Lihan liiallinen kulutus on sekä epäterveellistä että ilmaston kannalta tuhoisaa. Erityisen ikävää ilmaston kannalta ovat märehtijät. Julkisuudessa on vaadittu lihan kulutuksen verottamista. Ensimmäisenä askeleena riittäisi, että sen tuki laskettaisiin muun maataloustuen tasolle.
Peltoviljelyä tuetaan EU:ssa lähinnä hehtaaritukena. Jos peltokasvi syötetään ihmisen sijasta eläimelle, sitä tuetaan lisää. Lopettakaamme tämä ja todetkaamme, että lihan tuotantotueksi riittää nykyinen rehuntuotannon hehtaarituki.
Jotta tämä ei innostaisi raivaamaan sademetsiä pihvikarjan kasvattamiseksi esimerkiksi Brasiliassa, nostettakoon lihan tulleja EU:ssa määrällä, joka vastaa eläintenpidon tukien vähenemistä. Jos on oikein syrjiä lihan tuotantoa omaa tuotantoa subventoimalla, ei voi olla vähemmän väärin syrjiä sitä vastaavankokoisilla tulleilla.
Seuraavana askeleena voisi olla lihan tuotannon verottaminen, koska tämänkin jälkeen lihana syötyä ruokaa tuetaan kilokaloria kohden enemmän kuin muuta ruokaa, tarvitaanhan lihakilon tuottamiseen monta kiloa rahua. Se on sitten seuraavan vaaliohjelman aihe.
Olen tulllut siihen tulokseen, että mistään tuesta ei ikinä päästä eroon. Aivan erityisesti maataloustuen maksaminen ei lopu koskaan. Tuista luopuminen aiheuttaa niin suuren vastarinnan ja maataloudessa on helppo pelata hellyyttävillä mielikuvilla.
Ninipä pitää turvautua vippaskonsteihin. Irroitetaan tuki tuotannosta ja maksetaan sitä nykyisille tuensaajille henkilökohtaisesti maailman tappiin saakka, vaikka eivät tekisi mitään. Mutta ei kenellekään muulle. Kun könttatuki ei enää riippuisi tuotannosta, tuoantomuodot alkaisivat muuttumaat. Lisäksi tukien saajia ei tulisi enää lisää ja entiset pikkuhiljaa eläköityisivät pois.
Uusi Seelanti on onnistunut luopumaan suuresta osasta maataloustukiaan.
Lähempää löytyy kansallisista tuista luopunut Ruotsi, mutta kun Suomessa ei ole saatu mitään aikaan 20v aikana, niin tosiasiat on tunnustettava.
Globaalilla tasolla meillä ei ole merkittäviä ruokavarastoja, joilla voidaan tasata sadon vaihteluita. Tasaaminen valtioiden kesken tarkoittaa käytännössä sitä, että otetaan yhdeltä ja annetaan toiselle; pidetään yksi kylläisenä ja annetaan toisen nääntyä nälkään. Eli globaalisti: se mikä tuotetaan myös syödään saman vuoden aikana.
Jos eteen sattuu, niin kuin väistämättä joskus tulee käymään, sellaisia vuosia, jolloin kärsimme globaalista kadosta, elintarvikkeiden tuotantomäärien “romahtamisesta”, on seurauksena nälänhätä.
— Ellei meillä sitten ole lihantuotantoa.
Lihan tuottaminen vaatii “ylimääräisen” peltoalan pitämistä viljelykunnossa. Elintarvikekatastrofin kohdatessa on lihakarja ensimmäinen ja välitön vastaus ruuan tuotantoon: teurastamalla lehmä, saadaan lihasta ravintoa. Tästä on seurauksena lihantuotannon väheneminen. Se taas vapauttaa peltoalaa rehutuotannosta “ihmisviljan” kasvattamiseen. Tämä on toinen seurannaisvaikutus.
Jos ruokatalous perustuu yksipuolisesti paimentolaiselämään eli ravinto koostuu lähes pelkästään lihasta ja meillä ei ole pakastuskapasiteettia käytettävissä, on katovuosiin varauduttava uhraamalla lihaa jumalille. Eli nykykielellä sanottuna: ylituotantoon. Ylituotanto on varautumista pahan päivän varalle: kun katovuosi yllättää niin silloin jumalille ei uhrata “aivan yhtä paljon” kuin hyvinä vuosina. Liha syödään itse.
Tämä liha tuo ruokaturvaa argumentti on pätevä. Nyt peltoalasta 70 % rehun tuotannossa. 30 % riittäisi.
Eikö viljankin pitäisi säilyä siiloissa vuosia?
Jep, ja paremmin ne kasvisproteiinitkin säilytystä kestävät„ mitä sellainen tuoretuote kuin liha.
On hyvin kummallista ottaa yksittäinen hiilidioksidin päästökohde näin kovan erityishuomion kohteeksi. Jotta tässä olisi järkeä, pitäisi lihantuotannon hiilidioksidipäästöjen olla hyvin merkittävät, jolloin etuna on se, että tekemällä pieni muutos saadaan suuri vaikutus aikaan.
Parempi olisi verottaa hiilidioksidipäästöjä ja ehdotettuja lihatulleja vastaavat tullit kaikille tuotteille, joiden tuottamisessa on päästetty hiilidioksidia, josta ei ole maksettu veroa. Ehkä paras on kuitenkin hyvän pahin vihollinen, joten ehdotetullakin tavalla voi puolestani edetä alkuun.
Liha-alan lobbarin, HK-lihan mukaan lihantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa “vain” kuusi prosenttia kokonaispäästöistä https://www.hk.fi/vastuullisuus/ymparistovastuu/suomen-erityispiirteet-lihantuotannon-ymparistovaikutuksissa/. Muualle ne ovaty tämän mukaan olennaisesti suuremmat. Kun henkiklöautojen osuus on 9 %, ei lihanosuus mitenkään vähäinenb ole, varsinkin kun se on siis epäterveellistä suurina määrinä syötynä. Koska tässä oli mukana vain kotimainen liha ja Syoimnessa syödystä lihasta huomattava osa on tuontilihaa .- joka on siis huomattavasti suuripäästöisempää — lihavero on perusteltu. Mutta tässähän en ehdattanut edews likhan verottamista, vaan sen tukemisen vähentämistä.
Miksi lihan syöntiä ylipäänsä pitäisi tukea?
Oliko tarkoitus lytätä samalla myös kotimainen luomuviljely? Se kun tunnetusti käyttää lannoitteena varsinkin karjanlantaa, jota ei ole yleensä saatavilla ilman karjaa. Ideana on ravinteiden kierrätys eikä tuotannon maksimointi. Teolliset keinolannoitteet eivät ole erityisen ympäristöystävällinen vaihtoehto mutta tietysti ainoa mahdollinen siinä vaiheessa, kun luonnonlannoitteista on erilaisilla pakkokeinoilla tehty mahdottomia.
Tämä tekeekin “vegaanisesta luomuruoasta” mielenkiintoisen käsitteen. Mutta ehkä tässäkin piilee joku syvempi viisaus, joka ei heti näy päälle. Samoin kuin “vegaanisissa ylioppilaslakeissa”, joita hankki itselleen viimeksi kalliolainen hipsterilukio. Ratkaisuhan oli kerrassaan nerokas: lakin nahkainen hikinauha oli korvattu “vegaanisella” muovinauhalla. Kaikkihan me tiedämme, kuinka hieno vastaus tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin muovi on.
En ehdottanut karjatalouden lopettamista vaan sen subventioiden vähentämistä.
Tämä toimisi myös tekemällä lannoitetta viemärivesilietteestä.
Jos en nyt aivan väärässä ole, niin EU onkin siirtänyt lihan tuet hehtaareista maksettaviksi. Suomessa kansallisesti kyllä maksetaan lisäksi lihaeläimistä. Eli tuo kaavailemasi tulliraja pitäisikin laittaa Suomen rajalle. Tämä kohta vaaliohjelmasta taitaakin koskea vain EU-vaaleja, sillä se ei ole millään muotoa Suomen päätäntävallassa.
Jos EU on lopettanut tuotantoeläntuet, miksi se määrää eläimety merkittäväksi korviin lävistetyillä tunnistimilla. Niitä on kaikkialla Euroopassa.
Korvamerkit on pakollisia ns. täydentävien ehtojen mukaan eli mitään tukia ei saa, jos ne ei ole kunnossa. Samoin merkittömiä eläimiä ei saa laittaa myyntiin, vaan ne pitää toimittaa tuhottavaksi. Viranomaisilla pitää olla joka hetki tiedossa, missä kukin eläin tietyllä hetkellä on. Niitä valvotaan siis paljon tarkemmin kuin esim. ihmisten liikkumista. Eläintautien hallintahan siinä on perusteena.
Tarkistin nuo teuraseläintuet. Kyllä niissä on vielä pieni EU-osuus mukana. Ne maksetaan rekistereiden perusteella, joten niitä ei tarvitse erikseen hakea joka eläimeltä kuten aikaisemmin. Tämän siis voisi periaatteessa siirtää rajasuojan avulla lihan hintaan, mikäli se vain olisi WTO:n sääntöjen mukaan mahdollista.
O.S:“Lihan liiallinen kulutus on sekä epäterveellistä että ilmaston kannalta tuhoisaa. ”
Samaa mieltä, lihan tuotantoa ja kulutusta pitäisi vähentää ulkomailla . Suomalaiset syövät vähän lihaa verrattuna muiden maiden asukkaisiin. Tanska 107 ja Suomi 78 kg /hlö.
https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-euroopassa.html
Ulkomailla lihakarjan kasvatus tuottaa suuren vesi ja hiilijalanjäljen, Suomessa ei. Muualla kasvatus perustuu soijaan ja meillä nurmiviljelyyn. Nurmi sitoo hiiltä ilmasta ja siirtää sen maan alle runsaaseen juuristoon. Maanpäällinen osa estää valumia vesistöön ja juuret sitovat vettä itseensä kasvua varten.
Soijaviljelmien laajeneminen on lisäksi vaarantanut uhanalaisten lajien säilymistä, saastuttanut maaperää ja vesistöjä, tehnyt maasta viljelykseen kelpaamatonta sekä lisännyt met-säpaloja. Uusien soijaviljelmien tieltä on raivattu etenkin Amazonin sademetsää, Cerrado- ja Cha-co-savanneja sekä viimeisiä Atlantin rannikkosademetsiä.
https://wwf.fi/mediabank/1030.pdf
Vanhukset ja lapset potevat proteiinivajausta. Kummatkaan näistä ihmisryhmistä ei ole hanakoita kasvissyöjiä. Niitä pitäisi lisäksi syödä erittäin paljon täyttääkseen proteiinin ja raudan tarpeen.
Lihassa on luonnostaan lähes kaikki ravintoaineet, joita ihminen tarvitsee: energiaa, rasvaa, laadukasta proteiinia, B‑ryhmän vitamiineja sekä rautaa, sinkkiä ja muita tärkeitä kivennäisaineita. Lihaan ei tarvitse lisätä mitään.
Vegaanin täytyy lisätä ruokavalioonsa synteettisiä valmisteita. Tällaisia kriittisiä ravintoaineita ovat B12-vitamiini, D‑vitamiini, jodi, kalsium, rauta ja sinkki. Vegaaneille suositellaan ravintolisänä käytettäväksi B12-vitamiinia, D‑vitamiinia ja jodia (1). Muiden ravintolisien tarve on syytä arvioida erikseen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Ei voi kuvitella tällaista konseptia laitosruokailuun, kouluihin ja hoivakoteihin.
Joten eiköhän O.S, vaaliohjelman keihäänkärki ole perinjuurin ruosteinen ja siksi käyttökelvoton.
En esittänyt lihan syönnin kieltämistä tai lopettamista, vaan sen ylenmääräisen subventoinnin vähentämistä. Lihalla ei ole sellaisia ravintohyötyjä, joita ei saataisi täysimääräisesti syömällä alle 30 kg lihaa vuodessa.
Mihin tutkimukseen tuo väite perustuu ? Onko siinä eritelty vanhusten ja lasten ravintoaineiden tarve ?
Kuntaliitoskuntalainen:“Eurovaaliehdokas voi luvata muuttaa EU-maatalouspolitiikkaa vähemmän lihantuotantoa tukevaksi.”
Juuri näin, ja miten väliamerikkalainen teholihantuotanto suhteutuu tähän yksipuoliseen “aseistariisuntaan” ? Hormooni-antibiootti-soijatuotettu liha valtaa maailmanmarkkinat.
Lihan vesijalanjälki on suurin siellä, missä vedestä on pulaa. Vaikka Suomessa ei vedestä olekaan pulaa, tämä säästö(kasvissyönti) voisi helpottaa vesipulaa alueilla, joilta Suomeen tuodaan ruokaa. Kulutamme paljon vettä alueilla, joilla sitä on niukasti”, sanoo Aalto-yliopiston tutkija Mika Jalava.
Rajoittunut analyysi: suomalaisten pitää tehostaa ruuan vientiä ja vähentää tuontia. Ruuan hankintakipailutukset pitää rakentaa lähiruokaperiaatteelle ja suomalaisen korkean tason eläin‑, ympäristö- ja tuottajahygieniaa vastaavalle vaatimustasolle. Jälkimmäinen tarkoittaa riistotyövoiman käyttöä esim. Välimerenmaissa.
Lähiruokaperiaate ja vientiin panostaminen kuulostavat kyllä hullunkuriselta strategiayhdistelmältä.
Jos tavoitteena on laskea uusien peltojen raivaamisen tarvetta niin kuinka se sopii yksiin Vihreiden tavoitteleman biopolttoaineiden käytön lisäämisen kanssa? Onko jotenkin parempi syöttää vilja diesel-moottorille kuin lehmälle?
Yksi suurimmista peltopinta-alan lisääjistä on luomu-ismi. Tehoton viljelytapa vaatii satotonnia kohden huomattavasti enemmän peltoalaa.
Vaaliteema kirjoitusten 1. osassa kerroit ettet erittele onko ideat kohdistettu eduskunta- vai europarlamenttivaaleihin.
Parempaa maailmaa pitää ehdokkaan luvata tavoitella. Mutta kuten on nähty niin esim Sote kehitysideoiden pitäisi olla perustuslain mukaisia. Tai sitten lupauksen yhteydessä pitää muistuttaa Sote kehitysidean edellyttävän perustuslain muuttamista.
Miten tämä lihan tuottamiseen liittyy?
Suomi kuuluu EUhun. Suomessa noudatetaan EU-maatalouspolitiikkaa.
Eurovaaliehdokas voi luvata muuttaa EU-maatalouspolitiikkaa vähemmän lihantuotantoa tukevaksi.
Helpompi ja realistisempi tie olisi kuitenkin luvata toimia Suomen EU eron tai perustuslain muuttamisen puolesta.
Yksikään suomalaisviljelijä ei rakasta EUta, mutta se tuntuu varsin turvalliselta, kun uhkana voi olla vihervasemmistolainen hallitus.
Lietteen raskasmetallipitoisuudet rajoittavat käyttöä pelloilla, joissa tarkoitus tuottaa elintarvikkeita.
Osa pelloista voitaisiin “uhrata” yhdyskuntajätelietteen sijoitukseen ja kasvattaa vain energiatuotantoon jalostettavia kasveja.
O.S:“Ensimmäisenä askeleena riittäisi, että sen tuki laskettaisiin muun maataloustuen tasolle.”
En tunne tarkasti eläintilojen viljelykorvausten määrää, mutta taulukkotarkastelun perusteella näyttäisi eläintilan kuittaavan hehtaarikohtaista korvausta n. 50 euroa enemmän kuin kasvinviljelytila. Mistä korvausmuodosta olisit valmis luopumaan ? Olisiko se eläinten hyvinvointikorvaus, sikojen ulkotarhauksen aitojen rakentamisavustus vai jokin muu. Esim. sikojen ulkotarahaukseen on rakennettava massiiviset aidat afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi.
O.S:n ehdottama korvausten leikkaus johtaisi viljelyn kannattamattomuuteen , koska puuttuvaa rahaa ei voi saada markkinoilta hintojen korotuksella. Halvempi ja huonompi ulkomainen liha työntyisi Suomeen ja paikkaisi kotimaisen vajeen. Näin on käynyt Ruotsissa ja he ovatkin lihaskandaalien armolla pahemmin kuin me suomalaiset.
“Jos suomalainen maksaisi kymmenisen senttiä enemmän sianlihakilosta, niin maataloustukia ei tarvittaisi. Sianlihan tuottajahinta ei kata edes kaikkia kustannuksia tällä hetkellä.” (MaaseutuMedia)
Syltty:“Lähiruokaperiaate ja vientiin panostaminen kuulostavat kyllä hullunkuriselta strategiayhdistelmältä.”
Miten niin ? Ne ovat toisiaan täydentäviä , ja ruokaa voidaan tuottaa entistä suurempia määriä. Suuremmissa yksiköissä viljely tulee halvemmaksi ja tuottaja saa oikeudenmukaisemman siivun markkinoilta. Vienti takaa sen, että kotimaassa ei tule hintaa laskevaa ylitarjontaa. Lähellä tuotettu ruoka sisältää vähemmän säilyvyyttä parantavia aineita, kylmäketjut ja rahdit lyhenevät , mikä on ekologisempaa. Ainoa rajoite tulee lentorahdeista, on pysyttäydyttävä laiva — ja junakuljetuksissa EU:n alueella . Nythän meille avautuvat Euroopan markkinat aivan uudella volyymilla kun Peter Westerbackan Hki — Tallinna-tunneli valmistuu.
Kiskot tuovat valitettavasti meillekin päin, mutta meidän on suojauduttava halpatunnilta. On vaadittava samoilla perusteilla tuotettuja elintarvikkeita kuin kotimainen tuotanto. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ei sitä kategorisesti takaa.
Ruoka saa mielellään maksaa hyvinkin nykyisen verran. Ruokaan menee kotitalouksilla vain n 12 % elinkustannuksista. Lomamatkoihin, viihde-elektroniikkaan ja muuhun turhaan menee aivan liian paljon rahaa. Maapallo ei kestä nykyistä kulutustasoa. Sen sijaan yksinkertaisempi elämäntapa lähiruokineen on ilmastonmuutoksen paras vastustaja.
Ortodoksikirkossa on useita paastoja. Joka keskiviikko ja perjantai syödään vegaanisesti. Samoin 60 pv ennen pääsiäistä. 60 pv joulupaaston aikana saa syödä myös kalaa. Alkukesän apostolien paasto ja elokuun Herran Äidin paasto kestävät 15 pv. Liharuoattomia paastopäiviä on siis melkein puolet vuodesta. Vaikka paasto on merkitykseltään hengellinen se on myös hyvä dieetti. Diabetekseni etc helpottivat, kun käännyin ateistista ortodoksiksi. Ja liha maistuu hyvin juhlaruokana!
Tuista voidaan luopua sitten, kun on otettavissa käyttöön vaihtoehtoiset keinot
a) Suomen elintarviketuotannon ylläpitämiseen,
b) kyseisten elinkeinonharjoittajien työllistämiseen vähintään yhtä tuottaviin töihin ja
c) maaseudun pitämiseen elinvoimaisena.
Koska meillä on jo päästökauppajärjestelmä, verojen sijaan kasvihuonekaasujen tuottajat (kuten karjan kasvattajat) on pakotettava ostamaan päästöoikeuksia. Hiilinielut ja muut kasvihuonekaasujen sitojat on otettava mukaan päästökauppaan. Päästöoikeudet on ripeällä aikataululla pudotettava vastaamaan kaupan piiriin tuotuja nieluja. Päästökaupan ulkopuolisiin maihin on kohdistettava tuontitullit kompensoimaan tuotannon kallistumista EU-maissa, plus terve protektionistinen lisä päälle.
Karjankasvattajalla on yleensä myös peltoa, joka voi olla hiilinielu. Mikä osuus karjanlannalla on maaperän mikrobien hyvinvointiin on tutkimuksen kohteena. Juurten ympärillä oleva ritsosfääri on se paikka jossa pysyvän hiilen muodostumiseen liittyvä magic happens.
Karjataloussuomessa metsäalat ovat peltoja suurempia. Jos talous alkaa pyöriä hiilen sidonnan ympärillä, niin voidaanhan se lihakarja jättää kasvattamatta ja sidotaan vain hiiltä.
Alkutuottaja sitoo hiiltä jauhoihin ja jauhelihaan josta fossiilisilla kaukolämmitetyssä talossa asuva helsinginniemeläinen tekee makaronilaatikkoa. Ruokailijan jätevesilietekin levitetään pääkaupungin viheralueille ja alkutuottaja on tähän kaikkeen suurin syyllinen?
Alkutuotantoa tietenkin tarvitaan. Kuluttajan on maksettava tuotteistaan niin suuri hinta, että alkutuottaja pystyy ostamaan päästöoikeudet. Ideana on ohjata markkinoiden keinoin vähäpäästöiseen tuotantoon. Alkutuottajat kilplailevat keskenään, eivät muita vastaan. Ja kotimaista lähiruokaa tulee suosia. Tämä siis oma mielipiteeni .
Tässä on lähtökohtaisesti sellainen suuri ongelma, että maataloustuotanto on tehostunut vauhdilla ja kelkasta pudonneita tiloja on roikutettu mukana tukipolitiikalla tarpeettomasti. Se on johtanut osittain siihen, että rahaa palaa paljon ja kaikki ymmärtävät, että asia ei ole kestävällä pohjalla. Niiden maanviljelijöiden osalta, joilla ei ole ollut paukkuja investointeihin tämä on oikeastaan ollut sellaista tukahduttamista ja kiduttamista.
Jälkikäteen on helppo todeta, että olisi kannattanut jättää kansalliset maataloustuet pois, kuten ruotsi teki. Siellä on maanviljelijän tulotaso kovempi ja olettaisin, että ilman kansallista tukipolitiikkaa myös muutenkin mukavampi. Kehuja en ole kuullut suomen mallista.
Nyt jos mietitään lihan tukea ja veroa, niin mielestäni lihan hinnan tukea voisi poistaa samassa suhteessa kun ruoan veroa alennettaisiin. Ruoan alv pois tarkoittaa 1,5 miljardia pois verotulosta ja alvin verran halvempaa ruokaa. Tämä 1,5 miljardia pois lihantuotannon tuesta tarkoittaa 20–30% kalliimpaa nautaa, 7% kalliimpaa possua ja 2–6% kalliimpaa broileria ja kananmunia. Lihan tuen voi siirtää kokonaan kuluttajahintoihin, kun alvin poistaa. Tämän jälkeen nauta on vähän kalliimpaa, possu vähän halvempaa ja broileri selvästi halvempaa. Ja kaikki muu on sen alvin verran halvempaa.
Eli 1,5 miljardia pois lihan tuotantotuesta, joka kokonaisuudessaan ruoan alv veron poistoon. Lihatuotteiden hintaan ei tule juurikaan muutosta, kun tuottajan tarvitsemat eurot laitetaan kuluttajahintoihin ja maanviljelijän tulot pysyvät samana.
Voittajat? Ainakin toivottavasti lihan kulutus lähenisi sitä suositeltua 500g viikossa ja terveydenhuoltomenot tippuisivat.
ft maailmalta:“Tämä 1,5 miljardia pois lihantuotannon tuesta tarkoittaa”
Ei avaudu, Suomen ruuan tuotantokorvaukset ovat kokoluokassa 2 mrd /vuosi. Miten lihantuotantoa tuetaan 1,5 mrd:lla?
” kansalliset maataloustuet pois, kuten ruotsi teki” Ruotsin ruuan arvonlisävero on Suomen veroa matalampi. Ruotsalainen tuottaja saa parempaa hintaa ja kaupalla ei ole monopoliasemaa kuten Suomessa.
Suomessa kansallista tukea maksetaan vuoden 2019 tuotannolle yhteensä noin 325 miljoonaa euroa. Maatilojen lukumäärä Suomessa on alle 50 000 . Eipä paljon tilaa kohti.
Demarit ovat nyt keksineet lihaveron. Eli ensin saan maksaa maataloustukea ja sen jälkeen verotetaan maksamallani tuellla kasvatetun lihan ostamisesta.
Esitetyn lihaveron ero maataloustuen laskuun verrattuna on ilmeisesti siinä, että lihavero kohdistuisi myös tuotuun lihaan. Eduskunnan sisällä tehdyt maataloustukipäätökset koskevat vain Suomessa tuotettua lihaa, eivät ulkomaisperäistä lihaa. Se, että jotain ensin annetaan ja sitten verotetaan pois, on aika yleistä. Asiaa voi verrata vaikkapa työttömyystukeen, joka ensin maksetaan tukena ja sitten verotetaan sen saajalta. Samoin toimivat yritystuet, joiden saajille maksetaan tai alennuksin annetaan tukea, ja sitten tulos yhteisöverotetaan.
Pitäisi tehdä selvä ero naudanlihan ja possun/kanan välillä. Pahimmillaan naudanlihakilon päästöt (CO2-ekvivalentti) ovat jopa kymmenkertaiset. Ihmisten ei tarvitse lopettaa kaiken lihan syöntiä vaan nimenomaan naudan. Lehmät tietty pitää syödä pois mutta lihakarjan kasvatuksen saisi koko maailmassa lopettaa (ml. muiden märehtijöiden kuten lampaiden).
Nuo pahimmat naudanlihan päästöt tulevat ns. itseuudistuvasta tuotannosta, jossa lehmä tuottaa vain yhden vasikan vuodessa. Suurin osa Suomen naudalihasta tulee yhdistelmätuotanosta, jossa ylimääräiset lypsykarjan vasikat kasvatetaan teuraiksi poistettavien lehmien ohella. Siinä pääosa hiilipäästöistä jää maidon “rasitteeksi”. Naudanlihantuotanto perustuu nurmenviljelyyn, jossa hiiltä sitoutuu myös maaperään. Sika- ja kanatalous perustuu viljanviljelyyn, joka köyhdyttää maaperän hiilivarantoa. Ne perustuvat myös soijaan, jota varten hakataan sademetsiä aukeiksi. Sekä vilja että soija voitaisiin käyttää myös suoraan ihmisravinnoksi, jolloin hiilipäästöt kaloria kohti jäisivät vieläkin pienemmiksi. Naudan käyttämää nurmirehua ei.