Wienin asuntopoliittinen ihme

Kun vii­me­ai­koi­na on mai­nos­tet­tu pal­jon Wie­nin edul­lis­ta asu­mis­ta, lai­tan tähän luvun tekeil­lä ole­vas­ta kir­jas­ta­ni, jos­sa käsit­te­len sitä, miten tähän on pää­dyt­ty. Lopus­sa on Mik­ko Säre­lä­tä saa­tu tie­to, että asiat eivät itse asias­sa ole Wie­nis­sä niin hyvin kuin luulemme.

Hin­ta- ja vuo­kra­sään­nös­tel­ty asu­mi­nen on joh­ta­nut vai­keuk­siin aina, kun kau­pun­gin asu­kas­lu­ku on kään­ty­nyt voi­mak­kaa­seen kas­vuun. Kun hin­nat eivät jous­ta, miuk­kuut­ta sää­del­lään jonoil­la ja jono­tuk­sen hin­taa pimeil­lä mark­ki­noil­la, kuten Tuk­hol­mas­sa on tapah­tu­nut. Täs­tä on kui­ten­kin poik­keuk­se­na Wien. Miten Wie­nis­sä on onnis­tu­nut se, mikä kaik­kial­la muu­al­la on epäonnistunut?

Yksi­tyi­sen maan konfiskoiminen 

Wie­nin sosia­li­de­mo­kraat­ti­nen hal­lin­to sää­ti vuon­na 1922 kau­pun­ki­maal­le kor­kean kiin­teis­tö­ve­ron, joka romah­dut­ti maa­omai­suu­den arvon. Sen jäl­keen kau­pun­ki osti hal­val­la mer­kit­tä­vän osan yksi­tyi­ses­tä maas­ta. Tämän jäl­keen kau­pun­ki on sub­ven­toi­nut asun­to­tuo­tan­toa lai­noit­ta­mal­la sitä nega­tii­vi­sel­la reaa­li­ko­rol­la. Kau­pun­gin asuk­kais­ta 60 % asuu kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­sa. Huo­mat­ta­koon, että nii­hin eivät pää­se kuin Itä­val­lan kan­sa­lai­set ja vähin­tään kak­si vuot­ta Wie­nis­sä asu­neet. Myös yksi­tyi­set vuo­kra-asun­not ovat vapaa­eh­toi­ses­ti sitou­tu­neet koh­tuu­hin­tai­siin vuo­kriin saa­dak­seen kau­pun­gin tar­joa­maa edul­lis­ta lainaa.

Voi­si­ko tuol­lai­nen kau­pun­ki­maan kon­fis­koi­mi­nen onnis­tua Suo­mes­sa vai tör­mäi­si­kö se perus­tus­lain omai­suu­den suo­jaan? Suo­mes­sa kau­pun­gil­la on oikeus lunas­taa maa­ta asun­to­tuo­tan­toon. Alun­pe­rin aja­tuk­se­na oli, että lunas­ta­mi­nen tapah­tui­si raa­ka­maan hin­nal­la, mut­ta tuo­miois­tui­met ovat liu’ut­ta­neet käy­tän­töä lake­ja sää­tä­väl­tä edus­kun­nal­ta mitään kysy­mät­tä. Lisäk­si mones­sa kun­nas­sa aja­tel­laan, että lain­sää­dän­nön tar­joa­mi­nen kei­no­jen käyt­tö on laitonta.

Wie­nis­sä kerä­tään koti­ta­louk­sil­ta ja yri­tyk­sil­tä 0,5 pro­sen­tin tulois­ta asun­to­ve­roa, jol­la rahoi­te­taan asun­to­tuo­tan­non sub­ven­toin­ti. Kau­pun­gil­le hal­vat asun­to­lai­nat eivät ole suu­ri kulue­rä aina­kaan täl­lä het­kel­lä, kos­ka kaik­ki vaka­va­rai­set euroop­pa­lai­set kau­pun­git saa­vat mark­ki­noil­ta hyvin hal­paa lainaa.

Asu­kas­lu­vun las­ku ja nousu

Asun­to­po­li­tiik­kaa on hel­pot­ta­nut eri­tyi­ses­ti kau­pun­gin asu­kas­lu­vun pit­kä­ai­kai­nen ala­mä­ki. Vuo­des­ta 1910 vuo­teen 1990 Wie­nin kau­pun­gin asu­kas­lu­ku ale­ni yli puo­lel­la mil­joo­nal­la asuk­kaal­la, mut­ta kään­tyi sen jäl­keen ripe­ään kas­vuun maa­il­man­laa­jui­sen kau­pun­gis­tu­mi­saal­lon myö­tä. Täs­sä vai­hees­sa oli­si luul­lut, että vuo­kra­sään­nös­te­ly oli­si joh­ta­nut samoi­hin ongel­miin kuin muis­sa kas­va­vis­sa kau­pun­geis­sa, mut­ta kau­pun­ki pys­tyi vas­taa­maan kas­vuun mas­sii­vi­sel­la asun­to­tuo­tan­nol­la, jota kau­pun­ki siis sub­ven­toi ali­hin­tai­sil­la lai­noil­la. Kiin­nos­ta­vaa on, että Wie­nis­sä raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat sel­väs­ti alem­pia kuin Helsingissä.

Wie­nin tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne on avit­ta­nut asun­to­po­li­tii­kan onnis­tu­mis­ta. Mones­sa euroop­pa­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa asun­to­jen hin­nat ja vuo­krat kes­kus­tan tun­tu­mas­sa ovat nous­seet koh­tuut­to­mas­ti, kun aiem­paa sel­väs­ti useam­pi halu­aa asua kes­kus­ta­mai­ses­ti lähiö­asu­mi­sen sijas­ta tai kuten Hel­sin­gis­sä, ratik­ka­kau­pun­gis­sa. Mel­kein koko Wien on kau­pun­ki­mai­sen tii­viis­ti raken­net­tu ja kir­jai­mel­li­ses­ti ratik­ka­kau­pun­kia. Tämä hel­pot­taa huo­mat­ta­vas­ti asun­to­mark­ki­noi­den tasa­pai­noa. Vapaa­ra­hoit­tei­nen asun­to kes­kus­tas­sa on kal­liim­pi kuin lai­doil­la, mut­ta ero on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin useim­mis­sa muis­sa kaupungeissa.

Tuuk­ka Saa­ri­maa on arvos­tel­lut Wie­nin asun­to­po­li­tiik­kaa sii­tä, että se ei paran­na kau­pun­ki­lais­ten talou­del­lis­ta ase­maa, kos­ka mitä mata­la­na vuo­kra­na voi­te­taan, se vas­taa­vas­ti kor­keam­pi­na veroi­na menetetään.

Taval­laan Wie­nis­sä jae­taan vero­va­roin kerät­tyä rahaa perus­tu­lo­na kau­pun­ki­lai­sil­le edul­lis­ten vuo­krien muo­dos­sa. Onko tämän ”perus­tu­lon” sito­mi­nen asu­mi­seen jär­ke­vää? Eikö ihmis­ten pitäi­si saa­da käyt­tää sitä mihin halua­vat? Oikeus tiet­tyyn perus­a­sun­toon on saman­lai­nen meriit­ti­hyö­dy­ke kuin ter­vey­den­huol­to ja kou­lu­tus, johon jokai­sel­la on oikeus tuloi­hin kat­so­mat­ta, mut­ta väl­jä tai muu­ten ylel­li­nen asu­mi­nen vai­kut­taa asial­ta, jota ei pitäi­si tukea ohi muun kulutuksen.

Myös Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki omis­taa huo­mat­ta­van osan maas­ta. Sii­tä perit­tä­vä maan­vuo­kra alen­taa kun­ta­ve­roa liki kah­del­la pro­sent­tiyk­si­köl­lä. Toi­saal­ta Hel­sin­ki jou­tuu vas­taa­maan sel­lai­sis­ta infra­struk­tuu­ri-inves­toin­neis­ta, jois­ta muu­al­la vas­taa valtio.

Huo­mat­ta­koon, että Wie­nis­sä on pääs­ty tilan­tee­seen, jos­sa asu­mi­seen sido­tul­le pää­omal­le ei mak­se­ta kor­koa tai reaa­li­kor­ko on perä­ti nega­tii­vi­nen. Kun val­tiot ja kau­pun­git saa­vat lai­naa hyvin edul­li­ses­ti, tämän lai­nan välit­tä­mi­nen eteen­päin asu­mi­seen vai­kut­taa jär­keen käy­väl­tä. Tämä todel­la paran­taa asuk­kai­den talou­del­lis­ta tilan­net­ta, kos­ka tämä alen­taa vuo­kria taval­la, joka ei edel­ly­tä kor­keam­paa vero­jen kerää­mis­tä. Yksi­tyi­set toi­mi­jat asun­to­mark­ki­noil­la ovat pro­tes­toi­neet Wie­nin asun­to­po­li­tiik­kaa koh­taan ja valit­ta­neet sii­tä EU-tuo­miois­tui­meen pitä­mäl­lä sitä lait­to­ma­na val­tion tukena.

Kun kes­kus­pank­ki pitää yllä hyvin kevei­tä raha­mark­ki­noi­ta edis­tääk­seen talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta ja inves­toin­te­ja, eikö asun­to­jen raken­ta­mi­nen kas­va­viin kau­pun­kei­hin ole hal­van kes­kus­pank­ki­ra­ha oike­aa käyt­töä? Yksi­tyi­sil­le sijoit­ta­jil­le ei nol­la­kor­ko kel­paa tuo­tok­si, vaik­ka se kel­paa­kin kes­kus­pan­kil­le. Tämän voi­si Wie­nin asun­to­po­li­tii­kas­ta kopioi­da, mut­ta se mer­kit­see suur­ta raken­teel­lis­ta muu­tos­ta asuntopolitiikkaan.

Mata­lat rakennuskustannukset

Ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen on Wie­nis­sä huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa kuin Hel­sin­gis­sä. Jos oli­sin kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen, yrit­täi­sin sel­vit­tää, mik­si edul­li­sia raken­nus­ma­te­ri­aa­le­ja ei tuo­da Itä­val­las­ta Suo­meen. Raken­nus­leh­ti tosin revit­ti uuti­ses­saan, että raken­nus­liik­keet tah­koa­vat Hel­sin­gis­sä asun­noil­la koh­tuut­to­man suu­ria voittoja.

Mut­ta, ei kaik­ki ole kul­taa mikä kiiltää.

Mik­ko Säre­lä soit­ti ja halusi täy­den­tää tie­to­ja­ni Wie­nin asun­to­ti­lan­tees­ta. Asiat eivät ole siel­lä niin hyvin kuin on kerrottu.

Wie­nis­sä on myös vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kra-asun­to­ja. Niis­sä vuo­kra­ta­so on nous­sut vii­me aikoi­na vii­den pro­sen­tin vuo­si­tah­tiin — sel­väs­ti nopeam­min kuin Hel­sin­gis­sä. Se siis ottaa vas­taan niuk­kuu­den, kun asu­kas­lu­ku kas­vaa nopeasti.

Sei­nä on myös tulos­sa vas­taan. Wie­nis­sä on raken­net­tu vuo­sit­tain vain 6 000 asun­toa, mikä ei ole mis­sään suh­tees­sa 30 000 asu­kas­ta lähe­ne­vään vuo­tui­seen väes­tön­kas­vuun. Joko pit­kän väes­tön vähe­ne­mi­sen ansios­ta kau­pun­gis­sa on ollut tyh­jiä asun­to­ja tai sit­ten asu­mis­väl­jyys pie­ne­nee nopeas­ti. Tämä ei ennus­ta hyvää.

56 vastausta artikkeliin “Wienin asuntopoliittinen ihme”

  1. Hel­sin­gin ja Wie­nin erot joh­tu­vat väes­tö- ja elin­kei­no­maan­tie­teel­li­sis­tä ja his­to­rial­li­sis­ta syis­tä. Ase­man syn­nyt­tä­mi­nen ei ole toki ollut help­poa. Esim 1920-luvun sosia­lis­ti­kau­den jäl­keen käy­tiin Itä­val­las­sa sisäl­lis­so­ta ja sen seu­rauk­se­na äärioi­keis­to otti val­lan ja lopul­ta Aatu mikä taas joh­ti kata­stro­fiin. Wien menett­ti molem­mis­sa maa­il­man­so­dis­sa val­ta­vas­ti työi­käi­siä mies­puo­li­sia asuk­kai­ta ja jou­tui aloit­ta­maan tyhjästä.
    Wie­nin ase­ma yhte­nä Euroo­pan joh­ta­va­na kult­tuu­ri- ja tie­de­kes­kuk­se­na ja kan­sain­vä­lis­ten jär­jes­tö­jen pää­ma­ja­na mah­dol­lis­taa sen että kau­pun­gin “omil­le ” pik­ku­vir­ka­mie­hil­le löy­tyy tuet­tua asu­mis­ta kun taas ulko­mail­ta tul­lei­den suu­ri­tu­lois­ten on mak­set­ta­va käy­pä hin­ta. Wie­nin maan­tie­teel­li­nen sijain­ti sekä se että se on sisä­maan­kau­pun­ki (koko Itä­val­ta itse asias­sa sisä­maa­ta) on joh­ta­nut sii­hen että rai­de­lii­ken­tee­seen on voi­tu panos­taa aivan eri taval­la kuin meil­lä kos­ka kal­lii­siin meri­kul­je­tuk­siin ja sata­miin ei ole tar­vit­tu panos­taa. Asu­mi­nen OK-talos­sa kau­pun­gin ulko­puo­lel­la on suu­rin piir­tein saman hin­tais­ta kuin Hel­sin­gin seu­dul­la mut­ta ei niin autoi­lus­ta riip­pu­vais­ta kuin täällä. 

    Hel­sin­gin kas­vun ongel­ma on rik­ki­näi­syys ja se että vajaa­käy­tös­sä ole­viin aluei­siin ei ole voi­tu raken­taa kuin vas­ta pit­kit­ty­nei­den rii­to­jen käl­keen, osit­tain sik­si että val­tio­kin pyr­kii sane­le­maan Hel­sin­gin maan­käy­töä. Itä­val­las­ta on voi­tu muo­dos­taa liit­to­val­tio kos­ka se on kes­kel­lä vau­ras­ta kes­ki-Euroop­paa ja sen kaik­ki kol­kat pär­jää­vät parem­min omil­laan kuin Suo­men eri osat, ja se osa­val­tio johon Wien kuu­luu on saa­nut itse päät­tää asioistaaan.

  2. Wien on kau­pun­ki, jon­ka asun­to­po­li­tiik­ka on hyvä tun­tea ja jos­ta on var­maan pal­jon opit­ta­vaa. Osmon kir­joi­tuk­ses­sa oli tie­to ja näke­mys­tä. Se oli myös häm­men­tä­vän suur­pii­rei­den fak­to­jen osal­ta ja ana­lyy­sis­sä oli aika­moi­sia loik­kia ja aukkoja.

    Mitä Wie­nis­sä tark­kaan ottaen tapah­tui 1920 ‑luvul­la? Toi­vot­ta­vas­ti tule­va kir­ja valai­see enem­män. Häm­men­tä­vää on kon­fis­ka­to­ri­sen kiin­teis­tö­ve­ron esit­te­ly hyväk­syt­tä­vä­nä asun­to­po­li­tii­kan kei­no­na. Mitä se tar­koit­taa ja ehdot­taa­ko Osmo sel­lais­ta Suomeen?

    Suo­meen Osmo suo­sit­te­lee asun­to­maan lunas­tus­ta raa­ka­maan hin­nal­la. Laki sal­lii sen, vie­lä­pä vii­meis­ten 7 vuo­den aikai­nen arvon­nousu kor­vauk­ses­ta lei­ka­ten. Vih­reät ovat juu­ri nyt Hel­sin­gin suo­si­tuin puo­lue. Oli­si­ko Hel­sin­gin pitä­nyt pak­ko­lu­nas­taa ja pitäi­si­kö nyt? Mik­sei­vät vih­reät ehdot­ta­neet? Onnek­si Hel­sin­gil­lä on ollut mui­ta tehok­kai­ta kei­no­ja raa­ka­maan hankintaan.

    Jois­sa­kin toi­sis­sa kau­pun­geis­sa pak­ko­lu­nas­tuk­sen käy­töl­le oli­si ehkä suu­rem­paa tar­vet­ta. Toi­sin kuin Osmo väit­tää, vika ei ole tuo­miois­tui­mis­sa, jot­ka oli­si­vat mää­rän­neet lii­an kor­kei­ta lunas­tus­kor­vauk­sia, vaan kun­nis­sa, jot­ka eivät ole halun­neet käyt­tää oikeut­taan hank­kia maa­ta lunastamalla.

    Tie­dok­si tämä­kin: tule­va edus­kun­ta jou­tuu käsit­te­le­mään ehdo­tus­ta lunas­tus­lain muut­ta­mi­sek­si, jos­sa lunas­tus­kor­vauk­sia halu­taan nos­taa nykyi­ses­tä täy­den kor­vauk­sen takaa­mi­sek­si. Leik­kaus­py­kä­lä pois­tui­si ja kor­vaus oli­si 25 % yli käy­vän arvon. 

    https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-ehdottaa-lunastuslain-korvausperusteiden-uudistamista

    Jos ehdo­tus toteu­tuu, ja ehdo­tus on monel­ta osin onnis­tu­nut, raa­ka­maa tulee kal­lis­tu­maan lähem­mäs tont­ti­maan arvoa. Ehdo­tuk­sen vai­ku­tuk­sia kun­tien maan­han­kin­taan voi olla vai­kea enna­koi­da. Ehkä raa­ka­maa tuli­si jat­kos­sa saat­taa kiin­teis­tö­ve­ron piiriin?

    Osmon kir­joi­tuk­ses­sa on seka­vuut­ta myös pää­oman tuot­to­vaa­teen osal­ta: ”… Wie­nis­sä on pääs­ty tilan­tee­seen, jos­sa asu­mi­seen sido­tul­le pää­omal­le ei mak­se­ta kor­koa tai reaa­li­kor­ko on perä­ti nega­tii­vi­nen.” Mik­si tuo on toi­vot­ta­vaa? Toi­saal­la Osmo kehuu: ” Myös Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki omis­taa huo­mat­ta­van osan maas­ta. Sii­tä perit­tä­vä maan­vuo­kra alen­taa kun­ta­ve­roa liki kah­del­la pro­sent­tiyk­si­köl­lä.” Pal­jon­ko asun­nois­ta ja asun­to­ton­teis­ta tuli­si siis saa­da tuot­toa pää­omal­le? Hel­sin­gin kau­pun­ki hyväk­syi äsket­täin uudet tont­ti­po­li­tii­kan lin­jauk­set, monin tavoin fik­sut ja moder­nit. Kau­pun­gin­hal­li­tus vaa­ti kui­ten­kin erik­seen sel­vi­tet­tä­väk­si tont­ti­pää­oman tuot­to­vaa­teen. Me Osmon kans­sa olem­me kan­nat­ta­neet nykyis­tä 4 pro­sen­tin nimel­lis­tä tuot­to­vaa­det­ta sel­väs­ti pie­nem­pää (efek­tii­vis­tä) tuottovaadetta. 

    Hei­tot kon­fis­ka­to­ri­ses­ta kiin­teis­tö­ve­ros­ta ja nega­tii­vi­ses­ta pää­oman tuo­tos­ta eivät herä­tä luottamusta.

    1. Hei­tot kon­fis­ka­to­ri­ses­ta kiin­teis­tö­ve­ros­ta ja nega­tii­vi­ses­ta pää­oman tuo­tos­ta eivät herä­tä luottamusta.

      Kum­paan, minuun vai Wie­niin.? Täl­lai­nen maa­ve­ro Wie­niin sää­det­tiin vuon­na 1922 ja edel­leen kau­pun­ki lai­u­noit­taa asun­to­tuo­tan­toa yhden pro­sen­tin nimel­lis­ko­rol­la, mikä tar­koit­taa nega­tii­vis­ta reaa­li­kor­koa. Woit tar­kis­taa lähteistä.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kum­paan, minuun vai Wie­niin.? Täl­lai­nen maa­ve­ro Wie­niin sää­det­tiin vuon­na 1922 ja edel­leen kau­pun­ki lai­u­noit­taa asun­to­tuo­tan­toa yhden pro­sen­tin nimel­lis­ko­rol­la, mikä tar­koit­taa nega­tii­vis­ta reaa­li­kor­koa. Woit tar­kis­taa lähteistä.

        Läh­teet kel­paa­vat ja kiin­nos­ta­vat. En sinän­sä epäi­le tari­naa. Se mitä ehdo­tat Suo­meen on tun­tuu seka­val­ta eikä herä­tä luottamusta.

      2. Ris­to Pel­to­la: Läh­teet kel­paa­vat ja kiin­nos­ta­vat. En sinän­sä epäi­le tari­naa. Se mitä ehdo­tat Suo­meen on tun­tuu seka­val­ta eikä herä­tä luottamusta.

        Mark­ki­na­häi­riöt herät­tä­vät har­vem­min luottamusta.

  3. Kil­pai­lu­vi­ran­omai­sil­la oli­si tosi­aan sel­vi­tet­tä­vää. Jos oikein muis­tan, Lem­min­käi­nen oli muka­na jo asfalt­ti­kar­tel­lis­sa ja itse en aina­kaan epäi­le het­keä­kään ettei­kö saman­lai­sen kar­tel­lin mah­dol­li­suus oli­si ole­mas­sa myös talo­jen raken­ta­mi­sen kohdalla.

    1. Juk­kis:
      Kil­pai­lu­vi­ran­omai­sil­la oli­si tosi­aan sel­vi­tet­tä­vää. Jos oikein muis­tan, Lem­min­käi­nen oli muka­na jo asfalt­ti­kar­tel­lis­sa ja itse en aina­kaan epäi­le het­keä­kään ettei­kö saman­lai­sen kar­tel­lin mah­dol­li­suus oli­si ole­mas­sa myös talo­jen raken­ta­mi­sen kohdalla.

      Tätä kar­tel­lia kut­su­taan Raken­nus­lii­tok­si, ja se on onnis­tu­nut lob­baa­maan mm. aidat työ­mai­den ympä­ril­le ja pakol­li­set kul­ku­kor­tit ja vero­nu­me­ro, jot­ta voi­daan teh­dä kaik­ki hal­vem­man ulko­mai­sen tai, ooh, alle tes-palk­ko­jen teke­vien työn­te­ki­jöi­den käy­tön estämiseksi.

      1. Krtek: Tätä kar­tel­lia kut­su­taan Raken­nus­lii­tok­si, ja se on onnis­tu­nut lob­baa­maan mm. aidat työ­mai­den ympä­ril­le ja pakol­li­set kul­ku­kor­tit ja vero­nu­me­ro, jot­ta voi­daan teh­dä kaik­ki hal­vem­man ulko­mai­sen tai, ooh, alle tes-palk­ko­jen teke­vien työn­te­ki­jöi­den käy­tön estämiseksi.

        Mei­naat, että Wie­nis­sä raken­ta­mi­nen on hal­vem­paa kuin Suo­mes­sa, kos­ka Wie­nis­sä har­maa talous on val­loil­laan raken­nus­bis­nek­ses­sä? Tuo on kiel­tä­mät­tä yksi mah­dol­li­nen seli­tys sil­le, mut­ta onko sinul­la mitään todis­tusai­neis­toa tuke­maan tätä seli­tys­tä vai onko se vaan spe­ku­loin­ti osaltasi?

      2. Jos osaa sak­saa, löy­tää var­sin hel­pos­ti pal­jon uuti­sia raken­nusa­lan kor­rup­tios­ta ja lait­to­mas­ta työ­voi­mas­ta Wienissä.

        Satun­nai­se­na englan­nin­kie­li­se­nä esi­merk­ki­nä (jo mel­ko van­ha juttu):

        sus­picions of lar­ge-sca­le, orga­ni­sed social secu­ri­ty and tax fraud in Austria, in par­ticu­lar in the con­struc­tion sector.”
        “sub-emplo­yer does not actual­ly pay any social insu­rance cont­ri­bu­tions, whi­le the emplo­yees invol­ved remain unin­for­med about this prac­tice. Wages are paid – if at all – spar­se­ly and in cash at the buil­ding site, wit­hout any receipts. No later than the work concer­ned is comple­ted, the pseu­do-com­pa­ny decla­res itself bankrupt.”

        https://www.eurofound.europa.eu/sr/publications/article/2003/controversy-over-organised-social-fraud-in-construction-industry

        https://kurier.at/chronik/oesterreich/aufgedeckt-so-arbeitet-die-baumafia-in-oesterreich/299.469.182
        https://derstandard.at/1256255805534/Millionenstrafe-moeglich-Illegale-Beschaeftigte-bei-Wiener-Baustelle

        Nämä ovat tie­tys­ti vain satun­nai­sia esi­merk­ke­jä, joil­la ei voi todis­taa ilmiön tilas­tol­lis­ta vai­ku­tus­ta raken­ta­mi­sen hin­toi­hin, mut­ta kyse ei sel­väs­ti­kään ole vain mar­gi­naa­li­ses­ta ilmiös­tä vaan aidos­ta huolenaiheesta.

    2. Kui­ten­kaan rak­sa­fir­mo­jen voit­to­pro­sen­tit eivät ole kovin kaksisia.

      Raha menee siis jon­ne­kin muu­al­le kuin rak­sa­kon­ser­nin osakkeenomistajille.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra kirjoittaa:
    “Wie­nis­sä on myös vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kra-asun­to­ja. Niis­sä vuo­kra­ta­so on nous­sut vii­me aikoi­na vii­den pro­sen­tin vuo­si­tah­tiin – sel­väs­ti nopeam­min kuin Hel­sin­gis­sä. Se siis ottaa vas­taan niuk­kuu­den, kun asu­kas­lu­ku kas­vaa nopeasti.

    Sei­nä on myös tulos­sa vas­taan. Wie­nis­sä on raken­net­tu vuo­sit­tain vain 6 000 asun­toa, mikä ei ole mis­sään suh­tees­sa 30 000 asu­kas­ta lähe­ne­te­vään vuo­tui­seen väes­tön­kas­vuun. Joko pit­kän väes­tön vene­he­mi­sen oan­sios­ta kau­pun­gis­sa on ollut tyh­jiä asu­to­ja tai sit­ten asu­mis­väl­jyys pie­ne­nee nopeas­ti. Tämä ei ennus­ta hyvää.”

    Jos asu­kas­lu­ku kas­vaa nopeas­ti ja vuo­kra­ta­so on nous­sut vii­den pro­sen­tin vuo­si­vauh­tiin niin tämä­hän tar­koit­taa että asun­to­ja pitäi­si raken­taa enem­män. Samaan aikaan hel­sin­gis­sä: “Tilas­to­kes­kuk­sen tie­to­jen mukaan [vuo­den 2018 lopul­la] hin­to­jen nousu oli ripe­ää var­sin­kin lähel­lä kes­kus­taa, kal­leusa­lueil­la 1 ja 2, jois­sa hinn­an­nousu oli kes­ki­mää­rin 4,7–4,8 pro­sent­tia. Kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta hinn­an­nousu oli mal­til­li­sem­paa kes­ki­mää­rin 2,7–2,8 pro­sent­tia.” (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006010250.html)
    Eli Wie­nin tilan­ne on huo­no, mut­ta eipä Hel­sin­ki­kään ero­tu eri­tyi­sem­min eduk­seen. Tosin mie­len­kiin­tois­ta miten har­vaan raken­ne­tus­sa Hel­sin­gis­sä onnis­tu­taan täl­lai­seen hin­na­nousuun, Wie­nis­sä voin uskoa että maas­ta aina­kin jos­sain vai­hees­sa alkaa olla pulaa jos ei vie­lä nyt ole. 

    Muut­to­liik­keen suu­ruu­des­ta, onko 30 000 asukasta/vuosi näi­den uusien asuk­kai­den “vika” jota pitää koit­taa kont­rol­loi­da rajoit­ta­mal­la tai kiel­täy­ty­mäl­lä raken­ta­mas­ta asun­to­ja? Jos kau­pun­kiin vir­taa pal­jon uusia asuk­kai­ta ja tämä koe­taan ongel­ma­na on ehkä syy­tä poh­tia mis­tä tämä joh­tuu, eivät ihmi­set sat­tu­man­va­rai­ses­ti muu­ta pai­kas­ta toi­seen. Suo­mes­sa­kin muut­to­lii­ke aika kohe­ren­tis­ti kes­kit­tyy muu­ta­maan kas­vu­kes­kuk­seen ja kyse on tus­kin mis­tään “sopu­li-ilmiös­tä” mis­sä ihmi­set aja­tuk­set­ta seu­raa­vat toi­si­aan. Syy on toden­nä­köi­ses­ti jos­sain laa­jem­mas­sa kan­san­ta­lout­ta kos­ke­vas­sa dynamiikassa.

    Jos asun­to­jen hin­ta­ta­so nousee muut­to­voi­ton tai min­kä tahan­sa muun syyn takia nopeam­min kuin inflaa­tio niin eikö oli­si parem­pi koet­taa hidas­taa tätä pro­ses­sia kai­kin kei­noin sen sijaan että pis­te­tään pää­tä pensaaseen?
    Oma mie­li­pi­tee­ni on että asun­to­pu­la ja kal­lis asu­mi­nen häi­rit­see talou­den toi­min­taa koko­nai­suu­des­saan, ja hei­jas­tuu myös ikä­väs­ti vaa­dit­tuun sosi­aa­li­tur­van tasoon.

  5. YLE:n sivuil­la: https://yle.fi/uutiset/3–10734080 on muu­ten jut­tu Wie­nis­tä ja sen naa­pu­ri­pää­kau­pun­gis­ta Bra­tis­la­vas­ta. Kau­pun­kien välil­le val­mis­tuu piak­koin uusi rau­ta­tie joka lyhen­tää mat­ka-ajat rei­lus­ta tun­nis­ta 40 minuut­tiin. Myös Wie­nin asun­to­ti­lan­net­ta käsitellään.

  6. Wie­nin vuo­kra-asun­toi­hin pää­se­vät vain Itä­val­lan kan­sa­lai­set ja kak­si vuot­ta Wie­nis­sä asu­neet? Mis­sä asu­vat tur­va­pai­kan haki­jat ja saa­neet? Eu kan­sa­lai­set? Ja miten tuo kah­den vuo­den taks­värk­ki hoi­tuu? Onko eri­tyi­siä väli­kau­den asun­to­ja jois­sa ehtoa voi suo­rit­taa? Ja onko­han niin että jos lap­se­na asuu Wie­nis­sä per­hees­sä, tuo ehto toteu­tuu sutjakasti?

    Sys­tee­mi vai­kut­taa luo­van san­gen yhte­näis­tä ja saman­mie­lis­tä kun­nal­lis­ta vuo­kra-asu­mis­ta. Var­maan­kin laa­du­kas­ta ja yllä­pi­dol­taan edullista.

      1. Tuu­la Palas­te:
        Yhtä­lail­la kuin Itä­val­lan kan­sa­lai­set, sosi­aa­li­siin vuo­kra-asun­toi­hin pää­se­vät EU-kan­sa­lai­set, Sveit­sin kan­sa­lai­set, EWR-kan­sa­lai­set ja pysy­vän oles­ke­lu­lu­van saa­neet ulko­maa­lai­set, https://www.immobilienscout24.at/wohnen/sozialwohnungen.html

        - unoh­din Gene­ven sopi­muk­sen mukai­set pako­lai­set (Flücht­lin­ge nach Gen­fer Konvention)

      2. – unoh­din Gene­ven sopi­muk­sen mukai­set pako­lai­set (Flücht­lin­ge nach Gen­fer Konvention)

        Ymmär­tääk­se­ni kui­ten­kin hei­tä­kin kos­kee tuo kah­den vuo­den asu­mi­nen Wie­nis­sä — aina­kin jotain pakolaisryhmää.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ymmär­tääk­se­ni kui­ten­kin hei­tä­kin kos­kee tuo kah­den vuo­den asu­mi­nen Wie­nis­sä – aina­kin jotain pakolaisryhmää.

        Mie­len­kiin­toi­nen sivus­to tuo. Tuo kah­den vuo­den asu­mi­sai­ka täy­ty­nee hoi­taa var­maan kaik­kien. Näkyi sivul­la tie­to että ’Sozialwohnung’in tavan­omai­nen jono­tusai­ka on 1,5 vuot­ta. Lie­kö sit­ten har­kin­taa kuten kait Suo­mes­sa ja pako­lai­sil­la etusija.…

  7. > Asun­to­po­li­tiik­kaa on hel­pot­ta­nut erityisesti
    > kau­pun­gin asu­kas­lu­vun pit­kä­ai­kai­nen alamäki.

    Olki­ko tuo väki­lu­vun ale­ne­mi­nen itse aiheu­tet­tua vai­ko ylei­nen trendi?

    – Mihin muut­ti­vat ne mil­joo­nat ihmi­set, jot­ka muu­toin oli­si­vat muut­ta­neet Wien’iin?
    — Tuli­vat­ko he onnel­li­sem­mak­si siel­lä (muu­al­la) kuin mitä oli­si­vat olleet suur­kau­pun­ki-Wie­nis­sä? Jon­ne­kin­han kas­va­va väes­tö hakeutui.
    — Vai jäi­vät­kö nuo mil­joo­nat ihmi­set lopul­ta koko­naan syntymättä?

    Ehkä sosia­lis­mi sit­ten­kin on rat­kai­su maa­il­man lii­ka­kan­soit­tu­mi­seen! Eivät ala­ti kas­va­vat suurkaupungit.

    > aiem­paa sel­väs­ti useam­pi halu­aa asua
    > kes­kus­ta­mai­ses­ti lähiö­asu­mi­sen sijasta

    Tämä näyt­täi­si olleen tren­di myös ennen vuot­ta 1910. Tääl­tä löy­tyy Wien­nan gra­fiik­ka vuo­des­ta 1750 alkaen.
    https://www.wolframalpha.com/input/?i=vienna+austria+population+history
    Pelk­kä gra­fii­kan kuva täs­tä linkistä.

    > Onko tämän ”perus­tu­lon”
    > sito­mi­nen asu­mi­seen järkevää?

    Mie­les­tä­ni asu­mis­tu­ki pitää olla hen­ki­lö­koh­tai­nen ja asu­mi­sen muo­dos­ta tai laa­dus­ta riip­pu­ma­ton. Siis perus­tu­lon mää­rään las­ke­taan [80%] hen­ki­lön mak­si­maa­li­ses­ta asu­mis­tues­ta. Loput [20%] kuu­luu asun­non omis­ta­jal­le eikä sitä voi­da muil­le mak­saa. Nyky­ään­hän kaik­ki [100%] asu­mis­tues­ta kuu­luu sijoittajalle.

    Jos joku arvos­taa esi­mer­kik­si kol­lek­tii­via­su­mis­ta enem­män kuin laki ja KELA sal­lii, ei hän­tä pitäi­si ran­gais­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta valin­nas­ta alen­ta­mal­la asu­mis­tu­kea. Tai, jos vaik­ka­pa halu­aa asua met­säs­sä, hänel­le­kin kuu­luu täy­si asu­mis­tu­ki. Onhan kol­lek­tii­via­su­ja valin­nal­laan vapaut­ta­nut “nor­min mukai­sen” asun­non (johon hänel­lä siis oli­si ollut oikeus) jon­kun muun käyt­töön ja täl­lä taval­la hel­pot­ta­nut kau­pun­gin asuntotilannetta.

    – Tar­kem­min sanot­tu­na. Asui­pa hen­ki­lö tai ei, tai asui­pa mis­sä tahan­sa, hänel­le mak­se­taan perus­tu­lo­na [80%] mak­si­maa­li­ses­ta asu­mis­tues­ta ja sen pääl­le [20%] kor­va­mer­kit­ty­nä osto­se­te­li­nä, jol­la voi mak­saa vuo­kraa sijoit­ta­jal­le, jos sel­lai­nen on.

    1. K‑Veikko:

      Olki­ko tuo väki­lu­vun ale­ne­mi­nen itse aiheu­tet­tua vai­ko ylei­nen trendi?

      — Mihin muut­ti­vat ne mil­joo­nat ihmi­set, jot­ka muu­toin oli­si­vat muut­ta­neet Wien’iin?
      — Tuli­vat­ko he onnel­li­sem­mak­si siel­lä (muu­al­la) kuin mitä oli­si­vat olleet suur­kau­pun­ki-Wie­nis­sä? Jon­ne­kin­han kas­va­va väes­tö hakeutui.
      — Vai jäi­vät­kö nuo mil­joo­nat ihmi­set lopul­ta koko­naan syntymättä?

      Maa­il­man­so­dat vähe­si­vät tun­tu­vas­ti väkilukua.
      Myö­hem­min tapah­tui muut­toa (Län­si-) Sak­saan jos­sa parem­pi työllisyystilanne.
      Lap­sia jäi myös syn­ty­mät­tä maa­il­man­so­tien jäl­keen kos­ka mie­his­tä oli pulaa.
      Jotain rajan­siir­to­ja myös teh­tiin 2. maa­il­man­so­dan molem­min puo­lin. Kau­pun­ki sekä kas­voi että kutis­tui maantieteellisesti

      1. Wien oli ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan päät­ty­mi­seen saak­ka 50 mil­joo­nan ihmi­sen Itä­val­ta-Unka­rin pää­kau­pun­ki. Sodan jäl­kei­sen Itä­val­lan väki­lu­ku oli vain 6,5 mil­joo­naa. Kah­den mil­joo­nan asuk­kaan Wien oli lii­an suu­ri Itä­val­lan tarpeisiin.

    2. Ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen on Wie­nis­sä huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa kuin Hel­sin­gis­sä. Jos oli­sin kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen, yrit­täi­sin sel­vit­tää, mik­si edul­li­sia raken­nus­ma­te­ri­aa­le­ja ei tuo­da Itä­val­las­ta Suo­meen. Raken­nus­leh­ti tosin reivt­ti uuti­ses­saan, että raken­nus­liik­keet tah­koa­vat Hel­sin­gis­sä asun­noil­la koh­tuut­to­man suu­ria voittoja. 

      Mikä raken­nus­ma­te­ri­aa­li kan­nat­tai­si talou­del­li­ses­ti lai­va­ta tän­ne. Suu­ri­na mää­ri­nä. Hiek­kaa, soraa, puu­ta? Työ­voi­ma tuo­daan jo.

      Voi­si kokeil­la tuu­na­ta säätelykeinoja:

      1) Hel­sin­gis­sä on raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sia nos­ta­via nor­me­ja jos jon­kin­lais­ta. Vaik­ka esteet­tö­myys­mää­räyk­set uusis­sa ker­ros­ta­lois­sa. Könk­kö­län ‑rau­ha hänen muis­tol­leen- monis­ta hie­nois­ta saa­vu­tuk­sis­ta tämä on tul­lut mak­sa­maan sivul­li­sil­le mie­les­tä­ni vähän enem­män kuin kukaan haluai­si aja­tel­la. Ymmär­tääk­se­ni mil­lai­nen kuva poliit­ti­sil­la päät­tä­jil­lä voi­si olla esteet­tö­myy­den raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sis­ta ker­ros­ta­los­sa, vil­kai­sin ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön raport­tia 27 (2014). Kiva, sup­pea pape­ri­har­joi­tus, mut­ta esit­tää onnet­to­man ruusui­sen kuvan.

      2) Pako­te­taan uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa asun­to­ja isom­mik­si (vähem­män yksiöi­tä, enem­män per­hea­sun­to­ja, isom­pia neliö­mää­riä tms.) Kyl­lä ne raken­ta­jan kat­teet sil­lä rapi­se­vat 🙂 Kir­joit­ti­kos HS, että asu­mi­nen Wie­nis­sä on pait­si hal­vem­paa myös väljempää?

      Kau­pun­gin omas­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa osat­tai­siin ehkä vas­ta­ta sii­hen, mikä tääl­lä maksaa?

  8. Wie­nis­sä on edul­lis­ta asua kos­ka asun­to­si­joit­ta­jia ja raken­ta­mi­sen osa­puo­lia (mate­ri­aa­li­teol­li­suut­ta, suun­nit­te­li­joi­ta, raken­nus­liik­kei­tä, tont­ti­ra­has­to­ja jne.) ei ole pääs­tet­ty ryös­tä­mään asu­mis­ta eli yhtä kes­keis­tä perus­tar­vet­ta. Suo­mi on toi­sen ääri­lai­dan irvi­ku­va val­ta­van suu­ri­ne asu­mis­tu­ki­me­noi­neen ja Koja­moi­neen. Ja aika moni on kes­kus­ta-asun­nol­laan Hel­sin­gis­sä vau­ras­tu­nut niin ettei töi­tä tar­vit­si­si tehdä.

    Toi­vot­ta­vas­ti käsit­te­let kir­jas­sa­si vuo­kra-asun­to­mark­ki­noi­ta laa­jem­min­kin Län­si-Euroo­pan osal­ta, jos­sa jon­kin­lai­nen vuo­kra­sään­te­ly on enem­män pää­sään­tö kuin poik­keus. Koh­tuul­li­sen hyvin toi­mi­via on mui­ta­kin kuin Wien.

    Raa­ka­maan pak­ko­lu­nas­ta­mi­seen­han ei ole Hel­sin­gis­sä mitään tar­vet­ta kun kau­pun­ki omis­taa jo lähes kai­ken raken­ta­mat­to­man maan.

    Hel­sin­gin kau­pun­ki hyö­tyy mer­kit­tä­väs­ti nyky­ti­lan­tees­ta. Kau­pun­ki pitää tont­tien myyn­ti­hin­nat ja vuo­krat kor­keal­la mak­si­moi­dak­seen tulon­sa. Tämä poli­tiik­ka kaa­tuu koko maan veron­mak­sa­jien mak­set­ta­vak­si kun Kela hoi­taa asu­mis­tuet val­tion­ve­ro­tuk­ses­ta. Kun OS:n mukaan näil­lä tont­ti­tu­loil­la saa­daan kun­ta­ve­ro 2% alem­mak­si, niin sii­tä taas hyö­ty valuu yksi­no­maan hyvä­tu­loi­sil­le. Mut­kat suo­rik­si oikoen asu­mi­sen tuet valu­vat Hel­sin­gis­sä pait­si asun­to­si­joit­ta­jil­le niin myös hyvä­tu­loi­sil­le alen­ne­tun kun­ta­ve­ron kautta.

    Kiin­teis­tö­ve­ro­tus on Suo­mes­sa kiris­ty­nyt mut­ta on edel­leen monia mui­ta län­si­mai­ta kevyem­pää. Eri­tyi­sen kevyt­tä se on suh­tees­sa asun­to­jen arvoon juu­ri Hel­sin­gin ratik­ka­kau­pun­gis­sa. Satun­nai­so­tan­nal­la otin ver­tai­luun omal­la ton­til­la ole­van ker­ros­ta­lon Kan­nel­mäes­tä ja Sil­ta­saa­res­ta. Molem­mis­sa kiin­teis­tö­ve­ro on noin 6 euroa/m2/vuosi. Sil­ta­saa­res­sa asun­to­jen neliö­hin­ta on kui­ten­kin noin kak­sin­ker­tai­nen. Niin­pä kiin­teis­tö­jen vero­tusar­vot pitää ratik­ka­kau­pun­gis­sa tupla­ta jot­ta pääs­tään ajan tasal­le ja rei­luu­teen asiassa.

    Raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set Itä­val­ta vs. Suomi:
    http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Suomessa_opittavaa_Itavallan_asuntoraken

    Mik­si Wie­nis­sä asu­taan hal­val­la: http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006050923.html

    1. vk:

      Mik­si Wie­nis­sä asu­taan hal­val­la: http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006050923.html

      Kii­tos täs­tä artik­ke­lis­ta. Lopus­sa on mie­len­kiin­toi­nen lause:

      Rau­tae­si­ri­pun kaa­tu­mi­sen jäl­keen 1990-luvul­la Wie­niin koh­dis­tui kova asun­to­ky­syn­tä. Tuol­loin kau­pun­ki osti aktii­vi­ses­ti maa­ta. Tänä päi­vä­nä se näkyy esi­mer­kik­si siten, että kau­pun­ki voi myy­dä tont­te­ja edul­li­ses­ti rakennuttajille.”

      Heil­lä Wie­nis­sä on siis sel­väs­ti eri­lai­nen logiik­ka toi­min­nas­saan, Hel­sin­gis­sä tont­ti­myyn­tiä ja ‑vuo­kraa­mis­ta käy­te­tään ymmär­tääk­se­ni ensi­si­jai­ses­ti tulon­läh­tee­nä kaupungille.

      Myös tämä artik­ke­li voi olla kiinnostava:

      http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/asumistuet-selvassa-kasvussa-viimeiset-kymmenen-vuotta/
      Ja tuos­ta eri­tyi­ses­ti tämä kohta:
      “Asu­mis­me­no­jen kal­leu­des­ta joh­tu­va tuen tar­ve taas on itses­sään oire mark­ki­noi­den epätasa­painosta, johon voi­daan vai­kut­taa pikem­min­kin tar­jon­taa lisää­vil­lä toi­mil­la kuin täs­sä tar­kas­tel­tu­jen kysyntä­tukien avulla.”

      Tämän pitäi­si olla aika sel­vää kenel­le tahan­sa jol­la on jokin perus­ym­mär­rys markkinataloudesta.
      Kuten aikai­sem­mas­sa kom­men­tis­sa­ni perään­kuu­lu­tin, jos kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan niin sit­ten tulee raken­taa lisää asun­to­ja. Tai sit­ten ohja­ta kysyn­tä muu­al­le, mut­ta kiel­täy­ty­mi­nen toi­mi­mas­ta eli lisää­mäs­tä asun­to­tar­jon­taa ei pois­ta mark­ki­noi­den epätasapainoa.

      Se että kunta/kaupunki kont­rol­loi kaa­voi­tus­ta tar­koit­taa että kunnan/kaupungin tulee olla aktii­vi­nen toi­mi­ja raken­ta­mi­ses­sa ja asun­to­mark­ki­noil­la taval­la tai toi­sel­la, muu­ten mark­ki­nat eivät toi­mi. Nyt Hel­sin­ki puo­lik­si pant­taa tont­te­ja ja kaa­voit­taa lais­kas­ti ja har­vas­ti eikä täy­den­nys­ra­ken­na. En viit­si­si edes mai­ni­ta kuin­ka irvok­kail­ta siir­to­la­puu­tar­hat met­ro- ja juna-ase­mien lähel­lä (~ <= 20–25 min kes­kus­taan jul­ki­sil­la) näyt­tä­vät samaan aikaan kun asun­to­jen hin­nat nouse­vat 4% vuodessa.
      Jos Hel­sin­ki ei lope­ta mark­ki­noi­den tahal­lis­ta jar­rut­ta­mis­ta ja kuris­ta­mis­ta toi­mil­laan tuli­si har­ki­ta esi­mer­kik­si kaa­voi­tuk­sen vapaut­ta­mis­ta toi­mi­maan jol­lain muul­la meka­nis­mil­la tai luo­vut­taa se jol­le­kin vas­tuul­li­sem­mal­le osapuolelle.

      Vaih­toeh­toi­ses­ti asian­osais­ten vit­kut­te­lua voi­si ehkäis­tä siir­tä­mäl­lä asu­mis­tuet kun­tien ja kau­pun­kien itse mak­set­ta­vak­si, luu­li­sin että Hel­sin­ki­kin heräi­si aktii­vi­sem­paan asun­to­po­li­tiik­kaan kun sen menot uhkai­si­vat kas­vaa yli mil­jar­dil­la eurol­la vuodessa.

      Raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat asia erik­seen. Kui­ten­kin tämä artik­ke­li, johon Osmo ilmei­ses­ti viit­ta­si päi­vi­tyk­ses­sään, on aika vah­va todis­te mark­ki­na­häi­riös­tä tai jon­kin­lai­ses­ta kar­tel­lis­ta, olet­taen että tie­dot pitä­vät paik­kaan­sa. Jos mark­ki­noil­la oli­si toi­mi­va kil­pai­lu­ti­lan­ne ei pitäi­si olla mah­dol­lis­ta että voi­tot nouse­vat näin suuriksi.

      https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/uusissa-asunnoissa-huimat-katteet-helsingissa-rakentajien-voitot-jopa-useita-tuhansia-euroja-neliolta/

  9. Joko kun­tien oikeus maa­no­mis­tuk­seen tulee kiel­tää muil­ta kuin jul­kis­ten raken­nus­ten osal­ta tai kaa­voi­tus­mo­no­po­li tulee pur­kaa. Toi­mi­vat mark­ki­nat ovat kulut­ta­jal­le, täs­sä tapauk­ses­sa asuk­kaal­le paras tur­va koh­tuul­li­seen hintatasoon.

    Tämän jutun perus­teel­la voi tode­ta, että min­kään sor­tin sosia­lis­te­ja ei kan­na­ta kos­kaan pääs­tää val­taan. Ne ovat aina sinun taskuillasi.

  10. Kun val­tiot ja kau­pun­git saa­vat lai­naa hyvin edul­li­ses­ti, tämän lai­nan välit­tä­mi­nen eteen­päin asu­mi­seen vai­kut­taa jär­keen käyvältä.

    Täs­tä­hän olet aiem­min­kin kir­joit­ta­nut sanoen, että val­tiol­la ja kun­nal­la on suh­teel­li­nen etu omis­ta­mi­ses­sa, kos­ka saa­vat hal­paa lai­naa. Toi­saal­ta, mul­le ei ole ihan sel­vää, että se tar­koit­tai­si etua nime­no­maan etua asun­to­jen omis­ta­mi­ses­sa. Eikö val­tioi­den ja kun­tien pikem­min­kin kan­nat­tai­si sijoit­taa indek­si­ra­has­toi­hin lainarahalla?

  11. Wie­nin asun­non­tuo­tan­nos­ta puhut­taes­sa pyy­täi­sin otta­maan yhteyt­tä fak­to­jen tar­kis­ta­mi­sek­si ja oikean tie­don saamiseksi:
    GBV =
    Öster­reic­hischer Ver­band Gemein­nuetzi­ger Bau­e­ve­rei­ni­gun­gen — Revisionsverband,
    Austrian Fede­ra­tion of Limi­ted-Pro­fit Housing

    Liit­toon kuu­luu noin 190 ns. yleis­hyö­dyl­lis­tä rakennusfirmaa.

  12. Edul­li­sen asu­mi­sen suur­kau­pun­ke­ja tun­tuu yhdis­tä­vän se, että niis­sä on run­saas­ti van­haa raken­nus­kan­taa ja asu­kas­mää­rä on alem­pi kuin huip­pu­vuo­si­naan. Täs­tä voi­si teh­dä ihan vain kysyn­tään ja tar­jon­taan perus­tu­via olet­ta­muk­sia sii­tä, mik­si hin­nat eivät ole nous­seet. Kas­va­vis­sa kau­pun­geis­sa, jois­sa raken­nus­kan­ta on suu­rel­ta osin uut­ta ja kysyn­tä suu­rem­paa kuin tar­jon­ta, hin­to­jen nousu ei yllä­tä. Esim. Wie­nis­sä ja Ber­lii­nis­sä­kin edul­li­suu­den aika näyt­tää ole­van pian ohi, jos ja kun kas­vu jat­kuu tar­peek­si nopeana.
    Ehkä lop­pu­jen lopuk­si ei ole niin väliä, har­ras­te­taan­ko vuo­kra­sään­te­lyä vai mak­se­taan­ko asu­mis­tu­kea ja toi­mii­ko kau­pun­ki vai yksi­tyi­nen raken­nut­ta­ja­na… Samaan lop­pu­tu­lok­seen voi­daan pääs­tä kum­mal­la­kin taval­la — ja molem­mis­sa tavois­sa tuen suu­ruu­den oikean tason mää­rit­tä­mi­nen on yhtä vai­ke­aa. Asi­aan liit­tyy myös poliit­ti­nen ulot­tu­vuus: Wie­nis­sä on kun­nal­li­ses­ti halut­tu tukea vuo­kra-asu­mis­ta kun taas Suo­mes­sa on val­tiol­li­ses­ti halut­tu tukea omistusasumista.
    Sii­hen, mik­si raken­ta­mi­nen Suo­mes­sa on niin kal­lis­ta, on kyl­lä syy­tä paneu­tua. Koko kaa­voi­tuk­sen, suun­nit­te­lun ja raken­ta­mi­sen pro­ses­si on jos­kus hyvin­kin ras­kas ja ehkä kil­pai­lu­kin eri tasoil­la voi­si toi­mia paremmin…

    1. Vil­le:Suo­mes­sa on val­tiol­li­ses­ti halut­tu tukea omistusasumista 

      Täl­lä val­tiol­li­sel­la poli­tii­kal­la on sel­keä yhteys suo­ma­lais­ten pyr­ki­myk­seen säi­lyä itse­näi­se­nä: Jokai­sel­la on ollut oma koti (uskon­to ja isän­maa) puolustettavana.

      Miten Wie­nis­sä kävi? Kun se omak­sui sosia­lis­ti­sen poli­tii­kan, vei kan­sa­lai­sil­ta oman kodin ja teki heis­tä vuo­kra­lai­sia, jou­tui­ko se sen jäl­keen ulko­mais­ten voi­mien armoil­le rie­po­tel­tiin­ko kau­pun­kia ja jaet­tiin­ko sitä mie­lin mää­rin ulko­mail­la teh­ty­jen pää­tös­ten mukaisesti.

      Ajat ovat muut­tu­neet. Enää ei läh­de­tä puo­lus­ta­maan omaa kotia, jos sii­tä ei mak­se­ta riit­tä­vän hyvin, palk­ka-armei­ja. Ja toi­sek­seen se oma koti­kin on jo myy­ty ulko­mai­sil­le sijoi­tus­ra­has­toi­ee, että se sii­tä. Joten­kin koem­me, että ulko­mail­le teh­dään Suo­men osal­ta parem­pia pää­tök­siä kuin tääl­lä kotimaassa.

  13. Suo­ma­lai­nen raken­nus­teol­lis­suus on moni­sai­ras ala. Ensin­nä­kin kil­pai­lu on ulko­mais­ten tytä­ryh­töi­den varas­sa, jol­loin heil­lä ei ole myös­kään tääl­lä kovin kum­mal­lis­ta kehi­tys­pa­nos­ta. Lisäk­si ala on lamois­sa kar­si­nut hou­kut­ta­uu­ten­sa yli­opis­to- ja amk-tasoil­la 90-luvul­ta läh­tien, mikä näkyy rek­ry­toin­neii­sa ja koti­mai­ses­sa osaa­mi­ses­sa ja johtamisessa.

    Itse koti­mai­sen kor­jaus­ra­ken­ta­mi­seen eri­kois­tu­neen pörs­siyh­tiön uhri­na sel­vi­si, että alal­la itsel­lään ei ole tar­vet­ta osaa­mi­sel­le eikä kil­pai­lul­le. Kyn­tyn­tää on ilmei­ses­ti vaik­ka tou­hu oli­si käy­sin käde­tön­tä. Pie­nel­lä­kin laa­tu­pa­nos­tuk­sel­la hei­dän oma tuot­ta­vuu­ten­sa para­ni­si ja säh­läyk­ses­tä joh­tu­va huk­ka vähe­ni­si 5 — 15% hel­pos­ti. Laa­tu­jär­jes­tel­miä on, mut­ta nii­tä ei viit­si­tä käyttää.

    Pahin­ta on, että kukaan ei väli­tä. Käy­tän­nös­sä tili teh­dään puhu­mal­la, pit­kil­lä vii­väs­tyk­sil­lä ja kie­roi­lul­la YSE:n auk­ko­jen avul­la. Ei mil­lään muul­la alal­la asiak­kai­ta voi koh­del­la niin pait­si hoi­va­ko­deis­sa. Vain rahal­li­set seu­rauk­set mer­kit­se­vät, eivät AVI:n huo­mau­tuk­set tai muu vas­taa­va. Ilmei­ses­ti talo­yh­tiöt ja kun­nat ovat help­po­ja uhre­ja. Lisäk­si pie­nem­mis­sä sar­ja­kon­kurs­siy­ri­tyk­sil­lä toi­mi­vien vei­ja­rei­den kans­sa kon­kurs­sia­sia­miel­lä oli­si työ­sar­kaa ja lain­sää­dän­tö on lepsua.

    Raken­nusa­la on ollut ongel­mis­sa sen 30 vuot­ta ja itse siel­tä suos­ta he eivät nouse. Oli­si­ko VaKe:n rahoi­tet­ta­va “uusi raken­ta­ja”, jos­sa toi­mit­tai­siin kuten kil­pail­luil­la aloil­la toi­mi­taan? Raken­niusa­lan YSE sopi­museh­dois­sa on kun­tien siir­ryt­tä­vä 20 vuo­den takuu­ai­kaan ja kiin­teis­tö­jen vaa­ti­mi­seen pan­teik­si takuun mak­sa­mi­sek­si. Ehkä sit­ten enään ei teh­dä homekouluja.

  14. Mikä on asun­to­jen laa­tu Wienissä? 

    Mil­lai­nen on ener­gia­te­hok­kuus ja säh­kö­tur­val­li­suus jne? Saa­ko hal­val­la hyvää?

    1. Nn:
      Mikä on asun­to­jen laa­tu Wienissä? 

      Mil­lai­nen on ener­gia­te­hok­kuus ja säh­kö­tur­val­li­suus jne? Saa­ko hal­val­la hyvää? 

      Hesa­rin aiem­man artik­ke­lin ja sen kom­ment­tien (Wie­nis­sä asu­nei­den suo­ma­lais­ten) mukaan läm­mi­tyk­ses­tä jou­tuu aina­kin van­hois­sa talois­sa mak­sa­maan erik­seen ja se voi tal­vi­sin olla aika huo­mat­ta­va sum­ma vuo­kran päälle.
      Keit­tiöi­den kalus­teet eivät myös­kään kuu­lu asun­toon kiinteästi.
      Enti­sai­koi­na jou­tui kuu­lem­ma puhe­lin­liit­ty­mää jonot­ta­maan mon­ta­kym­men­tä vuot­ta, eli käy­tän­nös­sä asuin­ta­lon por­ras­huo­nees­sa oli yhtei­nen puhe­lin. Tätä ongel­maa ei tie­ten­kään ole enää. Sen panin tosin huo­mioon että met­ros­sa ja maa­na­lai­sis­sa tilois­sa kän­nyk­kä­ver­koil­la ei ollut peittoa!
      Wie­nin suo­sio esim ulko­maa­lais­ten kes­kuu­des­sa perus­tu­nee van­han­ajan char­miin sekä sii­hen että kau­pun­gin kult­tuu­rie­lä­mä on vähin­tään samal­la tasol­la kuin Parii­sin, Roo­man tai Ber­lii­nin, ja hin­ta­ta­son edul­li­suu­teen ja sii­hen että väli­mat­kat niin Väli­me­rel­le kuin Alpeil­le on muu­ta­ma tun­ti. Jos itse pitäi­si vali­ta jokin muu euroop­pa­lai­en pää­kau­pun­ki mis­sä asua kuin Hel­sin­ki (sil­lä kou­lu­tuk­sel­la ja kie­li­tai­dol­la mikä nyt on) niin valit­si­sin toden­nä­köi­ses­ti Wie­nin ja Köö­pen­ha­mi­na oli­si seuraava.

  15. SRV 2018: Tulos ennen vero­ja oli ‑37,3 M€, ‑3% lii­ke­vaih­dos­ta-> Ei ollen­kaan osin­koa. Net­to­vel­kaan­tu­mi­sas­te 121,1%. Luvut “krii­siyh­tiö­luo­kas­sa”.
    YIT hiu­kan parem­pi: voit­to ennen vero­ja 2018 59.1M€, kui­ten­kin vai­vai­set 1.5% lii­ke­vaih­dos­ta, vel­kaan­tu­mi­sas­te 53.6%.
    ->raken­nus­liik­kei­den voi­tot ei seli­tä kus­tan­nus­ta­soa. Päin­vas­toin, raken­nus­yh­tiöt ovat tuke­neet raken­ta­mi­sen edul­li­suut­ta “tal­koo­hen­ges­sä”. Hel­sin­gin­kin lie­nee syy­tä varau­tua, että raken­ta­jia pois­tuu mark­ki­noil­ta toi­min­nan kan­nat­ta­mat­to­muu­den takia. Jos raken­ta­mi­sen kus­tan­nus­ta­so-ongel­ma oli­si minun rat­kais­ta­va­na, niin etsi­sin syi­tä seu­raa­vak­si sään­te­lys­tä ja veroasteesta.

    1. Ros­mo Jos raken­ta­mi­sen kus­tan­nus­ta­so-ongel­ma oli­si minun rat­kais­ta­va­na, niin etsi­sin syi­tä seu­raa­vak­si sään­te­lys­tä ja veroasteesta. 

      Yksi mer­kit­tä­vä asia on myös raken­nus­tuot­tei­den tuo­tan­non huk­ka: val­mis­te­tus­ta beto­nis­ta puo­let ja kor­ja­tus­ta puus­ta ehkä 10% saa­daan hyö­dyn­net­tyä raken­ta­mi­ses­sa. Tämän lisäk­si suun­nit­te­lus­sa sekä työ­maal­la tapah­tuu vir­hei­tä ja vahin­ko­ja, joi­ta kor­ja­taan, jol­loin aika­tau­lut veny­vät ja työn teho­kas orga­ni­soin­ti kärsii.

    2. Ros­mo: SRV 2018: Tulos ennen vero­ja oli ‑37,3 M€, ‑3% lii­ke­vaih­dos­ta-> Ei ollen­kaan osin­koa. Net­to­vel­kaan­tu­mi­sas­te 121,1%. Luvut “krii­siyh­tiö­luo­kas­sa”.
      YIT hiu­kan parem­pi: voit­to ennen vero­ja 2018 59.1M€, kui­ten­kin vai­vai­set 1.5% lii­ke­vaih­dos­ta, vel­kaan­tu­mi­sas­te 53.6%.
      ->raken­nus­liik­kei­den voi­tot ei seli­tä kus­tan­nus­ta­soa. Päin­vas­toin, raken­nus­yh­tiöt ovat tuke­neet raken­ta­mi­sen edul­li­suut­ta “tal­koo­hen­ges­sä”. Hel­sin­gin­kin lie­nee syy­tä varau­tua, että raken­ta­jia pois­tuu mark­ki­noil­ta toi­min­nan kan­nat­ta­mat­to­muu­den takia. Jos raken­ta­mi­sen kus­tan­nus­ta­so-ongel­ma oli­si minun rat­kais­ta­va­na, niin etsi­sin syi­tä seu­raa­vak­si sään­te­lys­tä ja veroasteesta.

      Suu­rim­pien gryn­de­rei­den tulos­ta pai­naa oma tyh­myys edel­li­sen laman aika­na. Kaik­ki omat työn­te­ki­jät pot­kit­tiin pois ja kor­vat­tiin ali­hank­ki­joil­la, ja nyt kun alal­la on käy­tän­nös­sä täys­työl­li­syys pois­pot­ki­tut duu­na­rit otta­vat yrit­tä­ji­nä oman­sa takai­sin. Raken­nusa­lan ali­hank­ki­jat teke­vät ihan käsit­tä­mät­tö­män hyvää tulos­ta; suu­rim­man osan tie­dot eivät ole jul­ki­sia, mut­ta esi­mer­kik­si työ­ko­nei­ta vuo­kraa­va pörs­siyh­tiö Rami­rent teki vii­me vuon­na 106,8 mil­joo­nan euron tulok­sen 711 mil­joo­nan liikevaihdolla.

      Noin ylei­sem­min raken­ta­mi­sen hin­ta­ta­son näkee kat­so­mal­la uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­to­ja Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Oulus­ta saa uuden ker­ros­ta­loa­sun­non vuo­kra­ton­til­la 2500 eurol­la neliö, ja vaik­ka Hel­sin­gis­sä maa­pe­rä, pysä­köin­ti­nor­mi, tiu­kem­mat vaa­ti­muk­set jul­ki­si­vu­jen osal­ta ja kal­liim­pi työ­voi­ma nos­ta­vat­kin hin­taa, eivät raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set Hel­sin­gis­sä­kään nouse mil­lään 4000 euron yli asuin­ne­liöl­tä. Kyl­lä sii­tä katet­ta raken­ta­jil­le jää jos kau­pun­gin polii­tik­ko­jen päät­tä­mä “käy­pä hin­ta” ton­tis­ta on 1400 euroa neliö ja myyn­ti­hin­ta 8000.

      Isoin syy raken­ta­mi­sen kal­leu­teen Suo­mes­sa on ihan perin­tei­nen kil­pai­lun puu­te. Raken­ta­mi­sen pro­ses­sit aika­tau­lut­ta­mi­sen ja mit­ta­tark­kuu­den osal­ta ovat ihan kehi­tys­maa­ta­sol­la, ja raken­nus­osa­kau­pas­sa on pal­jon pai­kal­li­sia mono­po­le­ja. Kes­ki-Euroo­pan kes­kel­lä sijait­se­va Wien on kil­pai­lul­li­ses­ti ihan toi­ses­sa ase­mas­sa kuin Helsinki.

      1. Kil­pai­lun puu­te raken­ta­mi­ses­sa on epä­us­kot­ta­va pää­asial­li­sek­si seli­tyk­sek­si. Sijoittaja/projektinjohtotasolla osoi­tin sen vää­räk­si aikai­sem­mas­sa kom­men­tis­sa­ni. Ali­hank­ki­joi­ta on paljon->kartellin muo­dos­ta­mi­nen on han­ka­laa. Jos ali­hank­ki­jois­ta on pulaa, nii­tä ilmes­tyy ket­te­räs­ti lisää, mikä­li ahneus ei ole maa­il­mas­ta kadon­nut. Kui­ten­kin: Hel­sin­ki-Oulu esi­merk­ki­si on ihan mielenkiintoinen->kilpailun edel­ly­tyk­siä pitää jat­ku­vas­ti val­voa ja kohen­taa. Sään­te­lyn kans­sa pitää olla tark­ka­na, ettei käy kuten finans­si- ja lää­ke­teol­li­suu­des­sa, jois­sa vain hyvin pie­ni mää­rä suu­rim­pia sel­vi­ää sään­te­ly­taa­kas­ta ja sitä­kaut­ta vapaan kil­pai­lun hyö­dyt jää­vät pieniksi.

      2. Ros­mo:
        Kil­pai­lun puu­te raken­ta­mi­ses­sa on epä­us­kot­ta­va pää­asial­li­sek­si seli­tyk­sek­si. Sijoittaja/projektinjohtotasolla osoi­tin sen vää­räk­si aikai­sem­mas­sa kom­men­tis­sa­ni. Ali­hank­ki­joi­ta on paljon->kartellin muo­dos­ta­mi­nen on han­ka­laa. Jos ali­hank­ki­jois­ta on pulaa, nii­tä ilmes­tyy ket­te­räs­ti lisää, mikä­li ahneus ei ole maa­il­mas­ta kadon­nut. Kui­ten­kin: Hel­sin­ki-Oulu esi­merk­ki­si on ihan mielenkiintoinen->kilpailun edel­ly­tyk­siä pitää jat­ku­vas­ti val­voa ja kohen­taa. Sään­te­lyn kans­sa pitää olla tark­ka­na, ettei käy kuten finans­si- ja lää­ke­teol­li­suu­des­sa, jois­sa vain hyvin pie­ni mää­rä suu­rim­pia sel­vi­ää sään­te­ly­taa­kas­ta ja sitä­kaut­ta vapaan kil­pai­lun hyö­dyt jää­vät pieniksi.

        Kil­pai­lun puu­te on lähin­nä raken­nut­ta­ja­puo­lel­la, ja sii­hen on pal­jon syi­tä. Kau­pun­git luo­vut­ta­vat tont­te­ja lii­an suu­ri­na koko­nai­suuk­si­na jol­loin vain muu­ta­mal­la toi­mi­jal­la on mah­dol­li­suus edes osal­lis­tua tar­jous­kil­pai­luun; vero­tus suo­sii omis­tusa­su­mis­ta, mikä hei­ken­tää pit­kä­jän­tei­sen kiin­teis­tö­si­joit­ta­mi­sen hou­kut­te­le­vuut­ta ja pois­taa siten mark­ki­noil­ta poten­ti­aa­li­sia raken­nut­ta­jia; ja on jou­kos­sa ihan perin­teis­tä suh­mu­roin­tia­kin, esim. tämä HIFK:n hal­li­hank­keen yhtey­des­sä “käy­pään hin­taan” luvuo­tet­ta­vak­si suun­ni­tel­tu muu­ta­ma kort­te­li paras­ta raken­nus­maa­ta, tai uuden Ark­ki­teh­tuu­ri- ja Design­museon rahoi­tus­muo­dok­si kaa­vail­tu vas­taa­van­lai­nen järjestely.

        Raken­nut­ta­ja­puo­lel­ta puut­tu­va kil­pai­lu hei­jas­tuu raken­ta­mi­seen­kin. Juu­ri raken­nut­ta­mi­sen kil­pai­lun puu­te mah­dol­lis­ti raken­ta­mi­sen täy­den pysäh­ty­mi­sen vii­me laman aika­na, vaik­ka asun­to­jen hin­nat eivät Hel­sin­gis­sä mis­sään vai­hees­sa läh­te­neet kun­nol­la las­kuun. Täl­lai­nen val­ta­va suh­dan­ne­herk­kyys lisää koko raken­nus­teol­li­suu­den ris­ki­ta­soa ja joh­taa tilan­tei­siin, jois­sa tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti lop­puu kes­ken heti kun raken­ta­mi­nen pää­see taas vauh­tiin, mut­ta lisä­ka­pa­si­teet­tiin ei uskal­le­ta inves­toi­da kun mer­kit seu­raa­vas­ta raken­ta­mi­sen pysäh­ty­mi­ses­tä on jo ilmas­sa. Jos raken­nut­ta­mi­ses­sa oli­si riit­tä­väs­ti kil­pai­lua ei suh­dan­ne­vaih­te­lu oli­si niin jyrk­kää, ja koko ala oli­si ter­veem­mäl­lä pohjalla.

        Itse myös pyr­ki­sin korot­ta­maan kiin­teis­tö­ve­roa nykyi­ses­tä, ja sitoi­sin vero­tusar­vot mark­ki­na­hin­taan. Täl­lä oli­si aina­kin kah­den­lai­sia vai­ku­tuk­sia: ensin­nä­kin raken­nut­ta­mi­ses­ta tuli­si hal­vem­paa kun tont­tiin ei raken­nusai­ka­na sitou­tui­si niin suur­ta pää­omaa kiin­ni, ja toi­saal­ta kau­pun­kien kan­nus­ti­met kaa­voi­tuk­sen suh­teen oli­si­vat ter­veem­mät jos inves­toin­nit mak­sai­si­vat itsen­sä takai­sin kaik­kien kiin­teis­tö­jen arvon­nousun kaut­ta, sen sijaan että vain kau­pun­gin itsen­sä omis­ta­man maan arvon­nousu voi­daan las­kea inves­toin­nin hyö­dyk­si kun­nan taloudessa.

      3. ark­ki­teh­ti: Juu­ri raken­nut­ta­mi­sen kil­pai­lun puu­te mah­dol­lis­ti raken­ta­mi­sen täy­den pysäh­ty­mi­sen vii­me laman aika­na, vaik­ka asun­to­jen hin­nat eivät Hel­sin­gis­sä mis­sään vai­hees­sa läh­te­neet kun­nol­la laskuun. 

        Vii­me laman aikaan elvy­tet­tiin rei­lus­ti nime­no­maan asuin­ra­ken­ta­mi­sel­la, se var­maan selit­tää mik­sei­vät asun­to­jen hin­nat las­ke­neet vaik­ka raken­ta­mi­nen muu­ten romahti: 

        https://asuminenhelsingissa.fi/fi/content/katsaus-rakentamiseen-nelj%C3%A4nnesvuosittain

      4. Oulus­ta ei saa itse kau­pun­gin alu­eel­ta 2500€/m2 hin­nal­la yhtään mitään, eikä var­sin­kaan uut­ta. Hii­roi­ses­sa­kin, n 6km pääs­sä kes­kus­tas­ta, uusi ker­ros­ta­lo vuo­kra­ton­til­la mak­saa noin 3000€/m2.

        Noin 2500€ neliö­hin­to­ja alkaa löy­ty­mään kehys­kun­nis­ta, Hau­ki­pu­taalts yms.

      5. Sylt­ty:
        Oulus­ta ei saa itse kau­pun­gin alu­eel­ta 2500€/m2 hin­nal­la yhtään mitään, eikä var­sin­kaa­nuut­ta. Hii­roi­ses­sa­kin, n 6km pääs­sä kes­kus­tas­ta, uusi ker­ros­ta­lo vuo­kra­ton­til­la mak­saa noin 3000€/m2.

        Noin 2500€ neliö­hin­to­ja alkaa löy­ty­mään kehys­kun­nis­ta, Hau­ki­pu­taalts yms.

        Aivan, mut­ta nämä lähim­mät kehys­kun­nat Kem­pe­let­tä lukuu­not­ta­mat­ta kuu­lu­vat Oulun kau­pun­gin teke­mien onnet­to­mien pää­tös­ten seu­rauk­se­na nyt Oulun kau­pun­kiin. Kyl­lä Oulus­sa­kin hin­nan rat­kai­see koh­teen sijain­ti, ei rakennuskustannus. 

        Kem­pe­le on Oulun Espoo. Kem­pe­le on ollut koh­ta 50 vuot­ta Oulua nopeam­pi ja ket­te­räm­pi esim. yri­tys­ten sijoit­tu­mis­ta kos­ke­vis­sa päätöksissä.

      6. Sylt­ty:
        Oulus­ta ei saa itse kau­pun­gin alu­eel­ta 2500€/m2 hin­nal­la yhtään mitään, eikä var­sin­kaa­nuut­ta. Hii­roi­ses­sa­kin, n 6km pääs­sä kes­kus­tas­ta, uusi ker­ros­ta­lo vuo­kra­ton­til­la mak­saa noin 3000€/m2.

        Noin 2500€ neliö­hin­to­ja alkaa löy­ty­mään kehys­kun­nis­ta, Hau­ki­pu­taalts yms.

        Hal­vim­mat neliö­hin­nat osoit­ta­vat­kin lähin­nä sen, mitä raken­ta­mi­nen itses­sään mak­saa. Kes­kus­ta-alueil­la kor­keam­mat hin­nat perus­tu­vat sijain­tiin, eivät raken­ta­mi­sen kal­leu­teen. Raken­ta­mi­ses­sa kal­lein osa on joka­ta­pauk­ses­sa raken­nuk­sen run­ko, ja se on ihan saman­lai­nen täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, onko raken­nus Hau­ki­pu­taal­la vai Kalasatamassa.

        Eli toi­sin sanoen kun nykyi­sel­lä raken­ta­mi­sen sään­te­lyl­lä on mah­dol­lis­ta raken­taa asun­to­ja hin­taan 2500 euroa neliö, ei raken­ta­mi­sen sään­te­lyl­lä ole mitään teke­mis­tä Hel­sin­gin kes­kus­tan 8000–10000 euron neliö­hin­to­jen kans­sa, vaan kor­keat hin­nat joh­tu­vat täy­sin kil­pai­lun puut­tees­ta. Osin kil­pai­lun puu­te on luon­nol­lis­ta (kes­kus­tas­sa nyt vaan on rajal­li­nen mää­rä tont­te­ja), osin kaa­voi­tuk­ses­ta, lain­sää­dän­nös­tä ja ton­tin­luo­vu­tus­käy­tän­nöis­tä johtuvaa.

      7. ark­ki­teh­ti: Hal­vim­mat neliö­hin­nat osoit­ta­vat­kin lähin­nä sen, mitä raken­ta­mi­nen itses­sään mak­saa. Kes­kus­ta-alueil­la kor­keam­mat hin­nat perus­tu­vat sijain­tiin, eivät raken­ta­mi­sen kal­leu­teen. Raken­ta­mi­ses­sa kal­lein osa on joka­ta­pauk­ses­sa raken­nuk­sen run­ko, ja se on ihan saman­lai­nen täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, onko raken­nus Hau­ki­pu­taal­la vai Kalasatamassa.

        Eli toi­sin sanoen kun nykyi­sel­lä raken­ta­mi­sen sään­te­lyl­lä on mah­dol­lis­ta raken­taa asun­to­ja hin­taan 2500 euroa neliö, ei raken­ta­mi­sen sään­te­lyl­lä ole mitään teke­mis­tä Hel­sin­gin kes­kus­tan 8000–10000 euron neliö­hin­to­jen kans­sa, vaan kor­keat hin­nat joh­tu­vat täy­sin kil­pai­lun puut­tees­ta. Osin kil­pai­lun puu­te on luon­nol­lis­ta (kes­kus­tas­sa nyt vaan on rajal­li­nen mää­rä tont­te­ja), osin kaa­voi­tuk­ses­ta, lain­sää­dän­nös­tä ja ton­tin­luo­vu­tus­käy­tän­nöis­tä johtuvaa. 

        Täs­sä Ark­ki­teh­ti ja muu­ta­ma muu jo sel­keäs­ti osoit­ti ettei asun­to­jen kal­leut­ta voi selit­tää raken­ta­mi­sen stan­dar­deil­la tai muil­la sös­sö­tyk­sil­lä. Ylei­nen hin­ta-taso (kysyn­tä-tar­jon­ta) mää­rä yleis­ta­son ja joku täs­sä tekee voit­toa­kin — ei ole mitään mark­ki­na­ta­lou­den “hin­ta­ta­so­ve­rot­ta­jaa” joka vain syö rahat välis­tä, jon­kun tas­kuun se raha menee. Joko kat­tei­siin tai ton­tin hin­toi­hin, ja var­mas­ti myös osa raken­ta­mi­seen sil­lä ylei­nen palk­ka­ta­so on Hel­sin­gis­sä var­mas­ti kor­keam­pi kuin muu­al­la Suo­mes­sa. Kui­ten­kin se yli­mää­räi­nen jopa tuplahinta/per neliö menee jon­kun taskuun.

        Voit­ta­jia täs­sä tilan­tees­sa ovat yli­mää­räis­ten ansait­se­mat­to­mien kat­tei­den kerää­jät sekä epä­suo­ras­ti asun­non jo alu­eel­la omis­ta­vat sil­lä kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­ta­sa­pai­no nos­taa van­ho­jen­kin asun­to­jen arvoa ilman että lai­na­mää­rä kas­vaa. Täs­sä voin­kin poh­tia että kuin­ka moni kun­nal­lis­po­lii­tik­ko tai kaa­voi­tuk­sen paris­sa työs­ken­te­le­vä omis­taa vel­kai­sen tai velat­to­man asun­non Hel­sin­gis­sä. Tämän tie­don jäl­keen voi­daan miet­tiä onko täs­sä jon­kin­lai­sia eturistiriitoja.
        Eli epäi­len täs­sä vah­vas­ti että päät­tä­jät ja vir­ka­mie­het yllä­pi­tä­vät nyky­ti­laa joko tie­dos­taen tai tie­dos­ta­mat­ta ja näin saa­vut­ta­vat hen­ki­lö­koh­tais­ta hyö­tyä, kär­si­jöi­nä toi­mi­vat pää­asias­sa nuo­rem­mat suku­pol­vet. Tämä tosin ei ole mikään yllä­tys kun Suo­mes­sa on käyn­nis­sä ehkä maa­il­man­his­to­rian suu­rin puhal­lus nuo­ril­ta suku­pol­vil­ta van­hem­mil­le elä­ke­jär­jes­tel­män ja myös asun­to­jen hin­to­jen suh­tees­sa. Sopi­vas­ti nuo­ril­ta suku­pol­vil­ta vie­tiin myös kor­ko­vä­hen­ny­soi­keus asun­to­lai­nois­ta, jol­la ei toki ole tämän het­ken kor­ko­ym­pä­ris­tös­sä eri­tyis­tä merkitystä.

        Mata­la kor­ko­ym­pä­ris­tö ei myös vält­tä­mät­tä ole etu ihmi­sil­le jot­ka osta­vat ensia­sun­toa eli ylei­ses­ti tule­vat vas­ta mukaan asun­to­mark­ki­noil­le. Lai­naa ei ole ihan help­po saa­da nyky­päi­vä­nä pank­kien omien kor­ko­stres­si­tes­tien vuok­si, pait­si jos on lait­taa lai­nan vakuu­dek­si yllä­tys-yllä­tys jo ole­mas­sa ole­vaa omai­suut­ta. Yllät­täen lai­naa saa­vat siis par­hai­ten ne ryh­mät joil­la on koh­tuul­li­sen hyvät kuu­kausi­tu­lot ja jo ker­ty­nyt­tä vela­ton­ta omai­suut­ta, täs­sä taas ei tar­vit­se olla eko­no­mis­ti tai tilas­to­tie­tei­li­jä ymmär­tääk­seen että täs­tä lai­nan­ot­to­ky­vys­tä pää­se­vät naut­ti­maan par­hai­ten juu­ri­kin van­hem­mat sukupolvet.

      8. Sta­dist: Mata­la kor­ko­ym­pä­ris­tö ei myös vält­tä­mät­tä ole etu ihmi­sil­le jot­ka osta­vat ensia­sun­toa eli ylei­ses­ti tule­vat vas­ta mukaan asun­to­mark­ki­noil­le. Lai­naa ei ole ihan help­po saa­da nyky­päi­vä­nä pank­kien omien kor­ko­stres­si­tes­tien vuok­si, pait­si jos on lait­taa lai­nan vakuu­dek­si yllä­tys-yllä­tys jo ole­mas­sa ole­vaa omai­suut­ta. Yllät­täen lai­naa saa­vat siis par­hai­ten ne ryh­mät joil­la on koh­tuul­li­sen hyvät kuu­kausi­tu­lot ja jo ker­ty­nyt­tä vela­ton­ta omai­suut­ta, täs­sä taas ei tar­vit­se olla eko­no­mis­ti tai tilas­to­tie­tei­li­jä ymmär­tääk­seen että täs­tä lai­nan­ot­to­ky­vys­tä pää­se­vät naut­ti­maan par­hai­ten juu­ri­kin van­hem­mat sukupolvet.

        Tämä suku­pol­vi­ky­sy­mys on myös lisä­syy sii­hen, mik­si kan­na­tan kiin­teis­tö­ve­ron rei­lua korot­ta­mis­ta nyky­ta­sos­ta. Kor­keam­pi kiin­teis­tö­ve­ro las­kee asun­to­jen myyn­ti­hin­to­ja ja hel­pot­taa sen ensim­mäi­sen asun­non osta­mis­ta, samal­la kun vero­ra­si­tus siir­tyy työn verot­ta­mi­ses­ta ker­ty­neen omai­suu­den verottamiseen.

        Käy­tän­nös­sä siis nuo­rel­le työ­uraa aloit­ta­val­le jää enem­män käteen palk­ka­tu­los­ta, ja omaan asun­toon pää­see kiin­ni pie­nem­mil­lä sääs­töil­lä, jot­ka ker­ty­vät nopeam­min. Samal­la per­hea­sun­to­ja voi­si vapau­tua mark­ki­noil­le nykyis­tä edul­li­sem­min, kun lap­sien pois­muut­ta­mi­sen jäl­keen kah­den aikui­sen per­heil­le syn­tyi­si nykyis­tä voi­mak­kaam­pi kan­nus­te vaih­taa pie­nem­pään asuntoon.

      9. ark­ki­teh­ti: Tämä suku­pol­vi­ky­sy­mys on myös lisä­syy sii­hen, mik­si kan­na­tan kiin­teis­tö­ve­ron rei­lua korot­ta­mis­ta nyky­ta­sos­ta. Kor­keam­pi kiin­teis­tö­ve­ro las­kee asun­to­jen myyn­ti­hin­to­ja ja hel­pot­taa sen ensim­mäi­sen asun­non osta­mis­ta, samal­la kun vero­ra­si­tus siir­tyy työn verot­ta­mi­ses­ta ker­ty­neen omai­suu­den verottamiseen.

        Käy­tän­nös­sä siis nuo­rel­le työ­uraa aloit­ta­val­le jää enem­män käteen palk­ka­tu­los­ta, ja omaan asun­toon pää­see kiin­ni pie­nem­mil­lä sääs­töil­lä, jot­ka ker­ty­vät nopeam­min. Samal­la per­hea­sun­to­ja voi­si vapau­tua mark­ki­noil­le nykyis­tä edul­li­sem­min, kun lap­sien pois­muut­ta­mi­sen jäl­keen kah­den aikui­sen per­heil­le syn­tyi­si nykyis­tä voi­mak­kaam­pi kan­nus­te vaih­taa pie­nem­pään asuntoon. 

        Nämä ovat hyviä ideoi­ta, mut­ta nämä eivät tule tapah­tu­maan. Ihmi­set äänes­tä­vät hyvin itsek­kääs­ti omaa etua tavoitellen.

        Jos tutus­tuu Suo­men demo­gra­fi­aan huo­maa että ikä­luo­kat 50–75 vuo­ti­aat edus­ta­vat kar­keas­ti 40% äänes­ty­si­käi­sis­tä. Ryh­mä 45–75 vuo­ti­aat edus­taa jo lähes 50% äänes­ty­si­käi­sis­tä. Nämä tie­dot kun yhdis­tää ikä­luok­kien äänes­ty­sak­tii­vi­suu­teen ja myös sii­hen että monet alle 30-vuo­ti­aat eivät ole eri­tyi­sen peril­lä edes mei­dän elä­ke­jär­jes­tel­män toi­min­nas­ta (ei ole kovin ajan­koh­tai­nen asia sii­nä iäs­sä) lop­pu­tu­lok­se­na voi­kin odot­taa nykyis­tä menoa mis­sä lähin­nä pön­ki­te­tään suur­ten ikä­luok­kien etu­ja ja omai­suut­ta mui­den kustannuksella.

        http://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2019/suuret-ikaluokat-aanestavat-aktiivisimmin-kolmasosa-aanista-saatavissa-5678-vuotiailta‑1/

      10. Olen kuul­lut koke­muk­sia hen­ki­löil­tä jot­ka toi­mi­vat raken­nusa­lal­la sekä Ruot­sis­sa että Suo­mes­sa, ja kuu­lem­ma kai­ken­lai­nen kort­ti/­pä­te­vyys/­kurs­si­tus-rum­ba on Suo­mes­sa mon­ta ker­taa pahem­paa. Suo­mes­sa istu­taan pal­jon ‘tur­va­kurs­seil­la’ joil­la ei oikeas­ti teh­dä mitään kuin istu­taan ja pla­ra­taan kis­sa­vi­deoi­ta youtubesta.

  16. Kos­ka Osmo kir­joit­taa aihees­ta kir­jaa, haluan spar­ra­ta hän­tä. Osmo käyt­tää hie­noa ter­miä ”kon­fis­ka­to­ri­nen kiin­teis­tö­ve­ro”, joka esiin­tyy kes­kus­te­lus­sa har­voin. Lisäk­si hän käyt­tää ter­miä suo­pe­aan sävyyn. Ter­mi on kui­ten­kin vas­ten­mie­li­nen. Kuten Osmo­kin antaa ymmär­tää (mie­les­tä­ni), kon­fis­ka­to­ri­nen kiin­teis­tö­ve­ro joh­taa ajan kulues­sa maan pää­ty­mi­seen yhteis­kun­nal­le, kun maa­no­mis­ta­ja menet­tää jos­sain vai­hees­sa kyvyn mak­saa kiinteistövero.

    Kos­ka tun­nen sym­pa­ti­aa Wie­nin 1920-luvun sosi­aa­li­sia kokei­lu­ja ja nii­den saa­vu­tuk­sia koh­taan, aihe kiin­nos­taa. Tie­dän sii­tä kovin vähän ja Osmo antaa kit­saas­ti link­ke­jä, jois­sa asi­aan voi­si pereh­tyä. Kuin­ka kes­keis­tä ”kon­fis­ka­to­ri­nen kiin­teis­tö­ve­ro” oli? Miten mene­tel­tiin käy­tän­nös­sä: mit­kä oli­vat vero­kan­nat, miten maa­poh­ja arvos­tet­tiin, mil­lä hin­nal­la kau­pun­ki lopul­ta osti maan ja kuin­ka pal­jon ostettiin?

    Osmo antaa ymmär­tää (mie­les­tä­ni), että Wie­nin kokei­lu on rele­vant­ti Suo­mel­le­kin. Onhan meil­lä­kin kiin­teis­tö­ve­ro ja myös kun­tien lunas­tusoi­keus raa­ka­maa­han. Osmon ajat­te­lun taus­tal­la on (mie­les­tä­ni) syllogismi:

    A Hel­sin­gin seu­dul­le kai­va­taan pal­jon lisää edul­li­sia asuntoja
    B Wie­nin asun­to­po­liit­ti­nen ihme toteu­tet­tiin mm. yksi­tyi­sen maan kon­fis­koin­nil­la. Näin Wie­nis­sä on onnis­tu­nut se, mikä kaik­kial­la muu­al­la on epäonnistunut.
    C Siis­pä Hel­sin­gin seu­dul­la tar­vi­taan mm. yksi­tyi­sen maan konfiskointia.

    Meka­nis­mi on saat­ta­nut toi­mia 1920 ‑luvun Wie­nis­sä, mut­ta poli­tiik­ka­suo­si­tus­ten vetä­mi­nen nyky­päi­vän Suo­meen ovat vai­kea­ta. Ensin­nä­kään raa­ka­maa ei ole Suo­mes­sa eri­tyi­sen kal­lis­ta tont­ti­maa­han ver­rat­tu­na. Toi­sek­si kei­not raa­ka­maan hank­ki­mi­seen kun­nil­le ovat tehok­kai­ta. Kol­man­nek­si noi­ta kei­no­ja ehdo­te­taan juu­ri nyt hei­ken­net­tä­väk­si, aina­kin siten että lunas­tus­kor­vaus tuli­si ehkä huo­mat­ta­vas­ti nouse­maan. Rele­vant­tia oli­si puo­lus­taa nykyi­siä maan­han­kin­nan kei­no­ja, ja käyt­tää noi­ta kei­no­ja myös kun­nis­sa jois­sa vih­reät ovat val­ta-ase­mas­sa, eikä esit­tää uusia fan­tas­ti­sen radi­kaa­le­ja keinoja.

    1. Minä yri­tin tuol­la ker­to­muk­sel­la kyl­lä sanoa, ettei se, mitä teh­tiin Wie­nis­sä, ole teh­tä­vis­sä Hel­sin­gis­sä — aina­kaan enää.

  17. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen on Wie­nis­sä huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa kuin Hel­sin­gis­sä. Jos oli­sin kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen, yrit­täi­sin sel­vit­tää, mik­si edul­li­sia raken­nus­ma­te­ri­aa­le­ja ei tuo­da Itä­val­las­ta Suomeen.”

    Suo­men ja Itä­val­lan raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia ver­tail­tiin pari vuot­ta sit­ten pin­ta­raa­pai­sua syvem­min. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön net­ti­si­vuil­ta löy­tyy asias­ta sel­vi­tys vuo­del­ta 2016. Raken­nus­ma­te­ri­aa­leis­sa oli hin­tae­roa, mut­ta hin­tae­rot Suo­men ja Itä­val­lan välil­lä oli­vat pie­nem­mät kuin vaik­ka­pa Suo­men Bal­tian mai­den välil­lä, ja siel­tä suun­nal­ta­han aika pal­jon raken­nus­ma­te­ri­aa­le­ja sik­si Suo­meen (ja ilmei­ses­ti myös Itä­val­taan) myös tuo­daan. Ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen on Wie­nis­sä hal­vem­paa muun muas­sa sik­si, että Wie­nis­sä asuin­ker­ros­ta­loi­hin ei tava­ta teh­dä koneel­li­sia ilman­vaih­to­ja läm­mön tal­teen­ot­toi­neen, eikä siel­lä tar­vi­ta suu­ria läm­mi­tys­jär­jes­tel­miä­kään. Ves­soi­hin ja mui­hin eri­tyis­ti­loi­hin teh­dään koneel­li­sia pois­to­ja, jot­ka puhal­ta­vat Itä­val­las­sa ilman yleen­sä suo­raan ulos. Bud­je­tis­ta jää Itä­val­las­sa pois mer­kit­tä­vä osa talo­tek­nii­kan menois­ta Suo­men raken­ta­mis­kus­tan­nuk­siin ver­rat­tu­na. Myös esi­mer­kik­si säh­kö­pis­to­rasioi­ta ja data­pis­tok­kei­ta lai­te­taan Itä­val­las­sa vähem­män kuin Suomessa.

    1. k:

      … Wie­nis­sä asuin­ker­ros­ta­loi­hin ei tava­ta teh­dä koneel­li­sia ilman­vaih­to­ja läm­mön talteenottoineen … 

      Tuo on sel­lai­nen tyh­myy­des­tä sako­te­taan jut­tu. En ole iki­nä näh­nyt mis­sään toi­mi­vaa ilmas­toin­tia, sen sijaan usei­ta toi­mi­via pai­no­voi­mai­sia ilman­vaih­to­ja. Piti­kö hal­li­tuk­sen pitää jon­kin­lai­set sään­tö­tal­koot ja pur­kaa hai­tal­lis­ta sääntelyä?

    2. k:
      Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

      Ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen on Wie­nis­sä huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa kuin Hel­sin­gis­sä. Jos oli­sin kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen, yrit­täi­sin sel­vit­tää, mik­si edul­li­sia raken­nus­ma­te­ri­aa­le­ja ei tuo­da Itä­val­las­ta Suomeen.”

      Suo­men ja Itä­val­lan raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia ver­tail­tiin pari vuot­ta sit­ten pin­ta­raa­pai­sua syvem­min. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön net­ti­si­vuil­ta löy­tyy asias­ta sel­vi­tys vuo­del­ta 2016. Raken­nus­ma­te­ri­aa­leis­sa oli hin­tae­roa, mut­ta hin­tae­rot Suo­men ja Itä­val­lan välil­lä oli­vat pie­nem­mät kuin vaik­ka­pa Suo­men Bal­tian mai­den välil­lä, ja siel­tä suun­nal­ta­han aika pal­jon raken­nus­ma­te­ri­aa­le­ja sik­si Suo­meen (ja ilmei­ses­ti myös Itä­val­taan) myös tuo­daan. Ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen on Wie­nis­sä hal­vem­paa muun muas­sa sik­si, että Wie­nis­sä asuin­ker­ros­ta­loi­hin ei tava­ta teh­dä koneel­li­sia ilman­vaih­to­ja läm­mön tal­teen­ot­toi­neen, eikä siel­lä tar­vi­ta suu­ria läm­mi­tys­jär­jes­tel­miä­kään. Ves­soi­hin ja mui­hin eri­tyis­ti­loi­hin teh­dään koneel­li­sia pois­to­ja, jot­ka puhal­ta­vat Itä­val­las­sa ilma­ny­leen­sä suo­raan ulos. Bud­je­tis­ta jää Itä­val­las­sa pois mer­kit­tä­vä osa talo­tek­nii­kan menois­ta Suo­men raken­ta­mis­kus­tan­nuk­siin ver­rat­tu­na. Myös esi­mer­kik­si säh­kö­pis­to­rasioi­ta ja data­pis­tok­kei­ta lai­te­taan Itä­val­las­sa vähem­män kuin Suomessa.

      Tai­taa olla töp­se­lit ja LTO-laa­tik­ko paril­la put­kel­la ja hor­mil­la aika pie­ni osa kokonaisuutta.
      Voi myös olla, että “fyy­si­sis­tä” asioi­ta on tur­ha etsiä eko­no­mi­sia vaik­tuk­sia. Niin meil­lä kuin siel­lä, hin­ta on nous­sut, kos­ka kysyn­tä on niin pal­jon kor­keam­paa kuin tarjonta.
      Oikea kysy­mys kuu­luu­kin, halu­taan­ko edul­lis­ta asu­mis­ta saa­da pk-seudulle?
      Monen vas­taus on joko “olis­han se kiva, mut­ta ei mah­dol­lis­ta” tai “ei sel­lai­nen kuu­lu mark­ki­na­ta­lou­teen”. Vaik­ka­kin asun­to­jen tar­jon­nan ja kysyn­nän balans­si on pysy­väs­ti kau­ka­na mark­ki­na­ta­lou­den tasa­pai­noi­ses­ta toi­mi­mi­ses­ta sen perustoimiehdoilla.

      https://www.ym.fi/download/noname/%7BF946B6E2-D01B-42378DF5-771345D5543E%7D/119453
      Avai­na­sia: s.10: “Suo­ma­lais­ten koh­tei­den kus­tan­nus­ver­tai­lua han­ka­loit­ti mer­kit­tä­väs­ti se, ettei toteu­tu­nei­ta kus­tan­nus­tie­to­ja saatu.”

      Eli arvai­le­mal­la men­nään tämän aiheen kes­kus­te­lus­sa yhä.

      Onhan tuol­la lue­tel­tu pal­jon asioi­ta, mut­ta jään kai­paa­maan nii­den mer­ki­tys­tä eli osuut­ta asun­non kokonaishintaan:
      “Itä­val­lan han­ke­pro­ses­si, suun­nit­te­luai­neis­ton sisäl­tö sekä käy­tet­ty han­kin­ta­me­net­te­ly hel­pot­ta­vat ura­koit­si­jan tar­jous­las­ken­taa ja pie­nen­tä­vät tar­jous­hin­nan riskivarausta.”
      “Suo­mes­sa raken­nut­ta­ja ei pää­sään­töi­ses­ti toi- mita ura­koit­si­joil­le tar­jouk­sen anta­mis­ta var­ten mää­rä­las­ken­ta­tie­to­ja, jol­loin ura­koit­si­joi­den tar­jouk­sen ris­ki­va­raus kasvaa.”
      “Itä­val­las­sa raken­nusu­ra­koit­si­ja tuot­taa muil­le ura­koit­si­joil­le työmaapalve-
      lui­ta eril­lis­ve­loi­tet­ta­vi­na, mikä joh­ta­nee parem­min tar­pei­ta vas­taa­vaan mitoi­tuk­seen ja kus­tan­nus­te- hok­kaam­paan toimintaan.”

      Ilman nume­roi­ta kaik­ki tämä teks­ti on höt­töä, ja kun kus­tan­nuk­set Suo­mes­sa ovat yri­tys­sa­lai­suuk­sien pii­ris­sä, niin kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­luik­si jää.

  18. OS: “Mel­kein koko Wien on kau­pun­ki­mai­sen tii­viis­ti raken­net­tu ja kir­jai­mel­li­ses­ti ratikkakaupunkia.”

    Pait­si ettei ole kes­kus­tas­sa. Wie­nin ydin­kes­kus­taa ympä­röi kehä­ka­tu Ring­stras­se, eikä sen sisäl­lä ole lain­kaan rati­koi­ta. Van­han kes­kus­tan pai­kal­lis­lii­ken­ne on hoi­det­tu tosi käte­väs­ti pie­nil­lä säh­kö­bus­seil­la, joil­la pää­see hel­pos­ti halua­mal­leen metroasemalla.

    Suo­sit­te­len tutus­tu­mis­ta pai­kan pääl­lä. Jos vaik­ka syn­tyi­si käyt­tö­kel­poi­sem­pia ideoi­ta tän­ne meillekin.

    1. Jalan­kul­ki­ja:
      OS: “Mel­kein koko Wien on kau­pun­ki­mai­sen tii­viis­ti raken­net­tu ja kir­jai­mel­li­ses­ti ratikkakaupunkia.”

      … Wie­nin ydin­kes­kus­taa ympä­röi kehä­ka­tu Ring­stras­se, eikä sen sisäl­lä ole lain­kaan rati­koi­ta. Van­han kes­kus­tan pai­kal­lis­lii­ken­ne on hoi­det­tu tosi käte­väs­ti pie­nil­lä säh­kö­bus­seil­la, joil­la pää­see hel­pos­ti halua­mal­leen metroasemalla…

      Rai­de­lii­ken­net­tä syö­te­tään säh­kö­bus­seil­la. Siis ihan jär­keen­käy­vä rat­kai­su. Tosin Ring­straßen rajaa­ma alue on niin pie­ni, että nor­maa­li ihmi­nen kyl­lä käve­lee lähim­mäl­le spårapysäkille.

      1. Pie­nuus on kovas­ti suh­teel­lis­ta. Ring­stras­sen pituus on noin 5 km, ydin­kes­kus­tan koko noin 3 km², työs­sä­kä­vi­jöi­tä on alu­eel­la 110.000, asuk­kai­ta 16.500 ja sii­hen pääl­le muu­ta­ma mil­joo­na turis­tia. Suu­rin osa käyt­tää toki met­roa alu­eel­le tul­les­saan. Mut­ta pik­ku­bus­seil­la pää­see tosi käte­väs­ti puo­lel­ta toi­sel­le sil­loin, kun halu­aa liik­kua nime­no­maan ydinkeskustassa.

        Mut­ta point­ti on tie­tys­ti sii­nä, että ahtaa­seen ja mut­kai­seen van­haan kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen oli­si type­rää tun­kea rati­koi­ta, kun löy­tyy fik­sum­pia­kin rat­kai­su­ja. Täs­sä kau­pun­git eroa­vat toisistaan.

  19. Huu­te­lem­pa nyt tän­ne­kin, vaik­ka tus­kin vas­taus­ta löytyy:
    Avai­na­se­mas­sa Wie­nin tilan­teen tul­kit­se­mi­ses­sa oli­si tie­tää asu­mis­ti­heys ajan yli.
    Pelk­kä väki­lu­ku ei ker­ro tar­peek­si asun­to­jen tarpeesta.

    Esim. 1922 Wie­nis­sä asui 1,9M ihmis­tä ja lei­ki­tään, että asui­ne­liöi­tä oli 20M m2.
    Lei­ki­tään, että sen jäl­keen kau­pun­gis­sa on raken­net­tu 0,1M m2 vuo­des­sa lisää asuntoa.
    Nyt 100 vuot­ta myö­hem­min asuin­ne­liöi­tä on sit­ten 30M m2.
    Ja nyt raken­ne­taan var­maan sit­ten 0,3M m2 vuodessa.
    Eli voi olla, ettei ongel­maa ole ollut, kos­ka van­haa asuin­kan­taa tii­vis­tä­mäl­lä saa­daan uusia asun­to­ja tar­jol­le. Ja että 6000 asun­toa vuo­des­sa lisää ei tie­ten­kään rii­tää ikui­ses­ti, mut­ta tois­tai­sek­si riittää.
    Osa van­hois­ta asun­nois­ta on ollut välil­lä rän­sis­ty­nee­nä, joten nii­tä kor­jaa­mal­la ne saa­daan taas asuinkäyttöön.

    Hel­sin­gis­sä kiin­teis­tö­ve­ro lie­nee nyt 0,3%. Pal­jon­kos se oli Wie­nis­sä 1922 eteenpäin?

    1. Wie­nin maa­ve­ro ei ollut saman­lai­nen kiin­teis­tö­ve­ro kuin Suo­mes­sa nyt, sil­lä se koh­dis­tui suu­riin maaomaisuuksiin.

    2. toke: Hel­sin­gis­sä kiin­teis­tö­ve­ro lie­nee nyt 0,3%.

      Hel­sin­gis­sä vaki­tui­sen asun­non kiin­teis­tö­ve­ro on 0,41% ja ylei­nen kiin­teis­tö­ve­ro (kos­kee esim tont­te­ja) on 0,93%. Molem­mat ovat lain sal­li­man vaih­te­lu­vä­lin alarajalla.

Vastaa käyttäjälle TapaniK Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.