Mitä tehdä sosiaaliturvalle (3) Asumistuen vuokrakattoja on nostettava

Asum­istuen mak­sami­nen on Suomes­sa selvästi yleisem­pää kuin muual­la. Tämä johtuu siitä, että muu perus­tur­va on muual­la selvästi korkeampi. Muual­la työt­tömyys­tur­vas­ta pitää muual­la mak­saa myös vuokra, mut­ta siihen mei­dän työ­markki­natukemme ei riitä alku­unkaan. Mon­es­sa maas­sa kohtu­uhin­taiseen asun­toon ei voi saa­da asumistukea.

Mei­dän tapamme erot­taa asum­is­tu­ki ja muu sosi­aal­i­tur­va on erään­lainen köy­hän miehen ratkaisu. Jotkut työt­tömistä nimit­täin asu­vat hal­val­la. Nuoret asu­vat van­hempi­en­sa nurkissa, jotkut omis­ta­vat velat­toman omis­tusasun­non, tai puoliso on töis­sä ja pystyy mak­samaan vuokran. Kaikissa näis­sä tapauk­sis­sa val­tio säästää, kun mak­saa vain niukkaa perus­tur­vaa tai huonoa eläkettä.

Asum­is­tu­keen liit­tyy kolme ongel­maa. Toisaal­ta asum­istuen kor­vaa­mat korkeim­mat mah­dol­liset vuokrat ovat olen­nais­es­ti pienem­mät kuin toimeen­tu­lotuen kor­vaa­mat, minkä seu­rauk­se­na viime­si­jainen tur­va on korkeampi kuin ensisi­jainen tur­va, mikä aiheut­taa kaikkia mah­dol­lisia kan­nusti­non­gelmia. Näin ei saisi olla.

Toisek­si asum­istuen, työt­tömyyspäivära­han ja päivähoit­o­mak­su­jen päällekkäi­nen tulo­hark­in­ta tuot­taa joskus sairaan korkei­ta efek­ti­ivisiä mar­gin­aaliv­ero­ja eli aiheut­taa köyhyysloukkuja.

Kol­man­nek­si asum­is­tu­ki on per­heko­htainen etu­us, mikä sopii huonos­ti yhteen kaiken muun kanssa ja tuot­taa esimerkik­si Kelal­la ongelmia päät­tää, ketkä asu­vat yhdessä sil­lä taval­la ja ketkä muuten vain.

Käsit­te­len tässä kir­joituk­ses­sa vain ensim­mäistä ongel­maa ja mui­ta seuraavissa.

Kos­ka asun­to­tu­lo on vero­ton­ta ja sel­l­aise­na pysyy, erilli­nen asum­is­tu­ki osana perus­tur­vaa on jok­seenkin vält­tämätön asia. Muuten perus­tur­vas­ta tulee joko liian kallis tai vuokraa mak­sav­ille liian niuk­ka. Voisimme silti siir­tyä askeleen keskieu­roop­palaiseen suun­taan ja olet­taa, että jokaisel­la on kuitenkin jonkin ver­ran asumisku­lu­ja, vaikka­pa 150 euroa kuus­sa. Niin­pä voisimme nos­taa muu­ta perus­tur­vaa 150 eurol­la ja lait­taa asum­is­tu­keen poh­jalle 150 euron omavas­tu­un. Edel­lisessä postauk­ses­sa esitin 150 euron negati­ivista tuloveroa. Nämä ehdo­tuk­set voisi vaik­ka yhdistää.

Asum­is­tu­ki ei aiheuta markki­navuokrien nousua, kos­ka korkeim­mat hyväksyt­tävät vuokrat ovat niin matalia. Nos­taa tietysti vuokrata­soa samal­la taval­la kuin palkko­jen nousu tai työt­tömyys­tur­van paran­tu­mi­nen, mut­ta kos­ka asum­istuen suu­ru­us on tosi­asi­as­sa riip­puma­ton vuokras­ta, se ei kan­nus­ta asumaan kalli­im­min. (Riip­puma­ton, kos­ka jok­seenkin kaikil­la markki­navuokraa mak­sav­il­la korkein hyväksyt­tävä vuokra ylit­tyy. Per­heen tai suvun sisäi­sis­sä vuokra­sopimuk­sis­sa voi olla toisin.

Näitä ylimpiä sal­lit­tu­ja vuokria pitäisi kuitenkin selvästi nos­taa niin, että ne vas­taisi­vat suun­nilleen sitä, mitä toimeen­tu­lotues­sa kor­vataan. Sil­loin tietysti on riskinä, että asum­is­tu­ki nos­taa markkinavuokria.

Asum­is­tu­ki kor­vaa korkein­taan 80 % vuokras­ta. Euromääräi­nen omavas­tuu riip­puu tuloista. Niin­pä jos vuokra nousee 10 eurol­la, asum­is­tu­ki nousee 8 eurol­la. Tämä lie­nee relik­ti vuokrasään­nöste­lyn ajal­ta, jol­loin ajatelti­in, ettei korkea mar­gin­aa­li­nen kor­vaus­ta­so vaiku­ta markki­navuokri­in, kos­ka ne ovat säänneltyjä.

Tuo 80 % on aivan liikaa, mut­ta sitä ei voi merkit­tävästi alen­taa, kos­ka sil­loin taas ero toi­men­tu­lo­tu­keen kas­vaisi. Tukeen pitäisi lait­taa taiteko­h­ta suun­nilleen siihen kohtaan, mis­sä on nyt mak­simivuokran raja. Tämän yli menevältä osalta kor­vat­taisi­in olen­nais­es­ti vähem­män, esimerkik­si 50 %.

Myöskään toimeen­tu­lo­tu­ki ei saisi kor­va­ta vuokras­ta sataa pros­ent­tia, kos­ka vuokranan­ta­jat eivät ole mitään pul­mu­sia. Jos se alen­net­taisi­in 80 pros­ent­ti­in, voitaisi­in toimen­pide neu­tral­isoi­da nos­ta­mal­la toimeen­tu­lotuen peru­sosaa vas­taavasti. Kun korkein kor­vat­ta­va vuokra on noin 650 euroa, tarkoit­taisi asum­isosan alen­t­a­mi­nen 20 pros­en­til­la toimeen­tu­lotuen peru­sosan nos­tamista 130 eurol­la. Tämä taas tarkoit­taisi, että peru­sosa vai­htelisi kunnittain.

18 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä sosiaaliturvalle (3) Asumistuen vuokrakattoja on nostettava”

  1. “Asum­is­tu­ki ei aiheuta markki­navuokrien nousua, kos­ka korkeim­mat hyväksyt­tävät vuokrat ovat niin matalia. Nos­taa tietysti vuokrata­soa samal­la taval­la kuin palkko­jen nousu tai työt­tömyys­tur­van paran­tu­mi­nen, mut­ta kos­ka asum­istuen suu­ru­us on tosi­asi­as­sa riip­puma­ton vuokras­ta, se ei kan­nus­ta asumaan kalliimmin”

    Ei se vaiku­ta esimerkik­si hin­tata­soon Helsin­gin sisäl­lä, mut­ta vaikut­taa todel­la paljon hin­tata­soon pikkukaupinkien ja Helsin­gin välil­lä. Asum­is­tu­ki leikkaa efek­ti­ivis­es­ti todel­la ison osan siitä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­ses­ta, joka tulee kun pikku­paikkakunnal­ta muut­taa Helsinki­in. Eihän asum­istuen suurin ongel­ma olekaan sik­si se, että se kan­nus­taisi Helsinkiläisiä asumaan isois­sa asun­nois­sa pienem­pi­en sijaan, vaan se, että se kan­nus­taa Valkeakoske­laisen työt­tömän muut­tamista Helsinki­in vaik­ka työl­listymisen toden­näköisyys ei kas­vaisi paljoakaan.

  2. Oikeasti hei, val­tio säästäisi, jos kor­vaisi esim. eläkeläiselle 80% vuokras­ta Valkeakoskel­la kuin 80% vuokras­ta Helsingis­sä. Nyt eläkeläi­nen saa asum­is­tukea yksiöön Helsingis­sä n. 60% vuokras­ta (450€), mut­ta vain 33% Valkeakoskel­la (150€). Niin­pä. Vuokrahin­nat ovat helsingis­sä 600–900€ yksiöstä, kun Valkekoskelta saa yksiön alle 450€! Eläk­keen määrä sama, omavas­tu­un määrä vuokras­ta lop­pu­peleis­sä eläkeläisel­lä sama. Eläkeläiset voisi­vat asua maal­la, työtätekevät voisi­vat asua Helsingissä.

    1. Ei nyt kyl­lä ihan pidä paikkaansa. Tark­istap­pa vaik­ka kelan eläk­keen­saa­jan asum­istuen laskuril­la asia.

  3. Tiesitkä että, kun yrit­tää vuokra­ta asun­toa niin esim.oulussa asun­non vuokraa yksinäiseltä hyväksytään vain alle 500€. Kem­peleessä se on hie­man yli 500€. Kelan per­heel­lis­ten asum­istuen hyväksymis­sum­maa en tiedä. Siihen sit­ten saat tukea tulo­je­si mukaan jos edes ollenkaan. Asum­istuen myön­tämis­pe­rus­teet ovat täysin sidok­sis­sa tuloi­hin kuten toimeen­tu­lokin. Enkä jak­sa uskoa, että joku muut­taisi vain asun­non perässä jon­nekin. Työn tai ihmis­suh­teen perässä kyllä.

  4. Täy­tyy olla melko ymmärtämätön, kuvit­telee, eniten palvelu­ja tarvit­se­vat, köy­him­mät, huonokun­toisim­mat voi sul­loa mot­ti­in nurkan­perälle. No, jollei ole tarkoi­tus tunkea sinne kuole­maan vail­la mah­dol­lisuuk­sia mihinkään palvelui­hin — ruuas­ta ja kulkemis­es­ta läh­tien apteekki‑, posti- sosi­aali- ja ter­veys- että virastopalveluihin.
    Eikun mum­mot vain yksinään irti tur­vaverkois­taan huitsin nevadaan, van­hen­e­maan, huonone­maan, puhkeav­ine kaikki­nai­sine sairauksi­neen ja muis­tivikoi­neen. Jep jep.
    Ovatko kaik­ki täl­lais­ten “mummot/köyhät/työttömät/sairaat johonkin tiet­tömän tien taa maalle” ‑ehdot­teli­jat itse 20v poika­sia, koko ikän­sä yksin ollei­ta oropo­ja, ihmisiä jot­ka eivät ole koskaan koke­neet mitään eivätkä sivus­ta seu­ran­neet mitään elävää elämää? Umpios­sa pul­los­sa ollei­ta? Tietävätkö he, miten maaseu­tu on muu­tyunut puo­lessa vuo­sisadas­sa autiok­si palveluista, jot­ka minäkin vielä muis­tan lap­su­ud­es­ta ja tei­ni-iästä. Se oli sil­loin, kun bus­sit vielä kulki­vat, ja meil­lä oli muun muas­sa alak­oulu oli 1km sisäl­lä kier­tokaut­takin, 3 kaup­paa, posti­pank­ki, leipo­mo, kios­ki, saha, tun­net­tu kylpylä, tak­si kul­ki ja viinaa löy­tyi, ja tun­net­tu kaup­pala palveluineen ja kouluineen 6km päässä. Nykyään ei mitään palvelu­ja eikä kukaan autot­ta pärjäisi. 

    Mikä kum­ma muokkaa ihmi­sistä tuol­laisia ajat­tele­via, joskus kummastelen.

  5. “S”-nimimerkille halu­aisin oikaista, että tarkoituk­seni ei ole eristää van­huk­sia eikä muitakaan pien­i­t­u­loisia pois sosi­aal­i­sista ympyröistä vaan rohkaista etsimään elämyk­siä muual­takin, kuin kaik­in­puolin kalli­ista “Hesas­ta”. Nämä pienet paikkakun­nat eivät tosi­aankaan ole kuollei­ta, vaan palve­lut ja parkkipaikat löy­tyy kyl­lä, jonot­ta­mat­ta, ilmaisek­si ja aidol­la ystäväl­lisel­lä asen­teel­la. Ja usko S min­ua kun ker­rron, että kau­pan jonos­ta saat min­uutis­sa enem­män ystäviä kuin vuodessa täy­destä met­ros­ta! Hyvää kevät­tä kaikille!

  6. saun­to­tu­lo [sic] on vero­ton­ta ja sel­l­aise­na pysyy

    Ei ole ihan var­maa. Onhan asun­to­lainan korkovähen­nyskin matkalla unho­laan. Ken­ties muu­ta­man vuo­den kulut­tua, kun korkovähen­nys on ensin kokon­aan pois­tunut, voi tuo­takin alkaa vakavasti ehdottamaan.

    Jos tuo tun­tu­isi täysimääräisen liian rajul­ta, niin oma ehdo­tuk­seni olisi, että sal­li­taan asun­to­tu­losta jokin sopi­van tasoinen vero­ton nor­maal­i­tuot­to, niin ei tule liian korkeaa veroa omistusasujille.

  7. Vuokratu­ki voisi olla nyky­istä vahvem­min sel­l­ainen, että se palk­it­see vuokralaista, joka muut­taa alem­man vuokrata­son alueelle. Esimerkik­si muut­to ydinkeskus­tas­ta lähiöön tai kalli­ista lähiöstä halvem­paan tai isos­ta kaupunkista pienem­pään. Täl­löin vuokralainen hyö­tyy, kun hänelle jää käteen enem­män. Yhteiskun­ta hyö­tyy, kun vähem­män väkeä pukkaa asumaan samalle kysytylle alueelle, jol­loin siel­lä kysyn­nän lask­ies­sa vuokrata­so läh­tee laske­maan, mikä taas hyödyt­tää vuokralaisi­akin ja vähen­tää tarvet­ta vuokratukien korottamisille.

    1. Vuokratu­ki voisi olla nyky­istä vahvem­min sel­l­ainen, että se palk­it­see vuokralaista, joka muut­taa alem­man vuokrata­son alueelle. Esimerkik­si muut­to ydinkeskus­tas­ta lähiöön tai kalli­ista lähiöstä halvem­paan tai isos­ta kaupunkista pienempään.

      Asum­is­tu­ki on yksinäisel­lä henkilöl­lä Helsingis­sä 406,80 euroa kuus­sa ihan siitä riip­pumat­ta, mikä on vuokra. (Se on enem­män kuin 508 euroa). Kun muut­taa keskustabn kalli­ista asun­nos­ta löaitakaupun­gin hal­paan asun­toon, saa pitää ero­tuk­sen lyhen­tämät­tömänä itse.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Asum­is­tu­ki on yksinäisel­lä henkilöl­lä Helsingis­sä 406,80 euroa kuus­sa ihan siitä riip­pumat­ta, mikä on vuokra. (Se on enem­män kuin 508 euroa). Kun muut­taa keskustabn kalli­ista asun­nos­ta löaitakaupun­gin hal­paan asun­toon, saa pitää ero­tuk­sen lyhen­tämät­tömänä itse.

        Näin on, mut­ta jos muut­taa Iisalmeen, menet­tää ison osan.

    2. vihrea lan­ta:
      Esimerkik­si muut­to ydinkeskus­tas­ta lähiöön tai kalli­ista lähiöstä halvem­paan tai isos­ta kaupunkista pienem­pään. Täl­löin vuokralainen hyö­tyy, kun hänelle jää käteen enem­män. Yhteiskun­ta hyö­tyy, kun vähem­män väkeä pukkaa asumaan samalle kysytylle alueelle, jol­loin siel­lä kysyn­nän lask­ies­sa vuokrata­so läh­tee laske­maan, mikä taas hyödyt­tää vuokralaisi­akin ja vähen­tää tarvet­ta vuokratukien korottamisille. 

      Kepu var­masti pitäisi tästä läh­estymis­tavas­ta, mut­ta miten yhteiskun­ta hyö­ty­isi siitä, että ihmiset muut­taisi­vat asumaan sinne mis­sä ei halu­ta asua? Entä miten ihmi­nen itse hyö­tyy tästä?
      Kysy­tyt alueet ja kaupun­git ovat kysyt­tyjä ensisi­jas­sa sik­si, että ne tar­joa­vat taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­sia, ja ne tar­joa­vat taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­sia suurelta osin sen takia että siel­lä asuu muitakin. Suomes­sa ei edelleenkään ole tun­nut­tu tajua­van sitä, että tiivi­iden suurkaupunkien taloudelli­nen ylivoima perus­tuu nimeno­maan niiden tiiviy­teen ja kokoon, joka mah­dol­lis­taa pidem­mälle vie­dyn työvoiman erikois­tu­misen ja helpot­taa työ­paikan vai­h­toa, joka taas aut­taa hyviä yri­tyk­siä men­estymään ja lisää työvoiman tuottavuutta.
      Mik­si tätä pitäisi han­kaloit­taa sosi­aal­i­tukien avulla?
      Ole­tus siitä, että hyvät tietoli­iken­ney­htey­det mah­dol­lis­taisi­vat yhdis­tämään län­si­maisen elin­ta­son suo­ma­laiseen met­sästäjä-keräil­i­jä elämän­ta­paan met­sän keskel­lä, on osoit­tau­tunut täysin virheel­lisek­si. Kaupunkien taloudelli­nen ylivoima on voimis­tunut entis­es­tään ja on aut­ta­mat­toman type­r­ää yrit­tää sosi­aal­i­tukien avul­la syr­jäyt­tää osa ihmi­sistä tästä kehityksestä.
      Suo­ma­lais­ten pitäisi vain päästä kaupunkipelostaan eroon ja jät­tää met­säläisyys­men­tal­i­teet­ti museoon ihmeteltäväksi.

  8. Opiske­li­joiden asum­is­tu­ki pitäisi palaut­taa osak­si opin­to­tukea, kuten se ennen oli, ja per­heet­tömän opiske­li­jan normikäm­päk­si pitää kel­va­ta sel­l­ainen jota jae­taan muiden kanssa. Nythän opiske­li­jat vievät avokä­tisen asum­istuen avul­la yksiöt nenän edestä niiltä joil­la olisi suurem­pi tarve.

  9. No tässä nyt ei ole mum­moista ja Helsingis­sä työt­tömäk­si jäävistä kyse, vaan siitä, että asum­is­tu­ki kan­nus­taa nimeno­maan muut­ta­maan Helsinki­in. Se lisää asun­to­jen kysyn­tää Helsingis­sä ja alen­taa muual­la maassa.

    1. Toimeen­tu­lo­tu­ki on tuos­sa paljon tehokkaampi kuin asum­is­tu­ki. Aika palöjon pitää mak­saa lisää, jos pelkän asum­istuen turvin muut­taa Helsinkiin.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Toimeen­tu­lo­tu­ki on tuos­sa paljon tehokkaampi kuin asum­is­tu­ki. Aika palöjon pitää mak­saa lisää, jos pelkän asum­istuen turvin muut­taa Helsinkiin.

        Tämäkin on tot­ta, mut­ta asum­is­tu­ki vaikut­taa nimeno­maan niihin joil­la on mah­dol­lisu­us työl­listyä mata­la­palkkaiseen työhön. Se loiven­taa muu­ton kus­tan­nuk­sia ja riskiprofi­il­ia. Tuo toimeen­tu­lo­tu­ki vielä entis­es­tään pahen­taa asi­aa. Se onkin vielä asum­is­tukeakin vihe­liäisem­pi tuki.

  10. Päivähoit­o­mak­su­jen tulo­harkin­nan sovit­tamista perus­tu­loon kan­nat­taisi harki­ta sivu­lauset­ta pidem­mälle. Keskeinen kysymys lie­nee, pois­te­taanko tulo­hark­in­ta vai ei ja vai­h­toe­hdot eivät ole aivan vail­la haasteita.

    Ilman tulo­hark­in­taa päivähoito on kaikille saman hin­taista. Jos tämä mak­su on nol­laa suurem­pi, se tarvin­nee kom­pen­soi­da pien­i­t­u­loiselle. Valitet­tavasti joukos­samme on myös van­hempia, joiden elämän­hallinta on vajavaista ja on mah­dol­lista että rahat pää­tyvät muualle kuin päiväkodin lasku­un. Juuri näis­sä ongel­mati­lanteis­sa pitäisin tärkeänä saa­da lapset päivähoitoon. 

    Jos tulo­hark­in­ta pois­te­taan nol­laa­mal­la päivähoit­o­mak­sut, veror­a­situk­sen muut­tumi­nen taitaa olla poli­it­tis­es­ti han­kala. Tämä vai­h­toe­hto voitaisi­in toteut­taa toki jo nyt, ilman yhteyt­tä perustuloon.

    Tietenkin voisimme pitää tulo­harkin­nan nykyisel­lään myös perus­tu­lon kanssa, mut­ta ymmärtääk­seni sil­loin pitäisimme myös nykyiset ongel­mat ja osa perus­tu­lo­ma­llin hyödy­istä jäisi saamatta.

  11. “Tuo 80 % on aivan liikaa”
    100% ja 99% tietysti on, mut­ta onko tutkit­tu miten esim. tämä 50% vs 80% vaikut­taisi käyt­täy­tymiseen? Monil­la pien­i­t­u­loisil­la on ensin­näkin koke­muk­seni mukaan taipumus olla ihan kaiken suh­teen mah­dol­lisim­man pihi, vaikkei se aina olisi niin kan­nat­tavaa. Tämä on vähän epära­tionaa­li­nen selviy­tymis­strate­gia, jon­ka köy­hyys kyt­kee päälle. Toisek­seen oikeastikin se ylimääräi­nen 20€/kk käteistä on hel­posti tärkeämpi jut­tu, kuin 100€/kk mukavem­pi asun­to. Neliöitä ei voi syödä.

  12. Sosi­aal­i­tur­va ja asumistuki
    Työssäkäyväl­lä, palka­nsaa­jal­la on kukkaro, jonne palk­ka tulee ja sieltä hän mak­saa kaik­ki laskunsa.
    Tuen/tukien saa­jal­la on olta­va kukkaro, jos­ta hän mak­saa kaik­ki laskunsa.
    Kukkaroa on hal­lit­ta­va, oli sit­ten töis­sä tai ei, jär­jestelmän on olta­va yksinkertainen.

    Yksi tuki/Perustulo on henkilöko­htainen, kun taas asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki ovat per­heko­htaisia. Pyrit­tävä yhteen henkilöko­htaiseen tukeen.

    päivähoit­o­mak­sut
    Kaik­il­ta per­itään saman­su­u­ruiset päivähoit­o­mak­sut ja sosi­aal­i­tur­va varat­tomille mak­se­taan erik­seen (esim. erityislapsilisänä).

    Sosi­aal­i­tur­va hoide­taan perus­tu­lol­la ja vero­tuk­sel­la verote­taan rahaa.

    Tuu­laS.

Vastaa käyttäjälle Ossi Saresoja Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.