Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huo­maan, että kaik­ki itse­ään kun­nioit­ta­vat tahot vas­tai­le­vat näi­nä päi­vi­nä Ant­ti Rin­teen kysymyksiin.

Mik­si en siis minäkin.

1) Hii­li­neut­raa­li ja luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­va Suomi

a) Olet­te­ko sitou­tu­neet glo­baa­lis­ti ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen pysäyt­tä­mi­seen 1,5 astee­seen? Olet­te­ko sitou­tu­neet sii­hen, että Suo­mi on hii­li­neut­raa­li vuo­teen 2035 men­nes­sä ja sen jäl­keen nopeas­ti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäy­tä, mut­ta Suo­men on teh­tä­vä oma osuu­ten­sa ja vähän enem­män­kin, kos­ka van­hat syn­tim­me ovat niin ras­kaat. Ilma­ke­häs­sä on pal­jon Suo­men lipul­la varus­tet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Mil­lai­sia toi­men­pi­tei­tä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mie­les­tän­ne edel­lyt­tää eri yhteis­kun­nan osa-alueilla?

Hin­taoh­jaus on tehok­kain­ta, siis eri­lai­sia hii­li­ve­ro­ja ja pääs­tö­oi­keus­mak­su­ja. Paras­ta oli­si, jos EU vähen­täi­si pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää niin, että pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousi­si nopeas­ti sataan euroon ton­nil­ta. Nii­tä jou­dut­tai­si ehkä tuke­maan hii­li­tul­leil­la mais­ta, jois­sa ei ole omaa pääs­tö­oi­keus­jär­jes­tel­mää. Osa näin pääs­tö­kau­pan tulois­ta tulee jakaa hii­lio­sin­ko­na kan­sal­le takai­sin, jot­ta tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set eivät oli­si niin ikäviä.

On alet­ta­va kehit­tää hii­li­nie­lu­jen kyt­ke­mis­tä pääs­tö­oi­keus­kaup­paan Ante­ro Var­tian hengessä.

Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaa­de­taan. Sil­loin met­sis­sä on kes­ki­mää­rin enem­män hiil­tä sitou­tu­nee­na samal­la, kun vähän malt­ta­mal­la saa­daan parem­pi tuot­to. kos­ka tuk­ki­puu on arvokkaampaa.

c) Mit­kä näet­te kes­kei­si­nä kei­noi­na luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mi­sek­si ja parantamiseksi?

On suo­jel­ta­va huo­mat­ta­vas­ti isom­pi osan Suo­men metsistä.

2. Suo­mi on koko­aan suu­rem­pi maailmalla

a .Miten Euroo­pan unio­nia tulee kehit­tää? Mit­kä ovat Suo­men EU-puheen­joh­ta­juus­kau­den kes­kei­set tavoitteet?

Koh­ti mää­räe­nem­mis­tö­pää­tök­siä, että pää­tök­siä noin yli­pään­sä saa­tai­siin aikaan. Suo­men puheen­joh­ta­ja­kau­del­la pääs­tö­kaup­pa on hiot­ta­va iskukuntoon.

b) Olet­te­ko val­miit tuke­maan vii­mei­sim­mis­sä selon­teois­sa vah­vis­tet­tua Suo­men ulko­po­li­tii­kan linjaa?

Tot­ta kai. Suos­tun ihan kaikkeen.

c) Mikä roo­li Euroo­pan on otet­ta­va yhteis­työs­sä Afri­kan unio­nin ja sen jäsen­mai­den kans­sa Afri­kan kehittämisessä?

Ymmär­tää­kö kysy­jä itse­kään, kuin­ka tär­keä asia tämä on. Nyt on vii­mei­nen het­ki – ellei se jo men­nyt – pelas­taa Afrik­ka väes­tö­ka­ta­stro­fil­ta. Se tapah­tuu vain nais­ten kou­lu­tuk­sen ja talou­del­li­sen kehi­tyk­sen kaut­ta. Jotain voi­si­vat kyl­lä Afri­kan maat teh­dä asias­sa itse­kin. Mil­jar­di afrik­ka­lais­ta näl­kä­pa­ko­lais­ta oli­si Euroo­pal­le vähän liikaa.

Perus­suo­ma­lai­set vas­tus­ta­vat tie­tys­ti tätä­kin, kos­ka joh­don­mu­kai­suus oli­si elitismiä.

3. Tur­val­li­nen oikeus­val­tio Suomi

a) Kuvat­kaa käsi­tyk­sen­ne Suo­mes­ta oikeus­val­tio­na ja ker­to­kaa kei­not sen vah­vis­ta­mi­sek­si. Miten edis­täi­sit­te ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mis­ta Suo­mes­sa? Mil­lä tavoin olet­te val­miit kehit­tä­mään kan­sal­lis­kiel­ten ase­maa Suomessa?

Tuo­miois­tuin­ten pitäi­si kehit­tää toi­min­taan­sa, jot­ta rat­kai­sut eivät vii­pyi­si niin koh­tuut­to­man pit­kään. Tus­kin kan­sal­lis­kiel­ten ase­maan on tulos­sa muu­tok­sia. Itse en pidä pakol­lis­ta toi­sen koti­mai­sen opis­ke­lua vält­tä­mät­tö­mä­nä, kos­ka suu­rim­mal­le osal­le ei ole sil­le tai­dol­le mitään käyttöä.

b) Mikä on käsi­tyk­sen­ne lain­val­mis­te­lun laa­dus­ta ja olet­te­ko val­miit hyväk­sy­mään komi­tea­pe­rus­tei­sen lainvalmistelun?

Aika heik­koa on lain­val­mis­te­lu ollut. Sata-komi­teas­ta jäi niin vah­vat trau­mat, että toi­von joi­den­kin mui­den uhrau­tu­van komi­teoi­den jäse­nik­si. Ehkä komi­teoi­den työ kan­nat­tai­si aloit­taa ensin asian­tun­ti­ja­voi­min ja vas­ta kun poh­jaeh­do­tus on val­mis, pääs­tää edun­val­vo­jat irti.

c) Mit­kä ovat sisäi­sen tur­val­li­suu­den ris­ki­te­ki­jät ja kuin­ka vah­vis­tai­sit­te sisäis­tä turvallisuutta?

Autoi­li­jat tap­pa­vat 200 ihmis­tä vuo­des­ta. Sen rin­nal­la muut uhkai­li­jat ovat aika kesy­jä. Kort­ti pois, jos ei osaa ajaa sään­tö­jen mukaan.

d) Olet­te­ko val­miit tuke­maan vii­mei­sim­mis­sä selon­teois­sa vah­vis­tet­tua Suo­men puo­lus­tus­po­li­tii­kan linjaa?

Joo joo, tot­ta kai. Jokai­sel­le kan­san­edus­ta­jal­le nimik­ko­hä­vit­tä­jä oman valin­nan mukaan. Mar­kus Mus­ta­jär­vi esi­mer­kik­si valit­si­si var­maan­kin tutun ja tur­val­li­sen MIG-15:n. Jos Mik­ko Ala­ta­lo oli­si vie­lä edus­kun­nas­sa, hän valit­si­si Fou­ga Magis­te­rin, jos­ta Eero Rait­ti­nen lau­laa niin tun­teik­kaas­ti: “yöhön kesäi­seen Fou­ga kau­nii­na kul­kee. Hän kant­to­rik­si aikoo…”.

4. Elin­voi­mai­nen Suomi

a) Näet­te­kö, että Suo­mi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja mui­den megat­ren­dien rat­kai­su­jen kaut­ta raken­taa itsel­leen uut­ta, kes­tä­vää vien­ti­ve­tois­ta kas­vua? Näet­te­kö tar­peel­li­se­na, että Suo­meen laa­di­taan yhtei­nen stra­te­gia vah­vis­tu­van elin­voi­man ja kes­tä­vän kehi­tyk­sen talous­kas­vun tur­vaa­mi­sek­si? Mit­kä oli­si­vat sen pääkohdat?

Estei­den rai­vaa­mi­nen kau­pun­kien kas­vun tiel­tä, kos­ka talous­kas­vu tapah­tuu kau­pun­geis­sa. Aikaa on vain nel­jä vuot­ta. Sit­ten Kes­kus­ta änke­ää taas hal­li­tuk­seen sabo­toi­maan kau­pun­kien kehitystä.

Ilman ilmas­ton­muu­tok­sen rat­kai­sua ei ole kasvuakaan.

b) Mil­lai­sil­la toi­men­pi­teil­lä kehi­te­tään met­ro­po­lia­luet­ta, kas­va­via kau­pun­ki­seu­tu­ja, seu­tu­kes­kuk­sia ja har­vaan asut­tu­ja alueita?

Kun rahaa ei kui­ten­kaan ole, pitää met­ro­po­lia­lu­eel­le antaa toi­min­ta­va­pauk­sia. Val­tio voi­si vetäy­tyä koko­naan met­ro­po­lia­lu­een infrain­ves­toin­neis­ta ja kor­va­ta se seu­dun kun­nil­le kiin­teäl­lä vuo­sit­tai­sel­la raha­sum­mal­la, joka jae­taan kun­tien kes­ken asu­kas­lu­vun kas­vun suh­tees­sa. Yksi itse­päi­nen kok­ki vähem­män ja kun­nil­le oikea kan­nus­tin nykyi­sen man­ku­mis­kult­tuu­rin tilalle.

c) Miten var­mis­tai­sit­te Suo­men lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rin yllä­pi­tä­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen? Mikä on mal­lin­ne rahoi­tuk­sen kehittämiseksi?

Hal­vin­ta oli­si tie­tys­ti, että val­tio ottai­si nol­la­kor­kois­ta lai­naa ja rahoit­tai­si infran, mut­ta jos itse teh­ty­jen sään­tö­jen kier­tä­mi­nen edel­lyt­tää ulko­puo­li­sil­le mak­sa­mis­ta, niin mak­se­taan sit­ten. Voi­si teh­dä infrayh­tiös­tä kan­san­osak­keen, jon­ne ihmi­set voi­si­vat siir­tää rahan­sa nol­la­kor­koi­sil­ta tileiltä.

5. Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­ten työ­mark­ki­noi­den Suomi

a) Miten kehit­täi­sit­te työ­elä­mää ja sen sään­te­lyä yhteis­työs­sä työ­elä­män osa­puol­ten kans­sa? Hyväk­syt­te­kö työ­elä­män vähim­mäi­seh­to­jen sään­te­lyn nykyi­sel­tä pohjalta?

Vähim­mäi­seh­dois­ta voi­tai­siin sää­tää lail­la, ettei työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jä tar­vit­se aina vai­va­ta asialla.

b) Miten uudis­tai­sit­te perhevapaita?

Me mie­het vaa­dim­me tas­a­puo­li­ses­ti vapai­ta myös miehille.

c) Mit­kä ovat kes­kei­set kei­non­ne mies­ten ja nais­ten väli­sen palk­ka­ta­sa-arvon toteuttamiseksi?

Nai­sil­le lisää kun­nian­hi­moa ja terä­väm­mät kyynärpäät.

6. Kes­tä­vän talou­den Suomi

a) Mil­lä kei­noil­la var­mis­tai­sit­te työl­li­syy­sas­teen kas­vun sel­väs­ti yli 75 pro­sent­tiin 2020-luvun aikana?

Jäl­jel­le on jää­nyt lähin­nä vain vai­keam­min työl­lis­tet­tä­viä. Muut ovat jo töis­sä. Nos­ta­mal­la palk­ka­tuen käyt­tö Ruot­sin tasol­le saa­daan heti kak­si pro­sent­tiyk­sik­köä lisää työllisyyttä.
Parem­pi oli­si­vat kui­ten­kin täy­den­tä­vät tulon­siir­rot, kos­ka palk­ka­tu­ki sitoo tuet­ta­van hen­ki­lön yhteen työ­nan­ta­jaan, joka voi olla täy­si ääliö. (Miten SAK voi puol­taa tätä vaih­toeh­toa?) Veroas­teik­ko voi­tai­siin vetää tulo­jen ala­pääs­sä pari­sa­taa euroa nol­lan ala­puo­lel­le pie­ni­palk­kai­sen auto­maat­ti­se­na palk­ka­tu­ke­na. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt taas voi­si­vat sopia tämän tur­vin har­joit­te­li­ja- ym alem­mis­ta pal­kois­ta niil­le, jot­ka eivät nyt pää­se töi­hin. Net­toan­siot eivät täs­tä las­ke, kun on se 200 euron nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro pohjalla.

Perus­tur­va­na mak­set­ta­va työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke muu­tet­ta­koon vam­mais­tuek­si, joka ei pie­ne­ne, vaik­ka ansait­see kuin­ka pal­jon hyvän­sä. Siis sama peri­aa­te kuin näkövammaisilla.

b) Kuvat­kaa teki­jät, joil­la jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyys tur­va­taan eri­tyi­ses­ti väes­tö­ke­hi­tys huo­mioon ottaen.

Varo­taan nyt aina­kin kat­teet­to­mia elä­ke­lu­pauk­sia. Jos saa­daan Suo­men Yri­tys­tu­ki­puo­lue oppo­si­tioon ja itse Pää-Pek­ka­roi­ja perä­ti Brys­se­liin, voi­daan alkaa kar­sia yri­tys­tu­kia alkaen eni­ten vahin­koa tuot­ta­vis­ta ja teh­dä niil­lä­kin rahoil­la sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeu­den­mu­kai­nen, yhden­ver­tai­nen ja mukaan otta­va Suomi

a) Miten vah­vis­tai­sit­te hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pal­ve­lui­ta ja ihmis­ten toi­meen­tu­lon tur­vaa­via etuuk­sia? Kuvat­kaa eri­tyi­ses­ti kei­non­ne, joil­la vah­vis­tat­te ikään­ty­vien ihmis­ten pal­ve­lui­ta ja toi­meen­tu­loa. Mit­kä ovat kei­non­ne lap­si­per­he­köy­hyy­den vähentämiseksi?

Vaa­li­kam­pan­jan panii­kis­ta huo­li­mat­ta ei men­nä mihin­kään tasai­seen hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­seen, vaan arvioi­daan jokai­sen hoi­don tar­ve erik­seen ja näi­den sum­ma­na teh­dään kun­kin yksi­kön mitoi­tus. Muu­toin kun­nat pitä­vät hen­ki­hie­ve­ris­sä ole­via van­huk­sia koti­hoi­dos­sa. Tehos­te­taan työ­tä sääs­tä­vän auto­maa­tio­ta hoi­va­työs­sä ja hyväk­sy­tään sen otta­mi­nen huo­mioon hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­ses­sa. Kun minä ja minun kave­rit ollaan sii­nä iäs­sä, mei­tä on pal­jon eikä hen­ki­lö­kun­taa rii­tä mitenkään.

c) Miten rahoit­tai­sit­te edel­li­ses­sä koh­das­sa kuvaa­man­ne toi­men­pi­teet? Kuvat­kaa kei­non­ne konkreettisesti.

Kun puo­lu­eet ovat pääs­seet vas­tauk­sis­saan tähän asti, rahat on joka tapauk­ses­sa jo lop­pu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäi­si olla roh­keut­ta alkaa kar­sia meno­ja van­hen­tu­neis­ta kohteista.

d) Mit­kä eriar­voi­suus­te­ki­jät suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa tun­nis­tat­te ja miten vähen­täi­sit­te eriarvoisuutta?

Työ­elä­mä on muut­tu­nut eriar­voi­sem­mak­si, kos­ka lah­jak­kaim­mat ja hyvin kou­lu­te­tut voi­vat pyy­tää mil­lais­ta palk­kaa tahan­sa ja perus­duu­na­rit ovat mark­ki­noi­den armoil­la. Sik­si on hyväk­syt­tä­vä suu­rem­mat palk­kae­rot ja tasat­ta­va nii­tä sit­ten vero­tuk­sel­la ja täy­den­tä­vil­lä tulonsiirroilla.

8. Osaa­mi­sen, sivis­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den Suomi

a) Tun­nis­tat­te­ko, että kes­tä­vän talous­kas­vun perus­tan vah­vis­ta­mi­sek­si on teh­tä­vä inves­toin­te­ja kou­lu­tuk­seen, tut­ki­muk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tuu­riin? Kuvat­kaa kon­kreet­ti­set keinonne.

Ahon hal­li­tuk­ses­ta en kek­si mitään muu­ta hyvää sanot­ta­vaa kuin sen, että anka­ran laman olois­sa se panos­ti kou­lu­tuk­seen ja tutkimukseen.

b) Tun­nis­tat­te­ko tar­peen, että koko ikä­luo­kan tuli­si suo­rit­taa vähin­tään toi­sen asteen tut­kin­to? Kuvat­kaa kei­non­ne tähän pääsemiseksi.

Aloi­te­taan sii­tä, että jokai­nen suo­rit­tai­si perus­kou­lun kun­nol­la. Alas armo­vi­to­set. Jot­kut kehit­ty­vät hitaam­min kuin toi­set, joten luo­kal­le jää­mi­nen ei ole aina miten­kään huo­no vaih­toeh­to. Jos perus­kou­lun saa val­miik­si ennen kuin täyt­tää 18 vuot­ta, niin sit­ten toi­sen asteen kou­lu­tuk­seen, jon­ka pitäi­si olla koko­naan ilmainen

c)  Miten var­mis­tai­sit­te sen, että jokai­sen oppi­mi­nen ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen jat­kuu läpi työuran?

Kai­kil­le oikeus ja vel­vol­li­suus vii­kon mit­tai­seen kou­lu­tuk­seen vuo­sit­tain. Oppi­vel­vol­li­suusi­kä 65 vuoteen!

d) Miten edis­täi­sit­te kult­tuu­rin ase­maa Suomessa?

Yri­tän rahoit­taa sitä par­haa­ni mukaan käy­mäl­lä kon­ser­teis­sa ja teat­te­ris­sa ja uusia kesä­kuus­sa taas Museo­kort­ti­ni. Puhu­mat­ta­kaan kir­jas­tois­ta: Haluan huo­maut­taa, että Hel­sin­gin kes­kus­ta­kir­jas­ton ruot­sin­kie­li­nen nimi on Ode.

9. Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­dis­tus edel­lyt­tää useam­pia vaa­li­kausia. Olet­te­ko val­mii­ta yhdis­tä­mään eri etuuk­sia ja hyväk­sy­mään yhte­näi­sen etuus­ta­son eri syy­pe­rus­teil­la siten, että uudis­tus lisää työl­li­syyt­tä, nos­taa kou­lu­tus­ta­soa, vähen­tää köy­hyyt­tä ja eriar­voi­suut­ta sekä paran­taa osallisuutta?

Minä raken­tai­sin perus­tur­van nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron varaan. Kun työ­elä­män käy­tet­tä­vis­sä ole­mi­nen on joil­le­kin vah­va usko­na­sia, niin lisä­tään tämä vaa­ti­mus sii­hen nyt sit­ten. Kun tähän ei mah­du pidem­pää vas­taus­ta, viit­taa blo­gil­la­ni ole­vaan jut­tusar­jaan sosi­aa­li­tur­van uudistamisesta.

10. Esit­tä­kää läh­tö­koh­tan­ne sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uudistamiseksi.

Tuhat ter­veys­kes­kus­lää­kä­riä perus­ter­vey­den­hoi­toon ja se on siinä.

Vii­si sote-aluet­ta oli­si hyvä, kos­ka mil­joo­na­pii­rit ovat jo ole­mas­sa ja kos­ka ei le ris­kiä, että näis­tä tuli­si maa­kun­tia, jot­ka sot­keu­tui­si­vat esi­mer­kik­si maan­käyt­töön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Olet­te­ko val­mii­ta osal­lis­tu­maan sosia­li­de­mo­kraat­tien joh­ta­maan enem­mis­tö­hal­li­tuk­seen, ja onko teil­lä osal­lis­tu­mi­sel­len­ne mah­dol­li­sia kynnyskysymyksiä?

Ei lie­ne pel­koa, että otettaisiin.

 

57 vastausta artikkeliin “Vastaukseni Rinteen kysymyksiin”

  1. Kom­men­toin täs­sä vain yhdel­lä lin­kil­lä: https://en.wikipedia.org/wiki/Terra_preta

    Ehkä lie­nee paras­ta selit­tää kui­ten­kin hie­man. Fer­tii­li maa­pe­rä, “mul­ta”, jos niin halu­taan, sitoo suu­ret mää­rät hiil­tä, hiu­kan niin­kuin tur­ve­kin. Tehok­kain kei­no sitoa hiil­tä ilma­ke­häs­tä, on sitoa se mul­taan. Iso osa Amazo­nin sade­met­sän maa­pe­räs­tä on ihmi­sen tekemää. 

    Hii­li­diok­si­din saa­mi­nen maa­pe­rään tuli­si olla ihan ykkös­kei­no glo­baa­lis­ti. Meil­lä on Suo­mes­sa vel­vol­li­suus kas­vat­taa puu­ta niin pal­jon kuin mah­dol­lis­ta, mut­ta ei sitä kaik­kea ole jär­keä säi­löä met­sis­sä run­koi­na jot­ka eivät enää kas­va, vaan ne run­got voi­daan muut­taa puu­hii­lek­si, joka sit­ten voi­daan ottaa maan­pa­ran­nusai­neek­si ja sitoa maaperään. 

    Suo­mes­sa met­sien net­to­kas­vu on kai jotain 25 mil­joo­nan kuu­tion luok­kaa. Jos ole­te­taan että sen kui­va­pai­no on 400kg/ kuu­tio, niin Suo­men met­siin sitou­tuu 5 mil­jo­naa ton­nia hiil­tä vuo­des­sa net­to­kas­vu­na. Tämä vas­taa noin 18 mil­joo­naa ton­nia hii­li­diok­si­dia. Minus­ta ei ole vält­tä­mät­tä opti­maa­lis­ta sitoa sitä hiil­tä met­siin, kun se voi­tai­siin sitoa maa­pe­rään. Mah­dol­li­ses­ti jos­sain, mis­sä sit­ten vas­taa­vas­ti sii­nä maa­pe­räs­sä voi­tai­siin kas­vat­taa puuta. 

    Me olem­me jo kau­an sit­ten ohit­ta­neet pis­teen jos­sa asi­aa voi­daan edes teo­rias­sa kor­ja­ta sil­lä, että pääs­tö­jä vähen­ne­tään. Nyt pitäi­si pääs­tä tilan­tee­seen jot­ta hiil­tä ote­taan ilma­ke­häs­tä mah­dol­li­sim­man pal­jon pois. Suo­ma­lais­ten tulee toki pyr­kiä vähen­tä­mään pääs­tö­jä, mut­ta ei sik­si että mei­dän osuu­tem­me oli­si glo­baa­lis­ti mer­kit­tä­vä, vaan sik­si että meil­lä on mah­dol­li­suus olla suunnannäyttäjiä. 

    Nykyi­nen argu­men­taa­tio sii­tä että “Suo­men ei pidä osal­lis­tua kos­ka me olem­me niin pie­ni teki­jä” on täy­sin jär­je­tön ja type­rä argu­ment­ti. Se kes­kit­tyy aivan vää­rään asi­aan (suo­ma­lais­ten pääs­töi­hin) ja aivan vää­räl­lä perus­teel­la (miten mei­dän hen­ki­lö­koh­tai­set pääs­töm­me vai­kut­ta­vat). Tätä ongel­maa ei rat­kais­ta ilman mit­ta­via kan­sain­vä­li­siä sopi­muk­sia. Se, mitä me voim­me teh­dä, on kehit­tää tek­no­lo­gi­aa ja näyt­tää että sitä on mie­le­käs­tä ottaa käyt­töön, ja näin tasoit­taa tie­tä nii­den kan­sain­vä­lis­ten sopi­mus­ten syntymiselle. 

    Ja kuka­ties, joku voi jopa tie­na­ta täl­lä. Pal­jon­ko maa­il­mas­sa on sel­lais­ta maa­pin­ta-alaa, jota uhkaa eroo­sio ja mis­sä tar­vi­taan nime­no­maan hyvää multaa?

  2. Mil­jar­di afrik­ka­lais­ta näl­kä­pa­ko­lais­ta oli­si Euroo­pal­le vähän liikaa.”

    Osmo, voi­sit­ko esit­tää tai lin­ka­ta uskot­ta­via perus­tei­ta sil­le, että täl­lai­nen oli­si tosi­aan rea­lis­ti­nen ske­naa­rio — mil­jar­di afrik­ka­lais­ta oli­si ryn­ni­mäs­sä Euroop­paan? Perus­teis­ta var­maan samal­la sel­vi­ää, mik­si köy­his­tä mais­ta ei ole aikai­sem­min tul­lut suh­tees­sa yhtä suur­ta pako­lais­vyö­ryä Euroop­paan (tai vas­taa­viin naapurimaanosiinsa)? 

    Muu­ten kuu­los­taa ikä­väs­ti sel­lai­ses­ta puo­li­huo­li­mat­to­mal­ta pelot­te­lul­ta, joka vah­vis­taa suo­ma­lais­ten maa­han­muut­to- ja Afrik­ka-kam­mo­ja ja antaa kal­tai­se­si sivis­ty­neen kes­kus­te­li­jan hyväk­sy­mis­lei­man sel­lai­sen syn­keän ske­naa­rion rea­lis­ti­suu­del­le, jota monet (myös sivis­ty­neet) pitä­vät “Euroo­pan rajat tuke­vas­ti kiin­ni” ‑ajat­te­lun­sa perusteena.

    1. Johan­nes:
      “Mil­jar­di afrik­ka­lais­ta näl­kä­pa­ko­lais­ta oli­si Euroo­pal­le vähän liikaa.”

      Osmo, voi­sit­ko esit­tää tai lin­ka­ta uskot­ta­via perus­tei­ta sil­le, että täl­lai­nen oli­si tosi­aan rea­lis­ti­nen ske­naa­rio – mil­jar­di afrik­ka­lais­ta oli­si ryn­ni­mäs­sä Euroop­paan? Perus­teis­ta var­maan samal­la sel­vi­ää, mik­si köy­his­tä mais­ta ei ole aikai­sem­min tul­lut suh­tees­sa yhtä suur­ta pako­lais­vyö­ryä Euroop­paan (tai vas­taa­viin naapurimaanosiinsa)? 

      Muu­ten kuu­los­taa ikä­väs­ti sel­lai­ses­ta puo­li­huo­li­mat­to­mal­ta pelot­te­lul­ta, joka vah­vis­taa suo­ma­lais­ten maa­han­muut­to- ja Afrik­ka-kam­mo­ja ja antaa kal­tai­se­si sivis­ty­neen kes­kus­te­li­jan hyväk­sy­mis­lei­man sel­lai­sen syn­keän ske­naa­rion rea­lis­ti­suu­del­le, jota monet (myös sivis­ty­neet) pitä­vät “Euroo­pan rajat tuke­vas­ti kiin­ni” ‑ajat­te­lun­sa perusteena.

      Kun Irlan­tiin iski nälän­hä­tä peru­na­sa­don tuhou­tues­sa muu­ta­ma vuo­si put­keen 1800-luvul­la, kar­keas­ti jakaen irlan­ti­lai­sis­ta vii­des­osa läh­ti näl­kä­pa­ko­lai­sik­si, vii­des­osa kuo­li näl­kään ja kol­me vii­des­osaa jäi Irlan­tiin ja sel­vi­si ulko­puo­li­sen ruo­ka-avun tur­vin nip­pa nap­pa. Tämä on ihan tut­kit­tu fak­ta ja his­to­rial­li­nen tosia­sia, ei mitään pelot­te­lua. Lisäk­si Irlan­ti oli sii­nä vai­hees­sa yksi Euroo­pan köy­him­mis­tä ellei köy­hin val­tio brit­tien koh­del­les­sa sitä kuten mui­ta­kin siir­to­mai­taan: huo­nos­ti. Afrik­kaa tus­kin koet­te­lee ihan saman koko­luo­kan kata­stro­fi ilmas­ton­muu­tok­ses­ta huo­li­mat­ta (tai jos koet­te­lee, niin tus­kin ihan joka paik­kaa samaan aikaan). Jos näil­lä perus­teil­la tekee ennus­teen, että puo­let Irlan­nis­ta läh­te­neis­tä oli­si uskot­ta­va arvaus (eli 10 pro­sent­tia), on meil­lä 130 mil­joo­naa afrik­ka­lais­ta nälkäpakolaisina.

      Ei ihan Osmon mil­jar­dia, mut­ta sit­ten jos ote­taan huo­mioon väes­tön kas­vu ja nykyi­set ennus­teet (Afri­kas­sa ennus­te­taan ole­van 2 mil­jar­dia ihmis­tä jo 2040-luvul­le tul­taes­sa ja vuo­teen 2100 men­nes­sä ollaan jo yli nel­jän mil­jar­din) ruve­taan ole­maan­kin jo hui­mas­ti kor­keam­mis­sa luvuis­sa. Sit­ten jos vie­lä ruu­va­taan­kin ennus­tet­ta niin, että nyky­maa­il­mas­sa liik­ku­mi­nen on hel­pom­paa kuin 1800-luvul­la ja liik­keel­le voi­kin läh­teä vaik­ka­pa nel­jäs­osa niin sit­ten Osmo onkin ihan oikeas­sa koko­luo­kas­sa. Kan­nat­taa myös huo­ma­ta, että se opti­mis­ti­nen­kin arvio tar­koit­tai­si, että Euroo­pan unio­nin väli­lu­ku voi­si kas­vaa yli 30 pro­sen­til­la n. 500 mil­joo­nas­ta 630 miljoonaan.

      Poh­jim­mil­taan tämä vaan ker­too sii­tä, että miten tär­keä­tä on teh­dä juu­ri nii­tä jut­tu­ja kuin mis­tä Osmo puhuu: panos­taa nais­ten kou­lu­tuk­seen ja tukea talou­den vah­vis­tu­mis­ta Afri­kas­sa muu­hun­kin suun­taan kuin kii­na­lais­ten vel­ko­jien van­geik­si. Mitä nopeam­min me tätä teem­me, sitä hel­pom­mak­si teem­me kaik­kien elämän.

      1. Vuon­na 2100 Afri­kan väki­lu­vuk­si ennus­te­taan 4,2 mil­jar­dia nykyi­sen mil­jar­din sijaan. Kym­me­nen pro­sent­tia 4,2 mil­jar­dis­ta on 420 mil­joo­naa, mut­ta yli­kan­soi­tu son niin val­ta­vaa, että 10 % on ala-arvio.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Vuon­na 2100 Afri­kan väki­lu­vuk­si ennus­te­taan 4,2 mil­jar­dia nykyi­sen mil­jar­din sijaan. Kym­me­nen pro­sent­tia 4,2 mil­jar­dis­ta on 420 mil­joo­naa, mut­ta yli­kan­soi­tu son niin val­ta­vaa, että 10 % on ala-arvio.

        Ymmär­rän­kö nyt oikein, että tämä synk­kä ske­naa­rio perus­tuu ole­tuk­siin, että 

        1) Afri­kan väes­tö kas­vaa voi­mak­kaas­ti seu­raa­vat 80 vuot­ta, mut­ta Afri­kas­ta ei tänä aika­na ole mer­kit­tä­vää net­to­muut­toa muu­al­le, kun­nes vuon­na 2100 sit­ten syn­tyy yhtäk­kiä tämä mil­jar­din ihmi­sen muuttoaalto?
        ‑2a) Afri­kan man­ner ei fysi­kaa­li­ses­ti pys­ty par­haal­la­kaan nykyi­sel­lä ja tule­val­la tek­no­lo­gial­la ja bis­nes­osaa­mi­sel­la kas­vat­ta­maan riit­tä­väs­ti ravin­toa JA afrik­ka­lai­set eivät pys­ty myös­kään tuo­maan ruo­kaa muu­al­ta maa­il­mas­ta jos­tain syys­tä X joka pysyy voi­mas­sa seu­raa­vat 80 vuot­ta; tai
        — 2b) Vaik­ka Afri­kan man­te­reel­la pys­tyt­täi­siin peri­aat­tees­sa tuot­ta­maan ruo­kaa (ja puh­das­ta vet­tä jne) 4,2 mil­jar­dil­le, afrik­ka­lais­ten osaa­mi­nen tai varal­li­suus pysyy seu­raa­vat 80 tasol­la, joka estää hei­tä teke­mään tämän

        Vai mil­lai­sia ole­tuk­sia olet tehnyt?

        Eri­tyi­ses­ti noi­hin 2a ja 2b ske­naa­rioi­hin, jos jotain sel­lais­ta oli aja­tuk­se­na­si, oli­si muka­va saa­da vaka­vas­ti otet­ta­via läh­tei­tä. Esi­mer­kik­si Iso-Bri­tan­nian alu­een fysi­kaa­lis­ta poten­ti­aa­lia tuot­taa uusiu­tu­vaa ener­gi­aa ava­si ansiok­kaas­ti fyy­sik­ko David Mac­Kay: https://www.withouthotair.com/

      3. Var­mas­ti van­ho­ja mie­hia kut­kut­taa fan­t­asioi­da veneis­tä täyn­nä väis­tä­mä­tön­tä, mut­ta todel­li­suu­des­sa noi­den mil­jar­dien pysäyt­tä­mi­seen merel­lä riit­tää muu­ta­ma lentokone.

  3. Tär­kein kysy­mys kai täs­sä vai­hees­sa on, että läh­tee­kö Vih­reät mukaan hal­li­tuk­seen jos dema­rit tukee Kemin uuden sel­lu­teh­taan raken­ta­mis­ta? Eli sen pai­kan ottai­si sii­nä tapauk­ses­sa Perussuomalaiset?

    1. Mik­si pitäi­si tukea teh­das­ta joka pitäi­si kiel­tää jo kilpailusyistä?

    2. R.Silfverberg:
      Tär­kein kysy­mys kai täs­sä vai­hees­sa on, että läh­tee­kö Vih­reät mukaan hal­li­tuk­seen jos dema­rit tukee Kemin uuden­sel­lu­teh­taan raken­ta­mis­ta? Eli sen pai­kan ottai­si sii­nä tapauk­ses­sa Perussuomalaiset?

      Päi­vän leh­des­sä tode­taan, että suun­ni­tel­lun sel­lu­teh­taan aikaan­saa­mat lisä­hak­kuut pie­nen­täi­si­vät met­sien net­to­hii­li­nie­lua suun­nil­leen nel­jäs­osal­la nykyi­seen tasoon ver­rat­tu­na. Mikä edel­leen vas­tai­si suun­nil­leen kaik­kia teol­li­suu­den päästöjä.

      Jos nämä suu­ruus­luo­kat pitä­vät paik­kan­sa, on mie­len­kiin­tois­ta kuul­la, miten täl­lai­nen inves­toin­ti on perus­tel­ta­vis­sa, jos samaan aikaan luva­taan lait­taa pää­tök­sis­sä ympä­ris­tö talou­den edelle.

      Mil­lä tahan­sa muul­la elä­män alal­la nel­jäs­osan LISÄ­leik­kaa­mi­nen pääs­töis­tä voi­si olla aika tus­kal­li­nen (lue mah­do­ton) harjoitus.

      Mitä tämän jäl­keen seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa seu­rai­si sii­tä, jos hal­li­tus­vas­tuus­sa oli­si­vat pel­käs­tään kol­me suu­rin­ta puo­luet­ta, on mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys. Rin­teen teh­tä­vä ei ole kadeh­dit­ta­va ja täy­den kau­den istu­va hal­li­tus oli­si usko­ma­ton suoritus.

  4. Haus­ka tuo nais­ten terä­vät kyy­när­päät, mah­taa­ko­han tul­la lokaa nis­kaan? Yhtä osu­va kuin Oba­man lausun­to, että mus­tat pär­jäi­si­vät parem­min jos ottai­si­vat kou­lun tosis­saan. Hän­tä kiusat­tiin kun pär­jä­si kou­lus­sa. Jos/kun sua nyt hau­ku­taan sovi­nis­tik­si, niin loo­gi­ses­ti Oba­maa voi hauk­kua rasistiksi.

  5. Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaadetaan.”

    Haluat kiel­tää har­ven­nus­hak­kuut ja pala­ta harsintahakkuisiin?

    1. Har­ven­nus­hak­kuut OK, mut­ta pitäi­si odot­taa, että loput puut kas­va­vat täy­teen mit­taan. Nyt nekin kaa­de­taan alamittaisina.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Har­ven­nus­hak­kuut OK, mut­ta pitäi­si odot­taa, että loput puut kas­va­vat täy­teen mit­taan. Nyt nekin kaa­de­taan alamittaisina.

        Jos puh­taas­ti hii­li­nie­lua aja­tel­laan, niin eikö puut kan­nat­tai­si kaa­taa sii­nä vai­hees­sa kun nii­den kas­vu alkaa sel­väs­ti hidas­tua. No ei ihan; Jos halu­taan hii­len van­git­se­mi­nen mak­si­moi­da, pitää mak­si­moi­da kes­ki­mää­räi­nen hii­len sito­mi­nen istu­tuk­ses­ta hak­kuuseen. Sitä puu­ta ei kan­na­ta jät­tää sin­ne met­sään lahoa­maan, vaan sii­tä kan­nat­taa teh­dä hiil­tä ja vaik­ka hau­da­ta se maahan.

      2. Jos puh­taas­ti hii­li­nie­lua aja­tel­laan, niin eikö puut kan­nat­tai­si kaa­taa sii­nä vai­hees­sa kun nii­den kas­vu alkaa sel­väs­ti hidastua.

        Ei kan­na­ta. pitää ottaa huo­mioon myös hii­li­va­ran­ta. Bios­faa­ris­sä ole­vas­ta hii­les­tä on 3/4 kas­vil­li­suu­des­sa ja 1/4 ilma­ke­häs­sä. Joas kas­vil­li­suus par­tu­roi­daan puo­leen nykyi­ses­tä, ilma­ke­häs­sä on 2,5 ker­tai­nen mää­rä hiil­tä. Lisäk­si ohje on kaa­taa puut ennen kuin nii­den kas­vu hidas­tuu, kos­ka vii­den pro­sen­tin diskonttauskorko.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Har­ven­nus­hak­kuut OK, mut­ta pitäi­si odot­taa, että loput puut kas­va­vat täy­teen mit­taan. Nyt nekin kaa­de­taan alamittaisina.

        Tuo ala­mit­tai­se­na kaa­ta­mi­nen kos­kee vain Met­sä­hal­li­tus­ta, ja sen tuot­to­ta­voi­tet­ta taas sää­del­lään polii­tik­ko­jen toi­mes­ta, joten te polii­ti­kot voit­te syyt­tää vain itseän­ne tilanteesta. 

        Onnek­si Met­sä­hal­li­tuk­sen hal­lin­noi­ma osuus talous­met­sis­täm­me on vain 15% luok­kaa, yksi­tyis­met­sien omis­ta­jat kas­vat­ta­vat puut kyl­lä tuk­ki­ko­koon, toki met­siä mat­kan var­rel­la har­ven­taen, mikä lisää met­sien kas­vua ja hii­len sidontaa. 

        Met­sien har­ven­nus lisää myös laho­puun mää­rää, sil­lä poik­keuk­set­ta har­ven­ne­tus­sa met­säs­sä tuu­li kaa­taa ja lumi kat­koo pui­ta enem­män kuin tiheäs­sä kas­vus­tos­sa. Ihan jär­keen­käy­pää, har­vem­mas­sa met­säs­sä kun tuu­li tart­tuu ja lumi tai­vut­taa enem­män kuin ylitiheässä.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Har­ven­nus­hak­kuut OK, mut­ta pitäi­si odot­taa, että loput puut kas­va­vat täy­teen mit­taan. Nyt nekin kaa­de­taan alamittaisina.

        Ennen van­haan met­säe­ko­no­mis­tit eivät edes tun­te­neet koron käsi­tet­tä ja puut kan­nat­ti kas­vat­taa täy­teen mit­taan. Nyt kor­ko­kä­sit­teen tun­te­vat met­sä­no­mis­ta­jat hak­kaa­vat surut­ta puut kes­ken­kas­vui­si­na. Pää­omaa ei kan­na­ta makuut­taa lais­ka­na. Täl­läi­siä met­sä­no­mis­ta­jia ovat esim. Suo­men val­tio, met­säyh­tiöt ja sijoitusrahastot.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Har­ven­nus­hak­kuut OK, mut­ta pitäi­si odot­taa, että loput puut kas­va­vat täy­teen mit­taan. Nyt nekin kaa­de­taan alamittaisina.

        Yli-ikäi­ses­sä” puus­tos­sa luon­non­tu­ho­jen ris­ki koho­aa merkittävästi.

        Ilmas­ton muu­tos lisää myrs­ky­jä ja aiem­paa pidem­piä kui­vuus­kausia. Kana­das­sa ja Kes­ki-Euroo­pas­sa on val­ta­via hyön­teis­tu­ho­ja jo nyt. Met­sä­pa­lo­ja on niin­kin lähel­lä kuin Ruot­sis­sa ja Venäjällä.

        Luon­non­tu­ho­jen tap­pa­mas­ta met­säs­tä ei saa edes sel­lu­puu­ta, puhu­mat­ta­kaan laa­duk­kaas­ta tukista.

        Hel­sin­gis­sä nii­tä voi­si sen­tään polt­taa kivi­hii­len sijasta.

  6. Kat­so­mos­ta on haus­ka tark­kail­la rea­lis­tien ja hai­hat­te­li­joi­den puhei­ta, mut­ta mil­loin polii­tik­ko valeh­te­lee? Kemin tule­van sel­lu­teh­taan vai­ku­tus on las­ket­ta­vis­sa, mut­ta sen kor­vaa­mi­nen uudel­la, ilmas­to­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­seen täh­tää­väl­lä, teol­li­suusklus­te­ril­la on erit­täin ohuen lan­gan varassa.

    1. Eero Kär­ki:
      Kat­so­mos­ta on haus­ka tark­kail­la rea­lis­tien ja hai­hat­te­li­joi­den puhei­ta, mut­ta mil­loin polii­tik­ko valeh­te­lee? Kemin tule­van sel­lu­teh­taan vai­ku­tus on las­ket­ta­vis­sa, mut­ta sen kor­vaa­mi­nen uudel­la, ilmas­to­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­seen täh­tää­väl­lä, teol­li­suusklus­te­ril­la on erit­täin ohuen lan­gan varassa.

      Kemin hank­keen jul­kis­tus on lois­ta­vas­ti ajoi­tet­tu. Se tes­taa puo­luei­den todel­li­sen kan­nan, sil­lä se nos­tai­si hak­kuut yli noin 82 Mm³:n, mitä monet teol­li­suus­myön­tei­set­kin asian­tun­ti­jat pitä­vät mak­si­mi­na. Han­ke lisäk­si torp­pai­si kaik­ki muut suu­ret ja kes­ki­suu­ret “bio­tuo­te” tehdashankkeet.

  7. Pari hutia, sil­ti yli­voi­mai­ses­ti par­haat vas­tauk­set tähän men­nes­sä. Ehdo­tan Oden, Mat­ti Vire­nin ja Pet­ruk­sen vetä­mää vir­ka­mies­hal­li­tus­ta, poliit­ti­set puo­lu­eet hajo­te­taan tarpeettomina.

    1. Fidel:
      Pari hutia, sil­ti yli­voi­mai­ses­ti par­haat vas­tauk­set tähän men­nes­sä. Ehdo­tan Oden, Mat­ti Vire­nin ja Pet­ruk­sen vetä­mää vir­ka­mies­hal­li­tus­ta, poliit­ti­set puo­lu­eet hajo­te­taan tarpeettomina.

      Samaa miel­tä. Eli­na Lepo­mä­ki jouk­koon mukaan ja kan­na­tan ehdo­tus­ta­si varauksetta.

  8. Koh­ti mää­räe­nem­mis­tö­pää­tök­siä, että pää­tök­siä noin yli­pään­sä saa­tai­siin aikaan.

    Olen peri­aat­tees­sa samaa miel­tä kans­sa­si. Jos men­täi­siin yksi­tyis­koh­tien tasol­le oli­sin toden­nä­köi­ses­ti ehdot­to­mas­ti vas­taan kos­ka EU:n poliit­ti­set rea­li­tee­tit estä­vät sen.

    EU:n inte­graa­tio­ta ei voi­da syven­tää integroi­mal­la raken­tei­ta jos alla ole­vat rea­li­tee­tit eivät tue nii­tä. EU:n kan­sa­lai­set ja polii­ti­kot eivät tun­ne riit­tä­väs­ti soli­daa­ri­suut­ta tai yhteen­kuu­lu­vuut­ta eikä EU:n lain­sää­dän­tö ole tar­peek­si kehit­ty­nyt­tä ris­ti­rii­to­jen rat­kai­suun. Poliit­tis­ten raken­tei­den tuli­si hei­jas­tel­la alla ole­via rea­li­teet­te­ja. Euroa­lu­een ongel­mat ovat esi­merk­ki ongel­mis­ta kun täs­tä peri­aat­tees­ta poi­ke­taan. Sak­san vaih­to­ta­seen yli­jää­mään puut­tu­mat­to­muus EU:n tasol­la on esi­merk­ki sii­tä, miten EU:n hal­lin­to ei ole tar­peek­si itse­näi­nen tai kyp­sä moni­kan­sal­li­sel­la tasolla. 

    Jos his­to­rias­ta pitää ottaa oppia, Itä­val­ta-Unka­rin kom­pro­mis­si (1867) on hyvä läh­tö­koh­ta. Se joh­ti kovaan poliit­ti­seen kuo­hun­taan ja etnis­ten ris­ti­rii­to­jen kär­jis­ty­mi­seen joka lopul­ta kana­voi­tui mm. juu­ta­lais­vi­haan. Itä­val­ta-Unka­rin kom­pro­mis­sis­sa oli joi­tain hyvää­kin jois­ta voi­si ottaa oppia. Sopi­muk­sen neu­vot­te­lu uudes­taan 10 vuo­den välein alus­ta alkaen oli­si hyvä läh­tö­koh­ta EU:n raken­tei­den uudis­ta­mi­seen. Mää­rä­ai­kai­set sopi­muk­set voi­si­vat hil­li­tä itse­käs­tä politiikkaa.

  9. Vuo­si­kym­me­net ovat vie­ri­neet ja Ode on yhä jär­jis­sään. Ei se kai­kil­ta käy.

    Pari toi­siin­sa liit­ty­vää kysy­mys­tä kuitenkin:

    Mitä teh­dään, jot­tei Kar­jaal­ta Por­voo­seen oli­si kaik­ki yhtä Kala­sa­ta­maa? Minus­ta se ei oli­si kivaa. Miten van­ha kun­non Ebe­nezer Howard ja rei­lun Uuden­maan kokoi­nen kär­ryn­pyö­rä­kau­pun­ki sol­mu­koh­ti­neen? Jos esim. Espoon ase­man­seu­dul­ta Vuo­saa­reen nyt kes­tää joka tapauk­ses­sa rei­lun tun­nin, saat­tai­si­ko olla jär­jel­lis­tä pan­na pauk­ku­ja vaik­ka­pa Han­ko — Raseb. — Loh­ja — Num­me­la — Hyvinkää/R‑mäki — Lah­ti — Por­voo ‑vyö­hyk­keel­le, sen pöhi­nä­pis­teil­le ja nopeil­le kehä- & säde­mäi­sil­le yhteyk­sil­le? Ken­ties Tal­lin­na mukaan luet­tu­na. (En tar­koi­ta ohjaus­pyö­rän ääres­sä nököt­tä­mis­tä ja kii­lai­lua.) Tai ne tun­nin junat toi­siin kasvukeskuksiin? 

    Mitä teh­dään kas­va­vien kau­pun­kien ja kuih­tu­van maa­seu­dun suku­puo­li­ja­kau­ma­vi­nou­tu­mil­le? Mikäs minun… Mut­ta jos yri­tet­täi­siin olla reiluja?

    Han­ki­taan kau­pun­kei­hin nuo­ria mie­hiä ulko­mail­ta (har­vi­nai­sen help­poa, jos vaih­de­taan koti­mai­set kie­let jok­si­kin muuk­si, mut­ta sil­loin mä huu­dan) ja jäte­tään ne yksi­näi­set auto­kor­jaa­mon­pi­tä­jät tms. kuo­le­maan pois his­suk­siin? Mut­ta siis jos yri­tet­täi­siin olla reiluja?

    Miten saa­tai­siin pojat­kin käy­mään kou­lu­ja? Oli­si­ko se rat­kai­su mihin­kään? Etä­suh­tei­ta? Maa­jus­sit näyt­tö­päät­teil­le ja tava­taan aineel­li­ses­ti ker­ran kuus­sa? Mihin kak­rut ja nii­den kave­rit? Äly­kän­ny kou­raan ja se siitä?

    Oli­pa ker­ran maa­seu­tu.” Voin­han mä teh­dä aihees­ta kale­va­la­mit­tai­sia itku­vir­siä, mut­ta onko lopul­ta sekään kivaa?

    Kysy­myk­set saat­ta­vat olla jo moneen ker­taan vas­tat­tu­ja, mut­ta olen ehkä pudon­nut täs­tä kel­kas­ta. Mitä jos ne Met­ro­po­li­seu­ras­sa kysy­vät mun mielipidettäni?

  10. Miten voi olla vih­reil­le niin vai­ke­aa sanoa, että Suo­men met­siä ei pidä kaa­taa kii­na­lais­ten ves­sa­pa­pe­rik­si. Meil­tä lop­puu ennen met­sä kuin siel­tä per­seet. Paris­sa vuo­des­sa sekin hii­li on jo takai­sin tai­vaal­la ja aja­tus on muu­ten­kin nau­ret­ta­va, jos sanoo joten­kin edes arvos­ta­van­sa luon­toa. Ensin kas­va­te­taan sata­kin vuot­ta met­sää ja sit­ten se pää­tyy sii­hen, että ker­ran tem­pai­see liat hanu­ris­taan ja heit­tää pois. Ja mis­tä sit­ten tulee vuo­si­ren­kaat van­haan puu­hun, jos se ei kas­va — pelk­kää met­sä­teol­li­suu­den lob­baus­ta, joka joh­tuu sii­tä että koneet ovat raken­net­tu käsit­te­le­mään tie­tyn­ko­kois­ta puuta. 

    Aivan nau­rat­ta­vaa tul­la sit­ten selit­tä­mään taas seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa jotain ilmas­tos­ta ja luon­nos­ta, jos menet­te hal­li­tuk­seen joka jopa mak­saa teol­li­suu­den infrat, jot­ta kei­te­tään sel­lua joka heit­tää hii­let paris­sa vuo­des­sa tai­vaal­le. Haa­vis­to lupa­si tukien leik­kauk­sia mil­jar­dil­la, ei suo­raa tukea met­sien rais­kaa­mi­seen ja hii­len las­ke­mi­seen tai­vaal­le sel­lun kei­tol­la. Suo­meen raken­ne­taan nyt sel­lu­teh­tai­den arma­daa, joka rais­kaa met­sät samal­la taval­la kuin entis­ten aiko­jen lai­vas­to­jen raken­ta­jat. Luon­to itses­sään on jo näh­tä­väs­ti koko­naan unoh­det­tu ja ilmas­to­pu­heet jäi­vät taas hal­vak­si kuse­tuk­sek­si. Yllät­tä­vää että puna­vih­reik­si itsen­sä lei­man­neet anders­so­nit eivät hekään ole huo­lis­saan met­sien rais­kaa­mi­ses­ta teol­li­suu­den käyt­töön, vaan vain pik­ku­huo­mau­tuk­sia ilmas­toa­sias­ta näkyy tule­van sieltäkin. 

    Kun vih­reis­sä ei teh­dä työ­tä kes­tä­vän talou­den raken­ta­mi­seen, niin näi­tä tilan­tei­ta tulee jat­ku­vas­ti vas­taan jos­sa talous­kas­vun pak­ko tuho­aa kaik­ki pie­net­kin avauk­set. Sys­tee­mi pitää vie­dä ihan uudel­la poh­jal­le, tai on aivan tur­ha huka­ta aikaan­sa täl­lai­seen puu­has­te­luun, jos­sa nyt sit­ten suu­re­na läpi­mur­to­na pide­tään jotain Var­tian appia, jos­sa asia­kas saa itse teol­li­suu­den sijas­ta mak­saa almu­ja. Teol­li­suus­pam­put nau­ra­vat par­taan­sa, kun vih­reis­tä on tul­lut näin vaa­ra­ton puo­lue, joka alis­tuu täysin. 

    Kaik­ki kehi­tys­a­pu, jon­ka ei voi sanoa liit­ty­vän väes­tön­kas­vun hil­lit­se­mi­seen, tulee lopettaa. 

    Nyt näh­dään onko vih­reis­sä sel­kä­ran­kaa, vai tulee­ko siel­tä sit­ten jotain per­suil­la pelot­te­lua ja väit­tei­tä jos­tain saa­vu­te­tuis­ta tavoit­teis­ta hal­li­tuk­seen menon perus­teik­si. Kun ennen vaa­le­ja ilmoi­tit­te että nyt on pak­ko teh­dä jotain ilmas­tol­le, niin meno hal­li­tuk­seen joka ei pel­käs­tään hyväk­sy jät­ti­mäi­siä saas­tut­ta­jia, vaan mak­saa niil­le vähin­tään kym­me­niä mil­joo­nia infraa voi olla aika tuhoi­saa kan­na­tuk­sel­le seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa. Täs­sä on sekin has­su jut­tu, että näis­tä uusis­ta jät­ti­saas­tut­ta­jis­ta tulee var­ma hait­ta, mut­ta ydin­voi­mas­sa on ehkä toteu­tu­va ris­ki. Nyt jos ajat­te­lee että vih­reät ovat astu­neet hal­li­tuk­sis­ta ydin­voi­man ris­kien takia, mut­ta sit­ten meni­si hal­li­tuk­seen joka ajaa veron­mak­sa­jien rahoil­la var­maa hait­taa luon­nol­le ja ilmas­tol­le, niin ollaan jän­nän äärellä.

    1. Vih­rei­den kan­nat­taa lait­taa ehdok­si hal­li­tuk­seen menok­si että jos Met­sä Grou­pin sel­lu­teh­das raken­ne­taan, se on raken­net­ta­va Kemin sijaan Hel­sin­kiin. Sik­si että Hel­sin­gis­sä on pal­jon enem­män työt­tö­miä kuin Kemis­sä, tääl­lä on infra­struk­tuu­ri eli sata­mat ja rau­ta­tiet ja hyvät tiet ole­mas­sa ja kau­pun­ki tar­vit­see kau­ko­läm­pöä tuot­ta­maan bio­teh­taan pääs­tääk­seen eroon kivi­hii­li­voi­ma­lois­ta. Met­sä kas­vaa nopeam­min ete­läs­sä kuin poh­joi­ses­sa joten hii­li­nie­lut eivät vaa­ran­nu samal­la taval­la. Pai­kak­si sopi­si esim Mal­min len­to­kent­tä, jon­ne voi samal­la raken­taa asun­not työ­läi­sil­le. Teh­taan katol­le voi lait­taa pie­nen kii­to­ra­dan toi­mi­tus­joh­ta­jan yksi­tyis­ko­net­ta varten.

      (Kiusa se on pie­ni­kin kiusa)

    2. Tus­kin lopet­ta­vat kii­na­lai­set ves­sa­pa­pe­rin käyt­töä, jos Kemiin ei tule­kaan teh­das­ta. Teh­das tulee sit­ten jon­ne­kin kol­man­teen maa­il­maan, jos­sa se saa kai­kes­sa rau­has­sa tuprut­taa saas­tei­ta tai­vaal­le ilman, että kukaan välit­tää mis­tään hii­li­nie­luis­ta tuon tai­vaal­lis­ta. Sekö on hyvä?

      1. Daniel Feder­ley:
        Tus­kin lopet­ta­vat kii­na­lai­set ves­sa­pa­pe­rin käyt­töä, jos Kemiin ei tule­kaan teh­das­ta. Teh­das tulee sit­ten jon­ne­kin kol­man­teen maa­il­maan, jos­sa se saa kai­kes­sa rau­has­sa tuprut­taa saas­tei­ta tai­vaal­le ilman, että kukaan välit­tää mis­tään hii­li­nie­luis­ta tuon tai­vaal­lis­ta. Sekö on hyvä? 

        Oikeas­taan oli­si kul­je­tus­kus­tan­nus­ten takia parem­pi raken­taa täl­lai­sia bulk­ki­teh­tai­ta lähem­mäs tuot­tei­den seu­raa­vaa jatkojalostusvaihetta. 

        Suo­ma­lai­set met­säyh­tiöt ovat raken­ta­neet sel­lu­teh­tai­ta ulko­mail­le ennen­kin, mai­hin jois­sa pui­den kas­vu on pal­jon nopeam­paa kuin Suomessa.

        Täs­sä Met­sä-Grou­pin jät­ti­teh­taas­sa on kyse sii­tä että met­sä­no­mis­ta­jien tulot halu­taan mak­si­moi­da. Met­sä-Group­han on osuus­kun­ta jon­ka omis­ta­vat pää­osin met­sä­no­mis­ta­jat itse. Se halu­aa raken­taa teh­taan­sa ennen mui­ta kil­pai­li­joi­ta. Uuti­sen jul­kis­ta­mi­nen vaa­lien jäl­keen hal­li­tus­muo­dos­te­lu­jen aikaan oli har­kit­tu teko. Se oli­si voi­tu jul­kais­ta ennen vaa­le­ja mut­ta kos­ka Kes­kus­tan vaa­li­ta­pio ja mah­dol­li­nen oppo­si­tioon jää­mi­nen oli jo ennus­tet­ta­vis­sa, ei halu­tu ker­toa suun­ni­tel­mis­ta ennen vaa­le­ja kos­ka tar­vit­tiin mah­dol­li­sim­man pal­jon ääniä puo­lueil­le jot­ka eivät vas­tus­ta teh­das­ta. Avoi­min kor­tein pelaa­mi­nen oli­si ollut reilumpaa.

      2. Juu­ri sel­lu­teh­taan koh­dal­la jos­sain muu­al­la tulee pahem­mat pääs­töt argu­ment­ti­na ei minus­ta ole oikein uskot­ta­va. Ja näin sik­si että Suo­mes­sa met­siä hoi­de­taan jo nyt hyvin.

        Olen­nai­nen pääs­tö­on­gel­ma täs­sä on siis se puus­ton kas­vu eli mää­rä jää vajaak­si, eli sii­hen sitou­tuu vähem­män hiil­tä, jos sitä haka­taan enem­män mata­lak­si. Eikä niin­kään teh­taan käyt­tä­mä ener­gia joka tulee etu­pääs­sä sel­lun­tuo­tann­no sivu­vir­rois­ta kui­ten­kin. Vas­taa­vas­ti on Suo­mes­sa vai­kea nos­taa met­sän kas­vua, kos­ka meil­lä kapi­ta­lis­ti jo huo­leh­tii ihan ahneut­taan sii­tä että met­sä­heh­taa­ri kas­vaa mak­si­maa­li­ses­ti. Mut­ta jos jon­ne­kin kehit­ty­vään talou­teen tup­sah­taa sel­lu­teh­das, niin voi hyvin­kin käy­dä niin että sit­ten siel­lä­kin on ahne kapi­ta­lis­ti mak­si­moi­mas­sa met­sien kasvua.

      3. tpyy­luo­ma: Fede

        Myön­nän ihan auliis­ti, etten ymmär­rä met­sä­ta­lou­des­ta yhtään mitään. Mut­ta fii­lis­poh­jal­ta oli­si kivem­pi, että sin­ne teh­taan kitaan jou­tuu suo­ma­lais­ta puu­pel­toa kuin vaik­ka­pa sade­met­sää. Se puu­pel­to­han kas­vaa pian takaisin?

      4. tpyy­luo­ma: Vas­taa­vas­ti on Suo­mes­sa vai­kea nos­taa met­sän kas­vua, kos­ka meil­lä kapi­ta­lis­ti jo huo­leh­tii ihan ahneut­taan sii­tä että met­sä­heh­taa­ri kas­vaa mak­si­maa­li­ses­ti. Mut­ta jos jon­ne­kin kehit­ty­vään talou­teen tup­sah­taa sel­lu­teh­das, niin voi hyvin­kin käy­dä niin että sit­ten siel­lä­kin on ahne kapi­ta­lis­ti mak­si­moi­mas­sa met­sien kasvua.

        Mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma. Jos uuden sel­lu­teh­taan tar­vit­se­mat puut kas­va­te­taan met­sä­pel­to­na enti­sel­lä ryteik­kö- tai rais­kio­maal­la, voi­si kuvi­tel­la, että sekä kes­ki­mää­räi­nen hii­li­nie­lu että varan­to kasvavat. 

        Ete­lä-Ame­rik­ka on täl­lai­sia rais­kioi­ta täyn­nä, sil­lä siel­lä met­siä on hyö­dyn­net­ty kas­ki­vil­je­lyä muis­tut­ta­val­la taval­la vuo­si­sa­dan ver­ran nau­dan­li­han tuo­tan­toon. Muu­ta­man vuo­den jäl­keen köyh­ty­nyt lai­dun on sit­ten jätet­ty heit­teil­le ja eroo­siol­le alttiiksi. 

        Oli­si todel­la mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mil­tä UPM:n ja Sto­ra Enson Ete­lä-Ame­ri­kan hank­keet näyt­tä­vät hii­li­nie­lu­jen ja ‑varan­to­jen näkökulmasta.

      5. Daniel Feder­ley: Tus­kin lopet­ta­vat kii­na­lai­set ves­sa­pa­pe­rin käyt­töä, jos Kemiin ei tule­kaan teh­das­ta. Teh­das tulee sit­ten jon­ne­kin kol­man­teen maa­il­maan, jos­sa se saa kai­kes­sa rau­has­sa tuprut­taa saas­tei­ta tai­vaal­le ilman, että kukaan välit­tää mis­tään hii­li­nie­luis­ta tuon tai­vaal­lis­ta. Sekö on hyvä? 

        Sit­ten kun ihmi­set kyl­läs­ty­vät saas­tei­den tuprua­mi­seen tai­vaal­le, he teke­vät sosia­lis­ti­sen maa­il­man­val­lan­ku­mouk­sen joka tem­paa pii­riin­sä niin Kemin kuin Kii­nan, ja sinut­kin sul­je­taan lop­puiäk­se­si kyl­mään työ­lei­riin, jos­sa sinua pide­tään näläs­sä ja kidu­te­taan. Onko sit­ten hyvä?

        Rans­kan val­lan­ku­mouk­sen jäl­kei­si­nä kah­te­na­sa­ta­na vuon­na täl­lä samal­la type­räl­lä argu­men­til­la on vuo­rol­laan vas­tus­tet­tu käy­tän­nös­sä kaik­kia yhteis­kun­nal­li­sia muu­tok­sia kaik­kiin mah­dol­li­siin eri suun­tiin. Albert Hirsch­man, joka ylei­ses­ti lue­taan 1900-luvun mer­kit­tä­vim­pien talous­tie­tei­li­jöi­den jouk­koon, kir­joit­ti argu­men­tin his­to­rias­ta aikoi­naan koko­nai­sen kirjankin:

        https://en.wikipedia.org/wiki/The_Rhetoric_of_Reaction

      6. Tom­mi Uscha­nov: Sit­ten kun ihmi­set kyl­läs­ty­vät saas­tei­den tuprua­mi­seen tai­vaal­le, he teke­vät sosia­lis­ti­sen maa­il­man­val­lan­ku­mouk­sen joka tem­paa pii­riin­sä niin Kemin kuin Kii­nan, ja sinut­kin sul­je­taan lop­puiäk­se­si kyl­mään työ­lei­riin, jos­sa sinua pide­tään näläs­sä ja kidu­te­taan. Onko sit­ten hyvä?

        Rans­kan val­lan­ku­mouk­sen jäl­kei­si­nä kah­te­na­sa­ta­na vuon­na täl­lä samal­la type­räl­lä argu­men­til­la on vuo­rol­laan vas­tus­tet­tu käy­tän­nös­sä kaik­kia yhteis­kun­nal­li­sia muu­tok­sia kaik­kiin mah­dol­li­siin eri suun­tiin. Albert Hirsch­man, joka ylei­ses­ti lue­taan 1900-luvun mer­kit­tä­vim­pien talous­tie­tei­li­jöi­den jouk­koon, kir­joit­ti argu­men­tin his­to­rias­ta aikoi­naan koko­nai­sen kirjankin:

        https://en.wikipedia.org/wiki/The_Rhetoric_of_Reaction

        Mä en nyt kyl­lä ymmär­tä­nyt täs­tä yhtään mitään. Ihan oikeas­ti­ko olet siis sitä miel­tä, että kun me jäte­tään teh­taat teke­mät­tä, niin maa­il­man pape­rin­ku­lu­tus pienenee?

      7. Daniel Feder­ley: Mä en nyt kyl­lä ymmär­tä­nyt täs­tä yhtään mitään. Ihan oikeas­ti­ko olet siis sitä miel­tä, että kun me jäte­tään teh­taat teke­mät­tä, niin maa­il­man pape­rin­ku­lu­tus pienenee?

        Logiik­ka lie­nee saman­kal­tai­nen kuin näis­sä esimerkeissä:
        Öljyn­tuot­ta­jat ovat vas­tuus­sa öljyn hiilidioksidipäästöistä.
        Aseen­val­mis­ta­jat ovat vas­tuus­sa joukkoampumisista.

        Ja täs­tä jat­kaen öljyn hii­li­diok­si­di­pääs­töt ja jouk­koam­pu­mi­set lop­pu­vat jos tuot­ta­mi­nen ja val­mis­tus lop­puu. Logiik­ka on sinän­sä päte­vä, mut­ta todel­li­suu­des­sa öljyn­tuot­ta­jat ja aseen­val­mis­ta­jat eivät ole yksit­täi­siä mono­liit­ti­sia toi­mi­joi­ta vaan elä­vät kil­pai­lua­se­tel­mas­sa. Toi­min­nan lopet­ta­mi­nen vaa­tii yhtei­sen pää­tök­sen joko sisäi­ses­ti toi­mi­joi­den kes­ken (eli ei tule tapah­tu­maan) tai ulkoi­ses­ti valtion/valtioiden toimesta. 

        Mei­na­sin kir­joit­taa pit­käs­ti­kin, mut­ta tot­ta on se että ilmas­ton­muu­tos vaa­tii voi­ma­kas­ta kan­sain­vä­lis­tä yhteis­työ­tä kos­ka val­tiot samaan aikaan kil­pai­le­vat mark­ki­noil­la kes­ke­nään työs­tä ja työ­pai­kois­ta. Ilmas­to­rik­ku­rei­hin pitäi­si koh­dis­taa rank­ko­ja tul­li­ra­joit­tei­ta kil­pai­lua­se­tel­man tasa­pai­not­ta­mi­sek­si. Kan­san­vä­li­nen yhteis­työ tar­koit­taa myös sitä että Suo­men pitäi­si hyö­tyä ilmas­to­ta­voit­teis­sa kes­tä­väs­tä puu­ra­ken­ta­mi­ses­ta. Pit­käi­käis­ten asun­to- ja käyt­tö­ra­ken­nus­ten teke­mi­nen puus­ta pitäi­si olla ilmas­to­te­ko sil­lä täy­si­kas­vuis­ten pui­den hii­li sitou­tuu par­haim­mil­laan jopa yli sadak­si vuo­dek­si raken­nuk­siin. Täl­läi­set pääs­tö­toi­met eivät taas tie­tääk­se­ni ole EU:n tun­nus­ta­mia, mikä ei lie­ne yllät­tä­vää sil­lä suu­ret maat Sak­sa, Rans­ka, Ita­lia ja Espan­ja ovat met­sän­sä hakan­neet jo esi­his­to­rial­li­sel­la ajal­la. Ja sik­si yksi pää­toi­mis­ta on tämä nykyi­nen tek­no­läh­töi­nen lähes­ty­mis­ta­pa, vaik­ka esim. Suo­mi ja Ruot­si pys­tyi­si­vät muut­tu­maan hii­len net­to­si­to­jik­si kes­tä­väl­lä pit­käi­käi­sel­lä puun­käy­töl­lä. Mut­ta eihän ilmas­ton­muu­tos saa olla lii­an help­poa mail­le jois­sa on vähän ihmi­siä ja pal­jon met­sää, eihän?

      8. Kai­ken jär­jen mukaan teh­taat raken­ne­taan jär­jes­tyk­ses­sä, jos­sa paras paik­ka aloit­taa. Jos Kemiin ei raken­ne­ta teh­das­ta, kor­vaa­va teh­das raken­ne­taan toden­nä­köi­sem­min jol­lain taval­la huo­nom­paan paik­kaan, ts. sen tuot­ta­mas­ta pape­ris­ta tulee toden­nä­köi­ses­ti jol­lain taval­la kalliimpaa. 

        Hin­ta vai­kut­taa mah­dol­li­ses­ti enem­män pape­rin pak­suu­teen kuin käy­tet­tä­vään met­ri­mää­rään (arvaus).

      9. Sylt­ty: Kai­ken jär­jen mukaan teh­taat raken­ne­taan jär­jes­tyk­ses­sä, jos­sa paras paik­ka aloittaa.

        Tuo vaa­tii pal­jon ole­tuk­sia tehok­kais­ta mark­ki­nois­ta ja kil­pai­lus­ta. Omaan jär­kee­ni kuu­luuu myös sen mah­dol­li­suu­den hyväk­sy­mi­nen, että raken­ta­ja- ja raken­nus­jär­jes­tyk­seen vai­kut­taa myös mark­ki­noi­den tehot­to­muus ja yli­voi­mai­sen mark­ki­na-ase­man hake­mi­nen, ja että eten­kin mark­ki­noi­ta hal­lit­se­van raken­ta­jan paras ei ole yhteis­kun­nan paras.

      10. Olli S: Tuo vaa­tii pal­jon ole­tuk­sia tehok­kais­ta mark­ki­nois­ta ja kil­pai­lus­ta. Omaan jär­kee­ni kuu­luuu myös sen mah­dol­li­suu­den hyväk­sy­mi­nen, että raken­ta­ja- ja raken­nus­jär­jes­tyk­seen vai­kut­taa myös mark­ki­noi­den tehot­to­muus ja yli­voi­mai­sen mark­ki­na-ase­man hake­mi­nen, ja että eten­kin mark­ki­noi­ta hal­lit­se­van raken­ta­jan paras ei ole yhteis­kun­nan paras.

        Juu­ri täs­tä on kysy­mys Met­sä­liit­to Osuus­kun­nan kohdalla.

      11. R.Silfverberg: Juu­ri täs­tä on kysy­mys Met­sä­liit­to Osuuskunnankohdalla.

        Jos tämä liit­tyy sii­hen, että Met­sä­lii­ton Kemin inves­toin­ti estää kil­pai­li­joi­den Poh­jois-Suo­men teh­das­hank­keet, niin raa­ka­puu­mark­ki­nat eivät toi­mi Suo­mes­sa muu­toin­kaan talous­teo­rian mukaisesti.

        UPM käräyt­ti alal­la toi­mi­neen raa­ka­puun hin­ta­mo­no­po­lin, mut­ta Kil­pai­lu­vi­ras­ton ja oikeus­kä­sit­te­lyn lop­pu­pää­tel­män mukaan Suo­mes­sa täs­tä ei aiheu­du talou­del­lis­ta tap­pio­ta puun­myy­jil­le (sic!)

      12. Daniel Feder­ley: Mä en nyt kyl­lä ymmär­tä­nyt täs­tä yhtään mitään. Ihan oikeas­ti­ko olet siis sitä miel­tä, että kun me jäte­tään teh­taat teke­mät­tä, niin maa­il­man pape­rin­ku­lu­tus pienenee?

        Tämä on ehkä vähän saman­lai­nen kysy­mys kuin, mik­si emme polt­tai­si kivi­hiil­tä voi­ma­lois­sam­me, kun joku muu sen kivi­hii­len muu­al­la kui­ten­kin tulee polttamaan.

      13. Vil­le: Tämä on ehkä vähän saman­lai­nen kysy­mys kuin, mik­si emme polt­tai­si kivi­hiil­tä voi­ma­lois­sam­me, kun joku muu sen kivi­hii­len muu­al­la kui­ten­kin tulee polttamaan. 

        Eikä ole, Tar­jon­ta-Kysyn­tä-suh­de on se mer­ki­tyk­sel­li­nen asia. Tie­toi­nen pää­tös lisä­tä kivi­hii­len polt­toa, kos­ka muut­kin sitä teke­vät, kas­vat­taa kysyn­tää ja tar­jon­ta rea­goi kysyn­tään mark­ki­na­ta­lou­den peri­aat­tein. Tie­tys­ti jos uskoo talou­den niin sanot­tuun “Supply-side” teo­ri­aan niin sinun­kin pää­tel­mä­si on ihan päte­vä. Eräs tun­net­tu Supply-side fanaa­tik­ko on mei­dän oma Juha­na Var­tiai­nen, eli kukin teh­köön omat joh­to­pää­tök­sen­sä kuin­ka päte­väs­tä teo­rias­ta on kyse.
        Jos ves­sa­pa­pe­rin kulu­tus on suu­ri ilmas­to-ongel­ma niin sit­ten se on. Suo­mi on niin pie­ni että kulu­tus­ta emme voi kont­rol­loi­da kiel­tä­mäl­lä teh­taan raken­ta­mis­ta. Tätä kulu­tuk­sen ongel­maa vas­taan tosin on mie­les­tä­ni pal­jon tehok­kaam­paa tais­tel­la hin­nan pääl­le ase­tet­ta­vil­la kulu­tus­ve­roil­la käyt­tö­maas­sa joilla
        1) Nos­te­taan hai­tal­li­sen tuot­teen hin­taa kei­no­te­koi­ses­ti jol­loin ihmi­set toden­nä­köi­ses­ti ja toi­vot­ta­vas­ti “tehos­ta­vat” kulutustaan
        2) Val­tio saa vero­tu­lo­ja. Ihan­teel­li­ses­sa maa­il­mas­sa nämä ‘hii­li­ve­rot’ kor­va­mer­kit­täi­siin esim. uusiu­tu­vaan ener­gi­aan ja myös tulon­siir­toi­hin joil­la tue­taan eri­tyi­ses­ti mata­la­palk­kais­ten kulu­ja. Suo­mi on iso maa ja monien van­ho­jen pää­tös­ten vuok­si pie­ni­tu­loi­set jou­tu­vat käyt­tä­mään polt­to­moot­to­ria­jo­neu­vo­ja vie­lä kym­me­niä­kin vuosia.

        Ja täs­tä taas pääs­tään takai­sin jo aiem­min mai­nit­se­maa­ni asiaan:
        Ilmas­ton­muu­tok­sen teho­kas ja rei­lu hidas­ta­mi­nen vaa­tii yli­kan­sal­li­sia ja kan­sain­vä­li­siä toi­mia. Suo­mes­sa voi­daan tehok­kaas­ti kuris­taa omia eli­neh­to­ja ja talout­ta omil­la pää­tök­sil­lä, mut­ta mui­den hii­li­diok­si­di­pääs­töi­hin me emme voi vai­kut­taa miten­kään muu­ten kuin ole­mal­la muka­na kan­sain­vä­li­sis­sä sopi­muk­sis­sa ja ter­veel­lä esimerkillä. 

        Ves­sa­pa­pe­rin kysyn­tä ei todel­la­kaan pie­ne­ne sil­lä että Suo­mes­sa sul­jet­tai­siin kaik­ki vessapaperitehtaat.

      14. Sta­dist: …mui­den hii­li­diok­si­di­pääs­töi­hin me emme voi vai­kut­taa miten­kään muu­ten kuin ole­mal­la muka­na kan­sain­vä­li­sis­sä sopi­muk­sis­sa ja ter­veel­lä esimerkillä. 

        Mitä voi­si­vat olla ter­veet esimerkit?

  11. Ylei­ses­ti ottaen mai­nioi­ta vastauksia. 

    OS: “Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäy­tä, mut­ta Suo­men on teh­tä­vä oma osuu­ten­sa ja vähän enem­män­kin, kos­ka van­hat syn­tim­me ovat niin ras­kaat. Ilma­ke­häs­sä on pal­jon Suo­men lipul­la varus­tet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.”

    Ne liput ovat jo niin haa­lis­tu­nei­ta, ettei niis­tä enää sel­viä kan­sal­li­suus. Rikos van­hen­tu­nut. Muu­ten­kin oli­si ikään kuin takau­tu­vaa lainsäädäntöä.

    OS: “Nai­sil­le lisää kun­nian­hi­moa ja terä­väm­mät kyynärpäät.”

    Nai­sil­la­han on jo nyt terä­väm­mät kyn­net. Ja kieli.

  12. 1a) Ei voi sitou­tua 1,5 asteen rajaan, kos­ka asia ei ole Suo­men val­las­sa. Siis type­rä kysy­mys. Suo­mel­la ei ole vel­vol­li­suut­ta pyr­kiä hii­li­neut­raa­liu­teen ver­rok­ki­mai­taan (esim. EU:n medi­aa­ni) aiem­min. Se, kan­nat­taa­ko Suo­men kui­ten­kin pyr­kiä neut­raa­liu­teen ja hii­li­ne­ga­tii­vi­suu­teen, riip­puu sii­tä, mitä muut maat teke­vät. Se kan­nat­taa vain jos muut maat seu­raa­vat peräs­sä ja tar­vit­taes­sa osta­vat Suo­mel­ta nie­lu­pal­ve­lu­ja (esim. pääs­tö­kau­pan kaut­ta) hyvään hintaan. 

    1b) Pääs­tö­kau­pas­ta ei pidä saa­da tulo­ja, vaan pääs­tö­mak­suil­la tulee ostaa vas­taa­vas­ti nie­lu­ja. Hii­len nie­le­mi­nen tulee teh­dä met­sä­no­mis­ta­jal­le kan­nat­ta­vak­si mak­sa­mal­la hii­len nie­le­mi­ses­tä käy­pä hinta. 

    1c) Suu­rem­pi osa Suo­men met­sis­tä on suo­jel­ta­va mak­sa­mal­la suo­je­lus­ta riit­tä­väs­ti met­sä­no­mis­ta­jil­le (esim. huutokauppaamalla).

    2c) Afri­kan väes­tö­ka­ta­stro­fi ei ole suo­ma­lais­ten vas­tuul­la. Afri­kan val­tiot ovat itse­näi­siä ja niil­lä on val­ta ja vas­tuu omis­ta asiois­taan. Tie­ten­kään Suo­men ei tule antaa Afri­kan eikä mui­den­kaan maa­no­sien val­tioi­den tai ihmis­ten aiheut­taa ongel­mia Suo­mel­le — tätä var­ten Suo­mel­la on mm. diplo­maat­te­ja ja puo­lus­tus­voi­mat sekä mah­dol­li­suus talouspakotteisiin.

    3a) Suo­men kie­len ase­ma on tur­vat­ta­va. Tämän het­ken ske­naa­riois­sa suo­mea äidin­kie­le­nään puhu­vien osuus Suo­men väes­tös­tä uhkaa pie­nen­tyä huo­les­tut­ta­van nopeas­ti. Rat­kai­sut löy­ty­vät mm. maa­han­muut­to- ja kielipolitiikasta. 

    5b) Per­he­va­pai­ta uudis­tet­ta­va niin, että yhteis­kun­ta sub­ven­toi lap­sen koti­hoi­toa yhtä pal­jon kuin lap­sen päi­vä­hoi­toa. Mah­dol­li­set ansio­si­don­nai­set kor­vauk­set työ­nan­ta­jan mak­set­ta­vik­si ja vapaan ehdot (pituus yms.) työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan kes­ken sovittaviksi. 

    5c) Suku­puol­ten palk­ka­ta­sa-arvos­sa ei ole mitään kor­jat­ta­vaa. Suu­ri ja pie­ni palk­ka ovat tasa-arvoi­sia vaik­ka ne eivät ole yhtä suuria. 

    6b) Elä­köi­ty­mi­si­kä nos­te­taan ripeäs­ti 120 vuo­teen, esim. elä­köi­ty­mi­si­kää nos­te­taan 1 vuo­del­la joka toi­nen vuo­si. Eläk­keen tilal­le perustulo. 

    8b) Hen­ki­lö siir­ty­köön hol­hot­ta­vas­ta täy­si­val­tai­sek­si vas­ta, kun suo­rit­taa hyväk­sy­tys­ti perus­kou­lun oppi­mää­rän (laa­ja val­ta­kun­nal­li­nen “päät­tö­koe”). Ope­tus eriy­tet­tä­vä useam­man eri oppi­mis­no­peu­den mukai­ses­ti. Kan­de­ja enem­män, mais­te­rei­ta vähemmän.

    1. 3a:n osal­ta sanoi­sin, että suu­rin uhka ei ole niin­kään köy­hem­pien ihmis­ten etu­pääs­sä huma­ni­tää­ri­nen maa­han­muut­to (näil­le­hän ope­te­taan suo­mea ja läh­de­tään sii­tä, että suo­mi on lin­gua franca yhteis­kun­nas­sa) vaan enem­män­kin per­su­jen­kin hyväk­sy­mä kou­lu­te­tun elii­tin työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to. Näil­tä ei jos­tain syys­tä yleen­sä edes odo­te­ta suo­men opet­te­lua vaik­ka maas­sa oltai­siin pysy­väs­ti, vaan ollaan jär­jes­tä­mäs­sä englan­nin­kie­li­siä työym­pä­ris­tö­jä ja lisä­pal­ve­lui­ta, mikä sit­ten taas joh­taa ja on joh­ta­nut kou­lu­tuk­sen englan­nin­kie­lis­tä­mi­seen ja muu­hun vas­taa­vaan. Kie­lel­li­nen itse­tun­to pitäi­si saa­da ter­veel­le poh­jal­le, sel­lai­sel­le jon­ka poh­jal­ta vie­rai­ta kie­liä käy­te­tään kun tar­ve on, mut­tei enem­pää kuin on pakko.

      Elii­tin asen­teet ovat se mihin tämä hom­ma kaa­tuu tai on kaa­tu­mat­ta, kuten 1800-luvul­la­kin. Ara­bia tai venä­jä voi­vat ehkä uha­ta ruot­sin ase­maa yhteis­kun­nas­sa, mut­ta suo­men tapauk­ses­sa ainoa akuut­ti ris­ki on englanti.

      1. Sepe­teus: Ara­bia tai venä­jä voi­vat ehkä uha­ta ruot­sin ase­maa yhteis­kun­nas­sa, mut­ta suo­men tapauk­ses­sa ainoa akuut­ti ris­ki on englanti.

        Peli on jo työ­elä­mäs­sä pit­käl­ti mene­tet­ty englan­nin suh­teen. Pait­si että asian­tun­ti­ja­töis­sä työ­kie­le­nä on usein englan­ti, monis­sa pal­ve­lu­teh­tä­vis­sä­kin tapaa nykyi­sin suo­mea tai­ta­mat­to­mia ihmi­siä, joten englan­ti… Ja mik­si ei?
        Joten­kin kie­lia­sias­ta keh­key­tyy kon­no­taa­tio Suo­men poliit­ti­sen kar­tan kehi­tyk­seen: esim. alun perin vasem­mis­ton jou­kois­sa oli­vat pie­ny­rit­tä­jät ja amma­tin­har­joit­ta­jat, sit­tem­min oikeis­to omi nämä kun vasem­mis­to kes­kit­tyi teh­das­työ­läi­siin; sit­tem­min oikeis­ton huo­mio koh­dis­tui toi­mi­hen­ki­löi­hin, min­kä jäl­keen popu­lis­teil­la (PS) oli otol­li­nen maa­pe­rä tar­jol­la isom­pien puo­luei­den hyl­jek­si­mis­sä… Hege­lin filo­so­fias­sa tee­sis­tä ja anti­tee­sis­tä syn­tyi syn­tee­si, mut­ta nyky­maa­il­mas­sa halu­taan olla mus­ta­val­koi­sia, vaik­ka oikea vas­taus oli­si harmaa. 😉

      2. Vil­le: Peli on jo työ­elä­mäs­sä pit­käl­ti mene­tet­ty englan­nin suh­teen. Pait­si että asian­tun­ti­ja­töis­sä työ­kie­le­nä on usein englan­ti, monis­sa pal­ve­lu­teh­tä­vis­sä­kin tapaa nykyi­sin suo­mea tai­ta­mat­to­mia ihmi­siä, joten englanti…Ja mik­si ei? 

        Olen kum­min­kin sen ver­ran opti­mis­ti, että uskon että nämä kehi­tys­ku­lut eivät ole täy­sin vää­jää­mät­tö­miä, vaan voi­vat men­nä jos­kus toi­seen suun­taan ja jos­kus tois­te taas toi­seen, jos ja kun ihmi­set heräi­le­vät tilan­tee­seen ja ryh­ty­vät kysee­na­lais­ta­maan sitä. Ehkä sekin on tee­si ja anti­tee­si? Onhan tääl­lä­kin teh­ty jos­kus kaik­ki sivis­tyk­sel­li­nen ruot­sik­si tai jopa lati­nak­si, ja nyt sit­ten taas ei. Enkä minä­kään itse ole koko elä­mää­ni suh­tau­tu­nut nega­tii­vi­ses­ti englan­tiin pako­tet­tu­na asioin­ti­kie­le­nä Suo­mes­sa, mut­ta nyt olen val­mis äänes­tä­mään kuk­ka­rol­la­ni jos vai­kut­taa sil­tä, ettei joku pal­ve­lun­tar­joa­ja edes yri­tä pal­vel­la suo­mek­si vaik­ka laf­ka oli­si ollut pys­tys­sä vuosia. 

        Vas­tauk­seen ”mik­si ei” pitäi­si kysyä ennem­min ”mik­si kyl­lä” ja kysyä, naut­tii­ko eri­tyi­ses­ti anglo­sak­si­sel­le kult­tuu­ril­le alis­tei­suu­des­ta tai pitää­kö sitä joten­kin sisä­syn­tyi­ses­ti parem­pa­na kuin omaan­sa (tai mitä hyvän­sä muu­ta). Omas­ta äidin­kie­les­tä luo­pu­mi­nen ei ole ihan kivu­ton tai jär­ke­vä toi­mi, ja kun kat­soo ihmi­siä jot­ka niin ovat jou­tu­neet teke­mään niin usein­kaan nämä eivät vai­ku­ta jäl­keen­päin tyy­ty­väi­sil­tä asi­aan. Ei siis kan­na­ta pää­tyä sel­lai­seen tilan­tee­seen varmaan?

        Asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä on englan­nil­la toki paik­kan­sa, mut­ta välil­lä näkee mie­les­tä­ni absur­de­ja ja epä­oi­keu­den­mu­kai­sia­kin tilan­tei­ta, jois­sa yksi kie­li­tai­do­ton lait­taa kym­me­nen suo­men­kie­len­tai­tois­ta kom­mu­ni­koi­maan englan­nik­si, jol­la se kom­mu­ni­kaa­tio on todel­la har­voin yhtä teho­kas­ta ja nyans­sit välittävää.

      3. Vil­le: Pait­si että asian­tun­ti­ja­töis­sä työ­kie­le­nä on usein englan­ti, monis­sa pal­ve­lu­teh­tä­vis­sä­kin tapaa nykyi­sin suo­mea tai­ta­mat­to­mia ihmi­siä, joten englanti…Ja mik­si ei?

        Näet­kö myön­tei­se­nä ske­naa­rion, jos­sa perus­kou­lum­me ope­tus­kie­li on englan­ti, kun englan­tia äidin­kie­le­nään puhu­via on, sano­taan­ko, 5 % väestöstä?

      4. Sepe­teus:
        Ara­bia tai venä­jä voi­vat ehkä uha­ta ruot­sin ase­maa yhteis­kun­nas­sa, mut­ta suo­men tapauk­ses­sa ainoa akuut­ti ris­ki on englanti.

        En tar­koi­ta akuut­tia ris­kiä vaan ske­naa­rio­ta 100 tai 200 vuo­den pää­hän. Miten arve­let esi­mer­kik­si perus­kou­lul­lam­me mene­vän, jos väes­tös­tä alle 50 % puhuu äidin­kie­le­nään suomea?

      5. Aika aja­tel­la: En tar­koi­ta akuut­tia ris­kiä vaan ske­naa­rio­ta 100 tai 200 vuo­den pää­hän. Miten arve­let esi­mer­kik­si perus­kou­lul­lam­me mene­vän, jos väes­tös­tä alle 50 % puhuu äidin­kie­le­nään suomea?

        Suo­mes­sa on ruot­sia äidin­kie­le­nään puhu­via 5 % ja sil­ti on ruot­sin­kie­li­siä perus­kou­lu­ja ka lukioi­ta ja yli­opis­to­ja tääl­lä. En näe uhkaa että suo­men­kie­li­set kou­lut katoai­si­vat pait­si sii­nä tilan­tees­sa että Suo­men mie­hit­tää jokin toi­nen val­tio ja se tus­kin on mikään englan­nin­kie­li­nen val­tio, mut­ta mui­ta ehdok­kai­ta on olemassa.

  13. Afri­kas­ta puhee­nol­len tär­kein point­ti­si löy­tyy lausees­ta, jos­sa toteat, että Afri­kan maat voi­si­vat teh­dä jotain itse­kin. No näin­pä se asia on, mut­ta sitä ei ole vie­lä täy­sin Euroo­pas­sa ymmär­ret­ty. Ihan ensik­si Afrik­kaan pitäi­si saa­da mah­dol­lis­ta­vaa byro­kra­ti­aa ja oikeus­lai­tos­ta. Sitä mah­dol­lis­ta­vaa byrokr­ta­ti­aa, joka jo ehkä Euroo­pas­sa on men­nyt toi­ses­ta lai­das­ta lii­ka­sään­te­lyyn, ja sitä oikeus­lai­tos­ta joka aika­naan mah­dol­lis­ti Euroo­pan kehi­tyk­sen. Jos oikeus­lai­tos ja byro­kra­tia (hal­lin­to) on kivi­kau­ti­nen, niin mikään sum­ma mikä Afrik­kaan kaa­de­taan ei nos­ta maan­osaa mui­den tasol­le. Onko Afri­kan Unio­ni val­mis, että vaik­ka YK joh­toi­ses­ti läh­de­tään todel­la kehit­tä­mään Afri­kan oikeus­lai­tos­ta ja hal­lin­toa. Jos val­tao­sa mais­ta ei ole tähän val­mis, niin mikä sit­ten eteen? Mil­jar­di pako­lais­ta ei tule min­kään toi­sen maan­osan alu­eel­le, jos se vas­taa­not­ta­va alue ei näin halua. Min­kään toi­sen maan­osan alu­eel­le ei krii­si­ti­lan­tees­sa noin vain kävellä,veneillä tai len­nel­lä. Tämä­kin on hyvä muistaa.

    1. Mik­si Afri­kan maat teki­si­vät mitään itse? Nyt­hän on hyvä – rikas Euroop­pa syy­tää mil­jar­di­tol­kul­la kehi­tys­a­pua vuo­des­ta toi­seen, ja ainoa haas­te on, että pitäi­si päät­tää, mihin tur­huuk­siin ne rahat saa­daan tuh­lat­tua, että ensi vuon­na tulee taas yhtä paljon.

      Vähän lii­oi­tel­len, mut­ta ei pal­jon: kehi­tys­a­pu pitäi­si kri­mi­na­li­soi­da. Se on suu­rin yksit­täi­nen este sil­le, ettei Afrik­ka kos­kaan kehity.

  14. O.S:“vähän enem­män­kin, kos­ka van­hat syn­tim­me ovat niin raskaat.”

    Ja katin kon­tit, Suo­mi on aina sito­nut hiil­tä mui­ta mai­ta tehok­kaam­min ja aiheut­ta­nut vähi­ten hii­li­pääs­tö­jä kun ver­ra­taan vuo­si­sa­tais­ta kivi­hii­len lou­hin­taa ja beto­ni­ra­ken­ta­mis­ta maa­il­mal­la. Sei­lan­nut vähi­ten meriä , aja­nut hii­li­höy­ry­ve­tu­reil­la ja len­tä­nyt maa­il­man ääriä.

    O.S:“hiiliosinkona kan­sal­le takaisin,”
    Tar­koi­tat var­maan­kin met­sä­no­mis­ta­jil­le. Muu osa kan­sas­ta kes­kit­tyy hii­len vapauttamiseen.

    O.S:“Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaadetaan”

    Entäs välis­sä koi­tu­vat kulut, jot­ka liit­ty­vät met­sän­vil­je­lyyn. Ennen nii­tä pys­tyi kom­pen­soi­maan esim. har­ven­nus­hak­kuu­tu­loil­la . Nyt vih­reät ovat sää­tä­mäs­sä met­sän­käyt­tö­mak­su­ja, kiin­teis­tö­ve­ro­ja met­siin jne. Se on juu­ri tätä vero­hait­ta­po­li­tiik­kaa, mitä dema­rit ja vih­reät ajavat.

    O.S:“Ei kan­na­ta. pitää ottaa huo­mioon myös hiilivaranta. ”

    Ei pidä ellei sitä kor­va­ta vie­lä erik­seen. Met­sä­no­mis­ta­jal­la on oikeus haka­ta sil­loin, kun halu­aa (sää­dös­ten puit­teis­sa) , kos­ka hän omis­taa met­sän­sä , ei yhteiskunta.

  15. Tääl­lä jak­se­taan jau­haa loput­to­mas­ti hii­li­nie­luis­ta. Entä pää­kau­pun­ki­seu­dun pääs­töt, jot­ka tule­vat fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tös­tä, mitä niil­le pitäi­si teh­dä. Ei tie­tys­ti mitään, pitää­hän city­vih­rei­den saa­da läm­pöä ja säh­köä. Hii­li­nie­lu-käsit­teel­lä pyri­tään hämär­tä­mään sitä, että ensi­si­jai­ses­ti tulee pyr­kiä vähen­tä­mään CO2-pääs­tö­jä. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tämä tar­koit­tai­si ydin­voi­man käyt­töön­ot­toa, mut­ta se nyt ei vaan käy, joten hii­li­nie­lu, hiilinielu…Miksi ihmis­ten kehä­kol­mo­sen ulko­puo­lel­la pitäi­si uhrau­tua city­vih­rei­den puo­les­ta, niel­köön hiilensä.

  16. mut­ta Suo­men on teh­tä­vä oma osuu­ten­sa ja vähän enem­män­kin, kos­ka van­hat syn­tim­me ovat niin ras­kaat. Ilma­ke­häs­sä on pal­jon Suo­men lipul­la varus­tet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.”

    Taas mei­tä syyl­lis­te­tään! Onko nois­sa van­hois­sa syn­neis­sä muka­na ter­van­pol­ton ja sen sivu­tuot­teen puu­hii­len aika? Entä höy­ry­ve­tu­rit? Kaskenpoltto?
    Har­voin, jos kos­kaan lue­tel­laan edis­tys­tä ja paran­nuk­sia kuten vesien­suo­je­lun ansioita.

    Nyt pitäi­si kan­sa­lais­ten istut­taa pui­ta mut­ta uuti­sis­sa en ole huo­man­nut ker­ro­tun kuin­ka val­ta­van mää­rän pui­ta met­sä­no­mis­ta­jat vuo­sit­tain istuttavat.

    On alet­ta­va kehit­tää hii­li­nie­lu­jen kyt­ke­mis­tä päästöoikeuskauppaan ”
    Onko todel­la­kin niin että suo­ma­lai­set päät­tä­jät eivät kehi­tä ja uusi mitään ellei työ­tä ohja­ta veroil­la ja maksuilla?
    Ehdo­tan että blo­gis­ti laa­tii pari luet­te­loa tai tau­luk­koa. Toi­ses­sa tie­to, kuin­ka monen suu­ren teh­taan, voi­ma­lai­tok­sen tai vesi- ja vie­mä­ri­lai­tok­sen päät­tä­jis­sä on vih­reän aat­teen kan­nat­ta­jia tai jäse­niä ja kuin­ka pal­jon. Toi­seen luet­te­loon sit­ten se, monel­la­ko vih­reän liik­keen jäse­nel­lä tai hänen per­heel­lään on met­sää, pal­jon­ko ja kuin­ka sitä on hakat­tu ja uudistettu.

    Uuti­sot­si­kois­sa ja poliit­ti­sis­sa puheis­sa intoil­laan Suo­men met­sien kas­vu­mää­räs­tä. Tuo vuo­sit­tai­nen kuu­tio­mää­rä on ihan huu­haa luku, se pitäi­si jakaa luok­kiin: Tai­mik­ko­jen kas­vu, har­ven­nu­kyp­sien met­sien kas­vu ja ns. pää­te­hak­kuu­vai­hees­sa ole­vien met­sien kas­vu. Ja mukaan tie­tys­ti se, mon­ta­ko vuot­ta met­sä kus­sa­kin luo­kas­sa on.

  17. Mihin poliit­ti­sis­sa agen­dois­sa tar­vi­taan 1,5 K mant­raa? Käy­te­tään­kö sitä mit­ta­lu­ku­na, eli 1,0 K van­no­va tekee enem­män kuin 2,0 K tyy­ty­vä? Miten toi­men­pi­teen vai­ku­tus verifioidaan?

  18. 1c:stä olen sitä miel­tä, että vas­tauk­se­si on vää­rä. Oleel­lis­ta ei ole mitä tapah­tuu suo­je­lua­lueil­la, vaan mitä nii­den ulko­puo­lel­la, mut­ta sen min­kä sinun­kin vas­tauk­se­si näyt­tää, vih­reil­lä ei ole tur­val­li­suus­po­liit­tis­ta ymmär­rys­tä eikä osaamista.

  19. Hyvä aja­tus tuo ehdo­tus autois­ta suu­rim­pa­na sisäi­sen tur­val­li­suu­den uhkana.
    Jos aja­tus­ta jat­kaa, voi­si pahim­mik­si uhik­si nos­taa alko­ho­lin ja soke­rit. Tap­pa­vat vie­lä monin­ker­tai­ses­ti autoi­hin nähden.

  20. Hin­taoh­jaus on tehok­kain­ta, siis eri­lai­sia hii­li­ve­ro­ja ja päästöoikeusmaksuja.”

    Mis­sä tämän todis­tus on? Siis tehokkuuden.
    Kysy­mys oli lisäk­si ” Mil­lai­sia toi­men­pi­tei­tä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mie­les­tän­ne edel­lyt­tää eri yhteis­kun­nan osa-alueil­la?”. Voi myös kysyä: “mik­si pitäi­si tuot­taa toi­men­pi­tei­tä?”. Mik­si asioi­den ei voi­si “antaa olla/mennä omal­la pai­nol­laan”? Kari­ka­tyy­ri­ses­ti: libe­raa­lius vs autoritarismi.

    Hal­vin­ta oli­si tietysti”

    Mis­sä tämän todis­tus on?

Vastaa käyttäjälle Smokin' Joe Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.