Perussuomalaisten uusi tuleminen

Twit­teris­sä on ilkut­tu siitä, kuin­ka väärin veikkasin kak­si vuot­ta sit­ten perus­suo­ma­lais­ten tule­vaisu­u­den Hal­la-ahon johta­mana. Ana­lyysi­ni perus­tui siihen, että Soinin perus­ta­ma puolue jou­tui omaa tyh­myyt­tään vihamielisen val­tauk­sen kohteek­si. Eri­laisil­la ulko­maalais­vas­taisil­la ja ääri­oikeis­to­laisil­la sivus­toil­la oli aika avoimesti keskustel­tu siitä, että on taloudel­lis­es­ti edullisem­paa val­la­ta van­ha puolue kuin perus­taa uusi.

Ole­tuk­seni oli, että Hal­la-ahon johta­mana puolue kerää taak­seen eri­lai­sista kiihkokansal­lis­mieli­sistä piireistä koos­t­u­van piskuisen joukkion, mut­ta pet­tynyt duu­nar­i­poruk­ka palaa demarei­hin, joiden kan­na­tus nousee selvästi yli 20 prosentin.

Näin ei kuitenkaan käynyt, osit­tain demareista johtu­vista syistä. Hal­la-ahon puolue onnis­tui ole­tuk­seni vas­tais­es­ti aja­maan kak­sil­la vankkureil­la. Tosin eduskun­taryh­mä näyt­tää pain­ot­tuvan kovasti noi­hin toisi­in vankkurei­hin niin, että Hal­la-ahokin alkaa tun­tua siinä joukos­sa maltilliselta.

Vaa­likeskusteluis­sa muut puolueet tekivät las­ten­tarhamaisel­la kinastelul­laan Hal­la-aholle helpok­si argu­men­toi­da omaa agen­daansa. Hän puhui loogis­es­ti ja voit­ti väit­te­lyt sil­loinkin, kun oli väärässä. Tässä hän on Pet­teri Orpon pei­liku­va. Orpo onnis­tui esimerkik­si hoita­jami­toituk­ses­sa häviämään väit­te­lyn, vaik­ka oli oike­as­sa vain kos­ka ei osan­nut asiaansa.

En jak­sanut kaikkia vaa­likeskustelu­ja kuun­nel­la, kos­ka niistä tuli niin huono olo, mut­ta tämä keskustelu on kuvaava:

Juon­ta­ja: Eikö pidä lisätä työperäistä maa­han­muut­toa, kos­ka työperäis­ten maa­han­muut­ta­jien kesku­udessa työl­lisyysaste on korkeampi kuin kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa? 

Hal­la-aho: Tämä johtuu asiantun­ti­joista. Tarve­harkin­nan piiris­sä ole­vien kesku­udessa työl­lisyys on vain aluk­si korkeampi, mut­ta las­kee muu­ta­man vuo­den kulut­tua kan­taväestön alapuolelle.

Tähän ei vas­tat­tu mitään, joten Hal­la-aho voit­ti argu­men­toin­nin, vaik­ka oli väärässä. Olisi pitänyt sanoa, että kan­ta­suo­ma­lais­es­ta on mak­set­tu 17 vuot­ta lap­sil­isää ja hänet on koulutet­tu ilmaisek­si, kun taas työperäi­nen maa­han­muut­ta­ja muut­taa Suomeen työikäisenä. Sik­si hän on elämänkaar­ta ajatellen selkeä net­tomak­sa­ja vähän mata­lam­mal­lakin työllisyysasteella.

Täl­laisia keskustelu­ja oli luke­mat­to­mia. Hal­la-ahon kun­ni­ak­si on san­ot­ta­va, että hän argu­men­toi huo­mat­tavasti loogisem­min kuin muut puolue­jo­hta­jat. Haav­is­to myös yrit­ti, mut­ta ei saanut puheen­vuoro­ja. En ymmär­rä, mik­si puolue­jo­hta­jat kuvit­tel­e­vat, että men­estyvät vaaleis­sa parem­min, jos näyt­televät tyh­mem­pää kuin ovat.

Hal­la-ahoakin parem­min vaa­likeskusteluis­sa men­estyi Sam­po Ter­ho, mut­ta vaal­imen­estys jäi vaatimattomaksi.

Mut­ta ei perus­suo­ma­lais­ten uusi nousu vaa­likeskusteluista johtunut.

Teknolo­gian muu­tos on kohdel­lut työväen­lu­okkaista miestä huonos­ti. Duu­nar­i­työ­paikko­jen katoami­nen pan­naan herkästi glob­al­isaa­tion piikki­in, mut­ta pääsään­töis­es­ti työ­paikkaka­to johtuu teknolo­gias­ta ja automaa­tios­ta. Teol­lisu­us­tuotan­to on kyl­lä Suomes­sa kas­vanut, vaik­ka työ­paikat ovat tehdas­saleista kadonneet.

Kun työmieheltä viedään työmiehen kun­nia, hän on vihainen. Aikanaan pienvil­jeli­jätkin oli­vat vihaisia pel­to­jen pake­toin­nista, vaik­ka kukaan ei käskenyt pake­toimaan pel­to­ja. Mut­ta itse­tun­to vieti­in, kos­ka tar­jous osoit­ti, ettei oma­l­la työl­lä ollut arvoa.

Työläis­taus­taisen keskilu­okan ahdinko on syynä eli­itin vas­taiseen katkeru­u­teen ja suureen osan epä-älyl­lisen oikeis­ton nousus­ta, joka näkyy Trumpin val­in­tana ja Brex­it-äänestyk­sessä. Se on asia, jolle ei oikein osa­ta tehdä mitään. Kun Bri­tan­nia toiv­ot­tavasti pian eroaa EU:sta, ne kansanosat, jot­ka Brex­itin puoles­ta äänes­tivät, saa­vat huo­ma­ta ase­mansa heiken­tyneen entis­es­tään. Mitähän sit­ten tapahtuu?

Tämä on iso ongel­ma, mut­ta ei siihen kukaan, eivät pop­ulis­titkaan, ole mitään lääket­tä löytäneet.

On kyl­lä vaa­dit­tu teol­lisu­usautomaa­tion kieltämistä työ­paiko­jen säi­lyt­tämisek­si. Ihanko oikeasti? Jos esimerkik­si päät­täisimme, että teol­lisu­usautomaa­tio kiel­let­täisi­in autote­htail­la, auto­jen hin­nat moninkertaistuisivat.

Kes­ki-luokan ase­ma las­ki muuten myös 1930-luvulla.

Mut­ta sit­ten ovat myös luon­nekysymyk­set. Kuulimme juuri väitöskir­jas­ta, jon­ka mukaan perus­suo­ma­lais­ten äänestäji­in kuu­luu paljon ihmisiä, jot­ka luot­ta­vat huonos­ti kans­saih­misi­in­sä. Hei­dän tärkein motivoi­va tun­teen­sa on viha. Maail­mas­sa tulee aina ole­maan para­noi­disia ihmisiä, eikä sitä mil­lään poli­it­tisel­la ohjel­mal­la muuk­si muu­ta­ta. Van­han hyvän luokkav­i­han aikana näi­den viha kanavoi­tui per­in­teis­ten puoluei­den kaut­ta. Hert­ta Kuusi­nen olisi vetänyt hei­dät Vasemmistoliittoon.

(Saman tutkimuk­sen mukaan kokoomus­laiset ovat pin­nal­lisia kulu­tuskeskeisiä shop­pail­i­joi­ta. Min­un silmis­säni ei kovin mairit­tel­e­va omi­naisu­us tämäkään. )

Hal­la-aho ryhtyi heti sopuile­maan. Hän ilmoit­ti, että kiin­tiö­pako­lais­ten määrää voisi nos­taa, jos tur­va­paikkashop­pailu­un puu­tut­taisi­in. Minus­ta tässä on järkeä. Suomen on kan­net­ta­va osuuten­sa pako­laisongel­mas­ta, mut­ta osa tästä rahas­ta menee vääri­in kohteisi­in. Spon­taa­ni­pako­laisik­si ei valikoidu suurim­mas­sa hädässä ole­via vaan niitä, joil­la on resursse­ja matkus­taa tuhan­sia kilo­me­tre­jä ja mak­saa ihmissalakul­jet­ta­jille ja joskus myös viranomaisille.

Paine tur­va­paikkashop­pailu­un pienenisi, jos ovia työperäiselle maa­han­muu­tolle avat­taisi­in. Työperäi­nen maa­han­muut­to antaa oikeu­den tul­la maa­han ansait­se­maan elan­ton­sa työl­lä, mut­ta ei oikeu­ta muut­ta­maan maa­han elämään sosi­aal­i­tur­van varas­sa. Se ei ole kus­tan­nus vaan tukee talout­ta. Esimerkik­si van­hus­ten hoi­dos­ta ei selvitä ilman työperäistä maahanmuuttoa.

185 vastausta artikkeliin “Perussuomalaisten uusi tuleminen”

  1. Ei, paine tur­va­paikkashop­pailu­un ei vähenisi sil­lä, että ovia työperäiselle maa­han­muu­tolle avat­taisi­in. Euroop­paan kohdis­tu­va muut­topaine ja ‑halu on val­ta­van paljon suurem­pi kuin mikään Euroopan työperäisen maa­han­muu­ton tarve tai kyky työl­listää euroop­palaisit­tain heikohkosti koulutet­tu­ja maahanmuuttajia.

    Muut­topainet­ta ei aiheuta ilmas­ton­muu­tos, eikä sotien lisään­tymi­nen (ne eivät ole lisään­tyneet). Paradok­saal­ista kyl­lä, muut­topainet­ta aiheut­taa Afrikan ja Aasian olo­jen paran­tu­mi­nen: yhä use­am­mal­la per­heel­lä on varaa, taitoa ja kykyä lähet­tää joku per­heestä yrit­tämään jalan­si­jaa rikkaisi­in mai­hin, kos­ka rahaa on ker­tynyt sen ver­ran, kieli­taito riit­tää suun­nista­maan ulko­maille, ja inter­net on käytet­tävis­sä kotona ja matkalla.

    1980-luvul­la, kun Etiopi­an marx­i­laiset johta­jat nään­nyt­tivät satatuhat­määrin ihmisiä Etiopi­as­sa osana taloudel­lista etnistä sotaansa, ei kuiv­u­ud­es­ta, kados­ta ja kau­pan kiel­losta kärsinyt väki läht­enyt liik­keelle yrit­tämään Libyas­ta Välimerelle ja Euroop­paan. Heil­lä ei ollut siihen kykyjä, mah­dol­lisuuk­sia, resursse­ja, tietoja.

    Mut­ta nyt suurel­la osal­la Afrikkaa ja Aasi­aa alkaa olla.

    1. Pekka Taipale: Muut­topainet­ta ei aiheuta ilmas­ton­muu­tos, eikä sotien lisään­tymi­nen (ne eivät ole lisään­tyneet). Paradok­saal­ista kyl­lä, muut­topainet­ta aiheut­taa Afrikan ja Aasian olo­jen parantuminen

      Muut­toli­iket­tä (pako­laisia) on Syyr­i­an sisäl­lis­so­dan alka­misen jäl­keen tul­lut paljon Lähi-idästä. Se ei var­maan ole sattumaa.

      1. Ossi Sare­so­ja: Muut­toli­iket­tä (pako­laisia) on Syyr­i­an sisäl­lis­so­dan alka­misen jäl­keen tul­lut paljon Lähi-idästä. Se ei var­maan ole sattumaa. 

        Ei. Euroopas­ta lähet­ti­in viestiä epäonnistuneesti/onnistuneesti (näkökul­mas­ta kat­soen) että tänee sopii tul­la. Niin­pä tänne tul­ti­in, kunnes rajo­ja tuol­la eteläm­pänä alet­ti­in lait­taa kiin­ni. Suomeen­han ei esimerkik­si tul­lut juuri laisinkaan syyr­i­alaisia vuon­na 2015. Tilanne Irakissa, Afgan­istanis­sa tai Soma­lias­sa ei huonon­tunt Syyr­i­an sisäl­lis­so­dan takia, tai ylipäätän­sä muutenkaan ollut eri­tyisem­min paha ver­rat­tuna aiem­pi­in vuosi­in. Tuli­joiden määr kyl­lä kasvoi.

  2. Hal­la-aho sai myös heit­el­lä omia tieto­jaan maa­han­muu­tos­ta. Hän mm. väit­ti, että mata­la­palkkainen maa­han­muut­ta­ja kulut­taa enem­män yhteisiä varo­ja kuin mak­saa vero­ja. Viit­tasi johonkin tutkimukseen.

    Yritin etsiskel­lä täl­laisia tutkimuk­sia, en löytänyt kuin Perus­suo­ma­lais­ten oman laskel­man siitä, kuin­ka maa­han­mut­ta­jat tot­ta tosi­aan mak­sa­vat vähem­män vero­ja mitä saa­vat tulon­si­ir­to­ja. Tosin tämä tulos oli saatu aikaan sil­lä, että mukaa las­ket­ti­in vain henkilöi­den itsen­sä mak­sa­vat välit­tömät verot. Välil­liset verot, joi­ta on puo­let koko vero­ker­tymästä, oli siis jätet­ty laskuista kuten myös työeläke­mak­sut. Tätä lasku­ta­paa soveltaen val­tion bud­jet­ti olisikin noin 36 mil­jar­dia euroa ali­jäämäi­nen ja työeläke­varat lop­puisi­vat noin kahdek­sas­sa vuodessa.

    Mik­sei näi­hin kukaan puuttunut? 

    Ilmeis­es­ti kukaan ei ollut kar­tal­la siitä, mihin Hal­la-ahon argu­men­toin­ti perustuu.

    1. Speku­loin, että ne muut tahot, jot­ka näitä tutkimuk­sia voisi­vat tehdä tai rahoit­taa, eivät niin mielel­lään tee asian tab­u­lu­on­teen vuok­si. Onhan mah­dol­lista, että tulok­set joko eivät palvele omaa agen­daa tai eivät palvelisi sitä tarpeek­si. Human­itäärisen maa­han­muu­ton puo­lus­telu tapah­tuu läh­es yksi­no­maan peri­aatepo­h­jal­ta, mihin ei tarvi­ta mitään reaal­i­maail­man tosi­a­sioi­ta. Minus­ta taas asia on niin, että vaik­ka antaa rahaa SPR:n keräyk­seen pitää tark­istaa ensin oman tilin­sä sal­do ja olla lahjoit­ta­mat­ta niin paljoa, että vuokraan ja ruokaan ei jääkään enää rahaa. Mut­ta kun asia on niin ide­ol­o­gisoitunut, jo pelkkä aiko­mus tehdä sal­doky­se­ly johtaa ”vas­tus­tatko tätä hyvää tarkoi­tus­ta!?” ‑reak­tioon.

      Minäkin olisin valmis vas­taan­ot­ta­maan kiin­tiö­pako­laisia ken­ties enem­mänkin nyt. Näin saataisi­in autet­tua enem­män apua tarvit­se­via eikä palkit­taisi ihmissalakul­je­tuk­ses­ta. Samal­la kuitenkin vaatisin jonkin­laiset takeet siitä, että tur­va­paikan­hak­i­joiden määrä pysyy jotenkin kon­trol­lis­sa tai sitä edes yritetäisi­in, ja tämä on sit­ten sem­moinen aihe mihin kukaan kiin­tiö­pako­lais­ten määrän kas­vat­tamista kan­nat­ta­va ei suos­tu koske­maan. Ilman visio­ta tästä koko asi­as­ta keskustelu on kuitenkin älytön­tä. Sama kuin riideltäisi­in veneessä siitä mon­tako kalaa sinne uskaltaa nos­taa, ja samal­la poh­jas­sa on reikä jota osa ei halua paikata.

      Luot­ta­muskysymyk­setkin ovat aika oleel­lisia. Mielestäni kansakun­nan koheesio tai sen puute liit­tyy juuri tähän. Pitäisi olla itses­tään­selvää, että jos jostain ulkop­uolelta tulee ihmisiä joiden kieltä, kult­tuuria tai ole­mus­ta muuten ei tunne samal­la lail­la kuin naa­purien­sa, luot­ta­mus­ta ei löy­dy ainakaan yhtä paljoa kuin tut­tu­jen kesken. Kään­täen tun­tu­isi oudol­ta, jos voit elää vuosikaudet hyvän naa­purin kanssa, mut­ta koko tänä aikana luot­ta­mus ei kas­va yhtään ensim­mäiseen päivään ver­rat­tuna! Vasem­mal­la pide­tään kuitenkin moraalise­na imper­ati­iv­ina, että luot­ta­mus­ta pitäisi löy­tyä yhtä paljon kaikille mis­tään riip­pumat­ta. Var­maan joku täl­lainen luot­ta­muk­sen antamisen help­pouteen liit­tyvät per­soon­al­lisu­us­pi­ir­teet osaltaan selit­tävät, pää­tyykö joku PS:n vai vihrei­den vai kenenkä äänestäjäksi.

    2. Sylt­ty:
      Yritin etsiskel­lä täl­laisia tutkimuk­sia, en löytänyt kuin Perus­suo­ma­lais­ten oman laskel­man siitä, kuin­ka maa­han­mut­ta­jat tot­ta tosi­aan mak­sa­vat vähem­män vero­ja mitä saa­vat tulon­si­ir­to­ja. Tosin tämä tulos oli saatu aikaan sil­lä, että mukaa las­ket­ti­in vain henkilöi­den itsen­sä mak­sa­vat välit­tömät verot. Välil­liset verot, joi­ta on puo­let koko vero­ker­tymästä, oli siis jätet­ty laskuista kuten myös työeläkemaksut.Tätä lasku­ta­paa soveltaen val­tion bud­jet­ti olisikin noin 36 mil­jar­dia euroa ali­jäämäi­nen ja työeläke­varat lop­puisi­vat noin kahdek­sas­sa vuodessa. 

      Tilanne on osit­tain itse aiheutet­tu, välil­liset verot perus­tu­vat arvioon, toisin kuin palka­s­ta mak­set­ta­vat verot. Sinä olet peri­aat­teessa oike­as­sa, mut­ta fak­ta on että näitä välil­lisiä vero­ja et saa esille kos­ka niitä on hyvin vaikea jaotel­la tulolu­ok­ka- ja varsinkin ryh­mäko­htais­es­ti. Arvio­tasi, joka on hyvin toden­näköis­es­ti tot­ta, ei pysty todis­ta­maan. Väit­teesi todis­tamisek­si pitäisi saa­da tietoon kaikkien maa­han­muut­ta­jien kulu­tustiedot ja tämän kulu­tuk­sen ALV pros­en­tit ja yhdis­tää nämä mak­set­tui­hin tuloveroi­hin ja saa­tu­i­hin tulon­si­ir­toi­hin. Täl­laista tietoa ei kerätä, sitä ei ole. Val­tio ei seu­raa kulu­tus­ta henkilöko­htaisel­la tasol­la eikä ALV ole myöskään henkilökohtaista.

      Lisäk­si jos halu­taan saivar­rel­la niin ALV ei ole henkilöko­htainen vero, sin­ul­la ei lue sin­un ALV sum­maa sin­un veroko­r­tis­sa eli se ei ole henkilöko­htainen vero. ALV on yri­tys­ten keräämä vero ja veroteknis­es­ti yri­tys mak­saa veron. Tot­takai on kaikille selvää että kulut­ta­ja ‘mak­saa’ ALV:in, mut­ta tarkalleen ottaen yri­tys ilmoit­taa myyn­tisum­mat ja näi­den ALV-ryh­mät ja mak­saa tämän veron eli vero on yri­tyk­sen mak­samaa teknis­es­ti. Täl­löin tätä sin­un välil­lis­ten veron vaiku­tus­ta on hyvin vaikea tuo­da esille kos­ka vero­tus tapah­tuu yri­tys­ten kaut­ta ja sitä ei voi yhdis­tää henkilöön mitenkään täl­lä hetkellä.

      1. Samaan tapaan myös moni muu välilli­nen vero on ongel­malli­nen kos­ka peri­aat­teessa kulut­ta­ja mak­saa, mut­ta käytän­nössä yri­tys mak­saa veron val­ti­olle. Polt­toaineen vero­tus sama asia. Näi­den vero­jen seu­raami­nen yksilö- sekä tulo- ja ihmis­ryh­mä­ta­sol­la on äärim­mäisen haastavaa. 

        Yksilö­ta­sol­la oman välil­lisen veror­a­situk­sesi saat selville seu­raa­mal­la kulu­tus­tasi. Kukaan muu ei pysty sin­un välil­listä veror­a­situs­ta selvit­tämään ellei saa sin­un yksilöi­tyä kulu­tushis­to­ri­aa täy­del­lisenä hal­tu­un­sa esim pankin kaut­ta olet­taen että kaik­ki kulu­tuk­sesi tapah­tuu saman tilin kaut­ta esim kor­tilla maksaessa.

      2. Stadist:
        …Yksilö­ta­sol­la oman välil­lisen veror­a­situk­sesi saat selville seu­raa­mal­la kulutustasi… 

        Joku kansan­talous- tai talousti­eteil­i­jä saat­taisi onnis­tua tuos­sa jos­sain määrin, meille muille se on mah­do­ton­ta. Paljonko vaikut­taa pekan putk­ili­ik­keen vero­tus matin vuokra-asun­non vuokraan taloy­htiön käyt­täessä pääsään­töis­es­ti pekan putk­ili­iket­tä? Tuon voisi peri­aat­teessa selvit­tää, mut­ta ei se kovin help­poa ole ja noi­ta puro­ja on lukuisia. 

        Sama jut­tu kuin talvinopeusra­joi­tusten aiheut­ta­mat taloudel­liset vahin­got kun­nille, joista en ole näh­nyt yhtään selvi­tys­tä! Tiede­tään, että talvinopeusra­joituk­set vaikut­ta­vat suo­raan ainakin palvelu­iden hin­toi­hin, mut­ta kuin­ka paljon ne vaikut­ta­vat ja paljonko kun­nat käyt­tävät näitä palveluita?

        Suomes­sa ei ole kykyä selvit­tää vero­tuk­sen tai eri­lais­ten sään­te­lyi­den aiheut­tamia vaiku­tuk­sia edes karkeal­la tasol­la. Kos­ka ei ole kykyä selvit­tää, ei myöskään ole tarvet­ta lähteä purka­maan vahin­gol­lista sään­te­lyä. Mikään muu ei selitä esimerkik­si taloudelle mii­nus­ta tuot­ta­van autoveron jatku­mista tai polttonesteveroja.

      3. Stadist: Väit­teesi todis­tamisek­si pitäisi saa­da tietoon kaikkien maa­han­muut­ta­jien kulu­tustiedot ja tämän kulu­tuk­sen ALV pros­en­tit ja yhdis­tää nämä mak­set­tui­hin tuloveroi­hin ja saa­tu­i­hin tulon­si­ir­toi­hin. Täl­laista tietoa ei kerätä, sitä ei ole. Val­tio ei seu­raa kulu­tus­ta henkilöko­htaisel­la tasol­la eikä ALV ole myöskään henkilökohtaista.

        Jonkin­laisen arvion voisi tehdä. Siihen toki liit­ty­isi epä­var­muut­ta, mut­ta pitäisi olla silti help­poa tehdä arvio, joka on parem­pi, kuin tää nykyi­nen arvio, jos­sa maa­han­muut­ta­jien mak­samat ALV:t olete­taan nol­lak­si, kos­ka se lie­nee aika kaukana totuudesta.

      4. Jotenkin Suomen Perus­ta oli kyen­nyt arvioimaan alv-ker­tymät kun lask­i­vat toises­sa julka­is­us­saan maa­han­muu­ton kokon­aiskus­tan­nuk­sia. Läh­teetkin löy­tyivät, tukeu­tu­i­v­at Markus Jäntin tutkimuk­si­in aiheesta. Samat­en työeläke­mak­sutkin oli huomioitu.

        Tois­taisek­si tun­tem­at­tomas­ta syys­tä tämä ei enää onnis­tunut työperäisen maa­han­muu­ton kohdal­la. Mis­täköhän mah­taisi olla kysymys?

        Jokainen voi köy­dä itse tutus­tu­mas­sa lukui­hin, ne ovat vapaasti saatavil­la Suomen Perus­tan sivuilla.

      5. Ossi Sare­so­ja: […] mut­ta pitäisi olla silti help­poa tehdä arvio, joka on parem­pi, kuin tää nykyi­nen arvio, jos­sa maa­han­muut­ta­jien mak­samat ALV:t olete­taan nol­lak­si, kos­ka se lie­nee aika kaukana totuudesta.

        Jos arvioidaan vaikka­pa, että 10 % palau­tuu val­ti­olle arvon­lisäverona takaisin, niin eihän se oikeas­t­aan mitenkään muu­ta sitä arvioi­ta, että human­itäärisen maa­han­muut­ta­jan odotusar­voinen elinkaarikus­tan­nus on puoles­ta miljoonas­ta miljoon­aan euroon. Oleel­lista on suuruusluokka.

      6. Aika ajatel­la: human­itäärisen maa­han­muut­ta­jan odotusar­voinen elinkaarikustannus

        ALV:n pois jät­tämis­es­tä kri­ti­soitu Perus­suo­ma­lais­ten selvi­tys ei tain­nut keskit­tyä pelkästään human­itäärisi­in maahanmuuttajiin?

      7. KHT Pauli Vahtera on laskenut human­itäärisen maa­han­muu­ton kustannuksia:

        https://www.iltalehti.fi/talous/a/200a4e99-a71a-4b7a-a6de-6369cca9e348

        Ja laa­jem­min blo­gis­sa: https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa‑1–3‑taustaa/

        Hän pää­tyy vuosi­ta­sol­la 3,2 mil­jardi­in euroon. Esim. ALV-tuo­tot huomioituna.

        Edelleen Vahtera sanoo, että human­itäärisen maa­han­muu­ton menot ovat olleet 46 mil­jar­dia euroa 1990–2018. Ja kun tämä on rahoitet­tu velal­la, on korkomenot huomioiden vuosi­na 1990–2018 käytet­ty human­itääriseen maa­han­muut­toon ja kehi­tys­a­pu­un yhteen­sä 79 mil­jar­dia euroa. 

        Aika paljon.

        Jos Vahter­an luvut ovat edes sinne päin, niin kyse on katas­troofista jon­ka suuri osa poli­itikoista halu­aa piilot­taa ja lakaista maton alle. Päät­täjät vastuuseen.

    3. Sylt­ty:
      Hal­la-aho sai myös heit­el­lä omia tieto­jaan maa­han­muu­tos­ta. Hän mm. väit­ti, että mata­la­palkkainen maa­han­muut­ta­ja kulut­taa enem­män yhteisiä varo­ja kuin mak­saa vero­ja. Viit­tasi johonkin tutkimukseen.

      Yritin etsiskel­lä täl­laisia tutkimuk­sia, en löytänyt kuin Perus­suo­ma­lais­ten oman laskel­man siitä, kuin­ka maa­han­mut­ta­jat tot­ta tosi­aan mak­sa­vat vähem­män vero­ja mitä saa­vat tulon­si­ir­to­ja. Tosin tämä tulos oli saatu aikaan sil­lä, että mukaa las­ket­ti­in vain henkilöi­den itsen­sä mak­sa­vat välit­tömät verot. Välil­liset verot, joi­ta on puo­let koko vero­ker­tymästä, oli siis jätet­ty laskuista kuten myös työeläkemaksut.Tätä lasku­ta­paa soveltaen val­tion bud­jet­ti olisikin noin 36 mil­jar­dia euroa ali­jäämäi­nen ja työeläke­varat lop­puisi­vat noin kahdek­sas­sa vuodessa.

      Mik­sei näi­hin kukaan puuttunut? 

      Ilmeis­es­ti kukaan ei ollut kar­tal­la siitä, mihin Hal­la-ahon argu­men­toin­ti perustuu.

      Eikö se ole aika lail­la yleis­es­ti tiedos­sa, että mata­la­palkkaiset ihmiset ovat saama­puolel­la ihan siitä huoli­mat­ta ovatko ulko­maalaisia vai eivät? Toki ratkaistavak­si jää muna vs kana ‑kysymys siitä mak­saako ihmi­nen oman lap­suuten­sa vai las­ten­sa lap­su­u­den aikuise­na mak­samista verois­taan, mut­ta pieni­palkkainen ihmi­nen on yhtä kaik­ki parhaim­mil­laankin +/- nol­la. Yleen­sä enem­män miinusta.

      1. Peter: Eikö se ole aika lail­la yleis­es­ti tiedos­sa, että mata­la­palkkaiset ihmiset ovat saama­puolel­la i.

        Ehkä konon­aisuute­na, mut­ta me puhumme tässä nyt täysi-ikäisenä Suomeen muut­tavista peruster­veistä ihmi­sistä, emme köy­histä. Pien­i­t­u­loinenkin tuot­taa vero­ja ja verolu­on­teisia mak­su­ja yli puo­let palkka­sum­mas­ta, kun ensin mak­se­taan tuloverot ja työeläke­mak­sut ja sit­ten läh­es kaikesta kulu­tuk­ses­ta vielä arvonlisävero.

        Ei ole mitään järkeä vyöryt­tää mar­gin­aaliselle maa­han­muut­ta­jalle kiin­teitä kus­tan­nuk­sia eli kus­tan­nuk­sia, joi­ta he eivät aiheuta. Täl­laisia ovat esimerkik­si maan­puo­lus­tus­ta, sairaiden ter­vey­den­hoit­o­meno­ja tai yri­tys- ja maat­alous­tukia koske­vat menot. 

        Lisäk­si on has­sua laskea kus­tan­nuk­sek­si myös lap­si­in liit­tyvät menot.

      2. Sylt­ty: Ehkä k
        Ei ole mitään järkeä vyöryt­tää mar­gin­aaliselle maa­han­muut­ta­jalle kiin­teitä kus­tan­nuk­sia eli kus­tan­nuk­sia, joi­ta he eivät aiheuta. Täl­laisia ovat esimerkik­si­maan­puo­lus­tus­ta, sairaiden ter­vey­den­hoit­o­meno­ja tai yri­tys- ja maat­alous­tukia koske­vat menot. 

        Mikä tekee kovaa vauh­tia kas­va­mas­sa olev­as­ta maa­han­muut­ta­jataus­tai­sista mar­gin­aalisen ryh­män? Lisäk­si eivätköhän hekin tule elinkaaren­sa aikana van­hoik­si ja rai­h­naisik­si ja tarvitse sil­loin terveydenhuoltopalveluita.

      3. Tarvit­seeko Suo­mi enem­män hävit­täjiä, kos­ka maas­sa on maa­han­muut­ta­jia tai lisää maataloustukea?

  3. Mik­si olen ollut vuosia siinä käsi­tyk­sessä, että perus­suo­ma­laiset ja Hal­la-aho halu­a­vat lisätä työperäistä maa­han­muut­toa, ja SDP halu­aa rajoit­taa sitä?

    Hal­la-aho tote­si vaa­likeskustelus­sa, että työperäiselle maa­han­muu­tolle tulisi aset­taa palkkara­jak­si n. 3000€/kk, (vähem­män kuin keskipalk­ka) jot­ta se olisi kansan­talouden kannal­ta positiivista.

    Eikö tuo ole juuri sitä mitä halu­taan, ja SDP vas­tus­taa sitä ja Kokoomus halu­aa myös enem­män hal­patyövoimaa. Per­sut ovat vain hal­patyövoimaa ja hait­ta­maa­han­muut­toa vastaan.

    Ehkä olen vain tyh­mä kansalainen enkä ymmär­rä tätä?

    1. TL:
      Hal­la-aho tote­si vaa­likeskustelus­sa, että työperäiselle maa­han­muu­tolle tulisi aset­taa palkkara­jak­si n. 3000€/kk, (vähem­män kuin keskipalk­ka) jot­ta se olisi kansan­talouden kannal­ta positiivista. 

      Blo­gistin väite ymmärtääk­seni on, että myös pienem­pi­palkkaiseen työhön tule­van maa­han­muut­ta­jan odotusar­voinen taloudelli­nen vaiku­tus kansan­taloudelle elinkaareltaan on posi­ti­ivi­nen. Pitäisi selvit­tää, pitääkö tämä väite paikkansa. (Per­heeny­hdis­tämiset, päivähoito, posi­ti­ivi­nen syr­jin­tä jne.)

  4. Perus­suo­ma­lais­ten kehi­tys on ollut kyl­lä mie­lenki­in­toista ja samal­la huolestut­tavaa. Hal­la-aho on joko yksinker­tainen tai viisas mut­ta epärehellinen.

    On varsin hyvin asi­aa seu­ran­neille tiedos­sa että perus­suo­ma­laiset tuot­ta­vat nykyään omat fak­tansa keskustelu­un käyt­täen suomen perus­ta aja­tushau­to­moa. Minus­ta on valitet­tavaa ettei muut puolueet ja ennenkaikkea alan vähem­män poli­ti­soituneet tutk­i­jat eivät ole ottanut tuo­ta asi­aa hampaisiinsa.

    Näitä “fak­to­ja” hal­la-aho voi sit­ten hel­posti laukoa vaal­i­ti­laisuuk­sis­sa siten että ne jäävät lei­ju­maani ilmaan.

    1. Olli:
      Perus­suo­ma­lais­ten kehi­tys on ollut kyl­lä mie­lenki­in­toista ja samal­la huolestut­tavaa. Hal­la-aho on joko yksinker­tainen tai viisas mut­ta epärehellinen.

      On varsin hyvin asi­aa seu­ran­neille tiedos­sa että perus­suo­ma­laiset tuot­ta­vat nykyään omat fak­tansa keskustelu­un käyt­täen suomen perus­ta aja­tushau­to­moa. Minus­ta on valitet­tavaa ettei muut puolueet ja ennenkaikkea alan vähem­män poli­ti­soituneet tutk­i­jat eivät ole ottanut tuo­ta asi­aa hampaisiinsa.

      Näitä “fak­to­ja” hal­la-aho voi sit­ten hel­posti laukoa vaal­i­ti­laisuuk­sis­sa siten että ne jäävät lei­ju­maani ilmaan.

      Min­ulle jäi kuva, että eri­laisia osato­tuuk­sia tuoti­in väit­te­lyis­sä esi­in harv­inaisen paljon. Varsinkin Li A kun­nos­tau­tui niis­sä, mm. “40 000 ihmistä/perhettä pudon­nut köy­hyy­teen” ja “suu­rit­u­loisin kym­menys saa suurim­mat tulon­si­ir­rot”. Mui­ta vasem­mis­ton helmiä oli­vat mm. “mata­la­palkkatöitä ei kan­na­ta syn­nyt­tää, sil­lä ne laske­vat tuot­tavu­ut­ta”, “jopa EK ja Kaup­paka­mari esit­tävät lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den vero­tuk­sen kiristämistä” jne. . Kaik­ki sinän­sä tot­ta, mut­ta väit­teet anta­vat kokon­aisu­ud­es­ta väärän kuvan. Esimerkik­si tuo sama suu­rit­u­loisin kym­menys mak­saa ylivoimais­es­ti suurim­man osan kaik­ista tulonsiirroista.

      1. Ehkä oleel­lisem­pi epä­to­tu­us on köy­hyy­den lisään­tymi­nen: siinähän kyse on siitä, että työl­lisyys on paran­tunut ja medi­aan­i­t­u­lot kas­va­vat, jol­loin lasken­nalli­nen suh­teelli­nen köy­hyys lisään­tyy, vaik­ka köy­hien elo ei sinän­sä muu­tu mihinkään (pait­si niiden osalta, jot­ka sai­vat töitä, mut­ta heistä ei olla kiinnostuneita).

      2. Mata­la­palkkatyöt laske­vat tuot­tavu­ut­ta, tässä Ander­s­son oli kyl­lä ihan oike­as­sa. Ei kukaan viit­sisi kehit­tää hit­saus­ro­bot­te­ja jos hit­saa­jia saisi töi­hin ilmaiseksi.

      3. Yama:
        Mata­la­palkkatyöt laske­vat tuot­tavu­ut­ta, tässä Ander­s­son oli kyl­lä ihan oike­as­sa. Ei kukaan viit­sisi kehit­tää hit­saus­ro­bot­te­ja jos hit­saa­jia saisi töi­hin ilmaiseksi.

        No niin, viesti meni läpi. Mata­la­palkkatöi­den lisäys toki las­kee hie­man keskimääräistä tuot­tavu­ut­ta, mut­ta lisää tehtyjä työ­tun­te­ja, joten BKT nousee, jos noiden mata­la­palkkatöi­den tuot­ta­ma arvon­lisä on nol­laa suurem­pi. Lisäk­si ihmis­ten töl­listymi­nen pienen­tää mak­set­tu­ja työt­tömyysko­r­vauk­sia, jol­loin myös val­tion bud­jet­tase­ma paranee. 

        Li Ander­ssonin filosofi­al­la Suomes­sa kan­nat­taisi tehdä vain joitain super­tuot­tavia super­cell-töitä, muut ihmiset sit­ten kortistossa.

      4. Tapio: No niin, viesti meni läpi. Mata­la­palkkatöi­den lisäys tok­i­las­kee hie­man keskimääräistä tuot­tavu­ut­ta, mut­ta lisää tehtyjä työ­tun­te­ja, joten BKT­nousee, jos noiden mata­la­palkkatöi­den tuot­ta­ma arvon­lisä on nol­laa suurem­pi. Lisäk­si ihmis­ten töl­listymi­nen pienen­tää mak­set­tu­ja työt­tömyysko­r­vauk­sia, jol­loin myös val­tion bud­jet­tase­ma paranee. 

        Li Ander­ssonin filosofi­al­la Suomes­sa kan­nat­taisi tehdä vain joitain super­tuot­tavia super­cell-töitä, muut ihmiset sit­ten kortistossa. 

        Mata­la­palkkatöi­den ole­mas­sao­lo on todiste tehot­tomas­ta kansan­taloud­es­ta. On tehokkaam­paa että ihmiset paina­vat itse hissin nap­pu­laa ja val­it­se­vat mihin ker­rokseen halu­a­vat men­nä, kuin että yksi ihmi­nen seisoo hissis­sä kaiken päivää ja vään­telee vipu­ja. Tietysti ensin­mainit­tu vaatii hiukan investoin­te­ja teknolo­giaan että hissien käytet­tävyys saadaan sille tasolle että kuka tahansa voi niitä oper­oi­da: viime vuosien talous­poli­ti­ik­ka ei näytä kan­nus­ta­van täl­laisi­in pitkän tähtäi­men investoin­tei­hin, parem­pi kiky­il­lä hissipo­jat kannattaviksi.

      5. Yama: Mata­la­palkkatöi­den ole­mas­sao­lo on todiste tehot­tomas­ta kansantaloudesta. 

        Ehkä näin on, mut­ta voisitko esit­tää esimerkke­jä tässä mielessä tehokkaista kansantalouksista?

        Toinen kysymyk­seni on, miten rak­en­taisit kuvaa­maasi tehokkaaseen kansan­talouteen tähtäävän val­tion PTS- bud­jetin, jos reunae­htonasi on vähem­män matalapalkkatöitä?

      6. Tapio: Ehkä näin on, mut­ta voisitko esit­tää esimerkke­jä tässä mielessä tehokkaista kansantalouksista? 

        Jotakuinkin kaik­ki 1. maail­man taloudet nyt ensi alku­un. Kuinkas muutenkaan? Ne maat jois­sa on paljon mata­la­palkkatyö­paikko­ja ovat köy­hiä ja niiden kil­pailukyky on huono — tai jos niis­sä on tuot­tavia töitä niin niistä hyö­tyy vain pieni eliitti.
        Ei ole järkevää poli­ti­ikkaa kään­tää kel­loa taak­sepäin ja luo­da Suomeen uusi ojankaiva­jien ammat­tikun­ta jon­ka työ olisi matal­ien palkko­jen vuok­si kil­pailukykyisem­pää kuin samo­jen hom­mien teko kaivinkoneella.

    2. Olli:
      Perus­suo­ma­lais­ten kehi­tys on ollut kyl­lä mie­lenki­in­toista ja samal­la huolestut­tavaa. Hal­la-aho on joko yksinker­tainen tai viisas mut­ta epärehellinen.

      On varsin hyvin asi­aa seu­ran­neille tiedos­sa että perus­suo­ma­laiset tuot­ta­vat nykyään omat fak­tansa keskustelu­un käyt­täen suomen perus­ta aja­tushau­to­moa. Minus­ta on valitet­tavaa ettei muut puolueet ja ennenkaikkea alan vähem­män poli­ti­soituneet tutk­i­jat eivät ole ottanut tuo­ta asi­aa hampaisiinsa.

      Näitä “fak­to­ja” hal­la-aho voi sit­ten hel­posti laukoa vaal­i­ti­laisuuk­sis­sa siten että ne jäävät lei­ju­maani ilmaan.

      Ongel­ma, jos sen sel­l­aise­na halu­aa nähdä, on se että ne fak­tat ovat usein fak­to­ja ihan ilman lain­aus­merkke­jä. Perus­suo­ma­lais­ten poli­it­tiset vas­tus­ta­jat eivät halua tutkia tai julka­ista sel­l­aista dataa, joka ei ole niiden agen­dalle edullista. 

      Esimerkik­si joku raiskaus­da­ta. Aivan var­masti voidaan men­nä 1990-luvun alkupuolelle asti ja etsiä sieltä Sulo Ait­toniemen mielipi­dekir­joi­tus tai puhe Eduskun­nas­sa tai jotain vas­taavaa, jos­sa maini­taan maa­han­muut­ta­jien yliedus­tus raiskauk­sis­sa ja viitataan huonoi­hin koke­muk­si­in Ruot­sista tjms. Edus­ta­ja Soin­in­vaara esimerkik­si olisi sil­loin jopa ennen inter­netiä voin­ut halutes­saan tarkas­taa ne fak­tat ja nos­taa julkiseen keskustelu­un sen, että tot­ta tosi­aan maa­han­muut­ta­jat ovat yliedustet­tuina sek­suaalirikok­sis­sa ja Ruot­sis­sa on havait­tavis­sa gettoutumiskehitystä. 

      Asi­as­ta olisi sit­ten voitu keskustel­la sulas­sa sovus­sa viimeiset 25 vuot­ta kunnes se olisi ollut eri­tyisen ajanko­htaista tänä keväänä kun Oulun raiskauk­set tuli­vat julk­isu­u­teen voimal­la. Tai vuon­na 2015 kun tuli paljon tur­va­paikan­hak­i­joi­ta jne. Mut­ta eihän siinä olisi ollut poli­it­tis­es­ti mitään järkeä! Mik­si ihmeessä sel­l­ainen puolue, joka ei halua rajoit­taa maa­han­muut­toa kävisi akti­ivista keskustelua maa­han­muu­ton hait­ta­puolista, jos ei ole pakko?

      Ihan sama asia tämän kus­tan­nuskysymyk­sen kanssa. Sen sijaan, että ihmettelisin mik­si asi­aa ei tutki­ta olen aina häm­mästel­lyt sitä valit­tua strate­giaa, jos­sa fik­sut ihmiset esit­tävät tyh­mää. Tulee mieleen se kaar­navene-video. Men­nään tele­vi­sioon aikuisen miehen veistämän kaar­nave­neen kanssa ja san­o­taan ihan pokkana, että tämä on vien­ti­tuote. Me tien­ataan ja men­estytään. Kun oikeasti kaik­ki tietävät, ettei human­i­taari­nen maa­han­muut­to ole mikään rahasam­po, vaan suuri kuluerä, jota tehdään kos­ka halu­taan käyt­tää rahaa siihen. Ja se pitäisi sanoa suoraan.

      Asi­aa voisi ver­ra­ta siihen miten Vihreät aja­vat ilmas­ton­muu­tosasi­aa. Joka päivä tulee taval­lisen tal­laa­jan kannal­ta jotain negati­ivista ehdo­tus­ta. Verot nou­se­vat ja hausku­us lop­puu. Kihdis­tä ja dia­betek­ses­tä huoli­mat­ta Pekka joutuu koh­ta hiihtämään pyöräl­lä mökille, jos halu­aa sinne men­nä. Ja olympialaiset jäävät kat­so­mat­ta kun sähköä ei enää tule kuin syys­myrskyn aikaan. Tästä huoli­mat­ta tai ken­ties sen takia Vihreät on saanut asiansa läpi jopa siinä mit­takaavas­sa, että muut puolueet kil­pail­e­vat siitä kuka on vihrein. Ihmiset kun­nioit­ta­vat sitä kun san­o­taan suo­raan ja seistään vakau­musten takana.

      Kyse on arvo­valin­noista. Eikä kansa ole oikeasti niin tyh­mää kuin eli­it­ti halu­aa uskoa. Kyl­lä he sen tajua­vat, ettei se kaar­navene ole mikään inno­vaa­tio tai edes hyvää desig­nia. Kyse on siitä onko sil­lä mitään väliä. Per­suille on, vihreille ei.

  5. Pitkän ajan kulues­sa on Suomeen muo­dos­tunut jär­jestelmä, jos­sa, sanois­inko kunkin ansiot­tomat edut, ohjaa­vat (äänestys)käyttäytymistä. Kenne­dyn pyyn­tö yksilön teoista val­tion hyväk­si on tietysti hylät­ty aiko­ja sit­ten. Tänä heimou­tu­misen aikana demokraat­ti­nen, ratio­naa­li­nen päätök­sen­tekokyky häviää.
    On yhden­tekevää kas­vaako vai piene­neekö Suomen väk­iluku, se vaikut­taa vain yli­menokausien rahankäyt­töön ja saavut­taa tas­apain­on jol­lain aikavälil­lä. Sama kos­kee väestöpyra­midin raken­net­ta. Toisin tähän voidaan vaikut­taa parem­min poli­ti­ikka­toimen­piteil­lä. Kun Euroopas­ta saa tul­la vapaasti töi­hin Suomeen, niin miten perustel­laan Afrikan, Lähi- ja Kauko ‑idän käyt­töä työvoima­pu­lan(?) paikkaa­ji­na? Mielestäni viher­vasem­mis­ton siir­to­lais­poli­ti­ikan peliko­r­tit on jo käytet­ty loppuun.
    Aikanaan kun Alko rahoit­ti tutkimus­toim­intaa, niin rahoituk­sen tur­vaamisek­si tutkimuk­set vään­net­ti­in muo­toon: Liikun­ta ja alko­holi, Nuoriso ja alko­holi. Tämän läh­estymis­ta­van on kor­van­nut Warholin 15 min­u­ut­tia kuu­luisu­ut­ta: mitä kär­jekkäämpi väite, sen parem­pi näkyvyys.

  6. “Saman tutkimuk­sen mukaan kokoomus­laiset ovat pin­nal­lisia kulu­tuskeskeisiä shoppailijoita. ”

    Miten tutkimuk­ses­sa luon­nehdi­taan demare­i­ta, vihre­itä ja vas­sare­i­ta, ja voiko luon­nehdin­noista arvioi­da tutk­i­jan aatemaailmaa?

    1. Olavi:
      “Saman tutkimuk­sen mukaan kokoomus­laiset ovat pin­nal­lisia kulu­tuskeskeisiä shoppailijoita. ”

      Miten tutkimuk­ses­sa luon­nehdi­taan demare­i­ta, vihre­itä ja vas­sare­i­ta, ja voiko luon­nehdin­noista arvioi­da tutk­i­jan aatemaailmaa?

      Tutkimuk­sen johdan­nos­sa san­o­taan näin: “Ensim­mäisessä artikke­lis­sa ver­tail­imme puoluei­den kan­nat­ta­jien kulutustottumuksia.
      Tulostemme mukaan puoluekan­nan avul­la voidaan ainakin osit­tain selit­tää kansalaisten
      kulu­tus­tot­tumuk­sia, kun kokoomuk­sen kan­nat­ta­jien kulu­tus poikke­si selvästi muista
      huoli­mat­ta taus­ta­muut­tu­jien vakioinnista. ”

      Olisiko men­neet syyt ja seu­rauk­set väärinpäin?

  7. Perus­suo­ma­lais­ten vaal­i­t­u­los Helsin­gin vaalipi­iris­sä oli yllätys.

    Perus­suo­ma­lais­ten äänestämi­nen on usein miel­let­ty protestik­si maa­han­muu­tolle. Puolueen muut lin­jauk­set esimerkik­si sosiaali‑, talous- tai työl­lisyyspoli­ti­ikas­sa ovat jääneet vähän ohuek­si. Sin­is­ten viesti jäi ohuek­si, kun maa­han­muu­tos­ta ei enää halut­tu puhua.

    Tony Halme- ja jytky-vaaleis­sa perus­suo­ma­lais­ten äänestämi­nen on kor­reloin­ut vah­vasti äänestysalueel­la asu­van ulko­maalaisväestön kanssa. Mitä enem­män ulko­maalaisia, sitä enem­män ääniä perussuomalaisille. 

    Täl­lä ker­taa perus­suo­ma­laiset näyt­tävät kerän­neen yllät­täen ääniä myös “hyväo­sai­sisil­ta”, van­hoil­ta kokoomuk­sen alueil­ta. Eli kun Itä-Helsingis­sä perus­suo­ma­laiset kerä­sivät vaalipi­iristä riip­puen neljäs-viides­osan äänistä, olti­in vau­rail­la Etelä- ja Lounais-Helsin­gin alueil­lakin 5–10%:ssa. Ker­tooko tämä siitä, että perus­suo­ma­laiset ovat siir­tymässä protestili­ik­keestä vaki­in­tuneek­si puolueek­si — vai siitä, että vau­rail­lakin alueil­la halu­taan antaa “protestiääniä”?

    Noin muuten olen sitä mieltä, että “kokoomuk­sen äänestäjät ovat pin­nal­lisia kulu­tuskeskeisiä shop­pail­i­joi­ta” -“tutkimus­tu­lok­set” haiskah­ta­vat mielip­i­teeno­maisil­ta nor­mati­ivisil­ta väit­teiltä, joil­la tutk­i­ja ilmen­tää omaa arvo­maail­maansa. Ystäväpi­iri­i­ni kuu­luu eräs kokoomuk­sen jäsen, joka kyke­nee syväl­liseen pohd­in­taan ja keskustelu­un sekä toteut­taa elämässään erit­täin kulu­tuskri­it­tistä maail­manku­vaansa. Hylät­täisi­inkö väitöskir­ja, jos tuon ystäväni väitöstilaisuuteen?

    1. Tutk­i­ja Punavuores­ta: Ystäväpi­iri­i­ni kuu­luu eräs kokoomuk­sen jäsen, joka kyke­nee syväl­liseen pohd­in­taan ja keskustelu­un sekä toteut­taa elämässään erit­täin kulu­tuskri­it­tistä maail­manku­vaansa. Hylät­täisi­inkö väitöskir­ja, jos tuon ystäväni väitöstilaisuuteen? 

      Minäkin tun­sin ker­ran nuoru­udessani erään pohjoiskar­jalaisen putkimiehen, jon­ka kak­si suur­ta into­hi­moa elämässä oli­vat muske­liv­e­neet ja Søren Kierkegaardin filosofia. En tämän poh­jal­ta kuitenkaan vielä tek­isi johtopäätök­siä siitä, mikä on Kierkegaardin suo­sio pohjoiskar­jalais­ten putkimi­esten kesku­udessa yleisesti.

      1. Tom­mi Uschanov: Minäkin tun­sin ker­ran nuoru­udessani erään pohjoiskar­jalaisen putkimiehen, jon­ka kak­si suur­ta into­hi­moa elämässä oli­vat muske­liv­e­neet ja Søren Kierkegaardin filosofia. En tämän poh­jal­ta kuitenkaan vielä tek­isi johtopäätök­siä siitä, mikä on Kierkegaardin suo­sio pohjoiskar­jalais­ten putkimi­esten kesku­udessa yleisesti. 

        Jos minä väit­täisin, että putkimiehet eivät ole kiin­nos­tuneet Kierkegaardin filosofi­as­ta, ja esit­telisit tun­temasi putkimiehen min­ulle, jou­tu­isin myön­tämään ole­vani väärässä.

        Sinän­sä Koivu­lan väitös­tutkimuk­ses­sa ei väitet­ty aivan Soin­in­vaaran siteer­aa­mal­la taval­la. Taus­ta­muut­tu­jien ollessa vakioi­ta sen osajoukon, joka “kan­nat­taa kokoomus­ta”, kulu­tus­tot­tumuk­set eroa­vat muus­ta populaatiosta. 

        Väitet­tä on kovin help­po kri­ti­soi­da, kuten muutenkin kvan­ti­tati­ivisen tutkimuk­sen perus­teel­la tehtyjä deter­min­is­tisiä yleistyk­siä. Puoluei­ta kan­nate­taan ja puolueisi­in liitytään mitä eri­laisem­mista syistä — ja eri aikoina. 

        Mielekkääm­mältä tun­tuu hah­mot­taa puolueet jonkin­laisi­na “arvoverkkoina” — kuten Koivu­lakin tekee. Perus­suo­ma­laisen puolueen kannal­ta on kiin­nos­tavaa, että tuon puolueen arvoverkko näyt­tää laa­jen­tu­van mar­gin­aal­ista osak­si vas­tavir­taa: yhdek­si suurim­mista puolueista.

  8. Perus­suo­ma­laiset ovat hätäpuolue vuon­na 2019. Hätäti­lanne on pääl­lä taloudel­lis­es­ti ja kansankult­tuuril­lis­es­ti, kun väestön­vai­h­dos on käyn­nis­sä. Per­su­jen poli­it­ti­nen agen­da on vas­tus­taa väestön­vai­h­dos­ta ja taloudelli­nen lin­ja on vas­tus­taa velan­ot­toa ja pri­or­isoi­da val­tion­talous vain vält­tämät­tömimpi­in kohteisi­in, kos­ka muu­ta vai­h­toe­htoa ei ole, ottaen huomioon väestörakenne ja pyrkimys min­i­moi­da maa­han­muut­to. Kaik­ki muu on sekundääristä hei­dän agen­dal­la tulk­in­tani mukaan. Tämä agen­da tuli hyvin eduskun­tavaalien alla 2019 kuu­lu­vi­in ja he sai­vat ennenäkemät­tömän paljon kan­na­tus­ta myös koulute­tun väestön parista, tutkimusten, Suomen Uutis­ten ja HBL artikke­lin mukaan. 

    https://www.suomenuutiset.fi/yha-useampi-huippukoulutettu-aanestaa-perussuomalaisia/

    Vuon­na 2019 maail­man tila on hyvin hädä­nalainen. Poli­it­ti­nen kehi­tys ja kan­sain­vael­lus ovat luoneet hyvin vaar­al­lisen kehi­tysku­lun, jos­sa naa­puri­maa Ruot­sia pide­tään vaar­al­lise­na esimerkkinä. Kansal­lis­ro­mant­tis­es­ti nojaa­vat eivät kaipaa maa­han­muut­toa ja ain­oana vai­h­toe­htona on äänestää perus­suo­ma­laisia. Kyseessä on demokraat­tisen äänioikeu­den käyt­tö hätäti­lanteessa, jos­sa uhka menet­tää oma kieli ja kult­tuuri koetaan todel­lise­na. Jos nuoruuten­sa kaup­pakeskuk­ses­sa ei kuule enää nykyään Suomea, niin se lisää voimakkaasti toden­näköisyyt­tä äänestää maa­han­muut­tokri­it­tis­es­ti, mikä näkyy muun­muas­sa Itä-Helsingis­sä perus­suo­ma­lais­ten voimakkaana alueel­lise­na suosiona.

    Nyky-Perus­suo­ma­laiset läh­tivät liik­keelle 2017 eri­lais­es­ta tilanteesta ja myös eri­lais­es­ta maail­man­poli­it­tis­es­ta pis­teestä, jos­ta on vaikea ennus­taa men­estystie joka johti 2019 tsunami­in. Kuitenkin muiden puoluei­den näen­näis­demokraat­ti­nen näperte­ly tarkoit­taa, että on loogista, että sekä koulutet­tu, nyky-Perus­suo­ma­laisi­in mukaan hypän­nyt kansanosa, että myös aikaisem­pi, jopa kauhis­telta­van rasisti­nen osa mah­tuu osak­si nyky-Perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­japo­h­jak­si muo­dos­tunut­ta joukkoa. 

    Itseis­ar­vona isän­maal­lista tai kansal­lis­ro­mant­tista suun­taus­ta ei ole sel­l­aise­naan muil­la puolueil­la agen­das­sa valikoimas­sa. Kokoomus ajaa maa­han­muut­toa taloudel­li­sista syistä — vihreät ja vasem­mis­to human­itääri­sista. SDP ja Keskus­ta tas­apain­oilee kysymyk­sen ympäril­lä pop­ulis­tis­es­ti. Perus­suo­ma­laiset vas­taa­vat kysymyk­seen selkok­ielis­es­ti ja voimal­la, ja niin, että se puhut­telee kaikkia väestön­vai­h­dok­ses­ta surullisek­si tule­via. Kyse on kuitenkin vah­vas­ta iden­ti­teet­tiosas­ta suur­ta osaa kansalai­sista. Val­tio koetaan omana per­in­töo­maisuute­na, eikä sitä halu­ta jakaa tai luovut­taa muiden käyttöön. 

    Seu­raavak­si tul­laan näkemään Euroopas­sa kaksin­tais­telu kap­i­tal­is­tisen rahaeli­itin ja kansan välil­lä juuri tämän kysymyk­sen ympäril­lä. Eli­it­ti, val­ta­puolueet ja media tulee keskit­tämään voimansa nitistääk­seen uus­na­tion­al­is­min 2020 luvul­la. Tämä uus­na­tion­al­isti­nen hätähu­u­to, sen kaikenylit­tävä tärkeys, on evo­lu­ti­ivis­es­ti sisään­raken­net­tu omi­naisu­us, joka aktivoitues­saan tulee lait­ta­maan kam­poi­hin väestön­vai­h­dok­selle demokraat­tisin keinoin. Tul­laan näkemään paljon käden­vään­töä ja hash­tag­it tule­vat ole­maan rasis­mi, suvait­se­vaisu­us, sanan­va­paus, isän­maal­lisu­us jne. PS toden­näköis­es­ti luop­uu yri­tyk­ses­tä kam­meta suo­mi ulos Euroopan Union­ista, sil­lä EU sisäl­lä aate kas­vaa ja vaiku­tusyri­tys syödä jät­tiläi­nen, mon­en PS kansane­dus­ta­jan mielestä jo nyt liit­to­val­tio, hitaasti sisältäpäin, kuin rim­puilu ja toden­näköi­nen sirkuskaaos mikä Fixi­tistä seuraisi.

    PS on ide­ologi­nen, dis­rup­ti­ivi­nen puolue, ja sille on syn­tynyt maail­manke­hi­tyk­sen joh­dos­ta oma ekologi­nen demokraat­ti­nen tilauk­sen­sa. Jos Hal­la-aho lopet­taa PS joh­dos­sa, on toden­näköistä, että kan­na­tus tulee laske­maan, kos­ka 2019 Eduskun­tavaalien eri­ty­ispi­ir­teenä oli nimeno­maan vai­h­toe­hto­jen puute. Vain Hal­la-aho toi vai­h­toe­hdon pöytään — muut puolueet eivät onnis­tuneet tar­joa­maan vai­h­toe­htoa. Vihrei­den väsynyt, omaa kuplaa puhut­ta­va agen­da ei lop­ul­ta tuonut viher­jytkyä, vasem­mis­ton lievää kan­na­tus­nousua selit­tää nähdäk­seni mm. Yle ja HS toimit­ta­jankun­nan enenevä vasem­mis­to­laisu­us. Mitään eri­ty­istä, ajanko­htaista uut­ta ei muut puolueet mielestäni osan­neet tar­jo­ta kansalle 2019 Eduskun­tavaalien kam­pan­jois­sa. Jos val­ta­puolueet eivät tule tar­joa­maan vai­h­toe­htoa maa­han­muut­tokysymyk­sis­sä kansal­lis­ro­mant­tis­es­ti hyväksyt­tävässä muo­dos­sa, niin joko PS tai sen kaltaiset liik­keet tule­vat jatkos­sakin viemään val­ta­puoluei­den kan­na­tus­ta. Voin hyvin nähdä kehi­tysku­lun, jos­sa Keskus­tan rökäle­tap­pio alkaa ajaa Keskus­taa kohti tätä kansal­lis­ro­mant­tista ajat­telumaail­maa. Heil­lä on pitkä koke­mus maalais­ro­mant­tis­es­ta poli­ti­ikas­ta, joten sikäli voin nähdä että Keskus­ta saa kansan liik­keelle ajatuk­sel­la tule­vaisu­udessa hie­man saman­ta­paisel­la agen­da­paketil­la. Suomi­han on ikäänkuin Euroopan maaseu­tua, kokonaisuutena.

    1. KR: Voin hyvin nähdä kehi­tysku­lun, jos­sa Keskus­tan rökäle­tap­pio alkaa ajaa Keskus­taa kohti tätä kansal­lis­ro­mant­tista ajat­telumaail­maa. Heil­lä on pitkä koke­mus maalais­ro­mant­tis­es­ta poli­ti­ikas­ta, joten sikäli voin nähdä että Keskus­ta saa kansan liik­keelle ajatuk­sel­la tule­vaisu­udessa hie­man saman­ta­paisel­la agendapaketilla.

      Ei Keskustal­la tai­da olla muu­takaan mah­dol­lisu­ut­ta, kos­ka sen yri­tys yleis­puolueek­si karahti jälleen kiville. Sille ei oikein löy­dy sopi­vaa poli­tol­o­gista lokeroa kaupungeissa.

  9. “Olisi pitänyt sanoa, että kan­ta­suo­ma­lais­es­ta on mak­set­tu 17 vuot­ta lap­sil­isää ja hänet on koulutet­tu ilmaisek­si, kun taas työperäi­nen maa­han­muut­ta­ja muut­taa Suomeen työikäisenä. Sik­si hän on elämänkaar­ta ajatellen selkeä net­tomak­sa­ja vähän mata­lam­mal­lakin työllisyysasteella.”

    Kyl­lä, mutta… 

    Laskelmis­sa on jätet­ty kokon­aan huomiotta se, että läh­es aina työperäisen maa­han­muut­ta­jan mukana muut­taa hänen puolison­sa, jon­ka työl­lisyysaste on jotain aivan muuta.

    1. Laskelmis­sa on jätet­ty huomiotta myös se, että se työperäi­nen maa­han­muut­ta­ja on usein heikosti koulutet­tu ja kieli­taido­ton. HS:n artikke­li nepalilai­sista rav­in­toloista valaisee erästä aiheeseen liit­tyvää prob­lemati­ikkaa: vaik­ka orjakok­ki noin peri­aat­teessa paran­taa suo­ma­lais­ten hyv­in­voin­tia, ruo­ka tah­too tak­er­tua kurkku­un jos asia nousee tietoisuuteemme.

      1. Mihin perus­tuu väite, että työperäi­nen maa­han­muut­ta­ja on usein heikosti koulutet­tu. Miten hän siinä tapauk­ses­sa saa töitä? Ilman työ­paikkaa ei ole työperäi­nen maahanmuuttaja?

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Mihin perus­tuu väite, että työperäi­nen maa­han­muut­ta­ja on usein heikosti koulutet­tu. Miten hän siinä tapauk­ses­sa saa töitä? Ilman työ­paikkaa ei ole työperäi­nen maahanmuuttaja? 

        Esimerkki­ta­pauk­sen jo mainitsinkin, rav­in­tolois­sa hyväk­sikäytet­tävä työvoima. Kun työn­tekjiät eivät osaa paikallisia kieliä, eivätkä tunne työlain­säädän­töämme, hän­tä voinee sanoa heikosti koulute­tuk­si — vaik­ka hän osaakin lait­taa hyvää ruokaa ja tar­joil­la sen kohteliaasti. On toki ymmär­ret­tävää, että rav­in­toloiden kaikkia asi­akkai­ta tämä ei hait­taa, vaan edulli­nen hyvä ruo­ka maistuu. 

        Mut­ta työ­paikan tämä muut­ta­ja saa siten, että tekee 16-tun­tisia päiviä, tosi­asialli­nen palk­ka on pieni vaik­ka nimel­lis­es­ti työ­nan­ta­ja näyt­tää hoita­van velvoit­teen­sa, ja koti­maas­sa ole­va per­he voi olla alt­ti­ina uhkailuille mikäli maa­han­muut­ta­ja ei pysy riit­tävän työperäisenä juuri täl­lä työnantajalla.

        Noin yleisem­min työperäisen maa­han­muu­ton sotkem­i­nen tur­va­paikkamekanis­mi­in on jatku­vasti keskustelus­sa käytet­ty klisee. Puheet kul­ta­mu­nista ja kom­pe­tenssisateesta ja Balka­nil­la vaeltavista akavalai­sista eivät luo uskottavuutta. 

        Sarkasti­nen asen­teeni ei tarkoi­ta, että yleis­es­ti vas­tus­taisin työperäistä maa­han­muut­toa; olen palkkaa­vana esimiehenä rekry­toin­ut ulko­mail­ta jo yli 20 vuot­ta sit­ten, ja pidän tätä hyvänä vaik­ka se tarkoit­taakin lisää kil­pail­i­joi­ta oma­l­la osaamisalueel­lani (IT).

  10. Mus­ta on epävi­isas­ta levit­tää dis­in­for­maa­tio­ta, jon­ka mukaan Per­su­ja ja Hal­la-ahoa kan­nat­taisi­vat lähin­nä vihaiset ja viinaan­menevät työt­tömät punaniskat. 

    Fak­ta: Hal­la-aho oli Itä-Helsin­gin ohel­la mm. sel­l­ais­ten vihaisia työt­tömiä kal­jama­ho­ja kuhi­se­vien rasis­mipesäkkei­den kuin Punavuori, Kallio, Eira ja Kru­unuha­ka äänikuningas (kaikissa mah­tui top 4, esim. Kallio A:ssa oli ykkönen).

    https://www.vaalikone.fi/eduskunta2019/tulokset/aanestysalueet/091–011C

    Osmon tar­joa­mat seli­tyk­set — viha ja työmiehen kun­nia — eivät lainkaan riitä selit­tämään Per­su­jen mas­si­ivista 17.5% äänisaal­ista jon­ka he sai­vat siitä huoli­mat­ta, että menet­tivät puo­let parhaista ääni­har­avis­taan ja siitä huoli­mat­ta, että stig­man pelos­sa heille hakeu­tuu vähem­män hyviä ehdokkai­ta kuin muille puolueille. 

    Edelleen, Per­su­jen agen­dan kan­na­tus on toden­näköis­es­ti merkit­tävästi suurem­pi kuin mitä äänestys­tu­los antaa ymmärtää. Jos olete­taan, että “nor­maalil­la” ehdokas­ma­te­ri­aalil­la kan­na­tus olisi ollut vaik­ka 25%, niin voiko joku tosis­saan väit­tää että tämä kan­na­tus tulisi lähin­nä vihaisil­ta työt­tömiltä? Mik­si vihais­ten työt­tömien kan­na­tus edes ohjau­tu­isi juuri Persuille?

    Voisiko olla hedelmäl­lisem­pää pohtia myös sitä ilmeistä hypo­teesia, jon­ka mukaan Per­su­jen nousu joh­tu­isi oleel­lis­es­ti siitä, että merkit­tävä määrä ihmisiä kaikissa yhteiskun­talu­okissa suh­tau­tuu varauk­sel­lis­es­ti laa­jamit­taiseen ja nopeaan ei-työperäiseen maa­han­muut­toon tiety­istä, han­kalasti lib­er­aali­in Suomeen sovitet­tavis­sa ole­vista kulttuureista? 

    Tätä laa­jasti jaet­tua huol­ta ei voi kui­tata sil­lä, että juuri nyt tulee vain par­ituhat­ta tp-hak­i­jaa vuodessa. Kaik­ki asioista yhtään per­il­lä ole­vat tietävät että paine Afrikas­ta ja Lähi-idästä on kova ja kas­vaa jatku­vasti aluei­den väestö­jen räjähtäessä. 2015 taas nähti­in, että tuli­jamäärän kas­vaes­sa Euroop­pa on melko käde­tön tilanteen edessä. Het­kelli­nen rauhal­lisem­pi tilanne tuli­jamäärien suh­teen ei siis pitäisi olla minkään­lainen peruste sille, että ongel­ma voidaan taas unohtaa. 

    Jos tuo ilmeinen hypo­teesi osuu oikeaan, voi sit­ten järkevältä poh­jal­ta pohtia ratkaisu­ja ongelmi­in. Jos sen sijaan jatke­taan sen kuvit­telemista että Per­su­jen kan­na­tus johtuu lähin­nä “vihas­ta” ja työt­tömyy­destä, menevät poli­it­tiset ratkaisuyri­tyk­set hel­posti metsään.

    1. Rogue: Mus­ta on epävi­isas­ta levit­tää dis­in­for­maa­tio­ta, jon­ka mukaan Per­su­ja ja Hal­la-ahoa kan­nat­taisi­vat lähin­nä vihaiset ja viinaan­menevät työt­tömät punaniskat.

      Fak­ta: Hal­la-aho oli Itä-Helsin­gin ohel­la mm. sel­l­ais­ten vihaisia työt­tömiä kal­jama­ho­ja kuhi­se­vien rasis­mipesäkkei­den kuin Punavuori, Kallio, Eira ja Kru­unuha­ka äänikuningas (kaikissa mah­tui top 4, esim. Kallio A:ssa oli ykkönen).

      Tämä H‑a:n äänikuninku­u­den hehku­tus käy sietämät­tömäk­si. Monille vaal­i­matem­ati­ik­ka on sen ver­ran haas­tavaa, että hei­dän ei tarvitse edes suorit­taa tässä kohtaa itsepetos­ta, jot­ta voisi­vat uskoa H‑a:n jol­lakin tapaa “voit­ta­neen” vaalit.

      Ain­oa fak­ta mil­lä on minkään val­takun­nan merk­i­tys­tä on per­su­jen kokon­aiskan­na­tus, joka oli Helsingis­sä vaa­ti­ma­ton­ta. Kaartinkaupungis­sa, joka on todel­la oikeis­to­lainen kaupungi­nosa, PS:n kan­na­tus jäi alle 6%:n. Se, että melkein kaik­ki per­su­jen Helsin­gin äänet jakau­tu­i­v­at H‑a:lle ker­too lähin­nä siitä, kuin­ka vähän PS:n äänestäjät tun­te­vat mui­ta ehdokkai­ta. Se, että Helsin­gin äänikuninkaak­si nousee helsinkiläisit­täin pikkupuolueen ehdokas on toki kuriosi­teet­ti, mut­ta ei mikään syy voitonriemuun.

      1. And here we go again: “Monille vaal­i­matem­ati­ik­ka on sen ver­ran haastavaa…”

        Kuin­ka mon­ta jytkyä tai tsunamia tai ihan vain per­su­jen vaalivoit­toa pitää nähdä, jot­ta usko­taan että tuo “te olette ihan tyh­miä” ei ole kovin hyvä argu­ment­ti vaalikampanjoinnissa?

  11. Kyl­lä Hal­la-aho han­k­ki kan­nat­ta­jia myös selkeäl­lä ja jär­keen käyväl­lä ilmastopoli­ti­ikallaan. Hän ei kieltänyt ilmas­to­muu­tos­ta, mut­ta korosti, ettei Suomen tarvitse tehdä enem­pää kuin muiden. “Vaik­ka Suo­mi tek­isi mitä tahansa, ei se maail­maa pelastaisi.”

    Tiedosta­van eli­itin hyvää tarkoit­tanut ilmas­tokeskustelu meni pahasti laukalle: Hakku­ut, ben­sa- ja diese­lau­tot, lentovero, lihavero jne. Per­sut kerä­sivät tästä pis­teet koti­in. He sai­vat paljon kan­na­tus­ta maaseudul­la, jos­sa heistä tuli uusi SMP.

    1. Tapio:
      Kyl­lä Hal­la-aho han­k­ki kan­nat­ta­jia myös selkeäl­lä ja jär­keen käyväl­lä ilmastopoli­ti­ikallaan. Hän ei kieltänyt ilmas­to­muu­tos­ta, mut­ta korosti, ettei Suomen tarvitse tehdä enem­pää kuin muiden. “Vaik­ka Suo­mi tek­isi mitä tahansa,ei se maail­maa pelastaisi.”

      Suo­ma­lais­ten tarvit­see itse asi­as­sa tehdä paljon enem­män kuin hyvin suuren osan maail­man ihmi­sistä, kos­ka suo­ma­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on yksi maail­man suurim­mista. Suo­ma­lais­ten elin­tavoil­la ja kulu­tus­tot­tumuk­sil­la tarvit­taisi­in 3,8 maapalloa.

      Ylen toimit­ta­ja kysyi ten­tis­sä PS:n puheen­jo­hta­jal­ta kom­ment­tia tähän. Kuvaavaa on, että puheen­jo­hta­ja joko ei ymmärtänyt kysymys­tä tai ei halun­nut vas­ta­ta siihen.

      1. Koti-isä: Suo­ma­lais­ten tarvit­see itse asi­as­sa tehdä paljon enem­män kuin hyvin suuren osan maail­man ihmi­sistä, kos­ka suo­ma­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on yksi maail­man suurim­mista. Suo­ma­lais­ten elin­tavoil­la ja kulu­tus­tot­tumuk­sil­la tarvit­taisi­in 3,8 maapalloa.

        Ylen toimit­ta­ja kysyi ten­tis­sä PS:n puheen­jo­hta­jal­ta kom­ment­tia tähän. Kuvaavaa on, että puheen­jo­hta­ja joko ei ymmärtänyt kysymys­tä tai ei halun­nut vas­ta­ta siihen.

        Tot­ta! Tuo Hal­la-ahon viesti vain upposi äänestäji­in parem­min kuin WWF:n viesti.

      2. Koti-isä: Suo­ma­lais­ten tarvit­see itse asi­as­sa tehdä paljon enem­män kuin hyvin suuren osan maail­man ihmi­sistä, kos­ka suo­ma­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on yksi maail­man suurim­mista. Suo­ma­lais­ten elin­tavoil­la ja kulu­tus­tot­tumuk­sil­la tarvit­taisi­in 3,8 maapalloa.

        Yksinker­tais­tavil­la mittareil­la on omat ongel­mansa. Esim. tämän WWF:n mit­tarin kohdal­la olen huo­man­nut, että mon­et järkevät ihmiset luke­vat sen niin, että suo­ma­laiset kulut­ta­vat vuodessa 3,8 maa­pal­loa. Ter­ve­järk­isinä ihmis­inä he pitävät sitä hölyn­pö­lynä ja epäilevät vähän kaikkea, jopa IPPC:n viestintää.

        Tuo WWFn maa­pal­lomit­tari altistaa itsen­sä myös hal­la-aho­laiseen vas­taisku­un: Jos maa­pal­lon maa-aluei­den keskimääräi­nen asukasti­heys olisi sama kuin Suomes­sa, pien­in­täkään ongel­maa ei olisi. Eli vään­nä siinä kättä!

        Jot­ta ei tulisi väärinkäsi­tys­tä, pidän täysin todis­tet­tuna, että maa­pal­lo on läm­pen­emässä, mis­tä seu­raa taa­tusti merkit­täviä ongelmia. Itse en osaa kor­jauskeino­ja arvot­taa muil­ta osin, kuin että toivon ydin­voiman käytön kasvua stabi­ileis­sa OECD-maissa. 

        Toiv­ot­tavasti tiede pääsee pikku hil­jaa kohta­laiseen yhteiseen ymmär­ryk­seen päästöistä ja nieluista. Huolestut­taval­ta tosin näyttää.

      3. Tapio: Jos maa­pal­lon maa-aluei­den keskimääräi­ne­na­sukasti­heys olisi sama kuin Suomessa,pienintäkään ongel­maa ei olisi.

        Ja kun ongel­ma on, saadaan pian lait­taa rautaa rajalle, jos halu­taan pitää ihmiset loitol­la tästä siinä mielessä harv­inais­es­ta maa­pal­lon osas­ta, että tääl­lä ilmas­ton­muu­tok­sen paikalliset vaiku­tuk­set ovat osit­tain jopa posi­ti­ivisia. Kun ensin on saatet­tu elämä mukavak­si taval­la, joka edel­lyt­tää kestämätön­tä uusi­u­tu­mat­tomien raa­ka-ainei­den jatku­vaa käyttöä.

        Hol­lan­nin asukasti­hey­del­lä Suomes­sa olisi noin 100 miljoon­aa asukasta.

      4. Tapio: . Kun ensin on saatet­tu elämä mukavak­si taval­la, joka edel­lyt­tää kestämätön­tä uusi­u­tu­mat­tomien raa­ka-ainei­den jatku­vaa käyttöä.

        Hol­lan­nin asukasti­hey­del­lä Suomes­sa olisi noin 100 miljoon­aa asukasta.

        Tapio: Tot­ta! Tuo Hal­la-ahon viesti vain upposi äänestäji­in parem­min kuin WWF:n viesti.

        Koti-isä: Suo­ma­lais­ten tarvit­see itse asi­as­sa tehdä paljon enem­män kuin hyvin suuren osan maail­man ihmi­sistä, kos­ka suo­ma­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on yksi maail­man suurim­mista. Suo­ma­lais­ten elin­tavoil­la ja kulu­tus­tot­tumuk­sil­la tarvit­taisi­in 3,8 maapalloa.

        Ylen toimit­ta­ja kysyi ten­tis­sä PS:n puheen­jo­hta­jal­ta kom­ment­tia tähän. Kuvaavaa on, että puheen­jo­hta­ja joko ei ymmärtänyt kysymys­tä tai ei halun­nut vas­ta­ta siihen.

        Tuor­ein tilas­to, johon tuo maa­pal­lomit­tarikin perus­tuu, on vuodelta 2014. 5 vuodessa Suomen kulu­tus on muut­tunut. Voi olla että Kiina on men­nyt meistä ohi, ja että Intia on uusi Kiina.

        Suomen eko­tas­apaino puolestaa on yksi maail­man parhaista. Esimerkik­si Intia tuo­hoaa ihan itse omaa eko­tas­apain­oaan, jo sil­lä kulu­tuk­sel­la, joka sil­lä tuos­sa van­has­sa tilas­tossa on.

        http://data.footprintnetwork.org/#/

      5. Koti-isä: Suo­ma­lais­ten tarvit­see itse asi­as­sa tehdä paljon enem­män kuin hyvin suuren osan maail­man ihmi­sistä, kos­ka suo­ma­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on yksi maail­man suurim­mista. Suo­ma­lais­ten elin­tavoil­la ja kulu­tus­tot­tumuk­sil­la tarvit­taisi­in 3,8 maapalloa.

        Ylen toimit­ta­ja kysyi ten­tis­sä PS:n puheen­jo­hta­jal­ta kom­ment­tia tähän. Kuvaavaa on, että puheen­jo­hta­ja joko ei ymmärtänyt kysymys­tä tai ei halun­nut vas­ta­ta siihen. 

        Toimit­ta­ja kysyi väärin. Hän sanoi “Suo­ma­laiset kulut­ta­vat 3,6 maa­pal­loa”, ja sai täl­lä Hal­la-Ahon ymmär­ret­tävästi hämilleen. Hal­la-Aho kyl­lä vas­tasi, sanois­inko soin­in­vaar­alais­es­ti, että globaalis­sa ongel­mas­sa globaalit toimet pitäisi suun­na­ta sinne, mis­sä ne on kus­tan­nuste­hokkaimpia ja vaikuttavimpia.

      6. Koti-isä: Suo­ma­lais­ten elin­tavoil­la ja kulu­tus­tot­tumuk­sil­la tarvit­taisi­in 3,8 maapalloa. 

        Täl­lais­es­ta jos­sit­telus­ta ei voi loogis­es­ti johtaa päätelmää, että suo­ma­lais­ten tulisi muut­taa elin­tapo­jaan, jos halut­taisi­in kulut­taa korkein­taan yksi maa­pal­lo. Riit­tää nimit­täin, että jokainen kansa hallinnoi oman alueen­sa resursse­ja kestävästi, elää alueen­sa resurssien mukaises­ti, muiden kanssa kaup­paa käy­den. Suomes­sa bioka­p­a­siteet­ti on ekol­o­gista jalan­jälkeä suurem­pi, joten suo­ma­laiset ovat hoi­ta­neet leiviskän­sä esimerkil­lis­es­ti — toisin on mon­es­sa muus­sa maassa.

      7. Aika ajatel­la: Täl­lais­es­ta jos­sit­telus­ta ei voi loogis­es­ti johtaa päätelmää, että suo­ma­lais­ten tulisi muut­taa elin­tapo­jaan, jos halut­taisi­in kulut­taa korkein­taan yksi maa­pal­lo. Riit­tää nimit­täin, että jokainen kansa hallinnoi oman alueen­sa resursse­ja kestävästi, elää alueen­sa resurssien mukaises­ti, muiden kanssa kaup­paa käyden.

        Ilmastopäästö­jen kanssa tuol­laiseen argu­ment­ti­in ei voi tukeu­tua sil­lä ne eivät nou­da­ta val­tio­den rajo­ja vaan vaikut­ta­vat globaalisti.

      8. Ossi Sare­so­ja: Ilmastopäästö­jen kanssa tuol­laiseen argu­ment­ti­in ei voi tukeu­tua sil­lä ne eivät nou­da­ta val­tio­den rajo­ja vaan vaikut­ta­vat globaalisti.

        Argu­ment­ti on oleel­lisil­ta osil­taan sama: jokainen (valtio/kansa) nielköön sen minkä päästää.

      9. Koti-isä: Suo­ma­lais­ten tarvit­see itse asi­as­sa tehdä paljon enem­män kuin hyvin suuren osan maail­man ihmi­sistä, kos­ka suo­ma­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on yksi maail­man suurim­mista. Suo­ma­lais­ten elin­tavoil­la ja kulu­tus­tot­tumuk­sil­la tarvit­taisi­in 3,8 maapalloa.

        Onnek­si koko maa­pal­lo ei asu maail­man toisek­si pohjoisim­man pääkaupun­gin pohjois­puolel­la. Jos kaik­ki eläisivät/olisivat eläneet kuin suo­ma­laiset ei tarvit­taisi edes kymme­ne­sosaa maa­pal­loa. Toi väite on kumot­to niin mon­ta tuhat­ta ker­taa, että sen tois­ton voisi lopet­taa kuten pakko­ruotsinkin puolustelut.

      10. Frank: Jos kaik­ki eläisivät/olisivat eläneet kuin suo­ma­laiset ei tarvit­taisi edes kymme­ne­sosaa maapalloa.

        Vähän on vaikea nähdä, miten noin olisi. Jos kaik­ki eläi­sivät kuten suo­ma­laiset, nousi­si­vat kasvihuonepäästöt.

        Frank: Toi väite on kumot­to niin mon­ta tuhat­ta ker­taa, että sen tois­ton voisi lopet­taa kuten pakko­ruotsinkin puolustelut.

        Pelkkä väite, että se on kumot­tu, ei ole kovin uskot­ta­va. Voisit pistää jotain viitet­tä, jos tuol­lainen kumoami­nen jostain löytyy.

      11. Ossi Sare­so­ja: Vähän on vaikea nähdä, miten noin olisi. Jos kaik­ki eläi­sivät kuten suo­ma­laiset, nousi­si­vat kasvihuonepäästöt.

        Pelkkä väite, että se on kumot­tu, ei ole kovin uskot­ta­va. Voisit pistää jotain viitet­tä, jos tuol­lainen kumoami­nen jostain löytyy.

        Frank viitan­nee luon­non­va­ro­jen käyt­töön: Suomen bioka­p­a­siteet­ti on ekol­o­gista jalan­jälkeä suurem­pi (toisin kuin mon­en muun maan).

        Kasvi­huonekaa­su­jen osalta Suo­mi on net­topäästäjä eikä siten ihanteelli­nen malli, ellei sit­ten tarkastel­la net­topäästöjä suh­teessa pin­ta-alaan tms.

      12. Frank: Jos kaik­ki eläisivät/olisivat eläneet kuin suo­ma­laiset ei tarvit­taisi edes kymme­ne­sosaa maapalloa.

        Suo­ma­lais­ten elin­tavoil­la tarvit­taisi­in viimeisim­män arvion mukaan noin 3,8 maa­pal­loa. Hiilid­iok­si­di kun ei kun­nioi­ta edes kansal­lis­val­tioiden rajoja.

        Kieltämät­tä on outoa, että edes täl­laises­sa eri­tyisen har­vaan asu­tus­sa korkean koulu­tus­ta­son maas­sa, jos­sa läm­pöti­la on aina siedet­tävät alle 30 astet­ta, jol­loin ilmas­toin­tia ei tarvi­ta, ei ole pystyt­ty (lue halut­tu) kehit­tää luon­non sietokyvyn kannal­ta kestävää tapaa elää.

      13. Koti-isä: Suo­ma­lais­ten elin­tavoil­la tarvit­taisi­in viimeisim­män arvion mukaan noin 3,8 maa­pal­loa. Hiilid­iok­si­di kun ei kun­nioi­ta edes kansal­lis­val­tioiden rajoja.

        Käsität elin­ta­vat kovin sup­peasti. Elin­tapoi­hin kuu­luu liikakan­soituk­sen vält­tämi­nen, met­sien kestävä hoit­a­mi­nen yms. Suo­ma­laisil­la elin­tavoil­la maa­pal­lol­la olisi ihmisiä noin 1 mrd, joten noin 0,5 maa­pal­loa riittäisi.

      14. Aika ajatel­la: Elin­tapoi­hin kuu­luu liikakan­soituk­sen välttäminen

        Suomen väestöti­heys on alhaisem­pi kuin Kiinan tai Int­ian lähin­nä, kos­ka Kiina ja Intia ovat parem­paa maat­alousaluet­ta kuin Suo­mi. Se on se, joka his­to­ri­an saatossa on yleen­sä määrän­nyt eri aluei­den suh­teel­liset väestömäärät. Suh­teet eivät ole kauheasti muut­tuneet (vaik­ka poikkeuk­si­akin siihen on).

        Ei ole järkevää sanoa, että olisi jotenkin reilua, että Suo­ma­laiset saisi­vat kulut­taa enem­män per naa­ma kuin Kiinalaiset ja Intialaiset vain, kos­ka suo­ma­laisil­la on enem­män maa­ta per naa­ma. Alhaisem­pi väestön­ti­heys on lähin­nä his­to­ri­an ja maanti­eteen oikku eikä jotain, mis­tä pitäisi eri­tyis­es­ti palki­ta. Var­maan muutkin maat ja alueet voisi­vat kek­siä jonkin ad hoc tekosyyn, jon­ka perus­teel­la juuri hei­dän tarvit­sisi rajoit­taa päästöjään vähem­män kuin muiden.

      15. Ossi Sare­so­ja:
        Ei ole järkevää sanoa, että olisi jotenkin reilua, että Suo­ma­laiset saisi­vat kulut­taa enem­män per naa­ma kuin Kiinalaiset ja Intialaiset vain, kos­ka suo­ma­laisil­la on enem­män maa­ta per naama. 

        On sikäli järkevää, että nyt puhut­ti­in elämis­es­tä “suo­ma­lais­ten taval­la”. Jos et halua kat­soa vai liikakan­soit­tamisen vält­tämistä, voidaan tarkastel­la bioka­p­a­siteet­tia ja ekol­o­gista jalan­jälkeä. Tässäkin ver­tailus­sa maa hyö­tyy siitä, että ihmisiä on vähän suh­teessa maan tar­joami­in resurs­sei­hin. On reilua, että väkimäärän kas­vat­ta­mi­nen vähen­tää nup­piko­htaisia resursse­ja (ainakin luonnonvaroja).

      16. Koti-isä: Suo­ma­lais­ten elin­tavoil­la tarvit­taisi­in viimeisim­män arvion mukaan noin 3,8 maa­pal­loa. Hiilid­iok­si­di kun ei kun­nioi­ta edes kansal­lis­val­tioiden rajoja.

        Kieltämät­tä on outoa, että edes täl­laises­sa eri­tyisen har­vaan asu­tus­sa korkean koulu­tus­ta­son maas­sa, jos­sa läm­pöti­la on aina siedet­tävät alle 30 astetta,jolloin ilmas­toin­tia ei tarvi­ta, ei ole pystyt­ty (lue halut­tu) kehit­tää luon­non sietokyvyn kannal­ta kestävää tapaa elää.

        Mut­ta nähdäk­seni ollaan kyl­lä yritet­ty ihan tosis­saan. Itsekin olen toimin­ut näin ammatil­li­sis­sa kehi­tys­te­htävis­sä sit­ten vuo­den 1973 ener­giakri­isin. Näin taak­sepäin tarkastel­tuna tulos ei ole kuitenkaan kovin kaksi­nen. Vaan muu maail­ma on vas­ta nyt heräämässä. Liian myöhäänkö?

      17. Frank: Jos kaik­ki eläisivät/olisivat eläneet kuin suo­ma­laiset ei tarvit­taisi edes kymme­ne­sosaa maapalloa. 

        Jos tääl­lä on elet­ty esi­te­ol­lisel­la ajal­la hyvin alkeel­lis­es­ti että se ei ole vaikut­tanut ekol­o­giseen tas­apain­oon juuri mitenkään väkirikkaampi­in mai­hin ver­rat­tuna, niin se ei merk­itse sitä että saamme jälki­te­ol­lise­na aikana kulut­taa luon­non­resursse­ja nyt enem­män kuin muut.

      18. R.Silfverberg: Jos tääl­lä on elet­ty esi­te­ol­lisel­la ajal­la hyvin alkeel­lis­es­ti että se ei ole vaikut­tanut ekol­o­giseen tas­apain­oon juuri mitenkään väkirikkaampi­in mai­hin ver­rat­tuna, niin se ei merk­itse sitä että saamme jälki­te­ol­lise­na aikana kulut­taa luon­non­resursse­ja nyt enem­män kuin muut.

        Sopisiko näin: saamme kulut­taa luon­non­resursse­ja niin paljon kuin meil­lä niitä on? (Jos meil­lä on enem­män resursse­ja nup­pia kohden, saamme myös kulut­taa enem­män resursse­ja nup­pia kohden.)

      19. Sopisiko näin: saamme kulut­taa luon­non­resursse­ja niin paljon kuin meil­lä niitä on? 

        Kos­keeko tämä myös öljyä?

      20. Osmo Soin­in­vaara: Kos­keeko tämä myös öljyä?

        Myös se, jol­la öljyä on, saa öljyn­sä kulut­taa tai muille myy­dä. Mut­ta tietenkään ei saa aiheut­taa hait­taa muille, eli omat päästöt on itse nieltävä (tai sit­ten ostet­ta­va nielu­palvelu­ja muil­ta). Muis­tut­taisin, että keskusteli lähti liik­keelle mon­en maa­pal­lon kulut­tamis­es­ta, ei niinkään kasvi­huonepäästö­jen hillitsemisestä.

      21. Aika ajatel­la: Muis­tut­taisin, että keskusteli lähti liik­keelle mon­en maa­pal­lon kulut­tamis­es­ta, ei niinkään kasvi­huonepäästö­jen hillitsemisestä.

        Tässä “resurssien kulut­tamisel­la” viitat­ti­in var­maankin pikem­minkin ympäristöhait­toi­hin eikä niinkään siihen, että jokin luon­non­va­ra loppuisi.

      22. Ossi Sare­so­ja: Tässä “resurssien kulut­tamisel­la” viitat­ti­in var­maankin pikem­minkin ympäristöhait­toi­hin eikä niinkään siihen, että jokin luon­non­va­ra loppuisi.

        Oikeas­t­aan taide­taan viita­ta sekä uusi­u­tu­vien luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen että kasvi­huonepäästö­jen nielemiseen. Yliku­lu­tus­päivä on las­ket­tu Glob­al Foot­print Net­workin tutkimusten perus­teel­la. Kar­tas­ta näemme, että oikeasti Suo­mi on hoi­tanut leiviskän­sä hyvin (vihreänä), kun taas moni muu maa huonos­ti (punaise­na). Suomen resurssit jaet­tuna suo­ma­lais­ten määräl­lä ovatkin paljon suurem­mat kuin maa­pal­lon resurssit jaet­tuna kaikkien ihmis­ten määräl­lä; tämä selit­tää “suo­ma­lais­ten aikaisen yliku­lu­tus­päivän” — kaikil­la ei ole varaa elää kuten suomalaisella.

      23. Aika ajatel­la: Suomen resurssit jaet­tuna suo­ma­lais­ten määräl­lä ovatkin paljon suurem­mat kuin maa­pal­lon resurssit jaet­tuna kaikkien ihmis­ten määrällä

        Mut­ta ilmake­hä on koko maa­pal­lon jaet­tu resurssi eikä voi laskea mitään eri­ty­istä Suomen osu­ut­ta siitä. (Eri asia on sit­ten vaik­ka kuparikai­vok­set tai poh­javesi tms.)

      24. Ossi Sare­so­ja: Mut­ta ilmake­hä on koko maa­pal­lon jaet­tu resurssi eikä voi laskea mitään eri­ty­istä Suomen osu­ut­ta siitä. 

        Eikä tarvit­sekaan laskea. Yliku­lu­tuk­sen suh­teen bioka­p­a­siteetin ja ekol­o­gisen jalan­jäl­jen ero­tus ker­too Suomen ole­van hyvis­ten joukos­sa. Tästä syys­tä “suo­ma­lais­ten aikaisen yliku­lu­tus­päivän” uuti­soin­ti on ollut harhaan­jo­htavaa, pro­pa­gan­dis­tista, jopa vilpil­listä — sehän on las­ket­tu niin, että jos jokainen kulut­taisi kuin suo­ma­lainen (kun oikeasti ei jokaisen pidä kulut­taa, kun ei jokaisel­la ole yhtä paljon resursse­ja kuin suo­ma­laisel­la, ja tähän ei tarvi­ta “osu­ut­ta ilmakehästä” ).

      25. Aika ajatel­la: Mut­ta tietenkään ei saa aiheut­taa hait­taa muille, eli omat päästöt on itse nieltävä (tai sit­ten ostet­ta­va nielu­palvelu­ja muilta).

        Mut­ta ne on sit­ten kanssa nieltävä itse (samas­sa määrin kuin kaikkien muidenkin). Mitään luon­nol­lisia nielu­ja, joi­ta ei ole itse saatu aikaan ja jot­ka vain sat­tuvat sijait­se­maan omien rajo­jen sisäl­lä, ei las­ke­ta eri­tyis­es­ti millekään maalle, kos­ka ne eivät ole minkään maan aikaansaannosta.

      26. Ossi Sare­so­ja: Mut­ta ne on sit­ten kanssa nieltävä itse (samas­sa määrin kuin kaikkien muidenkin). Mitään luon­nol­lisia nielu­ja, joi­ta ei ole itse saatu aikaan ja jot­ka vain sat­tuvat sijait­se­maan omien rajo­jen sisäl­lä, ei las­ke­ta eri­tyis­es­ti millekään maalle, kos­ka ne eivät ole minkään maan aikaansaannosta.

        Tästä kir­joitinkin jo perus­teel­lisem­min toiseen ketju­un. Ensim­mäiseen väit­teeseesi yhdyn, toiseen en: ei Nor­jakaan ole saanut öljyään “itse aikaan”; met­sien tai soiden hävit­tämät­tä jät­tämi­nenkin on taval­laan “aikaansaan­nos” — ei siis vaiku­ta kestävältä tämä lähestymistapasi.

      27. Aika ajatel­la: Ensim­mäiseen väit­teeseesi yhdyn, toiseen en: ei Nor­jakaan ole saanut öljyään “itse aikaan”;

        Nor­ja ei ole saanut itse öljyä aikaan, mut­ta en näe, mik­si tuon analo­gian pitäisi johtaa johtopäätök­seen, että ei itse aikaansaadut hiilin­ielut pitäisi laskea sen maan hiil­i­taseeseen, jon­ka sisäl­lä ne sat­tuvat sijait­se­maan. En edelleen hyväksy tuol­laista tekosyytä vähen­nyk­sistä lais­tamiseen. Jos tuo mainit­se­masi analo­gia pätee, niin mielestäni johtopäätös olisi päin­vas­tainen, eli on taval­laan epäreilua, että Nor­ja saa yksin pitää öljy­tuot­ton­sa. En kuitenkaan jak­sa alkaa aja­maan muu­tos­ta öljy­tu­lo­jen globaali­in jakoon, kos­ka niiden keskit­tymi­nen joillekin maille ei ole yhtä haitallista koko maa­pal­lolle kuin ilmastopäästöt. Sinä voit tietenkin yrit­tää sitä, jos jak­sat. Tärkein­tä on saa­da päästöt kuri­in eikä ryhtyä anta­maan tekosy­itä, mik­si juuri mei­dän tarvit­sisi tehdä vähem­män kuin muiden.

        Aika ajatel­la: met­sien tai soiden hävit­tämät­tä jät­tämi­nenkin on taval­laan “aikaansaan­nos”

        Luon­nol­lis­ten nielu­jen heiken­tämi­nen pitää sit­ten vain laskea samoin kuin varsi­naiset päästöt.

      28. Ossi Sare­so­ja: En edelleen hyväksy tuol­laista tekosyytä vähen­nyk­sistä lais­tamiseen. Jos tuo mainit­se­masi analo­gia pätee, niin mielestäni johtopäätös olisi päin­vas­tainen, eli on taval­laan epäreilua, että Nor­ja saa yksin pitää öljy­tuot­ton­sa. En kuitenkaan jak­sa alkaa aja­maan muu­tos­ta öljy­tu­lo­jen globaali­in jakoon, kos­ka niiden keskit­tymi­nen joillekin maille ei ole yhtä haitallista koko maa­pal­lolle kuin ilmastopäästöt. Sinä voit tietenkin yrit­tää sitä, jos jak­sat. Tärkein­tä on saa­da päästöt kuri­in eikä ryhtyä anta­maan tekosy­itä, mik­si juuri mei­dän tarvit­sisi tehdä vähem­män kuin muiden. 

        Se ei ole tekosyy vaan seu­raus luon­non­va­ro­jen omis­tu­soikeu­den peri­aat­teesta. Tämän peri­aat­teen mukaan ei ole epäreilua se, että Nor­ja saa pitää yksin öljy­tu­lon­sa tai se että suo­ma­laiset saa­vat noin vain naut­tia puh­taista vesistään (jotenkin kom­pen­soimat­ta sitä muille). Kos­ka kan­natan tuo­ta peri­aatet­ta, en tokikaan yritä toimia sen hylkäämiseksi. 

        Olen samaa mieltä siitä, että on tärkeää (jopa “tärkein­tä”) saa­da päästöt kuri­in. Täysimääräi­nen hyvit­tämi­nen hiilin­ieluista ei ole vas­toin tuo­ta päämäärää. Se ei pienen­nä kan­nustei­ta min­i­moi­da päästöjä. Jos nimit­täin Suo­mi pääsee hiilinegati­ivisek­si, se voi tien­ata, kun muut maat joutu­vat osta­maan nielu­palvelu­ja hiilineu­traa­lik­si päästäkseen.

      29. Aika ajatel­la: Täysimääräi­nen hyvit­tämi­nen hiilin­ieluista ei ole vas­toin tuo­ta päämäärää. Se ei pienen­nä kan­nustei­ta min­i­moi­da päästöjä. Jos nimit­täin Suo­mi pääsee hiilinegati­ivisek­si, se voi tien­ata, kun muut maat joutu­vat osta­maan nielu­palvelu­ja hiilineu­traa­lik­si päästäkseen.

        En toki vas­tus­ta sitä, jos tuon muo­toinen kan­sain­vä­li­nen päästökaup­pasys­tee­mi saataisi­in aikaisek­si, kun­han globaalit päästöra­joituk­set saadaan tarpeek­si tiukoik­si. (Toisaal­ta tuon kaltaista sys­teemiä ei olisi myöskään syytä vas­tus­taa, jos se olisi sel­l­ainen, että Suomen ja muiden maid­en (luon­nol­lis­ten) hiilin­ielu­jen tuot­to jaet­taisi­in jotenkin muuten kuin niiden sijain­ti­maan perusteella.)

        Mut­ta tois­taisek­si tuol­laista kan­sain­välistä pakot­tavaa sys­teemiä ei ole. Point­ti­ni oli, että sel­l­aisen puuttues­sa ei pitäisi vas­tus­taa Suomes­sa päästövähen­nyk­siä (kuten esim lentoli­iken­teen kovem­paa verot­tamista) sil­lä veruk­keel­la, ettei suo­ma­lais­ten tarvitse tehdä sel­l­aista, kos­ka Suomes­sa sat­tuu sijait­se­maan hiilinieluja.

        Saat­taa olla, ettei sin­un tavoit­teena ollut vas­tus­taa vaikka­pa lentoveroa tai vas­taavaa hiilin­ielu­jen perus­teel­la, mut­ta sel­l­aisia kom­ment­te­ja olen kuul­lut muualla.

      30. Ossi Sare­so­ja: Mitään luon­nol­lisia nielu­ja, joi­ta ei ole itse saatu aikaan ja jot­ka vain sat­tuvat sijait­se­maan omien rajo­jen sisäl­lä, ei las­ke­ta eri­tyis­es­ti millekään maalle, kos­ka ne eivät ole minkään maan aikaansaannosta. 

        Yhteis­maan ongel­ma. Jos luon­nol­lisia nielu­ja ei las­ke­ta millekään yksit­täiselle maalle, mail­la ei ole myöskään kan­nustin­ta (altru­is­min ja luon­non­suo­jelullis­ten syi­den lisäk­si) luon­non hiilin­ielu­jen säi­lyt­tämiseen. Tämä ei koske pelkästään Suomea ja mui­ta pohjoisia met­sä­talous­mai­ta, vaan myös tropi­ikissa kan­nat­taa ennem­min jyrätä sademet­sä sileäk­si ja istut­taa jonkin ajan päästä paikalle sopi­va puu­plan­taasi, niin taloudel­lisen hyö­dyn lisäk­si ropisee pis­teitä “hiilin­ielu­jen lisäämisestä”.

      31. kiis­ki. Luon­nol­lisen nielun jyräämis­es­tä saa “sakkoa”, mut­ta rantaval­tioille esimerkik­si ei hyvitetä merten nielus­ta mitään.

      32. Osmo Soin­in­vaara:
        kiis­ki. Luon­nol­lisen nielun jyräämis­es­tä saa “sakkoa”, mut­ta rantaval­tioille esimerkik­si ei hyvitetä merten nielus­ta mitään.

        Nielu­jen vähen­tämis­es­tä pitääkin saa­da sakkoa, täs­mälleen jyrä­tyn nielun ver­ran. Vas­taavasti nielu­jen lisäämis­es­tä pitää saa­da hyvistys­tä täs­mälleen lisäyk­sen ver­ran. Nämä molem­mat seikat tule­vat kun­toon, kun yksinker­tais­es­ti sakotetaan/hyvitetään täs­mälleen suh­teessa net­topäästöi­hin (päästö­jen ja nielu­jen erotukseen). 

        Rantaval­tioi­ta ei ken­ties vielä hyvitetä eikä sakote­ta rantavesien­sä net­topäästö­jen mukaises­ti. Mut­ta pitäisi hyvit­tää, pikim­miten. Tuskin se mitään kovin radikaalia mullis­tus­ta saisi aikaan. Matal­ien rantavesien (pin­ta-ala 7 %) arvioidaan muo­dosta­van noin 20 % merten hiilin­ielus­ta (lähde: K. Ryynä­nen, 2012); merten on puolestaan arvioitu absorboivan noin 2,3 CO2-giga­ton­nia vuodessa (lähde: Wikipedia). Puhutaan siis melko pien­estä, joskaan ei merk­i­tyk­set­tömästä, osu­ud­es­ta hiilen sidon­nas­sa. Rantaval­tioille tulee luo­da kan­nuste pitää huol­ta aluevesien­sä hiilenieluista.

      33. Aika ajatel­la: Rantaval­tioille tulee luo­da kan­nuste pitää huol­ta aluevesien­sä hiilenieluista.

        Hiilid­iok­sidin liuken­e­m­i­nen veteen riip­puu lähin­nä pitoisuuk­sista ja läm­pöti­las­ta eikä asioista, joi­hin rantaval­tio voisi mil­lään huol­lol­la vaikuttaa.

      34. Ossi Sare­so­ja: Hiilid­iok­sidin liuken­e­m­i­nen veteen riip­puu lähin­nä pitoisuuk­sista ja läm­pöti­las­ta eikä asioista, joi­hin rantaval­tio voisi mil­lään huol­lol­la vaikuttaa.

        Varsinkin rantavesien ekosys­teemei­hin ihmi­nen voi vaikut­taa paljonkin.

      35. Ossi Sare­so­ja: Luulen, että Osmo viit­tasi ensisi­jais­es­ti hiilid­iok­sidin liuken­e­miseen veteen. Pitäisikö mielestäsi val­tioiden saa­da kor­vaus­ta siitäkin?

        Kyl­lä, lask­isin mukaan val­tion sit­o­maan hiileen, siis liuken­e­misen ja hai­h­tu­misen ero­tuk­sen. Mik­sipä ei, kos­ka luon­non­va­ra­han tuo kyvykkyys on? Edelleenkin riit­tää, että jokainen val­tio on hiilineu­traali ja tämän saavut­tak­seen tarvit­taes­sa ostaa muista maista nielupalveluja.

      36. Aika ajatel­la: Edelleenkin riit­tää, että jokainen val­tio on hiilineu­traali ja tämän saavut­tak­seen tarvit­taes­sa ostaa muista maista nielupalveluja.

        Tuo olen­nais­es­ti aset­taisi kovem­man taakan niiden val­tioiden, joil­la ei ran­nikkoa ole, ihmisille. Jos sel­l­aiseen sys­teemi­in suos­tu­vat, niin mikäs siinä. Jos eivät suos­tu, niin sit­ten mei­dän täy­tyy suos­tua suurem­pi­in vähenyk­si­in, jot­ta globaali hiilineu­traal­ius saavutetaan.

      37. Ossi Sare­so­ja: Tuo olen­nais­es­ti aset­taisi kovem­man taakan niiden val­tioiden, joil­la ei ran­nikkoa ole, ihmisille. Jos sel­l­aiseen sys­teemi­in suos­tu­vat, niin mikäs siinä. Jos eivät suos­tu, niin sit­ten mei­dän täy­tyy suos­tua suurem­pi­in vähenyk­si­in, jot­ta globaali hiilineu­traal­ius saavutetaan.

        Jos rantavedet keskimäärin sito­vat enem­män kuin päästävät, niin sil­loin sisä­maid­en taak­ka jonkin ver­ran raskau­tuu suh­teessa rantaval­tioi­hin. Merk­i­tys ei kuitenkaan vält­tämät­tä ole mah­dot­toman suuri, kos­ka ihmisen tuot­ta­mas­ta hiilidik­sista vain pieni osu­us sitoutuu rantavesi­in, ken­ties vain noin 0,5 mrd ton­nia (CO2-ekv.) vuodessa. 

        Kan­tani on johdet­tu ker­tomis­tani kahdes­ta peri­aat­teesta. Jos jokin val­tio ei suos­tu täl­laiseen “taakan­jakoon” (eli nielee minkä päästää), niin sil­loin se toimii vas­toin noi­ta peri­aat­tei­ta. Täl­löin on sopi­vaa kysymyä, mil­lä kaikil­la muil­lakin tavoil­la mainit­tu­ja peri­aat­tei­ta sopii rikkoa. 

        Reaalipoli­ti­ikas­sa ja etenkin suur­val­tapoli­ti­ikas­sa voidaan toki joutua kom­pro­mis­sei­hin. Joitakin peri­aat­teessa “oikei­ta ratkaisu­ja” voidaan pyöris­tel­lä myös teknis­ten syi­den vuok­si (jos esim. rantavesien net­topäästö­jen mit­taami­nen on teknis­es­ti vaikeaa tai kallista).

      38. Aika ajatel­la: Merk­i­tys ei kuitenkaan vält­tämät­tä ole mah­dot­toman suuri

        Jos noin on, niin sama pätee toisin päin, eli ei ole niin paljoa väliä vaik­ka rantaval­tio ei saisikaan vähen­tää hiilid­iok­sidin liuken­e­mista veteen.

        Aika ajatel­la: Kan­tani on johdet­tu ker­tomis­tani kahdes­ta peri­aat­teesta. Jos jokin val­tio ei suos­tu täl­laiseen “taakan­jakoon” (eli nielee minkä päästää), niin sil­loin se toimii vas­toin noi­ta peri­aat­tei­ta. Täl­löin on sopi­vaa kysymyä, mil­lä kaikil­la muil­lakin tavoil­la mainit­tu­ja peri­aat­tei­ta sopii rikkoa.

        Se rikkoisi tuo­ta sin­un johta­maasi peri­aatet­ta vas­taan yhtä paljon kuin ehdot­ta­masi sys­tee­mi rikkoisi sitä min­un johtaa­maani peri­aatet­ta vas­taan (eli taak­ka pitäisi jakaa tasais­es­ti ihmis­ten välil­lä eikä luon­nol­lisia nielu­ja, jot­ka eivät ole kenenkään ansio­ta, las­ke­ta helpot­ta­maan niiden ihmis­ten, jot­ka sat­tuvat asumaan kyseisiä nielu­ja sisältävässä val­tiois­sa, taakkaa ja kas­vat­ta­maan muiden taakkaa).

        Minus­ta tuo sin­un peri­aat­teesi päästövähen­nys­ten taakan­jakoon on vähem­män reilu. En vas­tus­ta, jos siihen kan­sain­välis­es­ti suos­tu­taan, mut­ta, jos ei suos­tu­ta, niin sitä ei pidä käyt­tää veruk­keena olla vähen­tämät­tä omia päästöjä tarpeek­si, kos­ka muuten tarpeel­lisia vähen­nyk­siä ei saa­da tehtyä.

        Taval­laan on myös epäreilua, että esim Nor­jan öljy­tu­lot keskit­tyvät Nor­jalle ja olisi reilumpaa, jos ne jaet­taisi­in tasaisem­min ihmiskun­nan kesken. Siihen voisi liit­tyä kuitenkin käytän­nön ongelmia. Lisäk­si tämä nykysys­tee­mi on käytän­nössä fait accom­pli, jota ei tul­la muut­ta­maan, joten siltä osin sin­un tuskin tarvit­see olla huolis­saan, että joku lip­su­isi noista peri­aat­teis­tasi ja varas­taisi Nor­jan öljyt. (Jotkut kiis­tanalaiset alueet, esim ark­tisen alueen luon­non­va­rat, eivät vält­tämät­tä ole fait accom­pli sen osalta, kenelle ne kuu­lu­vat, mut­ta se on toinen asia.)

      39. Ossi Sare­so­ja:
        Taval­laan on myös epäreilua, että esim Nor­jan öljy­tu­lot keskit­tyvät Nor­jalle ja olisi reilumpaa, jos ne jaet­taisi­in tasaisem­min ihmiskun­nan kesken. 

        Kan­tasi vaikut­taa johdon­mukaiselta suh­teessa peri­aat­teeseen, joka on äärisosial­isti­nen ja val­lanku­mouk­selli­nen. En sik­si usko, että sitä voidaan laa­jasti ottaa vakavasti nyky­maail­mas­sa. Tämä tarkoit­taa käytän­nössä esit­tämäsi peri­aat­teen hylkäämistä ja val­it­semista niistä, joi­ta jää jäl­jelle. Niiden joukos­sa on esit­tämäni kak­si periaatetta.

      40. Aika ajatel­la: Kan­tasi vaikut­taa johdon­mukaiselta suh­teessa peri­aat­teeseen, joka on äärisosial­isti­nen ja vallankumouksellinen.

        Sivuhuomiona, että minä kyl­lä kan­natan markki­na­t­alout­ta, joten tuskin ainakaan kukaan itsen­sä sosial­is­tik­si luke­va lask­isi min­ua sosial­is­tik­si. Täl­lä nyt ei joka tapauk­ses­sa ole väliä, kun mitään luon­non­va­ro­jen uus­jakoa ei käytän­nössä ole tapah­tu­mas­sa (ainakaan hyvin pitkään aikaan). Päästövähen­nyk­set sen sijaan ovat real­is­tisia ja myös selvästi tarpeel­lisem­pia. Enem­män mainitsin tämän sen vuok­si, kun käytit tuo­ta analo­giaa, että onko reilua, että Nor­jan öljy­tu­lot keskit­tyvät Norjalle.

      41. Osmo Soin­in­vaara: Kos­keeko tämä myös öljyä?

        Öljyyn taide­taan käyt­tää toisen­laista lasku­ta­paa näis­sä hiililaskelmis­sa kuin esim. ves­s­apa­peri­in. Eli suo­ma­lais­ten käyt­tämä öljy lue­taan kyl­lä Suomen syn­niksi, mut­ta kiinalais­ten käyt­tämä ves­s­apa­peri lue­taan sekin Suomen synniksi.

      42. Tim­oT: Öljyyn taide­taan käyt­tää toisen­laista lasku­ta­paa näis­sä hiililaskelmis­sa kuin esim. ves­s­apa­peri­in. Eli suo­ma­lais­ten käyt­tämä öljy lue­taan kyl­lä Suomen syn­niksi, mut­ta kiinalais­ten käyt­tämä ves­s­apa­peri lue­taan sekin Suomen synniksi.

        Joidenkin puheis­sa ehkä noin, mut­ta ei kai viral­lisem­mis­sa päästö- ja nielu­laske­mis­sa sen­tään. Hakku­ut pienen­tävät hiilin­ielua (väli­aikaises­ti), kun vielä hyvässä kasvu­vai­heessa ole suurehko puu pois­tuu ja tilalle tulee vähem­män nielevä tai­mi — tässä kor­jat­tua puu­ta itsessään ei las­ke­ta hiilipäästök­si, vaik­ka met­sä sen ver­ran hiili­varas­toa menettääkin.

      43. Aika ajatel­la: Joidenkin puheis­sa ehkä noin, mut­ta ei kai viral­lisem­mis­sa päästö- ja nielu­laske­mis­sa sen­tään. Hakku­ut pienen­tävät hiilin­ielua (väli­aikaises­ti), kun vielä hyvässä kasvu­vai­heessa ole suurehko puu pois­tuu ja tilalle tulee vähem­män nielevä tai­mi — tässäko­r­jat­tua puu­ta itsessään ei las­ke­ta hiilipäästök­si, vaik­ka met­sä sen ver­ran hiili­varas­toa menettääkin.

        Tämä olisi oikea tapa laskea, mut­ta sitä ei käytetä näis­sä laskelmis­sa. Puu­talous­tuot­teis­sa ain­oas­taan hakkuu kat­so­taan päästök­si, mut­ta muu puun käyt­tö on hiilineu­traalia toim­intaa kaksinker­taisen lasken­nan vält­tämisek­si. Kulu­tus­ta ei siis sakote­ta. Pitkäaikai­sista tuot­teista sen­tään annetaan pieni hyvi­tys metsäsektorille.

      44. Tim­oT: Tämä olisi oikea tapa laskea, mut­ta sitä ei käytetä näis­sä laskelmis­sa. Puu­talous­tuot­teis­sa ain­oas­taan hakkuu kat­so­taan päästök­si, mut­ta muu puun käyt­tö on hiilineu­traalia toim­intaa kaksinker­taisen lasken­nan vält­tämisek­si. Kulu­tus­ta ei siis sakoteta.Pitkäaikaisista tuot­teista sen­tään annetaan pieni hyvi­tys metsäsektorille.

        Var­mas­tikin joku las­kee väärin. Suomen ei kuitenkaan pidä tehdä omia sitoumuk­si­aan ja suun­nitelmi­aan väärin tehty­jen laskelmien mukaises­ti vaan oikein tehty­jen laskelmien mukaises­ti. Toiv­ot­tavasti Luke toimit­taa eduskun­nalle ja hal­li­tuk­selle oikein las­ket­tua tietoa. (Oikea lasku­ta­pa ei tässä ole vält­tämät­tä se, mitä vaikka­pa EU-byrokraat­ti sanoo.)

      45. Aika ajatel­la: Var­mas­tikin joku las­kee väärin. Suomen ei kuitenkaan pidä tehdä omia sitoumuk­si­aan ja suun­nitelmi­aan väärin tehty­jen laskelmien mukaises­ti vaan oikein tehty­jen laskelmien mukaises­ti. Toiv­ot­tavasti Luke toimit­taa eduskun­nalle ja hal­li­tuk­selle oikein las­ket­tua tietoa. (Oikea lasku­ta­pa ei tässä ole vält­tämät­tä se, mitä vaikka­pa EU-byrokraat­ti sanoo.)

        Tuo lasken­ta­pa on sovit­tu YK:n ilmastopa­neelis­sa, ja sen muut­ta­mi­nen on vaikeaa. Jos me siis vai­h­damme puu­tuot­teil­la öljyä, niin tuo kaksinker­tainen lasken­ta tulee nyt mei­dän vahin­gok­si. Mei­dän neu­vot­teli­jamme eivät ole olleet hereil­lä, kun tuo­ta asi­aa on päätet­ty. Yksit­täisen met­sä­pal­stan kohdal­la on tietysti sama, mis­sä vai­heessa päästöt las­ke­taan, hakat­taes­sa vai pyy­hit­täessä pyl­lyä. Mut­ta maako­htai­sis­sa laskelmis­sa se johtaa väärään lop­putu­lok­seen, jos pyl­lyn pyyhk­i­jät ovat muualla.

      46. Tim­oT: Tuo lasken­ta­pa on sovit­tu YK:n ilmastopa­neelis­sa, ja sen muut­ta­mi­nen on vaikeaa. Jos me siis vai­h­damme puu­tuot­teil­la öljyä, niin tuo kaksinker­tainen lasken­ta tulee nyt mei­dän vahin­gok­si. Mei­dän neu­vot­teli­jamme eivät ole olleet hereil­lä, kun tuo­ta asi­aa on päätetty.Yksittäisen met­sä­pal­stan kohdal­la on tietysti sama, mis­sä vai­heessa päästöt las­ke­taan, hakat­taes­sa vai pyy­hit­täessä pyl­lyä. Mut­ta maako­htai­sis­sa laskelmis­sa se johtaa väärään lop­putu­lok­seen, jos pyl­lyn pyyhk­i­jät ovat muualla.

        YK:n ilmastopa­neeli on siis mokan­nut. Suo­mi voi joutua rapor­toimaan paneel­in lasken­tata­van mukaises­ti, mut­ta omat sitoumuk­sen­sa Suo­mi voi, ja sen tulee, aset­taa suh­teessa oikeaan lasken­tat­a­paan. Näin tulisi menetel­lä. Tietenkin on myös pyrit­tävä vaikut­ta­maan siihen, että ilmastopa­neeli kor­jaisi mokansa pikim­miten. Tästä olisi hyvä saa­da merk­itä tule­vaan hallitusohjelmaan.

  12. Hyvä Osmo, olet mielestäni analysoin­ut väärin Perus­suo­ma­laisen hajoamiseen johta­neet syyt ja puolueen “val­taamisen”. Käsit­tääk­seni syynä ei ollut sala­juoni ottaa puolue hal­tu­un, vaan yksinker­tais­es­ti se että suurin osa puolueen kan­nat­ta­jista äänesti puoluet­ta nimeno­maan maa­han­muut­tokysymys­ten takia, jol­loin maa­han­muut­tokri­it­ti­nen siipi kasvoi puolueessa nopeasti suurem­mak­si ja suosi­tum­mak­si kuin Soinin aja­ma EU-vas­taisu­u­teen keskit­tyvä lin­ja. Nor­maalia perus­suo­ma­laista äänestäjää kun EU-asi­at kos­ket­ta­vat lop­ul­ta huo­mat­tavasti vähem­män kuin maa­han­muut­ta­jat ja pako­laisvyöry. Soinin pyrkimys kyl­lä oli rat­sas­taa maa­han­muut­tokysymyk­sen tuomil­la äänestäjil­lä, jos­ta syys­tä Hal­la-aho toiv­otet­ti­in puolueeseen ter­ve­tulleek­si, mut­ta samal­la Soinin tavoite oli pysyä henkilöko­htais­es­ti erossa siitä, salonkikelpoisu­u­den varmis­tamisek­si. Valitet­tavasti tämä lop­ul­ta johti siihen että Hal­la-aho oli maa­han­muut­tokysymyk­seen pro­filoituneena suosi­tumpi kuin Soi­ni itse. 

    Tästä syys­tä oli myös selvää että kun Perus­suo­ma­lais­ten äänestäjille Soinin toimes­ta annet­ti­in tehtäväk­si vali­ta joko Hal­la-ahon maa­han­muut­tokri­it­tisyys tai Soinin EU-kri­it­tisyys, jäivät Siniset välit­tömästi jalkoi­hin. Soinil­la oli usko­mus siitä että puolueen kan­nat­ta­jat ovat puolueessa hänen ja EU-kri­it­tisyy­den vuok­si, mut­ta tämä käsi­tys osoit­tau­tui kovin vääräksi.

  13. Työläis­taus­taisen keskilu­okan ahdinko on syynä eli­itin vas­taiseen katkeru­u­teen ja suureen osan epä-älyl­lisen oikeis­ton nousus­ta, joka näkyy Trumpin val­in­tana ja Brexit-äänestyksessä. 

    Postauk­ses­sa esitet­ty “työmiehen kun­nia” ‑hypo­teesi on olen­nainen osato­tu­us asi­as­ta. Esimerkik­si Brex­itin tapauk­ses­sa on kuitenkin syytä huomioi­da, että Englan­nin pahasti taan­tuneil­la teol­lisu­u­s­paikkakun­nil­la on nykyään jäl­jel­lä enää niin vähän asukkai­ta, että hei­dän äänen­sä eivät olisi alku­unkaan riit­täneet leave-vai­h­toe­hdon voit­toon. Leave voit­ti kaikkial­la Lon­toon ulkop­uolises­sa Englan­nis­sa, niin että sen kan­na­tus nousi yli 50 %:n heti siir­ryt­täessä Lon­toos­ta sen kehyskun­ti­in, vau­raille omakoti­ta­lo- ja tila-autoalueille. Jos Brex­itin halu­aisi rin­nas­taa Suomeen, täy­ty­isi pystyä kuvit­tele­maan sel­l­ainen mieliku­vi­tuk­selli­nen tilanne, jos­sa Helsingis­sä enem­mistö asukkaista kan­nat­taa Suomen EU-jäsenyyt­tä, mut­ta heti Espoos­sa ja Van­taal­la enää vähem­mistö, ja pohjoiseen liikut­taes­sa seu­raa­va enem­mistökun­ta on Tampere!

    Sitä, mis­tä päin maa­ta Brex­itin ratkai­se­va kan­na­tus tuli raa’an vaal­i­matem­ati­ikan kannal­ta, havain­nol­lis­ta­vat hyvin tämän maanti­eteil­i­jä Dan­ny Dor­lin­gin artikke­lin kar­tat: http://www.dannydorling.org/?p=6954

  14. Nyt minä en oikein tajua Osmon logiikkaa. 

    Yhtäältä siis Per­su­ja äänestävät ne roboti­ikan takia työt­tömik­si jääneet ja miehisen kun­ni­ansa menet­täneet vihaiset duu­nar­it, mut­ta samaan aikaan Suomeen pitäisi ava­ta työperäiselle maa­han­muu­tolle por­tit, kos­ka “emme selviä van­hus­ten hoi­dos­ta”. Mik­sei koulute­ta niistä työt­tömik­si jääneistä vihai­sista miehistä hoitajia?

    Toinen asia — toteat että PS:n kan­nat­ta­jat “eivät luo­ta mui­hin ihmisi­in”. Sen jäl­keen teet virheel­lisen tulkin­nan sen seu­rauk­sista. Tiede­tään, että vasem­mis­to­lais­es­ti ajat­tel­e­vat eivät luo­ta omi­in kyky­i­hin­sä niin paljon kuin oikeis­to­lais­es­ti ajat­tel­e­vat. Vasem­mis­to­laiset kan­nat­ta­vat sosial­is­mia, joka on sosi­aa­li­nen ide­olo­gia. Oikeis­to­laiset usko­vat että jokainen on oman onnen­sa seppä.

    On help­po uskoa että Per­sut eivät luo­ta mui­hin, kos­ka he koroste­tun vah­vasti tuo­vat esi­in sen näkökul­man, että jokaisen on itse kan­net­ta­va vas­tuu omas­ta toimeen­tu­lostaan. Se on hyvin tyyp­illi­nen oikeis­to­lainen ajat­te­lu­ta­pa. Per­su­ista tuli Soinin eron jäl­keen ain­oa puolue, jota oikeis­to­lais­es­ti ajat­tel­e­va ihmi­nen voi äänestää. Kokoomuk­ses­sa oli pari has­sua ehdokas­ta, mut­ta ääni heille oli ääni Orpolle.

    Lopuk­si — saanko haas­taa vähän Osmon kaupunkipoli­it­tista visio­ta? Mitä ajatuk­sia mieleesi nousi, kun Notre Damen luo paloau­toil­la kesti tul­la 45 min­u­ut­tia, kun autoilua on tarkoituk­sel­lis­es­ti han­kaloitet­tu Pari­isin keskustassa?

    Vaik­ka Osmo edus­taa min­ulle väärää puoluet­ta, hän on käytän­nössä ain­oa poli­itikko, joka antaa kansalaisille väylän pohdiskel­la asioi­ta. Muut ovat men­neet Twit­teri­in hake­maan help­poa julk­isu­ut­ta pöyristymäl­lä mil­loin mis­täkin olk­iukos­ta. Joten kaik­ki kun­nia Osmolle, että blo­giasi jak­sat pitää ja tar­jo­ta muillekin kuin selkään taput­telijoille mah­dol­lisu­u­den esit­tää mielipiteensä.

    1. Tuo 45 min­u­ut­tia Notre Damelle ei kyl­läkään pitänyt paikkansa, pyöräkai­stat eivät hidas­ta­neet paloau­to­ja. Siitä olen samaa mieltä, että blo­gin keskustelumah­dol­lisu­us on hyvä (ja paljolti se tulee siitä, että joku joka houkut­telee kom­men­toi­jia jak­saa lisäk­si moderoida).

      Kun maa­han­muut­ta­jien koulut­tamis­es­ta ja hyö­dyn­tämis­es­tä siir­ry­tään keskustele­maan luot­ta­muk­ses­ta, niin meil­lä tun­tuu ole­van yhä vähem­män syytä luot­taa tiedo­tusvä­lineisi­in, jois­sa valitet­tavasti työsken­telee paljon aktivis­te­ja, jot­ka eivät suh­taudu jour­nal­is­mi­in vakavasti.

      Seu­rauk­se­na on sit­ten ihan ihmeel­lisiä kään­nök­siä, kun jos­sain vai­heessa fak­tat eivät vain enää taivu tarinoihin.

      Päivän esimerk­ki on Ruot­sista, Vil­helmi­nan kun­nas­ta Länsi-Pohjassa.
      Vuon­na 2015 iloit­ti­in super­taloud­es­ta, jon­ka pako­laiset tuo­vat — 40 miljoo­nan kru­u­nun ylijäämä:
      https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasterbotten/toppenar-i-vilhelmina-miljoner-i-overskott
      Nyt sit­ten mietitään, että miten saataisi­in säästet­tyä 40 miljoon­aa kruunua:
      https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasterbotten/vilhelmina-gar-back-annu-mer-40-miljoner-kronor-maste-sparas-in

      Sama kun­ta, sama uutisväline.

      Suo­mi ei ole ollenkaan niin äärim­mäi­nen tässä asi­as­sa kuin Ruot­si, mut­ta perässä näem­mä mennään.

    2. Urakoit­si­ja: Nyt minä en oikein tajua Osmon logiikkaa. 

      Yhtäältä siis Per­su­ja äänestävät ne roboti­ikan takia työt­tömik­si jääneet ja miehisen kun­ni­ansa menet­täneet vihaiset duu­nar­it, mut­ta samaan aikaan Suomeen pitäisi ava­ta työperäiselle maa­han­muu­tolle por­tit, kos­ka “emme selviä van­hus­ten hoi­dos­ta”. Mik­sei koulute­ta niistä työt­tömik­si jääneistä vihai­sista miehistä hoitajia? 

      Kos­ka se ei ole hei­dän mielestään kun­ni­al­lista työtä! Nimeno­maan tässä kohtaa tuo Osmon “työmiehen kun­nia” ‑hypo­teesi on kaikkein vahvim­mal­la pohjalla.

      1. Tom­mi Uschanov: Kos­ka se ei ole hei­dän mielestään kun­ni­al­lista työtä! Nimeno­maan tässä kohtaa tuo Osmon “työmiehen kun­nia” ‑hypo­teesi on kaikkein vahvim­mal­la pohjalla.

        Täs­mälleen. Huolestut­tavin­ta on, että tuo käsi­tys kun­ni­al­li­sista töistä näyt­tää periytyvän.

  15. Luu­len­pa, että per­su­jen lop­pukiri poh­jau­tui aikapitkälle “Ilmas­to­vaalei­hin” — aika moni alkaa ole­maan ilmeisen kyl­lästynyt siihen, että kaik­ki muut puolueet ovat (ainakin julkises­ti) sitoutuneet yhä päät­tömimpi­in “ilmas­toteko­hin” ilman minkään­laista ana­lyysia tai kri­ti­ikkiä teko­jen vaikut­tavu­ud­es­ta. Poli­itikko­jen puheesta­han saa melkein sen käsi­tyk­sen, että Suomen teot yksistään voisi­vat pitää läm­pen­e­misen alle 1,5 K.

    Meil­lä poli­it­ti­nen keskustelu asi­as­ta on myös täysin irral­laan kaikesta siitä mitä tapah­tuu muual­la maail­mas­sa tai edes EUn sisäl­lä. Jos sen, ettei Sak­sa tule toden­näköis­es­ti saavut­ta­maan tavoit­teitaan — jäänee aika var­masti siitä rankaise­mat­ta, soisi näkyvän edes jonkin­laise­na varautu­mise­na. Valitet­tavasti vain ilmas­ton­muu­tos näyt­tää ole­van tämän päivän Suomes­sa kuin Neu­vos­toli­it­to parhaaseen YYA-aikaan.

    No, jokuhan kerk­isi jo jos­sain kom­men­toimaan, että nyt saati­in ilmas­to­vaalit, mut­ta vähän eri merk­i­tyk­sel­lä ja tulok­sil­la kuin idean isä- ja äiti­o­lete­tut var­maankin kuvittelivat.

  16. Perus­suo­ma­lais­ten suo­sio perus­tuu kseno­fo­bi­aan, sek­suaalirikospelon liet­son­taan ja autokansan kosiskelu­u­un vähät­telemäl­lä ilmas­ton­muu­tos­ta ja ennenkaikkea polt­to­moot­to­ri­au­to­jen saastei­ta. Ja siihen että lehdis­tö kuten ensim­mäisen jytkyn kohdal­la puffasi heitä rajusti.

    1. R.Silfverberg:
      Perus­suo­ma­lais­ten suo­sio perus­tuu kseno­fo­bi­aan, sek­suaalirikospelon liet­son­taan­ja autokansan kosiskelu­u­un vähät­telemäl­läil­mas­ton­muu­tos­ta ja ennenkaikkea polt­to­moot­to­ri­au­to­jen saastei­ta. Ja siihen että lehdis­tö kuten ensim­mäisen jytkyn kohdal­la puffasi heitä rajusti. 

      Hal­la-ahon perus­suo­ma­laiset on ollut vuosia suosit­tu puolue lib­er­aalis­sa aka­teemises­sa diplo­mi-insinööri tut­tava­pi­iris­säni. Joille vai­h­toe­hdot ovat vihreät tai kokoomus. Vihreis­sä ärsyt­tää yllä maini­tut feministi/SJW pain­o­tuk­set, kokoomuk­ses­sa hyvävelikapitalismi. 

      Hal­la-ahol­la on suuri hyvä­tu­lois­t­en kan­nat­ta­ja­joukko, joka näkee maail­man­talouden, mas­samaa­han­muu­ton ja EU-poli­ti­ikan seu­rauk­set merkit­tävimp­inä asioina politiikassa. 

      Suo­ma­laiset polt­to­moot­to­ri­au­tot eivät ole merkit­tävä asia koko maail­man ilmas­ton kannal­ta, mut­ta velka­an­tu­mi­nen ja maa­han­muut­to on kri­it­ti­nen asia Suomen kannalta.

      https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/32e107ae-f5e9-4fa1-bce1-8adba71e968f
      https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-julkisen-talouden-pitaa-elaa-suu-sakkia-myoten-paikata-jatkuvaa-budjettialijaamaa-velanotolla/

      1. TL:
        Suo­ma­laiset polt­to­moot­to­ri­au­tot eivät ole merkit­tävä asia koko maail­man ilmas­ton kannal­ta, mut­ta velka­an­tu­mi­nen ja maa­han­muut­to on kri­it­ti­nen asia Suomen kannalta. 

        Jälkivi­isas­telua! Lisäk­si muis­tu­tan että Suomen tois­taisek­si suurim­man maa­han­muut­toaal­lon tapahtues­sa 2015 perus­suo­ma­laiset oli­vat itse hallituksessa. 

        Jos Suo­mi ei ryhdy toimen­piteisi­in ilmas­to­muu­tok­sen hillit­semisek­si voi Suomeen ja suo­ma­laisi­in tuot­teisi­in kohdis­tua talous­pakot­tei­ta ja boikot­te­ja. Jos muut maat joutu­vat tin­kimään elin­ta­sostaan niin ei kauaa viit­sitä kat­soa vapaa­matkus­ta­jia. Jos muut Pohjo­is­maat alka­vat kieltää uudet polt­to­moot­to­ri­au­tot 2035 eli yli 15 vuo­den päästä niin mik­si Suomen pitäisi jatkaa tuo­maan niitä maa­han maaail­man tapp­pi­in asti? Näil­lä tarkoitet­taisi­in joka tapauk­ses­sa yksi­ty­ishenkilöau­to­ja, ei hyötya­joneu­vo­ja kuten rekko­ja tai busse­ja tai trak­tor­e­i­ta. On tot­ta että myös lentämisen verova­paudelle pitäisi tehdä jotain. 

        Velka­an­tu­mis­es­ta päästään eroon kun pis­tetään maaseudul­la asu­va yli­jäämäväestö kaupunkei­hin asumaan ja töi­hin. Tuplain­fra­struk­tu­urin ylläpi­to mak­saa yhteiskunnalle.

      2. R.Silfverberg: Jälkivi­isas­telua!
        Jos Suo­mi ei ryhdy toimen­piteisi­in ilmas­to­muu­tok­sen hillit­semisek­si voi Suomeen ja suo­ma­laisi­in tuot­teisi­in kohdis­tua talous­pakot­tei­ta ja boikotteja. 

        Velka­an­tu­mis­es­ta päästään eroon kun pis­tetään maaseudul­la asu­va yli­jäämäväestö kaupunkei­hin asumaan ja töihin.Tuplainfrastruktuurin ylläpi­to mak­saa yhteiskunnalle. 

        En puhunut mis­tään noista asioista. Huutelet ohi aiheen ja lisäät perään fanaat­tisen ehdo­tuk­sen maaseudun tyh­jen­tämk­ses­tä kaupunkei­hin. Käsittämätöntä.

        Sit­ten vielä ihmettelette mik­si perus­suo­ma­laisia äänestetään.

        Sähköau­tot tule­vat joka tapauk­ses­sa. Maail­man kannal­ta on ihan sama että tule­vatko ne Suomeen samaan aikaan vai 5 vuot­ta myöhem­min kuin Ruotsiin.

        Hal­la-aho on puhunut hiil­i­t­ulleista saas­tut­taville maille, ja siitä, että Suomen kan­nat­taa ajaa muille maille yhtä tiukko­ja norme­ja kuin mitä Suo­mi nyt itse noudattaa.

  17. mut­ta soin­in­vaara­han oln omien sano­jen­sa mukaan mis­san­nut hyvän ennus­ta­jan maineen mon­ta kertaa…

    mutta…,mutta,…

    vai kuvit­telem­meko kaik­ki itses­tämme vain liikoja?

  18. Mut­ta ennuste­taan­pa itsekin. OSa EU-maista tulee koke­maan Venäjän parem­mak­si tule­vaisu­udek­si kuin EU:n.

  19. PS:n kan­na­tushan palasi määräl­lis­es­ti tilanteeseen ennen ‑17 frak­tio­val­lan­ot­toa loiskiehun­nan kaut­ta ja kuitenkin nyt ilman SMP-taus­tais­ten köy­hän asian muis­tamisia. Kovin kevyesti kaik­ki luke­mani kom­men­taat­torit näkevät voiton eikä van­haan tulok­seen pääsemistä!
    Hur­jaa porukkaa siel­lä taas on eikä kukaan hillitse? Hal­la-ahon on (kuten Purra eilen melkein sanoikin) ajet­ta­va rat­taat siten ojaan, että voi syyt­tää toisia tiel­lä kulk­i­joi­ta estämis­es­tä tms. Muuten puolue ‑oik frak­tio- taas hajoaa.

  20. Kysyn kun en tiedä. Sam­po Ter­ho on haas­tat­tat­teluis­sa viitan­nut, että Perus­suo­ma­lai­sista olisi tulos­sa venäjämieli­nen ääri­oikeistop­uolue. Mihin tämä väite venäjämielisyy­destä perus­tuu? Onko Sam­po Ter­hol­la sisäpi­irin tietoa? Onko Perus­suo­ma­laisil­la jonkin­laisia venäjäy­hteyk­siä? Onko Venäjä pyrkinyt vaikut­ta­maan Suomen vaalei­hin? Täl­laista vaikut­tamis­ta­han on todet­tu esimerkik­si USA:n pres­i­dentin­vaaleis­sa. Venäjäl­lä on epäilemät­tä halua vaikut­taa rajanaa­purin­sa asioi­hin. Ilmeis­es­ti perus­suo­ma­lais­ten eduskun­taryh­mältä on tul­lut Krim­in- ja Venäjän pakot­tei­den osalta kovin venäjämyön­teisiä kantoja.

    Sin­i­sis­sä on ihme­tyt­tänyt hei­dän ase­mointin­sa puoluekar­talle. Kun Perus­suo­ma­lai­siset tun­tu­vat men­neen Kokoomuk­ses­ta oikeal­ta ohi, olisi luul­lut poli­it­tis­es­ta ken­tästä löy­tyneen tilaa vasem­mis­tokon­ser­vati­iveistä. Mik­sei Sin­isiä kiin­nos­ta pienen ihmisen asia? Sen sijaan on surf­failu muun hal­li­tuk­sen lin­joil­la ja puhut­tu keskilu­okan verokapinasta.

    1. Ehkä nämä 2:
      1) Mielipi­deky­se­ly tulos (humoris­tis­es­ti):
      http://i.imgur.com/vB8Pqr5.jpg
      (Kun muiden puoluei­den kan­nat­ta­jat luot­ti Putini­in vain 3–8%:sti, niin perus­suo­ma­laiset 44%:sti!)
      2) Perus­suo­ma­laiset luki­vat kovin ahk­erasti venäjämielistä MV-lehteä.
      (Vaikkeivät nyt niinkään sen venäjämielisyy­den takia takia niin tuli­vat indok­tri­noiduik­si huo­maa­mat­ta vähitellen. Tai ainakin ris­ki oli Jan­it­skinin aikaan,
      en tiedä tämän päivän tilannetta.)

  21. Vihaiset duu­nar­it ei ihan riitä. Hyvä osaisia on myös paljon joukos­sa. Yhdys­val­tain Trump­pia tuke­vien tutkimuk­sis­sa suurim­mik­si erot­taviksi tek­i­jöik­si on nous­sut avoimuus, valmius muitok­seen ja asuin­paikan asum­isti­heys. Kaikkissa näis­sä mata­lat tulok­set kor­reloi vah­vasti oikeistopop­ulistien äänestämiseen.
    Uskon myös että Suomes­sa oikeasti on ainakin 10 % sel­l­aisia, joiden maail­manku­vaa Per­sut edus­taa. Se on surullista, mut­ta myös kan­sain­välistä. En usko että siihen on varsi­naista lääket­tä. Vaik­ka maa­han­muu­tos­ta ei muo­dos­tu­isi yhtään ongel­maa ei se maail­manku­vaa muu­ta. Hyvin tämän näkee Virossa jos­sa ei maa­han­muut­toa käytän­nössä ole, mut­ta maa­han­muut­to­vas­taisu­us puree silti.

    1. Uskoisin, että Virossa halu­taan ennal­taehkäistä ne ongel­mat mihin Län­si-Euroopan mais­sa on joudut­tu. Ulko­mai­sista esimerkeistä ollaan nähty, että human­i­taaris­ten maa­han­muut­ta­jien kotout­ta­mi­nen län­si­mai­hin ei useimpi­en kohdal­la onnis­tu sen parem­min taloudel­lises­sa kuin kult­tuurises­sakaan mielessä. Ei edes sil­loin, vaik­ka kotout­tamiseen tehtäisi­in äärim­mäisen suuria panos­tuk­sia kuten vaikka­pa Ruot­sis­sa on tehty. Eli kun on tiedos­sa, mil­laisi­in ongelmi­in tietyn­lainen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka johtaa niin on kat­sot­tu viisaak­si olla lähtemät­tä alku­jaankaan sel­l­aisen poli­ti­ikan tielle.

    2. Johannes Kor­pi­jaakko:
      Vihaiset duu­nar­it ei ihan riitä. Hyvä osaisia on myös paljon joukossa. 

      Inter­net alkaa olla val­tavir­taa, ja suuri per­su­jen taus­tavoima on ns. alt-right ilmiö. Joka tun­tuu kas­va­van Suomessakin. 

      Vähin­tään kol­mannes per­su­jen äänistä taitaa olla lähin­nä vas­taääniä vihreille ja vasemmistolle.

  22. Hyvä ana­lyysi Per­su­jen tilanteesta. Tek­isipä joku vas­taa­van Vihreistä 😎. Molem­mat ääri­lai­dat tun­tu­vat kukoistavan.

    Suomes­ta on myös savustet­tu teol­lisia työ­paikko­ja pois oikein urakalla. Esimerkkinä voi maini­ta vaik­ka akku­te­ol­lisu­u­den ja Wärt­silän diesel­tuotan­non. Työ­paikko­jen tuhoami­nen kääritään yleen­sä ympäristönormeihin.

  23. Avaus­puheen­vuorossa ja keskustelus­sa on paljon ansiokkai­ta havain­to­ja. Mikään yksit­täi­nen seik­ka ei toki selitä kaikkea. 17 pros­entin kan­natuk­seen mah­tuu mon­en­laista moti­ivia, syytä ja sosioekon­o­mista taus­taa. Maa­han­muut­to on var­masti keskeisin sub­stanssi­ai­he, mut­ta keskeisin iden­ti­teet­ti­teema ehkä sit­tenkin yleinen ase­ma vai­h­toe­htona, eri­laise­na. Teemoissa jois­sa muiden puoluei­den sinän­sä erit­täin hyödylli­nen kon­sen­sus ja kom­pro­mis­si­halu kään­tyy osalle ihmi­sistä elit­ismik­si ja vaihtoehdottomuudeksi. 

    Sym­bol­i­ik­ka siitä, että Hal­la-aho sai eniten ääniä viher­vasem­mis­ton jois­sain ytimis­sä on toki kiin­toisaa, mut­ta selit­tyy vahvim­min sil­lä että muu Perus­suo­ma­lais­ten ehdokaskaar­ti Helsingis­sä oli san­o­taanko vaik­ka vaa­ti­mat­tomasti kan­natet­tua — äänet keskit­tyivät Suurelle Johta­jalle enem­män kuin muis­sa puolueissa.

    Itsel­leni oli jonkin­lainen yllä­tys, että näi­den sym­bol­in­imien Hal­la-aho, Huh­tasaari, Hakkarainen, Immo­nen takana Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus oli näinkin laveaa, mis­sä on myös hyviä piirteitä. Hal­la-ahoa luku­unot­ta­mat­ta kärkin­imille ei varauk­set­ta tohtisi luovut­taa edes auton avaimia var­tik­si, saati sit­ten nim­i­tys- ja lain­säädän­tö­val­taa. Vaalien ilah­dut­tavimpi­in tulok­si­in laveudessa kuu­lui se, että Perus­suo­ma­laisia äänestäneet äänes­tivät selvästi use­ampia nuo­ria naisia par­la­ment­ti­in. Vaik­ka en pidä hei­dän agen­das­taan tai retori­ikas­taan enkä siis luo­ta PS-ryh­män kykyyn toimia järkevästi, on tämä nuorten nais­ten aspek­ti silti ter­ve­tul­lut askel neu­traalimpaan suun­taan. Kehi­tyskulku jos­sa puolueken­tän frag­men­toi­tu­mi­nen johtaa myös voimakkaasti sukupuolit­tuneisi­in ryh­mit­tymi­in ei mielestäni ole toiv­ot­ta­va. Vihreille olisi ollut liian help­poa tässä kysymyk­sessä aset­tua ennakoidun “95% äijäper­sut + Huh­tasaari” vastapain­ok­si ja kui­tata oma sukupuoli­nor­su olo­huoneessa argu­men­toimal­la whatabout­tis­es­ti että kyse on nyt vain tasapainosta.

    Muuten olen sitä mieltä, että vaik­ka keskustelu­nai­he on Perus­suo­ma­laiset ja itsekin yllä lai­tan halko­ja samaan uuni­in, 2019 ek-vaal­i­t­u­lok­sen olen­naisin pohd­in­ta alka­isi minus­ta otsikol­la jos­sa ain­oa mainit­ta­va puolue on Keskusta.

  24. Min­ua askar­rut­taa, kun mon­et esimerkik­si Pekka Haav­is­to ker­to­vat ettei mon­imutkaisi­in kysymyk­si­in löy­dy yksinker­taisia vas­tauk­sia ja viit­taa pop­ulis­tik­si mainit­semi­in­sa puolueisiin.

    Vielä kum­mallisem­paa on, että Pekka ja kump­pan­it eivät pysty analysoimaan pop­ulis­teik­si ellei jopa oikeistopop­ulis­teik­si ker­to­mi­aan liikkeitä ja etsivät juuri näitä yksinker­taisia vas­tauk­sia. Syy on ennen seu­raus­ta, ei per­su­jen eikä muidenkaan kan­na­tus ole ulkop­uolisen maail­man hen­gen aiheuttamaa.

    Pekka ei ole pahin, olen hän­tä jopa äänestänyt. Per­su­jen kan­natuk­ses­ta putoaa heti poh­ja pois, kun muut puolueet saa­vat tur­va­paikka­tur­is­min hallintaan kun­non ratkaisuin. En tarkoi­ta tätä nyky­istä väli­aikaista taval­laan suh­dan­nelu­on­teista tilaa. Työperäi­nen maa­han­muut­to on tur­va­paikka­tur­is­min rin­nal­la mar­gin­aa­li­nen ongel­ma, vaik­ka ei ongelmaton.

    Tur­va­paikka­tur­is­mil­la ei ratkaista mitään laa­jem­paa yhteiskun­nal­lista asi­aa Suomes­sa ja ei myöskään lähtö­mais­sa. Molem­mat kärsivät.

  25. “Paine tur­va­paikkashop­pailu­un pienenisi, jos ovia työperäiselle maa­han­muu­tolle avat­taisi­in. Työperäi­nen maa­han muut­to antaa oikeu­den tul­la maa­han ansait­se­maan elan­ton­sa työl­lä, mut­ta ei oikeu­ta muut­ta­maan maa­han elämään sosi­aal­i­tur­van varas­sa. Se ei ole kus­tan­nus vaan tukee talout­ta. Esimerkik­si van­hus­ten hoi­dos­ta ei selvitä ilman työperäistä maahanmuuttoa.”

    Meneekö se ihan oikeasti näin ja, ennen kaikkea, ajaako Vihreä liit­to ja kan­nat­taako Soin­in­vaara tuo­ta oikeasti vai onko kyseessä pop­ulisti­nen heit­to? Eli jos ihmi­nen saisi tule­vaisu­udessa tul­la työvi­isum­in perus­teel­la Suomeen ilman rajoituk­sia, niin ihanko oikeasti vihreät oli­si­vat heit­tämässä sitä tyyp­piä maas­ta ulos (ken­ties pakkopalau­tuksin?) heti duunin lop­ut­tua? Ja tietenkään ei puhet­takaan mis­tään per­heeny­hdis­tämi­sistä, jos ei lik­sa ole niin kova, että per­heen­sä elät­tää ilman sosiaalitukia. 

    Vähän epäilen tuo­ta asi­aa ja pidän sitä Vihrei­den ja blo­gistin maail­manku­valle vier­aana ajatuk­se­na. Sen takia myöskin hie­man karsas­tan sitä, että tuol­lainen epä­vai­h­toe­hto edes nos­te­taan keskustelu­un. Muun­nel­tu totu­us on muo­tia, mut­ta ei kaikkia muo­tivil­li­tyk­siä kan­na­ta seurata. 

    Siis myön­netään rehellis­es­ti: nykyjär­jestelmässä ja siinä tule­vaisu­u­den utopi­as­sa, jota Vihreät kan­nat­ta­vat, työperäi­nen maa­han­muut­to on keino päästä meikäläisen sosi­aal­i­tur­van piiri­in. Kyse on siitä usko­taanko ihmis­ten hyväk­sikäyt­tävän sys­teemiä vaiko ei. Eli per­su­jen negati­ivi­nen ihmisku­va vs punav­ihreä yltiö­posi­ti­ivi­nen ihmisku­va. Totu­us löy­tynee jostain siitä väliltä.

    1. Työperäisel­lä muut­ta­jal­la ei ole oikeut­ta tuo­da per­het­tään mukanaan, elleivät tulot riitä per­heen elät­tämiseen. Eikä oikeut­ta suo­ma­laiseen sosi­aal­i­tur­vaan ole kuin kohtu­ullisen pitkän työssäköyn­nin jälkeen.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Työperäisel­lä muut­ta­jal­la ei ole oikeut­ta tuo­da per­het­tään mukanaan, elleivät tulot riitä per­heen elät­tämiseen. Eikä oikeut­ta suo­ma­laiseen sosi­aal­i­tur­vaan ole kuin kohtu­ullisen pitkän työssäköyn­nin jälkeen.

        Toki, mut­ta eikö esimerkik­si Vihreät ole voimakkaasti kri­ti­soin­ut tuo­ta toimeen­tu­lon vaa­timus­ta tulo­rajoi­neen? Oli se viet­nami­lainen kaveri Poh­jan­maal­la, joka ei tien­an­nut tarpeek­si saadak­seen per­het­tään Suomeen ja siitä nousi kova poru. Tuskin on ain­oa täl­lainen tapaus.

        On vähän sel­l­aista kak­sil­la rat­tail­la ajamista, jos maini­taan tule­vaisu­u­den visiona nyky­istä vapaampi työperäi­nen maa­han­muut­to ja sit­ten samaan aikaan houkutel­laan vas­tus­ta­jia vision puolelle perus­teena sel­l­ainen nyky­lain­säädän­tö, jota akti­ivis­es­ti itse vastustetaan.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Työperäisel­lä muut­ta­jal­la ei ole oikeut­ta tuo­da per­het­tään mukanaan, elleivät tulot riitä per­heen elät­tämiseen. Eikä oikeut­ta suo­ma­laiseen sosi­aal­i­tur­vaan ole kuin kohtu­ullisen pitkän työssäköyn­nin jälkeen.

        Työn­tek­i­jän odotu­sai­ka Suomen sosi­aal­i­tur­vaan on pois­tunut tässä kuussa:

        https://elamassa.fi/yleinen/kenella-on-oikeus-suomen-sosiaaliturvaan/

        “Huhtiku­us­ta alka­en Suomeen tule­va työn­tek­i­jä on työ­suh­teen kestos­ta riip­pumat­ta oikeutet­tu etuuk­si­in työn keston ajan, jos hän tien­aa vähin­tään 696,60 euroa kuukaudessa.”

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos ei tien­aa mitään ei ilmais­es­ti ole oikeutet­tu sosi­aal­i­tur­vaan eikä edes oleskeluun.

        Ymmärsinkö nyt oikein, että esimerkik­si 20 vuot­ta Suomes­sa töitä työperäisel­lä oleskelu­lu­val­la tehnyt pois­te­taan maas­ta, jos tien­aa alle ~700 e/kk huomioimat­ta sosi­aal­i­tur­vaa yht­enä kuukaut­e­na? En nyt näin uskoisi, mut­ta viestisi luen tätä tarkoittavaksi.

  26. Aiheeseen liit­tyvä jut­tu Kauppalehdessä:

    Irtosiko perus­suo­ma­lais­ten kasvun tulp­pa? – Pro­fes­sori: ”He ovat huo­man­neet eri taval­la kuin muut, mis­sä on sokei­ta pisteitä”

    ”Perus­suo­ma­laisil­la on usei­ta eri kan­nat­ta­japrofi­ile­ja. Kasvun tulp­pa on nyt irronnut. He ovat olleet nerokkai­ta, kun ovat huo­man­neet eri taval­la kuin muut, mis­sä on sokei­ta pisteitä.”

    Wass tarkoit­taa, että val­taosa ihmi­sistä hah­mot­taa äänestäjiä yhä van­han neliken­tän kaut­ta, oikeisto–vasemmisto-akselilla ja liberaali–konservatiivi-akselilla. Perus­suo­ma­laiset on havain­nut myös väli­in jäävät siivut, joi­ta ovat esimerkik­si alueelli­nen tasa-arvo, ilmas­ton­muu­tos ja EU-poli­ti­ik­ka. Wass huo­maut­taa, että käyn­nis­sä ole­va polar­isaa­tio on mon­i­na­paista ja on yksinker­tais­tavaa puhua pelkästään kah­tia jakautumisesta.

    Ihan hyvää ana­lyysia — kan­nat­taa käy­dä vilkaisemassa.

  27. Blo­gistin veikkaus meni tosi­aan pieleen. Olisiko siis aika kat­sas­taa kri­it­tis­es­ti, josko omas­sa tilan­neku­vas­sa on jotakin korjattavaa?

    Mikä on mata­la­palkkatyöhön tule­van aikuisen maa­han­muut­ta­jan odotusar­voinen elinkaarikus­tan­nus, siis net­to­vaiku­tus kansan­taloudelle? Löy­tyykö jostakin laskel­ma? Human­itäärisen maa­han­muut­ta­jan elinkaarikus­tan­nuk­sek­si on kai arvioitu noin miljoona euroa; tämä toki selit­tyy sil­lä, että työl­listymi­nen kestää usein pitkään eikä sit­tenkään työl­listytä kovin korkeasti tuot­tavi­in töihin. 

    Mik­si vähätel­lä glob­al­isaa­tion merk­i­tys­tä duu­nar­i­työn häviämiselle? Vaik­ka teknolo­gian kehi­tys selit­täisi pääosan (esim. 60 %), niin voihan se muu osa olla edelleen hyvin merkit­tävä. Eikö kuitenkin ole tosi­a­sia, että Suomes­takin on duu­nar­itöitä siir­tynyt halvem­man työvoiman mai­hin? Joko yri­tyk­set ovat ulkois­ta­neet tuotan­toaan tai yri­tyk­set ovat lopet­ta­neet toim­intansa kan­nat­tam­atomana (vaate­te­ol­lisu­us).

    Työmies on oikeutetusti vihainen. Kun teknolo­gia kehit­tyy (tai ter­ve glob­al­isaa­tio ete­nee), työmiehelle tulisi tar­jo­ta entistäkin kun­ni­al­lisem­pia töitä, joista hän saa entistäkin parem­man kor­vauk­sen. Näin ei ole kuitenkaan ole toimit­tu. On syytä kysyä, kenen on syy ja vika. Monikansal­lis­ten kap­i­tal­is­tis­ten yri­tys­ten ja (kansallis)valtioiden vas­tu­un­jako on ollut heikosti koordi­noitua ja työmies on jäänyt limboon. 

    Ei teol­lisu­usautoma­ti­saa­tio­ta pidä kieltää. Mut­ta miten olisi, jos työ­nan­ta­ja velvoitet­taisi­in mak­samaan työn­tek­i­jälle vähin­tään sama palk­ka senkin jäl­keen, kun tehtävät muut­tuvat tai jopa lop­pu­vat? (Tämä heit­to vain keskustelun avauk­sek­si.) Nykyjär­jestelmähän mah­dol­lis­taa sen, että yri­tys vai­h­taa työn­tek­i­jän hie­man edullisem­paan robot­ti­in, jol­loin irti­san­otun työn­tek­i­jän huolto jää yhteiskun­nan tehtäväk­si ja net­to­vaiku­tus kansan­taloudelle voi olla tappiollinen. 

    Kiin­tiö­pako­lais­ten määrän nos­tamises­sa järkevää on vain se, että niin voidaan saa­da aikaan kom­pro­mis­si. Viisas siis antaa tyh­mälle hie­man perik­si. Maail­man pako­laisia ei aute­ta parhait­en siirtämäl­lä heitä pienis­sä määrin vieraisi­in kult­tuurei­hin. Suomen on hyvä tehdä osansa. Sopi­vat viitear­vot löy­tyvät vaikka­pa EU-maid­en medi­aanista: vuosit­taisen pako­laiski­in­tiön koko suh­teessa väk­iluku­un ja rahalli­nen apu YK:n pako­laisjär­jestölle suh­teessa kansan­tuot­teeseen. Muis­taak­seni Suo­mi tekee näis­sä suhteis­sa jo osaansa enemmän. 

    Työperäisen maa­han­muu­ton vaiku­tus tur­va­paikkashop­pailun paineeseen olisi var­mas­tikin merk­i­tyk­set­tömän pieni. Fil­ip­pi­iniläiset hoita­jat eivät tule spon­taanisti Suomen rajalle tur­va­paikkaa hake­maan. Juuri täl­lais­ten seikko­jen osalta blo­gistin kan­nat­taisi kor­ja­ta tilannekuvaansa.

    1. Human­itäärisen maa­han­muut­ta­jan elinkaarikus­tan­nuk­sek­si on kai arvioitu noin miljoona euroa; 

      Voisitko esit­tää tuon laskel­man perus­teet? Tuo laskel­ma on aivan poskellaan.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Voisitko esit­tää tuon laskel­man perus­teet? Tuo laskel­ma on aivan poskellaan.

        En ole pere­htynyt laskelmien perusteisi­in, mut­ta arvio vaikut­taisi oikean suun­taiselta, kun tarkastel­laan samankaltaisi­in ryh­mi­in liitet­tyjä arvioita: 

        Wikipedia ker­too:

        “Accord­ing to Sta­tist­tics Nor­way, every non-West­ern immi­grant mean net deficit of 4.1 mil­lion NOK for Nor­we­gian author­i­ties, where tax income are reduced by wel­fare payments.”

        ja

        “Accord­ing to cal­cu­la­tions by Finansavisen, the cost of the aver­age Soma­li to the state is 9 mil­lion NOK, assum­ing that the descen­dants are per­fect­ly inte­grat­ed into Nor­we­gian society.”

        Fak­tabaari puolestaan lainaa TEM:n asiantun­ti­ja Janne Savolaista koskien syr­jäy­tyneitä nuoria: 

        “Kyseinen miljoona euroa viit­taa luul­tavasti eri yhteyk­sis­sä liikku­vi­in lukui­hin, jot­ka vai­htel­e­vat suun­nilleen 1–2 miljoo­nan euron välil­lä. Nämä yli miljoo­nan euron kus­tan­nuk­set on arvioitu ker­tyvän koko työu­ran ajal­ta, eli sil­loin jos nuori ei mis­sään vai­heessa pääse kun­nol­la kiin­ni työelämään.”

      2. Accord­ing to Sta­tist­tics Nor­way, every non-West­ern immi­grant mean net deficit of 4.1 mil­lion NOK for Nor­we­gian author­i­ties, where tax income are reduced by wel­fare payments.”

        . Päästi­in siis miljoo­nan sijas­ta 420 000 euroon. Onko tuos­sa laskel­mas­sa mukana tulovero­jen lisäk­si välil­liset verot?

      3. Osmo Soin­in­vaara: . Päästi­in siis miljoo­nan sijas­ta 420 000 euroon. Onko tuos­sa laskel­mas­sa mukana tulovero­jen lisäk­si välil­liset verot?

        Oikeas­t­aan ei päästy 420 000 euroon. Nimit­täin kysymys kos­ki human­itäärisen maa­han­muut­ta­jan keskimääräistä elinkaarikus­tan­nus­ta — vain osa EU:n ulkop­uoli­sista immi­granteista on human­itäärisiä maa­han­muut­ta­jia; mm. amerikkalaiset ja kiinalaiset immi­grantit lienevät vain har­voin human­itäärisiä maa­han­muut­ta­jia. Tästäkin huoli­mat­ta voidaan kus­tan­nuk­sen tode­ta ole­van jotakuinkin “miljoon­a­haarukas­sa”.

        Sopi­vampi ver­tailuko­h­ta on siis tuo 9 miljoo­nan kru­u­nun arvio. En tiedä, onko Finansavisen ottanut laskelmi­in­sa mukaan välil­liset verot yms. Paras­ta olisi toki arvioi­da, minkä ver­ran (Suo­mi) joutuu otta­maan lisävelkaa, siis net­tokus­tan­nus­ta. Toisaal­ta, jos halu­taan ver­ra­ta val­tion bud­jetis­sa esi­in­tyvi­in mui­hin lukui­hin, voi toisel­la lail­la las­ke­tut luvut olla sopivampia.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Voisitko esit­tää tuon laskel­man perus­teet? Tuo laskel­ma on aivan poskellaan.

        Tästä miljoon­ahin­nas­ta olisi todel­la mie­lenki­in­toista saa­da vai­h­toe­htoinen laskelma.

        Nyt meil­lä on vain tuo per­su­jen miljoon­ahin­ta, joka ilmeis­es­ti on las­ket­tu tilas­toi­hin perustuen. Onko se oikea vai väärä, sitä emme tiedä, kun ei kukaan tai mikään tee omaa tilas­toi­hin perus­tu­vaa laskelmaansa.

      5. Onko jol­lakin näyt­tää tuo per­su­jen laske­ma miljoona niin enti­nen tilas­toti­eteil­i­jä voisi vähän repostel­la sitä.

      6. Anteek­si nyt, mut­ta tuo Suomen perus­ta ei ole mikään vakavasti otet­ta­va tutkimus­laitos. Mitään lakel­maa tuon miljoo­nan euron kus­tan­nuk­sek­si ei näköjään ole ole­mas­sa, kos­ka tuo ei sel­l­ainen ole.

      7. Tuos­ta “tutkimuk­ses­ta” ei käy ilmi lainkaan, miten se on las­ket­tu. Mikä on oletet­tu irak­i­laisen työl­listymisas­teek­si sen jäl­keen, kun he ovat olleet maas­sa 10 20 tai 30 vuotta.Näistähän ei ole koke­mus­ta. Soma­leista sen sijaan on. Soma­lien osalta tyyöl­lisyysas­teet 20 vuot­ta maas­sa olleil­la ovat olen­nais­es­ti parem­pia kuin vas­ta tulleil­la. Ilmais­es­ti on oletet­tu, että irak­i­laiset ovat työt­tömiä koko ikän­sä, kos­ka pako­laiskeskuk­sis­sa asues­saan he eivät ole käyneet töis­sä. Siis tältäkin osin silkkaa roskaa, kos­ka mitään havain­to­ja tulev­as­ta työl­lisyysas­teesta ei edes voi olla.
        Tek­stistä ei oikein käy ilmi, mitkä verot on otet­tu huomioon, mut­ta sana­muo­to viit­taa siihen, että pääosa veroista — siis välil­liset veropt — on jätet­ty huomiotta. Jos näin on, ollaan jo tietoisen vale­htelun puolel­la. Sitä ei voi pan­na enää tutk­i­jan osaa­mat­to­muu­den nimi­in, kos­ka niin osaa­mat­to­mia ei edes Suomen perus­tas­sa olla.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuos­ta “tutkimuk­ses­ta” ei käy ilmi lainkaan, miten se on las­ket­tu. Mikä on oletet­tu irak­i­laisen työl­listymisas­teek­si sen jäl­keen, kun he ovat olleet maas­sa 10 20 tai 30 vuotta.Näistähän ei ole koke­mus­ta. Soma­leista sen sijaan on. Soma­lien osalta tyyöl­lisyysas­teet 20 vuot­ta maas­sa olleil­la ovat olen­nais­es­ti parem­pia kuin vas­ta tulleil­la. Ilmais­es­ti on oletet­tu, että irak­i­laiset ovat työt­tömiä koko ikän­sä, kos­ka pako­laiskeskuk­sis­sa asues­saan he eivät ole käyneet töis­sä. Siis tältäkin osin silkkaa roskaa, kos­ka mitään havain­to­ja tulev­as­ta työl­lisyysas­teesta ei edes voi olla.
        Tek­stistä ei oikein käy ilmi, mitkä verot on otet­tu huomioon, mut­ta sana­muo­to viit­taa siihen, että pääosa veroista – siis välil­liset veropt – on jätet­ty huomiotta. Jos näin on, ollaan jo tietoisen vale­htelun puolel­la. Sitä ei voi pan­na enää tutk­i­jan osaa­mat­to­muu­den nimi­in, kos­ka niin osaa­mat­to­mia ei edes Suomen perus­tas­sa olla.

        Kyl­lä hal­lit­tu maa­han­muut­to on mah­dol­lisu­us, ei kustannus.

        Jos olen ymmärtänyt yhtään oikein, nykyi­nen taloustiede on kohta­laisen yksimieli­nen siitä, että pitkäl­lä aikavälil­lä työ­paikko­jen määrä riip­puu työvoiman, siis työikäisen ja ‑kykyisen väen määrästä, mut­ta että lyhyel­lä tähtäimel­lä työ­paikko­jen määrä heilahtelee suh­dan­tei­den mukaan. Myös huonos­ti koulute­tu­ille löy­tyy töitä, joskaan ei kaikille. Tähän suun­taan viit­taa mm. se, että Ruotsin ja Sak­san työt­tömyys ei ole räjähtänyt vaik­ka mai­hin on tul­lut vuosikym­meniä suuria määriä vierastyöläisiä ja tur­va­paikan hak­i­joi­ta. Kään­teinen esimerk­ki on Suo­mi, jos­sa suurten ikälu­okkien eläköi­tymi­nen ei aiheut­tanut monien odot­ta­maa työvoimapulaa. 

        Eli Rin­teen sanoin: Kielik­oulu­tuk­seen ja äkkiä töihin.

      9. Tapio: Tähän suun­taan viit­taa mm. se, että Ruotsin ja Sak­san työt­tömyys ei ole räjähtänyt vaik­ka mai­hin on tul­lut vuosikym­meniä suuria määriä vierastyöläisiä ja tur­va­paikan hakijoita.

        Työl­listymi­nen on tois­si­jaista. Ensisi­jaista olisi se, että maa­han­muut­ta­jat tuot­taisi­vat työl­lään vähin­tään kulu­tuk­sen­sa ver­ran — muu­toin kansan­taloudelle aiheutuu tap­pi­o­ta. Suomes­sa kulu­tus on korkeaa; julki­nen puoli hoitaa paljolti infran, kir­jas­ton, ter­vey­den­huol­lon, päivähoiden, perusk­oulun, toisen asteen, korkeak­oulun jne., minkä päälle vielä mak­se­taan asum­is­tukea, toimeen­tu­lo­tukea yms.

      10. Aika ajatel­la: Työl­listymi­nen on tois­si­jaista. Ensisi­jaista olisi se, että maa­han­muut­ta­jat tuot­taisi­vat työl­lään vähin­tään kulu­tuk­sen­sa ver­ran — muu­toin kansan­taloudelle aiheutuu tap­pi­o­ta. Suomes­sa kulu­tus on korkeaa; julki­nen puoli hoitaa paljolti infran, kir­jas­ton, ter­vey­den­huol­lon, päivähoiden, perusk­oulun, toisen asteen, korkeak­oulun jne., minkä päälle vielä mak­se­taan asum­is­tukea, toimeen­tu­lo­tukea yms.

        Kyl­lä maa­han­tuli­joiden työl­listymi­nen on ensisi­jaista, esim:

        https://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/maahanmuuton-vaikutus-julkiseen-talouteen-riippuu-tyollistymisesta/

        Suomen haaste on, ettei maa­han­muut­ta­jia päästetä tääl­lä töi­hin, vaik­ka kan­sain­välis­ten tutkimusten enem­mistö osoit­taa, etteivät maa­han­muut­ta­jat huonon­na kan­taväestön työmarkkina-asemaa.

      11. Tapio: Kyl­lä maa­han­tuli­joiden työl­listymi­nen on ensisijaista 

        Tarkoi­tan, että se ei ole ensisi­jaista siinä mielessä, että se ei ole riit­tävä ehto hyödyl­lisyy­delle, vält­tämätön ehto se var­mas­tikin on.

      12. Tuos­ta “tutkimuk­ses­ta” ei käy ilmi lainkaan, miten se on las­ket­tu. Mikä on oletet­tu irak­i­laisen työl­listymisas­teek­si sen jäl­keen, kun he ovat olleet maas­sa 10 20 tai 30 vuotta.Näistähän ei ole koke­mus­ta. Soma­leista sen sijaan on. 

        Mik­sei irak­i­lai­sis­takin olisi koke­mus­ta? Onhan heitäkin ollut maas­sa suun­nilleen saman ajan kuin somaleita. 

        Soma­lien osalta tyyöl­lisyysas­teet 20 vuot­ta maas­sa olleil­la ovat olen­nais­es­ti parem­pia kuin vas­ta tulleil­la. Ilmais­es­ti on oletet­tu, että irak­i­laiset ovat työt­tömiä koko ikän­sä, kos­ka pako­laiskeskuk­sis­sa asues­saan he eivät ole käyneet töissä. 

        Kan­nat­taisi olla var­maan tutkimuk­sen tek­i­jään yhtey­dessä tästä asian varmis­tamisek­si, kos­ka kyseessä voi olla väärinkäsi­tys. Ainakin maa­han­tulovu­osi näyt­tää ole­van jol­lain tasol­la huomioitu.

        Tek­stistä ei oikein käy ilmi, mitkä verot on otet­tu huomioon, mut­ta sana­muo­to viit­taa siihen, että pääosa veroista – siis välil­liset veropt – on jätet­ty huomiotta.

        Minus­ta taas pikaises­ti vilkaise­mal­la vaikut­taa siltä, että välil­liset verot nimeno­maan on huomioitu. Tässä lain­aus sivul­ta 16: “Julki­nen talous saa tulo­ja henkilöiltä mak­set­tu­jen vero­jen ja veron­lu­on­teis­ten mak­su­jen sekä sakko­jen muo­dos­sa. Verot voivat olla joko välit­tömiä tai välil­lisiä. Tähän tutkimuk­seen sisäl­tyvät, rek­ister­i­ti­etoi­hin perus­tu­vat, välit­tömät verot ja veron­lu­on­teiset mak­sut on luetel­tu tutkimuk­sen I osan liit­teessä 2. Tulok­set mak­se­tu­ista veroista ja veron­lu­on­tei­sista mak­su­ista on esitet­ty tutkimuk­sen I osan luvus­sa 6.2.2. Esti­maatit henkilöi­den mak­samista välil­li­sistä veroista sisäl­tyvät tutkimuk­seen (ks. tutkimuk­sen I osa, luku 6.2.4). Välil­lisil­lä veroil­la tarkoi­tan tässä tutkimuk­ses­sa sekä arvon­lisävero­ja että valmisteveroja.”

      13. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuos­ta “tutkimuk­ses­ta” ei käy ilmi lainkaan, miten se on las­ket­tu. Mikä on oletet­tu irak­i­laisen työl­listymisas­teek­si sen jäl­keen, kun he ovat olleet maas­sa 10 20 tai 30 vuotta.Näistähän ei ole koke­mus­ta. Soma­leista sen sijaan on. Soma­lien osalta tyyöl­lisyysas­teet 20 vuot­ta maas­sa olleil­la ovat olen­nais­es­ti parem­pia kuin vas­ta tulleil­la. Ilmais­es­ti on oletet­tu, että irak­i­laiset ovat työt­tömiä koko ikän­sä, kos­ka pako­laiskeskuk­sis­sa asues­saan he eivät ole käyneet töis­sä. Siis tältäkin osin silkkaa roskaa, kos­ka mitään havain­to­ja tulev­as­ta työl­lisyysas­teesta ei edes voi olla.
        Tek­stistä ei oikein käy ilmi, mitkä verot on otet­tu huomioon, mut­ta sana­muo­to viit­taa siihen, että pääosa veroista – siis välil­liset veropt – on jätet­ty huomiotta. Jos näin on, ollaan jo tietoisen vale­htelun puolel­la. Sitä ei voi pan­na enää tutk­i­jan osaa­mat­to­muu­den nimi­in, kos­ka niin osaa­mat­to­mia ei edes Suomen perus­tas­sa olla. 

        Täl­löin on paras­ta julka­ista oma näke­myk­sen­sä asioista ja ker­toa lasku­pe­rus­teet, jol­loin oma tutkimuk­sesi on luotet­tavampi ja vie Suomen perus­tan tutkimus­ta 6 — 0. Täl­lä het­kel­lä ain­oa human­itäärisen maa­han­muut­ta­jien kus­tan­nuk­sia arvioin­ut on Suomen perus­ta ja siis paras­ta ole­mas­sa ole­vaa tietoa — vaik­ka se olisi mielestäsi täyt­tä tuubaa.

        Lai­ta siis omat luvut pöytään, tai ainakin Vihrei­den luvut. Älä ainakaan sor­ru niihin kohti­in, joista kri­ti­soit Suomen perus­taa — muuten et vaiku­ta luotettavalta.

      14. Tuol­laisen laskel­man tekemiseen menivi var­maan kokon­ainen päivä. Päivän voi käuyt­tää parem­minkin, kos­ka perustei­ta laskelmi­in ei oikein ole. Pitäisi tietää, mikä on irak­i­lais­ten työl­lisyysaste 20 vuo­den kulut­tua. Nämä Suomen perus­tan “tutk­i­jat näyt­tävät tietävän, että se on nolla.

      15. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuol­laisen laskel­man tekemiseen menivi var­maan kokon­ainen päivä. Päivän voi käuyt­tää parem­minkin, kos­ka perustei­ta laskelmi­in ei oikein ole. Pitäisi tietää, mikä on irak­i­lais­ten työl­lisyysaste 20 vuo­den kulut­tua. Nämä Suomen perus­tan “tutk­i­jat näyt­tävät tietävän, että se on nolla. 

        Ker­toisitko mis­sä kohtaa Suomen Perus­tan tutkimuk­sis­sa olete­taan irak­i­lais­ten työl­lisyysas­teen ole­van 20 vuo­den kulut­tua nol­la? Itse en ainakaan pikaises­ti etsimäl­lä onnis­tunut täl­laista löytämään.

      16. En ole lytänyt tuos­ta tekeleestä kuin sum­ma­ryn. Jos päädytään miljoon­aan euroon elinkaarel­la, työl­lisyysas­teebn on olta­va nol­la tai jopa sen alapuolella.

      17. Osmo Soin­in­vaara:
        En ole lytänyt tuos­ta tekeleestä kuin sum­ma­ryn. Jos päädytään miljoon­aan euroon elinkaarel­la, työl­lisyysas­teebn on olta­va nol­la tai jopa sen alapuolella. 

        Mikä on sit­ten sin­un käsi­tyk­sesi mukaan suun­nilleen oikea elinkaarikus­tan­nus koko elin­iäk­seen työelämästä syr­jäy­tyneelle ja mihin näke­myk­sesi tästä kus­tan­nus­ta­sos­ta perus­tuu? Ja onko tässä kus­tan­nus­ta­sos­sa tehty diskonttaus?

      18. Osmo Soin­in­vaara:
        En ole lytänyt tuos­ta tekeleestä kuin sum­ma­ryn. Jos päädytään miljoon­aan euroon elinkaarel­la, työl­lisyysas­teebn on olta­va nol­la tai jopa sen alapuolella.

        Annas mä arvaan, perus­suo­ma­laiset ovat laske­neet maan­puo­lus­tuk­senkin mar­gin­aalisen maa­han­muut­ta­jan kus­tan­nuk­sek­si jaka­mal­la puo­lus­tusvoimien menot väestöl­lä ja totea­mal­la, että tämäkin on maa­han­muu­ton kustannus.

      19. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuol­laisen laskel­man tekemiseen menivi var­maan kokon­ainen päivä. Päivän voi käuyt­tää parem­minkin, kos­ka perustei­ta laskelmi­in ei oikein ole. Pitäisi tietää, mikä on irak­i­lais­ten työl­lisyysaste 20 vuo­den kulut­tua. Nämä Suomen perus­tan “tutk­i­jat näyt­tävät tietävän, että se on nolla. 

        Tutkimuk­sen sivul­la 587 saa kyl­lä sen vaikutel­man, ettei irak­i­lais­ten työl­lisyysastet­ta 20 vuo­den päästä olete­ta nol­lak­si: “Karkea yhteen­ve­to Suomes­ta, Nor­jas­ta ja Tan­skas­ta: Työl­lisyysas­teet ja työ­tu­lot nou­se­vat pako­lais­taus­taisil­la ver­rat­tuna samanikäiseen kan­taväestöön noin 8–10 maas­saolovuo­teen asti. Tämän jäl­keen työl­lisyys­tei­den ja työ­tu­lo­jen ero­jen pienen­e­m­i­nen kan­taväestöön joko pysähtyy (Suo­mi) tai alkaa kas­va­maan uud­estaan (Nor­ja ja Tan­s­ka). Näin ollen työl­lisyys- ja työ­tu­lo­erot kan­taväestöön ver­rat­tuna jäävät ”suurik­si”.” Lisäk­si se, että tutkimuk­sen mukaan Irak­ista tulleet samanikäiset henkilöt eivät tule yhtä kalli­ik­si kuin Soma­lias­ta tulleet, puhuu täl­laista ole­tus­ta vastaan.

      20. Ja tämän jäl­keen päädyt­ti­in siihen, että irak­i­lainen mak­saa miljoona euroa? Nyt ei täsmää.

      21. Enti­nen vihrei­den äänestäjä: Tutkimuk­sen sivul­la 587 saa kyl­lä sen vaikutel­man, ettei irak­i­lais­ten työl­lisyysastet­ta 20 vuo­den päästä olete­ta nol­lak­si: “Karkea yhteen­ve­to Suomes­ta, Nor­jas­ta ja Tan­skas­ta: Työl­lisyysas­teet ja työ­tu­lot nou­se­vat pako­lais­taus­taisil­la ver­rat­tuna samanikäiseen kan­taväestöön noin 8–10 maas­saolovuo­teen asti. Tämän jäl­keen työl­lisyys­tei­den ja työ­tu­lo­jen ero­jen pienen­e­m­i­nen kan­taväestöön joko pysähtyy (Suo­mi) tai alkaa kas­va­maan uud­estaan (Nor­ja ja Tan­s­ka). Näin ollen työl­lisyys- ja työ­tu­lo­erot kan­taväestöön ver­rat­tuna jäävät ”suurik­si”.” Lisäk­si se, että tutkimuk­sen mukaan Irak­ista tulleet samanikäiset henkilöt eivät tule yhtä kalli­ik­si kuin Soma­lias­ta tulleet, puhuu täl­laista ole­tus­ta vastaan.

        Tuo tieto on poimit­tu julkaisusta: 

        http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160396/RAP2017_27.pdf?sequence=1&isAllowed=y

        Ainakin se on yhtäpitävä julka­isun kanssa. 

        Tuo­ta julka­isua on hyvä selail­la, vaik­ka se vält­tää vas­taa­mas­ta tehtävä­nan­non kysymyk­seen. Siinä esimerkik­si tode­taan, että työperäi­nen ja ei-työperäi­nen maa­han­muut­to ovat yhteiskun­nan kannal­ta aivan eri asioi­ta: Ensin mainit­tu tuo­taa tulo­ja yhteiskun­nalle heti muu­tos­ta alka­en, jälkim­mäi­nen hitaasti, jos mil­loinkaan. Kuitenkin jopa Soma­li- ja Lähi-Itä-taus­taiset maa­han­muut­ta­jat pikku hil­jaa työl­listyvät, niin että hei­dän työl­lisyysas­teen­sa on 8–10 vuo­den jäl­keen n. 40%. Medi­aan­i­t­u­lot jäävät kuitenin alhaisik­si, n. 9000 €/v. Hei­dän työl­lisyysastet­taan ja medi­aan­i­t­u­lo­jaan las­kee, että noista maista kotoisin ole­vat naiset ovat pääasi­as­sa kotona. Myös Venäjältä tullei­den medi­aan­i­t­u­lot oli­vat samal­la tasol­la, ja ilmeis­es­ti samas­ta syystä.

        Julka­is­us­sa on muu­takin kvan­ti­tati­ivista tietoa, jon­ka perus­teel­la arvioisin, että ei-työperäisen maa­han­muut­ta­jan kus­tan­nuk­set ovat välil­lä 200–400 k€, ei 1000 k€.

      22. Tapio:
        Julka­is­us­sa on muu­takin kvan­ti­tati­ivista tietoa, jon­ka perus­teel­la arvioisin, että ei-työperäisen maa­han­muut­ta­jan kus­tan­nuk­set ovat välil­lä 200–400 k€, ei 1000 k€.

        Jo pelkästään sosi­aal­ituet ovat keskimäärin noin 7000 euroa vuodessa hum. maa­han­muut­ta­jalle, elinkaarikus­tan­nuk­set (ikävuodet 20–80) siis noin 400 k€.

        Tämän päälle tulee vielä paljon mui­ta kus­tan­nuk­sia, kuten koulu­tus, poli­isi, oikeuslaitos, vankein­hoito, sote. Esim. soten osalta raportin kuvios­sa 22 ker­ro­taan Soma­lias­sa syn­tyneen keskimääräisik­si kus­tan­nuk­sik­si noin 2800 euroa vuodessa.

      23. Mikko Koivis­to: Raportin kuvios­sa 29 esitetään arvioidut net­to­vaiku­tuk­set vuon­na 2011 syn­tymä­maan mukaan. Suomes­sa syn­tyneel­lä vaiku­tus on +80 €, Irakissa tai Soma­lias­sa syn­tyneel­lä noin ‑13 500 €. Kun jälkim­mäi­nen tap­pio ker­ro­taan 60 vuodel­la, saadaan elinkaarikus­tan­nuk­sen arviok­si 810 000 €.

        Pan­naan lisäk­si merkille sivul­la 44 esitet­ty huomio: “kollek­ti­ivis­es­ti kulute­tut ja julkises­ti tuote­tut palve­lut on rajat­tu mallin ulkop­uolelle. Yhden kus­tan­nus­lu­okan rajaami­nen mallin ulkop­uolelle vaikut­taa tulok­si­in ohjaa­mal­la niitä posi­ti­ivisem­paan suuntaan.”

        Kuvio 29 perus­tuu tutkimuk­seen :” Salmi­nen 2015: Maa­han­muu­tot ja Suomen julki­nen talous — Osa 1: toteu­tuneet julkisen talouden tulot ja menot” ja tutkimus­laitos on, yllä­tys, yllä­tys: Suomen Perusta.

        Nois­sa kollek­ti­ivis­es­ti kulutetuissa

        Aika ajatel­la: Jo pelkästään sosi­aal­ituet ovat keskimäärin noin 7000 euroa vuodessa hum. maa­han­muut­ta­jalle, elinkaarikus­tan­nuk­set (ikävuodet 20–80) siis noin 400 k€.

        Tämän päälle tulee vielä paljon mui­ta kus­tan­nuk­sia, kuten koulu­tus, poli­isi, oikeuslaitos, vankein­hoito, sote. Esim. soten osalta raportin kuvios­sa 22 ker­ro­taan Soma­lias­sa syn­tyneen keskimääräisik­si kus­tan­nuk­sik­si noin 2800 euroa vuodessa.

        julk­isi­esti tuote­tu­ista palveluis­sa on kysymys infra­s­ta, maan­puo­lus­tuk­ses­ta jne. Yleinen käsi­tys on, että niiden pois jät­tämisel­lä on vain pieni vinout­ta­va vaikutus.

      24. Aika ajatel­la: Jo pelkästään sosi­aal­ituet ovat keskimäärin noin 7000 euroa vuodessa hum. maa­han­muut­ta­jalle, elinkaarikus­tan­nuk­set (ikävuodet 20–80) siis noin 400 k€.

        Tämän päälle tulee vielä paljon mui­ta kus­tan­nuk­sia, kuten koulu­tus, poli­isi, oikeuslaitos, vankein­hoito, sote. Esim. soten osalta raportin kuvios­sa 22 ker­ro­taan Soma­lias­sa syn­tyneen keskimääräisik­si kus­tan­nuk­sik­si noin 2800 euroa vuodessa.

        Toisaal­ta osa pako­lai­sista käy työssä, joten he mak­sa­vat myös vero­ja. Kymme­nen vuo­den jäl­keen hei­dän työl­lisyysas­teen­sa on noin 50%.

        Kuvio 22 perus­tuu tutkimuk­seen: ” Salmi­nen 2015: Maa­han­muu­tot ja Suomen julki­nen talous – Osa 1: toteu­tuneet julkisen talouden tulot ja menot” ja tutkimus­laitos on, yllä­tys, yllä­tys: Suomen Perusta.

      25. Aika ajatel­la: Jo pelkästään sosi­aal­ituet ovat keskimäärin noin 7000 euroa vuodessa hum. maa­han­muut­ta­jalle, elinkaarikus­tan­nuk­set (ikävuodet 20–80) siis noin 400 k€.

        Tämän päälle tulee vielä paljon mui­ta kus­tan­nuk­sia, kuten koulu­tus, poli­isi, oikeuslaitos, vankein­hoito, sote. Esim. soten osalta raportin kuvios­sa 22 ker­ro­taan Soma­lias­sa syn­tyneen keskimääräisik­si kus­tan­nuk­sik­si noin 2800 euroa vuodessa.

        Sain näköjään edel­lisen kom­ment­tiyri­tyk­seni täysin solmuun. 

        Osa pako­lai­sista pääsee kuitenkin töi­hin, jol­loin he mak­sa­vat myös vero­ja. Pako­lais­ten työl­lisyys vai­htelee, mut­ta 10 vuo­den jäl­keen se on n. 50%. Chileläiset, viet­nami­laiset, irani­laiset ja Balka­nin pako­laiset ovat työl­listyneet varsin hyvin. Osa heistä, varsinkin chileläi­sistä on palan­nut koti­mai­hin­sa, joten he eivät rasita enää mei­dän jär­jestelmäämme ansait­semi­aan työeläkkeitä enem­pää. Soma­lit lienevät haas­tavim­mas­ta päästä niin Suomes­sa kuin muual­lakin . Miehet ovat ylpeitä kaup­pi­ai­ta, eivät “duunare­i­ta”. Asi­as­ta oli muu­tamia vuosia sit­ten lyhyt artikke­li The Economist-lehdessä. 

        Tuon Val­tioneu­vos­ton raportin kuviot 25–30 ovat muuten peräisin Suomen Perus­tan tutkimuk­ses­ta: ” Salmi­nen 2015: Maa­han­muu­tot ja Suomen julki­nen talous — Osa 1: toteu­tuneet julkisen talouden tulot ja menot”, joten tässä keskustelus­sa on uhka kehäpäätelmi­in puolin ja toisin.

        Val­tioneu­vos­ton raportin sivuil­la 47–48 on Salmisen tutkimuk­sen lem­peä kri­ti­ik­ki, johon kan­nat­ta tutus­tua. Kvan­ti­tati­ivis­es­ti tärkein­tä on huo­ma­ta, että Salmisen tutkimuk­ses­sa jokainen maa­han muut­ta­va ihmi­nen lisää kollek­ti­ivis­es­ti kulute­tut­tu­ja yhteiskun­nan tuot­tamia palvelu­ja yhtä paljon (n. 3000 € ) kuin maas­sa asu­va ihmi­nen. Tämä aiheut­taa pienen negati­ivisen vääristymän.

      26. Tapio: […] arvioisin, että ei-työperäisen maa­han­muut­ta­jan kus­tan­nuk­set ovat välil­lä 200–400 k€, ei 1000 k€.

        Raportin kuvios­sa 29 esitetään arvioidut net­to­vaiku­tuk­set vuon­na 2011 syn­tymä­maan mukaan. Suomes­sa syn­tyneel­lä vaiku­tus on +80 €, Irakissa tai Soma­lias­sa syn­tyneel­lä noin ‑13 500 €. Kun jälkim­mäi­nen tap­pio ker­ro­taan 60 vuodel­la, saadaan elinkaarikus­tan­nuk­sen arviok­si 810 000 €.

        Pan­naan lisäk­si merkille sivul­la 44 esitet­ty huomio: “kollek­ti­ivis­es­ti kulute­tut ja julkises­ti tuote­tut palve­lut on rajat­tu mallin ulkop­uolelle. Yhden kus­tan­nus­lu­okan rajaami­nen mallin ulkop­uolelle vaikut­taa tulok­si­in ohjaa­mal­la niitä posi­ti­ivisem­paan suuntaan.”

      27. Osmo Soin­in­vaara:
          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

        Kysyn vakavis­sani: Jos julkises­sa keskustelus­sa esitetään virheel­lisiä laskelmia, niin eikö ne olisi parem­pi kor­ja­ta, kuin vain morka­ta niiden laati­jia tyh­mik­si? Varsinkin, jos esite­tyn väit­teen voisi tor­pa­ta yhden päivän työl­lä. Juuri tuol­lainen suh­tau­tu­mi­nen jät­tää tämän areenan täy­del­lis­es­ti per­suille. Eikö tähän voisi vas­ta­ta asial­lis­es­ti ja perustellen?

        Voisitko lisäk­si kom­men­toi­da ihan keskustelun vuok­si, että jos Suomen perus­tan luvut oli­si­vatkin edes suurin piirtein oikein, niin pitäisikö niiden vaikut­taa jol­lakin taval­la poli­ti­ikkaan tai tule­vaisu­udessa tehtävään poli­ti­ikkaan, kun huomioidaan seu­raa­van vuosikymme­nen oletet­ta­vat taloudel­liset ongelmat?

      28. Jos alka­isin käy­dä läpi kaik­ki virheel­lisiä laskelmia, joi­ta tässä maas­sa tehdään ja käyt­täisin kuhunkin yhden päivän, siihen menisi koko elämäni.

      29. mjo­ki: Kysyn vakavis­sani: Jos julkises­sa keskustelus­sa esitetään virheel­lisiä laskelmia, niin eikö ne olisi parem­pi kor­ja­ta, kuin vain morka­ta niiden laati­jia tyhmiksi?

        Tämä olisi var­maan helpom­paa, jos olisi tarkem­min ker­rot­tu, miten laskel­mat on tehty.

      30. R. V.: Täl­löin on paras­ta julka­ista oma näke­myk­sen­sä asioista ja ker­toa lasku­pe­rus­teet, jol­loin oma tutkimuk­sesi on luotet­tavampi ja vie Suomen perus­tan tutkimus­ta 6 – 0. Täl­lä het­kel­lä ain­oa human­itäärisen maa­han­muut­ta­jien kus­tan­nuk­sia arvioin­ut on Suomen perus­ta ja siis paras­ta ole­mas­sa ole­vaa tietoa – vaik­ka se olisi mielestäsi täyt­tä tuubaa.

        Lai­ta siis omat luvut pöytään, tai ainakin Vihrei­den luvut. Älä ainakaan sor­ru niihin kohti­in, joista kri­ti­soit Suomen perus­taa – muuten et vaiku­ta luotettavalta.

        Laskelmia on näköjään tehty jo viran puolesta:

        https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/raportti-maahanmuuton-taloudellisista-vaikutuksista-julkaistu

        Harv­inaisen polveil­e­va tutkimus­ra­port­ti, mut­ta kyl­lä se jotain fak­to­ja antaa. Esim Soma­lias­ta ja Län­si Aasi­as­ta tullei­den työl­lisyysaste 8 maas­saolovuo­den jäl­keen on n. 40%.

      31. Osmo Soin­in­vaara:
        Tek­stistä ei oikein käy ilmi, mitkä verot on otet­tu huomioon, mut­ta sana­muo­to viit­taa siihen, että pääosa veroista – siis välil­liset veropt – on jätet­ty huomiotta.

        Onko blog­itek­stin ver­tailus­sa kan­ta­suo­ma­laisen ja työperäisen maa­han­muut­ta­jan kus­tan­nuk­sista otet­tu huomioon Suomes­sa syn­tyneen lapsen kulu­tuk­ses­ta ja koulu­tuk­ses­ta aiheutuneet välil­liset verot?

      32. Olavi: Olisiko tuo
        https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuutot-ja-suomen-julkinen-talous-osa-2-elinkaarivaikutukset/

        Tässä on muis­taak­seni taustal­la his­to­ri­ana PS vil­pitön yri­tys saa­da tutkit­tua tietoa maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sista jo aiem­min, 2015 läh­tien, viral­lisil­ta val­tion instans­seil­ta. Hal­li­tuk­ses­ta käsinkin muis­taak­seni kovasti tais­te­liv­at selvi­tys­ten tekemisen perään. Lop­ul­ta kos­ka he eivät saa­neet viral­lisia taho­ja tutki­maan asi­aa, päät­tivät alkaa tehdä itse. Tämä uudehko Suomen Perus­ta tutkimus on ensim­mäi­nen laat­u­aan, aikaa ja tilaus­ta on kyl­lä ollut aiem­minkin. Täl­laisia tulok­sia voidaan saa­da sil­loin, kun muut eivät poli­it­tis­es­ti arkaan aiheeseen uskalla tart­tua — täl­lä on PS tarkoi­tus herät­tää keskustelu maa­han­muu­ton pitkäaikaiskus­tan­nuk­sista. Uskon, että tämän pohjim­mainen tarkoi­tus on provosoi­da parem­mas­ta datas­ta, joka löy­tyy val­tion instans­seil­ta, real­is­tisem­pi tutkimus aikaan, eli käyt­tää tätä lähtölaukauk­se­na maa­han­muu­ton kus­tan­nusten perus­teel­lisem­malle tutkimuk­selle. Itse odotan ainakin että näin tapah­tuu, kos­ka tämä korkea luke­ma on liian hyvä poli­it­ti­nen ase PS jät­tää fal­si­fioimat­ta pois.

      33. KR: laat­u­aan, aikaa ja tilaus­ta on kyl­lä ollut aiem­minkin. Täl­laisia tulok­sia voidaan saa­da sil­loin, kun muut eivät poli­it­tis­es­ti arkaan aiheeseen uskalla tart­tua – täl­lä on PS tarkoi­tus herät­tää keskustelu maa­han­muu­ton pitkäaikaiskus­tan­nuk­sista. Uskon, että tämän pohjim­mainen tarkoi­tus on provosoi­da parem­mas­ta datas­ta, joka löy­tyy val­tion instans­seil­ta, real­is­tisem­pi tutkimus aikaan, eli käyt­tää tätä lähtölaukauk­se­na maa­han­muu­ton kus­tan­nusten perus­teel­lisem­malle tutkimuk­selle. Itse odotan ainakin että näin tapah­tuu, kos­ka tämä korkea luke­ma on liian hyvä poli­it­ti­nen ase PS jät­tää fal­si­fioimat­ta pois.

        Joo, muis­tan kun sitä aikoinaan min­is­ter­iltä (RKP) kysyt­tin, ja tämä vas­tasi, että ei tiede­tä, eikä aio­ta selvittää. 

        Minus­ta on väärin, että julki­nen sek­tori ei selvitä tekemis­ten­sä kus­tan­nuk­sia. Jos kus­tan­nuk­sia ei (reaali­a­jas­sa) tiede­tä, miten voidaan mitään johtaa?

        Julkisen talouden tilanne pitäisi julka­ista reaali­a­jas­sa netis­sä, kus­tan­nu­s­paikan tarkkuudella. 

        Yri­tyk­set tekevät kvar­taali­ra­por­tit kuukaudessa, julki­nen voisi tehdä vielä paremmin.

      34. KR: Tässä on muis­taak­seni taustal­la his­to­ri­ana PS vil­pitön yri­tys saa­da tutkit­tua tietoa maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sista jo aiemmin, 

        JOs perus­suo­ma­laiset ovat vil­pit­tömiä, minkä takia he työperäistä maa­han­muut­toa koske­vis­sa laskelmis­saan jät­tävät suurim­man osan mak­su­ista ja veroista laskematta?

        Perus­suo­ma­lais­ten laskel­ma “Kuin­ka kalli­ik­si hal­patyövoima tulee” ker­too seu­raavaa laskelmista:

        “Net­to­tu­lon­si­ir­rot ovat mak­set­tu­jen ja saatu­jen suorien tulon­si­ir­to­jen väli­nen ero­tus, jos­ta puut­tuu esimerkik­si mak­se­tut välil­liset verot”

        Ja mtiä ilmeisim­min siitä puut­tuu myös työeläke­mak­sut. Koko rapor­tis­sa ei maini­ta sanaa eläke­mak­su ollenkaan.

      35. “Net­to­tu­lon­si­ir­rot ovat mak­set­tu­jen ja saatu­jen suorien tulon­si­ir­to­jen väli­nen ero­tus, jos­ta puut­tuu esimerkik­si mak­se­tut välil­liset verot” 

        Näitä net­to­tu­lon­si­ir­to­ja on ver­rat­tu tuloalueit­tain koko väestön lukui­hin, mikä antaa jo käsi­tys­tä alueko­htai­sista eroista. Lisäk­si esimerkik­si Maa­han­muu­tot ja Suomen julki­nen talous / Osa I: Toteu­tuneet julkisen talouden tulot ja menot ‑tutkimuk­ses­sa ilmoite­taan kohdas­sa 6.2.4 net­to­tu­lon­si­ir­rot mukaan lukien mak­se­tut välil­liset verot (ja kohdas­sa 6.2.3 net­to­tu­lon­si­ir­rot ilman mak­set­tu­ja välil­lisiä veroja).

      36. Mut­ta tuos­sa työperäistä maa­han­muut­toa käsit­televässä julka­is­us­sa nimeno­mais­es­ti ei las­ke­ta välil­lisiä vero­ja, kuten lainaa­mas­tani kohdas­ta selvästi ilmenee. 

        Oli­si­vatko­han ne ja eläke­mak­sut kuitenkin aika olen­naisia, kun mietitään työperäisen maa­han­muu­ton kannattavuutta?

        Ja jos niitä on toises­sa julka­is­us­sa las­ket­tu, mik­si ne tästä puuttuvat?

      37. Suo­ma­lainen syr­jäy­tynyt mak­saa koko elämän­sä aikana alle miljoo­nan, joten voidaan tose­ta ilman sen kum­mem­pia laskelmia, että on höpö höpöä van­hempana (koulutkust. yms. jää pois) tänne tule­vien mak­sa­van miljoonaa. 

        Toden­näköis­es­ti on las­ket­tu yhden rötöstelijän kus­tan­nuk­set ja sit­ten ”uno­hdet­tu” että las­ket­ti­in erikoistapaus­ta. Elinkautisen istu­mi­nen kun mak­saa sen miljoona euroa.

        Ja mitä tulee per­su­jen omi­in laskelmi­in, he jät­tävät välil­liset verot ja eläke­mak­sut­laske­ma­tra. Muuten maa­han­muu­ton luvuista ei saa tarpeek­si rumia.

      38. Sylt­ty:
        Suo­ma­lainen syr­jäy­tynyt mak­saa koko elämän­sä aikana alle miljoo­nan, joten voidaan tose­ta ilman sen kum­mem­pia laskelmia, että on höpö höpöä­van­hempana (koulutkust. yms. jää pois) tänne tule­vien mak­sa­van miljoonaa. 

        Kuten edel­lä ker­roin, syr­jäy­tyneen kus­tan­nuk­sek­si on arvioitu 1–2 miljoon­aa. Mis­tä saat alle miljoonan?

        Paljonko las­ket koulu­tuk­sen yms. kus­tan­nuk­sek­si suo­ma­laiselle, paljonko human­itääriselle maa­han­muut­ta­jalle? (Vai eikö tyyp­il­lisiä human­itäärisiä maa­han­muut­ta­ji­amme tarvitse koulut­taa juurikaan?)

      39. Sylt­ty:
        Ja mitä tulee per­su­jen omi­in laskelmi­in, he jät­tävät välil­liset verot ja eläke­mak­sut­laske­ma­tra. Muuten maa­han­muu­ton luvuista ei saa tarpeek­si rumia. 

        Eläkkeitä on muuten käsitel­ty ainakin Maa­han­muu­tot ja Suomen julki­nen talous /
        Osa II Elinkaari­vaiku­tuk­set: Suo­mi, Irak ja Soma­lia ‑tutkimuk­sen luvus­sa 6 (Muut ennustepara­metrit ja eläkkeisi­in liit­tyvien net­to­vaiku­tusten ennustaminen).

  28. Mitäpäs jos kat­so­taan neljän vuo­den päähän?

    Nythän näyt­tää hyvin mah­dol­liselta, että Rin­teen tule­va hal­li­tus olisi käytän­nössä tois­in­to Käteisen six­pack­ista (demareil­la on ilmeinen hinku saa­da vasem­mis­toli­it­to hal­li­tuk­seen, mut­ta pelkil­lä punav­ihrei­den voimil­la enem­mistöä ei saa­da kasaan). Talouden kasvu on hiipumas­sa olemat­tomak­si tai kää­tymässä taa­tu­mak­si — ja suuret uud­is­tuk­set ovat edelleen edel­lis­ten hal­li­tusten jäljiltä tekemättä.

    Täl­laises­sa tilanteessa toim­intakyvytön hal­li­tus toimii niin kuin on aiem­min nähty — toisel­la kädel­lä lisätään kulu­ja — toisel­la tehdään type­r­iä leikkauk­sia, verot nou­se­vat ja lainaa ote­taan niin paljon kuin saadaan.

    Jos per­sut toimi­vat samaan aikaan riit­tävän fik­susti — Hal­la-aho esi­in­tyy viileä ana­lyyt­tise­na ja tyr­mää hal­li­tuk­sen hapuilun, Purra lait­taa paras­taan kehitel­lessään strate­gioi­ta, Putko­nen möläyt­telee kaikkea sopi­ma­ton­ta jne., niin minkähän­lainen jytky mah­taa olla tulos­sa? Jos kepulit jäävät oppo­si­tioon, mut­ta eivät saa rive­jään kasaan (tai maanvil­jeli­jäpuolueen aika on meil­läkin vih­doinkin ohi), niin kaik­ki tyy­tymät­tömyys voi hyvinkin kanavoitua per­su­jen kannatukseksi.

  29. “Mut­ta sit­ten ovat myös luon­nekysymyk­set. Kuulimme juuri väitöskir­jas­ta, jon­ka mukaan perus­suo­ma­lais­ten äänestäji­in kuu­luu paljon ihmisiä, jot­ka luot­ta­vat huonos­ti kans­saih­misi­in­sä. Hei­dän tärkein motivoi­va tun­teen­sa on viha. Maail­mas­sa tulee aina ole­maan para­noi­disia ihmisiä, eikä sitä mil­lään poli­it­tisel­la ohjel­mal­la muuk­si muu­ta­ta. Van­han hyvän luokkav­i­han aikana näi­den viha kanavoi­tui per­in­teis­ten puoluei­den kaut­ta. Hert­ta Kuusi­nen olisi vetänyt hei­dät Vasemmistoliittoon.”

    Toisaal­ta para­noidia voi ilmetä ihmi­sis­sä monel­la taval­la. Toiset pelkäävät väärän värisiä ihmisiä ja toiset taas ydinkatas­trofia tai geenimanipulaatiota.

  30. Peter: “Perus­suo­ma­lais­ten poli­it­tiset vas­tus­ta­jat eivät halua tutkia tai julka­ista sel­l­aista dataa, joka ei ole niiden agen­dalle edullista. Esimerkik­si joku raiskausdata.”
    Eipä se ole per­suille eduk­si että he jät­tivät huomio­ta hyvin nuori­in naisi­in tai tein­i­tyt­töi­hin kohdis­tu­vaa ahdis­telua, groom­ing-vih­jeitä jo v:lta 2000-luvul­ta, ja halvek­si­vat #metoo:ta ihan Hakkaraisen äänel­lä SU:ssa. Pata kattilaa?

    Ootko neit­syt? Et sä oo mus­ta liian nuori” – Han­na, 25, tekey­tyi tein­i­tytök­si somessa
    ja järkyt­tyi tun­tem­at­tomien miesten lähet­tämistä viesteistä

    – Jokainen min­un kanssa keskustel­lut henkilö puhui äidinkie­lenään suomea. 

    — MTV 20.1.2019

    Han­na, 25, tekey­tyi netis­sä teiniksi ja järkyt­tyi – ”Aikuiset miehet eivät malt­ta­neet olla kysymättä
    14-vuo­ti­aan tytön seksikokemuksista”

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005972266.html
    Tämä sosi­aal­i­työn opiske­li­ja sanoo että ilmiö “groom­ing” oli alka­nut jo 10–15 sitten.

    Suku­laisen tuo­man joul­u­lah­jakukan kääreenä oli Savon Sanomat v:lta 2013 kun se ei vielä ollut tabloi­di ja kas:
    https://i.imgur.com/VtOjPp7.jpg
    Yksi kuo­pi­o­lainen jol­ta 10 tyt­töuhria. Mis­sä oli hal­li­tuk­sen hätäkok­ous, tai edes per­su­jen välikysymys? Ei mis­sään koskei ollut vaale­ja vuon­na 2013 ja epäilty kan­takuo­pi­o­lainen. Vai?

    1. MrrKAT:
      Ei mis­sään koskei ollut vaale­ja vuon­na 2013 ja epäilty kan­takuo­pi­o­lainen. Vai?

      Tähän ei kai voi­da vaikut­taa maa­han­muut­topoli­ti­ikalla. Mut­ta joi­hinkin asioi­hin voidaan vaikut­taa maa­han­muut­topoli­ti­ikalla ja sil­loin niitä keino­ja kan­nat­taa kek­siä ja ehdottaa.

  31. Jos työpe­rusteista maa­han­muut­toa helpote­taan esimerkik­si saatavu­ushark­in­ta pois­ta­mal­la, niin mil­lä estetään se, ettei työpe­rus­tainen maa­han­muut­ta­ja hae Suomeen päästyään tur­va­paikkaa? Tur­va­paikan hakem­i­nen voisi toimia keinona jatkaa lail­lista oleskelua työ­suh­teen päät­tymisenkin jäl­keen ja toisaal­ta tur­va­paikan­haku­un tule­va henkilö voisi myös ostaa itselleen lyhyen työ­suh­teen esimerkik­si pit­se­ri­as­ta jot­ta pääsee maa­han hal­val­la ja tur­val­lis­es­ti käyt­tämät­tä ihmissalakul­jet­ta­jien palveluita.

    1. TSH:
      […] mil­lä estetään se, ettei työpe­rus­tainen maa­han­muut­ta­ja hae Suomeen päästyään tur­va­paikkaa? […] jot­ta pääsee maa­han hal­val­la ja tur­val­lis­es­ti käyt­tämät­tä ihmissalakul­jet­ta­jien palveluita.

      Oikea kysymys onkin, mik­si joku halu­aisi estää henkilöä pääsemästä hake­maan tur­va­paikkaa edullis­es­ti ja tur­val­lis­es­ti (kuten sopi­mal­la, että Venäjän rajavi­ra­nomaiset eivät päästä viisumit­ta Suomen rajalle). Mik­si hakemisen tulisi olla kallista tai vaarallista?

      1. Aika ajatel­la: Oikea kysymys onkin, mik­si joku halu­aisi estää henkilöä pääsemästä hake­maan tur­va­paikkaa edullis­es­ti ja tur­val­lis­es­ti (kuten sopi­mal­la, että Venäjän rajavi­ra­nomaiset eivät päästä viisumit­ta Suomen rajalle). Mik­si hakemisen tulisi olla kallista tai vaarallista?

        Sik­si kos­ka väestöräjähdyk­ses­tä kär­sivis­sä kehi­tys­mais­sa on miljoonit­tain ihmisiä jot­ka ovat poten­ti­aalis­es­ti kiin­nos­tunei­ta vau­raaseen Suomeen muut­tamis­es­ta, mikäli muut­to onnis­tuu tarpeek­si yksinker­tais­es­ti, hal­val­la ja tur­val­lis­es­ti. Mitä helpom­mak­si tur­va­paikan­haku tehdään, sitä use­ampi heistä jät­tää Suomeen tur­va­paikka­hake­muk­sen jot­ta voisi saa­da täältä oleskeluluvan.

        Tuli­joiden määrä taas määrit­tää Suomen tule­vaisu­u­den demografi­an ja sitä kaut­ta yhteiskun­nan rak­en­teen. Mitä enem­män Suomes­sa asuu esimerkik­si afrikkalaisia ja aasialaisia, sitä enem­män Suo­mi saa näi­den ihmis­ten lähtö­maid­en yhteiskun­tien piirteitä. Useimpia lähtö­mai­ta domi­noi­vat voimakkaan kon­ser­vati­iviset ja uskon­nol­liset arvot, syvä köy­hyys ja erit­täin mata­la teknologi­nen kehitystaso.

      2. TSH: Sik­si kos­ka väestöräjähdyk­ses­tä kär­sivis­sä kehi­tys­mais­sa on miljoonit­tain ihmisiä jot­ka ovat poten­ti­aalis­es­ti kiin­nos­tunei­ta vau­raaseen Suomeen muut­tamis­es­ta, mikäli muut­to onnis­tuu tarpeek­si yksinker­tais­es­ti, hal­val­la ja tur­val­lis­es­ti. Mitä helpom­mak­si tur­va­paikan­haku tehdään, sitä use­ampi heistä jät­tää Suomeen tur­va­paikka­hake­muk­sen jot­ta voisi saa­da täältä oleskeluluvan. 

        Se, että tur­va­paikka­hake­mus on help­po jät­tää, on eria asia kuin se, että oleskelulu­pa on niin help­po saa­da. Oleskelulu­pa­han on tarkoi­tus antaa vain tur­va­paikkaa tarvitsevalle. 

        Mielestäni olisi johdon­mukaista, että Suo­mi joko 1) mah­dol­lis­taa edullisen ja vaarat­toman tur­va­paikan hakemisen tai 2) ei mah­dol­lista jokaiselle tur­va­paikan hakemista ensinkään. Esimerkik­si Venäjän kanssa tehty sopimus siitä, että Venäjän vira­nomaiset eivät päästä ihmisiä Suomen rajalle jät­tämään tur­va­paikka­hake­mus­ta, on esimerk­ki epäjo­hdon­mukaisu­ud­es­ta. Kos­ka se on epäjo­hdon­nu­maista, sen täy­tyy olla pohjim­mil­taan väärin. Kos­ka se on väärin, on pon­nis­telta­va asian oikaisemiseksi.

      3. Aika ajatel­la: Se, että tur­va­paikka­hake­mus on help­po jät­tää, on eria asia kuin se, että oleskelulu­pa on niin help­po saa­da. Oleskelulu­pa­han on tarkoi­tus antaa vain tur­va­paikkaa tarvitsevalle. 

        Mielestäni olisi johdon­mukaista, että Suo­mi joko 1) mah­dol­lis­taa edullisen ja vaarat­toman tur­va­paikan hakemisen tai 2) ei mah­dol­lista jokaiselle tur­va­paikan hakemista ensinkään.Esimerkiksi Venäjän kanssa tehty sopimus siitä, että Venäjän vira­nomaiset eivät päästä ihmisiä Suomen rajalle jät­tämään tur­va­paikka­hake­mus­ta, on esimerk­ki epäjo­hdon­mukaisu­ud­es­ta. Kos­ka se on epäjo­hdon­nu­maista, sen täy­tyy olla pohjim­mil­taan väärin. Kos­ka se on väärin, on pon­nis­telta­va asian oikaisemiseksi.

        Oleskelulu­pa on toki tarkoi­tus antaa vain tur­va­paikkaa tarvit­se­valle. Mut­ta todel­lisu­udessa on ääret­tömän vaikea tehdä sel­l­aista tur­va­paikkatutk­in­taa joka edes kohtu­udel­la pystyy pal­jas­ta­maan sen, kuka hak­i­joista vale­htelee tur­va­paikan tarpeestaan ja kuka ei. Jos tapah­tu­mista, henkilöl­lisyyk­sistä ja vas­taav­ista ale­taan vaa­tia luotet­ta­vat todis­teet samaan tapaan kuin mitä vaikka­pa oikeu­sis­tu­imis­sa rikostapauk­sia käsitel­lessä vaa­di­taan, niin pois kar­si­u­tuu moni oikeasti vain­on vaaras­sa ole­va yksinker­tais­es­ti sen takia, että luotet­tavien todis­tei­den han­k­in­ta ei häneltä onnis­tu. Toisaal­ta jos pitäviä todis­tei­ta ei vaa­di­ta niin hui­jaus tur­va­paikkatutkin­nas­sa muut­tuu helpok­si. Ja hui­jaus­ta yrit­täviä henkilöitähän riit­tää, kos­ka hyväksy­tyn tur­va­paikka­hake­muk­sen mukana tulee halut­tu oleskelulu­pa rikkaaseen länsimaahan.

        Toisaal­ta vaik­ka tur­va­paikka­hake­mus hylät­täisi­in, niin henkilöä ei silti usein pystytä pois­ta­maan maas­ta. Esimerkik­si kos­ka hänen koti­maansa ei halua ottaa hän­tä vas­taan tai kos­ka ei vält­tämät­tä edes var­muudel­la tiede­tä, minkä maan kansalainen hän on (kos­ka tur­va­paikkaa voi hakea myös henkilö jol­la ei ole mitään henkilöl­lisyys­pa­pere­i­ta tai ainakaan luotet­tavia sellaisia).

  32. Kir­joi­tus on taas PS:aa puolueena ja hei­dän äänestäjäkun­taansa tarpeet­tomasti vähät­televä ja jopa halveeraava.

    Kuitenkin PS:n johta­jana on tohtori Halla-aho. 

    Eikö siihen näh­den ole hiukan noloa, että tiedepuolueena itseään pitävät vihreät joutu­vat tyy­tymään yliop­pi­las Haav­is­toon, jon­ka korkein aka­teem­i­nen meri­it­ti taisi, taan­noin esi­in kai­vatun opin­torek­iste­ri­ot­teen mukaan, olla alim­mal­la 1- arvosanal­la suoritet­tu vttdk:n matri­isi­lasken­nan kurssi, jon­ka rimaa hipoen hyväksyi muuan tilas­toti­eteen assis­tent­ti Soininvaara :)?

    1. Ter­je:
      Kir­joi­tus on taas PS:aa puolueena ja hei­dän äänestäjäkun­taansa tarpeet­tomasti vähät­televä ja jopa halveeraava.

      Kuitenkin PS:n johta­jana on tohtori Halla-aho. 

      Eikö siihen näh­den ole hiukan noloa, että tiedepuolueena itseään pitävät vihreät joutu­vat tyy­tymään yliop­pi­las Haav­is­toon, jon­ka korkein aka­teem­i­nen meri­it­ti taisi, taan­noin esi­in kai­vatun opin­torek­iste­ri­ot­teen mukaan, olla alim­mal­la 1- arvosanal­la suoritet­tu vttdk:n matri­isi­lasken­nan kurssi, jon­ka rimaa hipoen hyväksyi muuan tilas­toti­eteen assis­tent­ti Soininvaara :)?

      Samaa mieltä, haikeasti. Hal­la-ahon PS on eri­lainen puolue kuin Soinin PS. Soinin PS taas oli hie­man eri puolue kuin Siniset. Nyky PS, eli Hal­la-ahon 2019 vaalei­hin lin­jaa­ma Perus­suo­ma­laiset naut­ti kansan­su­o­sio­ta min­un mielestäni hyvistä syistä; fak­to­ja, logi­ikkaa, talouskuria, isän­maan arvo­ja, real­is­mia ja kovia arvo­ja, sanan­va­paut­ta, epäam­mat­ti­lais­poli­itikko­ja, suh­teessa isoi­hin puolueisi­in alhaisek­si näyt­täy­tyvä kor­rup­tioaste, maalaisjär­ki oma­toimises­sa ilmas­tokun­ni­an­hi­mossa — mut­ta jostain syys­tä, ilmeis­es­ti his­to­ri­al­lisen ja ide­ol­o­gisen pain­o­lastin­sa takia, sen kan­natuk­selle täy­tyy denial­is­tis­es­ti kek­siä vai­h­toe­htoisia, huono­ja syitä; rasis­mi, sosi­aa­li­nen syr­jäy­tymi­nen, taka­pa­juisu­us, köy­hyys, iden­ti­teet­ti­harhailu ja itsen­sä etsin­tä, sulkeu­tunut ajat­telu, evo­lu­tivi­is­es­ti enem­män nean­der­taa­li­nen kuin sapi­ens. HS ja Yle toimit­ta­jakun­ta, keskustelu­vaikut­ta­jat sekä osit­tain Soin­in­vaara mielestäni läh­estyy vähät­televästä kul­mas­ta ilmiötä, järky­tyk­ses­tä tai pelosta. Tämä näkyy kir­joituk­sis­sa, tavois­sa kir­joit­taa ja koost­aa artikkelei­ta ja jut­tu­ja ilmiön ympäriltä ja niin edelleen. Tulk­in­tani mukaan suurim­mat kau­pal­liset medi­at ja YLE kokon­aisuute­na on aloit­tanut — ja paraikaan toimii pyrkimyk­sessä johdon­mukaises­ti akti­ivises­sa ase­mas­sa nyt Eurovaaleis­sa min­i­moidak­seen PS men­estyk­sen niis­sä. Tämä pahoit­taa mieltäni kos­ka kyseessä on nähdäk­seni manip­u­laa­tio val­ta-ase­mas­sa ja epälu­ot­ta­mus ja jar­ru demokra­ti­aa vas­taan. Medi­an puolueet­to­muus­vaa­timus on kai jo van­hen­tunut ja kohtu­u­ton aja­tus — silti asia har­mit­taa. Kysymys, voiko demokra­t­ian antaa edes toteut­taa rauhas­sa itseään, vai täy­tyykö sitä vas­tu­ullisen val­lankäytön ide­olo­gian mukaan kaidalle tielle ohja­ta, syn­nyt­tää kysymyk­sen, mikä olisi sit­ten täl­laista demokra­ti­aa parem­pi tapa. Ilmeis­es­ti näen­näis­demokra­tia on sit­ten se ulti­maat­ti­nen, ja hie­man parem­pi tapa.

      Demokra­ti­as­sa täy­ty­isi muis­taa ettei kaik­ki kykene sokeaan uskoon, toivoon ja ide­al­is­mi­in. Itse mielel­läni ajaisin poli­ti­ikkaa, joka insen­tivi­soi ihmisen (lähtöko­htais­es­ti omaa etu­aan tavoit­tel­e­va Soti­va Eläin kuten Osmon uusim­mas­sa kuvataan) toim­i­maan yhteiskun­nan hyväk­si ja ei jätä aukko­ja jär­jestelmään joista sit­ten ihmi­nen (edelleen lähtöko­htais­es­ti se omaa etu­aan tavoit­tel­e­va Soti­va Eläin) pystyy pujah­ta­maan mukavaan elämään kiin­ni osal­lis­tu­mat­ta itse yhteiskun­nan kus­tan­nuk­si­in. Myös se aja­tus, että val­tion vyötä kiris­tetään resonoi, kos­ka Suomel­la on siihen varaa. Olemme lop­ut­tomi­in hem­motel­tu kansa kun ver­tail­laan nykyti­laamme muiden kan­so­jen nykyti­laan (luku­unot­ta­mat­ta yli­jäämäisiä luon­non­va­r­aval­tioi­ta kuten Sau­di-Ara­bia tai Nor­ja), sen lisäk­si aika­janal­la taak­sepäin huo­mataan, että olemme olleet tuot­toisim­mil­lamme niukan val­tion aikana, kun todel­lisu­us on vaat­in­ut kansan kek­seliäisyy­den täy­den poten­ti­aalin kukois­taak­seen. Val­tion pitäisi mielestäni olla niuk­ka, jot­ta ihmiset ja yhteiskun­ta ympäril­lä insen­tivi­soi­tu­isi­vat kehit­tymään ihmis­inä ja kukois­ta­maan itsenäis­es­ti. Heikoim­mista ja van­huk­sista ja tur­val­lisu­ud­es­ta ja koulu­tuk­ses­ta huole­htimiseen jää kyl­lä rahaa, kun yhteiskun­nan lukuisat tehtävät ja val­tion byrokra­tia pri­or­isoidaan uudelleen. 

      Täl­lainen ket­terä yhteiskun­ta on jo ole­mas­sa, etelä-naa­puris­samme, heil­lä menee todel­la lujaa. Jos Suo­mi yhteiskun­tana herää laisku­ud­estaan ja etuoikeutet­tu hem­motel­tu isoveli avaisi silmät ja kyselisi miten ahk­er­al­la pikku­vel­jel­lä menee, niin voisimme saa­da arvokas­ta, fak­ta ja evi­denssipo­h­jaista ymmär­rystä siitä, miten mekin voisimme yhteiskun­tamme jär­jestää vah­vaan etukenoasen­toon, kuten tuo ahk­era pikku­veli on sisukkaasti tehnyt. Yhteiskun­nalle on mielestäni paljon tärkeäm­pää aset­tua kehi­tyk­selle, kuin kysymys siitä, miten aikaisem­pi saavutet­tu kakku jae­taan. Kiinas­ta ja Viros­ta, varsinkin niiden kehit­tyvistä seuduista kuten Tallinna ja Shang­hai, niiden tavas­ta saa­da sijoit­ta­jia IT ja teknolo­gia-alalle, kan­nat­taa ottaa pikaises­ti oppia. Ruotsin Malmö, Göte­borg, Tukhol­man lähiöt — sekä vaikka­pa Yhdys­val­to­jen voimakas vasen-oikea kah­ti­a­jakoisu­us kansana voisi­vat olla esimerkke­jä siitä miten vau­raas­sa maas­sa kehi­tys voi myös men­nä kyseenalaiseen suuntaan.

    2. Auts. — Vihreät menevät puh­taasti tun­nepuoli edel­lä, toki sekaan heit­el­lään valikoitu­ja fak­to­ja sil­loin kun niitä löy­tyy. Enkä nyt väitä muiden puoluei­den ole­van tässä juurikaan parem­pia. Älylli­nen epäre­hellisyys on ehkä vahvim­min kaikkia puoluei­ta yhdis­tävä tek­i­jä.. prkl.

  33. Kokoomushan tässä on aika tukalas­sa tilanteessa. Hal­lan PS edus­taa arvoil­taan sitä, mitä kokoomus oli vielä viime vuosi­tuhante­na. Kun kokoomus alkaa toteut­ta­maan vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa, niin voi olla suo­sio aika vähenevää. Seu­raavis­sa vaaleis­sa kokoomuk­sen kan­na­tus voi olla kymme­nen pros­entin luokkaa.

    Taitaa­pa olla, että kokoomus kuolee pois.

    1. Sekoomus on voin­ut aika huo­let­ta puskea poli­it­tisen keskus­tan yli kohti vasem­mis­toa, kos­ka oikeal­la ei ole ollut vakavasti otet­tavaa haas­ta­jaa. Tilanne on tain­nut jatkua jo niin pitkään, että epäi­lyt­tää onko kukaan puolue­toimis­tossa edes miet­tinyt Suun­nitel­ma B:tä sille var­alle, että oikea lai­ta alkaa tosis­saan vuotamaan.

      Tietysti viher­vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta on voin­ut puolue­jo­h­dos­sa ja ‑koneis­tossa tul­la niin vah­vasti uusi val­lit­se­va nor­mi, ettei kukaan enää muista, että kyseessä oli ryöstöret­ki demarei­den ja vihrei­den äänestäjäjoukkoon?

      Jos Sekoomus halu­aisi huokutel­la oikeas­ta laidas­ta karan­neet äänestäjät takaisin, niin puolue­jo­hta­jak­si pitäisi vai­h­taa Lep­omä­ki — ja uuden ympäristö- ja ilmas­to-ohjel­man laati­jak­si pitäisi istut­taa Eija-Riit­ta Korho­la. Viimeisetkin Tehtaankadul­la juosseet suomet­tumisen jään­teet (oppipoiki­neen) pitäisi työn­tää eläk­keelle Ilestä läh­tien — ja ph-Pietikäiselle pitäisi kek­siä joku EU-vir­ka, jos­sa ei voisi enää enem­pää sotkea asioita.

Vastaa käyttäjälle KR Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.