Sotiva eläin

Varoi­tus: olen ama­töö­ri evo­luu­tio­teo­rias­sa ja tutus­tu­nut moraa­li­fi­lo­so­fi­aan vie­lä vähemmän

Met­ro­mat­koil­la kau­as Espoo­seen olen täl­lä vii­kol­la kuun­nel­lut Mar­ja-Riit­ta Olli­lan mie­len­kiin­tois­ta kir­jaa teko­ä­lyn etiikka.

Tähän asti kiin­nos­ta­vin­ta on ollut kir­joit­ta­jan käsi­tys moraa­lin perus­teis­ta. Hän on toden­nut evo­luu­tion luo­neen moraa­lin, kos­ka se on teh­nyt yhtei­söis­tä kestävämpiä.

Sit­ten hän ihmet­te­lee sodan moraa­lia. Mik­si eet­ti­ses­ti uljaim­pia ovat ne, jot­ka ovat tap­pa­neet toi­sia ihmi­siä, jos tämä on tapah­tu­nut sodas­sa, kun tap­pa­mis­ta ei muu­ten pide­tä niin yle­vä­nä teko­na. Olli­la tote­aa, että var­maan­kin täs­sä on jotain evo­luu­tioon viit­taa­vaa, kos­ka myös sim­pans­sit soti­vat. Minun tie­tääk­se­ni muut­kin eläi­met soti­vat, esi­mer­kik­si muu­ra­hai­set, vaik­ka genee­ti­nen etäi­syys ihmi­sen ja muu­ra­hai­sen välil­lä on aika suu­ri. Minus­ta täs­sä ei ole mitään ihmeel­lis­tä. Olli­la­kin pitää moraa­lia evo­luu­tion tulok­se­na. Evo­luu­tiol­la ei ole mitään muu­ta pää­mää­rää kuin omien gee­nien säi­ly­mi­nen tule­vis­sa suku­pol­vis­sa. Kaik­ki muu on täl­le alisteista.

Mik­si moraali

Aja­tel­kaam­me moraa­lia evo­luu­tion tulok­se­na. Sii­nä olen­nais­ta on, että ihmi­nen on lau­mae­läin. Ihmi­sen evo­luu­tios­sa tär­keä­tä on, että kysei­nen ihmi­nen itse säi­lyy jat­ka­maan suku­aan ja jos hän on niin ehti­nyt jo teh­dä, että hänen jäl­ke­läi­sen­sä menes­ty­vät. Jos ihmi­nen oli­si vaik­ka­pa ket­tu, tämä riit­täi­si. Ihmi­sen kan­nal­ta olen­nais­ta ei ole pel­käs­tään se, että ihmi­nen yksi­lö­nä menes­tyy vaan että lau­ma tai hei­mo tai kan­sa­kun­ta menestyy.

Moraa­lia on sitä, että aset­taa yhtei­sen edun oman edun ylä­puo­lel­le. Se on yksi­lön kan­nal­ta epäe­dul­lis­ta, mut­ta yhtei­sön kan­nal­ta edul­lis­ta. Sik­si kaik­ki menes­ty­vät kult­tuu­rit ovat kehit­tä­neet sisäi­sen eet­ti­sen koo­dis­ton, joka on vah­vis­ta­nut nii­den menes­tys­tä. Huo­nos­ti oli­si käy­nyt nii­den – ja on var­maan käy­nyt­kin – joi­den kes­kuu­des­sa kaik­ki ajat­te­li­vat vain omaa etu­aan välit­tä­mät­tä yhtei­sön edus­ta tuon taivaallista.

Miten yksi­lö moti­voi­daan toi­mi­maan yhtei­sön hyväk­si mut­ta omaa etu­aan vas­taan, siis aivan toi­sin kuin Homo Eco­no­micus toi­mi­si. Yhtei­söl­li­nen hyväk­syn­tä on tär­keä­tä, ja se on vah­va lii­ma. Saa­dak­seen muil­ta hyväk­syn­tää, on toi­mit­ta­va yhtei­sön nor­mien mukaan. Mujt­ta tämä ei rii­tä. Yhteis­tä moraa­lia pön­kit­tä­mään on perus­tet­tu myös uskonto.

Kaik­ki hen­kiin jää­neet yhtei­söt ovat kehit­tä­neet uskon­non. Oikein toi­mi­mi­nen täs­sä elä­mäs­sä voi olla etu­je­si vas­tais­ta, mut­ta pal­kin­to odot­taa iäi­syy­des­sä. Joku talous­tie­tei­li­jä, jon­ka nimen olen unoh­ta­nut, sanoi, että pal­kin­to Juma­laan usko­mi­ses­ta on niin val­ta­va, että kan­nat­taa uskoa, vaik­ka oli­si mel­kein var­mas­ti vää­räs­sä. Siis jopa homo eco­no­micuk­sen kan­nat­taa toi­mia moraalisesti.

Uskon­nois­sa ei ole kysy­mys vain tuon­puo­lei­sis­ta asiois­ta. Ne anta­vat vah­van moraa­li­koo­dis­ton kan­nat­ta­jil­leen. Eri uskon­nois­sa tuo moraa­li­koo­dis­to on eri­lai­nen. Sik­si mui­den uskon­to­jen kan­nat­ta­jiin suh­tau­du­taan niin vieroksuen.

Moraa­li on suvait­se­mat­to­mim­mil­laan suku­puo­li­mo­raa­lis­sa. Moraa­li puo­lus­taa uskol­li­suut­ta ja vas­tus­taa avio­lii­ton ulko­puo­li­sia suh­tei­ta. Mais­sa, jois­sa sodat kar­si­vat mie­hiä, mies­ten monia­vioi­suus on ollut sal­lit­tua ymmär­ret­tä­vis­tä syistä.

Sian­li­han syön­ti on ollut kiel­let­tyä, kos­ka tri­kii­nit. Erit­täin käy­tän­nöl­li­nen neu­vo puet­tiin moraa­lin kaa­puun. Vaik­ka nyt on ymmär­ret­ty, että ongel­ma pois­tuu lihaa kuu­men­ta­mal­la yli 70 astei­sek­si, uskon­nol­li­nen kiel­to on jää­nyt voimaan.

Suku­puo­li­mo­raa­lin taka­na oli kak­si mer­kit­tä­vää perus­tet­ta. Tap­pa­vat suku­puo­li­tau­dit, joi­den läh­det­tä ei ymmär­ret­ty ja jot­ka sik­si näyt­ti­vät Juma­lan ran­gais­tuk­sel­ta ja per­heen mer­ki­tys las­ten hen­kiin­jää­mi­sel­le. Kun mie­hen ainoa sal­lit­tu sek­si­kump­pa­ni oli oma vai­mo, se edis­ti pari­suh­teen jat­ku­mis­ta ja tur­va­si las­ten elämän.

(Täl­le on har­vaan asu­tuil­la alueil­la vas­tak­kai­nen tar­ve, geneet­ti­nen moni­muo­toi­suus, joka taas puol­taa syr­jä­hyp­py­jä, mut­ta en mene tähän her­kul­li­seen aihee­seen tässä.)

Mut­ta mik­si sota

Kun mehi­läi­nen tun­tee olon­sa uha­tuk­si tai kun sen pesää vas­taan hyö­kä­tään, mehi­läi­nen tekee vii­mei­sen omal­ta kan­nal­taan hyö­dyt­tö­män tun­tui­sen teon ja pis­tää pahan­te­ki­jään­sä teh­den samal­la itse­mur­han. Itse­mur­ha ei edis­tä kysei­sen ampiai­sen gee­nien säi­ly­mis­tä, mut­ta mehi­läi­nen ker­too uhril­leen, että mehi­läi­siä kan­nat­taa varoa. Pis­ton uhrik­si jou­tu­nut juok­see seu­raa­vaa mehi­läis­tä hys­tee­ri­ses­ti pakoon. Lau­ma hyö­tyy, yksi­lö ei hyö­dy. Mehi­läi­sen pis­to on moraa­li­nen teko lau­man kan­nal­ta, vaik­ka pis­ton uhrik­si jou­tu­nut ei sitä sel­lai­se­na koekaan.

Mut­ta nyt sotaan saman lajin edus­ta­jien välillä.

Kaik­ki eliö­la­jit lisään­ty­vät nopeam­min kuin oli­si tar­peen, kos­ka jos­kus voi olla tar­peen. Näl­kä­kuo­le­ma tai jokin tau­ti voi tap­paa 99 % kan­nas­ta. Eko­lo­gi­nen loke­ro on hyvä saa­da nopeas­ti täy­te­tyk­si, jot­ta seu­raa­vas­ta kata­stro­fis­ta selvittäisiin.

Kalat ovat täs­sä eri­tyi­sen nopei­ta. Yksi lohi­naa­ras voi tuot­taa ker­ral­la tuhat poi­kas­ta. Kun poi­kas­tuo­tan­to on näin vah­vaa, poi­kai­sia ei tar­vit­se suo­jel­la kovin tun­nol­li­ses­ti. Lohen­poi­ka­sen ensim­mäis­ten päi­vien suu­rin uhka on tul­la oman emon­sa syö­mäk­si. Hitaas­ti lisään­ty­vät nisäk­käät ovat jäl­ke­läis­ten­sä suh­teen suojelevampia.

Mitä sit­ten teh­dään, kun eko­lo­gi­nen loke­ro on täy­si, mut­ta poi­kai­sia vain puk­kaa? Monel­la lin­tu­la­ji tur­vau­tuu revii­rei­hin. Huo­nos­ti käy nuo­ren lin­nun, joka yrit­tää tun­keu­tua van­hem­man revii­ril­le. Tai sit­ten päin­vas­toin van­hem­man käy huo­nos­ti. Joka tapauk­ses­sa revii­ril­le jää yksi uros naa­rai­neen. (Joil­la­kin lajeil­la naa­raat hoi­ta­vat myös tap­pe­le­mi­sen.) Revii­rien ulko­puo­lel­le jää pal­jon lin­tu­ja eikä nii­den koh­ta­lo ole miten­kään mairitteleva.

Revii­rien puo­lus­ta­mi­ses­sa on tiet­ty logiik­ka ver­rat­tu­na koko popu­laa­tion soli­daa­ri­seen näl­kään kuo­le­mi­seen. Mei­dän eet­ti­ses­sä kes­kus­te­lus­sam­me tätä kuva­taan ongel­ma­na pelas­tus­ve­nees­tä, johon mah­tuu vain osa veden varaan jou­tu­neis­ta. Jos kaik­ki otet­tai­siin, kaik­ki huk­kui­si­vat. On var­maan­kin ollut täs­sä suh­tees­sa eet­ti­sem­min toi­mi­via lin­tu­la­je­ja, mut­ta har­mi kyl­lä, nii­tä ei enää ole.

Revii­rie­läi­met ovat siis hyvin aggres­sii­vi­sia laji­to­ve­rei­taan kohtaan.

Niin ovat lau­mae­läi­met­kin. Lau­mae­läi­met ovat soli­daa­ri­sia lau­man jäse­niä koh­taan (tähän­kin on perus­ta evo­luu­tios­sa), mut­ta aggres­sii­vi­sia mui­ta saman lajin mut­ta eri lau­man edus­ta­jia koh­taan. Sik­si lau­mae­läi­met käy­vät sotia. On kyse tais­te­lus­ta soli­daa­ris­ta näl­kään kuo­le­mis­ta vastaan.

Aika­naan kun ruo­ka lop­pui omas­ta kyläs­tä, otet­tiin aseet käteen ja men­tiin kat­so­maan, onko naa­pu­ri­ky­läs­sä ruo­kaa ja jos ei ollut, syö­tiin sen asuk­kaat.  Sii­hen aikaan tois­ten hei­mo­jen jäse­niä näh­tiin yhtä vähän kave­rei­na kuin lam­pai­ta met­säs­tä­viä susia.

His­to­rian kulues­sa ihmi­set ovat olleet ajal­li­ses­ti enem­män sodas­sa kuin naut­ti­neet rau­has­ta.  Pit­kään kyse oli kan­nan säi­ly­mi­ses­tä riit­tä­vän pie­ne­nä suh­tees­sa eko­lo­gi­seen loke­roon. Mui­nai­ses­sa Suo­mes­sa­kin sodit­tiin yhte­nään, ei ulko­val­to­ja vaan toi­sia suo­ma­lai­sia vas­taan, ellei ulko­maa­lai­si­na sit­ten pidet­ty saa­me­lai­sia tai kar­ja­lai­sia. (His­to­rian kir­jas­sa­ni puhut­tiin saa­me­lais­ten verot­ta­mi­ses­ta) Vas­ta kun Ruot­sin kunk­ku yhdis­ti haja­nai­set suo­ma­lai­set hei­mot val­tan­sa alle, nämä lopet­ti­vat soti­mas­ta toi­si­aan vas­taan. Soti­mi­nen sinän­sä ei lop­pu­nut, mut­ta muut­tui kansainvälisemmäksi.

Mitä eet­ti­si­tä on tap­pa­mi­ses­sa sodas­sa?  Etii­kan oppi­kir­jo­jen mukaan ei mitään, mut­ta evo­luu­tio ei ole luke­nut noi­ta oppi­kir­jo­ja. Itse­mur­haa teke­vän ampiai­sen pis­tos on erin­omai­sen eet­ti­nen teko – ei pis­te­tyn mie­les­tä vaan oman lau­man kannalta.

Lau­man kan­nal­ta vihol­li­sen tap­pa­mien oli hyvä teko ja itsen­sä alt­tiik­si aset­ta­mi­nen sodas­sa eri­tyi­sen sankarillista.

Kau­nis on kuol­la, kun jouk­ko­si ees­sä, urho­na kaa­dut, tai­tel­le puo­les­ta maas, puo­les­ta hei­mo­si­kin.

Sik­si his­to­rian suu­rim­mat san­ka­rit ovat mur­haa­jia. Ja sik­si sodas­sa tap­pa­mis­ta ei pide­tä mur­ha­na, vaik­ka teon suun­ni­tel­mal­li­suus on eri­tyi­nen arvo.

Ei täs­sä ole mitään ihmeel­lis­tä, vaik­ka yle­vää etii­kan oppi­kir­jaa ei tämän poh­jal­ta voi oikein kir­joit­taa. Täs­sä on kyse jaos­ta me vas­taan ne. Nii­tä saa tap­paa, mei­tä ei saa.

Kuin Suo­mi hyök­kä­si Neu­vos­to­liit­toon vuon­na 1941 – en täs­sä puu­tu kysy­myk­seen oikeu­te­tus­ta sodas­ta – Englan­ti julis­ti sodan Suo­mel­le. Suo­ma­lai­sil­le oli jär­ky­tys, että Englan­nin ark­ki­piis­pa rukoi­li neu­vos­toa­sei­den puo­les­ta. Juma­lan­han piti olla Suo­men puolella.

Jos sen ver­ran saa pala­ta nyky­ai­kaan, kysy­mys on sii­tä, kei­tä ovat me ja kei­tä ne. Tämä on itse asias­sa kysy­mys, joka jakaa suo­ma­lai­sia nyt rajusti.

Ei kau­an­kaan sit­ten oli hämä­läi­sel­tä kun­nia­kas­ta tap­paa raja­ka­ha­kas­sa savo­lai­nen, mut­ta nyt tätä ei oikein suvait­tai­si, kos­ka raja hei­dän ja mei­dän välil­lä on siir­ty­nyt ja molem­mat kuu­lu­vat meihin.

His­to­rian kulues­sa raja mei­dän ja hei­dän välil­lä on jat­ku­vas­ti siir­ty­nyt niin, että mei­hin kuu­lu­vat monen mie­les­tä kaik­ki ihmi­set ja joi­den­kin mie­les­tä myös kaik­ki sel­kä­ran­kai­set eläi­met. Kaik­ki eivät kui­ten­kaan ole muka­na täs­sä soli­daa­ri­suu­den pii­rin laajentumisessa

Perus­suo­ma­lais­ten mukaan mei­tä ovat syn­ty­pe­räi­set suo­ma­lai­set.  Moni muu ajat­te­lee asi­aa laa­jem­min, ja täs­tä onkin sit­ten konflik­ti val­mis. Sinän­sä suo­ma­lai­suus on his­to­rias­sa lyhyt aika. Savo­lai­suus ja hämä­läi­syys on pal­jon pidem­piai­kai­sia iden­ti­tee­tin koh­tei­ta,  mut­ta häk­ki hei­lah­tai­si, jos joku savo­lai­nen tap­pai­si hei­moin­noi­tuk­ses­sa hämäläisen.

Perus­suo­ma­lai­sen sil­mis­sä ase­vel­vol­li­suu­den vält­te­ly on pahek­sut­ta­va teko, vaik­kei sota yhtä mies­tä kai­paa­kaan, mut­ta lais­ta­mi­nen glo­baa­lis­ta ilmas­to­vas­tuus­ta taas kun­nia­kas­ta, kos­ka Suo­men pääs­töil­lä on niin vähän mer­ki­tys­tä.  Se on hei­dän rajauk­sen­sa mei­dän ja hei­dän välillään.

62 thoughts on “Sotiva eläin”

  1. Tri­kii­ni­teo­ria sian­li­ha­kiel­loil­le ei käsit­tääk­se­ni ole suosiossa.

    Itsel­le tulee mie­leen, että ara­bit ja juu­ta­lai­set siat­to­mia pas­to­ra­lis­te­ja ja taus­tal­taan. Vakiin­tu­nem­man asu­tuk­sen, kau­pun­ki­lais­ten hapa­tus­ta, jos­ta halut­tu pysyä erillään.

    Muis­te­len Pää­ta­lon Iijo­ki­sar­jas­sa­kin jotain mai­nin­taa, että siko­jen pitä­mi­nen epä­tyy­pil­lis­tä koillismaalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Kaik­ki hen­kiin jää­neet yhtei­söt ovat kehit­tä­neet uskon­non. Oikein toi­mi­mi­nen täs­sä elä­mäs­sä voi olla etu­je­si vas­tais­ta, mut­ta pal­kin­to odot­taa iäi­syy­des­sä. Joku talous­tie­tei­li­jä, jon­ka nimen olen unoh­ta­nut, sanoi, että pal­kin­to Juma­laan usko­mi­ses­ta on niin val­ta­va, että kan­nat­taa uskoa, vaik­ka oli­si mel­kein var­mas­ti vää­räs­sä. Siis jopa homo eco­no­micuk­sen kan­nat­taa toi­mia moraalisesti.”
    Alun perin argu­men­tin on esit­tä­nyt rans­ka­lai­nen mate­ma­tiik­ko Blai­se Pascal 1600 ‑luvul­la. http://argumentsforatheism.com/arguments_god_wager.html. Jon­kin tut­ki­muk­sen mukaan uskon­nol­li­suus yleis­tyy yhtei­sös­sä, joi­den koko ylit­tää rajan jos­sa kaik­ki tun­te­vat toi­sen­sa. Pie­nes­sä yhtei­sös­sä hui­ja­rit jou­tu­vat mak­sa­maan teois­tan­sa kas­von menes­tyk­se­nä. Juma­lat siis kek­sit­tiin sosi­aa­li­sen kont­rol­lin kor­vik­keek­si. En nyt jak­sa kai­vaa läh­de­vii­tet­tä tuo­hon tutkimukseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti Ric­hard Wrang­ha­min (Englan­ti­lai­nen pri­ma­to­lo­gis­ti) kir­jaa “Demo­nic Males: Apes and the Ori­gins of Human Violence”

    Ihmi­sen ja sim­pans­sin aggres­siol­la on eroa. On kah­den­lais­ta väki­val­taa, ryh­män sisäis­tä aggres­sio­ta ja ryh­mien välis­tä aggres­sio­ta. Ihmis­ten ja sim­pans­sien välil­lä ei ole juu­ri eroa ryh­mien väli­ses­sä aggres­sios­sa (sodat ja jul­muus ulko­puo­li­sia koh­taan). Ero ryh­män sisäi­ses­sä aggres­sios­sa on valtava. 

    Sim­pans­sien lau­man sil­säi­nen käyt­täy­ty­mi­nen on erit­täin väki­val­tais­ta ver­rat­tu­na Ihmi­siin. Väki­val­ta on lähes joka­päi­väis­tä. Kun sim­pans­siu­ros kas­vaa noin naa­raan kokoi­sek­si, se alkaa ensin kiusa­ta pie­nem­piä naa­rai­ta, lopul­ta se hak­kaa naa­raan lähes joka päi­vä ja alkaa hak­kaa­maan suu­rem­pia ja suu­rem­pia naa­rai­ta. Lähes päi­vit­täi­nen tap­pe­lu ei kuu­lu ihmis­ryh­mien toi­min­taan ja sii­tä on lul­ta­vas­ti ollut pal­jon hyö­tyä. Oli­si ikä­vä olla uusi kan­san­edus­ta­ja jos pitäi­si ensin tapel­la omas­ta ase­mas­ta kahvipöydässä. 

    On pal­jon todis­tusai­neis­toa sen puo­les­ta että ihmi­set ovat kesyt­tä­neet itsen­sä elä­mään rau­hal­li­sem­paa elä­mää ryh­män sisäl­lä (self domes­tica­tion) kos­ka sii­tä on ollut etua. Evo­luu­tios­sa kesyyn­ty­mi­nen tapah­tuu yleen­sä jät­tä­mäl­lä kehi­tyk­ses­tä muu­ta­ma vai­he pois. 

    Kesyyn­ty­neil­lä eläi­mil­lä on kai­kil­la yhteis­tä neo­te­ny (lap­sen­omai­set piir­teet). Lerp­pu­kor­vat ym. Nean­der­ta­li­nih­mi­seen ver­rat­tu­na Homo Sapiens Sapiens on kes­ken­kas­vui­nen. Lähei­siin suku­lai­siin ver­rat­tu­na ihmi­sen pään luut ovat sileäm­mät ja ohuem­mat, penis­luu­ta ei ole, eteen­päin työn­ty­nyt vagi­na, suh­teel­li­nen kar­vat­to­muus isot sil­mät, pie­ni nenä ja leu­ka, raa­jat ovat suh­tees­sa lyhyet ruu­mii­seen ver­rat­tu­na. Myös nive­let ovat jous­ta­vam­mat kuin mui­den lajien aikuisilla. 

    Ehkä tämä evo­luu­tion pol­ku ei ole kul­jet­tu lop­puun. Kau­pun­gis­tu­mi­nen vaa­tii vie­lä enem­män agres­sion rajoit­ta­mis­ta kuin maa­seu­dul­la elä­mi­nen. “Met­ro­sek­suu­aa­li” Homo Met­ro­po­lis on andro­gyy­nim­pi ja kesym­pi laji joka sopeu­tuu elä­mään kah­vi­lois­sa ja ker­ros­ta­lois­sa. Tule­vai­suu­des­sa ihmi­nen voi muis­tut­taa iso­sil­mäis­tä anime-hamoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. N/A:
      Suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti Ric­hard Wranghamin(Englantilainenprimatologisti) kir­jaa “Demo­nic Males: Apes and the Ori­gins of Human Violence” 

      Itse asias­sa suo­sit­te­len miel­lum­min Wrang­ha­min uusin­ta kir­jaa: ‘The Good­ness Para­dox: The Stran­ge Rela­tions­hip Between Vir­tue and Vio­lence in Human Evo­lu­tion.’ Pant­heon, 2019. ISBN 978–1‑101–87090‑7.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Moraa­lia on sitä, että aset­taa yhtei­sen edun oman edun ylä­puo­lel­le. Se on yksi­lön kan­nal­ta epäe­dul­lis­ta, mut­ta yhtei­sön kan­nal­ta edul­lis­ta. Sik­si kaik­ki menes­ty­vät kult­tuu­rit ovat kehit­tä­neet sisäi­sen eet­ti­sen koo­dis­ton, joka on vah­vis­ta­nut nii­den menes­tys­tä. Huo­nos­ti oli­si käy­nyt nii­den – ja on var­maan käy­nyt­kin – joi­den kes­kuu­des­sa kaik­ki ajat­te­li­vat vain omaa etu­aan välit­tä­mät­tä yhtei­sön edus­ta tuon taivaallista.”

    Jos pitää kui­ten­kin samaan aikaan paik­kan­sa myös aja­tus “Evo­luu­tiol­la ei ole mitään muu­ta pää­mää­rää kuin omien gee­nien säi­ly­mi­nen tule­vis­sa suku­pol­vis­sa. Kaik­ki muu on täl­le alisteista.”

    niin ei kai sil­lä yhtei­sel­lä edul­la gee­nien näkö­kul­mien näkö­kul­mas­ta ole mer­ki­tys­tä kuin sil­loin, jos koko gee­ni­pe­rin­tö oli­si muu­toin koko­naan katoa­mas­sa. Mikä gee­nien säi­ly­mi­sen näkö­kul­mas­ta edes on “menes­ty­vä kult­tuu­ri”? Esi­mer­kik­si edis­ty­nyt kult­tuu­ri voi tuho­ta jäsen­ten­sä gee­nit suku­puut­toon sii­nä mis­sä kult­tuu­ris­ta täy­sin piit­taa­ma­ton kulttuurikin.

    Soti­mi­ses­sa yksi kiin­toi­sa näkö­koh­ta on sisäl­lis­so­tien ja palk­ka­so­tu­rien roo­li. Näi­tä tie­de­tään esiin­ty­neen vuo­si­tu­han­sien ajan. Eivät soti­jat ollen­kaan aina ole soti­mas­sa “toi­sia” hei­mo­ja vas­taan. Aika usein ihmis­kun­nan his­to­rias­sa on sodit­tu nime­no­maan geneet­ti­ses­ti hyvin­kin lähel­lä ole­via vas­taan. Mur­his­ta huo­mat­ta­va osa teh­dään ilmei­ses­ti per­heen­jä­se­niä ja mui­ta lähi­su­ku­lai­sia koh­taan. Ven­to­vie­rai­den, geneet­ti­ses­ti hyvin kau­kais­ten ihmis­ten mur­haa­mi­nen on har­vi­nais­ta. Palk­ka­so­tu­rit eli toi­sia ihmi­siä geneet­ti­seen lähei­syy­teen kat­so­mat­ta työk­seen tap­pa­vat ovat myös osa sotien his­to­ri­aa ja nykypäivää.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la evo­luu­tio­teo­reet­ti­sia seli­tyk­siä sil­le, min­kä takia jot­kut ovat val­mii­ta mat­kaa­maan tuhan­sia kilo­met­re­jä (ilmei­ses­ti hen­ki­löi­tä on läh­te­nyt myös Suo­mes­ta) men­näk­seen jon­ne­kin ihan muu­al­le soti­maan, kuten Syy­ri­aan. Tai mik­si vaik­ka­pa Tami­li­tii­ke­rit kävi­vät sotaa itse­mur­hais­ku­ja teh­den, mis­sä ei vai­ku­ta ole­van mitään jär­keä soti­mi­sen geneet­tis­ten seli­tys­yri­tys­ten näkö­kul­mas­ta. Itsel­le­ni on muis­ta­kin syis­tä hyvin vai­kea ymmär­tää, min­kä takia osa ihmi­sis­tä toi­mii niin. Muus­sa eliö­kun­nas­sa esiin­tyy kai lähin­nä sotia lähiympäristössä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Aluk­si tar­ken­nus. Ampiai­nen on nime­no­maan esi­merk­ki sii­tä, että itse­mur­haan­kin joh­ta­nut omien puo­lus­ta­mi­nen edis­tää gee­nien säi­ly­mis­tä. Nimit­täin ampiai­sen gee­ne­jä eivät siir­rä itse­mur­ha­her­kät työ­läi­set, ne ovat ste­ri­le­jä, mut­ta uhraa­vat hen­ken­sä fer­tii­lien puo­les­ta. Vain syk­syl­lä syn­tyy fer­tii­le­jä urok­sia ja naa­rai­ta, jot­ka parit­te­le­vat ja joi­den ei sitä ennen kan­na­ta ris­kee­ra­ta kan­ta­mi­aan gee­ne­jä. Sen jäl­keen uros­ten kyl­lä, kos­ka se on ampiais­la­jeil­le hai­ta­ton tapa muis­tut­taa vihol­li­sil­le, että ollaan vaarallisia.

    Kaik­ki hen­kiin jää­neet yhtei­söt ovat kehit­tä­neet uskon­non.” Uskon­non syn­ty­het­kes­tä alkaa his­to­riam­me ihmis­la­ji­na ja lop­puu eläin­la­ji­na. Viet­ti uskon­non ohjei­den usko­mi­seen, viet­ti uskoa ja nöy­räs­ti seu­ra­ta auk­to­ri­teet­te­jä, pääl­li­köi­tä, suur­mie­hiä ja ido­lei­ta linee yhden ja saman vie­tin ilmen­ty­miä. Usein­han hal­lit­si­jan kan­nat­taa tavoi­tel­la juma­lan asemaa.

    Oikein toi­mi­mi­nen täs­sä elä­mäs­sä voi olla etu­je­si vas­tais­ta, mut­ta pal­kin­to odot­taa iäi­syy­des­sä.” Joil­le­kin juma­laan ver­rat­ta­va auk­to­ri­teet­ti on guru, joka osaa selit­tää, mik­si juma­laa ei ole ole­mas­sa. Sekin voi siis olla uskon­toon ver­rat­ta­vaa. Aina­kaan kaik­ki tämän vie­tin ilmen­ty­mät eivät lupaa ikuis­ta elä­mää, pelk­kä usko­mien voi olla riit­tä­vä palkinto. 

    Tri­kii­ni­teo­ri­aa on epäil­ty sian­li­han saas­tai­suu­den syy­nä. Vähän uskot­ta­vam­pa­na pidän leh­mien pyhit­tä­mi­sen syy­tä. Jo pari tuhat­ta vuot­ta Intian maa­ta­lous perus­tui här­kien vetä­mään auraan. Sii­hen piti varau­tua, että mon­suu­ni­sa­teet jäi­vät tule­mat­ta. Jos nälän­hä­dän aika­na syö­tiin här­kiä, se oli­si tuhon­nut tule­vai­suu­den. Hätä­ti­las­sa leh­mä­kin veti auraa. Leh­mä myös syn­nyt­ti uusia veto­juh­tia. Jos pää­osa leh­mis­tä­kin hädän takia tapet­tiin, tuhot­tiin nälän­hä­däs­tä elpy­mi­sen mahdollisuuskin.
    Sikä­läi­set vil­je­li­jät eivät luon­nol­li­ses­ti pys­ty­neet vapaa­eh­toi­ses­ti sääs­tä­mään leh­mi­ään. Ne yhtei­söt säi­lyi­vät parem­min, jot­ka pyhit­ti­vät leh­män­sä ja sii­hen tar­vit­tiin uskon­to. Kos­ka nämä yhtei­söt pär­jä­si­vät mui­ta yhtei­sö­jä parem­min, ne vähä vähäl­tä vei­vät muil­ta elin­ti­laa. Näin­hän aina­kin evo­luu­tio opetetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Itse­mur­ha ei edis­tä kysei­sen [mehi­läi­sen] gee­nien säilymistä”

    Mehi­läi­set ovat ihan kum­mal­li­sia haplo­diploi­de­ja, ja työ­me­hi­läi­set ovat kes­ke­nään enem­män sukua kuin meis­tä diploi­deis­ta ehkä tun­tuu. Jos kunin­ga­tar­me­hi­läi­nen on pari­tel­lut vain yhden kuh­nu­rin kans­sa, sen kah­del­la tyt­tä­rel­lä on odo­tusar­voi­ses­ti 3/4 gee­neis­tä samo­ja. https://en.wikipedia.org/wiki/Haplodiploidy#Relatedness_ratios_in_haplodiploidy

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ihmi­sil­lä ja muu­ra­hai­sil­la on yhtä­läi­syys joka erot­taa mei­dät api­na­lau­mois­ta, susis­ta ym. 

      Jo pri­mi­tii­vi­set met­säs­tä­jä-keräi­li­jä yhtei­söt muo­dos­ta­vat iso­ja tuhan­sien ihmis­ten kokoi­sia hei­mo­ja jois­sa kaik­ki eivät tun­ne kaik­kia, eivät­kä alu­een vas­tak­kai­sil­la lai­doil­la ole­vat ihmi­set vält­tä­mät­tä kos­kaan tapaa. Tämä on mah­do­ton­ta esim. sim­pans­seil­le. Kuten muu­ra­hai­sil­la, ihmis­ten väli­nen suur-yhtei­sö perus­tuu ano­nyy­mei­hin ident­ti­mer­kin­töi­hin, eikä hen­ki­lö­koh­tai­seen suh­tee­seen. Esim. saman­lai­nen kas­vo­maa­li voi yhdis­tää ihmi­siä samaan tapaan kuin muu­ra­hai­sia yhdis­tää haju. 

      Ihmi­nen onkin ainoa kädel­li­nen joka voi vain tul­la tup­sah­taa sato­jen tai tuhan­sien vie­rai­den laji­to­ve­rei­den­sa Jou­koon jou­tu­mat­ta välit­tö­män hen­gen­vaa­raan jos hänel­lä on oikea identiteetti. 

      Ihmi­sen toi­mii kuten muut kädel­li­set alle 200 hen­gen jouk­kiois­sa, mut­ta yhtei­nen iden­ti­teet­ti voi sitoa pal­jon suu­rem­man ano­nyy­min jouk­kion yhteen jos he mer­kit­se­vät itsen­sä samal­la taval­la tai jaka­vat kult­tuu­rin. Esim. Saman jää­kiek­ko­jouk­ku­een pai­ta voi yhdis­tää eri kult­tuu­reis­ta tule­vat ihmi­set aina­kin hetkeksi. 

      Lisää aihees­ta voi lukea kir­jas­ta: ‘The human swarm: how our socie­ties ari­se, thri­ve, and fall.’ Kir­joit­ta­ja Mark Mof­fett on tut­ki­nut pal­jon muurahaisia. 

      ps. Kir­jan joh­to­pää­tös on se, että ihmi­sil­lä on mah­dol­li­suus muo­ka­ta iden­ti­tee­tiä tar­koi­tuk­sel­la sel­lai­sek­si että väki­val­ta mini­moi­tuu. Ihmis­ten evo­luu­tio­bio­lo­gia ei vält­tä­mät­tä estä rau­haa ja edel­ly­tä sotaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Lap­sel­la ja äidil­lä on n. puo­let geno­mis­ta yhteis­tä, ja ihmi­nen tuot­taa vain muu­ta­mia jäl­ke­läi­siä joten lap­si on geneet­ti­ses­ti arvo­kas. (Isän kans­sa on yhteis­tä peri­mää suun­nil­leen saman ver­ran, mut­ta äiti on parem­pi esi­merk­ki kos­ka van­hem­muus on var­ma.) Evo­luu­tiol­la on myös ollut aikaa opti­moi­da tätä suh­det­ta emo­tio­naa­li­ses­ti, sikä­li kuin se on evo­luu­tiol­le mah­dol­lis­ta. Kaik­ki tie­tä­vät lop­pu­tu­lok­set intui­tii­vi­sel­la tasol­la: jäl­ki­kas­vun eteen uhra­taan paljon. 

        Monil­la (kai­kil­la?) yhdys­kun­ta­hyön­tei­sil­lä yhteis­tä geno­mia on kui­ten­kin 3/4 kuten Jou­ni tote­si, ja lisäk­si työ­läi­sis­sä voi ekspres­soi­tua gee­ne­jä taval­la jota kunin­gat­ta­res­sa ei tapah­du, ehkä. (En tie­dä asias­ta niin pal­jon että osai­sin sanoa, miten geno­min sisäi­nen konflik­ti täs­sä yhtey­des­sä toi­mii.) Joka tapauk­ses­sa mehi­läi­syh­teis­kun­nan tilan­ne on jo yhtei­sen geno­min kan­nal­ta aivan toi­nen kuin ihmi­sen. Siel­lä ele­tään kuin kaik­ki oli­si­vat vähän enem­män kuin tois­ten­sa sisa­ruk­sia tai vanhempia. 

        Ihmi­nen on hei­mou­tu­va eläin, viet­tä­nyt mel­koi­sen ajan pie­neh­köis­sä ryh­mis­sä jois­sa oltiin myös sukua toi­sil­leen. Ihmi­sen alt­ruis­mi on kui­ten­kin hei­kom­paa ja moni­mut­kai­sem­paa kuin mehi­läi­sen, kos­ka geneet­ti­nen poh­ja sil­le on pal­jon hei­kom­pi. Alt­ruis­mia voi­nee syn­tyä sopi­vis­sa olo­suh­teis­sa ilman ryh­mä­va­lin­taa ja suku­lai­suut­ta­kin, mate­maat­ti­set mal­lit eivät anna asi­aan miten­kään yksi­kä­sit­teis­tä vas­taus­ta eivät­kä ne kos­kaan voi olla edes riit­tä­vän rea­lis­ti­sia: alt­ruis­min bio­lo­gia on moni­mut­kais­ta, alkaen suku­lai­suus­suh­teis­ta ja geo­gra­fias­ta ja pää­tyen suo­lis­to­mik­ro­bei­hin ja ties mihin. 

        On kui­ten­kin ole­mas­sa aina­kin psy­ko­lo­gis­ta ja ant­ro­po­lo­gis­ta evi­dens­siä sil­le että ihmi­sel­lä on moraa­li­sia tun­tei­ta. Esim. syö­tä­vään kanaan mas­tur­boin­ti ennen ate­ri­aa herät­tää uti­li­ta­ris­miin usko­vas­sa moraa­li­fi­lo­so­fis­sa­kin inhon tun­tei­ta, joi­ta on vai­kea ratio­naa­li­ses­ti selit­tää. Tois­ten ihmis­ten kär­si­mys ja epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den näke­mi­nen herät­tä­vät aut­ta­mi­sen halua ja epä­rei­luu­den tun­net­ta. Ihmi­set usein halua­vat ran­kais­ta nor­mien rik­ko­jia oman hyvin­voin­tin­sa­kin uhal­la (alt­ruis­ti­nen viha). 

        Kun pien­ten ryh­mien sosi­aa­li­nen dyna­miik­ka on ollut ihmi­sel­le evo­lu­tii­vi­ses­ti oleel­lis­ta, voi olla että auk­to­ri­teet­tei­hin ja omal­le poru­kal­le uskol­li­suu­teen liit­ty­vil­lä tun­teil­la on myös jon­kin­lai­nen bio­lo­gi­nen poh­ja. Esim. natio­na­lis­mi ammen­taa täs­tä. Ryh­miin liit­ty­viä tun­tei­ta oli­si hyvä ymmär­tää nykyis­tä parem­min, sekä tie­teel­li­ses­ti että hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la, jot­ta kulu­vas­ta vuo­si­sa­das­ta “sel­vi­tään hengissä”.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Kun pako­lais­ryn­täys syk­syl­lä 2015 alkoi, usea suo­ma­lai­nen kii­ruh­ti tar­joa­maan vapaa­eh­toi­ses­ti apu­aan. Tämä ker­too, että meil­lä yhä on ollut jäl­jel­lä aina­kin se osa län­si­mai­ses­ta kris­til­li­ses­tä moraa­lis­ta, mikä vel­voit­taa rakas­ta­maan lähim­mäi­siäm­me niin laa­jas­ti ymmär­ret­ty­nä, että myös pako­lai­nen on lähim­mäi­sem­me. Eikä se ole ainoas­taan suo­ma­lais­ten tun­ne, vaan pako­lais­ten vapaa­eh­toi­sia aut­ta­jia löy­tyy kaik­kial­ta. Vaik­ka tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den suu­ri mää­rä pakot­taa aut­ta­mis­ha­lui­set myön­tä­mään, että jokais­ta tuli­jaa ei voi­da aut­taa, se ei mer­kit­se, että moraa­li alkai­si pettää. 

    On erään­lai­nen yhteis­kun­tam­me tur­va­ta­kuu, että jos ker­ran haluam­me aut­taa tur­va­pai­kan haki­joi­ta, suo­ma­lai­set ovat val­miit hädän tul­len aut­ta­maan toi­nen toisiamme. 

    Myön­nän, että perus­te­lu­ni on usko­na­sia, mut­ta ei uskon­toon sidot­tu. Lie­nee muis­sa­kin suu­ris­sa uskon­nois­sa sama ope­tus. Ilman sitä aina­kaan suu­ret väki­mää­rät eivät voi tul­la toi­meen. Opin sain kau­an sit­ten kan­sa­kou­lus­sa. Se on tari­na lau­pi­aas­ta sama­ria­lai­ses­ta, min­kä yksi­tyis­koh­dat ovat unoh­tu­neet ja sulau­tu­neet moraaliksi.

    Sodas­sa tais­tel­laan omien edus­ta, se on sodan moraa­li. Perus­suo­ma­lai­set ovat omi­neet ohjeek­seen sodan logii­kan, mikä on onnek­si eri asia kuin moraa­li. Moraa­li on pal­jon syvemmällä.

    Osmo läh­ti hake­maan ver­tai­li­koh­tia evo­luu­tios­ta. Luon­to on täyn­nä vas­tak­kai­na­set­te­lua, joka on saa­vut­ta­nut pysy­vän tasa­pai­non. Lin­tu­lau­den tiais­la­jit kil­pai­le­vat rajus­ti­kin kes­ke­nään. Sil­ti näil­le lajeil­le on syn­ty­nyt yhtei­nen varoi­tusää­ni, kun var­pus­haik­ka tai ‑pöl­lö hyök­kää. (Sitä ja yhtey­sään­tä lukuu­not­ta­mat­ta muut äänet ovat eri­lai­set, mui­den lajien ei nii­tä tar­vit­se ymmär­tää) Yksi varoi­tus­kil­jai­su, tiais­la­jil­la ei väliä, kaik­ki suo­jau­tu­vat. Mon­ta sil­mä­pa­ria hok­saa vaa­ran aikai­sem­min kuin yksi lin­tu. Sen­jäl­keen tali­tiai­nen jat­kaa pie­nem­pien lajien, kuten myös häly­tyk­sen anta­neen, sortamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Joku talous­tie­tei­li­jä, jon­ka nimen olen unoh­ta­nut, sanoi, että pal­kin­to Juma­laan usko­mi­ses­ta on niin val­ta­va, että kan­nat­taa uskoa, vaik­ka oli­si mel­kein var­mas­ti väärässä.”

    Olen kuul­lut, että tämän oli­si lausu­nut Blai­se Pascal, toden­nä­köi­syys­las­ken­nan isä. Mut­ta var­maan on van­hem­pi, ei mikään ole uut­ta tai­vaaan alla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. OS: “Perus­suo­ma­lai­sen sil­mis­sä … lais­ta­mi­nen glo­baa­lis­ta ilmas­to­vas­tuus­ta taas kun­nia­kas­ta, kos­ka Suo­men pääs­töil­lä on niin vähän merkitystä. ”

    Onko­han se nyt ihan noin­kaan. Vaa­li­kes­kus­te­luis­sa Allah-aho selit­ti suun­nil­leen niin, että ilmas­to­läm­pe­ne­mis­tä pitää tor­jua … mut­ta ei pidä uhra­ta enem­pää, kuin muut, kos­ka yksin emme voi kui­ten­kaan maa­pal­lon ilmas­toa muuttaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sanoi­ko Hal­la-aho tosi­aan, että Suo­men pitää ensin las­kea pääs­tön­sä hen­keä koh­den maa­il­man kes­ki­ta­sol­le ja sit­ten jää­dä odot­te­le­maan, mitä muut teke­vät? Minä olen luul­lut, että hänen mie­les­tään meil­lä on val­koi­sen mie­hen etuoi­keus mui­ta suu­rem­piin päästöihin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Hal­la-aho ei ole mis­sään sano­nut, että meil­lä oli­si joku val­koi­sen mie­hen etuoi­keus. Jos sel­lai­nen teks­ti on jos­sain niin lai­naa sitä tänne.

        Ilmas­to­kes­kus­te­lus­sa hän sanoi mm. että jos Suo­ma­lai­nen teh­das sul­je­taan ja samat tuot­teet tuo­daan Suo­meen Kii­nas­ta on vai­ku­tus ilmas­toon nega­tii­vi­nen. Eikö tämä ole juu­ri sel­lai­nen mie­li­pi­de mitä sinä arvostat? 

        Suo­mi ei pelas­ta maa­il­maa näyt­tä­mäl­lä kau­niil­ta, niin­kuin esim. Sak­sa yrit­ti teh­dä sul­ke­mal­la ydin­voi­ma­lat. On tär­ke­ää toi­mia taval­la joka tuot­taa hyviä lop­pu­tu­lok­sia, ei taval­la joka näyt­tää jon­kun mie­les­tä moraa­li­ses­ti oikeal­ta tai kauniilta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Ei puhu­nut koko maa­il­man pääs­tö­jen kes­ki­ta­sos­ta, vaan perus­te­li näke­myk­sen­sä toi­sin. Jos olet pää­ty­nyt eri­lai­seen lop­pu­tu­lok­seen, niin voi­sit kai­vaa ne hänen perus­te­lun­sa esiin ja ker­toa mis­sä ken­ties mene­vät pie­leen. Sii­nä oli­si yksi blog­gauk­sen aihe.

        En ole kuul­lut hänen puhu­neen val­koi­sen mie­hen (enkä kel­tai­sen mie­hen) etuoi­keuk­sis­ta ilmas­to­pääs­töi­hin. Enkä kuul­lut hänen kehus­ke­le­van ilmas­to­vas­tuus­ta lais­ta­mi­sen kun­niak­kuu­del­la. Näyt­tää sil­tä että aja­tel­mia­si, jot­ka yleen­sä hyviä, häi­rit­see tämän hen­ki­lön koh­dal­la jokin tun­ne­poh­jai­ses­ti vää­ris­tä­vä teki­jä, joka saa läh­tö­tie­dot­kin vää­ris­ty­mään omien inho­jen mukaisiksi.

        Jos per­su­jen nousua halu­taan hil­li­tä, niin ensim­mäi­nen askel on, että sel­vi­te­tään ilman ennak­koa­sen­tei­ta mitä he ihan oikeas­ti sano­vat. Se löy­tyy var­mas­ti parem­min JH:n omis­ta puheis­ta ja teks­teis­tä, kuin esi­mer­kik­si viher­tä­vän väen kes­kuu­des­sa kier­tä­vis­tä kuu­lo­pu­heis­ta, joi­ta ehkä siteerasit.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Jos moraa­lis­ta ja evo­luu­tios­ta puhu­taan, oli­si hyvä lukea Jonat­han Haidt’in Righ­teous Mind. Itse asias­sa minus­ta se on muu­ten­kin aivan vält­tä­mä­tön­tä luet­ta­vaa kai­kil­le polii­ti­koil­le, eten­kin vihreille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Aika­naan Lin­ko­la maa­la­si kuvan Vih­reis­tä puo­lu­ee­na: jou­du­taan osal­lis­tu­maan pää­tök­sen­te­koon, jota vas­taan alun perin oltiin (esi­mer­kik­si: mitä kaut­ta tule­va moot­to­ri­tie vede­tään). Muka­nao­loa tie­tys­ti perus­tel­tiin sil­lä, että saa­tiin vas­ta­vuo­roi­ses­ti omia esi­tyk­siä eteen­päin. Täl­lai­sen ”demo­kraat­ti­sen” pro­ses­sin pääs­sä on yhteis­kun­ta, jon­ka yksi­löil­lä (enem­mis­töl­lä) on ansiot­to­mia etu­ja, niin että yhteis­kun­ta vel­kaan­tuu nousu­kau­del­la­kin. Onko nyt niin, että län­si­mai­nen tek­no­lo­gia on tuot­ta­nut moraa­lia­jat­te­lun, joka on evo­luu­tio­ta vastan?
    Kun ihmi­nen ei ymmär­rä evo­luu­tios­sa ajan, mil­joo­nien vuo­sien ja sen ker­ran­nais­ten mer­ki­tys­tä, niin vas­taa­va yhteis­kun­nal­li­nen kyke­ne­mät­tö­myys on vain alle sata vuot­ta. Sotien jäl­keen Suo­mi oli hevos­ve­toi­nen maa­ta­lous­yh­teis­kun­ta. ”Mei­dän tulee aut­taa hädä­na­lai­sia” vs ”Suo­mi ei ole maa­il­man sosi­aa­li­toi­mis­to”, pitäi­si siis löy­tää uusi evoluutiomoraali?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Aikai­sem­mas­sa kom­men­tis­sa unoh­din poh­tia Osmon var­si­nais­ta kysy­mys­tä sodis­ta ja evo­luu­tios­ta. Käy­tän läh­tee­nä Ric­hard Wrang­ha­min kir­jaa ‘The Good­ness Para­dox: The Stran­ge Rela­tions­hip Between Vir­tue and Vio­lence in Human Evo­lu­tion.’ Pant­heon, 2019. ISBN 978–1‑101–87090‑7.

    Väki­val­lan tyyp­pien mää­rit­te­ly: Reak­tii­vi­nen agres­sio on vihais­ta, impul­sii­vis­ta ja vas­taus uhka­ti­lan­tee­seen). Motii­vi­na sta­tus tai oikeus pariu­tu­mi­seen. Proak­tii­vi­nen aggres­sio on kyl­män har­kit­se­va väki­val­taa. Etu­kä­teen har­kit­tua, saa­lis­ta­vaa, tun­tee­ton­ta. Coa­li­tio­na­ry proac­ti­ve aggres­sion koa­li­tion proak­tii­vi­nen agres­sio. Ryh­män teke­vä kyl­män har­kit­tu orga­ni­soi­tu väkivalta. 

    Most group-living pri­ma­tes, by cont­rast to humans, have a clear domi­nance hie­rarc­hy enforced by bru­te figh­ting abi­li­ty. Typical­ly, the alp­ha is a male, but, wha­te­ver the sex, the alp­ha is the one that has phy­sical­ly defea­ted all chal­len­gers. Hun­ter-gat­he­rer men are enti­re­ly dif­fe­rent from pri­ma­tes such as chim­panzees or goril­las, because ordi­na­ri­ly men’s sta­tus does not depend on vio­lence. Indi­vi­dual apes and other pri­ma­tes beco­me alp­ha by sound­ly defea­ting the prior alp­ha in a phy­sical fight. Among mobi­le hun­ter-gat­he­rers who fol­low social norms, by cont­rast, the­re are no fights and no equi­va­lent of being an alp­ha male. 

    Ric­hard Wrang­ha­min mukaan koa­li­tio­vä­ki­val­ta on ollut osa ihmi­sen itse­ke­syt­tä­mis­tä (self domes­tica­tion). Nor­maa­lis­ti suu­rin ja aggres­sii­vi­sin “alp­ha” saa kaik­ki naa­raat jos muut eivät muo­dos­ta ryh­mää joka antaa sakin­hi­vu­tuk­sen. Valin­ta­pai­ne on kar­si­nut aggres­sii­vi­sim­mat pois ja luo­nut tasa-arvoi­sen yhtei­sön. Myös bono­boil­la on sakin­hi­vu­tus­ta. Ryh­män naa­raat aja­vat jouk­ko­na lii­an aggres­sii­vi­sen urok­sen pois. 

    Ihmi­sel­le omi­nai­nen väki­val­ta, tasa-arvoi­suus ja yhtei­sön moraa­li­nor­mit ovat kehit­ty­neet yhdessä. 

    Sama stra­te­gia joka on aiheut­ta­nut ihmi­sen kesyyn­ty­mi­sen ja tasa-arvon met­säs­tä­jä-keräi­li­jä yhtei­söis­sä, ei toi­mi samal­la taval­la maan­vil­je­lyk­sen kehit­tyes­sä. Tasa-arvoon täh­tää­vä orga­ni­soi­tu väki­val­ta pie­nis­sä ryh­mis­sä voi suu­ris­sa hie­rark­ki­sis­sa yhtei­söis­sä olla nega­tii­vi­nen ominaisuus. 

    HUMANS ARE OFTEN said to be inten­se­ly tri­bal. Indeed we are. But if “tri­bal” refers to a sen­se of soli­da­ri­ty with a lar­ge social group, the same is true of most pri­ma­tes. Tri­ba­lism does not dis­tin­guish us, nor does reac­ti­ve aggres­sion. It is coa­li­tio­na­ry proac­ti­ve aggres­sion that makes our species and socie­ties tru­ly unusual. Among our ances­tors, coa­li­tio­na­ry proac­ti­ve vio­lence direc­ted at mem­bers of their own social groups enabled self-domes­tica­tion and the evo­lu­tion of the moral sen­ses. Now it enables the func­tio­ning of sta­tes. Unfor­tu­na­te­ly it also gives our species war, cas­te, the butc­he­ry of helpless adults, and many other forms of irre­sis­tible coercion.

    The rea­son coa­li­tio­na­ry proac­ti­ve aggres­sion enables the­se des­po­tic beha­viors is straight­forward. A coa­li­tion of proac­ti­ve human aggres­sors can choo­se when and how to be aggres­si­ve to their vic­tims in such a well-plan­ned way that they can achie­ve their goal with ovew­hel­ming force and wit­hout ris­king their own safe­ty. As long as the vic­tim can­not assemble a defen­se, the abi­li­ty to plan with cli­nical detach­ment gives a coa­li­tion ext­raor­di­na­ry power. Success in remo­ving oppo­nents is pre­dic­table and cheap.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Onpas kiin­nos­ta­va tee­ma tämä ”soti­va eläin”.

    Täl­lai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa kan­nat­tai­si ensin mää­ri­tel­lä se, että mitä jokin sana / käsi­te oikein tar­koit­taa. Jos rupe­aa tuos­ta vain kes­kus­te­le­maan, mene­vät pii­mät ja pää­siäis-mäm­mit sekai­sin. Muu­ten puhu­taan sekai­sin evo­luu­tios­ta, etii­kas­ta, moraa­lis­ta, itsek­kyy­des­tä, uskon­nos­ta, alt­ruis­mis­ta, arvois­ta, sosio­lo­gias­ta, jne.

    Jos tähän vie­lä lisää sosio­lo­gi­na alaan kuu­lu­van maxi­si­min / sosia­lis­min, jos­sa ei ole ihmis-eläi­men käsi­tet­tä ollen­kaan, jou­du­taan syvään Venezue­la-tyyp­pi­seen suo­hon. Tätä en kannata.

    Minul­la on näis­sä asiois­sa ollut läh­tö­koh­ta-guru­na Ric­hard Daw­kin­sin ”The Sel­fish Gene” (2006). Täs­sä on kak­si toi­si­aan vas­taan kii­vaas­ti tais­te­le­vaa oppi­suun­taa; yksi­lön moraa­lis­ta lau­maan päin läh­te­vä idea ja toi­saal­la lau­ma-etii­kas­ta yksi­löön päin ete­ne­vä suunta. 

    Daw­kins on tuon ensim­mäi­sen oppi­suun­nan kan­nat­ta­ja. Sen mukaan jos­kus epäit­sek­käät, alt­ruis­ti­set eläi­met toi­mi­vat epäit­sek­kääs­ti sik­si, että odot­ta­vat saa­van­sa sii­tä lau­mal­ta jotain enna­kol­ta mää­rit­te­le­mä­tön­tä etua. 

    Daw­kin­sin mukaan ihmis-eläi­men peri­mä on kui­ten­kin läh­tö­koh­tai­ses­ti itse­käs, mut­ta evo­luu­tios­sa sen edun mukais­ta on toi­mia välil­lä alt­ruis­ti­ses­ti ryh­mä­käyt­täy­ty­mi­sen kon­teks­tis­sa. Itse olen täl­lä kannalla.

    Kuten tie­däm­me, ihmi­nen on lau­mae­läin, joka halu­aa seu­ra­ta ”vii­sas­ta ja epäit­se­käs­tä” joh­ta­jaa. Tämän teh­tä­vä­nä on vie­dä lau­ma eko­lo­gi­ses­ti edul­li­seen tas­kuun, jos­sa on riit­tä­väs­ti ruo­kaa ja tur­val­lis­ta elää. Ihmi­sen evo­luu­tio-evi­dens­sin mukaan tuo joh­ta­ja on mel­kein aina uros. 

    Jos tuo lau­ma­joh­ta­ja vie lii­an itsek­kääs­ti par­haat naa­raat ja her­kut, sekä jakaa nii­tä vie­lä par­hail­le kave­reil­leen, näke­vät var­sin­kin lau­man nousuk­kaat odot­ta­man­sa tilai­suu­den koit­ta­neen ja rupea­vat aggres­sii­vi­sik­si. Tai sit­ten joku ulko­puo­li­nen halu­aa tul­la jaol­le ja tekee tas­kuun bru­taa­lin hyökkäyksen. 

    Täl­löin evo­luu­tion lakien mukaan lau­man joh­ta­jat otta­vat käyt­töön uros­ten kes­ken aina läs­nä ole­van väki­val­lan: Esiin tulee his­to­rian tehok­kain tap­pa­ja, ihmis-uros.

    Itse olen toi­mi­nut glo­baa­lis­sa, talous-evo­luu­tion kil­pai­lus­sa yli 40 vuot­ta. Täs­sä bru­taa­lis­sa todel­li­suu­des­sa kaik­ki edel­lä mai­ni­tut tosi­asiat vai­kut­ta­vat 24/7 ja vie­lä­pä kiih­ty­vään tahtiin. 

    Toi­von­kin, että seu­raa­val­la edus­kun­nal­la ja hal­li­tuk­sel­la on voi­maa ja vii­saut­ta toteut­taa vält­tä­mät­tö­mät työ­mark­ki­na- ja soi­te­uu­dis­tuk­set kii­reel­li­si­nä ja vält­tää popu­lis­ti­set ylilyönnit. 

    Lisäk­si on pak­ko las­kea Suo­men hir­vit­tä­vän kor­kei­ta vero­ja, sekä paran­taa yrit­tä­mi­sen / työl­lis­tä­mi­sen edel­ly­tyk­siä täs­sä soti­vien eläin­ten glo­baa­lis­sa tais­te­lus­sa par­hais­ta eko­lo­gi­sis­ta taskuista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Hei­mo­so­dat, val­tioi­den väli­set (kol­mi­kym­men­vuo­ti­nen sota jne), luokkasodat(sisällisotamme), kyl­mät sodat (2. nyt menos­sa), info­so­dat, some­so­dat, ruoka(valio)sodat. Suo­ma­lai­nen on koke­nut mon­ta sotaa. Jo inter­ne­tin alkuai­koi­na win­dow­sien ja linuxien tai ami­goi­den käyt­tä­jien välil­lä, fla­me­so­dat jne. Usein tap­pe­li­joi­na juu­ri mie­het. Jotain vikaa meis­sä on. Gee­neis­sä asti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Kun mie­hen ainoa sal­lit­tu sek­si­kump­pa­ni oli oma vai­mo, se edis­ti pari­suh­teen jat­ku­mis­ta ja tur­va­si las­ten elämän.”

    Tätä lie­nee pai­kal­laan ava­ta. Mel­kein kai­kil­le mie­hil­le riit­tää kump­pa­ni, jos sek­si­kump­pa­nuu­den edel­ly­tyk­se­nä on (yksia­vioi­nen) avio­liit­to, mikä rau­hoit­taa yhteis­kun­taa. Mies voi uskoa ole­van­sa vai­mon­sa las­ten isä, mikä ede­saut­taa mie­hen sitou­tu­mis­ta per­heen­sä tur­vaa­mi­seen ja elät­tä­mi­seen, ja nai­nen voi puo­les­taan luot­taa mie­hen sitoutumiseen.

    Täl­le on har­vaan asu­tuil­la alueil­la vas­tak­kai­nen tar­ve, geneet­ti­nen moni­muo­toi­suus, joka taas puol­taa syr­jä­hyp­py­jä, mut­ta en mene tähän her­kul­li­seen aihee­seen tässä.”

    Menee­kä täs­sä sekai­sin kak­si eri asi­aa? Peri­män moni­muo­toi­suu­den vuok­si on ollut tär­ke­ää ja taval­lis­ta­kin, että kump­pa­nia ei ole otet­tu lähi­su­vus­ta vaan mie­lel­lään vähin­tään naa­pu­ri­ky­läs­tä; tämä ei lii­ty syr­jä­hyp­pyi­hin. Mie­hen syr­jä­hy­pyt selit­ty­vät sil­lä, että mie­hel­le on edul­lis­ta siit­tää jäl­ke­läi­siä pal­jon ja lii­ko­ja kump­pa­nia vali­koi­mat­ta. Nai­sen syr­jä­hy­pyt puo­les­taan selit­ty­vät sil­lä, että nai­sen (tai siis hänen gee­nien­sä) kan­nat­taa yrit­tää tavoil­la mah­dol­li­sim­man laa­du­kas­ta siit­tä­jää, sil­loin­kin kun nai­nen ei saa siit­tä­jää sitou­tet­tua pari­suh­tee­seen; pel­käs­tään geneet­ti­sen moni­muo­toi­suu­den tavoil­le­lul­la­kin voi olla jokin rooli.

    Ei kau­an­kaan sit­ten oli hämä­läi­sel­tä kun­nia­kas­ta tap­paa raja­ka­ha­kas­sa savo­lai­nen, mut­ta nyt tätä ei oikein suvait­tai­si, kos­ka raja hei­dän ja mei­dän välil­lä on siir­ty­nyt ja molem­mat kuu­lu­vat meihin.”

    En sanoi­si noin. Edel­leen­kin maa­kun­nil­la on oma iden­ti­teet­tin­sä, mikä osal­taan puol­taa maa­kun­tien itse­hal­lin­toa. Jos raja­ka­ha­koi­ta oli­si, niin edel­leen­kin oli­si kun­nia­kas­ta puo­lus­taa “omi­aan”.

    Ei ole yhtä rajaa mei­dän ja hei­dän välil­lä — on jat­ku­mo jako­ja mei­hin ja hei­hin. Iden­ti­tee­tin mou­dos­tu­mi­ses­sa ja revii­rin puo­lus­tam­ses­sa on usei­ta kehiä, sisim­pä­nä oma napa ja omat lap­set, seu­raa­vi­na omat sisa­ruk­set ja van­hem­mat, ken­ties oma puo­li­so­kin, sit­ten oma suku ja lähiyh­tei­sö jne. Yhden mer­kit­tä­vän, jos­kaan ei vii­mei­sen, kehän muo­dos­taa (kansallis)valtio, jol­le on annet­tu val­ta käyt­tää väki­val­ta­ko­neis­toa “ala­mais­ten­sa” asioi­den jär­jes­tyk­ses­sä pitä­mi­seen. Val­tion jäl­keen tulee ulom­pia kehiä, joi­hin kuu­lu­vat ne val­tiot, jot­ka aja­vat glo­baa­lim­min asioi­ta samaan suun­taan, siis saman­mie­li­sen val­tioi­den koa­li­tiot. Koa­li­tiot voi­vat vaih­del­la riip­puen tar­kas­tel­ta­vas­ta asiasta. 

    …mut­ta lais­ta­mi­nen glo­baa­lis­ta ilmas­to­vas­tuus­ta taas kun­nia­kas­ta, kos­ka Suo­men pääs­töil­lä on niin vähän merkitystä.”

    Perus­suo­ma­lai­set eivät tie­tääk­se­ni kan­na­ta lais­ta­mis­ta “ilmas­to­vas­tuus­ta”. Hei­dän mukaan Suo­men tulee teh­dä osa­na, siis ede­tä jota­kuin­kin EU:ssa sovit­tua yhteis­tä tah­tia koh­ti hii­li­neut­raa­liut­ta, mut­ta Suo­men ei tar­vit­se ede­tä mui­ta (medi­aa­nia) nopeam­min. Vih­rei­den lin­ja lie­nee toinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Suo­men pääs­töt ovat hen­keä koh­den selvbäs­ti suu­rem­pia kuin maa­il­mas­sa kes­ki­mää­rin ja myös suu­rem­pia kuin EU:ssa kes­ki­mää­rin. Eikö yhtä jal­kaa ete­ne­mi­nen edel­lyt­täi­si, että tätä taka­mat­kaa otet­tai­siin kiinni?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Suo­men pääs­töt ovat hen­keä koh­den selvbäs­ti suu­rem­pia kuin maa­il­mas­sa kes­ki­mää­rin ja myös suu­rem­pia kuin EU:ssa kes­ki­mää­rin. Eikö yhtä jal­kaa ete­ne­mi­nen edel­lyt­täi­si, että tätä taka­mat­kaa otet­tai­siin kiinni? 

        Riip­puu oikeu­den­mu­kai­suus­nä­ke­myk­ses­tä, pitää­kö kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­pien pääs­tä­jien ottaa taka­mat­kaa kiinni.

        Kir­joi­tuk­ses­ta­si pää­tel­len pidät pääs­tö­jä hen­keä koh­den objek­tii­vi­se­na ilmas­to­pääs­tö­jen mit­ta­ri­na, mut­ta har­mi kyl­lä sel­lais­ta ei ole ole­mas­sa­kaan. Vie­lä vähem­män on objek­tii­vi­sia mit­ta­rei­ta oikeu­tet­tu­jen ilmas­to­pääs­tö­jen määrälle.

        Help­po­ja mit­ta­rei­ta on net­toil­mas­to­pääs­töt hen­keä koh­den val­tioi­den tasol­la, net­toil­mas­to­pääs­töt pin­ta-alaa koh­den val­tioi­den tasol­la, hen­ki­lö­koh­tai­set net­toil­mas­to­pääs­töt yksi­löi­den tasol­la, jne. Vie­lä ei kui­ten­kaan ole pääs­ty yksi­mie­li­syy­teen sii­tä, miten edes mitään näis­tä net­toil­mas­to­pääs­töis­tä halut­tai­siin mitata.

        Lisäk­si näil­lä mit­ta­reil­la ei huo­mioi­da sitä, mitä voi­daan pitää oikeu­tet­tu­na pääs­tö­mää­rä­nä (miten iki­nä sitä sit­ten mita­taan­kaan). Jon­kin­lai­nen oikeu­tet­tu pääs­tä­mää­rä on olta­va, kos­ka muu­ten meil­le tulee hengityskielto.

        Lopul­ta ilmas­ton­muu­tok­sen kan­nal­ta ainoa asia mil­lä on väliä on se, kuin­ka pal­jon maa­pal­lon ilma­ke­häs­sä on hii­li­diok­si­dia (tai tar­kem­min hii­li­diok­si­die­kvi­va­lent­tia) — täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, miten sitä mit­taam­me, kuka sen on pääs­tä­nyt ja mon­ta­ko ihmis­tä maa­pal­lol­la asuu.

        Ymmär­tääk­se­ni maa­pal­lon hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus pitäi­si saa­da las­ke­maan nykyi­ses­tä. Suo­mi ei tätä voi yksin rat­kais­ta, joten Suo­men on tur­ha hakea kan­sal­li­sia rat­kai­su — tar­vi­taan lähes kaik­kien val­tioi­den yhteis­työ­tä, jos­sa ne, jot­ka eivät ole muka­na ilmas­to­tal­kois­sa lai­te­taan mak­sa­maan niin kovat vien­ti­tul­lit, että nii­den tuo­toil­la kus­tan­ne­taan näi­den­kin vapaa­mat­kus­ta­jien­kin hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen pois­ta­mi­nen ilmakehästä.

        Mut­ta se ei auta, että Suo­mi pyr­kii hyvää hyvyyt­tään teke­mään suu­rem­man osan kuin muut, kos­ka tämä pois­taa muil­ta tar­peen teh­dä niin pal­joa. Suo­men pitää teh­dä oma osan­sa, mut­ta vain sil­lä ehdol­la, että muut­kin val­tiot teke­vät oman osansa.

        Ymmär­tääk­se­ni yllä mai­nit­tu on Perus­suo­ma­lais­ten linja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Suo­men pitää teh­dä oma osan­sa, mut­ta vain sil­lä ehdol­la, että muut­kin val­tiot teke­vät oman osansa.

        Eikö tuos­ta seu­raa, että mui­den pitää teh­dä oma osan­sa vain ehdol­la, että Suo­mi tekee oman osansa?
        Ymmär­tääk­se­ni perus­u­jen aja­tus — aina­kin monen per­sun — että ei mei­dän tyar­vit­se teh­dä mitään, kos­ka sota ei yhtä mies­tä kai­paa. Vie­lä muta­ma vuo­si sit­ten per­su­jen ylei­nen kan­ta oli, ettei mitään ilmas­ton­muu­tos­ta ole.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Eikö tuos­ta seu­raa, että mui­den pitää teh­dä oma osan­sa vain ehdol­la, että Suo­mi tekee oman osansa?
        Ymmär­tääk­se­ni perus­u­jen aja­tus – aina­kin monen per­sun – että ei mei­dän tyar­vit­se teh­dä mitään, kos­ka sota ei yhtä mies­tä kai­paa. Vie­lä muta­ma vuo­si sit­ten per­su­jen ylei­nen kan­ta oli, ettei mitään ilmas­ton­muu­tos­ta ole.

        Mie­les­tä­ni seu­raa. Mut­ta ongel­ma­han on se, että moni muu maa ei ole teh­nyt osaan­sa, vaik­ka Suo­mi on teh­nyt oman osansa. 

        Olet ken­ties ymmär­tä­nyt vää­rin perus­suo­ma­lais­ten aja­tuk­sen. Mik­si muu­ten esim. Hal­la-aho oli­si ehdot­ta­nut hii­li­tul­le­ja? Ei kan­na­ta vil­jel­lä har­hau­tu­nei­ta käsi­tyk­siä vaan oikais­ta oma tilannekuva.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Kuin puhu­taan per­suis­ta, puhu­taan tuhan­sis­ta ihmi­sis­tä, ei pelö­käs­tään Hal­la-ahos­ta, joka on ope­tel­lut vai­ke­ne­mi­sen tai­don. Hii­li­tul­lit sinän­sä ovat hyvä asia. Nii­tä minä­kin olen esit­tä­nyt. Täl­lä­kin blo­gil­la moni per­su­jen kan­na­ta on sano­nut, että Suo­men osuus pääs­töis­tä on niin mitä­tön, ettei mei­dän tar­vit­se teh­dä mitään, vaan Intian kal­tais­ten suur­ten mai­den pitää.
        Täs­tä­hän seu­raa, että pääs­tö­on­gel­mas­ta sel­vi­tään sil­lä, että suu­ret maat jakau­tu­vat pie­nem­mik­si, jon­ka jäl­keen kene­kään pääs­töil­lä ei ole mer­ki­tys­tä ja maa­il­ma on pelastunut!

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Eikö tuos­ta seu­raa, että mui­den pitää teh­dä oma osan­sa vain ehdol­la, että Suo­mi tekee oman osansa?

        Kyl­lä, tietenkin.

        Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kuin puhu­taan per­suis­ta, puhu­taan tuhan­sis­ta ihmi­sis­tä, ei pelö­käs­tään Hal­la-ahos­ta, joka on ope­tel­lut vai­ke­ne­mi­sen tai­don. Hii­li­tul­lit sinän­sä ovat hyvä asia. Nii­tä minä­kin olen esit­tä­nyt. Täl­lä­kin blo­gil­la moni per­su­jen kan­na­ta on sano­nut, että Suo­men osuus pääs­töis­tä on niin mitä­tön, ettei mei­dän tar­vit­se teh­dä mitään, vaan Intian kal­tais­ten suur­ten mai­den pitää.
        Täs­tä­hän seu­raa, että pääs­tö­on­gel­mas­ta sel­vi­tään sil­lä, että suu­ret maat jakau­tu­vat pie­nem­mik­si, jon­ka jäl­keen kene­kään pääs­töil­lä ei ole mer­ki­tys­tä ja maa­il­ma on pelastunut! 

        Tie­ten­kin se on vää­rin, että Suo­men ei tar­vit­se teh­dä mitään, eikä tämä aina­kaan oman tul­kin­ta­ni mukaan ole PS:n linja.

        Sen sijaan Suo­mi ei voi omin voi­min estää ilmas­ton­muu­tos­ta. Tämän vuok­si toi­met, joi­ta teem­me yksi­puo­li­ses­ti ovat riit­tä­mät­tö­miä. Totean, että ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­sek­si teh­tä­vät toi­met ovat kul­le­kin teki­jäl­le haitallisia.

        Näis­tä seu­raa, että kun­kin maan kan­nat­taa teh­dä mah­dol­li­sim­man vähän ja jos joku hyvää hyvyyt­tään tekee enem­män, niin kan­nat­taa teh­dä sen ver­ta vähem­män. Tämän vuok­si on tär­ke­ää, että omien toi­miem­me edel­ly­tyk­se­nä on mui­den toimet.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Aika aja­tel­la: Mie­les­tä­ni seu­raa. Mut­ta ongel­ma­han on se, että moni muu maa ei ole teh­nyt osaan­sa, vaik­ka Suo­mi on teh­nyt oman osansa. 

        Olet ken­ties ymmär­tä­nyt vää­rin perus­suo­ma­lais­ten aja­tuk­sen. Mik­si muu­ten esim. Hal­la-aho oli­si ehdot­ta­nut hii­li­tul­le­ja? Ei kan­na­ta vil­jel­lä har­hau­tu­nei­ta käsi­tyk­siä vaan oikais­ta oma tilannekuva.

        Hii­li­tul­li ei ole oikea rat­kai­su vaan ihan oikea tul­li sil­le krää­säl­le jota tuo­daan muis­ta maanosista.
        Myös pos­ti­mak­sut lähet­tä­jän maksettavaksi!

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Myös pos­ti­mak­sut lähet­tä­jän maksettavaksi!

        Aloi­te­taan nyt sii­tä, että pos­ti­mak­sut pitäi­si mak­saa. KV pos­ti­so­pi­mus pitäi­si ehdot­to­mas­ti päi­vit­tää nyky­ai­kaan. Lisäk­si påos­ti­myyn­tiä pitäi­si sal­lia vain sel­lai­sil­ta yri­tyk­sil­tä, jot­ka eivät riko lakia arvonlisäverosta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­men pitää teh­dä oma osan­sa, mut­ta vain sil­lä ehdol­la, että muut­kin val­tiot teke­vät oman osansa.

        Eikö tuos­ta seu­raa, että mui­den pitää teh­dä oma osan­sa vain ehdol­la, että Suo­mi tekee oman osansa?

        Kyl­lä seu­raa. Rei­luu­den peri­aa­te on ylei­nen yleen­sä tie­dos­ta­ma­ton aja­tus­mal­li, ja yhtei­nen sekä kon­ser­va­tii­veil­le että libe­raa­leil­le (ks. Haidt). Olen ollut huo­maa­vi­na­ni että myös vih­reät räk­syt­tä­vät kovin mie­lel­lään perus­suo­ma­lais­ten rei­luu­den tul­kin­nois­ta, eli rei­luus ei vai­kut­tai­si ole­van miten­kään yksikäsitteistä.

        Vaik­ka rei­luus yhtei­sön kan­ta­va­na peri­aat­tee­na toi­mii mik­ro­ta­sol­la, se ei näy­tä ole­van hyvä stra­te­gia kun ongel­mat ovat riit­tä­vän iso­ja ja komplek­si­sia, esi­mer­kik­si ilmas­ton­muu­tok­sen koko­luok­kaa. Jos glo­baa­lin rei­luu­den tavoi­te todel­la ohjai­si ihmis­ten käyt­täy­ty­mis­tä, oli­si maa­il­ma kovin eri näköinen.

        Glo­baa­lis­ta tas­a­puo­li­suu­des­ta jau­ha­mi­nen on huo­no stra­te­gia ilmas­ton­muu­tok­sen hidas­ta­mi­sek­si. Tar­vi­taan parempi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Suo­mi tar­vit­see tasoi­tus­ta ollak­seen edes samal­la vii­val­la parem­pien ilmas­to-olo­jen mai­den kans­sa. Tal­vi­nen läm­mit­tä­mi­nen, lumi­työt, pie­nem­mät sadot ynnä muut vas­taa­vat työt on teh­tä­vä sen lisäk­si, että tuo­tam­me nykyi­sen elintason.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. K‑Veikko:
        Suo­mi tar­vit­see tasoi­tus­ta ollak­seen edes samal­la vii­val­la parem­pien ilmas­to-olo­jen mai­den kans­sa. Tal­vi­nen läm­mit­tä­mi­nen, lumi­työt, pie­nem­mät sadot ynnä muut vas­taa­vat työt on teh­tä­vä sen lisäk­si, että tuo­tam­me nykyi­sen elintason.

        Tämä on tot­ta että läm­mit­tä­mi­sen takia tar­vi­taan tasoi­tus­ta. Mut­ta esim sil­le että etäi­syy­det ovat pit­kät sik­si ihmi­set asu­vat hajal­laan maa­seu­dul­la vaik­ka suu­rin osa käy töis­sä kau­pun­gis­sa, on itse­ai­heu­tet­tu ongel­ma ja aiheut­ta­jan kuu­lui­si maksaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Suo­men pääs­töt ovat hen­keä koh­den selvbäs­ti suu­rem­pia kuin maa­il­mas­sa kes­ki­mää­rin ja myös suu­rem­pia kuin EU:ssa kes­ki­mää­rin. Eikö yhtä jal­kaa ete­ne­mi­nen edel­lyt­täi­si, että tätä taka­mat­kaa otet­tai­siin kiinni?

        Ovat­ko Suo­men net­topääs­töt hen­keä koh­den EU:n kes­kiar­voa suu­rem­pia? Tie­tääk­se­ni eivät ole, kos­ka Suo­mes­sa met­sät nie­le­vät puo­let pääs­töis­tä. Mut­ta olen toki val­mis muut­ta­maan käsi­tys­tä­ni, jos saan lin­kin parem­paan tietoon. 

        Kyl­lä yhtä jal­kaa ete­ne­mi­nen mie­les­tä­ni edel­lyt­tää, että taka­mat­kaa ote­taan kiin­ni. Oikea mit­ta­ri ei kui­ten­kaan ole nup­pi­koh­tai­set pääs­töt, eivät edes nup­pi­koh­tai­set net­to­pääs­töt, kos­ka tuo mit­ta­ri ei sako­ta val­tio­ta väes­tön (ja siten pääs­tö­jen) kas­vat­ta­mi­ses­ta. Oikein sen sijaan on tar­kas­tel­la sitä, kuin­ka uskot­ta­vas­ti ja kuin­ka nopeas­ti val­tio on saa­vut­ta­mas­sa hii­li­neut­raa­li­suu­den. Jos Suo­mi on täl­lä mit­ta­ril­la mer­kit­tä­viä val­tioi­ta edel­lä, sil­loin Suo­mi on teh­nyt osuu­ten­sa ja Suo­men resurs­sit on vii­saam­paa käyttää
        vai­kut­ta­mi­seen muil­la keinoin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      12. Tie­tääk­se­ni eivät ole, kos­ka Suo­mes­sa met­sät nie­le­vät puo­let päästöistä. 

        Täs­tä ei ole ole­mas­sa kat­ta­vaa las­kel­maa. Suo­ma­lai­set puhu­vat mie­lel­lään met­sien nie­lus­ta, mut­ta vai­ke­ne­vat suo­pel­to­jen jät­ti­mäi­sis­tä pääs­töis­tä, kun nuo tur­peen pääl­le teh­dyt pel­lot lahoa­vat. Olen näh­nyt las­kel­man, jon­ka mukaan suo­pel­to­jen pääs­töt ovat sel­väs­ti suu­rem­mat kuin emt­sän nielut.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      13. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­tä ei ole ole­mas­sa kat­ta­vaa las­kel­maa. Suo­ma­lai­set puhu­vat mie­lel­lään met­sien nie­lus­ta, mut­ta vai­ke­ne­vat suo­pel­to­jen jät­ti­mäi­sis­tä pääs­töis­tä, kun nuo tur­peen pääl­le teh­dyt pel­lot lahoa­vat. Olen näh­nyt las­kel­man, jon­ka mukaan suo­pel­to­jen pääs­töt ovat sel­väs­ti suu­rem­mat kuin emt­sän nielut.

        Paras läh­tee­ni on rapor­tin “Annual Euro­pean Union green­house gas inven­to­ry 1990–2016 and inven­to­ry report 2018” (EEA, tou­ko­kuu 2018) tau­lu­kot 2.6 (pääs­töt ilman LULUCF­sek­to­ria mait­tain) ja 6.1 (päästöt/nielut LULUCF-sek­to­ris­ta mait­tain). Esi­merk­ke­jä (hii­lie­kvi­va­lent­tia Mt vuon­na 2016; pääs­töt, LULUCF, asukasluku):

        Espan­ja 325 ‑41.2 46.5
        Itä­val­ta 80 ‑4.4 8.8
        Puo­la 396 ‑29.2 38.4
        Rans­ka 458 ‑40.9 67.2
        Ruot­si 53 ‑44.6 10.1
        Sak­sa 909 ‑16.2 82.9
        Suo­mi 59 ‑29.2 5.5
        Tans­ka 50 5.3 5.8

        Huo­ma­taan, että näis­tä mais­ta ainoas­taan Suo­mel­la ja Ruot­sil­la net­to­pääs­töt ovat alle 6 t per capita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­tä ei ole ole­mas­sa kat­ta­vaa las­kel­maa. Suo­ma­lai­set puhu­vat mie­lel­lään met­sien nie­lus­ta, mut­ta vai­ke­ne­vat suo­pel­to­jen jät­ti­mäi­sis­tä pääs­töis­tä, kun nuo tur­peen pääl­le teh­dyt pel­lot lahoa­vat. Olen näh­nyt las­kel­man, jon­ka mukaan suo­pel­to­jen pääs­töt ovat sel­väs­ti suu­rem­mat kuin emt­sän nielut.

        LUKE ilmoit­taa met­sien hii­li­nie­lun vuo­tui­sek­si kook­si n. 35 Mtn CO2 eq, Prof. Savo­lai­nen suo­pel­to­jen vuo­tui­sik­si pääs­töik­si n. 7 Mtn CO2 eq. Sää­li, että näi­tä eri­lai­sa las­kel­mia näyt­tää ole­van yhtä mon­ta kuin on las­ki­jaa­kin, sil­lä se mah­dol­lis­taa kai­ken­lais­ten mie­li­pi­tei­den perustelun.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      15. Koko­nai­suu­te­na ottaen nuo suo­pel­lot ja vas­taa­vat ihmi­sen aiheut­ta­mat pääs­töt ovat ole­mat­to­mia ver­rat­tu­na luon­non aiheut­ta­miin päästöihin.

        Siir­sit maa­lia. Oli kysy­mys sii­tä, pitää­kö met­sien nie­lu ottaa huo­mioon suo­ma­lais­ten pääs­tö­jä las­ket­taes­sa. Jos ne ote­tan, on vai­kea olla otta­mat­ta huo­mioon suo­pel­to­jen pääs­tö­jä. Joko tai.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      16. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Siir­sit maa­lia. Oli kysy­mys sii­tä, pitää­kö met­sien nie­lu ottaa huo­mioon suo­ma­lais­ten pääs­tö­jä las­ket­taes­sa. Jos ne ote­tan, on vai­kea olla otta­mat­ta huo­mioon suo­pel­to­jen pääs­tö­jä. Joko tai.

        Tie­ten­kin molem­mat, sekä met­sien nie­lut että suo­pel­to­jen pääs­töt, tulee ottaa huo­mioon. Ja näin käsit­tääk­se­ni teh­dään­kin, kun las­ke­taan päästöjä/nieluja LULUCF-sek­to­ri muka­na tai ilman.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­tä ei ole ole­mas­sa kat­ta­vaa las­kel­maa. Suo­ma­lai­set puhu­vat mie­lel­lään met­sien nie­lus­ta, mut­ta vai­ke­ne­vat suo­pel­to­jen jät­ti­mäi­sis­tä pääs­töis­tä, kun nuo tur­peen pääl­le teh­dyt pel­lot lahoa­vat. Olen näh­nyt las­kel­man, jon­ka mukaan suo­pel­to­jen pääs­töt ovat sel­väs­ti suu­rem­mat kuin emt­sän nielut.

        Jos poh­joi­sen suo­pel­lot ote­taan pois ravin­non­tuo­tan­nos­ta, niin maa­il­man­laa­jui­ses­ti se ravin­to pitää tuot­taa jos­sa­kin muu­al­la, esim. rai­vaa­mal­la sade­met­sää. Sekään ei vält­tä­mät­tä ole ongel­ma­ton­ta. Kan­sain­vä­li­sis­sä hii­li­las­kel­mis­sa on men­ty “met­sään” sen takia, että koko ajan las­ke­taan vain tuo­tan­non pääs­tö­jä, eikä puu­tu­ta ollen­kaan kulu­tuk­seen. Näin pääs­tö­jä siir­rel­lään vain pai­kas­ta toi­seen. Tar­ve oli­si kui­ten­kin vähen­tää koko maa­pal­lon pääs­tö­jä. Se ei onnis­tu, jos kulu­tus­ta ei saa­da pie­ne­ne­mään. Sii­nä jokai­nen ihmi­nen on avai­na­se­mas­sa. Jos esim. ves­sa­pa­pe­ri koe­taan ongel­mal­li­sek­si, niin rat­kai­su sen pääs­tö­jen lopet­ta­mi­seen on käy­tön lopet­ta­mi­nen. Ei teh­taan lak­kaut­ta­mi­nen Suo­mes­sa, jol­loin se pape­ri teh­dään vain jos­sa­kin muualla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      18. TimoT: Jos poh­joi­sen suo­pel­lot ote­taan pois ravin­non­tuo­tan­nos­ta, niin­maa­il­man­laa­jui­ses­ti se ravin­to pitää tuot­taa jos­sa­kin muu­al­la, esim. rai­vaa­mal­la sade­met­sää. Sekään ei vält­tä­mät­tä ole ongel­ma­ton­ta. Kan­sain­vä­li­sis­sä hii­li­las­kel­mis­sa on men­ty “met­sään” sen takia, että koko ajan las­ke­taan vain tuo­tan­non pääs­tö­jä, eikä puu­tu­ta ollen­kaan kulu­tuk­seen. Näin pääs­tö­jä siir­rel­lään vain pai­kas­ta toi­seen. Tar­ve oli­si kui­ten­kin vähen­tää koko maa­pal­lon pääs­tö­jä. Se ei onnis­tu, jos kulu­tus­ta ei saa­da pie­ne­ne­mään. Sii­nä jokai­nen ihmi­nen on avai­na­se­mas­sa. Jos esim. ves­sa­pa­pe­ri koe­taan ongel­mal­li­sek­si, niin rat­kai­su sen pääs­tö­jen lopet­ta­mi­seen on käy­tön lopet­ta­mi­nen. Ei teh­taan lak­kaut­ta­mi­nen Suo­mes­sa, jol­loin se pape­ri teh­dään vain jos­sa­kin muualla.

        Täy­tyy muis­taa myös se että mitä poh­joi­sem­paan men­nään niin sen hitaam­min kaik­ki kas­vaa. Hii­li­nie­lu siis on pie­nem­pi Suo­mes­sa kuin jos­sain etelässä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. David Sloan Wil­so­nin pie­ni kir­ja Darwin´s cat­he­dral käsit­te­lee uskon­toa evo­luu­tion näkö­kul­mas­ta. Muka­na myös poh­din­taa, mik­si ryh­mä­va­lin­ta on ongel­mal­li­nen ter­mi ja miten nuot ongel­mat voi­daan rat­kais­ta. Suosittelen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Osmol­le
    “Sotai­suu­tem­me evo­luu­tios­ta.” Sii­tä minul­la on ollut val­mis mie­tit­ty teks­ti, enkä halua sitä pilkkoa 

    http://jyrkipatomaki.blogspot.com/2014/11/sotaisuutemme-muokkaa-moraalia-ja.html

    Ei siis ole tar­koi­tet­tu blo­gi­si kom­men­tik­si, lii­an pit­kä ja val­mis teks­ti. Sinul­le tie­dok­si suht lyhyt mut­ta kat­ta­va seli­tys, miten bio­lo­gi jou­tuu näke­mään sotaisuutemme.
    Jyrki

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Har­mi ettet poh­ti­nut Teko­ä­lyn etiik­kaa vaan ihmi­sen sotai­suut­ta. Tie­to­ko­ne (eli Teko­ä­ly) ei nyky­ään juu­ri­kaan hah­mo­ta eet­ti­siä kysy­myk­siä ihmi­sen näkö­kul­mas­ta; vaan ainoas­taan neu­ro­verk­koon syö­te­tyn datan muo­dos­sa. Tule­vai­suu­des­sa tilan­ne voi olla toinen. 

    Monis­sa uskon­nois­sa pyri­tään juu­ri eroon mate­rian val­las­ta spi­ri­tua­li­seen vapau­teen. Ihmi­nen ei lop­pu­jen lopuk­si tar­vit­se kovin­kaan pal­joa mate­ri­aa sel­vi­täk­seen ja juu­ri tämän ymmär­tä­mi­nen on osa mon­taa uskoa.

    Har­vas­sa on uskon­not, jot­ka pyr­ki­vät mak­si­moi­maan mate­rian tuotannon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Tämä­kin kes­kus­te­lu todis­taa sen, että ilmas­to on niin käsit­tä­mät­tö­män moni­mut­kai­nen sys­tee­mi, että luo­tet­ta­vaa ja yksin­ker­tais­ta “totuut­ta” sii­tä on erit­täin vai­kea löytää. 

    YKn alai­sel­la poliit­ti­sel­la orga­ni­saa­tiol­la, IPCCl­lä on yli sata eri­lais­ta “fysii­kan lakei­hin perus­tu­vaa” ilmas­to­mal­lia. Taval­li­ses­ti ilmas­to­kes­kus­te­lu perus­tuu juu­ri noit­ten mal­lien ennus­tei­siin. Vali­tet­ta­vas­ti noi­ta mal­le­ja jou­du­taan tuu­naa­maan koko ajan, kun nii­tä ei mei­na­ta mil­lään saa­da vas­taa­maan todel­li­suut­ta… ennus­teet hajaan­tu­vat kuin varpusparvi! 

    Olen jos­kus itse­kin teh­nyt mate­maat­ti­sia mal­le­ja ja kat­son, että Suo­men ei kan­na­ta ris­kee­ra­ta talout­taan, kou­lu­tus­taan, ter­vey­den- ja van­hus­ten­hoi­to­aan noi­den epä­var­mo­jen mal­lien perus­teel­la. Var­sin­kin kun Suo­mi on muu­ten­kin ollut jo pit­kään ollut eräs maa­il­ma par­hai­ten luon­to­aan suo­je­le­va maa. 

    Pala­tak­se­ni tuo­hon evo­luu­tioon / soti­va eläin — tee­maan: Evo­luu­tios­sa on kyse sii­tä, että ihmi­se­läi­men peri­mä pyr­kii itsek­kääs­ti kus­sa­kin tilan­tees­sa eri kei­noin jat­ka­maan omaa suku­aan valit­se­mas­saan eko­lo­gi­ses­sa tas­kus­sa. Sii­nä ei läh­tö­koh­tai­ses­ti ole mitään arvo­ja, rei­luut­ta, etiik­kaa, moraa­lia, oikea­ta tai vää­rää, eikä myös­kään sosia­lis­mia tai maailmanparannus-hössötystä.

    His­to­ria osoit­taa, että tar­vit­taes­sa suur­pe­to ja lau­mae­läin ihmi­nen rupe­aa soti­maan, jos kat­soo sen vält­tä­mät­tö­mäk­si oman tas­kun­sa puolustamiseksi.

    Suo­mi­kin on eko­lo­gi­nen tas­ku, jos­sa suo­ma­lais-lau­ma asuu ja jota se on menes­tyk­sel­li­se­si vuo­si­tu­han­net puolustanut. 

    Nyt Suo­men tas­kuun on hyö­kän­nyt vero­pa­ra­tii­seis­ta mon­ta aggres­sii­vis­ta lau­maa, jot­ka vie­vät suo­ma­lai­sil­ta yri­tyk­sil­tä elin­mah­dol­li­suu­det, var­sin­kin kun ottaa huo­mioon jär­kyt­tä­vän kor­keat verom­me. Eni­ten työl­lis­tä­vät pie­net ja kes­ki­suu­ret yri­tyk­set ja vuo­sit­tain 5000 nuor­ta osaa­jaa jou­tu­vat läh­te­mään maas­ta. Suu­ry­ri­tyk­sem­me ovat pal­jol­ti tääl­tä jo lähteneet. 

    Jos tähän ei saa­da paran­nus­ta, armot­to­mas­sa glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa eko­lo­gi­nen tas­kum­me köyh­tyy ja sii­tä tulee kil­pai­lu­ky­vy­tön. Lopul­ta se on huo­nos­ti hoi­det­tu­jen, raih­nais­ten van­hus­ten asut­ta­ma sur­kea loukko.

    Kom­ments, please?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Tuli muu­ten mie­leen, että on parem­pia­kin etii­kan oppi­kir­jo­ja ja opet­ta­jia. 😎 Sota on ihan nor­maa­li ulko­po­li­tii­kan jat­ke, mitä pie­nes­sä Suo­mes­sa asu­van ei ole help­po ymmär­tää. Var­sin­kin poik­keuk­sel­li­sen pit­kän rau­han jak­son jäl­keen meil­lä­kin on etii­kan opet­ta­jia, joil­ta puut­tuu kos­ke­tus todel­li­suu­teen. Tämä­kin ongel­ma kor­jaan­tuu aika­naan ennem­min tai myö­hem­min. Toki mie­lum­min myöhemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Lai­naus (O.S.):
    ”His­to­rian kulues­sa raja mei­dän ja hei­dän välil­lä on jat­ku­vas­ti siir­ty­nyt niin, että mei­hin kuu­lu­vat monen mie­les­tä kaik­ki ihmi­set ja joi­den­kin mie­les­tä myös kaik­ki sel­kä­ran­kai­set eläi­met. Kaik­ki eivät kui­ten­kaan ole muka­na täs­sä soli­daa­ri­suu­den pii­rin laajentumisessa.”

    Kom­ment­ti:
    Eikö tämä ole juu­ri se oleel­li­nen kysy­mys, johon sosi­aa­li­seen hyvään tai rau­haan pyr­ki­väs­sä poli­tii­kas­sa pitäi­si hakea vas­taus­ta? Miten ja mil­lä toi­min voim­me edis­tää kan­sa­lais­ten soli­daa­ri­suu­den pii­rin laajentumista? 

    On kai sel­vää, että kas­va­tuk­sel­la vai­ku­te­taan sii­hen, miten syvää ja luon­te­vaa yhteyt­tä ihmi­set koke­vat ympä­röi­vään yhtei­söön – ja miten laa­jas­ti. Kun oikeas­ti ymmär­räm­me riip­pu­vuu­tem­me ”kai­kes­ta”, sii­tä on luon­te­va­na seu­rauk­se­na koko maa­il­man kans­sa samal­le puo­lel­le aset­tu­mi­nen. Mut­ta onko täl­lai­nen kehi­tys mää­ri­tel­ty riit­tä­vän sel­keäs­ti kas­va­tuk­sen tavoitteeksi? 

    Sekin kai on ylei­ses­ti hyväk­syt­ty aja­tus, että kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa teh­dyt rat­kai­sut vai­kut­ta­vat asi­aan. Jos ihmi­nen tun­tee itsen­sä irral­li­sek­si, mihin­kään kuu­lu­mat­to­mak­si jo omas­sa kodis­saan tai koti­kau­pun­gis­saan, ei voi olet­taa hänen tun­te­van mitään kovin syväl­li­siä yhteen­kuu­lu­vuu­den tun­te­muk­sia myös­kään laa­jem­min. Tut­tu rau­han­tut­ki­ja päi­vit­te­li esim. sitä, että Lähi-Idäs­sä on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä ollut kau­pun­gis­tu­mi­nen todel­la nope­aa ja aika huo­nos­ti orga­ni­soi­tua. Ei hyvä sikä­läis­ten viih­ty­mi­sen tai yhteis­kun­ta­rau­han kannalta. 

    Se mikä sel­keäs­ti lisää ihmi­syk­si­löi­den koke­maa stres­siä, lisää stres­siä myös yhtei­sön kol­lek­tii­vi­ses­sa tie­toi­suu­des­sa. Eril­li­syy­den ja eriy­ty­mi­sen tun­teet voi­daan perus­tel­lus­ti näh­dä yhte­nä seu­rauk­se­na täs­tä. Sik­si kol­lek­tii­vis­ta stres­siä tuli­si poliit­ti­sin valin­noin ehkäis­tä – ja mei­dän tie­toi­suu­den ken­täk­si miel­tä­vien mie­les­tä myös suo­raan hoi­taa. (rauha.rocks)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Itse kyl­lä näen, että koko­nai­syh­teis­kun­na­li­ses­ti pitää nime­no­maan oppia kulut­ta­maan siten, että sääs­te­tään raa­ka-ainei­ta ja työ­tä. Suo­men kal­tai­ses­sa kyl­mäs­sä maas­sa pitää pitää mini­mi­mie­hi­tys eli nuo­ria pitää kan­nus­taa läh­te­mään pois. Tehok­kaas­ti tuo­tet­tu­na se mää­rä hyö­dyk­kei­tä mikä riit­tää elä­mi­seen ei ole kovin­kaan pal­joa. Ihmis­ten pitää oppia pois mate­rias­ta. On aivan absur­dia yrit­tää mak­si­moi­da kulu­tus samal­la kun pitäi­si olla ilmas­to­ys­tä­väl­li­nen. Mate­rian käyt­tä­mi­nen psyyk­ki­sen hyvin­voin­nin luo­mi­seen pitää lopet­taa. Ihmis­ten pitää oppia ole­maan ilman tur­haa mate­ri­aa. Läh­tö­koh­tai­ses­ti Suo­mes­sa on jo niin kor­kea mate­ri­aa­li­nen elä­män­ta­so, että yle­tön kulu­tus on jär­je­tön­tä eikä enää lisää juu­ri­kaan psyyk­kis­tä hyvinvointia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. SS:
      Itse kyl­lä näen, että koko­nai­syh­teis­kun­na­li­ses­ti pitää nime­no­maan oppia kulut­ta­maan siten, että sääs­te­tään raa­ka-ainei­ta ja työ­tä. Suo­men kal­tai­ses­sa kyl­mäs­sä maas­sa pitää pitää mini­mi­mie­hi­tys eli nuo­ria pitää kan­nus­taa läh­te­mään pois. Tehok­kaas­ti tuo­tet­tu­na se mää­rä hyö­dyk­kei­tä mikä riit­tää elä­mi­seen ei ole kovin­kaan pal­joa. Ihmis­ten pitää oppia pois mate­rias­ta. On aivan absur­dia yrit­tää mak­si­moi­da kulu­tus samal­la kun pitäi­si olla ilmas­to­ys­tä­väl­li­nen. Mate­rian käyt­tä­mi­nen psyyk­ki­sen hyvin­voin­nin luo­mi­seen pitää lopet­taa. Ihmis­ten pitää oppia ole­maan ilman tur­haa mate­ri­aa. Läh­tö­koh­tai­ses­ti Suo­mes­sa on jo niin kor­kea mate­ri­aa­li­nen elä­män­ta­so, että yle­tön kulu­tus on jär­je­tön­tä eikä enää lisää juu­ri­kaan psyyk­kis­tä hyvinvointia. 

      Sehän se ongel­ma on että joi­den­kin mie­les­tä Suo­mi on kuin Alas­ka tai Gröön­lan­ti, tääl­lä on ihmi­siä har­vak­sel­taan, ele­tään alku­tuo­tan­nos­ta, naa­pu­riin on pit­kä mat­ka ja maas­tu­ril­la pitää saa­da ajaa. Tois­ten mie­les­tä Suo­mi on yhtä kuin Hel­sin­ki, Tur­ku ja Tam­pe­re, joka yrit­tää olla kuin Parii­si tai Ber­lii­ni pie­nois­koos­sa ja kah­vi­la- ja ravin­to­la­kult­tuu­ri kukois­taa mut­ta auto­ja ei vält­tä­mät­tä tarvita.

      Molem­mil­la ryh­mil­lä on isoh­ko hii­li­ja­lan­jäl­ki pel­käs­tään kulu­tuk­ses­ta joh­tuen (nyt en las­ke elin­kei­no­ja mukaan) , ensim­mäi­sel­lä joh­tuen päi­vi­täi­sis­tä pit­kis­tä ajo­mat­kois­ta moot­to­ria­jo­neu­voil­la, toi­sel­la joh­tuen sii­tä että oste­taan tava­raa joka on tuo­tet­tu kau­ka­na kotoa ja raken­nus­ten läm­mi­tys on tuo­tet­ta­va kes­ki­te­tys­ti eli ei jousta.

      Kaik­kia suo­ma­lai­sia ei voi­da pakot­taa muut­ta­maan toi­sen­lai­seen ympä­ris­töön, mut­ta jot­kut voi­si­vat kokeil­la vaihtaa.

      Suo­ma­lai­nen urbaa­ni elä­mä on kat­kol­la jos ei pik­ku­hil­jaa saa­da syn­ny­tet­tyä “uut­ta Noki­aa” joka nos­tai­si tuot­ta­vuut­ta kau­pun­geis­sa. Ei meil­lä tar­vi­ta niin val­ta­vaa mää­rää vir­ka­mie­hiä kau­pun­geis­sa kuin meil­lä nyt on. Suo­men riip­pu­vuus len­to­lii­ken­tees­tä ja len­to­lii­ken­teen mai­ne saas­tut­ta­ja­na aiheut­taa kans­sa sen että uudet nokiat syn­ty­ne­vät mai­hin jos­sa työ­voi­ma on kes­kit­ty­neem­pää kuin meil­lä. Kou­lu­te­tuil­la nuo­ril­la on todel­la­kin vapaus läh­teä tääl­tä jos olo­suh­teeet käy­vät lii­an hankalaksi.

      Suo­ma­lai­nen ruraa­li (eli urbaa­nin vas­ta­koh­ta) elä­mä on kat­kol­la jos öljy lop­puu tai kal­lis­tuu tun­tu­vas­ti ja kor­vaa­vaa nes­te­mäis­tä polt­toai­net­ta ei saa­da tuo­tet­tua samas­sa määrin. 

      Väki­lu­ku voi todel­la­kin vähe­tä samal­le tasol­le kuin Alas­kas­sa (alle 1 milj.)

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Kun lohen­poi­ka­nen kuo­riu­tuu mäti­mu­nas­ta, niin sen emo on suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä, ja lajis­ta riip­puen, joko kuol­lut tai meressä/järvessä. Aika vai­ke­aa sil­loin olla uhka poi­ka­sil­leen. Ehkä joku lan­gan­lai­ha tal­vik­ko on vie­lä valu­mas­sa jokea alas kevääl­lä, mut­ta tok­ko­pa kos­kaan moi­nen on poi­ka­si­aan syö­nyt, vaik­ka käy­kin vie­hee­seen. Poi­ka­set kun ovat pik­ku­rui­sia rus­kuais­pus­si­ka­ve­rei­ta ekoi­na päivinään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Nyt­hän tämä kes­kus­te­lu menee­kin mielenkiintoiseksi!

    Edel­lä Asko sanoo ”Sik­si kol­lek­tii­vis­ta stres­siä tuli­si poliit­ti­sin valin­noin ehkäis­tä” ja
    ja SS puo­les­taan ”… koko­nai­syh­teis­kun­na­li­ses­ti pitää nime­no­maan oppia kulut­ta­maan siten, että sääs­te­tään raa­ka-ainei­ta ja työtä”

    Täs­sä herää­kin kysy­mys sii­tä, että usko­vat­ko kom­men­toi­jat evo­luu­tioon ollen­kaan? Jos eivät, niin mihin sitten?

    Evo­luu­tios­sa ei nimit­täin ole ”kol­lek­tii­via” eikä ”koko­nai­syh­teis­kun­taa”.

    Oli­si­ko niin, että täs­sä koe­te­taan tun­kea evo­luu­tioon sin­ne kuu­lu­mat­to­mia Hege­lin ja Marxin ideoi­ta? Kum­mat­kin ideat ovat kui­ten­kin todet­tu käy­tän­nös­sä vääriksi!

    Oli­si­ko jol­la­kin antaa tähän evi­dence-based faktoja?

    Vai onko niin, että mitään evi­dens­siä ei tar­vi­ta / halu­ta, kun­han saa vaan popu­lis­ti­ses­ti päris­tää ääni­huu­lia kadulla?

    Sep­po, joka uskoo evoluutioon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sep­po Korp­poo: Oli­si­ko jol­la­kin antaa tähän evi­dence-based faktoja?

      Aiem­min mai­nit­tiin David Sloan Wil­son, siel­tä löy­ty­nee. Ryh­mä­va­lin­ta (joka ei ole enää kiro­sa­na) edel­lyt­tää jon­kin­lais­ta yhtei­söä ja yhteis­työ­tä, ja on makua­sia kut­suu­ko sitä kol­lek­tii­vik­si tai ei.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Ihan en nyt saa­nut Sep­po kysy­myk­sis­tä­si kiin­ni. Kai­paat­ko evi­dence-based fak­to­ja ”kol­lek­tii­vi­nen tie­toi­suus” –käsit­tees­tä vai mistä?
    Uskon kyl­lä evo­luu­tioon, mut­ta en ole ihan var­ma sii­tä, että jat­ku­vas­ti sivis­ty­vä ihmi­nen oli­si bio­lo­gi­sen taus­tan­sa vuok­si tuo­mit­tu ole­maan toi­sel­le ihmi­sel­le susi nyt ja aina. Näen niin, että tuo­ta Osmon teks­tis­sään esiin otta­maa ihmis­ten koke­mus­ta ”soli­daa­ri­suu­den pii­ris­tä” voi­daan poliit­ti­sil­la valin­noil­la — esim. juu­ri kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa ja kas­va­tuk­ses­sa — joko kaven­taa tai laajentaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Asko, läh­den sii­tä, että ihmis-eläi­men peri­mä on kui­ten­kin läh­tö­koh­tai­ses­ti itse­käs, mut­ta evo­luu­tios­sa ihmi­sen edun mukais­ta on toi­mia välil­lä alt­ruis­ti­ses­ti ryh­mä­käyt­täy­ty­mi­sen kontekstissa.

    Tie­ten­kin tuo­hon ryh­mä­käyt­täy­ty­mi­seen kuu­luu opet­ta­mi­nen / kou­lut­ta­mi­nen ryh­män sään­töi­hin. Tämä on tär­ke­ää var­sin­kin kun ihmis­mää­rä kas­vaa suu­rek­si. Jär­ke­viä ja tosi­asioi­hin perus­tu­via lake­ja ja sään­nök­siä kan­nat­taa nou­dat­taa ja saa­da sitä kaut­ta vau­raut­ta ja tur­val­li­suut­ta. Täs­tä on val­ta­vas­ti evidenssiä.

    On syy­tä kui­ten­kin varoa sitä, että maa­il­man­pa­ran­ta­mi­sel­la vaah­toa­vat, val­lan­hi­moi­set tun­ne-mani­pu­laat­to­rit saa­vat ihmi­set hurah­ta­maan vahin­gol­li­siin, fik­tioi­hin ja uskon­nol­lis-tyyp­pi­siin liik­kei­siin. Täs­tä on kar­mai­se­vaa his­to­rial­lis­ta evi­dens­siä uskon­to­jen suun­nal­la ja sosia­lis­min idean epä­on­nis­tu­nees­sa kokeilusta. 

    Evo­luu­tio-evi­dens­si tukee siten vah­val­ti ihmis­läh­töi­syyt­tä, eikä ihmi­sen alis­ta­mis­ta jon­kin kol­lek­tii­vin mie­li­val­tai­siin ideoi­hin, lakei­hin ja määräyksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Kyl­lä tun­tu­vat oudol­ta nämä Osmon käsi­tyk­set perus­suo­ma­lai­sis­ta. Tämä on laa­jem­pi­kin ongel­ma. Vää­rä ana­lyy­si joh­taa väis­tä­mät­tä hata­riin johtopäätöksiin.

    Viit­taan esi­mer­kik­si suo­ma­lais­ten alku­pe­rään ja ilmas­to­muu­tok­seen, jos­sa Osmo joko valeh­te­lee, jota en uskoi­si tai sit­ten ei ole pereh­ty­nyt per­su­jen aja­tuk­siin, jota minun on myös vai­kea uskoa. Pek­ka Haa­vis­tol­ta vie­lä voi­si tuon uskoa, mut­ta Osmo?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Ihmi­sen käyt­tä­mi­ses­sä ei evo­luu­tio ole mer­kit­tä­vä. Ihmi­nen pys­tyy ylit­tä­mään evo­luu­tion ja otta­maan sen jopa hal­tuun­sa. Sil­loin evo­luu­tios­ta tulee sel­lai­nen ilmiö mihin voi­daan vai­kut­taa. Nano­tek­no­lo­gia, bio­tek­no­lo­gia ja supe­rä­ly­tek­no­lo­gia otta­vat evo­luu­tion hal­tuun­sa ja teke­vät sii­tä tahtoprosessin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Mie­les­tä­ni tämä usein sodas­ta filo­so­foi­taes­sa esiin nouse­va ”mik­si ne saa tap­paa mut­ta mei­tä ei” ‑voi­vot­te­lu on yksin­ker­tais­ta­vaa ja sel­lais­ten ihmis­ten etuoi­keus, joi­ta ei välit­tö­mäs­ti uhkaa mikään sota tai tar­ve puo­lus­taa mitään sel­lais­ten väli­tyk­sel­lä. Tiet­ty vas­tus­ta­jan demo­ni­soin­ti kuu­luu sotaan kuin sotaan ja tah­too kas­vaa sodan ede­tes­sä, kun vihol­li­sen toi­mis­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kär­si­nei­den mää­rä kas­vaa. Sil­ti­kin pal­jon välit­tö­mäm­pi motii­vi tap­pa­mi­sel­le on itse tape­tuk­si tule­mi­sen vält­tä­mi­nen sekä sen estä­mi­nen, että vihol­li­nen tap­paa sinut tai lähei­se­si tai muu­ten vahin­goit­tai­si sinua tai yhteis­kun­taa­si. Nor­maa­lil­la psyy­keel­lä varus­tau­tu­nut koke­nee hel­pom­mak­si jon­kun ano­nyy­min vahin­goit­ta­mi­sen kuin pas­si­vi­suu­del­laan antaa tämän tap­paa ystä­vän­sä, vaik­ka valin­nan­va­raa oli­si­kin. Sotiin taas pää­dy­tään yleen­sä ihan ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä, ja niin­pä tais­te­lu­ti­lan­tees­sa tämä vahin­goi­te­tuk­si tule­mi­sen pel­ko­kin on jopa ratio­naa­li­nen. Har­voin motii­vi rajoit­tuu sii­hen, että toi­nen on ”joku muu” per se.

    Ei pitäi­si sanoa, että ”Moraa­lia on sitä, että aset­taa yhtei­sen edun oman edun ylä­puo­lel­le.”, kun tämä on vain yksi mah­dol­li­nen moraa­li­sään­tö. Mie­les­tä­ni voi­daan kysee­na­lais­taa myös ääri­kol­lek­ti­vis­ti­nen unel­ma sii­tä, että mak­si­maa­li­sen suu­ri sisä­ryh­män koko oli­si joten­kin auto­maat­ti­ses­ti moraa­li­ses­ti parem­paa ja halut­ta­vam­paa (tai poh­jim­mil­taan natio­na­lis­ti­nen toi­vo sii­tä, että se oli­si jokin his­to­rian vää­jää­mä­tön pää­te­pis­te). Voi kysyä, että jos pyr­ki­mys tähän rik­koo yksi­lön yhteen­kuu­lu­vuu­den jo ole­mas­sa ole­van sisä­ryh­män kans­sa (”glo­ba­lis­ti­nen eliit­ti” vs. ”per­sut”), niin onko tämä kehi­tys­tä edes prag­maat­ti­ses­sa mie­les­sä? Onko sem­moi­nen puhu­ja uskot­ta­va, joka saar­naa maa­il­man­rau­has­ta, mut­tei tule toi­meen omien naa­pu­rei­den­sa kans­sa? Usein vai­kut­taa nimit­täin, että näin toi­mi­va ei tosia­sias­sa ymmär­rä mitä halu­aa, ja se sisä­ryh­mä ei koos­tu tosia­sias­sa suin­kaan koko maa­il­mas­ta, vaan tämän idea­li­soi­dus­ta kuvas­ta. Näin ajat­te­le­vat eivät yleen­sä tun­nu tun­te­van glo­ba­li­soi­tu­mis­ke­hi­tys­tä uhak­si omal­le ajat­te­lu­ta­val­leen tai kult­tuu­ril­leen (vaik­ka nämä ovat­kin glo­baa­lis­ti vähem­mis­tös­sä), mikä näkyy etno­sent­ris­mi­nä ja impli­koi, että asian­osai­nen aina­kin tie­dos­ta­mat­ta uskoo kuu­lu­van­sa johon­kin sel­lai­seen eliit­tiin jon­ka ase­ma on niin vah­va, että se domi­noi­si kai­kis­ta maa­il­man ihmi­sis­tä koos­tu­vaa sisäryhmääkin. 

    Toi­saal­ta – kuten aiem­min huo­mau­tet­tiin­kin – sisäryhmä–ulkoryhmä-jaottelut eivät ole niin jäyk­kiä kuin (tahal­laan?) halu­taan esit­tää, vaan ihmi­syy­teen kuu­lu­vat elä­vät ja sipu­li­mai­sen sisäk­käi­set ryh­mä­ra­ken­teet sekä näi­den dynaa­mi­nen hal­lin­noin­ti. Jos­kus sisä­ryh­mä on per­hee­si, jos­kus urhei­lu­jouk­ku­ee­si, jos­kus kan­sa­si tai val­tio­si. Yhteen­kuu­lu­vuus per­heen kans­sa ei estä toi­mi­mis­ta yhteis­kun­nan jäse­ne­nä­kin. Lisäk­si kuu­lu­vuuk­sia ei mones­ti voi­da mää­rit­tää objek­tii­vi­ses­ti tai tar­kas­ti, eikä tar­vit­se­kaan. Minä en esim. pidä jokais­ta Suo­men kan­sa­lais­ta etni­ses­sä mie­les­sä suo­ma­lai­se­na, mut­ta useim­mis­sa tilan­teis­sa täl­lä ei ole kama­las­ti väliä­kään. Oli­si aika kama­la dys­to­pia, jos koko maa­il­ma alis­tet­tai­siin jon­kun yhden ja saman ins­tans­sin saap­paan alle, oli­si se sit­ten Suur-Suo­mi tai jokin Super-YK. Jos pitää kult­tuu­ril­lis­ta diver­si­teet­tiä min­kään arvoi­se­na – ja mik­si­pä ei pitäi­si, jos näkee esim. bio­di­ver­si­tee­til­lä muu­ta­kin kuin väli­near­voa – niin täm­möi­ses­tä kehi­tyk­ses­tä ei kan­nat­tai­si unelmoida.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.