Ikuiset asuntolainat tekevät ruotsalaisista vauraita

Viime aikoina mon­ta suo­ma­laista yri­tys­tä on myy­ty ulko­maille, usein Ruot­si­in, mut­ta viime aikoina myös Nor­jaan, jonne on pää­tynyt DNA, Härk­istä valmis­ta­va Ver­so Food ja Kotip­iz­za. Olen kir­joit­tanut aiem­min, että Suomes­sa verot­ta­ja on kat­sonut viisaak­si, että jos men­estyvän yri­tyk­sen perus­ta­ja halu­aa tulout­taa yri­tyk­ses­tä merkit­tävästi rahaa itselleen, yri­tys pitää myy­dä, kos­ka myyn­tivoit­toa verote­taan olen­nais­es­ti kevyem­min kuin voiton tulouttamista.

Kun halu­aa myy­dä yri­tyk­sen­sä, se pitää myy­dä ulko­maille, kos­ka suo­ma­laisil­la ei ole rahaa ostaa. Suo­ma­laisil­la koti­talouk­sil­la on sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta aivan olen­nais­es­ti vähem­män kuin vaikka­pa ruotsalaisilla.

Näin meistä tulee tytäryhtiötalous.

Yksi syy siihen, että suo­ma­laisil­la koti­talouk­sil­la ei juuri ole sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta, johtuu siitä, että meil­lä koti­talouk­sien var­al­lisu­us on sidot­tuna asun­toon. Ruot­salaisetkin sijoit­ta­vat asun­toon, mut­ta eivät mak­sa pois asun­to­lainaansa. Niin heil­lä on enem­män rahaa sijoit­taa kaik­keen muuhun, esimerkik­si suo­ma­laisi­in kasvuyrityksiin.

Ruot­sis­sakin pitää asun­to­lainaa nyky­isin lyhen­tää, mut­ta ei sen jäl­keen, kun siitä on lyhen­net­ty 30 %. Lop­pu 70 % voi jäädä käytän­nössä ikuisek­si. Pankin tilanne on tur­vat­tu – asun­non arvo riit­tää vaku­udek­si – ja koti­talouk­sille jää enem­män rahaa joko kulu­tuk­seen tai sijoituk­si­in. Tämä käytän­tö tekee Ruot­sista pitkän päälle vau­raam­man – siis sekä se, että rahaa käytetään kulu­tuk­seen, että sen käyt­tämi­nen mui­hin sijoituk­si­in. Tämä ei ole tietenkään ain­oa syy ruot­salais­ten suurem­paan vau­rauteen, mut­ta osa selitystä.

Keskus­pankin har­joit­ta­ma rahapoli­it­ti­nen elvy­tys on men­nyt aivan piparik­si, kos­ka kukaan ei halua ottaa velkaa. Jos joku halu­aakin, siihen liit­tyy kohtu­ullisen suuria riske­jä, kun velkaa joil­lakin on aivan liikaa vakuuk­si­in näh­den, joten hänelle sitä lainaa taas ei voi­da antaa.

Rahapoli­it­ti­nen elvy­tys toimii paljon parem­min, kun velkaa on melkein kaikil­la ja niiden vakuute­na asuntokanta.

Koti­tal­iuk­sien kohtu­ullisen kokoinen sijoi­tus­var­al­lisu­us tekee elämästä huo­let­tomam­paa. Lyhyt työt­tömyys­jak­so ei tuhoa talout­ta, kos­ka on omia puskure­i­ta. Kun sijoituk­set pikkuhil­jaa myös tuot­ta­vat jotain, toimii tämä hei­dän kohdal­laan perus­tu­lon tavoin lisäten elämän valintamahdollisuuksia.

Meil­läkin pitäisi hyväksyä aivan olen­nais­es­ti pidem­mät laina-ajat asun­noille. Se on hyvä tapa paran­taa koti­talouk­sien taloudel­lista tilannetta.

= = =

Lopuk­si vielä sana­nen köy­hien hui­jaamis­es­ta Lotol­la. Jos köy­hät lopet­taisi­vat lot­toamisen ja pani­si­vat viikoit­tain saman sum­man osak­er­a­has­toi­hin, he vauras­tu­isi­vat var­muudel­la kakki.

77 vastausta artikkeliin “Ikuiset asuntolainat tekevät ruotsalaisista vauraita”

  1. Minä lot­toan, mut­ta myös sijoi­tan. Tosin koen lot­toamisel­la sijoit­ta­vani unel­moin­ti­in, kos­ka lot­to tar­joaa sijoituk­seen näh­den sat­u­maisen suuren voiton mah­dol­lisu­u­den. Sijoit­ta­mal­la taas voi odot­taa varmem­paa, mut­ta paljon paljon maltil­lisem­paa kehi­tys­tä, kun­han talous ei kokon­aisu­udessaan sakkaa – ellei sit­ten sijoi­ta korkeal­la riskil­lä poten­ti­aal­isi­in kasvuyri­tyk­si­in, mut­ta uusien nokioiden ja lärvi­lau­to­jen löytämi­nen tarpeek­si aikaises­sa vai­heessa ei kauheasti loto­s­ta tai­da ero­ta… Köy­hyy­den vähen­tämisel­lä sijoit­ta­mal­la ei saavu­ta paradg­i­ma­muu­tos­ta elämään, ainakaan lyhyel­lä aikaskaalal­la. Toki niin kan­nat­taa silti tehdä, ainakin ennem­min kuin katkeroitua yhteiskun­nalle köy­hyy­destään vaik­ka tilan­net­ta olisi voin­ut sijoit­ta­mal­la itse parantaa.

    1. Sepe­teus:
      Minä lot­toan, mut­ta myös sijoi­tan. Tosin koen lot­toamisel­la sijoit­ta­vani unel­moin­ti­in, kos­ka lot­to tar­joaa sijoituk­seen näh­den sat­u­maisen suuren voiton mah­dol­lisu­u­den. Sijoit­ta­mal­la taas voi odot­taa varmem­paa, mut­ta paljon paljon maltil­lisem­paa kehi­tys­tä, kun­han talous ei kokon­aisu­udessaan sakkaa – ellei sit­ten sijoi­ta korkeal­la riskil­lä poten­ti­aal­isi­in kasvuyri­tyk­si­in, mut­ta uusien nokioiden ja lärvi­lau­to­jen löytämi­nen tarpeek­si aikaises­sa vai­heessa ei kauheasti loto­s­ta tai­da ero­ta… Köy­hyy­den vähen­tämisel­lä sijoit­ta­mal­la ei saavu­ta paradg­i­ma­muu­tos­ta elämään, ainakaan lyhyel­lä aikaskaalal­la. Toki niin kan­nat­taa silti tehdä, ainakin ennem­min kuin katkeroitua yhteiskun­nalle köy­hyy­destään vaik­ka tilan­net­ta olisi voin­ut sijoit­ta­mal­la itse parantaa. 

      Sijoi­tusko­htei­ta on muitakin kuin tyl­sät ja vakaat osak­keet. Pieni kasvuyri­tys voi tuo­taa moninker­taiset voitot, mut­ta joudut odot­ta­maan vuosia. Sopi­van sijoi­tusko­hteen valin­nal­la voit myös unel­moi­da muu­ta­mas­sa kuukaudessa moninker­tais­tavasi omaisu­ute­si. Oletko kuul­lut tur­bo war­ran­teista? Niil­lä toden­näköis­es­ti häviät kaiken, mut­ta on pieni mah­dol­lisu­us että nopeasti tulee isot voitot. Tuot­to-odotuskin on posi­ti­ivi­nen tai ainakin parem­pi kuin loto­ssa. Suomen ongel­ma on, että suuri osa kansas­ta ei osaa sijoit­taa ja vali­ta itselleen sopivia sijoituskohteita.

    2. Sepe­teus:
      Minä lot­toan, mut­ta myös sijoi­tan. Tosin koen lot­toamisel­la sijoit­ta­vani unel­moin­ti­in, kos­ka lot­to tar­joaa sijoituk­seen näh­den sat­u­maisen suuren voiton mahdollisuuden. 

      Hyvä puoli täm­möisessä unel­moin­tisi­joit­tamises­sa on että yksi euron lot­torivi viikos­sa riit­tää mah­dol­lis­ta­maan unel­moin­nin. Lop­ut yli­jäämära­hois­taan voi sit­ten sijot­taa järkiperäisemmin.

      Huono puoli unel­masi­joit­tamises­sa on että se syö osan terävim­mästä draivista yrit­tää täy­del­lä tar­mol­la saavut­taa asioi­ta muil­la rin­tamil­la, Kos­ka voihan se miljoon­apot­ti osua oma­lle kohdalle jo ensi viikonloppuna.

  2. Köy­hien pitäisi myy­dä sijoituk­sen­sa, että oli­si­vat oikeutet­tu­ja perus­tur­vaan. Sik­si tuo var­al­lisu­us­puskuri ei toimisi.

    1. Perus­tur­val­la luul­lak­seni yleen­sä tarkoite­taan peruspäivärahaa/työmarkkinatukea. Niitä taitaa kyl­lä saa­da ilman sijoi­tusten real­isoin­ti­akin. Ajat­telit var­maan toimeen­tu­lo­tukea, joka on viime­si­jainen etuus.

    2. Kai tämä on trol­li? Kom­ment­tisi on oksy­moroni. Köy­hillä ei ole sijoituk­sia. Et voi olla köy­hä, jol­la on 50 000e kiin­ni osakkeis­sa. Toisaal­ta, jos tosi­aan olet “köy­hä” jol­la on 50 000e osake­salkku, var­al­lisu­ute­si on nimeno­maan pusku­ri­na äkil­listä rahan­tarvet­ta tai elämän­muu­tos­ta varten, joka kuu­luu tarpeen tullen käyt­tää tilanteesta selviämiseen. Jos se ei riitä, kuu­luu val­tion auttaa.

      1. Kai tämä on trol­li? Kom­ment­tisi on oksy­moroni. Köy­hillä ei ole sijoituk­sia. Et voi olla köy­hä, jol­la on 50 000e kiin­ni osakkeis­sa. Toisaal­ta, jos tosi­aan olet ”köy­hä” jol­la on 50 000e osake­salkku, var­al­lisu­ute­si on nimeno­maan pusku­ri­na äkil­listä rahan­tarvet­ta tai elämän­muu­tos­ta varten, joka kuu­luu tarpeen tullen käyt­tää tilanteesta selviämiseen. Jos se ei riitä, kuu­luu val­tion auttaa.

        Valitet­tavasti Gol­jat­ti on oike­as­sa. Suomes­sa perus­tur­van runk­ona on viime­si­jainen sosi­aal­i­tur­va eli toimeen­tu­lo­tu­ki, vaik­ka näin ei mis­sään tapauk­ses­sa saisi olla. Toimeen­tu­lo­tu­iebn sään­tö­jen­mukaan ei pidä säästää mitään. Lain kir­jamim­nen mukaan, jos sin­ul­la on kuun pankki­tilil­lä rahaa 50 euroa, toimeen­tu­lostasi vähen­netään 50 euroa. Kuun viimeisenä päivänä kan­nat­taa siis suun­na­ta pubi­in. Laki on niin ääliömäisen type­rä, ettei sitä sovel­leta, mut­ta sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta ei saa olla.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Kai tämä on trol­li? Kom­ment­tisi on oksy­moroni. Köy­hillä ei ole sijoituk­sia. Et voi olla köy­hä, jol­la on 50 000e kiin­ni osakkeis­sa. Toisaal­ta, jos tosi­aan olet ”köy­hä” jol­la on 50 000e osake­salkku, var­al­lisu­ute­si on nimeno­maan pusku­ri­na äkil­listä rahan­tarvet­ta tai elämän­muu­tos­ta varten, joka kuu­luu tarpeen tullen käyt­tää tilanteesta selviämiseen. Jos se ei riitä, kuu­luu val­tion auttaa.

        Valitet­tavasti Gol­jat­ti on oike­as­sa. Suomes­sa perus­tur­van runk­ona on viime­si­jainen sosi­aal­i­tur­va eli toimeen­tu­lo­tu­ki, vaik­ka näin ei mis­sään tapauk­ses­sa saisi olla. Toimeen­tu­lo­tu­iebn sään­tö­jen­mukaan ei pidä säästää mitään. Lain kir­jamim­nen mukaan, jos sin­ul­la on kuun pankki­tilil­lä rahaa 50 euroa, toimeen­tu­lostasi vähen­netään 50 euroa. Kuun viimeisenä päivänä kan­nat­taa siis suun­na­ta pubi­in. Laki on niin ääliömäisen type­rä, ettei sitä sovel­leta, mut­ta sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta ei saa olla.

        juuri näin. Eräs suku­laiseni on sairauseläk­keel­lä, jol­la ollessaan opet­teli sijoit­ta­maan. Jos ei olisi eläk­keel­lä, vaan pitäisi saa­da kela­sos­sus­ta rahaa, niin sijoit­taa ei voisi, kos­ka ne ulos­mi­tat­taisi­in ennen kuin saisi tukea.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Laki on niin ääliömäisen type­rä, ettei sitä sovelleta

        Pelkään, että Suomen lais­sa on ääliömäisyyk­siä mon­es­sakin kohdas­sa. Olisiko blo­gis­til­la eduskun­tatyön koke­musasiantun­ti­jana mitään resep­tiä siihen, kuin­ka suo­ranaiset ääliömäisyy­det saataisi­in kor­jat­tua ja väl­tet­tyä? Puut­tuuko valmis­televil­ta virkamiehiltä jokin oleelli­nen taito, vai onko vika ensisi­jais­es­ti poliitikoissa?

      4. Osmo Soin­in­vaara:

        Valitet­tavasti Gol­jat­ti on oike­as­sa. Suomes­sa perus­tur­van runk­ona on viime­si­jainen sosi­aal­i­tur­va eli toimeen­tu­lo­tu­ki, vaik­ka näin ei mis­sään tapauk­ses­sa saisi olla. Toimeen­tu­lo­tu­iebn sään­tö­jen­mukaan ei pidä säästää mitään. Lain kir­jamim­nen mukaan, jos sin­ul­la on kuun pankki­tilil­lä rahaa 50 euroa, toimeen­tu­lostasi vähen­netään 50 euroa. Kuun viimeisenä päivänä kan­nat­taa siis suun­na­ta pubi­in. Laki on niin ääliömäisen type­rä, ettei sitä sovel­leta, mut­ta sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta ei saa olla. 

        Tämä ei koske asun­to­var­al­lisu­ut­ta. Köy­hän kan­nat­taa sijoit­taa asun­toon. Kuun lopus­sa, jos on ylimääräiset 50 EUR, voi lyhen­tää asun­to­lainaa. Korot ja vastik­keet mak­se­taan asumistuella.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Kai tämä on trol­li? Kom­ment­tisi on oksy­moroni. Köy­hillä ei ole sijoituk­sia. Et voi olla köy­hä, jol­la on 50 000e kiin­ni osakkeis­sa. Toisaal­ta, jos tosi­aan olet ”köy­hä” jol­la on 50 000e osake­salkku, var­al­lisu­ute­si on nimeno­maan pusku­ri­na äkil­listä rahan­tarvet­ta tai elämän­muu­tos­ta varten, joka kuu­luu tarpeen tullen käyt­tää tilanteesta selviämiseen. Jos se ei riitä, kuu­luu val­tion auttaa.

        Valitet­tavasti Gol­jat­ti on oike­as­sa. Suomes­sa perus­tur­van runk­ona on viime­si­jainen sosi­aal­i­tur­va eli toimeen­tu­lo­tu­ki, vaik­ka näin ei mis­sään tapauk­ses­sa saisi olla. Toimeen­tu­lo­tu­iebn sään­tö­jen­mukaan ei pidä säästää mitään. Lain kir­jamim­nen mukaan, jos sin­ul­la on kuun pankki­tilil­lä rahaa 50 euroa, toimeen­tu­lostasi vähen­netään 50 euroa. Kuun viimeisenä päivänä kan­nat­taa siis suun­na­ta pubi­in. Laki on niin ääliömäisen type­rä, ettei sitä sovel­leta, mut­ta sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta ei saa olla.

        Demen­ti­aa sairas­ta­van äiti­ni raha-asioiden hoita­jana, voin vinka­ta, että rahaa ei kan­na­ta tuh­la­ta, riit­tää kun ottaa pois pankki­tililtä. “Pat­jan alla” kan­nat­taa olla vähin­tään sen ver­ran rahaa, että selviää ainakin yllät­tävistä ter­veys­menoista kuten lääkärikäyn­nistä tai ambulanssimaksusta.

        Jos rahaa ker­ty­isi niin paljon, että sitä riit­täisi sijoitet­tavak­si, pitäisi asi­aa pohtia uud­estaan moraalin kannal­ta. Meil­lä ei sitä ongel­maa “onnek­si” ole. Koko eläke menee elämiseen plus sairausku­lui­hin eikä riitäkään.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Valitet­tavasti Gol­jat­ti on oike­as­sa. Suomes­sa perus­tur­van runk­ona on viime­si­jainen sosi­aal­i­tur­va eli toimeen­tu­lo­tu­ki, vaik­ka näin ei mis­sään tapauk­ses­sa saisi olla. 

        Tästä täysin samaa mieltä. Jotenkin sys­teemiä pitäisi kehit­tää siihen suun­taan, että tuloista riip­pumat­ta ihmis­ten kan­nat­taisi aina a) elää mah­dol­lisim­man säästeliäästi, eli sys­tee­mi ei palk­itse siitä, että kaik­ki omaisu­us on pan­tu lihoik­si ja b) han­kki­maan lisä­tu­lo­ja aina kuin mahdollista. 

        Jotenkin tähän suun­taan veisi sys­tee­mi, jos­sa jokainen täysikäi­nen saisi käyt­töön­sä sosi­aal­i­tilin, jos­sa olisi poh­jal­la joku määrä rahaa. Sinne olisi pakko mak­saa joka kuukausi osa palka­s­ta siihen asti kunnes se on saavut­tanut jonkun mak­sim­i­ta­son. Toisaal­ta sit­ten sieltä saisi nos­taa tulo­tukea sil­loin, jos omat tulot ovat pudon­neet työt­tömyy­den tai sairau­den vuok­si. Jos tukea ei ole koskaan työelämän aikana nos­tanut, niin sen saisi sit­ten eläkeiässä oman eläk­keen­sä päälle. Tämä kan­nus­taisi ihmisiä min­i­moimaan työt­tömyys­jak­sot, kos­ka työt­tömyysko­r­vauk­se­na nos­tet­ta­va raha ei enää olisikaan vastik­kee­ton­ta, vaan siinä syötäisi­in omaa tule­vaa eläket­tä, mut­tei samaan aikaan jät­täisi ketään puille pal­jaille jos tulot jostain syys­tä rom­ah­ta­vat. Se myös kan­nus­taisi elämään säästeliäästi sil­loinkin, kun on tulotuen varas­sa toisin kuin mainit­tu toimeen­tu­lo­tu­ki, jos­sa palk­i­taan siitä, että kaik­ki pan­naan men­emään sitä myötä, kun se yhteiskunnal­ta saadaan. 

        Taval­laan tämä sosi­aal­i­tili voisi myös toimia monel­la ensi vai­heessa opin­to­lainan korvikkeena.

  3. Suo­ma­laiset koti­taloudet ovat todel­lakin huo­mat­ta­van vähä­varaisia. Esimerkik­si Allianzin Glob­al Wealth raportin (s.63) mukaan Espan­jalais­ten koti­talouk­sien net­tora­hoi­tus­varat ovat suurem­mat kuin Suo­ma­lais­ten. Ital­ialaiset ovat enem­män kuin tuplas­ti meitä varakkaampia. Meil­lä on tosi­aan varo­ja kiin­ni asun­nos­sa. Pidän kuitenkin suurim­pana syynä kansalais­temme köy­hyy­teen sitä, että meil­lä on kat­sot­tu parhaak­si imuroi­da var­al­lisu­us julkisen sek­torin insti­tuu­tioi­hin lähin­nä työeläke­sek­tori­in. Uskon, että pien­ten osinko­jen verova­paus, ikuiset asun­to­lainat, osakesäästötili, tyyliset keinot eivät joh­da toiv­ot­tuun kansankap­i­tal­is­mi­in, mikäli kansa jatkos­sakin verote­taan köy­häk­si työeläke­mak­sul­la (+muil­la veroilla/veroluonteisilla mak­suil­la). Jos kansalainen halu­taan keskiöön ja itsenäisem­mäk­si tarvi­taan ajat­te­lu­ta­van muu­tos: poli­itikko­jen on annet­ta­va taloudel­lista vas­tu­u­ta ja val­taa kansalaisille ja lopetet­ta­va kaiken liikenevän rahan keräämi­nen julkisen sek­torin insti­tuu­tioi­hin. Veikkaan, että ihan lähi­t­ule­vaisu­udessa täl­läistä ei tapah­du ja sik­si on turha näper­rel­lä osakesäästötilien, ikuis­ten asun­to­lain­o­jen yms kos­meet­tis­ten temp­pu­jen kanssa, valitettavasti.

    1. Ros­mo:
      Uskon, että pien­ten osinko­jen verova­paus, ikuiset asun­to­lainat, osakesäästötili, tyyliset keinot eivät joh­da toiv­ot­tuun kansankap­i­tal­is­mi­in, mikäli kansa jatkos­sakin verote­taan köy­häk­si työeläke­mak­sul­la (+muil­la veroilla/veroluonteisilla maksuilla). 

      Jos ihmisil­lä riit­täisi itse­hillintää ja hie­man järkeä, on jokaisel­la mah­dol­lisu­us vauras­tua. Mainit­semil­lasi asioil­la nimeno­maan pois­te­taan se muu­ta­ma kymp­pi vero­ja kuukaudessa jon­ka lait­ta­mi­nen säästöön vauras­tut­taisi. Ihmiset kun on niin tyh­miä, kun jostain ilmestyy sata­nen, käyt­tää hän sen jonkun “kauan himoit­se­man” lait­teen ostoon. 

      Olen 33v enti­nen rekkakus­ki ja mei­dän talouden suun­nit­teli­ja. Puolisoni on 31v. Meil­lä on asun­to, 2 autoa, sijoi­tusasun­to, 3xxxx euron sijoi­tus­salkku, minä aloitin juuri opin­not, puolisoni on töis­sä 40t vuosian­si­ol­la. Säästämme 1,5v lapsen salkku­un kuukausit­tain 130 euroa. Minkään­laista saat­ua alkupääo­maa emme ole saanut vaan tehnyt töitä, mak­set­tu verot ja käyt­tänyt rahaa fik­susti. Lainaa on, mut­ta kaikkia tulee lyhen­net­tyä suun­nitel­man mukaisesti.

      Itse­hillintä, jär­jestelmäl­lisyys, talouden hallinta!!

      1. Puoli­son vuosian­sio 40t€. Ei mikään pres­i­dentin palk­ka, jos ei ihan pienikään. Tuos­ta menee TyEL mak­sua ~10t€ vuodessa. Ehdotan, että TyEL­listä luovu­taan, jol­loin voitte säästää lapsen salkku­un 130€/kk sijas­ta ton­nin kuus­sa tai ehkä kak­si ton­nia kuus­sa sit­ten kun sinäkin olet opiskel­lut ja töis­sä. Entä jos lapsenne tai te itse elät­tekin huo­mat­ta­van van­hak­si? Sitä varten meil­lä on erit­täin hyvä sys­tee­mi: Kela/takuueläke. Ehdotan että TyEListä luovu­taan. Palaute­taan val­taa itse ansait­tu­jen raho­jen käyt­tämis­es­tä kansalaisille itselleen.

    2. Ros­mo: Pidän kuitenkin suurim­pana syynä kansalais­temme köy­hyy­teen sitä, että meil­lä on kat­sot­tu parhaak­si imuroi­da var­al­lisu­us julkisen sek­torin insti­tuu­tioi­hin lähin­nä työeläkesektoriin.

      Suo­ma­laiset kuitenkin tästä huoli­mat­ta säästävät paljon. Jos säästämisen voisi tehdä osakkeisi­in asun­to­lainan lyhen­tämisen sijaan, saataisi­in parem­paa tuot­toa. Ei tää ver­tailu­na käytet­ty Ruot­sikaan mikään veroparati­isi ole.

      1. Ossi, olen aikalail­la erimieltä. 

        Ossi Sare­so­ja: Suo­ma­laiset kuitenkin tästä huoli­mat­ta säästävät paljon. 

        Ehkä suo­ma­laiset säästävät suuren suh­teel­lisen osu­u­den pienistä net­to­tu­lois­taan. Eurois­sa las­ket­tuna suo­ma­laiset eivät paljoa säästä. Tämä ei johdu säästämisin­non puut­teesta vaan siitä, että meil­lä on kat­sot­tu parhaak­si kerätä rahat pois kansalaisil­ta. Jos suo­ma­laiset oli­si­vat eurois­sa mitat­tuna ahk­e­ria säästäjiä niin suo­ma­laiset oli­si­vat vau­raampia tuos­sakin tutkimuk­ses­sa, johon aiem­min viit­tasin. Nyt suo­ma­laiset oli­vat siinäkin köy­himpiä noin 20 maas­ta! “kadun­miehel­lä” on mieliku­va, että elämme yltäkyl­läisyy­dessä. Tuo mieliku­va oli perustel­tu ehkä joskus 1970-luvulla.

        Ossi Sare­so­ja: Jos säästämisen voisi tehdä osakkeisi­in asun­to­lainan lyhen­tämisen sijaan, saataisi­in parem­paa tuottoa. 

        Ehkä, mut­ta tuol­la ei kyl­lä ole suur­ta merk­i­tys­tä ver­rat­tuna vero­tuk­sen rooli­in. Nuo par­jaa­mani eläkey­htiöt saa­vat sijoit­taa melko vapaasti mihin halu­a­vat, ja ammat­ti­taitoa pitäisi löy­tyä. Tuo­tot ovat tyyp­il­lis­es­ti huonona vuon­na 2% ja hyvänä 5%. Juu, osak­keet saat­ta­vat tuot­taa poikkeuk­sel­lise­na vuon­na vaik­ka 30%, mut­ta ne myös saat­ta­vat toise­na vuon­na laskea 20%. Täl­lähetkel­lä näemme osake­markki­nan liian posi­ti­ivises­sa val­os­sa kun takana on 10 vuo­den nousuputki.

        Ossi Sare­so­ja: Ei tää ver­tailu­na käytet­ty Ruot­sikaan mikään veroparati­isi ole. 

        Ei ole Ruot­sikaan veroparati­isi, mut­ta Ruot­sis­sa Ruot­sis­sa siede­tään äver­iäi­den kansalais­ten ole­mas­saoloa. Ruot­sis­sa teol­lisu­ut­ta ei ole siir­ret­ty julkisen sek­torin omis­tuk­seen yhtä laa­jasti kuin meil­lä. Ruot­sis­sa usko­taan, että yksi­tyi­nen omis­tus on tehokkaam­min hallinnoitu kuin julkisen sek­torin osak­si siir­ret­ty elinkeinoelämä.

      2. Ros­mo: Ehkä suo­ma­laiset säästävät suuren suh­teel­lisen osu­u­den pienistä net­to­tu­lois­taan. Eurois­sa las­ket­tuna suo­ma­laiset eivät paljoa säästä.

        Säästävätkö ruot­salaiset sit­ten paljonkin enemmän?

        Ros­mo: Tämä ei johdu säästämisin­non puut­teesta vaan siitä, että meil­lä on kat­sot­tu parhaak­si kerätä rahat pois kansalaisilta. 

        Täl­lähän viit­t­a­sit (ainakin suurelta osin) eläke­mak­sui­hin. Kuitenkin, jos niitä leikat­taisi­in, niin sit­ten­hän eläke­varo­ja ker­ty­isi vähem­män. Jos ne las­ke­taan julkisen sek­torin varoik­si, niin sehän tarkoit­taisi sit­ten pienem­pää julk­ista var­al­lisu­ut­ta, joskin mah­dol­lisu­ut­ta suurem­paan yksi­tyiseen var­al­lisu­u­teen. Kos­ka myös julk­isil­la varoil­la on väliä, ei tämän muut­ta­mi­nen aut­taisi kauheasti varallisuuteen.

        Ros­mo: Ehkä, mut­ta tuol­la ei kyl­lä ole suur­ta merk­i­tys­tä ver­rat­tuna vero­tuk­sen rooli­in. Nuo par­jaa­mani eläkey­htiöt saa­vat sijoit­taa melko vapaasti mihin halu­a­vat, ja ammat­ti­taitoa pitäisi löy­tyä. Tuo­tot ovat tyyp­il­lis­es­ti huonona vuon­na 2% ja hyvänä 5%. Juu, osak­keet saat­ta­vat tuot­taa poikkeuk­sel­lise­na vuon­na vaik­ka 30%, mut­ta ne myös saat­ta­vat toise­na vuon­na laskea 20%. Täl­lähetkel­lä näemme osake­markki­nan liian posi­ti­ivises­sa val­os­sa kun takana on 10 vuo­den nousuputki.

        Pitkässä juok­sus­sa osake­markki­nat ovat tuot­ta­neet keskimäärin yli 6% (reaalis­es­ti) vuosit­tain. Ks. esim tämä kirja:

        https://en.wikipedia.org/wiki/Stocks_for_the_Long_Run

        Toisaal­ta asun­to­lain­o­jen korot ovat paljon alhaisem­pia. Esim min­ul­la lainan (nimellis)korko on täl­lä het­kel­lä 0,4%. Vuosi kym­menten saatossa tuo ero ker­tau­tuu merkittäväksi.

        Ros­mo: Ei ole Ruot­sikaan veroparati­isi, mut­ta Ruot­sis­sa Ruot­sis­sa siede­tään äver­iäi­den kansalais­ten ole­mas­saoloa. Ruot­sis­sa teol­lisu­ut­ta ei ole siir­ret­ty julkisen sek­torin omis­tuk­seen yhtä laa­jasti kuin meillä.

        Mut­ta mitäs tekemistä tuol­la on var­al­lisu­u­den ker­ryt­tämisen kanssa?

    3. Suo­ma­laiset ovat köy­hiä, kos­ka tää maa mod­ernisoi­tui ja vauras­tui myöhään. Monel­la se vähäkin omaisu­us, joka oli onnis­tut­tu han­kki­maan, muut­tui liki arvot­tomak­si, kun pienvil­je­ly muut­tui kan­nat­ta­mat­tomak­si ja kansa alkoi val­ua etelään. Toki isot tilat metsi­neen ovat rahantekokonei­ta edelleen — omis­ta­jilleen, kansan­talouden kanaal­ta­han ne ovat rahan tuhoamiskoneita.

      Toki vero­tuskin on ollut raskas­ta ja seu­raa­van neljän vuo­den aikana vielä raskaam­paa, kos­ka niitä hal­li­tus­neu­vot­telu­jen ilmaisia fan­tasi­amil­jarde­ja ei ole ole­mas­sa. Jotenkin me ne päädymme mak­samaan, jos ei sit­ten pääse ulko­maille pakoon.

  4. Ruot­sil­la on finanssipoli­ti­ik­ka, rahapoli­ti­ik­ka sekä val­u­ut­takurssipoli­ti­ik­ka omas­sa hal­lus­saan. Tekeekö se ikuisista/pitkistä asun­to­lain­oista paljon vähäriskisem­piä ruot­salaisille koti­talouk­sille kuin suo­ma­laisille? Kuka tietää mitä pitkänä laina-aikana euroalueel­la ehtii tapahtua.

    Houkut­tel­e­va aja­tus kyl­lä, että suo­ma­lais­ten koti­talouk­sien tase saataisi­in töihin.

  5. Tämä kir­joi­tus avaa Soin­in­vaaran talousa­jat­telua jon­nekin 70–80 ‑luvun key­ne­siläiseen ”pitkäl­lä tähtäimel­lä olemme kaik­ki kuollei­ta” ja ”val­tion vel­ka on velkaa itsellemme” . Toki kansan­talouden teo­ria on kehit­tynyt viidessäkymme­nessä vuodessa, jopa maail­man kehit­tymisen myötä.

    Kun ruot­salainen ikuisen asun­to­lainan talo palaa, miten kus­tan­nuk­set jae­taan? Sama kysymys kaa­toi amerikkalaisia asun­tolu­o­tot­ta­jia. Puhut­ti­in roskalain­oista ja lama aikoi.

    Björn Wahlroos on puhunut paljon omis­tamis­es­ta ja investoin­neista. Suo­mi ei ole tässä suh­teessa onnis­tunut muut­ta­maan poli­ti­ikkaansa, joka perus­tuu lähtöko­htais­es­ti sotien jäl­keen yhteiskun­ta­jär­jestelmän pelas­tamisek­si ”kehitet­tyyn” deval­vaa­tio ‑inflaa­tio syk­li­in. Muu­tos olisi voitu saa­da aikaan Neu­vos­toli­iton hajoamisen ja EU:n liit­tymisen välil­lä. On tärkeä huo­ma­ta jär­jestelmä enem­mänkin lujit­tunut, luu­tunut kuin muutostilassa.

    1. Tuli­paloa varten on palo­vaku­u­tus. Meil­lä riskinä on se, että asun­to on muut­to­tap­pioalueel­la ja sik­si lop­ul­ta arvoton.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuli­paloa varten on palo­vaku­u­tus. Meil­lä riskinä on se, että asun­to on muut­to­tap­pioalueel­la ja sik­si lop­ul­ta arvoton.

        Jos on sel­l­ainen ris­ki, että asun­to muut­tuu (läh­es) arvot­tomak­si, sil­loin asun­to­laina pitää pyrk­iä mak­samaan mah­dol­lisim­man nopeasti tai ostaa asun­to käteisel­lä. Nimit­täin asun­to­laina taa­tusti estää muu­ton muualle ja vielä paljon tehokkaam­min kuin tuli­pa­lo. Omat suku­laiseni ovat pääosin muut­to­tap­pioalueil­la ja osa on myynyt asun­toaan vuosia ja samal­la siirtänyt muut­toa saman ver­ran. Tiedän jopa tilantei­ta, jois­sa ei ole voin­ut ottaa parem­paa työ­paikkaa vas­taan, kos­ka asun­toa ei ole voitu myydä.

        Voin vain sanoa, että asun­to­laina on puh­das­ta myrkkyä, jos elää muut­to­tap­pioalueel­la. Ja muuten, pank­ki voi jopa kieltää myymästä asun­toa alle asun­to­lainan määrän, mikä vielä vaikeut­taa myyn­tiä entis­es­tään (muut­to­tap­pioalueel­la ei voi olet­taa saa­vansa omi­aan takaisin).

        Nykyaikana paikkakun­taa vai­hde­taan usein vas­ta, kun aiem­pi asun­to on saatu myy­tyä, kesti myyn­ti­in sit­ten kuukausi tai 10 vuot­ta. Jokin nyky­istä korkeampi sijoi­tus­var­al­lisu­us ei tilan­net­ta muu­ta. Vaik­ka sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta olisikin ker­tynyt 50 ton­nia nykyisen 5 ton­nin sijaan, ei uut­ta asun­toa silti oste­ta ennen van­han myyn­tiä. Asun­not ovat sen ver­ran kalli­ita, että jokin has­su kymp­pi­ton­ni sijoituk­sis­sa ei pahem­min tilan­net­ta muuta.

        Itse pikem­minkin ihmisiä mak­samaan vähem­män asun­noista, jol­loin voi ottaa lyhyem­män lainan. Jopa siinä tapauk­ses­sa, että se tarkoit­taisi muut­tamista kym­me­nien kilo­me­trien päähän töistä.

        ps. Ei voi sanoa, että asun­to muut­tuisi täysin arvot­tomak­si, kos­ka jopa surkeim­mista asun­noista mak­se­taan yleen­sä jotain. Kyse voi olla tosin vain muu­ta­mas­ta ton­nista, vaik­ka asun­to­lainaa olisi sata ton­nia. Tosin, kuten sanoin, pank­ki ei yleen­sä hyväksy asun­non myyn­tiä reilusti alle pankki­lainan määrän. Niin kauan kuin lainaa on jäl­jel­lä, pankil­la on määräys­val­taa asun­non myyn­nis­sä, kos­ka pankki­han asun­non oikeasti omistaa.

      2. Unta­mo: Jos on sel­l­ainen ris­ki, että asun­to muut­tuu (läh­es) arvot­tomak­si, sil­loin asun­to­laina pitää pyrk­iä mak­samaan mah­dol­lisim­man nopeasti tai ostaa asun­to käteisellä.

        Mik­si? Ei se paljoa lohdu­ta, ettei ole lainaa, jos ei myöskään ole sijoi­tu­so­maisu­ut­ta, jon­ka olisi voin­ut kerätä lainan­mak­sun sijaan.

      3. Ossi Sare­so­ja: Mik­si? Ei se paljoa lohdu­ta, ettei ole lainaa, jos ei myöskään ole sijoi­tu­so­maisu­ut­ta, jon­ka olisi voin­ut kerätä lainan­mak­sun sijaan.

        Ihmisille on yleen­sä helpom­paa pakkosäästää mak­samal­la lainaa pois, kuin yrit­tää sijoit­taa kuukausit­tain vas­taa­va sum­ma johonkin muuhun. Se säästö lip­sah­taa hel­posti kulu­tuk­seen, mut­ta ker­ran lyhen­net­tyä lainaa ei saa niin hel­posti tuhlattua.

      4. Jos säästämi­nen olis help­poa, mitään pakol­lisia eläke­mak­su­ja ja eläke­jär­jestelmiä ei tarvit­taisi, kun ihmiset voisi­vat hoitaa ne vapaaehtoisesti.

      5. Sylt­ty:
        mitään pakol­lisia eläke­mak­su­ja ja eläke­jär­jestelmiä ei tarvittaisi 

        Ei niitä tarvi­takaan. Toinen vai­h­toe­hto on kerätä vero­ja ja mak­saa ihmisille niistä sosi­aal­i­tur­vaa ihan niinkuin Kela tekee. Se olisikin paljon parem­pi jär­jestelmä kuin tämä nykyi­nen TyEL jos­sa on tuhan­sien ihmis­ten “rälssi”, jolle on annet­tu oma “vero­tu­soikeus”. Ne rypevät rahas­sa, ovat pöhöt­tyneitä ja siitä tulee kansalle mon­en­laisia suuria hyvinvointitappioita.

      6. Sylt­ty: Ihmisille on yleen­sä helpom­paa pakkosäästää mak­samal­la lainaa pois, kuin yrit­tää sijoit­taa kuukausit­tain vas­taa­va sum­ma johonkin muuhun. Se säästö lip­sah­taa hel­posti kulu­tuk­seen, mut­ta ker­ran lyhen­net­tyä lainaa ei saa niin hel­posti tuhlattua.

        Mut­ta ilmeis­es­ti ruot­salaisille säästämi­nen onnis­tuu, vaikkei asun­to­lainaa tarvit­sekaan kovin paljoa lyhentää.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuli­paloa varten on palo­vaku­u­tus. Meil­lä riskinä on se, että asun­to on muut­to­tap­pioalueel­la ja sik­si lop­ul­ta arvoton. 

        Lisäk­si tietysti asun­non pal­jas­tu­mi­nen mikro­bi­vau­ri­oituneek­si. Näitä tapauk­sia on valitet­ta­van paljon.

  6. Kyl­lähän se vela­ton omis­tusasun­tokin tuot­taa asun­to­tu­lona varsin kohtu­ullista ja kouri­in­tun­tu­vaa lisära­havir­taa joka kuukausi.

    Kaik­ki asun­to­laina lyhen­nyk­set ovat efek­ti­ivis­es­ti sijoituk­sia joil­la sitä asun­to­tu­loa nos­te­taan. Asun­to­tu­lo on toki aika pieni pros­en­tu­aalis­es­ti siitä pääomasta.

    1. Sepi:
      Kyl­lähän se vela­ton omis­tusasun­tokin tuot­taa asun­to­tu­lona varsin kohtu­ullista ja kouri­in­tun­tu­vaa lisära­havir­taa joka kuukausi.

      Kaik­ki asun­to­laina lyhen­nyk­set ovat efek­ti­ivis­es­ti sijoituk­sia joil­la sitä asun­to­tu­loa nos­te­taan. Asun­to­tu­lo on toki aika pieni pros­en­tu­aalis­es­ti siitä pääomasta.

      Pieni ver­rat­tuna mihin? Tyyp­il­lis­es­ti asun­to­tu­lo on 4–7 % vero­ton­ta tuloa eli se tuot­to net­tona, jon­ka asun­tosi­joit­ta­ja halu­aa brut­tona. Siis oma asun­to vs. vuokral­la asum­i­nen. Mis­tä saat samal­la riskil­lä parem­man tuoton?

    2. Asun­to­lainan lyhen­tämisen tuot­to tulee lainan koros­ta. Se ei nykyisel­lään ole suuren suuri.

    3. Sepi:
      Kyl­lähän se vela­ton omis­tusasun­tokin tuot­taa asun­to­tu­lona varsin kohtu­ullista ja kouri­in­tun­tu­vaa lisära­havir­taa joka kuukausi. 

      Vaan kun sitä asun­non velkaa lyhen­netään usein ensim­mäiset 15 vuot­ta reilut 1000 €/kk. Ruot­salaises­sa sys­tee­mis­sä voisi tuon sum­man sijoit­taa johonkin muuhun. Oman asun­non arvon­nousus­takaan ei yleen­sä ole hyö­tyä kuin jälkipolville.

  7. Huomiotta jäivät asun­to­jen hin­nat. Jos kaik­ki saa­vat val­tavia asun­to­lain­o­ja matalil­la koroil­la eikä asun­to­ja halu­tu­ille paikoille raken­neta enem­pää, voivat asun­to­jen hin­nat koho­ta tulp­paaniku­plan tapaan. Täl­löin varo­ja ei sijoit­tamiseen jää vaan ne menevät korko­jen, olkoonkin matalia, maksuun.

  8. Meil­läkin pitäisi hyväksyä aivan olen­nais­es­ti pidem­mät laina-ajat asun­noille. Se on hyvä tapa paran­taa koti­talouk­sien taloudel­lista tilannetta.

    En usko. Pidem­mät laina-ajat vain kap­i­tal­isoitu­vat asun­to­jen hin­taan. Koti­talouk­sien tilanne saadan parem­mak­si (pitkäl­lä tähtäimel­lä) laske­mal­la asun­to­jen arvo­ja, ja se onnis­tuu joko lain­o­jen saan­tia rajoit­ta­mal­la tai kiin­teistöveroa korottamalla.

    1. No ei todel­lakaan saa­da vaan rak­en­ta­mal­la tarpeek­si asun­to­ja lisää juuri sinne mis­sä niitä tarvi­taan juuri sen ver­ran kuin niitä tarvitaan.

  9. Vieläkin nopeampi tapa tehdä kaik­ista rikkai­ta olisi purkaa eläkey­htiöt ja antaa rahat työn­tek­i­jöille, joil­ta se rahakin alun perin on lain nojal­la otettu.

    Se, että asun­tosäästäjä lyhen­tää velkaa, ei hävitä var­al­lisu­ut­ta mihinkään. Vain siirtää var­al­lisu­u­den omis­tu­soikeu­den taskus­ta toiseen.

    Ei ole poli­it­tis­es­ti järkevää antaa ansan vauras­tua, jos sama var­al­lisu­us voidaan ottaa “yhteiskun­nan” hal­tu­un. Lop­pu­pelis­sä poli­it­ti­nen val­ta on kuitenkin sil­lä, joka hal­lit­see kansan varallisuutta.

    His­to­ri­alli­nen syy Suomen ja Ruotsin eri­laiselle asun­to­jen omis­tus­rak­en­teelle on siinä, että Ruot­si ei ole käynyt sotia 200 vuo­teen. Suo­ma­lainen mies puolestaan on sot­in­ut kodin, uskon­non ja isän­maan puolesta.
    — Kodin omis­tamisen ja maan­puo­lus­tus­tah­don välil­lä on merkit­tävä korrelaatio.
    — Ajatel­laan­pa vaik­ka ääripäänä maaor­ju­udessa, siis yhteiskun­nan omis­tamis­sa asun­nois­sa, eläneitä kan­so­ja: hei­dät pitää aseel­la uhat­en pakot­taa puo­lus­ta­maan näitä “yhteiskun­nan” omis­tamia kar­tanoi­ta ja linnoja.

    1. K‑Veikko:
      His­to­ri­alli­nen syy Suomen ja Ruotsin eri­laiselle asun­to­jen omis­tus­rak­en­teelle on siinä, että Ruot­si ei ole käynyt sotia 200 vuo­teen. Suo­ma­lainen mies puolestaan on sot­in­ut kodin, uskon­non ja isän­maan puolesta.
      — Kodin omis­tamisen ja maan­puo­lus­tus­tah­don välil­lä on merkit­tävä korrelaatio.
      — Ajatel­laan­pa vaik­ka ääripäänä maaor­ju­udessa, siis yhteiskun­nan omis­tamis­sa asun­nois­sa, eläneitä kan­so­ja: hei­dät pitää aseel­la uhat­en pakot­taa puo­lus­ta­maan näitä “yhteiskun­nan” omis­tamia kar­tanoi­ta ja linnoja.

      Suomel­la ja Ruot­sil­la on korkeat maan­puo­lus­tuskus­tan­nuk­set kos­ka halu­a­vat pysyä liit­tou­tu­mat­tom­i­na. Vaik­ka Ruot­si ei ole sot­in­ut 210 vuo­teen ja Suo­mi ei 74 vuo­teen niin molem­pi­en uhkaku­va on saman ham­paisi­in aseis­tau­tuneen super­val­lan hyökkäys, niin on joudut­tu pistämään maan­puo­lus­tuk­seen aikamoinen siivu resursse­ja ja mate­ri­aalia ts kansan ostovoimaa. Ruot­sil­la ei tosin ole enää yleistä asevelvol­lisu­ut­ta mut­ta asete­knolo­giaan on saatu men­emään paljon rahaa. 

      Yksi­ty­isas­un­to­jen mit­ta­va rak­en­t­a­mi­nen oli pakkoti­lanne ratkaista kaupungis­tu­misen haas­teet 1960–70 luvul­la. Kaupungeil­la ei ollut vara rak­en­taa vuokrat­alo­ja riit­tävästi joten kek­sit­ti­in aluer­ak­en­tamis­malli jos­sa rak­en­tamis­es­ta vas­ta­si­vat gryn­der­it ja pankit ja val­tio osit­tain jär­jesti rahoi­tus­ta. Mauno Koivis­to oli yksi mallin pääarkkitehdeista.

    2. K‑Veikko: His­to­ri­alli­nen syy Suomen ja Ruotsin eri­laiselle asun­to­jen omis­tus­rak­en­teelle on siinä, että Ruot­si ei ole käynyt sotia 200 vuo­teen. Suo­ma­lainen mies puolestaan on sot­in­ut kodin, uskon­non ja isän­maan puolesta.
      — Kodin omis­tamisen ja maan­puo­lus­tus­tah­don välil­lä on merkit­tävä korrelaatio.
      — Ajatel­laan­pa vaik­ka ääripäänä maaor­ju­udessa, siis yhteiskun­nan omis­tamis­sa asun­nois­sa, eläneitä kan­so­ja: hei­dät pitää aseel­la uhat­en pakot­taa puo­lus­ta­maan näitä “yhteiskun­nan” omis­tamia kar­tanoi­ta ja linnoja.

      Suomes­sa on asevelvol­lisu­us (eli miehet pakote­taan jos ei nyt aseel­la niin vanki­lal­la nyt ainakin uhat­en osal­lis­tu­maan puo­lus­tuk­seen), Ruot­sis­sa ei. Sin­un teo­ri­asi mukaan asian pitäisi olla päin­vas­toin, eli Ruot­sis­sa pankkien omis­tamis­sa asun­nois­sa asu­vat miehet pitäisi pakol­la saa­da armei­jaan ja Suomes­sa itse mak­samis­saan asun­nois­sa asu­vat miehet voisi saa­da sinne vapaaehtoisestikin.

  10. Muuten olen artikke­lis­tasi samaa mieltä, mut­ta ikuisen asun­to­lainan vaiku­tuk­ses­ta en.

    Ikuinen asun­to­laina mah­dol­lis­taa suurem­man asun­to­lainan mak­samisen. Tämä kos­kee kaikkia asun­nonos­ta­jia. Kos­ka siis ostovoima kas­vaa, hin­tata­so asun­top­u­la-alueel­la nousee vas­taavasti. Tulok­se­na olisi, että ihmiset vain mak­saisi­vat entistä isom­mista asun­to­lain­oista entistä kauemmin.

  11. Ikuiset asun­to­lainat ovat peri­aat­teessa tietyn­laista helikopteri­ra­haa, tätä ei vain halu­ta myön­tää tai varsinkaan sal­lia kos­ka kaik­ki isot kap­i­tal­is­tit (ver­taa ‘isot pojat’) ja muuten kovan talous­poli­ti­ikan ihmiset ovat sitä mieltä että tämä aiheut­taa moraalisen vaaran (engl. moral haz­ard). Samaan aikaan keskus­pankin rahapoli­it­ti­inen elvy­tys on sekin itseasi­as­sa erään­laista helikopteri­ra­haa, tosin se on ohjau­tunut lähin­nä pörssi­in ja muuhun omaisuuteen.
    Samaan hen­keen voisi maini­ta että samat isot kap­i­tal­is­tit ja kovan talous­poli­ti­ikan ihmiset vaa­ti­vat mata­laa inflaa­tio­ta että ihmiset todel­lisu­udessa joutu­vat mak­samaan lainansa ilman inflaa­tion apua. Itse en ole koskaan ymmärtänyt mikä on loogis­es­ti perustel­tu syy EKP:n ja Sak­san inflaa­tiopelkoon, muu­ta kuin epämääräiset lapsel­liset Weimar Sak­sa tai Zim­bab­we heitot? Onko tässäkin taustal­la joku liukas rinne (slip­pery slope) logi­ik­ka että 3–4% inflaa­tio tarkoit­taa vääjäämät­tä vähin­tään 100% inflaatiota.

    Nyt kun kuitenkin puhutaan omaisu­ud­es­ta, rahan lainaamis­es­ta ja velas­ta, mik­sei suomes­sa ole oikeaa henkilöko­htaisen konkurssin mahdollisuutta?

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Euroop­pas­sa ei pode­ta inflaa­tiopelkoa vaan kyvyt­tömyyt­tä nos­taa inflaa­tio luvat­ulle kah­den pros­entin uralle.

        Kyl­lä Sak­sas­sa pode­taan inflaa­tiopelkoa ja se hei­jas­tuu myös EKP:n päätök­si­in. Taustal­la lienevät koke­muk­set Weimarin tasaval­lan ajal­ta. Saman­lainen atavisti­nen pelko kuin pelko nälän­hädästä Suomessa.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Euroop­pas­sa ei pode­ta inflaa­tiopelkoa vaan kyvyt­tömyyt­tä nos­taa inflaa­tio luvat­ulle kah­den pros­entin uralle.

        Miten keskus­pank­ki, joka voi kuitenkin tuot­taa lisää perus­ra­haa käytän­nössä rajat­tomasti, voisi olla kyvytön nos­ta­maan inflaa­tion kah­teen prosenttiin?

        Minäpä ker­ron, miten inflaa­tion voi nos­taa halu­tulle tasolle. EKP ilmoit­taa, että se alkaa kas­vat­ta­maan QE-ohjel­mansa suu­ru­ut­ta 10% kuukaudessa kunnes tavoite­in­flaa­tio on saavutet­tu. Jos inflaa­tio ei nouse halu­tulle tasolle, aika pian voidaan lopet­taa Euroalueen mais­sa vero­tus kokon­aan, kos­ka seignior­age-tulo kat­taa kaiken. Oikeasti ei tietenkään kävisi niin onnel­lis­es­ti, vaan inflaa­tio­tavoite saavutet­taisi­in helposti.

      3. Inflaa­tio­tavoitet­ta pitäisi lisäk­si nos­taa 2,5 tai 3 pros­ent­ti­in. Hin­to­jen sopeu­tu­mi­nen kol­men pros­entin inflaa­tiois­sa olisi nopeam­paa kuin kah­den, ei tarvisi mitään kikyjä pun­ner­taa, pari nollavuot­ta riit­täisi mainiosti.

        Tietenkin ensin pitäisi päästä edes siihen kah­den pros­entin tavoit­teeseen. Kun siihen ei olla päästy, tulee ensim­mäisek­si mieleen, että se ei ehkä ole niin help­poa, kuin luulisi (tai riskitöntä).

      4. Sylt­ty: un siihen ei olla päästy, tulee ensim­mäisek­si mieleen, että se ei ehkä ole niin help­poa, kuin luulisi (tai riskitöntä).

        Ainakaan mitään teknistä estet­tä ei pitäisi olla keskus­pankil­la, joka voi tuot­taa perus­ra­haa käytän­nössä rajat­tomasti. Psykol­o­gisia tai insti­tu­tion­aal­isia esteitä kyl­lä voi olla.

      5. Sylt­ty: Inflaa­tio­tavoitet­ta pitäisi lisäk­si nos­taa 2,5 tai 3 prosenttiin. 

        Tämä olisi var­maan paran­nus nykyti­lanteeseen, mut­ta mun mielestä kak­si vielä suurem­paa parannusta:

        1) “Lev­el tar­get­ing”. Ei pyrit­täisikään tiet­tyyn inflaa­tion tasoon vaan hin­tain­deksin tasoon, joka sit­ten kas­vaa vaik­ka 2%, 2,5% tai 3% vuodessa.

        2) Nimel­lisen BKT:n targe­toin­ti inflaa­tion sijaan. Voitaisi­in pyrk­iä vaik­ka 5%:n NBKT:n kasvu­vauhti­in (tai tuol­la NBKT:n tasoon, joka kas­vaa tuol­la vauhdil­la, jos myös lev­el tar­get­ing on käytössä).

      6. Ossi Sare­so­ja: Miten keskus­pank­ki, joka voi kuitenkin tuot­taa lisää perus­ra­haa käytän­nössä rajat­tomasti, voisi olla kyvytön nos­ta­maan inflaa­tion kah­teen prosenttiin?

        Minäpä ker­ron, miten inflaa­tion voi nos­taa halu­tulle tasolle. EKP ilmoit­taa, että se alkaa kas­vat­ta­maan QE-ohjel­mansa suu­ru­ut­ta 10% kuukaudessa kunnes tavoite­in­flaa­tio on saavutet­tu. Jos inflaa­tio ei nouse halu­tulle tasolle, aika pian voidaan lopet­taa Euroalueen mais­sa vero­tus kokon­aan, kos­ka seignior­age-tulo kat­taa kaiken. Oikeasti ei tietenkään kävisi niin onnel­lis­es­ti, vaan inflaa­tio­tavoite saavutet­taisi­in helposti. 

        Kuten toit esi­in, ja itsekin jopa ansamais­es­ti jo vih­jasin, kyl­lä EKP saa inflaa­tion ylös jos se halu­aa. Palataan helikopteri­ra­haan, EKP:n QE jo itsessään on vir­tu­aalisen rahan print­taamista ja näil­lä sit­ten oste­taan val­tioiden velka­kir­jo­ja, saman rahan voisi vaik­ka jakaa alim­malle tulokym­menyk­selle sopivis­sa määrin het­kel­lisenä ohjel­mana. Raha on jo tehty tyhjästä arvokon­ser­vati­ivien kauhuk­si, on täysin poli­it­ti­nen kysymys ja päätös mitä täl­lä ilmaisel­la rahal­la tehdään. Nyt raha menee niille kenel­lä on ollut rahaa lainat­tavak­si val­tion velka­kir­jo­ja vas­taan, eli toisin sanoen toim­i­joille jot­ka eivät ole keksi­neet eri­tyisen tuot­tavia sijoi­tusko­htei­ta alku­jaankaan (todis­teena tälle se että he oli­vat osta­neet siis val­tioiden velka­kir­jo­ja), mik­si rahan palaut­ta­mi­nen näille kas­vat­taisi inflaatiota?

      7. Stadist: Nyt raha menee niille kenel­lä on ollut rahaa lainat­tavak­si val­tion velka­kir­jo­ja vas­taan, eli toisin sanoen toim­i­joille jot­ka eivät ole keksi­neet eri­tyisen tuot­tavia sijoi­tusko­htei­ta alku­jaankaan (todis­teena tälle se että he oli­vat osta­neet siis val­tioiden velka­kir­jo­ja), mik­si rahan palaut­ta­mi­nen näille kas­vat­taisi inflaatiota?

        Oleel­lista on rahan määrä eikä se, kenelle “uusi raha” menee. Yksi mah­dol­lisu­us olisi antaa raha suo­raan val­tioille, jol­loin niiden tarvit­sisi laskea liik­keelle vähem­män velkaa kuin muuten (tai voivat mak­saa sitä takaisin nopeam­min kuin muuten). Jos hom­ma kuitenkin tehdään niin, että val­tio ensin las­kee velkaa liik­keelle, mut­ta sit­ten keskus­pank­ki ostaa sen (tai jonkin aikaisem­man velan) pois markki­noil­ta, on lop­putu­los käytän­nössä sama. Enem­män rahaa liik­keel­lä ja val­ti­ol­la vähem­män velkaa (ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa rahaa on painet­tu vähemmän).

        Sitä, jae­taanko alim­malle tulokym­myk­selle rahaa, ei liene syytä sitoa rahapolitiikkaan.

  12. Ruot­sis­sa on per­in­teis­es­ti ollut van­haa rahaa ja omaisu­ut­ta. Suomes­sa ei. 

    Suomes­sa taas val­tion tah­to on ollut myy­dä tuot­tavaa omaisu­ut­ta, tuh­la­ta rahat elämiseen ja siir­tyä tytäry­htiö­taloudek­si verot­ta­mal­la omaisuutta.

    Olen tuo­ta vuosia tääl­läkin kom­menteis­sa kri­ti­soin­ut. En vain ymmär­rä mik­si hal­li­tuk­set ja val­tio halu­a­vat köy­hdyt­tää Suomea. Sil­lä niin ne vain tekevät, ja uusi SDP-vasem­mis­to­hal­li­tus jatkaa taas tuo­ta hölmöläis­ten politiikkaa.

    1. Suo­ma­laiset ovat yhä henkises­ti ala­maiskansaa, joka vieras­taa tuot­ta­van omaisu­u­den omis­tamista. Tämä on surullista, kos­ka se aiheut­taa suo­ma­laisille alem­man elämän­laadun kuin muu­toin olisi mahdollista.

  13. Per­in­töveron pois­to antaa mah­dol­lisu­u­den vauras­tua Ruot­sis­sa. Ei tarvitse myy­dä tuot­tavaa omaisu­ut­ta vero­jen pakot­ta­mana jollekin suur­si­joit­ta­jalle, jolle esimerkik­si ker­tyy kym­meniä tuhan­sia asun­to­ja, vaan vain mak­saa sen tuomista tuloista verot. Hyvin vihreää poli­ti­ikkaa, jos ajat­telee siten että ihmiset voivat vähen­tää tuhoa­van työn tekemistä, mut­ta Suomes­sa vihreät halu­a­vat ajaa ihmiset mielu­um­min pakkotöi­hin raiskaa­maan luon­toa, kun vauras­tu­mi­nen on pahas­ta. Veron­mak­sajien piikki­in saa köl­lötel­lä perus­tu­loil­la, mut­ta ei omil­la rahoilla.

  14. Eräs ongel­ma on Suomes­sa se, että henkisen tila määräy­tyy liian paljon ajat­telus­ta, jos­sa yhteiskunnal­ta saatu raha on kau­nista ja oikeaa ja itse han­kit­tu rumaa ja väärää. Pahim­min väärää on sijoit­ta­mal­la saatu tulo. 

    Onko Ruot­sis­sa näin en osaa sanoa, molem­mis­sa on ns. sosialidemokraat­ti­nen hege­mo­nia (täl­lä en viit­taa nyky­isi­in puoluei­den kannatuksiin).

  15. Suomes­sa omis­tusasun­non omk­sta­jan kuoltua tulee per­in­tövero omaisille. Jos omaisil­la ei ole rahaa pitää asun­to myy­dä jot­ta per­in­tövero saadaan mak­set­tua tai sit­ten pitää ottaa velkaa mak­sua varten. Ruot­sis­sa asun­to jää omaisille ja ne voi lait­taa asun­non vuokralle ja ja kerätä vuokrat­u­lo­ja samal­la kun asun­non arvo nousee. Jos ja kun asun­to myy­dään joskus se on tuonut var­al­lisu­ut­ta omis­ta­jalle, kansan­talouteen kulu­tuk­se­na jne ja myyn­tivoitos­ta mak­se­taan vas­ta vero. Tässä syy ruot­salais­ten var­al­lisu­u­teen. Mitä järkeä on mak­saa omaa asun­toa pois mah­dol­lisi­man pian ja samal­la kitkutel­la pie­nilä läyttörajoilla.

  16. Muista syitä myös mik­si suo­ma­laisil­la ei ole var­al­lisu­ut­ta ovat:
    1. järkyt­tävän korkea pro­gres­si­ivisen tulovero­tus ‑ahkeru­u­den tap­pa­ja ja luovu­u­den lopet­ta­ja -. Mik­si kukaan ei äänen sano että ahk­era ja osaa­va ei saa vauras­tua ettei muille tule paha mieli.
    2. Per­in­tövero­tus — ker­taalleen jo verotet­tu omaisu­us pitää vielä verot­taa ettei vaan pääo­mia pääse syntymään
    3. Varain­si­ir­tovero estää tehokkaasti sitä omis­tusasun­tokaup­paa kun pitäisi muut­taa työn perässä.
    4. Korkea osinkovero­tus — alka­kaa­pa las­kee se oikea vero­pros­ent­ti esimerkik­si osakkeille — ensin yri­tys mak­saa 20 pros­ent­tia voitos­ta ja sen jäl­keen kun tilille kilah­taa niin menee pääo­mavero­pros­ent­ti, menee yli 40 todel­lisu­udessa. Ja tähän alkaa joku motkot­ta­maan lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten 8.5 pros­entin vähäverote­tus­ta osin­gos­ta ilois­es­ti uno­htaen että ensin pitää kerätä fir­maan todel­lista var­al­lisu­ut­ta — samal­la pitäisi yrit­täjään elää ja mak­saa asum­i­nenkin — joko vuokral­la tai omas­sa. Kerääp­pä siinä sit­ten sitä var­al­lisu­ut­ta sinne fir­maan! Ei muuten ole help­poa hom­ma­ta fir­maan miljoo­nan net­to­var­al­lisu­ut­ta kun nol­las­ta aloit­taa perheellisenä.

  17. Eikö nuo pidem­mät asun­to­lainat mene ainakin muut­tovoit­toisil­la alueil­la vain asun­to­jen hin­toi­hin? Ainakin Helsingis­sä asun­to­jen hin­nat määräy­tyvät aikalail­la sen mukaan paljonko ihmisil­lä on varaa mak­saa, kun kaik­ki osta­vat kalleim­man asun­non mihin saa­vat pankista rahat. Pidem­mät asun­to­lainat tarkoit­ta­vat pienem­piä lyhen­nyk­siä, mikä tarkoit­taa taas isom­pia lain­o­ja. Kos­ka tuo asun­tomarkki­noille val­u­va isom­pi rahamäärä ei kuitenkaan juuri lisää rak­en­tamista Helsingis­sä, täy­tyy asun­to­jen sil­loin kallis­tua yhtä paljon kuin ihmiset saa­vat lisää rahaa käyttöönsä.

    1. Anonyy­mi:
      Eikö nuo pidem­mät asun­to­lainat mene ainakin muut­tovoit­toisil­la alueil­la vain asun­to­jen hin­toi­hin? Ainakin Helsingis­sä asun­to­jen hin­nat määräy­tyvät aikalail­la sen mukaan paljonko ihmisil­lä on varaa mak­saa, kun kaik­ki osta­vat kalleim­man asun­non mihin saa­vat pankista rahat. Pidem­mät asun­to­lainat tarkoit­ta­vat pienem­piä lyhen­nyk­siä, mikä tarkoit­taa taas isom­pia lain­o­ja. Kos­ka tuo asun­tomarkki­noille val­u­va isom­pi rahamäärä ei kuitenkaan juuri lisää rak­en­tamista Helsingis­sä, täy­tyy asun­to­jen sil­loin kallis­tua yhtä paljon kuin ihmiset saa­vat lisää rahaa käyttöönsä.

      Markki­nape­ri­aat­tein näin saataisi­in nopeasti Helsinkien asun­to­jen hin­nat kuplata­solle (kun nyt kuule­ma asun­to­jen tuotan­to aivan mak­sim­i­ta­sol­la), sit­ten kun yllät­täen lopetet­taisi­in ikuiset lainat niin voidaan kat­soa vier­estä kun yri­tyk­set val­u­vat pikkuhil­jaa ulos ja muut­toli­ike Helsinki­in lakkaa. Saadaan kun­non Detroit-tyy­li­nen län­si­mainen slummi.

      Kan­natan.

  18. Ruot­salais­ten isom­pi­en kaupunkien ker­rostalot ovat lähtöko­htais­es­ti asum­isoikeusasun­to­ja, tosin jör­jestelmä eroaa Suomen vas­taavas­ta siten että asum­isoikeusy­hdis­tys omis­taa itse talon­sa, ja vastikkei­den määräy­tymi­nen on asukkaiden päätet­tävis­sä. Kyn­nys­ra­hat asum­isoikeu­den ostamiseen nou­dat­ta­vat markki­nahin­to­ja eli voivat olla läh­es yhtä korkeat kuin osake­huoneis­to vas­taa­van­ta­soises­sa kohteessa Suomessa.

  19. Ei kait se raha min­nekään häviä, jos asun­tove­lalli­nen mak­saa sen takaisin pankille. Eiköhän pankil­la ole parem­mat edel­ly­tyk­set etsiä sille tuot­ta­va sijoi­tusko­hde kuin yksit­täisel­lä asun­non omistajalla?

    1. Tim­oT:
      Ei kait se raha min­nekään häviä, jos asun­tove­lalli­nen mak­saa sen takaisin pankille. Eiköhän pankil­la ole parem­mat edel­ly­tyk­set etsiä sille tuot­ta­va sijoi­tusko­hde kuin yksit­täisel­lä asun­non omistajalla? 

      Nimeno­maan häviää. Kun asun­to­laina nos­te­taan, luo­daan samal­la uut­ta rahaa lainapääo­man ver­ran. Sitä mukaa, kun pääo­maa mak­se­taan takaisin 1. kuo­lete­taan, se pois­tuu kier­rosta eli lakkaa olemasta.
      Toki sil­loin velan­mak­sun sujut­tua häir­iöt­tä eli luot­to­tap­pi­oiden jäädessä syn­tymät­tä pankille syn­tyy oikeus luo­da uusia lainoja.

      Toinen asia on, että samal­la pitää mak­saa korot, jot­ka ovat peräisin jostakin tois­es­ta lainas­ta. Raha on siis yhtä kuin vel­ka. Velka­po­h­jaises­sa raha­jär­jestelmässä on sel­l­ainen val­u­vi­ka, että rahan määrää ei voi jär­jestelmässä lisätä lisätä samal­la velka­määrää. Viime finanssikri­isi oli velka­kri­isi, kuten kaik­ki muutkin kri­isit ennen sitä. Velka­kri­isiä hoidet­ti­in elvy­tyk­sel­lä eli siten, että keskus­pankit osti­vat suuria määriä velal­lis­ten lain­o­ja. Velka­pe­rus­tainen raha­jär­jestelmämme on hyvin ongelmallinen.

      1. Markku Jan­tunen: Nimeno­maan häviää. Kun asun­to­laina nos­te­taan, luo­daan samal­la uut­ta rahaa lainapääo­man ver­ran. Sitä mukaa, kun pääo­maa mak­se­taan takaisin 1. kuo­lete­taan, se pois­tuu kier­rosta eli lakkaa olemasta.

        Ei kai nyt sen­tään setelipain­okonet­ta pyöräytetä, kun joku ostaa asun­non tai rak­en­taa talon velaksi?

      2. Ei kai nyt sen­tään setelipain­okonet­ta pyöräytetä, kun joku ostaa asun­non tai rak­en­taa talon velaksi?

        Googlaa luot­toekspan­sio.

      3. Tim­oT: Ei kai nyt sen­tään setelipain­okonet­ta pyöräytetä, kun joku ostaa asun­non tai rak­en­taa talon velaksi? 

        Kyl­lä lainaa pankista nos­tet­taes­sa todel­lakin luo­daan uut­ta rahaa. Kaksinker­taisen kir­jan­pidon peri­aat­tei­den mukaises­ti rahat nos­te­taan laina-asi­akkaan tilille ja toiselle tilille jää negati­ivi­nen sal­do. Kun asi­akas lyhen­tää lainaa, lainatilin negati­ivi­nen sal­do läh­estyy jokaisen suorituk­sen myötä nol­laa, kunnes koko lainat­tu pääo­ma on mak­set­tu takaisin. Myös korot ja eri­laiset palkkiot on mak­set­ta­va. Mitään seteleitä ei asi­aan liity mil­lään tavalla.

        Kor­jat­takoon tässä nyt sel­l­ainen yleinen väärinkäsi­tys, että liikepankit lainaisi­vat eteen­päin vain niihin tal­letet­tu­ja varo­ja. Niil­lä on oikeus laskea liik­keelle lain­o­ja korkein­taan sen ver­ran, että niille jää varo­ja ns. vähit­täis­varan­to­vaa­timus. En muista paljonko se nykymääräys­ten mukaan on. Min­ulle on jäänyt mieleen, että pankit saisi­vat laina­ta noin 12 ker­taa enem­män rahaa kuin niil­lä on varantoja.

        Täl­laises­sa raha­jär­jestelmässä on jatku­vasti riskinä luot­to­tap­pi­oiden ker­tymi­nen huonoina aikoina suurille pankkikon­serneille, jol­loin val­tiot joutu­vat velka­an­tu­maan lainatak­seen niille rahaa, jot­ta ne eivät menisi konkurssi­in, jol­loin kaikkien asi­akkaiden lainat joudut­taisi­in sanomaan irti ja vaku­udet real­isoimaan välit­tömästi. Noin ker­ran paris­sakymme­nessä vuodessa ollaan maail­man­laa­juis­es­ti katas­trofin par­taal­la. Yleen­sä on selvit­ty sil­lä, että keskus­pankit ovat alka­neet ostel­la eri taho­jen velka­pa­pere­i­ta itse tyhjästä luo­ma­l­laan rahal­la. Kulut­ta­jahin­toi­hin tämä rahamäärän paisum­i­nen ei ole men­nyt juuri muuten kuin kiin­teistö­jen hin­to­jen nousun kaut­ta. Rahoi­tu­so­maisu­u­den arvo on paisunut huo­mat­tavasti irtaantuen todel­lisu­ud­es­ta. Joka kri­i­sis­sä tarvi­taan ker­ta toisen­sa jäl­keen järeämpiä toimenpiteitä.

        Keskus­pankkien on pakko jatkaa täl­laisia ohjelmia katk­er­aan lop­pu­un asti. Tämä paisut­taa esim. kryp­to­val­u­ut­to­jen arvo­ja. On jonkin­laiset mah­dol­lisu­udet siihen, että fiat-raja (eurot, dol­lar­it, jen­it jne.) kuol­e­vat pois niiden muu­tut­tua käyt­tökelvot­tomik­si. Ken­ties Bit­coin­ista voisi tul­la kan­sain­vä­li­nen hajautet­tu reser­vival­u­ut­ta. Nuori sukupolvi on jo tot­tunut inter­netin pelialus­toil­la käyt­tämään niiden omia val­u­ut­to­ja. Tyt­täreni juuri ostat­ti min­ul­la Roblox-pelialustal­la käytet­tävää Robux-val­u­ut­taa ja mak­soi min­ulle ostok­sen­sa käteisel­lä. Tuolle sukupolvelle yksi­ty­is­ten taho­jen liik­keelle laske­mat ns. vir­tu­aali­val­u­u­tat ovat aivan taval­lista arkipäivää.

      4. Markku Jan­tunen: Kyl­lä lainaa pankista nos­tet­taes­sa todel­lakin luo­daan uut­ta rahaa. Kaksinker­taisen kir­jan­pidon peri­aat­tei­den mukaises­ti rahat nos­te­taan laina-asi­akkaan tilille ja toiselle tilille jää negati­ivi­nen sal­do. Kun asi­akas lyhen­tää lainaa, lainatilin negati­ivi­nen sal­do läh­estyy jokaisen suorituk­sen myötä nol­laa, kunnes koko lainat­tu pääo­ma on mak­set­tu takaisin. Myös korot ja eri­laiset palkkiot on maksettava.Mitään seteleitä ei asi­aan liity mil­lään tavalla.

        Kor­jat­takoon tässä nyt sel­l­ainen yleinen väärinkäsi­tys, että liikepankit lainaisi­vat eteen­päin vain niihin tal­letet­tu­ja varo­ja. Niil­lä on oikeus laskea liik­keelle lain­o­ja korkein­taan sen ver­ran, että niille jää varo­ja ns. vähit­täis­varan­to­vaa­timus. En muista paljonko se nykymääräys­ten mukaan on. Min­ulle on jäänyt mieleen, että pankit saisi­vat laina­ta noin 12 ker­taa enem­män rahaa kuin niil­lä on varantoja.

        Täl­laises­sa raha­jär­jestelmässä on jatku­vasti riskinä luot­to­tap­pi­oiden ker­tymi­nen huonoina aikoina suurille pankkikon­serneille, jol­loin val­tiot joutu­vat velka­an­tu­maan lainatak­seen niille rahaa, jot­ta ne eivät menisi konkurssi­in, jol­loin kaikkien asi­akkaiden lainat joudut­taisi­in sanomaan irti ja vaku­udet real­isoimaan välit­tömästi. Noin ker­ran paris­sakymme­nessä vuodessa ollaan maail­man­laa­juis­es­ti katas­trofin par­taal­la. Yleen­sä on selvit­ty sil­lä, että keskus­pankit ovat alka­neet ostel­la eri taho­jen velka­pa­pere­i­ta itse tyhjästä luo­ma­l­laan rahal­la. Kulut­ta­jahin­toi­hin tämä rahamäärän paisum­i­nen ei ole men­nyt juuri muuten kuin kiin­teistö­jen hin­to­jen nousun kaut­ta. Rahoi­tu­so­maisu­u­den arvo on paisunut huo­mat­tavasti irtaantuen todel­lisu­ud­es­ta. Joka kri­i­sis­sä tarvi­taan ker­ta toisen­sa jäl­keen järeämpiä toimenpiteitä.

        Keskus­pankkien on pakko jatkaa täl­laisia ohjelmia katk­er­aan lop­pu­un asti. Tämä paisut­taa esim. kryp­to­val­u­ut­to­jen arvo­ja. On jonkin­laiset mah­dol­lisu­udet siihen, että fiat-raja (eurot, dol­lar­it, jen­it jne.) kuol­e­vat pois niiden muu­tut­tua käyt­tökelvot­tomik­si. Ken­ties Bit­coin­ista voisi tul­la kan­sain­vä­li­nen hajautet­tu reser­vival­u­ut­ta. Nuori sukupolvi on jo tot­tunut inter­netin pelialus­toil­la käyt­tämään niiden omia val­u­ut­to­ja. Tyt­täreni juuri ostat­ti min­ul­la Roblox-pelialustal­la käytet­tävää Robux-val­u­ut­taa ja mak­soi min­ulle ostok­sen­sa käteisel­lä. Tuolle sukupolvelle yksi­ty­is­ten taho­jen liik­keelle laske­mat ns. vir­tu­aali­val­u­u­tat ovat aivan taval­lista arkipäivää.

        Mei­dän maail­mamme täy­tyy olla todel­la valmis, kun noin löysäl­lä rahan jakamisel­la ei aiheuteta hyperinflaatiota.

      5. Tim­oT: Mei­dän maail­mamme täy­tyy olla todel­la valmis, kun noin löysäl­lä rahan jakamisel­la ei aiheuteta hyperinflaatiota.

        Huo­maa, että nor­maalis­sa liikepankki­toimin­nas­sa rahaa myöskin häviää kier­rossa, kun lain­o­ja mak­se­taan takaisin. Määräl­lisel­lä elvy­tyk­sel­lä on kyl­lä saatu aikaan inflaa­tio­ta mut­tei kulut­ta­jahin­to­jen vaan rahoi­tu­so­maisu­u­den ja kiin­teistö­jen osis­sa maail­maa. Näin sik­si, että ylimääräistä elvy­tys­ra­haa ei jae­ta taviksille vaan sil­lä oste­taan esim. val­tion velka­kir­jo­ja ja pide­tään näin korot keinotekoisen alhaalla.

      6. Markku Jan­tunen: Kyl­lä lainaa pankista nos­tet­taes­sa todel­lakin luo­daan uut­ta rahaa. 

        Taval­liset liikepankit luo­vat uut­ta rahaa ain­oas­taan tal­letuk­sil­la. Kun tal­letat rahaa pankki­in, sin­ul­la on rahaa pankissa ja pankil­la on sin­un tal­let­ta­masi rahat, rahan määrä kas­vaa tal­letuk­sen ver­ran. Kun nos­tat pankista lainan, rahan määrä kas­vaa vain jos saman tien tal­letat lainaa­masi rahat. Jos sen sijaan nos­tat lainaa­masi rahat, pank­ki joutuu käyt­tämään muiden tal­let­ta­jien sille lainaamia raho­ja. Tal­let­ta­mi­nen ja luot­toekspan­sio toimii ihan samal­la taval­la oli käytössä sit­ten kupariplootut, setelira­ha tai bitit keskus­pankin tilillä.

      7. Jos sen sijaan nos­tat lainaa­masi rahat, pank­ki joutuu käyt­tämään muiden tal­let­ta­jien sille lainaamia rahoja.

        Aika har­va nos­taa lainan pan­nakseen rahat pat­jan sisään. Jonkin pankin tilille ne aina pää­tyvät. Jos liikepank­ki ei saa riit­tävästi tal­letuk­sia, se voi ana paika­ta vajaus­ta lainaa­mal­la keskus­pankil­ta. Eräs korkea pank­ki-ihmi­nen sanoi, että keskus­pankki­ra­ha on heille paljon edullisem­paa kuin tal­letuk­set, kos­ka eituo­ta mitään hallinnol­lisia kuluja.

      8. Osmo Soin­in­vaara Jos liikepank­ki ei saa riit­tävästi tal­letuk­sia, se voi ana paika­ta vajaus­ta lainaa­mal­la keskuspankilta. 

        Tässä kan­nat­taa huo­ma­ta, että keskus­pankil­ta lainat­tua rahaa edelleen lainates­sa ei sitä luot­toekspan­sio­ta tapah­du. Liikepankit luo­vat rahaa tal­letuk­sil­la, keskus­pankkia koske­vat omat sään­nöt. Toki liikepankkien varsi­naista liike­toim­intaa on se lainan myön­tämi­nen, ne houkut­tel­e­vat tal­letuk­sia ain­os­taan sitä varten että pää­si­sivät lainaa­maan rahat edelleen.

      9. Markku Jan­tunen: Nimeno­maan häviää. Kun asun­to­laina nos­te­taan, luo­daan samal­la uut­ta rahaa lainapääo­man ver­ran. Sitä mukaa, kun pääo­maa mak­se­taan takaisin 1. kuo­lete­taan, se pois­tuu kier­rosta eli lakkaa olemasta.

        Häviää korkein­taan lyhyek­si aikaa, kos­ka pank­ki oletet­tavasti sijoit­taa sit­ten johonkin muuhun aiheut­taen taas uuden luot­toekspan­sion. Ei silti, että sil­lä olisi suo­ranais­es­ti väliä tässä puhutun asian kannal­ta, sil­lä olen­nais­ta­han oli säästö­jen ja sijoi­tusten määrä (ja laatu) eikä rahan määrä.

  20. ..kunnes rytisee. — Himp­skat­ti, ere­hdyin akan kanssa mak­samaan talon velat­tomak­si kymme­nessä vuodessa. Olem­meko siis nyt varattomia..?

    1. Ette ole. Ette vain saa yhtä paljon tuot­toa, kuin jos ainakin osa lyhen­nyk­sistä olisikin sijoitet­tu hyvin hajaut­taen osakkeisiin.

  21. Taas järke­viä ideoita mitä tulee sijoit­tamiseen. Kansankap­i­tal­is­mi todel­lakin olisi erit­täin toiv­ot­tavaa. Pelkään­pä kuitenkin, että pitkät asun­to­lainat eivät tarkoit­taisi sitä, että rahaa jäisi vas­taavasti enem­män käteen sijoit­tamista tai kulut­tamista varten. Näin sik­si, että pidem­mät laina-ajat johtaisi­vat asun­to­jen hin­to­jen nousu­un. Siitä taas seu­raisi riske­jä sekä pankkisek­to­rille että yksi­ty­isille laina-asi­akkaille, kos­ka home­pom­min ost­a­mi­nen olisi entistäkin karmeampi onnettomuus.

  22. “Keskus­pankin har­joit­ta­ma rahapoli­it­ti­nen elvy­tys on men­nyt aivan piparik­si, kos­ka kukaan ei halua ottaa velkaa. Jos joku halu­aakin, siihen liit­tyy kohtu­ullisen suuria riske­jä, kun velkaa joil­lakin on aivan liikaa vakuuk­si­in näh­den, joten hänelle sitä lainaa taas ei voi­da antaa.

    Rahapoli­it­ti­nen elvy­tys toimii paljon parem­min, kun velkaa on melkein kaikil­la ja niiden vakuute­na asuntokanta.”

    Tähän vois kyl­lä väit­tää, että jos toisaal­ta sat­tuisi tul­la tarve nos­taa korko­ja, niin Ruot­sis­sa keskus­pank­ki ei uskalla sitä tehdä, kun se saat­taisi romaut­taa koko asun­tovelka­an perus­tu­van kort­ti­talon. Että piparik­si on men­nyt juu.

  23. Sijoit­ta­mi­nen tekee vau­raak­si, ei ikuiset asun­to­lainat. Ruot­salais­ten lainako­rot ovat korkeampi ver­rat­tuina Suomeen, ja nyky­isin kun Ruot­sis­sa on vaa­timus lyhen­tää lain­o­ja 50…70% tasolle jol­lain aikavälil­lä, niin korkea korko ja pieni lyhen­nys tekee käytän­nössä saman kuukausierän kuin mata­la korko vähän suurem­man lyhen­nyk­sen kanssa.

    Seu­raa­va hal­li­tus voi ottaa opik­si ja suosia sijoit­tamista. Keinoina voisi olla ehdote­tu sijoi­tustili, alem­pi pääo­mavero jne. Keino­ja kyl­lä löy­tyy hyvään tarkoituk­seen, varsinkin kun maamme parhaat voimat ovat nouse­mas­sa seu­raavaan hallitukseen.

  24. Yksi asia, jota itse kukin voi yrit­tää, on ottaa pankista sijoi­tus­lainaa talo vakuute­na, jos lainaa on ehtinyt paljon mak­saa pois.

  25. Minus­ta tuo Ruot­salais­ten malli on tosi fik­su ja pitäisi Suomes­sakin ottaa käyt­töön. Myyti­in juuri äsket­täin puoli­son kanssa oma asun­to ja siitä jää jäl­jel­lä ole­van lainan jäl­keen viivan alle noin 200k. Muis­sa sijoituk­sis­sa on kiin­ni noin 100k. Haaveena on han­kkia seu­raavak­si aika laadukas asun­to, jon­ka hin­ta lie­nee lähem­mäk­si 600k.
    Miten tässä tilanteessa olisi per­heen kannal­ta järkev­in­tä menetellä.
    A) Lait­taa kaik­ki 300000e kiin­ni asun­toon ja ottaa lainaa 300000e.
    B) Jät­tää sijoituk­si­in 100000e ja lait­taa asun­toon 200000e ja ottaa lainaa 400000e.
    C) Kaivaa rahat maa­han ja etsiä vas­taa­van­ta­soinen vuokra-asun­to ja huole­htia siitä että ei mis­sään olo­suhteis­sa menetä raho­jaan osakekurssien lask­ies­sa tai menetä oikeut­ta mak­sim­imäärään asum­is­tukea, toimeen­tu­lo­tukea tms. mihin voisi olla oikeutet­tu jos­sakin oman per­heen kohdalle osu­vas­sa kriisitilanteessa?
    D) Jotain muuta

    1. Ainakaan sijoituk­sia ei var­maan vielä kan­na­ta real­isoi­da, jos ei ole pakko.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.