Ikuiset asuntolainat tekevät ruotsalaisista vauraita

Vii­me aikoi­na mon­ta suo­ma­lais­ta yri­tys­tä on myy­ty ulko­mail­le, usein Ruot­siin, mut­ta vii­me aikoi­na myös Nor­jaan, jon­ne on pää­ty­nyt DNA, Här­kis­tä val­mis­ta­va Ver­so Food ja Koti­pizza. Olen kir­joit­ta­nut aiem­min, että Suo­mes­sa verot­ta­ja on kat­so­nut vii­saak­si, että jos menes­ty­vän yri­tyk­sen perus­ta­ja halu­aa tulout­taa yri­tyk­ses­tä mer­kit­tä­väs­ti rahaa itsel­leen, yri­tys pitää myy­dä, kos­ka myyn­ti­voit­toa vero­te­taan olen­nai­ses­ti kevyem­min kuin voi­ton tulouttamista.

Kun halu­aa myy­dä yri­tyk­sen­sä, se pitää myy­dä ulko­mail­le, kos­ka suo­ma­lai­sil­la ei ole rahaa ostaa. Suo­ma­lai­sil­la koti­ta­louk­sil­la on sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta aivan olen­nai­ses­ti vähem­män kuin vaik­ka­pa ruotsalaisilla.

Näin meis­tä tulee tytäryhtiötalous.

Yksi syy sii­hen, että suo­ma­lai­sil­la koti­ta­louk­sil­la ei juu­ri ole sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta, joh­tuu sii­tä, että meil­lä koti­ta­louk­sien varal­li­suus on sidot­tu­na asun­toon. Ruot­sa­lai­set­kin sijoit­ta­vat asun­toon, mut­ta eivät mak­sa pois asun­to­lai­naan­sa. Niin heil­lä on enem­män rahaa sijoit­taa kaik­keen muu­hun, esi­mer­kik­si suo­ma­lai­siin kasvuyrityksiin.

Ruot­sis­sa­kin pitää asun­to­lai­naa nykyi­sin lyhen­tää, mut­ta ei sen jäl­keen, kun sii­tä on lyhen­net­ty 30 %. Lop­pu 70 % voi jää­dä käy­tän­nös­sä ikui­sek­si. Pan­kin tilan­ne on tur­vat­tu – asun­non arvo riit­tää vakuu­dek­si – ja koti­ta­louk­sil­le jää enem­män rahaa joko kulu­tuk­seen tai sijoi­tuk­siin. Tämä käy­tän­tö tekee Ruot­sis­ta pit­kän pääl­le vau­raam­man – siis sekä se, että rahaa käy­te­tään kulu­tuk­seen, että sen käyt­tä­mi­nen mui­hin sijoi­tuk­siin. Tämä ei ole tie­ten­kään ainoa syy ruot­sa­lais­ten suu­rem­paan vau­rau­teen, mut­ta osa selitystä.

Kes­kus­pan­kin har­joit­ta­ma raha­po­liit­ti­nen elvy­tys on men­nyt aivan pipa­rik­si, kos­ka kukaan ei halua ottaa vel­kaa. Jos joku halu­aa­kin, sii­hen liit­tyy koh­tuul­li­sen suu­ria ris­ke­jä, kun vel­kaa joil­la­kin on aivan lii­kaa vakuuk­siin näh­den, joten hänel­le sitä lai­naa taas ei voi­da antaa.

Raha­po­liit­ti­nen elvy­tys toi­mii pal­jon parem­min, kun vel­kaa on mel­kein kai­kil­la ja nii­den vakuu­te­na asuntokanta.

Koti­ta­liuk­sien koh­tuul­li­sen kokoi­nen sijoi­tus­va­ral­li­suus tekee elä­mäs­tä huo­let­to­mam­paa. Lyhyt työt­tö­myys­jak­so ei tuhoa talout­ta, kos­ka on omia pus­ku­rei­ta. Kun sijoi­tuk­set pik­ku­hil­jaa myös tuot­ta­vat jotain, toi­mii tämä hei­dän koh­dal­laan perus­tu­lon tavoin lisä­ten elä­män valintamahdollisuuksia.

Meil­lä­kin pitäi­si hyväk­syä aivan olen­nai­ses­ti pidem­mät lai­na-ajat asun­noil­le. Se on hyvä tapa paran­taa koti­ta­louk­sien talou­del­lis­ta tilannetta.

= = =

Lopuk­si vie­lä sana­nen köy­hien hui­jaa­mi­ses­ta Lotol­la. Jos köy­hät lopet­tai­si­vat lot­toa­mi­sen ja pani­si­vat vii­koit­tain saman sum­man osa­ke­ra­has­toi­hin, he vau­ras­tui­si­vat var­muu­del­la kakki.

77 vastausta artikkeliin “Ikuiset asuntolainat tekevät ruotsalaisista vauraita”

  1. Minä lot­toan, mut­ta myös sijoi­tan. Tosin koen lot­toa­mi­sel­la sijoit­ta­va­ni unel­moin­tiin, kos­ka lot­to tar­jo­aa sijoi­tuk­seen näh­den satu­mai­sen suu­ren voi­ton mah­dol­li­suu­den. Sijoit­ta­mal­la taas voi odot­taa var­mem­paa, mut­ta pal­jon pal­jon mal­til­li­sem­paa kehi­tys­tä, kun­han talous ei koko­nai­suu­des­saan sak­kaa – ellei sit­ten sijoi­ta kor­keal­la ris­kil­lä poten­ti­aa­li­siin kas­vu­yri­tyk­siin, mut­ta uusien nokioi­den ja lär­vi­lau­to­jen löy­tä­mi­nen tar­peek­si aikai­ses­sa vai­hees­sa ei kau­heas­ti lotos­ta tai­da ero­ta… Köy­hyy­den vähen­tä­mi­sel­lä sijoit­ta­mal­la ei saa­vu­ta parad­gi­ma­muu­tos­ta elä­mään, aina­kaan lyhyel­lä aikas­kaa­lal­la. Toki niin kan­nat­taa sil­ti teh­dä, aina­kin ennem­min kuin kat­ke­roi­tua yhteis­kun­nal­le köy­hyy­des­tään vaik­ka tilan­net­ta oli­si voi­nut sijoit­ta­mal­la itse parantaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sepe­teus:
      Minä lot­toan, mut­ta myös sijoi­tan. Tosin koen lot­toa­mi­sel­la sijoit­ta­va­ni unel­moin­tiin, kos­ka lot­to tar­jo­aa sijoi­tuk­seen näh­den satu­mai­sen suu­ren voi­ton mah­dol­li­suu­den. Sijoit­ta­mal­la taas voi odot­taa var­mem­paa, mut­ta pal­jon pal­jon mal­til­li­sem­paa kehi­tys­tä, kun­han talous ei koko­nai­suu­des­saan sak­kaa – ellei sit­ten sijoi­ta kor­keal­la ris­kil­lä poten­ti­aa­li­siin kas­vu­yri­tyk­siin, mut­ta uusien nokioi­den ja lär­vi­lau­to­jen löy­tä­mi­nen tar­peek­si aikai­ses­sa vai­hees­sa ei kau­heas­ti lotos­ta tai­da ero­ta… Köy­hyy­den vähen­tä­mi­sel­lä sijoit­ta­mal­la ei saa­vu­ta parad­gi­ma­muu­tos­ta elä­mään, aina­kaan lyhyel­lä aikas­kaa­lal­la. Toki niin kan­nat­taa sil­ti teh­dä, aina­kin ennem­min kuin kat­ke­roi­tua yhteis­kun­nal­le köy­hyy­des­tään vaik­ka tilan­net­ta oli­si voi­nut sijoit­ta­mal­la itse parantaa. 

      Sijoi­tus­koh­tei­ta on mui­ta­kin kuin tyl­sät ja vakaat osak­keet. Pie­ni kas­vu­yri­tys voi tuo­taa monin­ker­tai­set voi­tot, mut­ta jou­dut odot­ta­maan vuo­sia. Sopi­van sijoi­tus­koh­teen valin­nal­la voit myös unel­moi­da muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa monin­ker­tais­ta­va­si omai­suu­te­si. Olet­ko kuul­lut tur­bo war­ran­teis­ta? Niil­lä toden­nä­köi­ses­ti häviät kai­ken, mut­ta on pie­ni mah­dol­li­suus että nopeas­ti tulee isot voi­tot. Tuot­to-odo­tus­kin on posi­tii­vi­nen tai aina­kin parem­pi kuin lotos­sa. Suo­men ongel­ma on, että suu­ri osa kan­sas­ta ei osaa sijoit­taa ja vali­ta itsel­leen sopi­via sijoituskohteita.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Sepe­teus:
      Minä lot­toan, mut­ta myös sijoi­tan. Tosin koen lot­toa­mi­sel­la sijoit­ta­va­ni unel­moin­tiin, kos­ka lot­to tar­jo­aa sijoi­tuk­seen näh­den satu­mai­sen suu­ren voi­ton mahdollisuuden. 

      Hyvä puo­li täm­möi­ses­sä unel­moin­ti­si­joit­ta­mi­ses­sa on että yksi euron lot­to­ri­vi vii­kos­sa riit­tää mah­dol­lis­ta­maan unel­moin­nin. Loput yli­jää­mä­ra­hois­taan voi sit­ten sijot­taa järkiperäisemmin.

      Huo­no puo­li unel­ma­si­joit­ta­mi­ses­sa on että se syö osan terä­vim­mäs­tä drai­vis­ta yrit­tää täy­del­lä tar­mol­la saa­vut­taa asioi­ta muil­la rin­ta­mil­la, Kos­ka voi­han se mil­joo­na­pot­ti osua omal­le koh­dal­le jo ensi viikonloppuna.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Perus­tur­val­la luul­lak­se­ni yleen­sä tar­koi­te­taan peruspäivärahaa/työmarkkinatukea. Nii­tä tai­taa kyl­lä saa­da ilman sijoi­tus­ten rea­li­soin­tia­kin. Ajat­te­lit var­maan toi­meen­tu­lo­tu­kea, joka on vii­me­si­jai­nen etuus.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Kai tämä on trol­li? Kom­ment­ti­si on oksy­mo­ro­ni. Köy­hil­lä ei ole sijoi­tuk­sia. Et voi olla köy­hä, jol­la on 50 000e kiin­ni osak­keis­sa. Toi­saal­ta, jos tosi­aan olet “köy­hä” jol­la on 50 000e osa­ke­salk­ku, varal­li­suu­te­si on nime­no­maan pus­ku­ri­na äkil­lis­tä rahan­tar­vet­ta tai elä­män­muu­tos­ta var­ten, joka kuu­luu tar­peen tul­len käyt­tää tilan­tees­ta sel­viä­mi­seen. Jos se ei rii­tä, kuu­luu val­tion auttaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kai tämä on trol­li? Kom­ment­ti­si on oksy­mo­ro­ni. Köy­hil­lä ei ole sijoi­tuk­sia. Et voi olla köy­hä, jol­la on 50 000e kiin­ni osak­keis­sa. Toi­saal­ta, jos tosi­aan olet ”köy­hä” jol­la on 50 000e osa­ke­salk­ku, varal­li­suu­te­si on nime­no­maan pus­ku­ri­na äkil­lis­tä rahan­tar­vet­ta tai elä­män­muu­tos­ta var­ten, joka kuu­luu tar­peen tul­len käyt­tää tilan­tees­ta sel­viä­mi­seen. Jos se ei rii­tä, kuu­luu val­tion auttaa.

        Vali­tet­ta­vas­ti Gol­jat­ti on oikeas­sa. Suo­mes­sa perus­tur­van run­ko­na on vii­me­si­jai­nen sosi­aa­li­tur­va eli toi­meen­tu­lo­tu­ki, vaik­ka näin ei mis­sään tapauk­ses­sa sai­si olla. Toi­meen­tu­lo­tui­ebn sään­tö­jen­mu­kaan ei pidä sääs­tää mitään. Lain kir­ja­mim­nen mukaan, jos sinul­la on kuun pank­ki­ti­lil­lä rahaa 50 euroa, toi­meen­tu­los­ta­si vähen­ne­tään 50 euroa. Kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä kan­nat­taa siis suun­na­ta pubiin. Laki on niin ääliö­mäi­sen type­rä, ettei sitä sovel­le­ta, mut­ta sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta ei saa olla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kai tämä on trol­li? Kom­ment­ti­si on oksy­mo­ro­ni. Köy­hil­lä ei ole sijoi­tuk­sia. Et voi olla köy­hä, jol­la on 50 000e kiin­ni osak­keis­sa. Toi­saal­ta, jos tosi­aan olet ”köy­hä” jol­la on 50 000e osa­ke­salk­ku, varal­li­suu­te­si on nime­no­maan pus­ku­ri­na äkil­lis­tä rahan­tar­vet­ta tai elä­män­muu­tos­ta var­ten, joka kuu­luu tar­peen tul­len käyt­tää tilan­tees­ta sel­viä­mi­seen. Jos se ei rii­tä, kuu­luu val­tion auttaa.

        Vali­tet­ta­vas­ti Gol­jat­ti on oikeas­sa. Suo­mes­sa perus­tur­van run­ko­na on vii­me­si­jai­nen sosi­aa­li­tur­va eli toi­meen­tu­lo­tu­ki, vaik­ka näin ei mis­sään tapauk­ses­sa sai­si olla. Toi­meen­tu­lo­tui­ebn sään­tö­jen­mu­kaan ei pidä sääs­tää mitään. Lain kir­ja­mim­nen mukaan, jos sinul­la on kuun pank­ki­ti­lil­lä rahaa 50 euroa, toi­meen­tu­los­ta­si vähen­ne­tään 50 euroa. Kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä kan­nat­taa siis suun­na­ta pubiin. Laki on niin ääliö­mäi­sen type­rä, ettei sitä sovel­le­ta, mut­ta sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta ei saa olla.

        juu­ri näin. Eräs suku­lai­se­ni on sai­rause­läk­keel­lä, jol­la olles­saan opet­te­li sijoit­ta­maan. Jos ei oli­si eläk­keel­lä, vaan pitäi­si saa­da kela­sos­sus­ta rahaa, niin sijoit­taa ei voi­si, kos­ka ne ulos­mi­tat­tai­siin ennen kuin sai­si tukea.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Laki on niin ääliö­mäi­sen type­rä, ettei sitä sovelleta

        Pel­kään, että Suo­men lais­sa on ääliö­mäi­syyk­siä mones­sa­kin koh­das­sa. Oli­si­ko blo­gis­til­la edus­kun­ta­työn koke­mus­asian­tun­ti­ja­na mitään resep­tiä sii­hen, kuin­ka suo­ra­nai­set ääliö­mäi­syy­det saa­tai­siin kor­jat­tua ja väl­tet­tyä? Puut­tuu­ko val­mis­te­le­vil­ta vir­ka­mie­hil­tä jokin oleel­li­nen tai­to, vai onko vika ensi­si­jai­ses­ti poliitikoissa?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Vali­tet­ta­vas­ti Gol­jat­ti on oikeas­sa. Suo­mes­sa perus­tur­van run­ko­na on vii­me­si­jai­nen sosi­aa­li­tur­va eli toi­meen­tu­lo­tu­ki, vaik­ka näin ei mis­sään tapauk­ses­sa sai­si olla. Toi­meen­tu­lo­tui­ebn sään­tö­jen­mu­kaan ei pidä sääs­tää mitään. Lain kir­ja­mim­nen mukaan, jos sinul­la on kuun pank­ki­ti­lil­lä rahaa 50 euroa, toi­meen­tu­los­ta­si vähen­ne­tään 50 euroa. Kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä kan­nat­taa siis suun­na­ta pubiin. Laki on niin ääliö­mäi­sen type­rä, ettei sitä sovel­le­ta, mut­ta sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta ei saa olla. 

        Tämä ei kos­ke asun­to­va­ral­li­suut­ta. Köy­hän kan­nat­taa sijoit­taa asun­toon. Kuun lopus­sa, jos on yli­mää­räi­set 50 EUR, voi lyhen­tää asun­to­lai­naa. Korot ja vas­tik­keet mak­se­taan asumistuella.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kai tämä on trol­li? Kom­ment­ti­si on oksy­mo­ro­ni. Köy­hil­lä ei ole sijoi­tuk­sia. Et voi olla köy­hä, jol­la on 50 000e kiin­ni osak­keis­sa. Toi­saal­ta, jos tosi­aan olet ”köy­hä” jol­la on 50 000e osa­ke­salk­ku, varal­li­suu­te­si on nime­no­maan pus­ku­ri­na äkil­lis­tä rahan­tar­vet­ta tai elä­män­muu­tos­ta var­ten, joka kuu­luu tar­peen tul­len käyt­tää tilan­tees­ta sel­viä­mi­seen. Jos se ei rii­tä, kuu­luu val­tion auttaa.

        Vali­tet­ta­vas­ti Gol­jat­ti on oikeas­sa. Suo­mes­sa perus­tur­van run­ko­na on vii­me­si­jai­nen sosi­aa­li­tur­va eli toi­meen­tu­lo­tu­ki, vaik­ka näin ei mis­sään tapauk­ses­sa sai­si olla. Toi­meen­tu­lo­tui­ebn sään­tö­jen­mu­kaan ei pidä sääs­tää mitään. Lain kir­ja­mim­nen mukaan, jos sinul­la on kuun pank­ki­ti­lil­lä rahaa 50 euroa, toi­meen­tu­los­ta­si vähen­ne­tään 50 euroa. Kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä kan­nat­taa siis suun­na­ta pubiin. Laki on niin ääliö­mäi­sen type­rä, ettei sitä sovel­le­ta, mut­ta sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta ei saa olla.

        Demen­ti­aa sai­ras­ta­van äiti­ni raha-asioi­den hoi­ta­ja­na, voin vin­ka­ta, että rahaa ei kan­na­ta tuh­la­ta, riit­tää kun ottaa pois pank­ki­ti­lil­tä. “Pat­jan alla” kan­nat­taa olla vähin­tään sen ver­ran rahaa, että sel­vi­ää aina­kin yllät­tä­vis­tä ter­veys­me­nois­ta kuten lää­kä­ri­käyn­nis­tä tai ambulanssimaksusta.

        Jos rahaa ker­tyi­si niin pal­jon, että sitä riit­täi­si sijoi­tet­ta­vak­si, pitäi­si asi­aa poh­tia uudes­taan moraa­lin kan­nal­ta. Meil­lä ei sitä ongel­maa “onnek­si” ole. Koko elä­ke menee elä­mi­seen plus sai­raus­ku­lui­hin eikä riitäkään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vali­tet­ta­vas­ti Gol­jat­ti on oikeas­sa. Suo­mes­sa perus­tur­van run­ko­na on vii­me­si­jai­nen sosi­aa­li­tur­va eli toi­meen­tu­lo­tu­ki, vaik­ka näin ei mis­sään tapauk­ses­sa sai­si olla. 

        Täs­tä täy­sin samaa miel­tä. Joten­kin sys­tee­miä pitäi­si kehit­tää sii­hen suun­taan, että tulois­ta riip­pu­mat­ta ihmis­ten kan­nat­tai­si aina a) elää mah­dol­li­sim­man sääs­te­li­ääs­ti, eli sys­tee­mi ei pal­kit­se sii­tä, että kaik­ki omai­suus on pan­tu lihoik­si ja b) hank­ki­maan lisä­tu­lo­ja aina kuin mahdollista. 

        Joten­kin tähän suun­taan vei­si sys­tee­mi, jos­sa jokai­nen täy­si­käi­nen sai­si käyt­töön­sä sosi­aa­li­ti­lin, jos­sa oli­si poh­jal­la joku mää­rä rahaa. Sin­ne oli­si pak­ko mak­saa joka kuu­kausi osa pal­kas­ta sii­hen asti kun­nes se on saa­vut­ta­nut jon­kun mak­si­mi­ta­son. Toi­saal­ta sit­ten siel­tä sai­si nos­taa tulo­tu­kea sil­loin, jos omat tulot ovat pudon­neet työt­tö­myy­den tai sai­rau­den vuok­si. Jos tukea ei ole kos­kaan työ­elä­män aika­na nos­ta­nut, niin sen sai­si sit­ten elä­keiäs­sä oman eläk­keen­sä pääl­le. Tämä kan­nus­tai­si ihmi­siä mini­moi­maan työt­tö­myys­jak­sot, kos­ka työt­tö­myys­kor­vauk­se­na nos­tet­ta­va raha ei enää oli­si­kaan vas­tik­kee­ton­ta, vaan sii­nä syö­täi­siin omaa tule­vaa elä­ket­tä, mut­tei samaan aikaan jät­täi­si ketään puil­le pal­jail­le jos tulot jos­tain syys­tä romah­ta­vat. Se myös kan­nus­tai­si elä­mään sääs­te­li­ääs­ti sil­loin­kin, kun on tulo­tuen varas­sa toi­sin kuin mai­nit­tu toi­meen­tu­lo­tu­ki, jos­sa pal­ki­taan sii­tä, että kaik­ki pan­naan mene­mään sitä myö­tä, kun se yhteis­kun­nal­ta saadaan. 

        Taval­laan tämä sosi­aa­li­ti­li voi­si myös toi­mia monel­la ensi vai­hees­sa opin­to­lai­nan korvikkeena.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Suo­ma­lai­set koti­ta­lou­det ovat todel­la­kin huo­mat­ta­van vähä­va­rai­sia. Esi­mer­kik­si Allianzin Glo­bal Wealth rapor­tin (s.63) mukaan Espan­ja­lais­ten koti­ta­louk­sien net­to­ra­hoi­tus­va­rat ovat suu­rem­mat kuin Suo­ma­lais­ten. Ita­lia­lai­set ovat enem­män kuin tuplas­ti mei­tä varak­kaam­pia. Meil­lä on tosi­aan varo­ja kiin­ni asun­nos­sa. Pidän kui­ten­kin suu­rim­pa­na syy­nä kan­sa­lais­tem­me köy­hyy­teen sitä, että meil­lä on kat­sot­tu par­haak­si imu­roi­da varal­li­suus jul­ki­sen sek­to­rin ins­ti­tuu­tioi­hin lähin­nä työ­elä­ke­sek­to­riin. Uskon, että pien­ten osin­ko­jen vero­va­paus, ikui­set asun­to­lai­nat, osa­ke­sääs­tö­ti­li, tyy­li­set kei­not eivät joh­da toi­vot­tuun kan­san­ka­pi­ta­lis­miin, mikä­li kan­sa jat­kos­sa­kin vero­te­taan köy­häk­si työ­elä­ke­mak­sul­la (+muil­la veroilla/veroluonteisilla mak­suil­la). Jos kan­sa­lai­nen halu­taan kes­ki­öön ja itse­näi­sem­mäk­si tar­vi­taan ajat­te­lu­ta­van muu­tos: polii­tik­ko­jen on annet­ta­va talou­del­lis­ta vas­tuu­ta ja val­taa kan­sa­lai­sil­le ja lope­tet­ta­va kai­ken lii­ke­ne­vän rahan kerää­mi­nen jul­ki­sen sek­to­rin ins­ti­tuu­tioi­hin. Veik­kaan, että ihan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa täl­läis­tä ei tapah­du ja sik­si on tur­ha näper­rel­lä osa­ke­sääs­tö­ti­lien, ikuis­ten asun­to­lai­no­jen yms kos­meet­tis­ten temp­pu­jen kans­sa, valitettavasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ros­mo:
      Uskon, että pien­ten osin­ko­jen vero­va­paus, ikui­set asun­to­lai­nat, osa­ke­sääs­tö­ti­li, tyy­li­set kei­not eivät joh­da toi­vot­tuun kan­san­ka­pi­ta­lis­miin, mikä­li kan­sa jat­kos­sa­kin vero­te­taan köy­häk­si työ­elä­ke­mak­sul­la (+muil­la veroilla/veroluonteisilla maksuilla). 

      Jos ihmi­sil­lä riit­täi­si itse­hil­lin­tää ja hie­man jär­keä, on jokai­sel­la mah­dol­li­suus vau­ras­tua. Mai­nit­se­mil­la­si asioil­la nime­no­maan pois­te­taan se muu­ta­ma kymp­pi vero­ja kuu­kau­des­sa jon­ka lait­ta­mi­nen sääs­töön vau­ras­tut­tai­si. Ihmi­set kun on niin tyh­miä, kun jos­tain ilmes­tyy sata­nen, käyt­tää hän sen jon­kun “kau­an himoit­se­man” lait­teen ostoon. 

      Olen 33v enti­nen rek­ka­kus­ki ja mei­dän talou­den suun­nit­te­li­ja. Puo­li­so­ni on 31v. Meil­lä on asun­to, 2 autoa, sijoi­tusa­sun­to, 3xxxx euron sijoi­tus­salk­ku, minä aloi­tin juu­ri opin­not, puo­li­so­ni on töis­sä 40t vuo­sian­siol­la. Sääs­täm­me 1,5v lap­sen salk­kuun kuu­kausit­tain 130 euroa. Min­kään­lais­ta saa­tua alku­pää­omaa emme ole saa­nut vaan teh­nyt töi­tä, mak­set­tu verot ja käyt­tä­nyt rahaa fik­sus­ti. Lai­naa on, mut­ta kaik­kia tulee lyhen­net­tyä suun­ni­tel­man mukaisesti.

      Itse­hil­lin­tä, jär­jes­tel­mäl­li­syys, talou­den hallinta!!

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Puo­li­son vuo­sian­sio 40t€. Ei mikään pre­si­den­tin palk­ka, jos ei ihan pie­ni­kään. Tuos­ta menee TyEL mak­sua ~10t€ vuo­des­sa. Ehdo­tan, että TyEL­lis­tä luo­vu­taan, jol­loin voit­te sääs­tää lap­sen salk­kuun 130€/kk sijas­ta ton­nin kuus­sa tai ehkä kak­si ton­nia kuus­sa sit­ten kun sinä­kin olet opis­kel­lut ja töis­sä. Entä jos lap­sen­ne tai te itse elät­te­kin huo­mat­ta­van van­hak­si? Sitä var­ten meil­lä on erit­täin hyvä sys­tee­mi: Kela/takuueläke. Ehdo­tan että TyE­Lis­tä luo­vu­taan. Palau­te­taan val­taa itse ansait­tu­jen raho­jen käyt­tä­mi­ses­tä kan­sa­lai­sil­le itselleen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Ros­mo: Pidän kui­ten­kin suu­rim­pa­na syy­nä kan­sa­lais­tem­me köy­hyy­teen sitä, että meil­lä on kat­sot­tu par­haak­si imu­roi­da varal­li­suus jul­ki­sen sek­to­rin ins­ti­tuu­tioi­hin lähin­nä työeläkesektoriin.

      Suo­ma­lai­set kui­ten­kin täs­tä huo­li­mat­ta sääs­tä­vät pal­jon. Jos sääs­tä­mi­sen voi­si teh­dä osak­kei­siin asun­to­lai­nan lyhen­tä­mi­sen sijaan, saa­tai­siin parem­paa tuot­toa. Ei tää ver­tai­lu­na käy­tet­ty Ruot­si­kaan mikään vero­pa­ra­tii­si ole.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ossi, olen aika­lail­la erimieltä. 

        Ossi Sare­so­ja: Suo­ma­lai­set kui­ten­kin täs­tä huo­li­mat­ta sääs­tä­vät paljon. 

        Ehkä suo­ma­lai­set sääs­tä­vät suu­ren suh­teel­li­sen osuu­den pie­nis­tä net­to­tu­lois­taan. Eurois­sa las­ket­tu­na suo­ma­lai­set eivät pal­joa sääs­tä. Tämä ei joh­du sääs­tä­mi­sin­non puut­tees­ta vaan sii­tä, että meil­lä on kat­sot­tu par­haak­si kerä­tä rahat pois kan­sa­lai­sil­ta. Jos suo­ma­lai­set oli­si­vat eurois­sa mitat­tu­na ahke­ria sääs­tä­jiä niin suo­ma­lai­set oli­si­vat vau­raam­pia tuos­sa­kin tut­ki­muk­ses­sa, johon aiem­min viit­ta­sin. Nyt suo­ma­lai­set oli­vat sii­nä­kin köy­him­piä noin 20 maas­ta! “kadun­mie­hel­lä” on mie­li­ku­va, että eläm­me yltä­kyl­läi­syy­des­sä. Tuo mie­li­ku­va oli perus­tel­tu ehkä jos­kus 1970-luvulla.

        Ossi Sare­so­ja: Jos sääs­tä­mi­sen voi­si teh­dä osak­kei­siin asun­to­lai­nan lyhen­tä­mi­sen sijaan, saa­tai­siin parem­paa tuottoa. 

        Ehkä, mut­ta tuol­la ei kyl­lä ole suur­ta mer­ki­tys­tä ver­rat­tu­na vero­tuk­sen roo­liin. Nuo par­jaa­ma­ni elä­keyh­tiöt saa­vat sijoit­taa mel­ko vapaas­ti mihin halua­vat, ja ammat­ti­tai­toa pitäi­si löy­tyä. Tuo­tot ovat tyy­pil­li­ses­ti huo­no­na vuon­na 2% ja hyvä­nä 5%. Juu, osak­keet saat­ta­vat tuot­taa poik­keuk­sel­li­se­na vuon­na vaik­ka 30%, mut­ta ne myös saat­ta­vat toi­se­na vuon­na las­kea 20%. Täl­lä­het­kel­lä näem­me osa­ke­mark­ki­nan lii­an posi­tii­vi­ses­sa valos­sa kun taka­na on 10 vuo­den nousuputki.

        Ossi Sare­so­ja: Ei tää ver­tai­lu­na käy­tet­ty Ruot­si­kaan mikään vero­pa­ra­tii­si ole. 

        Ei ole Ruot­si­kaan vero­pa­ra­tii­si, mut­ta Ruot­sis­sa Ruot­sis­sa sie­de­tään äve­riäi­den kan­sa­lais­ten ole­mas­sao­loa. Ruot­sis­sa teol­li­suut­ta ei ole siir­ret­ty jul­ki­sen sek­to­rin omis­tuk­seen yhtä laa­jas­ti kuin meil­lä. Ruot­sis­sa usko­taan, että yksi­tyi­nen omis­tus on tehok­kaam­min hal­lin­noi­tu kuin jul­ki­sen sek­to­rin osak­si siir­ret­ty elinkeinoelämä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Ros­mo: Ehkä suo­ma­lai­set sääs­tä­vät suu­ren suh­teel­li­sen osuu­den pie­nis­tä net­to­tu­lois­taan. Eurois­sa las­ket­tu­na suo­ma­lai­set eivät pal­joa säästä.

        Sääs­tä­vät­kö ruot­sa­lai­set sit­ten pal­jon­kin enemmän?

        Ros­mo: Tämä ei joh­du sääs­tä­mi­sin­non puut­tees­ta vaan sii­tä, että meil­lä on kat­sot­tu par­haak­si kerä­tä rahat pois kansalaisilta. 

        Täl­lä­hän viit­ta­sit (aina­kin suu­rel­ta osin) elä­ke­mak­sui­hin. Kui­ten­kin, jos nii­tä lei­kat­tai­siin, niin sit­ten­hän elä­ke­va­ro­ja ker­tyi­si vähem­män. Jos ne las­ke­taan jul­ki­sen sek­to­rin varoik­si, niin sehän tar­koit­tai­si sit­ten pie­nem­pää jul­kis­ta varal­li­suut­ta, jos­kin mah­dol­li­suut­ta suu­rem­paan yksi­tyi­seen varal­li­suu­teen. Kos­ka myös jul­ki­sil­la varoil­la on väliä, ei tämän muut­ta­mi­nen aut­tai­si kau­heas­ti varallisuuteen.

        Ros­mo: Ehkä, mut­ta tuol­la ei kyl­lä ole suur­ta mer­ki­tys­tä ver­rat­tu­na vero­tuk­sen roo­liin. Nuo par­jaa­ma­ni elä­keyh­tiöt saa­vat sijoit­taa mel­ko vapaas­ti mihin halua­vat, ja ammat­ti­tai­toa pitäi­si löy­tyä. Tuo­tot ovat tyy­pil­li­ses­ti huo­no­na vuon­na 2% ja hyvä­nä 5%. Juu, osak­keet saat­ta­vat tuot­taa poik­keuk­sel­li­se­na vuon­na vaik­ka 30%, mut­ta ne myös saat­ta­vat toi­se­na vuon­na las­kea 20%. Täl­lä­het­kel­lä näem­me osa­ke­mark­ki­nan lii­an posi­tii­vi­ses­sa valos­sa kun taka­na on 10 vuo­den nousuputki.

        Pit­käs­sä juok­sus­sa osa­ke­mark­ki­nat ovat tuot­ta­neet kes­ki­mää­rin yli 6% (reaa­li­ses­ti) vuo­sit­tain. Ks. esim tämä kirja:

        https://en.wikipedia.org/wiki/Stocks_for_the_Long_Run

        Toi­saal­ta asun­to­lai­no­jen korot ovat pal­jon alhai­sem­pia. Esim minul­la lai­nan (nimellis)korko on täl­lä het­kel­lä 0,4%. Vuo­si kym­men­ten saa­tos­sa tuo ero ker­tau­tuu merkittäväksi.

        Ros­mo: Ei ole Ruot­si­kaan vero­pa­ra­tii­si, mut­ta Ruot­sis­sa Ruot­sis­sa sie­de­tään äve­riäi­den kan­sa­lais­ten ole­mas­sao­loa. Ruot­sis­sa teol­li­suut­ta ei ole siir­ret­ty jul­ki­sen sek­to­rin omis­tuk­seen yhtä laa­jas­ti kuin meillä.

        Mut­ta mitäs teke­mis­tä tuol­la on varal­li­suu­den ker­ryt­tä­mi­sen kanssa?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Suo­ma­lai­set ovat köy­hiä, kos­ka tää maa moder­ni­soi­tui ja vau­ras­tui myö­hään. Monel­la se vähä­kin omai­suus, joka oli onnis­tut­tu hank­ki­maan, muut­tui liki arvot­to­mak­si, kun pien­vil­je­ly muut­tui kan­nat­ta­mat­to­mak­si ja kan­sa alkoi valua ete­lään. Toki isot tilat met­si­neen ovat rahan­te­ko­ko­nei­ta edel­leen — omis­ta­jil­leen, kan­san­ta­lou­den kanaal­ta­han ne ovat rahan tuhoamiskoneita.

      Toki vero­tus­kin on ollut ras­kas­ta ja seu­raa­van nel­jän vuo­den aika­na vie­lä ras­kaam­paa, kos­ka nii­tä hal­li­tus­neu­vot­te­lu­jen ilmai­sia fan­ta­sia­mil­jar­de­ja ei ole ole­mas­sa. Joten­kin me ne pää­dym­me mak­sa­maan, jos ei sit­ten pää­se ulko­mail­le pakoon.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ruot­sil­la on finans­si­po­li­tiik­ka, raha­po­li­tiik­ka sekä valuut­ta­kurs­si­po­li­tiik­ka omas­sa hal­lus­saan. Tekee­kö se ikuisista/pitkistä asun­to­lai­nois­ta pal­jon vähä­ris­ki­sem­piä ruot­sa­lai­sil­le koti­ta­louk­sil­le kuin suo­ma­lai­sil­le? Kuka tie­tää mitä pit­kä­nä lai­na-aika­na euroa­lu­eel­la ehtii tapahtua.

    Hou­kut­te­le­va aja­tus kyl­lä, että suo­ma­lais­ten koti­ta­louk­sien tase saa­tai­siin töihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Tämä kir­joi­tus avaa Soi­nin­vaa­ran talous­a­jat­te­lua jon­ne­kin 70–80 ‑luvun key­ne­si­läi­seen ”pit­käl­lä täh­täi­mel­lä olem­me kaik­ki kuol­lei­ta” ja ”val­tion vel­ka on vel­kaa itsel­lem­me” . Toki kan­san­ta­lou­den teo­ria on kehit­ty­nyt vii­des­sä­kym­me­nes­sä vuo­des­sa, jopa maa­il­man kehit­ty­mi­sen myötä.

    Kun ruot­sa­lai­nen ikui­sen asun­to­lai­nan talo palaa, miten kus­tan­nuk­set jae­taan? Sama kysy­mys kaa­toi ame­rik­ka­lai­sia asun­to­luo­tot­ta­jia. Puhut­tiin ros­ka­lai­nois­ta ja lama aikoi.

    Björn Wahl­roos on puhu­nut pal­jon omis­ta­mi­ses­ta ja inves­toin­neis­ta. Suo­mi ei ole täs­sä suh­tees­sa onnis­tu­nut muut­ta­maan poli­tiik­kaan­sa, joka perus­tuu läh­tö­koh­tai­ses­ti sotien jäl­keen yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­män pelas­ta­mi­sek­si ”kehi­tet­tyyn” deval­vaa­tio ‑inflaa­tio sykliin. Muu­tos oli­si voi­tu saa­da aikaan Neu­vos­to­lii­ton hajoa­mi­sen ja EU:n liit­ty­mi­sen välil­lä. On tär­keä huo­ma­ta jär­jes­tel­mä enem­män­kin lujit­tu­nut, luu­tu­nut kuin muutostilassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuli­pa­loa var­ten on palo­va­kuu­tus. Meil­lä ris­ki­nä on se, että asun­to on muut­to­tap­pio­alu­eel­la ja sik­si lopul­ta arvoton.

        Jos on sel­lai­nen ris­ki, että asun­to muut­tuu (lähes) arvot­to­mak­si, sil­loin asun­to­lai­na pitää pyr­kiä mak­sa­maan mah­dol­li­sim­man nopeas­ti tai ostaa asun­to kätei­sel­lä. Nimit­täin asun­to­lai­na taa­tus­ti estää muu­ton muu­al­le ja vie­lä pal­jon tehok­kaam­min kuin tuli­pa­lo. Omat suku­lai­se­ni ovat pää­osin muut­to­tap­pio­alueil­la ja osa on myy­nyt asun­to­aan vuo­sia ja samal­la siir­tä­nyt muut­toa saman ver­ran. Tie­dän jopa tilan­tei­ta, jois­sa ei ole voi­nut ottaa parem­paa työ­paik­kaa vas­taan, kos­ka asun­toa ei ole voi­tu myydä.

        Voin vain sanoa, että asun­to­lai­na on puh­das­ta myrk­kyä, jos elää muut­to­tap­pio­alu­eel­la. Ja muu­ten, pank­ki voi jopa kiel­tää myy­mäs­tä asun­toa alle asun­to­lai­nan mää­rän, mikä vie­lä vai­keut­taa myyn­tiä enti­ses­tään (muut­to­tap­pio­alu­eel­la ei voi olet­taa saa­van­sa omi­aan takaisin).

        Nyky­ai­ka­na paik­ka­kun­taa vaih­de­taan usein vas­ta, kun aiem­pi asun­to on saa­tu myy­tyä, kes­ti myyn­tiin sit­ten kuu­kausi tai 10 vuot­ta. Jokin nykyis­tä kor­keam­pi sijoi­tus­va­ral­li­suus ei tilan­net­ta muu­ta. Vaik­ka sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta oli­si­kin ker­ty­nyt 50 ton­nia nykyi­sen 5 ton­nin sijaan, ei uut­ta asun­toa sil­ti oste­ta ennen van­han myyn­tiä. Asun­not ovat sen ver­ran kal­lii­ta, että jokin has­su kymp­pi­ton­ni sijoi­tuk­sis­sa ei pahem­min tilan­net­ta muuta.

        Itse pikem­min­kin ihmi­siä mak­sa­maan vähem­män asun­nois­ta, jol­loin voi ottaa lyhyem­män lai­nan. Jopa sii­nä tapauk­ses­sa, että se tar­koit­tai­si muut­ta­mis­ta kym­me­nien kilo­met­rien pää­hän töistä.

        ps. Ei voi sanoa, että asun­to muut­tui­si täy­sin arvot­to­mak­si, kos­ka jopa sur­keim­mis­ta asun­nois­ta mak­se­taan yleen­sä jotain. Kyse voi olla tosin vain muu­ta­mas­ta ton­nis­ta, vaik­ka asun­to­lai­naa oli­si sata ton­nia. Tosin, kuten sanoin, pank­ki ei yleen­sä hyväk­sy asun­non myyn­tiä rei­lus­ti alle pank­ki­lai­nan mää­rän. Niin kau­an kuin lai­naa on jäl­jel­lä, pan­kil­la on mää­räys­val­taa asun­non myyn­nis­sä, kos­ka pank­ki­han asun­non oikeas­ti omistaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Unta­mo: Jos on sel­lai­nen ris­ki, että asun­to muut­tuu (lähes) arvot­to­mak­si, sil­loin asun­to­lai­na pitää pyr­kiä mak­sa­maan mah­dol­li­sim­man nopeas­ti tai ostaa asun­to käteisellä.

        Mik­si? Ei se pal­joa loh­du­ta, ettei ole lai­naa, jos ei myös­kään ole sijoi­tuso­mai­suut­ta, jon­ka oli­si voi­nut kerä­tä lai­nan­mak­sun sijaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Ossi Sare­so­ja: Mik­si? Ei se pal­joa loh­du­ta, ettei ole lai­naa, jos ei myös­kään ole sijoi­tuso­mai­suut­ta, jon­ka oli­si voi­nut kerä­tä lai­nan­mak­sun sijaan.

        Ihmi­sil­le on yleen­sä hel­pom­paa pak­ko­sääs­tää mak­sa­mal­la lai­naa pois, kuin yrit­tää sijoit­taa kuu­kausit­tain vas­taa­va sum­ma johon­kin muu­hun. Se sääs­tö lip­sah­taa hel­pos­ti kulu­tuk­seen, mut­ta ker­ran lyhen­net­tyä lai­naa ei saa niin hel­pos­ti tuhlattua.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Jos sääs­tä­mi­nen olis help­poa, mitään pakol­li­sia elä­ke­mak­su­ja ja elä­ke­jär­jes­tel­miä ei tar­vit­tai­si, kun ihmi­set voi­si­vat hoi­taa ne vapaaehtoisesti.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Sylt­ty:
        mitään pakol­li­sia elä­ke­mak­su­ja ja elä­ke­jär­jes­tel­miä ei tarvittaisi 

        Ei nii­tä tar­vi­ta­kaan. Toi­nen vaih­toeh­to on kerä­tä vero­ja ja mak­saa ihmi­sil­le niis­tä sosi­aa­li­tur­vaa ihan niin­kuin Kela tekee. Se oli­si­kin pal­jon parem­pi jär­jes­tel­mä kuin tämä nykyi­nen TyEL jos­sa on tuhan­sien ihmis­ten “räls­si”, jol­le on annet­tu oma “vero­tusoi­keus”. Ne rype­vät rahas­sa, ovat pöhöt­ty­nei­tä ja sii­tä tulee kan­sal­le monen­lai­sia suu­ria hyvinvointitappioita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Sylt­ty: Ihmi­sil­le on yleen­sä hel­pom­paa pak­ko­sääs­tää mak­sa­mal­la lai­naa pois, kuin yrit­tää sijoit­taa kuu­kausit­tain vas­taa­va sum­ma johon­kin muu­hun. Se sääs­tö lip­sah­taa hel­pos­ti kulu­tuk­seen, mut­ta ker­ran lyhen­net­tyä lai­naa ei saa niin hel­pos­ti tuhlattua.

        Mut­ta ilmei­ses­ti ruot­sa­lai­sil­le sääs­tä­mi­nen onnis­tuu, vaik­kei asun­to­lai­naa tar­vit­se­kaan kovin pal­joa lyhentää.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuli­pa­loa var­ten on palo­va­kuu­tus. Meil­lä ris­ki­nä on se, että asun­to on muut­to­tap­pio­alu­eel­la ja sik­si lopul­ta arvoton. 

        Lisäk­si tie­tys­ti asun­non pal­jas­tu­mi­nen mik­ro­bi­vau­rioi­tu­neek­si. Näi­tä tapauk­sia on vali­tet­ta­van paljon.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Kyl­lä­hän se vela­ton omis­tusa­sun­to­kin tuot­taa asun­to­tu­lo­na var­sin koh­tuul­lis­ta ja kou­riin­tun­tu­vaa lisä­ra­ha­vir­taa joka kuukausi.

    Kaik­ki asun­to­lai­na lyhen­nyk­set ovat efek­tii­vi­ses­ti sijoi­tuk­sia joil­la sitä asun­to­tu­loa nos­te­taan. Asun­to­tu­lo on toki aika pie­ni pro­sen­tu­aa­li­ses­ti sii­tä pääomasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sepi:
      Kyl­lä­hän se vela­ton omis­tusa­sun­to­kin tuot­taa asun­to­tu­lo­na var­sin koh­tuul­lis­ta ja kou­riin­tun­tu­vaa lisä­ra­ha­vir­taa joka kuukausi.

      Kaik­ki asun­to­lai­na lyhen­nyk­set ovat efek­tii­vi­ses­ti sijoi­tuk­sia joil­la sitä asun­to­tu­loa nos­te­taan. Asun­to­tu­lo on toki aika pie­ni pro­sen­tu­aa­li­ses­ti sii­tä pääomasta.

      Pie­ni ver­rat­tu­na mihin? Tyy­pil­li­ses­ti asun­to­tu­lo on 4–7 % vero­ton­ta tuloa eli se tuot­to net­to­na, jon­ka asun­to­si­joit­ta­ja halu­aa brut­to­na. Siis oma asun­to vs. vuo­kral­la asu­mi­nen. Mis­tä saat samal­la ris­kil­lä parem­man tuoton?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Sepi:
      Kyl­lä­hän se vela­ton omis­tusa­sun­to­kin tuot­taa asun­to­tu­lo­na var­sin koh­tuul­lis­ta ja kou­riin­tun­tu­vaa lisä­ra­ha­vir­taa joka kuukausi. 

      Vaan kun sitä asun­non vel­kaa lyhen­ne­tään usein ensim­mäi­set 15 vuot­ta rei­lut 1000 €/kk. Ruot­sa­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä voi­si tuon sum­man sijoit­taa johon­kin muu­hun. Oman asun­non arvon­nousus­ta­kaan ei yleen­sä ole hyö­tyä kuin jälkipolville.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Huo­miot­ta jäi­vät asun­to­jen hin­nat. Jos kaik­ki saa­vat val­ta­via asun­to­lai­no­ja mata­lil­la koroil­la eikä asun­to­ja halu­tuil­le pai­koil­le raken­ne­ta enem­pää, voi­vat asun­to­jen hin­nat koho­ta tulp­paa­ni­kuplan tapaan. Täl­löin varo­ja ei sijoit­ta­mi­seen jää vaan ne mene­vät kor­ko­jen, olkoon­kin mata­lia, maksuun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Meil­lä­kin pitäi­si hyväk­syä aivan olen­nai­ses­ti pidem­mät lai­na-ajat asun­noil­le. Se on hyvä tapa paran­taa koti­ta­louk­sien talou­del­lis­ta tilannetta.

    En usko. Pidem­mät lai­na-ajat vain kapi­ta­li­soi­tu­vat asun­to­jen hin­taan. Koti­ta­louk­sien tilan­ne saa­dan parem­mak­si (pit­käl­lä täh­täi­mel­lä) las­ke­mal­la asun­to­jen arvo­ja, ja se onnis­tuu joko lai­no­jen saan­tia rajoit­ta­mal­la tai kiin­teis­tö­ve­roa korottamalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Vie­lä­kin nopeam­pi tapa teh­dä kai­kis­ta rik­kai­ta oli­si pur­kaa elä­keyh­tiöt ja antaa rahat työn­te­ki­jöil­le, joil­ta se raha­kin alun perin on lain nojal­la otettu.

    Se, että asun­to­sääs­tä­jä lyhen­tää vel­kaa, ei hävi­tä varal­li­suut­ta mihin­kään. Vain siir­tää varal­li­suu­den omis­tusoi­keu­den tas­kus­ta toiseen.

    Ei ole poliit­ti­ses­ti jär­ke­vää antaa ansan vau­ras­tua, jos sama varal­li­suus voi­daan ottaa “yhteis­kun­nan” hal­tuun. Lop­pu­pe­lis­sä poliit­ti­nen val­ta on kui­ten­kin sil­lä, joka hal­lit­see kan­san varallisuutta.

    His­to­rial­li­nen syy Suo­men ja Ruot­sin eri­lai­sel­le asun­to­jen omis­tus­ra­ken­teel­le on sii­nä, että Ruot­si ei ole käy­nyt sotia 200 vuo­teen. Suo­ma­lai­nen mies puo­les­taan on soti­nut kodin, uskon­non ja isän­maan puolesta.
    — Kodin omis­ta­mi­sen ja maan­puo­lus­tus­tah­don välil­lä on mer­kit­tä­vä korrelaatio.
    — Aja­tel­laan­pa vaik­ka ääri­pää­nä maa­or­juu­des­sa, siis yhteis­kun­nan omis­ta­mis­sa asun­nois­sa, elä­nei­tä kan­so­ja: hei­dät pitää aseel­la uha­ten pakot­taa puo­lus­ta­maan näi­tä “yhteis­kun­nan” omis­ta­mia kar­ta­noi­ta ja linnoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. K‑Veikko:
      His­to­rial­li­nen syy Suo­men ja Ruot­sin eri­lai­sel­le asun­to­jen omis­tus­ra­ken­teel­le on sii­nä, että Ruot­si ei ole käy­nyt sotia 200 vuo­teen. Suo­ma­lai­nen mies puo­les­taan on soti­nut kodin, uskon­non ja isän­maan puolesta.
      — Kodin omis­ta­mi­sen ja maan­puo­lus­tus­tah­don välil­lä on mer­kit­tä­vä korrelaatio.
      — Aja­tel­laan­pa vaik­ka ääri­pää­nä maa­or­juu­des­sa, siis yhteis­kun­nan omis­ta­mis­sa asun­nois­sa, elä­nei­tä kan­so­ja: hei­dät pitää aseel­la uha­ten pakot­taa puo­lus­ta­maan näi­tä “yhteis­kun­nan” omis­ta­mia kar­ta­noi­ta ja linnoja.

      Suo­mel­la ja Ruot­sil­la on kor­keat maan­puo­lus­tus­kus­tan­nuk­set kos­ka halua­vat pysyä liit­tou­tu­mat­to­mi­na. Vaik­ka Ruot­si ei ole soti­nut 210 vuo­teen ja Suo­mi ei 74 vuo­teen niin molem­pien uhka­ku­va on saman ham­pai­siin aseis­tau­tu­neen super­val­lan hyök­käys, niin on jou­dut­tu pis­tä­mään maan­puo­lus­tuk­seen aika­moi­nen sii­vu resurs­se­ja ja mate­ri­aa­lia ts kan­san osto­voi­maa. Ruot­sil­la ei tosin ole enää yleis­tä ase­vel­vol­li­suut­ta mut­ta ase­tek­no­lo­gi­aan on saa­tu mene­mään pal­jon rahaa. 

      Yksi­tyi­sa­sun­to­jen mit­ta­va raken­ta­mi­nen oli pak­ko­ti­lan­ne rat­kais­ta kau­pun­gis­tu­mi­sen haas­teet 1960–70 luvul­la. Kau­pun­geil­la ei ollut vara raken­taa vuo­kra­ta­lo­ja riit­tä­väs­ti joten kek­sit­tiin alue­ra­ken­ta­mis­mal­li jos­sa raken­ta­mi­ses­ta vas­ta­si­vat gryn­de­rit ja pan­kit ja val­tio osit­tain jär­jes­ti rahoi­tus­ta. Mau­no Koi­vis­to oli yksi mal­lin pääarkkitehdeista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. K‑Veikko: His­to­rial­li­nen syy Suo­men ja Ruot­sin eri­lai­sel­le asun­to­jen omis­tus­ra­ken­teel­le on sii­nä, että Ruot­si ei ole käy­nyt sotia 200 vuo­teen. Suo­ma­lai­nen mies puo­les­taan on soti­nut kodin, uskon­non ja isän­maan puolesta.
      — Kodin omis­ta­mi­sen ja maan­puo­lus­tus­tah­don välil­lä on mer­kit­tä­vä korrelaatio.
      — Aja­tel­laan­pa vaik­ka ääri­pää­nä maa­or­juu­des­sa, siis yhteis­kun­nan omis­ta­mis­sa asun­nois­sa, elä­nei­tä kan­so­ja: hei­dät pitää aseel­la uha­ten pakot­taa puo­lus­ta­maan näi­tä “yhteis­kun­nan” omis­ta­mia kar­ta­noi­ta ja linnoja.

      Suo­mes­sa on ase­vel­vol­li­suus (eli mie­het pako­te­taan jos ei nyt aseel­la niin van­ki­lal­la nyt aina­kin uha­ten osal­lis­tu­maan puo­lus­tuk­seen), Ruot­sis­sa ei. Sinun teo­ria­si mukaan asian pitäi­si olla päin­vas­toin, eli Ruot­sis­sa pank­kien omis­ta­mis­sa asun­nois­sa asu­vat mie­het pitäi­si pakol­la saa­da armei­jaan ja Suo­mes­sa itse mak­sa­mis­saan asun­nois­sa asu­vat mie­het voi­si saa­da sin­ne vapaaehtoisestikin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Muu­ten olen artik­ke­lis­ta­si samaa miel­tä, mut­ta ikui­sen asun­to­lai­nan vai­ku­tuk­ses­ta en.

    Ikui­nen asun­to­lai­na mah­dol­lis­taa suu­rem­man asun­to­lai­nan mak­sa­mi­sen. Tämä kos­kee kaik­kia asun­no­nos­ta­jia. Kos­ka siis osto­voi­ma kas­vaa, hin­ta­ta­so asun­to­pu­la-alu­eel­la nousee vas­taa­vas­ti. Tulok­se­na oli­si, että ihmi­set vain mak­sai­si­vat entis­tä isom­mis­ta asun­to­lai­nois­ta entis­tä kauemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Ikui­set asun­to­lai­nat ovat peri­aat­tees­sa tie­tyn­lais­ta heli­kop­te­ri­ra­haa, tätä ei vain halu­ta myön­tää tai var­sin­kaan sal­lia kos­ka kaik­ki isot kapi­ta­lis­tit (ver­taa ‘isot pojat’) ja muu­ten kovan talous­po­li­tii­kan ihmi­set ovat sitä miel­tä että tämä aiheut­taa moraa­li­sen vaa­ran (engl. moral hazard). Samaan aikaan kes­kus­pan­kin raha­po­liit­tii­nen elvy­tys on sekin itsea­sias­sa erään­lais­ta heli­kop­te­ri­ra­haa, tosin se on ohjau­tu­nut lähin­nä pörs­siin ja muu­hun omaisuuteen.
    Samaan hen­keen voi­si mai­ni­ta että samat isot kapi­ta­lis­tit ja kovan talous­po­li­tii­kan ihmi­set vaa­ti­vat mata­laa inflaa­tio­ta että ihmi­set todel­li­suu­des­sa jou­tu­vat mak­sa­maan lai­nan­sa ilman inflaa­tion apua. Itse en ole kos­kaan ymmär­tä­nyt mikä on loo­gi­ses­ti perus­tel­tu syy EKP:n ja Sak­san inflaa­tio­pel­koon, muu­ta kuin epä­mää­räi­set lap­sel­li­set Wei­mar Sak­sa tai Zim­babwe hei­tot? Onko täs­sä­kin taus­tal­la joku liu­kas rin­ne (slip­pe­ry slo­pe) logiik­ka että 3–4% inflaa­tio tar­koit­taa vää­jää­mät­tä vähin­tään 100% inflaatiota.

    Nyt kun kui­ten­kin puhu­taan omai­suu­des­ta, rahan lai­naa­mi­ses­ta ja velas­ta, mik­sei suo­mes­sa ole oike­aa hen­ki­lö­koh­tai­sen kon­kurs­sin mahdollisuutta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Euroop­pas­sa ei pode­ta inflaa­tio­pel­koa vaan kyvyt­tö­myyt­tä nos­taa inflaa­tio luva­tul­le kah­den pro­sen­tin uralle.

        Kyl­lä Sak­sas­sa pode­taan inflaa­tio­pel­koa ja se hei­jas­tuu myös EKP:n pää­tök­siin. Taus­tal­la lie­ne­vät koke­muk­set Wei­ma­rin tasa­val­lan ajal­ta. Saman­lai­nen ata­vis­ti­nen pel­ko kuin pel­ko nälän­hä­däs­tä Suomessa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Euroop­pas­sa ei pode­ta inflaa­tio­pel­koa vaan kyvyt­tö­myyt­tä nos­taa inflaa­tio luva­tul­le kah­den pro­sen­tin uralle.

        Miten kes­kus­pank­ki, joka voi kui­ten­kin tuot­taa lisää perus­ra­haa käy­tän­nös­sä rajat­to­mas­ti, voi­si olla kyvy­tön nos­ta­maan inflaa­tion kah­teen prosenttiin?

        Minä­pä ker­ron, miten inflaa­tion voi nos­taa halu­tul­le tasol­le. EKP ilmoit­taa, että se alkaa kas­vat­ta­maan QE-ohjel­man­sa suu­ruut­ta 10% kuu­kau­des­sa kun­nes tavoi­tein­flaa­tio on saa­vu­tet­tu. Jos inflaa­tio ei nouse halu­tul­le tasol­le, aika pian voi­daan lopet­taa Euroa­lu­een mais­sa vero­tus koko­naan, kos­ka seig­nio­ra­ge-tulo kat­taa kai­ken. Oikeas­ti ei tie­ten­kään kävi­si niin onnel­li­ses­ti, vaan inflaa­tio­ta­voi­te saa­vu­tet­tai­siin helposti.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Inflaa­tio­ta­voi­tet­ta pitäi­si lisäk­si nos­taa 2,5 tai 3 pro­sent­tiin. Hin­to­jen sopeu­tu­mi­nen kol­men pro­sen­tin inflaa­tiois­sa oli­si nopeam­paa kuin kah­den, ei tar­vi­si mitään kiky­jä pun­ner­taa, pari nol­la­vuot­ta riit­täi­si mainiosti.

        Tie­ten­kin ensin pitäi­si pääs­tä edes sii­hen kah­den pro­sen­tin tavoit­tee­seen. Kun sii­hen ei olla pääs­ty, tulee ensim­mäi­sek­si mie­leen, että se ei ehkä ole niin help­poa, kuin luu­li­si (tai riskitöntä).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Sylt­ty: un sii­hen ei olla pääs­ty, tulee ensim­mäi­sek­si mie­leen, että se ei ehkä ole niin help­poa, kuin luu­li­si (tai riskitöntä).

        Aina­kaan mitään tek­nis­tä estet­tä ei pitäi­si olla kes­kus­pan­kil­la, joka voi tuot­taa perus­ra­haa käy­tän­nös­sä rajat­to­mas­ti. Psy­ko­lo­gi­sia tai ins­ti­tu­tio­naa­li­sia estei­tä kyl­lä voi olla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Sylt­ty: Inflaa­tio­ta­voi­tet­ta pitäi­si lisäk­si nos­taa 2,5 tai 3 prosenttiin. 

        Tämä oli­si var­maan paran­nus nyky­ti­lan­tee­seen, mut­ta mun mie­les­tä kak­si vie­lä suu­rem­paa parannusta:

        1) “Level tar­ge­ting”. Ei pyrit­täi­si­kään tiet­tyyn inflaa­tion tasoon vaan hin­tain­dek­sin tasoon, joka sit­ten kas­vaa vaik­ka 2%, 2,5% tai 3% vuodessa.

        2) Nimel­li­sen BKT:n tar­ge­toin­ti inflaa­tion sijaan. Voi­tai­siin pyr­kiä vaik­ka 5%:n NBKT:n kas­vu­vauh­tiin (tai tuol­la NBKT:n tasoon, joka kas­vaa tuol­la vauh­dil­la, jos myös level tar­ge­ting on käytössä).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Ossi Sare­so­ja: Miten kes­kus­pank­ki, joka voi kui­ten­kin tuot­taa lisää perus­ra­haa käy­tän­nös­sä rajat­to­mas­ti, voi­si olla kyvy­tön nos­ta­maan inflaa­tion kah­teen prosenttiin?

        Minä­pä ker­ron, miten inflaa­tion voi nos­taa halu­tul­le tasol­le. EKP ilmoit­taa, että se alkaa kas­vat­ta­maan QE-ohjel­man­sa suu­ruut­ta 10% kuu­kau­des­sa kun­nes tavoi­tein­flaa­tio on saa­vu­tet­tu. Jos inflaa­tio ei nouse halu­tul­le tasol­le, aika pian voi­daan lopet­taa Euroa­lu­een mais­sa vero­tus koko­naan, kos­ka seig­nio­ra­ge-tulo kat­taa kai­ken. Oikeas­ti ei tie­ten­kään kävi­si niin onnel­li­ses­ti, vaan inflaa­tio­ta­voi­te saa­vu­tet­tai­siin helposti. 

        Kuten toit esiin, ja itse­kin jopa ansa­mai­ses­ti jo vih­ja­sin, kyl­lä EKP saa inflaa­tion ylös jos se halu­aa. Pala­taan heli­kop­te­ri­ra­haan, EKP:n QE jo itses­sään on vir­tu­aa­li­sen rahan print­taa­mis­ta ja näil­lä sit­ten oste­taan val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja, saman rahan voi­si vaik­ka jakaa alim­mal­le tulo­kym­me­nyk­sel­le sopi­vis­sa mää­rin het­kel­li­se­nä ohjel­ma­na. Raha on jo teh­ty tyh­jäs­tä arvo­kon­ser­va­tii­vien kau­huk­si, on täy­sin poliit­ti­nen kysy­mys ja pää­tös mitä täl­lä ilmai­sel­la rahal­la teh­dään. Nyt raha menee niil­le kenel­lä on ollut rahaa lai­nat­ta­vak­si val­tion vel­ka­kir­jo­ja vas­taan, eli toi­sin sanoen toi­mi­joil­le jot­ka eivät ole kek­si­neet eri­tyi­sen tuot­ta­via sijoi­tus­koh­tei­ta alku­jaan­kaan (todis­tee­na täl­le se että he oli­vat osta­neet siis val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja), mik­si rahan palaut­ta­mi­nen näil­le kas­vat­tai­si inflaatiota?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Sta­dist: Nyt raha menee niil­le kenel­lä on ollut rahaa lai­nat­ta­vak­si val­tion vel­ka­kir­jo­ja vas­taan, eli toi­sin sanoen toi­mi­joil­le jot­ka eivät ole kek­si­neet eri­tyi­sen tuot­ta­via sijoi­tus­koh­tei­ta alku­jaan­kaan (todis­tee­na täl­le se että he oli­vat osta­neet siis val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja), mik­si rahan palaut­ta­mi­nen näil­le kas­vat­tai­si inflaatiota?

        Oleel­lis­ta on rahan mää­rä eikä se, kenel­le “uusi raha” menee. Yksi mah­dol­li­suus oli­si antaa raha suo­raan val­tioil­le, jol­loin nii­den tar­vit­si­si las­kea liik­keel­le vähem­män vel­kaa kuin muu­ten (tai voi­vat mak­saa sitä takai­sin nopeam­min kuin muu­ten). Jos hom­ma kui­ten­kin teh­dään niin, että val­tio ensin las­kee vel­kaa liik­keel­le, mut­ta sit­ten kes­kus­pank­ki ostaa sen (tai jon­kin aikai­sem­man velan) pois mark­ki­noil­ta, on lop­pu­tu­los käy­tän­nös­sä sama. Enem­män rahaa liik­keel­lä ja val­tiol­la vähem­män vel­kaa (ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa rahaa on pai­net­tu vähemmän).

        Sitä, jae­taan­ko alim­mal­le tulo­kym­myk­sel­le rahaa, ei lie­ne syy­tä sitoa rahapolitiikkaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Ruot­sis­sa on perin­tei­ses­ti ollut van­haa rahaa ja omai­suut­ta. Suo­mes­sa ei. 

    Suo­mes­sa taas val­tion tah­to on ollut myy­dä tuot­ta­vaa omai­suut­ta, tuh­la­ta rahat elä­mi­seen ja siir­tyä tytä­ryh­tiö­ta­lou­dek­si verot­ta­mal­la omaisuutta.

    Olen tuo­ta vuo­sia tääl­lä­kin kom­men­teis­sa kri­ti­soi­nut. En vain ymmär­rä mik­si hal­li­tuk­set ja val­tio halua­vat köyh­dyt­tää Suo­mea. Sil­lä niin ne vain teke­vät, ja uusi SDP-vasem­mis­to­hal­li­tus jat­kaa taas tuo­ta höl­mö­läis­ten politiikkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Suo­ma­lai­set ovat yhä hen­ki­ses­ti ala­mais­kan­saa, joka vie­ras­taa tuot­ta­van omai­suu­den omis­ta­mis­ta. Tämä on surul­lis­ta, kos­ka se aiheut­taa suo­ma­lai­sil­le alem­man elä­män­laa­dun kuin muu­toin oli­si mahdollista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Perin­tö­ve­ron pois­to antaa mah­dol­li­suu­den vau­ras­tua Ruot­sis­sa. Ei tar­vit­se myy­dä tuot­ta­vaa omai­suut­ta vero­jen pakot­ta­ma­na jol­le­kin suur­si­joit­ta­jal­le, jol­le esi­mer­kik­si ker­tyy kym­me­niä tuhan­sia asun­to­ja, vaan vain mak­saa sen tuo­mis­ta tulois­ta verot. Hyvin vih­re­ää poli­tiik­kaa, jos ajat­te­lee siten että ihmi­set voi­vat vähen­tää tuhoa­van työn teke­mis­tä, mut­ta Suo­mes­sa vih­reät halua­vat ajaa ihmi­set mie­luum­min pak­ko­töi­hin rais­kaa­maan luon­toa, kun vau­ras­tu­mi­nen on pahas­ta. Veron­mak­sa­jien piik­kiin saa köl­lö­tel­lä perus­tu­loil­la, mut­ta ei omil­la rahoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Eräs ongel­ma on Suo­mes­sa se, että hen­ki­sen tila mää­räy­tyy lii­an pal­jon ajat­te­lus­ta, jos­sa yhteis­kun­nal­ta saa­tu raha on kau­nis­ta ja oike­aa ja itse han­kit­tu rumaa ja vää­rää. Pahim­min vää­rää on sijoit­ta­mal­la saa­tu tulo. 

    Onko Ruot­sis­sa näin en osaa sanoa, molem­mis­sa on ns. sosia­li­de­mo­kraat­ti­nen hege­mo­nia (täl­lä en viit­taa nykyi­siin puo­luei­den kannatuksiin).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Suo­mes­sa omis­tusa­sun­non omks­ta­jan kuol­tua tulee perin­tö­ve­ro omai­sil­le. Jos omai­sil­la ei ole rahaa pitää asun­to myy­dä jot­ta perin­tö­ve­ro saa­daan mak­set­tua tai sit­ten pitää ottaa vel­kaa mak­sua var­ten. Ruot­sis­sa asun­to jää omai­sil­le ja ne voi lait­taa asun­non vuo­kral­le ja ja kerä­tä vuo­kra­tu­lo­ja samal­la kun asun­non arvo nousee. Jos ja kun asun­to myy­dään jos­kus se on tuo­nut varal­li­suut­ta omis­ta­jal­le, kan­san­ta­lou­teen kulu­tuk­se­na jne ja myyn­ti­voi­tos­ta mak­se­taan vas­ta vero. Täs­sä syy ruot­sa­lais­ten varal­li­suu­teen. Mitä jär­keä on mak­saa omaa asun­toa pois mah­dol­li­si­man pian ja samal­la kit­ku­tel­la pie­ni­lä läyttörajoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Muis­ta syi­tä myös mik­si suo­ma­lai­sil­la ei ole varal­li­suut­ta ovat:
    1. jär­kyt­tä­vän kor­kea progres­sii­vi­sen tulo­ve­ro­tus ‑ahke­ruu­den tap­pa­ja ja luo­vuu­den lopet­ta­ja -. Mik­si kukaan ei äänen sano että ahke­ra ja osaa­va ei saa vau­ras­tua ettei muil­le tule paha mieli.
    2. Perin­tö­ve­ro­tus — ker­taal­leen jo vero­tet­tu omai­suus pitää vie­lä verot­taa ettei vaan pää­omia pää­se syntymään
    3. Varain­siir­to­ve­ro estää tehok­kaas­ti sitä omis­tusa­sun­to­kaup­paa kun pitäi­si muut­taa työn perässä.
    4. Kor­kea osin­ko­ve­ro­tus — alka­kaa­pa las­kee se oikea vero­pro­sent­ti esi­mer­kik­si osak­keil­le — ensin yri­tys mak­saa 20 pro­sent­tia voi­tos­ta ja sen jäl­keen kun tilil­le kilah­taa niin menee pää­oma­ve­ro­pro­sent­ti, menee yli 40 todel­li­suu­des­sa. Ja tähän alkaa joku mot­kot­ta­maan lis­taa­mat­to­mien yri­tys­ten 8.5 pro­sen­tin vähä­ve­ro­te­tus­ta osin­gos­ta iloi­ses­ti unoh­taen että ensin pitää kerä­tä fir­maan todel­lis­ta varal­li­suut­ta — samal­la pitäi­si yrit­tä­jään elää ja mak­saa asu­mi­nen­kin — joko vuo­kral­la tai omas­sa. Kerääp­pä sii­nä sit­ten sitä varal­li­suut­ta sin­ne fir­maan! Ei muu­ten ole help­poa hom­ma­ta fir­maan mil­joo­nan net­to­va­ral­li­suut­ta kun nol­las­ta aloit­taa perheellisenä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Eikö nuo pidem­mät asun­to­lai­nat mene aina­kin muut­to­voit­toi­sil­la alueil­la vain asun­to­jen hin­toi­hin? Aina­kin Hel­sin­gis­sä asun­to­jen hin­nat mää­räy­ty­vät aika­lail­la sen mukaan pal­jon­ko ihmi­sil­lä on varaa mak­saa, kun kaik­ki osta­vat kal­leim­man asun­non mihin saa­vat pan­kis­ta rahat. Pidem­mät asun­to­lai­nat tar­koit­ta­vat pie­nem­piä lyhen­nyk­siä, mikä tar­koit­taa taas isom­pia lai­no­ja. Kos­ka tuo asun­to­mark­ki­noil­le valu­va isom­pi raha­mää­rä ei kui­ten­kaan juu­ri lisää raken­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä, täy­tyy asun­to­jen sil­loin kal­lis­tua yhtä pal­jon kuin ihmi­set saa­vat lisää rahaa käyttöönsä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ano­nyy­mi:
      Eikö nuo pidem­mät asun­to­lai­nat mene aina­kin muut­to­voit­toi­sil­la alueil­la vain asun­to­jen hin­toi­hin? Aina­kin Hel­sin­gis­sä asun­to­jen hin­nat mää­räy­ty­vät aika­lail­la sen mukaan pal­jon­ko ihmi­sil­lä on varaa mak­saa, kun kaik­ki osta­vat kal­leim­man asun­non mihin saa­vat pan­kis­ta rahat. Pidem­mät asun­to­lai­nat tar­koit­ta­vat pie­nem­piä lyhen­nyk­siä, mikä tar­koit­taa taas isom­pia lai­no­ja. Kos­ka tuo asun­to­mark­ki­noil­le valu­va isom­pi raha­mää­rä ei kui­ten­kaan juu­ri lisää raken­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä, täy­tyy asun­to­jen sil­loin kal­lis­tua yhtä pal­jon kuin ihmi­set saa­vat lisää rahaa käyttöönsä.

      Mark­ki­na­pe­ri­aat­tein näin saa­tai­siin nopeas­ti Hel­sin­kien asun­to­jen hin­nat kupla­ta­sol­le (kun nyt kuu­le­ma asun­to­jen tuo­tan­to aivan mak­si­mi­ta­sol­la), sit­ten kun yllät­täen lope­tet­tai­siin ikui­set lai­nat niin voi­daan kat­soa vie­res­tä kun yri­tyk­set valu­vat pik­ku­hil­jaa ulos ja muut­to­lii­ke Hel­sin­kiin lak­kaa. Saa­daan kun­non Det­roit-tyy­li­nen län­si­mai­nen slummi.

      Kan­na­tan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Ruot­sa­lais­ten isom­pien kau­pun­kien ker­ros­ta­lot ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti asu­mi­soi­keus­a­sun­to­ja, tosin jör­jes­tel­mä ero­aa Suo­men vas­taa­vas­ta siten että asu­mi­soi­keus­yh­dis­tys omis­taa itse talon­sa, ja vas­tik­kei­den mää­räy­ty­mi­nen on asuk­kai­den pää­tet­tä­vis­sä. Kyn­nys­ra­hat asu­mi­soi­keu­den osta­mi­seen nou­dat­ta­vat mark­ki­na­hin­to­ja eli voi­vat olla lähes yhtä kor­keat kuin osa­ke­huo­neis­to vas­taa­van­ta­soi­ses­sa koh­tees­sa Suomessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Ei kait se raha min­ne­kään häviä, jos asun­to­ve­lal­li­nen mak­saa sen takai­sin pan­kil­le. Eikö­hän pan­kil­la ole parem­mat edel­ly­tyk­set etsiä sil­le tuot­ta­va sijoi­tus­koh­de kuin yksit­täi­sel­lä asun­non omistajalla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. TimoT:
      Ei kait se raha min­ne­kään häviä, jos asun­to­ve­lal­li­nen mak­saa sen takai­sin pan­kil­le. Eikö­hän pan­kil­la ole parem­mat edel­ly­tyk­set etsiä sil­le tuot­ta­va sijoi­tus­koh­de kuin yksit­täi­sel­lä asun­non omistajalla? 

      Nime­no­maan hävi­ää. Kun asun­to­lai­na nos­te­taan, luo­daan samal­la uut­ta rahaa lai­na­pää­oman ver­ran. Sitä mukaa, kun pää­omaa mak­se­taan takai­sin 1. kuo­le­te­taan, se pois­tuu kier­ros­ta eli lak­kaa olemasta.
      Toki sil­loin velan­mak­sun sujut­tua häi­riöt­tä eli luot­to­tap­pioi­den jää­des­sä syn­ty­mät­tä pan­kil­le syn­tyy oikeus luo­da uusia lainoja.

      Toi­nen asia on, että samal­la pitää mak­saa korot, jot­ka ovat peräi­sin jos­ta­kin toi­ses­ta lai­nas­ta. Raha on siis yhtä kuin vel­ka. Vel­ka­poh­jai­ses­sa raha­jär­jes­tel­mäs­sä on sel­lai­nen valu­vi­ka, että rahan mää­rää ei voi jär­jes­tel­mäs­sä lisä­tä lisä­tä samal­la vel­ka­mää­rää. Vii­me finans­si­krii­si oli vel­ka­krii­si, kuten kaik­ki muut­kin krii­sit ennen sitä. Vel­ka­krii­siä hoi­det­tiin elvy­tyk­sel­lä eli siten, että kes­kus­pan­kit osti­vat suu­ria mää­riä velal­lis­ten lai­no­ja. Vel­ka­pe­rus­tai­nen raha­jär­jes­tel­mäm­me on hyvin ongelmallinen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Mark­ku Jan­tu­nen: Nime­no­maan hävi­ää. Kun asun­to­lai­na nos­te­taan, luo­daan samal­la uut­ta rahaa lai­na­pää­oman ver­ran. Sitä mukaa, kun pää­omaa mak­se­taan takai­sin 1. kuo­le­te­taan, se pois­tuu kier­ros­ta eli lak­kaa olemasta.

        Ei kai nyt sen­tään sete­li­pai­no­ko­net­ta pyö­räy­te­tä, kun joku ostaa asun­non tai raken­taa talon velaksi?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. TimoT: Ei kai nyt sen­tään sete­li­pai­no­ko­net­ta pyö­räy­te­tä, kun joku ostaa asun­non tai raken­taa talon velaksi? 

        Kyl­lä lai­naa pan­kis­ta nos­tet­taes­sa todel­la­kin luo­daan uut­ta rahaa. Kak­sin­ker­tai­sen kir­jan­pi­don peri­aat­tei­den mukai­ses­ti rahat nos­te­taan lai­na-asiak­kaan tilil­le ja toi­sel­le tilil­le jää nega­tii­vi­nen sal­do. Kun asia­kas lyhen­tää lai­naa, lai­na­ti­lin nega­tii­vi­nen sal­do lähes­tyy jokai­sen suo­ri­tuk­sen myö­tä nol­laa, kun­nes koko lai­nat­tu pää­oma on mak­set­tu takai­sin. Myös korot ja eri­lai­set palk­kiot on mak­set­ta­va. Mitään sete­lei­tä ei asi­aan lii­ty mil­lään tavalla.

        Kor­jat­ta­koon täs­sä nyt sel­lai­nen ylei­nen vää­rin­kä­si­tys, että lii­ke­pan­kit lai­nai­si­vat eteen­päin vain nii­hin tal­le­tet­tu­ja varo­ja. Niil­lä on oikeus las­kea liik­keel­le lai­no­ja kor­kein­taan sen ver­ran, että niil­le jää varo­ja ns. vähit­täis­va­ran­to­vaa­ti­mus. En muis­ta pal­jon­ko se nyky­mää­räys­ten mukaan on. Minul­le on jää­nyt mie­leen, että pan­kit sai­si­vat lai­na­ta noin 12 ker­taa enem­män rahaa kuin niil­lä on varantoja.

        Täl­lai­ses­sa raha­jär­jes­tel­mäs­sä on jat­ku­vas­ti ris­ki­nä luot­to­tap­pioi­den ker­ty­mi­nen huo­noi­na aikoi­na suu­ril­le pank­ki­kon­ser­neil­le, jol­loin val­tiot jou­tu­vat vel­kaan­tu­maan lai­na­tak­seen niil­le rahaa, jot­ta ne eivät meni­si kon­kurs­siin, jol­loin kaik­kien asiak­kai­den lai­nat jou­dut­tai­siin sano­maan irti ja vakuu­det rea­li­soi­maan välit­tö­mäs­ti. Noin ker­ran paris­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa ollaan maa­il­man­laa­jui­ses­ti kata­stro­fin par­taal­la. Yleen­sä on sel­vit­ty sil­lä, että kes­kus­pan­kit ovat alka­neet ostel­la eri taho­jen vel­ka­pa­pe­rei­ta itse tyh­jäs­tä luo­mal­laan rahal­la. Kulut­ta­ja­hin­toi­hin tämä raha­mää­rän pai­su­mi­nen ei ole men­nyt juu­ri muu­ten kuin kiin­teis­tö­jen hin­to­jen nousun kaut­ta. Rahoi­tuso­mai­suu­den arvo on pai­su­nut huo­mat­ta­vas­ti irtaan­tuen todel­li­suu­des­ta. Joka krii­sis­sä tar­vi­taan ker­ta toi­sen­sa jäl­keen järeäm­piä toimenpiteitä.

        Kes­kus­pank­kien on pak­ko jat­kaa täl­lai­sia ohjel­mia kat­ke­raan lop­puun asti. Tämä pai­sut­taa esim. kryp­to­va­luut­to­jen arvo­ja. On jon­kin­lai­set mah­dol­li­suu­det sii­hen, että fiat-raja (eurot, dol­la­rit, jenit jne.) kuo­le­vat pois nii­den muu­tut­tua käyt­tö­kel­vot­to­mik­si. Ken­ties Bitcoi­nis­ta voi­si tul­la kan­sain­vä­li­nen hajau­tet­tu reser­vi­va­luut­ta. Nuo­ri suku­pol­vi on jo tot­tu­nut inter­ne­tin pelia­lus­toil­la käyt­tä­mään nii­den omia valuut­to­ja. Tyt­tä­re­ni juu­ri ostat­ti minul­la Roblox-pelia­lus­tal­la käy­tet­tä­vää Robux-valuut­taa ja mak­soi minul­le ostok­sen­sa kätei­sel­lä. Tuol­le suku­pol­vel­le yksi­tyis­ten taho­jen liik­keel­le las­ke­mat ns. vir­tu­aa­li­va­luu­tat ovat aivan taval­lis­ta arkipäivää.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Mark­ku Jan­tu­nen: Kyl­lä lai­naa pan­kis­ta nos­tet­taes­sa todel­la­kin luo­daan uut­ta rahaa. Kak­sin­ker­tai­sen kir­jan­pi­don peri­aat­tei­den mukai­ses­ti rahat nos­te­taan lai­na-asiak­kaan tilil­le ja toi­sel­le tilil­le jää nega­tii­vi­nen sal­do. Kun asia­kas lyhen­tää lai­naa, lai­na­ti­lin nega­tii­vi­nen sal­do lähes­tyy jokai­sen suo­ri­tuk­sen myö­tä nol­laa, kun­nes koko lai­nat­tu pää­oma on mak­set­tu takai­sin. Myös korot ja eri­lai­set palk­kiot on maksettava.Mitään sete­lei­tä ei asi­aan lii­ty mil­lään tavalla.

        Kor­jat­ta­koon täs­sä nyt sel­lai­nen ylei­nen vää­rin­kä­si­tys, että lii­ke­pan­kit lai­nai­si­vat eteen­päin vain nii­hin tal­le­tet­tu­ja varo­ja. Niil­lä on oikeus las­kea liik­keel­le lai­no­ja kor­kein­taan sen ver­ran, että niil­le jää varo­ja ns. vähit­täis­va­ran­to­vaa­ti­mus. En muis­ta pal­jon­ko se nyky­mää­räys­ten mukaan on. Minul­le on jää­nyt mie­leen, että pan­kit sai­si­vat lai­na­ta noin 12 ker­taa enem­män rahaa kuin niil­lä on varantoja.

        Täl­lai­ses­sa raha­jär­jes­tel­mäs­sä on jat­ku­vas­ti ris­ki­nä luot­to­tap­pioi­den ker­ty­mi­nen huo­noi­na aikoi­na suu­ril­le pank­ki­kon­ser­neil­le, jol­loin val­tiot jou­tu­vat vel­kaan­tu­maan lai­na­tak­seen niil­le rahaa, jot­ta ne eivät meni­si kon­kurs­siin, jol­loin kaik­kien asiak­kai­den lai­nat jou­dut­tai­siin sano­maan irti ja vakuu­det rea­li­soi­maan välit­tö­mäs­ti. Noin ker­ran paris­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa ollaan maa­il­man­laa­jui­ses­ti kata­stro­fin par­taal­la. Yleen­sä on sel­vit­ty sil­lä, että kes­kus­pan­kit ovat alka­neet ostel­la eri taho­jen vel­ka­pa­pe­rei­ta itse tyh­jäs­tä luo­mal­laan rahal­la. Kulut­ta­ja­hin­toi­hin tämä raha­mää­rän pai­su­mi­nen ei ole men­nyt juu­ri muu­ten kuin kiin­teis­tö­jen hin­to­jen nousun kaut­ta. Rahoi­tuso­mai­suu­den arvo on pai­su­nut huo­mat­ta­vas­ti irtaan­tuen todel­li­suu­des­ta. Joka krii­sis­sä tar­vi­taan ker­ta toi­sen­sa jäl­keen järeäm­piä toimenpiteitä.

        Kes­kus­pank­kien on pak­ko jat­kaa täl­lai­sia ohjel­mia kat­ke­raan lop­puun asti. Tämä pai­sut­taa esim. kryp­to­va­luut­to­jen arvo­ja. On jon­kin­lai­set mah­dol­li­suu­det sii­hen, että fiat-raja (eurot, dol­la­rit, jenit jne.) kuo­le­vat pois nii­den muu­tut­tua käyt­tö­kel­vot­to­mik­si. Ken­ties Bitcoi­nis­ta voi­si tul­la kan­sain­vä­li­nen hajau­tet­tu reser­vi­va­luut­ta. Nuo­ri suku­pol­vi on jo tot­tu­nut inter­ne­tin pelia­lus­toil­la käyt­tä­mään nii­den omia valuut­to­ja. Tyt­tä­re­ni juu­ri ostat­ti minul­la Roblox-pelia­lus­tal­la käy­tet­tä­vää Robux-valuut­taa ja mak­soi minul­le ostok­sen­sa kätei­sel­lä. Tuol­le suku­pol­vel­le yksi­tyis­ten taho­jen liik­keel­le las­ke­mat ns. vir­tu­aa­li­va­luu­tat ovat aivan taval­lis­ta arkipäivää.

        Mei­dän maa­il­mam­me täy­tyy olla todel­la val­mis, kun noin löy­säl­lä rahan jaka­mi­sel­la ei aiheu­te­ta hyperinflaatiota.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. TimoT: Mei­dän maa­il­mam­me täy­tyy olla todel­la val­mis, kun noin löy­säl­lä rahan jaka­mi­sel­la ei aiheu­te­ta hyperinflaatiota.

        Huo­maa, että nor­maa­lis­sa lii­ke­pank­ki­toi­min­nas­sa rahaa myös­kin hävi­ää kier­ros­sa, kun lai­no­ja mak­se­taan takai­sin. Mää­räl­li­sel­lä elvy­tyk­sel­lä on kyl­lä saa­tu aikaan inflaa­tio­ta mut­tei kulut­ta­ja­hin­to­jen vaan rahoi­tuso­mai­suu­den ja kiin­teis­tö­jen osis­sa maa­il­maa. Näin sik­si, että yli­mää­räis­tä elvy­tys­ra­haa ei jae­ta tavik­sil­le vaan sil­lä oste­taan esim. val­tion vel­ka­kir­jo­ja ja pide­tään näin korot kei­no­te­koi­sen alhaalla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Mark­ku Jan­tu­nen: Kyl­lä lai­naa pan­kis­ta nos­tet­taes­sa todel­la­kin luo­daan uut­ta rahaa. 

        Taval­li­set lii­ke­pan­kit luo­vat uut­ta rahaa ainoas­taan tal­le­tuk­sil­la. Kun tal­le­tat rahaa pank­kiin, sinul­la on rahaa pan­kis­sa ja pan­kil­la on sinun tal­let­ta­ma­si rahat, rahan mää­rä kas­vaa tal­le­tuk­sen ver­ran. Kun nos­tat pan­kis­ta lai­nan, rahan mää­rä kas­vaa vain jos saman tien tal­le­tat lai­naa­ma­si rahat. Jos sen sijaan nos­tat lai­naa­ma­si rahat, pank­ki jou­tuu käyt­tä­mään mui­den tal­let­ta­jien sil­le lai­naa­mia raho­ja. Tal­let­ta­mi­nen ja luot­toeks­pan­sio toi­mii ihan samal­la taval­la oli käy­tös­sä sit­ten kupa­riploo­tut, sete­li­ra­ha tai bitit kes­kus­pan­kin tilillä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Jos sen sijaan nos­tat lai­naa­ma­si rahat, pank­ki jou­tuu käyt­tä­mään mui­den tal­let­ta­jien sil­le lai­naa­mia rahoja.

        Aika har­va nos­taa lai­nan pan­nak­seen rahat pat­jan sisään. Jon­kin pan­kin tilil­le ne aina pää­ty­vät. Jos lii­ke­pank­ki ei saa riit­tä­väs­ti tal­le­tuk­sia, se voi ana pai­ka­ta vajaus­ta lai­naa­mal­la kes­kus­pan­kil­ta. Eräs kor­kea pank­ki-ihmi­nen sanoi, että kes­kus­pank­ki­ra­ha on heil­le pal­jon edul­li­sem­paa kuin tal­le­tuk­set, kos­ka eituo­ta mitään hal­lin­nol­li­sia kuluja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra Jos lii­ke­pank­ki ei saa riit­tä­väs­ti tal­le­tuk­sia, se voi ana pai­ka­ta vajaus­ta lai­naa­mal­la keskuspankilta. 

        Täs­sä kan­nat­taa huo­ma­ta, että kes­kus­pan­kil­ta lai­nat­tua rahaa edel­leen lai­na­tes­sa ei sitä luot­toeks­pan­sio­ta tapah­du. Lii­ke­pan­kit luo­vat rahaa tal­le­tuk­sil­la, kes­kus­pank­kia kos­ke­vat omat sään­nöt. Toki lii­ke­pank­kien var­si­nais­ta lii­ke­toi­min­taa on se lai­nan myön­tä­mi­nen, ne hou­kut­te­le­vat tal­le­tuk­sia ainos­taan sitä var­ten että pää­si­si­vät lai­naa­maan rahat edelleen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Mark­ku Jan­tu­nen: Nime­no­maan hävi­ää. Kun asun­to­lai­na nos­te­taan, luo­daan samal­la uut­ta rahaa lai­na­pää­oman ver­ran. Sitä mukaa, kun pää­omaa mak­se­taan takai­sin 1. kuo­le­te­taan, se pois­tuu kier­ros­ta eli lak­kaa olemasta.

        Hävi­ää kor­kein­taan lyhyek­si aikaa, kos­ka pank­ki ole­tet­ta­vas­ti sijoit­taa sit­ten johon­kin muu­hun aiheut­taen taas uuden luot­toeks­pan­sion. Ei sil­ti, että sil­lä oli­si suo­ra­nai­ses­ti väliä täs­sä puhu­tun asian kan­nal­ta, sil­lä olen­nais­ta­han oli sääs­tö­jen ja sijoi­tus­ten mää­rä (ja laa­tu) eikä rahan määrä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Taas jär­ke­viä ideoi­ta mitä tulee sijoit­ta­mi­seen. Kan­san­ka­pi­ta­lis­mi todel­la­kin oli­si erit­täin toi­vot­ta­vaa. Pel­kään­pä kui­ten­kin, että pit­kät asun­to­lai­nat eivät tar­koit­tai­si sitä, että rahaa jäi­si vas­taa­vas­ti enem­män käteen sijoit­ta­mis­ta tai kulut­ta­mis­ta var­ten. Näin sik­si, että pidem­mät lai­na-ajat joh­tai­si­vat asun­to­jen hin­to­jen nousuun. Sii­tä taas seu­rai­si ris­ke­jä sekä pank­ki­sek­to­ril­le että yksi­tyi­sil­le lai­na-asiak­kail­le, kos­ka home­pom­min osta­mi­nen oli­si entis­tä­kin kar­meam­pi onnettomuus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Kes­kus­pan­kin har­joit­ta­ma raha­po­liit­ti­nen elvy­tys on men­nyt aivan pipa­rik­si, kos­ka kukaan ei halua ottaa vel­kaa. Jos joku halu­aa­kin, sii­hen liit­tyy koh­tuul­li­sen suu­ria ris­ke­jä, kun vel­kaa joil­la­kin on aivan lii­kaa vakuuk­siin näh­den, joten hänel­le sitä lai­naa taas ei voi­da antaa.

    Raha­po­liit­ti­nen elvy­tys toi­mii pal­jon parem­min, kun vel­kaa on mel­kein kai­kil­la ja nii­den vakuu­te­na asuntokanta.”

    Tähän vois kyl­lä väit­tää, että jos toi­saal­ta sat­tui­si tul­la tar­ve nos­taa kor­ko­ja, niin Ruot­sis­sa kes­kus­pank­ki ei uskal­la sitä teh­dä, kun se saat­tai­si romaut­taa koko asun­to­vel­kaan perus­tu­van kort­ti­ta­lon. Että pipa­rik­si on men­nyt juu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Sijoit­ta­mi­nen tekee vau­raak­si, ei ikui­set asun­to­lai­nat. Ruot­sa­lais­ten lai­na­ko­rot ovat kor­keam­pi ver­rat­tui­na Suo­meen, ja nykyi­sin kun Ruot­sis­sa on vaa­ti­mus lyhen­tää lai­no­ja 50…70% tasol­le jol­lain aika­vä­lil­lä, niin kor­kea kor­ko ja pie­ni lyhen­nys tekee käy­tän­nös­sä saman kuu­kausie­rän kuin mata­la kor­ko vähän suu­rem­man lyhen­nyk­sen kanssa.

    Seu­raa­va hal­li­tus voi ottaa opik­si ja suo­sia sijoit­ta­mis­ta. Kei­noi­na voi­si olla ehdo­te­tu sijoi­tus­ti­li, alem­pi pää­oma­ve­ro jne. Kei­no­ja kyl­lä löy­tyy hyvään tar­koi­tuk­seen, var­sin­kin kun maam­me par­haat voi­mat ovat nouse­mas­sa seu­raa­vaan hallitukseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Minus­ta tuo Ruot­sa­lais­ten mal­li on tosi fik­su ja pitäi­si Suo­mes­sa­kin ottaa käyt­töön. Myy­tiin juu­ri äsket­täin puo­li­son kans­sa oma asun­to ja sii­tä jää jäl­jel­lä ole­van lai­nan jäl­keen vii­van alle noin 200k. Muis­sa sijoi­tuk­sis­sa on kiin­ni noin 100k. Haa­vee­na on hank­kia seu­raa­vak­si aika laa­du­kas asun­to, jon­ka hin­ta lie­nee lähem­mäk­si 600k.
    Miten täs­sä tilan­tees­sa oli­si per­heen kan­nal­ta jär­ke­vin­tä menetellä.
    A) Lait­taa kaik­ki 300000e kiin­ni asun­toon ja ottaa lai­naa 300000e.
    B) Jät­tää sijoi­tuk­siin 100000e ja lait­taa asun­toon 200000e ja ottaa lai­naa 400000e.
    C) Kai­vaa rahat maa­han ja etsiä vas­taa­van­ta­soi­nen vuo­kra-asun­to ja huo­leh­tia sii­tä että ei mis­sään olo­suh­teis­sa mene­tä raho­jaan osa­ke­kurs­sien las­kies­sa tai mene­tä oikeut­ta mak­si­mi­mää­rään asu­mis­tu­kea, toi­meen­tu­lo­tu­kea tms. mihin voi­si olla oikeu­tet­tu jos­sa­kin oman per­heen koh­dal­le osu­vas­sa kriisitilanteessa?
    D) Jotain muuta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle TimoT Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.