Kuolema ja tilastollinen kuolema

HS ker­too tänään, kuin­ka lii­ken­ne­kuo­le­mien mää­rä Hel­sin­gis­sä on romah­ta­nut, kun Hel­sin­ki on muut­ta­nut kes­kus­tan katu­ja käve­ly­ka­duik­si ja alen­ta­nut nopeus­ra­joi­tuk­sia.  Lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­nen on perus­tu­nut toi­sin sanoen autoi­li­joi­den oikeuk­sien rajoittamiseen.

Todet­ta­koon, että jutus­sa on gra­fiik­ka lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuol­leis­ta, mut­ta se kos­kee vain 2000-lukua, vaik­ka suu­ri pudo­tus tapah­tui ennen tätä.

Twiit­ta­sin uuti­ses­ta ja ker­roin, että kaik­kia näi­tä toi­mia yhdis­tää se, että kokoo­mus on nii­tä vastustanut.

Monen mie­les­tä kokoo­mus on ollut oikeas­sa. Lii­ken­ne­kuo­le­mat ovat hin­ta, joka kan­nat­taa mak­saa autoi­lun vapaudesta.

Se pani miet­ti­mään, mik­si tilas­tol­li­nen kuo­le­ma on niin vähä­pä­töi­nen asia kas­vol­li­seen kuo­le­maan verrattuna.

Kuvi­tel­kaam­me, että meil­lä oli­si­vat nämä autoi­li­joi­den oikeu­det ja nii­den hin­ta­na uhrat­tai­siin juma­lil­le ritu­aa­li­teu­ras­tuk­se­na joka toi­nen lau­an­tai-ilta tele­vi­sio­uu­tis­ten jäl­keen yksi arval­la valit­tu kan­sa­lai­sen lot­toar­von­nan sijas­ta. Arvon­ta teh­täi­siin maa­nan­tai­na ja leh­dis­tö pää­si­si haas­tat­te­le­maan seu­raa­vaa mes­tat­ta­vaa ja tämän lähei­siä etu­kä­teen. Tätä tus­kin jat­ket­tai­siin kau­an, vaan todet­tai­siin, ettei­vät autoi­li­joi­den vapau­det ole näin arvok­kai­ta. Edes kokoo­mus ei oli­si tois­ta mieltä.

Mitä eroa sii­nä on ver­rat­tu­na sii­hen, että joka toi­nen viik­ko yksi hel­sin­ki­läi­nen kuo­lee, kos­ka autoi­lun vapaus on niin tärkeä?

87 vastausta artikkeliin “Kuolema ja tilastollinen kuolema”

  1. Soi­nin­vaa­ran pos­taus on oppi­kir­jae­si­merk­ki olki­nuk­ke-nimi­ses­tä argumentaatiovirheestä.

    fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke

    Kuka lisäi­si ja/tai teki­si tar­vit­ta­vat muok­kauk­set wikiin? Anyone?

    1. Mikä sii­nä on olki­nuk­kea. Väi­tät­kö, ettei kokoo­mus vas­tus­ta­nut näi­tä ihmis­hen­kiä sääs­tä­nei­tä toi­mia? Sanoin jopa, että jos tuo uhraus autoi­lun vapau­den hyväk­si teh­täi­siin kas­vol­li­ses­ti mes­taa­mal­la arval­la valit­tu­ja uhre­ja, kokoo­mus­kin hel­tyi­si. Sit­ten pitäi­si vie­lä perus­tel­la, miten se on eri asia.

    2. Argu­men­toin­ti Vir­he: Kuka lisäi­si ja/tai teki­si tar­vit­ta­vat muok­kauk­set wikiin? Anyone? 

      Wiki­pe­di­aa voi muo­ka­ta kuka tahan­sa, myös tämä pus­kis­ta ammus­ke­li­ja. Kos­ka älyt­tö­myy­det pois­te­taan siel­tä heti kun ne huo­ma­taan, niin ei vain täs­sä tapauk­ses­sa kan­na­ta tehdä.

  2. Tämä on simp­pe­li hom­ma. Autoi­li­jan mie­les­tä nopeus­ra­joi­tuk­set eivät vai­ku­ta lii­ken­ne­kuo­le­miin, kos­ka hän ei ole tap­pa­nut ketään vaik­ka nopeus­ra­joi­tuk­set oli­vat korkeammat.

    Sama pätee myös alko­ho­lin hin­taan. Hin­nan­ko­ro­tuk­set eivät vai­ku­ta mitään alko­ho­lin kulu­tuk­seen kos­ka ne eivät vai­ku­ta mitään minun kulutukseeni.

    1. Jalo­nen:

      Sama pätee myös alko­ho­lin hin­taan. Hin­nan­ko­ro­tuk­set eivät vai­ku­ta mitään alko­ho­lin kulu­tuk­seen kos­ka ne eivät vai­ku­ta mitään minun kulutukseeni.

      Hin­nan­ko­ro­tuk­set vai­kut­ta­vat Alkon myyn­tiin mut­ta nii­den vai­ku­tus kulu­tuk­seen ei ole tar­kal­lee­not­taen sama asia, kos­ka alko­ho­lia kulu­te­taan muu­ten­kin kuin osta­mal­la Alkosta. 

      Kun lon­ke­rot ja A‑oluet tuli­vat kaup­poi­hin, piti alko­ho­lin kulu­tuk­sen nous­ta rajus­ti. Vai­ku­tus oli käy­tän­nös­sä täy­sin nolla. 

      Kun auto­ve­roa nos­tet­tiin, auto­ve­ron tuo­ton piti kas­vaa, mut­ta se pienikin. 

      Kaik­ki asiat eivät mene aina niin­kuin luulisi.

      1. tie­de­mies: Kun lon­ke­rot ja A‑oluet tuli­vat kaup­poi­hin, piti alko­ho­lin kulu­tuk­sen nous­ta rajus­ti. Vai­ku­tus oli käy­tän­nös­sä täy­sin nolla. 

        Noi­den vai­ku­tus ei ollut nol­la, kos­ka samaan aikaan alko­ho­li­ve­roa nos­tet­tiin. Net­to­vai­ku­tus oli nolla.

        En kos­kaan ymmär­tä­nyt, miten lon­ke­roi­den saa­pu­mi­nen kaup­paan nos­taa yksi­nän­sä alko­ho­lin koko­nais­ku­lu­tus­ta net­to­na, kun veroa oli kui­ten­kin samaan aikaan tar­koi­tus nos­taa. Minus­ta ei ollut vai­ke­aa arva­ta etu­kä­teen, että net­to­vai­ku­tus on lähel­lä nol­laa tai jopa pak­ka­sen puo­lel­la, kun veron­nos­to oli kui­ten­kin muis­ti­ni mukaan aika tun­tu­va (tavoi­te oli 100 mil­joo­naa lisää / vuosi).

      2. Sylt­ty: Noi­den vai­ku­tus ei ollut nol­la, kos­ka samaan aikaan alko­ho­li­ve­roa nos­tet­tiin. Net­to­vai­ku­tus oli nolla.

        En kos­kaan ymmär­tä­nyt, miten lon­ke­roi­den saa­pu­mi­nen kaup­paan nos­taa yksi­nän­sä alko­ho­lin koko­nais­ku­lu­tus­ta net­to­na, kun veroa oli kui­ten­kin samaan aikaan tar­koi­tus nos­taa. Minus­ta ei ollut vai­ke­aa arva­ta etu­kä­teen, että net­to­vai­ku­tus on lähel­lä nol­laa tai jopa pak­ka­sen puo­lel­la, kun veron­nos­to oli kui­ten­kin muis­ti­ni mukaan aika tun­tu­va (tavoi­te oli 100 mil­joo­naa lisää / vuosi).

        Toi­sek­seen tulee huo­mioi­da että alko­ho­lin kulu­tus on eriy­ty­nyt eikä kaik­ki ole hel­pos­ti tilas­toi­ta­vis­sa. On syy­tä olet­taa, että aina­kin se osa ihmi­sis­tä joka kulut­taa pal­jon alko­ho­lia hank­kii sitä mel­ko sään­nöl­li­ses­ti ulko­mail­ta, tätä tar­koi­tan eriy­ty­mi­sel­lä. Näi­den ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­seen ei mar­ket­tien ‘nelo­set’ tai aina­kaan veron­nos­tot eri­tyi­sem­min vaikuta.

        Samaan tapaan myös­kään alko­ho­lin todel­li­sia ongel­ma­käyt­tä­jiä ei mit­kään kel­lo ysin myyn­ti­ra­joi­tuk­set hait­taa kun he var­mas­ti osaa­vat suun­ni­tel­la toi­min­taan­sa. Itsel­lä tosin on aika mon­ta juo­maa jo jää­nyt juo­mat­ta näi­den rajo­jen takia, väi­tän­kin että san­gen mie­li­val­tai­set rajoit­teet häi­rit­se­vät lähin­nä satun­nai­sia hupi­käyt­tä­jiä kun taas todel­li­set ammat­ti­lai­set kyl­lä osaa­vat suun­ni­tel­la ja var­mis­taa että päi­vän tavoi­te tulee täyteen.

  3. En pidä täl­lais­ta yksioi­kois­ta syyl­lis­tä­mi­sa­jat­te­lua vii­saa­na. Jos menem­me tähän, koh­ta eräs puo­lue alkaa syyl­lis­tää tiet­ty­jä puo­luei­ta vaik­ka­pa sii­tä, että las­ten sek­su­aa­li­sen hyväk­si­käy­tön mää­rä on räjäh­tä­nyt (kas­voi 16,7 % vuo­des­ta 2017 vuo­teen 2018).

    1. Daniel Feder­ley: En pidä täl­lais­ta yksioi­kois­ta syyl­lis­tä­mi­sa­jat­te­lua viisaana.

      Syyl­lis­tä­vä osuus täs­tä kir­joi­tuk­ses­ta oli­si ehkä kan­nat­ta­nut jät­tää pois, mut­ta itse argu­ment­ti autoi­lun rajoit­ta­mi­sen puo­les­ta vai­kut­taa sinän­sä pätevältä.

  4. Nopeus­ra­joi­tus­ten las­ke­mi­nen on aut­ta­nut, mut­ta vai­ku­tus­ta on myös lii­ken­ne­suun­nit­te­lul­la (esim. katu­jen kaven­ta­mi­nen ja kais­to­jen vähen­tä­mi­nen) ja lii­ken­ne­mää­rän kas­vul­la (aina­kin suh­tees­sa kais­ta­mää­rään): nämä las­ke­vat nopeuk­sia ilman rajoi­tuk­sia­kin. Uudet hen­ki­lö­au­tot ovat myös aiem­paa tur­val­li­sem­pia, var­sin­kin jalan­kul­ki­joil­le tör­mäys­ti­lan­tees­sa (n. 2/3:ssa jalan­kul­ki­joi­den onnet­to­muuk­sis­ta on vas­ta­puo­le­na henkilöauto).

  5. Tilas­tol­li­sen kuo­le­man ja todel­li­sen kuo­le­man väli­nen ero on sii­nä, että jäl­kim­mäis­ten mää­rä ja syy on yleen­sä mah­dol­lis­ta sel­vit­tää. Ensin mai­nit­tu­jen koh­dal­la mää­rien ja syi­den sel­vit­tä­mi­sen mah­dol­li­suu­det riip­pu­vat sii­tä, kuin­ka tasok­kaas­ta mal­lis­ta on kyse, kuten mitä kaik­kia asioi­ta mal­li huo­mioi ja miten, ja min­kä aika­kau­den mukai­sia läh­tö­ar­vo­ja min­kä­kin teki­jän osal­ta mal­li olettaa.

    Lii­ken­neon­net­to­muus­kuo­le­mien vähe­ne­mi­sen pää­syi­tä ovat vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä olleet (1) ajo­neu­vo­jen kehit­ty­mi­nen vähem­män kuo­le­mia sekä ajo­neu­vos­sa että sen ulko­puo­lel­la ole­vil­le aiheut­ta­vik­si (mukaan lukien niin ajo­neu­vo­jen muo­toi­lun ja tur­va­jär­jes­tel­mien kehi­tyk­sen, ajo­neu­vo­va­lo­jen para­ne­mi­sen sekä jar­ru­tus­mat­kan huo­mat­ta­van lyhe­ne­mi­sen), (2) kän­ny­köi­den yleis­ty­mi­nen, joil­la saa häly­tet­tyä nopeas­ti avun, (3) ter­vey­den­huol­lon kehi­tys sekä (4) lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kehi­tys. Näis­tä vii­mek­si mai­nit­tuun liit­ty­vät nopeus­ra­joi­tuk­set, mut­ta myös tei­den kal­lis­tuk­set ja pin­ta­ma­te­ri­aa­lit, suo­ja­tiet, katu­va­lais­tuk­sen ja monet muut asiat.

    Kos­ka niin ajo­neu­vot, avun saan­nin nopeus kuin hoi­don taso­kin ovat kehit­ty­neet, auton alle jää­mi­nen on nyky­ään huo­mat­ta­vas­ti alem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä kuo­le­maan joh­ta­vaa kuin oli 1960-luvul­la samal­la ajo­no­peu­del­la. Lii­ken­ne­tur­val­li­suus on kehit­ty­nyt vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä pal­jon niis­sä­kin mais­sa, jois­sa nopeus­ra­joi­tuk­sia ei ole tiu­ken­net­tu, kos­ka niis­sä­kin ajo­neu­vot ovat kehit­ty­neet, kän­ny­kät yleis­ty­neet, ter­vey­den­huol­lon kyky hoi­taa louk­kaan­tu­nei­ta paran­tu­nut ja lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä on mm. katu­va­lais­tuk­sen osal­ta voi­nut kehittyä.

    On väi­tet­ty, että uusis­sa autois­sa yhä useam­min ole­vien kais­ta­vah­tien ja auto­maat­tis­ten jar­ru­jär­jes­tel­mien yleis­ty­mi­nen voi­si saa­da jat­kos­sa vie­lä aikaan tur­va­vöi­den yleis­ty­mis­tä jol­lain tavoin suh­tees­sa vas­taa­van kehi­tyk­sen lii­ken­neon­net­to­muuk­siin. Jat­kos­sa­kin näh­tä­neen ale­ne­vaa kehi­tys­tä myös todel­li­sis­sa lii­ken­ne­kuo­le­mis­sa. Peri­aat­tees­sa mm. kais­ta­vah­tien yleis­ty­mi­nen voi tule­vi­na vuo­si­na mah­dol­lis­taa lii­ken­ne­no­peuk­sien kas­vat­ta­mi­sen kau­pun­kia­lueil­la nyky­ti­lan­net­ta parem­mal­la lii­ken­ne­tur­val­li­suu­del­la — ja siis mm. alem­mil­la sekä tilas­tol­li­sil­la että toteu­tu­vil­la kuo­le­maan joh­ta­vil­la onnet­to­muuk­sil­la kuin mitä nykyi­sin tapahtuu.

    1. Muu­ten olet tek­nis­ten kehi­ty­sas­ke­lei­den suh­teen oikeas­sa, mut­ta eivät auto­jen valot ole paran­tu­neet, päin­vas­toin. Auto­jen kau­ko­va­lot oli­vat jo 1980-luvul­la suun­nil­leen nyky­ta­soa eikä van­han Saab 900:n valo­jen kans­sa kovin moni auto ole sen jäl­keen voi­nut kilpailla.

      Auto­jen valo­jen sijas­ta mer­kit­tä­vää on lii­ken­ne­suo­rit­teen siir­ty­mi­nen valais­tuil­le katuo­suuk­sil­le. Pimeil­lä­kin teil­lä toki aje­taan, mut­ta väes­tön kes­kit­ty­mi­nen taa­ja­miin mer­kit­see sitä, että pimeil­lä maan­teil­lä ei hir­veäs­ti käve­li­jöi­tä ole. Pie­nis­sä­kin kun­ta­kes­kuk­sis­sa on katu­va­lot ja kevyen lii­ken­teen väy­lät. Katu­va­lo­jen kans­sa päät­tyy myös asu­tus, eivät­kä syvän maa­seu­dun mum­mot ja papat pal­joa maan­teil­lä könyä kävelemässä.

      Ter­vey­den­huol­lon kehi­tyk­sen suh­teen oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä tut­ki­mus Suo­men päi­vys­tys­jär­jes­tel­män muu­tok­sen vai­ku­tuk­sis­ta. Enti­sai­kaan jokai­ses­sa kir­kon­ky­läs­sä oli ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen yleis­lää­kä­ri­päi­vys­tys, ja lii­ken­neon­net­to­muu­den uhri pää­tyi sin­ne päi­vys­tä­jän hoi­toon. Päi­vys­tä­jän koke­mus vaih­te­li mer­kit­tä­väs­ti: mitä tahan­sa nuo­res­ta kan­dis­ta koke­nee­seen tk-lää­kä­riin. Apu­lai­se­na lää­kä­ril­lä oli vas­taan­ot­toa­vus­ta­ja, jol­la ei ollut vält­tä­mät­tä mitään kou­lu­tus­ta, ja ter­veys­kes­kuk­sen varus­tus riit­ti lähin­nä yksin­ker­tai­siin tai epä­toi­voi­sen vält­tä­mät­tö­miin toi­men­pi­tei­siin. Nyt päi­vys­tys on maa­kun­ta­kes­kuk­ses­sa, jon­ne on hel­pos­ti kym­me­nien kilo­met­rien mat­ka. Toi­saal­ta ambu­lans­sin varus­tus ja mie­his­tön osaa­mi­nen ovat aivan eri tasol­la. Ambu­lans­si­kus­kit ovat AMK-kou­lu­tet­tu­ja ensi­hoi­ta­jia, eivät kun­nan tuki­työl­lis­tä­miä enti­siä apu­kou­lu­lai­sia. Käy­tän­nös­sä ambu­lans­si­hen­ki­lös­tö kyke­nee sta­bi­loi­maan poti­laan sel­lai­seen kun­toon, että tämä kes­tää siir­ron kes­kus­sai­raa­laan, jos on kes­tääk­seen. Ja jos joku kes­kus­sai­raa­laan sel­vi­ää hen­gis­sä, ei hän­tä siel­lä kyl­lä pääs­te­tä enää kuolemaan.

      Kän­ny­köi­den mer­ki­tys­tä en hir­veäs­ti yliar­vioi­si. Jo 1990-luvun alus­sa noin joka vii­den­nes­sä autos­sa oli mat­ka­pu­he­lin, joten avun sai, kun pysäyt­te­li ohi­kul­ki­joi­ta. Lisäk­si talo­ja, jois­sa oli kyl­lä puhe­lin, oli maa­seu­dul­la tiheäm­mäs­sä kuin nyky­ään. Taa­ja­mas­sa puhe­li­meen pää­si, jos kol­kut­ti lähim­pään oveen. Ei se kän­nyk­kä ole täs­sä suh­tees­sa niin ihmeel­li­nen mul­lis­tus. Vaik­ka avun hälyt­tä­mi­nen oli hiu­kan hitaam­paa, niin kyl­lä 1980-luvun­kin Suo­mes­sa aina­kin Lapin ja Oulun lää­nien ulko­puo­lel­la onnet­to­muu­den uhri saa­tiin hoi­toon “kul­tai­sen tun­nin” sisäl­lä. Ero­na oli lähin­nä se, että poti­las saa­tiin tuon tun­nin aika­na ter­veys­kes­kuk­seen, kun nyt lähes saman tasoi­nen hoi­to tuo­daan poti­laan luokse.

      1. Auto­jen ajo­va­lois­sa on tapah­tu­nut monen­lai­sia asioi­ta. Jos men­nään ajas­sa taak­se­päin riit­tä­vän pal­jon, pääs­tään aikaan, jol­loin ajo­va­lo­ja piti päi­vä­ai­kaan pitää pääl­lä, jos satoi. Auton valo­jen pääl­lä pito aut­taa kul­jet­ta­jia erot­ta­maan, mit­kä autot liik­ku­vat ja mit­kä eivät, ja nyky­ään ajo­va­lo­jen käyt­tö on pakol­lis­ta aina myös päi­vä­ai­kaan kun autol­la liik­kuu. On tot­ta, että 1980-luvul­la­kin on ollut hyvät ajo­va­lot omaa­via auto­ja (ja myös se, että osa niis­tä valois­ta on saat­ta­nut sokais­ta vas­taan tule­via). Nykyi­set valot, jot­ka vaih­ta­vat auto­maat­ti­ses­ti pit­kät valot lyhyi­siin jon­kun tul­les­sa vas­taan, ovat paran­ta­neet sii­hen näh­den lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta. Lisäk­si kes­ki­mää­rin valo­te­ho on myös kas­va­nut, vaik­ka aiem­min onkin ollut hei­kom­min valai­se­vien auto­jen seas­sa hyvin valai­se­via autojakin.

        Mat­ka­pu­he­lin­ten koko­nais­vai­ku­tus­ta voi miet­tiä ver­taa­mal­la tilan­net­ta riit­tä­vän kau­as: vaik­ka­pa 1960- tai 1970-lukuun. Ei ainoas­taan avun hälyt­tä­jän kan­nal­ta, vaan myös avun tuo­jan kan­nal­ta. Avun tuo­ja sai tie­don häly­tys­koh­tees­taan läh­tö­pai­kas­taan. Jos auto oli ajos­sa, se ei saa­nut tie­toa. Apua hälyt­tä­vän piti osa­ta kuva­ta täs­mäl­leen onnet­to­muus­paik­ka, tilan­ne ja avun tar­ve. Jos tie­to oli välit­ty­nyt puut­teel­li­ses­ti, auto ei vält­tä­mät­tä löy­tä­nyt edes peril­le. Nyky­ään hätä­kes­kus­päi­vys­tä­jä näkee suo­raan avun soit­ta­jan sijain­nin, ja pys­tyy hälyt­tä­mään avun pai­kal­le vaik­ka minuu­tis­sa, ja täs­men­tä­mään tie­to­ja ambu­lans­sin hen­ki­lö­kun­nal­le näi­den jo ajaes­sa pai­kal­le, ja nämä puo­les­taan voi­vat välit­tää tie­dot tar­peis­ta sai­raa­laan jo mat­kal­taan, jol­loin hoi­to­ket­ju ete­nee nyky­ään enti­seen ver­rat­tu­na vauh­dil­la. Hen­gen­vaa­ral­lis­ten vau­rioi­den koh­dal­la jokai­sel­la minuu­til­la voi olla mer­ki­tys­tä. Nyky­ään moni sel­lai­nen ihmi­nen säi­lyy onnet­to­muuk­sis­ta hen­gis­sä, joka oli­si vie­lä 1960-luvun lopul­la toden­nä­köi­ses­ti kuol­lut saman­lai­sia vau­rioi­ta kehoon­sa saa­tu­aan. Esi­mer­kik­si aivo­vau­rioi­den hoi­to­mah­dol­li­suu­det ovat kehit­ty­neet todel­la paljon.

    2. Miten nämä jar­ru­jär­jes­tel­mät ym ovat onnis­tu­neet vai­kut­ta­maan pal­jon tehok­kaa­min ase­man edes­sä Kai­sa­nie­men­ka­dul­la kuin muu­al­la Suomessa?

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Miten nämä jar­ru­jär­jes­tel­mät ym ovat onnis­tu­neet vai­kut­ta­maan pal­jon tehok­kaa­min ase­man edes­sä Kai­sa­nie­men­ka­dul­la kuin muu­al­la Suomessa?

        Hel­sin­gis­sä on muu­ta maa­ta pari vuot­ta kes­ki-iäl­tään uud­dem­pi ajo­neu­vo­kan­ta, min­kä takia ajo­neu­vois­sa tapah­tu­nut tur­val­li­suus­ke­hi­tys on tavan­nut näkyä Hel­sin­gis­sä pari vuot­ta muu­ta maa­ta aiem­min. Tie­lii­ken­ne­kuo­le­mat pai­not­tu­vat täl­lä het­kel­lä voi­mak­kaas­ti 2010-lukua edel­tä­nei­siin ajo­neu­voi­hin. En kiis­tä sitä, ettei­kö myös nopeus­ra­joi­tus­ten alen­ta­mi­sel­la kan­ta­kau­pun­gis­sa ole ollut mer­ki­tys­tä onnet­to­muuk­sia vähen­tä­vään kehi­tyk­seen. Kyl­lä lii­ken­ne­no­peuk­sien alen­ta­mi­sel­la on kiis­tat­ta ollut vai­ku­tus­ta lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen. Mut­ta ei se ainoa asia ole, joka on onnet­to­muuk­sia vähentänyt.

        En ole näh­nyt näyt­töä sii­tä, että Kai­sa­nie­men­ka­dul­la oli­si esiin­ty­nyt joten­kin poik­keuk­sel­li­nen onnet­to­muuk­sien ale­ne­mis­ke­hi­tys ver­rat­tu­na Suo­men mui­den kau­pun­kien ase­man­seu­tu­jen onnet­to­muus­ke­hi­tyk­seen, jois­sa vaka­vat lii­ken­neon­net­to­muu­det myös ovat vähen­ty­neet, ja jois­sa ei ole tain­nut vuo­si­kausiin olla yhtään kuo­le­maan joh­ta­nut­ta lii­ken­neon­net­to­muut­ta. Onko sinul­la tie­dos­sa jokin läh­de, joka osoit­tai­si Kai­sa­nie­men­ka­dun kehi­tyk­sen olleen poik­keuk­sel­li­sen Suo­men ase­man­seu­tu­jen joukossa?

        Val­ta­kun­nal­lis­ten lii­ken­neon­net­to­muus­ti­las­to­jen mukaan tie­lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuol­lei­den huip­pu oli 1960-luvun lopus­sa ja 1970-luvun alus­sa, jol­loin lii­ken­ne­kuo­le­mat liik­kui­vat pahim­mil­laan yli 1100:n. Sit­ten sää­det­tiin tur­va­vöi­den käyt­tö­pak­ko 1975, joka nopeas­ti romah­dut­ti tie­lii­ken­ne­kuo­le­mien mää­rät. 1980-luvul­la lii­ken­ne­kuo­le­mat liik­kui­vat 600:n tie­noil­la vuo­sit­tain, kun­nes 1980-luvun lopul­la ne käväi­si­vät het­kel­li­ses­ti yli 700:n, mut­ta romah­ti­vat heti sen jäl­keen mm. niin, että 1990-luvun puo­les­ta välis­tä läh­tien lii­ken­ne­kuo­le­mat oli­vat noin tasol­la 400 vuo­des­sa, kun­nes ne läh­ti­vät taas sel­vään las­kuun. 2000-luvun alku­puo­lel­ta läh­tien tur­va­tyy­nyt yleis­tyi­vät ja tur­va­tes­tit, ovat sit­tem­min kan­nus­ta­neet paran­ta­maan myös jalan­kul­ki­joi­den tur­val­li­suut­ta auto­jen muo­toi­lus­sa sekä mm. jar­ru­tus­mat­ko­jen lyhe­ne­mi­nen, johon on vai­kut­ta­nut sekä auto­val­mis­ta­jat itse että myös ren­kais­sa tapah­tu­nut kehi­tys. Tämä kehi­tys on vai­kut­ta­nut eri­tyi­ses­ti alhai­sil­la nopeuk­sil­la tapah­tu­via kuo­le­maan joh­ta­via ja vaka­via vam­mau­tu­mi­sia aiheut­ta­via onnet­to­muuk­sia vähen­täen. Alin tie­lii­ken­tees­sä kuol­lei­suu­den vuo­si Suo­mes­sa on ollut vuo­si 2014, jol­loin kuol­lei­ta oli 229. Vuo­den 2018 lopul­lis­ta lukua ei ole vie­lä vah­vis­tet­tu. Vii­mei­sen 15 vuo­den aika­na tie­lii­ken­teen onnet­to­muuk­sis­sa kuol­lei­den mää­rä on vie­lä noin puo­lit­tu­nut val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Onnet­to­muu­det ovat vähen­ty­neet sekä kau­pun­kia­lueil­la että maan­tie­a­lueil­la. Junan alle jää vuo­sit­tain yhä yli 50 ihmis­tä, jois­ta suu­rim­man osan arvioi­daan ole­van itse­mur­haa yrit­tä­viä. Se luku ei ole ilmei­ses­ti kovin­kaan pal­joa vähen­ty­nyt vii­mei­sen 15 vuo­den aika­na. Rai­de­lii­ken­tees­sä kuo­le­mat tapah­tu­vat nyky­ään yleen­sä radal­la, kun taas ase­mien edes­sä ole­vil­la kaduil­la lii­ken­ne­kuo­le­mat ovat nyky­ään harvinaisia.

  6. Blo­gis­tin esi­merk­ki on heik­ko sii­nä mie­les­sä, että sitä on vai­kea ottaa todes­ta: emme usko, että uhraa­mal­la voi­si oikeas­ti vai­kut­taa autoi­li­joi­den vapau­teen. Sik­si esi­merk­kiä poh­ties­sa voi men­nä tuo puut­tu­va usko ja uhrat­ta­van herät­tä­mä empa­tia sekaisin. 

    On help­po kek­siä esi­merk­ke­jä, jois­sa ihmis­ten vapauk­sia rajoit­ta­mal­la voi­tai­siin sääs­tää ihmis­hen­kiä, mut­ta vih­reät­kään eivät kan­na­ta moi­sia rajoi­tuk­sia — vapaus menee ihmis­hen­gen edel­le. Ei aina ja kai­ken­lai­nen vapaus, mut­ta toi­si­naan jon­kin­lai­nen vapaus. Kokoo­mus­lai­set kai­ke­ti arvos­ta­vat vapaut­ta laa­jem­min ja kor­keam­mal­le kuin vihreät.

    1. Blo­gis­tin esi­merk­ki on heik­ko sii­nä mie­les­sä, että sitä on vai­kea ottaa todes­ta: emme usko, että uhraa­mal­la voi­si oikeas­ti vai­kut­taa autoi­li­joi­den vapau­teen. Sik­si esi­merk­kiä poh­ties­sa voi men­nä tuo puut­tu­va usko ja uhrat­ta­van herät­tä­mä empa­tia sekaisin. 

      Et ymmär­tä­nyt koko kysy­mys­tä. Yri­tin sel­vit­tää, mitä oikeas­ti tar­koit­taa se, että jon­kun mie­les­tä on oikein uhra­ta lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa 20 ihmis­tä vuo­sit­tain vain, jot­ta ajo­no­peus koko Hel­sin­gis­sä oli­si 50 km/h. Joka näin sanoo, uskoo sii­hen, että uhraus kan­nat­taa. Yri­tin havain­nol­lis­taa, että se on sama kuin jos arpoi­sim­me nämä onnet­to­mat ja näyt­täi­sim­me lau­an­tai-illan uutis­ten jäl­keen hei­dän kivit­tä­mi­sen­sä kuo­li­aak­si. He ovat yhtä kuolleita.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Et ymmär­tä­nyt koko kysy­mys­tä. Yri­tin sel­vit­tää, mitä oikeas­ti tar­koit­taa se, että jon­kun mie­les­tä on oikein uhra­ta lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa 20 ihmis­tä vuo­sit­tain vain, jot­ta ajo­no­peus koko Hel­sin­gis­sä oli­si 50 km/h. Joka näin sanoo, uskoo sii­hen, että uhraus kan­nat­taa. Yri­tin havain­nol­lis­taa, että se on sama kuin jos arpoi­sim­me nämä onnet­to­mat ja näyt­täi­sim­me lau­an­tai-illan uutis­ten jäl­keen hei­dän kivit­tä­mi­sen­sä kuo­li­aak­si. He ovat yhtä kuolleita. 

        Mate­maat­ti­ses­ti ottaen olet oikeas­sa, Osmo. Samoin, jos har­ras­te­taan uti­li­ta­ris­tis­ta filo­so­fi­aa. Sen sijaan ystä­väm­me “Aika aja­tel­la” käyt­tää ihan omaa ver­sio­taan Kan­tin etii­kas­ta. Hänen ajat­te­lus­saan rikos on käyt­tää juu­ri jotain tiet­tyä, nimet­tyä ihmis­tä väli­nee­nä. Sen sijaan se, että aiheu­te­taan todis­tet­ta­vas­ti vahin­ko jol­le­kin satun­nai­sel­le yksi­löl­le, jota ei voi­da suo­raan nime­tä, ei ole tämän ihmi­sen alis­ta­mis­ta välineeksi.

        Täl­lai­nen ajat­te­lu on luon­teel­taan maa­gis­ta, sil­lä se nos­taa moraa­li­sen arvioin­nin koh­teek­si sen, että vahin­goit­tu­va hen­ki­lö on tie­dos­sa. Yhteis­kun­nas­sa jou­du­taan sen sijaan teke­mään pal­jon pää­tök­siä, jois­sa tilas­tol­li­ses­ti kat­soen var­maa vahin­koa aiheu­te­taan tun­te­mat­to­mil­le, mut­ta tun­net­tuun popu­laa­tioon kuu­lu­vil­le hen­ki­löil­le. Esi­merk­ki­nä voi­si ottaa vaik­ka­pa pien­hiuk­kas­pääs­töt. Kun raken­nam­me kau­pun­ki­bu­le­var­din, sijoi­tam­me muu­ta­mia tuhan­sia ihmi­siä ympä­ris­töön, jon­ka pien­hiuk­kas­pääs­töt ovat sel­väs­ti muu­ta kau­pun­kia kor­keam­mat. Näis­tä ihmi­sis­tä tiet­ty (pie­ni) mää­rä kuo­lee ennen aiko­jaan. Hel­sin­gin kau­pun­gis­sa kat­so­taan, että tämä uhraus on mie­le­käs­tä teh­dä kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen ja luon­non­ti­lais­ten aluei­den suo­je­lun nimis­sä. Täs­tä huo­li­mat­ta täl­lai­sen­kin kaa­voi­tus­rat­kai­sun teki­jöil­lä voi kat­soa ole­van tule­vai­suu­des­sa kuo­le­vien ihmis­ten ver­ta käsis­sään. Teko ei ole yhtään sen eet­ti­sem­pi tai vähem­män eet­ti­nen kuin sen pak­su­kai­sen työn­tä­mi­nen rati­kan eteen.

        Aivan vas­taa­vas­ti voim­me ottaa esi­mer­kik­si ase­vel­vol­li­suu­den. Sen jär­jes­tä­mäl­lä tiet­ty mää­rä pakos­ta pal­ve­luk­ses­sa ole­via ihmi­siä vam­mau­tuu tai kuo­lee pal­ve­lus­ta­pa­tur­mis­sa rau­han aika­na ja pal­jon suu­rem­pi jouk­ko kaa­tuu mah­dol­li­ses­sa sodas­sa. Emme tie­dä, kei­tä nämä ovat, mut­ta hei­dän saat­ta­mi­sen­sa koti­seu­dun mul­tiin­kin on suun­ni­tel­tu ja har­joi­tel­tu. Tämä­kin on oikeu­tet­tua, kos­ka puo­lus­tus­val­mis­te­lu­jen ja ‑sodan avul­la suo­jel­laan kan­saa täy­del­li­sel­tä tuholta. 

        Kan­tin etiik­ka ei kel­paa yhteis­kun­ta­po­li­tii­kan väli­neek­si, ja nimi­ma­gi­aan perus­tu­va kan­ti­lai­suus on vie­lä pahempaa.

      2. Käy­tän­nös­sä ihmi­nen ajat­te­lee kui­ten­kin eri taval­la tilas­tol­li­sen ja nime­tyn kuo­le­man koh­dal­la ja tämä näkyy myös nykyi­ses­sä lainsäädännössä. 

        Osmon ana­lo­gias­ta seu­raa muu­ten mie­len­kiin­toi­sia ajatusleikkejä:
        Oli­si­ko Vih­rei­den (ja mui­den­kin puo­luei­den) ydin­voi­ma­suh­tau­tu­mi­nen ollut erilaista?

        Jos vaik­ka­pa jokai­sen edus­kun­nas­sa ydin­voi­maa vas­tus­ta­neen kan­san­edus­ta­jan oli­si pitä­nyt vetää vuo­rol­lan­sa hatus­ta joku suo­ma­lai­nen teloi­tet­ta­vak­si sii­tä ilos­ta, että raken­nam­me ydin­voi­ma­lai­tos­ten sijas­ta polt­to­lai­tok­sia (joi­den pien­hiuk­kas­pääs­töt tap­pa­vat), mitä äänes­tyk­sis­sä oli­si tapah­tu­nut? Olis­ko Van­ha­nen teh­tail­lut pon­ten­sa 90-luvul­la, jos oli­si saa­nut vetää ensim­mäi­sen teloi­tet­ta­van nimen? 

        Entä­pä moni­ko kan­san­edus­ta­ja oli­si kan­nat­ta­nut säh­kö­ve­ro­jen koro­tus­ta ja puun pien­polt­toa, jos jou­tui­si itse valit­se­maan hiuk­kas­pääs­töi­hin tukehtuvat?

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Et ymmär­tä­nyt koko kysy­mys­tä. Yri­tin sel­vit­tää, mitä oikeas­ti tar­koit­taa se, että jon­kun mie­les­tä on oikein uhra­ta lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa 20 ihmis­tä vuo­sit­tain vain, jot­ta ajo­no­peus koko Hel­sin­gis­sä oli­si 50 km/h. Joka näin sanoo, uskoo sii­hen, että uhraus kannattaa… 

        Nyt Osmo logiik­ka­si pet­tää. Lii­oit­te­let ajo­no­peu­den vai­ku­tus­ta joko tie­tä­mät­tö­myyt­tä­si tai omis­ta, vir­heel­li­sis­tä läh­tö­koh­dis­ta­si. Polii­sin tilas­to­jen mukaan, jot­ka vahin­gos­sa tuli­vat HS:iin joku vuo­si sit­ten, vain päih­teet ja väsy­mys oli­vat tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­tä­viä syi­tä onnet­to­muuk­siin. Olet yleen­sä hyvä nume­roi­den kans­sa, mut­ta hen­ki­lö­au­to muo­dos­taa jon­kin­lai­sen mus­tan aukon ajattelussasi.

        Pää­väy­lien nopeuk­sia tulee nos­taa, ei las­kea. Lii­ken­teen tulee olla suju­vaa. Pää­väy­lil­lä tulee myös kevyt­lii­ken­ne erot­taa auto­lii­ken­tees­tä. Se lisää auto­lii­ken­teen suju­vuut­ta ja kevyen­lii­ken­teen tur­val­li­suut­ta. Ihan niin­kuin hom­ma hoi­de­taan vaik­ka­pa Pariisissa.

      4. Kal­le, et nyt voi mitään sil­le, että ajo­no­peuk­sien alen­ta­mi­nen Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on vähen­tä­nyt kuo­le­maan joh­ta­nei­ta onnet­to­muuk­sia todel­la tehok­kaas­ti. Mas­a­seu­dun onnet­to­muuk­sis­ta koo­tut tilas­tot eivät täs­sä asias­sa ole rele­vant­te­ja. Sekoi­tat myös kes­ke­nään onnet­to­muu­den juri­di­sen syyn sii­hen, mit­kä teki­jät saa­vat aikaan sen, että onnet­to­muu­den seu­rauk­set ovat kohtalokkaat.

      5. Kal­le: Nyt Osmo logiik­ka­si pet­tää. Lii­oit­te­let ajo­no­peu­den vai­ku­tus­ta joko tie­tä­mät­tö­myyt­tä­si tai omis­ta, vir­heel­li­sis­tä läh­tö­koh­dis­ta­si. Polii­sin tilas­to­jen mukaan, jot­ka vahin­gos­sa tuli­vat HS:iin joku vuo­si sit­ten, vain päih­teet ja väsy­mys oli­vat tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­tä­viä syi­tä onnet­to­muuk­siin. Olet yleen­sä hyvä nume­roi­den kans­sa, mut­ta hen­ki­lö­au­to muo­dos­taa jon­kin­lai­sen mus­tan aukon ajattelussasi.

        Pää­väy­lien nopeuk­sia tulee nos­taa, ei las­kea. Lii­ken­teen tulee olla suju­vaa. Pää­väy­lil­lä tulee myös kevyt­lii­ken­ne erot­taa auto­lii­ken­tees­tä. Se lisää auto­lii­ken­teen suju­vuut­ta ja kevyen­lii­ken­teen tur­val­li­suut­ta. Ihan niin­kuin hom­ma hoi­de­taan vaik­ka­pa Pariisissa.

        Hel­sin­gin kes­kus­tan katu­ja ei voi noin vaan muut­taa moni­kais­tai­sik­si pää­väy­lik­si tyy­liin Parii­si kos­ka ovat lii­an kapei­ta. Tie­tys­ti voi­si aja­tel­la suo­ja­tei­den mää­rän kar­si­mis­ta ja lii­ken­ne­va­lo­jen lait­ta­mi­nen kaik­kiin, ihmet­te­len mik­si Man­ner­hei­min­tiel­lä edes ei ole niin. Sil­loin voi­tai­siin ajo­no­peu­det pitää 50 km/h:ssa mut­ta ei juu­ri suu­rem­pa­na nykyi­sil­lä liikennemäärillä.

      6. Man­ner­hei­min­tiel­lä alen­ne­taan nopeuk­sia pait­si tur­va­lo­li­suu­den, myös lii­ken­ne­me­lun takia. Lii­ken­ne­va­lo­jen ajoi­tus menee vai­keak­si, jos joka suo­ja­tien koh­dal­la on lii­ken­ne­va­lot. Aka­sääs­tä kilo­met­riä koh­den on 18 sekun­tia, kun nopeus nousee 40 kilo­met­ris­tä 50 kilo­met­rin — tai siis oli­si, ellei aina välil­lä pitäi­si kui­ten­kin pysäh­tyä liikennevaloihin.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Man­ner­hei­min­tiel­lä alen­ne­taan nopeuk­sia pait­si tur­va­lo­li­suu­den, myös lii­ken­ne­me­lun takia. Lii­ken­ne­va­lo­jen ajoi­tus menee vai­keak­si, jos joka suo­ja­tien koh­dal­la on lii­ken­ne­va­lot. Aka­sääs­tä kilo­met­riä koh­den on 18 sekun­tia, kun nopeus nousee 40 kilo­met­ris­tä 50 kilo­met­rin – tai siis oli­si, ellei aina välil­lä pitäi­si kui­ten­kin pysäh­tyä liikennevaloihin. 

        Yksi asia, jota voi­tai­siin myös kor­ja­ta, on ratik­ka­py­säk­kien katos­ten sijoit­te­lu. Katok­sen ja kul­kusuun­nas­sa sen taka­na ole­van suo­ja­tien välis­sä pitäi­si olla riit­tä­vän pit­kä mat­ka (esim. 30–50 met­riä), että auton aja­jal­la on edes teo­rias­sa mah­dol­li­suus jar­rut­taa täy­des­tä vauh­dis­ta, jos joku astuu suo­ja­tiel­le. Nyt katos on mones­sa paik­kaa sijoi­tet­tu lähel­le suo­ja­tie­tä niin, että se peit­tää näkyvyyden.

      8. Kal­le: Nyt Osmo logiik­ka­si pet­tää. Lii­oit­te­let ajo­no­peu­den vai­ku­tus­ta joko tie­tä­mät­tö­myyt­tä­si tai omis­ta, vir­heel­li­sis­tä läh­tö­koh­dis­ta­si. Polii­sin tilas­to­jen mukaan, jot­ka vahin­gos­sa tuli­vat HS:iin joku vuo­si sit­ten, vain päih­teet ja väsy­mys oli­vat tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­tä­viä syi­tä onnet­to­muuk­siin. Olet yleen­sä hyvä nume­roi­den kans­sa, mut­ta hen­ki­lö­au­to muo­dos­taa jon­kin­lai­sen mus­tan aukon ajattelussasi. 

        Nor­maa­li­jär­ki­ne ihmi­nen ei läh­de edes vähän­kään päih­ty­nee­nä tai väsy­nee­nä aja­maan autol­la Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Kola­ri­ris­ki on kui­ten­kin aika­moi­nen. Yleen­sä ei ole edes tar­vet­ta sii­hen kos­ka jul­ki­nen lii­ken­ne toi­mii. Maa­seu­dul­la taas ei ole har­vi­nais­ta että aje­taan pie­nes­sä mais­tis­sa tai jos­kus isom­mas­sa­kin, juh­lis­ta tai kapa­kas­ta kotiin, kos­ka ris­kit suo­ril­la maan­teil­lä ovat pie­nem­mät ja muu­ta vaih­toeh­toa ei ole ellei halua viet­tää koko elä­mään­sä rai­vo­rait­tii­na, ja monet joi­den työ liit­tyy autol­la aja­mi­seen aja­vat maan­teil­lä pit­kiä mat­ko­ja rättiväsyneinä.

  7. Toden­nä­köi­syyk­sien hah­mot­ta­mi­nen ja ver­taa­mi­nen on ihmi­sel­le aika vai­kea­ta. Jos ihmi­sil­tä kysyi­si haluk­kuut­ta osal­lis­tua vedon­lyön­tiin, jos­sa toi­se­na tule­ma­na on kuo­le­ma ja toi­se­na pal­kin­to ei kovin­kaan mon­taa vapaa­eh­tois­ta löy­tyi­si. Kui­ten­kin ihmi­set jat­ku­vas­ti teke­vät asioi­ta jois­sa on ris­ki menet­tää hen­ken­sä, kuten syö­vät, kul­ke­vat lii­ken­tees­sä, uivat jne, ja vie­lä­pä teke­vät näi­tä asioi­ta hyvin vähäi­sen pal­kin­non tähden.
    Se mik­si pals­tan isän­nän esi­merk­ki on vie­ras joh­tuu sii­tä, että sii­nä arval­la valit­tua ihmis­tä käy­te­tään väli­nee­nä ja hänen ihmi­sar­von­sa vie­dään. Tätä pide­tään lähes jokai­ses­sa kult­tuu­ris­sa vää­rä­nä, kun sen sijaan sitä ei pide­tä kovin tuo­mit­ta­va­na että osal­lis­tuu itse­näi­se­nä toi­mi­ja­na toi­min­taan joka sisäl­tää riskejä.
    Tämä on rin­nas­tei­nen van­haan eet­ti­sen valin­nan esi­merk­kiin, jos­sa voi­si pysäyt­tää kar­ku­teil­le pääs­seen jar­rut­to­man rai­tio­vau­nun työn­tä­mäl­lä sen tiel­le liha­van mie­hen, joka on ihmet­te­le­mäs­sä tapah­tu­maa, ja näin sääs­tää nii­den ihmis­ten hen­gen joi­den pääl­le rai­tio­vau­nu on mat­kal­la. Kukaan ter­ve ihmi­nen ei teki­si tätä valin­taa juu­ri sen takia että sil­lä riis­tet­täi­siin ko. mie­hen ihmisarvo.

    Eli on eit­tä­mät­tä hyvä jut­tu kun lii­ken­ne­kuo­le­mat vähe­ne­vät, mut­ta ei sitä tar­vit­se argu­men­toi­da taval­la, jon­ka lukion filo­so­fian­kurs­sin käy­nyt voi kah­des­sa minuu­tis­sa tyrmätä.

    1. AV, Et ymmär­tä­nyt ollen­kaan rin­nas­tus­ta­ni. Halusin esit­tää kon­kret­ti­sel­la taval­la, mitä pitää sisäl­lään aja­tus, että on minul­la on oikeus uhra­ta 20 ihmis­tä vuo­des­sa, jot­ta minä ja kave­ri­ni saam­me ajaa 50 km/h Hel­sin­gis­sä. Jos tämä hen­kil­lö jou­tui­si nimeä­mään nuo oman aut6oilijan gva­pau­ten­sa pules­ta uhr­tat­ta­vat, hän ei pys­tyi­si sitä teke­mään, mut­ta kun hän on val­mis uhraa­maan 20 tun­te­ma­ton­ta ihmis­tä, se on hänen mie­les­tään ihan ok.- Molem­mis­sa tapauk­seis­sa 20 ihmis­tä kuo­lee, jot­ta autoi­li­jan vapaus…
      Täs­tä otsik­ko, kuo­le­ma ja tilas­tol­li­nen kuolema.

    2. Tämä on rin­nas­tei­nen van­haan eet­ti­sen valin­nan esi­merk­kiin, jos­sa voi­si pysäyt­tää kar­ku­teil­le pääs­seen jar­rut­to­man rai­tio­vau­nun työn­tä­mäl­lä sen tiel­le liha­van mie­hen, joka on ihmet­te­le­mäs­sä tapah­tu­maa, ja näin sääs­tää nii­den ihmis­ten hen­gen joi­den pääl­le rai­tio­vau­nu on mat­kal­la. Kukaan ter­ve ihmi­nen ei teki­si tätä valin­taa juu­ri sen takia että sil­lä riis­tet­täi­siin ko. mie­hen ihmisarvo.

      Filo­so­fi­nen sai­var­te­lu on hyö­dy­tön­tä, mut­ta kui­ten­kin haus­kaa. Sanoit­ko, ettei kukaan? Väit­täi­sin, että oikeas­sa valin­ta­ti­lan­tees­sa tämä uhraa­mi­nen on enem­män sään­tö kuin poik­keus. Sodas­sa usein komp­pa­nian pääl­lik­kö uhra­si mie­hen tai kak­si pelas­taak­seen komp­pa­nian­sa, eikä tätä pidet­ty miten­kään tuo­mit­ta­va­na vaan perä­ti vii­saa­na ja oikeana.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Filo­so­fi­nen sai­var­te­lu on hyö­dy­tön­tä, mut­ta kui­ten­kin haus­kaa. Sanoit­ko, ettei kukaan? Väit­täi­sin, että oikeas­sa valin­ta­ti­lan­tees­sa tämä uhraa­mi­nen on enem­män sään­tö kuin poik­keus. Sodas­sa usein komp­pa­nian pääl­lik­kö uhra­si mie­hen tai kak­si pelas­taak­seen komp­pa­nian­sa, eikä tätä pidet­ty miten­kään tuo­mit­ta­va­na vaan perä­ti vii­saa­na ja oikeana. 

        Isoi­sä­ni, kau­ko­par­tio­mies, ker­toi ainoan ker­ran sodas­ta puhues­saan tilan­tees­ta, jos­sa hänet ja eräs lap­pa­lai­nen käs­ket­tiin suo­jaa­maan koh­teel­ta pois­tu­van par­tion läh­töä. Teh­tä­vä­nä oli odot­taa ladun var­res­sa puo­li tun­tia ja tuho­ta mah­dol­li­set takaa-aja­jat. Pelot­ti kuu­lem­ma pirus­ti, kun eihän sii­tä oli­si voi­mut mil­lään sel­vi­tä hen­gis­sä, jos vihol­li­nen oli­si todel­la tul­lut yhtään isom­mal­la voi­mal­la. Puo­len tun­nin odot­te­lun jäl­keen mie­het nousi­vat ja hiih­ti­vät par­tion kiin­ni. Ei isoi­sä sil­ti kat­ke­ra ollut, vaik­ka tapaus pala­si uniin vie­lä vuo­si­kym­men­ten jäl­keen. Hän oli par­tion par­hai­ta hiih­tä­jiä ja muu­toin uhrat­ta­vis­sa ole­va per­hee­tön nuo­ri mies. Hän ymmär­si hyvin, että hänet kan­nat­ti jät­tää vahtiin. 

        Näin saman ajat­te­lun myös kon­kreet­ti­se­na. Oli kor­kea talon­har­ja, jon­ne ei oikein tur­val­li­ses­ti pääs­syt maa­laa­maan. Suvun mie­het miet­ti­vät, kuka menee. Isoi­sä, jo van­ha mies, tote­si: “Jos minä putoan, sii­tä on suvul­le pie­nin vahin­ko. Minä menen.” Ja meni. Ja maa­la­si. Ja tuli sil­tä­kin reis­sul­ta hengissä. 

        Itse­kin olen näh­nyt saman tilan­teen, tosin vain suun­nit­te­lus­sa, kun sodan ajan jou­kon esi­mies selit­tää alem­man jou­kon avain­hen­ki­lös­töl­le, mik­si juu­ri täl­le poru­kal­le on annet­tu (ope­ra­tii­vi­ses­sa, oikeas­sa) tais­te­lusuun­ni­tel­mas­sa eri­koi­sen vaa­ral­li­nen, var­mas­ti tap­pioi­ta tuot­ta­va teh­tä­vä. Ei sii­nä muu­ta voi tode­ta kuin kiit­tää seli­tyk­ses­tä. Moni ei ole saa­nut sitäkään.

        Useim­mi­ten näis­sä tosie­lä­män valin­ta­ti­lan­teis­sa, jois­sa ris­kit ovat huo­mat­ta­vat, ihmi­nen ei pun­nit­se vie­rai­den ihmis­ten elä­män arvoa vaan oman elä­män­sä arvoa. Luo­ja suo­koon sil­loin meis­tä itse kul­le­kin voi­maa ja roh­keut­ta, ettei tar­vit­se lop­pui­kään­sä häve­tä pelkuruuttaan.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Filo­so­fi­nen sai­var­te­lu on hyö­dy­tön­tä, mut­ta kui­ten­kin haus­kaa. Sanoit­ko, ettei kukaan? Väit­täi­sin, että oikeas­sa valin­ta­ti­lan­tees­sa tämä uhraa­mi­nen on enem­män sään­tö kuin poikkeus. 

        Tämä ns. trol­ley problem on niin kuu­lui­sa, että sii­tä on oma Wikipedia-artikkeli:

        https://en.wikipedia.org/wiki/Trolley_problem

        Siel­tä löy­tyy tie­to, että kyse­ly­tut­ki­mus­ten mukaan sekä filo­so­feis­ta että ei-filo­so­feis­ta val­ta­va enem­mis­tö oli­si val­mis uhraa­maan yhden pelas­taak­seen monta.

      3. Tun­nen kyl­lä tuon ratik­ka-kysy­myk­sen. Käy­tän­nös­sä näi­tä pää­tök­siä teh­dään sodas­sa ja sil­loin pie­nem­pi mies­huk­ka katy­so­taan parem­mak­si kuin suu­rem­pi mieshukka.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tun­nen kyl­lä tuon ratik­ka-kysy­myk­sen. Käy­tän­nös­sä näi­tä pää­tök­siä teh­dään sodas­sa ja sil­loin pie­nem­pi mies­huk­ka katy­so­taan parem­mak­si kuin suu­rem­pi mieshukka.

        Ratik­ka­ky­sy­myk­ses­sä on minus­ta ongel­ma esi­tet­ty type­räs­ti, mut­ta ei se ole filo­so­fis­ta saivartelua. 

        Autoi­li­ja saat­taa jou­tua teke­mään tuol­lai­sen pää­tök­sen, mut­ta hän tekee sen intui­tii­vi­ses­ti het­kes­sä eikä sitä tar­vit­se aja­tel­la etu­kä­teen. Auto­no­mi­sen auton ohjel­moi­ja taas jou­tuu ajat­te­le­maan asi­aa aika tarkkaakin. 

        Vaik­ka­pa liuk­kaal­la kelil­lä mut­kan takaa pal­jas­tu­vaan väki­jouk­koon aja­va autoi­li­ja jou­tuu teke­mään pää­tök­sen, mihin koh­taan täh­tää vai ajaa­ko ken­ties tiel­tä ulos. Jos pai­kal­la on vaik­ka­pa kal­lio­leik­kaus, tiel­tä ulos aja­mi­nen voi olla aika radi­kaa­li pää­tös kul­jet­ta­jan itsen­sä kan­nal­ta. Jos vauh­tia on sata km tun­nis­sa ja kyy­dis­sä on omat lap­set, pää­tös on taas ihan eri kuin jos ajaa yksin vaik­ka koh­das­sa ei oli­si edes kallioleikkausta. 

        Ja suu­ron­net­to­muu­des­sa lää­kä­ri jou­tuu var­mas­ti teke­mään ihan vas­taa­vaa prio­ri­soin­tia, kuka ote­taan ensim­mäi­sek­si leik­ku­riin ja mil­lä perus­teel­la. Todel­li­ses­sa elä­mäs­sä ei pela­ta var­muu­del­la, kuten rai­tio­vau­nue­si­mer­kis­sä, vaan toden­nä­köi­syyk­sil­lä, tilan­ne voi olla kui­ten­kin mel­ko samantyyppinen. 

        Ja kehi­tys­mais­sa, kun lääk­kei­tä on rajal­li­ses­ti, lää­kä­ri jou­tuu var­mas­ti teke­mään enem­män pal­jon­kin täl­lai­sia päätöksiä.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tun­nen kyl­lä tuon ratik­ka-kysy­myk­sen. Käy­tän­nös­sä näi­tä pää­tök­siä teh­dään sodas­sa ja sil­loin pie­nem­pi mies­huk­ka katy­so­taan parem­mak­si kuin suu­rem­pi mieshukka.

        Tuos­sa ratik­ka­ju­tus­sa on kak­si tasoa: ohjaat­ko rati­kan sivu­rai­teel­le jos­sa on vain yksi ihmi­nen kun toi­sel­la rai­teel­la on vii­si? Toi­nen taso on että tyrk­käät­kö sivus­ta­kat­so­jan sil­lal­ta rati­kan eteen ja sääs­tät edem­pä­nä ole­vien ihmis­ten hengen?
        Ensim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa enem­mis­tö kään­täi­si rati­kan sivu­rai­teel­le, mut­ta toi­ses­sa tapauk­ses­sa vain pie­ni (vink­sah­ta­nut) vähem­mis­tö tyrk­käi­si mie­hen sillalta.

        Uhrie­si­merk­ki­si vas­taa tois­ta tapausta.

    3. AV:
      Se mik­si pals­tan isän­nän esi­merk­ki on vie­ras joh­tuu sii­tä, että sii­nä arval­la valit­tua ihmis­tä käy­te­tään väli­nee­nä ja hänen ihmi­sar­von­sa vie­dään. Tätä pide­tään lähes jokai­ses­sa kult­tuu­ris­sa vää­rä­nä, kun sen sijaan sitä ei pide­tä kovin tuo­mit­ta­va­na että osal­lis­tuu itse­näi­se­nä toi­mi­ja­na toi­min­taan joka sisäl­tää riskejä. 

      Lii­ken­tee­seen osal­lis­tu­mi­nen ei ole vapaa valin­ta, jos­sa “osal­lis­tut­tai­siin itse­näi­se­nä toi­mi­ja­na toi­min­taan joka sisäl­tää ris­ke­jä”. Jokai­nen kan­sa­lai­nen jou­tuu liik­ku­maan lii­ken­tees­sä osa­na elä­mään­sä joko omas­ta tah­dos­taan tai mui­den pako­tuk­ses­ta. (Vau­vat, van­git, sai­raat ym.) Lii­ken­tees­sä liik­ku­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä sekä työn teke­mi­sek­si että sosi­aa­li­tu­kien saamiseksi. 

      Näin ollen lii­ken­teen ris­keil­le altis­tu­mi­nen on yhteis­kun­nan kan­sa­lai­seen koh­dis­ta­ma yhteis­kun­nal­li­nen pak­ko, joka ei eroa miten­kään pakol­li­ses­ta osal­lis­tu­mi­ses­ta Osmon hypo­teet­ti­siin murha-arpajaisiin.

      1. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Lii­ken­tee­seen osal­lis­tu­mi­nen ei ole vapaa valin­ta, jos­sa “osal­lis­tut­tai­siin itse­näi­se­nä toi­mi­ja­na toi­min­taan joka sisäl­tää ris­ke­jä”. Jokai­nen kan­sa­lai­nen jou­tuu liik­ku­maan lii­ken­tees­sä osa­na elä­mään­sä joko omas­ta tah­dos­taan tai mui­den pako­tuk­ses­ta. (Vau­vat, van­git, sai­raat ym.) Lii­ken­tees­sä liik­ku­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä sekä työn teke­mi­sek­si että sosi­aa­li­tu­kien saamiseksi. 

        Näin ollen lii­ken­teen ris­keil­le altis­tu­mi­nen on yhteis­kun­nan kan­sa­lai­seen koh­dis­ta­ma yhteis­kun­nal­li­nen pak­ko, joka ei eroa miten­kään pakol­li­ses­ta osal­lis­tu­mi­ses­ta Osmon hypo­teet­ti­siin murha-arpajaisiin.

        Ker­rot­ko minul­le miten mur­ha-arpa­jais­ten uhraus estää mui­ta vahin­goit­tu­mas­ta lii­ken­tees­sä? Ker­rot­ko minul­le, miten ihmi­sel­lä ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta vai­kut­taa omaan onnet­to­muus­ris­kiin­sä lii­ken­tees­sä? Ker­rot­ko minul­le, miten ris­kialt­tii­seen toi­min­taan osal­lis­tu­mi­nen liit­tyy vain yhteis­kun­taan? Eivät­kö ihmi­set teh­neet mitään ris­kial­tis­ta ennen yhteis­kun­tien syn­tyä? Mikä ihmi­sen hen­gis­sä­py­sy­mi­seen liit­ty­vät toi­min­ta on täy­sin riskitöntä?

        Disclai­mer: minus­ta on jär­ke­vää pyr­kiä lii­ken­teen ris­kien vähen­tä­mi­seen, mut­ta en pidä type­räs­tä argumentoinnista.

  8. Toteu­tu­neis­ta kuo­le­mis­ta on ole­mas­sa tilas­to­ja. Kai­voin esiin tuo­reim­man lii­ken­neon­net­to­muuk­sien tut­ki­ja­lau­ta­kun­tien vuo­si­ra­por­tin. Sen mukaan kuo­le­maan joh­ta­neis­sa onnettomuuksissa

    * 29 % pää­ai­heut­ta­ja­na olleis­ta kul­jet­ta­jis­ta on ollut rattijuoppoja
    * 7 % onnet­to­muuk­sien aiheut­ta­ja­kul­jet­ta­jis­ta on aja­nut huu­mei­den vai­ku­tuk­sen alaisena
    * 10 % aiheut­ta­ja­kul­jet­ta­jis­ta on aja­nut ajo­ky­kyyn vai­kut­ta­nei­den lääk­kei­den vai­ku­tuk­sen alaisena
    * moot­to­ria­jo­neu­vo-onnet­to­muuk­sis­sa hen­ki­lö- ja paket­ti­au­tois­sa kuol­leis­ta 47 % oli ollut ilman turvavyötä
    * pää­osa onnet­to­muuk­sis­sa kuol­leis­ta pyö­räi­li­jöis­tä ajoi ilman kypärää
    * 6 % moot­to­ria­jo­neu­vo-onnet­to­muuk­sien kuo­le­mis­ta on junan alle jäämisiä
    * 5 % moot­to­ria­jo­neu­von kul­jet­ta­jis­ta on ollut ajo­kor­tit­to­mia tai ilman ajo-oikeut­ta ajavia
    * 38 % pää­ai­heut­ta­jis­ta on aja­nut piit­taa­mat­ta nopeus­ra­joi­tuk­sis­ta vähin­tään 10 km/h ylinopeutta
    * kuo­le­maan joh­ta­neis­sa moot­to­ria­jo­neu­vois­sa osal­li­se­na ollei­den hen­ki­lö- ja paket­ti­au­to­jen medi­aa­ni-ikä on ollut 14 vuotta.
    * Jalan­kul­ki­joi­den kuo­le­mis­ta 56 % on tapah­tu­nut nopeus­ra­joi­tusa­lueil­la 30 km/h (8 %) ja 40 km/h (48 %)
    * 44 % kuo­le­maan joh­ta­neis­ta pyö­räi­ly­on­net­to­muuk­sis­ta on tapah­tu­nut ilman muis­ta osallisia
    * Jalan­kul­ki­joi­den yksit­täi­son­net­to­muuk­sia ei tilas­toi­da Suo­mes­sa lii­ken­neon­net­to­muuk­sik­si, eli esim. liu­kas­tu­mi­sen seu­rauk­se­na kuol­lei­ta jalan­kul­ke­nei­ta van­huk­sia ei tilas­toi­da lii­ken­tees­sä kuolleiksi
    * Kuol­leis­ta jalan­kul­ki­jois­ta 58 % ja pyö­räi­li­jöis­tä 31 % ei ollut nou­dat­ta­nut liikennesääntöjä
    Aiem­pien raport­tien perus­teel­la noin joka kuu­den­teen moot­to­ri­lii­ken­tees­sä tapah­tu­vaan kuo­lin­ta­pauk­seen on arvioi­tu Suo­mes­sa liit­ty­vän itsemurha.

    Nuo lis­tauk­set tuo­vat esiin lii­ken­ne­kuo­le­mien vähen­tä­mi­sen kes­kei­sen haas­teen: pitäi­si kye­tä vai­kut­ta­maan sel­lai­siin ihmi­siin, jot­ka eivät piit­taa lii­ken­ne­sään­nöis­tä, kuten nopeus­ra­joi­tuk­sis­ta tai sii­tä, saa­ko alko­ho­lin tai huu­maa­vien ainei­den vai­ku­tuk­se­na olles­saan ajaa, ja jois­ta osa ei käy­tä edes tur­va­vyö­tä. Ajo­neu­vo­kan­nan uusiu­tues­sa lii­ken­ne­kuo­le­mien mää­rät tule­vat toden­nä­köi­ses­ti jat­ka­maan jo pit­kään tapah­tu­nut­ta las­ku­aan, kos­ka uudem­mat autot vai­kut­ta­vat ole­van tur­val­li­sem­pia sekä nii­den sisäl­lä että myös nii­den ulko­puo­lel­la oleville.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Nuo­tut­ki­ja­lau­ta­kun­tien tilas­tot eivät tain­neet kos­kea Helsinkiä. 

        Tuos­sa vuo­sit­tain jul­kais­ta­vas­sa tilas­tos­sa on muka­na kaik­ki tut­ki­ja­lau­ta­kun­tien tut­ki­mat kuo­le­maan joh­ta­neet onnet­to­muu­det eri puo­lil­ta maa­ta, lukuu­not­ta­mat­ta Ahve­nan­maa­ta, joka on jätet­ty onnet­to­muus­tut­kin­to­ja käsit­te­le­vän lain ulko­puo­lel­le. Hel­sin­kiin oma tut­ki­ja­lau­ta­kun­ta perus­tet­tiin vuon­na 1976, eli jo yli 40 vuot­ta sit­ten. Hel­sin­gis­tä tuo­reim­mas­sa val­ta­kun­nal­li­ses­sa vuo­si­ti­las­tos­sa on 4 kuo­le­maan joh­ta­nut­ta jalan­kul­kuon­net­to­muut­ta ja 5 kuo­le­maan joh­ta­nut­ta moot­to­ria­jo­neu­vo-onnet­to­muut­ta, jois­ta jäl­kim­mäi­sis­sä on ollut yhteen­sä 8 osal­lis­ta. Raport­ti löy­tyy OTIn nettisivuilta.

      2. Sään­nöis­tä piit­taa­mat­to­muus on ongel­ma myös Hel­sin­gis­sä: lähes päi­vit­täin näkee lähel­tä-piti-tilan­tei­ta (käve­li­jä on jää­dä auton alle) punai­sia päin aja­mi­si­na tai käve­le­mi­si­nä ja suo­ja­tie­sään­nön nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­si­nä. Eri­tyi­sen huo­les­tut­ta­vaa on, että ammat­ti­kul­jet­ta­jat (bus­sien ja paket­ti­au­to­jen, ei niin­kään tak­sien tai kuor­ma-auto­jen) aja­vat usein päin punai­sia. Isom­mal­la (ras­kaam­mal­la) kul­ki­jal­le pitäi­si olla isom­pi vastuu.
        Kau­pun­ki­pyö­rien ja säh­kö­pot­ku­lau­to­jen käyt­tä­jät aja­vat ihan miten sat­tuu, mut­ta se ei tun­nu aiheut­ta­van vaa­raa, ehkä joh­tuen hitaas­ta vauh­dis­ta ja kevyes­tä kulkuvälineestä…

      3. Vil­le:
        Sään­nöis­tä piit­taa­mat­to­muus on ongel­ma myös Hel­sin­gis­sä: lähes päi­vit­täin näkee lähel­tä-piti-tilan­tei­ta (käve­li­jä on jää­dä auton alle) punai­sia päin aja­mi­si­na tai käve­le­mi­si­nä ja suo­ja­tie­sään­nön nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­si­nä. Eri­tyi­sen huo­les­tut­ta­vaa on, että ammat­ti­kul­jet­ta­jat (bus­sien ja paket­ti­au­to­jen, ei niin­kään tak­sien tai kuor­ma-auto­jen) aja­vat usein päin punai­sia. Isom­mal­la (ras­kaam­mal­la) kul­ki­jal­le pitäi­si olla isom­pi vastuu.
        Kau­pun­ki­pyö­rien ja säh­kö­pot­ku­lau­to­jen käyt­tä­jät aja­vat ihan miten sat­tuu, mut­ta se ei tun­nu aiheut­ta­van vaa­raa, ehkä joh­tuen hitaas­ta vauh­dis­ta ja kevyes­tä kulkuvälineestä…

        Asun itse Ete­lä-Euroop­pa­lai­ses­sa suur­kau­pun­gis­sa ja on mie­len­kiin­tois­ta ver­ra­ta lii­ken­teen ero­ja Suo­meen, jos­sa käyn pari ker­taa vuodessa.
        Tääl­lä autoi­li­jat huo­mioi­vat jalan­kul­ki­jat todel­la hyvin, kään­ty­vät autot odot­ta­vat aina jalan­kul­ki­jioi­ta, punai­sia päin aja­mi­nen on todel­la har­vi­nais­ta ja yleen­sä­kin agres­sio­ta­so on mata­lal­la. Hel­sin­gis­sä käy­des­sä­ni on suo­ras­taan pelot­ta­vaa miten autoi­li­jat aja­vat kuin yrit­täi­si­vät pelo­tel­la jalan­kul­ki­jat pois tiel­tään. Lon­toos­sa autoi­li­jat ovat toki pal­jon agres­sii­vi­sem­pia kuin Helsingissä.

        Maan­teil­lä taas aje­taan tääl­lä pal­jon huo­li­mat­to­mam­min kuin Suo­mes­sa, jos­sa poruk­ka ajaa suo­ras­taan yksi­mie­li­ses­ti noin satas­ta riip­pu­mat­ta nopeusrajoituksesta.

        Mie­len­kiin­toi­nen yksi­tyis­koh­ta on se, että lii­ken­ne­kuo­le­mat ovat Espan­jas­sa Suo­mea mata­lam­mal­la tasol­la huo­li­mat­ta pal­jon suu­rem­mas­ta lii­ken­ne­ti­hey­des­tä, kak­si­pyö­räis­ten suu­res­ta mää­räs­tä ja vaa­ral­li­sis­ta vuoristoteistä.

      4. AV:

        Mie­len­kiin­toi­nen yksi­tyis­koh­ta on se, että lii­ken­ne­kuo­le­mat ovat Espan­jas­sa Suo­mea mata­lam­mal­la tasol­la huo­li­mat­ta pal­jon suu­rem­mas­ta lii­ken­ne­ti­hey­des­tä, kak­si­pyö­räis­ten suu­res­ta mää­räs­tä ja vaa­ral­li­sis­ta vuoristoteistä.

        Vuo­si­na 2013–2016 Espan­ja oli Suo­mea edel­lä lii­ken­ne­kuo­le­mien vähyy­des­sä asu­kas­lu­kuun näh­den (mut­ta jäl­jes­sä lii­ken­ne­kuo­le­mien vähyy­des­sä moot­to­ria­jo­neu­vo­jen mää­rään suh­teu­tet­tu­na), mut­ta tuo­reim­man Euroo­pan mai­ta ver­taa­van vuo­si­ti­las­ton (vuo­del­ta 2017) mukaan Espan­jas­sa ja Suo­mes­sa on ollut täs­mäl­leen sama kuol­lei­den osuus mil­joo­naa asu­kas­ta koh­ti tie­lii­ken­ne­kuo­le­mis­sa. Espan­jas­sa on omat lii­ken­ne­tur­val­li­suuson­gel­man­sa, ja Suo­mes­sa oman­sa (mm. lumi­nen ja jäi­nen tal­vi). Molem­mis­sa on kuol­lut vuon­na 2017 tie­lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa 39 hen­keä mil­joo­naa asu­kas­ta koh­ti, kuten ilme­nee täs­tä ilmai­sek­si kat­sot­ta­vis­sa ole­vas­ta tilas­tos­ta: https://www.statista.com/statistics/323869/international-and-uk-road-deaths/

        Por­tu­ga­lis­sa lii­ken­ne­kuol­lei­suus asu­kas­mää­rään suh­teu­tet­tu­na on sel­väs­ti Espan­jaa kor­keam­mal­la tasol­la. Por­gu­ga­lis­sa on hie­man van­hem­pi auto­kan­ta kuin Suo­mes­sa, kun taas Espan­jan auto­kan­ta on noin vuo­den kes­ki-iäl­tään Suo­mea nuo­rem­paa. Kär­ki­mai­ta Euroo­pas­sa lii­ken­ne­kuo­le­mien vähyy­des­sä ovat Nor­ja ja Ruot­si. Molem­mis­sa on Suo­mea nuo­rem­pi auto­kan­ta. Hän­tä­pää­tä Euroo­pan lii­ken­ne­kuol­li­suus­ti­las­tois­sa puo­les­taan edus­taa vähä­va­rai­nen Roma­nia, jos­sa auto­jen kes­ki-ikä on EU:n van­hin, yli 16 vuot­ta. Siel­lä tie­lii­ken­tees­sä on ilmei­ses­ti vie­lä neu­vos­toa­jan auto­ja­kin, joi­den lii­ken­ne­tur­val­li­suus on nyky­mit­ta­puun mukaan heikko.

      5. t
        Kun Suo­men auto­kan­ta on Ruot­siiin näh­den muu­ta­man vuo­den van­hem­paa ja ero onnet­to­muuk­sis­ta joh­tuu vain täs­tä, haast6an sinut vedon­lyön­tiin. Tuon muu­ta­man vuo­den jäl­keen opn­net­to­muuk­sien mää­räs­sä Suo­mi saa­vut­taa Ruot­sin nykytason.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        t
        Kun Suo­men auto­kan­ta on Ruot­siiin näh­den muu­ta­man vuo­den van­hem­paa ja ero onnet­to­muuk­sis­ta joh­tuu vain täs­tä, haast6an sinut vedon­lyön­tiin. Tuon muu­ta­man vuo­den jäl­keen opn­net­to­muuk­sien mää­räs­sä Suo­mi saa­vut­taa Ruot­sin nykytason. 

        En ole sitä miel­tä, että ero onnet­to­muuk­sis­ta joh­tui­si “vain” auto­kan­nan iäs­tä. Edel­lä olen lis­tan­nut lii­ken­ne­kuo­le­mia vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä vähen­tä­neik­si asioik­si pait­si ajo­neu­vo­kan­nan kehi­tyk­sen, myös mm. avun saan­tiin liit­ty­vän vies­tin­nän kehi­tyk­sen, ter­vey­den­huol­lon kehi­tyk­sen sekä lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäs­sä laa­jem­min tapah­tu­neen kehi­tyk­sen. Mui­ta­kin selit­tä­viä asioi­ta vie­lä löy­tyy, kuten esi­mer­kik­si ajo-oikeuk­sis­sa tapah­tu­neet muu­tok­set (van­huk­sil­ta ote­taan nyky­ään ajo-oikeuk­sia pois her­kem­min kuin aiem­min jne.). Pelk­kä ajo­neu­vo­jen ikä ei ole ainoa syy onnet­to­muus­mää­ril­le, kuten ei ole nopeus­ra­joi­tus­ten taso­kaan. Tie­lii­ken­ne­kuo­le­mien kehi­tyk­sen taus­tal­la on kai­ken kaik­ki­aan iso mää­rä selit­tä­viä tekijöitä. 

        Veik­kaan Suo­men pää­se­vän aina­kin lähel­le Ruot­sin tie­lii­ken­ne­kuo­le­mien nyky­ta­soa noin 5 vuo­den sisäl­lä. Syy­nä tähän ei ole vain Suo­men tie­lii­ken­ne­kuo­le­mien ale­ne­va kehi­tys (johon vai­kut­taa muu­kin kehi­tys kuin vain ajo­neu­vo­kan­nan kehi­tys), vaan myös se, että Ruot­sis­sa on otet­tu lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­sa huo­mat­ta­vaa taka­pak­kia vii­mei­sen rei­lun vuo­den aika­na. Ruot­sis­sa tie­lii­ken­tees­sä kuol­lei­ta oli vuon­na 2018 perä­ti 28 % enem­män kuin edel­tä­vä­nä vuon­na, ja onnet­to­muuk­sis­sa on hypät­ty noin 10 vuo­den takai­sil­le tasoil­le. Ruot­sin lii­ken­ne­vi­ran­omai­set ovat olleet ihmeis­sään sii­tä, mitä Ruot­sis­sa on vuon­na 2018 lii­ken­tees­sä tapah­tu­nut. Pää­osa Ruot­sin lii­ken­ne­kuo­le­mis­ta on niin sanot­tu­ja yksit­täi­son­net­to­muuk­sia, eli sel­lai­sia, jois­sa esi­mer­kik­si autoi­li­ja, moot­to­ri­pyö­räi­li­jä tai pol­ku­pyö­räi­li­jä kuo­lee ilman ajo­neu­von ulko­puo­li­sia osal­li­sia. Suo­mi on kui­ten­kin monel­la alu­eel­la lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­sa jäl­jes­sä Ruot­sin kehi­tys­tä. Esi­mer­kik­si rek­ka­lii­ken­net­tä per asu­kas­mää­rä on Suo­men teil­lä Ruot­siin var­sin pal­jon. Sil­tä osin tie­lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta voi paran­taa mm. rai­de­lii­ken­nein­fra­struu­ria ja sisä­ve­si­lii­ken­net­tä kehit­tä­mäl­lä parem­min tava­ra­lii­ken­net­tä pal­ve­le­vik­si, jot­ta ne oli­si­vat useam­min kil­pai­lu­ky­kyi­siä vaih­toeh­to­ja rekal­la kul­jet­ta­mi­sel­le. Ruot­sin nyky­ta­soa Suo­mi ei lähi­vuo­si­na niil­lä alueil­la saa­vu­ta, kos­ka ero mai­den välil­lä on niin suu­ri. Ruot­sis­sa on val­tion yllä­pi­tä­miä säh­köis­tet­ty­jä rato­ja yli nelin­ker­tai­nen kilo­met­ri­mää­rä kuin Suo­mes­sa ja sisä­ve­si­lii­ken­teen infra­struk­tuu­ri­kin on pal­jon pidem­mäl­le kehi­tet­ty kuin Suomessa.

      7. AV: Asun itse Ete­lä-Euroop­pa­lai­ses­sa suur­kau­pun­gis­sa ja on mie­len­kiin­tois­ta ver­ra­ta lii­ken­teen ero­ja Suo­meen, jos­sa käyn pari ker­taa vuodessa.
        Tääl­lä autoi­li­jat huo­mioi­vat jalan­kul­ki­jat todel­la hyvin, kään­ty­vät autot odot­ta­vat aina jalan­kul­ki­jioi­ta, punai­sia päin aja­mi­nen on todel­la har­vi­nais­ta ja yleen­sä­kin agres­sio­ta­so on mata­lal­la. Hel­sin­gis­sä käy­des­sä­ni on suo­ras­taan pelot­ta­vaa miten autoi­li­jat aja­vat kuin yrit­täi­si­vät pelo­tel­la jalan­kul­ki­jat pois tiel­tään. Lon­toos­sa autoi­li­jat ovat toki pal­jon agres­sii­vi­sem­pia kuin Helsingissä.

        Maan­teil­lä taas aje­taan tääl­lä pal­jon huo­li­mat­to­mam­min kuin Suo­mes­sa, jos­sa poruk­ka ajaa suo­ras­taan yksi­mie­li­ses­ti noin satas­ta riip­pu­mat­ta nopeusrajoituksesta.

        Mie­len­kiin­toi­nen yksi­tyis­koh­ta on se, että lii­ken­ne­kuo­le­mat ovat Espan­jas­sa Suo­mea mata­lam­mal­la tasol­la huo­li­mat­ta pal­jon suu­rem­mas­ta lii­ken­ne­ti­hey­des­tä, kak­si­pyö­räis­ten suu­res­ta mää­räs­tä ja vaa­ral­li­sis­ta vuoristoteistä.

        Epäi­len, että Suo­mes­sa suu­ri ongel­ma lii­ken­tees­sä on pil­kun­tark­ka sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen. Kun kaik­ki jalan­kul­ki­jat odot­ta­vat valo­jen vaih­tu­mis­ta, vaik­ka auto­ja ei näy, ei autoi­li­joi­den tar­vit­se käy­tän­nös­sä nou­dat­taa ter­vet­tä varo­vai­suut­ta lii­ken­tees­sä ja pysyä hereil­lä. Poik­keus­ti­lan­tees­sa ei olla totut­tu väis­tä­mään reflekseillä.

      8. Täs­sä on taan­noi­nen jut­tu Kai­vo­ka­dun onnettomuuksista:
        “– Täs­sä on kuusi auto­kais­taa plus vie­lä pol­ku­pyö­rä­kais­ta. Eli pitää huo­mioi­da pal­jon. Rau­ta­tie­a­se­man koh­dal­la ihmi­set kii­ruh­ta­vat ehtiäk­seen junaan tai bus­siin. Lisäk­si ilta-aikaan ihmi­set ovat usein mat­kal­la juh­li­maan, mikä vai­kut­taa tarkkaavaisuuteen.

        Suo­ja­tie on valo-ohjat­tu, mut­ta polii­sin mukaan suu­rin syy onnet­to­muuk­siin on se, että punais­ta valoa ei totella.

        – Täs­sä koh­taa auto­jen alle jää­neet ovat yleen­sä kävel­leet päin punais­ta, Heik­ki Kal­lio sanoo.”

        Jalan­kul­ki­jat siis pai­ne­le­vat päin punai­sia ja sen takia ajo­no­peuk­sia las­ke­taan. Onhan tuos­sa tiet­ty logiik­ka mut­ta miten se punai­sia päin käve­ly on autoi­li­joi­den syytä?

        En vas­tus­ta ajo­no­peuk­sien las­kua, päin­vas­toin, mut­ta argu­men­tit tun­tu­vat ole­van nyt aika höt­töi­siä. Taus­tal­la lie­nee joi­ta­kin jouk­ko­lii­ken­tee­seen liit­ty­viä tavoitteita…

  9. Autoi­lun aiheut­ta­mat lii­ken­neon­net­to­muu­det lop­pui­si­vat koko­naan, jos autoi­lu kiel­let­täi­siin koko­naan. Täl­lais­ta ei var­maan­kaan tul­la teke­mään. Yhteis­kun­ta on siis val­mis uhraa­maan jon­kin ver­ran kan­sa­lai­si­aan auto­jen tuo­man hyö­dyn hintana.

    1. vih­rea lan­ta:
      Autoi­lun aiheut­ta­mat lii­ken­neon­net­to­muu­det lop­pui­si­vat kokonaan,jos autoi­lu kiel­let­täi­siin koko­naan. Täl­lais­ta ei var­maan­kaan tul­la teke­mään. Yhteis­kun­ta on siis val­mis uhraa­maan jon­kin ver­ran kan­sa­lai­si­aan auto­jen tuo­man hyö­dyn hintana. 

      Kaik­ki lii­ken­ne on vaa­ral­lis­ta tai ter­vey­del­le hai­tal­lis­ta, ei vain auto- vaan myös juna‑, ratik­ka, met­ro- ym. lii­ken­ne. Pol­ku­pyö­ril­lä­kin tapah­tuu onnet­to­muuk­sia ilman että osa­puo­le­na on auto.
      Vaik­ka on hyväk­syt­ty, että lii­ken­tees­sä hyväk­syt­ty ris­ki on suu­rem­pi kuin mitä hyväk­sy­tään useim­mis­sa muis­sa asiois­sa, aina pitää toki paran­taa. Kate­go­ri­nen kiel­tä­mi­nen ei ole ratkaisu

    2. Ei toki pel­käs­tään autoi­lun hyö­ty­jen vaan liik­ku­mi­sen hyö­ty­jen. Nykyi­sin siis pitäi­si pitää noin 1 — 5 satun­nai­sen hen­ki­lön mes­ta­jai­set vuo­des­sa liik­ku­mi­sen juma­lil­le. Oli­si­vat­ko vih­reät val­mii­ta luo­pu­maan liik­ku­mi­ses­ta, jot­ta näil­tä uhreil­ta väl­tyt­täi­si? Tuo­ta Oden esi­merk­kiä ei siis var­maan­kaan kan­na­ta venyt­tää äärim­mil­leen, mut­ta ihan hyvin se havain­nol­lis­taa tätä autoi­luun liit­ty­vää ongel­maa täs­sä mää­rä­tys­sä asiayhteydessä.

    3. vih­rea lan­ta:
      Autoi­lun aiheut­ta­mat lii­ken­neon­net­to­muu­det lop­pui­si­vat kokonaan,jos autoi­lu kiel­let­täi­siin koko­naan. Täl­lais­ta ei var­maan­kaan tul­la teke­mään. Yhteis­kun­ta on siis val­mis uhraa­maan jon­kin ver­ran kan­sa­lai­si­aan auto­jen tuo­man hyö­dyn hintana. 

      Olet oikeas­sa. Täs­sä ei tosin vaa­dit­tu autoi­lun kiel­tä­mis­tä vaan puhut­tiin vain yksin­ker­tai­ses­ti nopeuk­sien rajoit­ta­mi­ses­ta sil­lä perus­teel­la että täl­lä on osoi­tet­tu tilas­tol­li­ses­ti sääs­ty­vän ihmishenkiä.

      Nimi­merk­ki ‘Argu­men­toin­ti Vir­he’ syyt­ti Osmon esi­merk­kiä ‘Olkiukko’-virheeksi, jota se ei kui­ten­kaan ollut. Sinun argu­ment­ti­si kui­ten­kin on nime­no­maan ‘Olkiukko’-virhe. Koi­tat osoit­taa autoi­lun sal­li­tuk­si mie­li­val­tai­sel­la nopeu­del­la sen takia että autoi­lu on ylei­ses­ti sallittua.

      Autoi­lun kiel­tä­mi­sel­lä ylei­ses­ti on aivan sel­keä nega­tii­vi­nen vai­ku­tus elä­mi­seen ja ole­mi­seen. On kui­ten­kin kysee­na­lais­ta kuin­ka suu­ri todel­li­nen hei­ken­nys sal­li­tun ajo­no­peu­den pie­nen­tä­mi­sel­lä kau­pun­kia­lu­eel­la on autoi­li­joi­den elä­mi­seen, ole­mi­seen ja hyvin­voin­tiin. Jos elä­mä menee pilal­le sii­tä että työ­mat­kaan kulu­va aika kas­vaa ehkä muu­ta­mia minuut­te­ja päi­väs­sä niin kan­nat­taa ensi­si­jai­ses­ti tar­kas­tel­la omaa arvo­maa­il­maa sekä oman elä­män mie­lek­kyyt­tä ja tarkoitusta.

    4. vih­rea lan­ta: Autoi­lun aiheut­ta­mat lii­ken­neon­net­to­muu­det lop­pui­si­vat kokonaan,jos autoi­lu kiel­let­täi­siin koko­naan. Täl­lais­ta ei var­maan­kaan tul­la teke­mään. Yhteis­kun­ta on siis val­mis uhraa­maan jon­kin ver­ran kan­sa­lai­si­aan auto­jen tuo­man hyö­dyn hintana.

      Näin­pä, mut­ta saat­taa olla, ettei paras tasa­pai­no autoi­lun suju­vuu­den ja onnet­to­muuk­sien rajoit­ta­mi­sen välil­lä ole tämä nykyinen.

  10. Mis­sä ja miten Kokoo­mus on vas­tus­ta­nut auto­jen ABS jar­ru­ja ja luistonestojärjestelmiä?

    1. Mis­sä ja miten Kokoo­mus on vas­tus­ta­nut auto­jen ABS jar­ru­ja ja luistonestojärjestelmiä?

      Kun nopeus­ra­joi­tuk­set pudot­ti­vat ase­man edes­sä lii­ken­ne­kuo­le­mat mur­to-osaan, se ei joh­tu­nut ABS-jar­ruis­ta. Eivät ne muu­al­la maas­sa pudon­neet läj­hes­kään yhtä paljon.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kun nopeus­ra­joi­tuk­set pudot­ti­vat ase­man edes­sä lii­ken­ne­kuo­le­mat mur­to-osaan, se ei joh­tu­nut ABS-jar­ruis­ta. Eivät ne muu­al­la maas­sa pudon­neet läj­hes­kään yhtä paljon.

        Minun käsit­tääk­se­ni muu­al­la maas­sa ei ole tapah­tu­nut yhtään lii­ken­ne­kuo­le­maa pai­kal­li­sen rau­ta­tie­a­se­man edes­sä vii­me vuo­si­na. ABS-jar­rut läh­ti­vät yleis­ty­mään uusis­sa autois­sa 1980-luvul­la ja 1990-luvul­la ne var­si­nai­ses­ti yleis­tyi­vät uusis­sa autois­sa ja 2000-luvun ensim­mäi­se­nä vuo­si­kym­me­nä ne muo­dos­tui­vat myös ajo­ne­vuo­kan­nas­sa yleis­ten van­ho­jen auto­jen perus­va­rus­teek­si. 2010-luvul­la onnet­to­muuk­sia on vähen­tä­nyt mm. auto­maat­tis­ten hätä­jar­rus­tus­toi­min­to­jen yleis­ty­mi­nen, kuol­leen kul­man val­von­ta­jär­jes­tel­mien yleis­ty­mi­set, jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den pääl­le sekä toi­sia auto­ja päin peruut­ta­mi­seen liit­ty­viä onnet­to­muuk­sia vähen­tä­neet peruu­tus­ka­me­rat (ja toki myös peruu­tus­tut­kat) sekä useat muut asiat. Kais­ta­vah­dit tule­vat pakol­li­sik­si vuon­na 2021. EU:n tavoit­tee­na on, että vuon­na 2021 pakol­li­sik­si tule­vat tur­va­va­rus­teet (joi­hin lukeu­tuu kais­ta­vah­din lisäk­si mm. hätä­jar­rut­ta­jan taka­na tule­vaa varoit­ta­va hätä­jar­ru­tus­vilk­ku, sekä auton keu­lan muok­kaa­mi­nen jalan­kul­ki­joi­ta ja pyö­räi­li­jöi­tä parem­min suo­jaa­vak­si) aut­tai­si­vat vähen­tä­mään lii­ken­ne­kuo­le­mia jopa noin 40 % nyky­ti­lan­tee­seen verrattuna.

      2. t: Minun käsit­tääk­se­ni muu­al­la maas­sa ei ole tapah­tu­nut yhtään lii­ken­ne­kuo­le­maa pai­kal­li­sen rau­ta­tie­a­se­man edes­sä vii­me vuosina.

        Mik­si muis­ta pai­kois­ta pitäi­si rajoit­tua pai­kal­li­sen rau­ta­tie­a­se­man edustaan?

      3. Lie­nee­kö­hän tuo­ta ase­man edus­tan onnet­to­muus­ti­las­toa tasa­pai­no­tet­tu sil­lä mikä on ollut kuna­kin vuon­na suh­de Kai­sa­nie­men­ka­dun yli­tyk­siin maan pääl­lä ja ali­tuk­siin maan alla. Esi­mer­kik­si se että kuin­ka pal­jon onnet­to­muuk­sia yksin on pudot­ta­nut se että yhden­kään met­ro­mat­kus­ta­jan ei kan­na­ta kävel­lä kadun alit­se kos­ka ase­mal­ta pää­see yhtä hel­pos­ti molem­mil­le puo­lil­le sii­nä mis­sä rau­ta­tien­to­ril­le saa­pu­neil­la ei vas­taa­vaa etua ole ollut. 

        Tai mikä oli mer­ki­tys sil­lä että vuon­na 1995 avau­tui kai­sa­nie­meen mah­dol­li­suus jää­dä met­ros­ta pois

        Näis­sä tul­kin­nois­sa usein unon­tuu se että kor­re­laa­tio ei takaa kausaliteettia. 

        Jos syy­seu­raus oli­si esi­te­tyl­lä taval­la yksi­se­lit­tei­nen niin hel­sin­gin lii­ken­teen lii­ken­ne­kuo­le­mia mit­taa­vis­sa tilas­tois­sa pitäi­si kai­ke­ti näkyä sel­keät tason­muu­tok­set vuo­sien 1990, 1992 ja 2004 koh­dil­la jol­loin on teh­ty kate­go­ri­sia rajoi­tus­ten muu­tok­sia. Nyt tuol­lai­sia sel­kei­tä muu­tok­sia ei datas­ta ero­tu vaan pikem­min­kin nyky­ti­la näyt­täi­si ole­van tasai­sen kehi­tys­kaa­ren lop­pu­tu­los jos­sa on vuo­sit­tais­ta sat­tu­maa mukana.

        Eri­koi­sin sat­tu­ma­da­ta lie­nee tilas­tois­sa vuo­si 1995 jol­loin jalan­kul­ki­joi­den onnet­to­muu­det puto­si­vat nel­jän­nek­seen edel­li­ses­tä vuo­des­ta mut­ta mikään mer­kit­tä­vä yksit­täi­nen sään­tö­muu­tos ei tai­da osua tuo­ta vuot­ta selittämään.

      4. Jyr­ki Hakola,
        Met­ro­mat­kus­ta ei yli­tä Kai­sa­nie­men­ka­tua maan pääl­tä, ellei ole eksy­nyt. Hän valit­see ulos­käyn­nin, jon­ka vie hänet sil­le puo­lel­le katua, johon hän on menossa.

  11. Kuo­le­mat ovat vain osa lii­ken­neon­net­to­muuk­sien seu­rauk­sis­ta. Osa vam­mau­tuu paran­tu­mat­to­mas­ti, aineel­li­set vahin­got voi­vat nous­ta mit­ta­vik­si, jot­kut voi­vat alkaa ihan aihees­ta pelä­tä liik­ku­mis­ta jos lii­ken­tees­sä val­lit­see täy­si anarkia.

  12. Täs­sä tai­taa olla hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten voi sokeu­tua omal­le ajat­te­lul­leen. Ymmär­rän Osmon poin­tin sii­tä, että Hel­sin­gis­sä teh­dyt lii­ken­ne­muu­tok­set ovat ilmei­ses­ti­kin olleet myö­tä­vai­kut­ta­mas­sa lii­ken­ne­kuo­le­mien vähen­ty­mi­seen, ja kär­je­käs esi­merk­ki tai­taa lähin­nä alle­vii­va­ta sitä että eivät­kö muut puo­lu­eet (Kokoo­mus) pidä tätä kehi­tys­tä hyvänä. 

    Kui­ten­kin kir­joi­tus herät­tää pikem­min­kin fii­lik­sen kat­ke­ras­ta näl­vi­mi­ses­tä kokoo­mus­lais­ten suun­taan, ja se kään­tyy itse­ään vas­taan. Daniel Feder­ley esit­ti­kin yle­mä­pä­nä hyvän kom­men­tin sii­tä, mitä täl­lai­sel­la argu­men­toin­nil­la saa­daan aikai­sek­si, jos sen ottaa tavaksi.

  13. Mites rat­ti­juop­po­jen oikeus autoi­luun? Mik­si uhra­taan suu­ri mää­rä ihmi­siä vuo­des­sa vain jot­ta rat­ti­juo­poil­la­kin oli­si oikeus jat­kaa päih­ty­nee­nä ajamistaan? 

    Rat­ti­juop­pou­des­ta saa­ta­vat ran­gais­tuk­set ovat pää­asias­sa mität­tö­miä sak­ko­ja tai nuh­te­lui­ta ehdol­li­sen muo­dos­sa. Ajo-oikeus läh­tee het­kek­si pois. Sit­ten takai­sin kän­nis­sä rat­tiin. Ja sama hom­ma vaik­ka ajai­sit vii­det­tä ker­taa jur­ris­sa (tai siis jäi­sit vii­det­tä ker­taa kiin­ni. Jos jää vii­det­tä ker­taa kiin­ni, on toden­nä­köi­ses­ti aja­nut sato­ja ker­to­ja päih­ty­nee­nä kos­ka kiin­ni jää­mi­sen toden­nä­köi­syys on niin pie­ni). Aina pää­see het­ken pääs­tä takai­sin rattiin. 

    Olis­ko­han muu­ten autoi­lun tuot­ta­mat pien­hiuk­kas­pääs­töt nyky­ään myös jo ilmiö, joka vähen­tää tilas­tol­li­sia elin­vuo­sia enem­män kuin liikenneonnettomuudet? 

    Mut siis toki on pal­jon sekä psy­ko­lo­gi­sia että ihan ratio­naa­li­sia syi­tä sil­le, mik­si tilas­tol­li­sia “col­la­te­ral dama­ge” ‑tyyp­pi­siä kuo­le­mia kau­his­tel­laan vähem­män kuin inten­tio­naa­li­ses­ti aiheu­tet­tu­ja kuo­le­mia. Joi­tain näis­tä syis­tä on tain­nut jo tul­la esil­le täs­sä ketjussa.

    Ja pal­jon on mui­ta­kin puu­hia kuin autoi­lu, joi­den tie­ty­nas­tei­nen vapaus aiheut­taa tie­tyn mää­rän tilas­tol­li­sia kuo­le­mia vuo­des­sa. Laeil­la ja muil­la peli­sään­nöil­lä raja­taan sitä, min­kä ver­ran tilas­tol­li­sia kuo­le­mia min­kä­kin vapau­den takaa­mi­sek­si ollaan val­mii­ta hyväksymään. 

    Autoi­lua jos­tain syys­tä pide­tään jon­kin­lai­se­na joka­mie­he­noi­keu­te­na ja sik­si autoi­lun hait­toi­hin suh­tau­du­taan vähä­tel­len tai nii­tä ei edes tun­nus­te­ta (kuten auto­jen kaap­paa­man mas­sii­vi­sen tilan vaih­toeh­tois­kus­tan­nus kau­pun­geis­sa). Vaa­tii ison kult­tuu­ri­sen muu­tok­sen, jot­ta autoi­li­jat saa­tai­siin mak­sa­maan käy­pä hin­ta tuot­ta­mas­taan haitasta.

    Disclai­mer: omis­tan auton ja aje­len sil­lä sil­loin tällöin

    1. Rogue:
      Autoi­lua jos­tain syys­tä pide­tään jon­kin­lai­se­na joka­mie­he­noi­keu­te­na ja sik­si autoi­lun hait­toi­hin suh­tau­du­taan vähä­tel­len tai nii­tä ei edes tun­nus­te­ta (kuten auto­jen kaap­paa­man mas­sii­vi­sen tilan vaih­toeh­tois­kus­tan­nus kau­pun­geis­sa). Vaa­tii ison kult­tuu­ri­sen muu­tok­sen, jot­ta autoi­li­jat saa­tai­siin mak­sa­maan käy­pä hin­ta tuot­ta­mas­taan haitasta 

      Val­tio verot­taa autoi­lua jo anka­ras­ti (kan­sain­väl. ver­tail­len) ja vaa­tii ajo­kor­tin. Joka­mie­he­noi­keu­det sen sijaan ovat ilmai­sia ja yhtä­läi­siä. Ei omil­la toi­mil­la ollen­kaan ansait­tu­ja. Sinän­sä osu­vaa ver­taus että kun joku kokee joka­mie­he­noi­keuk­sien käyt­tä­jis­tä hait­taa omil­la mail­laan niin hai­tan aiheut­ta­ja tapaa vähä­tel­lä hait­taa perus­tee­naan juu­ri jokamiehenoikeudet.

      Autoi­lun käy­väs­tä hin­nas­ta ja roo­lis­ta kau­pun­gin lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäs­sä on vai­kea kes­kus­tel­la täs­sä kult­tuu­ris­sa, kun autoi­lun hai­tat ”kau­pun­gil­le” on help­po kon­kre­ti­soi­da, hyö­dyt (parem­pi liik­ku­vuus ja vapaus) autoi­le­val­le yksi­löl­le taas help­po mut­ta hyö­dyt kau­pun­gil­le ja sitä myö­ten välil­li­ses­ti kai­kil­le vai­kea kon­kre­ti­soi­da. Ja ennen kaik­kea kos­ka osa hyö­dys­tä eli vero­tu­lois­ta koh­den­tuu val­tion eikä hai­tat kär­si­vän lii­ken­nea­lu­een kassaan.

      1. Tapa­niK
        On ole­mas­sa hyö­ty­jä ja hait­to­ja ja ulkoi­sia hyö­ty­jä ja hait­to­ja. Suo­rat hyö­dyt tule­vat autoi­li­jal­le itsel­leen eikä nii­tä sik­si ulko­puo­lis­ten tar­vit­se mak­saa. Täö­hän jouk­koon kuu­luu autoi­li­jan vapaus ja hel­pom­pi liik­ku­mi­nen. Suo­rat hai­tat autoi­lus­ta liit­ty­vät autoi­li­jan ter­vey­teen, pää­asias­sa yli­pai­noon ja vähäi­seen lii­kun­taan. Ne ovat peri­aat­tees­sa autoi­li­jan oma asia, mut­ta toki me kaik­ki osal­lis­tum­me nii­hin ter­vey­den­huo­lon manoi­na ja sääs­täm­me lyhyt­kai­kai­sem­pa­na eläk­kei­den maksuna.

        Nuo konkr­ti­soi­tu­vat hai­tat ovat ulkoi­sia hait­to­ja ja nii­tä talous­teo­rian mukaan pitäi­si verot­taa, jot­ta hait­to­ja ver­rat­tai­siin hyö­tyi­hin. Nämä hai­tat ovat kau­pun­gies­sa vähin­tään tuhat­ker­tai­sia maa­seu­dul­la aja­mi­seen näh­den. Maa­seu­dul­la on vai­kea aiheut­taa ruuh­kaa niin, että hidas­taa olen­nai­ses­ti mui­den liik­ku­mis­ta, ilman­saas­tei­ta hen­git­tä­viä on siel­lä vähän, joten autoi­li­jat ei pys­ty pako­kaa­suil­laan tap­pa­maan ihmi­siä yhtä lähes­kään tehok­kaas­ti kuin kauun­geis­sa, samoin meluis­ta kär­si­viä. Lii­ken­teen vie­män tilan hin­ta on maa­seu­dul­la mitä­tön, kos­ka maan arvo on niin ole­ma­ton. Ja niin edelleen.
        Niin­pä auto­li­jat maa­seu­dul­la mak­sa­vat hait­ta­ve­roa aivan lii­kaa ja kau­pun­geis­sa aivan lii­an vähän.

      2. Tapa­niK: Val­tio verot­taa autoi­lua jo anka­ras­ti (kan­sain­väl. ver­tail­len) ja vaa­tii ajo­kor­tin. Joka­mie­he­noi­keu­det sen sijaan ovat ilmai­sia ja yhtä­läi­siä. Ei omil­la toi­mil­la ollen­kaan ansait­tu­ja. Sinän­sä osu­vaa ver­taus että kun joku kokee joka­mie­he­noi­keuk­sien käyt­tä­jis­tä hait­taa omil­la mail­laan niin hai­tan aiheut­ta­ja tapaa vähä­tel­lä hait­taa perus­tee­naan juu­ri jokamiehenoikeudet. 

        Joka­mie­he­noi­keu­det ovat Poh­jois­mais­sa lähin­nä sitä että saa kävel­lä met­säs­sä, poi­mia sie­niä ja mar­jo­ja ja tila­päi­ses­ti asua tel­tas­sa. Met­säs­tä­mi­nen, pui­den kaa­to ja kalas­tus teho­kaam­mil­la väli­neil­lä eivät kuu­lu joka­mie­he­noi­keuk­siin. Samoin myös mopoa isom­mal­la moot­to­ria­jo­neu­vol­la ajo maas­tos­sa. Aika har­val­la on nyky­ään hyö­tyä joka­mie­he­noi­keuk­sis­ta, se ei ole elä­män ja kuo­le­man asia enää Suo­mes­sa, vaan enem­män asia jol­la halu­taan saa­da ihmi­siä lii­ku­maan luon­nos­sa “kas­va­tus­mie­les­sä” eikä kukaan juu­ri koe sii­tä ole­van hait­taa. Ainoas­taan sii­tä on ollut kes­kus­te­lua pitäi­si­kö ulko­maa­lais­ten mar­jan­poi­mioi­den koh­dal­la rajoit­taa sitä jos poi­mi­mi­nen on ammattimaista. 

        Autoi­li­jat sen­si­jaan todel­la kuvit­te­le­vat että heil­lä on “joka­mie­he­noi­keus” pysä­köi­dä taa­ja­mas­sa yksi­tyi­sa­lu­eel­le, ja että jos alu­een omis­ta­jal­ta saa mak­su­ke­ho­tuk­sen ehto­jen vas­tai­ses­ta pysä­köin­nis­tä, että sitä ei tar­vit­se mak­saa. Suo­mes­sa pysä­köin­ti­lain­sää­dän­tö on vis­siin peräi­sin 1800-luvul­ta jol­loin lii­kut­tiin hevosilla. 

        Suo­men autoi­lun vero­tus suh­tees­sa palk­ka­ta­soon ei poik­kea kovin pal­jon muis­ta län­ti­sis­tä teol­li­suus­mais­ta, ja pal­jon aja­vat jopa hyö­ty­vät mui­ta mai­ta edul­li­sem­mas­ta die­sel­polt­to­nes­teen vero­tuk­ses­ta ja työ­mat­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keuk­sis­ta, ja ajo­kor­tin hank­ki­mi­nen ei ole yli­vooi­mai­sen vai­ke­aa, ja toi­saal­ta Suo­mi ainoa­na maa­na EU:ssa sal­lii autol­la ajon 15-vuo­tiail­ta 60 km/h nopeu­teen asti.

  14. Tuos­ta jar­ru­tek­nii­kas­ta. 40km/h nopeu­des­sa ihmi­sen reak­tio­ai­ka on lii­ken­ne­tur­van mukaan 11 met­riä ja kui­val­la asfal­til­la pysäh­dyk­seen menee 7 metriä.

    Vol­vol­le mit­ta­sin 2,7 koko­nai­suu­des­saan samas­ta nopeu­des­ta, kun ihmi­sen koh­dal­la koko­nai­suus on siis tuon 18 metriä.

    Veik­kaan, että koh­ta­puo­lin autol­la tör­mää­mi­nen taa­ja­ma­no­peu­des­sa on aika­lail­la mah­do­ton­ta. Toki sitä päin voi edel­leen mennä.

    Taa­ja­man tur­val­li­suu­den suh­teen mer­kit­tä muu­tos on myös ajo­ra­ta­maa­lauk­set. Hie­man kos­tea maa­laus 1990 luvul­la oli liukas.

    Itsel­le­ni mer­kit­tä­vää on se, että Hel­sin­gis­sä voin lait­taa autoon limit­te­rin, joka estää yli 50 km/h nopeu­det. Vas­taa­vas­sa taa­ja­ma­lii­kees­sä olen tot­tu­nut noin kak­sin­ker­tai­siin ajo­no­peuk­siin, joten omat nopeu­det kar­kaa­vat her­käs­ti sil­lon, kun sat­tuu Hel­sin­kiin tulemaan.

    Ja tulen edel­leen useim­mi­ten autol­la. Aina­kin sil­loin, kun pitää olla sovit­tuun aikaan sovi­tus­sa pai­kas­sa. Tänä vuon­na vr yht. 8 ker­taa, jois­ta 1 ajal­laan, 6 myö­häs­sä ja 1 perut­tiin kokonaan.

    1. Aika moni maa on kiel­tä­nyt van­hoil­la die­se­lau­toil­la aja­mi­sen kau­pun­kia­lu­eel­la. Kii­reis­tä on myös muut­taa bus­sit sähkökäyttöisiksi.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aika moni maa on kiel­tä­nyt van­hoil­la die­se­lau­toil­la aja­mi­sen kaupunkialueella.

        Haluai­sin esit­tää yhden kysy­myk­sen, johon asian­tun­ti­ja voi var­maan antaa hel­pol­la vas­tauk­sen. Hel­sin­gis­sä tie­de­tään nämä hiuk­kas­pi­toi­suu­det ilmas­sa var­sin hyvin. Pm10 ja PM2,5 pitoi­suu­det löy­tää netis­tä. Uuden die­sel­moot­to­rin pääs­töt tie­de­tään myös hyvin­kin tarkkaan.

        Kuin­ka mon­ta päi­vää Hel­sin­gis­sä on vuo­des­sa, jol­loin uuden die­sel­moot­to­rin pako­kaa­sus­sa on vähem­män hiuk­kas­pääs­tö­jä kuin Hel­sin­gin ilmas­sa? Eli pal­jon­ko on nii­tä päi­viä, jol­loin ilman laa­tu on niin heik­ko, että die­se­lau­to puh­dis­taa ilmaa hiuk­ka­sis­ta käydessään?

      2. kysy­mys: Haluai­sin esit­tää yhden kysy­myk­sen, johon asian­tun­ti­ja voi var­maan antaa hel­pol­la vas­tauk­sen. Hel­sin­gis­sä tie­de­tään nämä hiuk­kas­pi­toi­suu­det ilmas­sa var­sin hyvin. Pm10 ja PM2,5 pitoi­suu­det löy­tää netis­tä. Uuden die­sel­moot­to­rin pääs­töt tie­de­tään myös hyvin­kin tarkkaan.

        Kuin­ka mon­ta päi­vää Hel­sin­gis­sä on vuo­des­sa, jol­loin uuden die­sel­moot­to­rin pako­kaa­sus­sa on vähem­män hiuk­kas­pääs­tö­jä kuin Hel­sin­gin ilmas­sa? Eli pal­jon­ko on nii­tä päi­viä, jol­loin ilman laa­tu on niin heik­ko, että die­se­lau­to puh­dis­taa ilmaa hiuk­ka­sis­ta käydessään?

        Ei nii­tä päi­viä voi kovin pal­joa olla, kos­ka Euro 6d auton pako­kaa­su­jen hiuk­kas­kon­sent­raa­tio on pari­kym­men­ker­tai­nen ver­rat­tu­na EU:n aset­ta­maan hen­gi­ty­sil­man raja-arvoon 25 µg/m3.
        Auto­jen pako­kaa­suis­sa ei pahem­min ole isom­pia hiuk­ka­sia, joi­ta taas hie­koi­tus­hie­kan takia on ilmas­sa run­saas­ti keväi­sin, joten nii­tä saat­taa jos­sain olo­suh­teis­sa jää­dä auto­jen hiuk­kas­suo­dat­ti­miin enem­män kuin ren­kai­den muka­na ties­tä nousee. Parem­pi kei­no oli­si kui­ten­kin tei­den pesu.

      3. Kii­tos asial­li­ses­ta vas­tauk­ses­ta vit­tu­mai­sen pro­vo­ka­tii­vi­seen kysy­myk­seen. En tie­dä, osaan­ko nos­taa täs­tä omaa näke­mys­tä­ni esil­le, sil­lä pidän ympä­ris­tö ja ter­vey­s­asioi­ta erit­täin tär­kei­nä ja haluai­sin, että näi­hin asioi­hin panos­tet­tai­siin aina vaan entis­tä enemmän. 

        Autoi­lun suh­teen kyse on usein sii­tä, mikä nos­te­taan esil­le mer­kit­tä­vim­mäk­si asiak­si. Yksit­täi­siä tärp­pe­jä, joi­hin vedo­ta löy­tyy puo­leen jos toi­seen­kin. Auto­teol­li­suus on tart­tu­nut näi­hin aina, kun mah­dol­lis­ta. Los Ange­le­sin ilman­laa­dun olles­sa heik­koa mai­nos­ti GM iso­ja V8 moot­to­rei­taan sil­lä, että nii­den pako­kaa­sut ovat puh­taam­pia, mitä hen­gi­ty­sil­ma kau­pun­gis­sa. Täs­sä oli tar­kas­tel­ta­va­na asia­na juu­ri hiuk­kas­pääs­töt. Kyse oli kyl­lä ben­sii­ni­moot­to­ris­ta ja sii­hen aikaan ben­sii­ni­moot­to­rin hiuk­kas­pääs­töt oli­vat alhai­sem­mat mitä dieselmoottorin.

        Oli­han blo­gis­ti­kin tie­toi­nen, että euro6 nor­mi edel­lyt­tää käy­tän­nös­sä die­se­liin hiuk­kas­ten suo­dat­ta­mis­ta? Tämän seu­rauk­se­na die­se­lin hiuk­kas­pääs­töt ovat kes­ki­mää­rin huo­mat­ta­vas­ti alle ben­sii­ni­moot­to­rin hiuk­kas­pääs­tö­jen. Euro 6 nor­mi on sama sekä ben­sii­nil­le että die­se­lil­le. Käy­tän­nön mit­tauk­sis­sa nousee yksi ben­sii­ni­moot­to­ri die­se­lei­den jouk­koon, mut­ta tämä ei ole Otto­moot­to­ri vaan Atkins. Peri­aat­tees­sa ben­sii­nil­lä voi­si pääs­tä lähel­le, jos se esi­läm­mi­tet­täi­siin kun­nol­la. Asi­aa voi­daan siis toki mita­ta siten, että se suo­sii jotain moot­to­ri­tyyp­piä toi­sen edel­le ja pääs­töt ovat aina sopimusasia.

        Hiuk­ka­sis­ta puhut­taes­sa täs­sä on myös pirul­li­nen dilem­ma ole­mas­sa. Tie­de­tään, että ne on hen­gi­tet­ty­nä aivan hem­me­tin vaa­ral­li­sia ja nii­den alku­läh­teet tie­de­tään myös hyvin. Kui­ten­kin ne katoa­vat hyvin nopeas­ti, jos eivät tul­leet hen­gi­te­tyk­si. Autot tuot­ta­vat pääs­tö­jä pal­jon, mut­ta kan­nus­ta­mal­la ihmi­siä jul­ki­sen lii­ken­teen käyt­töön altis­tam­me hei­tä samal­la hiuk­ka­sil­le ja vaa­ran­nam­me hei­dän ter­vey­den. Tuo 25 µg/m3 raja-arvo hen­gi­ty­sil­mal­le tai­taa alit­tua met­ros­sa ainoas­taan HSL:n lakon aika­na. Eikä met­ron käyt­tä­jän vuo­sit­tai­nen altis­tusai­ka ole pieni. 

        Met­roa ja autoa ver­rat­taes­sa ollaan vie­lä tilan­tees­sa, jos­sa entuu­des­taan puh­taam­pi ulkoil­ma on vie­lä suo­da­tet­tua. Sisään tule­va ilma suo­da­te­taan kah­del­la taval­la. Hii­lel­lä blo­ka­taan typ­piok­si­dit, otso­ni ja hii­li­ve­dyt. Par­tik­ke­lit suo­da­te­taan erik­seen. Hii­li­mo­nok­si­din suh­teen jat­ku­va sisäl­le tule­van ilman tark­kai­lu sul­kee sisäl­le tule­van ilman esim. jonois­sa ja tun­ne­lis­sa, jos raja-arvot ylittyy. 

        Yllä kuvail­tu tapa suo­dat­taa ulkoil­maa oli käy­tös­sä jo 1990- luvun kar­ta­no­vol­vos­sa. Autois­sa on sisäl­lä hyvä ilman­laa­tu ja esim. katu­pö­ly­ai­kaan autoi­lu on yksi­lön kan­nal­ta se paras rat­kai­su, vaik­ka kai­kil­le muil­le se tekee lisää han­ka­luut­ta. Sama­na aika­kau­te­na Vol­vo (ja aiem­min Ford) pin­noit­ti syy­lä­rit kata­lyy­til­lä, jol­la sai suo­da­tet­tua ajon aika­na ajo­vii­maa. 1990- luvun lopun viral­li­siin ilman­laa­tu­mit­tauk­siin ja inno­vaa­tion hyö­ty­suh­tee­seen vedo­ten Vol­vo mai­nos­ti omaa pre­mair NXT pin­noi­tet­ta siten, että Vol­vol­la ajet­tu kilo­met­ri on ympä­ris­tö­te­ko. Jokai­nen kilo­met­ri jät­tää taak­seen aiem­paa parem­man ympä­ris­tön. Väi­te ei ollut val­heel­li­nen asi­aa täl­lä tavoin sup­peas­ti kat­sot­tu­na, mut­ta vaa­ti­han se aika per­ke­leel­li­sen huo­non ilman­laa­dun toteutuakseen. 

        Auto­teol­li­suus on vas­tan­nut jokai­seen huu­toon, mitä tähän men­nes­sä on esi­tet­ty eikä vaa­di­tut pääs­tö­ra­jat ole vie­lä lähel­lä­kään sitä, että niil­lä oli­si mitään todel­lis­ta vai­ku­tus­ta autoi­luun. Näi­den die­sel- kiel­to­jen perus­tee­na ovat euroo­pas­sa olleet hiuk­ka­set ja type­nok­si­dit. Euroo­pas­sa kun tie­de­tään, että viran­omai­set ovat näis­sä asiois­sa tark­ko­ja, niin euroop­pa­lai­nen auto­teol­li­suus on notee­ran­nut asian. Kurk­ka­sin Hel­sin­gin ilman­laa­dun dataa tuo­ta edel­lis­tä kom­ment­tia 23.5.209 kir­joit­taes­sa­ni ja sil­loin oli edel­li­se­nä yönä mitat­tu Man­ner­hei­min­tiel­lä klo 2 aamu­yös­tä hiuk­kai­sia sel­lai­sia mää­riä, että die­sel- moot­to­rin käyn­tiin lait­ta­mi­nen oli­si puh­dis­ta­nut ilmaa hiukkasista. 

        Euro 6 toi NOx raja-arvon 80 mg/km, jota pidet­tiin tiuk­ka­na. Auto­teol­li­suu­del­la on euroo­pas­sa huo­li Die­sel-kiel­lois­ta ja tämä on saa­nut auto­teol­li­suu­den vas­taa­maan esi­tet­tyi­hin ongel­miin. Auto­teol­li­suu­den vas­taus­ta Noxin suh­teen osoit­taa se, että raja-arvon olles­sa 80 mg/km mita­tut tulok­set ovat olleet: MB C220 d, 0 mg/km. Opel astra 1 mg/km ja Bmw 520d 1 mg/km. Toki itä-auto­ja löy­tyi, jot­ka ylit­ti­vät raja-arvon, mut­ta die­se­lin Nox kysy­mys on euroo­pas­sa se iso kysy­mys. Euroop­pa­lai­seen kär­ki­kol­mik­koon ver­rat­tu­na ensim­mäi­nen itä-auto (Kia ceed) saas­tut­taa 33 ker­tai­ses­ti ja ensim­mäi­nen Japa­ni­lai­nen (Hon­da civic) 151 ker­tai­ses­ti. Eli poli­ti­kot huo­mio. Sitä saa mitä tilaa. Kan­nat­taa siis pitää mete­liä ja vaa­tia. Euroop­pa­lai­sel­le auto­teol­li­suu­del­le ei oli­si hait­taa pie­nen­tää esim. die­se­lin Nox vaa­ti­mus­ta 80 -> 10. Päin­vas­toin. Sil­lä saa­tai­siin puo­len vuo­den ajak­si itä­die­se­lit mark­ki­noil­ta. Puo­len vuo­den jäl­keen Hon­da­kin oli­si 151 ker­taa puh­taam­pi täl­lä mit­ta­ril­la mitattuna.

  15. Tot­ta kai nopeus­ra­joi­tus­ten alen­ta­mi­se­sel­la on ollut mer­ki­tys­tä lii­ken­ne­kuo­le­mien vähen­ty­mi­seen, mut­ta se että alen­ta­mi­nen oli­si ollut ainoa syy, on aika uska­li­aas­ti sanot­tu. Hel­sin­gin katu­jen ver­tai­lu muu­hun Suo­meen ei ole kovin­kaan hyvin perus­tel­tu, kuo­le­maan joh­ta­nei­ta onnet­to­muuk­sia tapah­tuu pal­jol­ti muu­al­la­kin kuin kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­töis­sä. Mihin tilas­toon täs­sä tark­kaan ottaen viitataan?

  16. Ana­lo­gia pätee jos­sain mää­rin, jos nämä juma­lat, joil­le onnet­to­mat uhra­taan, ovat todel­la ole­mas­sa ja uhraa­mi­sen lopet­ta­mi­nen joh­tai­si sii­hen, että juma­lat tuhoa­vat maa­il­man kaik­ki autot. Muus­sa tapauk­ses­sa uhraa­mi­nen on toki äly­tön­tä, kos­ka sen lopet­ta­mi­ses­ta ei oli­si mitään haittaa.

    Noin muu­ten, jos ajat­te­lu on mis­sään mie­les­sä libe­raa­lia (sanan alku­pe­räi­ses­sä mer­ki­tyk­ses­sä), val­tion tai vas­taa­van kan­sa­lai­siin­sa koh­dis­ta­mat rajoi­tuk­set pitää perus­tel­la tuke­vas­ti, ei nii­den aset­ta­mat­to­muut­ta. Muu­ten pää­dy­tään aje­le­maan koh­ti kol­lek­ti­vis­tis­ta suun­nit­te­lu­yh­teis­kun­taa, kos­ka päät­tä­jän kyky kek­siä eri­lai­sia asioi­ta, jois­sa kont­rol­lia voi­si tiu­ken­taa ”ihmis­ten par­haak­si” lie­nee raja­ton. Yksi­lön toi­min­nan mah­dol­lis­ten seu­raus­ten muil­le aiheut­ta­mien hait­to­jen pitää olla kou­riin­tun­tu­via, muu­ten pää­dy­tään kont­rol­loi­maan lopul­ta kaik­kea, kos­ka emme voi teh­dä oikeas­taan mitään, mil­lä ei oli­si – aina­kin mah­dol­li­ses­ti – jotain vai­ku­tus­ta ympä­ris­tööm­me, myös toi­siin ihmi­siin. En väi­tä, että tämä vält­tä­mät­tä oli­si Kokoo­muk­sen motii­vi­na, kos­ka puo­lue ei var­si­nai­ses­ti ole libe­raa­li­puo­lue, vaik­ka ehkä libe­raa­lim­pi kuin ns. vasemmistopuolueet.

    Mel­kein­pä mihin tahan­sa toi­min­taan liit­tyy jokin ris­ki, mikä tosi­seik­ka pitää hyväk­syä. Hel­sin­gis­sä kuo­lee luul­ta­vas­ti n. 5000 ihmis­tä vuo­des­sa. Mikä­li näis­tä 2/500 kuo­lee lii­ken­neon­net­to­muu­des­sa, se on vie­lä aika mata­la luku. Nyt se on ilmei­ses­ti vie­lä mata­lam­pi (en pää­se tuo­hon Hesa­rin artik­ke­liin käsiksi).

    Asi­aan liit­tyen pitäi­si muu­ten­kin tun­nus­taa se, että hen­kien pelas­ta­mi­nen ei ole sel­lai­nen tavoi­te, jol­la vähen­tää vapaut­ta, rajoit­taa ihmis­ten elä­mää tai muu­ten teh­dä ”pie­nem­piä vää­ryyk­siä” miten pal­joa hyvän­sä. Tämä peli kun tul­laan kui­ten­kin lopul­ta häviä­mään, kun tiet­tä­väs­ti kuo­lem­me kaik­ki kui­ten­kin jos­kus. Kun var­sin­kin län­si­mais­sa tämä tun­tuu usein unoh­tu­van, emme – sinän­sä ymmär­ret­tä­väs­ti – halua oikein aset­tua sel­lai­seen ase­maan, jos­sa elä­mäl­le pitää aset­taa jokin hin­ta. Käy­tän­nös­sä täl­tä ei kui­ten­kaan aina voi­da vält­tyä, ja tämä halut­to­muus ei sai­si joh­taa tyran­ni­aan tai muu­ten kata­stro­faa­li­siin lopputuloksiin.

    1. Sepe­teus:
      Asi­aan liit­tyen pitäi­si muu­ten­kin tun­nus­taa se, että hen­kien pelas­ta­mi­nen ei ole sel­lai­nen tavoi­te, jol­la vähen­tää vapaut­ta, rajoit­taa ihmis­ten elä­mää tai muu­ten teh­dä ”pie­nem­piä vää­ryyk­siä” miten pal­joa hyvän­sä. Tämä peli kun tul­laan kui­ten­kin lopul­ta häviä­mään, kun tiet­tä­väs­ti kuo­lem­me kaik­ki kui­ten­kin jos­kus. Kun var­sin­kin län­si­mais­sa tämä tun­tuu usein unoh­tu­van, emme – sinän­sä ymmär­ret­tä­väs­ti – halua oikein aset­tua sel­lai­seen ase­maan, jos­sa elä­mäl­le pitää aset­taa jokin hin­ta. Käy­tän­nös­sä täl­tä ei kui­ten­kaan aina voi­da vält­tyä, ja tämä halut­to­muus ei sai­si joh­taa tyran­ni­aan tai muu­ten kata­stro­faa­li­siin lopputuloksiin. 

      Peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la olet oikeas­sa. Kui­ten­kin nyt oli puhe sal­lit­tu­jen ajo­no­peuk­sien pie­nen­tä­mi­ses­tä ja käve­ly­ka­duis­ta. Kukaan ei esit­tä­nyt että koko Hel­sin­ki nyt muu­te­taan käve­ly­ka­duik­si, mut­ta otit ilmei­ses­ti ‘slip­pe­ry slo­pe’ asen­teen että täs­sä asias­sa perik­si anta­mi­nen tar­koit­taa juu­ri­kin jalan­kul­ki­joi­den tyran­ni­aa ja lopul­ta kata­stro­faa­lis­ta autoi­lun koko­naan kieltämistä. 

      Toi­sek­seen nois­ta kuo­le­mis­ta: Kaik­ki kuo­le­vat jos­kus, kyl­lä. Tämä on elä­män tosia­sia, tätä ei kukaan kiis­tä eikä kuo­le­mi­nen ylei­ses­ti ole tur­ha tai tar­pee­ton elä­män lopus­sa, se on osa elä­mää. Kui­ten­kin kuo­le­mat lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa tai muis­sa onnet­to­muuk­sis­sa ovat täy­sin tur­hia ja tar­peet­to­mia. Vas­tus­tat­ko työ­pai­kal­la­si äänek­kääs­ti palo­pe­las­tus­har­joi­tuk­sia ja jätät koto­na­si palo­va­roit­ti­met pois kos­ka fata­lis­ti­ses­ti ajat­te­let että palo­kuo­le­mat ovat tilas­tol­li­nen tosia­sia? Palo­va­roit­ti­mia pitää olla yksi jokais­ta alka­vaa 60 neliö­met­riä koh­den per ker­ros, ovat­ko nämä mää­räyk­set sinun vapau­den koh­tuu­ton­ta rajoit­ta­mis­ta? Pala­taan nyt sit­ten autoi­luun, onko sal­lit­tu­jen ajo­no­peuk­sien pie­nen­tä­mi­nen sinun vapau­den koh­tuu­ton­ta rajoittamista?

      Vapaus-argu­men­toin­ti on kui­ten­kin mel­ko has­sua, se antaa minul­le vapau­den argu­men­toi­da että sinul­la on vapaus hakeu­tua toi­seen maa­han mis­sä sinul­la on mie­les­tä­si koh­tuul­li­sem­pi vapaus ajaa halu­aa­ma­si nopeut­ta, eläm­me kui­ten­kin vapaas­sa maassa.

      1. Vas­tus­tan noin ylei­sel­lä tasol­la sel­lais­ta län­si­mais­sa mie­les­tä­ni yleis­tä ajat­te­lua, jos­sa uti­li­ta­ri­si­sis­sa tar­kas­te­luis­sa ihmi­se­lä­män hin­ta arvo­te­taan ääret­tö­mäk­si mihin tahan­sa muu­hun hyö­tyyn näh­den. Tämä ei mie­les­tä­ni ole pätevää.

        Kal­te­van pin­nan argu­men­tit ovat sikä­li argu­men­taa­tio­vir­hei­tä, että niil­lä kuva­tut seu­rauk­set eivät tie­ten­kään ole *väis­tä­mät­tö­miä*. Kui­ten­kin niil­lä on arvon­sa, kun kuva­taan ihmis­ten tai­pu­muk­sia *toi­mia* tie­tyl­lä taval­la, ja eri­tyi­ses­ti sel­lais­ten ihmis­ten kans­sa, jot­ka hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti eivät pane mitään arvoa sil­le asial­le, mitä ollaan rajoit­ta­mas­sa. Niin­pä, esim. pyö­räi­ly­asias­sa joku, joka ei pidä yksi­tyi­sau­toi­lua lain­kaan tar­peel­li­se­na, on toden­nä­köi­ses­ti val­mis rajoit­ta­maan sitä aivan miten pal­jon hyvän­sä, ja sik­si toi­sin ajat­te­le­vien ei kan­na­ta antaa asias­sa sii­maa har­kit­se­mat­ta. Autoi­lua on rajoi­tet­tu jo monin tavoin, kysy­mys on mis­sä vai­hees­sa saa­vu­te­tut hyö­dyt alit­ta­vat ne hai­tat, joil­la asia mak­se­taan? Toi­min­nas­sa näet pätee vie­lä vähe­ne­vän voi­ton laki – mikään kuvi­tel­ta­vis­sa ole­va vas­ta­toi­mi (pait­si kaik­kein auto­jen tuhoa­mi­nen maa­il­mas­ta) eivät tule vie­mään lukua edes nol­laan, vaan vähen­tä­vät ehkä 20 kuo­le­maa kah­dek­saan­tois­ta. Samaan aikaan monil­le ase­te­taan *var­ma* hait­ta jon­kun yksi­lön osak­si *ehkä* koi­tu­vat hai­tan kuittaamiseksi.

        Vas­taa­vas­ti vas­tus­tai­sin palo­har­joi­tuk­sia, jos nii­tä oli­si joka päi­vä tai joku argu­men­toi­si, että kos­ka nii­tä on ker­ran kuus­sa nii­tä voi­si hyvin olla myös ker­ran vii­kos­sa. Palo­va­roit­ti­mien osal­ta sanoi­sin, että itse asias­sa voi­si kysee­na­lais­taa onko val­tiol­la tar­vet­ta mää­rä­tä asias­ta oma­ko­ti­ta­lois­sa. Yhtei­sa­su­mi­ses­sa tuli­pa­los­ta asun­nos­sa voi koi­tua hait­taa myös sivul­li­sil­le, jol­loin asia on eri.

        Libe­ra­lis­mis­ta argu­men­toin­ti on oma tai­teen­la­jin­sa, kui­ten­kin pidän vähän heik­ko­na läh­tö­koh­taa että sikä­li kuin maa ei rajoi­ta siel­tä pois­muut­toa, se voi olla vaik­ka mil­lai­nen tyran­nia, eikä asi­aan lii­ty mitään ongel­maa (tämä aja­tus­ta­pa vie var­maan jat­ket­tu­na mik­ro­val­tio­anar­kis­miin). Tämä ei tosin kau­heas­ti paran­na tyran­nin moraa­lis­ta ase­maa, kos­ka se ei vas­taa kysy­myk­seen sii­tä mik­si tyran­ni ei itse muu­ta pois jon­ne­kin, mis­sä on tiu­kem­mat nopeusrajoitukset.

      2. Sepe­teus:
        Kal­te­van pin­nan argu­men­tit ovat sikä­li argu­men­taa­tio­vir­hei­tä, että niil­lä kuva­tut seu­rauk­set eivät tie­ten­kään ole *väis­tä­mät­tö­miä*. Kui­ten­kin niil­lä on arvon­sa, kun kuva­taan ihmis­ten tai­pu­muk­sia *toi­mia* tie­tyl­lä taval­la, ja eri­tyi­ses­ti sel­lais­ten ihmis­ten kans­sa, jot­ka hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti eivät pane mitään arvoa sil­le asial­le, mitä ollaan rajoittamassa. 

        Täs­tä on nyt hyvin vai­kea jat­kaa kun jat­ku­vas­ti käy­tät kal­te­van pin­nan perus­te­lu­ja, jot­ka itsek­kin myön­nät argu­men­toin­ti­vir­heik­si, pait­si että pää­tät sit­ten yhä käyt­tää niitä.

        Pala­taan nyt sit­ten autoi­luun, onko sal­lit­tu­jen ajo­no­peuk­sien pie­nen­tä­mi­nen sinun vapau­den koh­tuu­ton­ta rajoittamista?”
        Tähän mel­ko suo­raan kysy­myk­seen vas­taat kier­rel­len ja kaar­rel­len hyö­ty-hait­ta-perus­te­luin ja lopul­ta toteat ettei uhri­lu­kua voi saa­da iki­nä nol­laan. Täs­sä uhri­lu­vus­sa olet oikeas­sa, mut­ta samal­la logii­kal­la, var­sin­kin vapau­del­la höys­tet­ty­nä, voi­tai­siin vaa­tia kaik­kien rajoi­tus­ten pois­ta­mis­ta juu­ri­kin sen vuok­si ettei tavoi­tel­tua ide­aa­lia voi­da käy­tän­nös­sä iki­nä saa­vut­taa, mik­si siis edes yrit­tää? Samal­la saa­vut­ta­mat­to­man ide­aa­lin logii­kal­la voi­daan myös vaa­tia kai­ken autoi­lun kieltämistä.

        Todel­li­suu­des­sa kyse on tasa­pai­nos­ta, ja sik­si kysyin­kin suo­raan miten sal­lit­tu­jen ajo­no­peuk­sien pie­nen­tä­mi­nen on koh­tuut­to­maan hai­tan aiheut­ta­mis­ta? Koros­tan koh­tuu­ton­ta sil­lä nyky­ti­lan­tees­sa löy­tyy aina joku jota jokin muu­tos hait­taa. Mat­ka-aiko­jen muu­tok­set ovat kes­ki­mää­räi­sil­lä ajo­suo­rit­teil­la toden­nä­köi­ses­ti kor­kein­taan muu­ta­mia minuut­te­ja, toki vai­ku­tus on suu­rem­pi ihmi­siin jot­ka työk­seen autoi­le­vat kes­kus­tan alueella

        Ylei­sel­lä tasol­la voi­daan myös puhua että kau­pun­git halua­vat estää ruuh­kien syn­ty­mis­tä eli näin edis­tää autoi­lua. Jos autoi­lus­ta teh­dään riit­tä­vän kal­lis­ta ja riit­tä­vän epä­mu­ka­vaa niin ainoas­taan ne autoi­le­vat kenel­lä on sii­hen varaa tai muut vaih­toeh­dot eivät ole rea­lis­ti­sia, täl­löin ei syn­ny ruuh­kia­kaan niin hel­pos­ti. Jos autoi­lu oli­si lii­an hal­paa ja help­poa kau­pun­gis­sa niin sit­ten ruuh­kia syn­tyi­si hel­pos­ti kos­ka kaik­ki autoi­li­si­vat, mik­si käyt­tää jul­ki­sia jos oma auto on pal­jon hal­vem­pi ja nopeam­pi? Toki tätä näkö­kul­maa ei näil­lä muu­tok­sil­la tavoi­tel­tu, toin nyt tämän esiin sil­lä vali­tit autoi­lun hin­taa ja rajoi­tuk­sia ylei­sel­lä tasolla.
        Toki täs­sä men­nään ihan peri­aat­teel­li­siin kysy­myk­siin mikä on ‘oikea suh­de’ kau­pun­gin jul­ki­sel­le ja yksi­tyi­sel­le lii­ken­teel­le, tämä onnek­si pää­te­tään demo­kraat­ti­ses­ti eikä suin­kaan ainoas­taan yksit­täis­ten autoi­li­joi­den vapaus-argu­ment­tien perus­teel­la, eli mis­tään var­si­nai­ses­ta tyran­nias­ta ei voi puhua eikä var­sin­kaan äänek­kään vähem­mis­tön tyranniasta.
        Lopuk­si voi­si tode­ta että autoi­li­joi­den, joi­den mie­les­tä tämä jopa älyt­tö­mäk­si mene­vä ihmis­hen­kien sääs­tä­mi­nen on lii­kaa autoi­lun kus­tan­nuk­sel­la, tulee äänes­tää Hel­sin­gis­sä Kokoo­mus­ta. Mui­den taas tulee huo­mioi­da mikä arvo eri puo­lueis­sa ase­te­taan ihmi­se­lä­mäl­le ja ottaa tämä huo­mioon omis­sa äänestyspäätöksissään.

      3. Sta­dist: Sepe­te

        Se mitä yri­tän sanoa on se, että vaik­ka kal­te­van pin­nan argu­men­tit ovat argu­men­taa­tio­vir­hei­tä, niin ei ole argu­men­taa­tio­vir­he olla anta­mat­ta myön­ny­tyk­siä sel­lai­sel­le, joka tosia­sial­li­ses­ti halu­aa­kin sin­ne poh­jal­le asti. Vähän niin kuin jos pelai­sim­me Afri­kan täh­teä ja sinä kysyi­sit, voit­ko saa­da Con­gon lät­kän ilmai­sek­si. Minä taas tie­dän, että et halua Con­gon lät­kää sinän­sä, vaan voit­taa koko pelin, ja jos annan sinul­le Con­gon mer­kin, mikään ei estä sinua seu­raa­vak­si pyy­tä­mäs­tä myös Addis Abe­ban lät­kää. Mut­ta toi­saal­ta jos vetoan sii­hen, että näin voit voit­taa epä­rei­lus­ti koko pelin, voit syyt­tää minua ”kal­te­van pin­nan argu­men­teis­ta”. Kun pelail­laan poliit­ti­sia pele­jä, emme yli­pää­tään voi aina tur­vau­tua pel­käs­tään induk­tii­vi­seen päät­te­lyyn, kos­ka meil­lä ei ole täyt­tä tie­toa tois­tem­me motii­veis­ta, val­lit­se­vis­ta olo­suh­teis­ta tai lainalaisuuksista.

        Kes­ki­vai­heil­la olen mel­kein samaa miel­tä sii­tä että kysy­mys on tasa­pai­non hake­mi­ses­ta ja jon­kun pää­tök­sen teke­mis­tä. Sen ver­ran libe­raa­li­na pidän itseä­ni että ajat­te­len, että yleen­sä kiel­tä­mi­nen pitää erik­seen perus­tel­la, ei kiel­tä­mät­tö­myyt­tä. Minus­ta on ihan kon­kreet­ti­nen hait­ta, että kymmenien–satojen tuhan­sien ihmis­ten elä­mäs­tä höy­lä­tään päi­vit­täin minuut­te­ja autos­sa istu­mi­seen, jot­ta hyvin pie­ni ris­ki kuol­la tai vam­mau­tua lii­ken­neon­net­to­muu­des­sa saa­daan vie­lä pie­nem­mäk­si. Kai­paan sitä, että näi­tä vaih­toeh­to­ja pun­ni­taan avoi­mes­ti, eikä läh­de­tä tun­ne­poh­jai­seen paa­tok­seen, kuten teet kir­joi­tuk­se­si lopussa.

  17. Oli­si lisäk­si mie­len­kiin­tois­ta sel­vit­tää, oli­ko kaik­ki nämä kuo­le­maan joh­ta­neet tapauk­set tuo­mit­tu autoi­li­jan aiheut­ta­mik­si. Nopeu­del­la on toki vai­ku­tuk­sen­sa var­sin­kin sii­hen kuo­le­maan joh­ta­vas­sa tör­mäyk­ses­sä mut­ta jos jalan­kul­ki­ja käve­lee punai­sia päin bus­sin alle kän­nyk­kää räplä­ten antaen bus­si­kus­kil­le alle sekun­nin rea­goi­da tilan­tee­seen niin se kuo­le­ma ei joh­tu­nut sii­tä, että bus­si ajoi 20 km/h tai 50 km/h vaan jos­tain ihan muus­ta. Se onko sel­viä­mis­pro­sent­ti parem­pi 20 km/h vai 50 km/h koh­dal­la on tie­tys­ti hyvä kysy­mys, mut­ta sii­nä monel­la satun­nai­sel­la teki­jäl­lä on kyl­lä suu­rem­pi osuus, kuten jäit­kö ren­kaan alle vai et.

    Tilas­tol­li­ses­ti tuos­sa yllä sanot­tiin, että 56% tapah­tui 30 km/h ja 40 km/h vai­ku­tusa­lu­eel­la joi­ta on kui­ten­kin vähem­män, kuin 50 km/h+ aluei­ta. Eli onko alhai­nen nopeus­ra­joi­tus itsea­sias­sa onnet­to­muuk­sia lisää­vä asia? Kum­mas­sa tapauk­ses­sa kat­sot kadun ylit­tä­mi­seen vaa­dit­ta­van tilan­teen tar­kem­min jalan­kul­ki­ja­na? 20 km/h nopeus­ra­joi­tuk­sen alu­eel­la vai 80 km/h alu­eel­la? En ole näh­nyt kovin­kaan mon­taa kän­nyk­kää räplää­vää ylit­tä­mäs­sä 80 km/h aluet­ta (itsea­sias­sa en yhtä­kään) mut­ta näil­lä pie­nil­lä nopeuk­sil­la nii­tä näkee joka päivä.

    Mie­les­tä­ni argu­men­taa­tio, että sään­nöis­tä piit­taa­mat­to­muus on suu­rem­pi teki­jä kuin muut yksit­täi­set teki­jät on huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­pää argu­men­taa­tio­ta kuin pals­tan pitä­jän huu­haa argu­men­taa­tio ja vähät­te­le­vät vas­tauk­set niil­le, joi­den vas­ta-argu­men­toin­ti on ollut huo­mat­ta­vas­ti loo­gi­sem­paa ja realistisempaa.

    1. hta:
      Mie­les­tä­ni argu­men­taa­tio, että sään­nöis­tä piit­taa­mat­to­muus on suu­rem­pi teki­jä kuin muut yksit­täi­set teki­jät on huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­pää argu­men­taa­tio­ta kuin pals­tan pitä­jän huu­haa argu­men­taa­tio ja vähät­te­le­vät vas­tauk­set niil­le, joi­den vas­ta-argu­men­toin­ti on ollut huo­mat­ta­vas­ti loo­gi­sem­paa ja realistisempaa. 

      Kan­nat­taa miet­tiä min­kä takia nii­tä sään­tö­jä on. Jos ei nii­tä oli­si tai nii­den piit­taa­mat­to­muu­des­ta ei tuli­si ran­gais­tuk­sia, niin lii­ken­tees­sä val­lit­si­si emnem­män tai vähem­män saman­tyyp­pi­nen anar­kia ja onnet­to­muus­ti­las­tot oli­si­vat yhtä rumat kuin vas­ta 1980-luvun jäl­keen autois­tu­neis­sa yhteis­kun­nis­sa, eli kehi­tys­mais­sa ja enti­sis­sä kommunistimaissa.Soininvaara tar­koit­ti joka tapauk­ses­sa lii­ken­net­tä kau­pun­kien tii­viis­sä ja ruuh­kaut­tu­neis­sa osis­sa eikä lii­ken­net­tä val­ta­teil­lä tai maa­seu­dun paikallisteitä. 

      Itse olen pan­nut mer­kil­le että kau­pun­geis­sa sekä autoi­li­jat, jalan­kul­ki­jat että pol­ku­pyö­räi­li­jät yrit­tä­vät tul­ki­ta sään­tö­jä oman etun­sa mukaan. Olen huo­man­nut että pyö­räi­les­sä­ni vaa­ral­li­sim­pia eivät ole autoi­li­jat vaan toi­set pyöräilijät.
      Jalan liik­kues­sa sama jut­tu, vaa­ral­li­sim­mat ovat pyö­räi­li­jät. Olen sen ver­ran van­ho­ja kou­lu­ja känyt että en odo­ta että autoi­li­ja pysäh­tyyy auto­maat­ti­ses­ti jos käve­len koh­ti suo­ja­tie­tä eli autot­kaan eivät ole minul­le ongel­ma sil­loin kun aja­vat kadul­la. Ongel­mia syn­tyy sen­si­jaan pysä­köin­tia­lueil­la, pysä­köin­ti­hal­leis­sa sekä tilan­teis­sa jois­sa autot aja­vat kevyen lii­ken­teen väy­liä pit­kin tai ovat pysä­köi­neet niille.
      Autol­la ajaes­sa­ni minul­la oli ongel­mia vie­lä pari kuu­kaut­ta sit­ten kun minul­la oli sil­mä­sai­raus joka esti näke­mi­sen jos aurin­ko pais­toi sil­miin tai vas­taan­tu­le­vien auto­jen valot häi­käi­si­vät. Sil­loin en pys­ty­nyt näke­mään kun­nol­la jalan­kul­ki­joi­ta jot­ka ylit­ti­vät kadun, jos heil­lä ei ollut hei­jas­ti­mia tai vaat­tei­ta jot­ka erot­ti­vat hei­dät taus­tas­ta. Nyt ei ole sitä sil­mä­sai­raut­ta enää ja pys­tyn aja­maan siii­nä mis­sä muut. Jan­lan­kul­ki­joi­den oli­si kui­ten­kin syy­tä muis­taa että kaik­ki autoi­li­jat eivät pys­ty ajois­sa havait­se­maan jalan­kul­ki­joi­ta jot­ka JUOKSEVAT suo­ja­tiel­le vaik­ka auto oli­si lähes­ty­mäs­sä sitä. Sen takia uskon että 30 km/h nopeus­ra­joi­tus joten­kin antaa lisä­mar­gi­naa­lia eli vähen­tää onnet­to­muuk­sia sii­hen ver­ra­tu­na että ajet­tai­siin 40 tai 50 km/h katua pit­kin jol­la suo­ja­tei­tä on 100 met­rin välein.

    2. hta: Tilas­tol­li­ses­ti tuos­sa yllä sanot­tiin, että 56% tapah­tui 30 km/h ja 40 km/h vai­ku­tusa­lu­eel­la joi­ta on kui­ten­kin vähem­män, kuin 50 km/h+ aluei­ta. Eli onko alhai­nen nopeus­ra­joi­tus itsea­sias­sa onnet­to­muuk­sia lisää­vä asia?

      Tuos­sa menee kyl­lä syyt ja seu­rauk­set sekai­sin. Esi­mer­kik­si moot­to­ri­tiel­lä ei tapah­du ainut­ta­kaan ris­tey­son­net­to­muut­ta, vaik­ka siel­lä aje­taan satas­ta. Eikä mota­ril­la myös­kään jää kukaan suo­ja­tie­tä ylit­täes­sä auton alle. Mut­ta se ei joh­du nopoeus­ra­joi­tuk­ses­ta, vaan lii­ken­neym­pä­ris­tös­tä, moot­to­ri­tiel­lä kun ei ole ris­teyk­siä eikä suo­ja­tei­ta joten siel­lä voi­daan ajaa lujaa. 

      Alueil­la joil­la liik­kuu pal­jon pyö­räi­li­jöi­tä ja jalan­kul­ki­joi­ta, rajoi­tuk­set eivät voi olla valtatieluokkaa.

      Ver­tai­lun vuok­si omal­la koti­ka­dul­la­ni nopeus­ra­joi­tus on perus­tel­lus­ti 30 km/h vaik­ka tääl­lä on pal­jon vähem­män kul­ki­joi­ta sekä lii­ken­net­tä kuin Hel­sin­gin keskustassa.

  18. > Mitä eroa sii­nä on ver­rat­tu­na sii­hen, että joka
    > toi­nen viik­ko yksi hel­sin­ki­läi­nen kuo­lee, koska
    > autoi­lun vapaus on niin tärkeä?

    Ero on aivan ilmeinen:
    Lot­toar­von­ta on ihmi­sen jär­jes­tä­mä ja mani­pu­loi­ma tapah­tu­ma, lii­ken­ne­kuo­le­man uhrin on jumal­ten valitsema.

  19. Joku vuo­si sit­ten noi­ta tilas­tol­li­sia kuo­le­mia tut­kit­tiin vähän tar­kem­min ja sen jäll­keen kuva oli­kin ihan toi­nen. Muka­na oli mm baa­ris­ta suo­raan auton alle kaa­to­kän­nis­sä hor­ju­nei­ta tms. Nyt teh­dyt muu­tok­set ovat minus­ta vähän sel­lais­ta puu­has­te­lua asial­la, jota ei ymmär­re­tä. Toki kiel­tä­mäl­lä lii­ken­ne koko­naan, ei ole onnet­to­muuk­sia­kaan, mut­ta kyl­lä sii­nä jää soi­ja­lat­tet saa­mat­ta ja kau­pun­ki kuolee.

    Tie­de­tään, että 30 km/h on ajo­neu­von ja jalan­kul­ki­jan väli­sis­sä kola­reis­sa raja-arvo, joka vähen­tää kuo­le­mia. Tie­de­tään, että nopeus­ra­joi­tus­ten las­ke­mi­nen mak­saa yhteis­kun­nal­le todel­la pal­jon. Itse asias­sa on ole näh­nyt Hel­sin­gis­tä las­kel­maa, kuin­ka pal­jon koko tou­hu on tul­lut mak­sa­maan yhteis­kun­nal­le. Nämä las­kel­mat­han toi­vot­ta­vas­ti ovat olleet pää­tök­sen­teon poh­ja­na? Eli siis eivät. Muu­al­ta maa­il­mas­ta on las­kel­mia, joten nii­den teko oli­si mah­dol­lis­ta, jos käy­tös­sä oli­si päte­viä liikennesuunnittelijoita.

    Oikea tapa­han oli­si ollut tehos­taa lii­ken­ne­vir­taa ja nos­taa pää­väy­lien nopeuk­sia sekä erot­taa kevyt­lii­ken­ne niil­lä autois­ta. Esi­merk­ki todel­la type­räs­tä suun­nit­te­lus­ta on Munk­ki­vuo­res­sa. Teh­tiin ali­kul­ku mil­joo­nil­la ja se molem­piin päi­hin suo­ja­tiet. Ei veron­mak­sa­jien raho­ja käy­te­tä noin! Saman­lai­sia kuk­ka­sia on Hel­sin­gis­sä usei­ta. Koko­naan toi­nen asia on sit­ten asun­to­ka­tu­jen nopeus­ra­joi­tuk­set, joil­le 30 km/h sopii hyvin.

    Pak­ko sanoa, että pidän Hel­sin­gin lii­ken­ne­po­li­tiik­kaa puusil­mäis­ten puu­has­te­lu­na, jos­sa ei ymmär­re­tä kokonaisuuksia.

    1. Kal­le. Miten ajat­te­li las­ten­vau­nu­jen ja rol­lat­to­rien kans­sa pääs­tä­vän Huo­pa­lah­den­tien yli. Sitöä pait­si, jos suo­ja­tiel­lä ei ole valo­jua, jalan­kul­ki­ja voi ylit­tää suo­ja­tien vaa­rat­ta, kos­ka autoi­li­jat­han ova­ty kaik­ki lainkuuliaisia.
      Olen samaa miel­tä, että rahan käyt­tä­mi­nen jalan­kul­ki­joi­den kiusaa­mi­seen ali­ku­luil­la pitäi­si lopettaa. 

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kal­le. Miten ajat­te­li las­ten­vau­nu­jen ja rol­lat­to­rien kans­sa pääs­tä­vän Huo­pa­lah­den­tien yli. Sitöä pait­si, jos suo­ja­tiel­lä ei ole valo­jua, jalan­kul­ki­ja voi ylit­tää suo­ja­tien vaa­rat­ta, kos­ka autoi­li­jat­han ova­ty kaik­ki lainkuuliaisia.
        Olen samaa miel­tä, että rahan käyt­tä­mi­nen jalan­kul­ki­joi­den kiusaa­mi­seen ali­ku­luil­la pitäi­si lopettaa. 

        Osmo, mik­si Huo­pa­lah­den tien yli pitäi­si pääs­tä, kun sii­tä pää­see alit­se? Olen muu­ten osit­tain samaa miel­tä tuos­ta ali­ku­lus­ta. Nyt oli­si ollut täy­del­li­nen mah­dol­li­suus pai­naa Jät­kä­saa­res­sa läpia­jo­lii­ken­ne maan pin­nan tason ala­puo­lel­le edul­li­ses­ti, kos­ka koro­ja kui­ten­kin muu­tet­tiin. Joten­kin tun­tuu, ettei lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joil­la ole min­kään­lais­ta kol­miu­lot­teis­ta hahmotuskykyä.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Itä-Pasi­la teh­tiin tuon ihan­tee­si mukaan. Se ei ole eri­tyi­sen viihtyisä.

        Hyvä esi­merk­ki! Tun­nen Itä-Pasi­las­sa asu­via, jot­ka pitä­vät aluet­ta hyvin viih­tyi­sä­nä. Sii­hen on mui­ta­kin teki­jöi­tä, mut­ta yksi on juu­ri tuo lii­ken­teen eriyt­tä­mi­nen. Olen itse asu­nut Tapio­lan kes­kus­tas­sa, jos­sa on sama peri­aa­te ja pidin ympä­ris­tös­tä juu­ri sen takia, että talon vie­rus­tan kujal­la ei ollut auto­lii­ken­net­tä, pää­sit käy­tän­nös­sä käve­ly­ka­tua Stoc­kal­le, mut­ta sanal­la auton sain talo­yh­tiön park­kiin talon alle.

        Itä-Pasi­la on ulko­puo­li­sil­le luo­taan työn­tä­vä, kos­ka joka puo­lel­ta vas­tas­sa on kor­kea beto­ni­sei­nä saa­vut­taes­sa alu­eel­le. Vii­toi­tuk­set­kin ovat vähän sin­ne päin, joten pitää oikeas­ti tie­tää, mihin on menos­sa ja löy­tää por­taat, joi­ta ei ole mer­kit­ty ja jot­ka tun­tu­vat jat­ku­van johon­kin tai­vai­siin. Täs­sä­kin voi­daan kysyä, meni­vät­kö korot ihan var­mas­ti oikein aluet­ta suun­ni­tel­taes­sa? No pai­kal­lis­ten mie­les­tä meni­vät sii­nä mie­les­sä, ettei alu­eel­la lii­ku ulkopuolisia.

        Tapio­lan kes­kus­tas­sa voi pie­net­kin lap­set aina­kin 90-luvul­la pääs­tää ulos yksin pihal­le. Lii­ken­ne ei ollut vaa­rak­si, vaik­ka lap­si oli­si päät­tä­nyt läh­teä seik­kai­le­maan pihal­ta ulos kadul­le, kos­ka auto­lii­ken­ne oli ker­ros­ta alem­pa­na. Jos taas satoi, niin pai­kal­li­nen osa­si kyl­lä Stoc­kal­le var­paat kui­va­na park­ki­hal­lien kautta.

        Oleel­lis­ta on, miten kevyen­lii­ken­teen­ku­jien ja auto­ka­tu­jen korot suh­teu­te­taan ympä­röi­vään alu­ee­seen. Halu­taan­ko alu­eel­le ulko­puo­li­sia käve­li­jöi­tä, läpi­kul­kua, vai ei. Molem­mil­la on puo­len­sa. Pasi­lan rat­kai­sus­sa ei alu­eel­la ole ulko­puo­li­sia, eikä niin myö­tä häi­riöi­tä. Alue on hel­pom­pi ulko­puo­lis­ten miel­tää, jos kevyen­lii­ken­teen­ku­jat ja auto­ka­dut raken­ne­taan pääl­lek­käin ja hel­pom­pi saa­vut­taa, jos käve­ly­alue on samas­sa tasos­sa lähia­luei­den kans­sa. Tämä on taas aina­kin ollut hyvin toteu­tet­tu Tapio­las­sa, uuteen rat­kai­suun en ole tutustunut.

  20. Osmo:

    eiks se oikea tra­deof­fi oo lii­ken­teen suju­vuu­den (siis sen miten kau­an kes­tää pai­kas­ta a paik­kaan b) ja kuo­le­mien välil­lä? Mitä enem­män kor­kea nopeus­ra­joi­tus paran­taa suju­vuut­ta ja mitä vähem­män aiheut­taa kuo­le­mia, sitä kor­keam­pi rajoitus.

    Muu­ten­han meil­le tulee tilas­tol­li­sia kuo­le­mia sii­tä, että jen­gil­lä menee enem­män aikaa lii­ken­tees­sä ja sen seu­rauk­se­na ei oo varaa esim. hoi­taa mar­gi­naa­li­sia sai­rai­ta jne.

  21. Alku­vuo­des­ta 2021 tie­lii­ken­neon­net­to­muu­det ovat vähen­ty­neet todel­la rajus­ti edel­lis­vuo­teen ja edel­lis­vuo­si­kym­me­niin­kin näh­den. Koko maas­sa on ollut vain yksi jalan­kul­ki­ja­kuo­le­ma, vain yksi pol­ku­pyö­räi­li­jä­kuo­le­ma ja hen­ki­lö­au­to­kuo­le­mia­kin on ollut 2 kuu­kau­des­sa yhteen­sä vain 16. Eri­tyi­ses­ti Lapis­sa kuo­le­maan joh­ta­neet onnet­to­muu­det ovat vähen­ty­neet rajus­ti: seit­se­mäs­tä kah­teen, mis­sä vähe­ne­mää on vii­si kuolemaa.

    Louk­kaan­tu­nei­den mää­rä romah­ti val­ta­kun­nal­li­ses­ti 669:sta 417:een:
    http://stat.fi/til/ton/2021/02/ton_2021_02_2021-03–18_tau_002_fi.html
    Todel­la hie­noa kehi­tys­tä. Vain vuodessa.

    Ihmi­set ovat olleet aiem­paa enem­män pai­kal­laan, mikä lie­nee vähen­tä­nyt mm. käve­ly­kuo­le­mia, ja käyt­tä­neet aiem­paa vähem­män jouk­ko­lii­ken­net­tä ja sii­hen näh­den suh­tees­sa enem­män hen­ki­lö­au­to­ja. Sii­tä joh­tuen vii­mek­si mai­nit­tui­hin liit­ty­vät kuo­le­mat ovat vähen­ty­neet vain vähän, mut­ta louk­kaan­tu­mi­set ovat vähen­ty­neet hen­ki­lö­au­to­jen­kin osal­ta ilmei­ses­ti reilusti.

  22. Kor­jaus. Lapis­sa kuo­le­mat oli­vat­kin vähe­ny­neet nel­jäs­tä kah­teen, eikä seit­se­mäs­tä kah­teen. Eri­tyi­sen iso pudo­tus lii­ken­ne­kuo­le­mis­sa tam­mi-hel­mi­kuus­sa oli Uudel­la­maal­la kah­dek­sas­ta (1–2/2020) kah­teen (1–2/2021). Esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä, Espoos­sa, Van­taal­la, Tam­pe­reel­la, Turus­sa, Oulus­sa ja Lah­des­sa ei ollut yhtään lii­ken­ne­kuo­le­maa tam­mi-hel­mi­kuus­sa 2021. Kun auto­kan­taan tulee jat­ku­vas­ti lisää tur­va­va­rus­tel­lum­pia auto­ja ajan ede­tes­sä, lii­ken­neon­net­to­muu­det vähen­ty­ne­vät vie­lä lisää. Tie­lii­ken­ne­kuo­le­ma­ti­las­tois­sa koros­tu­vat ne maa­kun­nat, jois­sa väki on pie­ni­tu­loi­sem­paa ja auto­kan­ta eri­tyi­sen van­haa, ja samal­la vail­la nyky­ai­kai­sia tur­va­va­rus­tei­ta. Monil­la vau­raam­mil­la alueil­la tie­lii­ken­ne­kuo­le­mat ovat nyt olleet jopa nollatasolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.