Perussuomalaisten uusi tuleminen

Twit­te­ris­sä on ilkut­tu sii­tä, kuin­ka vää­rin veik­ka­sin kak­si vuot­ta sit­ten perus­suo­ma­lais­ten tule­vai­suu­den Hal­la-ahon joh­ta­ma­na. Ana­lyy­si­ni perus­tui sii­hen, että Soi­nin perus­ta­ma puo­lue jou­tui omaa tyh­myyt­tään viha­mie­li­sen val­tauk­sen koh­teek­si. Eri­lai­sil­la ulko­maa­lais­vas­tai­sil­la ja äärioi­keis­to­lai­sil­la sivus­toil­la oli aika avoi­mes­ti kes­kus­tel­tu sii­tä, että on talou­del­li­ses­ti edul­li­sem­paa val­la­ta van­ha puo­lue kuin perus­taa uusi.

Ole­tuk­se­ni oli, että Hal­la-ahon joh­ta­ma­na puo­lue kerää taak­seen eri­lai­sis­ta kiih­ko­kan­sal­lis­mie­li­sis­tä pii­reis­tä koos­tu­van pis­kui­sen jouk­kion, mut­ta pet­ty­nyt duu­na­ri­po­ruk­ka palaa dema­rei­hin, joi­den kan­na­tus nousee sel­väs­ti yli 20 prosentin.

Näin ei kui­ten­kaan käy­nyt, osit­tain dema­reis­ta joh­tu­vis­ta syis­tä. Hal­la-ahon puo­lue onnis­tui ole­tuk­se­ni vas­tai­ses­ti aja­maan kak­sil­la vank­ku­reil­la. Tosin edus­kun­ta­ryh­mä näyt­tää pai­not­tu­van kovas­ti noi­hin toi­siin vank­ku­rei­hin niin, että Hal­la-aho­kin alkaa tun­tua sii­nä jou­kos­sa maltilliselta.

Vaa­li­kes­kus­te­luis­sa muut puo­lu­eet teki­vät las­ten­tar­ha­mai­sel­la kinas­te­lul­laan Hal­la-ahol­le hel­pok­si argu­men­toi­da omaa agen­daan­sa. Hän puhui loo­gi­ses­ti ja voit­ti väit­te­lyt sil­loin­kin, kun oli vää­räs­sä. Täs­sä hän on Pet­te­ri Orpon pei­li­ku­va. Orpo onnis­tui esi­mer­kik­si hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­ses­sa häviä­mään väit­te­lyn, vaik­ka oli oikeas­sa vain kos­ka ei osan­nut asiaansa.

En jak­sa­nut kaik­kia vaa­li­kes­kus­te­lu­ja kuun­nel­la, kos­ka niis­tä tuli niin huo­no olo, mut­ta tämä kes­kus­te­lu on kuvaava:

Juon­ta­ja: Eikö pidä lisä­tä työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa, kos­ka työ­pe­räis­ten maa­han­muut­ta­jien kes­kuu­des­sa työl­li­syy­sas­te on kor­keam­pi kuin kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa? 

Hal­la-aho: Tämä joh­tuu asian­tun­ti­jois­ta. Tar­ve­har­kin­nan pii­ris­sä ole­vien kes­kuu­des­sa työl­li­syys on vain aluk­si kor­keam­pi, mut­ta las­kee muu­ta­man vuo­den kulut­tua kan­ta­väes­tön alapuolelle.

Tähän ei vas­tat­tu mitään, joten Hal­la-aho voit­ti argu­men­toin­nin, vaik­ka oli vää­räs­sä. Oli­si pitä­nyt sanoa, että kan­ta­suo­ma­lai­ses­ta on mak­set­tu 17 vuot­ta lap­si­li­sää ja hänet on kou­lu­tet­tu ilmai­sek­si, kun taas työ­pe­räi­nen maa­han­muut­ta­ja muut­taa Suo­meen työi­käi­se­nä. Sik­si hän on elä­män­kaar­ta aja­tel­len sel­keä net­to­mak­sa­ja vähän mata­lam­mal­la­kin työllisyysasteella.

Täl­lai­sia kes­kus­te­lu­ja oli luke­mat­to­mia. Hal­la-ahon kun­niak­si on sanot­ta­va, että hän argu­men­toi huo­mat­ta­vas­ti loo­gi­sem­min kuin muut puo­lue­joh­ta­jat. Haa­vis­to myös yrit­ti, mut­ta ei saa­nut puheen­vuo­ro­ja. En ymmär­rä, mik­si puo­lue­joh­ta­jat kuvit­te­le­vat, että menes­ty­vät vaa­leis­sa parem­min, jos näyt­te­le­vät tyh­mem­pää kuin ovat.

Hal­la-ahoa­kin parem­min vaa­li­kes­kus­te­luis­sa menes­tyi Sam­po Ter­ho, mut­ta vaa­li­me­nes­tys jäi vaatimattomaksi.

Mut­ta ei perus­suo­ma­lais­ten uusi nousu vaa­li­kes­kus­te­luis­ta johtunut.

Tek­no­lo­gian muu­tos on koh­del­lut työ­väen­luok­kais­ta mies­tä huo­nos­ti. Duu­na­ri­työ­paik­ko­jen katoa­mi­nen pan­naan her­käs­ti glo­ba­li­saa­tion piik­kiin, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti työ­paik­ka­ka­to joh­tuu tek­no­lo­gias­ta ja auto­maa­tios­ta. Teol­li­suus­tuo­tan­to on kyl­lä Suo­mes­sa kas­va­nut, vaik­ka työ­pai­kat ovat teh­das­sa­leis­ta kadonneet.

Kun työ­mie­hel­tä vie­dään työ­mie­hen kun­nia, hän on vihai­nen. Aika­naan pien­vil­je­li­jät­kin oli­vat vihai­sia pel­to­jen pake­toin­nis­ta, vaik­ka kukaan ei käs­ke­nyt pake­toi­maan pel­to­ja. Mut­ta itse­tun­to vie­tiin, kos­ka tar­jous osoit­ti, ettei omal­la työl­lä ollut arvoa.

Työ­läis­taus­tai­sen kes­ki­luo­kan ahdin­ko on syy­nä elii­tin vas­tai­seen kat­ke­ruu­teen ja suu­reen osan epä-älyl­li­sen oikeis­ton nousus­ta, joka näkyy Trum­pin valin­ta­na ja Brexit-äänes­tyk­ses­sä. Se on asia, jol­le ei oikein osa­ta teh­dä mitään. Kun Bri­tan­nia toi­vot­ta­vas­ti pian ero­aa EU:sta, ne kan­san­osat, jot­ka Brexi­tin puo­les­ta äänes­ti­vät, saa­vat huo­ma­ta ase­man­sa hei­ken­ty­neen enti­ses­tään. Mitä­hän sit­ten tapahtuu?

Tämä on iso ongel­ma, mut­ta ei sii­hen kukaan, eivät popu­lis­tit­kaan, ole mitään lää­ket­tä löytäneet.

On kyl­lä vaa­dit­tu teol­li­suusau­to­maa­tion kiel­tä­mis­tä työ­pai­ko­jen säi­lyt­tä­mi­sek­si. Ihan­ko oikeas­ti? Jos esi­mer­kik­si päät­täi­sim­me, että teol­li­suusau­to­maa­tio kiel­let­täi­siin auto­teh­tail­la, auto­jen hin­nat moninkertaistuisivat.

Kes­ki-luo­kan ase­ma las­ki muu­ten myös 1930-luvulla.

Mut­ta sit­ten ovat myös luon­ne­ky­sy­myk­set. Kuu­lim­me juu­ri väi­tös­kir­jas­ta, jon­ka mukaan perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jiin kuu­luu pal­jon ihmi­siä, jot­ka luot­ta­vat huo­nos­ti kans­saih­mi­siin­sä. Hei­dän tär­kein moti­voi­va tun­teen­sa on viha. Maa­il­mas­sa tulee aina ole­maan para­noi­di­sia ihmi­siä, eikä sitä mil­lään poliit­ti­sel­la ohjel­mal­la muuk­si muu­ta­ta. Van­han hyvän luok­ka­vi­han aika­na näi­den viha kana­voi­tui perin­teis­ten puo­luei­den kaut­ta. Hert­ta Kuusi­nen oli­si vetä­nyt hei­dät Vasemmistoliittoon.

(Saman tut­ki­muk­sen mukaan kokoo­mus­lai­set ovat pin­nal­li­sia kulu­tus­kes­kei­siä shop­pai­li­joi­ta. Minun sil­mis­sä­ni ei kovin mai­rit­te­le­va omi­nai­suus tämäkään. )

Hal­la-aho ryh­tyi heti sopui­le­maan. Hän ilmoit­ti, että kiin­tiö­pa­ko­lais­ten mää­rää voi­si nos­taa, jos tur­va­paik­kas­hop­pai­luun puu­tut­tai­siin. Minus­ta täs­sä on jär­keä. Suo­men on kan­net­ta­va osuu­ten­sa pako­lai­son­gel­mas­ta, mut­ta osa täs­tä rahas­ta menee vää­riin koh­tei­siin. Spon­taa­ni­pa­ko­lai­sik­si ei vali­koi­du suu­rim­mas­sa hädäs­sä ole­via vaan nii­tä, joil­la on resurs­se­ja mat­kus­taa tuhan­sia kilo­met­re­jä ja mak­saa ihmis­sa­la­kul­jet­ta­jil­le ja jos­kus myös viranomaisille.

Pai­ne tur­va­paik­kas­hop­pai­luun pie­ne­ni­si, jos ovia työ­pe­räi­sel­le maa­han­muu­tol­le avat­tai­siin. Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to antaa oikeu­den tul­la maa­han ansait­se­maan elan­ton­sa työl­lä, mut­ta ei oikeu­ta muut­ta­maan maa­han elä­mään sosi­aa­li­tur­van varas­sa. Se ei ole kus­tan­nus vaan tukee talout­ta. Esi­mer­kik­si van­hus­ten hoi­dos­ta ei sel­vi­tä ilman työ­pe­räis­tä maahanmuuttoa.

185 vastausta artikkeliin “Perussuomalaisten uusi tuleminen”

  1. Ei, pai­ne tur­va­paik­kas­hop­pai­luun ei vähe­ni­si sil­lä, että ovia työ­pe­räi­sel­le maa­han­muu­tol­le avat­tai­siin. Euroop­paan koh­dis­tu­va muut­to­pai­ne ja ‑halu on val­ta­van pal­jon suu­rem­pi kuin mikään Euroo­pan työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton tar­ve tai kyky työl­lis­tää euroop­pa­lai­sit­tain hei­koh­kos­ti kou­lu­tet­tu­ja maahanmuuttajia.

    Muut­to­pai­net­ta ei aiheu­ta ilmas­ton­muu­tos, eikä sotien lisään­ty­mi­nen (ne eivät ole lisään­ty­neet). Para­dok­saa­lis­ta kyl­lä, muut­to­pai­net­ta aiheut­taa Afri­kan ja Aasian olo­jen paran­tu­mi­nen: yhä useam­mal­la per­heel­lä on varaa, tai­toa ja kykyä lähet­tää joku per­hees­tä yrit­tä­mään jalan­si­jaa rik­kai­siin mai­hin, kos­ka rahaa on ker­ty­nyt sen ver­ran, kie­li­tai­to riit­tää suun­nis­ta­maan ulko­mail­le, ja inter­net on käy­tet­tä­vis­sä koto­na ja matkalla.

    1980-luvul­la, kun Etio­pian marxi­lai­set joh­ta­jat nään­nyt­ti­vät sata­tu­hat­mää­rin ihmi­siä Etio­pias­sa osa­na talou­del­lis­ta etnis­tä sotaan­sa, ei kui­vuu­des­ta, kados­ta ja kau­pan kiel­los­ta kär­si­nyt väki läh­te­nyt liik­keel­le yrit­tä­mään Liby­as­ta Väli­me­rel­le ja Euroop­paan. Heil­lä ei ollut sii­hen kyky­jä, mah­dol­li­suuk­sia, resurs­se­ja, tietoja.

    Mut­ta nyt suu­rel­la osal­la Afrik­kaa ja Aasi­aa alkaa olla.

    1. Pek­ka Tai­pa­le: Muut­to­pai­net­ta ei aiheu­ta ilmas­ton­muu­tos, eikä sotien lisään­ty­mi­nen (ne eivät ole lisään­ty­neet). Para­dok­saa­lis­ta kyl­lä, muut­to­pai­net­ta aiheut­taa Afri­kan ja Aasian olo­jen parantuminen

      Muut­to­lii­ket­tä (pako­lai­sia) on Syy­rian sisäl­lis­so­dan alka­mi­sen jäl­keen tul­lut pal­jon Lähi-idäs­tä. Se ei var­maan ole sattumaa.

      1. Ossi Sare­so­ja: Muut­to­lii­ket­tä (pako­lai­sia) on Syy­rian sisäl­lis­so­dan alka­mi­sen jäl­keen tul­lut pal­jon Lähi-idäs­tä. Se ei var­maan ole sattumaa. 

        Ei. Euroo­pas­ta lähet­tiin vies­tiä epäonnistuneesti/onnistuneesti (näkö­kul­mas­ta kat­soen) että tänee sopii tul­la. Niin­pä tän­ne tul­tiin, kun­nes rajo­ja tuol­la ete­läm­pä­nä alet­tiin lait­taa kiin­ni. Suo­meen­han ei esi­mer­kik­si tul­lut juu­ri lai­sin­kaan syy­ria­lai­sia vuon­na 2015. Tilan­ne Ira­kis­sa, Afga­nis­ta­nis­sa tai Soma­lias­sa ei huo­non­tunt Syy­rian sisäl­lis­so­dan takia, tai yli­pää­tän­sä muu­ten­kaan ollut eri­tyi­sem­min paha ver­rat­tu­na aiem­piin vuo­siin. Tuli­joi­den määr kyl­lä kasvoi.

  2. Hal­la-aho sai myös hei­tel­lä omia tie­to­jaan maa­han­muu­tos­ta. Hän mm. väit­ti, että mata­la­palk­kai­nen maa­han­muut­ta­ja kulut­taa enem­män yhtei­siä varo­ja kuin mak­saa vero­ja. Viit­ta­si johon­kin tutkimukseen.

    Yri­tin etsis­kel­lä täl­lai­sia tut­ki­muk­sia, en löy­tä­nyt kuin Perus­suo­ma­lais­ten oman las­kel­man sii­tä, kuin­ka maa­han­mut­ta­jat tot­ta tosi­aan mak­sa­vat vähem­män vero­ja mitä saa­vat tulon­siir­to­ja. Tosin tämä tulos oli saa­tu aikaan sil­lä, että mukaa las­ket­tiin vain hen­ki­löi­den itsen­sä mak­sa­vat välit­tö­mät verot. Välil­li­set verot, joi­ta on puo­let koko vero­ker­ty­mäs­tä, oli siis jätet­ty las­kuis­ta kuten myös työ­elä­ke­mak­sut. Tätä las­ku­ta­paa sovel­taen val­tion bud­jet­ti oli­si­kin noin 36 mil­jar­dia euroa ali­jää­mäi­nen ja työ­elä­ke­va­rat lop­pui­si­vat noin kah­dek­sas­sa vuodessa.

    Mik­sei näi­hin kukaan puuttunut? 

    Ilmei­ses­ti kukaan ei ollut kar­tal­la sii­tä, mihin Hal­la-ahon argu­men­toin­ti perustuu.

    1. Spe­ku­loin, että ne muut tahot, jot­ka näi­tä tut­ki­muk­sia voi­si­vat teh­dä tai rahoit­taa, eivät niin mie­lel­lään tee asian tabu­luon­teen vuok­si. Onhan mah­dol­lis­ta, että tulok­set joko eivät pal­ve­le omaa agen­daa tai eivät pal­ve­li­si sitä tar­peek­si. Huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muu­ton puo­lus­te­lu tapah­tuu lähes yksi­no­maan peri­aa­te­poh­jal­ta, mihin ei tar­vi­ta mitään reaa­li­maa­il­man tosi­asioi­ta. Minus­ta taas asia on niin, että vaik­ka antaa rahaa SPR:n keräyk­seen pitää tar­kis­taa ensin oman tilin­sä sal­do ja olla lah­joit­ta­mat­ta niin pal­joa, että vuo­kraan ja ruo­kaan ei jää­kään enää rahaa. Mut­ta kun asia on niin ideo­lo­gi­soi­tu­nut, jo pelk­kä aiko­mus teh­dä sal­do­ky­se­ly joh­taa ”vas­tus­tat­ko tätä hyvää tar­koi­tus­ta!?” ‑reak­tioon.

      Minä­kin oli­sin val­mis vas­taa­not­ta­maan kiin­tiö­pa­ko­lai­sia ken­ties enem­män­kin nyt. Näin saa­tai­siin autet­tua enem­män apua tar­vit­se­via eikä pal­kit­tai­si ihmis­sa­la­kul­je­tuk­ses­ta. Samal­la kui­ten­kin vaa­ti­sin jon­kin­lai­set takeet sii­tä, että tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den mää­rä pysyy joten­kin kont­rol­lis­sa tai sitä edes yri­te­täi­siin, ja tämä on sit­ten sem­moi­nen aihe mihin kukaan kiin­tiö­pa­ko­lais­ten mää­rän kas­vat­ta­mis­ta kan­nat­ta­va ei suos­tu kos­ke­maan. Ilman visio­ta täs­tä koko asias­ta kes­kus­te­lu on kui­ten­kin äly­tön­tä. Sama kuin rii­del­täi­siin venees­sä sii­tä mon­ta­ko kalaa sin­ne uskal­taa nos­taa, ja samal­la poh­jas­sa on rei­kä jota osa ei halua paikata.

      Luot­ta­mus­ky­sy­myk­set­kin ovat aika oleel­li­sia. Mie­les­tä­ni kan­sa­kun­nan kohee­sio tai sen puu­te liit­tyy juu­ri tähän. Pitäi­si olla itses­tään­sel­vää, että jos jos­tain ulko­puo­lel­ta tulee ihmi­siä joi­den kiel­tä, kult­tuu­ria tai ole­mus­ta muu­ten ei tun­ne samal­la lail­la kuin naa­pu­rien­sa, luot­ta­mus­ta ei löy­dy aina­kaan yhtä pal­joa kuin tut­tu­jen kes­ken. Kään­täen tun­tui­si oudol­ta, jos voit elää vuo­si­kau­det hyvän naa­pu­rin kans­sa, mut­ta koko tänä aika­na luot­ta­mus ei kas­va yhtään ensim­mäi­seen päi­vään ver­rat­tu­na! Vasem­mal­la pide­tään kui­ten­kin moraa­li­se­na impe­ra­tii­vi­na, että luot­ta­mus­ta pitäi­si löy­tyä yhtä pal­jon kai­kil­le mis­tään riip­pu­mat­ta. Var­maan joku täl­lai­nen luot­ta­muk­sen anta­mi­sen help­pou­teen liit­ty­vät per­soo­nal­li­suus­piir­teet osal­taan selit­tä­vät, pää­tyy­kö joku PS:n vai vih­rei­den vai kenen­kä äänestäjäksi.

    2. Sylt­ty:
      Yri­tin etsis­kel­lä täl­lai­sia tut­ki­muk­sia, en löy­tä­nyt kuin Perus­suo­ma­lais­ten oman las­kel­man sii­tä, kuin­ka maa­han­mut­ta­jat tot­ta tosi­aan mak­sa­vat vähem­män vero­ja mitä saa­vat tulon­siir­to­ja. Tosin tämä tulos oli saa­tu aikaan sil­lä, että mukaa las­ket­tiin vain hen­ki­löi­den itsen­sä mak­sa­vat välit­tö­mät verot. Välil­li­set verot, joi­ta on puo­let koko vero­ker­ty­mäs­tä, oli siis jätet­ty las­kuis­ta kuten myös työeläkemaksut.Tätä las­ku­ta­paa sovel­taen val­tion bud­jet­ti oli­si­kin noin 36 mil­jar­dia euroa ali­jää­mäi­nen ja työ­elä­ke­va­rat lop­pui­si­vat noin kah­dek­sas­sa vuodessa. 

      Tilan­ne on osit­tain itse aiheu­tet­tu, välil­li­set verot perus­tu­vat arvioon, toi­sin kuin pal­kas­ta mak­set­ta­vat verot. Sinä olet peri­aat­tees­sa oikeas­sa, mut­ta fak­ta on että näi­tä välil­li­siä vero­ja et saa esil­le kos­ka nii­tä on hyvin vai­kea jao­tel­la tulo­luok­ka- ja var­sin­kin ryh­mä­koh­tai­ses­ti. Arvio­ta­si, joka on hyvin toden­nä­köi­ses­ti tot­ta, ei pys­ty todis­ta­maan. Väit­tee­si todis­ta­mi­sek­si pitäi­si saa­da tie­toon kaik­kien maa­han­muut­ta­jien kulu­tus­tie­dot ja tämän kulu­tuk­sen ALV pro­sen­tit ja yhdis­tää nämä mak­set­tui­hin tulo­ve­roi­hin ja saa­tui­hin tulon­siir­toi­hin. Täl­lais­ta tie­toa ei kerä­tä, sitä ei ole. Val­tio ei seu­raa kulu­tus­ta hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la eikä ALV ole myös­kään henkilökohtaista.

      Lisäk­si jos halu­taan sai­var­rel­la niin ALV ei ole hen­ki­lö­koh­tai­nen vero, sinul­la ei lue sinun ALV sum­maa sinun vero­kor­tis­sa eli se ei ole hen­ki­lö­koh­tai­nen vero. ALV on yri­tys­ten kerää­mä vero ja vero­tek­ni­ses­ti yri­tys mak­saa veron. Tot­ta­kai on kai­kil­le sel­vää että kulut­ta­ja ‘mak­saa’ ALV:in, mut­ta tar­kal­leen ottaen yri­tys ilmoit­taa myyn­ti­sum­mat ja näi­den ALV-ryh­mät ja mak­saa tämän veron eli vero on yri­tyk­sen mak­sa­maa tek­ni­ses­ti. Täl­löin tätä sinun välil­lis­ten veron vai­ku­tus­ta on hyvin vai­kea tuo­da esil­le kos­ka vero­tus tapah­tuu yri­tys­ten kaut­ta ja sitä ei voi yhdis­tää hen­ki­löön miten­kään täl­lä hetkellä.

      1. Samaan tapaan myös moni muu välil­li­nen vero on ongel­mal­li­nen kos­ka peri­aat­tees­sa kulut­ta­ja mak­saa, mut­ta käy­tän­nös­sä yri­tys mak­saa veron val­tiol­le. Polt­toai­neen vero­tus sama asia. Näi­den vero­jen seu­raa­mi­nen yksi­lö- sekä tulo- ja ihmis­ryh­mä­ta­sol­la on äärim­mäi­sen haastavaa. 

        Yksi­lö­ta­sol­la oman välil­li­sen vero­ra­si­tuk­se­si saat sel­vil­le seu­raa­mal­la kulu­tus­ta­si. Kukaan muu ei pys­ty sinun välil­lis­tä vero­ra­si­tus­ta sel­vit­tä­mään ellei saa sinun yksi­löi­tyä kulu­tus­his­to­ri­aa täy­del­li­se­nä hal­tuun­sa esim pan­kin kaut­ta olet­taen että kaik­ki kulu­tuk­se­si tapah­tuu saman tilin kaut­ta esim kor­til­la maksaessa.

      2. Sta­dist:
        …Yksi­lö­ta­sol­la oman välil­li­sen vero­ra­si­tuk­se­si saat sel­vil­le seu­raa­mal­la kulutustasi… 

        Joku kan­san­ta­lous- tai talous­tie­tei­li­jä saat­tai­si onnis­tua tuos­sa jos­sain mää­rin, meil­le muil­le se on mah­do­ton­ta. Pal­jon­ko vai­kut­taa pekan put­ki­liik­keen vero­tus matin vuo­kra-asun­non vuo­kraan talo­yh­tiön käyt­täes­sä pää­sään­töi­ses­ti pekan put­ki­lii­ket­tä? Tuon voi­si peri­aat­tees­sa sel­vit­tää, mut­ta ei se kovin help­poa ole ja noi­ta puro­ja on lukuisia. 

        Sama jut­tu kuin tal­vi­no­peus­ra­joi­tus­ten aiheut­ta­mat talou­del­li­set vahin­got kun­nil­le, jois­ta en ole näh­nyt yhtään sel­vi­tys­tä! Tie­de­tään, että tal­vi­no­peus­ra­joi­tuk­set vai­kut­ta­vat suo­raan aina­kin pal­ve­lui­den hin­toi­hin, mut­ta kuin­ka pal­jon ne vai­kut­ta­vat ja pal­jon­ko kun­nat käyt­tä­vät näi­tä palveluita?

        Suo­mes­sa ei ole kykyä sel­vit­tää vero­tuk­sen tai eri­lais­ten sään­te­lyi­den aiheut­ta­mia vai­ku­tuk­sia edes kar­keal­la tasol­la. Kos­ka ei ole kykyä sel­vit­tää, ei myös­kään ole tar­vet­ta läh­teä pur­ka­maan vahin­gol­lis­ta sään­te­lyä. Mikään muu ei seli­tä esi­mer­kik­si talou­del­le mii­nus­ta tuot­ta­van auto­ve­ron jat­ku­mis­ta tai polttonesteveroja.

      3. Sta­dist: Väit­tee­si todis­ta­mi­sek­si pitäi­si saa­da tie­toon kaik­kien maa­han­muut­ta­jien kulu­tus­tie­dot ja tämän kulu­tuk­sen ALV pro­sen­tit ja yhdis­tää nämä mak­set­tui­hin tulo­ve­roi­hin ja saa­tui­hin tulon­siir­toi­hin. Täl­lais­ta tie­toa ei kerä­tä, sitä ei ole. Val­tio ei seu­raa kulu­tus­ta hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la eikä ALV ole myös­kään henkilökohtaista.

        Jon­kin­lai­sen arvion voi­si teh­dä. Sii­hen toki liit­tyi­si epä­var­muut­ta, mut­ta pitäi­si olla sil­ti help­poa teh­dä arvio, joka on parem­pi, kuin tää nykyi­nen arvio, jos­sa maa­han­muut­ta­jien mak­sa­mat ALV:t ole­te­taan nol­lak­si, kos­ka se lie­nee aika kau­ka­na totuudesta.

      4. Joten­kin Suo­men Perus­ta oli kyen­nyt arvioi­maan alv-ker­ty­mät kun las­ki­vat toi­ses­sa jul­kai­sus­saan maa­han­muu­ton koko­nais­kus­tan­nuk­sia. Läh­teet­kin löy­tyi­vät, tukeu­tui­vat Mar­kus Jän­tin tut­ki­muk­siin aihees­ta. Sama­ten työ­elä­ke­mak­sut­kin oli huomioitu.

        Tois­tai­sek­si tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä tämä ei enää onnis­tu­nut työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton koh­dal­la. Mis­tä­kö­hän mah­tai­si olla kysymys?

        Jokai­nen voi köy­dä itse tutus­tu­mas­sa lukui­hin, ne ovat vapaas­ti saa­ta­vil­la Suo­men Perus­tan sivuilla.

      5. Ossi Sare­so­ja: […] mut­ta pitäi­si olla sil­ti help­poa teh­dä arvio, joka on parem­pi, kuin tää nykyi­nen arvio, jos­sa maa­han­muut­ta­jien mak­sa­mat ALV:t ole­te­taan nol­lak­si, kos­ka se lie­nee aika kau­ka­na totuudesta.

        Jos arvioi­daan vaik­ka­pa, että 10 % palau­tuu val­tiol­le arvon­li­sä­ve­ro­na takai­sin, niin eihän se oikeas­taan miten­kään muu­ta sitä arvioi­ta, että huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muut­ta­jan odo­tusar­voi­nen elin­kaa­ri­kus­tan­nus on puo­les­ta mil­joo­nas­ta mil­joo­naan euroon. Oleel­lis­ta on suuruusluokka.

      6. Aika aja­tel­la: huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muut­ta­jan odo­tusar­voi­nen elinkaarikustannus

        ALV:n pois jät­tä­mi­ses­tä kri­ti­soi­tu Perus­suo­ma­lais­ten sel­vi­tys ei tain­nut kes­kit­tyä pel­käs­tään huma­ni­tää­ri­siin maahanmuuttajiin?

      7. KHT Pau­li Vah­te­ra on las­ke­nut huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muu­ton kustannuksia:

        https://www.iltalehti.fi/talous/a/200a4e99-a71a-4b7a-a6de-6369cca9e348

        Ja laa­jem­min blo­gis­sa: https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa‑1–3‑taustaa/

        Hän pää­tyy vuo­si­ta­sol­la 3,2 mil­jar­diin euroon. Esim. ALV-tuo­tot huomioituna.

        Edel­leen Vah­te­ra sanoo, että huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muu­ton menot ovat olleet 46 mil­jar­dia euroa 1990–2018. Ja kun tämä on rahoi­tet­tu velal­la, on kor­ko­me­not huo­mioi­den vuo­si­na 1990–2018 käy­tet­ty huma­ni­tää­ri­seen maa­han­muut­toon ja kehi­tys­a­puun yhteen­sä 79 mil­jar­dia euroa. 

        Aika pal­jon.

        Jos Vah­te­ran luvut ovat edes sin­ne päin, niin kyse on kata­stroo­fis­ta jon­ka suu­ri osa polii­ti­kois­ta halu­aa pii­lot­taa ja lakais­ta maton alle. Päät­tä­jät vastuuseen.

    3. Sylt­ty:
      Hal­la-aho sai myös hei­tel­lä omia tie­to­jaan maa­han­muu­tos­ta. Hän mm. väit­ti, että mata­la­palk­kai­nen maa­han­muut­ta­ja kulut­taa enem­män yhtei­siä varo­ja kuin mak­saa vero­ja. Viit­ta­si johon­kin tutkimukseen.

      Yri­tin etsis­kel­lä täl­lai­sia tut­ki­muk­sia, en löy­tä­nyt kuin Perus­suo­ma­lais­ten oman las­kel­man sii­tä, kuin­ka maa­han­mut­ta­jat tot­ta tosi­aan mak­sa­vat vähem­män vero­ja mitä saa­vat tulon­siir­to­ja. Tosin tämä tulos oli saa­tu aikaan sil­lä, että mukaa las­ket­tiin vain hen­ki­löi­den itsen­sä mak­sa­vat välit­tö­mät verot. Välil­li­set verot, joi­ta on puo­let koko vero­ker­ty­mäs­tä, oli siis jätet­ty las­kuis­ta kuten myös työeläkemaksut.Tätä las­ku­ta­paa sovel­taen val­tion bud­jet­ti oli­si­kin noin 36 mil­jar­dia euroa ali­jää­mäi­nen ja työ­elä­ke­va­rat lop­pui­si­vat noin kah­dek­sas­sa vuodessa.

      Mik­sei näi­hin kukaan puuttunut? 

      Ilmei­ses­ti kukaan ei ollut kar­tal­la sii­tä, mihin Hal­la-ahon argu­men­toin­ti perustuu.

      Eikö se ole aika lail­la ylei­ses­ti tie­dos­sa, että mata­la­palk­kai­set ihmi­set ovat saa­ma­puo­lel­la ihan sii­tä huo­li­mat­ta ovat­ko ulko­maa­lai­sia vai eivät? Toki rat­kais­ta­vak­si jää muna vs kana ‑kysy­mys sii­tä mak­saa­ko ihmi­nen oman lap­suu­ten­sa vai las­ten­sa lap­suu­den aikui­se­na mak­sa­mis­ta verois­taan, mut­ta pie­ni­palk­kai­nen ihmi­nen on yhtä kaik­ki par­haim­mil­laan­kin +/- nol­la. Yleen­sä enem­män miinusta.

      1. Peter: Eikö se ole aika lail­la ylei­ses­ti tie­dos­sa, että mata­la­palk­kai­set ihmi­set ovat saa­ma­puo­lel­la i.

        Ehkä kono­nai­suu­te­na, mut­ta me puhum­me täs­sä nyt täy­si-ikäi­se­nä Suo­meen muut­ta­vis­ta perus­ter­veis­tä ihmi­sis­tä, emme köy­his­tä. Pie­ni­tu­loi­nen­kin tuot­taa vero­ja ja vero­luon­tei­sia mak­su­ja yli puo­let palk­ka­sum­mas­ta, kun ensin mak­se­taan tulo­ve­rot ja työ­elä­ke­mak­sut ja sit­ten lähes kai­kes­ta kulu­tuk­ses­ta vie­lä arvonlisävero.

        Ei ole mitään jär­keä vyö­ryt­tää mar­gi­naa­li­sel­le maa­han­muut­ta­jal­le kiin­tei­tä kus­tan­nuk­sia eli kus­tan­nuk­sia, joi­ta he eivät aiheu­ta. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si maan­puo­lus­tus­ta, sai­rai­den ter­vey­den­hoi­to­me­no­ja tai yri­tys- ja maa­ta­lous­tu­kia kos­ke­vat menot. 

        Lisäk­si on has­sua las­kea kus­tan­nuk­sek­si myös lap­siin liit­ty­vät menot.

      2. Sylt­ty: Ehkä k
        Ei ole mitään jär­keä vyö­ryt­tää mar­gi­naa­li­sel­le maa­han­muut­ta­jal­le kiin­tei­tä kus­tan­nuk­sia eli kus­tan­nuk­sia, joi­ta he eivät aiheu­ta. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si­maan­puo­lus­tus­ta, sai­rai­den ter­vey­den­hoi­to­me­no­ja tai yri­tys- ja maa­ta­lous­tu­kia kos­ke­vat menot. 

        Mikä tekee kovaa vauh­tia kas­va­mas­sa ole­vas­ta maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sis­ta mar­gi­naa­li­sen ryh­män? Lisäk­si eivät­kö­hän hekin tule elin­kaa­ren­sa aika­na van­hoik­si ja raih­nai­sik­si ja tar­vit­se sil­loin terveydenhuoltopalveluita.

      3. Tar­vit­see­ko Suo­mi enem­män hävit­tä­jiä, kos­ka maas­sa on maa­han­muut­ta­jia tai lisää maataloustukea?

  3. Mik­si olen ollut vuo­sia sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että perus­suo­ma­lai­set ja Hal­la-aho halua­vat lisä­tä työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa, ja SDP halu­aa rajoit­taa sitä?

    Hal­la-aho tote­si vaa­li­kes­kus­te­lus­sa, että työ­pe­räi­sel­le maa­han­muu­tol­le tuli­si aset­taa palk­ka­ra­jak­si n. 3000€/kk, (vähem­män kuin kes­ki­palk­ka) jot­ta se oli­si kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta positiivista.

    Eikö tuo ole juu­ri sitä mitä halu­taan, ja SDP vas­tus­taa sitä ja Kokoo­mus halu­aa myös enem­män hal­pa­työ­voi­maa. Per­sut ovat vain hal­pa­työ­voi­maa ja hait­ta­maa­han­muut­toa vastaan.

    Ehkä olen vain tyh­mä kan­sa­lai­nen enkä ymmär­rä tätä?

    1. TL:
      Hal­la-aho tote­si vaa­li­kes­kus­te­lus­sa, että työ­pe­räi­sel­le maa­han­muu­tol­le tuli­si aset­taa palk­ka­ra­jak­si n. 3000€/kk, (vähem­män kuin kes­ki­palk­ka) jot­ta se oli­si kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta positiivista. 

      Blo­gis­tin väi­te ymmär­tääk­se­ni on, että myös pie­nem­pi­palk­kai­seen työ­hön tule­van maa­han­muut­ta­jan odo­tusar­voi­nen talou­del­li­nen vai­ku­tus kan­san­ta­lou­del­le elin­kaa­rel­taan on posi­tii­vi­nen. Pitäi­si sel­vit­tää, pitää­kö tämä väi­te paik­kan­sa. (Per­hee­nyh­dis­tä­mi­set, päi­vä­hoi­to, posi­tii­vi­nen syr­jin­tä jne.)

  4. Perus­suo­ma­lais­ten kehi­tys on ollut kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta ja samal­la huo­les­tut­ta­vaa. Hal­la-aho on joko yksin­ker­tai­nen tai vii­sas mut­ta epärehellinen.

    On var­sin hyvin asi­aa seu­ran­neil­le tie­dos­sa että perus­suo­ma­lai­set tuot­ta­vat nyky­ään omat fak­tan­sa kes­kus­te­luun käyt­täen suo­men perus­ta aja­tus­hau­to­moa. Minus­ta on vali­tet­ta­vaa ettei muut puo­lu­eet ja ennen­kaik­kea alan vähem­män poli­ti­soi­tu­neet tut­ki­jat eivät ole otta­nut tuo­ta asi­aa hampaisiinsa.

    Näi­tä “fak­to­ja” hal­la-aho voi sit­ten hel­pos­ti lau­koa vaa­li­ti­lai­suuk­sis­sa siten että ne jää­vät lei­ju­maa­ni ilmaan.

    1. Olli:
      Perus­suo­ma­lais­ten kehi­tys on ollut kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta ja samal­la huo­les­tut­ta­vaa. Hal­la-aho on joko yksin­ker­tai­nen tai vii­sas mut­ta epärehellinen.

      On var­sin hyvin asi­aa seu­ran­neil­le tie­dos­sa että perus­suo­ma­lai­set tuot­ta­vat nyky­ään omat fak­tan­sa kes­kus­te­luun käyt­täen suo­men perus­ta aja­tus­hau­to­moa. Minus­ta on vali­tet­ta­vaa ettei muut puo­lu­eet ja ennen­kaik­kea alan vähem­män poli­ti­soi­tu­neet tut­ki­jat eivät ole otta­nut tuo­ta asi­aa hampaisiinsa.

      Näi­tä “fak­to­ja” hal­la-aho voi sit­ten hel­pos­ti lau­koa vaa­li­ti­lai­suuk­sis­sa siten että ne jää­vät lei­ju­maa­ni ilmaan.

      Minul­le jäi kuva, että eri­lai­sia osa­to­tuuk­sia tuo­tiin väit­te­lyis­sä esiin har­vi­nai­sen pal­jon. Var­sin­kin Li A kun­nos­tau­tui niis­sä, mm. “40 000 ihmistä/perhettä pudon­nut köy­hyy­teen” ja “suu­ri­tu­loi­sin kym­me­nys saa suu­rim­mat tulon­siir­rot”. Mui­ta vasem­mis­ton hel­miä oli­vat mm. “mata­la­palk­ka­töi­tä ei kan­na­ta syn­nyt­tää, sil­lä ne las­ke­vat tuot­ta­vuut­ta”, “jopa EK ja Kaup­pa­ka­ma­ri esit­tä­vät lis­taa­mat­to­mien yhtiöi­den vero­tuk­sen kiris­tä­mis­tä” jne. . Kaik­ki sinän­sä tot­ta, mut­ta väit­teet anta­vat koko­nai­suu­des­ta vää­rän kuvan. Esi­mer­kik­si tuo sama suu­ri­tu­loi­sin kym­me­nys mak­saa yli­voi­mai­ses­ti suu­rim­man osan kai­kis­ta tulonsiirroista.

      1. Ehkä oleel­li­sem­pi epä­to­tuus on köy­hyy­den lisään­ty­mi­nen: sii­nä­hän kyse on sii­tä, että työl­li­syys on paran­tu­nut ja medi­aa­ni­tu­lot kas­va­vat, jol­loin las­ken­nal­li­nen suh­teel­li­nen köy­hyys lisään­tyy, vaik­ka köy­hien elo ei sinän­sä muu­tu mihin­kään (pait­si nii­den osal­ta, jot­ka sai­vat töi­tä, mut­ta heis­tä ei olla kiinnostuneita).

      2. Mata­la­palk­ka­työt las­ke­vat tuot­ta­vuut­ta, täs­sä Anders­son oli kyl­lä ihan oikeas­sa. Ei kukaan viit­si­si kehit­tää hit­saus­ro­bot­te­ja jos hit­saa­jia sai­si töi­hin ilmaiseksi.

      3. Yama:
        Mata­la­palk­ka­työt las­ke­vat tuot­ta­vuut­ta, täs­sä Anders­son oli kyl­lä ihan oikeas­sa. Ei kukaan viit­si­si kehit­tää hit­saus­ro­bot­te­ja jos hit­saa­jia sai­si töi­hin ilmaiseksi.

        No niin, vies­ti meni läpi. Mata­la­palk­ka­töi­den lisäys toki las­kee hie­man kes­ki­mää­räis­tä tuot­ta­vuut­ta, mut­ta lisää teh­ty­jä työ­tun­te­ja, joten BKT nousee, jos noi­den mata­la­palk­ka­töi­den tuot­ta­ma arvon­li­sä on nol­laa suu­rem­pi. Lisäk­si ihmis­ten töl­lis­ty­mi­nen pie­nen­tää mak­set­tu­ja työt­tö­myys­kor­vauk­sia, jol­loin myös val­tion bud­jet­ta­se­ma paranee. 

        Li Anders­so­nin filo­so­fial­la Suo­mes­sa kan­nat­tai­si teh­dä vain joi­tain super­tuot­ta­via supercell-töi­tä, muut ihmi­set sit­ten kortistossa.

      4. Tapio: No niin, vies­ti meni läpi. Mata­la­palk­ka­töi­den lisäys toki­las­kee hie­man kes­ki­mää­räis­tä tuot­ta­vuut­ta, mut­ta lisää teh­ty­jä työ­tun­te­ja, joten BKT­nousee, jos noi­den mata­la­palk­ka­töi­den tuot­ta­ma arvon­li­sä on nol­laa suu­rem­pi. Lisäk­si ihmis­ten töl­lis­ty­mi­nen pie­nen­tää mak­set­tu­ja työt­tö­myys­kor­vauk­sia, jol­loin myös val­tion bud­jet­ta­se­ma paranee. 

        Li Anders­so­nin filo­so­fial­la Suo­mes­sa kan­nat­tai­si teh­dä vain joi­tain super­tuot­ta­via supercell-töi­tä, muut ihmi­set sit­ten kortistossa. 

        Mata­la­palk­ka­töi­den ole­mas­sao­lo on todis­te tehot­to­mas­ta kan­san­ta­lou­des­ta. On tehok­kaam­paa että ihmi­set pai­na­vat itse his­sin nap­pu­laa ja valit­se­vat mihin ker­rok­seen halua­vat men­nä, kuin että yksi ihmi­nen sei­soo his­sis­sä kai­ken päi­vää ja vään­te­lee vipu­ja. Tie­tys­ti ensin­mai­nit­tu vaa­tii hiu­kan inves­toin­te­ja tek­no­lo­gi­aan että his­sien käy­tet­tä­vyys saa­daan sil­le tasol­le että kuka tahan­sa voi nii­tä ope­roi­da: vii­me vuo­sien talous­po­li­tiik­ka ei näy­tä kan­nus­ta­van täl­lai­siin pit­kän täh­täi­men inves­toin­tei­hin, parem­pi kikyil­lä his­si­po­jat kannattaviksi.

      5. Yama: Mata­la­palk­ka­töi­den ole­mas­sao­lo on todis­te tehot­to­mas­ta kansantaloudesta. 

        Ehkä näin on, mut­ta voi­sit­ko esit­tää esi­merk­ke­jä täs­sä mie­les­sä tehok­kais­ta kansantalouksista?

        Toi­nen kysy­myk­se­ni on, miten raken­tai­sit kuvaa­maa­si tehok­kaa­seen kan­san­ta­lou­teen täh­tää­vän val­tion PTS- bud­je­tin, jos reu­naeh­to­na­si on vähem­män matalapalkkatöitä?

      6. Tapio: Ehkä näin on, mut­ta voi­sit­ko esit­tää esi­merk­ke­jä täs­sä mie­les­sä tehok­kais­ta kansantalouksista? 

        Jota­kuin­kin kaik­ki 1. maa­il­man talou­det nyt ensi alkuun. Kuin­kas muu­ten­kaan? Ne maat jois­sa on pal­jon mata­la­palk­ka­työ­paik­ko­ja ovat köy­hiä ja nii­den kil­pai­lu­ky­ky on huo­no — tai jos niis­sä on tuot­ta­via töi­tä niin niis­tä hyö­tyy vain pie­ni eliitti.
        Ei ole jär­ke­vää poli­tiik­kaa kään­tää kel­loa taak­se­päin ja luo­da Suo­meen uusi ojan­kai­va­jien ammat­ti­kun­ta jon­ka työ oli­si mata­lien palk­ko­jen vuok­si kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pää kuin samo­jen hom­mien teko kaivinkoneella.

    2. Olli:
      Perus­suo­ma­lais­ten kehi­tys on ollut kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta ja samal­la huo­les­tut­ta­vaa. Hal­la-aho on joko yksin­ker­tai­nen tai vii­sas mut­ta epärehellinen.

      On var­sin hyvin asi­aa seu­ran­neil­le tie­dos­sa että perus­suo­ma­lai­set tuot­ta­vat nyky­ään omat fak­tan­sa kes­kus­te­luun käyt­täen suo­men perus­ta aja­tus­hau­to­moa. Minus­ta on vali­tet­ta­vaa ettei muut puo­lu­eet ja ennen­kaik­kea alan vähem­män poli­ti­soi­tu­neet tut­ki­jat eivät ole otta­nut tuo­ta asi­aa hampaisiinsa.

      Näi­tä “fak­to­ja” hal­la-aho voi sit­ten hel­pos­ti lau­koa vaa­li­ti­lai­suuk­sis­sa siten että ne jää­vät lei­ju­maa­ni ilmaan.

      Ongel­ma, jos sen sel­lai­se­na halu­aa näh­dä, on se että ne fak­tat ovat usein fak­to­ja ihan ilman lai­naus­merk­ke­jä. Perus­suo­ma­lais­ten poliit­ti­set vas­tus­ta­jat eivät halua tut­kia tai jul­kais­ta sel­lais­ta dataa, joka ei ole nii­den agen­dal­le edullista. 

      Esi­mer­kik­si joku rais­kaus­da­ta. Aivan var­mas­ti voi­daan men­nä 1990-luvun alku­puo­lel­le asti ja etsiä siel­tä Sulo Ait­to­nie­men mie­li­pi­de­kir­joi­tus tai puhe Edus­kun­nas­sa tai jotain vas­taa­vaa, jos­sa mai­ni­taan maa­han­muut­ta­jien ylie­dus­tus rais­kauk­sis­sa ja vii­ta­taan huo­noi­hin koke­muk­siin Ruot­sis­ta tjms. Edus­ta­ja Soi­nin­vaa­ra esi­mer­kik­si oli­si sil­loin jopa ennen inter­ne­tiä voi­nut halu­tes­saan tar­kas­taa ne fak­tat ja nos­taa jul­ki­seen kes­kus­te­luun sen, että tot­ta tosi­aan maa­han­muut­ta­jat ovat ylie­dus­tet­tui­na sek­su­aa­li­ri­kok­sis­sa ja Ruot­sis­sa on havait­ta­vis­sa gettoutumiskehitystä. 

      Asias­ta oli­si sit­ten voi­tu kes­kus­tel­la sulas­sa sovus­sa vii­mei­set 25 vuot­ta kun­nes se oli­si ollut eri­tyi­sen ajan­koh­tais­ta tänä kevää­nä kun Oulun rais­kauk­set tuli­vat jul­ki­suu­teen voi­mal­la. Tai vuon­na 2015 kun tuli pal­jon tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta jne. Mut­ta eihän sii­nä oli­si ollut poliit­ti­ses­ti mitään jär­keä! Mik­si ihmees­sä sel­lai­nen puo­lue, joka ei halua rajoit­taa maa­han­muut­toa kävi­si aktii­vis­ta kes­kus­te­lua maa­han­muu­ton hait­ta­puo­lis­ta, jos ei ole pakko?

      Ihan sama asia tämän kus­tan­nus­ky­sy­myk­sen kans­sa. Sen sijaan, että ihmet­te­li­sin mik­si asi­aa ei tut­ki­ta olen aina häm­mäs­tel­lyt sitä valit­tua stra­te­gi­aa, jos­sa fik­sut ihmi­set esit­tä­vät tyh­mää. Tulee mie­leen se kaar­na­ve­ne-video. Men­nään tele­vi­sioon aikui­sen mie­hen veis­tä­män kaar­na­ve­neen kans­sa ja sano­taan ihan pok­ka­na, että tämä on vien­ti­tuo­te. Me tie­na­taan ja menes­ty­tään. Kun oikeas­ti kaik­ki tie­tä­vät, ettei huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to ole mikään raha­sam­po, vaan suu­ri kulue­rä, jota teh­dään kos­ka halu­taan käyt­tää rahaa sii­hen. Ja se pitäi­si sanoa suoraan.

      Asi­aa voi­si ver­ra­ta sii­hen miten Vih­reät aja­vat ilmas­ton­muu­tos­asi­aa. Joka päi­vä tulee taval­li­sen tal­laa­jan kan­nal­ta jotain nega­tii­vis­ta ehdo­tus­ta. Verot nouse­vat ja haus­kuus lop­puu. Kih­dis­tä ja dia­be­tek­ses­tä huo­li­mat­ta Pek­ka jou­tuu koh­ta hiih­tä­mään pyö­räl­lä mökil­le, jos halu­aa sin­ne men­nä. Ja olym­pia­lai­set jää­vät kat­so­mat­ta kun säh­köä ei enää tule kuin syys­myrs­kyn aikaan. Täs­tä huo­li­mat­ta tai ken­ties sen takia Vih­reät on saa­nut asian­sa läpi jopa sii­nä mit­ta­kaa­vas­sa, että muut puo­lu­eet kil­pai­le­vat sii­tä kuka on vih­rein. Ihmi­set kun­nioit­ta­vat sitä kun sano­taan suo­raan ja seis­tään vakau­mus­ten takana.

      Kyse on arvo­va­lin­nois­ta. Eikä kan­sa ole oikeas­ti niin tyh­mää kuin eliit­ti halu­aa uskoa. Kyl­lä he sen tajua­vat, ettei se kaar­na­ve­ne ole mikään inno­vaa­tio tai edes hyvää desig­nia. Kyse on sii­tä onko sil­lä mitään väliä. Per­suil­le on, vih­reil­le ei.

  5. Pit­kän ajan kulues­sa on Suo­meen muo­dos­tu­nut jär­jes­tel­mä, jos­sa, sanoi­sin­ko kun­kin ansiot­to­mat edut, ohjaa­vat (äänestys)käyttäytymistä. Ken­ne­dyn pyyn­tö yksi­lön teois­ta val­tion hyväk­si on tie­tys­ti hylät­ty aiko­ja sit­ten. Tänä hei­mou­tu­mi­sen aika­na demo­kraat­ti­nen, ratio­naa­li­nen pää­tök­sen­te­ko­ky­ky häviää.
    On yhden­te­ke­vää kas­vaa­ko vai pie­ne­nee­kö Suo­men väki­lu­ku, se vai­kut­taa vain yli­me­no­kausien rahan­käyt­töön ja saa­vut­taa tasa­pai­non jol­lain aika­vä­lil­lä. Sama kos­kee väes­tö­py­ra­mi­din raken­net­ta. Toi­sin tähän voi­daan vai­kut­taa parem­min poli­tiik­ka­toi­men­pi­teil­lä. Kun Euroo­pas­ta saa tul­la vapaas­ti töi­hin Suo­meen, niin miten perus­tel­laan Afri­kan, Lähi- ja Kau­ko ‑idän käyt­töä työ­voi­ma­pu­lan(?) paik­kaa­ji­na? Mie­les­tä­ni viher­va­sem­mis­ton siir­to­lais­po­li­tii­kan peli­kor­tit on jo käy­tet­ty loppuun.
    Aika­naan kun Alko rahoit­ti tut­ki­mus­toi­min­taa, niin rahoi­tuk­sen tur­vaa­mi­sek­si tut­ki­muk­set vään­net­tiin muo­toon: Lii­kun­ta ja alko­ho­li, Nuo­ri­so ja alko­ho­li. Tämän lähes­ty­mis­ta­van on kor­van­nut War­ho­lin 15 minuut­tia kuu­lui­suut­ta: mitä kär­jek­kääm­pi väi­te, sen parem­pi näkyvyys.

  6. Saman tut­ki­muk­sen mukaan kokoo­mus­lai­set ovat pin­nal­li­sia kulu­tus­kes­kei­siä shoppailijoita. ”

    Miten tut­ki­muk­ses­sa luon­neh­di­taan dema­rei­ta, vih­rei­tä ja vas­sa­rei­ta, ja voi­ko luon­neh­din­nois­ta arvioi­da tut­ki­jan aatemaailmaa?

    1. Ola­vi:
      “Saman tut­ki­muk­sen mukaan kokoo­mus­lai­set ovat pin­nal­li­sia kulu­tus­kes­kei­siä shoppailijoita. ”

      Miten tut­ki­muk­ses­sa luon­neh­di­taan dema­rei­ta, vih­rei­tä ja vas­sa­rei­ta, ja voi­ko luon­neh­din­nois­ta arvioi­da tut­ki­jan aatemaailmaa?

      Tut­ki­muk­sen joh­dan­nos­sa sano­taan näin: “Ensim­mäi­ses­sä artik­ke­lis­sa ver­tai­lim­me puo­luei­den kan­nat­ta­jien kulutustottumuksia.
      Tulos­tem­me mukaan puo­lue­kan­nan avul­la voi­daan aina­kin osit­tain selit­tää kansalaisten
      kulu­tus­tot­tu­muk­sia, kun kokoo­muk­sen kan­nat­ta­jien kulu­tus poik­ke­si sel­väs­ti muista
      huo­li­mat­ta taus­ta­muut­tu­jien vakioinnista. ”

      Oli­si­ko men­neet syyt ja seu­rauk­set väärinpäin?

  7. Löy­tyy­kö tuo sitee­raa­ma­si väik­kä­ri netistä?

  8. Perus­suo­ma­lais­ten vaa­li­tu­los Hel­sin­gin vaa­li­pii­ris­sä oli yllätys.

    Perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­mi­nen on usein miel­let­ty pro­tes­tik­si maa­han­muu­tol­le. Puo­lu­een muut lin­jauk­set esi­mer­kik­si sosiaali‑, talous- tai työl­li­syys­po­li­tii­kas­sa ovat jää­neet vähän ohuek­si. Sinis­ten vies­ti jäi ohuek­si, kun maa­han­muu­tos­ta ei enää halut­tu puhua.

    Tony Hal­me- ja jyt­ky-vaa­leis­sa perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­mi­nen on kor­re­loi­nut vah­vas­ti äänes­ty­sa­lu­eel­la asu­van ulko­maa­lais­väes­tön kans­sa. Mitä enem­män ulko­maa­lai­sia, sitä enem­män ääniä perussuomalaisille. 

    Täl­lä ker­taa perus­suo­ma­lai­set näyt­tä­vät kerän­neen yllät­täen ääniä myös “hyvä­osai­si­sil­ta”, van­hoil­ta kokoo­muk­sen alueil­ta. Eli kun Itä-Hel­sin­gis­sä perus­suo­ma­lai­set kerä­si­vät vaa­li­pii­ris­tä riip­puen nel­jäs-vii­des­osan äänis­tä, oltiin vau­rail­la Ete­lä- ja Lou­nais-Hel­sin­gin alueil­la­kin 5–10%:ssa. Ker­too­ko tämä sii­tä, että perus­suo­ma­lai­set ovat siir­ty­mäs­sä pro­tes­ti­liik­kees­tä vakiin­tu­neek­si puo­lu­eek­si — vai sii­tä, että vau­rail­la­kin alueil­la halu­taan antaa “pro­tes­ti­ää­niä”?

    Noin muu­ten olen sitä miel­tä, että “kokoo­muk­sen äänes­tä­jät ovat pin­nal­li­sia kulu­tus­kes­kei­siä shop­pai­li­joi­ta” -“tut­ki­mus­tu­lok­set” hais­kah­ta­vat mie­li­pi­teen­omai­sil­ta nor­ma­tii­vi­sil­ta väit­teil­tä, joil­la tut­ki­ja ilmen­tää omaa arvo­maa­il­maan­sa. Ystä­vä­pii­rii­ni kuu­luu eräs kokoo­muk­sen jäsen, joka kyke­nee syväl­li­seen poh­din­taan ja kes­kus­te­luun sekä toteut­taa elä­mäs­sään erit­täin kulu­tus­kriit­tis­tä maa­il­man­ku­vaan­sa. Hylät­täi­siin­kö väi­tös­kir­ja, jos tuon ystä­vä­ni väitöstilaisuuteen?

    1. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: Ystä­vä­pii­rii­ni kuu­luu eräs kokoo­muk­sen jäsen, joka kyke­nee syväl­li­seen poh­din­taan ja kes­kus­te­luun sekä toteut­taa elä­mäs­sään erit­täin kulu­tus­kriit­tis­tä maa­il­man­ku­vaan­sa. Hylät­täi­siin­kö väi­tös­kir­ja, jos tuon ystä­vä­ni väitöstilaisuuteen? 

      Minä­kin tun­sin ker­ran nuo­ruu­des­sa­ni erään poh­jois­kar­ja­lai­sen put­ki­mie­hen, jon­ka kak­si suur­ta into­hi­moa elä­mäs­sä oli­vat mus­ke­li­ve­neet ja Søren Kier­ke­gaar­din filo­so­fia. En tämän poh­jal­ta kui­ten­kaan vie­lä teki­si joh­to­pää­tök­siä sii­tä, mikä on Kier­ke­gaar­din suo­sio poh­jois­kar­ja­lais­ten put­ki­mies­ten kes­kuu­des­sa yleisesti.

      1. Tom­mi Uscha­nov: Minä­kin tun­sin ker­ran nuo­ruu­des­sa­ni erään poh­jois­kar­ja­lai­sen put­ki­mie­hen, jon­ka kak­si suur­ta into­hi­moa elä­mäs­sä oli­vat mus­ke­li­ve­neet ja Søren Kier­ke­gaar­din filo­so­fia. En tämän poh­jal­ta kui­ten­kaan vie­lä teki­si joh­to­pää­tök­siä sii­tä, mikä on Kier­ke­gaar­din suo­sio poh­jois­kar­ja­lais­ten put­ki­mies­ten kes­kuu­des­sa yleisesti. 

        Jos minä väit­täi­sin, että put­ki­mie­het eivät ole kiin­nos­tu­neet Kier­ke­gaar­din filo­so­fias­ta, ja esit­te­li­sit tun­te­ma­si put­ki­mie­hen minul­le, jou­tui­sin myön­tä­mään ole­va­ni väärässä.

        Sinän­sä Koi­vu­lan väi­tös­tut­ki­muk­ses­sa ei väi­tet­ty aivan Soi­nin­vaa­ran sitee­raa­mal­la taval­la. Taus­ta­muut­tu­jien olles­sa vakioi­ta sen osajou­kon, joka “kan­nat­taa kokoo­mus­ta”, kulu­tus­tot­tu­muk­set eroa­vat muus­ta populaatiosta. 

        Väi­tet­tä on kovin help­po kri­ti­soi­da, kuten muu­ten­kin kvan­ti­ta­tii­vi­sen tut­ki­muk­sen perus­teel­la teh­ty­jä deter­mi­nis­ti­siä yleis­tyk­siä. Puo­luei­ta kan­na­te­taan ja puo­luei­siin lii­ty­tään mitä eri­lai­sem­mis­ta syis­tä — ja eri aikoina. 

        Mie­lek­kääm­mäl­tä tun­tuu hah­mot­taa puo­lu­eet jon­kin­lai­si­na “arvo­verk­koi­na” — kuten Koi­vu­la­kin tekee. Perus­suo­ma­lai­sen puo­lu­een kan­nal­ta on kiin­nos­ta­vaa, että tuon puo­lu­een arvo­verk­ko näyt­tää laa­jen­tu­van mar­gi­naa­lis­ta osak­si vas­ta­vir­taa: yhdek­si suu­rim­mis­ta puolueista.

  9. Perus­suo­ma­lai­set ovat hätä­puo­lue vuon­na 2019. Hätä­ti­lan­ne on pääl­lä talou­del­li­ses­ti ja kan­san­kult­tuu­ril­li­ses­ti, kun väes­tön­vaih­dos on käyn­nis­sä. Per­su­jen poliit­ti­nen agen­da on vas­tus­taa väes­tön­vaih­dos­ta ja talou­del­li­nen lin­ja on vas­tus­taa velan­ot­toa ja prio­ri­soi­da val­tion­ta­lous vain vält­tä­mät­tö­mim­piin koh­tei­siin, kos­ka muu­ta vaih­toeh­toa ei ole, ottaen huo­mioon väes­tö­ra­ken­ne ja pyr­ki­mys mini­moi­da maa­han­muut­to. Kaik­ki muu on sekun­dää­ris­tä hei­dän agen­dal­la tul­kin­ta­ni mukaan. Tämä agen­da tuli hyvin edus­kun­ta­vaa­lien alla 2019 kuu­lu­viin ja he sai­vat enne­nä­ke­mät­tö­män pal­jon kan­na­tus­ta myös kou­lu­te­tun väes­tön paris­ta, tut­ki­mus­ten, Suo­men Uutis­ten ja HBL artik­ke­lin mukaan. 

    https://www.suomenuutiset.fi/yha-useampi-huippukoulutettu-aanestaa-perussuomalaisia/

    Vuon­na 2019 maa­il­man tila on hyvin hädä­na­lai­nen. Poliit­ti­nen kehi­tys ja kan­sain­vael­lus ovat luo­neet hyvin vaa­ral­li­sen kehi­tys­ku­lun, jos­sa naa­pu­ri­maa Ruot­sia pide­tään vaa­ral­li­se­na esi­merk­ki­nä. Kan­sal­lis­ro­mant­ti­ses­ti nojaa­vat eivät kai­paa maa­han­muut­toa ja ainoa­na vaih­toeh­to­na on äänes­tää perus­suo­ma­lai­sia. Kysees­sä on demo­kraat­ti­sen äänioi­keu­den käyt­tö hätä­ti­lan­tees­sa, jos­sa uhka menet­tää oma kie­li ja kult­tuu­ri koe­taan todel­li­se­na. Jos nuo­ruu­ten­sa kaup­pa­kes­kuk­ses­sa ei kuu­le enää nyky­ään Suo­mea, niin se lisää voi­mak­kaas­ti toden­nä­köi­syyt­tä äänes­tää maa­han­muut­to­kriit­ti­ses­ti, mikä näkyy muun­muas­sa Itä-Hel­sin­gis­sä perus­suo­ma­lais­ten voi­mak­kaa­na alu­eel­li­se­na suosiona.

    Nyky-Perus­suo­ma­lai­set läh­ti­vät liik­keel­le 2017 eri­lai­ses­ta tilan­tees­ta ja myös eri­lai­ses­ta maa­il­man­po­liit­ti­ses­ta pis­tees­tä, jos­ta on vai­kea ennus­taa menes­tys­tie joka joh­ti 2019 tsu­na­miin. Kui­ten­kin mui­den puo­luei­den näen­näis­de­mo­kraat­ti­nen näper­te­ly tar­koit­taa, että on loo­gis­ta, että sekä kou­lu­tet­tu, nyky-Perus­suo­ma­lai­siin mukaan hypän­nyt kan­san­osa, että myös aikai­sem­pi, jopa kau­his­tel­ta­van rasis­ti­nen osa mah­tuu osak­si nyky-Perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­ja­poh­jak­si muo­dos­tu­nut­ta joukkoa. 

    Itsei­sar­vo­na isän­maal­lis­ta tai kan­sal­lis­ro­mant­tis­ta suun­taus­ta ei ole sel­lai­se­naan muil­la puo­lueil­la agen­das­sa vali­koi­mas­sa. Kokoo­mus ajaa maa­han­muut­toa talou­del­li­sis­ta syis­tä — vih­reät ja vasem­mis­to huma­ni­tää­ri­sis­ta. SDP ja Kes­kus­ta tasa­pai­noi­lee kysy­myk­sen ympä­ril­lä popu­lis­ti­ses­ti. Perus­suo­ma­lai­set vas­taa­vat kysy­myk­seen sel­ko­kie­li­ses­ti ja voi­mal­la, ja niin, että se puhut­te­lee kaik­kia väes­tön­vaih­dok­ses­ta surul­li­sek­si tule­via. Kyse on kui­ten­kin vah­vas­ta iden­ti­teet­tio­sas­ta suur­ta osaa kan­sa­lai­sis­ta. Val­tio koe­taan oma­na perin­tö­omai­suu­te­na, eikä sitä halu­ta jakaa tai luo­vut­taa mui­den käyttöön. 

    Seu­raa­vak­si tul­laan näke­mään Euroo­pas­sa kak­sin­tais­te­lu kapi­ta­lis­ti­sen rahae­lii­tin ja kan­san välil­lä juu­ri tämän kysy­myk­sen ympä­ril­lä. Eliit­ti, val­ta­puo­lu­eet ja media tulee kes­kit­tä­mään voi­man­sa nitis­tääk­seen uus­na­tio­na­lis­min 2020 luvul­la. Tämä uus­na­tio­na­lis­ti­nen hätä­huu­to, sen kai­ken­ylit­tä­vä tär­keys, on evo­lu­tii­vi­ses­ti sisään­ra­ken­net­tu omi­nai­suus, joka akti­voi­tues­saan tulee lait­ta­maan kam­poi­hin väes­tön­vaih­dok­sel­le demo­kraat­ti­sin kei­noin. Tul­laan näke­mään pal­jon käden­vään­töä ja hash­ta­git tule­vat ole­maan rasis­mi, suvait­se­vai­suus, sanan­va­paus, isän­maal­li­suus jne. PS toden­nä­köi­ses­ti luo­puu yri­tyk­ses­tä kam­me­ta suo­mi ulos Euroo­pan Unio­nis­ta, sil­lä EU sisäl­lä aate kas­vaa ja vai­ku­tus­yri­tys syö­dä jät­ti­läi­nen, monen PS kan­san­edus­ta­jan mie­les­tä jo nyt liit­to­val­tio, hitaas­ti sisäl­tä­päin, kuin rim­pui­lu ja toden­nä­köi­nen sir­kus­kaa­os mikä Fixi­tis­tä seuraisi.

    PS on ideo­lo­gi­nen, dis­rup­tii­vi­nen puo­lue, ja sil­le on syn­ty­nyt maa­il­man­ke­hi­tyk­sen joh­dos­ta oma eko­lo­gi­nen demo­kraat­ti­nen tilauk­sen­sa. Jos Hal­la-aho lopet­taa PS joh­dos­sa, on toden­nä­köis­tä, että kan­na­tus tulee las­ke­maan, kos­ka 2019 Edus­kun­ta­vaa­lien eri­tyis­piir­tee­nä oli nime­no­maan vaih­toeh­to­jen puu­te. Vain Hal­la-aho toi vaih­toeh­don pöy­tään — muut puo­lu­eet eivät onnis­tu­neet tar­joa­maan vaih­toeh­toa. Vih­rei­den väsy­nyt, omaa kuplaa puhut­ta­va agen­da ei lopul­ta tuo­nut viher­jyt­kyä, vasem­mis­ton lie­vää kan­na­tus­nousua selit­tää näh­däk­se­ni mm. Yle ja HS toi­mit­ta­jan­kun­nan ene­ne­vä vasem­mis­to­lai­suus. Mitään eri­tyis­tä, ajan­koh­tais­ta uut­ta ei muut puo­lu­eet mie­les­tä­ni osan­neet tar­jo­ta kan­sal­le 2019 Edus­kun­ta­vaa­lien kam­pan­jois­sa. Jos val­ta­puo­lu­eet eivät tule tar­joa­maan vaih­toeh­toa maa­han­muut­to­ky­sy­myk­sis­sä kan­sal­lis­ro­mant­ti­ses­ti hyväk­syt­tä­väs­sä muo­dos­sa, niin joko PS tai sen kal­tai­set liik­keet tule­vat jat­kos­sa­kin vie­mään val­ta­puo­luei­den kan­na­tus­ta. Voin hyvin näh­dä kehi­tys­ku­lun, jos­sa Kes­kus­tan rökä­le­tap­pio alkaa ajaa Kes­kus­taa koh­ti tätä kan­sal­lis­ro­mant­tis­ta ajat­te­lu­maa­il­maa. Heil­lä on pit­kä koke­mus maa­lais­ro­mant­ti­ses­ta poli­tii­kas­ta, joten sikä­li voin näh­dä että Kes­kus­ta saa kan­san liik­keel­le aja­tuk­sel­la tule­vai­suu­des­sa hie­man saman­ta­pai­sel­la agen­da­pa­ke­til­la. Suo­mi­han on ikään­kuin Euroo­pan maa­seu­tua, kokonaisuutena.

    1. KR: Voin hyvin näh­dä kehi­tys­ku­lun, jos­sa Kes­kus­tan rökä­le­tap­pio alkaa ajaa Kes­kus­taa koh­ti tätä kan­sal­lis­ro­mant­tis­ta ajat­te­lu­maa­il­maa. Heil­lä on pit­kä koke­mus maa­lais­ro­mant­ti­ses­ta poli­tii­kas­ta, joten sikä­li voin näh­dä että Kes­kus­ta saa kan­san liik­keel­le aja­tuk­sel­la tule­vai­suu­des­sa hie­man saman­ta­pai­sel­la agendapaketilla.

      Ei Kes­kus­tal­la tai­da olla muu­ta­kaan mah­dol­li­suut­ta, kos­ka sen yri­tys yleis­puo­lu­eek­si karah­ti jäl­leen kivil­le. Sil­le ei oikein löy­dy sopi­vaa poli­to­lo­gis­ta loke­roa kaupungeissa.

  10. Oli­si pitä­nyt sanoa, että kan­ta­suo­ma­lai­ses­ta on mak­set­tu 17 vuot­ta lap­si­li­sää ja hänet on kou­lu­tet­tu ilmai­sek­si, kun taas työ­pe­räi­nen maa­han­muut­ta­ja muut­taa Suo­meen työi­käi­se­nä. Sik­si hän on elä­män­kaar­ta aja­tel­len sel­keä net­to­mak­sa­ja vähän mata­lam­mal­la­kin työllisyysasteella.”

    Kyl­lä, mutta… 

    Las­kel­mis­sa on jätet­ty koko­naan huo­miot­ta se, että lähes aina työ­pe­räi­sen maa­han­muut­ta­jan muka­na muut­taa hänen puo­li­son­sa, jon­ka työl­li­syy­sas­te on jotain aivan muuta.

    1. Las­kel­mis­sa on jätet­ty huo­miot­ta myös se, että se työ­pe­räi­nen maa­han­muut­ta­ja on usein hei­kos­ti kou­lu­tet­tu ja kie­li­tai­do­ton. HS:n artik­ke­li nepa­li­lai­sis­ta ravin­to­lois­ta valai­see eräs­tä aihee­seen liit­ty­vää proble­ma­tiik­kaa: vaik­ka orja­kok­ki noin peri­aat­tees­sa paran­taa suo­ma­lais­ten hyvin­voin­tia, ruo­ka tah­too taker­tua kurk­kuun jos asia nousee tietoisuuteemme.

      1. Mihin perus­tuu väi­te, että työ­pe­räi­nen maa­han­muut­ta­ja on usein hei­kos­ti kou­lu­tet­tu. Miten hän sii­nä tapauk­ses­sa saa töi­tä? Ilman työ­paik­kaa ei ole työ­pe­räi­nen maahanmuuttaja?

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Mihin perus­tuu väi­te, että työ­pe­räi­nen maa­han­muut­ta­ja on usein hei­kos­ti kou­lu­tet­tu. Miten hän sii­nä tapauk­ses­sa saa töi­tä? Ilman työ­paik­kaa ei ole työ­pe­räi­nen maahanmuuttaja? 

        Esi­merk­ki­ta­pauk­sen jo mai­nit­sin­kin, ravin­to­lois­sa hyväk­si­käy­tet­tä­vä työ­voi­ma. Kun työn­tek­jiät eivät osaa pai­kal­li­sia kie­liä, eivät­kä tun­ne työ­lain­sää­dän­töäm­me, hän­tä voi­nee sanoa hei­kos­ti kou­lu­te­tuk­si — vaik­ka hän osaa­kin lait­taa hyvää ruo­kaa ja tar­joil­la sen koh­te­li­aas­ti. On toki ymmär­ret­tä­vää, että ravin­to­loi­den kaik­kia asiak­kai­ta tämä ei hait­taa, vaan edul­li­nen hyvä ruo­ka maistuu. 

        Mut­ta työ­pai­kan tämä muut­ta­ja saa siten, että tekee 16-tun­ti­sia päi­viä, tosia­sial­li­nen palk­ka on pie­ni vaik­ka nimel­li­ses­ti työ­nan­ta­ja näyt­tää hoi­ta­van vel­voit­teen­sa, ja koti­maas­sa ole­va per­he voi olla alt­tii­na uhkai­luil­le mikä­li maa­han­muut­ta­ja ei pysy riit­tä­vän työ­pe­räi­se­nä juu­ri täl­lä työnantajalla.

        Noin ylei­sem­min työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton sot­ke­mi­nen tur­va­paik­ka­me­ka­nis­miin on jat­ku­vas­ti kes­kus­te­lus­sa käy­tet­ty kli­see. Puheet kul­ta­mu­nis­ta ja kom­pe­tens­si­sa­tees­ta ja Bal­ka­nil­la vael­ta­vis­ta aka­va­lai­sis­ta eivät luo uskottavuutta. 

        Sar­kas­ti­nen asen­tee­ni ei tar­koi­ta, että ylei­ses­ti vas­tus­tai­sin työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa; olen palk­kaa­va­na esi­mie­he­nä rek­ry­toi­nut ulko­mail­ta jo yli 20 vuot­ta sit­ten, ja pidän tätä hyvä­nä vaik­ka se tar­koit­taa­kin lisää kil­pai­li­joi­ta omal­la osaa­mi­sa­lu­eel­la­ni (IT).

  11. Mus­ta on epä­vii­sas­ta levit­tää disin­for­maa­tio­ta, jon­ka mukaan Per­su­ja ja Hal­la-ahoa kan­nat­tai­si­vat lähin­nä vihai­set ja vii­naan­me­ne­vät työt­tö­mät punaniskat. 

    Fak­ta: Hal­la-aho oli Itä-Hel­sin­gin ohel­la mm. sel­lais­ten vihai­sia työt­tö­miä kal­ja­ma­ho­ja kuhi­se­vien rasis­mi­pe­säk­kei­den kuin Puna­vuo­ri, Kal­lio, Eira ja Kruu­nu­ha­ka ääni­ku­nin­gas (kai­kis­sa mah­tui top 4, esim. Kal­lio A:ssa oli ykkönen).

    https://www.vaalikone.fi/eduskunta2019/tulokset/aanestysalueet/091–011C

    Osmon tar­joa­mat seli­tyk­set — viha ja työ­mie­hen kun­nia — eivät lain­kaan rii­tä selit­tä­mään Per­su­jen mas­sii­vis­ta 17.5% ääni­saa­lis­ta jon­ka he sai­vat sii­tä huo­li­mat­ta, että menet­ti­vät puo­let par­hais­ta ääni­ha­ra­vis­taan ja sii­tä huo­li­mat­ta, että stig­man pelos­sa heil­le hakeu­tuu vähem­män hyviä ehdok­kai­ta kuin muil­le puolueille. 

    Edel­leen, Per­su­jen agen­dan kan­na­tus on toden­nä­köi­ses­ti mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi kuin mitä äänes­tys­tu­los antaa ymmär­tää. Jos ole­te­taan, että “nor­maa­lil­la” ehdo­kas­ma­te­ri­aa­lil­la kan­na­tus oli­si ollut vaik­ka 25%, niin voi­ko joku tosis­saan väit­tää että tämä kan­na­tus tuli­si lähin­nä vihai­sil­ta työt­tö­mil­tä? Mik­si vihais­ten työt­tö­mien kan­na­tus edes ohjau­tui­si juu­ri Persuille?

    Voi­si­ko olla hedel­mäl­li­sem­pää poh­tia myös sitä ilmeis­tä hypo­tee­sia, jon­ka mukaan Per­su­jen nousu joh­tui­si oleel­li­ses­ti sii­tä, että mer­kit­tä­vä mää­rä ihmi­siä kai­kis­sa yhteis­kun­ta­luo­kis­sa suh­tau­tuu varauk­sel­li­ses­ti laa­ja­mit­tai­seen ja nope­aan ei-työ­pe­räi­seen maa­han­muut­toon tie­tyis­tä, han­ka­las­ti libe­raa­liin Suo­meen sovi­tet­ta­vis­sa ole­vis­ta kulttuureista? 

    Tätä laa­jas­ti jaet­tua huol­ta ei voi kui­ta­ta sil­lä, että juu­ri nyt tulee vain pari­tu­hat­ta tp-haki­jaa vuo­des­sa. Kaik­ki asiois­ta yhtään peril­lä ole­vat tie­tä­vät että pai­ne Afri­kas­ta ja Lähi-idäs­tä on kova ja kas­vaa jat­ku­vas­ti aluei­den väes­tö­jen räjäh­täes­sä. 2015 taas näh­tiin, että tuli­ja­mää­rän kas­vaes­sa Euroop­pa on mel­ko käde­tön tilan­teen edes­sä. Het­kel­li­nen rau­hal­li­sem­pi tilan­ne tuli­ja­mää­rien suh­teen ei siis pitäi­si olla min­kään­lai­nen perus­te sil­le, että ongel­ma voi­daan taas unohtaa. 

    Jos tuo ilmei­nen hypo­tee­si osuu oike­aan, voi sit­ten jär­ke­väl­tä poh­jal­ta poh­tia rat­kai­su­ja ongel­miin. Jos sen sijaan jat­ke­taan sen kuvit­te­le­mis­ta että Per­su­jen kan­na­tus joh­tuu lähin­nä “vihas­ta” ja työt­tö­myy­des­tä, mene­vät poliit­ti­set rat­kai­su­yri­tyk­set hel­pos­ti metsään.

    1. Rogue: Mus­ta on epä­vii­sas­ta levit­tää disin­for­maa­tio­ta, jon­ka mukaan Per­su­ja ja Hal­la-ahoa kan­nat­tai­si­vat lähin­nä vihai­set ja vii­naan­me­ne­vät työt­tö­mät punaniskat.

      Fak­ta: Hal­la-aho oli Itä-Hel­sin­gin ohel­la mm. sel­lais­ten vihai­sia työt­tö­miä kal­ja­ma­ho­ja kuhi­se­vien rasis­mi­pe­säk­kei­den kuin Puna­vuo­ri, Kal­lio, Eira ja Kruu­nu­ha­ka ääni­ku­nin­gas (kai­kis­sa mah­tui top 4, esim. Kal­lio A:ssa oli ykkönen).

      Tämä H‑a:n ääni­ku­nin­kuu­den heh­ku­tus käy sie­tä­mät­tö­mäk­si. Monil­le vaa­li­ma­te­ma­tiik­ka on sen ver­ran haas­ta­vaa, että hei­dän ei tar­vit­se edes suo­rit­taa täs­sä koh­taa itse­pe­tos­ta, jot­ta voi­si­vat uskoa H‑a:n jol­la­kin tapaa “voit­ta­neen” vaalit.

      Ainoa fak­ta mil­lä on min­kään val­ta­kun­nan mer­ki­tys­tä on per­su­jen koko­nais­kan­na­tus, joka oli Hel­sin­gis­sä vaa­ti­ma­ton­ta. Kaar­tin­kau­pun­gis­sa, joka on todel­la oikeis­to­lai­nen kau­pun­gin­osa, PS:n kan­na­tus jäi alle 6%:n. Se, että mel­kein kaik­ki per­su­jen Hel­sin­gin äänet jakau­tui­vat H‑a:lle ker­too lähin­nä sii­tä, kuin­ka vähän PS:n äänes­tä­jät tun­te­vat mui­ta ehdok­kai­ta. Se, että Hel­sin­gin ääni­ku­nin­kaak­si nousee hel­sin­ki­läi­sit­täin pik­ku­puo­lu­een ehdo­kas on toki kurio­si­teet­ti, mut­ta ei mikään syy voitonriemuun.

      1. And here we go again: “Monil­le vaa­li­ma­te­ma­tiik­ka on sen ver­ran haastavaa…”

        Kuin­ka mon­ta jyt­kyä tai tsu­na­mia tai ihan vain per­su­jen vaa­li­voit­toa pitää näh­dä, jot­ta usko­taan että tuo “te olet­te ihan tyh­miä” ei ole kovin hyvä argu­ment­ti vaalikampanjoinnissa?

  12. Kyl­lä Hal­la-aho hank­ki kan­nat­ta­jia myös sel­keäl­lä ja jär­keen käy­väl­lä ilmas­to­po­li­tii­kal­laan. Hän ei kiel­tä­nyt ilmas­to­muu­tos­ta, mut­ta koros­ti, ettei Suo­men tar­vit­se teh­dä enem­pää kuin mui­den. “Vaik­ka Suo­mi teki­si mitä tahan­sa, ei se maa­il­maa pelastaisi.”

    Tie­dos­ta­van elii­tin hyvää tar­koit­ta­nut ilmas­to­kes­kus­te­lu meni pahas­ti lau­kal­le: Hak­kuut, ben­sa- ja die­se­lau­tot, len­to­ve­ro, liha­ve­ro jne. Per­sut kerä­si­vät täs­tä pis­teet kotiin. He sai­vat pal­jon kan­na­tus­ta maa­seu­dul­la, jos­sa heis­tä tuli uusi SMP.

    1. Tapio:
      Kyl­lä Hal­la-aho hank­ki kan­nat­ta­jia myös sel­keäl­lä ja jär­keen käy­väl­lä ilmas­to­po­li­tii­kal­laan. Hän ei kiel­tä­nyt ilmas­to­muu­tos­ta, mut­ta koros­ti, ettei Suo­men tar­vit­se teh­dä enem­pää kuin mui­den. “Vaik­ka Suo­mi teki­si mitä tahansa,ei se maa­il­maa pelastaisi.”

      Suo­ma­lais­ten tar­vit­see itse asias­sa teh­dä pal­jon enem­män kuin hyvin suu­ren osan maa­il­man ihmi­sis­tä, kos­ka suo­ma­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki on yksi maa­il­man suu­rim­mis­ta. Suo­ma­lais­ten elin­ta­voil­la ja kulu­tus­tot­tu­muk­sil­la tar­vit­tai­siin 3,8 maapalloa.

      Ylen toi­mit­ta­ja kysyi ten­tis­sä PS:n puheen­joh­ta­jal­ta kom­ment­tia tähän. Kuvaa­vaa on, että puheen­joh­ta­ja joko ei ymmär­tä­nyt kysy­mys­tä tai ei halun­nut vas­ta­ta siihen.

      1. Koti-isä: Suo­ma­lais­ten tar­vit­see itse asias­sa teh­dä pal­jon enem­män kuin hyvin suu­ren osan maa­il­man ihmi­sis­tä, kos­ka suo­ma­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki on yksi maa­il­man suu­rim­mis­ta. Suo­ma­lais­ten elin­ta­voil­la ja kulu­tus­tot­tu­muk­sil­la tar­vit­tai­siin 3,8 maapalloa.

        Ylen toi­mit­ta­ja kysyi ten­tis­sä PS:n puheen­joh­ta­jal­ta kom­ment­tia tähän. Kuvaa­vaa on, että puheen­joh­ta­ja joko ei ymmär­tä­nyt kysy­mys­tä tai ei halun­nut vas­ta­ta siihen.

        Tot­ta! Tuo Hal­la-ahon vies­ti vain uppo­si äänes­tä­jiin parem­min kuin WWF:n viesti.

      2. Koti-isä: Suo­ma­lais­ten tar­vit­see itse asias­sa teh­dä pal­jon enem­män kuin hyvin suu­ren osan maa­il­man ihmi­sis­tä, kos­ka suo­ma­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki on yksi maa­il­man suu­rim­mis­ta. Suo­ma­lais­ten elin­ta­voil­la ja kulu­tus­tot­tu­muk­sil­la tar­vit­tai­siin 3,8 maapalloa.

        Yksin­ker­tais­ta­vil­la mit­ta­reil­la on omat ongel­man­sa. Esim. tämän WWF:n mit­ta­rin koh­dal­la olen huo­man­nut, että monet jär­ke­vät ihmi­set luke­vat sen niin, että suo­ma­lai­set kulut­ta­vat vuo­des­sa 3,8 maa­pal­loa. Ter­ve­jär­ki­si­nä ihmi­si­nä he pitä­vät sitä hölyn­pö­ly­nä ja epäi­le­vät vähän kaik­kea, jopa IPPC:n viestintää.

        Tuo WWFn maa­pal­lo­mit­ta­ri altis­taa itsen­sä myös hal­la-aho­lai­seen vas­tais­kuun: Jos maa­pal­lon maa-aluei­den kes­ki­mää­räi­nen asu­kas­ti­heys oli­si sama kuin Suo­mes­sa, pie­nin­tä­kään ongel­maa ei oli­si. Eli vään­nä sii­nä kättä!

        Jot­ta ei tuli­si vää­rin­kä­si­tys­tä, pidän täy­sin todis­tet­tu­na, että maa­pal­lo on läm­pe­ne­mäs­sä, mis­tä seu­raa taa­tus­ti mer­kit­tä­viä ongel­mia. Itse en osaa kor­jaus­kei­no­ja arvot­taa muil­ta osin, kuin että toi­von ydin­voi­man käy­tön kas­vua sta­bii­leis­sa OECD-maissa. 

        Toi­vot­ta­vas­ti tie­de pää­see pik­ku hil­jaa koh­ta­lai­seen yhtei­seen ymmär­ryk­seen pääs­töis­tä ja nie­luis­ta. Huo­les­tut­ta­val­ta tosin näyttää.

      3. Tapio: Jos maa­pal­lon maa-aluei­den kes­ki­mää­räi­ne­na­su­kas­ti­heys oli­si sama kuin Suomessa,pienintäkään ongel­maa ei olisi.

        Ja kun ongel­ma on, saa­daan pian lait­taa rau­taa rajal­le, jos halu­taan pitää ihmi­set loi­tol­la täs­tä sii­nä mie­les­sä har­vi­nai­ses­ta maa­pal­lon osas­ta, että tääl­lä ilmas­ton­muu­tok­sen pai­kal­li­set vai­ku­tuk­set ovat osit­tain jopa posi­tii­vi­sia. Kun ensin on saa­tet­tu elä­mä muka­vak­si taval­la, joka edel­lyt­tää kes­tä­mä­tön­tä uusiu­tu­mat­to­mien raa­ka-ainei­den jat­ku­vaa käyttöä.

        Hol­lan­nin asu­kas­ti­hey­del­lä Suo­mes­sa oli­si noin 100 mil­joo­naa asukasta.

      4. Tapio: . Kun ensin on saa­tet­tu elä­mä muka­vak­si taval­la, joka edel­lyt­tää kes­tä­mä­tön­tä uusiu­tu­mat­to­mien raa­ka-ainei­den jat­ku­vaa käyttöä.

        Hol­lan­nin asu­kas­ti­hey­del­lä Suo­mes­sa oli­si noin 100 mil­joo­naa asukasta.

        Tapio: Tot­ta! Tuo Hal­la-ahon vies­ti vain uppo­si äänes­tä­jiin parem­min kuin WWF:n viesti.

        Koti-isä: Suo­ma­lais­ten tar­vit­see itse asias­sa teh­dä pal­jon enem­män kuin hyvin suu­ren osan maa­il­man ihmi­sis­tä, kos­ka suo­ma­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki on yksi maa­il­man suu­rim­mis­ta. Suo­ma­lais­ten elin­ta­voil­la ja kulu­tus­tot­tu­muk­sil­la tar­vit­tai­siin 3,8 maapalloa.

        Ylen toi­mit­ta­ja kysyi ten­tis­sä PS:n puheen­joh­ta­jal­ta kom­ment­tia tähän. Kuvaa­vaa on, että puheen­joh­ta­ja joko ei ymmär­tä­nyt kysy­mys­tä tai ei halun­nut vas­ta­ta siihen.

        Tuo­rein tilas­to, johon tuo maa­pal­lo­mit­ta­ri­kin perus­tuu, on vuo­del­ta 2014. 5 vuo­des­sa Suo­men kulu­tus on muut­tu­nut. Voi olla että Kii­na on men­nyt meis­tä ohi, ja että Intia on uusi Kiina.

        Suo­men eko­ta­sa­pai­no puo­les­taa on yksi maa­il­man par­hais­ta. Esi­mer­kik­si Intia tuo­ho­aa ihan itse omaa eko­ta­sa­pai­no­aan, jo sil­lä kulu­tuk­sel­la, joka sil­lä tuos­sa van­has­sa tilas­tos­sa on.

        http://data.footprintnetwork.org/#/

      5. Koti-isä: Suo­ma­lais­ten tar­vit­see itse asias­sa teh­dä pal­jon enem­män kuin hyvin suu­ren osan maa­il­man ihmi­sis­tä, kos­ka suo­ma­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki on yksi maa­il­man suu­rim­mis­ta. Suo­ma­lais­ten elin­ta­voil­la ja kulu­tus­tot­tu­muk­sil­la tar­vit­tai­siin 3,8 maapalloa.

        Ylen toi­mit­ta­ja kysyi ten­tis­sä PS:n puheen­joh­ta­jal­ta kom­ment­tia tähän. Kuvaa­vaa on, että puheen­joh­ta­ja joko ei ymmär­tä­nyt kysy­mys­tä tai ei halun­nut vas­ta­ta siihen. 

        Toi­mit­ta­ja kysyi vää­rin. Hän sanoi “Suo­ma­lai­set kulut­ta­vat 3,6 maa­pal­loa”, ja sai täl­lä Hal­la-Ahon ymmär­ret­tä­väs­ti hämil­leen. Hal­la-Aho kyl­lä vas­ta­si, sanoi­sin­ko soi­nin­vaa­ra­lai­ses­ti, että glo­baa­lis­sa ongel­mas­sa glo­baa­lit toi­met pitäi­si suun­na­ta sin­ne, mis­sä ne on kus­tan­nus­te­hok­kaim­pia ja vaikuttavimpia.

      6. Koti-isä: Suo­ma­lais­ten elin­ta­voil­la ja kulu­tus­tot­tu­muk­sil­la tar­vit­tai­siin 3,8 maapalloa. 

        Täl­lai­ses­ta jos­sit­te­lus­ta ei voi loo­gi­ses­ti joh­taa pää­tel­mää, että suo­ma­lais­ten tuli­si muut­taa elin­ta­po­jaan, jos halut­tai­siin kulut­taa kor­kein­taan yksi maa­pal­lo. Riit­tää nimit­täin, että jokai­nen kan­sa hal­lin­noi oman alu­een­sa resurs­se­ja kes­tä­väs­ti, elää alu­een­sa resurs­sien mukai­ses­ti, mui­den kans­sa kaup­paa käy­den. Suo­mes­sa bio­ka­pa­si­teet­ti on eko­lo­gis­ta jalan­jäl­keä suu­rem­pi, joten suo­ma­lai­set ovat hoi­ta­neet lei­vis­kän­sä esi­mer­kil­li­ses­ti — toi­sin on mones­sa muus­sa maassa.

      7. Aika aja­tel­la: Täl­lai­ses­ta jos­sit­te­lus­ta ei voi loo­gi­ses­ti joh­taa pää­tel­mää, että suo­ma­lais­ten tuli­si muut­taa elin­ta­po­jaan, jos halut­tai­siin kulut­taa kor­kein­taan yksi maa­pal­lo. Riit­tää nimit­täin, että jokai­nen kan­sa hal­lin­noi oman alu­een­sa resurs­se­ja kes­tä­väs­ti, elää alu­een­sa resurs­sien mukai­ses­ti, mui­den kans­sa kaup­paa käyden.

        Ilmas­to­pääs­tö­jen kans­sa tuol­lai­seen argu­ment­tiin ei voi tukeu­tua sil­lä ne eivät nou­da­ta val­tio­den rajo­ja vaan vai­kut­ta­vat globaalisti.

      8. Ossi Sare­so­ja: Ilmas­to­pääs­tö­jen kans­sa tuol­lai­seen argu­ment­tiin ei voi tukeu­tua sil­lä ne eivät nou­da­ta val­tio­den rajo­ja vaan vai­kut­ta­vat globaalisti.

        Argu­ment­ti on oleel­li­sil­ta osil­taan sama: jokai­nen (valtio/kansa) niel­köön sen min­kä päästää.

      9. Koti-isä: Suo­ma­lais­ten tar­vit­see itse asias­sa teh­dä pal­jon enem­män kuin hyvin suu­ren osan maa­il­man ihmi­sis­tä, kos­ka suo­ma­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki on yksi maa­il­man suu­rim­mis­ta. Suo­ma­lais­ten elin­ta­voil­la ja kulu­tus­tot­tu­muk­sil­la tar­vit­tai­siin 3,8 maapalloa.

        Onnek­si koko maa­pal­lo ei asu maa­il­man toi­sek­si poh­joi­sim­man pää­kau­pun­gin poh­jois­puo­lel­la. Jos kaik­ki eläisivät/olisivat elä­neet kuin suo­ma­lai­set ei tar­vit­tai­si edes kym­me­nes­osaa maa­pal­loa. Toi väi­te on kumot­to niin mon­ta tuhat­ta ker­taa, että sen tois­ton voi­si lopet­taa kuten pak­ko­ruot­sin­kin puolustelut.

      10. Frank: Jos kaik­ki eläisivät/olisivat elä­neet kuin suo­ma­lai­set ei tar­vit­tai­si edes kym­me­nes­osaa maapalloa.

        Vähän on vai­kea näh­dä, miten noin oli­si. Jos kaik­ki eläi­si­vät kuten suo­ma­lai­set, nousi­si­vat kasvihuonepäästöt.

        Frank: Toi väi­te on kumot­to niin mon­ta tuhat­ta ker­taa, että sen tois­ton voi­si lopet­taa kuten pak­ko­ruot­sin­kin puolustelut.

        Pelk­kä väi­te, että se on kumot­tu, ei ole kovin uskot­ta­va. Voi­sit pis­tää jotain vii­tet­tä, jos tuol­lai­nen kumoa­mi­nen jos­tain löytyy.

      11. Ossi Sare­so­ja: Vähän on vai­kea näh­dä, miten noin oli­si. Jos kaik­ki eläi­si­vät kuten suo­ma­lai­set, nousi­si­vat kasvihuonepäästöt.

        Pelk­kä väi­te, että se on kumot­tu, ei ole kovin uskot­ta­va. Voi­sit pis­tää jotain vii­tet­tä, jos tuol­lai­nen kumoa­mi­nen jos­tain löytyy.

        Frank vii­tan­nee luon­non­va­ro­jen käyt­töön: Suo­men bio­ka­pa­si­teet­ti on eko­lo­gis­ta jalan­jäl­keä suu­rem­pi (toi­sin kuin monen muun maan).

        Kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen osal­ta Suo­mi on net­to­pääs­tä­jä eikä siten ihan­teel­li­nen mal­li, ellei sit­ten tar­kas­tel­la net­to­pääs­tö­jä suh­tees­sa pin­ta-alaan tms.

      12. Frank: Jos kaik­ki eläisivät/olisivat elä­neet kuin suo­ma­lai­set ei tar­vit­tai­si edes kym­me­nes­osaa maapalloa.

        Suo­ma­lais­ten elin­ta­voil­la tar­vit­tai­siin vii­mei­sim­män arvion mukaan noin 3,8 maa­pal­loa. Hii­li­diok­si­di kun ei kun­nioi­ta edes kan­sal­lis­val­tioi­den rajoja.

        Kiel­tä­mät­tä on outoa, että edes täl­lai­ses­sa eri­tyi­sen har­vaan asu­tus­sa kor­kean kou­lu­tus­ta­son maas­sa, jos­sa läm­pö­ti­la on aina sie­det­tä­vät alle 30 astet­ta, jol­loin ilmas­toin­tia ei tar­vi­ta, ei ole pys­tyt­ty (lue halut­tu) kehit­tää luon­non sie­to­ky­vyn kan­nal­ta kes­tä­vää tapaa elää.

      13. Koti-isä: Suo­ma­lais­ten elin­ta­voil­la tar­vit­tai­siin vii­mei­sim­män arvion mukaan noin 3,8 maa­pal­loa. Hii­li­diok­si­di kun ei kun­nioi­ta edes kan­sal­lis­val­tioi­den rajoja.

        Käsi­tät elin­ta­vat kovin sup­peas­ti. Elin­ta­poi­hin kuu­luu lii­ka­kan­soi­tuk­sen vält­tä­mi­nen, met­sien kes­tä­vä hoi­ta­mi­nen yms. Suo­ma­lai­sil­la elin­ta­voil­la maa­pal­lol­la oli­si ihmi­siä noin 1 mrd, joten noin 0,5 maa­pal­loa riittäisi.

      14. Aika aja­tel­la: Elin­ta­poi­hin kuu­luu lii­ka­kan­soi­tuk­sen välttäminen

        Suo­men väes­tö­ti­heys on alhai­sem­pi kuin Kii­nan tai Intian lähin­nä, kos­ka Kii­na ja Intia ovat parem­paa maa­ta­lous­a­luet­ta kuin Suo­mi. Se on se, joka his­to­rian saa­tos­sa on yleen­sä mää­rän­nyt eri aluei­den suh­teel­li­set väes­tö­mää­rät. Suh­teet eivät ole kau­heas­ti muut­tu­neet (vaik­ka poik­keuk­sia­kin sii­hen on).

        Ei ole jär­ke­vää sanoa, että oli­si joten­kin rei­lua, että Suo­ma­lai­set sai­si­vat kulut­taa enem­män per naa­ma kuin Kii­na­lai­set ja Intia­lai­set vain, kos­ka suo­ma­lai­sil­la on enem­män maa­ta per naa­ma. Alhai­sem­pi väes­tön­ti­heys on lähin­nä his­to­rian ja maan­tie­teen oik­ku eikä jotain, mis­tä pitäi­si eri­tyi­ses­ti pal­ki­ta. Var­maan muut­kin maat ja alu­eet voi­si­vat kek­siä jon­kin ad hoc teko­syyn, jon­ka perus­teel­la juu­ri hei­dän tar­vit­si­si rajoit­taa pääs­tö­jään vähem­män kuin muiden.

      15. Ossi Sare­so­ja:
        Ei ole jär­ke­vää sanoa, että oli­si joten­kin rei­lua, että Suo­ma­lai­set sai­si­vat kulut­taa enem­män per naa­ma kuin Kii­na­lai­set ja Intia­lai­set vain, kos­ka suo­ma­lai­sil­la on enem­män maa­ta per naama. 

        On sikä­li jär­ke­vää, että nyt puhut­tiin elä­mi­ses­tä “suo­ma­lais­ten taval­la”. Jos et halua kat­soa vai lii­ka­kan­soit­ta­mi­sen vält­tä­mis­tä, voi­daan tar­kas­tel­la bio­ka­pa­si­teet­tia ja eko­lo­gis­ta jalan­jäl­keä. Täs­sä­kin ver­tai­lus­sa maa hyö­tyy sii­tä, että ihmi­siä on vähän suh­tees­sa maan tar­joa­miin resurs­sei­hin. On rei­lua, että väki­mää­rän kas­vat­ta­mi­nen vähen­tää nup­pi­koh­tai­sia resurs­se­ja (aina­kin luonnonvaroja).

      16. Koti-isä: Suo­ma­lais­ten elin­ta­voil­la tar­vit­tai­siin vii­mei­sim­män arvion mukaan noin 3,8 maa­pal­loa. Hii­li­diok­si­di kun ei kun­nioi­ta edes kan­sal­lis­val­tioi­den rajoja.

        Kiel­tä­mät­tä on outoa, että edes täl­lai­ses­sa eri­tyi­sen har­vaan asu­tus­sa kor­kean kou­lu­tus­ta­son maas­sa, jos­sa läm­pö­ti­la on aina sie­det­tä­vät alle 30 astetta,jolloin ilmas­toin­tia ei tar­vi­ta, ei ole pys­tyt­ty (lue halut­tu) kehit­tää luon­non sie­to­ky­vyn kan­nal­ta kes­tä­vää tapaa elää.

        Mut­ta näh­däk­se­ni ollaan kyl­lä yri­tet­ty ihan tosis­saan. Itse­kin olen toi­mi­nut näin amma­til­li­sis­sa kehi­tys­teh­tä­vis­sä sit­ten vuo­den 1973 ener­gia­krii­sin. Näin taak­se­päin tar­kas­tel­tu­na tulos ei ole kui­ten­kaan kovin kak­si­nen. Vaan muu maa­il­ma on vas­ta nyt herää­mäs­sä. Lii­an myöhäänkö?

      17. Frank: Jos kaik­ki eläisivät/olisivat elä­neet kuin suo­ma­lai­set ei tar­vit­tai­si edes kym­me­nes­osaa maapalloa. 

        Jos tääl­lä on elet­ty esi­teol­li­sel­la ajal­la hyvin alkeel­li­ses­ti että se ei ole vai­kut­ta­nut eko­lo­gi­seen tasa­pai­noon juu­ri miten­kään väki­rik­kaam­piin mai­hin ver­rat­tu­na, niin se ei mer­kit­se sitä että saam­me jäl­ki­teol­li­se­na aika­na kulut­taa luon­non­re­surs­se­ja nyt enem­män kuin muut.

      18. R.Silfverberg: Jos tääl­lä on elet­ty esi­teol­li­sel­la ajal­la hyvin alkeel­li­ses­ti että se ei ole vai­kut­ta­nut eko­lo­gi­seen tasa­pai­noon juu­ri miten­kään väki­rik­kaam­piin mai­hin ver­rat­tu­na, niin se ei mer­kit­se sitä että saam­me jäl­ki­teol­li­se­na aika­na kulut­taa luon­non­re­surs­se­ja nyt enem­män kuin muut.

        Sopi­si­ko näin: saam­me kulut­taa luon­non­re­surs­se­ja niin pal­jon kuin meil­lä nii­tä on? (Jos meil­lä on enem­män resurs­se­ja nup­pia koh­den, saam­me myös kulut­taa enem­män resurs­se­ja nup­pia kohden.)

      19. Sopi­si­ko näin: saam­me kulut­taa luon­non­re­surs­se­ja niin pal­jon kuin meil­lä nii­tä on? 

        Kos­kee­ko tämä myös öljyä?

      20. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kos­kee­ko tämä myös öljyä?

        Myös se, jol­la öljyä on, saa öljyn­sä kulut­taa tai muil­le myy­dä. Mut­ta tie­ten­kään ei saa aiheut­taa hait­taa muil­le, eli omat pääs­töt on itse niel­tä­vä (tai sit­ten ostet­ta­va nie­lu­pal­ve­lu­ja muil­ta). Muis­tut­tai­sin, että kes­kus­te­li läh­ti liik­keel­le monen maa­pal­lon kulut­ta­mi­ses­ta, ei niin­kään kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen hillitsemisestä.

      21. Aika aja­tel­la: Muis­tut­tai­sin, että kes­kus­te­li läh­ti liik­keel­le monen maa­pal­lon kulut­ta­mi­ses­ta, ei niin­kään kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen hillitsemisestä.

        Täs­sä “resurs­sien kulut­ta­mi­sel­la” vii­tat­tiin var­maan­kin pikem­min­kin ympä­ris­tö­hait­toi­hin eikä niin­kään sii­hen, että jokin luon­non­va­ra loppuisi.

      22. Ossi Sare­so­ja: Täs­sä “resurs­sien kulut­ta­mi­sel­la” vii­tat­tiin var­maan­kin pikem­min­kin ympä­ris­tö­hait­toi­hin eikä niin­kään sii­hen, että jokin luon­non­va­ra loppuisi.

        Oikeas­taan tai­de­taan vii­ta­ta sekä uusiu­tu­vien luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen että kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen nie­le­mi­seen. Yli­ku­lu­tus­päi­vä on las­ket­tu Glo­bal Footprint Networ­kin tut­ki­mus­ten perus­teel­la. Kar­tas­ta näem­me, että oikeas­ti Suo­mi on hoi­ta­nut lei­vis­kän­sä hyvin (vih­reä­nä), kun taas moni muu maa huo­nos­ti (punai­se­na). Suo­men resurs­sit jaet­tu­na suo­ma­lais­ten mää­räl­lä ovat­kin pal­jon suu­rem­mat kuin maa­pal­lon resurs­sit jaet­tu­na kaik­kien ihmis­ten mää­räl­lä; tämä selit­tää “suo­ma­lais­ten aikai­sen yli­ku­lu­tus­päi­vän” — kai­kil­la ei ole varaa elää kuten suomalaisella.

      23. Aika aja­tel­la: Suo­men resurs­sit jaet­tu­na suo­ma­lais­ten mää­räl­lä ovat­kin pal­jon suu­rem­mat kuin maa­pal­lon resurs­sit jaet­tu­na kaik­kien ihmis­ten määrällä

        Mut­ta ilma­ke­hä on koko maa­pal­lon jaet­tu resurs­si eikä voi las­kea mitään eri­tyis­tä Suo­men osuut­ta sii­tä. (Eri asia on sit­ten vaik­ka kupa­ri­kai­vok­set tai poh­ja­ve­si tms.)

      24. Ossi Sare­so­ja: Mut­ta ilma­ke­hä on koko maa­pal­lon jaet­tu resurs­si eikä voi las­kea mitään eri­tyis­tä Suo­men osuut­ta siitä. 

        Eikä tar­vit­se­kaan las­kea. Yli­ku­lu­tuk­sen suh­teen bio­ka­pa­si­tee­tin ja eko­lo­gi­sen jalan­jäl­jen ero­tus ker­too Suo­men ole­van hyvis­ten jou­kos­sa. Täs­tä syys­tä “suo­ma­lais­ten aikai­sen yli­ku­lu­tus­päi­vän” uuti­soin­ti on ollut har­haan­joh­ta­vaa, pro­pa­gan­dis­tis­ta, jopa vil­pil­lis­tä — sehän on las­ket­tu niin, että jos jokai­nen kulut­tai­si kuin suo­ma­lai­nen (kun oikeas­ti ei jokai­sen pidä kulut­taa, kun ei jokai­sel­la ole yhtä pal­jon resurs­se­ja kuin suo­ma­lai­sel­la, ja tähän ei tar­vi­ta “osuut­ta ilmakehästä” ).

      25. Aika aja­tel­la: Mut­ta tie­ten­kään ei saa aiheut­taa hait­taa muil­le, eli omat pääs­töt on itse niel­tä­vä (tai sit­ten ostet­ta­va nie­lu­pal­ve­lu­ja muilta).

        Mut­ta ne on sit­ten kans­sa niel­tä­vä itse (samas­sa mää­rin kuin kaik­kien mui­den­kin). Mitään luon­nol­li­sia nie­lu­ja, joi­ta ei ole itse saa­tu aikaan ja jot­ka vain sat­tu­vat sijait­se­maan omien rajo­jen sisäl­lä, ei las­ke­ta eri­tyi­ses­ti mil­le­kään maal­le, kos­ka ne eivät ole min­kään maan aikaansaannosta.

      26. Ossi Sare­so­ja: Mut­ta ne on sit­ten kans­sa niel­tä­vä itse (samas­sa mää­rin kuin kaik­kien mui­den­kin). Mitään luon­nol­li­sia nie­lu­ja, joi­ta ei ole itse saa­tu aikaan ja jot­ka vain sat­tu­vat sijait­se­maan omien rajo­jen sisäl­lä, ei las­ke­ta eri­tyi­ses­ti mil­le­kään maal­le, kos­ka ne eivät ole min­kään maan aikaansaannosta.

        Täs­tä kir­joi­tin­kin jo perus­teel­li­sem­min toi­seen ket­juun. Ensim­mäi­seen väit­tee­see­si yhdyn, toi­seen en: ei Nor­ja­kaan ole saa­nut öljy­ään “itse aikaan”; met­sien tai soi­den hävit­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen­kin on taval­laan “aikaan­saan­nos” — ei siis vai­ku­ta kes­tä­väl­tä tämä lähestymistapasi.

      27. Aika aja­tel­la: Ensim­mäi­seen väit­tee­see­si yhdyn, toi­seen en: ei Nor­ja­kaan ole saa­nut öljy­ään “itse aikaan”;

        Nor­ja ei ole saa­nut itse öljyä aikaan, mut­ta en näe, mik­si tuon ana­lo­gian pitäi­si joh­taa joh­to­pää­tök­seen, että ei itse aikaan­saa­dut hii­li­nie­lut pitäi­si las­kea sen maan hii­li­ta­see­seen, jon­ka sisäl­lä ne sat­tu­vat sijait­se­maan. En edel­leen hyväk­sy tuol­lais­ta teko­syy­tä vähen­nyk­sis­tä lais­ta­mi­seen. Jos tuo mai­nit­se­ma­si ana­lo­gia pätee, niin mie­les­tä­ni joh­to­pää­tös oli­si päin­vas­tai­nen, eli on taval­laan epä­rei­lua, että Nor­ja saa yksin pitää öljy­tuot­ton­sa. En kui­ten­kaan jak­sa alkaa aja­maan muu­tos­ta öljy­tu­lo­jen glo­baa­liin jakoon, kos­ka nii­den kes­kit­ty­mi­nen joil­le­kin mail­le ei ole yhtä hai­tal­lis­ta koko maa­pal­lol­le kuin ilmas­to­pääs­töt. Sinä voit tie­ten­kin yrit­tää sitä, jos jak­sat. Tär­kein­tä on saa­da pääs­töt kuriin eikä ryh­tyä anta­maan teko­syi­tä, mik­si juu­ri mei­dän tar­vit­si­si teh­dä vähem­män kuin muiden.

        Aika aja­tel­la: met­sien tai soi­den hävit­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen­kin on taval­laan “aikaan­saan­nos”

        Luon­nol­lis­ten nie­lu­jen hei­ken­tä­mi­nen pitää sit­ten vain las­kea samoin kuin var­si­nai­set päästöt.

      28. Ossi Sare­so­ja: En edel­leen hyväk­sy tuol­lais­ta teko­syy­tä vähen­nyk­sis­tä lais­ta­mi­seen. Jos tuo mai­nit­se­ma­si ana­lo­gia pätee, niin mie­les­tä­ni joh­to­pää­tös oli­si päin­vas­tai­nen, eli on taval­laan epä­rei­lua, että Nor­ja saa yksin pitää öljy­tuot­ton­sa. En kui­ten­kaan jak­sa alkaa aja­maan muu­tos­ta öljy­tu­lo­jen glo­baa­liin jakoon, kos­ka nii­den kes­kit­ty­mi­nen joil­le­kin mail­le ei ole yhtä hai­tal­lis­ta koko maa­pal­lol­le kuin ilmas­to­pääs­töt. Sinä voit tie­ten­kin yrit­tää sitä, jos jak­sat. Tär­kein­tä on saa­da pääs­töt kuriin eikä ryh­tyä anta­maan teko­syi­tä, mik­si juu­ri mei­dän tar­vit­si­si teh­dä vähem­män kuin muiden. 

        Se ei ole teko­syy vaan seu­raus luon­non­va­ro­jen omis­tusoi­keu­den peri­aat­tees­ta. Tämän peri­aat­teen mukaan ei ole epä­rei­lua se, että Nor­ja saa pitää yksin öljy­tu­lon­sa tai se että suo­ma­lai­set saa­vat noin vain naut­tia puh­tais­ta vesis­tään (joten­kin kom­pen­soi­mat­ta sitä muil­le). Kos­ka kan­na­tan tuo­ta peri­aa­tet­ta, en toki­kaan yri­tä toi­mia sen hylkäämiseksi. 

        Olen samaa miel­tä sii­tä, että on tär­ke­ää (jopa “tär­kein­tä”) saa­da pääs­töt kuriin. Täy­si­mää­räi­nen hyvit­tä­mi­nen hii­li­nie­luis­ta ei ole vas­toin tuo­ta pää­mää­rää. Se ei pie­nen­nä kan­nus­tei­ta mini­moi­da pääs­tö­jä. Jos nimit­täin Suo­mi pää­see hii­li­ne­ga­tii­vi­sek­si, se voi tie­na­ta, kun muut maat jou­tu­vat osta­maan nie­lu­pal­ve­lu­ja hii­li­neut­raa­lik­si päästäkseen.

      29. Aika aja­tel­la: Täy­si­mää­räi­nen hyvit­tä­mi­nen hii­li­nie­luis­ta ei ole vas­toin tuo­ta pää­mää­rää. Se ei pie­nen­nä kan­nus­tei­ta mini­moi­da pääs­tö­jä. Jos nimit­täin Suo­mi pää­see hii­li­ne­ga­tii­vi­sek­si, se voi tie­na­ta, kun muut maat jou­tu­vat osta­maan nie­lu­pal­ve­lu­ja hii­li­neut­raa­lik­si päästäkseen.

        En toki vas­tus­ta sitä, jos tuon muo­toi­nen kan­sain­vä­li­nen pääs­tö­kaup­pa­sys­tee­mi saa­tai­siin aikai­sek­si, kun­han glo­baa­lit pääs­tö­ra­joi­tuk­set saa­daan tar­peek­si tiu­koik­si. (Toi­saal­ta tuon kal­tais­ta sys­tee­miä ei oli­si myös­kään syy­tä vas­tus­taa, jos se oli­si sel­lai­nen, että Suo­men ja mui­den mai­den (luon­nol­lis­ten) hii­li­nie­lu­jen tuot­to jaet­tai­siin joten­kin muu­ten kuin nii­den sijain­ti­maan perusteella.)

        Mut­ta tois­tai­sek­si tuol­lais­ta kan­sain­vä­lis­tä pakot­ta­vaa sys­tee­miä ei ole. Point­ti­ni oli, että sel­lai­sen puut­tues­sa ei pitäi­si vas­tus­taa Suo­mes­sa pääs­tö­vä­hen­nyk­siä (kuten esim len­to­lii­ken­teen kovem­paa verot­ta­mis­ta) sil­lä veruk­keel­la, ettei suo­ma­lais­ten tar­vit­se teh­dä sel­lais­ta, kos­ka Suo­mes­sa sat­tuu sijait­se­maan hiilinieluja.

        Saat­taa olla, ettei sinun tavoit­tee­na ollut vas­tus­taa vaik­ka­pa len­to­ve­roa tai vas­taa­vaa hii­li­nie­lu­jen perus­teel­la, mut­ta sel­lai­sia kom­ment­te­ja olen kuul­lut muualla.

      30. Ossi Sare­so­ja: Mitään luon­nol­li­sia nie­lu­ja, joi­ta ei ole itse saa­tu aikaan ja jot­ka vain sat­tu­vat sijait­se­maan omien rajo­jen sisäl­lä, ei las­ke­ta eri­tyi­ses­ti mil­le­kään maal­le, kos­ka ne eivät ole min­kään maan aikaansaannosta. 

        Yhteis­maan ongel­ma. Jos luon­nol­li­sia nie­lu­ja ei las­ke­ta mil­le­kään yksit­täi­sel­le maal­le, mail­la ei ole myös­kään kan­nus­tin­ta (alt­ruis­min ja luon­non­suo­je­lul­lis­ten syi­den lisäk­si) luon­non hii­li­nie­lu­jen säi­lyt­tä­mi­seen. Tämä ei kos­ke pel­käs­tään Suo­mea ja mui­ta poh­joi­sia met­sä­ta­lous­mai­ta, vaan myös tro­pii­kis­sa kan­nat­taa ennem­min jyrä­tä sade­met­sä sileäk­si ja istut­taa jon­kin ajan pääs­tä pai­kal­le sopi­va puuplan­taa­si, niin talou­del­li­sen hyö­dyn lisäk­si ropi­see pis­tei­tä “hii­li­nie­lu­jen lisäämisestä”.

      31. kiis­ki. Luon­nol­li­sen nie­lun jyrää­mi­ses­tä saa “sak­koa”, mut­ta ran­ta­val­tioil­le esi­mer­kik­si ei hyvi­te­tä mer­ten nie­lus­ta mitään.

      32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        kiis­ki. Luon­nol­li­sen nie­lun jyrää­mi­ses­tä saa “sak­koa”, mut­ta ran­ta­val­tioil­le esi­mer­kik­si ei hyvi­te­tä mer­ten nie­lus­ta mitään.

        Nie­lu­jen vähen­tä­mi­ses­tä pitää­kin saa­da sak­koa, täs­mäl­leen jyrä­tyn nie­lun ver­ran. Vas­taa­vas­ti nie­lu­jen lisää­mi­ses­tä pitää saa­da hyvis­tys­tä täs­mäl­leen lisäyk­sen ver­ran. Nämä molem­mat sei­kat tule­vat kun­toon, kun yksin­ker­tai­ses­ti sakotetaan/hyvitetään täs­mäl­leen suh­tees­sa net­to­pääs­töi­hin (pääs­tö­jen ja nie­lu­jen erotukseen). 

        Ran­ta­val­tioi­ta ei ken­ties vie­lä hyvi­te­tä eikä sako­te­ta ran­ta­ve­sien­sä net­to­pääs­tö­jen mukai­ses­ti. Mut­ta pitäi­si hyvit­tää, pikim­mi­ten. Tus­kin se mitään kovin radi­kaa­lia mul­lis­tus­ta sai­si aikaan. Mata­lien ran­ta­ve­sien (pin­ta-ala 7 %) arvioi­daan muo­dos­ta­van noin 20 % mer­ten hii­li­nie­lus­ta (läh­de: K. Ryy­nä­nen, 2012); mer­ten on puo­les­taan arvioi­tu absor­boi­van noin 2,3 CO2-giga­ton­nia vuo­des­sa (läh­de: Wiki­pe­dia). Puhu­taan siis mel­ko pie­nes­tä, jos­kaan ei mer­ki­tyk­set­tö­mäs­tä, osuu­des­ta hii­len sidon­nas­sa. Ran­ta­val­tioil­le tulee luo­da kan­nus­te pitää huol­ta alue­ve­sien­sä hiilenieluista.

      33. Aika aja­tel­la: Ran­ta­val­tioil­le tulee luo­da kan­nus­te pitää huol­ta alue­ve­sien­sä hiilenieluista.

        Hii­li­diok­si­din liu­ke­ne­mi­nen veteen riip­puu lähin­nä pitoi­suuk­sis­ta ja läm­pö­ti­las­ta eikä asiois­ta, joi­hin ran­ta­val­tio voi­si mil­lään huol­lol­la vaikuttaa.

      34. Ossi Sare­so­ja: Hii­li­diok­si­din liu­ke­ne­mi­nen veteen riip­puu lähin­nä pitoi­suuk­sis­ta ja läm­pö­ti­las­ta eikä asiois­ta, joi­hin ran­ta­val­tio voi­si mil­lään huol­lol­la vaikuttaa.

        Var­sin­kin ran­ta­ve­sien eko­sys­tee­mei­hin ihmi­nen voi vai­kut­taa paljonkin.

      35. Ossi Sare­so­ja: Luu­len, että Osmo viit­ta­si ensi­si­jai­ses­ti hii­li­diok­si­din liu­ke­ne­mi­seen veteen. Pitäi­si­kö mie­les­tä­si val­tioi­den saa­da kor­vaus­ta siitäkin?

        Kyl­lä, las­ki­sin mukaan val­tion sito­maan hii­leen, siis liu­ke­ne­mi­sen ja haih­tu­mi­sen ero­tuk­sen. Mik­si­pä ei, kos­ka luon­non­va­ra­han tuo kyvyk­kyys on? Edel­leen­kin riit­tää, että jokai­nen val­tio on hii­li­neut­raa­li ja tämän saa­vut­tak­seen tar­vit­taes­sa ostaa muis­ta mais­ta nielupalveluja.

      36. Aika aja­tel­la: Edel­leen­kin riit­tää, että jokai­nen val­tio on hii­li­neut­raa­li ja tämän saa­vut­tak­seen tar­vit­taes­sa ostaa muis­ta mais­ta nielupalveluja.

        Tuo olen­nai­ses­ti aset­tai­si kovem­man taa­kan nii­den val­tioi­den, joil­la ei ran­nik­koa ole, ihmi­sil­le. Jos sel­lai­seen sys­tee­miin suos­tu­vat, niin mikäs sii­nä. Jos eivät suos­tu, niin sit­ten mei­dän täy­tyy suos­tua suu­rem­piin vähe­nyk­siin, jot­ta glo­baa­li hii­li­neut­raa­lius saavutetaan.

      37. Ossi Sare­so­ja: Tuo olen­nai­ses­ti aset­tai­si kovem­man taa­kan nii­den val­tioi­den, joil­la ei ran­nik­koa ole, ihmi­sil­le. Jos sel­lai­seen sys­tee­miin suos­tu­vat, niin mikäs sii­nä. Jos eivät suos­tu, niin sit­ten mei­dän täy­tyy suos­tua suu­rem­piin vähe­nyk­siin, jot­ta glo­baa­li hii­li­neut­raa­lius saavutetaan.

        Jos ran­ta­ve­det kes­ki­mää­rin sito­vat enem­män kuin pääs­tä­vät, niin sil­loin sisä­mai­den taak­ka jon­kin ver­ran ras­kau­tuu suh­tees­sa ran­ta­val­tioi­hin. Mer­ki­tys ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä ole mah­dot­to­man suu­ri, kos­ka ihmi­sen tuot­ta­mas­ta hii­li­dik­sis­ta vain pie­ni osuus sitou­tuu ran­ta­ve­siin, ken­ties vain noin 0,5 mrd ton­nia (CO2-ekv.) vuodessa. 

        Kan­ta­ni on joh­det­tu ker­to­mis­ta­ni kah­des­ta peri­aat­tees­ta. Jos jokin val­tio ei suos­tu täl­lai­seen “taa­kan­ja­koon” (eli nie­lee min­kä pääs­tää), niin sil­loin se toi­mii vas­toin noi­ta peri­aat­tei­ta. Täl­löin on sopi­vaa kysy­myä, mil­lä kai­kil­la muil­la­kin tavoil­la mai­nit­tu­ja peri­aat­tei­ta sopii rikkoa. 

        Reaa­li­po­li­tii­kas­sa ja eten­kin suur­val­ta­po­li­tii­kas­sa voi­daan toki jou­tua kom­pro­mis­sei­hin. Joi­ta­kin peri­aat­tees­sa “oikei­ta rat­kai­su­ja” voi­daan pyö­ris­tel­lä myös tek­nis­ten syi­den vuok­si (jos esim. ran­ta­ve­sien net­to­pääs­tö­jen mit­taa­mi­nen on tek­ni­ses­ti vai­ke­aa tai kallista).

      38. Aika aja­tel­la: Mer­ki­tys ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä ole mah­dot­to­man suuri

        Jos noin on, niin sama pätee toi­sin päin, eli ei ole niin pal­joa väliä vaik­ka ran­ta­val­tio ei sai­si­kaan vähen­tää hii­li­diok­si­din liu­ke­ne­mis­ta veteen.

        Aika aja­tel­la: Kan­ta­ni on joh­det­tu ker­to­mis­ta­ni kah­des­ta peri­aat­tees­ta. Jos jokin val­tio ei suos­tu täl­lai­seen “taa­kan­ja­koon” (eli nie­lee min­kä pääs­tää), niin sil­loin se toi­mii vas­toin noi­ta peri­aat­tei­ta. Täl­löin on sopi­vaa kysy­myä, mil­lä kai­kil­la muil­la­kin tavoil­la mai­nit­tu­ja peri­aat­tei­ta sopii rikkoa.

        Se rik­koi­si tuo­ta sinun joh­ta­maa­si peri­aa­tet­ta vas­taan yhtä pal­jon kuin ehdot­ta­ma­si sys­tee­mi rik­koi­si sitä minun joh­taa­maa­ni peri­aa­tet­ta vas­taan (eli taak­ka pitäi­si jakaa tasai­ses­ti ihmis­ten välil­lä eikä luon­nol­li­sia nie­lu­ja, jot­ka eivät ole kenen­kään ansio­ta, las­ke­ta hel­pot­ta­maan nii­den ihmis­ten, jot­ka sat­tu­vat asu­maan kysei­siä nie­lu­ja sisäl­tä­väs­sä val­tiois­sa, taak­kaa ja kas­vat­ta­maan mui­den taakkaa).

        Minus­ta tuo sinun peri­aat­tee­si pääs­tö­vä­hen­nys­ten taa­kan­ja­koon on vähem­män rei­lu. En vas­tus­ta, jos sii­hen kan­sain­vä­li­ses­ti suos­tu­taan, mut­ta, jos ei suos­tu­ta, niin sitä ei pidä käyt­tää veruk­kee­na olla vähen­tä­mät­tä omia pääs­tö­jä tar­peek­si, kos­ka muu­ten tar­peel­li­sia vähen­nyk­siä ei saa­da tehtyä.

        Taval­laan on myös epä­rei­lua, että esim Nor­jan öljy­tu­lot kes­kit­ty­vät Nor­jal­le ja oli­si rei­lum­paa, jos ne jaet­tai­siin tasai­sem­min ihmis­kun­nan kes­ken. Sii­hen voi­si liit­tyä kui­ten­kin käy­tän­nön ongel­mia. Lisäk­si tämä nyky­sys­tee­mi on käy­tän­nös­sä fait accompli, jota ei tul­la muut­ta­maan, joten sil­tä osin sinun tus­kin tar­vit­see olla huo­lis­saan, että joku lip­sui­si nois­ta peri­aat­teis­ta­si ja varas­tai­si Nor­jan öljyt. (Jot­kut kiis­ta­na­lai­set alu­eet, esim ark­ti­sen alu­een luon­non­va­rat, eivät vält­tä­mät­tä ole fait accompli sen osal­ta, kenel­le ne kuu­lu­vat, mut­ta se on toi­nen asia.)

      39. Ossi Sare­so­ja:
        Taval­laan on myös epä­rei­lua, että esim Nor­jan öljy­tu­lot kes­kit­ty­vät Nor­jal­le ja oli­si rei­lum­paa, jos ne jaet­tai­siin tasai­sem­min ihmis­kun­nan kesken. 

        Kan­ta­si vai­kut­taa joh­don­mu­kai­sel­ta suh­tees­sa peri­aat­tee­seen, joka on ääri­so­sia­lis­ti­nen ja val­lan­ku­mouk­sel­li­nen. En sik­si usko, että sitä voi­daan laa­jas­ti ottaa vaka­vas­ti nyky­maa­il­mas­sa. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä esit­tä­mä­si peri­aat­teen hyl­kää­mis­tä ja valit­se­mis­ta niis­tä, joi­ta jää jäl­jel­le. Nii­den jou­kos­sa on esit­tä­mä­ni kak­si periaatetta.

      40. Aika aja­tel­la: Kan­ta­si vai­kut­taa joh­don­mu­kai­sel­ta suh­tees­sa peri­aat­tee­seen, joka on ääri­so­sia­lis­ti­nen ja vallankumouksellinen.

        Sivu­huo­mio­na, että minä kyl­lä kan­na­tan mark­ki­na­ta­lout­ta, joten tus­kin aina­kaan kukaan itsen­sä sosia­lis­tik­si luke­va las­ki­si minua sosia­lis­tik­si. Täl­lä nyt ei joka tapauk­ses­sa ole väliä, kun mitään luon­non­va­ro­jen uus­ja­koa ei käy­tän­nös­sä ole tapah­tu­mas­sa (aina­kaan hyvin pit­kään aikaan). Pääs­tö­vä­hen­nyk­set sen sijaan ovat rea­lis­ti­sia ja myös sel­väs­ti tar­peel­li­sem­pia. Enem­män mai­nit­sin tämän sen vuok­si, kun käy­tit tuo­ta ana­lo­gi­aa, että onko rei­lua, että Nor­jan öljy­tu­lot kes­kit­ty­vät Norjalle.

      41. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kos­kee­ko tämä myös öljyä?

        Öljyyn tai­de­taan käyt­tää toi­sen­lais­ta las­ku­ta­paa näis­sä hii­li­las­kel­mis­sa kuin esim. ves­sa­pa­pe­riin. Eli suo­ma­lais­ten käyt­tä­mä öljy lue­taan kyl­lä Suo­men syn­nik­si, mut­ta kii­na­lais­ten käyt­tä­mä ves­sa­pa­pe­ri lue­taan sekin Suo­men synniksi.

      42. TimoT: Öljyyn tai­de­taan käyt­tää toi­sen­lais­ta las­ku­ta­paa näis­sä hii­li­las­kel­mis­sa kuin esim. ves­sa­pa­pe­riin. Eli suo­ma­lais­ten käyt­tä­mä öljy lue­taan kyl­lä Suo­men syn­nik­si, mut­ta kii­na­lais­ten käyt­tä­mä ves­sa­pa­pe­ri lue­taan sekin Suo­men synniksi.

        Joi­den­kin puheis­sa ehkä noin, mut­ta ei kai viral­li­sem­mis­sa pääs­tö- ja nie­lu­las­ke­mis­sa sen­tään. Hak­kuut pie­nen­tä­vät hii­li­nie­lua (väliai­kai­ses­ti), kun vie­lä hyväs­sä kas­vu­vai­hees­sa ole suu­reh­ko puu pois­tuu ja tilal­le tulee vähem­män nie­le­vä tai­mi — täs­sä kor­jat­tua puu­ta itses­sään ei las­ke­ta hii­li­pääs­tök­si, vaik­ka met­sä sen ver­ran hii­li­va­ras­toa menettääkin.

      43. Aika aja­tel­la: Joi­den­kin puheis­sa ehkä noin, mut­ta ei kai viral­li­sem­mis­sa pääs­tö- ja nie­lu­las­ke­mis­sa sen­tään. Hak­kuut pie­nen­tä­vät hii­li­nie­lua (väliai­kai­ses­ti), kun vie­lä hyväs­sä kas­vu­vai­hees­sa ole suu­reh­ko puu pois­tuu ja tilal­le tulee vähem­män nie­le­vä tai­mi — täs­sä­kor­jat­tua puu­ta itses­sään ei las­ke­ta hii­li­pääs­tök­si, vaik­ka met­sä sen ver­ran hii­li­va­ras­toa menettääkin.

        Tämä oli­si oikea tapa las­kea, mut­ta sitä ei käy­te­tä näis­sä las­kel­mis­sa. Puu­ta­lous­tuot­teis­sa ainoas­taan hak­kuu kat­so­taan pääs­tök­si, mut­ta muu puun käyt­tö on hii­li­neut­raa­lia toi­min­taa kak­sin­ker­tai­sen las­ken­nan vält­tä­mi­sek­si. Kulu­tus­ta ei siis sako­te­ta. Pit­kä­ai­kai­sis­ta tuot­teis­ta sen­tään anne­taan pie­ni hyvi­tys metsäsektorille.

      44. TimoT: Tämä oli­si oikea tapa las­kea, mut­ta sitä ei käy­te­tä näis­sä las­kel­mis­sa. Puu­ta­lous­tuot­teis­sa ainoas­taan hak­kuu kat­so­taan pääs­tök­si, mut­ta muu puun käyt­tö on hii­li­neut­raa­lia toi­min­taa kak­sin­ker­tai­sen las­ken­nan vält­tä­mi­sek­si. Kulu­tus­ta ei siis sakoteta.Pitkäaikaisista tuot­teis­ta sen­tään anne­taan pie­ni hyvi­tys metsäsektorille.

        Var­mas­ti­kin joku las­kee vää­rin. Suo­men ei kui­ten­kaan pidä teh­dä omia sitou­muk­si­aan ja suun­ni­tel­mi­aan vää­rin teh­ty­jen las­kel­mien mukai­ses­ti vaan oikein teh­ty­jen las­kel­mien mukai­ses­ti. Toi­vot­ta­vas­ti Luke toi­mit­taa edus­kun­nal­le ja hal­li­tuk­sel­le oikein las­ket­tua tie­toa. (Oikea las­ku­ta­pa ei täs­sä ole vält­tä­mät­tä se, mitä vaik­ka­pa EU-byro­kraat­ti sanoo.)

      45. Aika aja­tel­la: Var­mas­ti­kin joku las­kee vää­rin. Suo­men ei kui­ten­kaan pidä teh­dä omia sitou­muk­si­aan ja suun­ni­tel­mi­aan vää­rin teh­ty­jen las­kel­mien mukai­ses­ti vaan oikein teh­ty­jen las­kel­mien mukai­ses­ti. Toi­vot­ta­vas­ti Luke toi­mit­taa edus­kun­nal­le ja hal­li­tuk­sel­le oikein las­ket­tua tie­toa. (Oikea las­ku­ta­pa ei täs­sä ole vält­tä­mät­tä se, mitä vaik­ka­pa EU-byro­kraat­ti sanoo.)

        Tuo las­ken­ta­pa on sovit­tu YK:n ilmas­to­pa­nee­lis­sa, ja sen muut­ta­mi­nen on vai­ke­aa. Jos me siis vaih­dam­me puu­tuot­teil­la öljyä, niin tuo kak­sin­ker­tai­nen las­ken­ta tulee nyt mei­dän vahin­gok­si. Mei­dän neu­vot­te­li­jam­me eivät ole olleet hereil­lä, kun tuo­ta asi­aa on pää­tet­ty. Yksit­täi­sen met­sä­pals­tan koh­dal­la on tie­tys­ti sama, mis­sä vai­hees­sa pääs­töt las­ke­taan, hakat­taes­sa vai pyy­hit­täes­sä pyl­lyä. Mut­ta maa­koh­tai­sis­sa las­kel­mis­sa se joh­taa vää­rään lop­pu­tu­lok­seen, jos pyl­lyn pyyh­ki­jät ovat muualla.

      46. TimoT: Tuo las­ken­ta­pa on sovit­tu YK:n ilmas­to­pa­nee­lis­sa, ja sen muut­ta­mi­nen on vai­ke­aa. Jos me siis vaih­dam­me puu­tuot­teil­la öljyä, niin tuo kak­sin­ker­tai­nen las­ken­ta tulee nyt mei­dän vahin­gok­si. Mei­dän neu­vot­te­li­jam­me eivät ole olleet hereil­lä, kun tuo­ta asi­aa on päätetty.Yksittäisen met­sä­pals­tan koh­dal­la on tie­tys­ti sama, mis­sä vai­hees­sa pääs­töt las­ke­taan, hakat­taes­sa vai pyy­hit­täes­sä pyl­lyä. Mut­ta maa­koh­tai­sis­sa las­kel­mis­sa se joh­taa vää­rään lop­pu­tu­lok­seen, jos pyl­lyn pyyh­ki­jät ovat muualla.

        YK:n ilmas­to­pa­nee­li on siis mokan­nut. Suo­mi voi jou­tua rapor­toi­maan panee­lin las­ken­ta­ta­van mukai­ses­ti, mut­ta omat sitou­muk­sen­sa Suo­mi voi, ja sen tulee, aset­taa suh­tees­sa oike­aan las­ken­ta­ta­paan. Näin tuli­si mene­tel­lä. Tie­ten­kin on myös pyrit­tä­vä vai­kut­ta­maan sii­hen, että ilmas­to­pa­nee­li kor­jai­si mokan­sa pikim­mi­ten. Täs­tä oli­si hyvä saa­da mer­ki­tä tule­vaan hallitusohjelmaan.

  13. Hyvä Osmo, olet mie­les­tä­ni ana­ly­soi­nut vää­rin Perus­suo­ma­lai­sen hajoa­mi­seen joh­ta­neet syyt ja puo­lu­een “val­taa­mi­sen”. Käsit­tääk­se­ni syy­nä ei ollut sala­juo­ni ottaa puo­lue hal­tuun, vaan yksin­ker­tai­ses­ti se että suu­rin osa puo­lu­een kan­nat­ta­jis­ta äänes­ti puo­luet­ta nime­no­maan maa­han­muut­to­ky­sy­mys­ten takia, jol­loin maa­han­muut­to­kriit­ti­nen sii­pi kas­voi puo­lu­ees­sa nopeas­ti suu­rem­mak­si ja suo­si­tum­mak­si kuin Soi­nin aja­ma EU-vas­tai­suu­teen kes­kit­ty­vä lin­ja. Nor­maa­lia perus­suo­ma­lais­ta äänes­tä­jää kun EU-asiat kos­ket­ta­vat lopul­ta huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin maa­han­muut­ta­jat ja pako­lais­vyö­ry. Soi­nin pyr­ki­mys kyl­lä oli rat­sas­taa maa­han­muut­to­ky­sy­myk­sen tuo­mil­la äänes­tä­jil­lä, jos­ta syys­tä Hal­la-aho toi­vo­tet­tiin puo­lu­ee­seen ter­ve­tul­leek­si, mut­ta samal­la Soi­nin tavoi­te oli pysyä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti eros­sa sii­tä, salon­ki­kel­poi­suu­den var­mis­ta­mi­sek­si. Vali­tet­ta­vas­ti tämä lopul­ta joh­ti sii­hen että Hal­la-aho oli maa­han­muut­to­ky­sy­myk­seen pro­fi­loi­tu­nee­na suo­si­tum­pi kuin Soi­ni itse. 

    Täs­tä syys­tä oli myös sel­vää että kun Perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jil­le Soi­nin toi­mes­ta annet­tiin teh­tä­väk­si vali­ta joko Hal­la-ahon maa­han­muut­to­kriit­ti­syys tai Soi­nin EU-kriit­ti­syys, jäi­vät Sini­set välit­tö­mäs­ti jal­koi­hin. Soi­nil­la oli usko­mus sii­tä että puo­lu­een kan­nat­ta­jat ovat puo­lu­ees­sa hänen ja EU-kriit­ti­syy­den vuok­si, mut­ta tämä käsi­tys osoit­tau­tui kovin vääräksi.

  14. Työ­läis­taus­tai­sen kes­ki­luo­kan ahdin­ko on syy­nä elii­tin vas­tai­seen kat­ke­ruu­teen ja suu­reen osan epä-älyl­li­sen oikeis­ton nousus­ta, joka näkyy Trum­pin valin­ta­na ja Brexit-äänestyksessä. 

    Pos­tauk­ses­sa esi­tet­ty “työ­mie­hen kun­nia” ‑hypo­tee­si on olen­nai­nen osa­to­tuus asias­ta. Esi­mer­kik­si Brexi­tin tapauk­ses­sa on kui­ten­kin syy­tä huo­mioi­da, että Englan­nin pahas­ti taan­tu­neil­la teol­li­suus­paik­ka­kun­nil­la on nyky­ään jäl­jel­lä enää niin vähän asuk­kai­ta, että hei­dän äänen­sä eivät oli­si alkuun­kaan riit­tä­neet lea­ve-vaih­toeh­don voit­toon. Lea­ve voit­ti kaik­kial­la Lon­toon ulko­puo­li­ses­sa Englan­nis­sa, niin että sen kan­na­tus nousi yli 50 %:n heti siir­ryt­täes­sä Lon­toos­ta sen kehys­kun­tiin, vau­rail­le oma­ko­ti­ta­lo- ja tila-autoa­lueil­le. Jos Brexi­tin haluai­si rin­nas­taa Suo­meen, täy­tyi­si pys­tyä kuvit­te­le­maan sel­lai­nen mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­nen tilan­ne, jos­sa Hel­sin­gis­sä enem­mis­tö asuk­kais­ta kan­nat­taa Suo­men EU-jäse­nyyt­tä, mut­ta heti Espoos­sa ja Van­taal­la enää vähem­mis­tö, ja poh­joi­seen lii­kut­taes­sa seu­raa­va enem­mis­tö­kun­ta on Tampere!

    Sitä, mis­tä päin maa­ta Brexi­tin rat­kai­se­va kan­na­tus tuli raa’an vaa­li­ma­te­ma­tii­kan kan­nal­ta, havain­nol­lis­ta­vat hyvin tämän maan­tie­tei­li­jä Dan­ny Dor­lin­gin artik­ke­lin kar­tat: http://www.dannydorling.org/?p=6954

  15. Nyt minä en oikein tajua Osmon logiikkaa. 

    Yhtääl­tä siis Per­su­ja äänes­tä­vät ne robo­tii­kan takia työt­tö­mik­si jää­neet ja mie­hi­sen kun­nian­sa menet­tä­neet vihai­set duu­na­rit, mut­ta samaan aikaan Suo­meen pitäi­si ava­ta työ­pe­räi­sel­le maa­han­muu­tol­le por­tit, kos­ka “emme sel­viä van­hus­ten hoi­dos­ta”. Mik­sei kou­lu­te­ta niis­tä työt­tö­mik­si jää­neis­tä vihai­sis­ta mie­his­tä hoitajia?

    Toi­nen asia — toteat että PS:n kan­nat­ta­jat “eivät luo­ta mui­hin ihmi­siin”. Sen jäl­keen teet vir­heel­li­sen tul­kin­nan sen seu­rauk­sis­ta. Tie­de­tään, että vasem­mis­to­lai­ses­ti ajat­te­le­vat eivät luo­ta omiin kykyi­hin­sä niin pal­jon kuin oikeis­to­lai­ses­ti ajat­te­le­vat. Vasem­mis­to­lai­set kan­nat­ta­vat sosia­lis­mia, joka on sosi­aa­li­nen ideo­lo­gia. Oikeis­to­lai­set usko­vat että jokai­nen on oman onnen­sa seppä.

    On help­po uskoa että Per­sut eivät luo­ta mui­hin, kos­ka he koros­te­tun vah­vas­ti tuo­vat esiin sen näkö­kul­man, että jokai­sen on itse kan­net­ta­va vas­tuu omas­ta toi­meen­tu­los­taan. Se on hyvin tyy­pil­li­nen oikeis­to­lai­nen ajat­te­lu­ta­pa. Per­suis­ta tuli Soi­nin eron jäl­keen ainoa puo­lue, jota oikeis­to­lai­ses­ti ajat­te­le­va ihmi­nen voi äänes­tää. Kokoo­muk­ses­sa oli pari has­sua ehdo­kas­ta, mut­ta ääni heil­le oli ääni Orpolle.

    Lopuk­si — saan­ko haas­taa vähän Osmon kau­pun­ki­po­liit­tis­ta visio­ta? Mitä aja­tuk­sia mie­lee­si nousi, kun Not­re Damen luo paloau­toil­la kes­ti tul­la 45 minuut­tia, kun autoi­lua on tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti han­ka­loi­tet­tu Parii­sin keskustassa?

    Vaik­ka Osmo edus­taa minul­le vää­rää puo­luet­ta, hän on käy­tän­nös­sä ainoa polii­tik­ko, joka antaa kan­sa­lai­sil­le väy­län poh­dis­kel­la asioi­ta. Muut ovat men­neet Twit­te­riin hake­maan help­poa jul­ki­suut­ta pöy­ris­ty­mäl­lä mil­loin mis­tä­kin olkiu­kos­ta. Joten kaik­ki kun­nia Osmol­le, että blo­gia­si jak­sat pitää ja tar­jo­ta muil­le­kin kuin sel­kään taput­te­li­joil­le mah­dol­li­suu­den esit­tää mielipiteensä.

    1. Tuo 45 minuut­tia Not­re Damel­le ei kyl­lä­kään pitä­nyt paik­kan­sa, pyö­rä­kais­tat eivät hidas­ta­neet paloau­to­ja. Sii­tä olen samaa miel­tä, että blo­gin kes­kus­te­lu­mah­dol­li­suus on hyvä (ja pal­jol­ti se tulee sii­tä, että joku joka hou­kut­te­lee kom­men­toi­jia jak­saa lisäk­si moderoida).

      Kun maa­han­muut­ta­jien kou­lut­ta­mi­ses­ta ja hyö­dyn­tä­mi­ses­tä siir­ry­tään kes­kus­te­le­maan luot­ta­muk­ses­ta, niin meil­lä tun­tuu ole­van yhä vähem­män syy­tä luot­taa tie­do­tus­vä­li­nei­siin, jois­sa vali­tet­ta­vas­ti työs­ken­te­lee pal­jon akti­vis­te­ja, jot­ka eivät suh­tau­du jour­na­lis­miin vakavasti.

      Seu­rauk­se­na on sit­ten ihan ihmeel­li­siä kään­nök­siä, kun jos­sain vai­hees­sa fak­tat eivät vain enää tai­vu tarinoihin.

      Päi­vän esi­merk­ki on Ruot­sis­ta, Vil­hel­mi­nan kun­nas­ta Länsi-Pohjassa.
      Vuon­na 2015 iloit­tiin super­ta­lou­des­ta, jon­ka pako­lai­set tuo­vat — 40 mil­joo­nan kruu­nun ylijäämä:
      https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasterbotten/toppenar-i-vilhelmina-miljoner-i-overskott
      Nyt sit­ten mie­ti­tään, että miten saa­tai­siin sääs­tet­tyä 40 mil­joo­naa kruunua:
      https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasterbotten/vilhelmina-gar-back-annu-mer-40-miljoner-kronor-maste-sparas-in

      Sama kun­ta, sama uutisväline.

      Suo­mi ei ole ollen­kaan niin äärim­mäi­nen täs­sä asias­sa kuin Ruot­si, mut­ta peräs­sä näem­mä mennään.

    2. Ura­koit­si­ja: Nyt minä en oikein tajua Osmon logiikkaa. 

      Yhtääl­tä siis Per­su­ja äänes­tä­vät ne robo­tii­kan takia työt­tö­mik­si jää­neet ja mie­hi­sen kun­nian­sa menet­tä­neet vihai­set duu­na­rit, mut­ta samaan aikaan Suo­meen pitäi­si ava­ta työ­pe­räi­sel­le maa­han­muu­tol­le por­tit, kos­ka “emme sel­viä van­hus­ten hoi­dos­ta”. Mik­sei kou­lu­te­ta niis­tä työt­tö­mik­si jää­neis­tä vihai­sis­ta mie­his­tä hoitajia? 

      Kos­ka se ei ole hei­dän mie­les­tään kun­nial­lis­ta työ­tä! Nime­no­maan täs­sä koh­taa tuo Osmon “työ­mie­hen kun­nia” ‑hypo­tee­si on kaik­kein vah­vim­mal­la pohjalla.

      1. Tom­mi Uscha­nov: Kos­ka se ei ole hei­dän mie­les­tään kun­nial­lis­ta työ­tä! Nime­no­maan täs­sä koh­taa tuo Osmon “työ­mie­hen kun­nia” ‑hypo­tee­si on kaik­kein vah­vim­mal­la pohjalla.

        Täs­mäl­leen. Huo­les­tut­ta­vin­ta on, että tuo käsi­tys kun­nial­li­sis­ta töis­tä näyt­tää periytyvän.

  16. Luu­len­pa, että per­su­jen lop­pu­ki­ri poh­jau­tui aika­pit­käl­le “Ilmas­to­vaa­lei­hin” — aika moni alkaa ole­maan ilmei­sen kyl­läs­ty­nyt sii­hen, että kaik­ki muut puo­lu­eet ovat (aina­kin jul­ki­ses­ti) sitou­tu­neet yhä päät­tö­mim­piin “ilmas­to­te­ko­hin” ilman min­kään­lais­ta ana­lyy­sia tai kri­tiik­kiä teko­jen vai­kut­ta­vuu­des­ta. Polii­tik­ko­jen puhees­ta­han saa mel­kein sen käsi­tyk­sen, että Suo­men teot yksis­tään voi­si­vat pitää läm­pe­ne­mi­sen alle 1,5 K.

    Meil­lä poliit­ti­nen kes­kus­te­lu asias­ta on myös täy­sin irral­laan kai­kes­ta sii­tä mitä tapah­tuu muu­al­la maa­il­mas­sa tai edes EUn sisäl­lä. Jos sen, ettei Sak­sa tule toden­nä­köi­ses­ti saa­vut­ta­maan tavoit­tei­taan — jää­nee aika var­mas­ti sii­tä ran­kai­se­mat­ta, soi­si näky­vän edes jon­kin­lai­se­na varau­tu­mi­se­na. Vali­tet­ta­vas­ti vain ilmas­ton­muu­tos näyt­tää ole­van tämän päi­vän Suo­mes­sa kuin Neu­vos­to­liit­to par­haa­seen YYA-aikaan.

    No, joku­han ker­ki­si jo jos­sain kom­men­toi­maan, että nyt saa­tiin ilmas­to­vaa­lit, mut­ta vähän eri mer­ki­tyk­sel­lä ja tulok­sil­la kuin idean isä- ja äitio­le­te­tut var­maan­kin kuvittelivat.

  17. Perus­suo­ma­lais­ten suo­sio perus­tuu kse­no­fo­bi­aan, sek­su­aa­li­ri­kos­pe­lon liet­son­taan ja auto­kan­san kosis­ke­luuun vähät­te­le­mäl­lä ilmas­ton­muu­tos­ta ja ennen­kaik­kea polt­to­moot­to­ri­au­to­jen saas­tei­ta. Ja sii­hen että leh­dis­tö kuten ensim­mäi­sen jyt­kyn koh­dal­la puf­fa­si hei­tä rajusti.

    1. R.Silfverberg:
      Perus­suo­ma­lais­ten suo­sio perus­tuu kse­no­fo­bi­aan, sek­su­aa­li­ri­kos­pe­lon liet­son­taan­ja auto­kan­san kosis­ke­luuun vähät­te­le­mäl­läil­mas­ton­muu­tos­ta ja ennen­kaik­kea polt­to­moot­to­ri­au­to­jen saas­tei­ta. Ja sii­hen että leh­dis­tö kuten ensim­mäi­sen jyt­kyn koh­dal­la puf­fa­si hei­tä rajusti. 

      Hal­la-ahon perus­suo­ma­lai­set on ollut vuo­sia suo­sit­tu puo­lue libe­raa­lis­sa aka­tee­mi­ses­sa diplo­mi-insi­nöö­ri tut­ta­va­pii­ris­sä­ni. Joil­le vaih­toeh­dot ovat vih­reät tai kokoo­mus. Vih­reis­sä ärsyt­tää yllä mai­ni­tut feministi/SJW pai­no­tuk­set, kokoo­muk­ses­sa hyvävelikapitalismi. 

      Hal­la-ahol­la on suu­ri hyvä­tu­lois­ten kan­nat­ta­ja­jouk­ko, joka näkee maa­il­man­ta­lou­den, mas­sa­maa­han­muu­ton ja EU-poli­tii­kan seu­rauk­set mer­kit­tä­vim­pi­nä asioi­na politiikassa. 

      Suo­ma­lai­set polt­to­moot­to­ri­au­tot eivät ole mer­kit­tä­vä asia koko maa­il­man ilmas­ton kan­nal­ta, mut­ta vel­kaan­tu­mi­nen ja maa­han­muut­to on kriit­ti­nen asia Suo­men kannalta.

      https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/32e107ae-f5e9-4fa1-bce1-8adba71e968f
      https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-julkisen-talouden-pitaa-elaa-suu-sakkia-myoten-paikata-jatkuvaa-budjettialijaamaa-velanotolla/

      1. TL:
        Suo­ma­lai­set polt­to­moot­to­ri­au­tot eivät ole mer­kit­tä­vä asia koko maa­il­man ilmas­ton kan­nal­ta, mut­ta vel­kaan­tu­mi­nen ja maa­han­muut­to on kriit­ti­nen asia Suo­men kannalta. 

        Jäl­ki­vii­sas­te­lua! Lisäk­si muis­tu­tan että Suo­men tois­tai­sek­si suu­rim­man maa­han­muut­to­aal­lon tapah­tues­sa 2015 perus­suo­ma­lai­set oli­vat itse hallituksessa. 

        Jos Suo­mi ei ryh­dy toi­men­pi­tei­siin ilmas­to­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­sek­si voi Suo­meen ja suo­ma­lai­siin tuot­tei­siin koh­dis­tua talous­pa­kot­tei­ta ja boi­kot­te­ja. Jos muut maat jou­tu­vat tin­ki­mään elin­ta­sos­taan niin ei kau­aa viit­si­tä kat­soa vapaa­mat­kus­ta­jia. Jos muut Poh­jois­maat alka­vat kiel­tää uudet polt­to­moot­to­ri­au­tot 2035 eli yli 15 vuo­den pääs­tä niin mik­si Suo­men pitäi­si jat­kaa tuo­maan nii­tä maa­han maaa­il­man tapp­piin asti? Näil­lä tar­koi­tet­tai­siin joka tapauk­ses­sa yksi­tyis­hen­ki­lö­au­to­ja, ei hyö­ty­ajo­neu­vo­ja kuten rek­ko­ja tai bus­se­ja tai trak­to­rei­ta. On tot­ta että myös len­tä­mi­sen vero­va­pau­del­le pitäi­si teh­dä jotain. 

        Vel­kaan­tu­mi­ses­ta pääs­tään eroon kun pis­te­tään maa­seu­dul­la asu­va yli­jää­mä­väes­tö kau­pun­kei­hin asu­maan ja töi­hin. Tuplain­fra­struk­tuu­rin yllä­pi­to mak­saa yhteiskunnalle.

      2. R.Silfverberg: Jäl­ki­vii­sas­te­lua!
        Jos Suo­mi ei ryh­dy toi­men­pi­tei­siin ilmas­to­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­sek­si voi Suo­meen ja suo­ma­lai­siin tuot­tei­siin koh­dis­tua talous­pa­kot­tei­ta ja boikotteja. 

        Vel­kaan­tu­mi­ses­ta pääs­tään eroon kun pis­te­tään maa­seu­dul­la asu­va yli­jää­mä­väes­tö kau­pun­kei­hin asu­maan ja töihin.Tuplainfrastruktuurin yllä­pi­to mak­saa yhteiskunnalle. 

        En puhu­nut mis­tään nois­ta asiois­ta. Huu­te­let ohi aiheen ja lisäät perään fanaat­ti­sen ehdo­tuk­sen maa­seu­dun tyh­jen­tämk­ses­tä kau­pun­kei­hin. Käsittämätöntä.

        Sit­ten vie­lä ihmet­te­let­te mik­si perus­suo­ma­lai­sia äänestetään.

        Säh­kö­au­tot tule­vat joka tapauk­ses­sa. Maa­il­man kan­nal­ta on ihan sama että tule­vat­ko ne Suo­meen samaan aikaan vai 5 vuot­ta myö­hem­min kuin Ruotsiin.

        Hal­la-aho on puhu­nut hii­li­tul­leis­ta saas­tut­ta­vil­le mail­le, ja sii­tä, että Suo­men kan­nat­taa ajaa muil­le mail­le yhtä tiuk­ko­ja nor­me­ja kuin mitä Suo­mi nyt itse noudattaa.

  18. mut­ta soi­nin­vaa­ra­han oln omien sano­jen­sa mukaan mis­san­nut hyvän ennus­ta­jan mai­neen mon­ta kertaa…

    mutta…,mutta,…

    vai kuvit­te­lem­me­ko kaik­ki itses­täm­me vain liikoja?

  19. Mut­ta ennus­te­taan­pa itse­kin. OSa EU-mais­ta tulee koke­maan Venä­jän parem­mak­si tule­vai­suu­dek­si kuin EU:n.

  20. PS:n kan­na­tus­han pala­si mää­räl­li­ses­ti tilan­tee­seen ennen ‑17 frak­tio­val­lan­ot­toa lois­kie­hun­nan kaut­ta ja kui­ten­kin nyt ilman SMP-taus­tais­ten köy­hän asian muis­ta­mi­sia. Kovin kevyes­ti kaik­ki luke­ma­ni kom­men­taat­to­rit näke­vät voi­ton eikä van­haan tulok­seen pääsemistä!
    Hur­jaa poruk­kaa siel­lä taas on eikä kukaan hil­lit­se? Hal­la-ahon on (kuten Pur­ra eilen mel­kein sanoi­kin) ajet­ta­va rat­taat siten ojaan, että voi syyt­tää toi­sia tiel­lä kul­ki­joi­ta estä­mi­ses­tä tms. Muu­ten puo­lue ‑oik frak­tio- taas hajoaa.

  21. Kysyn kun en tie­dä. Sam­po Ter­ho on haas­tat­tat­te­luis­sa vii­tan­nut, että Perus­suo­ma­lai­sis­ta oli­si tulos­sa venä­jä­mie­li­nen äärioi­keis­to­puo­lue. Mihin tämä väi­te venä­jä­mie­li­syy­des­tä perus­tuu? Onko Sam­po Ter­hol­la sisä­pii­rin tie­toa? Onko Perus­suo­ma­lai­sil­la jon­kin­lai­sia venä­jäyh­teyk­siä? Onko Venä­jä pyr­ki­nyt vai­kut­ta­maan Suo­men vaa­lei­hin? Täl­lais­ta vai­kut­ta­mis­ta­han on todet­tu esi­mer­kik­si USA:n pre­si­den­tin­vaa­leis­sa. Venä­jäl­lä on epäi­le­mät­tä halua vai­kut­taa raja­naa­pu­rin­sa asioi­hin. Ilmei­ses­ti perus­suo­ma­lais­ten edus­kun­ta­ryh­mäl­tä on tul­lut Kri­min- ja Venä­jän pakot­tei­den osal­ta kovin venä­jä­myön­tei­siä kantoja.

    Sini­sis­sä on ihme­tyt­tä­nyt hei­dän ase­moin­tin­sa puo­lue­kar­tal­le. Kun Perus­suo­ma­lai­si­set tun­tu­vat men­neen Kokoo­muk­ses­ta oikeal­ta ohi, oli­si luul­lut poliit­ti­ses­ta ken­täs­tä löy­ty­neen tilaa vasem­mis­to­kon­ser­va­tii­veis­tä. Mik­sei Sini­siä kiin­nos­ta pie­nen ihmi­sen asia? Sen sijaan on surf­fai­lu muun hal­li­tuk­sen lin­joil­la ja puhut­tu kes­ki­luo­kan verokapinasta.

    1. Ehkä nämä 2:
      1) Mie­li­pi­de­ky­se­ly tulos (humo­ris­ti­ses­ti):
      http://i.imgur.com/vB8Pqr5.jpg
      (Kun mui­den puo­luei­den kan­nat­ta­jat luot­ti Puti­niin vain 3–8%:sti, niin perus­suo­ma­lai­set 44%:sti!)
      2) Perus­suo­ma­lai­set luki­vat kovin ahke­ras­ti venä­jä­mie­lis­tä MV-lehteä.
      (Vaik­kei­vät nyt niin­kään sen venä­jä­mie­li­syy­den takia takia niin tuli­vat indokt­ri­noi­duik­si huo­maa­mat­ta vähi­tel­len. Tai aina­kin ris­ki oli Janits­ki­nin aikaan,
      en tie­dä tämän päi­vän tilannetta.)

  22. Vihai­set duu­na­rit ei ihan rii­tä. Hyvä osai­sia on myös pal­jon jou­kos­sa. Yhdys­val­tain Trump­pia tuke­vien tut­ki­muk­sis­sa suu­rim­mik­si erot­ta­vik­si teki­jöik­si on nous­sut avoi­muus, val­mius mui­tok­seen ja asuin­pai­kan asu­mis­ti­heys. Kaik­kis­sa näis­sä mata­lat tulok­set kor­re­loi vah­vas­ti oikeis­to­po­pu­lis­tien äänestämiseen.
    Uskon myös että Suo­mes­sa oikeas­ti on aina­kin 10 % sel­lai­sia, joi­den maa­il­man­ku­vaa Per­sut edus­taa. Se on surul­lis­ta, mut­ta myös kan­sain­vä­lis­tä. En usko että sii­hen on var­si­nais­ta lää­ket­tä. Vaik­ka maa­han­muu­tos­ta ei muo­dos­tui­si yhtään ongel­maa ei se maa­il­man­ku­vaa muu­ta. Hyvin tämän näkee Viros­sa jos­sa ei maa­han­muut­toa käy­tän­nös­sä ole, mut­ta maa­han­muut­to­vas­tai­suus puree silti.

    1. Uskoi­sin, että Viros­sa halu­taan ennal­taeh­käis­tä ne ongel­mat mihin Län­si-Euroo­pan mais­sa on jou­dut­tu. Ulko­mai­sis­ta esi­mer­keis­tä ollaan näh­ty, että huma­ni­taa­ris­ten maa­han­muut­ta­jien kotout­ta­mi­nen län­si­mai­hin ei useim­pien koh­dal­la onnis­tu sen parem­min talou­del­li­ses­sa kuin kult­tuu­ri­ses­sa­kaan mie­les­sä. Ei edes sil­loin, vaik­ka kotout­ta­mi­seen teh­täi­siin äärim­mäi­sen suu­ria panos­tuk­sia kuten vaik­ka­pa Ruot­sis­sa on teh­ty. Eli kun on tie­dos­sa, mil­lai­siin ongel­miin tie­tyn­lai­nen maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka joh­taa niin on kat­sot­tu vii­saak­si olla läh­te­mät­tä alku­jaan­kaan sel­lai­sen poli­tii­kan tielle.

    2. Johan­nes Kor­pi­jaak­ko:
      Vihai­set duu­na­rit ei ihan rii­tä. Hyvä osai­sia on myös pal­jon joukossa. 

      Inter­net alkaa olla val­ta­vir­taa, ja suu­ri per­su­jen taus­ta­voi­ma on ns. alt-right ilmiö. Joka tun­tuu kas­va­van Suomessakin. 

      Vähin­tään kol­man­nes per­su­jen äänis­tä tai­taa olla lähin­nä vas­ta­ää­niä vih­reil­le ja vasemmistolle.

  23. Hyvä ana­lyy­si Per­su­jen tilan­tees­ta. Teki­si­pä joku vas­taa­van Vih­reis­tä 😎. Molem­mat ääri­lai­dat tun­tu­vat kukoistavan.

    Suo­mes­ta on myös savus­tet­tu teol­li­sia työ­paik­ko­ja pois oikein ura­kal­la. Esi­merk­ki­nä voi mai­ni­ta vaik­ka akku­teol­li­suu­den ja Wärt­si­län die­sel­tuo­tan­non. Työ­paik­ko­jen tuhoa­mi­nen kää­ri­tään yleen­sä ympäristönormeihin.

  24. Avaus­pu­heen­vuo­ros­sa ja kes­kus­te­lus­sa on pal­jon ansiok­kai­ta havain­to­ja. Mikään yksit­täi­nen seik­ka ei toki seli­tä kaik­kea. 17 pro­sen­tin kan­na­tuk­seen mah­tuu monen­lais­ta motii­via, syy­tä ja sosio­eko­no­mis­ta taus­taa. Maa­han­muut­to on var­mas­ti kes­kei­sin subs­tans­siai­he, mut­ta kes­kei­sin iden­ti­teet­ti­tee­ma ehkä sit­ten­kin ylei­nen ase­ma vaih­toeh­to­na, eri­lai­se­na. Tee­mois­sa jois­sa mui­den puo­luei­den sinän­sä erit­täin hyö­dyl­li­nen kon­sen­sus ja kom­pro­mis­si­ha­lu kään­tyy osal­le ihmi­sis­tä eli­tis­mik­si ja vaihtoehdottomuudeksi. 

    Sym­bo­liik­ka sii­tä, että Hal­la-aho sai eni­ten ääniä viher­va­sem­mis­ton jois­sain yti­mis­sä on toki kiin­toi­saa, mut­ta selit­tyy vah­vim­min sil­lä että muu Perus­suo­ma­lais­ten ehdo­kas­kaar­ti Hel­sin­gis­sä oli sano­taan­ko vaik­ka vaa­ti­mat­to­mas­ti kan­na­tet­tua — äänet kes­kit­tyi­vät Suu­rel­le Joh­ta­jal­le enem­män kuin muis­sa puolueissa.

    Itsel­le­ni oli jon­kin­lai­nen yllä­tys, että näi­den sym­bo­li­ni­mien Hal­la-aho, Huh­ta­saa­ri, Hak­ka­rai­nen, Immo­nen taka­na Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus oli näin­kin lave­aa, mis­sä on myös hyviä piir­tei­tä. Hal­la-ahoa lukuu­not­ta­mat­ta kär­ki­ni­mil­le ei varauk­set­ta toh­ti­si luo­vut­taa edes auton avai­mia var­tik­si, saa­ti sit­ten nimi­tys- ja lain­sää­dän­tö­val­taa. Vaa­lien ilah­dut­ta­vim­piin tulok­siin laveu­des­sa kuu­lui se, että Perus­suo­ma­lai­sia äänes­tä­neet äänes­ti­vät sel­väs­ti useam­pia nuo­ria nai­sia par­la­ment­tiin. Vaik­ka en pidä hei­dän agen­das­taan tai reto­rii­kas­taan enkä siis luo­ta PS-ryh­män kykyyn toi­mia jär­ke­väs­ti, on tämä nuor­ten nais­ten aspek­ti sil­ti ter­ve­tul­lut askel neut­raa­lim­paan suun­taan. Kehi­tys­kul­ku jos­sa puo­lue­ken­tän frag­men­toi­tu­mi­nen joh­taa myös voi­mak­kaas­ti suku­puo­lit­tu­nei­siin ryh­mit­ty­miin ei mie­les­tä­ni ole toi­vot­ta­va. Vih­reil­le oli­si ollut lii­an help­poa täs­sä kysy­myk­ses­sä aset­tua enna­koi­dun “95% äijä­per­sut + Huh­ta­saa­ri” vas­ta­pai­nok­si ja kui­ta­ta oma suku­puo­li­nor­su olo­huo­nees­sa argu­men­toi­mal­la wha­ta­bout­ti­ses­ti että kyse on nyt vain tasapainosta.

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että vaik­ka kes­kus­te­lu­nai­he on Perus­suo­ma­lai­set ja itse­kin yllä lai­tan hal­ko­ja samaan uuniin, 2019 ek-vaa­li­tu­lok­sen olen­nai­sin poh­din­ta alkai­si minus­ta otsi­kol­la jos­sa ainoa mai­nit­ta­va puo­lue on Keskusta.

  25. Minua askar­rut­taa, kun monet esi­mer­kik­si Pek­ka Haa­vis­to ker­to­vat ettei moni­mut­kai­siin kysy­myk­siin löy­dy yksin­ker­tai­sia vas­tauk­sia ja viit­taa popu­lis­tik­si mai­nit­se­miin­sa puolueisiin.

    Vie­lä kum­mal­li­sem­paa on, että Pek­ka ja kump­pa­nit eivät pys­ty ana­ly­soi­maan popu­lis­teik­si ellei jopa oikeis­to­po­pu­lis­teik­si ker­to­mi­aan liik­kei­tä ja etsi­vät juu­ri näi­tä yksin­ker­tai­sia vas­tauk­sia. Syy on ennen seu­raus­ta, ei per­su­jen eikä mui­den­kaan kan­na­tus ole ulko­puo­li­sen maa­il­man hen­gen aiheuttamaa.

    Pek­ka ei ole pahin, olen hän­tä jopa äänes­tä­nyt. Per­su­jen kan­na­tuk­ses­ta puto­aa heti poh­ja pois, kun muut puo­lu­eet saa­vat tur­va­paik­ka­tu­ris­min hal­lin­taan kun­non rat­kai­suin. En tar­koi­ta tätä nykyis­tä väliai­kais­ta taval­laan suh­dan­ne­luon­teis­ta tilaa. Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on tur­va­paik­ka­tu­ris­min rin­nal­la mar­gi­naa­li­nen ongel­ma, vaik­ka ei ongelmaton.

    Tur­va­paik­ka­tu­ris­mil­la ei rat­kais­ta mitään laa­jem­paa yhteis­kun­nal­lis­ta asi­aa Suo­mes­sa ja ei myös­kään läh­tö­mais­sa. Molem­mat kärsivät.

  26. Pai­ne tur­va­paik­kas­hop­pai­luun pie­ne­ni­si, jos ovia työ­pe­räi­sel­le maa­han­muu­tol­le avat­tai­siin. Työ­pe­räi­nen maa­han muut­to antaa oikeu­den tul­la maa­han ansait­se­maan elan­ton­sa työl­lä, mut­ta ei oikeu­ta muut­ta­maan maa­han elä­mään sosi­aa­li­tur­van varas­sa. Se ei ole kus­tan­nus vaan tukee talout­ta. Esi­mer­kik­si van­hus­ten hoi­dos­ta ei sel­vi­tä ilman työ­pe­räis­tä maahanmuuttoa.”

    Menee­kö se ihan oikeas­ti näin ja, ennen kaik­kea, ajaa­ko Vih­reä liit­to ja kan­nat­taa­ko Soi­nin­vaa­ra tuo­ta oikeas­ti vai onko kysees­sä popu­lis­ti­nen heit­to? Eli jos ihmi­nen sai­si tule­vai­suu­des­sa tul­la työ­vii­su­min perus­teel­la Suo­meen ilman rajoi­tuk­sia, niin ihan­ko oikeas­ti vih­reät oli­si­vat heit­tä­mäs­sä sitä tyyp­piä maas­ta ulos (ken­ties pak­ko­pa­lau­tuk­sin?) heti duu­nin loput­tua? Ja tie­ten­kään ei puhet­ta­kaan mis­tään per­hee­nyh­dis­tä­mi­sis­tä, jos ei lik­sa ole niin kova, että per­heen­sä elät­tää ilman sosiaalitukia. 

    Vähän epäi­len tuo­ta asi­aa ja pidän sitä Vih­rei­den ja blo­gis­tin maa­il­man­ku­val­le vie­raa­na aja­tuk­se­na. Sen takia myös­kin hie­man kar­sas­tan sitä, että tuol­lai­nen epä­vaih­toeh­to edes nos­te­taan kes­kus­te­luun. Muun­nel­tu totuus on muo­tia, mut­ta ei kaik­kia muo­ti­vil­li­tyk­siä kan­na­ta seurata. 

    Siis myön­ne­tään rehel­li­ses­ti: nyky­jär­jes­tel­mäs­sä ja sii­nä tule­vai­suu­den uto­pias­sa, jota Vih­reät kan­nat­ta­vat, työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on kei­no pääs­tä mei­kä­läi­sen sosi­aa­li­tur­van pii­riin. Kyse on sii­tä usko­taan­ko ihmis­ten hyväk­si­käyt­tä­vän sys­tee­miä vai­ko ei. Eli per­su­jen nega­tii­vi­nen ihmis­ku­va vs puna­vih­reä yltiö­po­si­tii­vi­nen ihmis­ku­va. Totuus löy­ty­nee jos­tain sii­tä väliltä.

    1. Työ­pe­räi­sel­lä muut­ta­jal­la ei ole oikeut­ta tuo­da per­het­tään muka­naan, ellei­vät tulot rii­tä per­heen elät­tä­mi­seen. Eikä oikeut­ta suo­ma­lai­seen sosi­aa­li­tur­vaan ole kuin koh­tuul­li­sen pit­kän työs­sä­köyn­nin jälkeen.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Työ­pe­räi­sel­lä muut­ta­jal­la ei ole oikeut­ta tuo­da per­het­tään muka­naan, ellei­vät tulot rii­tä per­heen elät­tä­mi­seen. Eikä oikeut­ta suo­ma­lai­seen sosi­aa­li­tur­vaan ole kuin koh­tuul­li­sen pit­kän työs­sä­köyn­nin jälkeen.

        Toki, mut­ta eikö esi­mer­kik­si Vih­reät ole voi­mak­kaas­ti kri­ti­soi­nut tuo­ta toi­meen­tu­lon vaa­ti­mus­ta tulo­ra­joi­neen? Oli se viet­na­mi­lai­nen kave­ri Poh­jan­maal­la, joka ei tie­nan­nut tar­peek­si saa­dak­seen per­het­tään Suo­meen ja sii­tä nousi kova poru. Tus­kin on ainoa täl­lai­nen tapaus.

        On vähän sel­lais­ta kak­sil­la rat­tail­la aja­mis­ta, jos mai­ni­taan tule­vai­suu­den visio­na nykyis­tä vapaam­pi työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to ja sit­ten samaan aikaan hou­ku­tel­laan vas­tus­ta­jia vision puo­lel­le perus­tee­na sel­lai­nen nyky­lain­sää­dän­tö, jota aktii­vi­ses­ti itse vastustetaan.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Työ­pe­räi­sel­lä muut­ta­jal­la ei ole oikeut­ta tuo­da per­het­tään muka­naan, ellei­vät tulot rii­tä per­heen elät­tä­mi­seen. Eikä oikeut­ta suo­ma­lai­seen sosi­aa­li­tur­vaan ole kuin koh­tuul­li­sen pit­kän työs­sä­köyn­nin jälkeen.

        Työn­te­ki­jän odo­tusai­ka Suo­men sosi­aa­li­tur­vaan on pois­tu­nut täs­sä kuussa:

        https://elamassa.fi/yleinen/kenella-on-oikeus-suomen-sosiaaliturvaan/

        Huh­ti­kuus­ta alkaen Suo­meen tule­va työn­te­ki­jä on työ­suh­teen kes­tos­ta riip­pu­mat­ta oikeu­tet­tu etuuk­siin työn kes­ton ajan, jos hän tie­naa vähin­tään 696,60 euroa kuukaudessa.”

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos ei tie­naa mitään ei ilmai­ses­ti ole oikeu­tet­tu sosi­aa­li­tur­vaan eikä edes oleskeluun.

        Ymmär­sin­kö nyt oikein, että esi­mer­kik­si 20 vuot­ta Suo­mes­sa töi­tä työ­pe­räi­sel­lä oles­ke­lu­lu­val­la teh­nyt pois­te­taan maas­ta, jos tie­naa alle ~700 e/kk huo­mioi­mat­ta sosi­aa­li­tur­vaa yhte­nä kuu­kau­te­na? En nyt näin uskoi­si, mut­ta vies­ti­si luen tätä tarkoittavaksi.

  27. Aihee­seen liit­ty­vä jut­tu Kauppalehdessä:

    Irto­si­ko perus­suo­ma­lais­ten kas­vun tulp­pa? – Pro­fes­so­ri: ”He ovat huo­man­neet eri taval­la kuin muut, mis­sä on sokei­ta pisteitä”

    ”Perus­suo­ma­lai­sil­la on usei­ta eri kan­nat­ta­ja­pro­fii­le­ja. Kas­vun tulp­pa on nyt irron­nut. He ovat olleet nerok­kai­ta, kun ovat huo­man­neet eri taval­la kuin muut, mis­sä on sokei­ta pisteitä.”

    Wass tar­koit­taa, että val­tao­sa ihmi­sis­tä hah­mot­taa äänes­tä­jiä yhä van­han neli­ken­tän kaut­ta, oikeisto–vasemmisto-akselilla ja liberaali–konservatiivi-akselilla. Perus­suo­ma­lai­set on havain­nut myös väliin jää­vät sii­vut, joi­ta ovat esi­mer­kik­si alu­eel­li­nen tasa-arvo, ilmas­ton­muu­tos ja EU-poli­tiik­ka. Wass huo­maut­taa, että käyn­nis­sä ole­va pola­ri­saa­tio on moni­na­pais­ta ja on yksin­ker­tais­ta­vaa puhua pel­käs­tään kah­tia jakautumisesta.

    Ihan hyvää ana­lyy­sia — kan­nat­taa käy­dä vilkaisemassa.

  28. Blo­gis­tin veik­kaus meni tosi­aan pie­leen. Oli­si­ko siis aika kat­sas­taa kriit­ti­ses­ti, jos­ko omas­sa tilan­ne­ku­vas­sa on jota­kin korjattavaa?

    Mikä on mata­la­palk­ka­työ­hön tule­van aikui­sen maa­han­muut­ta­jan odo­tusar­voi­nen elin­kaa­ri­kus­tan­nus, siis net­to­vai­ku­tus kan­san­ta­lou­del­le? Löy­tyy­kö jos­ta­kin las­kel­ma? Huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muut­ta­jan elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sek­si on kai arvioi­tu noin mil­joo­na euroa; tämä toki selit­tyy sil­lä, että työl­lis­ty­mi­nen kes­tää usein pit­kään eikä sit­ten­kään työl­lis­ty­tä kovin kor­keas­ti tuot­ta­viin töihin. 

    Mik­si vähä­tel­lä glo­ba­li­saa­tion mer­ki­tys­tä duu­na­ri­työn häviä­mi­sel­le? Vaik­ka tek­no­lo­gian kehi­tys selit­täi­si pää­osan (esim. 60 %), niin voi­han se muu osa olla edel­leen hyvin mer­kit­tä­vä. Eikö kui­ten­kin ole tosia­sia, että Suo­mes­ta­kin on duu­na­ri­töi­tä siir­ty­nyt hal­vem­man työ­voi­man mai­hin? Joko yri­tyk­set ovat ulkois­ta­neet tuo­tan­to­aan tai yri­tyk­set ovat lopet­ta­neet toi­min­tan­sa kan­nat­ta­ma­to­ma­na (vaa­te­teol­li­suus).

    Työ­mies on oikeu­te­tus­ti vihai­nen. Kun tek­no­lo­gia kehit­tyy (tai ter­ve glo­ba­li­saa­tio ete­nee), työ­mie­hel­le tuli­si tar­jo­ta entis­tä­kin kun­nial­li­sem­pia töi­tä, jois­ta hän saa entis­tä­kin parem­man kor­vauk­sen. Näin ei ole kui­ten­kaan ole toi­mit­tu. On syy­tä kysyä, kenen on syy ja vika. Moni­kan­sal­lis­ten kapi­ta­lis­tis­ten yri­tys­ten ja (kansallis)valtioiden vas­tuun­ja­ko on ollut hei­kos­ti koor­di­noi­tua ja työ­mies on jää­nyt limboon. 

    Ei teol­li­suusau­to­ma­ti­saa­tio­ta pidä kiel­tää. Mut­ta miten oli­si, jos työ­nan­ta­ja vel­voi­tet­tai­siin mak­sa­maan työn­te­ki­jäl­le vähin­tään sama palk­ka sen­kin jäl­keen, kun teh­tä­vät muut­tu­vat tai jopa lop­pu­vat? (Tämä heit­to vain kes­kus­te­lun avauk­sek­si.) Nyky­jär­jes­tel­mä­hän mah­dol­lis­taa sen, että yri­tys vaih­taa työn­te­ki­jän hie­man edul­li­sem­paan robot­tiin, jol­loin irti­sa­no­tun työn­te­ki­jän huol­to jää yhteis­kun­nan teh­tä­väk­si ja net­to­vai­ku­tus kan­san­ta­lou­del­le voi olla tappiollinen. 

    Kiin­tiö­pa­ko­lais­ten mää­rän nos­ta­mi­ses­sa jär­ke­vää on vain se, että niin voi­daan saa­da aikaan kom­pro­mis­si. Vii­sas siis antaa tyh­mäl­le hie­man perik­si. Maa­il­man pako­lai­sia ei aute­ta par­hai­ten siir­tä­mäl­lä hei­tä pie­nis­sä mää­rin vie­rai­siin kult­tuu­rei­hin. Suo­men on hyvä teh­dä osan­sa. Sopi­vat vii­tear­vot löy­ty­vät vaik­ka­pa EU-mai­den medi­aa­nis­ta: vuo­sit­tai­sen pako­lais­kiin­tiön koko suh­tees­sa väki­lu­kuun ja rahal­li­nen apu YK:n pako­lais­jär­jes­töl­le suh­tees­sa kan­san­tuot­tee­seen. Muis­taak­se­ni Suo­mi tekee näis­sä suh­teis­sa jo osaan­sa enemmän. 

    Työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton vai­ku­tus tur­va­paik­kas­hop­pai­lun pai­nee­seen oli­si var­mas­ti­kin mer­ki­tyk­set­tö­män pie­ni. Filip­pii­ni­läi­set hoi­ta­jat eivät tule spon­taa­nis­ti Suo­men rajal­le tur­va­paik­kaa hake­maan. Juu­ri täl­lais­ten seik­ko­jen osal­ta blo­gis­tin kan­nat­tai­si kor­ja­ta tilannekuvaansa.

    1. Huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muut­ta­jan elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sek­si on kai arvioi­tu noin mil­joo­na euroa; 

      Voi­sit­ko esit­tää tuon las­kel­man perus­teet? Tuo las­kel­ma on aivan poskellaan.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Voi­sit­ko esit­tää tuon las­kel­man perus­teet? Tuo las­kel­ma on aivan poskellaan.

        En ole pereh­ty­nyt las­kel­mien perus­tei­siin, mut­ta arvio vai­kut­tai­si oikean suun­tai­sel­ta, kun tar­kas­tel­laan saman­kal­tai­siin ryh­miin lii­tet­ty­jä arvioita: 

        Wiki­pe­dia ker­too:

        Accor­ding to Sta­tist­tics Norway, eve­ry non-Wes­tern immi­grant mean net deficit of 4.1 mil­lion NOK for Norwe­gian aut­ho­ri­ties, whe­re tax inco­me are reduced by wel­fa­re payments.”

        ja

        Accor­ding to calcu­la­tions by Finan­sa­vi­sen, the cost of the ave­ra­ge Soma­li to the sta­te is 9 mil­lion NOK, assu­ming that the descen­dants are per­fect­ly inte­gra­ted into Norwe­gian society.”

        Fak­ta­baa­ri puo­les­taan lai­naa TEM:n asian­tun­ti­ja Jan­ne Savo­lais­ta kos­kien syr­jäy­ty­nei­tä nuoria: 

        Kysei­nen mil­joo­na euroa viit­taa luul­ta­vas­ti eri yhteyk­sis­sä liik­ku­viin lukui­hin, jot­ka vaih­te­le­vat suun­nil­leen 1–2 mil­joo­nan euron välil­lä. Nämä yli mil­joo­nan euron kus­tan­nuk­set on arvioi­tu ker­ty­vän koko työ­uran ajal­ta, eli sil­loin jos nuo­ri ei mis­sään vai­hees­sa pää­se kun­nol­la kiin­ni työelämään.”

      2. Accor­ding to Sta­tist­tics Norway, eve­ry non-Wes­tern immi­grant mean net deficit of 4.1 mil­lion NOK for Norwe­gian aut­ho­ri­ties, whe­re tax inco­me are reduced by wel­fa­re payments.”

        . Pääs­tiin siis mil­joo­nan sijas­ta 420 000 euroon. Onko tuos­sa las­kel­mas­sa muka­na tulo­ve­ro­jen lisäk­si välil­li­set verot?

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: . Pääs­tiin siis mil­joo­nan sijas­ta 420 000 euroon. Onko tuos­sa las­kel­mas­sa muka­na tulo­ve­ro­jen lisäk­si välil­li­set verot?

        Oikeas­taan ei pääs­ty 420 000 euroon. Nimit­täin kysy­mys kos­ki huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muut­ta­jan kes­ki­mää­räis­tä elin­kaa­ri­kus­tan­nus­ta — vain osa EU:n ulko­puo­li­sis­ta immi­gran­teis­ta on huma­ni­tää­ri­siä maa­han­muut­ta­jia; mm. ame­rik­ka­lai­set ja kii­na­lai­set immi­gran­tit lie­ne­vät vain har­voin huma­ni­tää­ri­siä maa­han­muut­ta­jia. Täs­tä­kin huo­li­mat­ta voi­daan kus­tan­nuk­sen tode­ta ole­van jota­kuin­kin “mil­joo­na­haa­ru­kas­sa”.

        Sopi­vam­pi ver­tai­lu­koh­ta on siis tuo 9 mil­joo­nan kruu­nun arvio. En tie­dä, onko Finan­sa­vi­sen otta­nut las­kel­miin­sa mukaan välil­li­set verot yms. Paras­ta oli­si toki arvioi­da, min­kä ver­ran (Suo­mi) jou­tuu otta­maan lisä­vel­kaa, siis net­to­kus­tan­nus­ta. Toi­saal­ta, jos halu­taan ver­ra­ta val­tion bud­je­tis­sa esiin­ty­viin mui­hin lukui­hin, voi toi­sel­la lail­la las­ke­tut luvut olla sopivampia.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Voi­sit­ko esit­tää tuon las­kel­man perus­teet? Tuo las­kel­ma on aivan poskellaan.

        Täs­tä mil­joo­na­hin­nas­ta oli­si todel­la mie­len­kiin­tois­ta saa­da vaih­toeh­toi­nen laskelma.

        Nyt meil­lä on vain tuo per­su­jen mil­joo­na­hin­ta, joka ilmei­ses­ti on las­ket­tu tilas­toi­hin perus­tuen. Onko se oikea vai vää­rä, sitä emme tie­dä, kun ei kukaan tai mikään tee omaa tilas­toi­hin perus­tu­vaa laskelmaansa.

      5. Onko jol­la­kin näyt­tää tuo per­su­jen las­ke­ma mil­joo­na niin enti­nen tilas­to­tie­tei­li­jä voi­si vähän repos­tel­la sitä.

      6. Anteek­si nyt, mut­ta tuo Suo­men perus­ta ei ole mikään vaka­vas­ti otet­ta­va tut­ki­mus­lai­tos. Mitään lakel­maa tuon mil­joo­nan euron kus­tan­nuk­sek­si ei näkö­jään ole ole­mas­sa, kos­ka tuo ei sel­lai­nen ole.

      7. Tuos­ta “tut­ki­muk­ses­ta” ei käy ilmi lain­kaan, miten se on las­ket­tu. Mikä on ole­tet­tu ira­ki­lai­sen työl­lis­ty­mi­sas­teek­si sen jäl­keen, kun he ovat olleet maas­sa 10 20 tai 30 vuotta.Näistähän ei ole koke­mus­ta. Soma­leis­ta sen sijaan on. Soma­lien osal­ta tyyöl­li­syy­sas­teet 20 vuot­ta maas­sa olleil­la ovat olen­nai­ses­ti parem­pia kuin vas­ta tul­leil­la. Ilmai­ses­ti on ole­tet­tu, että ira­ki­lai­set ovat työt­tö­miä koko ikän­sä, kos­ka pako­lais­kes­kuk­sis­sa asues­saan he eivät ole käy­neet töis­sä. Siis täl­tä­kin osin silk­kaa ros­kaa, kos­ka mitään havain­to­ja tule­vas­ta työl­li­syy­sas­tees­ta ei edes voi olla.
        Teks­tis­tä ei oikein käy ilmi, mit­kä verot on otet­tu huo­mioon, mut­ta sana­muo­to viit­taa sii­hen, että pää­osa verois­ta — siis välil­li­set veropt — on jätet­ty huo­miot­ta. Jos näin on, ollaan jo tie­toi­sen valeh­te­lun puo­lel­la. Sitä ei voi pan­na enää tut­ki­jan osaa­mat­to­muu­den nimiin, kos­ka niin osaa­mat­to­mia ei edes Suo­men perus­tas­sa olla.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuos­ta “tut­ki­muk­ses­ta” ei käy ilmi lain­kaan, miten se on las­ket­tu. Mikä on ole­tet­tu ira­ki­lai­sen työl­lis­ty­mi­sas­teek­si sen jäl­keen, kun he ovat olleet maas­sa 10 20 tai 30 vuotta.Näistähän ei ole koke­mus­ta. Soma­leis­ta sen sijaan on. Soma­lien osal­ta tyyöl­li­syy­sas­teet 20 vuot­ta maas­sa olleil­la ovat olen­nai­ses­ti parem­pia kuin vas­ta tul­leil­la. Ilmai­ses­ti on ole­tet­tu, että ira­ki­lai­set ovat työt­tö­miä koko ikän­sä, kos­ka pako­lais­kes­kuk­sis­sa asues­saan he eivät ole käy­neet töis­sä. Siis täl­tä­kin osin silk­kaa ros­kaa, kos­ka mitään havain­to­ja tule­vas­ta työl­li­syy­sas­tees­ta ei edes voi olla.
        Teks­tis­tä ei oikein käy ilmi, mit­kä verot on otet­tu huo­mioon, mut­ta sana­muo­to viit­taa sii­hen, että pää­osa verois­ta – siis välil­li­set veropt – on jätet­ty huo­miot­ta. Jos näin on, ollaan jo tie­toi­sen valeh­te­lun puo­lel­la. Sitä ei voi pan­na enää tut­ki­jan osaa­mat­to­muu­den nimiin, kos­ka niin osaa­mat­to­mia ei edes Suo­men perus­tas­sa olla.

        Kyl­lä hal­lit­tu maa­han­muut­to on mah­dol­li­suus, ei kustannus.

        Jos olen ymmär­tä­nyt yhtään oikein, nykyi­nen talous­tie­de on koh­ta­lai­sen yksi­mie­li­nen sii­tä, että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä työ­paik­ko­jen mää­rä riip­puu työ­voi­man, siis työi­käi­sen ja ‑kykyi­sen väen mää­räs­tä, mut­ta että lyhyel­lä täh­täi­mel­lä työ­paik­ko­jen mää­rä hei­lah­te­lee suh­dan­tei­den mukaan. Myös huo­nos­ti kou­lu­te­tuil­le löy­tyy töi­tä, jos­kaan ei kai­kil­le. Tähän suun­taan viit­taa mm. se, että Ruot­sin ja Sak­san työt­tö­myys ei ole räjäh­tä­nyt vaik­ka mai­hin on tul­lut vuo­si­kym­me­niä suu­ria mää­riä vie­ras­työ­läi­siä ja tur­va­pai­kan haki­joi­ta. Kään­tei­nen esi­merk­ki on Suo­mi, jos­sa suur­ten ikä­luok­kien elä­köi­ty­mi­nen ei aiheut­ta­nut monien odot­ta­maa työvoimapulaa. 

        Eli Rin­teen sanoin: Kie­li­kou­lu­tuk­seen ja äkkiä töihin.

      9. Tapio: Tähän suun­taan viit­taa mm. se, että Ruot­sin ja Sak­san työt­tö­myys ei ole räjäh­tä­nyt vaik­ka mai­hin on tul­lut vuo­si­kym­me­niä suu­ria mää­riä vie­ras­työ­läi­siä ja tur­va­pai­kan hakijoita.

        Työl­lis­ty­mi­nen on tois­si­jais­ta. Ensi­si­jais­ta oli­si se, että maa­han­muut­ta­jat tuot­tai­si­vat työl­lään vähin­tään kulu­tuk­sen­sa ver­ran — muu­toin kan­san­ta­lou­del­le aiheu­tuu tap­pio­ta. Suo­mes­sa kulu­tus on kor­ke­aa; jul­ki­nen puo­li hoi­taa pal­jol­ti infran, kir­jas­ton, ter­vey­den­huol­lon, päi­vä­hoi­den, perus­kou­lun, toi­sen asteen, kor­kea­kou­lun jne., min­kä pääl­le vie­lä mak­se­taan asu­mis­tu­kea, toi­meen­tu­lo­tu­kea yms.

      10. Aika aja­tel­la: Työl­lis­ty­mi­nen on tois­si­jais­ta. Ensi­si­jais­ta oli­si se, että maa­han­muut­ta­jat tuot­tai­si­vat työl­lään vähin­tään kulu­tuk­sen­sa ver­ran — muu­toin kan­san­ta­lou­del­le aiheu­tuu tap­pio­ta. Suo­mes­sa kulu­tus on kor­ke­aa; jul­ki­nen puo­li hoi­taa pal­jol­ti infran, kir­jas­ton, ter­vey­den­huol­lon, päi­vä­hoi­den, perus­kou­lun, toi­sen asteen, kor­kea­kou­lun jne., min­kä pääl­le vie­lä mak­se­taan asu­mis­tu­kea, toi­meen­tu­lo­tu­kea yms.

        Kyl­lä maa­han­tu­li­joi­den työl­lis­ty­mi­nen on ensi­si­jais­ta, esim:

        https://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/maahanmuuton-vaikutus-julkiseen-talouteen-riippuu-tyollistymisesta/

        Suo­men haas­te on, ettei maa­han­muut­ta­jia pääs­te­tä tääl­lä töi­hin, vaik­ka kan­sain­vä­lis­ten tut­ki­mus­ten enem­mis­tö osoit­taa, ettei­vät maa­han­muut­ta­jat huo­non­na kan­ta­väes­tön työmarkkina-asemaa.

      11. Tapio: Kyl­lä maa­han­tu­li­joi­den työl­lis­ty­mi­nen on ensisijaista 

        Tar­koi­tan, että se ei ole ensi­si­jais­ta sii­nä mie­les­sä, että se ei ole riit­tä­vä ehto hyö­dyl­li­syy­del­le, vält­tä­mä­tön ehto se var­mas­ti­kin on.

      12. Tuos­ta “tut­ki­muk­ses­ta” ei käy ilmi lain­kaan, miten se on las­ket­tu. Mikä on ole­tet­tu ira­ki­lai­sen työl­lis­ty­mi­sas­teek­si sen jäl­keen, kun he ovat olleet maas­sa 10 20 tai 30 vuotta.Näistähän ei ole koke­mus­ta. Soma­leis­ta sen sijaan on. 

        Mik­sei ira­ki­lai­sis­ta­kin oli­si koke­mus­ta? Onhan hei­tä­kin ollut maas­sa suun­nil­leen saman ajan kuin somaleita. 

        Soma­lien osal­ta tyyöl­li­syy­sas­teet 20 vuot­ta maas­sa olleil­la ovat olen­nai­ses­ti parem­pia kuin vas­ta tul­leil­la. Ilmai­ses­ti on ole­tet­tu, että ira­ki­lai­set ovat työt­tö­miä koko ikän­sä, kos­ka pako­lais­kes­kuk­sis­sa asues­saan he eivät ole käy­neet töissä. 

        Kan­nat­tai­si olla var­maan tut­ki­muk­sen teki­jään yhtey­des­sä täs­tä asian var­mis­ta­mi­sek­si, kos­ka kysees­sä voi olla vää­rin­kä­si­tys. Aina­kin maa­han­tu­lo­vuo­si näyt­tää ole­van jol­lain tasol­la huomioitu.

        Teks­tis­tä ei oikein käy ilmi, mit­kä verot on otet­tu huo­mioon, mut­ta sana­muo­to viit­taa sii­hen, että pää­osa verois­ta – siis välil­li­set veropt – on jätet­ty huomiotta.

        Minus­ta taas pikai­ses­ti vil­kai­se­mal­la vai­kut­taa sil­tä, että välil­li­set verot nime­no­maan on huo­mioi­tu. Täs­sä lai­naus sivul­ta 16: “Jul­ki­nen talous saa tulo­ja hen­ki­löil­tä mak­set­tu­jen vero­jen ja veron­luon­teis­ten mak­su­jen sekä sak­ko­jen muo­dos­sa. Verot voi­vat olla joko välit­tö­miä tai välil­li­siä. Tähän tut­ki­muk­seen sisäl­ty­vät, rekis­te­ri­tie­toi­hin perus­tu­vat, välit­tö­mät verot ja veron­luon­tei­set mak­sut on lue­tel­tu tut­ki­muk­sen I osan liit­tees­sä 2. Tulok­set mak­se­tuis­ta verois­ta ja veron­luon­tei­sis­ta mak­suis­ta on esi­tet­ty tut­ki­muk­sen I osan luvus­sa 6.2.2. Esti­maa­tit hen­ki­löi­den mak­sa­mis­ta välil­li­sis­tä verois­ta sisäl­ty­vät tut­ki­muk­seen (ks. tut­ki­muk­sen I osa, luku 6.2.4). Välil­li­sil­lä veroil­la tar­koi­tan täs­sä tut­ki­muk­ses­sa sekä arvon­li­sä­ve­ro­ja että valmisteveroja.”

      13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuos­ta “tut­ki­muk­ses­ta” ei käy ilmi lain­kaan, miten se on las­ket­tu. Mikä on ole­tet­tu ira­ki­lai­sen työl­lis­ty­mi­sas­teek­si sen jäl­keen, kun he ovat olleet maas­sa 10 20 tai 30 vuotta.Näistähän ei ole koke­mus­ta. Soma­leis­ta sen sijaan on. Soma­lien osal­ta tyyöl­li­syy­sas­teet 20 vuot­ta maas­sa olleil­la ovat olen­nai­ses­ti parem­pia kuin vas­ta tul­leil­la. Ilmai­ses­ti on ole­tet­tu, että ira­ki­lai­set ovat työt­tö­miä koko ikän­sä, kos­ka pako­lais­kes­kuk­sis­sa asues­saan he eivät ole käy­neet töis­sä. Siis täl­tä­kin osin silk­kaa ros­kaa, kos­ka mitään havain­to­ja tule­vas­ta työl­li­syy­sas­tees­ta ei edes voi olla.
        Teks­tis­tä ei oikein käy ilmi, mit­kä verot on otet­tu huo­mioon, mut­ta sana­muo­to viit­taa sii­hen, että pää­osa verois­ta – siis välil­li­set veropt – on jätet­ty huo­miot­ta. Jos näin on, ollaan jo tie­toi­sen valeh­te­lun puo­lel­la. Sitä ei voi pan­na enää tut­ki­jan osaa­mat­to­muu­den nimiin, kos­ka niin osaa­mat­to­mia ei edes Suo­men perus­tas­sa olla. 

        Täl­löin on paras­ta jul­kais­ta oma näke­myk­sen­sä asiois­ta ja ker­toa las­ku­pe­rus­teet, jol­loin oma tut­ki­muk­se­si on luo­tet­ta­vam­pi ja vie Suo­men perus­tan tut­ki­mus­ta 6 — 0. Täl­lä het­kel­lä ainoa huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muut­ta­jien kus­tan­nuk­sia arvioi­nut on Suo­men perus­ta ja siis paras­ta ole­mas­sa ole­vaa tie­toa — vaik­ka se oli­si mie­les­tä­si täyt­tä tuubaa.

        Lai­ta siis omat luvut pöy­tään, tai aina­kin Vih­rei­den luvut. Älä aina­kaan sor­ru nii­hin koh­tiin, jois­ta kri­ti­soit Suo­men perus­taa — muu­ten et vai­ku­ta luotettavalta.

      14. Tuol­lai­sen las­kel­man teke­mi­seen meni­vi var­maan koko­nai­nen päi­vä. Päi­vän voi käuyt­tää parem­min­kin, kos­ka perus­tei­ta las­kel­miin ei oikein ole. Pitäi­si tie­tää, mikä on ira­ki­lais­ten työl­li­syy­sas­te 20 vuo­den kulut­tua. Nämä Suo­men perus­tan “tut­ki­jat näyt­tä­vät tie­tä­vän, että se on nolla.

      15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuol­lai­sen las­kel­man teke­mi­seen meni­vi var­maan koko­nai­nen päi­vä. Päi­vän voi käuyt­tää parem­min­kin, kos­ka perus­tei­ta las­kel­miin ei oikein ole. Pitäi­si tie­tää, mikä on ira­ki­lais­ten työl­li­syy­sas­te 20 vuo­den kulut­tua. Nämä Suo­men perus­tan “tut­ki­jat näyt­tä­vät tie­tä­vän, että se on nolla. 

        Ker­toi­sit­ko mis­sä koh­taa Suo­men Perus­tan tut­ki­muk­sis­sa ole­te­taan ira­ki­lais­ten työl­li­syy­sas­teen ole­van 20 vuo­den kulut­tua nol­la? Itse en aina­kaan pikai­ses­ti etsi­mäl­lä onnis­tu­nut täl­lais­ta löytämään.

      16. En ole lytä­nyt tuos­ta teke­lees­tä kuin sum­ma­ryn. Jos pää­dy­tään mil­joo­naan euroon elin­kaa­rel­la, työl­li­syy­sas­teebn on olta­va nol­la tai jopa sen alapuolella.

      17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En ole lytä­nyt tuos­ta teke­lees­tä kuin sum­ma­ryn. Jos pää­dy­tään mil­joo­naan euroon elin­kaa­rel­la, työl­li­syy­sas­teebn on olta­va nol­la tai jopa sen alapuolella. 

        Mikä on sit­ten sinun käsi­tyk­se­si mukaan suun­nil­leen oikea elin­kaa­ri­kus­tan­nus koko eli­niäk­seen työ­elä­mäs­tä syr­jäy­ty­neel­le ja mihin näke­myk­se­si täs­tä kus­tan­nus­ta­sos­ta perus­tuu? Ja onko täs­sä kus­tan­nus­ta­sos­sa teh­ty diskonttaus?

      18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En ole lytä­nyt tuos­ta teke­lees­tä kuin sum­ma­ryn. Jos pää­dy­tään mil­joo­naan euroon elin­kaa­rel­la, työl­li­syy­sas­teebn on olta­va nol­la tai jopa sen alapuolella.

        Annas mä arvaan, perus­suo­ma­lai­set ovat las­ke­neet maan­puo­lus­tuk­sen­kin mar­gi­naa­li­sen maa­han­muut­ta­jan kus­tan­nuk­sek­si jaka­mal­la puo­lus­tus­voi­mien menot väes­töl­lä ja totea­mal­la, että tämä­kin on maa­han­muu­ton kustannus.

      19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuol­lai­sen las­kel­man teke­mi­seen meni­vi var­maan koko­nai­nen päi­vä. Päi­vän voi käuyt­tää parem­min­kin, kos­ka perus­tei­ta las­kel­miin ei oikein ole. Pitäi­si tie­tää, mikä on ira­ki­lais­ten työl­li­syy­sas­te 20 vuo­den kulut­tua. Nämä Suo­men perus­tan “tut­ki­jat näyt­tä­vät tie­tä­vän, että se on nolla. 

        Tut­ki­muk­sen sivul­la 587 saa kyl­lä sen vai­ku­tel­man, ettei ira­ki­lais­ten työl­li­syy­sas­tet­ta 20 vuo­den pääs­tä ole­te­ta nol­lak­si: “Kar­kea yhteen­ve­to Suo­mes­ta, Nor­jas­ta ja Tans­kas­ta: Työl­li­syy­sas­teet ja työ­tu­lot nouse­vat pako­lais­taus­tai­sil­la ver­rat­tu­na sama­ni­käi­seen kan­ta­väes­töön noin 8–10 maas­sao­lo­vuo­teen asti. Tämän jäl­keen työl­li­syys­tei­den ja työ­tu­lo­jen ero­jen pie­ne­ne­mi­nen kan­ta­väes­töön joko pysäh­tyy (Suo­mi) tai alkaa kas­va­maan uudes­taan (Nor­ja ja Tans­ka). Näin ollen työl­li­syys- ja työ­tu­loe­rot kan­ta­väes­töön ver­rat­tu­na jää­vät ”suu­rik­si”.” Lisäk­si se, että tut­ki­muk­sen mukaan Ira­kis­ta tul­leet sama­ni­käi­set hen­ki­löt eivät tule yhtä kal­liik­si kuin Soma­lias­ta tul­leet, puhuu täl­lais­ta ole­tus­ta vastaan.

      20. Ja tämän jäl­keen pää­dyt­tiin sii­hen, että ira­ki­lai­nen mak­saa mil­joo­na euroa? Nyt ei täsmää.

      21. Enti­nen vih­rei­den äänes­tä­jä: Tut­ki­muk­sen sivul­la 587 saa kyl­lä sen vai­ku­tel­man, ettei ira­ki­lais­ten työl­li­syy­sas­tet­ta 20 vuo­den pääs­tä ole­te­ta nol­lak­si: “Kar­kea yhteen­ve­to Suo­mes­ta, Nor­jas­ta ja Tans­kas­ta: Työl­li­syy­sas­teet ja työ­tu­lot nouse­vat pako­lais­taus­tai­sil­la ver­rat­tu­na sama­ni­käi­seen kan­ta­väes­töön noin 8–10 maas­sao­lo­vuo­teen asti. Tämän jäl­keen työl­li­syys­tei­den ja työ­tu­lo­jen ero­jen pie­ne­ne­mi­nen kan­ta­väes­töön joko pysäh­tyy (Suo­mi) tai alkaa kas­va­maan uudes­taan (Nor­ja ja Tans­ka). Näin ollen työl­li­syys- ja työ­tu­loe­rot kan­ta­väes­töön ver­rat­tu­na jää­vät ”suu­rik­si”.” Lisäk­si se, että tut­ki­muk­sen mukaan Ira­kis­ta tul­leet sama­ni­käi­set hen­ki­löt eivät tule yhtä kal­liik­si kuin Soma­lias­ta tul­leet, puhuu täl­lais­ta ole­tus­ta vastaan.

        Tuo tie­to on poi­mit­tu julkaisusta: 

        http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160396/RAP2017_27.pdf?sequence=1&isAllowed=y

        Aina­kin se on yhtä­pi­tä­vä jul­kai­sun kanssa. 

        Tuo­ta jul­kai­sua on hyvä selail­la, vaik­ka se vält­tää vas­taa­mas­ta teh­tä­vän­an­non kysy­myk­seen. Sii­nä esi­mer­kik­si tode­taan, että työ­pe­räi­nen ja ei-työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to ovat yhteis­kun­nan kan­nal­ta aivan eri asioi­ta: Ensin mai­nit­tu tuo­taa tulo­ja yhteis­kun­nal­le heti muu­tos­ta alkaen, jäl­kim­mäi­nen hitaas­ti, jos mil­loin­kaan. Kui­ten­kin jopa Soma­li- ja Lähi-Itä-taus­tai­set maa­han­muut­ta­jat pik­ku hil­jaa työl­lis­ty­vät, niin että hei­dän työl­li­syy­sas­teen­sa on 8–10 vuo­den jäl­keen n. 40%. Medi­aa­ni­tu­lot jää­vät kui­te­nin alhai­sik­si, n. 9000 €/v. Hei­dän työl­li­syy­sas­tet­taan ja medi­aa­ni­tu­lo­jaan las­kee, että nois­ta mais­ta kotoi­sin ole­vat nai­set ovat pää­asias­sa koto­na. Myös Venä­jäl­tä tul­lei­den medi­aa­ni­tu­lot oli­vat samal­la tasol­la, ja ilmei­ses­ti samas­ta syystä.

        Jul­kai­sus­sa on muu­ta­kin kvan­ti­ta­tii­vis­ta tie­toa, jon­ka perus­teel­la arvioi­sin, että ei-työ­pe­räi­sen maa­han­muut­ta­jan kus­tan­nuk­set ovat välil­lä 200–400 k€, ei 1000 k€.

      22. Tapio:
        Jul­kai­sus­sa on muu­ta­kin kvan­ti­ta­tii­vis­ta tie­toa, jon­ka perus­teel­la arvioi­sin, että ei-työ­pe­räi­sen maa­han­muut­ta­jan kus­tan­nuk­set ovat välil­lä 200–400 k€, ei 1000 k€.

        Jo pel­käs­tään sosi­aa­li­tuet ovat kes­ki­mää­rin noin 7000 euroa vuo­des­sa hum. maa­han­muut­ta­jal­le, elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­set (ikä­vuo­det 20–80) siis noin 400 k€.

        Tämän pääl­le tulee vie­lä pal­jon mui­ta kus­tan­nuk­sia, kuten kou­lu­tus, polii­si, oikeus­lai­tos, van­kein­hoi­to, sote. Esim. soten osal­ta rapor­tin kuvios­sa 22 ker­ro­taan Soma­lias­sa syn­ty­neen kes­ki­mää­räi­sik­si kus­tan­nuk­sik­si noin 2800 euroa vuodessa.

      23. Mik­ko Koi­vis­to: Rapor­tin kuvios­sa 29 esi­te­tään arvioi­dut net­to­vai­ku­tuk­set vuon­na 2011 syn­ty­mä­maan mukaan. Suo­mes­sa syn­ty­neel­lä vai­ku­tus on +80 €, Ira­kis­sa tai Soma­lias­sa syn­ty­neel­lä noin ‑13 500 €. Kun jäl­kim­mäi­nen tap­pio ker­ro­taan 60 vuo­del­la, saa­daan elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sen arviok­si 810 000 €.

        Pan­naan lisäk­si mer­kil­le sivul­la 44 esi­tet­ty huo­mio: “kol­lek­tii­vi­ses­ti kulu­te­tut ja jul­ki­ses­ti tuo­te­tut pal­ve­lut on rajat­tu mal­lin ulko­puo­lel­le. Yhden kus­tan­nus­luo­kan rajaa­mi­nen mal­lin ulko­puo­lel­le vai­kut­taa tulok­siin ohjaa­mal­la nii­tä posi­tii­vi­sem­paan suuntaan.”

        Kuvio 29 perus­tuu tut­ki­muk­seen :” Sal­mi­nen 2015: Maa­han­muu­tot ja Suo­men jul­ki­nen talous — Osa 1: toteu­tu­neet jul­ki­sen talou­den tulot ja menot” ja tut­ki­mus­lai­tos on, yllä­tys, yllä­tys: Suo­men Perusta.

        Nois­sa kol­lek­tii­vi­ses­ti kulutetuissa

        Aika aja­tel­la: Jo pel­käs­tään sosi­aa­li­tuet ovat kes­ki­mää­rin noin 7000 euroa vuo­des­sa hum. maa­han­muut­ta­jal­le, elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­set (ikä­vuo­det 20–80) siis noin 400 k€.

        Tämän pääl­le tulee vie­lä pal­jon mui­ta kus­tan­nuk­sia, kuten kou­lu­tus, polii­si, oikeus­lai­tos, van­kein­hoi­to, sote. Esim. soten osal­ta rapor­tin kuvios­sa 22 ker­ro­taan Soma­lias­sa syn­ty­neen kes­ki­mää­räi­sik­si kus­tan­nuk­sik­si noin 2800 euroa vuodessa.

        jul­ki­sies­ti tuo­te­tuis­ta pal­ve­luis­sa on kysy­mys infras­ta, maan­puo­lus­tuk­ses­ta jne. Ylei­nen käsi­tys on, että nii­den pois jät­tä­mi­sel­lä on vain pie­ni vinout­ta­va vaikutus.

      24. Aika aja­tel­la: Jo pel­käs­tään sosi­aa­li­tuet ovat kes­ki­mää­rin noin 7000 euroa vuo­des­sa hum. maa­han­muut­ta­jal­le, elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­set (ikä­vuo­det 20–80) siis noin 400 k€.

        Tämän pääl­le tulee vie­lä pal­jon mui­ta kus­tan­nuk­sia, kuten kou­lu­tus, polii­si, oikeus­lai­tos, van­kein­hoi­to, sote. Esim. soten osal­ta rapor­tin kuvios­sa 22 ker­ro­taan Soma­lias­sa syn­ty­neen kes­ki­mää­räi­sik­si kus­tan­nuk­sik­si noin 2800 euroa vuodessa.

        Toi­saal­ta osa pako­lai­sis­ta käy työs­sä, joten he mak­sa­vat myös vero­ja. Kym­me­nen vuo­den jäl­keen hei­dän työl­li­syy­sas­teen­sa on noin 50%.

        Kuvio 22 perus­tuu tut­ki­muk­seen: ” Sal­mi­nen 2015: Maa­han­muu­tot ja Suo­men jul­ki­nen talous – Osa 1: toteu­tu­neet jul­ki­sen talou­den tulot ja menot” ja tut­ki­mus­lai­tos on, yllä­tys, yllä­tys: Suo­men Perusta.

      25. Aika aja­tel­la: Jo pel­käs­tään sosi­aa­li­tuet ovat kes­ki­mää­rin noin 7000 euroa vuo­des­sa hum. maa­han­muut­ta­jal­le, elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­set (ikä­vuo­det 20–80) siis noin 400 k€.

        Tämän pääl­le tulee vie­lä pal­jon mui­ta kus­tan­nuk­sia, kuten kou­lu­tus, polii­si, oikeus­lai­tos, van­kein­hoi­to, sote. Esim. soten osal­ta rapor­tin kuvios­sa 22 ker­ro­taan Soma­lias­sa syn­ty­neen kes­ki­mää­räi­sik­si kus­tan­nuk­sik­si noin 2800 euroa vuodessa.

        Sain näkö­jään edel­li­sen kom­ment­tiy­ri­tyk­se­ni täy­sin solmuun. 

        Osa pako­lai­sis­ta pää­see kui­ten­kin töi­hin, jol­loin he mak­sa­vat myös vero­ja. Pako­lais­ten työl­li­syys vaih­te­lee, mut­ta 10 vuo­den jäl­keen se on n. 50%. Chi­le­läi­set, viet­na­mi­lai­set, ira­ni­lai­set ja Bal­ka­nin pako­lai­set ovat työl­lis­ty­neet var­sin hyvin. Osa heis­tä, var­sin­kin chi­le­läi­sis­tä on palan­nut koti­mai­hin­sa, joten he eivät rasi­ta enää mei­dän jär­jes­tel­määm­me ansait­se­mi­aan työ­eläk­kei­tä enem­pää. Soma­lit lie­ne­vät haas­ta­vim­mas­ta pääs­tä niin Suo­mes­sa kuin muu­al­la­kin . Mie­het ovat ylpei­tä kaup­piai­ta, eivät “duu­na­rei­ta”. Asias­ta oli muu­ta­mia vuo­sia sit­ten lyhyt artik­ke­li The Economist-lehdessä. 

        Tuon Val­tio­neu­vos­ton rapor­tin kuviot 25–30 ovat muu­ten peräi­sin Suo­men Perus­tan tut­ki­muk­ses­ta: ” Sal­mi­nen 2015: Maa­han­muu­tot ja Suo­men jul­ki­nen talous — Osa 1: toteu­tu­neet jul­ki­sen talou­den tulot ja menot”, joten täs­sä kes­kus­te­lus­sa on uhka kehä­pää­tel­miin puo­lin ja toisin.

        Val­tio­neu­vos­ton rapor­tin sivuil­la 47–48 on Sal­mi­sen tut­ki­muk­sen lem­peä kri­tiik­ki, johon kan­nat­ta tutus­tua. Kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ti tär­kein­tä on huo­ma­ta, että Sal­mi­sen tut­ki­muk­ses­sa jokai­nen maa­han muut­ta­va ihmi­nen lisää kol­lek­tii­vi­ses­ti kulu­te­tut­tu­ja yhteis­kun­nan tuot­ta­mia pal­ve­lu­ja yhtä pal­jon (n. 3000 € ) kuin maas­sa asu­va ihmi­nen. Tämä aiheut­taa pie­nen nega­tii­vi­sen vääristymän.

      26. Tapio: […] arvioi­sin, että ei-työ­pe­räi­sen maa­han­muut­ta­jan kus­tan­nuk­set ovat välil­lä 200–400 k€, ei 1000 k€.

        Rapor­tin kuvios­sa 29 esi­te­tään arvioi­dut net­to­vai­ku­tuk­set vuon­na 2011 syn­ty­mä­maan mukaan. Suo­mes­sa syn­ty­neel­lä vai­ku­tus on +80 €, Ira­kis­sa tai Soma­lias­sa syn­ty­neel­lä noin ‑13 500 €. Kun jäl­kim­mäi­nen tap­pio ker­ro­taan 60 vuo­del­la, saa­daan elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sen arviok­si 810 000 €.

        Pan­naan lisäk­si mer­kil­le sivul­la 44 esi­tet­ty huo­mio: “kol­lek­tii­vi­ses­ti kulu­te­tut ja jul­ki­ses­ti tuo­te­tut pal­ve­lut on rajat­tu mal­lin ulko­puo­lel­le. Yhden kus­tan­nus­luo­kan rajaa­mi­nen mal­lin ulko­puo­lel­le vai­kut­taa tulok­siin ohjaa­mal­la nii­tä posi­tii­vi­sem­paan suuntaan.”

      27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

        Kysyn vaka­vis­sa­ni: Jos jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa esi­te­tään vir­heel­li­siä las­kel­mia, niin eikö ne oli­si parem­pi kor­ja­ta, kuin vain mor­ka­ta nii­den laa­ti­jia tyh­mik­si? Var­sin­kin, jos esi­te­tyn väit­teen voi­si tor­pa­ta yhden päi­vän työl­lä. Juu­ri tuol­lai­nen suh­tau­tu­mi­nen jät­tää tämän aree­nan täy­del­li­ses­ti per­suil­le. Eikö tähän voi­si vas­ta­ta asial­li­ses­ti ja perustellen?

        Voi­sit­ko lisäk­si kom­men­toi­da ihan kes­kus­te­lun vuok­si, että jos Suo­men perus­tan luvut oli­si­vat­kin edes suu­rin piir­tein oikein, niin pitäi­si­kö nii­den vai­kut­taa jol­la­kin taval­la poli­tiik­kaan tai tule­vai­suu­des­sa teh­tä­vään poli­tiik­kaan, kun huo­mioi­daan seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen ole­tet­ta­vat talou­del­li­set ongelmat?

      28. Jos alkai­sin käy­dä läpi kaik­ki vir­heel­li­siä las­kel­mia, joi­ta täs­sä maas­sa teh­dään ja käyt­täi­sin kuhun­kin yhden päi­vän, sii­hen meni­si koko elämäni.

      29. mjo­ki: Kysyn vaka­vis­sa­ni: Jos jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa esi­te­tään vir­heel­li­siä las­kel­mia, niin eikö ne oli­si parem­pi kor­ja­ta, kuin vain mor­ka­ta nii­den laa­ti­jia tyhmiksi?

        Tämä oli­si var­maan hel­pom­paa, jos oli­si tar­kem­min ker­rot­tu, miten las­kel­mat on tehty.

      30. R. V.: Täl­löin on paras­ta jul­kais­ta oma näke­myk­sen­sä asiois­ta ja ker­toa las­ku­pe­rus­teet, jol­loin oma tut­ki­muk­se­si on luo­tet­ta­vam­pi ja vie Suo­men perus­tan tut­ki­mus­ta 6 – 0. Täl­lä het­kel­lä ainoa huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muut­ta­jien kus­tan­nuk­sia arvioi­nut on Suo­men perus­ta ja siis paras­ta ole­mas­sa ole­vaa tie­toa – vaik­ka se oli­si mie­les­tä­si täyt­tä tuubaa.

        Lai­ta siis omat luvut pöy­tään, tai aina­kin Vih­rei­den luvut. Älä aina­kaan sor­ru nii­hin koh­tiin, jois­ta kri­ti­soit Suo­men perus­taa – muu­ten et vai­ku­ta luotettavalta.

        Las­kel­mia on näkö­jään teh­ty jo viran puolesta:

        https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/raportti-maahanmuuton-taloudellisista-vaikutuksista-julkaistu

        Har­vi­nai­sen pol­vei­le­va tut­ki­mus­ra­port­ti, mut­ta kyl­lä se jotain fak­to­ja antaa. Esim Soma­lias­ta ja Län­si Aasias­ta tul­lei­den työl­li­syy­sas­te 8 maas­sao­lo­vuo­den jäl­keen on n. 40%.

      31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Teks­tis­tä ei oikein käy ilmi, mit­kä verot on otet­tu huo­mioon, mut­ta sana­muo­to viit­taa sii­hen, että pää­osa verois­ta – siis välil­li­set veropt – on jätet­ty huomiotta.

        Onko blo­gi­teks­tin ver­tai­lus­sa kan­ta­suo­ma­lai­sen ja työ­pe­räi­sen maa­han­muut­ta­jan kus­tan­nuk­sis­ta otet­tu huo­mioon Suo­mes­sa syn­ty­neen lap­sen kulu­tuk­ses­ta ja kou­lu­tuk­ses­ta aiheu­tu­neet välil­li­set verot?

      32. Ola­vi: Oli­si­ko tuo
        https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuutot-ja-suomen-julkinen-talous-osa-2-elinkaarivaikutukset/

        Täs­sä on muis­taak­se­ni taus­tal­la his­to­ria­na PS vil­pi­tön yri­tys saa­da tut­kit­tua tie­toa maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sis­ta jo aiem­min, 2015 läh­tien, viral­li­sil­ta val­tion ins­tans­seil­ta. Hal­li­tuk­ses­ta käsin­kin muis­taak­se­ni kovas­ti tais­te­li­vat sel­vi­tys­ten teke­mi­sen perään. Lopul­ta kos­ka he eivät saa­neet viral­li­sia taho­ja tut­ki­maan asi­aa, päät­ti­vät alkaa teh­dä itse. Tämä uudeh­ko Suo­men Perus­ta tut­ki­mus on ensim­mäi­nen laa­tu­aan, aikaa ja tilaus­ta on kyl­lä ollut aiem­min­kin. Täl­lai­sia tulok­sia voi­daan saa­da sil­loin, kun muut eivät poliit­ti­ses­ti arkaan aihee­seen uskal­la tart­tua — täl­lä on PS tar­koi­tus herät­tää kes­kus­te­lu maa­han­muu­ton pit­kä­ai­kais­kus­tan­nuk­sis­ta. Uskon, että tämän poh­jim­mai­nen tar­koi­tus on pro­vo­soi­da parem­mas­ta datas­ta, joka löy­tyy val­tion ins­tans­seil­ta, rea­lis­ti­sem­pi tut­ki­mus aikaan, eli käyt­tää tätä läh­tö­lau­kauk­se­na maa­han­muu­ton kus­tan­nus­ten perus­teel­li­sem­mal­le tut­ki­muk­sel­le. Itse odo­tan aina­kin että näin tapah­tuu, kos­ka tämä kor­kea luke­ma on lii­an hyvä poliit­ti­nen ase PS jät­tää fal­si­fioi­mat­ta pois.

      33. KR: laa­tu­aan, aikaa ja tilaus­ta on kyl­lä ollut aiem­min­kin. Täl­lai­sia tulok­sia voi­daan saa­da sil­loin, kun muut eivät poliit­ti­ses­ti arkaan aihee­seen uskal­la tart­tua – täl­lä on PS tar­koi­tus herät­tää kes­kus­te­lu maa­han­muu­ton pit­kä­ai­kais­kus­tan­nuk­sis­ta. Uskon, että tämän poh­jim­mai­nen tar­koi­tus on pro­vo­soi­da parem­mas­ta datas­ta, joka löy­tyy val­tion ins­tans­seil­ta, rea­lis­ti­sem­pi tut­ki­mus aikaan, eli käyt­tää tätä läh­tö­lau­kauk­se­na maa­han­muu­ton kus­tan­nus­ten perus­teel­li­sem­mal­le tut­ki­muk­sel­le. Itse odo­tan aina­kin että näin tapah­tuu, kos­ka tämä kor­kea luke­ma on lii­an hyvä poliit­ti­nen ase PS jät­tää fal­si­fioi­mat­ta pois.

        Joo, muis­tan kun sitä aikoi­naan minis­te­ril­tä (RKP) kysyt­tin, ja tämä vas­ta­si, että ei tie­de­tä, eikä aio­ta selvittää. 

        Minus­ta on vää­rin, että jul­ki­nen sek­to­ri ei sel­vi­tä teke­mis­ten­sä kus­tan­nuk­sia. Jos kus­tan­nuk­sia ei (reaa­lia­jas­sa) tie­de­tä, miten voi­daan mitään johtaa?

        Jul­ki­sen talou­den tilan­ne pitäi­si jul­kais­ta reaa­lia­jas­sa netis­sä, kus­tan­nus­pai­kan tarkkuudella. 

        Yri­tyk­set teke­vät kvar­taa­li­ra­por­tit kuu­kau­des­sa, jul­ki­nen voi­si teh­dä vie­lä paremmin.

      34. KR: Täs­sä on muis­taak­se­ni taus­tal­la his­to­ria­na PS vil­pi­tön yri­tys saa­da tut­kit­tua tie­toa maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sis­ta jo aiemmin, 

        JOs perus­suo­ma­lai­set ovat vil­pit­tö­miä, min­kä takia he työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa kos­ke­vis­sa las­kel­mis­saan jät­tä­vät suu­rim­man osan mak­suis­ta ja verois­ta laskematta?

        Perus­suo­ma­lais­ten las­kel­ma “Kuin­ka kal­liik­si hal­pa­työ­voi­ma tulee” ker­too seu­raa­vaa laskelmista:

        Net­to­tu­lon­siir­rot ovat mak­set­tu­jen ja saa­tu­jen suo­rien tulon­siir­to­jen väli­nen ero­tus, jos­ta puut­tuu esi­mer­kik­si mak­se­tut välil­li­set verot”

        Ja mtiä ilmei­sim­min sii­tä puut­tuu myös työ­elä­ke­mak­sut. Koko rapor­tis­sa ei mai­ni­ta sanaa elä­ke­mak­su ollenkaan.

      35. “Net­to­tu­lon­siir­rot ovat mak­set­tu­jen ja saa­tu­jen suo­rien tulon­siir­to­jen väli­nen ero­tus, jos­ta puut­tuu esi­mer­kik­si mak­se­tut välil­li­set verot” 

        Näi­tä net­to­tu­lon­siir­to­ja on ver­rat­tu tuloa­lueit­tain koko väes­tön lukui­hin, mikä antaa jo käsi­tys­tä alue­koh­tai­sis­ta erois­ta. Lisäk­si esi­mer­kik­si Maa­han­muu­tot ja Suo­men jul­ki­nen talous / Osa I: Toteu­tu­neet jul­ki­sen talou­den tulot ja menot ‑tut­ki­muk­ses­sa ilmoi­te­taan koh­das­sa 6.2.4 net­to­tu­lon­siir­rot mukaan lukien mak­se­tut välil­li­set verot (ja koh­das­sa 6.2.3 net­to­tu­lon­siir­rot ilman mak­set­tu­ja välil­li­siä veroja).

      36. Mut­ta tuos­sa työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa käsit­te­le­väs­sä jul­kai­sus­sa nimen­omai­ses­ti ei las­ke­ta välil­li­siä vero­ja, kuten lai­naa­mas­ta­ni koh­das­ta sel­väs­ti ilmenee. 

        Oli­si­vat­ko­han ne ja elä­ke­mak­sut kui­ten­kin aika olen­nai­sia, kun mie­ti­tään työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton kannattavuutta?

        Ja jos nii­tä on toi­ses­sa jul­kai­sus­sa las­ket­tu, mik­si ne täs­tä puuttuvat?

      37. Suo­ma­lai­nen syr­jäy­ty­nyt mak­saa koko elä­män­sä aika­na alle mil­joo­nan, joten voi­daan tose­ta ilman sen kum­mem­pia las­kel­mia, että on höpö höpöä van­hem­pa­na (kou­lut­kust. yms. jää pois) tän­ne tule­vien mak­sa­van miljoonaa. 

        Toden­nä­köi­ses­ti on las­ket­tu yhden rötös­te­li­jän kus­tan­nuk­set ja sit­ten ”unoh­det­tu” että las­ket­tiin eri­kois­ta­paus­ta. Elin­kau­ti­sen istu­mi­nen kun mak­saa sen mil­joo­na euroa.

        Ja mitä tulee per­su­jen omiin las­kel­miin, he jät­tä­vät välil­li­set verot ja elä­ke­mak­sut­las­ke­mat­ra. Muu­ten maa­han­muu­ton luvuis­ta ei saa tar­peek­si rumia.

      38. Sylt­ty:
        Suo­ma­lai­nen syr­jäy­ty­nyt mak­saa koko elä­män­sä aika­na alle mil­joo­nan, joten voi­daan tose­ta ilman sen kum­mem­pia las­kel­mia, että on höpö höpöä­van­hem­pa­na (kou­lut­kust. yms. jää pois) tän­ne tule­vien mak­sa­van miljoonaa. 

        Kuten edel­lä ker­roin, syr­jäy­ty­neen kus­tan­nuk­sek­si on arvioi­tu 1–2 mil­joo­naa. Mis­tä saat alle miljoonan?

        Pal­jon­ko las­ket kou­lu­tuk­sen yms. kus­tan­nuk­sek­si suo­ma­lai­sel­le, pal­jon­ko huma­ni­tää­ri­sel­le maa­han­muut­ta­jal­le? (Vai eikö tyy­pil­li­siä huma­ni­tää­ri­siä maa­han­muut­ta­jiam­me tar­vit­se kou­lut­taa juurikaan?)

      39. Sylt­ty:
        Ja mitä tulee per­su­jen omiin las­kel­miin, he jät­tä­vät välil­li­set verot ja elä­ke­mak­sut­las­ke­mat­ra. Muu­ten maa­han­muu­ton luvuis­ta ei saa tar­peek­si rumia. 

        Eläk­kei­tä on muu­ten käsi­tel­ty aina­kin Maa­han­muu­tot ja Suo­men jul­ki­nen talous /
        Osa II Elin­kaa­ri­vai­ku­tuk­set: Suo­mi, Irak ja Soma­lia ‑tut­ki­muk­sen luvus­sa 6 (Muut ennus­te­pa­ra­met­rit ja eläk­kei­siin liit­ty­vien net­to­vai­ku­tus­ten ennustaminen).

  29. Mitä­päs jos kat­so­taan nel­jän vuo­den päähän?

    Nyt­hän näyt­tää hyvin mah­dol­li­sel­ta, että Rin­teen tule­va hal­li­tus oli­si käy­tän­nös­sä toi­sin­to Kätei­sen six­pac­kis­ta (dema­reil­la on ilmei­nen hin­ku saa­da vasem­mis­to­liit­to hal­li­tuk­seen, mut­ta pel­kil­lä puna­vih­rei­den voi­mil­la enem­mis­töä ei saa­da kasaan). Talou­den kas­vu on hii­pu­mas­sa ole­mat­to­mak­si tai kää­ty­mäs­sä taa­tu­mak­si — ja suu­ret uudis­tuk­set ovat edel­leen edel­lis­ten hal­li­tus­ten jäl­jil­tä tekemättä.

    Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa toi­min­ta­ky­vy­tön hal­li­tus toi­mii niin kuin on aiem­min näh­ty — toi­sel­la kädel­lä lisä­tään kulu­ja — toi­sel­la teh­dään type­riä leik­kauk­sia, verot nouse­vat ja lai­naa ote­taan niin pal­jon kuin saadaan.

    Jos per­sut toi­mi­vat samaan aikaan riit­tä­vän fik­sus­ti — Hal­la-aho esiin­tyy vii­leä ana­lyyt­ti­se­na ja tyr­mää hal­li­tuk­sen hapui­lun, Pur­ra lait­taa paras­taan kehi­tel­les­sään stra­te­gioi­ta, Put­ko­nen möläyt­te­lee kaik­kea sopi­ma­ton­ta jne., niin min­kä­hän­lai­nen jyt­ky mah­taa olla tulos­sa? Jos kepu­lit jää­vät oppo­si­tioon, mut­ta eivät saa rive­jään kasaan (tai maan­vil­je­li­jä­puo­lu­een aika on meil­lä­kin vih­doin­kin ohi), niin kaik­ki tyy­ty­mät­tö­myys voi hyvin­kin kana­voi­tua per­su­jen kannatukseksi.

  30. Mut­ta sit­ten ovat myös luon­ne­ky­sy­myk­set. Kuu­lim­me juu­ri väi­tös­kir­jas­ta, jon­ka mukaan perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jiin kuu­luu pal­jon ihmi­siä, jot­ka luot­ta­vat huo­nos­ti kans­saih­mi­siin­sä. Hei­dän tär­kein moti­voi­va tun­teen­sa on viha. Maa­il­mas­sa tulee aina ole­maan para­noi­di­sia ihmi­siä, eikä sitä mil­lään poliit­ti­sel­la ohjel­mal­la muuk­si muu­ta­ta. Van­han hyvän luok­ka­vi­han aika­na näi­den viha kana­voi­tui perin­teis­ten puo­luei­den kaut­ta. Hert­ta Kuusi­nen oli­si vetä­nyt hei­dät Vasemmistoliittoon.”

    Toi­saal­ta para­noi­dia voi ilme­tä ihmi­sis­sä monel­la taval­la. Toi­set pel­kää­vät vää­rän väri­siä ihmi­siä ja toi­set taas ydin­ka­ta­stro­fia tai geenimanipulaatiota.

  31. Peter: “Perus­suo­ma­lais­ten poliit­ti­set vas­tus­ta­jat eivät halua tut­kia tai jul­kais­ta sel­lais­ta dataa, joka ei ole nii­den agen­dal­le edul­lis­ta. Esi­mer­kik­si joku raiskausdata.”
    Eipä se ole per­suil­le eduk­si että he jät­ti­vät huo­mio­ta hyvin nuo­riin nai­siin tai tei­ni­tyt­töi­hin koh­dis­tu­vaa ahdis­te­lua, groo­ming-vih­jei­tä jo v:lta 2000-luvul­ta, ja hal­vek­si­vat #metoo:ta ihan Hak­ka­rai­sen äänel­lä SU:ssa. Pata kattilaa?

    Oot­ko neit­syt? Et sä oo mus­ta lii­an nuo­ri” – Han­na, 25, tekey­tyi tei­ni­ty­tök­si somessa
    ja jär­kyt­tyi tun­te­mat­to­mien mies­ten lähet­tä­mis­tä vies­teis­tä

    – Jokai­nen minun kans­sa kes­kus­tel­lut hen­ki­lö puhui äidin­kie­le­nään suomea. 

    MTV 20.1.2019

    Han­na, 25, tekey­tyi netis­sä tei­nik­si ja jär­kyt­tyi – ”Aikui­set mie­het eivät malt­ta­neet olla kysymättä
    14-vuo­ti­aan tytön seksikokemuksista”

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005972266.html
    Tämä sosi­aa­li­työn opis­ke­li­ja sanoo että ilmiö “groo­ming” oli alka­nut jo 10–15 sitten.

    Suku­lai­sen tuo­man jou­lu­lah­ja­ku­kan kää­ree­nä oli Savon Sano­mat v:lta 2013 kun se ei vie­lä ollut tabloi­di ja kas:
    https://i.imgur.com/VtOjPp7.jpg
    Yksi kuo­pio­lai­nen jol­ta 10 tyt­tö­uh­ria. Mis­sä oli hal­li­tuk­sen hätä­ko­kous, tai edes per­su­jen väli­ky­sy­mys? Ei mis­sään kos­kei ollut vaa­le­ja vuon­na 2013 ja epäil­ty kan­ta­kuo­pio­lai­nen. Vai?

    1. Mrr­KAT:
      Ei mis­sään kos­kei ollut vaa­le­ja vuon­na 2013 ja epäil­ty kan­ta­kuo­pio­lai­nen. Vai?

      Tähän ei kai voi­da vai­kut­taa maa­han­muut­to­po­li­tii­kal­la. Mut­ta joi­hin­kin asioi­hin voi­daan vai­kut­taa maa­han­muut­to­po­li­tii­kal­la ja sil­loin nii­tä kei­no­ja kan­nat­taa kek­siä ja ehdottaa.

  32. Jos työ­pe­rus­teis­ta maa­han­muut­toa hel­po­te­taan esi­mer­kik­si saa­ta­vuus­har­kin­ta pois­ta­mal­la, niin mil­lä este­tään se, ettei työ­pe­rus­tai­nen maa­han­muut­ta­ja hae Suo­meen pääs­ty­ään tur­va­paik­kaa? Tur­va­pai­kan hake­mi­nen voi­si toi­mia kei­no­na jat­kaa lail­lis­ta oles­ke­lua työ­suh­teen päät­ty­mi­sen­kin jäl­keen ja toi­saal­ta tur­va­pai­kan­ha­kuun tule­va hen­ki­lö voi­si myös ostaa itsel­leen lyhyen työ­suh­teen esi­mer­kik­si pit­se­rias­ta jot­ta pää­see maa­han hal­val­la ja tur­val­li­ses­ti käyt­tä­mät­tä ihmis­sa­la­kul­jet­ta­jien palveluita.

    1. TSH:
      […] mil­lä este­tään se, ettei työ­pe­rus­tai­nen maa­han­muut­ta­ja hae Suo­meen pääs­ty­ään tur­va­paik­kaa? […] jot­ta pää­see maa­han hal­val­la ja tur­val­li­ses­ti käyt­tä­mät­tä ihmis­sa­la­kul­jet­ta­jien palveluita.

      Oikea kysy­mys onkin, mik­si joku haluai­si estää hen­ki­löä pää­se­mäs­tä hake­maan tur­va­paik­kaa edul­li­ses­ti ja tur­val­li­ses­ti (kuten sopi­mal­la, että Venä­jän raja­vi­ran­omai­set eivät pääs­tä vii­su­mit­ta Suo­men rajal­le). Mik­si hake­mi­sen tuli­si olla kal­lis­ta tai vaarallista?

      1. Aika aja­tel­la: Oikea kysy­mys onkin, mik­si joku haluai­si estää hen­ki­löä pää­se­mäs­tä hake­maan tur­va­paik­kaa edul­li­ses­ti ja tur­val­li­ses­ti (kuten sopi­mal­la, että Venä­jän raja­vi­ran­omai­set eivät pääs­tä vii­su­mit­ta Suo­men rajal­le). Mik­si hake­mi­sen tuli­si olla kal­lis­ta tai vaarallista?

        Sik­si kos­ka väes­tö­rä­jäh­dyk­ses­tä kär­si­vis­sä kehi­tys­mais­sa on mil­joo­nit­tain ihmi­siä jot­ka ovat poten­ti­aa­li­ses­ti kiin­nos­tu­nei­ta vau­raa­seen Suo­meen muut­ta­mi­ses­ta, mikä­li muut­to onnis­tuu tar­peek­si yksin­ker­tai­ses­ti, hal­val­la ja tur­val­li­ses­ti. Mitä hel­pom­mak­si tur­va­pai­kan­ha­ku teh­dään, sitä useam­pi heis­tä jät­tää Suo­meen tur­va­paik­ka­ha­ke­muk­sen jot­ta voi­si saa­da tääl­tä oleskeluluvan.

        Tuli­joi­den mää­rä taas mää­rit­tää Suo­men tule­vai­suu­den demo­gra­fian ja sitä kaut­ta yhteis­kun­nan raken­teen. Mitä enem­män Suo­mes­sa asuu esi­mer­kik­si afrik­ka­lai­sia ja aasia­lai­sia, sitä enem­män Suo­mi saa näi­den ihmis­ten läh­tö­mai­den yhteis­kun­tien piir­tei­tä. Useim­pia läh­tö­mai­ta domi­noi­vat voi­mak­kaan kon­ser­va­tii­vi­set ja uskon­nol­li­set arvot, syvä köy­hyys ja erit­täin mata­la tek­no­lo­gi­nen kehitystaso.

      2. TSH: Sik­si kos­ka väes­tö­rä­jäh­dyk­ses­tä kär­si­vis­sä kehi­tys­mais­sa on mil­joo­nit­tain ihmi­siä jot­ka ovat poten­ti­aa­li­ses­ti kiin­nos­tu­nei­ta vau­raa­seen Suo­meen muut­ta­mi­ses­ta, mikä­li muut­to onnis­tuu tar­peek­si yksin­ker­tai­ses­ti, hal­val­la ja tur­val­li­ses­ti. Mitä hel­pom­mak­si tur­va­pai­kan­ha­ku teh­dään, sitä useam­pi heis­tä jät­tää Suo­meen tur­va­paik­ka­ha­ke­muk­sen jot­ta voi­si saa­da tääl­tä oleskeluluvan. 

        Se, että tur­va­paik­ka­ha­ke­mus on help­po jät­tää, on eria asia kuin se, että oles­ke­lu­lu­pa on niin help­po saa­da. Oles­ke­lu­lu­pa­han on tar­koi­tus antaa vain tur­va­paik­kaa tarvitsevalle. 

        Mie­les­tä­ni oli­si joh­don­mu­kais­ta, että Suo­mi joko 1) mah­dol­lis­taa edul­li­sen ja vaa­rat­to­man tur­va­pai­kan hake­mi­sen tai 2) ei mah­dol­lis­ta jokai­sel­le tur­va­pai­kan hake­mis­ta ensin­kään. Esi­mer­kik­si Venä­jän kans­sa teh­ty sopi­mus sii­tä, että Venä­jän viran­omai­set eivät pääs­tä ihmi­siä Suo­men rajal­le jät­tä­mään tur­va­paik­ka­ha­ke­mus­ta, on esi­merk­ki epä­joh­don­mu­kai­suu­des­ta. Kos­ka se on epä­joh­don­nu­mais­ta, sen täy­tyy olla poh­jim­mil­taan vää­rin. Kos­ka se on vää­rin, on pon­nis­tel­ta­va asian oikaisemiseksi.

      3. Aika aja­tel­la: Se, että tur­va­paik­ka­ha­ke­mus on help­po jät­tää, on eria asia kuin se, että oles­ke­lu­lu­pa on niin help­po saa­da. Oles­ke­lu­lu­pa­han on tar­koi­tus antaa vain tur­va­paik­kaa tarvitsevalle. 

        Mie­les­tä­ni oli­si joh­don­mu­kais­ta, että Suo­mi joko 1) mah­dol­lis­taa edul­li­sen ja vaa­rat­to­man tur­va­pai­kan hake­mi­sen tai 2) ei mah­dol­lis­ta jokai­sel­le tur­va­pai­kan hake­mis­ta ensinkään.Esimerkiksi Venä­jän kans­sa teh­ty sopi­mus sii­tä, että Venä­jän viran­omai­set eivät pääs­tä ihmi­siä Suo­men rajal­le jät­tä­mään tur­va­paik­ka­ha­ke­mus­ta, on esi­merk­ki epä­joh­don­mu­kai­suu­des­ta. Kos­ka se on epä­joh­don­nu­mais­ta, sen täy­tyy olla poh­jim­mil­taan vää­rin. Kos­ka se on vää­rin, on pon­nis­tel­ta­va asian oikaisemiseksi.

        Oles­ke­lu­lu­pa on toki tar­koi­tus antaa vain tur­va­paik­kaa tar­vit­se­val­le. Mut­ta todel­li­suu­des­sa on ääret­tö­män vai­kea teh­dä sel­lais­ta tur­va­paik­ka­tut­kin­taa joka edes koh­tuu­del­la pys­tyy pal­jas­ta­maan sen, kuka haki­jois­ta valeh­te­lee tur­va­pai­kan tar­pees­taan ja kuka ei. Jos tapah­tu­mis­ta, hen­ki­löl­li­syyk­sis­tä ja vas­taa­vis­ta ale­taan vaa­tia luo­tet­ta­vat todis­teet samaan tapaan kuin mitä vaik­ka­pa oikeus­is­tui­mis­sa rikos­ta­pauk­sia käsi­tel­les­sä vaa­di­taan, niin pois kar­siu­tuu moni oikeas­ti vai­non vaa­ras­sa ole­va yksin­ker­tai­ses­ti sen takia, että luo­tet­ta­vien todis­tei­den han­kin­ta ei hänel­tä onnis­tu. Toi­saal­ta jos pitä­viä todis­tei­ta ei vaa­di­ta niin hui­jaus tur­va­paik­ka­tut­kin­nas­sa muut­tuu hel­pok­si. Ja hui­jaus­ta yrit­tä­viä hen­ki­löi­tä­hän riit­tää, kos­ka hyväk­sy­tyn tur­va­paik­ka­ha­ke­muk­sen muka­na tulee halut­tu oles­ke­lu­lu­pa rik­kaa­seen länsimaahan.

        Toi­saal­ta vaik­ka tur­va­paik­ka­ha­ke­mus hylät­täi­siin, niin hen­ki­löä ei sil­ti usein pys­ty­tä pois­ta­maan maas­ta. Esi­mer­kik­si kos­ka hänen koti­maan­sa ei halua ottaa hän­tä vas­taan tai kos­ka ei vält­tä­mät­tä edes var­muu­del­la tie­de­tä, min­kä maan kan­sa­lai­nen hän on (kos­ka tur­va­paik­kaa voi hakea myös hen­ki­lö jol­la ei ole mitään hen­ki­löl­li­syys­pa­pe­rei­ta tai aina­kaan luo­tet­ta­via sellaisia).

  33. Kir­joi­tus on taas PS:aa puo­lu­ee­na ja hei­dän äänes­tä­jä­kun­taan­sa tar­peet­to­mas­ti vähät­te­le­vä ja jopa halveeraava.

    Kui­ten­kin PS:n joh­ta­ja­na on toh­to­ri Halla-aho. 

    Eikö sii­hen näh­den ole hiu­kan noloa, että tie­de­puo­lu­ee­na itse­ään pitä­vät vih­reät jou­tu­vat tyy­ty­mään yli­op­pi­las Haa­vis­toon, jon­ka kor­kein aka­tee­mi­nen meriit­ti tai­si, taan­noin esiin kai­va­tun opin­to­re­kis­te­riot­teen mukaan, olla alim­mal­la 1- arvo­sa­nal­la suo­ri­tet­tu vttdk:n mat­rii­si­las­ken­nan kurs­si, jon­ka rimaa hipoen hyväk­syi muu­an tilas­to­tie­teen assis­tent­ti Soininvaara :)?

    1. Ter­je:
      Kir­joi­tus on taas PS:aa puo­lu­ee­na ja hei­dän äänes­tä­jä­kun­taan­sa tar­peet­to­mas­ti vähät­te­le­vä ja jopa halveeraava.

      Kui­ten­kin PS:n joh­ta­ja­na on toh­to­ri Halla-aho. 

      Eikö sii­hen näh­den ole hiu­kan noloa, että tie­de­puo­lu­ee­na itse­ään pitä­vät vih­reät jou­tu­vat tyy­ty­mään yli­op­pi­las Haa­vis­toon, jon­ka kor­kein aka­tee­mi­nen meriit­ti tai­si, taan­noin esiin kai­va­tun opin­to­re­kis­te­riot­teen mukaan, olla alim­mal­la 1- arvo­sa­nal­la suo­ri­tet­tu vttdk:n mat­rii­si­las­ken­nan kurs­si, jon­ka rimaa hipoen hyväk­syi muu­an tilas­to­tie­teen assis­tent­ti Soininvaara :)?

      Samaa miel­tä, hai­keas­ti. Hal­la-ahon PS on eri­lai­nen puo­lue kuin Soi­nin PS. Soi­nin PS taas oli hie­man eri puo­lue kuin Sini­set. Nyky PS, eli Hal­la-ahon 2019 vaa­lei­hin lin­jaa­ma Perus­suo­ma­lai­set naut­ti kan­san­suo­sio­ta minun mie­les­tä­ni hyvis­tä syis­tä; fak­to­ja, logiik­kaa, talous­ku­ria, isän­maan arvo­ja, rea­lis­mia ja kovia arvo­ja, sanan­va­paut­ta, epä­am­mat­ti­lais­po­lii­tik­ko­ja, suh­tees­sa isoi­hin puo­luei­siin alhai­sek­si näyt­täy­ty­vä kor­rup­tio­as­te, maa­lais­jär­ki oma­toi­mi­ses­sa ilmas­to­kun­nian­hi­mos­sa — mut­ta jos­tain syys­tä, ilmei­ses­ti his­to­rial­li­sen ja ideo­lo­gi­sen pai­no­las­tin­sa takia, sen kan­na­tuk­sel­le täy­tyy denia­lis­ti­ses­ti kek­siä vaih­toeh­toi­sia, huo­no­ja syi­tä; rasis­mi, sosi­aa­li­nen syr­jäy­ty­mi­nen, taka­pa­jui­suus, köy­hyys, iden­ti­teet­ti­har­hai­lu ja itsen­sä etsin­tä, sul­keu­tu­nut ajat­te­lu, evo­lu­ti­vii­ses­ti enem­män nean­der­taa­li­nen kuin sapiens. HS ja Yle toi­mit­ta­ja­kun­ta, kes­kus­te­lu­vai­kut­ta­jat sekä osit­tain Soi­nin­vaa­ra mie­les­tä­ni lähes­tyy vähät­te­le­väs­tä kul­mas­ta ilmiö­tä, jär­ky­tyk­ses­tä tai pelos­ta. Tämä näkyy kir­joi­tuk­sis­sa, tavois­sa kir­joit­taa ja koos­taa artik­ke­lei­ta ja jut­tu­ja ilmiön ympä­ril­tä ja niin edel­leen. Tul­kin­ta­ni mukaan suu­rim­mat kau­pal­li­set mediat ja YLE koko­nai­suu­te­na on aloit­ta­nut — ja parai­kaan toi­mii pyr­ki­myk­ses­sä joh­don­mu­kai­ses­ti aktii­vi­ses­sa ase­mas­sa nyt Euro­vaa­leis­sa mini­moi­dak­seen PS menes­tyk­sen niis­sä. Tämä pahoit­taa miel­tä­ni kos­ka kysees­sä on näh­däk­se­ni mani­pu­laa­tio val­ta-ase­mas­sa ja epä­luot­ta­mus ja jar­ru demo­kra­ti­aa vas­taan. Median puo­lu­eet­to­muus­vaa­ti­mus on kai jo van­hen­tu­nut ja koh­tuu­ton aja­tus — sil­ti asia har­mit­taa. Kysy­mys, voi­ko demo­kra­tian antaa edes toteut­taa rau­has­sa itse­ään, vai täy­tyy­kö sitä vas­tuul­li­sen val­lan­käy­tön ideo­lo­gian mukaan kai­dal­le tiel­le ohja­ta, syn­nyt­tää kysy­myk­sen, mikä oli­si sit­ten täl­lais­ta demo­kra­ti­aa parem­pi tapa. Ilmei­ses­ti näen­näis­de­mo­kra­tia on sit­ten se ulti­maat­ti­nen, ja hie­man parem­pi tapa.

      Demo­kra­tias­sa täy­tyi­si muis­taa ettei kaik­ki kyke­ne soke­aan uskoon, toi­voon ja idea­lis­miin. Itse mie­lel­lä­ni ajai­sin poli­tiik­kaa, joka insen­ti­vi­soi ihmi­sen (läh­tö­koh­tai­ses­ti omaa etu­aan tavoit­te­le­va Soti­va Eläin kuten Osmon uusim­mas­sa kuva­taan) toi­mi­maan yhteis­kun­nan hyväk­si ja ei jätä auk­ko­ja jär­jes­tel­mään jois­ta sit­ten ihmi­nen (edel­leen läh­tö­koh­tai­ses­ti se omaa etu­aan tavoit­te­le­va Soti­va Eläin) pys­tyy pujah­ta­maan muka­vaan elä­mään kiin­ni osal­lis­tu­mat­ta itse yhteis­kun­nan kus­tan­nuk­siin. Myös se aja­tus, että val­tion vyö­tä kiris­te­tään reso­noi, kos­ka Suo­mel­la on sii­hen varaa. Olem­me loput­to­miin hem­mo­tel­tu kan­sa kun ver­tail­laan nyky­ti­laam­me mui­den kan­so­jen nyky­ti­laan (lukuu­not­ta­mat­ta yli­jää­mäi­siä luon­non­va­ra­val­tioi­ta kuten Sau­di-Ara­bia tai Nor­ja), sen lisäk­si aika­ja­nal­la taak­se­päin huo­ma­taan, että olem­me olleet tuot­toi­sim­mil­lam­me niu­kan val­tion aika­na, kun todel­li­suus on vaa­ti­nut kan­san kek­se­liäi­syy­den täy­den poten­ti­aa­lin kukois­taak­seen. Val­tion pitäi­si mie­les­tä­ni olla niuk­ka, jot­ta ihmi­set ja yhteis­kun­ta ympä­ril­lä insen­ti­vi­soi­tui­si­vat kehit­ty­mään ihmi­si­nä ja kukois­ta­maan itse­näi­ses­ti. Hei­koim­mis­ta ja van­huk­sis­ta ja tur­val­li­suu­des­ta ja kou­lu­tuk­ses­ta huo­leh­ti­mi­seen jää kyl­lä rahaa, kun yhteis­kun­nan lukui­sat teh­tä­vät ja val­tion byro­kra­tia prio­ri­soi­daan uudelleen. 

      Täl­lai­nen ket­te­rä yhteis­kun­ta on jo ole­mas­sa, ete­lä-naa­pu­ris­sam­me, heil­lä menee todel­la lujaa. Jos Suo­mi yhteis­kun­ta­na herää lais­kuu­des­taan ja etuoi­keu­tet­tu hem­mo­tel­tu iso­ve­li avai­si sil­mät ja kyse­li­si miten ahke­ral­la pik­ku­vel­jel­lä menee, niin voi­sim­me saa­da arvo­kas­ta, fak­ta ja evi­dens­si­poh­jais­ta ymmär­rys­tä sii­tä, miten mekin voi­sim­me yhteis­kun­tam­me jär­jes­tää vah­vaan etu­ke­noa­sen­toon, kuten tuo ahke­ra pik­ku­ve­li on sisuk­kaas­ti teh­nyt. Yhteis­kun­nal­le on mie­les­tä­ni pal­jon tär­keäm­pää aset­tua kehi­tyk­sel­le, kuin kysy­mys sii­tä, miten aikai­sem­pi saa­vu­tet­tu kak­ku jae­taan. Kii­nas­ta ja Viros­ta, var­sin­kin nii­den kehit­ty­vis­tä seu­duis­ta kuten Tal­lin­na ja Shang­hai, nii­den tavas­ta saa­da sijoit­ta­jia IT ja tek­no­lo­gia-alal­le, kan­nat­taa ottaa pikai­ses­ti oppia. Ruot­sin Mal­mö, Göte­borg, Tuk­hol­man lähiöt — sekä vaik­ka­pa Yhdys­val­to­jen voi­ma­kas vasen-oikea kah­tia­ja­koi­suus kan­sa­na voi­si­vat olla esi­merk­ke­jä sii­tä miten vau­raas­sa maas­sa kehi­tys voi myös men­nä kysee­na­lai­seen suuntaan.

    2. Auts. — Vih­reät mene­vät puh­taas­ti tun­ne­puo­li edel­lä, toki sekaan hei­tel­lään vali­koi­tu­ja fak­to­ja sil­loin kun nii­tä löy­tyy. Enkä nyt väi­tä mui­den puo­luei­den ole­van täs­sä juu­ri­kaan parem­pia. Älyl­li­nen epä­re­hel­li­syys on ehkä vah­vim­min kaik­kia puo­luei­ta yhdis­tä­vä teki­jä.. prkl.

  34. Kokoo­mus­han täs­sä on aika tuka­las­sa tilan­tees­sa. Hal­lan PS edus­taa arvoil­taan sitä, mitä kokoo­mus oli vie­lä vii­me vuo­si­tu­han­te­na. Kun kokoo­mus alkaa toteut­ta­maan vasem­mis­to­lais­ta poli­tiik­kaa, niin voi olla suo­sio aika vähe­ne­vää. Seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa kokoo­muk­sen kan­na­tus voi olla kym­me­nen pro­sen­tin luokkaa.

    Tai­taa­pa olla, että kokoo­mus kuo­lee pois.

    1. Sekoo­mus on voi­nut aika huo­let­ta pus­kea poliit­ti­sen kes­kus­tan yli koh­ti vasem­mis­toa, kos­ka oikeal­la ei ole ollut vaka­vas­ti otet­ta­vaa haas­ta­jaa. Tilan­ne on tain­nut jat­kua jo niin pit­kään, että epäi­lyt­tää onko kukaan puo­lue­toi­mis­tos­sa edes miet­ti­nyt Suun­ni­tel­ma B:tä sil­le varal­le, että oikea lai­ta alkaa tosis­saan vuotamaan.

      Tie­tys­ti viher­va­sem­mis­to­lai­suu­des­ta on voi­nut puo­lue­joh­dos­sa ja ‑koneis­tos­sa tul­la niin vah­vas­ti uusi val­lit­se­va nor­mi, ettei kukaan enää muis­ta, että kysees­sä oli ryös­tö­ret­ki dema­rei­den ja vih­rei­den äänestäjäjoukkoon?

      Jos Sekoo­mus haluai­si huo­ku­tel­la oikeas­ta lai­das­ta karan­neet äänes­tä­jät takai­sin, niin puo­lue­joh­ta­jak­si pitäi­si vaih­taa Lepo­mä­ki — ja uuden ympä­ris­tö- ja ilmas­to-ohjel­man laa­ti­jak­si pitäi­si istut­taa Eija-Riit­ta Kor­ho­la. Vii­mei­set­kin Teh­taan­ka­dul­la juos­seet suo­met­tu­mi­sen jään­teet (oppi­poi­ki­neen) pitäi­si työn­tää eläk­keel­le Iles­tä läh­tien — ja ph-Pie­ti­käi­sel­le pitäi­si kek­siä joku EU-vir­ka, jos­sa ei voi­si enää enem­pää sot­kea asioita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.