Kaupunkiympäristölautakunta 11.6.2019

PÖYDÄLTÄ

Nal­len­rin­teen ase­makaa­va Malmin lento­ken­tän alueella

Ennen meil­lä tehtii tiukasti tas­a­puolisia kaavo­ja, jos­sa kaikkien talo­jen räys­täsko­rkeudet oli­vat sen­tilleen samal­la korkeaudel­la. Tässä ker­rosluku vai­htelee kah­den ja kuu­den­toista välil­lä. Näyt­tää mielenkiintoiselta.

Aluei­den keskel­lä on suuri pysäköin­ti­ta­lo. Joskus tule­vaisu­udessa raken­nuskuu­tioi­ta ei haaska­ta van­hanaikaisi­in­pysäköin­ti­taloi­hin, joi­hin autot aje­taan ramppe­ja pitkin ja jot­ka vaa­ti­vat autoa kohden 90 kuu­tiometriä tilaa. Robot­ti­parkeis­sa tilanter­ve on ehkä kol­mannes tästä.

Tämä kaa­va on kaupungille hyvin kan­nat­ta­va. Raken­nu­soikeu­den arvo noin 65 miljoon­aa euroa ja esir­ak­en­tamisen ym kulut puo­let tästä, joten yli 30 miljoon­aa euroa net­toa tästä yhdestä ain­oas­ta Malmin lento­ken­tän kaavasta.

Vihd­in­tien kaupunkibulevardi

Riitaa on Riis­tavuoren alueesta. Kaupunkibule­vardit eivät oikein toi­mi, jos bule­vardin var­teen ei kaavoite­ta asumista.

Riis­tavuoren kohdal­la Pitäjän­mäen puolel­la on teol­lisu­usalue. Sen kaa­vat ovat aika tuor­e­i­ta, mut­ta pitäisikö se kutenkin kaavoit­taa uud­estaan asuinalueek­si. Täl­lä on vaiku­tus­ta myös Riis­tavuoren alueeseen.

Jol­lak­sen suunnitteluperiaatteet

Laa­jasa­lon ja Hevos­salmen eräi­den kiin­teistö­jen raken­nuskiel­lot suo­jelun varmis­tamisek­si. Rak­wen­nuskiel­lol­la tarkoite­taan tässä purkamiskieltoa.

Ruonasalmen­tie 17 ase­makaan muuttaminen.

Pien­talo­ton­tin tehokku­us nos­te­taan 0,28:aan, eikä tästä leika­ta kaavoitushyö­tyä, vaik­ka sitä tietysti tulee 1600 ker­rosneliöstä liki miljoona euroa. Vapaamieli­nen suh­tau­tu­mi­nen kaavoitushyö­tyyn edis­tää tietysti tiivistämistä.

Lisää melua Kivikkoon

Alueen varaami­nen helikopterikent­tää varten.

Alueen varaami­nen Kon­tu­las­ta ostarin kehit­tämistä varten

Tek­stistä ei käy ilmi, mitä nykyi­nen puhos-yhtiö aikoo tehdä, mod­ernisoi­da ostarin vai rak­en­taa alueel­la samal­la rutkasti asuntoja.

UUDET ASIAT

Helsin­gin yleiskaa­vat toteut­tamiso­hjel­man seurantaraportti

Kaavoitus ete­nee monil­la rin­tamil­la kovaa vauh­tia. Uusien säteit­täis­ten pikaratik­ka-reit­tien osalta pitäisi mim­nus­ta harki­ta sitäkin, että niitä alet­taisi­in tehdä yhtä aikaa, sen sijaan, että tehdään ensin yksi kokon­aan valmi­ik­si ja sit­ten ale­taan tehdä seu­raavaa. Ymmärtääk­seni on tarkoi­tus siir­tyä kak­sisu­un­taisi­in ratikoi­hin, jot­ka eivät vaa­di kään­tösil­mukkaa. Sil­loin ratikkalin­jaa voisi rak­en­taa pysäk­ki kerrallaan.

Malmin ratikan osalta tämä ei ole mah­dol­lista, kos­ka sen pitää ulot­tua sinne Malmin lento­kent­täalueelle saak­ka, eikä poikit­tais­lin­joil­lakaan, mut­ta ainakin Vihd­in­tien ja Tuusu­lantien osalta näin voisi tehdä.

Purkavaa tiivistys­tä Myl­ly­purossa ton­til­la Myl­ly­markantie 1

Kak­si ker­rostaloa kooltaan yhteen­sä 3778 k‑m2 pure­taan ja tilalle raken­netaan viisi ker­rostaloa yhteen­sä 18280 k‑m2. Uusi tont­tite­hokku­us on noin 1,5 ja van­ha 0,47. Itä-Helsin­gin rak­en­tamises­sa on haaskat­tu maa­ta aivan tolkuttomasti.

Viras­to on ottanut tavak­seen pan­na kaavae­hdo­tus nähtäville ennen kuin kaa­va on ensim­mäistäkään ker­taa lau­takun­nas­sa. Tämä vähen­tää lau­takun­nan mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa kaa­van sisältöön.

Tääl­lä kaa­vat­alous ei kestä autopaikko­jen lait­tamista maan alle. Niin­pä Myl­ly­poron­tien katu­maise­maan osuu lähin­nä parkkipaikko­ja. Lähiöistä ei edes yritetä luo­da urbaa­nia katu­ti­laa, vaik­ka tehokkuuk­sia nostetaankin.

Sil­tasaaren­portin asemakaava

Tämä on tul­lut lausun­noil­ta ja menee jok­seenkin sel­l­aise­naan eteen­päin. Tämä oli käsit­telyssämme 19.3.2019. Taas pure­taan van­ho­ja talo­ja uusien tieltä. Hyy-Yhtymän hanke.

Puret­tavis­sa raken­nuk­sis­sa on kaupun­gin viras­to­ja ja esimerkik­si HKL:n pääkont­tori, sekä kasvis­rav­in­to­la Silvoble.

Porkkalankadun toim­i­ti­lat

Kasin ratikan van­han kään­töympyrän pois­tu­mi­nen vapaut­taa maa­ta rak­en­tamiseen. Tilalle tulee 1500 toimis­to­työ­paikkaa. Täl­laiset kohteet ovat syynä siihen, että suh­taudun aika nur­jamielis­es­ti siihen, että puo­lus­tamme työ­paikko­ja alueil­la, joi­hin työ­paikat eivät halua tulla.

Kaavoitushyö­tyä 15–29 miljoonaa.

Meilahdessa kään­tö­paik­ka raitio­vaunu seiskalle

Sekin kävi ilmi, että tääl­lä on Rosi­na Heikenin puis­to. Ratik­ka kiertää sen.

Val­tion mak­saa kaavoitushyödystä!

Val­tion viras­to­talo­ja Mar­i­ankadul­la muute­taan hyö­tykäyt­töön, tässä tapauk­ses­sa lähin­nä hotelleik­si (yllä­tys!) Val­tio mak­saa kaavoitushyödys­tä 2,355 miljoon­aa. Onko näin käynyt koskaan ennen?

Maapolit­ti­inen sopimus VR:n kanssa

Veräjämäessä VR saa huo­mat­tavaa kaavoitushyö­tyä, jos­ta kaupun­ki velot­taa 5,5 miljoon­aa euroa. Kor­vaus olisi ollut suurem­pikin, mut­ta VR sitoutuu toteut­ta­maan osan asun­noista kohtuuhintaisina.

Lasi­palatsin osakkei­den myymi­nen Konstsamfundetille

Rahan­tu­loa ei voi estää. Kaupun­ki on vähem­mistöosakkaana (30,85 %)väli­aikaisek­si tarkoite­tus­sa Lasi­palatsin kiin­teistössä, Nyt se myy osuuten­sa Kon­st­sam­fun­de­tille 33.5 miljoon­al­la eurolla.

Ton­tin myymi­nen Arabianrannassa

Tont­te­ja ei ole kil­pailutet­tu, vaan van­haa käytän­töä nou­dat­taen hin­ta perus­tuu ulkop­uolisen asiantun­ti­jan arvoon. Ker­rosneliön hin­naksi tulee tässä 902 euroa. Muodol­lis­es­ti ton­tit vuokrataan osto-opti­ol­la, mut­ta ei kukaan ole niin hölmö, ettei ostaisi, kun vuokra on 4% vuodessa indek­si­in sidot­tuna.  Taas kilahti kaupun­gin kas­saan run­saat 8,73  miljoon­aa euroa.

Myyn­ti­hin­nan vahvis­t­a­mi­nen Koskelassa

miljoon­aa euroa. Sum­mas­ta kuitenkin vähen­net­Fi­ralle myy­dään tont­ti 825 €/k‑m2. Tästä pitäisi kas­saan kilah­taa 3,16 miljoon­aa euroa. Sum­mas­ta kuitenkin vähen­netään viereis­ten tont­tien autopaikko­jen omakus­tan­nush­in­ta. Nämä autopaikat toteutetaan tälle ton­tille. Mihin tässä raho­jen siirtelyssä tarvi­taan kaupunkia? Eivätkö ne viereiset ton­tit voisi mak­saa itse suoraan.

= = =

Kaupun­gin kasvu on Helsingille kallista, mut­ta aika mukavasti maao­maisu­us myös tuot­taa. Tämän kok­ouk­sen päätök­set tuot­ta­vat Helsingille lasken­nal­lis­es­ti noin 100 miljoon­aa euroa.  Emme ole kuitenkaan vaa­ti­mas­sa lau­takun­nalle tulospalkkioita. 🙂

 

12 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 11.6.2019”

  1. Tuo Rusi­na­puis­ton sil­muk­ka on ihan hyvä varay­hteytenä, mut­ta oikeasti seiskan pitäisi kulkea Munkkiniemeen asti.

    Mil­loin Helsingis­sä on viimek­si raken­net­tu raitio­vau­nun kään­tösil­muk­ka ilman sivuraidetta?

    Vastaa

  2. Osmo kan­nat­taa pyöräil­lä sinne Rosi­na Heikenin puis­toon. Siihen ei mah­du ratikan kään­tö­paikkaa ellei puis­toa käytän­nössä pois­te­ta. Jos ratik­ka kiertää puis­ton, niin vain­un etäisyys talon seinästä tulee ole­maa Liss­abonin tyyli­in noin 1,5 metriä.

    Vastaa

    1. Simo:
      Osmo kan­nat­taa pyöräil­lä sinne Rosi­na Heikenin puis­toon. Siihen ei mah­du ratikan kään­tö­paikkaa ellei puis­toa käytän­nössä pois­te­ta. Jos ratik­ka kiertää puis­ton, niin vain­un etäisyys talon seinästä tulee ole­maa Liss­abonin tyyli­in noin 1,5 metriä.

      Eipä se nyt ihan noin dra­maati­nen ole. Esi­tys­lis­tan liit­teenä on aika hyvä katusu­un­nitel­maku­va. Siitä ajo­rampin vier­estä lohkaistaan kolme metriä pysäkkiko­roket­ta varten ja sen viereen tulee nur­mikko, jol­la on kiskot.

      Tuo Rusi­na­puis­to menee muutenkin vähän sel­l­aiseen “mei­dän viimeiset vihre­alueet” ‑dra­mati­ikkaan. Ei se ole oleskelupuis­to nytkään, kun­han on jäänyt toime­ton kiila maa­ta katu­jen risteykseen.

      Vastaa

  3. Voi vel­jet kun jätkäsaaren pelas­tusase­man saisi siir­ret­tyä nykyis­es­tä liiken­nesum­pus­ta siihen paorkkalankadun uuden toim­i­ti­la­raken­nuk­sen katu­ta­soon. Siitä tulisi taas uuden­lainen urbaani hybrid­i­ta­lo ison maail­man malli­in ja pelas­tus­laitos pää­sisi hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­relle. Ja kaupun­ki voisi myy­dä huu­tokont­tor­in­talon hyvään hin­taan eteenpäin

    Vastaa

  4. Purkavaa tiivistys­tä Myl­ly­purossa ton­til­la Myl­ly­markantie 1:

    Kak­si ker­rostaloa kooltaan yhteen­sä 3778 k‑m2 pure­taan ja tilalle raken­netaan viisi ker­rostaloa yhteen­sä 18280 k‑m2. Uusi tont­tite­hokku­us on noin 1,5 ja van­ha 0,47. Itä-Helsin­gin rak­en­tamises­sa on haaskat­tu maa­ta aivan tolkuttomasti.

    Viras­to on ottanut tavak­seen pan­na kaavae­hdo­tus nähtäville ennen kuin kaa­va on ensim­mäistäkään ker­taa lau­takun­nas­sa. Tämä vähen­tää lau­takun­nan mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa kaa­van sisältöön.

    Tääl­lä kaa­vat­alous ei kestä autopaikko­jen lait­tamista maan alle. Niin­pä Myl­ly­poron­tien katu­maise­maan osuu lähin­nä parkkipaikko­ja. Lähiöistä ei edes yritetä luo­da urbaa­nia katu­ti­laa, vaik­ka tehokkuuk­sia nostetaankin.

    Kyseessä siis tämä tont­ti (Myl­ly­matkantie 1): https://goo.gl/maps/bvzjNgFvJjcV7U3i8

    Eikö Myl­ly­puron­tien katu­maise­maa voisi suun­nitel­la niin, että esimerkik­si kak­si viidestä talosta raken­net­taisi­in kaupunki­mais­es­ti kiin­ni Myl­ly­puron­tiehen (kelvi­in)? Vaikea sanoa mihin asti tuo­ta “lähimet­sää” tont­ti ulot­tuu, mut­ta vaik­ka se kat­taisikin vain nur­mikkoalueen, kyl­lä tuo­hon pitäisi viisi taloa mah­tua heit­tämäl­lä ja silti jäisi tilaa sisäpi­han parkkipaikoil­la ja leikkialueille. Nythän tuos­sa tuh­lataan aivan mielet­tömästi maa­ta turhi­in viher­alueisi­in kuten esim. tuol­laiseen parin metrin kaistaleeseen pyörä­tien ja raken­netun ton­tin osan välis­sä. Jos tuo olisi umpiko­rt­teli, siihen menisi kai 7 kerrostaloa.

    Vastaa

  5. “Veräjämäessä VR saa huo­mat­tavaa kaavoitushyö­tyä, jos­ta kaupun­ki velot­taa 5,5 miljoon­aa euroa. Kor­vaus olisi ollut suurem­pikin, mut­ta VR sitoutuu toteut­ta­maan osan asun­noista kohtuuhintaisina”

    Sama van­ha type­r­yys jatkuu. Olisitte otta­neet itse (tai siis kaupungille) kaik­ki rahat mitä irtoaa, sen sijaan että arvotaan taas muu­ta­ma onnelli­nen. Älä vaan sano että demarei­den, vihrei­den ja vasem­mis­toli­iton äänil­lä päätitte?

    Vastaa

  6. Kaavoitushyö­tyjä ei tarvit­sisi ylipäätään leika­ta keneltäkään jos maapo­h­jan kiin­teistövero­tus olisi sopi­val­la tasolla.

    Helsingis­sä kiin­teistövero on kaukana mak­simeista? Mik­si ette edes hark­itse kun­nal­lisvero­jen laskua ja kiin­teistövero­jen korotuksia?

    Vastaa

    1. Sepi:
      Kaavoitushyö­tyjä ei tarvit­sisi ylipäätään leika­ta keneltäkään jos maapo­h­jan kiin­teistövero­tus olisi sopi­val­la tasolla.

      Helsingis­sä kiin­teistövero on kaukana mak­simeista? Mik­si ette edes hark­itse kun­nal­lisvero­jen laskua ja kiin­teistövero­jen korotuksia?

      Mik­si jo nyt kallista asum­ista pitäisi rankaista lisämaksuilla?

      Vastaa

  7. VIHDINTIEN KAUPUNKIBULEVARDI

    Suurin osa kaupunkibule­vardeista tyr­mät­ti­in korkeim­mas­sa hallinto-oikeudessa, mut­ta nyt kaupun­ki aikoo ottaa ilon irti niistä kohteista, joista ei ole valitettu.

    Esimerkik­si Vihd­in­tien var­rel­la sijait­see lukuisia tärkeitä viher­aluei­ta, kuten esimerkik­si Riis­tavuoren, Tal­in ja Munkkivuoren laa­jat met­säalueet, jot­ka kaupun­ki nyt aikoo käyt­tää asuinrakentamiseen. 

    Kaupun­ki voisi suun­nitelmis­saan kuitenkin huomioi­da myös asukkaiden mielip­i­teen ja tun­nus­taa viher­aluei­den tärkey­den asukkaille. Ilman oikeuskäsittelyä.

    Vastaa

  8. Ympäristöstä ei niin väliä, kun­han kaupun­gin kas­sa kilisee.

    Vastaa

  9. Suo­ras­taan ane­len ja rukoilen avaa­maan Pitäjän­mäen teol­lisu­usalueen ja Val­imon kaa­vat asun­torak­en­tamista varten. Kuten san­ot, se voisi pelas­taa Riis­tavuoren met­sän, joka on alueelle aivan elimel­lisen tärkeä niin maise­mallis­es­ti kuin virk­istyk­sel­lis­es­ti ja myös luon­toar­vo­jen­sa takia. Pit­skus­sa ja Haa­gas­sa puo­let elämästäni asuneena voin tode­ta, että teol­lisu­usalueel­la on run­saasti vajaakäyt­töä eikä sen har­maan ilmeen muut­tamista vas­tus­taisi kukaan. Sinne voisi rak­en­taa vaik­ka kuin­ka korkeaa ja tiivistä ilman, että ketään sat­tuisi sielu­un. Riis­tavuoren kohdal­la tilanne on täysin toinen.

    Vastaa

  10. Asukkaiden ei kan­na­ta olla huolis­saan Riis­tavuoren met­säalueen hävit­tämis­es­tä, kos­ka met­sä tul­laan kor­vaa­maan ilmas­tovi­isaal­la viherkadul­la ja lisäk­si kak­si kallion­lakea luvataan säi­lyt­tää. Lisäk­si asuin­talo­jen katoille raken­netaan viherkattoja.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Peter Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.