Kallis asuminen on kaupungin menestyksen vääjäämätön seuraus

Vietin tämän päivän Dipolis­sa kuun­tele­mas­sa luen­to­ja kestävästä kaupungis­tu­mis­es­ta. Kuul­tu sai min­ut vaku­ut­tuneek­si, että on eet­ti­nen velvol­lisuuteni kir­joit­taa, mitä ajat­te­len asumisen koho­vas­ta hin­nas­ta, vaik­ka tästä asi­as­ta oikeas­t­aan kan­nat­taa pitää suun­sa kiin­ni, ellei halua lausua suosit­tu­ja epätotuuksia.

Asumisen korkea hin­ta on väistämätön, kos­ka se tas­apain­ot­taa kaupunkien kasvun asun­tokan­nan mukaiseksi.

Meneil­lään on kaikkial­la maail­mas­sa nopea muut­to suuri­in ja men­estyvi­in kaupunkei­hin. Tämä väestön pakkau­tu­mi­nen niihin olisi vielä paljon nopeam­paa, jos talois­sa olisi pyörät. Kun ei ole, muut­to karah­taa kiin­ni asun­top­u­laan ja asun­top­u­la tarkoit­taa, että asun­noista tulee men­estyvis­sä kaupungeis­sa kalli­ita. Kir­jas­saan Tri­umf of the city Edward Glaeser sanoo, että asumisen hin­ta halu­tuis­sa kaupungeis­sa nousee niin suurek­si, että samas­ta työstä tulot asumiskus­tan­nuk­sil­la vähen­net­tynä ovat pienem­mät kuin vähem­män suo­sio­tuis­sa kaupungeis­sa. Jos näin ei olisi, vähem­män suosi­tu­il­ta alueil­ta pyrit­täisi­in muut­ta­maan suosi­tu­ille alueille. Asumisen hin­ta tas­apain­ot­taa muut­toli­ik­keen sen kokoisek­si että se mah­tuu tar­jol­la ole­vaan asun­tokan­taan. Jos asumisen hin­taa alen­netaan, mut­ta­jia tulee lisää ja hin­ta nousee uudestaan.

Tämän seu­rauk­se­na asumisen hin­ta on nous­sut men­estyvis­sä kaupungeis­sa huo­mat­tavasti tulo­ja nopeam­min. Helsingis­sä, Turus­sa ja Tam­pereel­la nousu on ollut kuudessa vuodessa liki 20 % suh­teessa tuloi­hin. Tämä on kuitenkin pien­tä oikeisi­in suurkaupunkei­hin ver­rat­tuna. Niis­sä asumisen hin­ta on jopa kaksinkertaistunut.

On paljon esimerkke­jä kaupungeista, jot­ka ovat ratkaisseet asumisen esimerkil­lis­es­ti. Asun­not ovat edullisia ja niitä riit­tää kaikille. Niitä on Suomes­sakin kymmenittäin.Näitä kaupunke­ja yhdis­tää laske­va asukasluku.

Osaamis­in­ten­si­ivis­ten alo­jen keskit­tymi­nen on väistämätöntä

Luovien korkean osaamisen työ­paikko­jen keskit­tymi­nen on ilmiö, jolle ei mitään voi. Se on eden­nyt myös erit­täin pitkälle. Itse olen seu­ran­nut indikaat­to­ri­na 25–34 vuo­ti­aiden aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den sijoit­tumista maas­sa. Heistä puo­let asuu Helsin­gin seudul­la ja 75 % viiden tärkeim­män yliopis­toseu­tukun­nan alueel­la. Lop­ut 67 seu­tukun­taa jaka­vat keskenään 25 %.

Mei­dän ongel­mamme on se, että paljon koulute­tu­ista nuoris­tamme suun­taa oikeisi­in suurkaupunkei­hin pitkin maail­maa, joten edes kepu­lais­ten ei kan­na­ta haaveil­la yliopis­tokaupunkien kasvun suitsimisesta.

Estetään asumisen hin­nan­nousu säännöstelyllä?

Jos muut­topainet­ta ei tas­apain­ote­ta asumisen hin­nal­la, se tas­apain­ote­taan jonoil­la. Ams­ter­damis­sa sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon on 15 vuo­den jono. Tukhol­mas­sa se on samaa luokkaa. Jos kaik­ki asum­i­nen olisi hin­tasään­nöstel­tyä eikä mitään pimeitä markki­noi­ta olisi, kaupun­ki taan­tu­isi. Ei tulisi mitään siitä, että uuden työn­tek­i­jän rekry­toimi­nen kestää yli kymme­nen vuot­ta. Jos se työvoima, jota kaupungis­sa eri­tyis­es­ti tarvi­taan, ei pysty ohit­ta­maan jonos­sa, on se sama kuin jos kaupun­gin kasvu kiellettäisiin.

Lisäk­si, jos asum­i­nen ei saisi mak­saa enem­pää, olisi myös vaikeaa löytää rahaa asun­tokan­nan kas­vat­tamiseen. Tähän kysymyk­seen palaan lopussa.

Niis­säkin kaupungeis­sa, jot­ka ovat panos­ta­neet sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon, on sen rin­nal­la vapaiden markki­noiden asun­tokan­ta. On pakko olla.

Sosi­aa­li­nen ja markki­nae­htoinen rinnan?

Euroop­palai­sis­sa teol­lisu­uskaupungeis­sa on per­in­teis­es­ti ollut halpo­ja vuokra-asun­to­ja teol­lisu­ustyöläisille omis­sa kaupungi­nosis­saan. Ne ovat olleet yhteiskun­nan tuki teol­lisu­udelle. Por­var­it ovat asuneet muualla.

On hyvin suosit­tua ajatel­la, että helpotamme asum­isti­lan­net­ta edes joidenkin kohdal­la rak­en­ta­mal­la kohtu­uhin­taisia asun­to­ja. Aja­tus on houkut­tel­e­va, mut­ta ei eri­tyisen tasa-arvoinen, kos­ka se saa samas­sa ase­mas­sa ole­vat henkilöt keskenään täysin eri­ar­voiseen ase­maan. Toinen saa hal­van asun­non ja toinen joutuu raadol­lisille markki­noille. Tästä poli­ti­ikas­ta kär­sivät eri­tyis­es­ti ne pieni­palkkaiset, jot­ka eivät onnis­tu ARA-asun­toa saa­maan, kos­ka hei­dän asumisku­lun­sa vas­taavasti kasvavat.

ARA-poli­tik­ka koki vaka­van kolauk­sen, kun ay-liik­keen omis­ta­ma VVO ja lähin­nä eläkey­htiöi­den omis­ta­ma Sato pani­vat sosi­aalisen asun­tokan­tansa lihoiksi.

Viime aikoina kas­va­va ARA-kan­ta on Helsingis­sä men­nyt enem­män kuin kokon­aan ulko­maalais­peräiselle väestölle, sil­lä syn­type­r­äi­sistä suo­ma­lai­sista näis­sä asun­nois­sa asuu aiem­paa harvem­pi. (Tämä tieto on peräisin kyseisessä sem­i­naaris­sa esi­in­tyneen Timo Kauppisen/THL kalvoista.) Tämän poli­ti­ikan seu­rauk­se­na ulko­maalaisväestö eris­tetään omi­in taloi­hin­sa ja omi­in kaupunginosiinsa.

Pien­i­t­u­loisia pitää raadol­lisil­la asun­tomarkki­noil­la avus­taa, mut­ta asum­is­tu­ki sopii tähän paljon parem­min kuin sama tuki seinien kaut­ta annet­tuna. Se kohdis­tuu huo­mat­tavasti parem­min tarpeen mukaan, se kohtelee kaikkia samas­sa ase­mas­sa asu­via samal­la taval­la ja kun­nioit­taa itse kunkin halua hakeu­tua asumaan sinne minne halu­aa. Ja sok­e­ri­na poh­jal­la. ARA-poli­ti­ik­ka edis­tää seg­re­gaa­tio­ta voimakkaam­min kuin yksi­tyiset vuokra­markki­nat yhdis­tet­tynä asum­is­tu­keen. Eikä tämä koske vain ulkomaalaisväestöä.

Asumisen korkean hin­nat tuot­ta­mat tulot on ohjat­ta­va asun­to­tuotan­non nopeuttamiseen.

Nyt suu­tu­tan sit­ten loputkin.

Emme voi mitään sille, että men­estyvis­sä kaupungeis­sa asum­i­nen on kallista. Yhden meno on kuitenkin toisen tulo. Kallis asum­i­nen syn­nyt­tää suuren tulovir­ran jon­nekin. Asumisen korkean hin­nat aiheut­tamia tulo­ja ei saa päästää vääri­in taskui­hin. Sen ei pidä men­nä Kojamolle eikä Satolle, ei raken­nus­li­ikkeille eikä ansiot­tom­i­na voit­toina min­un­laisille, jot­ka ovat onnis­tuneet osta­maan asun­non oikea-aikaises­ti. Eikä myöskään asuntosijoittajille

Asun­to­tuotan­non pul­lonkaula on toisaal­ta rak­en­tamiska­p­a­siteetin puute ja toisaal­ta pula sopivista ton­teista. Asun­to­tuotan­non pul­lonkaulo­ja pitää avar­taa. En puu­tu tässä siihen, kos­ka se ei kuu­lu osaamisalueisiini.

Toinen ongel­ma on puute kaavoite­tu­ista ja raken­nuskelpoi­sista ton­teista.  Se ei johdu siitä, että kaupungeil­la ei olisi varaa ostaa mustet­ta kaavoit­ta­jan kynään vaan siitä, ettei niil­lä ole varaa kaupun­gin kasvun tuot­tami­in investoin­tei­hin. Vuosi­na 2005–2015 asukaslu­vun kasvu tuot­ti Helsin­gin kaupungille inve­ston­ti­tarpei­ta noin 30 000 euroa uut­ta asukas­ta kohden. Kun yksi uusi asukas vei keskimäärin 40 k‑m2, tarkoit­taa tämä, että kaupun­gin pitäisi saa­da raken­nus­maas­ta 750 €/k‑m2, jot­ta kasvu rahoit­taisi itsen­sä. Mitä ilmeisem­min tuo 30 000 euroa/ asukas on sit­tem­min kas­vanut, kos­ka edullis­es­ti raken­net­ta­va tont­ti­maa on loppunut.

Kaupun­gin ei pitäisi antaa tont­ti­maas­ta mitään alen­nuk­sia, kos­ka ne eivät siir­ry asukkaille vaan jäävät raken­nus­li­ikkei­den kas­saan. Raken­nusle­hden mukaan raken­nus­li­ik­keet ovat tehneet kovaa katet­ta – yli 1000 €/k‑m2 eri puo­lil­la Helsinkiä. Tämä tarkoit­taa, että kaupun­ki (ja VR) on antanut tont­te­ja aivan liian halvalla.

On san­ot­tu, että jos ton­tit ovat liian kalli­ita, rak­en­t­a­mi­nen tyre­htyy. Sik­si ne pitääkin huu­tokau­pa­ta. Huu­tokaup­pahin­ta on hin­ta, jol­la tont­ti menee kaupaksi.

Täysi hin­ta pitäisi saa­da siis kaikesta. Sik­si lopet­taisin älyt­tömät Hitas-arpa­jaiset enkä rak­en­taisi myöskään sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, vaan tuk­isin pien­i­t­u­loisia asumistuella.

Kos­ka en halua rahan val­u­van myöskään Kojamolle enkä muille pörssiy­htiöille, panisin pystyy kaupun­gin oman vapaara­hoit­teisen asun­to­tuotan­non, jon­ka vuokrata­so olisi lähel­lä markki­navuokraa. Näin syn­nytet­täisi­in pitkäaikaisia vuokra-asun­to­ja ja tur­val­lisia asun­to­ja. Köy­hiä, työt­tömiä ja maa­han­muut­ta­jia ei tarvit­sisi asut­taa eril­lisi­in taloi­hin, vaan näis­sä kaupun­gin vapaa rahan vuokra-asun­nois­sa voisi asua ketä vain.

Kun nyt olen astunut kaikille muille varpaille, astun vielä omil­leni. Ostin vai­moni kanssa asun­non Kata­janokalta vuon­na 1997 ja myimme sen viime vuon­na kolminker­taisel­la hin­nal­la. Hin­nan nousus­ta ei ollut min­ulle mitään hyö­tyä, kos­ka uuden asun­non hin­ta oli nous­sut yhtä paljon.

( Juhana Var­tia­nen, ei tästä ei voi per­iä myyn­tivoiton veroa, kos­ka sil­loin asu­isin yhä Kata­janokalla. Vero pitää per­iä sit­ten, kun myyn­ti­hin­taa ei käytetä uuden ostamiseen. Mut­ta sil­loin se myös pitäisi per­iä. Nythän sen saa viedä verot­ta mukanaan Floridaan.)

Mut­ta me, jot­ka ymmär­simme ostaa asun­non ajois­sa, emme joudu mak­samaan asumisen kallis­tu­mis­es­ta. Ymmär­rän nuorem­pi­en ikälu­okkien katkeru­u­den. Pitäisi per­iä huo­mat­tavasti korkeam­paa kiin­teistöveroa, ei raken­nuk­ses­ta vaan ton­tista. Sil­loin tämä menisi sosi­aalis­es­ti oikeudenmukaisemmin.

Kaupungille täl­lainen asun­topoli­ti­ik­ka tuot­taisi huo­mat­ta­vat tulot, jot­ka pitäisi käyt­tää asun­to­tuotan­non huo­mat­tavaan nopeut­tamiseen. Asun­to­tuotan­non huo­mat­ta­va nopeut­ta­mi­nen on ain­oa toimi­va tie.

6 Asum­istuen sijas­ta korkeampia palkkoja

Ilman sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ja asum­is­tukea pääkaupunkiseudul­la ei voisi elää kau­pan kas­san tuloil­la. Ei siinä kuitenkaan niin kävisi, ettei alueel­la olisi kaup­po­ja. Kau­pan myyjille pitäisi mak­saa korkeam­paa palkkaa. Jos näin tehtäisi­in, alim­mat palkat nousi­si­vat Helsingis­sä huo­mat­tavasti ja paljon työ­paikko­ja ja tuotan­toa siir­ty­isi muut­to­tap­pioalueille, mikä voisi tehdä hyvää alueel­liselle tas­apain­olle. Täl­lainen muu­tos olisi kuitenkin hyvin mon­isyi­nen enkä sik­si ehdo­ta kuin tämän tutkimista. Tämä olisi kuitenkin keino tasoit­taa asumisen hin­nan­nousua tuke­mal­la muun Suomen kehitystä.

Työt­tömiä ei kuitenkaan pidä karkot­taa muut­to­tap­piokun­ti­in, kos­ka sieltä he nyt ainakaan eivät työtä löytäisi.

 

= = =

Ai niin. Kos­ka keskusta­laiset tietysti taas mar­mat­ta­vat, että asum­is­tu­ki on tulon­si­ir­to Helsingille, niin sovi­taan, että asum­is­tuki­menot, siis ne kaik­ki, siir­retään kun­nan menoik­si. Sil­loinn kun­ta saisi myös joidenkin rajoi­tusten puittgeis­sa päät­tää asum­istuen säännöistä.

=  = =

Sit­ten on vielä kysymys seg­re­gaa­tion tor­jun­nas­ta ja asunaluei­den hin­to­jen eriy­tymis­es­tä. Niistä joskus toiste.

 

 

 

68 vastausta artikkeliin “Kallis asuminen on kaupungin menestyksen vääjäämätön seuraus”

  1. Voisiko vai­h­toe­hto olla asun­to­lain­o­jen val­tion­takausjär­jestelmän laa­jen­t­a­mi­nen ja samaan kon­sep­ti­in ympät­tävät pitkät laina-ajat vähän Ruotsin tyyliin?
    — Omis­tusasum­i­nen tulisi saavutet­tavam­mak­si vai­h­toe­hdok­si (pitkäl­lä laina-ajal­la omis­tusasun­non lainan­hoit­o­menot kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto vuokra-asumiselle)
    — Omis­tusasun­to­jen hin­tata­soon tulisi nousu­painet­ta, kos­ka use­am­mat halu­aisi­vat ostaa asun­non, mutta
    — Kos­ka omis­tusasun­to kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto, vuokrata­so laskisi
    — Kos­ka vuokrata­so lask­isi, asun­tosi­joit­ta­mi­nen ei olisi enää yhtä houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto, joten asun­to­ja vapau­tu­isi markki­noille näin lask­ien omis­tusasun­to­jen hin­to­jen nousupainetta
    — Asun­toi­hin sijoitet­tu­ja pääo­mia vapau­tu­isi vai­h­toe­htoisi­in sijoi­tusko­hteisi­in ja yri­tyk­set saisi­vat lisää pääo­mia, joka kiihdyt­täisi talouskasvua
    — Kos­ka vuokra-asu­jia siir­ty­isi omis­tusasu­jik­si, asum­is­tukia mak­set­taisi­in vähemmän
    — Asumiskus­tan­nuk­set eivät siir­ty­isi sijoit­ta­jien, vaan asun­non­o­mis­ta­jien taskui­hin ja var­al­lisu­ut­ta ker­ty­isi myös pienem­mil­lä tuloilla

    Thoughts?

    1. Ilk­ka:
      Voisiko vai­h­toe­hto olla asun­to­lain­o­jen val­tion­takausjär­jestelmän laa­jen­t­a­mi­nen ja samaan kon­sep­ti­in ympät­tävät pitkät laina-ajat vähän Ruotsin tyyliin?
      – Omis­tusasum­i­nen tulisi saavutet­tavam­mak­si vai­h­toe­hdok­si (pitkäl­lä laina-ajal­la omis­tusasun­non lainan­hoit­o­menot kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto vuokra-asumiselle)
      – Omis­tusasun­to­jen hin­tata­soon tulisi nousu­painet­ta, kos­ka use­am­mat halu­aisi­vat ostaa asun­non, mutta
      – Kos­ka omis­tusasun­to kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto, vuokrata­so laskisi
      – Kos­ka vuokrata­so lask­isi, asun­tosi­joit­ta­mi­nen ei olisi enää yhtä houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto, joten asun­to­ja vapau­tu­isi markki­noille näin lask­ien omis­tusasun­to­jen hin­to­jen nousupainetta
      – Asun­toi­hin sijoitet­tu­ja pääo­mia vapau­tu­isi vai­h­toe­htoisi­in sijoi­tusko­hteisi­in ja yri­tyk­set saisi­vat lisää pääo­mia, joka kiihdyt­täisi talouskasvua
      – Kos­ka vuokra-asu­jia siir­ty­isi omis­tusasu­jik­si, asum­is­tukia mak­set­taisi­in vähemmän
      – Asumiskus­tan­nuk­set eivät siir­ty­isi sijoit­ta­jien, vaan asun­non­o­mis­ta­jien taskui­hin ja var­al­lisu­ut­ta ker­ty­isi myös pienem­mil­lä tuloilla

      Thoughts?

      Itse pyrk­isin ensisi­jais­es­ti siihen, että vuokral­la asum­i­nen olisi myös keski­t­u­loiselle järkevä asum­is­muo­to (eli vero­tuk­sel­lis­es­ti neu­traali vai­h­toe­hto), sen sijaan että pyrk­isin kas­vat­ta­maan asun­toku­plaa ja lainasummaa.

      Ihan jo senkin takia, että täy­sistä amatööreistä koos­t­u­va asun­to-osakey­htiö on mah­dol­lisim­man huono taho ylläpitämään niinkin merkit­tävää osaa kansal­lis­var­al­lisu­ud­es­ta mitä asun­not edustavat.

      Jos halu­taan helpot­taa ensim­mäisen asun­non ostamista, niin parem­pi keino siihen on korkea kiin­teistövero, joka las­kee asun­to­jen markki­na-arvoa. Toimii funk­tion­aalis­es­ti täysin samoin kuin val­tion takaa­ma laina, sil­lä erol­la että kiin­teistöveros­ta ei pääse eroon rahal­la. Lisäk­si kiin­teistöveron nos­to mah­dol­lis­taisi työn verot­tamisen vähen­tämisen, mikä nos­taisi työn­teon kan­nus­timia. Win win.

    2. Ilk­ka: – Asun­toi­hin sijoitet­tu­ja pääo­mia vapau­tu­isi vai­h­toe­htoisi­in sijoi­tusko­hteisi­in ja yri­tyk­set saisi­vat lisää pääo­mia, joka kiihdyt­täisi talouskasvua

      Eihän tämä näin toi­mi. Ehdo­tuk­ses­sasi use­ampi ostaisi omis­tusasun­non, mikä sitoo heiltä pääomaa.

      Jos halu­at enem­män yri­tyspääo­maa asun­topääo­man sijaan, tarkoit­taa se (euromääräis­es­ti) vähem­män asun­to­ja (oli­vat ne sit­ten vuokra- tai omis­tusasun­to­ja). Ole­mas­sa ole­via asun­to­ja ei voi taikoa tehtaik­si, mut­ta jatkos­sa asun­to­ja voi rak­en­taa vähem­män ja tehtai­ta enemmän.

      1. Nämä vuokra­markki­noil­ta omis­tusasumiseen siir­tyvät tuskin toimi­vat nyky­isin sijoi­tus­markki­noil­la, vaan käytet­tävis­sä ole­vat tulot menevät asumiseen ja perus­toimeen­tu­loon. Vuokra-asun­to­jen tul­lessa vähem­män houkut­tel­e­vak­si sijoi­tusko­hteek­si vuokra-asun­to­jen kysyn­nän ja vuokrata­son lask­ies­sa, näi­hin asun­toi­hin aiem­min sijoit­ta­neet etsinevät vai­h­toe­htoisia sijoituskohteita.
        Mut­ta tämä oli lähin­nä mah­dolli­nen posi­ti­ivi­nen sivu­vaiku­tus, eikä pääpointtini.

      2. Ilk­ka: Nämä vuokra­markki­noil­ta omis­tusasumiseen siir­tyvät tuskin toimi­vat nyky­isin sijoi­tus­markki­noil­la, vaan käytet­tävis­sä ole­vat tulot menevät asumiseen ja perus­toimeen­tu­loon. Vuokra-asun­to­jen tul­lessa vähem­män houkut­tel­e­vak­si sijoi­tusko­hteek­si vuokra-asun­to­jen kysyn­nän ja vuokrata­son lask­ies­sa, näi­hin asun­toi­hin aiem­min sijoit­ta­neet etsinevät vai­h­toe­htoisia sijoituskohteita.

        Mut­ta asun­toi­hin on tässäkin kokon­aisu­udessaan sitoutunut yhtä paljon pääo­maa, joka vain on sit­ten suurem­mal­ta osin asukkail­la itsel­lään. Se ei vapau­ta pääo­maa muualle, jollei joko a) asun­to­ja sit­ten olisi kokon­aisudessaan vähem­män tai b) pääo­maa kokon­aisu­udessaan enem­män. Jälkim­mäi­nen on mah­dol­lista, jos ole­tat esim uusien omis­tusasu­jien säästävän enem­män kuin muuten säästäi­sivät, mut­ta se tarkoit­taa sit­ten myös (ainakin keskip­itkäl­lä aikavälil­lä) kulu­tuk­sen kar­simista, jot­ta lisäsäästöjä voi syn­tyä. Muuten kyse olisi taikatempusta.

        Ilk­ka: Mut­ta tämä oli lähin­nä mah­dolli­nen posi­ti­ivi­nen sivu­vaiku­tus, eikä pääpointtini.

        Kom­men­toidaan sit­ten tois­takin kohtaa.

        Ilk­ka: – Omis­tusasun­to­jen hin­tata­soon tulisi nousu­painet­ta, kos­ka use­am­mat halu­aisi­vat ostaa asun­non, mutta
        – Kos­ka omis­tusasun­to kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto, vuokrata­so laskisi
        – Kos­ka vuokrata­so lask­isi, asun­tosi­joit­ta­mi­nen ei olisi enää yhtä houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto, joten asun­to­ja vapau­tu­isi markki­noille näin lask­ien omis­tusasun­to­jen hin­to­jen nousupainetta

        Huo­maa, että ehdo­tuk­sesi ain­oas­taan lisäisi asun­to­jen kysyn­tää (omis­tusasum­i­nen olisi houkut­tel­e­vam­paa mut­ta vuokral­la asum­i­nen ei olisi vähem­män houkut­tel­e­vaa), joten toden­näköis­es­ti vaiku­tus olisi asun­to­jen hin­to­ja korottava.

  2. Osmo:

    Viime aikoina kas­va­va ARA-kan­ta on Helsingis­sä men­nyt enem­män kuin kokon­aan ulko­maalais­peräiselle väestölle, sil­lä syn­type­r­äi­sistä suo­ma­lai­sista näis­sä asun­nois­sa asuu aiem­paa harvempi.

    Tää on yks niistä hie­man piilos­sa ole­vista “maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sista”, jot­ka kaatu­vat eri­tyis­es­ti heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien suo­ma­lais­ten harteille. Joskus tun­tuu, että tiet­ty­jen eli­itin osien on han­kala hah­mot­taa täl­laisia perusasioi­ta kun väit­tävät ettei suo­ma­laisil­la köy­hillä ole mitään syytä suh­tau­tua epäillen mata­lan osaamisen maahanmuuttoon. 

    Kun nyt olen astunut kaikille muille varpaille, astun vielä omil­leni. Ostin vai­moni asun­non Kata­janokalta vuon­na 1997 ja myimme sen viime vuon­na kolminker­taisel­la hin­nal­la. Hin­nan nousus­ta ei ollut min­ulle mitään hyö­tyä, kos­ka uuden asun­non hin­ta oli nous­sut yhtä paljon

    Kyl­lä siitä itseasi­as­sa on sin­ulle merkit­tävää hyö­tyä että reaali­var­al­lisu­ute­si on kas­vanut merkit­tävästi, vaik­ka sat­u­itkin juuri nyt prefer­oimaan asum­ista yhtä posi­ti­ivisen hin­take­hi­tyk­sen alueel­la 😉 Pait­si jos sin­ul­la on hyvin eriskum­malli­nen hyötyfunktio.

    1. Min­ulle on koitunut huo­mat­tavaa hyö­tyä siitä, että ostin asun­non hyvään aikaan, mut­ta asun­non vai­h­tamis­es­ta toiseen yhtä kalli­iseen ei koitunut hyö­työä. Esitinkin itseni rankaisemista ton­ti­in (siis osoit­teeseen) kohdis­tu­val­la kiinteistöverolla.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Min­ulle on koitunut huo­mat­tavaa hyö­tyä siitä, että ostin asun­non hyvään aikaan, mut­ta asun­non vai­h­tamis­es­ta toiseen yhtä kalli­iseen ei koitunut hyö­työä. Esitinkin itseni rankaisemista ton­ti­in (siis osoit­teeseen) kohdis­tu­val­la kiinteistöverolla.

        Miten tuo rankaisem­i­nen muuten toteutet­taisi­in siten, että rankaisu pain­oit­tuisi niihin, jot­ka ovat päässeet hyö­tymään asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta? Ison maa/kiinteistöveron lätkäisem­i­nen ker­ral­la kaikille kohtelisi aika karul­la taval­la niitä, jot­ka ovat juuri osta­neet asun­non esim. 300 000 eurol­la läh­es kokon­aan velak­si ja yhtäkkiä huo­maisi­vatkin asu­vansa 200 000 euron arvoises­sa asunnossa.

      2. Rogue: Miten tuo rankaisem­i­nen muuten toteutet­taisi­in siten, että rankaisu pain­oit­tuisi niihin, jot­ka ovat päässeet hyö­tymään asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta? Ison maa/kiinteistöveron lätkäisem­i­nen ker­ral­la kaikille

        Vas­taus on oikeas­t­aan tekstissäsi.

        Kos­ka iso vero ker­ral­la on epäoikeu­den­mukainen, se tarkoit­taa että ei ker­ral­la eli ajan kanssa. Ajan kanssa­han ne asun­to­jen hin­natkin nousevat.

      3. Sylt­ty: Vas­taus on oikeas­t­aan tekstissäsi.

        Kos­ka iso vero ker­ral­la on epäoikeu­den­mukainen, se tarkoit­taa että ei ker­ral­la eli ajan kanssa. Ajan kanssa­han ne asun­to­jen hin­natkin nousevat.

        Hie­man epäi­lyt­tää saadaanko sitä veron­nos­toa toteutet­tua niin hitaasti, etteivät asun­to­jen hin­nat rom­ah­taisi saman tien kun tieto uud­es­ta veros­ta julka­istaan. Jos siis heti ker­ro­taan, että vero tulee var­masti nouse­maan tietylle tasolle. 

        Kaupun­ki on viime aikoina esim. korot­tanut tont­tivuokri­aan siten, että koro­tuk­set tule­vat asteit­tain muis­taak­seni tyyli­in jol­lain 10v peri­odil­la. Täl­laisen asteit­taisen koro­tuk­sen vaiku­tus asun­non myyn­ti­hin­taan liene about sama kuin jos täy­den veron lait­taisi voimaan saman tien. Koro­tus­pe­ri­odin pitäisi var­maan olla ihan älyt­tömän pitkä, jot­ta asun­non arvo ei rom­ah­taisi heti. En tiedä taipuuko poli­ti­ik­ka sellaiseen.

      4. Rogue: Hie­man epäi­lyt­tää saadaanko sitä veron­nos­toa toteutet­tua niin hitaasti, etteivät asun­to­jen hin­nat rom­ah­taisi saman tien kun tieto uud­es­ta veros­ta julka­istaan. Jos siis heti ker­ro­taan, että vero tulee var­masti nouse­maan tietylle tasolle. 

        Kiin­teistöveron kanssa täysin analogi­nen vero­tuk­sen muu­tos oli asun­to­lainan verovähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen. Ei sekään laukaissut mitään pani­ikkia asuntomarkkinoilla.

        Kyl­lä ihmiset osaa­vat diskon­ta­ta kymme­nen vuo­den kulut­tua tule­van vero­muu­tok­sen nyk­yarvon, ja jos eivät osaa, niin pankit osaavat.

      5. arkkite­hti: Kiin­teistöveron kanssa täysin analogi­nen vero­tuk­sen muu­tos oli asun­to­lainan verovähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen. Ei sekään laukaissut mitään pani­ikkia asuntomarkkinoilla.

        Kyl­lä ihmiset osaa­vat diskon­ta­ta kymme­nen vuo­den kulut­tua tule­van vero­muu­tok­sen nyk­yarvon, ja jos eivät osaa, niin pankit osaavat.

        Ei ole “täysin analogi­nen muu­tos”. Muu­tok­sen vaiku­tus­ta hin­toi­hin on myös vaikea arvioi­da, kun hin­toi­hin vaikut­taa moni muukin tekijä. 

        Ja nimeno­maan sik­si kos­ka ihmiset osaa­vat huomioi­da tule­van muu­tok­sen merk­i­tyk­sen etukä­teen, hin­ta muut­tuu heti eikä 10 vuo­den päästä jos joku iso vero­muu­tos ker­ro­taan 10 vuot­ta etukä­teen. Jos olen osta­mas­sa asun­toa nyt ja aion asua siinä esim. 20 vuot­ta ja tiedän että 20v päästä tulee iso kiin­teistövero, en halua mak­saa asun­nos­ta läh­eskään samaa kuin ilman veroa, kos­ka tiedän että seu­raa­va osta­ja tulee huomioimaan veron täysimääräisenä ja teen ison tap­pi­on jollen huomioi veroa etukä­teen jo omas­sa hintatarjouksessani.

      6. Rogue: Ei ole “täysin analogi­nen muu­tos”. Muu­tok­sen vaiku­tus­ta hin­toi­hin on myös vaikea arvioi­da, kun hin­toi­hin vaikut­taa moni muukin tekijä. 

        Ja nimeno­maan sik­si kos­ka ihmiset osaa­vat huomioi­da tule­van muu­tok­sen merk­i­tyk­sen etukä­teen, hin­ta muut­tuu heti eikä 10 vuo­den päästä jos joku iso vero­muu­tos ker­ro­taan 10 vuot­ta etukä­teen. Jos olen osta­mas­sa asun­toa nyt ja aion asua siinä esim. 20 vuot­ta ja tiedän että 20v päästä tulee iso kiin­teistövero, en halua mak­saa asun­nos­ta läh­eskään samaa kuin ilman veroa, kos­ka tiedän että seu­raa­va osta­ja tulee huomioimaan veron täysimääräisenä ja teen ison tap­pi­on jollen huomioi veroa etukä­teen jo omas­sa hintatarjouksessani.

        Siis tot­ta kai hin­ta alkaa laskea heti, mut­ta ei rom­ah­da välit­tömästi lop­ulliselle tasolleen. Tämä sik­si, että niil­lä kymmenel­lä verot­toma­l­la vuodel­la ennen veron voimaan­tu­loa on oma arvon­sa. Yhden vuo­den kulut­tua hin­ta las­kee taas kun verot­to­mia vuosia on jäl­jel­lä 9, ja niin edelleen kunnes vero tulee voimaan ja hin­ta on laskenut lop­ulliselle tasolleen. Ihan nor­maalia diskonttaamista.

        Ja toki vero­tus­ta kan­nat­taa nos­taa port­tait­tain sen sijaan että ilmoite­taan kymme­nen vuo­den kulut­tua tehtävästä isos­ta muu­tok­ses­ta. Siis samoin kuin tehti­in korkovähen­nyk­sen kanssa.

      7. arkkite­hti: Kiin­teistöveron kanssa täysin analogi­nen vero­tuk­sen muu­tos oli asun­to­lainan verovähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen. Ei sekään laukaissut mitään pani­ikkia asuntomarkkinoilla.

        Kyl­lä ihmiset osaa­vat diskon­ta­ta kymme­nen vuo­den kulut­tua tule­van vero­muu­tok­sen nyk­yarvon, ja jos eivät osaa, niin pankit osaavat. 

        Asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeus pois­tui (itse asi­as­sa ei ole pois­tunut kokon­aan) aikana kun korot oli­vat mata­lat. Sik­si sil­lä ei ollut vaikutusta.
        Suurem­mat vaiku­tuk­set tule­vat ilman muu­ta tont­tivuokrien koro­tuk­sien ja kiin­teistöveron nos­ton takia, kuten esim Lehti­saaren Van­taan seu­rakun­nan omis­tamien tont­tien tapauksessa.

      8. R.Silfverberg:
        Asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeus pois­tui (itse asi­as­sa ei ole pois­tunut kokon­aan) aikana kun korot oli­vat mata­lat. Sik­si sil­lä ei ollut vaikutusta.

        Mihin perus­tuu väite siitä, ettei asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeu­den alen­tu­misel­la olisi ollut vaiku­tus­ta? Sen vaiku­tuk­sia on kyl­lä vaikea erotel­la muista vaiku­tuk­sista, mut­ta ei vaikeus erotel­la asioi­ta tarkoi­ta sitä, etteikö mitään vaiku­tus­ta olisi. Tilas­to­jen mukaan vuokra-asum­i­nen on lisään­tynyt ja omis­tusasum­i­nen vähen­tynyt asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeu­den alen­tamisen jäl­keen. Yksi­ty­i­somis­teis­ten, muille vuokrat­tu­jen asun­to­jen osu­us on kas­vanut. Asun­to-ostoista kas­va­va osa on korko­muu­tok­sen jäl­keen lain­oitet­tu sijoi­tusasun­to­lain­oina, aivan kuten vero­tusasioi­ta koske­vat tietyt teo­ri­at ennus­ta­vat (jos toisen­tyyp­pis­es­tä lainas­ta saa 100 %:n verovähen­nysoikeu­den (sijoi­tusasun­to) ja tois­es­ta lainatyyp­istä 25 %:n verovähen­nysoikeu­den (omas­sa käytössä ole­va asun­to), lainakan­ta alkaa muun­tua korkeam­man verovähen­nysoikeu­den mukaisek­si). Mut­ta kun moni muukin asia on muut­tunut samaan aikaan, on vaikea erotel­la asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeu­den alen­e­misen osu­u­den merk­i­tys muista kehi­tyk­seen vaikut­tavista tekijöistä.

      9. t: Mihin perus­tuu väite siitä, ettei asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeu­den alen­tu­misel­la olisi ollut vaiku­tus­ta? Sen vaiku­tuk­sia on kyl­lä vaikea erotel­la muista vaiku­tuk­sista, mut­ta ei vaikeus erotel­la asioi­ta tarkoi­ta sitä, etteikö mitään vaiku­tus­ta olisi. Tilas­to­jen mukaan vuokra-asum­i­nen on lisään­tynyt ja omis­tusasum­i­nen vähen­tynyt asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeu­den alen­tamisen jäl­keen. Yksi­ty­i­somis­teis­ten, muille vuokrat­tu­jen asun­to­jen osu­us on kas­vanut. Asun­to-ostoista kas­va­va osa on korko­muu­tok­sen jäl­keen lain­oitet­tu sijoi­tusasun­to­lain­oina, aivan kuten vero­tusasioi­ta koske­vat tietyt teo­ri­at ennus­ta­vat (jos toisen­tyyp­pis­es­tä lainas­ta saa 100 %:n verovähen­nysoikeu­den (sijoi­tusasun­to) ja tois­es­ta lainatyyp­istä 25 %:n verovähen­nysoikeu­den (omas­sa käytössä ole­va asun­to), lainakan­ta alkaa muun­tua korkeam­man verovähen­nysoikeu­den mukaisek­si). Mut­ta kun moni muukin asia on muut­tunut samaan aikaan, on vaikea erotel­la asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeu­den alen­e­misen osu­u­den merk­i­tys muista kehi­tyk­seen vaikut­tavista tekijöistä.

        Viimeis­ten 30 vuo­den aikana on vain tapah­tunut var­al­lisu­u­den uus­jako joka johtuu mon­en­laisi­ta syistä. Esim 1990-luvun lama ja suur­työt­tömyys, ja sil­loin vallinneet tap­poko­rot, henk kohtaiset konkurssit, maal­ta­muut­to, asum­istuen kohdis­t­a­mi­nen väärille ihmisille (esim opiske­li­jat), suurten ikälu­okkien kallis elämän­tyyli ja var­al­lisu­u­den ham­straami­nen, EU-jäsenyys, Nokia-buu­mi ja sen­jälkeinen rom­ah­dus, nuorten halut­to­muus perus­taa per­he, raken­nus­te­ol­lisu­u­den keski­tymi­nen, myös se että uudet asun­not myy­dään alle tiskin hin­to­jen suur­si­joit­ta­jille jot­ka pitävät asun­non vuokral­la 10 vuot­ta ja myyvät sen voitol­la sen jälkeen„ .…

      10. Rogue: Miten tuo rankaisem­i­nen muuten toteutet­taisi­in siten, että rankaisu pain­oit­tuisi niihin, jot­ka ovat päässeet hyö­tymään asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta? Ison maa/kiinteistöveron lätkäisem­i­nen ker­ral­la kaikille kohtelisi aika karul­la taval­la niitä, jot­ka ovat juuri osta­neet asun­non esim. 300 000 eurol­la läh­es kokon­aan velak­si ja yhtäkkiä huo­maisi­vatkin asu­vansa 200 000 euron arvoises­sa asunnossa.

        Eikö van­hen­e­m­i­nen ole riit­tävä ran­gais­tus? Kyl­lä tämä hom­ma kään­tyy nuorem­pi­en voitok­si viimeistään sit­ten, kun van­hus­ten net­to­var­al­lisu­us ale­taan imuroimaan hoivapom­min kat­tamiseen. Sitä nimit­täin jää näkyvi­in aika paljon kun muut­to kivikolmios­ta lau­tayk­siöön lähenee.

      11. Olisiko kan­nat­tanut muut­taa vuokralle ja naut­tia muu­ta­mas­ta lop­pu­vuodes­ta enem­män? Pakono­mainen omis­t­a­mi­nen on joskus aika hölmöä.

  3. Olen ajatel­lut, että sosi­aa­li­nen rak­en­t­a­mi­nen olisi tehokkaam­paa kuin asum­is­tukien mak­sami­nen sil­lä siinä tuki on ker­talu­on­teinen vrt. jatku­va asum­is­tu­ki. Toki sosi­aa­li­nen asum­i­nen vaatii kokoaikaista seu­ran­taa, että asukkaat oikeasti ovat sen sosi­aalisen asumisen tarpeessa, minkä lisäk­si sosi­aa­li­nen rak­en­t­a­mi­nen toimii vain, jos sitä on tar­jol­la tarpeek­si paljon.

    Asum­istuen merkit­tävin puute minus­ta on siinä, että se ei kan­nus­ta tehokkaaseen asumiseen (tuki ei kan­nus­ta opti­moimaan neliöitä sil­lä lisäneliön hin­ta on tuen ansios­ta pieni). Mil­lä taval­la ajat­telit tämän ongel­man ratkaista?

    1. Ville Qvist:
      Olen ajatel­lut, että sosi­aa­li­nen rak­en­t­a­mi­nen olisi tehokkaam­paa kuin asum­is­tukien mak­sami­nen sil­lä siinä tuki on ker­talu­on­teinen vrt. jatku­va asum­is­tu­ki. Toki sosi­aa­li­nen asum­i­nen vaatii kokoaikaista seu­ran­taa, että asukkaat oikeasti ovat sen sosi­aalisen asumisen tarpeessa, minkä lisäk­si sosi­aa­li­nen rak­en­t­a­mi­nen toimii vain, jos sitä on tar­jol­la tarpeek­si paljon.

      Asum­istuen merkit­tävin puute minus­ta on siinä, että se ei kan­nus­ta tehokkaaseen asumiseen (tuki ei kan­nus­ta opti­moimaan neliöitä sil­lä lisäneliön hin­ta on tuen ansios­ta pieni). Mil­lä taval­la ajat­telit tämän ongel­man ratkaista?

      Asum­istuen kan­nus­ta­mat­to­muus tehokkaaseen asumiseen on min­unkin mielestäni ongel­ma. Tätä voisi mielestäni kor­ja­ta niin että asum­istuen skaalau­tu­mi­nen suh­teessa vuokra­menoon pois­te­taan. Täl­löin ne jot­ka min­i­moi­vat asum­is­menon­sa esim. yhteisas­umisel­la saisi­vat hyö­tyä joka mielestäni taas lask­isi asun­to­jen kysyn­tä­painet­ta ja myös mah­dol­lis­taisi säästämisen. Monil­la nuo­ril­la aikuisil­la tosin on hirveitä trau­mo­ja solumais­es­ta asumis­es­ta. Tämä on kuitenkin maail­mal­la hyvin yleistä, varsinkin kun asumisen hin­tata­so muut­tuu kalli­ik­si. Helsingis­sä ymmärtääk­seni yhteisas­um­i­nen on lisään­tynyt viime vuosien aikana, Sak­sas­sa kuule­mani mukaan se on ollut hyvin yleistä suuris­sa kaupungeis­sa jo pidem­män aikaa. Helsingis­sä myös suurem­pi­en, ns. per­hea­sun­to­jen neliövuokrahin­ta on pääsään­töis­es­ti aina pienem­pi kuin yksiöis­sä ja kak­siois­sa vas­taaval­la alueella.

      Kyl­lähän tosin yhteisas­um­i­nenkin on todel­lisu­udessa elin­ta­son laskua sil­lä tyyp­il­lis­es­ti neliömäärä per henkilö on jotain 20–30 neliötä, eli aika pieni yksiö. Tämä tosin on aika suh­teel­lista ja ehkä osin omas­sa päässä.

      Muuten olen täysin samaa mieltä että asun­to­jen riit­tävien tuotan­tomäärien varmis­t­a­mi­nen on ehdot­toman tärkeää.

      1. Yksinäisen henkilön korkein hyväksyt­tävä vuokra on 516 euroa kuus­sa. Käytän­nössä kaik­ki mak­sa­vat viimeiset eurot kokon­aan yksin, kos­ka noin hal­val­la ei asun­to­ja saa. 

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Yksinäisen henkilön korkein hyväksyt­tävä vuokra on 516 euroa kuus­sa. Käytän­nössä kaik­ki mak­sa­vat viimeiset eurot kokon­aan yksin, kos­ka noin hal­val­la ei asun­to­ja saa. 

        Kyl­lä yhteisas­umisel­la pääsee hel­posti alle 500 euron, itse kuu­lun tähän ryh­mään ja ‘sat­tumal­ta’ kaik­ki kanssa-asu­jani kuu­lu­vat myös. Meil­lä on neliövuokrahin­ta kyl­lä reilusti yli 15€, mut­ta tiedän mui­ta vas­taavia jär­jeste­lyjä jois­sa päästään jopa alle 12€ ja yksi­ty­is­markki­noil­ta molem­mat, sijain­nit eivät kuitenkaan ole vas­taavia. Isoista vuokra-asun­noista ei selvästikkään ole saman­laista pulaa kuin pienem­mistä yksiöistä ja kaksioista.

        Eikö asum­is­tu­ki kuitenkin sit­ten skaalaudu mak­simis­saan 80% hyväksyt­tävistä asum­is­menoista ja tuloista riip­puen? Täl­löin vaik­ka saisi omat asum­is­menot alle €500 niin se porkkana olisi aika pien­tä, joitakin euro­ja tai kymme­nen sinne tänne. Kuule­ma tulo­jen 60% mar­gin­aaliv­ero ei motivoi, miten sit­ten 80% ‘mar­gin­aaliv­ero’ meno­jen min­i­moimis­es­ta syn­tyvistä säästöistä?

        Laa­jem­min yhteisas­um­i­nen on kyl­lä vain oire korkeista asumisen kus­tan­nuk­sista, varsinkin jos ihmiset koke­vat että se on ain­oa kestävä reak­tio hei­dän talousti­lanteessa, se ei kuitenkaan ratkaise itsessään mitään. Ain­oa oikea ratkaisu on asun­to­tuotan­non lisäämi­nen kuten yllä Soin­in­vaara eri­no­mais­es­ti esittää.

        Joka tapauk­ses­sa kiitos sin­ulle Osmo tästä blogikir­joituk­ses­ta! Olen läh­es täysin samaa mieltä kanssasi kaikesta mitä kir­joitit, eli ainakin yhdet varpaat onnis­tu­it väistämään.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Yksinäisen henkilön korkein hyväksyt­tävä vuokra on 516 euroa kuus­sa. Käytän­nössä kaik­ki mak­sa­vat viimeiset eurot kokon­aan yksin, kos­ka noin hal­val­la ei asun­to­ja saa. 

        Tämä keskustelu kos­ki yhteisas­um­ista. Eikö siinäkään ole mah­dol­lista painaa yhden henkilön asumiskus­tan­nus­ta tuon alle?
        Ja yhteisas­umiseen kan­nat­taisi kan­nus­taa muutenkin kuin tässä puheena olleisi­in solu­a­sun­toi­hin. Kun pariskun­ta muut­taa yhteen, he säästävät asuinkus­tan­nuk­sis­sa, mut­ta jos tuki on sidot­tu asumiseen, niin se säästö menee ainakin osin verot­ta­jalle. Van­hempi­en kotona asu­vien las­ten kohdal­la tämä on vielä selvem­pi jut­tu. Asumiseen sidot­tu tuki kan­nus­taa lap­sia muut­ta­maan pois kotoa ja siten viemään markki­noil­ta asun­to, vaik­ka heille peri­aat­teessa olisi asuin­paik­ka tar­jol­la muutenkin. Seu­raus on se, että van­hempi­en asun­nos­sa on sit­ten yksi tyhjä huone, jota kukaan ei käytä ja se on siten pois­sa kaupun­gin asuntokannasta. 

        Oleel­lis­es­ti kysymys on, että mik­si pien­tu­lois­t­en yhteiskunnal­ta saa­ma tuki pitää sitoa asumiseen? Se johtaa siihen, mihin kaik­ki muukin yksit­täis­ten asioiden sub­ven­toin­ti, eli että yhtä kulu­tus­muo­toa, asum­ista kulute­taan enem­män kuin muuten kulutet­taisi­in ja sen seu­rauk­se­na sen hin­ta nousee. 

        Jos peru­songel­ma yhteiskun­nas­sa on se, että joidenkin ihmis­ten työn tuot­tavu­us on niin alhainen, ettei siitä mak­se­tul­la markki­nahin­taisel­la pal­ka­lla saa itselleen han­kit­tua siedet­tävää elämisen mate­ri­aal­ista tasoa, niin pönkitetään niitä ihmis­ten tulo­ja vaik­ka sit­ten perus­tu­lol­la. On sit­ten jokaisen oma asia, miten sen rahan käyttää.

      4. Samuli Saarel­ma:
        Oleel­lis­es­ti kysymys on, että mik­si pien­tu­lois­t­en yhteiskunnal­ta saa­ma tuki pitää sitoa asumiseen? 

        Niiden takia jot­ka taval­la tai toisel­la pystyvät asumaan todel­la hal­vasti tai jopa ilmaiseksi. 

        Esimerkik­si työ­markki­natu­ki + asum­is­tu­ki (mak­sim­imäärä) tekee brut­tona 1200e ja jos ei tarvitse mak­saa asumis­es­ta mitään, työelämään siir­tymäl­lä net­toitun­tipalk­ka jäisi aika pienek­si jos kk-palk­ka sijoit­tuu aloit­ta­maan palk­ka-asteikon alapäähän. 

        Nyt, mikäli ei tarvitse mak­saa asumis­es­ta mitään, tipah­taa tuo 500e asum­is­tu­ki kokon­aan pois.

      5. Sylt­ty: Niiden takia jot­ka taval­la tai toisel­la pystyvät asumaan todel­la hal­vasti tai jopa ilmaiseksi.

        Mut­ta kuten kir­joitin, tämä johtaa juuri siihen, että ihmiset eivät pyri asumaan “hal­val­la tai jopa ilmaisek­si”, kos­ka säästö siitä menee yhteiskun­nalle. Tämä taas puolestaan johtaa siihen, että asun­noista on entistä enem­män pulaa, kun sitä kulu­tus­muo­tona ylikulutetaan. 

        Miten olisi sel­l­ainen kom­pro­mis­si, että kiin­teän pros­entin sijaan asum­is­tu­ki lähtisi vaikka­pa 100%:sta ja sit­ten tasais­es­ti lask­isi nol­laan? Täl­löin ei olisi oikeas­t­aan mitään min­imivuokraa, kos­ka lähel­lä sitä nol­laa vuokralainen mak­saisi jo muutenkin melkein kaiken niistä vuokran viimei­sistä euroista ja siten hänel­lä olisi kova insen­ti­ivi vai­h­taa ratkaisui­hin, joil­la saisi painet­tua asumiskus­tan­nus­taan alaspäin.

  4. “( Juhana Var­tia, ei tästä ei voi per­iä myyn­tivoiton veroa, kos­ka sil­loin asu­isin yhä Kata­janokalla. Vero pitää per­iä sit­ten, kun myyn­ti­hin­taa ei käytetä uuden ostamiseen. Mut­ta sil­loin se myös pitäisi per­iä. Nythän sen saa viedä verot­ta mukanaan Floridaan.)”
    Mik­si eri sijoituk­sia pitäisi käsitel­lä eri tavoin? Mik­sei osakesäästötilin tyyp­pistä kohtelua kaikille omaisu­us­la­jeille, oli­vat sit­ten pörssi- tai asun­to-osakkei­ta tai kiin­teistöjä? Jos nos­taa voitot rahana esim. viedäk­seen ne Flori­daan, mak­saa veron, mut­ta jos sijoit­taa uudelleen, ei tarvitse mak­saa. Tämä voisi jopa aut­taa laske­maan asun­to­jen hin­tata­soa, kun sijoituk­sia voisi helpom­min siirtää eri omaisu­us­la­jien välillä.

    1. Asun­to on kuitenkin vähän eri asia kuin muut sijoituk­set, kos­ka jokaisen pitää asua jos­sain. Sinän­sä olisi aikakan­natet­ta­va aja­tus siir­tyä prop­gres­si­iviseen men­overoon siten, että säästämistäei verote­ta, mut­ta säästö­jen syömistä verotetaan.

  5. Kiitok­set nuorten muis­tamis­es­ta edes ohi­men­nen. Itse olin vielä kaukana täy­si­val­tais­es­ta aikuis­es­ta, kun teit toden­näköis­es­ti elämäsi parhaan investoin­nin ja ostit asun­non Kata­janokalta. Pikkuisen on katk­era olo siitä, että min­ua ran­gais­taan siitä, että olin lap­si asun­to­jen hin­nan ollessa edel­listä ker­taa tolkulli­nen pääkaupunkiseudul­la. Ei oikein kuu­losta oikeu­den­mukaiselta, mut­ta tietenkin erit­täin kival­ta sin­un kaltaisille­si vähän huo­maa­mat­taan eri­no­maisia investoin­te­ja tehneille. Mikä samal­la muo­dostaa myös erit­täin ison esteen sille, että tilan­net­ta esimerkik­si korkeal­la kiin­teistöverol­la helpotet­taisi­in, kos­ka kuka asun­non jo omis­tavas­ta porukas­ta kan­nat­taisi oman asun­ton­sa hin­taa laske­vaa politiikkaa?

  6. Juu, ja asumisen hin­ta pitäisi olla myös mit­tari jota käytätte poli­ti­ikan onnis­tu­misen arvioin­nis­sa. San Fran­sis­cos­sa medi­aani asun­to mak­saa 1.7m$. Aset­takaa tavoit­teek­si että 2030 Helsingis­sä medi­aa­ni­a­sun­to on edes puo­let Friscon hin­noista. Ja muis­takaa, että ensik­si mieleen­tule­vat kon­stit kuten tont­tien pih­taami­nen, kaavoit­tamisen lopet­ta­mi­nen eivät kyl­lä palvele tätä tavoitet­ta. Se että Helsin­ki laa­je­nee Kojamo tai YIT tyylisi­in bis­nek­si­in, vaikea sanoa palvel­e­vatko nämä tavoitetta.

    1. Onnis­tu­mista on tietenkin se, jos hin­nat ovat korkeal­la johtuen korkeas­ta kysyn­nästä eikä mata­las­ta tarjonnasta.

      1. Ossi, Me taidamme jäädä tästä erim­ielisik­si. Minä en usko, että Helsinki­in saadaan Friscon hin­tata­soa tar­jon­taa rajoit­ta­mal­la. Ei vaik­ka tar­jon­taa kuin­ka rajusti rajoitet­taisi. Ain­oa ske­nario, jos­sa Helsinki­in saataisi Friscon hin­tata­so on rak­en­taa suuri kaupun­ki, johon ihmiset halu­a­vat tul­la. Ei helsingistä tule suur­ta kaupunkia tar­jon­taa rajoittamalla.

      2. Ros­mo: Minä en usko, että Helsinki­in saadaan Friscon hin­tata­soa tar­jon­taa rajoittamalla.

        En minäkään usko, että sitä voisi sil­lä taval­la niin korkealle nos­taa, mut­ta uskon kyl­lä, että peri­aat­teessa nykyis­es­tä hin­tata­sos­ta olisi tar­jon­taa vähen­tämäl­lä hin­to­ja mah­dol­lista jonkin ver­ran nostaa.

        Halusin vain sanoa, että, jos täl­lainen tar­jon­nan rajoi­tus nos­taa hin­to­ja (Friscon tasolle tai ei), ei sitä voi pitää onnis­tu­mise­na. Friscon korkea hin­tata­so on kyl­lä vähin­tään osit­tain seu­raus­ta kaupun­gin houkut­tele­vu­ud­es­ta, mut­ta tar­jon­nan rajoit­ta­mi­nen tuhoaa arvoa ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, jos­sa sitä ei rajoite­ta. Näin vaik­ka suurem­mal­la tar­jon­nal­la hin­nat lask­i­si­vat. Frisco taitaa olla melko kuu­luisa kahjos­ta kaavoituspolitiikastaan.

      3. Ossi Sare­so­ja: En minäkään usko, että sitä voisi sil­lä taval­la niin korkealle nos­taa, mut­ta uskon kyl­lä, että peri­aat­teessa nykyis­es­tä hin­tata­sos­ta olisi tar­jon­taa vähen­tämäl­lä hin­to­ja mah­dol­lista jonkin ver­ran nostaa.

        Halusin vain sanoa, että, jos täl­lainen tar­jon­nan rajoi­tus nos­taa hin­to­ja (Friscon tasolle tai ei), ei sitä voi pitää onnis­tu­mise­na. Friscon korkea hin­tata­so on kyl­lä vähin­tään osit­tain seu­raus­ta kaupun­gin houkut­tele­vu­ud­es­ta, mut­ta tar­jon­nan rajoit­ta­mi­nen tuhoaa arvoa ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, jos­sa sitä ei rajoite­ta. Näin vaik­ka suurem­mal­la tar­jon­nal­la hin­nat lask­i­si­vat. Frisco taitaa olla melko kuu­luisa kahjos­ta kaavoituspolitiikastaan. 

        San­o­taan että 10–20 vuot­ta sit­ten jotkut toivoivat Espoos­ta Pohjolan Piilaak­soa ja jos siitä olisi tul­lut jotain pitkäikäistä ilmiötä niin se olisi kieltämät­tä hei­jas­tunut myös Helsin­gin hintoihin. 

        Helsin­ki naa­purei­neen on kallis kos­ka sijain­ti on syr­jäi­nen, alle 12 tun­nin muul­la tavoin kuin lentäen tapah­tu­van matkan päässä ei ole toista vas­taa­vankokoista keskit­tymää samankaltaises­sa yhteiskun­nas­sa. Helsin­gin kallis maine muunkin kuin asumisen osalta vaikut­taa siihen että keinotekoinen kallis­t­a­mi­nen vielä nykyis­es­tä työn­täisi väkeä täältä Skan­di­na­vian ja Sak­san suuri­in kaupunkeihin.

  7. Osmo, lois­ta­va kir­joi­tus taasen.

    Mut­ta nimi on Var­ti­ainen. Anteron kanssa kaveer­ataan mut­ta ei olla naimi­sis­sa. Ja jos oltaisi­in, pitäisi var­maan sukunimeni.

    Tuos­ta myyn­tivoiton veros­ta: juuri noista syistä Ruot­sis­sa sen mak­sua voi lykätä kun ostaa uuden asun­non. Mut­ta lop­ul­ta se pitää mak­saa. Järkevämpi sys­tee­mi kuin meillä.

    1. Mut­ta nimi on Vartiainen.

      Kor­jasin. Tuo virhe oli syn­tynyt tek­stiä edi­toitaes­sa. Ihmettelinkin, mis­tä tek­stin joukos­sa seikkail­e­va kir­joi­tu­sopätjkä “inen” oli kotoisin.

    2. Anteron kanssa kaveer­ataan mut­ta ei olla naimi­sis­sa. Ja jos oltaisi­in, pitäi­si­var­maan sukunimeni. 

      Hark­itse yhdis­telmän­imeä Vartiainen-Vartia.

      1. Ros­mo: Hark­itse yhdis­telmän­imeä Vartiainen-Vartia.

        Tuo olisi jo erikoista, kos­ka Juhana juuri ker­toi, että Antero “pitäisi” Juhanan suku­ni­men. Kir­joi­tusvirheet ovat välil­lä hauskoja.

  8. Mui­s­tat Osmo var­maan aikanaan kepulle tuot­ta­mani paperin? Allekir­joi­tan uudet teesisi. Mm. palkko­jen kallis­tu­misen alueke­hi­tys­tä tasaa­va vaiku­tus, sosi­aalisen tuotan­non mah­dot­to­muus ratkaista asun­top­u­laa, kasvun hin­ta kaupungille investoin­tien muo­dos­sa, kas­va­van kaupun­gin asumisen hin­nan kasvun väistämät­tömyys jne. ovat esimerkke­jä halus­tamme tuol­loin kat­soa asi­aa oikeasti tosi­a­sioiden val­os­sa. — Mut­ta se keskustelu meni kepuilun hakkaamisek­si. Minähän sain siinä keskustelus­sa puukon selkääni myös kepul­ta ja vedin johtopäätökset.

    Ter­ve­tu­loa val­lit­se­van kon­sen­suk­sen suu­tut­ta­jien porukkaan. On aina kun­nioitet­tavaa astua epämukavuusalueelle.

  9. Kallis asum­i­nen on toki seu­raus­ta kovas­ta kysyn­nästä. Olisi kuitenkin pohdit­ta­va, kuin­ka yhteiskun­ta voisi vaikut­taa tuo­hon kysyn­tään. Kokon­aisu­u­den kannal­ta ei vält­tämät­tä ole kan­nat­tavaa, että jotkut kaupun­git tur­poa­vat, kun vas­taavast muu maa näivet­tyy. Tästä blo­gisti ei täl­lä ker­taa sanonut paljonkaan. 

    Olen blo­gistin kanssa samaa mieltä siitä, että omis­tusten (tont­tien, kiin­teistö­jen) arvon­nousu pitäisi ohja­ta yleishyödyl­liseen käyt­töön, kaupunki­lais­ten demokraat­tis­ten päätösten mukaises­ti — mut­ta ei sitä vält­tämät­tä tule ohja­ta asun­non­tuotan­toon. On perin harmil­lista, että tähän saak­ka (ansioton) arvon­nousu on kulkeu­tunut onnekkaiden ja sijoit­ta­jien pus­si­in. Mekanis­mit eivät ole olleet kunnossa. 

    Kyl­lä, asum­istuen mak­sami­nen pitäisi lopet­taa, ja kaup­po­jen myyjien tulisi vaa­tia korkeampia palkko­ja. Kaupungis­sa elämi­nen kallis­tu­isi, mikä olisi aivan oikein ja ter­ve­hdyt­tävää. Täl­lä het­kel­lä Helsinki­in pakkau­tu­mista tue­taan asum­istuel­la ja toimeentulotuella. 

    Ehdo­tuk­ses­sa siirtää kaik­ki asum­is­tuki­menot kun­tien mak­set­tavak­si on ilmeis­es­tikin jokin koira hau­dat­tuna. Onko kyse siitä, että pienis­sä, köy­hissä kun­nis­sa asuu suh­teel­lisen paljon eläkeläisiä? Mitäpä jos pois­taisi asum­istuet ihan kokon­aan ja toisi tilalle val­tion mak­saman tasasu­u­ruisen perus­tu­lon, joka on riit­tävän suuri kat­ta­maan myös vaa­ti­mat­to­mia asumiskuluja?

  10. Kiin­nos­ta­va ja asiantun­te­va jut­tu Soin­in­vaar­al­ta. Tar­tun kah­teen huomioon.

    1. Kelan julkaise­ma perus­toimeen­tu­los­sa hyväksyt­tävien vuokra­meno­jen raja helsinkiläiselle sinkku­taloudelle oli 675€/kk viime vuon­na. Uskallan argu­men­toi­da, että tuo­ta rajaa kiristämäl­lä vuokrat saadaan alen­e­maan — ja siten myös asun­to­jen hin­nat, kun sijoi­tus­toimin­nas­ta tulee kan­nat­ta­mat­tomam­paa. Vähin­tään olisi viisas­ta jäädyt­tää tuo ”vuokrakat­to”. Nythän vuokraa­jal­la ei ole insen­ti­iviä per­iä tuo­ta alem­paa vuokraa, kun poten­ti­aal­ista asukaskan­taa on tulos­sa tuo­hon hin­tara­jaan asti. Samal­la kuitenkin huonon­netaan sel­l­ais­ten pieni­palkkaisten ase­maa, jot­ka mak­sa­vat vuokra-asun­ton­sa itse.

    2. Kata­janokan asun­non kanssa Osmol­la kävi hyvä tuuri — taval­laan. Ajatel­laan paperi-insinööriä, joka asui 90-luvul­la osta­mas­saan kak­sios­sa Kata­janokalla. Paperi-insinööri sai hyvän työ­paikan Voikkaan paperite­htaal­ta Kou­volas­ta vuon­na 1997. Kata­janokan kak­sion hin­nal­la sai komean, parikym­men­tä vuot­ta van­han omakoti­talon hienol­ta paikalta tehtaan lähistöltä.

    Nyt­tem­min paperite­hdas on sul­jet­tu ja paperi-insinööri miet­tii muut­toa takaisin Helsinki­in. 70-luvun omakoti­talol­la Kou­volan syr­jäalueil­la ei vält­tämät­tä ole oikein minkään­laisia markki­noi­ta. Jos talon saa ylipäätään kau­pak­si, ei kaup­pa­sum­ma riitä varain­si­ir­toveron jäl­keen edes pankin vaa­ti­maan omara­hoi­tu­so­su­u­teen (15–20%) Kata­janokan kaksiosta. 

    Kata­janokan kak­sioon muut­tanut saisi asun­ton­sa hin­nal­la komean kar­tanon ruuh­ka-Suomen ulkop­uolelta. Vaan jos uudek­si kodik­si kel­paisi isom­pi huoneis­to Kata­janokalla, on väli­ra­ha kas­vanut samas­sa suh­teessa kuin oman asun­non arvo.

    Käytän­nössä asun­to­jen hin­to­jen rivak­ka nousu kohdis­tuu yllät­tävän pie­neen osaan Suomen asun­tokan­nas­ta. Jopa Helsingis­sä, muual­la pk-seudus­ta puhu­mat­takaan, on mah­dol­lista päästä kiin­ni kohtu­uhin­taiseen omistusasuntoon.

  11. En usko, että korkeampi­en palkko­jen vaa­timi­nen toimisi sinän­sä kauhean hyvin. Työ­markki­noil­la on meinaan lop­ut­tomasti afrikkalaisia ja lähi-idästä tullei­ta ihmisiä jot­ka suos­tu­isi­vat työsken­telemään nyky­istä alem­mal­lakin palkkata­sol­la jos se vaan mah­dol­lis­te­taan / siihen kannustetaan.

    Eritre­alaiselle “elin­ta­sopako­laiselle” (posi­ti­ivi­nen ter­mi min­un kie­lenkäytössäni) kah­den maku­uhuoneen kämp­pä neljälle hen­gelle jaet­tuna Mel­lun­mäen metroase­man läheltä ja 1000e/kk duu­ni Alepan hyl­lyt­täjänä / pakukuski­na on huo­mat­ta­va edis­tysaskel ja kel­paa, jos se vai­h­toe­hto vaan mahdollistetaan.
    -
    Jos työ­markki­na ja työperäi­nen maa­han­muut­to vapaute­taan oikeasti, niin meille syn­tyy väk­isinkin ghet­tou­tu­mista, kos­ka monille ihmisille Itä-Helsin­gin ghet­to on unel­ma, jon­ka puoles­ta kan­nat­taa ylit­tää välimeri kumive­neel­lä kuole­maa uhat­en. Sav­i­ma­jas­ta kat­sot­tuna se on melko mukavaa elämää ja tar­joaa lap­sille eri­no­maiset koulu­tus­mah­dol­lisu­udet ver­rat­tuna lähtöpaikkaan.

  12. Samaan aikaan kun palvelu­alo­jen (niin yksi­tyisen kuin julkisenkin) palkois­sa on nousu­painet­ta kalli­il­la PK-seudul­la, on kaikil­la ainakin koulute­tu­il­la aloil­la palkois­sa nousu­painet­ta syr­jäseudul­la (“Poli­isil­la on ongel­ma: Mis­tä saa­da poli­ise­ja syr­jäseuduille?”, HS 11.2.2019). Tätä kut­su­taan työvoima­pu­lak­si ja se alkaa olla koko maan ilmiö. Pahoin pelkään, että tulok­se­na palkkain­flaa­tio­ral­li, jon­ka tulok­se­na vien­ti­te­ol­lisu­u­den hin­tak­il­pailukyky on taas mennyttä.

  13. Rogue: Ei ole “täysin analogi­nen muu­tos”. Muu­tok­sen vaiku­tus­ta hin­toi­hin on myös vaikea arvioi­da, kun hin­toi­hin vaikut­taa moni muukin tekijä. 

    Ja nimeno­maan sik­si kos­ka ihmiset osaa­vat huomioi­da tule­van muu­tok­sen merk­i­tyk­sen etukä­teen, hin­ta muut­tuu heti eikä 10 vuo­den päästä jos joku iso vero­muu­tos ker­ro­taan 10 vuot­ta etukä­teen. Jos olen osta­mas­sa asun­toa nyt ja aion asua siinä esim. 20 vuot­ta ja tiedän että 20v päästä tulee iso kiin­teistövero, en halua mak­saa asun­nos­ta läh­eskään samaa kuin ilman veroa, kos­ka tiedän että seu­raa­va osta­ja tulee huomioimaan veron täysimääräisenä ja teen ison tap­pi­on jollen huomioi veroa etukä­teen jo omas­sa hintatarjouksessani. 

    Joku toinen voi speku­loi­da, että hin­nat nou­se­vat niiden mon­en muun tek­i­jän vaiku­tuk­ses­ta niin paljon, että veron aiheut­ta­mal­la hin­nan pudo­tuk­sel­la 10 vuo­den päästä ei ole väliä. Tai kol­mas ajat­telee myyvän­sä asun­non ajois­sa ennen hin­nan laskua. Tai neljäs on sijoit­ta­ja, joka arvioi, että vuokrat eivät laske, vaik­ka asun­to­jen hin­nat tuli­si­vat laske­maan. Tai viides vain halu­aa juuri sen asun­non ja aikoo asua siinä lop­un elämään­sä. Tai kuudes luot­taa, että tule­vat päät­täjät ehtivät pyörtää päätök­sen. Täl­löin et vain saa ostet­tua asun­toa halvem­mal­la, vaik­ka ihan oikeaop­pis­es­ti lask­isit tule­van veronko­ro­tuk­sen vaiku­tuk­sen hintaan.

    1. 3. Juuri tämä mekanis­mi aiheut­taa hin­nan­laskun siir­tymisen ajas­sa taak­sepäin. Kun näitä ajat­telijoi­ta on paljon, markki­noille tulee paljon asun­to­ja myyn­ti­in, kaik­ki sil­lä toiveel­la, että hin­nan­lasku ei vielä näy, mut­ta tämä itsessään aiheut­taa laskun. Pörssirom­ah­duk­set tapah­tu­vat juuri täl­laisen mekanis­min kaut­ta (kaik­ki koit­ta­vat myy­dä ennen kuin hin­ta rom­ah­taa, mikä itsessään romaut­taa hinnan).
      4. Sijoit­ta­jalle myös asun­non hin­nal­la on merk­i­tys­tä. Vaik­ka vuokratuot­to olisi hyvä, niin jos sijoite­tun pääo­man arvo las­kee, niin kokon­ais­tuot­to pienenee.
      5. Henkilöl­lä, joka ei mis­sään vai­heessa osal­lis­tu asun­tomarkki­noille, ei tietenkään ole mitään vaiku­tus­ta markki­nahin­taan (sen puoleen ylös kuin alaskaan päin). Henkilö joka tulee markki­noille ajatuk­sel­la, että ostaa sieltä asun­non lopuk­si elämään­sä, ei tietenkään ole valmis mak­samaan siitä yhtä korkeaa hin­taa, jos näkee, että tule­vaisu­udessa lainaku­lu­jen lisäk­si hän joutuu mak­samaan vielä korotet­tua kiinteistöveroa.
      6. Tämä on toki mah­dol­lista, mut­ta riskisi­joi­tus­ta. Samal­la tavoin joku toinen voi vas­taavasti pelätä, että tule­vat päät­täjät nos­ta­vat kiin­teistöveroa vieläkin korkeam­malle, kun ker­ran alku­un ovat päässeet. Ei siis voi sanoa, että tule­vien päät­täjien päätösten arvailun voi johtaa var­muudel­la suun­taan jos toiseenkaan tämän asian suhteen. 

      Minus­ta olet silti oike­as­sa ja syynä on se, että ihmiset eivät oikeasti suun­nit­tele elämässään juuri mitään kymme­nen vuo­den aikaskaal­lal­la. Esim. eläke­jär­jestelmät on tehty tästä syys­tä pakol­lisik­si, vaik­ka luulisi ole­van päivän­selvää kaikille, että jos­sain vai­heessa on pakko jäädä eläk­keelle ja sil­loin olisi hyvä olla eläke kerät­tynä. Eli siis toden­näköistä on, että täl­lainen hidas kiin­teistöveron ylöspäin veto lask­isi hin­to­ja vähitellen, tai toden­näköisim­min vain leikkaisi muuten tapah­tu­van hin­to­jen nousun pois. Psykol­o­gis­es­ti ihmis­ten olisi joka tapauk­ses­sa paljon helpom­pi hyväksyä se, että asun­non hin­ta ei nouse kymme­neen vuo­teen lainkaan kuin se, että se las­kee nyt 20% ja sit­ten seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana palaa nykyiseen hintaansa.

  14. Ilk­ka: – Asun­toi­hin sijoitet­tu­ja pääo­mia vapau­tu­isi vai­h­toe­htoisi­in sijoi­tusko­hteisi­in ja yri­tyk­set saisi­vat lisää pääo­mia, joka kiihdyt­täisi talouskasvua

    Eihän tämä näin toi­mi. Ehdo­tuk­ses­sasi use­ampi ostaisi omis­tusasun­non, mikä sitoo heiltä pääomaa.

    Jos halu­at enem­män yri­tyspääo­maa asun­topääo­man sijaan, tarkoit­taa se (euromääräis­es­ti) vähem­män asun­to­ja (oli­vat ne sit­ten vuokra- tai omis­tusasun­to­ja). Ole­mas­sa ole­via asun­to­ja ei voi taikoa tehtaik­si, mut­ta jatkos­sa asun­to­ja voi rak­en­taa vähem­män ja tehtai­ta enemmän.

    1. Ossi Sare­so­ja: Eihän tämä näin toi­mi. Ehdo­tuk­ses­sasi use­ampi ostaisi omis­tusasun­non, mikä sitoo heiltä pääomaa.

      Jos halu­at enem­män yri­tyspääo­maa asun­topääo­man sijaan, tarkoit­taa se (euromääräis­es­ti) vähem­män asun­to­ja (oli­vat ne sit­ten vuokra- tai omis­tusasun­to­ja). Ole­mas­sa ole­via asun­to­ja ei voi taikoa tehtaik­si, mut­ta jatkos­sa asun­to­ja voi rak­en­taa vähem­män ja tehtai­ta enemmän. 

      Tässä palataan taas siihen Wienin esimerkki­in. Helsin­gin ja Wienin väli­nen ero on etä Helsin­ki ei ole sel­l­ainen kult­tuu­rite­hdas kuin Wien jos­sa jokainen tuotet­tu hal­pa asun­to taval­laan gen­eroi lisää kult­tuuria tai vas­taavaa hömp­pää jos­ta Itä­val­ta saa vientituloja. 

      Suo­mi on insinööri- /duunarivetoinen maa, ja Helsingis­säkin oli ennen paljon teol­lisu­ut­ta, oli telakkaa, kaapeli‑, sähkölaite‑, elin­tarvike- ym tehdas­ta, osa on vielä mut­ta osa lopet­tanut tai siir­ret­ty muualle.
      Helsin­ki tarvit­sisi itse asi­as­sa sel­l­ute­htaan kipeäm­min kuin Kemi mut­ta ei tai­da tul­la. Halpo­jen pien­ten asun­to­jen tarve tässä Skan­di­na­vian suurim­mas­sa? yliopistokeskitymässä
      johtuu vain ja ain­oas­taan eläkeläis­ten ja opiske­li­joiden ja sinkku-maa­han­muut­ta­jien koros­tuneen suures­ta määrästä. Ja siitä että tääl­lä on toimi­va julki­nen liikenne ja kapakkatar­jon­ta joka mah­dol­lis­taa min­i­mal­is­tisen asumistyylin.

    2. Ossi Sare­so­ja: Eihän tämä näin toi­mi. Ehdo­tuk­ses­sasi use­ampi ostaisi omis­tusasun­non, mikä sitoo heiltä pääomaa.

      Jos halu­at enem­män yri­tyspääo­maa asun­topääo­man sijaan, tarkoit­taa se (euromääräis­es­ti) vähem­män asun­to­ja (oli­vat ne sit­ten vuokra- tai omis­tusasun­to­ja). Ole­mas­sa ole­via asun­to­ja ei voi taikoa tehtaik­si, mut­ta jatkos­sa asun­to­ja voi rak­en­taa vähem­män ja tehtai­ta enemmän.

      Vai­h­toe­htois­es­ti yksi­ty­ishenkilöt asun­tosi­joit­ta­ji­na kor­vaa fir­mat, jot­ka tekevät hom­maa ammat­ti­mais­es­ti. Jol­loin yksi­ty­ishenkilö sijoit­taa rahas­toi­hin ja osakkeisi­in, jois­sa nämä vuokra-asuntofir­mat ovat edustet­tuna alle sadal­la prosentilla.

  15. Korkeil­la elinkus­tan­nuk­sil­la on myös seu­rauk­sia ja se näkyy maas­ta­muu­ton kiihtymisenä

    Työ­markki­nat ovat maail­man­laa­juiset koulute­tulle väelle ja jos esim asumisen hin­ta nousee liian kalli­ik­si niin kansa äänestää jaloillaan.

    Ja nimeno­maan koulute­tut lähtevät
    Käänne tapah­tui 2010 alus­sa ja on vain kiihtynyt

    1. Liian van­ha:

      Ja nimeno­maan koulute­tut lähtevät
      Käänne tapah­tui 2010 alus­sa ja on vain kiihtynyt

      Tämä menee hie­man blo­gin aiheen ulkop­uolelle, mut­ta toivoisin blo­gistin joskus esittelevän/kertaavan näke­myk­siään tästä kysymyk­ses­tä. Miten “hyv­in­voin­ti­val­tio” voi vält­tää eli­itin (kyvykkäät, koulut­tau­tuneet, per­i­jät) muut­tamisen “pahoin­voin­ti­val­tioon”?

      Hyv­in­voin­ti­val­tio = eli­it­il­lä menee ihan kivasti ja muil­lakin melkein kivasti.
      Pahoin­voin­ti­val­tio = eli­it­il­lä menee upeasti ja muil­la huonosti.

      1. Aika ajatel­la: Tämä menee hie­man blo­gin aiheen ulkop­uolelle, mut­ta toivoisin blo­gistin joskus esittelevän/kertaavan näke­myk­siään tästä kysymyk­ses­tä. Miten “hyv­in­voin­ti­val­tio” voi vält­tää eli­itin (kyvykkäät, koulut­tau­tuneet, per­i­jät) muut­tamisen “pahoin­voin­ti­val­tioon”?

        Hyv­in­voin­ti­val­tio = eli­it­il­lä menee ihan kivasti ja muil­lakin melkein kivasti.
        Pahoin­voin­ti­val­tio = eli­it­il­lä menee upeasti ja muil­la huonosti.

        Suomes­sa maa­han­muut­to domi­noi keskustelua, joten maas­ta­muu­tos­ta ei juurikaan puhuta. Korkeasti koulute­tut nuoret muut­ta­vat Suomes­ta kiihtyväl­lä tahdil­la mui­hin mai­hin. Ovat saa­neet läh­es ilmaisen tutkin­non koti­maas­sa, mut­ta huo­maa­vat nopeasti, että korkeasti koulute­tut saa­vat mon­es­sa maas­sa Suomea parem­paa palkkaa. Kun samaan aikaan nois­sa mais­sa palkko­jen vero­tuskin on mata­lampi ja elinkus­tan­nuk­set Suomea alem­mat, niin lähtöpäätös on läh­es no brain­er. Todel­li­nen ostovoima melkein tuplaan­tuu maa­ta vai­h­ta­mal­la, ja saat­taa ilmas­tokin vai­h­tua miellyttävämmäksi…

      2. Porkkala: Suomes­sa maa­han­muut­to domi­noi keskustelua, joten maas­ta­muu­tos­ta ei juurikaan puhuta. Korkeasti koulute­tut nuoret muut­ta­vat Suomes­ta kiihtyväl­lä tahdil­la mui­hin mai­hin. Ovat saa­neet läh­es ilmaisen tutkin­non koti­maas­sa, mut­ta huo­maa­vat nopeasti, että korkeasti koulute­tut saa­vat mon­es­sa maas­sa Suomea parem­paa palkkaa. Kun samaan aikaan nois­sa mais­sa palkko­jen vero­tuskin on mata­lampi ja elinkus­tan­nuk­set Suomea alem­mat, niin lähtöpäätös on läh­es no brain­er. Todel­li­nen ostovoima melkein tuplaan­tuu maa­ta vai­h­ta­mal­la, ja saat­taa ilmas­tokin vai­h­tua miellyttävämmäksi…

        Itse olen yhä sitä mieltä että lähtem­i­nen johtuu use­am­min siitä ettei oman alan tai osaamisen työ­paikko­ja satu löy­tymään tai saa­maan. Suomes­sa on monel­la alal­la hyvin pienet piir­it ellet omaa jotain yleis­pätevää tutk­in­toa jol­la voi tehdä mitä vain, ja nämä pienet piir­it koske­vat varsinkin teknisiä alo­ja. Tämä taas perus­tuu omi­in koke­muk­si­in sekä tut­tu­jeni koke­muk­si­in. Eli Suomes­sa tehdään tutk­in­to­ja liukuhi­hnal­ta kovem­paan tahti­in kuin mei­dän oma kysyn­tä pystyy otta­maan näistä kopin. Ilmiö ymmär­ret­tävästi vielä paheni kun opin­totuen laina­muo­toisu­ut­ta korostet­ti­in ja valmis­tu­mista tavoitea­jas­sa tehostet­ti­in lainan porkkanal­la. Olen näh­nyt niin mon­en venyt­täneen valmis­tu­mista puoli vuot­ta tai vuo­den tai pidem­pääkin kun ei ollut työ­paikkaa tiedos­sa, tästä ilmiöstä on kir­joitet­tu hyvin selkeästi myös Helsin­gin Sanomis­sa täl­lä vuosikymmenel­lä. Eli nykyisel­lään use­ampi ihmi­nen valmis­tuu tavoitea­jas­sa laina­porkkanan vuok­si, mut­ta sit­ten samas­ta syys­tä paine löytää töitä on kovem­pi joten nämä henkilöt pää­tyvät hel­posti ulkomaille.

        Toise­na ilmiönä on Suomeen glob­al­isaa­tion ja EU:n myötä val­u­va tutk­in­to-inflaa­tio, mon­es­sa suures­sa län­si­maises­sa yri­tyk­sessä ain­oas­taan tohtorik­oulute­tut tekevät enää asiantun­ti­jan töitä ja suo­ma­laisia mais­tere­i­ta usein kum­mek­su­taan. Vaa­timus tohtor­in­väitöskir­jalle tietyis­sä posi­tiois­sa on lisään­tynyt Suomes­sakin vaik­ka aikaisem­min mais­teri on näitä hoitanut.

        Pitkässä juok­sus­sa kes­ki-euroop­pa kyl­lä repii Suomes­ta parhaat osaa­jat itselleen kun tääl­lä on niin karmean korkeat elinkus­tan­nuk­set ja mata­la palkkata­so samal­la kun val­tio potkii ihmiset mah­dol­lisim­man nopeasti työ­markki­noille tutk­in­to kouras­sa. Kuka tahansa voi myös käy­dä luke­mas­sa ostovoimati­las­to­ja ja Suo­mi ei ero­tu näis­sä ollenkaan edukseen.
        Mut­ta ilmeis­es­ti markki­noiden täyt­tämi­nen korkeasti koulute­tul­la työvoimal­la lisää korkeasti koulute­tun työvoiman kysyn­tää, kuten eräät Var­ti­ainen-nimiset Sup­ply-side ekon­o­mistit väit­tävät. Väite var­maan on pätevä tyhjiömäisessä yksit­täistaloudessa, mut­ta jos työ­paikko­ja löy­tyykin Suo­mi-kuplan ulkop­uolelta niin koko sup­ply-side teo­ria hajoaa käsi­in eikä Suo­mi hyödy yhtään.

      3. Stadist:
        Mut­ta ilmeis­es­ti markki­noiden täyt­tämi­nen korkeasti koulute­tul­la työvoimal­la lisää korkeasti koulute­tun työvoiman kysyn­tää, kuten eräät Var­ti­ainen-nimiset Sup­ply-side ekon­o­mistit väit­tävät. Väite var­maan on pätevä tyhjiömäisessä yksit­täistaloudessa, mut­ta jos työ­paikko­ja löy­tyykin Suo­mi-kuplan ulkop­uolelta niin koko sup­ply-side teo­ria hajoaa käsi­in eikä Suo­mi hyödy yhtään.

        Tämähän on taval­laan osoit­tau­tunut kyl­lä todek­si. Monia hom­mia tehti­in Suomes­sa ennen ihan yliop­pi­laana, mut­ta nyky­isin vaa­di­taan vähin­tään trade­nomin paper­it, että CV:täsi edes vilka­istaan. Sitä en sit­ten tiedä onko tässä mitään järkeä, että yksinker­taisi­inkin hom­mi­in vaa­di­taan use­am­man vuo­den koulunkäyn­nit, mut­ta hei Suo­mi men­estyy koulutuksesta!

      4. Jukkis: Tämähän on taval­laan osoit­tau­tunut kyl­lä todek­si. Monia hom­mia tehti­in Suomes­sa ennen ihan yliop­pi­laana, mut­ta nyky­isin vaa­di­taan vähin­tään trade­nomin paper­it, että CV:täsi edes vilka­istaan. Sitä en sit­ten tiedä onko tässä mitään järkeä, että yksinker­taisi­inkin hom­mi­in vaa­di­taan use­am­man vuo­den koulunkäyn­nit, mut­ta hei Suo­mi men­estyy koulutuksesta!

        No myön­net­täköön että koulu­tus­in­flaa­tio­ta silmäl­lä pitäen markki­noiden täyt­tämi­nen korkeak­oulute­tu­il­la kas­vat­taa korkeak­oulutet­tu­jen kysyn­tää, tosin tämä menee jo mielestäni läh­es näsävi­isas­tel­e­vak­si hiusten halkomisek­si, mut­ta kyseenalais­titkin asian mielekkyy­den. Itse tarkoitin asi­aa ideaalisem­mal­la tasol­la, eli sil­lä että kas­vat­taako tämä määrän kasvu todel­lista kysyn­tää näi­den osaamis­ta­sol­la, vai onko kyse vain siitä että työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat ja otta­vat korkeak­oulute­tun kun pystyvät siihen? Samal­la voisi sanoa että jos koulu­tamme kaik­ista tohtor­e­i­ta siten että 70–80% kansas­ta on tohtor­e­i­ta niin toden­näköis­es­ti suurin osa työ­nan­ta­jista vaatisi täl­löin työn­tek­i­jöiltä tohtor­in­tutk­in­toa. Kukin luk­i­ja saa pohtia itsek­seen, onko tässä mitään järkeä?

      5. Stadist: No myön­net­täköön että koulu­tus­in­flaa­tio­ta silmäl­lä pitäen markki­noiden täyt­tämi­nen korkeak­oulute­tu­il­la kas­vat­taa korkeak­oulutet­tu­jen kysyn­tää, tosin tämä menee jo mielestäni läh­es näsävi­isas­tel­e­vak­si hiusten halkomisek­si, mut­ta kyseenalais­titkin asian mielekkyy­den. Itse tarkoitin asi­aa ideaalisem­mal­la tasol­la, eli sil­lä että kas­vat­taako tämä määrän kasvu todel­lista kysyn­tää näi­den osaamis­ta­sol­la, vai onko kyse vain siitä että työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat ja otta­vat korkeak­oulute­tun kun pystyvät siihen? Samal­la voisi sanoa että jos koulu­tamme kaik­ista tohtor­e­i­ta siten että 70–80% kansas­ta on tohtor­e­i­ta niin toden­näköis­es­ti suurin osa työ­nan­ta­jista vaatisi täl­löin työn­tek­i­jöiltä tohtor­in­tutk­in­toa. Kukin luk­i­ja saa pohtia itsek­seen, onko tässä mitään järkeä?

        Epäon­nis­tu­in selkeästi sarkas­min käytössä (mikä on tun­netusti virhe inter­netis­sä), kos­ka olen tässä nimeno­maan samaa mieltä kanssasi. Meil­lä on mais­ter­i­ta­so vaki­in­tunut vaa­timuk­sek­si moni­in ammat­tei­hin ihan siitä syys­tä, että meil­lä on mais­tere­i­ta tar­jol­la. Kun tapaan Pohjo­is­maisia kol­le­go­ja olen yleen­sä joukos­sa se eniten koulu­ja käynyt muiden ollessa pääsään­töis­es­ti kan­de­ja ja toisaal­ta sak­salaiset kol­le­gat tup­paa­vat ole­maan tohtor­e­i­ta. Ihan samo­ja hom­mia teemme kaik­ki enkä ainakaan itse ole näh­nyt sak­salais­ten tohto­rien ole­van jotenkin parem­pia tai ruot­salais­ten kan­di­en ole­van huonom­pia. Kuitenkin min­u­un ja mui­hin suo­ma­laisi­in kol­le­goi­hi­ni yhteiskun­tamme on investoin­ut (min­un nähdäk­seni) tarpeet­tomasti enem­män. Valitet­ta­va tosi­a­sia kuitenkin on, että jos olisin nyky­isi­in hom­mi­i­ni hak­enut kandin papereil­la olisin jäänyt jo automaat­tis­es­ti suoritet­tavas­sa karsin­nas­sa pois ja sik­si itsekin luin itseni maisteriksi.

        Miten tätä ruu­via saisi kään­net­tyä takaisin­päin onkin mie­lenki­in­toinen kysymys, kos­ka se kyl­lä hyödyt­täisi työurien piden­tämis­toivei­ta ja pienen­täisi yliopis­to­jen resurs­sei­hin kohdis­tu­via painei­ta, mut­ta jotenkin tun­tuu, että aina kun koulu­tuk­ses­ta meil­lä puhutaan niin tar­jol­la on vaan juus­to­höyläl­lä leikkaamista kaikkial­ta tai sit­ten sen lupaamista, että nyt ei koulu­tus­ta leika­ta ollenkaan vaan sinne panos­te­taan entistä enem­män. Kumpikaan näistä ei tun­nu mil­lään tasol­la siltä, mis­tä mei­dän oikeasti pitäisi keskustel­la, jos­ta tässä yksi kysymys esimerkkinä: kuin­ka paljon helpom­paa olisi varautua automaa­tion ja robo­t­i­saa­tion mukanaan tuo­maan mullis­tuk­seen työ­markki­noil­la, jos uudelleen koulut­tau­tuvil­ta vaa­dit­taisi­in työ­markki­noil­la lähtöko­htais­es­ti kol­men vuo­den kan­dia viiden vuo­den mais­terin sijaan?

      6. Porkkala: Suomes­sa maa­han­muut­to domi­noi keskustelua, joten maas­ta­muu­tos­ta ei juurikaan puhuta. Korkeasti koulute­tut nuoret muut­ta­vat Suomes­ta kiihtyväl­lä tahdil­la mui­hin mai­hin. Ovat saa­neet läh­es ilmaisen tutkin­non koti­maas­sa, mut­ta huo­maa­vat nopeasti, että korkeasti koulute­tut saa­vat mon­es­sa maas­sa Suomea parem­paa palkkaa. Kun samaan aikaan nois­sa mais­sa palkko­jen vero­tuskin on mata­lampi ja elinkus­tan­nuk­set Suomea alem­mat, niin lähtöpäätös on läh­es no brain­er. Todel­li­nen ostovoima melkein tuplaan­tuu maa­ta vai­h­ta­mal­la, ja saat­taa ilmas­tokin vai­h­tua miellyttävämmäksi…

        Tämä on vähän se syy mik­si mei­dän olisi yhteiskun­tana hyvä lopet­taa vaah­toami­nen tulo­eroista ja niiden kas­vamis­es­ta tilanteessa, jos­sa ne eivät ensin­näkään juuri ole kas­va­neet kymme­neen vuo­teen ja lisäk­si ne ovat maail­man alhaisimpia. Pikkuisen voisi antaa siimaa ja antaa tulo­ero­jen kas­vaa ihan itses­tään ja ken­ties joku osa näistä korkeasti koulute­tu­ista lähti­jöistä jäisikin tänne. Mut­ta ei, sen sijaan meille on tulos­sa kansan­rin­tama­hal­li­tus “tekemään oikeu­den­mukaisem­paa Suomea” ja päämin­is­teripuolueen edus­ta­jat ovat men­nävu­osi­na puhuneet maas­ta­muut­toveros­ta. Kovasti halu­aisin luot­taa siihen, että Vihreät oli­si­vat jär­jen äänenä, mut­ta sinivi­hertävät edus­ta­jat jou­tu­i­v­at näis­sä vaaleis­sa sukupu­ut­toon, joten ei tai­da tul­la sieltäkään pelastajaa.

      7. Jukkis: Tämä on vähän se syy mik­si mei­dän olisi yhteiskun­tana hyvä lopet­taa vaah­toami­nen tulo­eroista ja niiden kas­vamis­es­ta tilanteessa, jos­sa ne eivät ensin­näkään juuri ole kas­va­neet kymme­neen vuo­teen ja lisäk­si ne ovat maail­man alhaisimpia. Pikkuisen voisi antaa siimaa ja antaa tulo­ero­jen kas­vaa ihan itses­tään ja ken­ties joku osa näistä korkeasti koulute­tu­ista lähti­jöistä jäisikin tänne. Mut­ta ei, sen sijaan meille on tulos­sa kansan­rin­tama­hal­li­tus “tekemään oikeu­den­mukaisem­paa Suomea” ja päämin­is­teripuolueen edus­ta­jat ovat men­nävu­osi­na puhuneet maas­ta­muut­toveros­ta. Kovasti halu­aisin luot­taa siihen, että Vihreät oli­si­vat jär­jen äänenä, mut­ta sinivi­hertävät edus­ta­jat jou­tu­i­v­at näis­sä vaaleis­sa sukupu­ut­toon, joten ei tai­da tul­la sieltäkään pelastajaa.

        Koulu­tus­in­flaa­tio on vihe­liäi­nen jut­tu, ja siltä tilanne vaikut­taa ainakin näin itse jatko-opiske­li­jan näkövinkke­listä. Tun­tuu type­r­ältä koulut­taa ihmisiä vuosikau­sia tekemään töitä, joiden men­estyk­sekäs hoit­a­mi­nen ei vaa­di sitä koulu­tus­ta, mut­ta siihen työhön pääsem­i­nen kyl­lä, kos­ka muil­lakin sitä halu­avil­la on paljon koulu­tus­pa­pere­i­ta. Asia ei olisi niin paha, jos koulut­tau­tu­mi­nen tapah­tu­isi oma­l­la rahal­la, mut­ta Suomes­sa se tapah­tuu enim­mäk­seen julkisel­la rahal­la. Kos­ka ihmiset vah­ti­vat yleen­sä lähin­nä omaa tont­ti­aan, korkeak­oulut kilju­vat tästä huoli­mat­ta lisää rahaa koulu­tuk­seen­sa. No tot­ta kai, kos­ka se raha koulu­tuk­ses­sa tarkoit­taa lisää töitä korkeak­ouluis­sa työsken­televille tai sinne työsken­telemään halu­aville. Sit­ten kun tohtor­eista on yli­tuotan­toa kysyn­tään näh­den, niistä tulee joko opet­ta­jia (FM-tason hom­ma), bus­sikuske­ja tai sit­ten karkaa­vat ulko­maille, ja koulu­tuskin vie vuosia pidem­pään kuin tarvit­sisi. Samal­la kuitenkin san­o­taan, että työuria pitäisi piden­tää. Var­maan kysyn­täkin vähän kas­vaa, mut­ta empi­iris­es­ti ei tun­nu siltä että niin paljoa, että tili jäisi plus­salle. En oikein itse tiedä, mitä asialle pitäisi tehdä, mut­ta veron­mak­sa­jan rahan kaat­a­mi­nen tämän kuplan ylläpi­toon tun­tuu moraalittomalta.

  16. Per­in­teis­es­ti työvoimaa tarvit­se­va yri­tys rak­en­si asun­to­ja ja vuokrasi ne osana työsuhdetta.
    HUS ei saisi työvoimaa, ellei sil­lä olisi palkkata­soon sopi­vaa asum­ista tar­jol­la. HY välit­tää tutk­i­joille asun­to­ja ja omis­taakin niitä.
    Ilmeis­es­ti asun­not palaa­vat takaisin yri­tys­ten toim­intat­a­paan. Siinä onkin EK:lla ihmettelemistä.
    Jos sof­t­ayrirys rekryää Inti­as­ta 100 henkeä per­hei­neen, oma asuin­ta­lo alkaa olla aika taloudelli­nen ratkaisu.
    Ihan kuten ennenkin.

    1. JTS:
      Per­in­teis­es­ti työvoimaa tarvit­se­va yri­tys rak­en­si asun­to­ja ja vuokrasi ne osana työsuhdetta.
      HUS ei saisi työvoimaa, ellei sil­lä olisi palkkata­soon sopi­vaa asum­ista tar­jol­la. HY välit­tää tutk­i­joille asun­to­ja ja omis­taakin niitä.
      Ilmeis­es­ti asun­not palaa­vat takaisin yri­tys­ten toim­intat­a­paan. Siinä onkin EK:lla ihmettelemistä.
      Jos sof­t­ayrirys rekryää Inti­as­ta 100 henkeä per­hei­neen, oma asuin­ta­lo alkaa olla aika taloudelli­nen ratkaisu.
      Ihan kuten ennenkin. 

      Tuo on nol­la­summapeli. Jos asun­not vuokrat­taisi­in markki­nahin­taan, voitaisi­in mak­saa vas­taavasti parem­paa palkkaa, jol­la saisi asun­non vapail­ta markkinoilta.

      1. Tuo on nol­la­summapeli. Jos asun­not vuokrat­taisi­in markki­nahin­taan, voitaisi­in mak­saa vas­taavasti parem­paa palkkaa, jol­la saisi asun­non vapail­ta markkinoilta.

        Vero­tus. Parem­mas­ta palka­s­ta pitää mak­saa veroa.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Vero­tus. Parem­mas­ta palka­s­ta pitää mak­saa veroa. 

        Siihen on var­masti jokin hyvin perustel­tu syy, mik­si työ­suhde-etu­jen vero­tusar­vot ovat niin alhaiset. Epäilen, että vero­tushyö­ty ei kohdis­tu eri­tyisen tas­a­puolis­es­ti tai edes pääasi­as­sa pienituloisille…

      3. Osmo Soin­in­vaara: Parem­mas­ta palka­s­ta pitää mak­saa veroa.

        Eikö työ­suhdea­sun­to ole luon­toise­tu, jos­ta pitää myös mak­saa veroa?

      4. Ossi Sare­so­ja: Eikö työ­suhdea­sun­to ole luon­toise­tu, jos­ta pitää myös mak­saa veroa?

        Itse olen ainakin ymmärtänyt, että tämä muu­tos oikeas­t­aan hävit­ti pap­pi­lat Suomes­ta, kun komeis­sa tilois­sa asuneet, mut­ta ver­rat­tain pieni­palkkaiset, kirkko­her­rat oli­si­vatkin joutuneet mak­samaan huikeat verot saa­mas­taan edusta.

      5. Jukkis: Itse olen ainakin ymmärtänyt, että tämä muu­tos oikeas­t­aan hävit­ti pap­pi­lat Suomes­ta, kun komeis­sa tilois­sa asuneet, mut­ta ver­rat­tain pieni­palkkaiset, kirkko­her­rat oli­si­vatkin joutuneet mak­samaan huikeat verot saa­mas­taan edusta.

        Pitää paikkansa. Suuri määrä kult­tuuri- ja raken­nushis­to­ri­al­lis­es­ti arvokkai­ta raken­nuk­sia, muitakin kuin pap­pi­loi­ta, meni “kier­rä­tyk­seen”.

        No, tietenkin tämä on pikku jut­tu kokon­aisku­vas­sa, sil­lä asial­la on puolen­sa ja puolen­sa. Itse menetin taan­noin todel­la taita­van hienomekaanikon Puo­lus­tusvoimille. Sanoi, että hänen palkkansa piene­nee läh­es puoleen, mut­ta että hänen per­heel­lään on siteitä Helsinki­in ja hän saa Suomen­lin­nas­ta läh­es ilmaisen suurehkon per­hea­sun­non merinäköalalla. 

        Asun­toe­dun verollepano ter­ve­hdyt­ti yri­tys­ten ja julkisen hallinnon, mut­ta myös uusien ja van­ho­jen yri­tys­ten välisiä vinoutunei­ta palkka/etuussuhteita.

  17. Juhana Var­tia­nen, ei tästä ei voi per­iä myyn­tivoiton veroa, kos­ka sil­loin asu­isin yhä Katajanokalla

    Ehkä olisi hyvä per­iä veroa jo ennen myyn­tiä arvioidus­ta hin­nan­nousus­ta (tai antaa vähen­nys­tä hin­nan­laskus­ta) ja kaup­po­jen yhtey­dessä veroa tulisi vain siitä osu­ud­es­ta, jos­ta ei jo veroa ole maksettu.

  18. Suomes­sa kansa rakas­taa lot­toa (uhkapeli) ja ilmais­ten ämpärien jono­tus­ta, mut­ta yhteiskun­nan asun­topoli­ti­ik­ka ei saa eikä voi olla arpa­jais­peliä ja siten eri­ar­vois­tavaa. Tasa-arvo vaatii, että asum­ista on tuet­ta­va tarvit­taes­sa asum­istuel­la (mielel­lään osana perustuloa).

    Helsin­gin kaupun­ki on Suomen suurin vuokranan­ta­ja, joka omis­taa yli 56.000 asun­toa. Kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa asuu joka kuudes helsinkiläi­nen, mikä tarkoit­taa yhteen­sä noin 90.000 asukas­ta, asun­not ovat kohtu­uhin­taisia (verora­hoil­la tuettuja)
    Helsin­gin kaupun­gin asun­noista pääosa on ajan saatossa muutet­ta­va markki­nahin­taisik­si, osak­si Helsin­gin kaupun­gin omaa tule­vaa vapaara­hoit­teista asuntotuotantoa.

    Helsin­gin kaupungilla ei ole varaa kaupun­gin kasvun tuot­tami­in investointeihin.
    Kos­ka Helsin­gin vero­tu­loi­hin perus­tu­va val­tiono­su­u­den tasaus v. 2019 on 340.600.000 €.
    Espoos­sa, Helsingis­sä ja Van­taal­la kerät­tyjä verora­ho­ja jae­taan 0,55 mil­jar­dia euroa muualle Suomeen 

    Ulkopaikkakun­ta­lais­ten osu­us Helsingis­sä sijait­se­vis­sa työ­paikois­sa on 40 prosenttia;
    Helsinki­in pen­delöi muual­ta reilut 154.000 työl­listä. (Matkus­tu­sai­ka piden­tää päiväkoti-ikäis­ten hoitoaikaa ja koul­u­lais­ten yksinoloaikaa.)
    Ilmas­totekona esim. Helsingis­sä on mah­dol­lis­tet­ta­va ihmis­ten valin­nan­mah­dol­lisu­us asun­non sijain­nista (ei elinikäi­nen arpa­jais­tu­los). Olisi pyrit­tävä siihen, että työ­matkan voisi tehdä kävellen, pyöräillen, ratikalla, junal­la tai julkisella.

    Sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ud­is­tuk­sen tavoit­teena on oikeu­den­mukaisu­us, tasa-arvo, kohtu­ullisu­us, eri­ar­voisu­u­den pois­t­a­mi­nen, ja yhden­ver­taisu­us, pois­taa köy­hyys ja ehkäistä syrjäytymistä.
    Yhteiskun­nan perus­palve­lut on olta­va kaikille saman­hin­taiset ja kaikki­in sat­sa­taan saman ver­ran, omat ”ylimääräiset” valin­nat on mak­set­ta­va itse, samoin kuin muutkin palka­nsaa­jat (esim. asum­i­nen pääkaupun­gin kalli­is­sa keskustassa)

    Tuu­laS.

  19. Lisää tilaa asun­noille saisi kätevästi myös sal­li­mal­la korkeampi­en raken­nusten rakentaminen. 

    Vapaiden tont­tien pul­lonkaula helpot­taisi. Ole­mas­sa ole­via raken­nuk­sia voisi­vat kiin­teistö­jen omis­ta­jat korot­taa tarpeen ja raken­nuste­knolo­gian rajaamien mah­dol­lisuuk­sien mukaises­ti, markki­noiden ohjaa­mana. Ehkä infrakin olisi näin edullisem­paa kaupungille. 

    Raken­nu­soikeut­ta muut­ta­mal­la kaupun­ki voi säädel­lä asun­to­tuotan­toka­p­a­siteet­tia hal­li­tusti ylös tai alas (mikäli asun­to­jen omis­ta­jat pelkäävät hin­to­jen putoamista).

    Toimisiko­han?

  20. Tässä kir­joituk­ses­sa on main­ioi­ta näkökul­mia. Hil­jan kaupun­gin virkamiehet vas­ta­si­vat asun­tokeskustelu­un Hesarin yleisönosas­tossa ker­toen, että suurin osa tar­jolle tule­vista asun­to­ton­teista on kaupun­gin omis­tamia ja että kovan rahan myyn­ti­in tulee näistä vähem­mistö lop­pu­jen jakautues­sa eri­laisi­in säädel­ty­i­hin asum­is­muo­toi­hin. Jälkim­mäis­ten ton­tin­hin­ta perus­tuu kovan rahan kaup­poi­hin. — Uskoisin, että jos koko tont­ti­tar­jon­ta olisi vapaasti kau­pan, keskimääriset hin­nat jäi­sivät nyky­istä mar­gin­aal­ista erää alhaisemmaksi.

    Yhtä kaik­ki, kaupungilla on täysi val­ta asun­toi­hin sekä kaavoituk­sen että ton­tin­tar­jon­nan kaut­ta. Ala on hidasli­ikkeinen, joten nyky­isiä toim­i­joi­ta ei voi kaikesta syyt­tää tai kiit­tää. Yksi syy asun­to­jen nihkeään tar­jon­taan on takavu­osien tehot­tomat kaa­vat vaik­ka Malminkar­tanos­sa, Malmil­la, Kurkimäessä, Oulunkylässä tai Rasti­las­sa, kaik­ki radan var­rel­la. Vas­taavia radan­var­si­paikko­ja ei ole enää löytyäkseen.

    1. Yksi syy asun­to­jen nihkeään tar­jon­taan on takavu­osien tehot­tomat kaa­vat vaik­ka Malminkar­tanos­sa, Malmil­la, Kurkimäessä, Oulunkylässä tai Rasti­las­sa, kaik­ki radan varrella.

      Heh, Suun­ta muut­tui, kun mina tulin lau­takun­taan vuon­na 2008. En tosin tehnyt sitä avian yksin.

Vastaa käyttäjälle Rosmo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.