyväi­nen ja viereisessä raken­nuk­ses­sa Kojamo vuokraa saman­laisia kämp­piä 900 euron kuukausi­hin­taan niin kyl­lähän siinä on selkeästi Kojamo määrit­tämässä ensin­näkin alueen vuokrata­soa (yksi­tyiset vuokranan­ta­jat hinaa­vat ajan kanssa vuokri­aan ylöspäin vas­taa­maan Koja­mon asun­to­jen hin­to­ja) ja lisäk­si kisko­mas­sa kovem­paa vuokraa.

        Onko reilua vaa­tia Kojamoa jät­tämään tämä korkeampi­en vuokrat­u­lo­jen poten­ti­aali käyt­tämät­tä? No ei varsi­nais­es­ti ole, vapaas­sa markki­na­t­aloudessa yri­tyk­set saa­vat tehdä rahaa just niin paljon kuin pystyvät rikko­mat­ta lakia. Mut­ta asum­is­tukiku­lu­jen kas­vaes­sa huimaa vauh­tia, työssäkäyvien köy­hien määrän kas­vaes­sa ja asumisku­lu­jen syödessä yhä suurem­man osan pääkaupunkiseudul­la asu­vien mata­la- ja keskipalkkaisten käytet­tävis­sä ole­vista tuloista niin on mielestäni perustel­tua tode­ta Koja­mon ja Saton ole­van osa tätä ongel­maa ja siten “vetävän välistä” asumisella.

        Ossi Sare­so­ja: Minä kyl­lä jät­täisin pöy­dältä enem­män hait­taa kuin hyö­tyä aiheut­ta­vat keinot.

        Tästä olen luon­nol­lis­es­ti samaa mieltä, mut­ta en voi olla miet­timät­tä, että meil­lä on joitain kaupunke­ja Kes­ki-Euroopas­sa joi­ta pide­tään val­lan main­ioina paikkoina asua ja tehdä töitä ja jois­sa asu­taan halvem­mal­la ja väl­jem­min ja jois­sa on käyn­nis­sä ainakin jonkin­lainen vuokrasään­te­ly. Voi hyvin olla, että Helsinkiä ei voi saa­da vas­taa­van­laiseen tilanteeseen ja siten on hyvin perustel­tua jät­tää vuokrasään­te­ly kokon­aan pois mietinnöistä. Sin­un ja Syl­tyn ansiokkaat kir­joituk­set latel­e­vat aimo nipun perustelu­ja mik­si näin kan­nat­ta­nee toimia, tai ainakin perustel­e­vat mik­si olisi erit­täin järkevää käyt­tää mui­ta tar­jol­la ole­via keino­ja ensin, kos­ka niiden toden­näköi­nen hyödyl­lisyys vaikut­taa paremmalta.

      12. Yleen­sä vuokrasään­nöste­ly toimii hyvin kaupungeis­sa, jois­sa asukasluku ale­nee tai ei ainakaan kas­va nopeasti.

      13. Osmo Soin­in­vaara:
        Yleen­sä vuokrasään­nöste­ly toimii hyvin kaupungeis­sa, jois­sa asukasluku ale­nee tai ei ainakaan kas­va nopeasti.

        Vuokrasään­nöste­ly voi siis toimia sen ongel­man kor­jaamiseen, että vuokranan­ta­ja on yleen­sä vahvem­mas­sa ase­mas­sa (kos­ka muut­ta­mi­nen on yleen­sä vuokralaiselle isom­pi jut­tu kuin vuokranan­ta­jalle) ja voi siten jois­sain tapauk­sis­sa käyt­tää tätä vahvem­paa neu­vot­telu­ase­maansa puris­taak­seen “hyvästä” vuokralais­es­ta markki­nata­soa korkeam­man vuokran. Tämä tilanne voi val­li­ta paikois­sa, jois­sa asun­noista ei yleis­es­ti ole pulaa. 

        Se ei kuitenkaan pysty kor­jaa­maan sitä, jos markki­navuokris­sa on painet­ta ylöspäin, vaan tämän kor­jaami­nen vuokrasään­te­lyl­lä johtaa vain uusi­in ongelmi­in ja pahim­mil­laan vuokrasään­nöste­ly hidas­taa markki­noi­ta kor­jaa­mas­ta perussyytä, eli liian vähäistä tar­jon­taa ja liian suur­ta kysyn­tää, kos­ka se tuhoaa hin­tamekanis­min, joka yleen­sä aut­taa kor­jaa­maan tilanteen, 

        Mah­dol­lis­es­ti vuokrasään­nöste­ly voisi toimia siinäkin tilanteessa, että vuokranan­ta­jil­la on kartel­li (johon kai nämä viit­tauk­set Kojamoon ja Satoon liit­tyvät) ja pystyvät siten keskinäisel­lä käh­min­näl­lä jotenkin pitämään kuris­sa uuden tar­jon­nan tulemisen markki­noille ja siten markki­nahin­to­jen laskun. Jos tästä on todis­tei­ta vaikka­pa Helsingis­sä, niin ne olisi kiva nähdä. Ja siis tässäkin tilanteessa näk­isin ennem­minkin niiden kartel­lien murskaamisen parem­pana vai­h­toe­htona kuin sen, että sal­li­taan niiden olla ole­mas­sa, mut­ta koite­taan sit­ten vuokrasään­nöste­lyl­lä pitää niiden aiheut­ta­ma hait­ta minimissä.

  3. Kuu­lostaa min­un korvi­i­ni ihan hyvältä. Nyky­muo­toises­sa punav­ihreässä ide­olo­gias­sa pidän vihe­liäisenä juuri täl­laista frak­taal­ista läh­estymistapaa, jos­sa ajatel­laan että sys­teemin jokaisen palaisen pitää näyt­tää samal­ta kuin sys­tee­mi kokon­aisuute­na – kuten siis vaik­ka niin, että Helsin­gin jokaisen asuinalueen väestö­jakau­man pitäisi mieli­v­al­taisil­la mittareil­la olla sama kuin koko Helsin­gin (sama pätee muil­lakin elämä­nalueil­la). Tähän on pait­si vaikeaa päästä ilman mas­si­ivista manip­u­loin­tia, lop­putu­loskin on tym­peä ja ahdis­ta­va. Päähuomion pitäisi olla juuri tietyn minim­i­ta­son ylläpidossa.

  4. Tää kir­joi­tus kuu­losti aika per­sul­ta: parem­pi on, kun saman­mieliset asu­vat keskenään eivätkä joudu tekemisi­in kaiken­maail­man kame­likuskien kanssa. Tässä vain on se ongel­ma, kuten Osmo main­iosti tietää, että ilman sääte­lyä kaupun­ki jakau­tuu hyvien ihmis­ten alueisi­in ja rosen­gårdei­hin. Tosin taitaa se jakau­tua vaik­ka säädel­lään. Rosen­gårdeeis­sa hyvätkin ihmiset tup­paa­vat usein taan­tu­maan huonommiksi.

    Tästä puhui­v­at ruot­salaiset mamut telkkaris­sa joku aika sit­ten. Yksi oli muuten suomalaistaustainen.

    USA:ssa on tul­lut tavak­si räjäyt­tää huonot alueet maan tasalle ja pakot­taa asukkaat muut­ta­maan sinne tänne pitkin kaupunkia. Tämän metodin innos­ta­mana ehdotan, että ale­taan tarkkail­la, miten suuri osa ns. ongel­malähiön etni­sistä asukkaista muut­taa vuosit­tain “hyvien ihmis­ten alueille”. Jos pros­ent­ti jää kri­teerin alle, alueeseen kohdis­te­taan erikois­toimen­piteitä vaik­ka pistämäl­lä yksi talo mata­lak­si. Toki voi yrit­tää löytää vähem­män drmaat­tisia keinoja. 

    Muut­ta­maan suostutetuille/pakotetuille pitäisi var­maan antaa vuokratukea uudel­la alueel­la esimerkik­si siel­lä Kalliossa.

    Voihan tiet­ty ollakin, että asi­aa jo seu­rataan jol­lain taval­la. Toisaal­ta kun tietää, kuin­ka vaikeaa on tehdä etnisiä tilas­to­ja, eipä tai­da olla esim. Helsin­gin vira­nomaisil­la tietoa, kuin­ka suuri osa muut­taa — mah­dol­lis­es­ti — parem­man elämän ja inte­graa­tion kaupunginosiin.

    1. Atom­isti:
      USA:ssa on tul­lut tavak­si räjäyt­tää huonot alueet maan tasalle ja pakot­taa asukkaat muut­ta­maan sinne tänne pitkin kaupunkia. Tämän metodin innos­ta­mana ehdotan, että ale­taan tarkkail­la, miten suuri osa ns. ongel­malähiön etni­sistä asukkaista muut­taa vuosit­tain “hyvien ihmis­ten alueille”. Jos pros­ent­ti jää kri­teerin alle, alueeseen kohdis­te­taan erikois­toimen­piteitä vaik­ka pistämäl­lä yksi talo mata­lak­si. Toki voi yrit­tää löytää vähem­män drmaat­tisia keinoja. 

      Kokon­aisen kaupungi­nosan lakkaut­ta­mi­nen ja väestön hajot­ta­mi­nen muualle tarkoit­taa samal­la kyseisen yhteisön sosi­aal­is­ten suhtei­den katkaisemista ja kansalais­toimin­nan lopet­tamista. Tämä on — ainakin Fukushi­man evakuoin­nin uhreille tehty­jen tutkimusten mukaan — todel­la pahak­si ihmis­ten ter­vey­delle ja hyv­in­voin­nille. Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin ja hänen väki­val­tainen irrot­tamisen­sa lau­mas­ta tekee hänestä onnettoman.

      Voihan sitä toki väit­tää, ettei ongel­malähiössä ole mitään säi­lyt­tämisen arvoista yhteisöä, pelkkiä rosvolau­mo­ja vain. Tosi­asi­as­sa kuitenkin juuri köy­him­mille naa­purien ja ystävien muo­dosta­ma tur­vaverkko on tärkeä osa päivit­täistä selviy­tymistä. Vier­aaseen ympäristöön, erilleen tutu­ista joutunut yksin­huolta­ja, vam­mainen tai kroonis­es­ti sairas on paljon aiem­paa heikom­mas­sa asemassa. 

      Amerikkalaisille menet­te­ly var­masti sopii. Se sovel­tuu hei­dän taipumuk­seen­sa hakea sosi­aal­isi­in ongelmi­in näyt­täviä ja voimaperäisiä ratkaisu­ja, ja tyy­dyt­tää var­masti rasis­te­ja; tuhot­ta­vat lähiöy­hteisöt eivät koos­tu valkoi­sista. Täm­möisil­lä kon­steil­la jenkit ovat pitäneet “neek­ere­jä” kuris­sa jo vuosisatoja.

  5. Luo­va luok­ka ei ole “vetäy­tynyt” ja “luovut­tanut” Punavuor­ta ylem­män keskilu­okan taviksille, vaan luo­va luok­ka on yhtä kuin ylem­män keskilu­okan tavikset, tosin eri elämän­vai­heessa. Aivan sama tulee tapah­tu­maan Kallios­sa, kun nykyi­nen paikalleen jäävä ja väistämät­tä van­hene­va asu­jaimis­to ei enää hyväksy pirteästi yhteiskun­nal­lisia norme­ja haas­tavaa spur­gus­toa pit­toreskeina kaupunkiy­hteisön esteet­tis­inä sär­minä. Per­sauki­nen start­up-teekkari on luo­vaa luokkaa, mut­ta star­tupin­sa vaki­in­nut­tanut hyvin toimeen­tule­va diplo­mi-insinööri ylem­män keskilu­okan tavis. Kaupungi­nosat eivät tyl­sisty, me tyl­sistymme, siis jos muil­ta kysytään (en kysy, vaan pöhisen sisään­päin, sil­lälail­la hissuk­seen ja ketään liikaa häritsemättä).

    Luovuuten­sa kap­i­tal­isoimises­sa epäon­nis­tuneet (tai ehkä sit­tenkin ei-niin-luo­vat) joutu­vat lähtemään jos ja kun kaupungi­nosas­ta tulee men­estyk­sen syn­onyy­mi. Green­wich vil­lages­sa demon­stroituu luo­van luokan globaalin eli­itin ostovoima. Ei luo­va luok­ka siel­läkään luovut­tanut, he vaan hävi­sivät vielä luovemmille.

    Mitä Punavuoreen tulee, niin siel­lä gen­tri­fikaa­tio alkoi selvästi ennen Kallio­ta, joskus 70-luvun puolel­la, kun taas Kallios­sa hyvin alka­nut kehi­tys tyssäsi 90-luvun lamaan. Punavuoreen 70-luvul­la siir­tyneel­lä tiedostaval­la nuorisol­la ei ollut sel­l­aista ostovoimaa kun 2010-luvun kalli­o­laisil­la, joka selit­tää Kallion nopeasti vir­ran­neen rahan ja sen vaiku­tuk­set katuku­vas­sa, siis Punavuoreen ver­rat­tuna. Punavuoren hip­ster­it oli­vat oleel­lis­es­ti ohimenevä harha, nyt lap­siper­hei­den määrä on kas­vanut niin paljon ettei kukaan enää puhu paikallisen ala-asteen lakkaut­tamis­es­ta, joka oli todel­li­nen uhka vielä kym­menisen vuot­ta sit­ten kun jopa kaupun­gin tilakeskus kävi kuo­laa­mas­sa koh­ta luk­susasun­noik­si muutet­ta­van sisäil­maon­gel­mat­toman Snell­manin ala-asteen perään. Per­heen pyörit­tämi­nen ylem­män keskilu­okan tavikse­na vaikut­taa sit­tenkin ole­van pöhinähip­sterivan­hem­muut­ta luon­te­vampi vaihtoehto.

  6. Kallion hip­steri kup­pi­lais­tuskelu ja paikallis­raa­ka-ainesyömiskult­tuuri vaatii kohtu­ullisia tuloja. 

    Kivi­nokkakin on muut­tumas­sa airbnb kämp­päalueek­si. Vuokraa mök­ki pois ja rikas­tu. Olisiko kan­nat­tanut rak­en­taa asuntoja?

    1. Kivi­nok­ka on aivan nau­ret­ta­va tapaus. Alueelta kävelee metrolle noin 10 min­uutis­sa ja siitä pääsee Keskus­taan noin 15 min­uutis­sa. Oikea mallies­imerk­ki siitä kuin­ka Helsingis­sä on ‘pulaa’ maasta.

      Tosin en lop­pu­jen lopuk­si kan­na­ta tämän rak­en­tamista, Helsin­ki nimit­täin kaavoit­taisi alueen toden­näköis­es­ti vähin­tään 50% riv­i­ta­lo- ja OKT-tont­te­ja. Ei näis­sä toki mitään väärää ole, en vain pidä perustel­tuna näin tilate­ho­ton­ta asum­ista niin lähel­lä metroa. Ei tosin ole ollenkaan selvää sal­lit­taisi­inko Kivi­nokan huo­mat­tavaa kehit­tämistä, kuten kävi kai Var­tiosaaren kanssa.
      Syy ei ilmeis­es­ti ole pelkästään Helsin­gin, har­vat omis­ta­jat ovat onnis­tuneet lain­säädän­nöl­lis­es­ti suo­jele­maan etun­sa luon­non­suo­jelullisin ja his­to­ri­al­lisin perustein. Var­tiosaaren kehit­tämi­nen on ilmeis­es­ti pysähdyk­sis­sä, en ole asi­aa kuitenkaan seurannut.

      Tosin kyl­lähän tämä nyt alkaa näyt­tämään siltä että Helsingis­sä on todel­li­nen pula maas­ta. Maa­ta kyl­lä on, sinne ei saa vain rak­en­taa. Olen sitä mieltä että tämä on täysin itse kaivet­tu kuop­pa, ilmeis­es­ti luon­nol­lisen ja his­to­ri­al­lisen ympäristön vaal­im­i­nen (ja omaisu­usar­vo­jen pönkit­tämi­nen) on tärkeäm­pää kuin kaupun­gin tas­apain­oinen ja tehokas kasvu.

      Helsinkiä ei toden­näköis­es­ti saisi enää perus­taa nykypäivänä, joltain kun saat­taisi lähteä kesähuvi­la alta.

  7. Mie­lenki­in­toista, että Osmo näkee Suomen luokkayhteiskuntana. 

    Min­ulle on jäänyt hämäräk­si mitä luo­val­u­ok­ka ja sen ihmiset edus­ta­vat, muu­ta kuin itsen­sä nos­tamista mui­ta ylemmäksi?

    1. Mörököl­li:
      Mie­lenki­in­toista, että Osmo näkee Suomen luokkayhteiskuntana. 

      Min­ulle on jäänyt hämäräk­si mitä luo­val­u­ok­ka ja sen ihmiset edus­ta­vat, muu­ta kuin itsen­sä nos­tamista mui­ta ylemmäksi?

      Roope Mok­ka on kir­joit­tanut aiheesta osu­vasti (Yle 8.11.2017):

      “Richard Flori­da onkin myön­tänyt, että ei mitään luo­vaa luokkaa olekaan. Tarkem­min aineis­toaan tarkastel­tuaan hän myön­tää, että luo­van luokan nuoret oli­vatkin vain rikkaiden ja hyvink­oulutet­tu­jen per­hei­den lap­sia, joil­la on globaalit työ­markki­nat. Luo­van luokan kaupunkistrate­gia onkin tehnyt rikkaista entistä rikkaampia.”

      1. Sitähän minäkin.

        Aika ajatel­la: Roope Mok­ka on kir­joit­tanut aiheesta osu­vasti (Yle 8.11.2017):

        “Richard Flori­da onkin myön­tänyt, että ei mitään luo­vaa luokkaa olekaan. Tarkem­min aineis­toaan tarkastel­tuaan hän myön­tää, että luo­van luokan nuoret oli­vatkin vain rikkaiden ja hyvink­oulutet­tu­jen per­hei­den lap­sia, joil­la on globaalit työ­markki­nat. Luo­van luokan kaupunkistrate­gia onkin tehnyt rikkaista entistä rikkaampia.”

Vastaa käyttäjälle Stadist Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.