Sotiva eläin

Varoi­tus: olen amatööri evoluu­tio­teo­ri­as­sa ja tutus­tunut moraal­i­filosofi­aan vielä vähemmän

Metro­matkoil­la kauas Espooseen olen täl­lä viikol­la kuun­nel­lut Mar­ja-Riit­ta Ollilan mie­lenki­in­toista kir­jaa tekoä­lyn etiikka.

Tähän asti kiin­nos­tavin­ta on ollut kir­joit­ta­jan käsi­tys moraalin perusteista. Hän on toden­nut evoluu­tion luoneen moraalin, kos­ka se on tehnyt yhteisöistä kestävämpiä.

Sit­ten hän ihmettelee sodan moraalia. Mik­si eet­tis­es­ti uljaimpia ovat ne, jot­ka ovat tap­pa­neet toisia ihmisiä, jos tämä on tapah­tunut sodas­sa, kun tap­pamista ei muuten pide­tä niin ylevänä tekona. Ollila toteaa, että var­maankin tässä on jotain evoluu­tioon viit­taavaa, kos­ka myös sim­panssit soti­vat. Min­un tietääk­seni muutkin eläimet soti­vat, esimerkik­si muu­ra­haiset, vaik­ka geneeti­nen etäisyys ihmisen ja muu­ra­haisen välil­lä on aika suuri. Minus­ta tässä ei ole mitään ihmeel­listä. Ollilakin pitää moraalia evoluu­tion tulok­se­na. Evoluu­ti­ol­la ei ole mitään muu­ta päämäärää kuin omien gee­nien säi­lymi­nen tule­vis­sa sukupolvis­sa. Kaik­ki muu on tälle alisteista.

Mik­si moraali

Ajatelka­amme moraalia evoluu­tion tulok­se­na. Siinä olen­naista on, että ihmi­nen on lau­maeläin. Ihmisen evoluu­tios­sa tärkeätä on, että kyseinen ihmi­nen itse säi­lyy jatka­maan sukuaan ja jos hän on niin ehtinyt jo tehdä, että hänen jälkeläisen­sä men­estyvät. Jos ihmi­nen olisi vaikka­pa ket­tu, tämä riit­täisi. Ihmisen kannal­ta olen­naista ei ole pelkästään se, että ihmi­nen yksilönä men­estyy vaan että lau­ma tai heimo tai kansakun­ta menestyy.

Moraalia on sitä, että aset­taa yhteisen edun oman edun yläpuolelle. Se on yksilön kannal­ta epäedullista, mut­ta yhteisön kannal­ta edullista. Sik­si kaik­ki men­estyvät kult­tuu­rit ovat kehit­täneet sisäisen eet­tisen kood­is­ton, joka on vahvis­tanut niiden men­estys­tä. Huonos­ti olisi käynyt niiden – ja on var­maan käynytkin – joiden kesku­udessa kaik­ki ajat­te­liv­at vain omaa etu­aan välit­tämät­tä yhteisön edus­ta tuon taivaallista.

Miten yksilö motivoidaan toim­i­maan yhteisön hyväk­si mut­ta omaa etu­aan vas­taan, siis aivan toisin kuin Homo Eco­nom­i­cus toimisi. Yhteisölli­nen hyväksyn­tä on tärkeätä, ja se on vah­va liima. Saadak­seen muil­ta hyväksyn­tää, on toimit­ta­va yhteisön normien mukaan. Mujt­ta tämä ei riitä. Yhteistä moraalia pönkit­tämään on perustet­tu myös uskonto.

Kaik­ki henki­in jääneet yhteisöt ovat kehit­täneet uskon­non. Oikein toim­imi­nen tässä elämässä voi olla etu­je­si vas­taista, mut­ta palk­in­to odot­taa iäisyy­dessä. Joku talousti­eteil­i­jä, jon­ka nimen olen uno­htanut, sanoi, että palk­in­to Jumalaan uskomis­es­ta on niin val­ta­va, että kan­nat­taa uskoa, vaik­ka olisi melkein var­masti väärässä. Siis jopa homo eco­nom­icuk­sen kan­nat­taa toimia moraalisesti.

Uskon­nois­sa ei ole kysymys vain tuon­puolei­sista asioista. Ne anta­vat vah­van moraa­likood­is­ton kan­nat­ta­jilleen. Eri uskon­nois­sa tuo moraa­likood­is­to on eri­lainen. Sik­si muiden uskon­to­jen kan­nat­ta­ji­in suh­taudu­taan niin vieroksuen.

Moraali on suvait­se­mat­tomim­mil­laan sukupuolimoraalis­sa. Moraali puo­lus­taa uskol­lisu­ut­ta ja vas­tus­taa avi­o­li­iton ulkop­uolisia suhtei­ta. Mais­sa, jois­sa sodat kar­si­vat miehiä, miesten moni­avioisu­us on ollut sal­lit­tua ymmär­ret­tävistä syistä.

Sian­li­han syön­ti on ollut kiel­let­tyä, kos­ka triki­init. Erit­täin käytän­nölli­nen neu­vo puet­ti­in moraalin kaa­pu­un. Vaik­ka nyt on ymmär­ret­ty, että ongel­ma pois­tuu lihaa kuumen­ta­mal­la yli 70 asteisek­si, uskon­nolli­nen kiel­to on jäänyt voimaan.

Sukupuolimoraalin takana oli kak­si merkit­tävää perustet­ta. Tap­pa­vat sukupuoli­tau­dit, joiden lähdet­tä ei ymmär­ret­ty ja jot­ka sik­si näyt­tivät Jumalan ran­gais­tuk­selta ja per­heen merk­i­tys las­ten henki­in­jäämiselle. Kun miehen ain­oa sal­lit­tu sek­sikump­pani oli oma vaimo, se edisti parisuh­teen jatku­mista ja tur­vasi las­ten elämän.

(Tälle on har­vaan asu­tu­il­la alueil­la vas­takkainen tarve, geneet­ti­nen mon­imuo­toisu­us, joka taas puoltaa syr­jähyp­pyjä, mut­ta en mene tähän herkulliseen aiheeseen tässä.)

Mut­ta mik­si sota

Kun mehiläi­nen tun­tee olon­sa uhatuk­si tai kun sen pesää vas­taan hyökätään, mehiläi­nen tekee viimeisen oma­l­ta kannal­taan hyödyt­tömän tun­tuisen teon ja pistää pahantek­i­jään­sä tehden samal­la itse­murhan. Itse­murha ei edis­tä kyseisen ampiaisen gee­nien säi­lymistä, mut­ta mehiläi­nen ker­too uhrilleen, että mehiläisiä kan­nat­taa varoa. Pis­ton uhrik­si joutunut juok­see seu­raavaa mehiläistä hys­teeris­es­ti pakoon. Lau­ma hyö­tyy, yksilö ei hyödy. Mehiläisen pis­to on moraa­li­nen teko lau­man kannal­ta, vaik­ka pis­ton uhrik­si joutunut ei sitä sel­l­aise­na koekaan.

Mut­ta nyt sotaan saman lajin edus­ta­jien välillä.

Kaik­ki eliöla­jit lisään­tyvät nopeam­min kuin olisi tarpeen, kos­ka joskus voi olla tarpeen. Nälkäkuole­ma tai jokin tau­ti voi tap­paa 99 % kan­nas­ta. Ekologi­nen lokero on hyvä saa­da nopeasti täyte­tyk­si, jot­ta seu­raavas­ta katas­trofista selvittäisiin.

Kalat ovat tässä eri­tyisen nopei­ta. Yksi lohi­naaras voi tuot­taa ker­ral­la tuhat poikas­ta. Kun poikas­tuotan­to on näin vah­vaa, poikaisia ei tarvitse suo­jel­la kovin tun­nol­lis­es­ti. Lohen­poikasen ensim­mäis­ten päivien suurin uhka on tul­la oman emon­sa syömäk­si. Hitaasti lisään­tyvät nisäkkäät ovat jälkeläis­ten­sä suh­teen suojelevampia.

Mitä sit­ten tehdään, kun ekologi­nen lokero on täysi, mut­ta poikaisia vain pukkaa? Monel­la lin­tu­la­ji tur­vau­tuu revi­irei­hin. Huonos­ti käy nuoren lin­nun, joka yrit­tää tunkeu­tua van­hem­man revi­ir­ille. Tai sit­ten päin­vas­toin van­hem­man käy huonos­ti. Joka tapauk­ses­sa revi­ir­ille jää yksi uros naaraineen. (Joil­lakin lajeil­la naaraat hoita­vat myös tap­pelemisen.) Revi­irien ulkop­uolelle jää paljon lin­tu­ja eikä niiden kohta­lo ole mitenkään mairitteleva.

Revi­irien puo­lus­tamises­sa on tiet­ty logi­ik­ka ver­rat­tuna koko pop­u­laa­tion sol­i­daariseen nälkään kuolemiseen. Mei­dän eet­tisessä keskustelus­samme tätä kuvataan ongel­mana pelas­tusve­neestä, johon mah­tuu vain osa veden varaan joutuneista. Jos kaik­ki otet­taisi­in, kaik­ki hukkuisi­vat. On var­maankin ollut tässä suh­teessa eet­tisem­min toimivia lin­tu­la­je­ja, mut­ta har­mi kyl­lä, niitä ei enää ole.

Revi­irieläimet ovat siis hyvin aggres­si­ivisia laji­tovere­itaan kohtaan.

Niin ovat lau­maeläimetkin. Lau­maeläimet ovat sol­i­daarisia lau­man jäseniä kohtaan (tähänkin on perus­ta evoluu­tios­sa), mut­ta aggres­si­ivisia mui­ta saman lajin mut­ta eri lau­man edus­ta­jia kohtaan. Sik­si lau­maeläimet käyvät sotia. On kyse tais­telus­ta sol­i­daarista nälkään kuolemista vastaan.

Aikanaan kun ruo­ka lop­pui omas­ta kylästä, otet­ti­in aseet käteen ja men­ti­in kat­so­maan, onko naa­purikylässä ruokaa ja jos ei ollut, syöti­in sen asukkaat.  Siihen aikaan tois­t­en heimo­jen jäseniä nähti­in yhtä vähän kavere­ina kuin lam­pai­ta met­sästäviä susia.

His­to­ri­an kulues­sa ihmiset ovat olleet ajal­lis­es­ti enem­män sodas­sa kuin naut­ti­neet rauhas­ta.  Pitkään kyse oli kan­nan säi­lymis­es­tä riit­tävän pienenä suh­teessa ekol­o­giseen lokeroon. Muinaises­sa Suomes­sakin sodit­ti­in yht­enään, ei ulko­val­to­ja vaan toisia suo­ma­laisia vas­taan, ellei ulko­maalaisi­na sit­ten pidet­ty saame­laisia tai kar­jalaisia. (His­to­ri­an kir­jas­sani puhut­ti­in saame­lais­ten verot­tamis­es­ta) Vas­ta kun Ruotsin kunkku yhdisti hajanaiset suo­ma­laiset heimot val­tansa alle, nämä lopet­ti­vat soti­mas­ta toisi­aan vas­taan. Sotimi­nen sinän­sä ei lop­punut, mut­ta muut­tui kansainvälisemmäksi.

Mitä eet­tisitä on tap­pamises­sa sodas­sa?  Eti­ikan oppikir­jo­jen mukaan ei mitään, mut­ta evoluu­tio ei ole lukenut noi­ta oppikir­jo­ja. Itse­murhaa tekevän ampiaisen pis­tos on eri­no­maisen eet­ti­nen teko – ei pis­te­tyn mielestä vaan oman lau­man kannalta.

Lau­man kannal­ta vihol­lisen tap­pamien oli hyvä teko ja itsen­sä alt­ti­ik­si aset­ta­mi­nen sodas­sa eri­tyisen sankarillista.

Kau­nis on kuol­la, kun joukkosi eessä, urhona kaadut, taitelle puoles­ta maas, puoles­ta heimosikin.

Sik­si his­to­ri­an suurim­mat sankar­it ovat murhaa­jia. Ja sik­si sodas­sa tap­pamista ei pide­tä murhana, vaik­ka teon suun­nitel­mallisu­us on eri­tyi­nen arvo.

Ei tässä ole mitään ihmeel­listä, vaik­ka ylevää eti­ikan oppikir­jaa ei tämän poh­jal­ta voi oikein kir­joit­taa. Tässä on kyse jaos­ta me vas­taan ne. Niitä saa tap­paa, meitä ei saa.

Kuin Suo­mi hyökkäsi Neu­vos­toli­it­toon vuon­na 1941 – en tässä puu­tu kysymyk­seen oikeutetus­ta sodas­ta – Englan­ti julisti sodan Suomelle. Suo­ma­laisille oli järky­tys, että Englan­nin arkkipi­is­pa rukoili neu­vos­toa­sei­den puoles­ta. Jumalan­han piti olla Suomen puolella.

Jos sen ver­ran saa pala­ta nykyaikaan, kysymys on siitä, keitä ovat me ja keitä ne. Tämä on itse asi­as­sa kysymys, joka jakaa suo­ma­laisia nyt rajusti.

Ei kauankaan sit­ten oli hämäläiseltä kun­ni­akas­ta tap­paa rajaka­hakas­sa savolainen, mut­ta nyt tätä ei oikein suvait­taisi, kos­ka raja hei­dän ja mei­dän välil­lä on siir­tynyt ja molem­mat kuu­lu­vat meihin.

His­to­ri­an kulues­sa raja mei­dän ja hei­dän välil­lä on jatku­vasti siir­tynyt niin, että mei­hin kuu­lu­vat mon­en mielestä kaik­ki ihmiset ja joidenkin mielestä myös kaik­ki selkärankaiset eläimet. Kaik­ki eivät kuitenkaan ole mukana tässä sol­i­daarisu­u­den piirin laajentumisessa

Perus­suo­ma­lais­ten mukaan meitä ovat syn­type­r­äiset suo­ma­laiset.  Moni muu ajat­telee asi­aa laa­jem­min, ja tästä onkin sit­ten kon­flik­ti valmis. Sinän­sä suo­ma­laisu­us on his­to­ri­as­sa lyhyt aika. Savolaisu­us ja hämäläisyys on paljon pidem­piaikaisia iden­ti­teetin kohtei­ta,  mut­ta häk­ki heilah­taisi, jos joku savolainen tap­paisi heimoin­noituk­ses­sa hämäläisen.

Perus­suo­ma­laisen silmis­sä asevelvol­lisu­u­den vält­te­ly on pahek­sut­ta­va teko, vaikkei sota yhtä miestä kaipaakaan, mut­ta lais­t­a­mi­nen globaal­ista ilmas­to­vas­tu­us­ta taas kun­ni­akas­ta, kos­ka Suomen päästöil­lä on niin vähän merk­i­tys­tä.  Se on hei­dän rajauk­sen­sa mei­dän ja hei­dän välillään.

62 vastausta artikkeliin “Sotiva eläin”

  1. Triki­ini­teo­ria sian­li­hakiel­loille ei käsit­tääk­seni ole suosiossa.

    Itselle tulee mieleen, että ara­bit ja juu­ta­laiset siat­to­mia pas­toral­is­te­ja ja taustal­taan. Vaki­in­tunem­man asu­tuk­sen, kaupunki­lais­ten hap­a­tus­ta, jos­ta halut­tu pysyä erillään.

    Muis­te­len Pää­talon Iijok­isar­jas­sakin jotain main­in­taa, että siko­jen pitämi­nen epä­tyyp­il­listä koillismaalla.

    1. Niin — sehän oli vain kätevää nähdä “ne siko­jen pitäjät” saas­taisi­na syn­nin­tek­i­jöinä, joiden kansan­murhaami­nen oli oman jumalan silmis­sä hyvä ja palkit­ta­va teko.

  2. “Kaik­ki henki­in jääneet yhteisöt ovat kehit­täneet uskon­non. Oikein toim­imi­nen tässä elämässä voi olla etu­je­si vas­taista, mut­ta palk­in­to odot­taa iäisyy­dessä. Joku talousti­eteil­i­jä, jon­ka nimen olen uno­htanut, sanoi, että palk­in­to Jumalaan uskomis­es­ta on niin val­ta­va, että kan­nat­taa uskoa, vaik­ka olisi melkein var­masti väärässä. Siis jopa homo eco­nom­icuk­sen kan­nat­taa toimia moraalisesti.”
    Alun perin argu­mentin on esit­tänyt ran­skalainen matem­ati­ikko Blaise Pas­cal 1600 ‑luvul­la. http://argumentsforatheism.com/arguments_god_wager.html. Jonkin tutkimuk­sen mukaan uskon­nol­lisu­us yleistyy yhteisössä, joiden koko ylit­tää rajan jos­sa kaik­ki tun­te­vat toisen­sa. Pienessä yhteisössä hui­jar­it joutu­vat mak­samaan teois­tansa kasvon men­estyk­senä. Jumalat siis kek­sit­ti­in sosi­aalisen kon­trol­lin korvikkeek­si. En nyt jak­sa kaivaa lähde­vi­itet­tä tuo­hon tutkimukseen.

  3. Suosit­te­len lämpimästi Richard Wrang­hamin (Englan­ti­lainen pri­ma­tol­o­gisti) kir­jaa “Demon­ic Males: Apes and the Ori­gins of Human Violence”

    Ihmisen ja sim­panssin aggres­si­ol­la on eroa. On kah­den­laista väki­val­taa, ryh­män sisäistä aggres­sio­ta ja ryh­mien välistä aggres­sio­ta. Ihmis­ten ja sim­panssien välil­lä ei ole juuri eroa ryh­mien välisessä aggres­sios­sa (sodat ja jul­muus ulkop­uolisia kohtaan). Ero ryh­män sisäisessä aggres­sios­sa on valtava. 

    Sim­panssien lau­man sil­säi­nen käyt­täy­tymi­nen on erit­täin väki­val­taista ver­rat­tuna Ihmisi­in. Väki­val­ta on läh­es jokapäiväistä. Kun sim­pans­si­uros kas­vaa noin naaraan kokoisek­si, se alkaa ensin kiusa­ta pienem­piä naarai­ta, lop­ul­ta se hakkaa naaraan läh­es joka päivä ja alkaa hakkaa­maan suurem­pia ja suurem­pia naarai­ta. Läh­es päivit­täi­nen tap­pelu ei kuu­lu ihmis­ryh­mien toim­intaan ja siitä on lul­tavasti ollut paljon hyö­tyä. Olisi ikävä olla uusi kansane­dus­ta­ja jos pitäisi ensin tapel­la omas­ta ase­mas­ta kahvipöydässä. 

    On paljon todis­tu­saineis­toa sen puoles­ta että ihmiset ovat kesyt­täneet itsen­sä elämään rauhal­lisem­paa elämää ryh­män sisäl­lä (self domes­ti­ca­tion) kos­ka siitä on ollut etua. Evoluu­tios­sa kesyyn­tymi­nen tapah­tuu yleen­sä jät­tämäl­lä kehi­tyk­ses­tä muu­ta­ma vai­he pois. 

    Kesyyn­tyneil­lä eläimil­lä on kaikil­la yhteistä neote­ny (lapseno­maiset piir­teet). Lerp­puko­r­vat ym. Nean­der­tal­in­ih­miseen ver­rat­tuna Homo Sapi­ens Sapi­ens on keskenkasvuinen. Läheisi­in suku­laisi­in ver­rat­tuna ihmisen pään luut ovat sileäm­mät ja ohuem­mat, penis­lu­u­ta ei ole, eteen­päin työn­tynyt vagi­na, suh­teelli­nen kar­vat­to­muus isot silmät, pieni nenä ja leu­ka, raa­jat ovat suh­teessa lyhyet ruumi­iseen ver­rat­tuna. Myös nivelet ovat jous­tavam­mat kuin muiden lajien aikuisilla. 

    Ehkä tämä evoluu­tion polku ei ole kul­jet­tu lop­pu­un. Kaupungis­tu­mi­nen vaatii vielä enem­män agres­sion rajoit­tamista kuin maaseudul­la elämi­nen. “Met­rosek­su­uaali” Homo Metrop­o­lis on andr­o­gyyn­impi ja kesympi laji joka sopeu­tuu elämään kahvilois­sa ja ker­rostalois­sa. Tule­vaisu­udessa ihmi­nen voi muis­tut­taa isosilmäistä anime-hamoa.

    1. N/A:
      Suosit­te­len lämpimästi Richard Wranghamin(Englantilainenprimatologisti) kir­jaa “Demon­ic Males: Apes and the Ori­gins of Human Violence” 

      Itse asi­as­sa suosit­te­len miel­lum­min Wrang­hamin uus­in­ta kir­jaa: ‘The Good­ness Para­dox: The Strange Rela­tion­ship Between Virtue and Vio­lence in Human Evo­lu­tion.’ Pan­theon, 2019. ISBN 978–1‑101–87090‑7.

  4. Aika mon­et nykya­jan sodista ovat olleet joko sisäl­lis­so­tia, etnistä puhdis­tus­ta tai uskon­non­so­tia joka on sama asia vähän hienom­mas­sa paketissa.

  5. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Moraalia on sitä, että aset­taa yhteisen edun oman edun yläpuolelle. Se on yksilön kannal­ta epäedullista, mut­ta yhteisön kannal­ta edullista. Sik­si kaik­ki men­estyvät kult­tuu­rit ovat kehit­täneet sisäisen eet­tisen kood­is­ton, joka on vahvis­tanut niiden men­estys­tä. Huonos­ti olisi käynyt niiden – ja on var­maan käynytkin – joiden kesku­udessa kaik­ki ajat­te­liv­at vain omaa etu­aan välit­tämät­tä yhteisön edus­ta tuon taivaallista.”

    Jos pitää kuitenkin samaan aikaan paikkansa myös aja­tus “Evoluu­ti­ol­la ei ole mitään muu­ta päämäärää kuin omien gee­nien säi­lymi­nen tule­vis­sa sukupolvis­sa. Kaik­ki muu on tälle alisteista.”

    niin ei kai sil­lä yhteisel­lä edul­la gee­nien näkökul­mien näkökul­mas­ta ole merk­i­tys­tä kuin sil­loin, jos koko geeniper­in­tö olisi muu­toin kokon­aan katoa­mas­sa. Mikä gee­nien säi­lymisen näkökul­mas­ta edes on “men­estyvä kult­tuuri”? Esimerkik­si edis­tynyt kult­tuuri voi tuho­ta jäsen­ten­sä geen­it sukupu­ut­toon siinä mis­sä kult­tuurista täysin piit­taam­a­ton kulttuurikin.

    Sotimises­sa yksi kiin­toisa näköko­h­ta on sisäl­lis­so­tien ja palkka­so­turien rooli. Näitä tiede­tään esi­in­tyneen vuosi­tuhan­sien ajan. Eivät soti­jat ollenkaan aina ole soti­mas­sa “toisia” heimo­ja vas­taan. Aika usein ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa on sodit­tu nimeno­maan geneet­tis­es­ti hyvinkin lähel­lä ole­via vas­taan. Murhista huo­mat­ta­va osa tehdään ilmeis­es­ti per­heen­jäseniä ja mui­ta lähisuku­laisia kohtaan. Ven­tovieraiden, geneet­tis­es­ti hyvin kaukaisten ihmis­ten murhaami­nen on harv­inaista. Palkka­so­tu­rit eli toisia ihmisiä geneet­tiseen läheisyy­teen kat­so­mat­ta työk­seen tap­pa­vat ovat myös osa sotien his­to­ri­aa ja nykypäivää.

    Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la evoluu­tio­te­o­reet­tisia seli­tyk­siä sille, minkä takia jotkut ovat valmi­ita matkaa­maan tuhan­sia kilo­me­tre­jä (ilmeis­es­ti henkilöitä on läht­enyt myös Suomes­ta) men­näk­seen jon­nekin ihan muualle soti­maan, kuten Syyr­i­aan. Tai mik­si vaikka­pa Tamil­i­ti­iker­it kävivät sotaa itse­murhaisku­ja tehden, mis­sä ei vaiku­ta ole­van mitään järkeä sotimisen geneet­tis­ten seli­tysyri­tys­ten näkökul­mas­ta. Itsel­leni on muis­takin syistä hyvin vaikea ymmärtää, minkä takia osa ihmi­sistä toimii niin. Muus­sa eliökun­nas­sa esi­in­tyy kai lähin­nä sotia lähiympäristössä.

  6. Aluk­si tarken­nus. Ampiainen on nimeno­maan esimerk­ki siitä, että itse­murhaankin johtanut omien puo­lus­t­a­mi­nen edis­tää gee­nien säi­lymistä. Nimit­täin ampiaisen geene­jä eivät siir­rä itse­murha­herkät työläiset, ne ovat ster­ile­jä, mut­ta uhraa­vat henken­sä fer­ti­ilien puoles­ta. Vain syksyl­lä syn­tyy fer­ti­ile­jä uroksia ja naarai­ta, jot­ka parit­tel­e­vat ja joiden ei sitä ennen kan­na­ta riskeer­a­ta kan­tami­aan geene­jä. Sen jäl­keen urosten kyl­lä, kos­ka se on ampiais­la­jeille hai­ta­ton tapa muis­tut­taa vihol­lisille, että ollaan vaarallisia.

    “Kaik­ki henki­in jääneet yhteisöt ovat kehit­täneet uskon­non.” Uskon­non syn­ty­hetkestä alkaa his­to­ri­amme ihmis­la­ji­na ja lop­puu eläin­la­ji­na. Viet­ti uskon­non ohjei­den uskomiseen, viet­ti uskoa ja nöyrästi seu­ra­ta auk­tori­teet­te­jä, pääl­liköitä, suur­miehiä ja idol­ei­ta linee yhden ja saman vietin ilmen­tymiä. Usein­han hal­lit­si­jan kan­nat­taa tavoitel­la jumalan asemaa.

    “Oikein toim­imi­nen tässä elämässä voi olla etu­je­si vas­taista, mut­ta palk­in­to odot­taa iäisyy­dessä.” Joillekin jumalaan ver­rat­ta­va auk­tori­teet­ti on guru, joka osaa selit­tää, mik­si jumalaa ei ole ole­mas­sa. Sekin voi siis olla uskon­toon ver­rat­tavaa. Ainakaan kaik­ki tämän vietin ilmen­tymät eivät lupaa ikuista elämää, pelkkä uskomien voi olla riit­tävä palkinto. 

    Triki­ini­teo­ri­aa on epäilty sian­li­han saas­taisu­u­den syynä. Vähän uskot­tavam­pana pidän lehmien pyhit­tämisen syytä. Jo pari tuhat­ta vuot­ta Int­ian maat­alous perus­tui härkien vetämään auraan. Siihen piti varautua, että mon­suu­nisateet jäivät tulemat­ta. Jos nälän­hädän aikana syöti­in härk­iä, se olisi tuhon­nut tule­vaisu­u­den. Hätäti­las­sa lehmäkin veti auraa. Lehmä myös syn­nyt­ti uusia veto­juh­tia. Jos pääosa lehmistäkin hädän takia tapet­ti­in, tuhot­ti­in nälän­hädästä elpymisen mahdollisuuskin.
    Sikäläiset vil­jeli­jät eivät luon­nol­lis­es­ti pystyneet vapaae­htois­es­ti säästämään lehmiään. Ne yhteisöt säi­lyivät parem­min, jot­ka pyhit­tivät lehmän­sä ja siihen tarvit­ti­in uskon­to. Kos­ka nämä yhteisöt pär­jä­sivät mui­ta yhteisöjä parem­min, ne vähä vähältä veivät muil­ta elin­ti­laa. Näin­hän ainakin evoluu­tio opetetaan.

  7. “Itse­murha ei edis­tä kyseisen [mehiläisen] gee­nien säilymistä”

    Mehiläiset ovat ihan kum­mallisia hap­lodiploide­ja, ja työme­hiläiset ovat keskenään enem­män sukua kuin meistä diploideista ehkä tun­tuu. Jos kuningatarme­hiläi­nen on paritel­lut vain yhden kuh­nurin kanssa, sen kahdel­la tyt­tärel­lä on odotusar­vois­es­ti 3/4 geeneistä samo­ja. https://en.wikipedia.org/wiki/Haplodiploidy#Relatedness_ratios_in_haplodiploidy

    1. Ihmisil­lä ja muu­ra­haisil­la on yhtäläisyys joka erot­taa mei­dät apinalau­moista, susista ym. 

      Jo prim­i­ti­iviset met­sästäjä-keräil­i­jä yhteisöt muo­dosta­vat iso­ja tuhan­sien ihmis­ten kokoisia heimo­ja jois­sa kaik­ki eivät tunne kaikkia, eivätkä alueen vas­takkaisil­la laidoil­la ole­vat ihmiset vält­tämät­tä koskaan tapaa. Tämä on mah­do­ton­ta esim. sim­pans­seille. Kuten muu­ra­haisil­la, ihmis­ten väli­nen suur-yhteisö perus­tuu anonyymei­hin ident­timerk­in­töi­hin, eikä henkilöko­htaiseen suh­teeseen. Esim. saman­lainen kasvo­maali voi yhdis­tää ihmisiä samaan tapaan kuin muu­ra­haisia yhdis­tää haju. 

      Ihmi­nen onkin ain­oa kädelli­nen joka voi vain tul­la tup­sah­taa sato­jen tai tuhan­sien vieraiden laji­toverei­den­sa Joukoon jou­tu­mat­ta välit­tömän hen­gen­vaaraan jos hänel­lä on oikea identiteetti. 

      Ihmisen toimii kuten muut kädel­liset alle 200 hen­gen joukkiois­sa, mut­ta yhteinen iden­ti­teet­ti voi sitoa paljon suurem­man anonyymin joukkion yhteen jos he merk­it­sevät itsen­sä samal­la taval­la tai jaka­vat kult­tuurin. Esim. Saman jääkiekko­joukkueen pai­ta voi yhdis­tää eri kult­tuureista tule­vat ihmiset ainakin hetkeksi. 

      Lisää aiheesta voi lukea kir­jas­ta: ‘The human swarm: how our soci­eties arise, thrive, and fall.’ Kir­joit­ta­ja Mark Mof­fett on tutk­in­ut paljon muurahaisia. 

      ps. Kir­jan johtopäätös on se, että ihmisil­lä on mah­dol­lisu­us muoka­ta iden­ti­teetiä tarkoituk­sel­la sel­l­aisek­si että väki­val­ta min­i­moituu. Ihmis­ten evoluu­tio­bi­olo­gia ei vält­tämät­tä estä rauhaa ja edel­lytä sotaa.

      1. Lapsel­la ja äidil­lä on n. puo­let gen­o­mista yhteistä, ja ihmi­nen tuot­taa vain muu­tamia jälkeläisiä joten lap­si on geneet­tis­es­ti arvokas. (Isän kanssa on yhteistä per­imää suun­nilleen saman ver­ran, mut­ta äiti on parem­pi esimerk­ki kos­ka van­hem­muus on var­ma.) Evoluu­ti­ol­la on myös ollut aikaa opti­moi­da tätä suhdet­ta emo­tion­aalis­es­ti, sikäli kuin se on evoluu­ti­olle mah­dol­lista. Kaik­ki tietävät lop­putu­lok­set intu­iti­ivisel­la tasol­la: jälkikasvun eteen uhrataan paljon. 

        Monil­la (kaikil­la?) yhdyskun­tahyön­teisil­lä yhteistä geno­mia on kuitenkin 3/4 kuten Jouni tote­si, ja lisäk­si työläi­sis­sä voi eks­pres­soitua geene­jä taval­la jota kuningatta­res­sa ei tapah­du, ehkä. (En tiedä asi­as­ta niin paljon että osaisin sanoa, miten genomin sisäi­nen kon­flik­ti tässä yhtey­dessä toimii.) Joka tapauk­ses­sa mehiläisy­hteiskun­nan tilanne on jo yhteisen genomin kannal­ta aivan toinen kuin ihmisen. Siel­lä eletään kuin kaik­ki oli­si­vat vähän enem­män kuin tois­t­en­sa sis­aruk­sia tai vanhempia. 

        Ihmi­nen on heimoutu­va eläin, viet­tänyt melkoisen ajan pienehköis­sä ryh­mis­sä jois­sa olti­in myös sukua toisilleen. Ihmisen altru­is­mi on kuitenkin heikom­paa ja mon­imutkaisem­paa kuin mehiläisen, kos­ka geneet­ti­nen poh­ja sille on paljon heikom­pi. Altru­is­mia voinee syn­tyä sopivis­sa olo­suhteis­sa ilman ryh­mä­val­in­taa ja suku­laisu­ut­takin, matemaat­tiset mallit eivät anna asi­aan mitenkään yksikäsit­teistä vas­taus­ta eivätkä ne koskaan voi olla edes riit­tävän real­is­tisia: altru­is­min biolo­gia on mon­imutkaista, alka­en suku­laisu­us­suhteista ja geografi­as­ta ja pää­tyen suolis­tomikrobei­hin ja ties mihin. 

        On kuitenkin ole­mas­sa ainakin psykol­o­gista ja antropol­o­gista evi­denssiä sille että ihmisel­lä on moraal­isia tun­tei­ta. Esim. syötävään kanaan mas­tur­boin­ti ennen ate­ri­aa herät­tää util­i­taris­mi­in usko­vas­sa moraal­i­filosofis­sakin inhon tun­tei­ta, joi­ta on vaikea ratio­naalis­es­ti selit­tää. Tois­t­en ihmis­ten kär­simys ja epäoikeu­den­mukaisu­u­den näkem­i­nen herät­tävät aut­tamisen halua ja epäreilu­u­den tun­net­ta. Ihmiset usein halu­a­vat rankaista normien rikko­jia oman hyv­in­vointin­sakin uhal­la (altru­isti­nen viha). 

        Kun pien­ten ryh­mien sosi­aa­li­nen dynami­ik­ka on ollut ihmiselle evo­lu­ti­ivis­es­ti oleel­lista, voi olla että auk­tori­teet­tei­hin ja oma­lle porukalle uskol­lisu­u­teen liit­tyvil­lä tun­teil­la on myös jonkin­lainen biologi­nen poh­ja. Esim. nation­al­is­mi ammen­taa tästä. Ryh­mi­in liit­tyviä tun­tei­ta olisi hyvä ymmärtää nyky­istä parem­min, sekä tieteel­lis­es­ti että henkilöko­htaisel­la tasol­la, jot­ta kulu­vas­ta vuo­sisadas­ta “selvitään hengissä”.

  8. Kun pako­lais­ryn­täys syksyl­lä 2015 alkoi, usea suo­ma­lainen kiiruhti tar­joa­maan vapaae­htois­es­ti apuaan. Tämä ker­too, että meil­lä yhä on ollut jäl­jel­lä ainakin se osa län­si­mais­es­ta kris­til­lis­es­tä moraal­ista, mikä velvoit­taa rakas­ta­maan lähim­mäisiämme niin laa­jasti ymmär­ret­tynä, että myös pako­lainen on lähim­mäisemme. Eikä se ole ain­oas­taan suo­ma­lais­ten tunne, vaan pako­lais­ten vapaae­htoisia aut­ta­jia löy­tyy kaikkial­ta. Vaik­ka tur­va­paikan­hak­i­joiden suuri määrä pakot­taa aut­tamishaluiset myön­tämään, että jokaista tuli­jaa ei voi­da aut­taa, se ei merk­itse, että moraali alka­isi pettää. 

    On erään­lainen yhteiskun­tamme tur­vatakuu, että jos ker­ran halu­amme aut­taa tur­va­paikan hak­i­joi­ta, suo­ma­laiset ovat valmi­it hädän tullen aut­ta­maan toinen toisiamme. 

    Myön­nän, että perustelu­ni on uskona­sia, mut­ta ei uskon­toon sidot­tu. Lie­nee muis­sakin suuris­sa uskon­nois­sa sama ope­tus. Ilman sitä ainakaan suuret väkimäärät eivät voi tul­la toimeen. Opin sain kauan sit­ten kansak­oulus­sa. Se on tari­na lau­pi­aas­ta samar­i­alais­es­ta, minkä yksi­tyisko­h­dat ovat uno­htuneet ja sulau­tuneet moraaliksi.

    Sodas­sa tais­tel­laan omien edus­ta, se on sodan moraali. Perus­suo­ma­laiset ovat omi­neet ohjeek­seen sodan logi­ikan, mikä on onnek­si eri asia kuin moraali. Moraali on paljon syvemmällä.

    Osmo lähti hake­maan ver­tai­liko­htia evoluu­tios­ta. Luon­to on täyn­nä vas­takkainaset­telua, joka on saavut­tanut pysyvän tas­apain­on. Lin­tu­lau­den tiais­la­jit kil­pail­e­vat rajustikin keskenään. Silti näille lajeille on syn­tynyt yhteinen varoi­tusääni, kun var­pushaik­ka tai ‑pöl­lö hyökkää. (Sitä ja yhteysään­tä luku­unot­ta­mat­ta muut äänet ovat eri­laiset, muiden lajien ei niitä tarvitse ymmärtää) Yksi varoi­tuskil­jaisu, tiais­la­jil­la ei väliä, kaik­ki suo­jau­tu­vat. Mon­ta silmä­paria hok­saa vaaran aikaisem­min kuin yksi lin­tu. Sen­jäl­keen tali­ti­ainen jatkaa pienem­pi­en lajien, kuten myös häly­tyk­sen anta­neen, sortamista.

  9. “Joku talousti­eteil­i­jä, jon­ka nimen olen uno­htanut, sanoi, että palk­in­to Jumalaan uskomis­es­ta on niin val­ta­va, että kan­nat­taa uskoa, vaik­ka olisi melkein var­masti väärässä.”

    Olen kuul­lut, että tämän olisi lausunut Blaise Pas­cal, toden­näköisyys­lasken­nan isä. Mut­ta var­maan on van­hempi, ei mikään ole uut­ta taivaaan alla.

  10. OS: “Perus­suo­ma­laisen silmis­sä … lais­t­a­mi­nen globaal­ista ilmas­to­vas­tu­us­ta taas kun­ni­akas­ta, kos­ka Suomen päästöil­lä on niin vähän merkitystä. ”

    Onko­han se nyt ihan noinkaan. Vaa­likeskusteluis­sa Allah-aho selit­ti suun­nilleen niin, että ilmas­toläm­pen­e­mistä pitää tor­jua … mut­ta ei pidä uhra­ta enem­pää, kuin muut, kos­ka yksin emme voi kuitenkaan maa­pal­lon ilmas­toa muuttaa.

    1. Sanoiko Hal­la-aho tosi­aan, että Suomen pitää ensin laskea päästön­sä henkeä kohden maail­man keski­ta­solle ja sit­ten jäädä odot­tele­maan, mitä muut tekevät? Minä olen luul­lut, että hänen mielestään meil­lä on valkoisen miehen etuoikeus mui­ta suurem­pi­in päästöihin.

      1. Hal­la-aho ei ole mis­sään sanonut, että meil­lä olisi joku valkoisen miehen etuoikeus. Jos sel­l­ainen tek­sti on jos­sain niin lainaa sitä tänne.

        Ilmas­tokeskustelus­sa hän sanoi mm. että jos Suo­ma­lainen tehdas sul­je­taan ja samat tuot­teet tuo­daan Suomeen Kiinas­ta on vaiku­tus ilmas­toon negati­ivi­nen. Eikö tämä ole juuri sel­l­ainen mielipi­de mitä sinä arvostat? 

        Suo­mi ei pelas­ta maail­maa näyt­tämäl­lä kau­ni­il­ta, niinkuin esim. Sak­sa yrit­ti tehdä sulke­mal­la ydin­voimalat. On tärkeää toimia taval­la joka tuot­taa hyviä lop­putu­lok­sia, ei taval­la joka näyt­tää jonkun mielestä moraalis­es­ti oikeal­ta tai kauniilta.

      2. Ei puhunut koko maail­man päästö­jen keski­ta­sos­ta, vaan perusteli näke­myk­sen­sä toisin. Jos olet pää­tynyt eri­laiseen lop­putu­lok­seen, niin voisit kaivaa ne hänen perustelun­sa esi­in ja ker­toa mis­sä ken­ties menevät pieleen. Siinä olisi yksi blog­gauk­sen aihe.

        En ole kuul­lut hänen puhuneen valkoisen miehen (enkä keltaisen miehen) etuoikeuk­sista ilmastopäästöi­hin. Enkä kuul­lut hänen kehuskel­e­van ilmas­to­vas­tu­us­ta lais­tamisen kun­ni­akku­udel­la. Näyt­tää siltä että ajatelmi­asi, jot­ka yleen­sä hyviä, häir­it­see tämän henkilön kohdal­la jokin tun­nepo­h­jais­es­ti vääristävä tek­i­jä, joka saa lähtötiedotkin vääristymään omien inho­jen mukaisiksi.

        Jos per­su­jen nousua halu­taan hillitä, niin ensim­mäi­nen askel on, että selvitetään ilman ennakkoasen­tei­ta mitä he ihan oikeasti sanovat. Se löy­tyy var­masti parem­min JH:n omista puheista ja tek­steistä, kuin esimerkik­si vihertävän väen kesku­udessa kiertävistä kuu­lop­uheista, joi­ta ehkä siteerasit.

  11. Jos moraal­ista ja evoluu­tios­ta puhutaan, olisi hyvä lukea Jonathan Haidt’in Right­eous Mind. Itse asi­as­sa minus­ta se on muutenkin aivan vält­tämätön­tä luet­tavaa kaikille poli­itikoille, etenkin vihreille.

  12. Aikanaan Linko­la maalasi kuvan Vihreistä puolueena: joudu­taan osal­lis­tu­maan päätök­sen­tekoon, jota vas­taan alun perin olti­in (esimerkik­si: mitä kaut­ta tule­va moot­tori­tie vede­tään). Mukanaoloa tietysti perustelti­in sil­lä, että saati­in vas­tavuorois­es­ti omia esi­tyk­siä eteen­päin. Täl­laisen ”demokraat­tisen” pros­essin päässä on yhteiskun­ta, jon­ka yksilöil­lä (enem­mistöl­lä) on ansiot­to­mia etu­ja, niin että yhteiskun­ta velka­an­tuu nousukaudel­lakin. Onko nyt niin, että län­si­mainen teknolo­gia on tuot­tanut moraali­a­jat­telun, joka on evoluu­tio­ta vastan?
    Kun ihmi­nen ei ymmär­rä evoluu­tios­sa ajan, miljoonien vuosien ja sen ker­ran­nais­ten merk­i­tys­tä, niin vas­taa­va yhteiskun­nalli­nen kyken­emät­tömyys on vain alle sata vuot­ta. Sotien jäl­keen Suo­mi oli hevosve­toinen maat­alousy­hteiskun­ta. ”Mei­dän tulee aut­taa hädä­nalaisia” vs ”Suo­mi ei ole maail­man sosi­aal­i­toimis­to”, pitäisi siis löytää uusi evoluutiomoraali?

  13. Aikaisem­mas­sa kom­men­tis­sa uno­hdin pohtia Osmon varsi­naista kysymys­tä sodista ja evoluu­tios­ta. Käytän läh­teenä Richard Wrang­hamin kir­jaa ‘The Good­ness Para­dox: The Strange Rela­tion­ship Between Virtue and Vio­lence in Human Evo­lu­tion.’ Pan­theon, 2019. ISBN 978–1‑101–87090‑7.

    Väki­val­lan tyyp­pi­en määrit­te­ly: Reak­ti­ivi­nen agres­sio on vihaista, impul­si­ivista ja vas­taus uhkati­lanteeseen). Moti­iv­ina sta­tus tai oikeus par­i­u­tu­miseen. Proak­ti­ivi­nen aggres­sio on kylmän hark­it­se­va väki­val­taa. Etukä­teen harkit­tua, saal­is­tavaa, tun­tee­ton­ta. Coali­tionary proac­tive aggres­sion koali­tion proak­ti­ivi­nen agres­sio. Ryh­män tekevä kylmän harkit­tu organ­isoitu väkivalta. 

    Most group-liv­ing pri­mates, by con­trast to humans, have a clear dom­i­nance hier­ar­chy enforced by brute fight­ing abil­i­ty. Typ­i­cal­ly, the alpha is a male, but, what­ev­er the sex, the alpha is the one that has phys­i­cal­ly defeat­ed all chal­lengers. Hunter-gath­er­er men are entire­ly dif­fer­ent from pri­mates such as chim­panzees or goril­las, because ordi­nar­i­ly men’s sta­tus does not depend on vio­lence. Indi­vid­ual apes and oth­er pri­mates become alpha by sound­ly defeat­ing the pri­or alpha in a phys­i­cal fight. Among mobile hunter-gath­er­ers who fol­low social norms, by con­trast, there are no fights and no equiv­a­lent of being an alpha male. 

    Richard Wrang­hamin mukaan koali­tioväki­val­ta on ollut osa ihmisen itsekesyt­tämistä (self domes­ti­ca­tion). Nor­maal­isti suurin ja aggres­si­ivisin “alpha” saa kaik­ki naaraat jos muut eivät muo­dos­ta ryh­mää joka antaa sak­in­hivu­tuk­sen. Val­in­ta­paine on karsin­ut aggres­si­ivisim­mat pois ja luonut tasa-arvoisen yhteisön. Myös bonoboil­la on sak­in­hivu­tus­ta. Ryh­män naaraat aja­vat joukkona liian aggres­si­ivisen uroksen pois. 

    Ihmiselle omi­nainen väki­val­ta, tasa-arvoisu­us ja yhteisön moraali­nor­mit ovat kehit­tyneet yhdessä. 

    Sama strate­gia joka on aiheut­tanut ihmisen kesyyn­tymisen ja tasa-arvon met­sästäjä-keräil­i­jä yhteisöis­sä, ei toi­mi samal­la taval­la maanvil­je­lyk­sen kehit­tyessä. Tasa-arvoon tähtäävä organ­isoitu väki­val­ta pienis­sä ryh­mis­sä voi suuris­sa hier­arkki­sis­sa yhteisöis­sä olla negati­ivi­nen ominaisuus. 

    HUMANS ARE OFTEN said to be intense­ly trib­al. Indeed we are. But if “trib­al” refers to a sense of sol­i­dar­i­ty with a large social group, the same is true of most pri­mates. Trib­al­ism does not dis­tin­guish us, nor does reac­tive aggres­sion. It is coali­tionary proac­tive aggres­sion that makes our species and soci­eties tru­ly unusu­al. Among our ances­tors, coali­tionary proac­tive vio­lence direct­ed at mem­bers of their own social groups enabled self-domes­ti­ca­tion and the evo­lu­tion of the moral sens­es. Now it enables the func­tion­ing of states. Unfor­tu­nate­ly it also gives our species war, caste, the butch­ery of help­less adults, and many oth­er forms of irre­sistible coercion.

    The rea­son coali­tionary proac­tive aggres­sion enables these despot­ic behav­iors is straight­for­ward. A coali­tion of proac­tive human aggres­sors can choose when and how to be aggres­sive to their vic­tims in such a well-planned way that they can achieve their goal with ove­whelm­ing force and with­out risk­ing their own safe­ty. As long as the vic­tim can­not assem­ble a defense, the abil­i­ty to plan with clin­i­cal detach­ment gives a coali­tion extra­or­di­nary pow­er. Suc­cess in remov­ing oppo­nents is pre­dictable and cheap.

  14. Onpas kiin­nos­ta­va teema tämä ”soti­va eläin”.

    Täl­laises­sa keskustelus­sa kan­nat­taisi ensin määritel­lä se, että mitä jokin sana / käsite oikein tarkoit­taa. Jos rupeaa tuos­ta vain keskustele­maan, menevät piimät ja pääsiäis-mäm­mit sekaisin. Muuten puhutaan sekaisin evoluu­tios­ta, eti­ikas­ta, moraal­ista, itsekkyy­destä, uskon­nos­ta, altru­is­mista, arvoista, sosi­olo­gias­ta, jne.

    Jos tähän vielä lisää sosi­ologi­na alaan kuu­lu­van max­isimin / sosial­is­min, jos­sa ei ole ihmis-eläi­men käsitet­tä ollenkaan, joudu­taan syvään Venezuela-tyyp­piseen suo­hon. Tätä en kannata.

    Min­ul­la on näis­sä asiois­sa ollut lähtöko­h­ta-guruna Richard Dawkinsin ”The Self­ish Gene” (2006). Tässä on kak­si toisi­aan vas­taan kiivaasti tais­tel­e­vaa oppisu­un­taa; yksilön moraal­ista lau­maan päin lähtevä idea ja toisaal­la lau­ma-eti­ikas­ta yksilöön päin etenevä suunta. 

    Dawkins on tuon ensim­mäisen oppisu­un­nan kan­nat­ta­ja. Sen mukaan joskus epäit­sekkäät, altru­is­tiset eläimet toimi­vat epäit­sekkäästi sik­si, että odot­ta­vat saa­vansa siitä lau­mal­ta jotain ennakol­ta määrit­telemätön­tä etua. 

    Dawkinsin mukaan ihmis-eläi­men per­imä on kuitenkin lähtöko­htais­es­ti itsekäs, mut­ta evoluu­tios­sa sen edun mukaista on toimia välil­lä altru­is­tis­es­ti ryh­mäkäyt­täy­tymisen kon­tek­stis­sa. Itse olen täl­lä kannalla.

    Kuten tiedämme, ihmi­nen on lau­maeläin, joka halu­aa seu­ra­ta ”viisas­ta ja epäit­sekästä” johta­jaa. Tämän tehtävänä on viedä lau­ma ekol­o­gis­es­ti edulliseen tasku­un, jos­sa on riit­tävästi ruokaa ja tur­val­lista elää. Ihmisen evoluu­tio-evi­denssin mukaan tuo johta­ja on melkein aina uros. 

    Jos tuo lau­ma­jo­hta­ja vie liian itsekkäästi parhaat naaraat ja herkut, sekä jakaa niitä vielä parhaille kavereilleen, näkevät varsinkin lau­man nousukkaat odot­ta­mansa tilaisu­u­den koit­ta­neen ja rupea­vat aggres­si­ivisik­si. Tai sit­ten joku ulkop­uo­li­nen halu­aa tul­la jaolle ja tekee tasku­un bru­taalin hyökkäyksen. 

    Täl­löin evoluu­tion lakien mukaan lau­man johta­jat otta­vat käyt­töön urosten kesken aina läs­nä ole­van väki­val­lan: Esi­in tulee his­to­ri­an tehokkain tap­pa­ja, ihmis-uros.

    Itse olen toimin­ut globaalis­sa, talous-evoluu­tion kil­pailus­sa yli 40 vuot­ta. Tässä bru­taalis­sa todel­lisu­udessa kaik­ki edel­lä maini­tut tosi­asi­at vaikut­ta­vat 24/7 ja vieläpä kiihtyvään tahtiin. 

    Toivonkin, että seu­raaval­la eduskun­nal­la ja hal­li­tuk­sel­la on voimaa ja viisaut­ta toteut­taa vält­tämät­tömät työ­markki­na- ja soi­teu­ud­is­tuk­set kiireel­lis­inä ja vält­tää pop­ulis­tiset ylilyönnit. 

    Lisäk­si on pakko laskea Suomen hirvit­tävän korkei­ta vero­ja, sekä paran­taa yrit­tämisen / työl­listämisen edel­ly­tyk­siä tässä sotivien eläin­ten globaalis­sa tais­telus­sa parhaista ekol­o­gi­sista taskuista.

  15. >Allah-aho

    Tääl­lä taas automaat­tiko­r­jauk­sen mielestä Allah-Halo (jostakin syys­tä tuo taitaa olet­taa kielek­si englannin).

  16. Heimoso­dat, val­tioiden väliset (kolmikym­men­vuoti­nen sota jne), luokkasodat(sisällisotamme), kylmät sodat (2. nyt menos­sa), infos­o­dat, some­so­dat, ruoka(valio)sodat. Suo­ma­lainen on kokenut mon­ta sotaa. Jo inter­netin alkuaikoina win­dowsien ja lin­ux­ien tai amigoiden käyt­täjien välil­lä, flame­so­dat jne. Usein tap­peli­joina juuri miehet. Jotain vikaa meis­sä on. Geeneis­sä asti.

  17. Nyt on ollut poikkeuk­sel­lisen pitkä rauhan jak­so Suomen his­to­ri­as­sa, joka ei voi jatkua lop­ut­tomi­in. Rauhan aikana on hyvä pohtia kaikenlaista.

  18. “Kun miehen ain­oa sal­lit­tu sek­sikump­pani oli oma vaimo, se edisti parisuh­teen jatku­mista ja tur­vasi las­ten elämän.”

    Tätä lie­nee paikallaan ava­ta. Melkein kaikille miehille riit­tää kump­pani, jos sek­sikump­panu­u­den edel­ly­tyk­senä on (yksi­avioinen) avi­o­li­it­to, mikä rauhoit­taa yhteiskun­taa. Mies voi uskoa ole­vansa vai­mon­sa las­ten isä, mikä edesaut­taa miehen sitou­tu­mista per­heen­sä tur­vaamiseen ja elät­tämiseen, ja nainen voi puolestaan luot­taa miehen sitoutumiseen.

    “Tälle on har­vaan asu­tu­il­la alueil­la vas­takkainen tarve, geneet­ti­nen mon­imuo­toisu­us, joka taas puoltaa syr­jähyp­pyjä, mut­ta en mene tähän herkulliseen aiheeseen tässä.”

    Meneekä tässä sekaisin kak­si eri asi­aa? Per­imän mon­imuo­toisu­u­den vuok­si on ollut tärkeää ja taval­lis­takin, että kump­pa­nia ei ole otet­tu lähisu­vus­ta vaan mielel­lään vähin­tään naa­purikylästä; tämä ei liity syr­jähyp­py­i­hin. Miehen syr­jähypyt selit­tyvät sil­lä, että miehelle on edullista siit­tää jälkeläisiä paljon ja liiko­ja kump­pa­nia valikoimat­ta. Naisen syr­jähypyt puolestaan selit­tyvät sil­lä, että naisen (tai siis hänen gee­nien­sä) kan­nat­taa yrit­tää tavoil­la mah­dol­lisim­man laadukas­ta siit­täjää, sil­loinkin kun nainen ei saa siit­täjää sitoutet­tua parisuh­teeseen; pelkästään geneet­tisen mon­imuo­toisu­u­den tavoil­lelul­lakin voi olla jokin rooli.

    “Ei kauankaan sit­ten oli hämäläiseltä kun­ni­akas­ta tap­paa rajaka­hakas­sa savolainen, mut­ta nyt tätä ei oikein suvait­taisi, kos­ka raja hei­dän ja mei­dän välil­lä on siir­tynyt ja molem­mat kuu­lu­vat meihin.”

    En sanoisi noin. Edelleenkin maakun­nil­la on oma iden­ti­teet­tin­sä, mikä osaltaan puoltaa maakun­tien itse­hallintoa. Jos rajaka­hakoi­ta olisi, niin edelleenkin olisi kun­ni­akas­ta puo­lus­taa “omi­aan”.

    Ei ole yhtä rajaa mei­dän ja hei­dän välil­lä — on jatku­mo jako­ja mei­hin ja hei­hin. Iden­ti­teetin mou­dos­tu­mises­sa ja revi­irin puo­lus­tam­ses­sa on usei­ta kehiä, sisim­pänä oma napa ja omat lapset, seu­raav­ina omat sis­aruk­set ja van­hem­mat, ken­ties oma puolisokin, sit­ten oma suku ja lähiy­hteisö jne. Yhden merkit­tävän, joskaan ei viimeisen, kehän muo­dostaa (kansallis)valtio, jolle on annet­tu val­ta käyt­tää väki­val­takoneis­toa “ala­mais­ten­sa” asioiden järjestyk­sessä pitämiseen. Val­tion jäl­keen tulee ulom­pia kehiä, joi­hin kuu­lu­vat ne val­tiot, jot­ka aja­vat globaal­im­min asioi­ta samaan suun­taan, siis saman­mielisen val­tioiden koali­tiot. Koali­tiot voivat vai­hdel­la riip­puen tarkasteltavas­ta asiasta. 

    “…mut­ta lais­t­a­mi­nen globaal­ista ilmas­to­vas­tu­us­ta taas kun­ni­akas­ta, kos­ka Suomen päästöil­lä on niin vähän merkitystä.”

    Perus­suo­ma­laiset eivät tietääk­seni kan­na­ta lais­tamista “ilmas­to­vas­tu­us­ta”. Hei­dän mukaan Suomen tulee tehdä osana, siis ede­tä jotakuinkin EU:ssa sovit­tua yhteistä tah­tia kohti hiilineu­traal­i­ut­ta, mut­ta Suomen ei tarvitse ede­tä mui­ta (medi­aa­nia) nopeam­min. Vihrei­den lin­ja lie­nee toinen.

    1. Suomen päästöt ovat henkeä kohden selvbästi suurem­pia kuin maail­mas­sa keskimäärin ja myös suurem­pia kuin EU:ssa keskimäärin. Eikö yhtä jalkaa eten­e­m­i­nen edel­lyt­täisi, että tätä taka­matkaa otet­taisi­in kiinni?

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Suomen päästöt ovat henkeä kohden selvbästi suurem­pia kuin maail­mas­sa keskimäärin ja myös suurem­pia kuin EU:ssa keskimäärin. Eikö yhtä jalkaa eten­e­m­i­nen edel­lyt­täisi, että tätä taka­matkaa otet­taisi­in kiinni? 

        Riip­puu oikeu­den­mukaisu­us­näke­myk­ses­tä, pitääkö keskimääräistä suurem­pi­en päästäjien ottaa taka­matkaa kiinni.

        Kir­joituk­ses­tasi päätellen pidät päästöjä henkeä kohden objek­ti­ivise­na ilmastopäästö­jen mit­ta­ri­na, mut­ta har­mi kyl­lä sel­l­aista ei ole ole­mas­sakaan. Vielä vähem­män on objek­ti­ivisia mittare­i­ta oikeutet­tu­jen ilmastopäästö­jen määrälle.

        Help­po­ja mittare­i­ta on net­toil­mastopäästöt henkeä kohden val­tioiden tasol­la, net­toil­mastopäästöt pin­ta-alaa kohden val­tioiden tasol­la, henkilöko­htaiset net­toil­mastopäästöt yksilöi­den tasol­la, jne. Vielä ei kuitenkaan ole päästy yksimielisyy­teen siitä, miten edes mitään näistä net­toil­mastopäästöistä halut­taisi­in mitata.

        Lisäk­si näil­lä mittareil­la ei huomioi­da sitä, mitä voidaan pitää oikeutet­tuna päästömääränä (miten ikinä sitä sit­ten mitataankaan). Jonkin­lainen oikeutet­tu päästämäärä on olta­va, kos­ka muuten meille tulee hengityskielto.

        Lop­ul­ta ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta ain­oa asia mil­lä on väliä on se, kuin­ka paljon maa­pal­lon ilmake­hässä on hiilid­iok­sidia (tai tarkem­min hiilid­iok­si­diek­vi­va­lent­tia) — täysin riip­pumat­ta siitä, miten sitä mit­taamme, kuka sen on päästänyt ja mon­tako ihmistä maa­pal­lol­la asuu.

        Ymmärtääk­seni maa­pal­lon hiilid­iok­sidip­i­toisu­us pitäisi saa­da laske­maan nykyis­es­tä. Suo­mi ei tätä voi yksin ratkaista, joten Suomen on turha hakea kansal­lisia ratkaisu — tarvi­taan läh­es kaikkien val­tioiden yhteistyötä, jos­sa ne, jot­ka eivät ole mukana ilmas­totalkois­sa laite­taan mak­samaan niin kovat vien­ti­t­ul­lit, että niiden tuo­toil­la kus­tan­netaan näi­denkin vapaa­matkus­ta­jienkin hiilid­iok­sidipäästö­jen pois­t­a­mi­nen ilmakehästä.

        Mut­ta se ei auta, että Suo­mi pyrkii hyvää hyvyyt­tään tekemään suurem­man osan kuin muut, kos­ka tämä pois­taa muil­ta tarpeen tehdä niin paljoa. Suomen pitää tehdä oma osansa, mut­ta vain sil­lä ehdol­la, että muutkin val­tiot tekevät oman osansa.

        Ymmärtääk­seni yllä mainit­tu on Perus­suo­ma­lais­ten linja.

      2. Suomen pitää tehdä oma osansa, mut­ta vain sil­lä ehdol­la, että muutkin val­tiot tekevät oman osansa.

        Eikö tuos­ta seu­raa, että muiden pitää tehdä oma osansa vain ehdol­la, että Suo­mi tekee oman osansa?
        Ymmärtääk­seni perusu­jen aja­tus — ainakin mon­en per­sun — että ei mei­dän tyarvitse tehdä mitään, kos­ka sota ei yhtä miestä kaipaa. Vielä muta­ma vuosi sit­ten per­su­jen yleinen kan­ta oli, ettei mitään ilmas­ton­muu­tos­ta ole.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Eikö tuos­ta seu­raa, että muiden pitää tehdä oma osansa vain ehdol­la, että Suo­mi tekee oman osansa?
        Ymmärtääk­seni perusu­jen aja­tus – ainakin mon­en per­sun – että ei mei­dän tyarvitse tehdä mitään, kos­ka sota ei yhtä miestä kaipaa. Vielä muta­ma vuosi sit­ten per­su­jen yleinen kan­ta oli, ettei mitään ilmas­ton­muu­tos­ta ole.

        Mielestäni seu­raa. Mut­ta ongelma­han on se, että moni muu maa ei ole tehnyt osaansa, vaik­ka Suo­mi on tehnyt oman osansa. 

        Olet ken­ties ymmärtänyt väärin perus­suo­ma­lais­ten ajatuk­sen. Mik­si muuten esim. Hal­la-aho olisi ehdot­tanut hiil­i­t­ulle­ja? Ei kan­na­ta vil­jel­lä harhau­tunei­ta käsi­tyk­siä vaan oikaista oma tilannekuva.

      4. Kuin puhutaan per­su­ista, puhutaan tuhan­sista ihmi­sistä, ei pelökästään Hal­la-ahos­ta, joka on opetel­lut vaiken­e­misen taidon. Hiil­i­t­ul­lit sinän­sä ovat hyvä asia. Niitä minäkin olen esit­tänyt. Täl­läkin blogilla moni per­su­jen kan­na­ta on sanonut, että Suomen osu­us päästöistä on niin mitätön, ettei mei­dän tarvitse tehdä mitään, vaan Int­ian kaltais­ten suurten maid­en pitää.
        Tästähän seu­raa, että päästöon­gel­mas­ta selvitään sil­lä, että suuret maat jakau­tu­vat pienem­mik­si, jon­ka jäl­keen kenekään päästöil­lä ei ole merk­i­tys­tä ja maail­ma on pelastunut!

      5. Osmo Soin­in­vaara: Eikö tuos­ta seu­raa, että muiden pitää tehdä oma osansa vain ehdol­la, että Suo­mi tekee oman osansa?

        Kyl­lä, tietenkin.

        Osmo Soin­in­vaara:
        Kuin puhutaan per­su­ista, puhutaan tuhan­sista ihmi­sistä, ei pelökästään Hal­la-ahos­ta, joka on opetel­lut vaiken­e­misen taidon. Hiil­i­t­ul­lit sinän­sä ovat hyvä asia. Niitä minäkin olen esit­tänyt. Täl­läkin blogilla moni per­su­jen kan­na­ta on sanonut, että Suomen osu­us päästöistä on niin mitätön, ettei mei­dän tarvitse tehdä mitään, vaan Int­ian kaltais­ten suurten maid­en pitää.
        Tästähän seu­raa, että päästöon­gel­mas­ta selvitään sil­lä, että suuret maat jakau­tu­vat pienem­mik­si, jon­ka jäl­keen kenekään päästöil­lä ei ole merk­i­tys­tä ja maail­ma on pelastunut! 

        Tietenkin se on väärin, että Suomen ei tarvitse tehdä mitään, eikä tämä ainakaan oman tulk­in­tani mukaan ole PS:n linja.

        Sen sijaan Suo­mi ei voi omin voimin estää ilmas­ton­muu­tos­ta. Tämän vuok­si toimet, joi­ta teemme yksipuolis­es­ti ovat riit­tämät­tömiä. Totean, että ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semisek­si tehtävät toimet ovat kullekin tek­i­jälle haitallisia.

        Näistä seu­raa, että kunkin maan kan­nat­taa tehdä mah­dol­lisim­man vähän ja jos joku hyvää hyvyyt­tään tekee enem­män, niin kan­nat­taa tehdä sen ver­ta vähem­män. Tämän vuok­si on tärkeää, että omien toimiemme edel­ly­tyk­senä on muiden toimet.

      6. Aika ajatel­la: Mielestäni seu­raa. Mut­ta ongelma­han on se, että moni muu maa ei ole tehnyt osaansa, vaik­ka Suo­mi on tehnyt oman osansa. 

        Olet ken­ties ymmärtänyt väärin perus­suo­ma­lais­ten ajatuk­sen. Mik­si muuten esim. Hal­la-aho olisi ehdot­tanut hiil­i­t­ulle­ja? Ei kan­na­ta vil­jel­lä harhau­tunei­ta käsi­tyk­siä vaan oikaista oma tilannekuva.

        Hiil­i­t­ul­li ei ole oikea ratkaisu vaan ihan oikea tul­li sille krääsälle jota tuo­daan muista maanosista.
        Myös pos­ti­mak­sut lähet­täjän maksettavaksi!

      7. Myös pos­ti­mak­sut lähet­täjän maksettavaksi!

        Aloite­taan nyt siitä, että pos­ti­mak­sut pitäisi mak­saa. KV posti­sopimus pitäisi ehdot­tomasti päivit­tää nykyaikaan. Lisäk­si påos­timyyn­tiä pitäisi sal­lia vain sel­l­aisil­ta yri­tyk­siltä, jot­ka eivät riko lakia arvonlisäverosta.

      8. Osmo Soin­in­vaara: Suomen pitää tehdä oma osansa, mut­ta vain sil­lä ehdol­la, että muutkin val­tiot tekevät oman osansa.

        Eikö tuos­ta seu­raa, että muiden pitää tehdä oma osansa vain ehdol­la, että Suo­mi tekee oman osansa?

        Kyl­lä seu­raa. Reilu­u­den peri­aate on yleinen yleen­sä tiedostam­a­ton aja­tus­malli, ja yhteinen sekä kon­ser­vati­iveille että lib­er­aaleille (ks. Haidt). Olen ollut huo­maav­inani että myös vihreät räksyt­tävät kovin mielel­lään perus­suo­ma­lais­ten reilu­u­den tulkin­noista, eli reilu­us ei vaikut­taisi ole­van mitenkään yksikäsitteistä.

        Vaik­ka reilu­us yhteisön kan­ta­vana peri­aat­teena toimii mikro­ta­sol­la, se ei näytä ole­van hyvä strate­gia kun ongel­mat ovat riit­tävän iso­ja ja kom­plek­sisia, esimerkik­si ilmas­ton­muu­tok­sen kokolu­okkaa. Jos globaalin reilu­u­den tavoite todel­la ohjaisi ihmis­ten käyt­täy­tymistä, olisi maail­ma kovin eri näköinen.

        Globaal­ista tas­a­puolisu­ud­es­ta jauhami­nen on huono strate­gia ilmas­ton­muu­tok­sen hidas­tamisek­si. Tarvi­taan parempi.

      9. Suo­mi tarvit­see tasoi­tus­ta ollak­seen edes samal­la viival­la parem­pi­en ilmas­to-olo­jen maid­en kanssa. Talvi­nen läm­mit­tämi­nen, lumi­työt, pienem­mät sadot ynnä muut vas­taa­vat työt on tehtävä sen lisäk­si, että tuo­tamme nykyisen elintason.

      10. K‑Veikko:
        Suo­mi tarvit­see tasoi­tus­ta ollak­seen edes samal­la viival­la parem­pi­en ilmas­to-olo­jen maid­en kanssa. Talvi­nen läm­mit­tämi­nen, lumi­työt, pienem­mät sadot ynnä muut vas­taa­vat työt on tehtävä sen lisäk­si, että tuo­tamme nykyisen elintason.

        Tämä on tot­ta että läm­mit­tämisen takia tarvi­taan tasoi­tus­ta. Mut­ta esim sille että etäisyy­det ovat pitkät sik­si ihmiset asu­vat hajal­laan maaseudul­la vaik­ka suurin osa käy töis­sä kaupungis­sa, on itseai­heutet­tu ongel­ma ja aiheut­ta­jan kuu­luisi maksaa.

      11. Aika vähäl­lä tääl­lä toisaal­ta selvitään asun­to­jen jäähdyt­tämis­es­tä. Asun­to­jen ener­gianku­lu­tuk­sen kannal­ta opti­mi taitaa olla jos­sain Tan­skan korkeudella.

      12. Osmo Soin­in­vaara:
        Suomen päästöt ovat henkeä kohden selvbästi suurem­pia kuin maail­mas­sa keskimäärin ja myös suurem­pia kuin EU:ssa keskimäärin. Eikö yhtä jalkaa eten­e­m­i­nen edel­lyt­täisi, että tätä taka­matkaa otet­taisi­in kiinni?

        Ovatko Suomen net­topäästöt henkeä kohden EU:n keskiar­voa suurem­pia? Tietääk­seni eivät ole, kos­ka Suomes­sa met­sät nielevät puo­let päästöistä. Mut­ta olen toki valmis muut­ta­maan käsi­tys­täni, jos saan linkin parem­paan tietoon. 

        Kyl­lä yhtä jalkaa eten­e­m­i­nen mielestäni edel­lyt­tää, että taka­matkaa ote­taan kiin­ni. Oikea mit­tari ei kuitenkaan ole nup­piko­htaiset päästöt, eivät edes nup­piko­htaiset net­topäästöt, kos­ka tuo mit­tari ei sako­ta val­tio­ta väestön (ja siten päästö­jen) kas­vat­tamis­es­ta. Oikein sen sijaan on tarkastel­la sitä, kuin­ka uskot­tavasti ja kuin­ka nopeasti val­tio on saavut­ta­mas­sa hiilineu­traal­isu­u­den. Jos Suo­mi on täl­lä mit­tar­il­la merkit­täviä val­tioi­ta edel­lä, sil­loin Suo­mi on tehnyt osuuten­sa ja Suomen resurssit on viisaam­paa käyttää
        vaikut­tamiseen muil­la keinoin.

      13. Tietääk­seni eivät ole, kos­ka Suomes­sa met­sät nielevät puo­let päästöistä. 

        Tästä ei ole ole­mas­sa kat­tavaa laskel­maa. Suo­ma­laiset puhu­vat mielel­lään met­sien nielus­ta, mut­ta vaikenevat suopel­to­jen jät­timäi­sistä päästöistä, kun nuo turpeen päälle tehdyt pel­lot lahoa­vat. Olen näh­nyt laskel­man, jon­ka mukaan suopel­to­jen päästöt ovat selvästi suurem­mat kuin emt­sän nielut.

      14. Osmo Soin­in­vaara: Tästä ei ole ole­mas­sa kat­tavaa laskel­maa. Suo­ma­laiset puhu­vat mielel­lään met­sien nielus­ta, mut­ta vaikenevat suopel­to­jen jät­timäi­sistä päästöistä, kun nuo turpeen päälle tehdyt pel­lot lahoa­vat. Olen näh­nyt laskel­man, jon­ka mukaan suopel­to­jen päästöt ovat selvästi suurem­mat kuin emt­sän nielut.

        Paras läh­teeni on raportin “Annu­al Euro­pean Union green­house gas inven­to­ry 1990–2016 and inven­to­ry report 2018” (EEA, toukokuu 2018) taulukot 2.6 (päästöt ilman LULUCF­sek­to­ria mait­tain) ja 6.1 (päästöt/nielut LULUCF-sek­torista mait­tain). Esimerkke­jä (hiiliek­vi­va­lent­tia Mt vuon­na 2016; päästöt, LULUCF, asukasluku):

        Espan­ja 325 ‑41.2 46.5
        Itä­val­ta 80 ‑4.4 8.8
        Puo­la 396 ‑29.2 38.4
        Ran­s­ka 458 ‑40.9 67.2
        Ruot­si 53 ‑44.6 10.1
        Sak­sa 909 ‑16.2 82.9
        Suo­mi 59 ‑29.2 5.5
        Tan­s­ka 50 5.3 5.8

        Huo­mataan, että näistä maista ain­oas­taan Suomel­la ja Ruot­sil­la net­topäästöt ovat alle 6 t per capita.

      15. Osmo Soin­in­vaara: Tästä ei ole ole­mas­sa kat­tavaa laskel­maa. Suo­ma­laiset puhu­vat mielel­lään met­sien nielus­ta, mut­ta vaikenevat suopel­to­jen jät­timäi­sistä päästöistä, kun nuo turpeen päälle tehdyt pel­lot lahoa­vat. Olen näh­nyt laskel­man, jon­ka mukaan suopel­to­jen päästöt ovat selvästi suurem­mat kuin emt­sän nielut.

        LUKE ilmoit­taa met­sien hiilin­ielun vuo­tuisek­si kook­si n. 35 Mtn CO2 eq, Prof. Savolainen suopel­to­jen vuo­tu­isik­si päästöik­si n. 7 Mtn CO2 eq. Sääli, että näitä eri­laisa laskelmia näyt­tää ole­van yhtä mon­ta kuin on lask­i­jaakin, sil­lä se mah­dol­lis­taa kaiken­lais­ten mielip­itei­den perustelun.

      16. Osmo Soin­in­vaara: K‑Veikko

        Kokon­aisuute­na ottaen nuo suopel­lot ja vas­taa­vat ihmisen aiheut­ta­mat päästöt ovat olemat­to­mia ver­rat­tuna luon­non aiheut­tami­in päästöi­hin. Kak­si mainitakseni:
        — Tulivuoret ja
        — Siper­ian ikiroudan sulaminen.

      17. Kokon­aisuute­na ottaen nuo suopel­lot ja vas­taa­vat ihmisen aiheut­ta­mat päästöt ovat olemat­to­mia ver­rat­tuna luon­non aiheut­tami­in päästöihin.

        Siir­sit maalia. Oli kysymys siitä, pitääkö met­sien nielu ottaa huomioon suo­ma­lais­ten päästöjä las­ket­taes­sa. Jos ne ote­tan, on vaikea olla otta­mat­ta huomioon suopel­to­jen päästöjä. Joko tai.

      18. Osmo Soin­in­vaara: Siir­sit maalia. Oli kysymys siitä, pitääkö met­sien nielu ottaa huomioon suo­ma­lais­ten päästöjä las­ket­taes­sa. Jos ne ote­tan, on vaikea olla otta­mat­ta huomioon suopel­to­jen päästöjä. Joko tai.

        Tietenkin molem­mat, sekä met­sien nielut että suopel­to­jen päästöt, tulee ottaa huomioon. Ja näin käsit­tääk­seni tehdäänkin, kun las­ke­taan päästöjä/nieluja LULUCF-sek­tori mukana tai ilman.

      19. Osmo Soin­in­vaara: Tästä ei ole ole­mas­sa kat­tavaa laskel­maa. Suo­ma­laiset puhu­vat mielel­lään met­sien nielus­ta, mut­ta vaikenevat suopel­to­jen jät­timäi­sistä päästöistä, kun nuo turpeen päälle tehdyt pel­lot lahoa­vat. Olen näh­nyt laskel­man, jon­ka mukaan suopel­to­jen päästöt ovat selvästi suurem­mat kuin emt­sän nielut.

        Jos pohjoisen suopel­lot ote­taan pois ravin­non­tuotan­nos­ta, niin maail­man­laa­juis­es­ti se rav­in­to pitää tuot­taa jos­sakin muual­la, esim. raivaa­mal­la sademet­sää. Sekään ei vält­tämät­tä ole ongel­ma­ton­ta. Kan­sain­väli­sis­sä hiililaskelmis­sa on men­ty “met­sään” sen takia, että koko ajan las­ke­taan vain tuotan­non päästöjä, eikä puu­tu­ta ollenkaan kulu­tuk­seen. Näin päästöjä siir­rel­lään vain paikas­ta toiseen. Tarve olisi kuitenkin vähen­tää koko maa­pal­lon päästöjä. Se ei onnis­tu, jos kulu­tus­ta ei saa­da pienen­emään. Siinä jokainen ihmi­nen on avainase­mas­sa. Jos esim. ves­s­apa­peri koetaan ongel­mallisek­si, niin ratkaisu sen päästö­jen lopet­tamiseen on käytön lopet­ta­mi­nen. Ei tehtaan lakkaut­ta­mi­nen Suomes­sa, jol­loin se paperi tehdään vain jos­sakin muualla.

      20. Tim­oT: Jos pohjoisen suopel­lot ote­taan pois ravin­non­tuotan­nos­ta, niin­maail­man­laa­juis­es­ti se rav­in­to pitää tuot­taa jos­sakin muual­la, esim. raivaa­mal­la sademet­sää. Sekään ei vält­tämät­tä ole ongel­ma­ton­ta. Kan­sain­väli­sis­sä hiililaskelmis­sa on men­ty “met­sään” sen takia, että koko ajan las­ke­taan vain tuotan­non päästöjä, eikä puu­tu­ta ollenkaan kulu­tuk­seen. Näin päästöjä siir­rel­lään vain paikas­ta toiseen. Tarve olisi kuitenkin vähen­tää koko maa­pal­lon päästöjä. Se ei onnis­tu, jos kulu­tus­ta ei saa­da pienen­emään. Siinä jokainen ihmi­nen on avainase­mas­sa. Jos esim. ves­s­apa­peri koetaan ongel­mallisek­si, niin ratkaisu sen päästö­jen lopet­tamiseen on käytön lopet­ta­mi­nen. Ei tehtaan lakkaut­ta­mi­nen Suomes­sa, jol­loin se paperi tehdään vain jos­sakin muualla.

        Täy­tyy muis­taa myös se että mitä pohjoisem­paan men­nään niin sen hitaam­min kaik­ki kas­vaa. Hiilin­ielu siis on pienem­pi Suomes­sa kuin jos­sain etelässä.

  19. David Sloan Wilsonin pieni kir­ja Darwin´s cathe­dral käsit­telee uskon­toa evoluu­tion näkökul­mas­ta. Mukana myös pohd­in­taa, mik­si ryh­mä­val­in­ta on ongel­malli­nen ter­mi ja miten nuot ongel­mat voidaan ratkaista. Suosittelen.

  20. Har­mi ettet poht­in­ut Tekoä­lyn eti­ikkaa vaan ihmisen sotaisu­ut­ta. Tietokone (eli Tekoä­ly) ei nykyään juurikaan hah­mo­ta eet­tisiä kysymyk­siä ihmisen näkökul­mas­ta; vaan ain­oas­taan neu­roverkkoon syöte­tyn datan muo­dos­sa. Tule­vaisu­udessa tilanne voi olla toinen. 

    Monis­sa uskon­nois­sa pyritään juuri eroon mater­ian val­las­ta spir­i­tu­aliseen vapau­teen. Ihmi­nen ei lop­pu­jen lopuk­si tarvitse kovinkaan paljoa mate­ri­aa selvitäk­seen ja juuri tämän ymmärtämi­nen on osa mon­taa uskoa.

    Har­vas­sa on uskon­not, jot­ka pyrkivät mak­si­moimaan mater­ian tuotannon.

  21. Tämäkin keskustelu todis­taa sen, että ilmas­to on niin käsit­tämät­tömän mon­imutkainen sys­tee­mi, että luotet­tavaa ja yksinker­taista “totu­ut­ta” siitä on erit­täin vaikea löytää. 

    YKn alaisel­la poli­it­tisel­la organ­isaa­ti­ol­la, IPC­Cllä on yli sata eri­laista “fysi­ikan lakei­hin perus­tu­vaa” ilmas­tom­a­llia. Taval­lis­es­ti ilmas­tokeskustelu perus­tuu juuri noit­ten mallien ennusteisi­in. Valitet­tavasti noi­ta malle­ja joudu­taan tuu­naa­maan koko ajan, kun niitä ei meina­ta mil­lään saa­da vas­taa­maan todel­lisu­ut­ta… ennus­teet hajaan­tu­vat kuin varpusparvi! 

    Olen joskus itsekin tehnyt matemaat­tisia malle­ja ja kat­son, että Suomen ei kan­na­ta riskeer­a­ta talout­taan, koulu­tus­taan, ter­vey­den- ja van­hus­ten­hoitoaan noiden epä­var­mo­jen mallien perus­teel­la. Varsinkin kun Suo­mi on muutenkin ollut jo pitkään ollut eräs maail­ma parhait­en luon­toaan suo­jel­e­va maa. 

    Palatak­seni tuo­hon evoluu­tioon / soti­va eläin — teemaan: Evoluu­tios­sa on kyse siitä, että ihmiseläi­men per­imä pyrkii itsekkäästi kus­sakin tilanteessa eri keinoin jatka­maan omaa sukuaan val­it­se­mas­saan ekol­o­gises­sa taskus­sa. Siinä ei lähtöko­htais­es­ti ole mitään arvo­ja, reilu­ut­ta, eti­ikkaa, moraalia, oikea­ta tai väärää, eikä myöskään sosial­is­mia tai maailmanparannus-hössötystä.

    His­to­ria osoit­taa, että tarvit­taes­sa suurpeto ja lau­maeläin ihmi­nen rupeaa soti­maan, jos kat­soo sen vält­tämät­tömäk­si oman taskun­sa puolustamiseksi.

    Suomikin on ekologi­nen tasku, jos­sa suo­ma­lais-lau­ma asuu ja jota se on men­estyk­sel­lis­esi vuosi­tuhan­net puolustanut. 

    Nyt Suomen tasku­un on hyökän­nyt veroparati­i­seista mon­ta aggres­si­ivista lau­maa, jot­ka vievät suo­ma­laisil­ta yri­tyk­siltä elin­mah­dol­lisu­udet, varsinkin kun ottaa huomioon järkyt­tävän korkeat veromme. Eniten työl­listävät pienet ja keskisu­uret yri­tyk­set ja vuosit­tain 5000 nuor­ta osaa­jaa joutu­vat lähtemään maas­ta. Suuryri­tyk­semme ovat paljolti täältä jo lähteneet. 

    Jos tähän ei saa­da paran­nus­ta, armot­tomas­sa globaalis­sa kil­pailus­sa ekologi­nen taskumme köy­htyy ja siitä tulee kil­pailukyvytön. Lop­ul­ta se on huonos­ti hoidet­tu­jen, rai­h­nais­ten van­hus­ten asut­ta­ma surkea loukko.

    Kom­ments, please?

  22. Tuli muuten mieleen, että on parem­piakin eti­ikan oppikir­jo­ja ja opet­ta­jia. 😎 Sota on ihan nor­maali ulkopoli­ti­ikan jatke, mitä pienessä Suomes­sa asu­van ei ole help­po ymmärtää. Varsinkin poikkeuk­sel­lisen pitkän rauhan jak­son jäl­keen meil­läkin on eti­ikan opet­ta­jia, joil­ta puut­tuu kos­ke­tus todel­lisu­u­teen. Tämäkin ongel­ma kor­jaan­tuu aikanaan ennem­min tai myöhem­min. Toki mielum­min myöhemmin.

  23. Lain­aus (O.S.):
    ”His­to­ri­an kulues­sa raja mei­dän ja hei­dän välil­lä on jatku­vasti siir­tynyt niin, että mei­hin kuu­lu­vat mon­en mielestä kaik­ki ihmiset ja joidenkin mielestä myös kaik­ki selkärankaiset eläimet. Kaik­ki eivät kuitenkaan ole mukana tässä sol­i­daarisu­u­den piirin laajentumisessa.”

    Kom­ment­ti:
    Eikö tämä ole juuri se oleelli­nen kysymys, johon sosi­aaliseen hyvään tai rauhaan pyrkivässä poli­ti­ikas­sa pitäisi hakea vas­taus­ta? Miten ja mil­lä toimin voimme edis­tää kansalais­ten sol­i­daarisu­u­den piirin laajentumista? 

    On kai selvää, että kas­vatuk­sel­la vaikute­taan siihen, miten syvää ja luon­te­vaa yhteyt­tä ihmiset koke­vat ympäröivään yhteisöön – ja miten laa­jasti. Kun oikeasti ymmär­rämme riip­pu­vu­utemme ”kaikesta”, siitä on luon­te­vana seu­rauk­se­na koko maail­man kanssa samalle puolelle aset­tumi­nen. Mut­ta onko täl­lainen kehi­tys määritel­ty riit­tävän selkeästi kas­vatuk­sen tavoitteeksi? 

    Sekin kai on yleis­es­ti hyväksyt­ty aja­tus, että kaupunki­rak­en­teessa tehdyt ratkaisut vaikut­ta­vat asi­aan. Jos ihmi­nen tun­tee itsen­sä irral­lisek­si, mihinkään kuu­lumat­tomak­si jo omas­sa kodis­saan tai kotikaupungis­saan, ei voi olet­taa hänen tun­te­van mitään kovin syväl­lisiä yhteenku­u­lu­vu­u­den tun­te­muk­sia myöskään laa­jem­min. Tut­tu rauhan­tutk­i­ja päivit­teli esim. sitä, että Lähi-Idässä on viime vuosikym­meninä ollut kaupungis­tu­mi­nen todel­la nopeaa ja aika huonos­ti organ­isoitua. Ei hyvä sikäläis­ten viihtymisen tai yhteiskun­ta­rauhan kannalta. 

    Se mikä selkeästi lisää ihmisyk­silöi­den koke­maa stres­siä, lisää stres­siä myös yhteisön kollek­ti­ivises­sa tietoisu­udessa. Eril­lisyy­den ja eriy­tymisen tun­teet voidaan perustel­lusti nähdä yht­enä seu­rauk­se­na tästä. Sik­si kollek­ti­ivista stres­siä tulisi poli­it­tisin valin­noin ehkäistä – ja mei­dän tietoisu­u­den ken­täk­si mieltävien mielestä myös suo­raan hoitaa. (rauha.rocks)

  24. Itse kyl­lä näen, että kokon­aisy­hteiskun­nalis­es­ti pitää nimeno­maan oppia kulut­ta­maan siten, että säästetään raa­ka-ainei­ta ja työtä. Suomen kaltaises­sa kylmässä maas­sa pitää pitää min­im­imiehi­tys eli nuo­ria pitää kan­nus­taa lähtemään pois. Tehokkaasti tuotet­tuna se määrä hyödykkeitä mikä riit­tää elämiseen ei ole kovinkaan paljoa. Ihmis­ten pitää oppia pois mate­ri­as­ta. On aivan absur­dia yrit­tää mak­si­moi­da kulu­tus samal­la kun pitäisi olla ilmas­toys­tävälli­nen. Mater­ian käyt­tämi­nen psyykkisen hyv­in­voin­nin luomiseen pitää lopet­taa. Ihmis­ten pitää oppia ole­maan ilman turhaa mate­ri­aa. Lähtöko­htais­es­ti Suomes­sa on jo niin korkea mate­ri­aa­li­nen elämän­ta­so, että yletön kulu­tus on jär­jetön­tä eikä enää lisää juurikaan psyykkistä hyvinvointia.

    1. SS:
      Itse kyl­lä näen, että kokon­aisy­hteiskun­nalis­es­ti pitää nimeno­maan oppia kulut­ta­maan siten, että säästetään raa­ka-ainei­ta ja työtä. Suomen kaltaises­sa kylmässä maas­sa pitää pitää min­im­imiehi­tys eli nuo­ria pitää kan­nus­taa lähtemään pois. Tehokkaasti tuotet­tuna se määrä hyödykkeitä mikä riit­tää elämiseen ei ole kovinkaan paljoa. Ihmis­ten pitää oppia pois mate­ri­as­ta. On aivan absur­dia yrit­tää mak­si­moi­da kulu­tus samal­la kun pitäisi olla ilmas­toys­tävälli­nen. Mater­ian käyt­tämi­nen psyykkisen hyv­in­voin­nin luomiseen pitää lopet­taa. Ihmis­ten pitää oppia ole­maan ilman turhaa mate­ri­aa. Lähtöko­htais­es­ti Suomes­sa on jo niin korkea mate­ri­aa­li­nen elämän­ta­so, että yletön kulu­tus on jär­jetön­tä eikä enää lisää juurikaan psyykkistä hyvinvointia. 

      Sehän se ongel­ma on että joidenkin mielestä Suo­mi on kuin Alas­ka tai Gröön­lan­ti, tääl­lä on ihmisiä har­vak­seltaan, eletään alku­tuotan­nos­ta, naa­puri­in on pitkä mat­ka ja maas­turil­la pitää saa­da ajaa. Tois­t­en mielestä Suo­mi on yhtä kuin Helsin­ki, Turku ja Tam­pere, joka yrit­tää olla kuin Pari­isi tai Berli­i­ni pienoiskoos­sa ja kahvi­la- ja rav­in­to­lakult­tuuri kukois­taa mut­ta auto­ja ei vält­tämät­tä tarvita.

      Molem­mil­la ryh­mil­lä on isohko hiil­i­jalan­jäl­ki pelkästään kulu­tuk­ses­ta johtuen (nyt en laske elinkeino­ja mukaan) , ensim­mäisel­lä johtuen päiv­itäi­sistä pitk­istä ajo­matkoista moot­to­ri­a­joneu­voil­la, toisel­la johtuen siitä että oste­taan tavaraa joka on tuotet­tu kaukana kotoa ja raken­nusten läm­mi­tys on tuotet­ta­va keskite­tysti eli ei jousta.

      Kaikkia suo­ma­laisia ei voi­da pakot­taa muut­ta­maan toisen­laiseen ympäristöön, mut­ta jotkut voisi­vat kokeil­la vaihtaa.

      Suo­ma­lainen urbaani elämä on katkol­la jos ei pikkuhil­jaa saa­da syn­nytet­tyä “uut­ta Noki­aa” joka nos­taisi tuot­tavu­ut­ta kaupungeis­sa. Ei meil­lä tarvi­ta niin val­tavaa määrää virkamiehiä kaupungeis­sa kuin meil­lä nyt on. Suomen riip­pu­vu­us lentoli­iken­teestä ja lentoli­iken­teen maine saas­tut­ta­jana aiheut­taa kanssa sen että uudet noki­at syn­tynevät mai­hin jos­sa työvoima on keskit­tyneem­pää kuin meil­lä. Koulute­tu­il­la nuo­ril­la on todel­lakin vapaus lähteä täältä jos olo­suh­teeet käyvät liian hankalaksi.

      Suo­ma­lainen ruraali (eli urbaanin vas­tako­h­ta) elämä on katkol­la jos öljy lop­puu tai kallis­tuu tun­tu­vasti ja kor­vaavaa nestemäistä polt­toainet­ta ei saa­da tuotet­tua samas­sa määrin. 

      Väk­iluku voi todel­lakin vähetä samalle tasolle kuin Alaskas­sa (alle 1 milj.)

  25. Kun lohen­poika­nen kuo­ri­u­tuu mätimu­nas­ta, niin sen emo on suurel­la toden­näköisyy­del­lä, ja lajista riip­puen, joko kuol­lut tai meressä/järvessä. Aika vaikeaa sil­loin olla uhka poikasilleen. Ehkä joku lan­gan­lai­ha talvikko on vielä val­umas­sa jokea alas kevääl­lä, mut­ta tokkopa koskaan moinen on poikasi­aan syönyt, vaik­ka käykin vieheeseen. Poikaset kun ovat pikku­ruisia ruskuais­pus­sikavere­i­ta ekoina päivinään.

  26. Nythän tämä keskustelu meneekin mielenkiintoiseksi!

    Edel­lä Asko sanoo ”Sik­si kollek­ti­ivista stres­siä tulisi poli­it­tisin valin­noin ehkäistä” ja
    ja SS puolestaan ”… kokon­aisy­hteiskun­nalis­es­ti pitää nimeno­maan oppia kulut­ta­maan siten, että säästetään raa­ka-ainei­ta ja työtä”

    Tässä herääkin kysymys siitä, että usko­vatko kom­men­toi­jat evoluu­tioon ollenkaan? Jos eivät, niin mihin sitten?

    Evoluu­tios­sa ei nimit­täin ole ”kollek­ti­ivia” eikä ”kokon­aisy­hteiskun­taa”.

    Olisiko niin, että tässä koete­taan tunkea evoluu­tioon sinne kuu­lumat­to­mia Hegelin ja Marx­in ideoita? Kum­matkin ideat ovat kuitenkin todet­tu käytän­nössä vääriksi!

    Olisiko jol­lakin antaa tähän evi­dence-based faktoja?

    Vai onko niin, että mitään evi­denssiä ei tarvi­ta / halu­ta, kun­han saa vaan pop­ulis­tis­es­ti päristää ääni­hu­u­lia kadulla?

    Sep­po, joka uskoo evoluutioon.

    1. Sep­po Korp­poo: Olisiko jol­lakin antaa tähän evi­dence-based faktoja?

      Aiem­min mainit­ti­in David Sloan Wil­son, sieltä löy­tynee. Ryh­mä­val­in­ta (joka ei ole enää kirosana) edel­lyt­tää jonkin­laista yhteisöä ja yhteistyötä, ja on makua­sia kut­suuko sitä kollek­ti­iviksi tai ei.

  27. Ihan en nyt saanut Sep­po kysymyk­sistäsi kiin­ni. Kaipaatko evi­dence-based fak­to­ja ”kollek­ti­ivi­nen tietoisu­us” –käsit­teestä vai mistä?
    Uskon kyl­lä evoluu­tioon, mut­ta en ole ihan var­ma siitä, että jatku­vasti sivistyvä ihmi­nen olisi biol­o­gisen taus­tansa vuok­si tuomit­tu ole­maan toiselle ihmiselle susi nyt ja aina. Näen niin, että tuo­ta Osmon tek­stis­sään esi­in otta­maa ihmis­ten koke­mus­ta ”sol­i­daarisu­u­den piiristä” voidaan poli­it­tisil­la valin­noil­la — esim. juuri kaupunkisu­un­nit­telus­sa ja kas­vatuk­ses­sa — joko kaven­taa tai laajentaa.

  28. Asko, läh­den siitä, että ihmis-eläi­men per­imä on kuitenkin lähtöko­htais­es­ti itsekäs, mut­ta evoluu­tios­sa ihmisen edun mukaista on toimia välil­lä altru­is­tis­es­ti ryh­mäkäyt­täy­tymisen kontekstissa.

    Tietenkin tuo­hon ryh­mäkäyt­täy­tymiseen kuu­luu opet­ta­mi­nen / koulut­ta­mi­nen ryh­män sään­töi­hin. Tämä on tärkeää varsinkin kun ihmis­määrä kas­vaa suurek­si. Järke­viä ja tosi­a­sioi­hin perus­tu­via lake­ja ja sään­nök­siä kan­nat­taa nou­dat­taa ja saa­da sitä kaut­ta vau­raut­ta ja tur­val­lisu­ut­ta. Tästä on val­tavasti evidenssiä.

    On syytä kuitenkin varoa sitä, että maail­man­paran­tamisel­la vaah­toa­vat, val­lan­hi­moi­set tunne-manip­u­laat­torit saa­vat ihmiset hurah­ta­maan vahin­gol­lisi­in, fik­tioi­hin ja uskon­nol­lis-tyyp­pisi­in liikkeisi­in. Tästä on kar­mai­se­vaa his­to­ri­al­lista evi­denssiä uskon­to­jen suun­nal­la ja sosial­is­min idean epäon­nis­tuneessa kokeilusta. 

    Evoluu­tio-evi­denssi tukee siten vah­valti ihmis­lähtöisyyt­tä, eikä ihmisen alis­tamista jonkin kollek­ti­ivin mieli­v­al­taisi­in ideoihin, lakei­hin ja määräyksiin.

  29. Kyl­lä tun­tu­vat oudol­ta nämä Osmon käsi­tyk­set perus­suo­ma­lai­sista. Tämä on laa­jem­pikin ongel­ma. Väärä ana­lyysi johtaa väistämät­tä hatari­in johtopäätöksiin.

    Viit­taan esimerkik­si suo­ma­lais­ten alku­perään ja ilmas­to­muu­tok­seen, jos­sa Osmo joko vale­htelee, jota en uskoisi tai sit­ten ei ole pere­htynyt per­su­jen ajatuk­si­in, jota min­un on myös vaikea uskoa. Pekka Haav­is­tol­ta vielä voisi tuon uskoa, mut­ta Osmo?

  30. Ihmisen käyt­tämisessä ei evoluu­tio ole merkit­tävä. Ihmi­nen pystyy ylit­tämään evoluu­tion ja otta­maan sen jopa hal­tu­un­sa. Sil­loin evoluu­tios­ta tulee sel­l­ainen ilmiö mihin voidaan vaikut­taa. Nan­ote­knolo­gia, biote­knolo­gia ja superä­lyte­knolo­gia otta­vat evoluu­tion hal­tu­un­sa ja tekevät siitä tahtoprosessin.

  31. Mielestäni tämä usein sodas­ta filoso­foitaes­sa esi­in nou­se­va ”mik­si ne saa tap­paa mut­ta meitä ei” ‑voiv­ot­telu on yksinker­tais­tavaa ja sel­l­ais­ten ihmis­ten etuoikeus, joi­ta ei välit­tömästi uhkaa mikään sota tai tarve puo­lus­taa mitään sel­l­ais­ten väl­i­tyk­sel­lä. Tiet­ty vas­tus­ta­jan demon­isoin­ti kuu­luu sotaan kuin sotaan ja tah­too kas­vaa sodan edetessä, kun vihol­lisen toimista henkilöko­htais­es­ti kärsinei­den määrä kas­vaa. Siltikin paljon välit­tömämpi moti­ivi tap­pamiselle on itse tapetuk­si tulemisen vält­tämi­nen sekä sen estämi­nen, että viholli­nen tap­paa sin­ut tai läheis­esi tai muuten vahin­goit­taisi sin­ua tai yhteiskun­taasi. Nor­maalil­la psyy­keel­lä varus­tau­tunut koke­nee helpom­mak­si jonkun anonyymin vahin­goit­tamisen kuin pas­sivi­su­udel­laan antaa tämän tap­paa ystävän­sä, vaik­ka valin­nan­varaa olisikin. Soti­in taas päädytään yleen­sä ihan ymmär­ret­tävistä syistä, ja niin­pä tais­te­lu­ti­lanteessa tämä vahin­goite­tuk­si tulemisen pelkokin on jopa ratio­naa­li­nen. Har­voin moti­ivi rajoit­tuu siihen, että toinen on ”joku muu” per se.

    Ei pitäisi sanoa, että ”Moraalia on sitä, että aset­taa yhteisen edun oman edun yläpuolelle.”, kun tämä on vain yksi mah­dolli­nen moraal­isään­tö. Mielestäni voidaan kyseenalais­taa myös äärikollek­tivisti­nen unel­ma siitä, että mak­si­maalisen suuri sisäryh­män koko olisi jotenkin automaat­tis­es­ti moraalis­es­ti parem­paa ja halut­tavam­paa (tai pohjim­mil­taan nation­al­isti­nen toi­vo siitä, että se olisi jokin his­to­ri­an vääjäämätön päätepiste). Voi kysyä, että jos pyrkimys tähän rikkoo yksilön yhteenku­u­lu­vu­u­den jo ole­mas­sa ole­van sisäryh­män kanssa (”glob­al­isti­nen eli­it­ti” vs. ”per­sut”), niin onko tämä kehi­tys­tä edes prag­maat­tises­sa mielessä? Onko sem­moinen puhu­ja uskot­ta­va, joka saar­naa maail­man­rauhas­ta, mut­tei tule toimeen omien naa­purei­den­sa kanssa? Usein vaikut­taa nimit­täin, että näin toimi­va ei tosi­asi­as­sa ymmär­rä mitä halu­aa, ja se sisäryh­mä ei koos­tu tosi­asi­as­sa suinkaan koko maail­mas­ta, vaan tämän ide­al­isoidus­ta kuvas­ta. Näin ajat­tel­e­vat eivät yleen­sä tun­nu tun­te­van glob­al­isoi­tu­miske­hi­tys­tä uhak­si oma­lle ajat­te­lu­tavalleen tai kult­tuurilleen (vaik­ka nämä ovatkin globaal­isti vähem­mistössä), mikä näkyy etnosen­tris­minä ja imp­likoi, että asiano­sainen ainakin tiedosta­mat­ta uskoo kuu­lu­vansa johonkin sel­l­aiseen eli­it­ti­in jon­ka ase­ma on niin vah­va, että se domi­noisi kaik­ista maail­man ihmi­sistä koos­t­u­vaa sisäryhmääkin. 

    Toisaal­ta – kuten aiem­min huo­mautet­ti­inkin – sisäryhmä–ulkoryhmä-jaottelut eivät ole niin jäykkiä kuin (tahal­laan?) halu­taan esit­tää, vaan ihmisyy­teen kuu­lu­vat elävät ja sip­uli­maisen sisäkkäiset ryh­märak­en­teet sekä näi­den dynaami­nen hallinnoin­ti. Joskus sisäryh­mä on per­heesi, joskus urheilu­joukkueesi, joskus kansasi tai val­tiosi. Yhteenku­u­lu­vu­us per­heen kanssa ei estä toim­imista yhteiskun­nan jäse­nenäkin. Lisäk­si kuu­lu­vuuk­sia ei mon­esti voi­da määrit­tää objek­ti­ivis­es­ti tai tarkasti, eikä tarvit­sekaan. Minä en esim. pidä jokaista Suomen kansalaista etnisessä mielessä suo­ma­laise­na, mut­ta useim­mis­sa tilanteis­sa täl­lä ei ole kamalasti väliäkään. Olisi aika kamala dystopia, jos koko maail­ma alis­tet­taisi­in jonkun yhden ja saman instanssin saap­paan alle, olisi se sit­ten Suur-Suo­mi tai jokin Super-YK. Jos pitää kult­tuuril­lista diver­si­teet­tiä minkään arvoise­na – ja mik­sipä ei pitäisi, jos näkee esim. bio­di­ver­si­teetil­lä muu­takin kuin välin­ear­voa – niin täm­möis­es­tä kehi­tyk­ses­tä ei kan­nat­taisi unelmoida.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *