Oden vaaliohjelma (2) Hiilitullit

Yhdenkään maan ei kan­na­ta tehdä päästöilleen mitään, elleivät muutkin tee. Tämä ongel­ma voidaan ratkaista vain yhdessä. Tämä on vähän sama kuin ettei kenenkään kan­na­ta osal­lis­tus maan­puo­lus­tuk­seen, jos ajat­telee vain omaa vaiku­tus­taan omaan elämään­sä. Sik­si asevelvol­lisu­us ei ole vapaaehtoinen.

Sik­si on tähdät­tävä sitovi­in kan­sain­välisi­in sopimuk­si­in ja sank­tioita­va niiden ulkop­uolelle jääminen.

Koti­mais­ten päästö­jen vähen­tämi­nen päästökaup­pasek­to­ril­la ei hyödytä ilmas­toa gram­mankaan ver­taa, ellei päästöoikeuk­sien määrää alen­neta samaan tahti­in. Tämän lisäk­si päästöoikeuk­sille tulee aset­taa riit­tävän korkea lat­ti­ahin­ta, jot­ta parem­paan teknolo­giaan investoi­jat voivat luot­taa liikeideaansa.

Kan­sain­välis­es­ti on saata­va aikaan nyky­istä selvästi kun­ni­an­hi­moi­sem­pi ilmas­tosopimus ja nopeasti – sel­l­ainen, joka oikeasti johtaa asetet­tuun tavoit­teeseen 1,5 asteen lämpenemisestä.

Tätä sopimus­ta neu­voteltaes­sa ei pidä antaa myön­ny­tyk­siä vas­taan hang­oit­televille. Jos jokin maa jät­täy­tyy ulkop­uolelle, sen ei tule saa­da tästä etua ulko­maankau­pas­saan. Sik­si sopimuk­ses­sa mukana ole­vien tulee eristää ne hiil­i­t­ul­lien taakse. Hiil­i­t­ulleista tule­vat tulot kan­nat­taa käyt­tää päästöoikeuk­sien ostamiseen ja mitätöimiseen EU:n päästökaupassa.

 

47 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (2) Hiilitullit”

  1. Siinäpä se pähk­inänkuores­sa. Tuos­sa on kyl­lä sisään­raken­net­tuna kaikkien kaup­pa­so­tien äiti Yhdys­val­to­jen ja mah­dol­lis­es­ti Kiinan kanssa, mut­ta minkäs teet. Toisaal­ta Trump­ista päästään näil­lä näkymin seu­raavis­sa vaaleis­sa ja itse asi­as­sa hänen ‘ansiostaan’ (*) voi asialle suopeille Demokraateille siu­naan­tua myös enem­mistö senaatissa (**).

    (*) pohjim­mil­taan Trump on parem­min seu­raus Repub­likaa­nipuoleen pitkään jatkuneesta alen­nusti­las­ta kuin päin­vas­toin, mut­ta sopii toivoa, että tämä on hänen myötään tul­lut enim­mille äänestäjille ilmeiseksi

    (**) tässähän on jo kak­si ker­taa käynyt niin, että Repub­likaan­it ovat val­lan kah­vaan päästyään mitätöi­neet Demokraat­ti­hallinnon aikana neu­votel­lut ilmas­tosopimuk­set (Bush nuorem­pi pisti Kioton sopimuk­sen roski­in, Trump Pari­isin sopimuksen)

  2. Kan­nate­taan. Tuos­sa alkaa olla hyvä ohjel­ma. Hiil­i­t­ul­lit taitaa tosi­aan olla vält­tämätön lisä.
    >“Yhdenkään maan ei kan­na­ta tehdä päästöilleen mitään, elleivät muutkin tee.”
    Tuo on vähän harhaan­jo­hta­va. Nimit­täin, toises­sa ketjus­sa päädy­imme siihen, että yhdenkään maan ei kan­na­ta tehdä päästöilleen mitään varsinkaan siinä tapauk­ses­sa että muut vähen­tävät omia päästöjään.

    1. Van­gin dilem­mas­sa tosi­aan pet­tämi­nen on domi­noi­va strate­gia, mut­ta pitää muis­taa, että yhteistyö olisi kaikille parempi.

      1. Ossi Sare­so­ja:
        Van­gin dilem­mas­sa tosi­aan pet­tämi­nen on domi­noi­va strate­gia, mut­ta pitää muis­taa, että yhteistyö olisi kaikille parempi.

        Toki (yhden kier­roksen tapauk­ses­sa), mut­ta mitä tekemistä van­gin dilem­mal­la on tämän tilanteen kanssa?

      2. ksee: mitä tekemistä van­gin dilem­mal­la on tämän tilanteen kanssa?

        Tilanne on vas­taa­va eli kuten sanoitkin yksit­täiselle maalle ei ole kan­nat­tavaa vähen­tää päästöjä vähen­tävät sit­ten muut tai eivät. Eli se, ettei vähen­nä päästöjään on domi­noi­va strate­gia (jos nyt uno­hde­taan altru­is­mi). Kuitenkin olisi parem­pi, jos kaik­ki vähen­tävät kuin että kukaan ei vähen­nä eli vähen­tämät­tä jät­tämät­tömyys johtaa tilanteeseen, joka ei ole pareto-optimi.

      3. Ossi Sare­so­ja: Tilanne on vas­taa­va eli kuten sanoitkin yksit­täiselle maalle ei ole kan­nat­tavaa vähen­tää päästöjä vähen­tävät sit­ten muut tai eivät. Eli se, ettei vähen­nä päästöjään on domi­noi­va strate­gia (jos nyt uno­hde­taan altru­is­mi). Kuitenkin olisi parem­pi, jos kaik­ki vähen­tävät kuin että kukaan ei vähen­nä eli vähen­tämät­tä jät­tämät­tömyys johtaa tilanteeseen, joka ei ole pareto-optimi.

        Van­gin dilem­mas­sa pelaa­jia on tasan kak­si kap­palet­ta. Kuinka­han mon­ta niitä on “päästö­jen vähen­nys” ‑pelis­sä?

        Lisäk­si pet­tämi­nen on domi­noi­va strate­gia vain yhden kier­roksen van­gin dilem­mas­sa — iteroiduis­sa, mon­en kier­roksen peleis­sä strate­giak­si kan­nat­taa vali­ta “tit-for-tat”. Mis­sä mielessä “päästö­jen vähen­nys” olisi vain yhden kier­roksen peli?

        Voi kuu­lostaa vähän saivartelul­ta, mut­ta ärsyt­tää, että kom­ment­te­ja yritetään saa­da vaikut­ta­maan jotenkin painavam­mal­ta lisäämäl­lä niihin hienol­ta kuu­lostavia käsit­teitä. Oikeasti tässä vain pal­jas­taa oman tietämät­tömyyten­sä — ja pahim­mil­laa argu­men­toin­ti ajaa met­sään ja ratkaisue­hdo­tuk­set ovat päin prinkkalaa.

        Toki peli­teo­ri­aa voi yrit­tää soveltaa tilanteeseen, mut­ta ehkä sopi­vaa mallia kan­nat­taisi ennem­min haeskel­la vaikka­pa yhteis­maan ongel­mas­ta. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että mallien anta­mat tulok­set ovat korkein­taan yhtä hyviä kuin niiden käytössä tehdyt ole­tuk­set — jos ana­lyysin onnis­tu­misen vuok­si joudu­taan olet­ta­maan jos jonkin­laisia karkei­ta yksinker­tais­tuk­sia, niin tulok­set voivat olla korkein­taan suun­taa antavia — jos sitäkään…

      4. Van­gin dilem­mas­ta­han saadaan hel­posti ratkaisu: rankaisemisen tuomi­nen peli­in. Eikä sil­loin tarvitse edes pela­ta mon­en kier­roksen peliä, yksikin kier­ros riit­tää, jos toinen van­ki kyke­nee uskot­tavasti uhkaa­maan rankaisulla. 

        Mitä esim. rikol­lisjär­jestöt tyyp­il­lis­es­ti pyrkivät tekemään vas­taavas­sa tilanteessa? Ne eivät ainakaan julista, että jos lavertelet, niin seu­raaval­la mei­dänkin mies vasikoi. 

        ”Mon­en kier­roksen peleis­sä strate­giak­si kan­nat­taa vali­ta “tit-for-tat”.”

        Tuos­sa strate­gias­sa on muuten sel­l­ainen prob­lee­mi, että kun ensim­mäi­nen tat on tul­lut (selkeästi ilmas­toa­siois­sa on tapah­tunut näin), lop­pu­peli on vain kostamista kostamisen perään. Eli tuo ei ole kaikil­la sään­tö­vari­aa­tioil­la aina voit­ta­va strate­gia. Esimerkik­si jos pelaa­jien havain­to vastapuolen toimista voi olla virheelli­nen, strate­gia johtaa virhe­havain­non jäl­keen lop­ut­tomaan pet­turu­u­teen vaik­ka normipelis­sä kah­den samal­la strate­gial­la pelaa­van pitäisi tehdä pelkästään yhteistyötä. Eli sään­tö­jen detal­jeil­la on edelleen merkitystä.

      5. ksee: Voi kuu­lostaa vähän saivartelul­ta, mut­ta ärsyt­tää, että kom­ment­te­ja yritetään saa­da vaikut­ta­maan jotenkin painavam­mal­ta lisäämäl­lä niihin hienol­ta kuu­lostavia käsitteitä.

        Kaik­ki, mitä halusin sanoa, oli vain, että mei­dän pitäisi vähen­tää päästöjä, vaikkei se itsekkäästi ajat­tel­e­valle val­ti­olle kan­nat­tavaa olisikaan. Sanoit alku­peräisessä kom­men­tis­sasi: “yhdenkään maan ei kan­na­ta tehdä päästöilleen mitään varsinkaan siinä tapauk­ses­sa että muut vähen­tävät omia päästöjään”. Halusin vain muis­tut­taa, että tämä ei tarkoi­ta, ettei mei­dän pitäisi vähen­tää päästöjä vaan mei­dän oikeasti pitää. (En väitä, että olisit itse halun­nut väit­tää näin, mut­ta halusin kom­men­toi­da, kos­ka muut saat­taisi­vat kom­men­tis­tasi vetää sel­l­aisen johtopäätöksen.)

        Sit­ten lisää saivartelua lähin­nä mie­lenki­in­nos­ta eikä sik­si, että sil­lä olisi argu­mentin kannal­ta niin paljon väl

        ksee: Lisäk­si pet­tämi­nen on domi­noi­va strate­gia vain yhden kier­roksen van­gin dilem­mas­sa – iteroiduis­sa, mon­en kier­roksen peleis­sä strate­giak­si kan­nat­taa vali­ta “tit-for-tat”. Mis­sä mielessä “päästö­jen vähen­nys” olisi vain yhden kier­roksen peli?

        Use­am­man kier­roksen pelis­sä ei tai­da olla domi­noivaa strate­giaa, mut­ta molem­pi­en pet­tämi­nen aina taitaa silti olla ain­oa Nashin tasapaino.

  3. Suomes­sa kir­joite­taan vain siitä, mitä tääl­lä on tehtävä, mikä tietysti on ymmär­ret­tävää. Mut­ta asioi­ta ei pysty lait­ta­maan mit­takaavaan, jos ei tiede­tä, mitä vaikka­pa Sak­sa, Ran­s­ka tai Italia aiko­vat tehdä.

    Luemme, että Sak­sa sul­ki ydin­voimalat ja lisää rusko­hi­ilen tuotan­toa, samal­la kun tääl­lä vaa­di­taan puusauno­jen ja polt­to­moot­tor­ei­den kieltämistä (äärim­mil­lään) ja muu­ta sel­l­aista. Suomes­sa vaa­di­taan met­sä­talouden lopet­tamista hii­ili­noelusy­istä, mut­ta ei samal­la ker­rro­ta, mitä muut tekevät lisätäk­seen niitä. Jne. Tavale­hden­luk­i­ja ei kyl­lä jak­sa alkaa googlet­ta­maan kysymyk­si­in vastauksia.

    Liekö EU:lla tai jol­lain sait­ti eri maid­en suun­nit­telemista toimenpiteistä?

    1. Olavi: tääl­lä vaa­di­taan puusauno­jen ja polt­to­moot­tor­ei­den kieltämistä (äärim­mil­lään) j
      Minus­ta puun pien­polt­toon tulisi kiin­nit­tää enem­män huomio­ta, mut­ta ei ilmas­tosy­istä vaan lähipäästö­jen takia. Esimerkik­si ulkoil­l­la ei voi, jos naa­puri polt­taa takas­sa tul­ta ja samaan aikaan tuuli pus­kee savut oma­lle pihalle. Jos naa­pure­i­ta on jokaises­sa ilman­su­un­nas­sa ja kaik­ki ovat akti­ivisia puusaunan taik­ka takan läm­mit­täjiä, piha on pakkas­jak­soil­la läh­es käyt­tökelvo­ton. Eikä tietenkään pelkästään oma piha, samal­la taval­la ne naa­pu­ritkin kär­sivät siitä että kaik­ki polt­taa puuta.

      Pien­polt­toon onkin onnek­si viime vuosi­na alet­tu suh­tau­tua ainakin lehdis­tössä ter­veel­lä kri­it­tisyy­del­lä. Harmil­lis­es­ti val­tio sähköveroil­laan oikein ohjaa mak­si­moimaan halko­jen polt­tamista. Ilman sähköveroa pien­poltol­la teh­dyn läm­mön ja sähkön hin­taero kapenisi noin puoleen nykyis­es­tä, kun pelkkä sähköen­er­gia on halvem­paa kuin ostop­uu, ero tulee siir­tomak­sus­ta ja veroista.

      1. Sylt­ty:
        Pien­polt­toon onkin onnek­si viime vuosi­na alet­tu suh­tau­tua ainakin lehdis­tössä ter­veel­lä kri­it­tisyy­del­lä. Harmil­lis­es­ti val­tio sähköveroil­laan oikein ohjaa mak­si­moimaan halko­jen polttamista. 

        Jos ihmiset polt­taisi­vatkin vain halko­ja, pien­polton ter­veyshai­tat eivät olisi niin iso­ja. Pien­poltossa on noin kolme isoa ongel­maa: se, että ihmiset polt­ta­vat kuiv­an puun lisäk­si myös usein ihan mui­ta asioi­ta kuin kuiv­aa puu­ta (kuten maitotölkke­jä tai vaik­ka märk­iä puun­le­htiä), se, että ihmiset eivät osaa hal­li­ta palamises­sa tarvit­tavia ilmamääriä (mis­tä seu­raa mm. kitupolt­toa, joka tuot­taa paljon nokea) sekä lisäk­si se, että huono­ja tulisi­jo­ja on liian paljon. Näistä ongelmista ensim­mäi­nen ja toinen olisi muutet­tavis­sa koulu­tuk­sel­la, ja kol­man­nen muut­ta­mi­nen vaatisi investoin­te­ja tulisi­jo­jen uudistamiseksi.

      2. h: Jos ihmiset polt­taisi­vatkin vain halko­ja, pien­polton ter­veyshai­tat eivät olisi niin isoja. 

        Parhaim­mil­laankin pien­polt­to tuot­taa kuitenkin enem­män pien­hiukka­sia kuin voimalaitokset.

      3. Ossi Sare­so­ja: Parhaim­mil­laankin pien­polt­to tuot­taa kuitenkin enem­män pien­hiukka­sia kuin voimalaitokset.

        Vaik­ka minkä tekee, niin kotikon­steil­la ei saa takkaa pala­maan takas­sa niin ettei se häir­it­sisi sitä, jon­ka silmille tuuli savut puhal­taa. Savupi­ipun korkeuskin jät­tää toivom­isen varaa. Jos talon ympäril­lä on kaikkial­la toisia talo­ja, niin usein ne savut menevät jonkun harmik­si kun tuuli ei anna savukaa­su­jen koho­ta pysty­suo­raan ylöspäin.

      4. h: Jos ihmiset polt­taisi­vatkin vain halko­ja, pien­polton ter­veyshai­tat eivät olisi niin iso­ja. Pien­poltossa on noin kolme isoa ongel­maa: se, että ihmiset polt­ta­vat kuiv­an puun lisäk­si myös usein ihan mui­ta asioi­ta kuin kuiv­aa puu­ta (kuten maitotölkke­jä tai vaik­ka märk­iä puun­le­htiä), se, että ihmiset eivät osaa hal­li­ta palamises­sa tarvit­tavia ilmamääriä (mis­tä seu­raa mm. kitupolt­toa, joka tuot­taa paljon nokea) sekä lisäk­si se, että huono­ja tulisi­jo­ja on liian paljon. Näistä ongelmista ensim­mäi­nen ja toinen olisi muutet­tavis­sa koulu­tuk­sel­la, ja kol­man­nen muut­ta­mi­nen vaatisi investoin­te­ja tulisi­jo­jen uudistamiseksi.

        Yksi ongel­ma on myös se, että meitä opete­taan medi­an toimes­ta sytyt­tämään tuli väärin.

        Jostain on jut­tu­ja kir­joit­taville toimit­ta­jille (joil­la toden­näköis­es­ti ei ole tulipesää koton­aaan) muo­dos­tunut käsi­tys, että päältä sytyt­tämi­nen vähen­täisi hiukkaspäästöjä. Päältä sytyt­tämi­nen vähen­tää vain aivan sytyt­tämistä seu­raa­van muu­ta­man het­ken päästöjä, mut­ta kitupolt­to jatkuu pitkään. 

        Tulen tuikkaami­nen polt­topuiden alle taas saa koko pesäl­lisen puh­taam­paan “täy­den palon” vai­heeseen huo­mat­tavasti nopeam­min, niin­pä kokon­aisu­udessaan päästöjä tulee vähem­män kun puu palaa tehokkaasti niitä alkuhetk­iä lukuunottamatta.

      5. KariS: Päältä sytyt­tämi­nen vähen­tää vain aivan sytyt­tämistä seu­raa­van muu­ta­man het­ken päästöjä, mut­ta kitupolt­to jatkuu pitkään. 

        Tuo­han riip­puu tulipesästä ja puiden kuiv­u­usas­teesta. Jos puut ovat kuiv­ia ja lado­taan vaaka­suo­raan, päältä sytyt­tämi­nen on paras tapa mut­ta jos puut eivät ole tarpeek­si kuiv­ia, ne eivät oikein syty päältä ja joutuu sytyt­tämään alta. 

        Jos puut tuo suo­raan ulkoa poltet­tavak­si, niin niiden sytyt­tämi­nen päältä voi ollakin vähän han­kalaa. Puut kan­nat­taakin tuo­da sisälle reilusti ennen polt­toa (ainakin päivä tai pari) jot­ta ne ehtivät kui­v­a­ta ennen polt­tamista. Jos sekään ei tun­nu aut­ta­van, täy­tyy kiin­nit­tää enem­män huomio­ta puiden varastointiin.

        Pienessä tulipesässä, jos­sa puut lado­taan pystyasen­toon, päältä sytyt­tämi­nen ei taas onnis­tu mitenkään kun sytöt tip­pu­vat alas. Pienen pystyyn­ladot­ta­van tulipesän sytyt­tämi­nen on muutenkin han­kalam­paa, varsinkin jos tuo puut suo­raan pihal­ta. Sil­loin ne eivät var­masti syty päältä.

        Itse poltan takkaa har­vak­seltaan, joten puut saat­ta­vat olla sisätilois­sa jopa kuukau­den tai pari ennen polt­toa. Näin pitkään sisäl­lä varas­toidut puut syt­tyvät miten päin ja miltä puolelta tahansa, kun­han ne on ladot­tu jotenkin järkevästi ja puiden pääl­lä on edes vähän sytykkeitä. Suo­raan pihal­ta tuo­dun ja päivän sisäl­lä kuiv­uneen puun palamises­sa on silmin­nähtävä ero, joten nuo kuukausikau­pal­la sisäl­lä olleet tun­tu­vat pala­van vähän turhankin voimakkaasti.

  4. Päästöjä on mah­dol­lista myös siirtää val­tion rajo­jen ulkop­uolelle, jon­ka jäl­keen niitä ei nyky­is­ten päästö­sopimusten mukaan las­ke­ta minkään maan päästöik­si. Edes kansal­liset hiil­i­t­ul­lit ei auta siihen ongelmaan.

    1. ö: .
      Sik­si on tähdät­tävä sitovi­in kan­sain­välisi­in sopimuk­si­in ja sank­tioita­va niiden ulkop­uolelle jääminen.

      Kan­natan kyl­lä kan­sain­välis­ten sopimusten kaut­ta eten­e­mistä. Mut­ta mielestäni hiil­i­t­ulle­ja — tai mikä se käytet­ty tapa hiilestä mak­sat­tamiseen onkaan — ei kan­na­ta raja­ta vain kansal­lisi­in päästöi­hin. Kan­sain­välisel­lä alueil­la aiheute­tu­i­hin päästöi­hin pitäisi myös saa­da vas­taa­vat kus­tan­nuk­set aiheut­ta­jalle kuin val­tion rajo­jen sisäl­lä aiheutet­taville päästöille. Siitä sopimi­nen on ollut kuitenkin vielä vaikeam­paa kuin kansal­li­sista päästöistä sopiminen.

      1. ö: Mut­ta mielestäni hiil­i­t­ulle­ja – tai mikä se käytet­ty tapa hiilestä mak­sat­tamiseen onkaan – ei kan­na­ta raja­ta vain kansal­lisi­in päästöihin.

        Hiil­i­t­ulleis­sa­han on siis kyse tulleista eli ne osu­vat tuon­ti­in eikä omaan tuotan­toon (johon taas sit­ten osuu tavanomainen päästökaup­pa tai hiilivero).

    2. ö: Edes kansal­liset hiil­i­t­ul­lit ei auta siihen ongelmaan.

      Hiil­i­t­ul­lit nimeno­maan aut­taisi­vat siihen ongel­maan, kos­ka hiilen hin­ta tulisi sil­loin myös tuot­teisi­in, joiden osalta hiilet on päästel­ty ilmaan jos­sain muus­sa maassa.

      1. Ossi Sare­so­ja:
        Hiil­i­t­ul­lit nimeno­maan aut­taisi­vat siihen ongel­maan, kos­ka hiilen hin­ta tulisi sil­loin myös tuot­teisi­in, joiden osalta hiilet on päästel­ty ilmaan jos­sain muus­sa maassa.

        Eivät hiil­i­t­ul­lit aut­taisi siihen ongel­maan, että päästöjä voi päästel­lä myös val­tio­ra­jo­jen ulkop­uolel­la. Sil­loin niitä ei aiheuteta mis­sään maassa.

      2. ö: Eivät hiil­i­t­ul­lit aut­taisi siihen ongel­maan, että päästöjä voi päästel­lä myös val­tio­ra­jo­jen ulkop­uolel­la. Sil­loin niitä ei aiheuteta mis­sään maassa.

        Jos tuot­teet tuote­taan val­tion­ra­jo­jen ulkop­uolel­la (kasvi­huonepäästöjä päästellen), pitää ne sit­ten tuo­da maa­han, jol­loin hiil­i­t­ul­lit voivat osua niihin.

      3. Ossi Sare­so­ja: Jos tuot­teet tuote­taan val­tion­ra­jo­jen ulkop­uolel­la (kasvi­huonepäästöjä päästellen), pitää ne sit­ten tuo­da maa­han, jol­loin hiil­i­t­ul­lit voivat osua niihin.

        Tarkoit­taako­han ö pääste­lyä kan­sain­välisil­lä alueil­la, lähin­nä ilmas­sa ja merellä?

      4. Aika ajatel­la: Tarkoit­taako­han ö pääste­lyä kan­sain­välisil­lä alueil­la, lähin­nä ilmas­sa ja merellä?

        Var­maan, mut­ta ei kai tulle­ja voi vält­tää sil­lä taval­la, ettei tuo­ta tuot­tei­ta toises­sa maas­sa vaan kan­sain­välisil­lä vesillä.

      5. Ossi Sare­so­ja: Var­maan, mut­ta ei kai tulle­ja voi vält­tää sil­lä taval­la, ettei tuo­ta tuot­tei­ta toises­sa maas­sa vaan kan­sain­välisil­lä vesillä.

        Jospa ö viit­taa pääasi­as­sa rahti­laivoihin, ris­teil­i­jöi­hin ja lentoli­iken­teeseen, joi­hin tuot­tei­ta koske­vat tuon­ti­t­ul­lit eivät kohdistu.

      6. Aika ajatel­la: Jospa ö viit­taa pääasi­as­sa rahti­laivoihin, ris­teil­i­jöi­hin ja lentoli­iken­teeseen, joi­hin tuot­tei­ta koske­vat tuon­ti­t­ul­lit eivät kohdistu.

        Mut­ta hän puhui päästö­jen siirtämis­es­tä val­tion rajo­jen ulkop­uolelle. En voi pitää noi­ta päästöjä siir­ret­ty­inä (vaik­ka toki niitäkin pitää verottaa).

      7. ö: Eivät hiil­i­t­ul­lit aut­taisi siihen ongel­maan, että päästöjä voi päästel­lä myös val­tio­ra­jo­jen ulkop­uolel­la. Sil­loin niitä ei aiheuteta mis­sään maassa. 

        Hiiliv­eron voi per­iä aineesta, joka ollaan muut­ta­mas­sa hiilidioksidiksi.

        Hiil­i­t­ulle­ja voidaan per­iä tuot­teista, jot­ka on tuotet­tu niin, että aineista, joi­ta ollaan muutet­tu hiilid­iok­sidik­si, ei olla perit­ty hiiliveroa.

        Valmis.

  5. Kyl­lä me tiedämme, että bel­gialaiset ovat valmi­ita suo­jele­maan Suomen met­siä Euroopan hiilin­ieluina. Mut­ta mis­sä on Suomen hal­li­tuk­sen EU poli­ti­ik­ka? Tähän asti olemme kurkki­neet Sak­san selän takaa ja luot­ta­neet brit­tien fed­er­aa­tio­vas­taiseen poli­ti­ikkaan. Kuvaavaa on, että Suomel­la on tar­jo­ta EU:lle ain­oas­taan hai­hat­telupoli­ti­ikkaa ja – politiikkoja.

    1. No, ainakin Suomen ilmastopoli­ti­ik­ka EU:n suun­taan tun­tuu kitey­tyvän siihen, että tehdään kiltisti kaik­ki mitä muut kehtaa­vat ehdot­taa ja pan­naan vielä itse siihen päälle. Samaan aikaan entiset itäblokin maat kieltäy­tyvät tyynesti kaikesta kun­ni­as­ta osal­lis­tua “ilmas­totalkoisi­in” — vaik­ka päästövähen­nyk­set nois­sa mais­sa oli­si­vatkin merkit­tävästi edullisem­pia tehdä. Siinä sivus­sa suuret maat toimi­vat kuin toimi­vat — eli vaikka­pa Sak­sa tyynesti ilmoit­taa, ettei päästö­tavoit­tei­den saavut­ta­mi­nen nyt vain yksinker­tais­es­ti tule onnis­tu­maan. Mitään ran­gais­tuk­sia tästä ei tietenkään tule, vaan het­ken hämästyk­sen jäl­keen lau­ma palaa kehu­maan sak­salais­ten “edis­tyk­sel­listä” energiakäännettä…

  6. SÄHKÖAUTOJEN VALHEELLINEN VÄHÄPÄÄSTÖISYYS

    Ilmastopoli­it­tises­sa keskustelus­sa koroste­taan tois­tu­vasti sähköau­to­jen merkit­tävää roo­lia hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämisessä. Todel­lisu­udessa sähköau­to­jen lisään­tymi­nen kas­vat­taa hiilid­iok­sidipäästöjä. Pakop­utken sijas­ta sähköau­to­jen aiheut­ta­mat päästöt vir­taa­vat ilmake­hään hiilivoimalaitosten savupi­ipuista kaukana autoista.
    Ver­tail­taes­sa ajoneu­vo­tyyp­pi­en ja polt­toainei­den päästöjä pitää käyt­tää niin san­ot­tua ”polt­toaineesta pyöri­in” menetelmää, mikä tarkoit­taa moot­torista tai voimalaitok­selta auton pyöri­in siir­ret­tävän ener­gian aiheut­tamia päästöjä ener­giayk­sikköä kohti.
    Ajoneu­von käytön kokon­ais­päästöt saadaan jaka­mal­la käyte­tyn polt­toaineen omi­nainen päästök­er­roin ter­misel­lä hyö­ty­suh­teel­la ja siir­to­hyö­ty­suh­teel­la. Tämän lasku­toim­i­tuk­sen tulok­se­na diese­lau­ton kokon­ais­päästöt ovat 690 kg hiilid­iok­sidia megawat­ti­tun­tia kohti, ben­si­inikäyt­töisen auton 906 kg ja sähköau­ton 1218 kg. Kun vielä huomioidaan 20%:n biodieselin ja 10% bioetano­lin osu­us polt­toaineis­sa, saadaan ver­tailu­ar­voik­si 552 ja 815 kgCO2/MWh. Sähköau­tot aiheut­ta­vat siis yli kaksinker­taiset CO2-päästöt ver­rat­tuna diese­lau­toon ja noin 50% suurem­mat ver­rat­tuna ben­si­inikäyt­töiseen autoon.
    Mis­tä tek­i­jöistä kokon­ais­päästöt muodostuvat?
    Eritel­lään vielä edel­lä käyte­tyn kaa­van osatek­i­jät. Kul­lakin polt­toaineel­la on palamiskemi­aan perus­tu­va omi­nainen päästök­er­roin, joka ilmoit­taa kuin­ka mon­ta kiloa hiilid­iok­sidia muo­dos­tuu kehitet­täessä yhden megawat­ti­tun­nin läm­pöen­er­gia: kivi­hi­ili 341, dieselöljy 265, moot­toriben­si­i­ni 261 ja maakaa­su 198 kgCO2/MWh.
    Voimalaitok­sen ja moot­torin tehokku­ut­ta kuvaa ter­mi­nen hyö­ty­suhde, joka ilmoit­taa kuin­ka mon­ta pros­ent­tia tuote­tus­ta läm­pöen­er­gias­ta voimalaitos tai moot­tori muut­taa mekaanisek­si ener­giak­si, joka voidaan siirtää sähkön avul­la kulut­ta­jille tai esimerkik­si autois­sa voiman­si­ir­ron väl­i­tyk­sel­lä pyöri­in. Uusien diese­lau­to­jen moot­to­rien hyö­ty­suhde on noin 40% ja ben­si­in­i­moot­tor­ei­den noin 30.% Van­ho­jen hiilivoimaloiden ter­mi­nen hyö­ty­suhde on 30…35%.
    Ener­gian siirtämi­nen aiheut­taa aina häviöitä, jol­loin mekaa­ni­nen ener­gia muut­tuu ”hyödyt­tömäk­si” läm­mök­si. Diesel- ja ben­si­ini­au­to­jen voiman­si­ir­rossa häviää noin 4 % mekaanis­es­ta ener­gias­ta, jol­loin siir­to­hyö­ty­suhde on 96%. Nain ollen diese­lau­to­jen päästöt ovat 265/0,4/0,96 = 690 kgCO2/MWh ja ben­sa-auto­jen 261/0,3/0,96 = 906 kgCO2/MWh
    Ener­gian siir­rossa voimalaitok­selta sähköau­ton pyöri­in häviää noin 20% mekaanis­es­ta ener­gias­ta, mikä vas­taa 80%:n siir­to­hyö­ty­suhdet­ta (eri asiantun­ti­jalähtei­den ilmoit­ta­mat keskimääräiset arvot siir­to­hyö­ty­suh­teen osatek­i­jöille: gen­er­aat­tori 1,5%, sähkön siir­to voimalaitok­selta lataus­pis­teelle 4%, taa­ju­us­muut­ta­ja 4% lataushäviöt 2%, akun lataus & purkaus 4% ja sähkö­moot­torin häviöt 5%, voiman­si­ir­to 2% => 0,985*0,96*0,96*0,98*0,96*0,95*0,98= 0,795 = n 80%). Kivi­hi­il­isähkön aiheut­ta­mat päästöt ovat 341/0,35/0,8 = 1218 kgCO2/MWh.
    Esimerkik­si http://www.electricitymap.org sivul­la käytet­ty hiilen päästök­er­roin 820 kgCO2/MWh (ilmeis­es­ti kan­sain­välis­es­ti sovit­tu) edel­lyt­tää voimalaitok­selta läh­es 42%:n ter­mistä hyö­ty­suhdet­ta, joka on käytän­nössä parhaimpi­en mod­ernien ns. superkri­it­tis­ten voimalaitosten mak­sim­i­hyö­ty­suhde. Yllä mainit­tu­ja siir­to ym. häviöitä siinä ei ole huomioitu.
    Edel­lä mainit­tu­ja fak­to­ja yritetään ”ampua alas” muun muas­sa nestemäis­ten polt­toainei­den valmis­tuk­sen päästöil­lä öljyn­jalosta­moil­la, joka tosi­asial­lis­es­ti on auton elinkaari huomioon ottaen huo­mat­tavasti sähköau­ton litiu­makku­jen valmis­tuk­sen aiheut­tamia päästöjä pienempi.
    Polt­to­moot­torikäyt­töis­ten auto­jen sisäti­lat läm­mitetään moot­torin jäteläm­möl­lä. Sähköau­tot joudu­taan läm­mit­tämään ulkop­uolisel­la ”suo­ral­la sähköl­lä”, mikä lisää sähkön kulu­tus­ta huo­mat­tavasti varsinkin Pohjolan talviolosuhteissa.
    Sähkö­moot­torin hyö­ty­suhde osakuormil­la on polt­to­moot­to­ria huonom­pi, mikä myös osaltaan kas­vat­taa eroa ominaispäästöissä.
    Mik­si on oletet­tu sähköau­ton kulut­ta­ma ener­gia kivi­hi­ilel­lä tuotetuksi?
    Vähäpäästöisen ener­gian tuotan­to­laitok­sia eli ydin­voimaa, vesivoimaa, tuul­ta ja aurinkoa hyö­dyn­netään käytän­nössä koko ajan mak­simite­hoil­la. Jäl­jelle jäävä ener­gian tarve, Euroopas­sa noin puo­let sähköl­lä siir­ret­tävästä ener­gias­ta, tuote­taan fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la, pääosin kivi­hi­ilel­lä, jon­ka käyt­töä ener­gian tuotan­nos­sa pitäisi ensisi­jais­es­ti vähen­tää korkei­den päästö­jen takia.
    Kun kulu­tus lisään­tyy esimerkik­si sähköau­to­jen lisään­tymisen myötä, lisään­tynyt tarve pitää kat­taa kivi­hi­iliener­gial­la, kos­ka mitään vähäpäästöistä eikä ”keskiar­vopäästöistä” ener­giaa ei ole varat­tuna sähköau­toille. Sähköau­to­jen aiheut­ta­ma sähkön kulu­tuk­sen lisäys siir­tyy siis käytän­nössä suo­raan van­ho­jen kivi­hi­ilivoimaloiden katet­tavak­si. On siis oikein laskea kulu­tuk­sen lisäyk­sen aiheut­ta­mat päästöt kivi­hi­ilen päästö­jen mukaan, eli käyt­tää ns. viimeisen, suurim­mat päästöt aiheut­ta­van voimalaitok­sen periaatetta.
    On oleel­lista ymmärtää, että ver­tailus­sa on myös oikein aset­taa vas­takkain päästöt mod­erneista kehit­tyneistä diesel- tai ben­si­ini­au­toista ja ver­ra­ta niitä päästöi­hin, jon­ka sähköau­tot aiheut­ta­vat lisäämäl­lä van­ho­jen hiilivoimalo­den kuor­mi­tus­ta. Van­hat hiilivoimalat, joil­la lisäsähkö joudu­taan tuot­ta­maan, toimi­vat huonol­la hyö­ty­suh­teel­la, mikä yhdessä hiilen suuren päästök­er­toimen kanssa johtaa suuri­in päästöihin.
    Euroopan alueel­la sähköen­er­giaa oste­taan ja myy­dään yli rajo­jen. Mis­sä tahansa täl­lä alueel­la sähkön kulu­tus lisään­tyy, se aiheut­taa edel­lä maini­tun van­ho­jen hiilivoimaloiden kuor­mi­tuk­sen ja päästö­jen lisään­tymiseen. Esimerkik­si Ruot­si tuot­taa vähäpäästöistä ener­giaa reilusti yli oman tarpeen ja myy sitä mm. Suomeen suun­nilleen Olk­ilu­odon ydin­voimaloiden (1+2) yhteen­las­ke­tun kap­a­siteetin ver­ran. Ruot­salais­ten osta­mat sähköau­tot lisäävät kuitenkin sähkön kulu­tus­ta Ruot­sis­sa ja vähen­tävät Ruotsin vien­tisähkön määrää. Vas­taa­va tehon vajaus siir­tyy muun Euroopan hiilivoimalo­den kan­net­tavak­si. Eli sähköau­ton han­k­in­ta ei ole ekoteko edes Ruotsissa.
    Edel­lisen esimerkin mukaan voidaan tode­ta, että sähköau­to­jen vähäpäästöisyys astuu voimaan Euroopas­sa (kuten muil­lakin sähkö­markki­na-aleil­la) vas­ta sen jäl­keen, kun sähkön tuotan­toon käytet­tävä hiili on kokon­aan kor­vat­tu uusi­u­tu­val­la ener­gial­la. Siihen asti sähköau­to aiheut­taa kaksinker­taiset CO2-päästöt uuteen vas­taa­van tehoiseen diese­lau­toon ver­rat­tuna, joten diese­lau­ton kor­vaami­nen kivi­hi­il­isähköau­tol­la on täysin järjetöntä.
    Myös Volk­swa­genin pääjo­hta­ja Her­bert Diess on varoit­tanut, että ”sähköön” siir­tyessämme siir­rymme todel­lisu­udessa hiil­i­toimiseen liiken­teeseen. Yhdestä val­heesta kiin­ni jäämi­nen ilmeis­es­ti riitti.
    Viimeisen voimalaitok­sen peri­aatet­ta yritetään usein vesit­tää sähkön pörssikau­pal­la. Väitetään, että otol­li­sis­sa olo­suhteis­sa, esimerkik­si tuulisel­la sääl­lä, sähkön hin­ta on alhaal­la ja hiilivoimaloi­ta pysäytetään. Näin var­masti tapah­tuu, mut­ta pari vuot­ta http://www.electricitymap.org sivua seu­rat­tuani en vielä ole havain­nut tilan­net­ta, jol­loin Euroopas­sa olisi oltu edes lähel­lä kaikkien hiililauhde­voimaloiden pysäyt­tämistä. Toden­näköis­es­ti joitakin laitok­sia on pysäytet­ty alka­en huonoim­mal­la hyö­ty­suh­teel­la toimivista, mut­ta kokon­aisu­u­teen parin pros­entin hyö­ty­suh­teen parane­misel­la viimeisessä laitok­ses­sa on vain mar­gin­aa­li­nen vaiku­tus. Kos­ka sähkön tuotan­toka­p­a­siteet­ti ilman hiiltä on pienem­pi kuin kulu­tus ja vähäpäästöi­nen ener­gia syötetään joka tapauk­ses­sa aina verkkoon, kulu­tuk­sen lisään­tymi­nen lisää käytän­nössä aina hiilen­polt­toa, oli sähkön markki­nahin­ta mikä tahansa.
    Miten ede­tä kohti hiilineu­traalia tulevaisuutta?
    Hiilineu­traal­ius on sinäl­lään hyvä tavoite, mut­ta sen saavut­ta­mi­nen vaatisi noin 250 uut­ta 1000 MW:n ydin­voimalaa Euroop­paan ja 2000 koko maail­maan (tai vas­taa­van hiilineu­traalin lisäka­p­a­siteetin). Maail­mas­sa on nyky­isin noin 450 reak­to­ria, joista Euroopas­sa noin 140 toimin­nas­sa ole­vaa. Valitet­tavasti esimerkik­si Euroop­pa näyt­tää menevän väärään suun­taan, kos­ka ydin­voimaka­p­a­siteet­tia ollaan sulke­mas­sa enem­män kuin uut­ta ollaan rakentamassa.
    On vaikea kuvitel­la miten edes Euroop­pa olisi hiilineu­traali vuon­na 2050. Ennen hiilineu­tral­i­u­den aikaa pitää keskit­tyä vähäpäästöisen sähkön­tuotan­toka­p­a­siteetin rak­en­tamiseen ja sähkön kulu­tuk­sen vähen­tämiseen eikä esimerkik­si sähkön kulu­tus­ta lisäävään liiken­teen sähköistämiseen, joka lisää päästöjä tapah­tuu se sit­ten maan­teil­lä, rautateil­lä, vesil­lä tai ilmassa.
    Hiilid­iok­si­di lev­iää val­takun­nan rajoista välit­tämät­tä, joten ener­giapoli­it­ti­sis­sa päätök­sis­säkin pitäisi huomioi­da vaiku­tus koko maa­pal­lon päästöi­hin, joi­hin Suo­mi voi vaikut­taa käytän­nössä vain Euroopan sähkön­jakelu­alueen kaut­ta. Yksit­täis­ten val­tioiden päästö­jen vähen­tämi­nen ei vält­tämät­tä ole Euroopan alueen ja maa­pal­lon etu. Ruot­si voisi esimerkik­si sähköistää autokan­tansa tai sulkea pari ydin­voimalaa ja tuot­taa edelleen pelkästään vihreää sähköä. Sähköä ei tosin riit­täisi enää myytäväk­si Suomeen, joka jou­tu­isi kom­pen­soimaan vajeen esimerkik­si osta­mal­la fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la tuotet­tua sähköä Venäjältä tai Viros­ta tai käyn­nistämäl­lä omia nyky­isin var­al­la ole­via hiilivoimaloi­ta. Ruotsin ekoteko kuu­luisi näin ollen samaan absur­di­in sar­jaan Sak­san ydin­voimas­ta luop­umisen kanssa eli lisäisi Euroopan hiilen­polt­toa ja päästöjä. Vain sähkön kulu­tuk­sen pienen­tämi­nen ja uusien vähäpäästöis­ten voimalaitosten rak­en­t­a­mi­nen ovat todel­lisia päästö­jen vähentäjiä.
    Nyt vaalien alla kaikil­la puolueil­la näyt­tää ole­van tavoiteai­ka hiilineu­tral­i­u­den savut­tamisek­si. Tähän men­nessä ei tietooni ole tul­lut yhtään ratio­naalis­es­ti perustel­tua keinoa sen saavut­tamisek­si. Tun­teelli­nen retori­ik­ka jyl­lää ja uno­hde­taan luon­non lait, joi­ta ei voi­da kiertää eikä muut­taa edes EU:n määräen­em­mistöl­lä. Tuulivoima sen­tään uskalletaan maini­ta, vaik­ka jokainen kokon­aisuuk­sia ymmärtävä tajuaa, että se saas­teet­to­muud­estaan huoli­mat­ta voi parhaim­mil­laankin olla vain pieni osa ratkaisua. Ilman uut­ta mullis­tavaa keksin­töä em. maa­pal­lon laa­juinen huo­mat­ta­va ydin­voiman lisäys on edes teo­ri­as­sa ain­ut mah­dol­lisu­us hillitä hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den kasvu a.
    Poli­itikko­jen ja muiden vaikut­ta­jien retori­nen, fysi­ikan ja kemi­an lakien vas­tainen sähköau­to­jen hypet­tämi­nen on jo sinäl­lään ympäristörikos. Sähköau­toilu ansait­see hait­taveron eikä todel­lakaan veron­mak­sajien tukea.

    1. Sähköau­ton kokon­aisopäästöt ovat lähel­lä diese­lau­ton päästöjä, jos val­litsed­vana sähkön­tuotan­to­muo­tona on hiililauhde. Sek­lk­laisia voimaloi­ta ei ole Suomes­sa yhtään. Älykäs auto­jen latausjär­jestelmä lataa auto­ja sil­loin, kun sähkö on hal­paa ja kun se on hal­paa, se on päästötöntä.
      Puo­las­sa sähköau­ton järkevyys on kyseenalainen — ja myös Virossa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Sähköau­ton kokon­aisopäästöt ovat lähel­lä diese­lau­ton päästöjä, jos val­litsed­vana sähkön­tuotan­to­muo­tona on hiililauhde. Sek­lk­laisia voimaloi­ta ei ole Suomes­sa yhtään. Älykäs auto­jen latausjär­jestelmä lataa auto­ja sil­loin, kun sähkö on hal­paa ja kun se on hal­paa, se on päästötöntä.
        Puo­las­sa sähköau­ton järkevyys on kyseenalainen – ja myös Virossa.

        Eli sähköau­ton käyt­täjien kan­nat­taa varautua siihen, että Etelä-Suomes­sakin usei­ta viikko­jakin kestävien kirei­den pakkas­ten aikana (tuulivoimaa usein ~0) pitää jät­tää lataa­mat­ta ja aja­mat­ta tai sit­ten mak­saa sähköstä kiskuri­hin­ta. Taitaa mon­elta jäädä täl­laises­sa sähkö­markki­nas­sa sähköau­to han­kki­mat­ta. Mut­ta ehkä tämä on eräi­den tavoite…

        Lisää ydin­voimaa Suomeen. For­tu­mille nop­sasti lupa lisäka­p­a­siteet­ti­in Lovi­isaan. Ja Tukes pitää saa­da järki­in­sä eli ydin­voiman tur­vamääräyk­si­in pitää saa­da kohtu­us. Lovi­isan ja Olk­ilu­odon van­hat voimalat ovat toim­i­neet hyvin ja mod­ernisoitu­na lisää saman­laisia voita­va rak­en­taa. Vain lisäy­d­in­voimal­la saadaan toimi­va sähkö­markki­na esim. sähköau­to­tavoit­tei­den saavuttamiseksi.

      2. vk: Eli sähköau­ton käyt­täjien kan­nat­taa varautua siihen, että Etelä-Suomes­sakin usei­ta viikko­jakin kestävien kirei­den pakkas­ten aikana (tuulivoimaa usein ~0) pitää jät­tää lataa­mat­ta ja aja­mat­ta tai sit­ten mak­saa sähköstä kiskuri­hin­ta. Taitaa mon­elta jäädä täl­laises­sa sähkö­markki­nas­sa sähköau­to han­kki­mat­ta. Mut­ta ehkä tämä on eräi­den tavoite…

        Lisää ydin­voimaa Suomeen. For­tu­mille nop­sasti lupa lisäka­p­a­siteet­ti­in Lovi­isaan. Ja Tukes pitää saa­da järki­in­sä eli ydin­voiman tur­vamääräyk­si­in pitää saa­da kohtu­us. Lovi­isan ja Olk­ilu­odon van­hat voimalat ovat toim­i­neet hyvin ja mod­ernisoitu­na lisää saman­laisia voita­va rak­en­taa. Vain lisäy­d­in­voimal­la saadaan toimi­va sähkö­markki­na esim. sähköau­to­tavoit­tei­den saavuttamiseksi.

        Kor­jaan STUK, ei Tukes.

      3. Eihän sil­lä ole mitään väliä, ladataanko sähköau­toa Suomes­sa vai Virossa, kun ollaan kum­minkin samaa sähköverkkoa ja päästökauppa-aluetta.

        Sähköau­ton lataami­nen ei iaheuta päästöjä, kos­ka se ei nos­ta päästöoikeuk­sien määrää. Jos päästöoikeuk­sia kuluu auto­jen latailu­un, ne ovat jostain muual­ta pois.

        Sähköau­to­jen yleistymi­nen on edelleenkin niin hidas­ta, että sitä tah­tia ehditään rak­en­ta­maan jopa ydin­voimalaitok­sia. Toisin sanoen sähköau­to­jen aiheuta­maan sähkön kysyn­nän kasvu­un on täysin mah­dol­lista vas­ta­ta sat­un­nais­es­ti toimivien tuulivoimalaitosten lisäk­si tasaisel­la perusvoimalla.

        Sähköau­to­jen äly­latauk­ses­sa on sel­l­ainen pul­ma, että lataus­tahdit tull­e­vat merkit­tävässä osas­sa lataus­pis­tei­ta (ainakin ker­rostalois­sa) ole­maan kuitenkin niin hitai­ta, että älyl­lä voidaan leika­ta vain pahim­mat hin­tapi­ik­it ja muuten täy­tyy pitää auto läh­es­tulkoon koko ajan latauk­ses­sa. No aut­taa­han se vuorokau­den pahimpi­en piikkien rak­simi­nenkin jotain.

  7. vk: Eli sähköau­ton käyt­täjien kan­nat­taa varautua siihen, että Etelä-Suomes­sakin usei­ta viikko­jakin kestävien kirei­den pakkas­ten aikana (tuulivoimaa usein ~0) pitää jät­tää lataa­mat­ta ja aja­mat­ta tai sit­ten mak­saa sähköstä kiskurihinta.

    Ajoit­taisel­la kiskuri­hin­nal­lakin sähkö tulee silti keskimäärin ben­saa halvemmaksi.

  8. Kuten aikaisem­mas­sa laskel­mas­sani (7.3.) osoitin, luon­non­lakien (palamiskemia, ter­mo­dy­nami­ik­ka, fysi­ik­ka) mukaan sähköau­to tuot­taa noin tuplas­ti hiilid­iok­sidipäästöjä ver­rat­tuna diese­lau­toon, kun sähkö tuote­taan hiilel­lä. Luon­non­lake­ja ei valitet­tavasti voi muut­taa poli­it­tisil­la päätöksillä.
    Hiilel­lä tuote­taan edelleen merkit­tävä osa Euroopan sähköstä, eikä hiilen kor­vaamisek­si ole tois­taisek­si esitet­ty mitään real­is­tisia vai­h­toe­hto­ja. Esimerkik­si ydin­voimaloi­ta ollaan sulke­mas­sa, mikä yhdessä sähköau­to­jen myötä kas­va­van sähkönku­lu­tuk­sen kanssa käytän­nössä lisää hiilen kulutusta.
    Kun diese­lau­to kor­vataan sähköau­tol­la, väl­tetään dieselin päästöt. Päästöt siir­tyvät kuitenkin kaksinker­taise­na hiilivoimaloille. Jos lisäsähkö tuote­taan Viron ”palaval­la kiv­el­lä”, lisäys on läh­es nelink­er­tainen. Näin ollen Virossa ja Puo­las­sa ei todel­lakaan kan­na­ta siir­tyä sähköau­toi­hin. Sähköau­toon siir­tymi­nen aiheut­taa kaksinker­taiset päästöt dieseli­in ver­rat­tuna myös Suomes­sa, kos­ka Venäjältä vir­taa Suomeen käytän­nössä koko ajan hiilel­lä tuotet­tua sähköä. Esimerkik­si viime viikon­lop­puna siir­tote­ho Venäjältä oli noin 1,5 GW ja Viros­ta 200…500 MW yötä päivää. On vaikea ymmärtää, miten esimerkik­si älykäs lataami­nen voisi täl­laises­sa tilanteessa vähen­tää päästöjä. Hal­pa sähkön hin­takaan ei tarkoi­ta pienem­piä päästöjä, jos pienikin osa sähköstä tuote­taan hiilel­lä ja sähkön kulu­tuk­sen lisäys käytän­nössä kate­taan hiilellä.
    Vaik­ka Suo­mi saavut­taisikin tule­vaisu­udessa Olk­ilu­o­to 3:n ja Ruot­sista tuo­ta­van sähkön avul­la näen­näisen hiilineu­tral­i­u­den, mah­dol­lisen yli­jäämäsähkön siirtämi­nen esimerkik­si Viroon olisi hiilid­iok­sidipäästö­jen kannal­ta huo­mat­tavasti järkeväm­pää kuin sähkön ”tuh­laami­nen” autoi­hin. Virossa sähkö kor­vaisi palaval­la kiv­el­lä tuotet­tavaa sähköä. Vas­taavaa menet­te­lyä pitäisi lisätä myös muual­la Euroopas­sa. Jos siir­toy­hteyk­sien kap­a­siteet­ti rajoit­taa vihreän sähkön siir­toa, kan­nat­taa hal­li­tusten rahat sijoit­taa siir­toy­hteyk­sien vahvis­tamiseen eikä sähköau­toilun tukemiseen.

    1. Jos kaik­ki sähkö tehtäisi­in kivi­hi­ililauhde­voimal­la (jon­ka hyö­ty­suhde on 42 % ei 35 %) sähköau­ton päästöt oli­si­vat noin 125 g/km. Diese­lau­to­jen keskimääräi­nen päästö on tätä suurem­pi. Sil­lonkin sähköau­ton hyvä puoli on se, ettei se tuo­ta tap­pi­avia pakokaa­su­ja. Olet sinän­sä oike­as­sa, että jokainen sähkönkäyt­täjä käyt­tää viimeistä voimalaitos­ta, jol­loin omi­nais­päästö­jen laskem­i­nen on epäre­hellistä. Niden mukaan sähköau­ton päästöt oli­si­vast jotain luokkaa 25 g/km.
      Suomeen ei suinkaan tuo­da aina kivi­hi­il­isähköä ulko­mail­ta ihan vain sen takia, että Suomen hin­ta-alua irtaan­tuu Viros­ta varsin usein: siir­toka­p­a­siteet­ti jumit­taa. Päivä­saikaa ei yleen­sä tule sähkö Venäjältä lainkaan. Yhä use­am­min mar­gin­aal­isähkö on päästötöntä.

  9. Mod­ernien superkri­it­tis­ten hiilivoimaloiden, esimerkik­si Tahkolu­odon jo sul­je­tus­sa voimalas­sa nimelli­nen hyö­ty­suhde on noin 42%. Käytön aikainen keskiar­vo oli 40,7 %. Van­hoil­la voimaloil­la, joi­ta Euroopas­sa on vielä käytössä, saavute­taan 30…35%:n hyö­ty­suhde. Huonoim­man hyö­ty­suh­teen voimalat tule­vat verkkoon viimeisenä tuot­ta­maan ns. mar­gin­aal­isähköä, mikä on järkevää sekä polt­toaineen kulu­tuk­sen että päästö­jen kannal­ta. Ver­tailu­laskelmis­sa on käytet­ty vai­htelu­välin ylära­jaa. Toki huonoim­mil­la hyö­ty­suhteil­la toimivia voimaloi­ta on sul­jet­tu ja sul­je­taan edelleenkin kor­vaa­van sähkön­tuotan­non lisään­tyessä. Vaik­ka ver­tailus­sa käytet­täisi­in 42%:n hyö­ty­suhdet­ta ja 20% siir­to­häviötä ”polt­toaineesta pyöri­in”, kivi­hi­ilen päästöt ovat 341/0,42/0,8 = 1014 ja rusko­hi­ilen 341/0,42/0,8 = 1158 kgCO2/MWh, jot­ka ovat kaukana biodieselil­lä ”teräste­tyn” dieselpolt­toöljyn 558 kgCO2/MWh ja jopa bensiini/etanoliautojen 827 kgCO2/MWh päästöistä.
    Hiilid­iok­sidipäästöt Suomes­sa ovat jo nyt melko alhaiset ja Olkiluoto3:n käyn­nistyt­tyä kuu­lumme Euroopan vihreimpi­en maid­en joukkoon, tosin osaa vihrey­destä saamme kiit­tää Ruot­sia, jos he edelleen myyvät vihreää sähköään Suomeen eivätkä toteu­ta suun­nitelmi­aan tuh­la­ta sitä sähköau­toi­hin. Päästöt eivät ole yksit­täis­ten val­tioiden asioi­ta. Suo­mi tai Ruot­si eivät voi luo­da yläpuolelleen hiilid­iok­sidi­ton­ta ja ilmas­ton­muu­tosva­paa­ta taivaslänt­tiä. Sik­si olen halun­nut korostaa vaikut­tamista koko Euroopan alueel­la ja sitä kaut­ta koko maa­pal­lon yhteen­las­ket­tui­hin päästöihin.
    Soin­in­vaara kir­joit­ti viisaasti vuon­na 2011: ”Se, että kulut­taa itse vähäpäästöistä sähköä, ei ole mikään ekoteko. Ekoteko on vähäpäästöisen sähkön tuot­ta­mi­nen, sil­lä vähäpäästöisen tuotan­non määrä alit­taa kulu­tuk­sen selvästi. Uusi­u­tu­van ener­gian kulu­tuk­ses­sa ei ole mitään ihail­tavaa, sen tuotan­nos­sa on.”
    Näin ilmas­to­vaalien alla kan­nat­taa muis­taa, että Suomen osu­us maa­pal­lon hiilid­iok­sidipäästöistä on vain noin 0,15 %, jos­ta liiken­teen osu­us noin 17%, jos­ta henkilöau­to­jen osu­us noin puo­let. Jos kaik­ki Suomen henkilöau­tot kulk­i­si­vat sähköl­lä, maa­pal­lon CO2-päästöt pieneni­sivät noin 0,013%. Suomen sähkönku­lu­tus lisään­ty­isi noin 10%, joka vas­taa run­saan 1000 MW:n ydinvoimalaa.
    Ps. Sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­to on ehdot­tomasti järkevin tapa hyö­dyn­tää kivi­hi­iltä. Kokon­aishyö­ty­suhde on noin 90%. Toiv­ot­tavasti Helsin­ki tekee järkevän päätök­sen eikä anna tun­teel­lisen poli­it­tisen retori­ikan ohja­ta päätök­sen tekoa. Suun­nitel­tu vai­h­toe­htokin on mon­es­sa suh­teessa kyseenalainen.

    1. Pasi: kaukana biodieselil­lä ”teräste­tyn” dieselpolt­toöljyn 558 kgCO2/MWh ja jopa bensiini/etanoliautojen 827 kgCO2/MWh päästöistä

      Kan­nat­taa huo­ma­ta, että polt­to­moot­to­rien hyö­ty­suhde kär­sii paljon pysähte­lyä sisältävässä kaupunki­a­jos­sa enem­män kuin sähköau­to­jen. Tämä pitäisi huomioi­da, kos­ka juuri kaupunki­a­joon sähköau­tot sovel­tu­vat parhait­en. Lisäk­si diese­lau­tot aiheut­ta­vat erinäisiä paikallisia päästöjä (mm. typen okside­ja), mikä tekee niistä kaupunki­a­joon muutenkin huonompia.

      1. Ossi Sare­so­ja: Kan­nat­taa huo­ma­ta, että polt­to­moot­to­rien hyö­ty­suhde kär­sii paljon pysähte­lyä sisältävässä kaupunki­a­jos­sa enem­män kuin sähköau­to­jen. Tämä pitäisi huomioi­da, kos­ka juuri kaupunki­a­joon sähköau­tot sovel­tu­vat parhait­en. Lisäk­si diese­lau­tot aiheut­ta­vat erinäisiä paikallisia päästöjä (mm. typen okside­ja), mikä tekee niistä kaupunki­a­joon muutenkin huonompia.

        Markki­noille on tulos­sa nk. kevythy­bride­jä, jois­sa liik­keel­lelähtö tapah­tuu esim. automaat­ti­vai­hteis­toon inte­groidun sähkö­moot­torin avul­la. Akkuka­p­a­siteet­tia ei ilmeis­es­ti ole juuri liik­keel­lelähtöä enem­pää, mut­ta tämäkin riit­tänee ratkaise­maan suuren osan polt­to­moot­to­rien hyö­ty­suhdeon­gelmista kaupunki­a­jos­sa. Lisäk­si akus­ton koko/paino ja kus­tan­nuk­set pysyvät kurissa.

        Jos uusimpi­en diesel­moot­tor­ei­den NOx-päästöt ovat luokkaa 0 mg/km, niin mis­sä ongel­ma? (Olisiko jo niin, että moisil­la voiman­lähteil­lä varuste­tut autot itseasi­as­sa puhdis­taisi­vat kaupunki-ilmaa…?)

        Taitaa käy­dä niin, että tekni­ik­ka kehit­tyy vähin­tään riit­tävän nopeasti estämään polt­to­moot­to­rien kieltämisen mil­lään järkipe­rusteil­la. No, eihän tässä maail­mas­sa jär­jel­lä tee mitään, jos ja kun ide­olo­giat pää­sevät jyräämään kaiken allleen.

      2. Jos uusimpi­en diesel­moot­tor­ei­den NOx-päästöt ovat luokkaa 0 mg/km, niin mis­sä ongelma? 

        Ongel­ma on siinä, että Suomeen tuo­daan van­ho­ja dieselkäryt­täjiä, jot­ka on ihmis­ten ter­veyt­tä enem­män arvostamis­sa mais­sa kielletty.

  10. Ossi,
    Van­ho­jen dieselien osalta kom­ment­tisi on täysin oikea.
    Tosin dieselin etu­na varsinkin ben­samoot­tori­in ver­rat­tuna pide­tään hyvää hyö­ty­suhdet­ta osakuormilla.
    Uudet diese­lau­tot on varustet­tu start/stop toimin­nal­la, joka pysäyt­tää moot­torin esimerkik­si liiken­neval­oi­hin pysähdyt­täessä vähen­täen polt­toaineen kulu­tus­ta ja päästöjä.
    Uusis­sa diese­leis­sä on lisäk­si SCR-jär­jestelmä (Selek­ti­ivi­nen katalyyt­ti­nen pelk­istämi­nen), jos­sa ure­aa sisältävä AdBlue-neste ja pakokaa­su­jen typ­piok­sid­it muun­netaan typeksi ja vesi­höyryk­si, jol­loin haitallis­ten typ­piok­si­di­en päästöt vähenevät huomattavasti.
    Eli parem­paan suun­taan ollaan diese­leil­läkin menos­sa. En tietenkään väitä, etteikö sähköau­to olisi paikallis­es­ti puhtaampi.

    1. Pasi: Uusis­sa diese­leis­sä on lisäk­si SCR-jär­jestelmä (Selek­ti­ivi­nen katalyyt­ti­nen pelk­istämi­nen), jos­sa ure­aa sisältävä AdBlue-neste ja pakokaa­su­jen typ­piok­sid­it muun­netaan typeksi ja vesi­höyryk­si, jol­loin haitallis­ten typ­piok­si­di­en päästöt vähenevät huomattavasti.

      Kuinkas hyvin tuo toimii käytän­nössä? Eikös tuo ollut juuri se sys­tee­mi, johon Volk­swa­genin hui­jaus liittyi?

      1. Ei, VW ja kump­pan­it käyt­tävät mui­ta menetelmia, joista merkit­tävin on EGR eli pakokaa­su­jen kier­rä­tys imusar­jaan. Tämä vähen­tää hapen määrää seok­ses­sa, jol­loin myös typ­piok­sidin muo­dos­tus vähe­nee. Toisaal­ta palonopeus ja palamisen täy­del­lisyys kär­sivät, mikä las­kee taloudel­lisu­ut­ta. Pakokaa­sus­sa on vet­tä ja hiilid­iok­sidia, joiden yksi ylimääräi­nen ato­mi suh­teessa typpeen ja happeen tarkoit­taa myös ylimääräisiä molekyylin sisäisiä vapausastei­ta, joi­hin sitoutuu läm­pöä. Tämä las­kee seok­sen läm­pöti­laa yläkuoloko­hdas­sa, mikä myös las­kee typen oksi­di­en muo­dos­tu­mista ja taloudel­lisu­ut­ta, ja lisää pakokaa­sun läm­pöti­laa ja siihen sitoutunut­ta hukkaenergiaa.

        Hui­jauk­ses­sa on var­maankin muutel­tu pakokaa­sun kier­rä­tyk­sen määrää suurem­mak­si kun putkessa on havait­tu mit­ta­lait­tei­ta. Ja/tai ruisku­tuk­sen ajanko­htaa on muutet­tu myöhemmäksi.

      2. Ossi Sare­so­ja: Kuinkas hyvin tuo toimii käytän­nössä? Eikös tuo ollut juuri se sys­tee­mi, johon Volk­swa­genin hui­jaus liittyi?

        Toimii ainakin uusim­mis­sa autois­sa erit­täin hyvin:

        Uudet dieselit usko­mat­toman puh­tai­ta — ADACin testis­sä parhaat pää­sivät 0 gram­man typenoksidipäästöihin

        Oike­as­sa ajos­sa suoritet­tu­jen testien perus­teel­la ADAC lausuu tes­taamien­sa auto­jen päästö­ta­so­jen ole­van huo­mat­tavasti vaa­dit­tu­jen taso­jen ala­puolel­la. Yksi Mer­cedes-Ben­zin malli sai mit­tauk­sis­sa type­nok­si­di­en päästömääräk­si jopa 0 grammaa.

        Uusim­mis­sa Euro 6d Temp ‑normin diese­lau­tois­sa type­nok­sidipäästöt saa­vat olla enim­mil­lään 168 mil­ligram­maa kilo­metril­lä. Viral­lis­es­ti raja on 80 mg/km, mut­ta siir­tymäaikana rajaan sovel­letaan ker­roin­ta, joka sal­lii korkeam­matkin päästöt. 

  11. Mik­si Suomes­sa puhutaan liiken­teen päästöistä? Eikö meil­lä todel­lakaan ole mitään alem­piar­voisia päästölähteitä joi­hin puuttua?

    Onko tässä oikeasti kyse öljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämis­es­tä, mut­ta asi­as­ta ei syys­tä tai tois­es­ta saa puhua tai osa­ta puhua suo­raan? Jos näin niin asia kun­nos­sa, jatkakaa. Älkää vaan nolatko itseänne puhu­mal­la polt­to­moot­to­ria vastaan.

    Ilman Trumpia emme muuten puhuisi hiilitulleista. =)

    1. Olli S:
      Mik­si Suomes­sa puhutaan liiken­teen päästöistä? 

      Tämä sama kysymys tyyp­il­lis­es­ti esitetään myös läm­mi­tys­ratkaisu­jen ja lihan kohdalla.

      Kuitenkin koti­talouk­sien kolme suur­in­ta päästölähdet­tä ovat asum­i­nen, elin­tarvikkeet ja liikenne. Jos puhutaan jostain muus­ta, niin sil­loin kyseessä ei ole päästö­jen vähen­tämi­nen vaan jonk­in­sort­ti­nen sijaistoiminta.

    2. Olli S: Ilman Trumpia emme muuten puhuisi hiilitulleista. =)

      Hiil­i­t­ulleista on kyl­lä puhut­tu ennen Trumpiakin.

Vastaa käyttäjälle Olavi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.